1. No category

TEKONURMEN TALVIHOITO CRYOTECH CMA JA NAAC TUOTTEIDEN AVULLA
Lyhennelmä Heikki Haaraojan tekemästä lopputyöstä Suomen urheiluopisto Vierumäelle, huhtikuussa 2013 (noin 5
sivua).
Heikki Haaraojan suostumuksella MK Trading A.S / Tapio Raukola on sinne tänne kirjoittanut lyhennelmään lisätietoa
antavia lauseita sekä tehnyt otsikoinnin. Kirjoitettu lisätieto ei sisälly Haaraojan alkuperäistekstiin. Heikki Haaraojan
lopputyö lyhentämättömänä kuvineen on luettavissa osoitteessa
www.mktrading.no/käyttösovelluksia/tekonurmikentät - Oppilastyö 2013.
Tiivistelmä
Perustuen Norjassa saatuihin kokemuksiin, Suomessakin alettiin kokeilla asetaattikemikaalien käyttöä
tekonurmikenttien talvihoidon apuna talvella 2012 – 2013. Suomen urheiluopisto Vierumäki lähti kokeilun osapuoleksi
ja teetti kokeilun tuloksista oppilastyön.
Kokeilu vietiin läpi kolmella tekonurmikentällä (Vantaan kaupunki - Tikkurilan urheilupuisto, Myyrmäen ISS stadion
Vantaalla ja Raaseporin kaupunki – Karjaan kenttä). Lisäksi yhdellä kentällä kokeiltiin talvisen jääkentän sulattamista
kemikaalin avulla (Lappeenrannan kaupunki). Kokeilussa mukana olleita Cryotech- tuotteita CMA ja NAAC markkinoi
Pohjoismaissa MK Trading A.S (Oslo), ja sillä on edustaja myös Suomessa.
Vantaan kaupungin kenttä pidettiin pelattavana läpi talven. Tarkoitus oli, että kentän lämmitystä ei pidettäisi päällä
lainkaan sen jälkeen kun se kokeilun alussa kytkettiin päältä pois. Kentän hoidossa havaittiin puutteita. Mm.
kumirouhe, joka oli tarkoitus levittää kentälle syksyllä, jäikin levittämättä. Tekonurmen nukka ei pysynyt kunnolla
pystyssä ja se hankaloitti kemikaalirakeiden painumista nukan pohjalle. Keskellä talvea oli myös kolmen viikon jakso
jona aikana kentän hoidossa ei käytetty kemikaaleja lainkaan. Samalla nurmen pohja pääsi jäätymään. Talven kuluessa
lämmitys jouduttiin kytkemään päälle pari kertaa kentän sulattamiseksi. Säästöä kirjattiin kuitenkin edelliseen talveen
verrattuna noin 17 000 €. Käyttäjiltä saatu palaute oli hyvää. Kokeiltuja tuotteita olivat Cryotech CMA ja NAAC. Kokeilu
jatkuu.
Myyrmäen ISS stadion lähti mukaan pian Tikkurilan jälkeen. Ero Tikkurilan käyttämään menetelmään oli se, että
kentän peruslämpö pidettiin päällä koko ajan, kemikaalin käytön lisäksi. Erisuuntaiseen harjaukseen kemikaalin
levityksen jälkeen kiinnitettiin paljon huomiota. Lumi aurattiin pois nukan huippuihin asti ja loput sulatettiin CMA:lla.
Kustannussäästöjä ei laskettu.
