Tehdään se yhdessä! - Turun Seudun TST ry
Tehdään se yhdessä! KAUPUNGIN PANOSTUS RIITTÄMÄTÖN 1600000 1400000 1200000 Turun talousalueen ulkopuolelta tuleva raha TST ry:n toiminnalle ja työllistämiselle 1000000 800000 Turun kaupungilta tuleva raha TST ry:n toiminnalle ja työllistämiselle (sis. vuokra-avustuksen) 600000 400000 200000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaavio kertoo, kuinka paljon TST ry imee talousalueen ulkopuolista rahoitusta Turun kaupungin ja turkulaisten hyödyksi. Kaavio kertoo myös Turun kaupungin alhaisesta arvostuksesta toimintaamme kohtaan. Tiesitkö, että Turun kaupunki saa rahoittamalla toimintaamme jopa viisikertaisen hyödyn? Hyöty tulee mm. työntekijöiden maksamista verotuloista, työmarkkinatuen valtionosuuksista sekä sosiaalisista ja terveydellisistä hyödyistä. Huomioitavaa on myös se, että Turun maksama yli 13 miljoonan euron Kelan ”parkkisakkokin” pienentyy aktivointitoimintamme ansiosta. MITTARIT KERTOVAT KARUN TOTUUDEN Turun Seudun TST 2014 ry:n rahoitus Turun Seudun ry:n rahoitus TST TST ry:n rahoitus ELY 1 381 520 60,3 % ELY 381 520 Oma 399 1 500 17,4 % RAY 296 600 12,9 % Oma 399 500 Turku 201 000 8,8 % RAY 296 600 TVY/ESR 10 000 0,4 % Turku 201 000 Muut 2 500 0,1 % * 2 291 120 100,0 TVY/ESR 10 000 % Muut 2 500 * 2 291 120 *Perustuu talousarvioon 60,3 % 17,4 % 12,9 % 8,8 % 0,4 % 0,1 % 100,0 % TVY/ESR Muut TVY/ESR Turku Turku RAY ELY *Perustuu talousarvioon Muut Oma RAY ELY Oma Kaaviosta käy ilmi, että yleishyödyllinen TST ry kerää omalla varainhankinnalla yli 17 % rahoituspohjastaan. Tiesitkö, että pelkän TST ry:n kautta jaettavan EU-ruoka-avun rahallinen arvo on suurempi kuin Turun kaupungin rahoituksellinen arvostus toimintaamme kohtaan? Ilmaiseksi jaettavasta ruoka-avusta koituu TST ry:lle paljon erilaisia kustannuksia. Turun kaupunki panostaa toimintaamme vain alle 9 prosenttia TST ry:n koko rahoituksesta, kun muualla tuetaan vastaavankaltaista toimintaa keskimäärin yli 20 prosentilla. Muualla Suomessa puhutaan usein 100 prosentin vuokratuesta. Turussa se on TST ry:lle vain 50 %. Muualla yleishyödyllisen toiminnan arvostusta on ilmaistu vaihtoehtoisesti tarjoamalla muita vuokrakompensaatiokäytäntöjä. PÄÄKIRJOITUS Hallituksen puheenjohtaja Joe Majanen Yhteistyöllä rohkeutta ja kunnianhimoa tekemiseen T urun Seudun TST ry:n uuden Kanslerintien toimintakeskuksen avajaiset ovat onnellisesti ohi. Olihan huikea päivä! Avajaisten VIP-tilaisuuteen saapui iloksemme odotettuakin suurempi joukko kutsuvieraita ja median edustajia. TST:n yhteistyökumppanit pääsivät konkreettisesti näkemään, miten paljon erilaista toimintaa yhdistys tarjoaa turkulaisille. Ja miten TST on nostanut Turun kaupungin omistaman kiinteistön arvoa remontoimalla sen, ja tekemällä suuren työn ja kasvojen kohotuksen kiinteistölle. TST joutui huomattavasti vajauttamaan 21 vuoden aikana kerättyä tasettaan saneerauksen toteuttamisessa. Panostus kannatti tehdä, koska toimitila tulee TST:lle pitkäaikaiseen käyttöön. Kaupunki on ollut rahoittamassa omistamiensa tilojen korjaamista osallistumalla jonkin verran materiaalikustannuksiin. Kiitos siitä! Avajaisten jäsenistölle suunnattu osa olikin sitten yhtä hulinaa sekä yhteistä hymyn ja onnellisuuden ilotulitusta. Jäseniä oli paikalla parhaimmillaan satamäärin. Ihmisistä huokui helpottuneisuuden tunne uuden ajan kynnyksellä. Lähes kahden vuoden tilanpuutteesta johtunut kohtuuton piina on vihdoin ohi. Sain kymmeniä halauksia jäseniltä, joissa kuiskittiin paremman ajan alkavan. Halaukset kertovat siitä, että TST on niin monille henkinen koti. Yhdistyksen yhteisöllinen ja positiivinen henki onkin ainutlaatuinen voimavara TST:lle ja jäsenilleen. Profiilin nosto on kolmannella sektorilla muutenkin käynnissä. Yhteiskunnallinen tilanne vaatii esille tuloa, haluttiin sitä tai ei. Suomen ja kuntatalouden alavire sekä rakenteelliset muutokset työllisyysasioissa levittävät epävarmuutta maan joka kolkassa. Muutosta parempaan ei ole heti näkyvissä. Kolmas sektori pitää ihmiset sillä välin toimintakykyisinä, kunnes elinkeinoelämä alkaa piristyä ja yritykset alkavat taas palkata osaajia. Julkisuudessa esillä ollut ”piilotyötön” on tämän päivän lieveilmiöitä. Liian moni on jo jättäytynyt kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Ihmiset kun väsyvät ennen pitkää hakemaan työpaikkaa, jota ei ole. Palkkatuetun työn arvostus tulee tästä tilanteesta johtuen ansaitusti nousemaan. Kolmannen sektorin toimintakentässä Turun Seudun TST ry on Suomen suurimpia toimijoita. Toista vastaavanlaista ei Suomesta löydy. Mikäli puhutaan valtakunnallisesti työttömien yhdistyksistä, monien toiminta pyörii usein kierrätystoiminnan ja työllistämisen ympärillä. TST:n hallinnoimasta työllisyyspoliittisesta Ekotori-projektista jalostunut kier- rätystoiminta irtautui yhdistyksestä jo kauan sitten. Turun Ekotori tekee merkittävää työtä itsenäisenä toimijana turkulaisten ja yhteiskunnan parhaaksi. TST ry ei ole ollutkaan aikoihin pelkkä työttömien yhdistys, vaan jotain paljon laajempaa. TST profiloituu vastedes ahdingossa