Terve Minä 1/2014 Pysy pirteänä kuin Pirkko
Mitä ihmettä on superfood? Terve Minä 1/2014 NÄIN VATSAVAIVAT KATOSIVAT! Pysy pirteänä kuin Pirkko Urheiljan monta tervettä päivää Laulellen leikkauspöydälle Ravintovalmentaja Hanna Skyttä Lisää energiaa! Vertaa kokemuksia, kuuntele itseäsi ”Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki”, Kaarlo Kramsu runoili aikoinaan. Puolitoista vuosisataa on kulunut, mutta säkeet ovat yhä ajankohtaiset. Tässä Terve Minä -lehden numerossa esiintyviä naisia ja miehiä yhdistää ainakin yksi asia: He toimivat aktiivisesti oman – ja toistenkin – terveyden edistämiseksi. He kelpaavat myös esimerkiksi siitä, miten huonovointisuutta ja kipua ei tarvitse pitää itsestäänselvyytenä. Vaivoihin voi löytyä apu yllättävältäkin taholta. Mutta sairauksien puhkeamista ei kannata jäädä odottelemaan. Paljon voi ehkäistä ennalta omalla asenteellaan ja elintavoillaan. Ikäkään ei ole este täysipainoiselle elämälle. Jatkuvassa informaatiovirrassa on yhä tärkeämpää herkistyä kuuntelemaan elimistöään ja sen tarpeita. Vaikerruksesta on tie eteenpäin. Myönteinen ja ennakkoluuloton mieli vie jo pitkälle, kohti entistä terveempää minää. Terve Minän toimitus Sisällysluettelo 2 Pääkirjoitus ja sisällysluettelo 14-15 Erkki Palviainen tuntee superfoodin 3-6 Ravintovalmentaja Hanna Skyttä neuvoo 16-19 Fitnesskisaaja Senja Siira selätti vatsavaivat 7 Näyttelijä Judy Denchin salainen ase 8-9 Pirkko Mannolan vauhti ei hyydy 10-13 20-21 Raija Lehtinen löysi regulaatit Jalkapalloilija Jere Pyhärannan ruokaremontti 22-23 Kauko Salmenoja laulaa ja treenaa Terve Minä 1/2014. Tekstit: Riitta Salmi, Mia Mikkola. Ulkoasu: Jenni Manninen/ inno Tuumaxi. Kuvat: Mika Vallineva, Jouni Harala, Matti Rinne, Shutterstock ja 123rf. Painopaikka: Nordprint. Tuottaja: UMP-Media Oy. 2 Ravintovalmentaja neuvoo NÄIN SYÖT TERVEEMMIN Olet sitä, mitä syöt, tai oikeastaan sitä, mitä ruuastasi sinuun imeytyy. Ruoka on ensisijaisesti ravintoa soluillemme. Se voi olla myös lääkettä, polttoainetta tai silkkaa nautintoa. Ravintovalmentaja Hanna Skyttä uskoo, että ruoka voi olla näitä kaikkia myös yhtä aikaa. ” Yleensä ihminen valitsee luonnostaan aina laadukkaimman mahdollisen vaihtoehdon. Kun urheilija tarvitsee polttoainetta elimistöönsä, hän valitsee ravinnon lähteitä, joista saa suoritukseensa tarvittavaa energiaa. Esimerkiksi riisikakkuja en miellä ensisijaisesti nautinnon lähteiksi.” Lääke ei välttämättä maistu hyvältä. Nautinnolle puolestaan ei pitäisi asettaa ehtoja tyyliin kun olen jumpannut, saan syödä jäätelöä´. ”Täydellinen suklaahifistelijä ostaa itselleen todennäköisesti laadukasta suklaata halvimman konvehtirasian asemasta.” Mutta Hanna Skytän mukaan on yksi asia, jota ruoka ei saisi koskaan olla. ”Sen ei pitäisi olla pelkkää vatsantäytettä. Valitettavasti niin nykyisin kuitenkin usein käy. Silloin valinnat tehdään lähinnä ruuan määrän mukaan.” ihanteellisesti, jos se ei pilkkoudu ja imeydy kunnolla”, Hanna Skyttä sanoo. ”Olipa kyseessä henkinen stressi, prosessoitu ruoka, lisäaineet tms., ne vaikuttavat haitallisesti suolistoon ja aiheuttavat monenlaisia ongelmia ruuansulatuksessa ja ruuan imeytymisessä. Kehon oma entsyymitoiminta voi olla heikolla tasolla, ja aineenvaihdunta takkuilee.” Kun solut eivät näin saa riittävästi ravintoaineita, koko hyvinvointi kärsii. ”Oireita voidaan toki helpottaa monilla eri keinoilla, mutta pitkäaikaisempi apu saadaan, kun elimistön toimintaa stimuloidaan entsyymivalmisteella, joka sisältää myös vitamiineja ja mineraaleja luonnollisessa muodossa”, Hanna Skyttä toteaa. Hyviä pöpöjä suolistoon Suoliston floorat vaikuttavat energisyyteen ja terveyden tasoon. ”Bakteereja ja viruksia hilluu ympärillämme jatkuvasti. Kuinka herkästi ne pääsevät tekemään tuhoja kropassasi, riippuu siitä, miten hyvin suolistosi pöpöt pystyvät ne nujertamaan. Toisaalta merkitystä on myös sillä, miten ravittu kehosi on ylipäätään.”» Kuinka voi entsyymitoimintasi? ”Parhainkaan ravinto ei auta saamaan energistä mieltä, pitämään yllä lipidoa, kiinteyttämään kroppaa ja auttamaan aivoja toimimaan 3 Chia-siemeniä ja kvinoaa Hanna Skytän mukaan maitohapotetuilla tuotteilla voidaan merkittävästi tukea suoliston hyvinvointia ja siellä asustavien hyvien pöpöjen määrää. ”Siihen on perinteisesti suositeltu hapatettuja maitotuotteita, mutta niiden prosessointi voi myös monissa tapauksissa aiheuttaa herkkävatsaisille ongelmia. Lisäksi niiden soveltuvuudesta ja tarpeellisuudesta aikuisille voidaan olla monta mieltä.” Hanna Skyttä suosii itse kasviperäisiä maitohappobakteerien lähteitä, kuten regulaatteja, erillisinä ravintolisinä otettuja probiootteja tai vaikkapa japanilaista misokeittoa, korealaista kimchiä tai monille tutumpaa hapankaalia. ”Teen myös itse kefiiriä kookosmaidosta ja -vedestä”, innokas superfood-kokki Hanna Skyttä kertoo. Kannattaa varoa sortumasta muotidieetteihin tai alkaa