Raaseporin kaupungissa Karjaalla kentältä poistettiin talven aikana kertynyt lumi 18.2.2013. Seuraavana päivänä
hieman liian runsaaksi jääneen lumen (5 cm) päälle annosteltiin Cryotech NAAC. Lumi muuttui melko märäksi sohjoksi
NAAC:n sulatusvaikutuksesta. Loput lumet saatiin vähenemään ja poistumaan kokonaan ahkeralla harjauksella ja
vähäisellä CMA:n annostuksella niin, että kenttä oli pelattavassa kunnossa 25.2. illalla. Säästöä kertyi noin 20 000 €,
kun lämmitystä ei tarvittu lainkaan. Jotkut vanhemmat olivat huolissaan kemikaalin käytöstä kentän hoidossa ja
Raaseporin kaupunki antoi asiassa lisäselvityksiä. EU ja Tukes eivät luokittele käytettyjä tuotteita vaarallisiksi
kemikaaleiksi.
Lappeenrannan kaupunki kokeili NAAC:tä jääkentän muuttamisessa kesäkäyttöön maaliskuussa 2013. NAAC:n
hapertava vaikutus jäähän havainnoitiin, mutta jäätä ei poistettu tarpeeksi ajoissa ja se jäätyi uudelleen. Jouduttiin
turvautumaan perinteisiin jään poiston menetelmiin.
1 Johdanto
Norjassa on kokeiltu 7 vuoden ajan luonnossa hajoavia Cryotech Ltd:n valmistamia asetaattipohjaisia kemikaaleja
tekonurmikenttien talvihoidon apuna. Kun lumen tarttuminen kentän pintaan sekä jäätyminen on voitu estää, kentän
puhdistaminen on käynyt helposti. Kemikaalien avulla on myös voitu sulattaa jäännöslumi aurauksen jälkeen sekä
mahdollisesti muodostunut ohuehko jää tai kuura. Pelaajien turvallisuus on voitu pitää hyvänä, ja lämmitettävien
kenttien energiakuluissa on saavutettu merkittäviä säästöjä. Menetelmää ja siihen liittyviä laitteita, erityisesti
lumiauroja ja harjoja/haroja on tänä aikana kehitetty tekonurmelle sopiviksi.
Entä Suomessa? On todettu, että talvihoidossa ei ole aina onnistuttu toivotulla tavalla jolloin nukka on kulunut ja
irronnut ja koko nurmi on jouduttu vaihtamaan suhteellisen lyhyessä ajassa ja kustannukset ovat nousseet. Kentän
turvallisuuskin on usein ollut kyseenalainen, koska alla oleva lämmitys ei ole kyennyt pitämään nukkaa sulana ihan
pintaan asti. Muodostunut paikoittainen jäähile on ollut liukasta ja vaarallista pelaajille. Lämmitettävien kenttien
lämmityskulut ovat jopa huikean korkeita.
Norjan kokemusten siivittämänä menetelmää alettiin kokeilla talvella 2012 – 2013 yhteensä neljällä kentällä.
Havaintojen perusteella pyrittiin päättelemään kuinka hyvin kemikaalien käyttö soveltuu suomalaiseen kenttien
talvihoitoon. Kokeilun osapuoleksi lähti Suomen urheiluopisto Vierumäki ja sen seurauksena tehtiin tämä oppilastyö.
Kokeiluissa käytettiin asetaattikemikaaleja Cryotech CMA (kalsium-magnesiumasetaatti) ja NAAC (natriumasetaatti),
joita markkinoi Pohjoismaissa norjalainen MK Trading A.S (www.mktrading.no). Sillä on edustaja myös Suomessa.
2 Kokeillut tuotteet ja niiden vaikutukset
2.1 Cryotech CMA
Pääasiallinen asetaattikemikaali tekonurmikenttien talvihoidossa on Cryotech CMA. Se on pyöreärakeinen, vähän
kellertävä tuote, joka on alun perin suunniteltu liukkaudentorjuntakemikaaliksi erityisesti maanteillä ja lentokentillä.