olevien työttömien, seniorikansalaisten ja opiskelijoiden taloudellisen, sosiaalisen ja terveydellisen vajeen täydentäjänä. Kohderyhmän laajentaminen on herättänyt yhdistystä kohtaan suurta kiinnostusta jopa valtakunnallisesti. Uudistunut Turun Seudun TST ry tulee olemaan entistä enemmän mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Poliittiseksi äänitorveksi yhdistys ei edelleenkään lähde, vaan olemme sitoutumattomia puolueisiin nähden. Yhteistyötä niiden kanssa TST kannattaa kautta linjan. Tavoitteena on tehdä parempi Turku turkulaisille, josta voi olla ylpeä myös valtakunnan tasolla. Painopistealueena on demokratian ja ihmisten yhdenvertaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa. Välineitä rakentavien ajatusten saattamisessa ihmisten pohdittavaksi on monia. Uusin aluevaltaus TST:lle on kaupunkilehti Turkulaisen julkaisema kuukausittainen kolumni, jossa on mahdollisuus esitellä ajatuksia ja kehittämisehdotuksia kuntalaisille ja heidän valitsemilleen päättäjille. 4/2013 tärppi 3 Kolumnien tarkoituksena on tuoda yhteiskunnallisia epäkohtia tai hyviä asioita esille piikikkäästi ja huumorilla höystettyinä, mutta mikä tärkeintä, ketään loukkaamatta. Ensi vuoden suuri haaste on saada mahdollisimman monelle turkulaisille työtä ja tekemistä. Tavoitteen toteutumiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja yhdessä tekemisen meininkiä. Yhteistyötä esim. Turun kaupungin kanssa voidaan tehdä hallintokunnista riippumatta paljon enemmän. Etunenässä työllisyysasiat tarvitsevat kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden auttavaa kättä. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste on heikko, mikä vaikuttaa negatiivisesti kuntatalouteen. Pelkkä työllisyyden kuntakokeilu ei tule ratkaisemaan työttömyysongelmaa Turussa. Paikallinen Kuntakokeilu-projektikin tarvitsee onnistuakseen suunniteltua laajempaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Monesti hankkeiden ta- 4 tärppi 4/2013 voitteet ovat epärealistisia ilman ruohonjuuritason mukanaoloa ohjaustoiminnassa. Tämä on jo uskallettu todeta ääneen. Nyt vain laitetaan ennakkoluulottomasti osaaminen ja tahtotila hyödylliseen käyttöön. Turkulaiset veronmaksajatkin ovat tyytyväisiä, kun saadaan vähemmän etuusasiakkaita ja lisää veronmaksajia. Motivoituneita tulevia työntekijöitä Turussa kyllä riittää, nyt pitää ainoastaan luoda edellytykset tärkeälle tavoitteelle. Unohtamatta sitä reserviä, joka alkaa suunnitella itselleen työllistymis- tai muuta toimintapolkua. TST ry:llä on laaja sitoutunut yhteistyöverkosto, joka täydentää yhdistyksen jo entuudestaan laajaa toimintakenttää. Ketteränä toimijana Turun Seudun TST ry voi toteuttaa nopeastikin erilaisia ideoimiaan pilottikokeiluja. Uusin innovaatio on Turun Oppisopimustoimiston kanssa toteutettava yhteistyömalli, joka edesauttaa merkittävästi henkilöiden sijoittu- mista oppisopimuksen kautta töihin yrityksiin. Moniulotteisen yhteistyön sisällöstä voitte lukea myöhemmin muun muassa paikallislehdistä. Nyt kun viralliset Turun Seudun TST ry:n avajaisseremoniat ja juhlapuheet on pidetty, alkaa jälleen arki ja ahkera tekeminen. Peräänkuulutan kaikilta toimijoilta rohkeutta ja kunnianhimoa tekemiseenne. Tehdään se yhdessä! Lisätietoa TST:n toiminnasta: www.tstry.com. Pian voidaan taas hiljentyä joulun viettoon. Toivotan kaikille Oikein Rauhaisaa Joulua ja Aktiivista Uutta Vuotta! Joe Majanen tärppi Turun Seudun TST ry Kanslerintie 19, 20200 Turku puh. 044 700 7421 info@tstry.com www.tstry.com Julkaisija: Turun Seudun TST ry Vastaava päätoimittaja: Joe Majanen Toimitus: Tapio Elfving, Marek Peltomaa, Pia Rae Taitto: Jouni Ihalainen Etukannen kuva: Elena Laitinen Keskiaukeamien värikuvat: Marek Peltomaa, Pia Rae, Valtteri Holopainen ja Jokke Ihalainen Painopaikka: Mynäprint Oy ISSN 1795 - 6404 Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja muokata lehdessä julkaistavia kirjoituksia ja oikeuden siirtää hyväksytyn kirjoituksen julkaisua sovittua myöhempään lehden numeroon. Emme palauta lehteen toimitettua aineistoa ilman erillistä sopimusta. Kirjoitusten mielipiteet edustavat kirjoittajien omaa, ei yhdistyksen kantaa. Ilmestymisaikataulu 1/2014 • Materiaali tiedotukseen 5.3.2014 • Ilmestymispäivä 2.4.2014 PYYDÄMME OSOITTAMAAN MAHDOLLISET LAHJOITUKSET YHDISTYKSELLEMME TST RY:N LAHJOITUSTILILLE IBAN FI71 4309 1820 1126 78 BIC HELSFIHH SISÄLLYSLUETTELO 2............................... Pääkirjoitus: Yhteistyöllä rohkeutta ja kunnianhimoa tekemiseen 5............................... Sisällysluettelo 6............................... Esittelyssä TST:n kurssit ja kerhot 6............................... Englannin ja ruotsin keskustelukerho 7............................... Väkertäjät ja sukkelat silmukat 8............................... Perhetoiminta Akkuna 9............................... TST:n Teatteriryhmä 10.............................. Kalakerho 10.............................. Matkailu ja kulttuuri 11.............................. Lauluryhmä Aina Duuri 12.............................. Radioryhmä ja TST ry:n kuvaajat 13.............................. Tietoa tuvan täydeltä 13.............................. TST:n Retriitit 14.............................. Ollako vai eikö olla, kas siinä pulma! – Jäsentoimintakerhon perustamisesta 15.............................. Kanslerintien remontti 2013 16.............................. TST:n toimintakeskuksen avajaiset 15.11.2013 18.............................. TST:n tapahtumat 2013 19.............................. Kärvistelyä 20.............................. Monitaide-projekti: Innoitusta Vimmasta ja arjesta 20.............................. Oikeus työhön 22.............................. TST:ssä tehdään paljon oikein! 