noudattaa jotain trendikästä ruokavaliota vain siksi, että joku toinenkin tekee niin. ”Löydä oma ruokavaliosi. Uskalla kuunnella, mitä oma kehosi tarvitsee. Syö ruokia, jotka tuovat hyvän olon, pitävät energisenä ja terveenä. Olipa ruokavaliosi makrobioottinen, vegaani, paleo, vähähiilihydraattinen tai mikä tahansa, pyri aina ostamaan luonnollisia raaka-aineita ja tee ruokasi suurimmaksi osaksi itse. Älä määrittele itseäsi ruuan tai ruokavalion kautta”, Hanna Skyttä sanoo. Hän kehottaa suosimaan luonnollisia proteiinilähteitä ja hyviä rasvoja. ”Unohda kuitenkin margariinit ja kasvirasvalevitteet. Suosi rasvanlähteinä avokadoa, voita, neitsytkookosöljyä, chia-siemeniä, camelina- eli kitupellavaöljyä, saksanpähkinöitä, kurpitsansiemeniä sekä parapähkinöitä.” ”Proteiinilähteenä suosi villisti kasvanutta kalaa, äyriäisiä, riistaa, luomu- ja siipikarjan lihaa sekä luomukananmunia. Nauti myös hyviä hiilihydraatteja, etenkin jos urheilet.” Hanna Skyttä neuvoo välttämään gluteiinia ja käyttämään gluteiinipitoisten tuotteiden sijaan vaikkapa bataattia, juureksia, riisiä, kvinoaa ja tattaria. ”Voit leipoa helppoja leivonnaisia manteli- ja kookosjauhoista. Ne ovat luonnollisesti gluteenittomia ja viljattomia.” » Huippuautokaan ei käy mönjällä ”Yksikin askel pois luonnosta on pois terveydestä, on joku viisas sanonut. Huippu-urheilijoita luotsaava Charles Poliquin on sanonut, ettei syö mitään, mikä ei ole juossut, uinut, lentänyt tai ei ole vihreää. Itse olen pitkälti samoilla linjoilla.” Hanna Skyttä sanoo, että luonnollinen ruoka on sellaista, josta elimistö saa tarvitsemansa. Se ei myöskään sisällä aineksia, joita keho ei tunnista. ”Eineksissä olevista lisä- ja säilöntäaineista ei tutkimuksien mukaan ole välttämättä suoranaista vaaraa. Sen takaavat päivittäiset sallitut saantirajat. Mutta elimistö ei myöskään hyödy niistä millään tavalla.” Hanna Skyttä vertaa kehoamme huippuautoon. ”Jos sinulla olisi Jaguar, et varmaan laittaisi siihen polttoaineeksi mitä tahansa mönjää. Miksi siis tankkaisit huonoa polttoainetta omaan koneistoosi, joka on paljon Jaguaria upeampi viritys?” Hanna Skyttä neuvoo panostamaan luomuun omien varojen sallimissa rajoissa. ”Luomussa ei aina ole välttämättä enempää ravintoaineita, mutta siinä on huomattavasti vähemmän esimerkiksi torjunta-aineita kuin tehotuotetuissa tuotteissa. Ne puolestaan voivat aiheuttaa neurologisia, hormonaalisia ja ruuansulatuksellisia häiriöitä.” ”Uskalla kuunnella, mitä oma kehosi tarvitsee” Hanna Skytän leivontaohjeisiin voit tutustua hänen kirjassaan FuelFood – syö kroppasi kiinteäksi (Tammi 2013) ja hänen blogeissaan hannablog.mass. fi ja www.hannaskytta.fi. Hanna Skytän meikki ja kampaus Miia Hakkarainen. Hiusmuotoilija/ meikkaaja/ekokampaajaopiskelija, Studio Mitoro, www.mitoro. com. Kuvauspaikka Café Koti, Munkkiniemen puistotie 22, Helsinki. Hanna Skyttä uhkuu terveyttä ja energiaa kuten hänen ruokavalionsakin. 4 Hanna Skyttä uhkuu terveyttä ja energiaa kuten hänen ruokavalionsakin. 5 Tartu rohkeasti superfoodeihin Siirtyminen puhtaiden makujen pariin pois eineksistä voi ensin aiheuttaa kehossa pienen kaaoksen. ”Keho ei osaakaan käsitellä esimerkiksi lisääntynyttä kasvismassaa, ja osa kasviksista voi tulla pönttöön pilkkoutumattomina kikkareina. Tähänkin auttavat entsyymivalmisteet, huolellinen pureskelu ja se, ettei juo ruuan kanssa mitään. Vatsahapot on tarkoitettu happamiksi, jotta ruoka pilkkoutuisi hyvin. Jos juot ph-arvoltaan neutraalia vettä, laimennat vatsahappoja merkittävästi ja usein pureskelukin unohtuu. Juo sen sijaan runsaasti aterioiden välillä, mutta vältä juomista puolisen tuntia ennen ja jälkeen ruokailun.” n Hanna Skyttä suosittelee myös ravintotiheitä ruokia, yrttejä ja mausteita, superfoodeja ja esimerkiksi terapeuttisia sieniä, kuten pakurikääpää tai lakkakääpää ruokavalion luonnollisena osana ja tehostajana. ”Superfoodeilla voi myös kokata ja lisätä niitä tavallisen ruuan joukkoon tuomaan uutta makua ja vaihtelua sekä buustaamaan ruuan ravintoarvoja. Ei tarvitse olla superfoodisti tai raakaruokailija nauttiakseen niistä”, Hanna Skyttä rohkaisee. Kuka? l l l l l Hanna Skyttä: ravintovalmentaja, kirjailija, toimittaja, health chef Ikä: 36 Koulutus: kauppatieteiden maisteri (viittä vaille valmis tohtori), Advanced Certifi cate in Naturopathy Motto: Älä koskaan pelkää ilmaista sitä, mitä on sydämelläsi. Pienestä kipinästä kasvaa joskus liekki, jonka loimussa voi lämmitellä käsiään, joku jota rakastat tai joku, jonka tunnet vain ohimennen. Lempiruoka: kampasimpukat, hirvenliha, parsa, parsakaali, spirulina ja siitepöly. Juomana pakurikääpätee, cordyceps- ja maitake-sienistä valmistetut juomat. 