Maanteillä sitä on käytetty vuodesta 1986 alkaen tavallisen maantiesuolan (natriumkloridi) vaihtoehtona herkissä
ympäristöissä, ja betonirakenteiden suojaamiseksi korroosiolta. Sen tehokkain vaikutus ulottuu noin -7°C:een
(käsiteltävän pinnan lämpötila). Auringon paisteessa ja ilman lämpötilan kohotessa vaikutus tehostuu. CMA ei sulata
lunta ja jäätä märäksi kuten kloridipohjaiset suolat (mm. tavanomaiset maantiesuolat). Kun märkyyttä syntyy paljon,
suolat laimenevat sulamisveteen. Koska Cryotech-tuotteet vaikuttavat huomattavan kuivalla tavalla, niiden lumen
poiston jälkeinen vaikutus on pitkäaikainen. CMA on hygroskooppista, eli se ottaa itseensä kosteutta ympäröivästä
ilmasta ja pinnoilta.
CMA levitetään useimmiten joko ennen lumisadetta tai ennustettua jäätymistä. Levitysmäärä on tavallisesti 100 g/m2
eli 700 – 800 kg normaalikokoista kenttää kohti. Jos kovempi pakkanen on tulossa tai on jo tullut, aineeksi kannattaa
valita NAAC.
2.2 Cryotech NAAC
NAAC on pyöreärakeinen tuote, kuten CMA, mutta väriltään valkoinen. NAAC on eksotermistä eli se luovuttaa lämpöä
liuetessaan. Se alkaa vaikuttaa välittömästi levityksen jälkeen. Sen korroosiovaikutus on hyvin pieni ja se on
tehokkaimmillaan aina noin -18C:een saakka.
NAAC sopii parhaiten kentälle jo kertyneen lumen ja jään sulatukseen. Kuitenkin on muistettava, että lumi on aina
poistettava niin paljon kuin mahdollista ennen levitystä. Sulatus tarkoittaa sitä, että rakeet sulattavat itselleen rei’än
lumen ja jään läpi hapertaen ne helposti poistettaviksi. NAAC on kylmässä säässä oikea valinta, jos kenttä on ollut
kiinni koko siihen astisen talven tai päässyt talvella jäätymään. Annostussuositus on 100 g/m2.
3 Kokeilut
3.1 Tikkurilan tekonurmi, Vantaan kaupunki
Aloitus
Vantaan kaupunki, Tikkurilan urheilupuisto, liittyi kokeiluun 10.12.2012 kokeilun avaustilaisuuden yhteydessä. Päivää
ennen tilaisuutta kentän lämmitys suljettiin ja puolelle kentälle levitettiin CMA ohjeen mukaisesti. Toinen puoli
jätettiin käsittelemättä. Puolikas, jolle CMA levitettiin, harjattiin rakeiden saattamiseksi myös nukan pohjalle.
Seuraavana päivänä satoi lunta aamusta alkaen. Iltapäivällä todettiin, että siellä missä CMA oli levitetty, noin 2 cm
vahva lumi lähti pois nukan pinnasta ja pohjasta kintaan pyyhkäisyllä ja nukka oli sula ja pehmeä. Käsittelemättömällä
pinnalla lumi lähti nukan pinnasta, mutta nukka oli täynnä lunta. Lämpötila oli noin -5°C. Laajaa lumen poistoa ei
tehty, koska käytössä olevassa aurassa terän paikalla oli harja. Paikalla olleet norjalaiset MK Tradingin edustajat (MK
Trading on Cryotech tuotteiden edustaja Pohjoismaissa) kertoivat siellä kehitetyistä auroista, joissa on noin 10 mm
vahva kumi- tai muoviterä. Samaa terää on voitu käyttää kahdesta kolmeen talvea eikä niitä käytetä muualla kuin
kentän hoidossa terän epätasaisen kulumisen eliminoimiseksi.
Kokeiluun lähdön perusteet
Vantaan kaupunki halusi liittyä kokeiluun kentän lämmittämisestä johtuvien korkeiden kustannusten ja Norjassa
saatujen hyvien kokemusten innostamana. Kaupunki on sitoutunut kokeiluun kolmeksi vuodeksi riittävien ja
luotettavien kokemusten saamiseksi.