23.............................. Tietotaitoa mielelle 24.............................. Metsäkultaa: Nuuksion kansallispuistossa 26.............................. Kotipesä kuilun partaalla 28.............................. Mauri Heino in memoriam 29.............................. TST-seniorien alkuvuoden 2014 tapahtumia 30.............................. Mediakortti 31.............................. TST ry:n hallitus 2014 Esittelyssä TST:n kerhot ja kurssit Turun Seudun TST:llä toimii kymmeniä kerhoja ja kursseja.Ne ovat TST:n jäsentoimintojen ydin, osallistujia on satoja jäseniä joka viikko. Kerhojen ja kurssien vetäjät kerääntyivät seminaariristeilylle marraskuun alussa. Kysyimme heistä muutamilta, miten toiminnalla menee ja mitä on luvassa vuonna 2014. Lehdessä olevien esittelyjuttujen haastattelut ovat tehneet Jokke Ihalainen, Juha Nordman, Marek Peltomaa, Pia Rae ja Juha Tolvanen. Englannin ja ruotsin keskustelukerho Bertel Abrahamsson, vetäjä (kuvassa toinen oikealta) Mistä idea keskustelukerhoihin syntyi? Toiminta alkoi 1990-luvun loppupuolella Helsinginkadulla, minua pyydettiin mukaan silloiseen keskustelukerhoon. Mitä kerho on antanut sinulle? Odotan, että pääsee keskustelemaan sosiaalisiin ympäristöihin. Oma kielitaitokin on parantunut. Mitä kerho on antanut jäsenille? Hieno tarina oli, kun eräs jäsenemme tuli kertomaan, että työmatkallaan ollessa hän uskalsi puhuakin siellä vieraiden kanssa. On rohkaistuttu muutenkin matkustamaan ja käyttämään englannin kieltä. Arvostetaan myös tätä sosiaalisuutta, joka kerhon ympärille muodostuu. Tarkoitus ei ole ehkä niinkään oppia uutta, vaan hidastaa vanhan unohtamista. Mitä kivaa ensi vuodelle? En jaksa niinkään keksiä uutta, formaatti toimii näinkin, luetaan kirjoja ja keskustellaan turvallisessa ympäristössä. 6 tärppi 4/2013 TSTja kerhot t kurssi Väkertäjät ja Sukkelat silmukat Paula Wennström, Ulla Syväkari ja Marjatta Litmanen Miten ja milloin väkertäjien idea sai alkunsa? Ulla: Idea Väkertäjiin on ainakin kymmenen vuotta vanha. Varmaankin se sai alkunsa ihan askartelusta. Väkertäjien toiminnan aloitti Kirsti Viitanen. Mitä kerhon vetäminen on teille antanut? Entä kerhoon osallistuneille TST:n jäsenille? Marjatta: Kerhon vetäminen antaa aika paljonkin, on henkilöitä, joita saa opastaa ja saa samalla itsekin heiltä uutta intoa ja ideoita. Tässä on monta hyvää juttua, molemmin puolin. Olen itse ollut ohjaajana sekä ohjattavana ja olen todennut varsinkin sosiaalinen puolen erittäin tärkeäksi – siis sen että saa tavata erilaisia ihmisiä. Ulla: Itse olen ollut Väkertäjissä todenteolla mukana vasta tästä keväästä asti, mutta olen seurannut Väkertäjien toimintaan jo kauan. Pidän sitä suuressa arvossa, koska se on luovaa ja taiteellista. Tärkeää on myös se, että Väkertäjät käyttävät kierrätysmateriaaleja töissään ihan uudella tavalla. Olen huomannut, että Väkertäjissä oppii taitavaksi toisilta tekijöiltä, ja yksi tärkeimmistä asioista on, että siellä on aina hauskaa. Luulenkin, että kävijät viihtyvät siellä todella hyvin. Marjatta: Korostaisin vielä, että siellä ollaan toinen toisemme tukena, tasaarvoisina keskenämme, opimme yhdessä. Paula: Minulle tämä on antanut paljon uusia ystäviä ja olen saanut ja oppinut tekemään melkein mitä tahansa, mistä tahansa materiaalista. Pidän siitä, että kaikki saavat ehdottaa, mitä seuraavaksi tehtäisiin, ja itse saa tehdä mitä haluaa eikä kukaan määrää, mitä tehdään. Ulla: Voisi oikeastaan sanoa, että varsinkin Sukkelat silmukat, joka on keskittynyt langasta tekemiseen eli muun muassa virkkaamiseen ja neulomiseen, toimii kuten perinteiset ompeluseurat. Ja niin oli kai alun perin tarkoituskin, että olisi yhteisiä aiheita, jaettaisiin tietoa ja kokemuksia. Ainakin meillä on ollut kauhean hauskaa. Tuntuu siltä, että vaikka olimme aluksi toisillemme tuntemattomia ihmisiä, meitä yhdistää samanhenkisyys. Juttu TSTja kerhot t kurssi luistaa todella hyvin, eli jokainen kokoontuminen on yhtä paljon sosiaalinen kuin käsityötapahtuma. Mitä Väkertäjilla ja Sukkelilla silmukoilla on ensi vuodeksi tarjota TST:n jäsenille? Marjatta: Luultavasti paljon samaa kuin ennenkin, mutta nyt keskitytään pidempien kokonaisuuksien tekemiseen. Yritettäisiin parilla kolmella tapaamiskerralla saada jokin juttu ihan valmiiksi asti, ettei tarvitsisi jatkaa aina töitä kotona. Ulla: Sukkelissa silmukoissa on ainakin suunnitteilla, kunhan saamme pyytämiämme lahjoituslankoja, tehdä esimerkiksi vauvantossuja hyväntekeväisyyteen Syyrian pakolaislapsille. Neulepuolella on luvassa vanhojen vaatteiden tuunausta. Suunnitteilla on myös käytettyjen lankojen uusiokäyttöä ja koska käsityöihmisille jää aina lankojen jämiä, ajattelimme aloitella lankojen vaihtoa eli paljon kierrätystä. Siis aika ekologista toimintaa. Toivotamme iloista joulua ja idearikasta uutta vuotta kaikille jäsenille! 