Tampereen luonto01_2013.pdf
Vissi vastus ydinvoimalle s. 12 Vaikeat vieraskasvit s. 14–15 10 vuotta 1/2013 luontoagendaa Tampereen Luontos.A117 Tampereen LUONTO 1/2013 30.VUOSIKERTA YMPÄRISTÖNSUOJELUYHDISTYS TYSY.FI Valo, joka vangitsee Se haastaa meidät. Lukuisten hyötyjen lisäksi siitä on saasteeksi. Taivaantulkin se kuljettaa vaikka ihmiskunnan aamunkoittoon. >> 8–11 KUTSU KÄY KEVÄTKOKOUKSEEN LUONTOLEHTI UUDISTI ILMETTÄÄN A2 Tampereen Luonto 1/2013 1/2013 w SISÄLLYSLUETTELO Luonnonsuojeluliiton tervehdys Tysyn uutisia Puheenjohtajan jäähyväiset Tampereen LUONTO A4 A5 ja C18 A6–A7 Valosaaste ei estä tähtien tositiirailijaa B8–B11 Luonnonsuojeluyhdistys Pro Hanhikiven Vuokko Moisala tuntee erittäin hyvin alueen, jonne ydinvoimalaa kaavaillaan Pyhäjoella. sivu B12 Tysyn tymäkät, eli herkulliset ekoreseptit Villit vieraskasvit haastavat kitkijän B13 C14–C15 Toimintakertomus vuodelta 2012 10 vuotta Tampereen ympäristöpäällikkönä Kannon nokassa – kolumni Juho Kytömäeltä Tysyn tapahtumakalenteri * Lehdessä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia.Ne eivät välttämättä edusta Tysyn virallista kantaa. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2013. Aineisto toimitetaan päätoimittajalle sähköpostilla. Kannen kuva: Maija Saari C16 C17 C19 C18–C19 Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa PÄÄTOIMITTAJA Maija Saari, maija@maijasofia.fi TOIMITUS Tysyn hallitus ja muut kirjoittajat ULKOASU Maija Saari, www.maijasofia.fi PAINOPAIKKA Pk-paino, Tampere JULKAISIJA Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, TYSY PAINOSMÄÄRÄ 1 700 YHTEYSTIEDOT Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto, Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere, p. 03-213 1317 INTERNETISSÄ www.tysy.fi verkkolomake www.sll.fi/ lomakkeet/liity OSOITTEENMUUTOKSET www.sll.fi/lomakkeet/ osoitteenmuutos Rekisterinhoitaja Irma Kaitosaari, p. 09-2280 8210 JÄSENMAKSUT vuonna 2013 Varsinainen jäsen 32 euroa Perheenjäsen 10 euroa Kannatusjäsen 50 euroa ILMOITUSHINNAT Takakansi 170 € 1/1 sivu 127 € 1/2 sivu 68 € 1/4 sivu 43 € Rivi-ilmoitus 1,5 €/rivi Irtomainos lehden väliin 85 € * Ilmoitushinnat saattavat muuttua seuraavaa lehteä tehtäessä. Tampereen Luonto A3 PÄÄKIRJOITUS Luonnonsuojelu etenee Tampereella harppauksin K aupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa kaupungin luonnonsuojeluohjelman ja päätti suojella 2,51 prosenttia Tampereen pinta-alasta. Uusi luonnonsuojelutavoite on hyvä lisä aikaisempaan 0,7 prosentin suojeluun verrattuna, mutta suojelunarvoisia alueita jäi huomattavasti ohjelman ulkopuolelle. Erityisen merkittävä on päätös suojella Kintulammin luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävä alue. Kintulammin alueesta muodostuu yli 550 hehtaarin suojelualue, joka on Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen jälkeen Pirkanmaan kolmanneksi suurin yhtenäinen suojeltu metsäalue. Tysyn metsäkartoituksilla ja suojeluesityksillä on ollut keskeinen osa nyt toteutuneessa pinta-alan lisäyksessä. Luonnonsuojelun tulevaisuudelle lupaa hyvää ote uudesta Tampereen pormestariohjelmasta: ”suojelualueiden määrää lisätään tavoitteena olla suurten kaupunkien johtava luonnonsuojelukaupunki”. Tavoitteeseen on vielä matkaa, sillä Vantaalla on esimerkiksi suojeltu 6 prosenttia pinta-alasta ja Espoossa peräti 10 prosenttia. Tampereella tultaneen siis lähivuosina näkemään mittavia suojelualueiden lisäyksiä. SUOJELUVOITTOJEN tuomaa iloa Tysyssä himmentää puheenjohtaja Jere Niemisen helmikuinen eroaminen hallituksesta. Jere on ollut puheenjohtajana ja metsiensuojelukysymyksissä erinomaisen aktiivinen, ja hänen lähtönsä on menetys yhdistykselle. Eron taustalla oli hallituksen jäsenten eriäviä näkemyksiä yhdistyksen toimintakulttuurista ja luonnonsuojelukeinoista. Näkemyserot kärjistyivät Kauppi-Niihamaan suunnitellusta kevyen liikenteen rantareitistä käydyissä keskusteluissa. Jere Nieminen asettui kannattamaan reitin rakentamista, mutta Tysyn hallituksen enemmistön kanta oli reitin rakentamista vastustava. On valitettavaa, ettei puheenjohtajan ja muun hallituksen välille löytynyt yhteistä rytmiä. Vastaavaa kuohuntaa ei yhdistyksessä ole koettu naismuistiin. Tysyn hallitus kiittää Jereä lämpimästi kuluneesta ja toivottaa menestystä. Tysyn puheenjohtaja kuluvalle vuodelle valitaan poikkeuksellisesti kevätkokouksessa 24. huhtikuuta. Uuden puheenjohtajan kausi jää lyhyeksi, sillä ensi vuodelle puheenjohtaja valitaan normaalisti taas syyskokouksessa. Minna Santaoja Tysyn varapuheenjohtaja 2013 Tysyn kevätkokous pidetään 24. huhtikuuta Kokous pidetään keskiviikkona 24. huhtikuuta 2013 kello 18 ympäristötietokeskus Moreeniassa (Valssipadonraitti 3, Patosilta). Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat: 1) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. 2) Hyväksytään edellisvuoden toimintakertomus. 3) Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien siitä antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 4) Valitaan piirikokousedustajat sekä muiden tarpeelliseksi katsottujen järjestöjen kokousten edustajat. 5) Valitaan hallituksen puheenjohtaja. Puheenjohtajaksi syyskokouksessa 2013 valittu Jere Nieminen erosi yhdistyksen hallituksesta kesken kauden, joten hallitukselle valitaan puheenjohtaja loppuvuodeksi poikkeuksellisesti kevätkokouksessa. 