Kentän pinta on uusittu vuonna 2007, jolloin asennettiin Saltexin valmistama ns. kolmannen sukupolven tekonurmi.
Siinä nurmen seassa ollut hiekka on korvattu kumirouheella.
Aikaisemmin kenttää on lämmitetty peruslämmöllä, 10 – 30 %:n teholla maksimista. Joinakin tärkeinä ottelupäivinä
lämmitys on jouduttu nostamaan lähes täydelle teholle kentän sulana pitämiseksi. Lämmityskustannukset talvella
2011 – 2012 olivat lähes 40 000 €.
Kokemuksia
Varsinaista kokeilua varten Vantaan kaupunki hankki uuden terän auraansa. Lyhyiden kokeilujen jälkeen päädyttiin 10
mm vahvaan kumiterään.
Levityslaitteena oli kahdella levityslautasella varustettu Dakota Turf Tender.
15.1. – 7.2.2013 kenttää ei jostain syystä käsitelty CMA:lla ja kentän pohja jäätyi. Pakkasta oli välillä ollut jopa noin 20°C.
MK Tradingin Suomen edustaja ja tämän lopputyön tekijä kävivät paikan päällä 7.2.13. Kenttä oli lumisateen jäljiltä
ohuen lumen peittämä. Kenttä havaittiin kovaksi. Päätettiin, että kenttä aurataan ja sille levitetään 750 kg:n erä
NAAC:tä. Niin tehtiin ja sen jälkeen kenttä harjattiin. Kentän reunoilla olevat lumivallit kertoivat, että lunta oli jouduttu
poistamaan useasti.
Seuraavan kolmen päivän aikana lunta satoi noin 10 cm ja lunta poistettiin monta kertaa. Kentän pohja ei sulanut
kemikaalin vaikutuksesta, vaan pysyi kovana. Se sulatettiin kolmen päivän lämmityksellä.
Miksi kentän nurmen pohja ei sulanut? Yksi merkittävä syy voi olla se, että syksyn kumirouhe jäi lisäämättä kenttään.
Nukka ei saanut tarpeeksi tukea vähäisestä määrästä rouhetta eikä siksi pysynyt pystyssä. Kaatunut nukka esti
kemikaalirakeita menemästä nurmen pohjalle harjaamisesta huolimatta. Nukan kaatumiseen saattoi myötävaikuttaa
myös samana kerta kerran jälkeen pysynyt auraussuunta sekä liian vähäinen harjaus. Nukka pyrkii kaatumaan
luontaiseen suuntaansa. Toisaalta kemikaalien levitysväli oli jäänyt liian pitkäksi, minkä vuoksi kenttä oli päässyt
kunnolla jäätymään.
Yhteenveto Tikkurilan kokemuksista
Tarkoitus oli korvata kentän lämmitys kokonaan kemikaaleilla. Lämmitys jouduttiin kuitenkin ottamaan avuksi talven
aikana yhteensä 12 päiväksi. Kentän hoidossa tehtiin virheitä, mutta asioita myös opittiin.
Käytettyjen kemikaalien kustannus oli noin 8 000 €. Lämmityskustannukset olivat yhteensä 13 800 € joulukuun 2012 ja
helmikuun 2013 välisenä aikana eli kustannukset olivat yhteensä 21 800 €. Edellisen talven lämmityskulut olivat olleet
38 900 €. Siihen verrattuna säästöä kertyi 17 100 €. On myös otettava huomioon, että talvi 2011-2012 alkoi vasta
vähän ennen tammikuun puoliväliä. Talvi 2012-2013 alkoi jo joulukuun alussa.
Tikkurilan palloseuran nuorisopäällikön Timo Rönkön mukaan kokeilukauden harjoitukset pystyttiin toteuttamaan
poikkeuksetta hyvin. Käyttäjät olivat antaneet muutaman kerran palautetta kentän kovuudesta ja tuoksusta. Käytetyt
kemikaalit CMA and NAAC ovat etikkahapon suoloja, joten niistä lähtee liuetessaan lievä etikan tuoksu.