4/2013 tärppi 7 Vuodenaikoihin liittyviä tapahtumia ja retkiä yritetään järjestää vaikkapa esimerkiksi TST:n omalle saunamökille Paavarottiin Rymättylään. Myös TST:n tulevien pihatapahtumien yhteyteen kehitellään lapsillekin omaa toimintaa. Haaveena olisi saada TST:n pihalle myös oma aidattu leikkipaikka lapsille. Jouluksi olemme miettineet mahdollisesti retkeä Ahvenanmaalle joulumarkkinoille. Akkunassa myös askarrellaan paljon, ja ilmeisesti leivotaankin? Perhetoiminta AKKUNA Taina Suomela, vetäjä, yhteyshenkilö Mitä Akkuna-perhetoiminnalle kuuluu? Vuonna 2013 meillä on ollut valitettavasti vähemmän toimintaa, koska käytössä ei ollut vielä toimitiloja. Osallistujamäärä on tästä syystä ollut pienempi kuin aikaisemmin. Nyt kuitenkin odotamme saavamme käyttöön tilaa Kanslerintien remontoidusta toimintakeskuksesta. Perhetoimintaan voi kuka tahansa tulla mukaan. Kokoonnumme säännöllisesti keskiviikkoisin, tarvittaessa Kanslerintien toimintakeskuksen ulkopuolellakin. Tarkemmista kellonajoista ja kokoontumispaikoista ilmoitellaan kun ne selviävät. Seuratkaa siis TST:n tiedottelua: viikkotiedotetta, nettisivuja ja Tärppi-lehteä. Vuodelle 2014 on suunnitteilla tätä vuotta enemmän kaikenlaista toimintaa: esimerkiksi pianonsoiton opetusta, jumppaa ja liikuntaa lapsille, nyt kun meillä on uusi liikuntasali. Myös yhteistyöstä teatteriryhmän kanssa on keskusteltu – jospa saataisiin lapsillekin oma teatterikerho. 8 tärppi 4/2013 Leipominen olisi ehkä jatkossa mahdollista Kanslerintien A-kerhohuoneessa, jossa on pieni keittiö ja hella. Leivontaan kävisivät vaikka EU-ruokakasseissa tulevat jauhopussit. Jokainen voisi ottaa vaikka omat jauhot mukaan. Voitaisiin kehittää jonkinlainen TST:n oma leivonnainen, johon lapset voisivat keksiä jonkin oman jutun. Pelejä ja leluja meillä on myös paljon, joten perheen ei tarvitse tuoda niitä mukanaan osallistuessaan toimintaamme. Perheille myös tiedoksi, että TST:n ruokalassa saavat alle 7-vuotiaat lapset syödä ilmaiseksi aikuisen seurassa ja kouluikäisetkin lapset saavat syödä puoleen hintaan. Akkuna-perhekerhon toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä TST:n infoon Kanslerintie toimintakeskuksessa. Sinne voi jättää minulle viestin tai pyytää puhelinnumeroa ja sähköpostiosoitetta. Olen myös paikalla toimintakeskuksessa lähes päivittäin. TSTja kerhot t kurssi TSTja kerhot t kurssi Tst:n teatteriryhmä Antti Laaksovirta, Teatteriryhmä Vuonna 2013 saatiin mainio idea tuoda jäsenistölle koettavaksi teatteria. Miten idea syntyi? Kun TST:llä ei ollut teatteriryhmää ‒ ja itse tässä nyt olen muutaman vuoden teatteria harrastanut ‒ niin ajattelin, että teatteritoiminnalle voisi olla tilausta myös TST:llä. Minulle teatteriharrastus on antanut paljon kaikkea kivaa ja hyödyllistä, joten miksi en sitä jakaisi sitä myös muille. Olen mukana ryhmän perustamisessa ja hallinnossa. Ohjaajana meillä on ammattilainen. Niin sanottu ydinryhmähän on ollut ihan kiitettävän kokoinen vuonna 2013? Vakioporukka on ollut sellainen viidestä seitsemään henkilöä. Nyt meitä taitaa olla jo yksitoista, eli ihan kiva porukka tekemässä näytelmää, mikä sitten esitettiin avajaisissa. Katsotaan esitetäänkö samaa sitten jouluna. Miksi sen arimman ja ujoimmankin ihmisen on tärkeää lähteä Teatteriryhmään mukaan ja tekemään yhteistä hyvää TST:n kaltaisessa yhteisössä? No, sanoit ne taikasanat, sen arimman ja ujoimman! Tehdään hänestä epäarka ja epäujo, eli rohkea. Teatterihan ei meidän tapauksessa ole itsetarkoitus vaan väline, jolla yritetään tukea syrjäytyviä. Mielestäni olemme pystyneet aika hienosti todistamaan ja todentamaan, että teatterilla on suuri voima. Minulle itselleni ainakin Teatteriryhmä on antanut paljon uusia ystäviä, ihmistuntemusta ja mahtavia kokemuksia, joita on vaikea sanoiksi pukea. Uskoisin, että muutkin ryhmän jäsenet ovat saaneet vastaavanlaisia kokemuksia olisi aina ilahduttaa porukkaa. Lisäksi on ollut myös puhetta, että käytäisiin esiintymässä valtakunnallisen työttömien yhdistyksen TVY ry:n tapahtumassa. Vanhusten palvelutalot ja vastaavat olisivat myös keikkapaikkoina tervetulleita, jotta saataisiin mahdollisimman monenlaista yleisöä. Minulla on haaveissa saada Suomeen jonain vuonna tulevaisuudessa työttömien teatteripäivät. Esimerkiksi Vantaalla toimii työttömien teatteri, ja he ovat käyneet vierailuilla jopa Ruotsissa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Kaikkeen pystytään, jos halutaan! TST:n Teatteriryhmään on helppo tulla. Ottakaa rohkeasti vetäjään Antti Laaksovirtaan yhteyttä sähköpostitse tai Torstaipalavereissa. Mitä hauskaa Teatteriryhmältä on luvassa vuonna 2014? TST:n