6) Tampereen Luonto -lehden uudistukset Maija Saari esittelee uutta lehteä, sen kuluja sekä ideoita ilmoitusmyynnistä. Luvassa on myös Tampereen luonnonsuojeluohjelman esittely. Kokouksen jälkeen kello 19 Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen esittelee kaupunginvaltuuston viime joulukuussa hyväksymää kaupungin ensimmäistä luonnonsuojeluohjelmaa, joka toteuduttuaan lisää Tampereen suojelualueita merkittävästi. Kokousvieraille on kahvitarjoilu. Tervetuloa! A4 Tampereen Luonto 1/2013 1/2013 Tampereen Luonto A5 UUTISIA SLL TERVEHTII Keskuspuhdistamon ympäristövaikutuksia arvioitiin uudelleen Sydän edellä M eillä jokaisella on oma tarinamme siitä, miten meistä tuli luonnonsuojelijoita. Ja toinen tarina siitä, miten meistä tuli luonnon puolustajia, aktiivisia toimijoita – yhdessä muiden kanssa. Mikä sai sinut tarttumaan naapureidesi kanssa toimeen lähimetsän pelastamiseksi, osoittamaan mieltä ydinvoimaa vastaan? Allekirjoittamaan adressin puhtaiden vesien puolesta? Pyörittelemään lumiukkoja ilmastolain saamiseksi? Liittymään luonnonsuojeluyhdistykseen? Kiintymys, huoli, myötätunto, oikeudentaju? Pelkkä tieto johtaa harvoin aktiiviseen toimintaan. Luonnonsuojeluliitto täyttää toukokuussa 75 vuotta. Ilman vapaaehtoistyötä luonnon puolesta saavutukset olisivat jääneet paljon vaatimattomammiksi. Sitä tehdään liiton piirissä satojatuhansia tunteja vuodessa – rivijäsenet, yhdistystoimijat, luonnonharrastajat, tutkijat ja taiteilijat. Vuoden alussa liitossa aloitti työnsä vapaaehtoistoiminnan kehittämistyöryhmä. Hallintoslangilta kalskahtavasta nimestään huolimatta ryhmän tehtävänä ei ole kehittää vapaaehtoistoiminnasta byrokraattisempaa tai kasvattaa työtaakkaa. Tarkoitus on löytää uusia tapoja tehdä yhdessä, synnyttää tukiverkostoja aktiiveille, jakaa tietoa ja tarjota jäsenille mieluista toimintaa. Minna Santaoja Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun Pirkanmaan keskuspuhdistamon uusi ympäristövaikutusten arviointiselostus oli nähtävänä alkuvuodesta. Pirkanmaan ely-keskus hylkäsi aikaisemman YVA:n puutteellisena ja vaati ympäristövaikutusten arviointia tehtäväksi uudelleen. Tampereen Vesi vaihtoi konsulttitoimistoa ja ainakin sivumäärässä mitaten uudessa YVA:ssa on tehty perusteellista työtä. Kansalaisen kahlattavana oli noin 700 sivua materiaalia. Ympäristövaikutusten uudelleen arviointi oli muutenkin paikallaan, sillä muun muassa puhdistamon maanpäällisten rakennusten sijoituspaikkaa on muutettu edellisestä suunnitelmasta. SULKAVUOREEN kallion sisään suun- niteltavaa puhdistamoa on verrattu niin sanottuun NYKY+ -vaihtoehtoon, jossa nykyiset Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamot Vapaaehtoistoimintaan ovat kaivattuja kaikki. Luontoa ei puolusteta pelkällä luontotiedolla, vaan käyttöä on kaikilla taidoilla pullanleivonnasta verkkovaikuttamiseen. Meillä jokaisella on tietoa, taitoa ja osaamista – ja ennen kaikkea sydän luonnon puolella. Tuire Laurinolli Liittovaltuuston puheenjohtaja tuire.laurinolli@kopteri.net Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen jäsenenä saat paljon jäsenetuja. aJäsenmaksun maksaminen on arvokas suojeluteko. Tuet sillä vapaaehtoista luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä. aSaat 10 prosenttia alennusta Luontokaupan tuotteista. aKauppahallin aPääset retkille huokeaan jäsenhintaan. luomumyymälästä LuomuAnin ja Runsaudensarven tuotteista saat alennusta kymmenen prosenttia ja Ruohonjuuren tuotteista viisi prosenttia. aSaat alennusta Suomen retkeilymajajärjes- aEkokampaamo aSaat Tampereen Luonto -lehden kaksi kertaa, Luonnonsuojelija-lehden kuusi kertaa vuodessa ja Suomen luonnon jäsenhintaan. tön kotimaan hostelleissa. Oranssi, Palomäentie 30: viiden prosentin alennus. HANKKEEN ympäristövaikutukset ei- vät kuitenkaan arvioimalla poistu. Siirtolinjojen rakentamisen yhteydessä joudutaan mylläämään arvokkaita luontokohteita ja laskettaessa putkea järven pohjaan saattaa pohjasta lähteä liikkeelle sinne kertyneitä myrkkyjä. Keskuspuhdistamovaihtoehdossa riskit keskittyvät häiriötilanteessa yhteen purkupaikkaan. Sulkavuorivaihtoehdossa syntyvän lietteen käsittelyyn on esitetty kahta vaihtoehtoa, kuivausta Teisko ei edennyt kansallispuistokisassa Minna Santaoja Liity Tysyn jäseneksi! [osoitteessa >> tysy.fi] saneerattaisiin vastaamaan vaadittavaa puhdistustasoa. Puhdistamohankkeella varaudutaan Tampereen väestönkasvuun. Taustalla on myös halu saada nykyisten puhdistamoiden alueet arvokkaampaan asuinrakentamisen käyttöön kaupunkirakenteen tiivistämiseksi. Uudessa YVA:ssa asukkaiden huoliin melusta ja tärinästä on vastattu aikaisempaa perusteellisemmin ja aineistoa on täydennetty muun muassa lepakkoselvityksellä. Ympäristöministeriö valitsi viime vuoden lopulla jatkovalmisteluun neljä kansallispuistohanketta yhteensä 19 esityksestä. Jatkoon pääsivät Käsivarren Suurtunturin, Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Olvassuon, Keski-Suomessa sijaitsevan Konneveden ja Salon Teijon kansallispuistoaloitteet. Pirkanmaan aloitteet, Teiskon kansallispuisto ja Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen yhdistämi- nen, eivät vielä edenneet. Kriteerinä valinnassa oli muun muassa valtion maanomistus esitetyillä alueilla, mikä helpottaa puistojen perustamista. Valmistelussa tehdään lisäselvityksiä hankkeiden taloudellisista vaikutuksista ja palveluiden tarpeesta alueilla, jonka jälkeen ympäristöministeri ja hallitus päättävät lakialoitteiden valmistelusta. Ministeri Ville Niinistö on julkisuudessa ollut sitä mieltä, että kaikki neljä kansallispuistoa olisivat perustettavissa tämän hallituskauden aikana. ja polttoa tai mädätystä. NYKY+ vaihtoehdossa lietteen käsittelyn on esitetty jatkuvan nykyisellään. Tampereen Vesi ostaa lietteen kompostoinnin ostopalveluna yrittäjältä, jonka toiminnan luvanmukaisuudesta YVAssa vakuutellaan. Lietteen kompostoinnista on kuitenkin tullut tietoon vakavia puutteita ja ympäristöongelmia, jotka on ratkaistava valittavasta puhdistamovaihtoehdosta huolimatta. Myös NYKY+ vaihtoehdossa tulisi tarkastella lietteen käsittelyä kuivaamalla ja polttamalla. YVA:SSA nousee myös esiin jäteveden- puhdistuksen hankaluudet ja ohijuoksutuksen tarve rankkasateiden ja kevään sulamisvesien aikana. Hankkeen yhteydessä olisikin syytä miettiä ns. harmaiden vesien kuten sade- ja hulevesien käsittelyn vaihtoehtoja, jotta nämä eivät suotta kuormittaisi eloperäisen aineksen biologisia puhdistusprosesseja. Pirkanmaan jätehuollolle uusi johtaja Pirkanmaan jätehuollon toimitusjohtajaksi on valittu toukokuusta lähtien diplomi-insinööri Harri Kallio, nykyisen toimitusjohtaja Pentti Rantalan jäädessä eläkkeelle vuoden lopulla. Kallio on työskennellyt Tampereen kaupungin ympäristöpäällikkönä ja Hämeen ympäristökeskuksen johtajana. Hän siirtyy jätehuollon palvelukseen Hämeen ely-keskuksesta, jossa hän oli ympäristövastuualueen johtajana. Viime vuosina Pirkanmaan jätehuolto on ylpeillyt lähinnä maan halvimmilla jätemaksuilla. Minna Santaoja A6 Tampereen Luonto 1/2013 1/2013 ” Jos kaivosyhtiö perustaisi viiden tai kymmenen