6 JUDY DENCH pärjää 007:n pomona 79-vuotias Judy Dench on näyttelijälegenda. Maailmanmaineeseen hän ponnahti esitettyään seitsemässä uusimmassa James Bond -elokuvassa agentin viileää esimiestä. Vuorosanojensa muistamiseen hänellä on vinkki: ”Otan joka aamu ihmeellistä asiaa nimeltään Eye q.” H arvaa lähes kahdeksankymppistä teinit ympäri maailman ihailevat. Tuoreimmassa James Bondissa Skyfallissa nimenomaan Judy Denchin roolihahmo on tapahtumien keskipisteenä. Hän on ennen kaikkea teatterinäyttelijä. Kansainvälinen elokuvaura alkoi verrattain myöhään, mutta Oscar-ehdokkuuksia on silti ehtinyt kerääntyä kourakaupalla. Ilman vaivoja Judy Denchkään ei ole päässyt ikääntymään: hänen polvinivelensä on vaihdettu. Hän kärsii mm. silmäpohjan rappeutumasta, eikä näe enää lukea, vaan käsikirjoitukset luetaan hänelle nykyisin ääneen. Aivojensa toimintaa ja muistiaan Judy Dench tukee käyttämällä Eye q mind 50+ -rasvahappovalmistetta, joka sisältää luontaisia kalaöljyjä sekä jättihelokinsiemenöljyä aivojen välittäjäaineiden kannalta ihanteellisessa suhteessa. Eye q -valmisteiden kalaöljy on puhdasta ja luonnollista. Öljyyn käytettävät kalat pyydystetään maailman puhtaimmilta vesiltä. Tuote sisältää omega-rasvahappojen lisäksi sinkkiä, magnesiumia sekä B6- ja B12-vitamiineja. Sinkin on todettu edistävän kognitiivisia toimintoja, ja B-vitamiinit vaikuttavat edullisesti veren korkeisiin homokysteiinitasoihin, jotka ovat yksi Alzheimerin taudin merkeistä. Alzheimeriin Judy Dench perehtyi elokuvas- sa Iris esittäessään itse taudista kärsivää potilasta. ”En osaa kuvitellakaan jääväni eläkkeelle”, Judy Dench sanoo. ”Työni ei muutu helpommaksi vuosien mittaan. Vaikka suhtaudun itseeni kohdistuviin odotuksiin huolettomammin, repliikkien muistaminen hankaloituu, ellei aivoistaan pidä huolta.” n 7 IKIPIRTEÄLLÄKIN ON ONGELMANSA Pirkko Mannola, 75, on oikea ihme: hän ei tarvitse vieläkään mitään säännöllistä lääkitystä! ” Hapankaalia ja regulaatteja Pepparpeppar”, Pirkko koputtaa puupöytää. Vannomatta paras. Mutta hienosti on mennyt ainakin tähän asti ilman reseptilääkkeiden kanssa vekslaamista. ”Sen sijaan olen luontaistuotteiden ja lisäravinteiden suurkuluttaja”, hän kertoo. Toki ikipirteälläkin on ongelmansa, eikä Pirkko niitä salaile. ”Vatsani on ylireagoiva, ja minun pitäisi olla tarkkana siitä, mitä laitan suuhuni. Esimerkiksi kahvia en saisi juoda ollenkaan.” Pirkko arvelee, ettei ole osannut nuorena oikein pitää huolta vatsastaan, ja niinpä siitä on koitunut pientä elinikäistä vaivaa. ”Olen kulinaristi, ja vatsan terveydestä huolehtiminen merkitsee luopumista jostakin nautinnosta. En syö vehnää, mutta kyllähän tuore patonki ja croissantit maistuvat etenkin ulkomailla. Stressata ei saisi ja pitäisi osata syödä yksinkertaisesti ja vaatimattomasti.” Näyttelijä painaa äärirajoilla Pirkko Mannola näyttää suorastaan uskomattoman pirteältä, vaikka valitteleekin talvikröhäänsä. Hän on juuri tullut tanssitreeneistä. Kännykkä pirisee. Kalenteri on joutunut yhtä matkaa Pirkon kanssa venymään ja paukkumaan. Aktiivisella esiintymistaiteilijalla on kysyntää niin konsertteihin, puhujakeikoille kuin hyväntekeväisyystilaisuuksiin. ”Olen huono sanomaan ei, jos pyydetään”, Pirkko selittää. ”Toisaalta olen etuoikeutettu, koska töitä riittää.” ”Näyttelijä painaa usein äärirajoilla ja raahautuu vaikka kipeänä ensi-iltaan asti. Mutta selvää on, että palautuminen ei tässä iässä ole enää yhtä nopeaa kuin 25-vuotiaalla.” 8 Sitä hän pääsääntöisesti yrittääkin. Aamut alkavat kaurapuurolla ja lusikallisella rypsiöljyä. ”Regulaatteja olen käyttänyt vatsani hyvinvoinnin turvaamiseksi jo yli vuoden. Niitä on mennyt monta pullollista, ja ne tasoittavat selvästi vatsani toimintaa. Käymistilalla valmistetut tuotteet, kuten hapankaali, sopivat minulle selvästi.” Pirkko on suositellut regulaatteja myös ystävilleen. ”He ovat todenneet makean himon vähentyneen. Itse olen havainnut samaa. Halu napsia sokerisia tuotteita on nyt pienempi.” Turhasta ei pidä ruikuttaa Lisävauhtia Pirkko Mannolan elämään tuo runsaan vuoden ikäinen tyttärentytär, Ia. Pirkko on hänelle mumi. ”Ialla on motoriikka kohdallaan. Hän on vilkas tyttö, ja laittaa mumin konttailemaan pitkin lattioita.” Pirkko on käynyt Ian kanssa myös vauvauinnissa. Kun Heidi-tytär palaa töihin, mumia tarvitaan entistä enemmän. ”Oikein odotan yhteisiä muskariretkiä.” Ian riemua katsellessaan Pirkko muistelee viime syksyistä matkaansa Nepaliin. Siellä lapset eivät ehdi elää lapsuuttaan, koska vanhemmat lähettävät heidät varhain ansaitsemaan ja myyvät heidät avioliittoon. ”Kävimme Bokharan kylässä, jossa 4000 lasta käy töissä. 