tuleviin tapahtumiin tehdään pienimuotoisia näytelmiä. Tarkoitus 4/2013 tärppi 9 TSTja kerhot t kurssi Kalakerho Matkailu ja kulttuuri Mika Salonen, vetäjä Anne Tyni, vetäjä Kerro TST:n Kalakerhon toiminnasta ja osallistujamääristä vuonna 2013? Mistä sait kipinän matkailu- ja kulttuuritoimintaan? Kalakerholla on ollut muutamia reissuja ja osallistujia on ollut noin kymmenen. Enemmänkin mahtuu mukaan! Miten päädyt Kalakerhoon ja mitä se on sinulle ja muille jäsenilleen antanut? Kalakerholle tarvittiin uusi vetäjä edesmenneen vetäjän tilalle, joten minä asiasta kiinnostuneena ja aktiivisena kalastajana päätin ottaa pestin vastaan. Kalakerho onkin antanut minulle itselleni upeita elämyksiä ja reissuja. Myös osallistujat ovat olleet muuten tyytyväisiä, mutta kalaa voisi reissuilta tietysti tulla enemmänkin! Niin, siinähän on aina osittain kysymys kalamiehen taidoista, mutta aina tarvitaan myös ripaus onneakin. Mitä suunnitelmia Kalakerholla on vuodelle 2014? Alkuvuodesta suunnitellaan ja pohditaan, mitä voitaisiin tehdä ja otetaan huomioon kaikki ideat. Keväämmällä sitten käydään varmasti litkaamassa ja tehdään retki Forssaan koskelle lohestamaan. Kalankäsittelykoulutusta on myös tulossa. Lisäksi on suunnitteilla retkiä esimerkiksi Naantaliin, Maisaareen ja Pähkinäisiin yhteistyössä TST:n oman Anna Duuni -veneen kanssa. Miten Kalakerhon tavoittaa? Kalakerhoon pääsee nykimällä reilusti vaan minua hihasta tai ottamalla puhelimitse yhteyttä. Kannattaa tulla mukaan heti alkuvuodesta 2014 luomaan katsaus kalentereihin ja ideoimaan ja vaikuttamaan kerhon tulevaan toimintaan. 10 tärppi 4/2013 Ammatistani. TST ry:llä matkailuvastaavana jo muutaman vuoden toimittuani pääsin aikoinaan – varmaan osaksi TST:n ansiosta – vuodeksi töihin Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen. Suunnittelin Matkatoimisto Matkarin koko 2009 tuotannon. Mitä toiminta on antanut itsellesi ja jäsenille? Pitkälti samoja asioita: elämyksiä, vaihtelua, virkistäytymistä. Selkeästi toiminnalle on tilausta, sillä vuonna 2012 jäsenistöltä kysyttäessä toiminnoista, joihin heitä kiinnostaisi osallistua, peräti 90% vastanneista ilmaisi kiinnostuksensa juuri matkailutoimintaan. Onko jokin matkakohde saavuttanut poikkeuksellisen suuren suosion? Ateneumin eri taidenäyttelyihin tehdyt retket ovat olleet kautta linjan suosittuja, kuten myös perinteinen Naantalin Emma-teatterin näytös toukokuun lopulla. Se on aloittanut kesäkauden. Kesäiset maaseuturetket Viron keski- ja eteläosiin ovat olleet suosittuja. No, Pietaria nyt ei voi vielä sanoa kestosuosikiksi, mutta viime kevään reissusta sinne kyllä puhutaan vieläkin. Mitä on suunniteltu jäsenistön iloksi vuodelle 2014? Aloitetaan ihan vanhaan malliin matkailumessuilla. Keväisen klassikon tarjoilee helmikuussa Helsingin Kaupunginteatterin Tohtori Zivago, ja näyttämötaidetta on tarjolla myös Porissa kesäkuussa Dario Fo’n Näillä palkoilla ei makseta -klassikkonäytelmän merkeissä. Lisäksi hiljakkoin edesmenneen Mauri Heinon alun perin ehdottama matka Utöhön tehdään kesällä hänen muistokseen. Ylipäänsä mennään ajan hermolla oleviin kohteisiin. Että ainakin tällaisilla eväillä edetään! Lauluryhmä Aina Duuri Outi Hokka, vetäjä Mistä idea lauluryhmään syntyi? Luotsi-projektissa Sepänkadulla rahoittajat ehdottivat työntekijöille TYKY-toimintaa, työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työntekijöiltä kysyttiin, mitä he haluavat. Toivottiin muun muassa laulamista. Harjoitukset alkoivat maaliskuussa 2003. Nimi keksittiin johtaa Anna Duuni -veneen nimestä. Ensimmäinen vetäjä oli Matti ”Moko” Karttunen, joka säesti kitaralla. Vetäjinä seurasivat Irmeli Kurki ja Marja Alanne. Minä, Outi Hokka, otin vetovastuun alkuvuonna 2007. Sitä ennen säestin pianolla. Mitä kerho on antanut sinulle? Kerho on antanut minulle sisältöä elämään. Laulaminen on mieleistä ja antoisaa tekemistä. Kaikki tekeminen jäntevöittää elämää. Mitä kerho on antanut jäsenille? Kyselin tätä harjoituksissa lauluryhmäläisiltä ja sain tällaisia vastauksia: ”Laulu antaa paljon. Se on henkireikä ja tuottaa mielihyvää. On rakkaus lauluun. Lauluryhmä on sosiaalista ja tuo uusia ystäviä. Keikat hyviä. Laulunääni parantuu. Vanhuksille esiintyminen tuo molemminpuolista mielihyvää. Sisältöä elämään.” Irja Alho kertoi: ”Olen laulanut lauluryhmän kanssa noin yhdeksän vuotta. Heti alusta asti tunsin, että olin tervetullut mukaan. Harjoitusten jälkeen on hyvä mieli pitkään, ja jotkut laulut jäävät soimaan mieleen loppupäiväksi. Esiintymiset ovat hyvin palkitsevia, voimme piristää yleisömme päivää ja saada monet laulamaan mukana. Aina Duurissa on myös syntynyt ystävyyssuhteita, tapaamisia ja matkojakin on tehty yhdessä. Meillä on tosi mukavaa ja siitä suuri kiitos vetäjällemme Outi Hokalle, joka jaksaa ahertaa lauluryhmämme eteen.” Mitä kivaa olet keksinyt jäsenille ensivuodeksi? Aina Duuri -ryhmä jatkaa kokoontumisia kerran viikossa. Lauluryhmä on tärkeä harrastus monelle TST:n jäsenelle. Se tuo yhteenkuuluvuuden tunteita ja virkistystä. Se tuottaa elämyksiä, laulun ja musiikin