hehtaarin alueelle toimintansa, voisi se ostaa jostakin toisaalta suojeltavaksi metsää.” Tampereen Luonto A7 Villien visioiden virittäjä Jere Nieminen kaipaa luontopolitiikkaan mullistavaa otetta. Hän jätti paikkansa Tysyn puheenjohtajana kyllästyttyään olemaan eri mieltä. Maija Saari, teksti ja kuva ERO ON varteenotettava ratkaisu, jos yhdistyksen päätöksentekoa hankaloittavat jatkuvat näkemyserot. Puheenjohtajan on kannettava vastuu, jos hän ei saa yhdistyksen hallitusta esityksiensä taakse. Näin uskoo myös Jere Nieminen, joka ilmoitti helmikuussa jättävänsä puheenjohtajan paikan Tampereen ympäristöystävien, Tysy ry:n, hallituksessa. Ilmoitus tuli monille niin sanotusti puskista, mutta Nieminen arvelee joidenkin osanneen odottaa irtiottoa. NIEMINEN ei aio lopettaa toimintaansa luontovaikuttajana, päinvastoin. Tysystä erottuaan hän intoutui perustamaan uuden luontoyhdistyksen, Villin vyöhykkeen. Mies huomauttaa, että kyse ei ole ole kilpailevasta toimijasta. Hän toivoo, että hänen perustama yhdistys voisi toimia yhteistyössä muun muassa Tysyn kanssa ajatuksella, että yhdistykset rikastuttavat luonnonsuojelukenttää ominaisilla operointitavoillaan. ”Tysy on tärkeä, ja sen tapaa toimia tarvitaan. Yhdistyksellä on pitkät perinteet ja se aktivoi toimimaan hyvien asioiden puolesta.” Villin vyöhykkeen visio on reagoida tehokkaasti isoihin luonnonsuojelukysymyksiin. Se tahtoo tehdä uusia luonnonsuojelualoitteita, olla edelläkäviijä ja muuttaa politiikkaa. Kun Niemiseltä kysyy minkälaista ympäristöpolittiikkaa tämä haluaa teh- dä, vastaa hän nopeasti: ”Vallankumouksellista.” Mistään perinteisellä tavalla käsitettävästä luontoaktivistista tässä ei ole kyse. Jere Nieminen puhuu dynaamisesta lähestymistavasta luonnonsuojeluun. Se on modernia ympäristöpolitiikkaa, joka perustuu perinteisen poterovastustelun sijaan muun muassa neuvottelutaktikointiin. ”Jos kaivosyhtiö perustaisi viiden tai kymmenen hehtaarin alueelle toimintansa, voisi se ostaa jostakin toisaalta suojeltavaksi metsää. Ei se nyt menisi näin ihan yksi yhteen, sillä kompensaatio voisi olla myös vesien suojelua tai jotakin muuta. Kaivoksia esimerkiksi suojelualueelle en silti sallisi, vaikka haitat kompensoitaisiin.” PUHEISTA tulkitsee, että perinteinen yh- distys verkkaisine päätöksentekoineen ja toimintaa janoava luonnonsuojelija ovat haastava yhtälö. Tämä tamperelainen ympäristöpolitiikan tutkija uskoo, että samoja haasteita koetaan varmasti myös muiden alojen yhdistyksissä. Vanhat toimintamallit ja näkemykset tarvitsevat rinnalleen uusia toimijoita uusiutuakseen. Villi vyöhyke vasta käynnistelee toimintaansa. Nimi tulee ajatuksesta, että luonto koostuu vyöhykkeistä eikä rajatuista alueista. ”Vyöhyke voi olla metsä tai erämaa, mutta se voi myös olla puisto tai rakennuksen katto. Villi kuvaa enemmän sitä, että vyöhyke voi olla keinotekoinen, kuten kattoketo. Niemistä on vaikea kohdentaa luonnonsuojelukartalle. Ainakaan hän ei edusta linkolalaista luonnonkatsomusta eikä lue Margaret Atwoodin dystopisia maalailuja tai Risto Isomäen luonnonkatastrofi-scifiä. Tätä luonnonystävää voi luonnehtia strategikoksi, joka ajattelee, että muutos voi olla myös hyvästä. Mangaa tankkaava metsänystävä Nieminen toimi kolme vuotta Tysyn puheenjohtajana. Oli Tysyssä mukana viitisen vuotta. Ollut mukana Suomen Luonnonsuojeluliiton valiokunnassa. Istuu Pirkanmaan Luonnonsuojelupiirin hallituksessa. Virittelee uutta luonnonsuojeluyhdistystä. Kirjoittaa parhaillaan väitöskirjaa. Lukee englanniksi käännettyä mangaa. Vastustaa ydinvoimaa, koska energiakulutuksen kasvuennuste ei edusta kestävää kehitystä. Soisi kaivoslakiin rakentavia ratkaisuja, kuten ekologisia kompensaatioita veron sijaan. Toivoo, että Pirkanmaalla saataisiin soita suojeltua 10 prosenttia. Kannattaa Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen yhdistämistä valtion metsillä. Tykkää asua kaupungissa. Se säästää energiaa. B8 Tampereen Luonto 1/2013 1/2013 Tampereen Luonto B9 VALON EHDOILLA Tämä elämän edellytys myös haastaa ihmisen. Joskus valoa on liikaa, emmekä esimerkiksi näe yötaivaalle. S Maija Saari, teksti ja kuvat e, missä kohti tuo iso taivaan lämpömöllykkä kulkee radallaan, määrittää hyörinämme rytmin: milloin on aika bongata lintuja, milloin valokuvaaja vangitsee sinisen hetken tai milloin meidän ylipäätään kannattaa avata silmämme. Vaikka miltei kaikkialle säteensä ulottava valo on vahva elämämme merkityksellistäjä, ovat tutkijat vasta valmistautumassa harppauksiin valotutkimuksessa. Optiikkaa, eli valo-oppia, on harjoitettu antiikin ajoista. Esimerkiksi tutkimukset siitä, kuinka pystymme hyötymään auringon säteilemästä energiasta, odottavat yhä vavisuttavia läpimurtoja. Aikuisiällä havahtuu siihen, että aurinko on paljon moniulotteisempi kuin se keltuainen, jollaisen väritimme paperiarkin ylälaitaan, silloin kun väriliidut vielä maistuivat. ”Kiinnostava, tylsä, valoisa..” Anna palautetta jutuista. Qr-koodi vie sinut Tysyn Facebook-sivulle. HYMYILEVÄ möllykkä symboloi elämän kiistatonta edellytystä. Kuitenkin valo myös haastaa meidät. Siitä on muun muassa saasteeksi. Valon voi katsoa jakaneen myös Tysyn hallituksen kahteen leiriin taannoin. Kauppiin kaavailtua valaistua ulkoilureittiä vastustettiin muun muassa valosaasteen lisääntymisen vuoksi. Paikallisten tähtitieteilijöiden yhdistyksen, Tampereen Ursan, kanta Kaupin valosaasteeseen yllättää. Etenkin kun tiedostaa, että yhdistyksen tähtitorni sijaitsee Kaupin kukkulalla. ”Ymmärtääkseni Tampereen Ursan virallinen kanta on, että valaistu reitti ei enää merkittävästi lisää valosaastetta jo nykyisellään suureen määrään, eli valaistun reitin katulamput eivät tähtitornin huipun näkymiä juurikaan muuta. Uskon, että ne kohteet, joita tornilla havaitsen, eivät kärsi muutamasta lisälampusta”, sanoo Tampereen Ursan toiminnantarkastaja Pekka Rautajoki. TAMPEREEN päällä leijuu laajalti valosaastetta, mutta jo keskustasta Teiskoon siirtyessään suuren osan saasteesta onnistuu karistamaan. Syysiltaisin Teiskosta pystyy muun muassa tähystämään Linnunradan kiekon tasoisen vyön. ”Kuu, planeetat, kaksoistähdet, muuttuvat tähdet ja tähtijoukot ovat hyvin havaittavissa kaupungin laitamien valosaasteessakin. Vaikka