Kenttähenkilökunta oli kehottanut seuroja pesemään ja huuhtelemaan käytetyt varusteet hyvin harjoitusten jälkeen.
Seuraavina talvina tulee huolehtia siitä, että kumirouhetta lisätään hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Kaikki
toimenpiteet tulee kirjata tarkasti ylös havaintojen tulkinnan helpottamiseksi. Sääennusteita tulee seurata tarkasti
riittävän ennakoinnin ja nopeiden toimenpiteiden varmistamiseksi. Hyvä tulos vaatii myös, että koko hoitojoukkueen
on oltava tietoinen kokeilumenetelmästä ja puhallettava yhteen hiileen.
Tikkurilassa lumi voitiin poistaa tarkasti uuden auranteräkonseptin ansiosta. Levityslaite oli erinomainen. Harjalaitetta
tulisi kehittää edelleen, jotta kemikaalirakeet saadaan kunnolla pystysuoraan liikkeeseen ja myös nukan pohjalle.
Harjauksen tulee tapahtua eri suuntiin ja moneen kertaan hyvän tuloksen varmistamiseksi.
3.2 Vantaan Myyrmäen ISS stadion
Kokeilun lähdön perusteet
Vantaan ISS stadion lähti kokeiluun jonkin aikaa Tikkurilan aloituskokouksen jälkeen. Tikkurilasta saadut myönteiset
kokemukset kannustivat osaltaan.
ISS stadionin tekonurmi on asennettu vuonna 2007. Sillä on ollut Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n laatuluokitus,
mutta viimeisimmän kauden alusta lähtien kenttä ei ole läpäissyt UEFA:n tiukentuneita laatukriteereitä nukan
kulumisen vuoksi.
Kokemuksia
Lämmitys kytkettiin päälle tammikuun 2013 alusta, koska joulukuu oli kylmä ja kenttä jäätyi. Tammikuussa satoi
runsaasti lunta ja CMA:n levitystä päätettiin kokeilla lumen poiston apuna. Ensimmäisellä kerralla kentälle levitettiin
600 kg aamupäivän aikana, mutta levityksen jälkeinen harjaus jäi tekemättä ja kemikaali jäi pääosin nukan pintaan.
Kuitenkin jo samana iltana kentällä harjoiteltiin. Pinnassa ollut CMA kulkeutui kenkien mukana pukuhuonetiloihin ja
seuraavana päivänä tilojen lattiat olivat mustat ja tahmeat. Etikan tuoksu oli myös aistittavissa. Yön aikana satoi lunta
ja kenttä aurattiin aamulla.
Toinen levitys (650 kg) tehtiin ennakoiden, kun säätiedotus oli ennustanut runsaita lumisateita. Tällä kerralla rakeet
harjattiin levityksen jälkeen nukan sisään. Rakeet painuivat syvemmälle eikä sen jälkeen havaittu niiden kulkeutumista
pukuhuonetiloihin.
Molemmilla kerroilla havaittiin selvästi, että lumi irtoaa paremmin nukasta aurauksen yhteydessä, kun CMA:ta
käytetään. CMA piti kentälle sataneen lumen kuivana ja helposti poistettavana. Kenttä pysyi pehmeänä eikä nukan
huippuihin muodostunut jäähilettä. Pieni peruslämpö pidettiin kentällä koko ajan päällä.
Kalusto
Tekonurmen talvihoitokalusto toimi kenttämestari Pasi Vänttisen mukaan hyvin. Kentällä katsottiin olevan riittävästi
kumirouhetta ja nukka pysyi riittävästi pystyssä. Kenttää harjattiin viikoittain ja joka kerta eri suuntiin. Näin
nukkaliuskat eivät päässeet painumaan ja laskostumaan auraussuuntaan.