iloa. Aina Duuri esiintyy esimerkiksi TST:n tapahtumissa, vanhainkodeissa, palvelutaloissa. Laulajat harjoittelevat alkuvuodesta 2014 alkaen ohjelmistoa, jossa on Monosen, Malmsténin ja Lindströmin kappaleita. Olemme virallisesti Mäntykodin kulttuurikummeja. Tämän asian tiimoilta saamme käyttöömme konsertin pitoa varten salin vanhalta Raatihuoneelta. Lauluryhmän jäsenet kokoontuvat myös veneretkelle Anna Duunilla ja viettävät päivän TST:n mökillä Paavarotissa. TSTja kerhot t kurssi 4/2013 tärppi 11 TSTja kerhot t kurssi Mediakeskuksessa Markku Strengell, Juha Tolvanen ja AriPekka von Hertzen Radioryhmä ja TST ry:n Kuvaajat siirtyvät vuoteen 2014 Mistä lähti idea toimintaan? Radioryhmä syntyi joulukuussa 1993. Esa Rantanen omisti reportterinauhurin ja hän sai radiotoimittajana ryhmän pioneerivetäjän tehtävät. Ideat olivat lennokkaita ja keskusteltiin jopa tv-ohjelmien tekemisestä. Ryhmä teki ajankohtaisia, hyviä ohjelmia Radio Robin Hoodiin ja ”Työttömän ääni” sai alkunsa. Lukuisat tallenteet odottavat nyt digitalisointia ja ohjelmaarkiston luojaa. Syksyllä 2006 Radioryhmään liittyi Juha Tolvanen aloittelevaksi toimittajaksi. ”Työttömän ääntä” kehitettiin ja Juha toi mukaan mm. Tuula Nevalaisen aloitteesta syntyneen ”Aitiopaikka” -talk show’n. Sittemmin myös Juha Nordman on toiminut ”Aitiopaikkojen” isäntänä. Markku Strengell tuli mukaan seniori-ikäisenä opettelemaan digitallentimen käyttöä. Hän tarvitsi tietoa ja taitoa kerätessään Forssan sotaveteraanien muistelmia. Sotaveteraanit antoivat luvat tietokoneen ja tallentimen hankintaan. Laitteet palvelivat aikansa työtöntä, Turku–Forssa väliä kulkenutta veteraanien sihteeriä. 12 tärppi 4/2013 Idearikkaana pioneerina Markku kohtasi ryhmässä myös vahvaa vastustusta. Hän perusti kuitenkin ns. nettiradionsa toimimaan www-sivuilla. Radioryhmän tallenteita on kuultavissa www-sivustolla http://koti.mbnet.fi/ markku-s/luonnos.html. Nykyään valokuvaaminen on osa toimittajan työtä. Digikameroiden yleistyessä oli odotettavissa, että ne ilmestyvät muidenkin käyttöön. TST ry:n kuvaajat aloittivat tammikuussa 2012 kerhona ja opintopiirissä opetellaan kuvaamista ja kuvien jatkokäsittelyä. Mitä kerho on antanut teille? Sähköisen viestinnän osaaminen ja www-sivujen hallinta ovat tärkeitä taitoja. Uusien asioiden omaksuminen, yhteistyö jäsentoimintojen ja yhteistyötahojen kanssa innostaa opintokerhon ohjaajia opettamaan ja oppimaan itsekin lisää. Mitä kerho on antanut jäsenille? Osallistuvat jäsenet saavat mainion ponnahduslaudan ajatuksilleen ja suunnitelmilleen opiskella audio- ja kuva-aloja laajemminkin. Mitä kivaa olette keksineet jäsenistölle ensi vuodeksi? - Haastatteluja ajankohtaisissa tapahtumissa. - Tehdään jäsentoimintaryhmät ja jäsenet tutuiksi. - ”Kuukauden taustapeili” (ajankohtainen henkilö TST ry:llä). - Taltioidaan ja editoidaan koosteita foorumista ”TST ry – Aitiopaikka”. - Julkaistaan yllätyksellisiä aarteita ”Työttömän äänen” arkistojen kätköistä. - TST ry:n Kuvaajien valokuvanäyttely 2013–2014. - Osallistuminen kameraseurojen välisiin kilpailuihin. - Elokuvien ja äänitettyjen kuvasarjojen tekeminen. Kerhojen toimintaan ovat uudet tekijät tervetulleita! Teksti: Juha Tolvanen & Markku Strengell Kuva: Henry Fabian Päivärinta Tietoa tuvan täydeltä Mistä idea Tietotupaan alun alkaen lähti, vetäjä Kari Rindell? Tarpeesta yhteiselle ajanviete- ja oleskelutilalle. Haluttiin paikka, jonne jokainen voi tulla omana itsenään muiden alkamatta kysellä, että mikäs sinä olet, insinöörikö vai joku muu. Tänne voi tulla juttelemaan ja jakamaan kokemuksiaan. On meillä täällä vahtimestarikin siltä varalta, että keskustelu äityy liian kiihkeäksi. Vielä ei ole tarvinnut ulosheittoon ryhtyä, mutta vetäjä on varmaan ollut tähän asti lähimpänä sitäkin. Mitä kerho on antanut sinulle itsellesi? Toisen kodin. On mielekästä ajanvietettä hyvässä seurassa sen sijaan, että pitäisi jäädä yksinään neljän seinän sisään. Toki tuo jääkiekon SM-liigapörssi-kilpailu on itselläni sydäntä lähellä. Sen olemme nyt tehneetkin omaksi kerhokseen, jolle haemme Työväen Sivistysliitolta rahoitusta. Tiedä sitten myönnetäänkö, mutta eihän se ota jollei annakaan. Kaikkiaan luulisin toimintamme antaneen henkireiän vetäjän lisäksi myös muille käyttäjille. Mitä on suunniteltu jäsenistön iloksi vuodelle 2014 ja lähitulevaisuuteen? Ainakin suosittuja kuukausittaisia tietokilpailuja jatketaan, sekä jo mainittua Liigapörssi-projektia. Jokin aika sitten meillä oli urheiluaiheinen tietokilpailu, josta virisi ajatus järjestää lisää teemavisoja. Ainakin Turkuaiheinen tietokisa on jo suunnitteilla. Peräänkuulutan myös naisia aktivoitumaan järjestämällä esimerkiksi naisten iltoja tai vastaavaa toimintaa, ettei tämä nyt ihan täysin ukkoutumaan pääsisi. TST:N RETRIITIT Pirjo Lehtonen, vetäjä Mistä retriitti-idea alun perin syntyi? Olen ollut mukana retriittityössä vuodesta 1995 alkaen. Viisi vuotta jopa asuin retriittejä toteuttaneessa Morbacka-yhteisössä Kaarinassa. Sain näköalapaikalta seurata myönteisiä vaikutuksia, joita retriiteillä oli ihmisten elämään. Retriiteistä