13-vuotias tyttö kantoi tiiliä ja savea korissa selässään ja päänsä päällä. Tyttö ansaitsi itse päivässä rahaa cokispullon verran. Usein tyttäret joutuvat elättämään koko perheen.” Pirkko toteaa, miten ongelmat ovat eriarvoisia. ”Siksi kannattaakin yrittää aina parhaansa ja tarttua niihin asioihin, joihin suinkin voi vaikuttaa. Pienestä turhasta ei ole syytä valittaa.” n 9 PALLO JA TERVEYS HALLUSSA Maalivahti Jere Pyhärannan, 21, ei ole tarvinnut kahteen vuoteen turvautua lääkäriin tai edes särkylääkepurkkiin. Terveyden takeena on toiminut luontaisempi ruokavalio. M ”Ne menivät tuhannen päreiksi”, Jere sanoo. Toipuminen kesti kahdeksan kuukautta. Sinä aikana Jere saattoi vain kuntouttaa jalkaansa salilla. Hänen molemmat polvensa on leikattu yhteensä neljä kertaa. ”Mietin, tuleeko pelaamisesta enää mitään. Kun olin ollut vuoden poissa pelikentiltä huomasin, etten sittenkään pysty jättämään fudista.” yllykoski on pieni paikkakunta Kouvolan liepeillä. Paperitehtaan lopettamisen jälkeen siellä ei paljon tapahdu – paitsi kesäaikaan. Silloin Myllykosken Pallon pelaajat tuovat kylään väriä. Myllykoskelle palaa kauden alkaessa pelaamaan myös Jere Pyhäranta, jonka ulkonäkö riittäisi saamaan Hollywoodin filmitähdet kateellisiksi. Jerelle on kuitenkin tärkeintä pitää jalat maassa, pallo käsissä ja terveys hallussa. Jalkapalloilijan ura, niin huippumenestys kuin kohtalokas vammautuminenkin, voi olla pienestä kiinni. Shotti kolme kertaa päivässä Nyt hyvää, tervettä kautta on kestänyt pitkään. Paitsi että Jeren jalat ovat pysyneet kunnossa, hän on panostanut myös ruokavalioonsa ja lisäravinteisiin. Apu on ollut tuntuva. ”Olen esimerkiksi päässyt eroon astmastani ja allergioista. Siinä regulaateilla on ollut merkittävä osuus.” Jere ottaa regulaatteja säännöllisesti ja tuntuvasti, peräti kolmasti päivässä. ”Regulaattishotti piristää ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa. Treenin jälkeen se toimii kuin energiapaukku. Vastustuskykyni on selvästi parantunut. Aiemmin jouduin käyttämään antihistamiineja ja astmasuihkeita.” Jeren päivittäinen pillerisetti on muutenkin vakuuttava, ”kuin vanhalla mummolla”. Hän ottaa D-vitamiinia ja tuplaa annoksen » Polvi meni päreiksi Vanhemmat pikkupojat laittoivat nelivuotiaan Jeren pihapeleissä maalivahdiksi. Uran voi katsoa alkaneen Espoon Mankkaalta. ”Pelasimme aamusta iltaan. Välillä äidit joutuivat hakemaan meidät pois melkein väkisin.” Viisivuotiaana Jere jo liittyi FC Hongan riveihin. Siitä lähtien jalkapallo on täyttänyt lähes koko elämän. Huipulle ei päästä ilman omistautumista lajille. Mutta pari vuotta sitten lopettaminen oli hilkulla. Tampereella, viimeisissä treeneissä, Jere loukkaantui vakavasti, kun oikean polven ristiside ja kierukka paukahtivat poikki. 10 11 flunssa-aikaan. ”C-vitamiinia ja sinkkiä käytän tarvittaessa, ja B-vitamiinia, jos tunnen oloni erityisen väsyneeksi. Totta kai urheilijan pitää ottaa myös magnesiumia, ja kalaöljy parantaa unen laatua.” Muutama muukin MyPa:n pelaaja on Jeren lisäksi innostunut tukemaan ravitsemustaan lisäravinteilla, vitamiineilla ja hivenaineilla. ”Aion kyllä opiskella, kunhan keksin, mitä haluan. Mukavaa olisi päästä vielä ulkomaille pelaamaan.” Musiikki on hänelle tärkeä harrastus ja rentouttavaa vaihtelua pelaamisesta. ”Olen soittanut kitaraa kuusi vuotta: Coldplayta, Dire Straitsia ja Eric Claptonin biisejä.” MyPalaisten joukosta löytyy muitakin kitaristeja, ja myös laulusolisti sekä pianisti. ”Saamme siellä melkein bändin kasaan!” n Kuka? Ruokailu remontissa l l l l l l l Paino-ongelmia ammattiurheilijalla ei ole, mutta paino vaihtelee 3-4 kiloa pelikauden ja lepokauden välillä. ”Ruokaremontti on selvästi parantanut vireystilaani. Aiemmin vain mätin, mitä eteeni sattui tulemaan. Liian kurinalainen ei tietenkään pidä olla, vaan pitää osata ottaa myös löysin rantein”, Jere selvittää ruokafilosofiaansa. Hän on jättänyt pois turhat sokerit ja maitopohjaiset tuotteet, jotka eivät muutenkaan oikein sopineet hänen vatsalleen. ”Olen vähentänyt leivän syöntiä ja korvaan vehnäjauhot speltillä.” Jere laittaa mielellään itse sapuskansa. ”Syön aika yksinkertaisesti, esimerkiksi täysjyväpastaa. Liharuuista poronliha on ihan ykkönen. Tykkään poronkäristyksestä. Kesäisin maistuvat uudet perunat voin kera sekä järvikala. Treenin jälkeen olen usein niin väsynyt, ettei ruuanlaitto maita. Siksi pyrin valmistamaan kerralla ison satsin, josta riittää moneksi ateriaksi.” Jere Pyhäranta, 21, 186 cm, 83 kg Maalivahti Kotoisin Espoosta Käynyt Mäkelänrinteen urheilulukion Pelaa Myllykosken Pallossa Aikaisempia joukkueita mm. Tampere United ja FC Viikingit Tee paasto ilman paastoa Puhdistu, hoikistu ja virkisty Aamuisin Jerelle maistuvat riisiproteiinipirtelö, pari keitettyä kananmunaa ja spelttipuuro marjojen kanssa. Ruokailut sujuvat täsmällisen aikataulun mukaan kello 9, kello 14 ja kello 18. Ennen nukkumaanmenoa on vielä saatava iltapalaa. Terveellinen ja tasapainottava menetelmä kehonpuhdistukseen Aktivoi elimistön omaa luontaista puhdistusprosessia Kolme eri makua, tabletit ja 7 päivän pikakuuri Fudista ja musiikkia ”Jalkapallo on ollut minulle urheilulajina ainoa vaihtoehto”, Jere Pyhäranta toteaa. ”Sitä olen pelannut pienestä pitäen niin pihalla kuin pleikalla, katsonut tv:stä ja haaveillut ammatiksi. Suurin osa kavereistani on tullut fudiksen mukana.” Muilla opiskeluilla Jere ei ole pitänyt kiirettä. 