Käytössä oli Unisport aura, joka säädetään pyörien avulla lumenpoistokorkeuteen siten, että auran kenttää vasten
pystysuora reuna (eräänlainen terätön terä) viistää nukan pintaa. Jäljelle jäänyt lumi sulatettiin CMA:lla niin että
peruslämpö oli päällä. Isojen lumimäärien siirtämiseen aura ei ole paras mahdollinen.
Jään irrottamiseen syväharauksella oli käytössä traktorin perässä vedettävä hara.
Yhteenveto ja jatkosuunnitelmat
Lämmityskustannukset olivat Myyrmäen ISS stadionilla talvella 2013 tammikuusta maaliskuuhun noin 40 000 €. Alussa
energian kulutus nousi suureksi muutaman päivän ajaksi (kentän kylmävaraus).
Kemikaalin toimivuudesta Pasi Vänttisellä oli myönteinen kuva. Kokeilua kannattaa jatkaa myös seuraavana talvena.
Oli liian aikaista arvioida voidaanko lämmitys kytkeä päältä kokonaan ja pitää kentän hyvää talvikuntoa yllä pelkästään
kemikaalien avulla. Hänen visiossaan ehkä jatkossakin molempia käytetään, koska se saattaa pidentää tekonurmen
elinkaarta.
Kentän käyttäjien palaute oli poikkeuksetta hyvää ongelmallisesta talvesta huolimatta.
Kesällä 2013 tekonurmi uusitaan. Myös painunut ja routinut pohja korjataan. Tekonurmen toimittaa saksalainen
urheilukenttien pinnoitukseen erikoistunut Polytan. Myös kumirouhetyyppi muuttuu, kun perinteisen mustan rouheen
korvaa vihreä. Vänttisen mukaan vihreän rouheen muoto on sellainen, että se painuu kentän nukkaan paremmin kuin
musta rouhe. Se myös kestää aurausta paremmin kuin musta. Korjauksen myötä kentälle haetaan taas UEFA:n
laatuluokitusta kansainvälisten ottelujen saamiseksi stadionille.
3.3 Raasepori, Karjaa
Kokeiluun lähdön perusteet
Raaseporin kaupunki lähti kokeiluun lämmityskulujen säästäminen tähtäimessään. Tekonurmi on valmistunut v. 2008.
Se on tavallisesti avattu seurojen käyttöön helmi-maaliskuun vaihteessa lämmityksen ja lumen päälle levitetyn
kumirouheen avulla. Lämmityskustannukset olivat olleet v. 2011 päättyneenä talvena 35 000 € ja seuraavana talvena
27 000 €. Kokeilun aikana ei käytetty lämmitystä lainkaan.
Testikokemuksia
Kokeilu aloitettiin poistamalla lumi (n. 35 cm) kentältä 18.2.2013, aluksi isolla maataloustraktorilla ja sitten
pienemmällä traktorilla, jossa oli Unisport-aura. Lumen poiston jälkeen kentälle jäi lunta noin 5 cm entiseen tyyliin.
Kemikaalin käyttöä ajatellen lumi olisi pitänyt poistaa mahdollisimman tarkasti. Seuraavaksi jäljellä jääneen lumen
päälle levitettiin 700 kg Cryotech NAAC:tä (106 g/m²) 19.2.2013. Levittimenä traktorin perässä oli takalannoitelevitin
lautasannostelijalla. Ilman lämpötila oli -7°C ja kentän pinnan -8°C. Yöllä pakkasta oli noin 15°C.
20.2.2013 kentän pinnalla oli 2-3 cm vahva suhteellisen märkä, mutta vaalea sohjo noin puolella kentän pinta-alasta.
Kenttä ei kuitenkaan ollut jäässä. Paksu lumi oli ilmeisesti ollut hyvä lämmöneriste talven aikana. NAAC:n annettiin
edelleen vaikuttaa. 21.2.2013 kenttää harattiin Unisport piikkiharjalla pituus- ja leveyssuunnassa kertaalleen.