olen saanut eväitä myös omaan elämääni. Kun tulin TST:lle vuonna 2003, halusin tarjota retriittimahdollisuuden myös työttömille. Työtön voi toki osallistua mihin tahansa retriittiin, mutta näissä ”omissa” retriiteissämme olemme pystyneet pitämään hinnan työttömille räätälöitynä eli normaalia edullisempana. Lisäksi olemme viime vuosina pystyneet toteuttamaan viikonloppuretriittiä pidemmän ”retriitin kolmen yön yli”. Toivomus tähän tuli osallistujilta. Mitä retriittitoiminta on antanut sinulle? Allekirjoitan täysin sen, mitä aiheesta sanotaan retriittitoiminnan esittelyssä Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän nettisivuilla: ”Meluisan ja kiireisen ajan keskellä hiljaisuuden arvo on löydetty uudelleen. Kiireen keskellä ihminen uhkaa kadottaa itsensä informaatio- ja harrastetulvaan. Siksi välillä voi olla tarpeen pysähtyä, hellittää tehokkuudesta ja kiireestä, jotta jäisi tilaa toisenlaiselle elämän arvojen ja sisäisen elämän tarkastelulle.” Itsessäni on kaksi puolta: toinen on aktiivinen ja osallistuva, toinen hiljaisuutta ja mietiskelyä kaipaava. Retriittitoiminta palvelee jälkimmäistä. Retriitit ovat kuitenkin myös hyvin yhteisöllisiä kokemuksia. Mitä toiminta on antanut osallistujille? Keskustelujen perusteella retriitit ovat antaneet muillekin paljon samaa kuin itselleni. Työttömät ovat kokeneet arvokkaaksi myös sen, että saa pienen hengähdystauon työnhausta, urasuunnittelusta ja muusta raportoinnista, jota työttömän elämään kuuluu enemmän kuin yleisesti tiedetään. Mitä kivaa olet keksinyt vuodeksi 2014? Retriittitoiminnassa ei tarvitse yrittää joka vuosi keksiä jotain uutta kivaa. Retriittejä järjestetään, koska niille on tarvetta. Retriittiin kuuluu, että tietyt asiat toistuvat samanlaisina – vuodesta, vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen. Tehtäväni on yrittää järjestää tämä mahdollisuus TST:n jäsenille. Retriittiteeman mietin etukäteen. Syksyn teema on vielä avoin, mutta kevään teema ja ajankohta ovat selvillä: ”Onnesi on toinen kuin luulit I” – maanantaista torstaihin 24.–27.3.2014, Rymättylän Tammilehdossa. 4/2013 tärppi 13 TSTja kerhot t kurssi OLLAKO VAI EIKÖ OLLA, KAS SIINÄ PULMA! Jäsentoimintakerhon perustamisesta I ISI INGLISH -englannin keskustelukerhon syntyyn liittyivät monet yllättävät tekijät, kuten Au Pair ‒ työ ja Newcastle-niminen kaupunki Koillis-Englannissa. Varsinainen kipinä lähti ehdotuksesta, että alkaisin vetää englannin keskustelukerhoa ja sitä seuranneesta pitkästä ajatusprosessista. Idea kerhosta, jossa jäsenet voisivat rohkaistua käyttämään itse kukin omaa englanninkielen sanastoaan ja tietämystään, tuntui itselleni yhä tärkeämmältä. Kesän mittaan pohdin aiheita ja teemoja, joista olisi kaikkien helppo puhua. Erilaisten materiaalien etsiminen onkin ollut mitä antoisinta. Käsitin jo heti alussa, kuinka suuri vastuu on kyseessä. Jäsentoiminnan, tässä tapauksessa kerhon, vetäminen vaatii paljon vetäjältä. On suunniteltava sisältö ja aikataulu, varattava ajoissa tarvittava tila, laadittava budjetti (siis vastuullinen sellainen) ja on pidettävä silmällä ilmoittautumislistaa. Ajoittaiset epätoivon tunteet ja solmut sekä aivoissa että vatsanpohjassa eivät ole harvinaisia. Päinvastoin, sellainen tila on jopa suotavaa, sillä eteenpäin pääsee aina kysymällä neuvoa. Yhteistyö ja kokemusten jakaminen jäsentoimintojen vetäjien kesken on tärkeää, samoin yhteiset pelisäännöt. Koko jäsentoiminnan ohjauksesta vastaava Anne Tyni onkin korvaamaton apu. Häntä voisi oikeastaan verrata kotiäitiin, jolla on kotona paimennettavana kymmenen lasta. Kärsivällisyys ja organisaatiokyky ovat huipussaan, ja kaikesta paistaa loppujen lopuksi aito kiinnostus ja välittäminen. Ennakkovalmisteluista huolimatta huomasin hyvin pian, että kerhon on- nistumisen kannalta tärkein elementti ovat kerholaiset ja ryhmädynamiikka. Sitoutuneen ryhmän muodostuminen vie aikansa ja prosessi on vielä toistaiseksi kesken. Lisäksi kerholaisten englannin kielen taidon tasot ja rohkeus englannin käyttöön vaihtelevat paljonkin. Pyrin aina rohkaisemaan ihmisiä puhumaan ja ongelman sattuessa kohdalle kysymään neuvoa. Tästäkin huolimatta osa on jäänyt lähes sanattomiksi. Tästä huolestuneena päätinkin tuoda ensi keväänä kerhon rinnalle perussanastoon keskittyvän toisen kerhon ”tankeroisille”. Tällaista sanaa eräs henkilö käytti omasta kielitaidostaan – suomalaisten vaatimattomuus kun on mitä on. Toivoisin sellaisen ajatuksen kuin ”tankeroisuus” jäävän ajan mittaan pois, ja että tilalle tulisi uskallus käyttää reippaasti sitä sanavarastoa, minkä sattuu hallitsemaan. Nykyisessä kerhossa olemme käyneet muutamia kaikille antoisia keskusteluita ja jopa väittelyitä, ja tämä antaa toivoa tulevasta. Tulevaisuus siintääkin tuolla jossain joulun ja uuden vuoden takana. Iisi Inglish jatkaa aloittamallaan polulla. Tulemme jatkossa puhumaan sanomalehdistä ja uutisista, elokuvista ja televisiosta, eri murteista ja kirjallisuudesta (korkeasta ja kevyestä kirjallisuudesta, tasapuolisuuden vuoksi). Joinain kertoina voimme kuunnella musiikkia