12 13 SUPER-ERKKI uskoo voimaruokaan Kulhossa hamppua, macaa ja spirulinaa, palan painikkeeksi vesiheinää ja voikukkaa. Erkki Palviainen kiertää maata superruuan lähettiläänä ja avaa voimaruokien salaisuuksia kotikokkaajalle. Mitä ihmettä tarkoittaa superruoka? Vielä 1950-luvulla yksi persikka oli ravitsemuksellisesti arvokas. Nyt joudumme syömään 52 persikkaa saadaksemme samat hyödyt. Käytän superruuasta mielelläni sanaa voimaruoka, sillä tarvitsemme nimenomaan voimaa selviytyäksemme arjesta niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Superruuan käsitteellä on yritetty myydä melkein mitä tahansa, jopa tehokasvatettua ruokaa. Mutta vaikkapa tavallisessa salaatissa ei ole jäljellä enää mitään lääkinnällisiä yhdisteitä. Kun itse menen ruokakauppaan nälissäni, minun on vaikea löytää sieltä enää mitään syötäväksi kelpaavaa.” ”Se on poikkeuksellisen ravintotiheää ruokaa. Ravintomme on köyhtynyt muutamassa kymmenessä vuodessa. Isoäitimme eivät tunnistaisi eineshyllyjen antia ruuaksi. Mikä sitten on oikeaa voimaruokaa? ”Monia jo legendaarisiksi nousseita kasveja voi nimittää voimaruuaksi. Moni voimaruoka kasvaa viidakossa. Esimerkiksi maca on voimakas kasvi, joka kasvaa vuoristossa vaikeissa olosuhteissa muita kasveja korkeammalla. Maistapa jotakin suomalaista metsäkasvia! Nekin ovat niin vahvoja, ettei niitä pysty syömään kuin muutaman lehden kerrallaan. Hyvää suomalaista voimaruokaa ovat villikasvit, joiden kanssa ihminen joutuu taistelemaan, koska ne valtaavat itselleen elintilaa helposti. Vesiheinä, jauhosavikka ja voikukka eivät ehkä ilahduta puutarhuria, mutta ovat ihmistä voimakkaampia, koska pärjäävät ilman meitä. Vesiheinää syön äitini kukkapenkistä joskus kourakaupalla ja hyvällä halulla. Pitääpä muuten kokeilla, olisiko jopa hukkakauran juurista apua johonkin… 14 Riittääkö, jos tavalliseen sekaruokavalioon lisää rippusen voimaruokia? Mitkä ovat suurimmat ravitsemukselliset virheemme? ”Jokainen pienikin tippa on kotiin päin. Lisäämällä mukaan ravinnerikkaita aineksia ruokavalio yksinkertaistuu. Totuus on, että gojimarjoista rakennetussa vartalossa on mukavampi olla kuin kropassa, joka on täynnä geenimuunneltua soijaa.” ”Light-tuotteet, vitaminoidut tuotteet ja liian vähäinen rasvan syönti.” Milloin voin odottaa tuloksia? Miten tavallinen taatiainen osaa lähteä liikkeelle voimaruokaviidakossa? ”Samana päivänä. Iso annos chiaa tuottaa heti tuloksia, kun suolisto alkaa toimia. Kuukauden jälkeen on nähtävissä jo ihmeitä. Toisaalta hampaat ja luusto tarvitsevat uusiutuakseen neljä, viisi vuotta. Ruokalusikallinen macajauhetta päivässä antaa virtaa: kuntosalilla jaksaa paremmin, vaihdevuosivaivat helpottavat, hormonitoiminta tasapainottuu… Maca tunnetaan Perun Viagrana!” ”Kannattaa aloittaa vaikkapa chia-siemenistä. Jo atsteekit käyttivät aikoinaan chiaa. Yksi ruokalusikallinen chiaa antaa puhtia koko vuorokaudeksi. Siemeniä käytetään liottamalla ne lasilliseen vettä, jossa ne muuttuvat hyytelöksi. Se parantaa myös suoliston toimintaa. Kookosöljy on koostumukseltaan lähimpänä luonnonmukaisinta ravintoamme, eli äidinmaitoa. Väitän, että jos tavoittelee painonpudotusta, kookosöljyä käyttämällä laihtuu aivan väkisin! Se trimmaa myös aivojen toimintaa. Raakasuklaaseen mieltyy helposti, sillä se on herkullista. Parhaimmat vaikutukset tulevat kuitenkin yksisoluisista levistä, kuten spirulinasta ja klorellasta. Niistä saa potkua, kunhan niitä ei ota liikaa. Spirulina sisältää proteiinia neljä kertaa enemmän kuin liha, ja se imeytyy noin kaksikymmentä kertaa lihan proteiinia paremmin. Hampun rasvahappojen koostumus on niin tasapainotettu, ettei sitä voi syödä liikaa. Jos meidät on tarkoitettu syömään jotain, niin hamppua – ei perunaa.” Voiko voimaruokaa käyttää luonnollisena osana päivittäisiä aterioita? ”Marjoja ja siemeniä on helppo napostella välipaloiksi. Maca on ystävällisempi vatsalle, jos sitä kuumentaa. Itse juon macaa kaakaon joukossa, mutta sitä voi sekoittaa myös vaikkapa aamuiseen kaurapuuroon.” Sopiiko voimaruoka kaiken ikäisille? ”Jos voimaruokia on tarjottu lapselle pienestä pitäen, hän rakastuu niiden makuun. Sama pätee eläimiin, jotka eivät tunnetusti osaa teeskennellä. Koira tietää vaistomaisesti, että spirulina on hyvää ja alkaa kerjätä sitä kuin lihaa. Yrttejä lapsille on tarjottava hyvin varovasti, mutta ruokaa toki niin paljon kuin maistuu. Ihminen uusiutuu hautaan asti, joten hyvät ravinteet ovat avainasemassa taistelussa ikääntymistä vastaan. Eli kyllä, voimaruoka sopii niin nuorille kuin iäkkäämmille.” Turvaudunko voimaruokaan, jos sairastun? ”Emme ole tarpeeksi motivoituneita omasta hyvinvoinnistamme. Etsimme terveyttä sairastuttuamme, vaikka sairauksia pitäisi ehkäistä terveenä ollessa. Ympäristömme on hullumpi kuin ikinä, mutta niin terveys kuin onnellisuus lähtevät sisältäpäin, suolistosta. Suoliston toimiminen