Paikkoihin, mihin oli kertynyt jäätä nukan huippuihin, annosteltiin Cryotech CMA:ta yhteensä 300 kg. Sohjo peitti alle
puolet kentän pinta-alasta. NAAC-rakeita ei enää havaittu kentän pinnassa: ne olivat sulaneet.
Seuraavina päivinä päivälämpötila nousi lähelle 0 astetta ja aurinko paistoi runsaasti. Kenttä syvälanattiin vielä
25.2.2013, jolloin viimeisetkin sohjot, lumet ja jäät lähtivät pois. Kemikaalijäämiä ei enää havaittu. Kenttä oli
täydellisessä pelikunnossa 25.2. illasta lähtien, kokeilun myötä lähes viikon etuajassa.
Vielä 1.3. ja 4.3. levitettiin onnistuneesti 300 kg CMA:ta kummallakin kerralla lumen harjaamiseksi ja jäätymisen
ehkäisemiseksi. Kemikaalilevitysten ansiosta kentällä ei havaittu kosteutta lumen poiston jälkeen.
Yhteenveto
Raaseporin kaupunki oli kokeiluun hyvin tyytyväinen. Liikuntasihteeri Yngve Rombergin mukaan säästöjä kertyi noin
20 000 €. Tästä määrästä kenttää käyttävien seurojen säästö oli noin 12 000 €. Lisäksi kenttä oli pelattavassa kunnossa
7 päivää ensimmäisen lumen poiston jälkeen. Aika olisi lyhentynyt siitäkin, jos lumi olisi poistettu alussa tarkemmin.
Jotkut nuorten junioreitten vanhemmat olivat hyvin huolissaan kentän soveltuvuudesta nuorten pelaajien
harjoitteluun käytettyjen kemikaalien vuoksi. He epäilivät erityisesti, että aineista ei ole riittävästi tutkimustuloksia.
Terveysvaikutuksista oltiin huolissaan, varsinkin iho- ja silmävaikutuksista. Tarkempia selvityksiä pyydettiin ja niitä
antoi Raaseporin kaupunki: aineita on tutkittu alusta asti. CMA ja NAAC ovat höyrystymättömiä ja vesiliukoisia.
Mahdolliset silmävaikutukset voidaan nopeasti eliminoida huuhtelulla. EU:n ja Tukesin mukaan käytettyjä tuotteita ei
luokitella vaarallisiksi kemikaaleiksi.
3.4 Lappeenrannan kaupunki
Kokeilun tarkoitus
Lappeenrannassa oli tarvetta löytää entistä parempi menetelmä jääpinnalla olevien kenttien muuttamiseksi
kesäkäyttöön, siis jään poistamiseksi. Kokeilukenttänä oli Sammonlahden kenttä, joka ei ole lämmitettävä.
Aikaisemmin kenttä on sulatettu höyläämällä ensin mahdollisimman paljon jäätä pois sekä ripottelemalla
kumirouhetta jään päälle. Se on sulattanut jään parissa viikossa yhdessä auringon kanssa.
Kokeilu
Kentällä ollut jää höylättiin ensin noin 5 cm vahvaksi. Lopun jään päälle annosteltiin Cryotech NAAC:ta noin 100 g/m².
NAAC rakeet painuivat välittömästi jäähän muodostaen siihen reikiä, mutta ei kuitenkaan läpi saakka. NAAC:n
vaikutukseen kiinnitettiin paljon huomiota, jopa niin paljon että kemikaalin sulattama vesi jäätyi huomaamatta
uudelleen. NAAC loppui ja sen jälkeen jää sulatettiin perinteisellä menetelmällä pitemmän ajan kuluessa. Jääkentän
sulatuksessa hapertunut jää tulee poistaa muutaman tunnin kuluessa kemikaalin levityksestä.