valo on tärkeää, joskus on tärkeää myös rajoittaa sen määrää.” Kaukoputkiin saa erityisiä valosaastesuotimia, jotka rajoittavat esimerkiksi keltaisten natriumlamppujen valon aallonpituuksien läpipääsyä, mutta läpäisevät vihreän ja punaisen aallonpituusalueen valoa, jota taivaan kohteet säteilevät. KULUNUT talvi tarjosi pirkanmaalaisille taivaantuijottajille upeita esityksiä valosaasteesta viis. Aktiivisen auringon ansiosta saatettiin revontulia kuvata EteläSuomessa maaliskuussa. Revontulet viestivät auringon syklistä, joka on nyt aktiivisimmillaan. ”Ymmärtääkseni auringon aktiivisuuden taustalla on Auringon magneettikentän venyminen ja ”solmuuntuminen” Auringon differentiaalisesta pyörimisestä johtuen (Auringon ekvaattoritaso pyörii nopeammin kuin napaseudut). Itse asiassa 11 vuoden syklissä Auringon magneettikenttä vaih- >> B10 Tampereen Luonto 1/2013 1/2013 Tampereen Luonto B11 REVONTULIKUVA: PEKKA RAUTAJOKI taa suuntaa, ja palaa toisen 11 vuoden syklin jälkeen takaisin alkuasentoon, eli varsinainen magneettinen sykli on 22 vuotta.” Rautajoelle valo on sähkömagneettista säteilyä gammasäteistä radioaaltoihin. Se ei ole pelkästään näkyvää valoa neljänsadan ja seitsemänsadan nanometrin aallonpituuksien välillä. ”Valo antaa toki monesti visuaalisen elämyksen, mutta itselleni tähtiharrastajana visuaalisuutta tärkeämpi on se, mitä silmiin tuleva valo kohteesta kertoo.” URSAN toiminnantarkastajaa kiehtoo valon käytös ja sen historia. Rautajoki kertoo, kuinka valo matkaa Auringosta Maahan noin kahdeksan minuuttia, mutta se on itse asiassa syntynyt yli satatuhatta vuotta sitten Auringon yti- ” Valo kertoo meille aina siitä, millainen kohde oli vuosia sitten, kun valo lähti matkaan.” messä gammasäteilynä. ”Alkuperäiset gammafotonit ovat taivaltaneet matkaa auringon keskustasta kohti pintaa hyvin, hyvin hitaasti, ja matkan varrella jakautuneet lukuisaksi joukoksi pienempienergisiä näkyvän valon fotoneja.” Sekä Auringon että muiden tähtien ja tähtisumujen valo kantaa myös sormenjälkiä lähettäjänsä alkuainekoostumuksesta – sitä voidaan lukea valon spektristä, kun valo jaetaan vaikkapa prisman avulla sateenkaaren väreihin. Valo kiehtoo, koska se tekee tuntuu tekevän mahdottomasta mahdollista, vaikka se toisaalta on niin itsestään selvä, kirkas juttu. ”Valo on myös aikamatkustusta. Vaikka fotoneilla on tämän maailmankaikkeuden maksiminopeus on noin 300 000 kilometriä sekunnissa, yötaivaan kohteet ovat sen verran kaukana, että valo kertoo meille aina siitä, millainen kohde oli vuosia sitten. Kun valo lähti matkaan”, Rautajoki perehdyttää. Valo on piirturi. Se piiirtää men- nyttä näkyviin. Rautajoen mukaan hyvä esimerkki tällaisesta aikamatkustuksesta on valo naapurigalaksistamme andromedasta. Kevätseurannan teemana on abioottinen luonto ”ETÄISYYS tuohon spiraaligalaksiin on noin 2,3 miljoonaa valovuotta, eli sieltä tuleva valo on suurin piirtein noin vanhaa. Andromedan galaksi on kuitenkin melkein sivuttain meihin nähden, ja sen halkaisija on yli 100 000 valovuotta.” Galaksin takareunan valo on siis reilusti etureunan valoa vanhempaa. Ensimmäinen varsinainen ihmisen esi-isälaji, homo habilis, ei ollut vielä olemassa kun takareunan valo lähti matkaan. Mutta kun etureunan valo lähti matkaan, se vaelteli jo Afrikassa. Kun katsomme kaukoputkella tai kiikareilla andromedan galaksista tulevaa valoa, katsomme ajassa taaksepäin, ihmiskunnan aamunkoittoon. n seuranta alkoi maaliskuussa jatkuen kesään saakka. Liitto kannustaa ihmisiä hämmästelemään ympäristöään seuraavina jäljellä olevilla havaintoviikonloppuina: 27.–28. huhtikuuta, 11.–12. ja 25.–26. toukokuuta sekä 8.–9.kesäkuuta. Tämän vuoden seurantateemana on maa, vesi ja ilma, ja sen mukaisesti mukaisesti luonnossa liikkujia toivotaan huomioimaan myös abioottisia ympäristötekijöitä. Ne tarkoittavat elottomia kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä; resursseja ja olosuhteita. Esimerkiksi lämpötila ja ympä- LUONTO-LIITON vuosittainen kevät- ristömyrkyt lasketaan olosuhteisiin, kun auringon säteily, vesi ja luonnonkaasut luetaan resursseiksi. Luonto-Liitto toivoo, että havainnoissa kerrottaan esimerkiksi lumen sulamisesta, jäiden lähdöstä ja lämpötilojen muutoksista. Liitto korostaa, että seurantaan osallistuvan ei tarvitse olla varsinainen luontoguru, sillä yksittäiset havainnot ovat yhtä tärkeitä. Kevätseurantaa on tehty aina 1960-luvun alusta lähtien. Seurannan perus idea on seurata kevään edistymistä. http://www.kevatseuranta.fi/teema Maija Saari B12 Tampereen Luonto 1/2013 1/2013 SISARYHDISTYS ESITTÄYTYY TYSYN ERIKOISET – EKORESEPTIT KOIVUNLEHTISIMA Donna Quijote - Noin 2 l rauduskoivun lehtiä - 1 sitruuna - 5 l vettä - 400 gr sokeria - Herneenkokoinen pala hiivaa Pro Hanhikivi taistelee ydinvoimaa vastaan. Tilalle se toivoo tuulimyllyjä. P Maija Saari, teksti ja kuva ihapiirissä liihottelee lyhyen puhelinlangan mitalta harakoita. Ne ajavat pikkulintuja tiehensä talipallojen liepeiltä. Joskus Vuokko Moisala ajaa häijyläiset tiehensä, mutta periaatteena lienee antaa kaikkien siivekkäiden liidellä. Moisalan äiti asui taloa vielä parisen vuotta sitten, kunnes siirtyi ajasta ikuisuuteen. Nyt Vuokko huolehtii kotitalosta veljensä kanssa. Talo näyttäytyy vieraalle Pyhäjoen ydinvoimalaa vastustavan Pro Hanhikiven asemapaikkana. Se sijaitsee lähellä voimalalle kaavailtua Hanhikiven aluetta, 8-tien varressa Pohjois-Pohjanmaalla. Sieltä Pro Hanhikiven hallitukseen kuuluva Moisala tekee päiväretkiä Hanhikiveen. PRO HANHIKIVI on Suomen tuoreimpia luonnonsuojeluyhdistyksiä. Se syntyi vuonna 2007, kun Fennovoima julkisti suunnitelmansa rakentaa ydinvoimala mahdollisesti Pyhäjoelle. Eläkkeellä oleva maantiedon ja biologian opettaja, Vuokko Moisala, on ollut yhdistyksessä mukana alkumetreiltä: Mitta täyttyi ydinvoimalahankkeesta nopeasti. Päättäjät eivät toimineet läpinäkyvästi Pyhäjoen kunnassa, eivätkä TEMissä ja Stukissa. MOISALAN opaskierros Hanhikiven niemenkärjessä nostaa esiin seikkoja, jotka sotivat ydinvoimalaa vastaan. Maalla on arvokkaita perinnekohteita ja kasvisekä lintulajeja. Moisalan mielestä on myös hullua, että voimala aiottaisiin rakentaa niemekkeelle, joka nousee vain metrin puoli toista meren pinnasta. Pro Hanhikivi on oiva esimerkki pohjalaisesta periksiantamattomuudesta. Yhdistys esimerkiksi keräsi luononsuojelutahoilta ja omiltaan rahaa, jotta se kykeni lähettämään hallituksensa varapuheenjohtajan ja kalajokisen valtuustopolikon Hanna Halmeenpään (vihr) Japaniin alkuvuodesta 2013. Siellä Halmeenpää vastusti Toshibaa ja lobbasi Tee näin: Huuhdo lehdet kylmällä vedellä ja valuta ne hyvin. Pese sitruuna hyvin ja viipaloi se. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kaada se lehtien ja sitruunaviipaleiden päälle. Lisää sokeri. Jäähdytä juoma kädenlämpöiseksi ja lisää sitten hiiva. Anna juoman käydä vuorokauden ajan huoneenlämmössä. Siirrä juoma jääkaappiin sellaisenaan tai pullota. Jäähtynyt juoma on valmis tarjottavaksi. Valmista näin: Laita horsmat, siemenet, valkosipulit ja juustoraaste tehosekoittimeen ja hienonna. Lisää öljyä kunnes saat mieleisesi paksuisen ja tasaisen kastikkeen. Mausta suolalla ja mustapippurilla. VASTARINNAN grand old lady ei usko, että ydinvoimala tulee Pyhäjoelle. Moisala vastustaa ydinvoimalapolitiikkaa kivikautisena. Hän sanoo, että samoin ajatellaan lahtien takana Ruotsissa ja Saksassa. Aktivisti selventää, että lakia olisi hyvä muuttaa niin, että pienikin tuottaja voisi syöttää sähköä valtakunnan verkkoon helposti. Tuulipuistot ja biokaasuvoimalat olisivat Pohjanmaalle tervetulleita. Tuulimyllyjä ei tosin voi Hanhikiveen lintujen päämuuttoreitille pystyttää, mutta myllyjä on kuitenkin tulossa Parhalahdelle maan puolelle, muuttoreitin sivuun. PALUUMATKALLA saa näytöksen Hanhikivi-porukan aktiivisuudesta. Tien varsilla on kylttejä, jotka julistavat ydinvoima-vapaasta alueesta. ”Kylttejä katoaa yöaikoihin. Yhdet tekijät saatiin taannoin tästä kiinni, ja he korvaavat aiheuttamansa vahingot”, Moisala toteaa. Äänestä käy selväksi, että tämän eläkeläisen kanssa on turha ketkuilla. LIPSTIKKAKEITTO (4–6 hengelle) - 5 sipulia (varhaissipuli tai keltasipuli) - 2,5 dl tuoretta silputtua lipstikkaa - voita tai öljyä paistamiseen - 5–6 keskikokoista jauhoista - perunaa - 1 litra vettä - 2 kasvisliemikuutiota - 2 rkl hunajaa - Puoli tl murskattua mustapippuria ”Kaivosalalla on ympäristöpiireissä huono maine. Viime maaliskuussa Suomen luonnonsuojeluliitto tiedotti, että Orivedellä toimiva Dragon Miningin kultakaivos on maaliskuussa ylittänyt ympäristöluvan raja-arvot.” Toimittaja Hanna Kaisa Hellsten Tampereen yliopiston toimittajakoulun lehdessä Utaimessa 10/2012. ”Japanissa lääkärit määräävät potilailleen metsäkylpyjä eli rauhallista käyskentelyä metsässä. Etelä-Koreassa on tutkittu, että vakava masennus paranee paremmin metsäterapialla kuin psykiatrisessa hoidossa – siellä halutaankin suojella metsää terapiakeskuksiksi.” ”Tutkimuksen mukaan suomalaisille mieluisimpia ekotekoja olisivat nykyistä ympäristöystävällisemmän auton hankkiminen ja entistä ekologisemman polttoaineen tankkaaminen.” STT:n toimittaja Anna Leppävuori kansainvälisestä liikenteen ympäristövaikutus -tutkimuksesta 16.3. 2013. ”Taustasäteily ympäröi meitä joka puolelta. Se syntyi, kun universumi oli 380 000 vuoden ikäinen ja alkoi säteillä valoa. Sitä ennen maailmankaikkeus oli niin tiheä, että valohiukkaset eivät päässeet liikkumaan.” Ei voimalaa, edes Toshiban rakentamaa. Vuokko Moisala seuraa verkossa vellovaa ydivoimadebattia äitinsä talossa, lähellä Hanhikiven aluetta. ydinvoimavapaan Pyhäjoen puolesta, Toshiba kun on ollut myös ehdolla Hanhikiven rakennuttajaksi. Toisaalla sanottua Helsinkiläinen kasvatustieteilijä Riitta Wahlström Keskipohjanmaa-lehdessä 11.3. 2013 HORSMAPESTO - Pari kourallista (noin 30 gr) nuoria maitohorsman versoja - 1 dl auringonkukansiemeniä - 1–2 valkosipulinkynttä - 100 gr parmesaanijuustoja - 1–1 ½ dl oliivi- tai rypsiöljyä - suolaa - mustapippuria ” Tampereen Luonto B13 Tee näin: Keitä vesi ja yhdistä kasvisliemikuutiot siihen. Kuullota silputut sipulit rasvassa. Älä ruskista. Lisää lipstikkasilppu. Sekoita kevyesti. Kaada kuoritut ja pieniksi paloitellut perunat kattilaan ja sotke. Lisää mausteet ja kuuma kasvisliemi. Anna kypsyä hiljalleen, noin vartin, kunnes peruna kypsää. Soseuta. Kiehauta. Tarkista suola. Soseutettu peruna saattaa palaa pohjaan, joten keiton kiehautus pienellä liekillä ja puulastalla pohjaa myöten sekoitellen. Soseutuksen jälkeen keiton voikin siirtää teflonkattilaan. Tiedetoimittaja Matti Mielonen Planck-luotaimen mittausten pohjalta tehdystä avaruuden taustasäteilyn kartasta 22.3. 2013 Helsingin Sanomissa ”Huhtikuun Planck-konferenssissa kosmologit pystyvät todennäköisesti kertomaan, vetäytyykö maailmankaikkeus jossain vaiheessa kasaan vai onko sen laajeneminen ikuista.” Kirkkonummella sijaitsevan radioteleskooppiaseman johtaja Merja Tornikoski ja tutkija Anne Lähteenmäki Planck-luotaimen kosmisesta ”valokuvasta” Aalto University Magazinessa 3/2013. ”Saksassa aurinkoenergian nimellisteho on noussut jo yli 30 000:teen megawattiin. Kiinalaiset tuottavat tuulivoimaloilla sähköä enemmän kuin on koko Suomen sähkönkulutus.” Kansanedustaja Osmo Soininvaara 8.3. 2013 Suomen Kuvalehdessä. C14 Tampereen Luonto 1/2013 1/2013 Tampereen Luonto C15 Vieraslajien torju nnassa sisäistetään niiden erityispiirteitä Villiintyneen kasvin kanssa kannattaa tulla tutuiksi. Sen torjuminen on paljon helpompaa, kun leviämistavat ymmärtää. Ensimmäisen ja toisen vuoden taimet ovat vielä pieniä vapun aikaan. Kati Hinkkanen, teksti ja kuvat Anna Väisänen, teksti V ieraskasvien torjunta on arvokasta työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi, joten lajien erityispiirteisiin kannattaa tutustua, jotta työ olisi mahdollisimman tuloksekasta. Yleensä vieraskasvit leviävät puutarhajätekasoista. PIRKANMAAN yleisimpiä vie- raskasveja on koottu yhteen tietokantaan. Aikaisemmin esiintymäilmoituksia on kerätty erilaisiin kunnanvirastoihin, puutarhureille ja ely-keskuksen Y- ja L -puolilla erikseen. Yhdistämällä viranomaisten tietoja yksittäisten kansalaisten tekemiin havaintoihin saadaan kattavampi kuva vieraskasvien esiintymisen laajuudesta Pirkanmaalla. Kolmevuotiaita, kukkivia jättiputkia elokuussa. Tiedot näkyvät myös kartalla , josta huomataan, että vieraskasveja kasvaa siellä, missä ihmisiäkin on. Ilmoituksia on tällä