ensimmäiseksi aamulla on paras merkki siitä, että kaikki on hyvin.” Eikö voimaruoka tule kalliiksi? ”Mikä on terveyden hinta? Suomalaisilla on Euroopan alhaisin sairastuvuusikä. Säännöllinen lääkitys pitkäaikaissairauksiin alkaa 58-vuotiaana, ja vain kymmenen prosenttia 70-vuotiaista selviää ilman lääkitystä. Lääkitys pitää pään usein sumussa ja pöllyssä, ei toimi suoli, eikä pelaa seksi. Elämä ei tunnu elämisen arvoiselta. Ero Ruotsiin on huima. Ruotsissa naiset ovat terveitä keskimäärin 70- ja miehet 71-vuotiaiksi. Voimaruoka ei tule kalliiksi, jos vitamiinipillereiden määrä vastaavasti vähenee. Satsaus voimaruokaan on joka sentin arvoinen.” n Auttaako voimaruoka kaikkiin vaivoihin? ”Emme ole sitä, mitä syömme, vaan sitä, mikä meihin ravinnosta imeytyy. Kun lisää ruokavalioonsa voimaruokaa, voi olla varma siitä, että maallisen vaelluksen jälkeen jäävä multaläjä maatuu paremmin. Itse olen saanut Menieren syndroomani kuriin voimaruualla.” 15 FITNESSKISAAJAN TULIKOE Kroppa lujilla, vatsa kesti Bodyfitnessissä kisaava Senja Siira kävi viime vuonna läpi lajiinsa kuuluvan tiukan dieetin. Ruokavalion muutos jännitti. Kuinka oireileva vatsa kestäisi sen? Kaikki sujui ongelmitta, kiitos regulaattien. V ielä muutama vuosi sitten oululainen Senja Siira ei voinut kuvitellakaan hurahtavansa fitnessiin sydäntään myöten. ”Lapsena en ollut ollenkaan liikunnallinen, kaikkea muuta.” Sitten peilistä näkyvä kuva ei enää tyydyttänytkään. Senja Siira kokeili ryhmäliikuntaa ja spinningiä, mutta lajit eivät puraisseet. ”Eksyin punttisalille, ja kipinä iski heti. Aloin hakea netistä lisää tietoa. Nälkä kasvoi syödessä.” Pari vuotta sitten Senja Siira aloitti kilpailemisen. ”Minua kiehtoi ajatus siitä, kuinka paljon omaa kroppaansa voi muokata.” ”Jaan treenatessa kropan viiteen osaan. Yhtenä päivänä treenaan olkapäät ja ojentajat, sitten etureidet, rinnan ja uudelleen olkapäät, takareidet ja viimeiseksi selän ja hauiksen. Noudatan samaa systeemiä jatkuvasti, olivatpa kisat tiedossa tai ei.” Ennen viime syksyn SM-kisoja Senja Siira noudatti pilkulleen dieettiä, jossa hiilihydraattien määrää pudotettiin tasaisesti. Samalla treeniohjelmaan lisättiin aerobisia harjoituksia. ”Juoksin aamuisin tyhjällä vatsalla intervalleja ja tasasykkeisiä lenkkejä. » Kuka? ”Kiriässä kunnossa” l l l Senja Siiran saliohjelmaan kuuluu puolentoista, kahden tunnin treeni neljä, viisi kertaa viikossa. 16 Senja Siira, 28, Fitnesskilpailija, hammashoitaja Pituus 161 cm, paino kisoissa 48 kg, normaalipaino 54-55 kg Intervalliharjoituksissa juoksin 20 minuuttia niin, että painelin 30 sekuntia täysillä, minkä jälkeen seurasi 90 sekunnin tasoitteleva juoksu.” Treeni tuotti tulosta. ”Pääsin kiriään kuntoon”, Senja Siira sanoo oululaisittain. ”Rasvaprosentti oli ennen kisoja 6,2.” Selvyyden vuoksi todettakoon, että naisten normaali rasvaprosentti liikkuu 20-25:n tienoilla. jossa todettiin ärtyneen suolen oireyhtymä. Vuosi sitten vaivat vain pahenivat. ”Jouduin juoksemaan vessassa jatkuvasti ja pelkäsin, että ruoan ravintoaineet eivät ehdi imeytyä. Vatsan huono kunto alkoi vaikuttaa kaikkeen jaksamiseeni. Kävin monta kertaa lääkärissä, mutta en saanut merkittävää apua. Pelkäsin, miten pärjään kisadieetilläni.” Senja Siira vaihtoi gluteenittomaan ruokavalioon ja alkoi käyttää maitohappobakteerivalmisteita. Lopulta hän otti yhteyttä ravitsemuksesta konsultoivaan Hanna Skyttään. ”Hän kehotti minua ottamaan myös regulaatit käyttöön.” Entsyymivalmiste tehosi. ”Koko dieetin aikana minulla ei ollut mitään oireita. Vatsani ei ole koskaan ollut yhtä harmiton!” Ikäviä oireita ei ole ilmaantunut kisadieetin jälkeenkään. ”Ja jos vaikka flunssa sattuu iskemään, se menee päivässä ohitse.” Kymmenen vuotta vatsavaivoja Vatsa alkoi vaivata Senja Siiraa kymmenen vuotta sitten. ”Minulla epäiltiin kroonista suolistosairautta. Välillä vatsa oireili enemmän, välillä vähemmän.” Vuonna 2009 Senja Siiralle tehtiin tähystys, Senja Siiran kisadieetti AAMULLA tyhjään vatsaan 2 ruokalusikallista regulaatteja plus vitamiineja AAMIAINEN: tattaripuuro, jossa joukossa marjoja ja raejuustoa VÄLIPALA: kalkkunaleikettä ja oliiviöljyä LOUNAS: kanaa ja keitettyjä kasviksia tai seitiä ja kasviksia 2-3 TUNTIA ENNEN TREENIÄ: riisiä ja kanaa ENNEN SALIA: treenilaturi (sisältää mm. hiilihydraatteja ja lisäproteiinia) TREENIN AIKANA: hiilihydraattipitoista juomaa TREENIN JÄLKEEN: palautusjuomaa ILLALLINEN: kanaa ja kasviksia ILTAPALA: rahkaa ja vitamiineja Kalorimäärä dieetillä 1400 kcal/vrk, dieetin ulkopuolella treenipäivisin 3000 kcal/vrk, lepopäivänä 2700 kcal/vrk. 18 Lihaksille aikaa kasvaa Vaikka ruokavalio oli tiukka, Senja Siiran mieli pysyi virkeänä. ”Tosin jälkeenpäin huomasin, että dieetin loppuvaiheessa pysyttelin enimmäkseen omissa oloissani, enkä jaksanut oikein mitään ylimääräistä.” Heti kisan jälkeen mieliteoille oli kuitenkin syytä antaa periksi. ”Söin ison pussin