hetkellä (maaliskuu 2013) noin 500 kappaletta, ja näistä ilmoituksista jättiputkihavaintoja on 377 kappaletta. Suurin osa havainnoista on yksityisten henkilöiden tekemiä. Maa- ja metsätalousministeriö on listannut haitallisimmat vieraslajit, joista pyritään koko valtakunnassa pääsemään eroon. Palovammoja aiheuttava jättiputki on vieraskasveista inhokki numero yksi. Englannissa japanintattaren esiintyminen vaikuttaa jo suoraan kiinteistön hintoihin. Ostaisitko sinä talon, jonka pihalla kasvaa jättiputkea? SUOMESSA kasvaa kolmea jättiputkilajia, yleisintä kaukasianjättiputkea (Heracleum mantegazzianum), persianjättiputkea (H. persicum) ja harvinaista aniksen tuoksuista armenianjättiputkea (H. sosnowskii). Kaikkia näitä nimitetään yhteisesti jättiputkiksi, ja kaikki sisältävät valoher- kistävää furokumariinia. Ainetta on jokaisessa kasvin osassa, joten suojautumista tarvitaan aina jättiputkea käsitellessä. Kaukasianjättiputki elää vain noin kaksi- tai kolmevuotiaaksi. Ensimmäisinä vuosina kasvi kasvattaa pienen lehden ja tukevan paalujuuren. Viimeisenä vuonna kasvi tuottaa kukkavarren ja kukinnon. Kukinnan jälkeen kasvi kuolee. Kasvun syklisyyden vuoksi jättiputken torjuntatyön vaikutuksia havaitaan useimmiten vasta kolman- tena vuotena. Muutkin jättiputkilajit kukkivat korkeintaan vain muutamana kesänä, kunnes ne kuolevat. Jos kukinto kuitenkin katkaistaan liian alhaalta ja aikaisin, tuottaa kasvi uuden kukinnon niin kauan, kunnes on saanut siemenet tehtyä. Kukinnon katkaisussa pitäisi olla liikkeellä vasta elokuulla, kun siemenet ovat jo alkaneet kypsyä ruskean värisiksi. Jättiputki kasvaa mielellään tienvarsilla, joutomailla, metsänreunoilla ja jokienvarsilla. Kasvi ei kuitenkaan ole kovin nirso kasvupaikan suhteen ja saattaa levitä metsässäkin aluskasvina, kuten vaikka Tampereella Kaarilassa on käynyt. leviäminen perustuu valtavaan siementuotantoon, jopa 50 000 sieJÄTTIPUTKEN ” Nämä urheilukentän laidalla kasvavat jättiputket ovat kaksivuotiaita. mukana laajalle alueelle. Todisteita siitä, että linnut levittäisivät siemeniä, ei ole. Paalujuuresta kasvaa yleensä vain yksi kasvi, eikä kasvi rönsyile. Juuren palakin voi tuottaa uuden kasvin, jos juuri jostain syystä katkeaa. Paalujuuren elinvoimaisuuden vuoksi niittäminen on torjuntakeinona erittäin hidas, mutta sillä voidaan toki vähentää vaaratilanteita ja estää siementuotanto yksittäisenä kesänä. sää” tyhjäksi idättämällä uudet taimet mahdollisimman monta kertaa kesässä. Se tarkoittaa useaa torjuntakertaa vuodessa, jotta varjostavat isommat kasvit saadaan pois tieltä. Turussa on saatu hyviä kokemuksia peittämisestä. Tiukasti istutetun mustan peitteen alla lämpötila kohoaa ja siemenet tuhoutuvat. Peittäminen vaatii UV-säteilyä kestävän peitekankaan, ja valvontaa, jotta peite ei pääse rikkoutumaan tai nousemaan reunoista. Yleensä peittämisen lisäksi on aina ryhdyttävä myös muihin torjuntatoimiin, sillä yksittäisiä kasveja kasvaa aina myös peitetyn alueen ulkopuolella. n jättiputken torjunnassa on tuhota siemenpankki. Sitä voi ”lyp- Lähde- ja lisätietoa: www.puutarhakarkulaiset.fi ja www.facebook.com/puutarhakarkulaiset sekä www.luontoportti.com Siemenet tuottavat vielä ainetta, joka estää muiden kasvien itämisen.” mentä per kasvi. Siementen itämiskyvyn säilyvyydestä on useita arvioita, ja keskiarvona voidaan pitää kymmentä vuotta. Siemenet tuottavat vielä ainetta, joka estää muita kasveja itämästä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos yksikin jättiputki on päässyt siementämään, on aluetta tarkkailtava useita vuosia siementaimien varalta. Kevyet siemenet leviävät erityisen tehokkaasti lumen ja veden mukana. Se voidaan havaita esim. Mäntässä, jossa puutarhaan tuotu erikoiskasvi on päässyt leviämään veden TAVOITTEENA C16 Tampereen Luonto 1/2013 1/2013 Tampereen Luonto C17 TYSYN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 hanketta ja Juho Kytömäki Pirkanmaan luonnonsuojelupiiristä Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen yhdistämistä. Lopulta joulukuussa 2012 Tampereen kaupungin valmistuneeseen luonnonsuojelusuunnitelmaan liitettiin Kintulammen 555 ha retkeilymetsäkokonaisuus. Kaiken kaikkiaan Teiskosta suojeltiin 618 hehtaaria metsää. SATOKARTTA Tysy osallistui Tampereen satokartta-projektiin. Se on avoin karttasivusto, johon on koottu tietoa kaupungin julkisista ruokapuista ja -pensaista. Havaintonsa voi kertoa paikkakuvailun kera osoitteessa: http://tampereensatokartta.net Vuosi 2012 oli Tysyn 31. toimintavuosi. Vuoden 2012 lopussa Tysyllä oli 1349 jäsentä. Viime vuosina jäsenmäärä on ollut laskusuhdanteinen. Sanna Junttanen, teksti ja kuva Vuonna 2012 hallituksen puheenjohtajana toimi Jere Nieminen ja varapuheenjohtajana Minna Santaoja. Sihteerinä toimi Mervi Myyrä ja hallituksen ulkopuolisena taloudenhoitajana Kirsti Raulo. Hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Ari Nieminen, Anna Väisänen, Johanna Vehkaoja ja Sanna Junttanen sekä varajäseninä Mervi Myyrä ja Matti Pollari. Heinäkuussa Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto muutti uusiin tiloihin osoitteeseen Kuninkaankatu 39. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 10 kertaa. Hallituksen kokouksiin olivat edelleenkin tervetulleita kaikki, myös yhdistyksen ulkopuoliset henkilöt. Ympäristötietokeskus Moreeniassa pidetyssä kevätkokouksessa vahvistettiin sääntömuutoksen 6 §:n kohtaan päätetty muutos: Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksessa valittu hallitus. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja ja viisi varsinaista ja 2–6 varajäsentä. Varajäsenten määrästä päättää yhdistyksen syyskokous kutakin toimikautta varten erikseen. Kevätkokouksessa ojennettiin Suomen luonnonsuojeluliiton Hopeinen ansiomerkki Kirsti Raulolle, joka on toiminut Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen hallituksen ulkopuolisena taloudenhoitajana 2000-luvun alusta lähtien. TYÖHARJOITTELU Kesällä Tysyssä oli työharjoittelija Mirva Jylhä, joka laati Pyynikin lahopuuselvityksen sekä Peltolammin tiivistämisrakennusselvityksen muun muassa haastattelemalla alueiden asukkaita. Myös media kiinnostui selvityksistä. TEISKON METSÄT JA LUONNONSUOJELUOHJELMA Kulunutta vuotta väritti jälleen aktiivinen toiminta Teiskon metsien suojelemiseksi. Tysy teki Teiskosta kansallispuistoaloitteen ympäristöministeriöön 26.7.2012. Tysy myös lanseerasi oman Kansallispuisto Teiskoon- merkkinsä. Jere Nieminen vieraili lokakuussa ympäristöministeriössä, jossa hän esitteli Teiskon kansallispuisto- KETOTALKOOT Talkoot Teiskon Jylhänperässä Koivulan niityllä ja Viitapohjan Iso-Murron haassa pidettiin la 4. elokuuta 2012. Osallistujia oli yhteensä 13. Ketokatkeroiden määrä Koivulan niityllä oli hurjat 1300 yksilöä! Myös noidanlukkojen määrä oli yli kolminkertaistunut. LEHDISTÖTIEDOTTEET JA KIRJOITUKSET Tysy teki yksin tai yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin sekä muiden luontoharrastusyhdistysten kanssa lehdistötiedotteita, jätti mielipidekirjoituksia sekä kirjoitti lausuntoja, mielipiteitä ja muistutuksia eri hankkeista. Tampereen kaupungille jätettiin kaksi aloitetta. Ensimmäinen koski tuulivoiman rakentamista ja toinen kaupunkiluonnon kehittämistä. RETKET JA TAPAHTUMAT Tysy järjesti kesän ja syksyn aikana kymmenisen retkeä. Kesäkuussa vierailtiin Kintulammen retkeilymetsäalueella, tehtiin kasviretki Kaupissa ja tutustuttiin Tahmelan ryytimaihin. Elokuussa kuunneltiin ja katseltiin lepakoita sekä kaupunkiretkeiltiin biologin johdolla. Syyskuussa liikuttiin kaupungissa Satokarttaprojektin merkeissä etsimässä hyödynnettäviä ruokapuita ja -pensaita. Ympäristöpäällikkö Kaisu Anttosen huoneesta Frenckellissä avautuu komea näkymä Tammerkosken kansallismaisemaan. 10 vuotta yhtä ympäristöä Kaisu Anttonen: Kaupungin ympäristötyö etenee talouden ehdoilla. T Teksti ja kuva: Minna Santaoja ampereen kaupungin ympäristöpäällikkönä on työskennellyt vuodesta 2003 lähtien hallintotieteiden tohtori Kaisu Anttonen. Ympäristöpäällikön nimike on pysynyt samana, mutta työtehtävät ja paikka organisaatiossa ovat muuttuneet. Aikaisemmin ympäristöpäällikkö toimi ympäristövalvontayksikön esimiehenä. Kaisun aloittaessa tehtävässä ympäristövalvonta sijaitsi Hatanpäällä. VUONNA 2009 kaupungin organisaa- tion myllerryksessä perustettiin kestävä yhdyskunta -yksikkö, jonka johtajana ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen nyt toimii. Yksikkö sijoittuu kaupunkikehitysryhmään kaupungin keskushallinnossa. Ympäristövalvon- nan lakisääteiset tehtävät hoidetaan ympäristönsuojeluyksikössä. Kestävä yhdyskunta -yksikössä huolehditaan kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumisesta ja ympäristönäkökulman huomioimisesta eri sektoreilla. raha sanelee. Kaupunki nähdään palveluiden tuottajana ja keskusteluissa on, miten kaupunki palveluja tilatessaan voi ottaa ympäristöasiat huomioon. Ympäristön huomioiminen nähdään osana laatua ja riskinarviointia. KYMMENESSÄ vuodessa ympäristöasiat KESTÄVÄ YHDYSKUNTA -yksikön mah- on otettu tukevasti mukaan kaupungin päätöksentekoon. Käännekohtana Kaisu Anttonen mainitsee ilmastonmuutoksen esiin nousemisen, joka avaa keskustelua myös muusta ympäristöhallinnosta. Kaupungilla on tuore ympäristöpolitiikka, joka linjaa kaupungin tekemää ympäristötyötä. Myös uudessa pormestariohjelmassa on monia ympäristöön liittyviä linjauksia. Ympäristön painoarvo riippuu politiikasta. Ympäristötyötä tehdään talouden ehdoilla, ja tiukassa taloustilanteessa dollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon riippuvat Kaisu Anttosen mukaan myös siitä, minkä verran asioista milloinkin saa tietoa. Isossa organisaatiossa ei aina kuule kaikesta ja pääse kaikkiin prosesseihin mukaan. Ympäristökysymys, jonka Anttonen näkee mieluusti olevan nousussa on viherympäristöön liittyvä keskustelu. Kaupungissa tehdään yleiskaavaa ja pohditaan keskustan kehittämistä, ja näihin viherverkkoasiat liittyvät saumattomasti. Kysymys kuuluu, miten jäljellä oleva vapaa vihreä > C18 Tampereen Luonto 1/2013 1/2013 tila käytetään. Viherympäristökeskustelu liittyy kaupunkiluonnon kysymyksiin, kuten viherkattojen ja niittyjen lisäämiseen kaupungissa. Myös kevyt liikenne on nousussa, mistä osoituksena Tampereen valinta vuoden pyöräilykaupungiksi. Kävelyn laatukäytävien pohdinta kytkeytyy viherverkkokeskusteluun. osallistumismahdollisuuksia on Anttosen aikana kehitetty Tampereella. Haasteena on aina, millä tavalla osallistuminen saadaan aidoksi ja kuinka kaupunkilaisten näkemykset lopulta huomioidaan päätöksenteossa. Maankäyttöasiat ovat monimutkaisia ja kuntalaiset usein kokevat pettymystä äänensä kuuluuvudesta. Pormestarimallin Anttonen näkee syventäneen demokratiaa näiden sijoittuessa virkamiesvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon väliin, lähelle asiakysymyksiä. KAUPUNKILAISTEN YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN tehtävänä on Anttosen mielestä tehdä aloitteita ja vaatia osallistumismahdollisuuksia. On tärkeää että kansalaistoimijat jaksavat ottaa kantaa asioihin. Esimerkkinä siitä, kuinka järjestöt ovat päässeet vaikuttamaan Kaisu Anttonen mainitsee kaupungin uuden luonnonsuojeluohjelman käsittelyn. Tysyn ja puheenjohtaja Jere Niemisen aktiivisuuden ansiosta luonnonsuojelukysymykset nousivat Anttosen aikana ensimmäisen kerran poliittiseen keskusteluun ja yhdistyksen kannanotot saivat aikaan merkittäviä lisäyksiä ohjelmaan. n UU TISIA Tampereen Luonto C19 KANNON NOKASSA Metsätalouden logiikkaa Pyynikin luonnonsuojelualueen hoidossa PYYNIKIN luonnonsuojelualueen hoi- to- ja käyttösuunnitelman päivitys on valmistumassa. Asukkaat ovat voineet osallistua vastaamalla verkkokyselyyn ja Pyynikillä liikkuvien näkemyksiä on kyselty myös paikan päällä. Maaliskuun lopulla alustavia suunnitelmia esiteltiin yleisötilaisuudessa. Hoito- ja käyttösuunnitelma tulee nähtäville keväällä ennen etenemistään ely-keskuksen vahvistettavaksi. Metsänhoitopäällikkö Tommi Granholm kertasi tilaisuudessa Pyynikin historiaa. Pyynikki on eri vaiheissa ollut varsin monennäköinen. Nykyään aluetta hoidetaan mäntyharjuna. Pyynikille suunnitellaan maisemien avaamista, pihlajavesakon raivauksia, harvennuksia ja vanhojen mäntyjen poimintahakkuita. Yleisötilaisuudessa näytti siltä, että luonnonsuojelualueen suunnittelua on tehty epäilyttävästi metsätalouden mallin mukaisesti. Vanhojen puiden poistoa luonnonsuojelualueelta ”luonnon dynamiikan