karkkia ja hampurilaisaterian ravintolassa. Pari päivää nautiskelin kaikkea, mitä mieli teki, kuten jäätelöä tai meetwurstia. Paino nousi yhden yön aikana neljä kiloa myös nestekertymän takia, mutta tasaantui sitten. Palasin takaisin ruokavalioni runkoon, mutta lisäsin siihen paljon kasviksia ja marjoja, enkä noudata sitä enää niin millintarkasti. Hiljalleen olen lisännyt myös hiilihydraattien määrää.” Kurinalaisesti elävällä Senja Siiralla on viikossa yksi vapaapäivä, jolloin hän antaa itselleen luvan nauttia mitä tahansa. ”Silloin herkuttelemme miesystäväni kanssa hyvällä pihvillä, perunoilla ja jäätelöllä. On ihanaa rentoutua sohvalla ja katsella telkkaria sen sijaan, että tavallisesti suuntaamme salille melkein suoraan töistä.” Tulevaisuuteen Senja Siira tähtää kisa kerrallaan. Seuraaviin kisoihin hän osallistuu vasta vuonna 2015. On hyvä antaa kropan rauhoittua. Nyt on lihasten kasvatuksen aika. ”Painoa olisi hyvä saada kisapainoon näin kauden ulkopuolella kymmenen kiloa lisää, muttei enempää, jotta seuraaviin kisoihin ei tulisi liian suurta määrää pudotettavaksi. Pikkutyttönä haaveilin tavallisesta perhe-elämästä. Nyt tavoitteet ovat muuttuneet. Minulla on vielä vuosikausia aikaa treenata ja kilpailla.”n EI VIINIÄ, vaan regulaatteja Aamulla kipu oli tipotiessään.” Myös hiukset kasvavat nopeammin. ”Se tietää sitä, että joudun käymään kampaajalla entistä useammin.” Raija Lehtiselle luonnonmukaiset hoitomuodot ovat tapa panostaa itseensä. ”En juo viiniä. Mieluummin laitan rahat regulaattipulloon!” n ”Vaihtoehtoisia hoitoja tarvitaan. Vain kokeilemalla saa tietää, mikä on itselle parhaaksi”, Raija Lehtinen sanoo. R aija Lehtisen kiinnostus luonnonmukaiseen ravintoon ja pehmeisiin hoitomuotoihin juontaa juurensa 1980-luvulle, Moskovan olympiakisoihin. ”Työskentelin tuohon aikaan matkaoppaana. Olympialaisten isäntämaa, silloinen Neuvostoliitto, halusi esitellä ja tarjota parastaan. Lihaa ei tavallisesti ollut helposti saatavilla, mutta kisavieraille sitä tarjottiin ylenpalttisesti.” Kun Raija Lehtinen palasi Suomeen, liha ja makkarat tuntuivat pursuavan korvistakin. Liika oli liikaa. Niin Raija Lehtisestä tuli kasvissyöjä. Työmatkat ovat vieneet häntä itäiseen naapurimaahan vuosikymmenten ajan. ”Nykyisin Pietarista saa jo hyvää kasvisruokaa. Aikaisemmin ravintolan saattoi olla vaikea ymmärtää, miksi siansilavassa paistetut sienet eivät kelvanneet minulle.” täydellistä terveyttä. Raija Lehtinen rakastaa saunomista, mutta joutui vähentämään sitä fibromyalgisten (pehmytkudosreumaattisten) oireiden takia. ”Äidilläni oli vaikea reuma, mutta minulla ei ole diagnosoitua fibromyalgiaa. Kuitenkin kosteina vuodenaikoina, eli keväisin ja syksyisin, ja aina saunomisen jälkeen käsivarsieni ja reisieni lihaksia alkoi juilia. Siihen ei auttanut särkylääkekään.” Vuosi sitten Raija Lehtinen kuuli regulaateista veljensä vaimolta. ”Päätin kokeilla niitä nähdäkseni, muuttuisiko uneni laatu paremmaksi.” Parin viikon säännöllisen käytön jälkeen Raija Lehtinen heräsi eräänä lauantaiaamuna ihmeissään. ”Olin saunonut illalla. Aamulla lihaksissa ei tuntunut enää ikävän tutuksi tullutta kipua.” Eikä ole tuntunut sen jälkeenkään. Raija Lehtinen rakastaa uimista. Hän pulahtaa avoveteen, oli sää mikä tahansa. Nykyisin saunominenkin taas onnistuu. Kampaamossa tiuhaan tahtiin Saunominen tuotti kipua ”Kevät oli täynnä työtä ja hyvin kiireinen”, Raija Lehtinen muistelee. ”Vireystilani pysyi kuitenkin hyvänä. Uskon, että en olisi selvinnyt kaikista paineista ilman regulaatteja.” Työssään lääketieteellisten laitteiden myyjänä Raija Lehtinen joutuu matkustamaan paljon. ”Vatsani tahtoo matkoilla kuplia ja pulputella ilmeisesti ruokavalion vaihdoksen takia. Tuntuu, että regulaatit neutralisoisivat vatsan toimintaa. Myös makeanhimoni hävisi. Käsi ei käy suklaalevyllä enää yhtä ahkerasti.” Raija Lehtinen on käyttänyt regulaatteja myös ulkoisesti. ”Sivelin liuosta kipeisiin jalkapöytiini ja laitoin yöksi regulaattitupot varpaiden väleihin. Raija Lehtisen elämäntavat kelpaisivat ohjenuoraksi kaikille. Lars Johanssonin Kasvisruoka-keittokirja oli aikoinaan vegetaristien raamattu. ”Kirjan periaatteet ja ohjeet, luomu ja lähiruoka, olivat aikaansa edellä ja pätevät yhä.” Raija Lehtinen syö enimmäkseen kotimaisia vihanneksia, juureksia ja marjoja, kalaa, jugurttia ja hunajaa. Hän käy talviaikaan aamuisin avannossa, tekee tunnin mittaisia juoksulenkkejä kolme kertaa viikossa ja nautiskelee kerran viikossa Method Putkisto -venyttelyssä. ”Vietän tylsää elämää”, hän naurahtaa. Silti säännöllinenkään elämäntyyli ei takaa 20 21 Kauko Salmenoja harjoittelee seuraavaan leikkaukseen kappaletta nimeltä Marian poika. “Harjoituskertoja on oltava miljoona, ennen kuin uskallan sitä esittää”, hän luonnehtii. LAULAVA LEIKKAUSPOTILAS Kauko Salmenoja, 77, on loistava esimerkki siitä, miten asenne ratkaisee. Polvensa tekoniveloperaation