jäljittelemiseksi” on vaikea pitää perusteltuna. Minna Santaoja Teiskoon ehdotettu METSO-verkostoa Kasvitieteellinen yhdistys 40 vuotta TYSYN entisen puheenjohtajan Jere TAMPEREEN Niemisen perustama uusi luonnonsuojelujärjestö Villi vyöhyke on yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa tehnyt aloitteen Tampereen kaupungille sekä maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle laajan luonnonsuojelualueen kehittämishankkeesta Teiskoon. Alue rakentuisi Kintulammen luonnonsuojelualueen ympärille METSO-yhteistoimintaverkoston avulla. Minna Santaoja ympäristönsuojeluyhdistys onnittelee lämpimästi 40 vuotta täyttänyttä Tampereen kasvitieteellistä yhdistystä. Kasviyhdistys on Suomessa ainoa laatuaan ja sen ansiosta Tampereen seudun kasvillisuus tunnetaan hyvin. Yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Kääntönen on syystä palkittu uhanalaisten kasvien kartoituksista. Tysy ja kasviyhdistys ovat tehneet vuosia yhteistyötä muun muassa retkien järjestämisessä ja lausuntoasioissa. Suojelukin etenee välillä Napapiirin Kongossa H iljattain julkaistussa dokumenttielokuvassa Suomi sai liikanimen ”Napapiirin Kongo”. Syynä tähän on Suomen kaivosteollisuudelle myönteinen lainsäädäntö ja esimerkiksi se, että meillä ei ole lainkaan kaivosveroa eikä yhtiöiden tarvitse maksaa voitoistaan edes niin sanottuja rojalteja. Samankaltaisia tilanteita löytyy lähinnä köyhimmistä kehitysmaista, muun muassa Kongosta. Kaivoshyöky huuhtelee parhaillaan Pirkanmaatakin: malminetsintävarauksia ja -ilmoituksia on tehty jopa 10 prosentille maakunnan pinta-alasta, ja uusia hankkeita ilmaantuu tiheään. Marraskuussa 2012 Tysy, Kangasalan luonto ja luonnonsuojelupiiri valittivat massiivisesta kaivosvarausilmoituksesta, jonka Tukes myönsi Tampereen, Kangasalan ja Oriveden rajamaille. Varausilmoituksista ja malminetsinnästä on vielä pitkä matka valtauksiin ja etenkin varsinaisiin kaivoksiin, mutta kaivosyhtiöiden kiinnostuksen kohteena olevien alueiden pinta-ala on joka tapauksessa hätkähdyttävän suuri. Onneksi luonnon- ja ympäristönsuojelun kentällä tapahtuu välillä myös hyviä asioita. Tampereen kaupungin vastavalmistunut luonnonsuojeluohjelma 2012–2020 on sellainen. Ohjelmaan sisältyy yli 900 hehtaaria uusia lakisääteisiä suojelualueita. Se on komea määrä, ja huomattava osa kohteista on Tysyn ja luonnonsuojelupiirin ehdottamia. Näihin lukeutuu esimerkiksi suurin uusi suojelukohde, yli 600 hehtaarin laajuinen Kintulammen retkeilyalue. Siitä tulee kertaheitolla Pirkanmaan kolmanneksi laajin metsiensuojelualue Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen jälkeen ja samalla koko Etelä-Suomen mitassa erittäin merkittävä kohde. Vaikka Tysyn ja piirin ehdotuksista moni myös jäi toteutumatta, Tampereen luonnonsuojeluohjelma ja yhdistysten siihen liittyvät saavutukset antavat aihetta juhlaan. Harvemmin nykyisin päätetään yhtä suurista lisäyksistä suojeltuihin alueisiin. Vertailukohtaa voi hakea vaikkapa siitä, että vuodesta 2005 nykyhetkeen ulottuvalla ajanjaksolla koko Pirkanmaalla suojeltiin metsiä METSO-ohjelmassa likimain saman verran eli reilut 900 hehtaaria. Kun on alkuun päästy, on hyvä muistaa, että ei suojelu ja sen tarve toki tähän lopu. Tänä ja ensi vuonna valmistellaan ympäristöministeriön vetämänä valtakunnallista soidensuojelun täydennysohjelmaa. Luonnonsuojelupiiri pyrkii parhaansa mukaan vaikuttamaan siihen, että kaltoin kohdellun suoluonnon arvokkaita edustajia päätyy suojeluun myös Pirkanmaalla, ennallistamista unohtamatta. Kukaties myös Tampereelta löytyy ohjelmaan jokunen kohde. Kuusitai lehtipuuvaltaiset puustoiset suot, korvet, ovat toistaiseksi kaikkein huonoimmin suojeltuja suotyyppejä, ja Tampereen soista huomattava osa on juuri korpia. Juho Kytömäki Aluesihteeri (vs.) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri TYSYN RETKET JA TAPAHTUMAT – KESÄ 2013 Su 2.6. Alkukesän retki Kintulammelle Retki kaupungin uuteen luonnonsuojelukohteeseen. Oppaana toimii Juho Kytömäki. Lähtö kello 9 Keskustorin Vanhan kirkon edestä. Paluu kello 14. Lisätiedot ja ilmoittautumiset bussikuljetukseen Sanna Junttaselle p. 050 534 0277 tai sanna. junttanen@kolumbus.fi. Ota eväät ja hyvät kengät mukaan. Ma 3.6. ympäristötori Tammelantorilla Ympäristötori järjestetään Vihreän Viikon maanantaina kello 16-20 ja Tysy on myös mukana. Su 16.6. Luonnonkukkien päivän retki Rantaperkiöön Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntönen johdattaa retkeläiset Rantaperkiön Härmälän rantapuistoon. Kokoontuminen kello 13 uimarannalla, Talvitien pohjoispäässä. Bussi 1 kuljettaa Nuolialantietä Talvitien risteykseen, josta on lyhyt kävelymatka uimarannalle (Hatanpään koululta Nuolialantietä n. 1 km). Saappaat eivät ole välttämättömät. Härmälän rantapuistossa on kookasta metsää, lehtoa, mutta myös vanhan huvila-ajan kulttuurikasvijäänteitä. Alue on mainittu Tampereen luonnonsuojeluohjelmassa. Ti 2.7. Vieraslajien torjuntatalkoot Pyynikin Kesäteatterilla Kokoontuminen teatterin portilla kello 17-20. Vaatteiksi sopii kumisaappaat, pitkät housut, pitkähihainen paita ja työhanskat. Eväät ja talkoovälineet tarjotaan. Lisää tietoa www.puutarhakarkulaiset.fi La 3.8. Ketotalkoot Teiskossa Tervetuloa talkoisiin Teiskon Koivulan niitylle ja Jylhänperän Iso-Murron hakaan. Hoidamme perinteiseen tapaan niittotalkoilla kohteiden uhanalaisia niittylajeja. Lähtö Keskustorin Vanhan kirkon edestä kello 9. Tervetuloa ensikertalaiset ja konkaritkin. Tysy tarjoaa talkooeväät. Ilmoittautumiset 31.7. mennessä: sanna.junttanen@kolumbus.fi / 050-534 0277 Ilmoittautuessasi kerro mahdolliset ruoka-aineallergiat sekä kyytien järjestelyt. To 8.8. Tapahtumien yön lepakkopäivystys Suuren suosion saanut lepakkopäivystys on täällä jälleen. Tule havainnoimaan yön siivekkäitä Aleksanterin kirkkopuistoon kello 23 alkaen. Pe 31.8 Lepakkoretki Tallipihalle Elokuun lopulla vietetään Suomen luonnon päivää. Teemme lepakkoretken Tallipihan ja Näsinkallion ympäristöön, jossa havainnoimme yön siivekkäitä lepakkodetektoreilla. Kokoonumme ennen retkeä kello 21.30 Tallipihan kahvilan edustalla. A20 Tampereen Luonto 1/2013 Vihreitä tekoja valkokauluskaupungissa. Mahdotontako? Seuraa ja osallistu: www.tysy.fi
© Copyright 2025