aikana hän kajautti leikkauspöydällä Ave Marian, Santa Lucian ja La Paloman – kaikki alkuperäiskielillä. ” kievarissa, siellä on flikkoja passaamassa ja pirtua pikarissa´. Vastaantulija pysähtyi, ja kuljettaja totesi, että matkamusiikkia, matkamusiikkia.” Operaatio tehtiin epiduraalipuudutuksessa, joten hyvä siinä oli laulaa. Kyllähän se kuului, kun nivelen laakerin kappaleita sahattiin ja vasaroitiin paikoilleen. Takominen ja sahaaminen tuntui myös selkärangassa ja kylkiluissa, mutta ei sattunut.” Kun serminä olleita kankaita alettiin poistaa, Kauko Salmenoja tiesi leikkauksen olevan ohi. ”Kajautin Ystävän laulun: Kuka rinnallas ruikuttaa, takaisin mennä saa! Lauluni loputtua kirurgi totesi, että nyt on polvi leikattu, kiitos konsertista.” Vielä heräämössä Salmenoja luikautti jotain vastaavalle hoitajalle. ”En muista, mitä. Jotain kaunista se oli. Olin aika lailla tokkurassa.” Parin tunnin kuluttua Salmenojaa kyydittiin takaisin osastolle. ”Sain taas vauhdin päälle. Lauloin, että ´ajetaan me pojjaat kyyrillä ja käyräämme Hauteet paransivat Joku toinen kuin Kauko Salmenoja kenties sortuisi ruikuttamaan. Hän on kärsinyt jalkaansa piinaavasta ruususta viitisentoista vuotta. Vaiva on ollut vihonviimeinen. Salmenojan sanoin: ”Öisin tuntuu välillä kuin puoli miljoonaa keltiäistä hyökkäisi jalan kimppuun.” ”Polvileikkaukseen oli aikaa nelisen kuukautta. Ruusua yritettiin parantaa antibioottikuureilla, jotka loppujen lopuksi vain pahensivat tilannetta.” Sitten alkoivat terveyskeskuksen kesälomat, eikä lääkäriaikoja enää saanut. Kauko Salmenoja kokeili paria luontaistuotetta todetakseen, ettei niistä ollut apua. 22 si kuntosalilla, myös hieromassa. Uisinkin, jos voisin.” Paljon muutakin Salmenojan käsillä on värkätty. Puuseppänä elämäntyönsä tehnyt Salmenoja on muun muassa rakentanut 20 000 ruumisarkkua. Lopullinen maali on aina häämöttänyt hänen silmiensä edessä. Kenties juuri siksi hän osaakin ottaa ilon irti hetkistä – ilman alkoholia. ”Kun lääkärikierron päätteeksi sain kuulla pääseväni kotiin, pyysin lupaa laulaa kiitoslaulun. Hieman jännitti, koska tupa oli täynnä valkotakkisia, jotka katsoa napittivat sairaalan pyjamassa seisovaa reppanaa. Valitsin taas Ystävän laulun, kun ajattelin, ettei heistä varmaan kukaan ollut leikkaussalissa kuulemassa. Katselin heitä vuoron perään silmiin laulaessani, ja tunsin sanoman menevän perille. Olipa hieno tunne.” Harva toteaa sairaalakeikkansa jälkeen kuten Salmenoja: ”Olo oli kuin olisin tehnyt lomareissun.” Kun Salmenoja täytti 71 vuotta, hän työnsi jalkaprässillä 330 kg. ”Kolme vuotta aikaisemmin sain ylös vain vaivoin tyhjän laatikon. Olin silloin veritulpan heikentämä. Personal trainerini lupasi, että koska minulla on joskus olleet lihakset, ne tulevat takaisin, jos vain teen töitä. Uskoin siihen, vaikka vuonna 1960 lääkäri kielsi minulta kaiken nostelemisen. Olin nimittäin murskannut polveni painonnostoharjoituksissa.” Toinen polvi operoidaan kevättalvella. Salmenoja valmistautuu leikkaukseen regulaateilla ja kehittämällä uutta ohjelmistoa. ”Eihän sairaalassa enää samoja lauluja voi esittää”, hän perustelee. ”Arvaa, miltä tuntuu saada uudet polvet?” Asenne totisesti ratkaisee. n ”Halikon luontaisterveysliikkeessä minulle suositeltiin regulaatteja, saksalaista imellystuotetta, jota aloin hädissäni käyttää.” Salmenoja teki regulaattihauteen. Hän kasteli talouspaperin liuoksella, kääri päälle tuorekelmua ja keplotteli kuorrutukseksi vielä tukisukan. Lisäksi hän nautti regulaatteja aamuin illoin tyhjään vatsaan. Hoitokeino alkoi tepsiä. ”Ehdin hoitaa jalkaani näin kuusi viikkoa ennen esikäyntiä sairaalassa. Siellä todettiin, että jatka vain tällä tavalla, koska konsti näyttää näin hyvin auttaneen.” Pari viikkoa ennen leikkausta regulaattien nauttiminen piti lopettaa. ”Mutta jalan reiät olivatkin jo yhtä lukuun ottamatta umpeutuneet.” Muutama päivä ennen leikkausta Salmenoja oli mökillä saunomassa ja huomasi, että yksi koloista oli avautunut. Hyvät neuvot olivat kalliit. Muu ei auttanut kuin hakea apua suoraan luonnosta. Salmenoja meni taskulampun kanssa metsään ja etsi sieltä pihkaa. Hän sulatti sen saunan kiukaalla, sekoitti tyrnivoiteeseen ja peitti jalan kolon sekoituksella. ”Hallelujaa, reikä meni kiinni, ja pääsin leikkaukseen.” Melkein kuin lomamatka Palataanpa takaisin sairaalareissulle. Luvan kysyttyään Kauko Salmenoja lauloi huoneessa huonetovereilleen ja monille hoitajille. Sana hoitajien joukossa kiersi, ja uudet kyselivät heti tullessaan konserttia. Yksi huonetovereista valitteli kipeää ja jäykkää niskaansa. Salmenoja pehmitti tämän hartiat. ”Olen hieronut koko ikäni. Monet sanovat, että käsistäni virtaa parantavaa voimaa. Käyn säännöllisesti Paimion uimahallilla pait- 23 Näin saat toimivan ja litteän vatsan • Luonnollinen • Helppokäyttöinen • Tehokas ja hellävarainen • Edistää suolen säännöllistä toimintaa
© Copyright 2024