ja tarpeen vaatiessa jopa puhua urheilustakin. Jossain vaiheessa kevättä teemme mahdollisesti retken museoon. Pääasia on, että keskustelu tapahtuu englanniksi. ERITTÄIN IISI INGLISH -ryhmässä tulemme käymään läpi elämän perustilanteita ja yritämme oppia mahdollisimman selkeän ja käytännöllisen tavan selviytyä niissä mahdollisimman vähällä kieliopilla. Kerholaiset toivottavasti jakavat keskenään heitä askarruttaneita tilanteita. Siten voimme oppia juuri sitä, mitä pitääkin. Onko kerhon perustaminen helppoa? Ei ole. Onko se antoisaa? Tuleeko hetkiä, jolloin kysymys ”Vetääkö kerhoa vai ei?” pyörii päässä? Taatusti ja ehdottomasti. Onko kerhostani iloa ja hyötyä jollekin? Tulevaisuus näyttää sen. Alexandra Ryles 14 tärppi 4/2013 KANSLERINTIEN REMONTTI 2013 TST:n toimintakeskuk ksen avajaiset 15.11.2013 TST TST:n TAPAHTUMAT 2013 ” inen Turkula n e d o ”Vu 2013 ti mitalis K Ä R V I S T E L Y Ä P .A. Kärvistä vaivasi kestävyysvaje. Kunto petti. Keittiön seinä halkeili rakennemuutoksen vuoksi. Kuntauudistus valvotti öisin. Kärvinen oli syntynyt Mietoisissa, mutta yhdessä yössä synnyinmökki lempattiin Mynämäelle. P.A. oli kadottamassa intendenttinsä (vai mikä se oli). Sailaksen paperi lensi lennokkina ikkunasta. Tarastin työryhmää ei kukaan enää muistanut, mutta Tiitisen lista aiheutti painajaisia. Kärvinen oli nuorena auttanut itäsaksalaista turistia Trabantin työntämisessä. Marraskuun harmaudessa itägootilla oli aurinkolasit ja popliinitakin kaulukset pystyssä. Kärvinen oli sulaa kohteliaisuuttaan syyllistynyt avunantoon vakoilutilanteessa. Elämä oli yhtä suurta tragediaa. Mutta ei hätää, tragedioissa on väliaika, jolloin voi nauttia virvokkeita. Jääkaapista ei vain suurennuslasillakaan löytynyt mitään positiivisesti terveysvaikutteista. Hengenvaarallisia biojätteitä kylläkin. Projektina oli siis jääkaapin vakauttaminen. Naapuriapu tuotti useimmiten suurimpaan kurjuuteen ravitsevaa sika-nautaa (lähiruokaa). Mutta toisinaan naapurikin on kuuro oveen koputtamiselle. Hän on somessa (ei huumeessa, toim. huom.). Notkuu kuulokkeet korvilla facebookissa tykkäämässä. Lähtökohtaisesti köyhistä ei toki tykätä. Alentavat omistusasuntojen arvoa. Sisällön tuottaminen ruokakomeroon takkuili. Kärvinen alkoi oirehtia. Valitettava tosiasia on, että taloutta tervehdytettäessä joku aina saa oireyhtymän ja joutuu sairauseläkkeelle. Tai työvoimareserviin. Tai reservaattiin. Rahattomuus rajoittaa. Hyvinvointivaltiossa on epäkorrektia voida pahoin. Mutta shoppailu voimauttaa. Suuren kauppaketjun asiakasomistajana Kärvinen päätti alentaa omatoimisesti tiettyjen elintarvikkei- den hintoja saldolleen sopivammiksi. Kassahenkilö oli eri mieltä. Kärvinen konsultoi kassaa ja antoi ilmaisen luennon asiakasomistajan roolista työnantajana ja siten juridisesti oikeutettuna itsenäiseen hintasäätelyyn. Kassa moitti Kärvistä luokattomasta asiakasosaamisesta. Hänelle selvitettiin, että asiakasomistaja on vain pellen titteli, jonka tarkoituksena on tuoda iloa normikuluttajan ankeuteen. Onnellinen ostaja kuluttaa ryhdikkäämmin. P.A. Kärvinen esitti vastineensa poliisiautossa. Matti Kaivonen 4/2013 tärppi 19 MONITAIDE-PROJEKTI Innoitusta Vimmasta V imma 1.11.2013. Olin verkostoitumassa alueen muiden luovan sektorin toimijoiden kanssa. Joka kuukausi (kesätaukoa lukuun ottamatta) joku Monitaide-projektin työntekijöistä on samasta syystä ollut paikalla – oppimassa, innoittumassa ja uusia kontakteja etsimässä. Järjestävinä tahoina ovat ansioituneet LUOVAMO ja Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen aluetoimipiste. Marraskuun alun kokoontumises-samme alustuksen piti Eero Holstila Futuro Consulting Oy:stä. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Culminatum Innovation Oy:n toimitusjohtajana ja Helsingin kaupungin elinkeinojohtajana (2006–2011). Seuraavassa muutama lyhyt poiminta Holstilan alustuksesta ja keskustelusta: – ”Tapaamisen voima on vahvempi kuin internetin mahdollisuus.” – ”Veikkaus: Seuraavan sukupolven menestystarinat liittyvät ehdottomasti luovuuteen, taiteeseen.” – ”Turulla (Helsingin lisäksi) on parhaat mahdollisuudet pärjätä.” – ”Näkemys ratkaisee. On kysymys kaikki toimialat läpikäyvästä asenteesta, tavasta ajatella asioita. Tarvitaan yhteinen tahtotila, jotta mahdollisuudesta tulisi totta.” – ”Luovan sektorin koulutuksessa ja työssä on annettava arvaamattomalle mahdollisuus.” – ”Fiksuimmille päättäjille tämä kaikki on ollut ajat sitten selvää.” – ”Kirjasuositus: Edward Glaeser: Triumph of the City.” Holstilalta sai paljon uskonvahvistusta sille työlle, jota Monitaide-projektissa päivittäin tehdään. Action learning -metodimme esimerkiksi on sitä tietoista heittäytymistä ja riskinottoa, jolla annetaan ”arvaamattomalle mahdollisuus”. Luova työ ei kerta kaikkiaan alistu lokeroitavaksi ”varmoihin” ennakkosuunnitelmiin eikä se noudata tilastotieteen logiikkaa. Tämä ei tarkoita, etteikö tulisi suunnitella. Onnistumisista iloitsemisen lisäksi on kuitenkin oikeasti siedettävä myös epäonnistumisia ja virhearviointeja, jotta tulevat menestystarinat saisivat juurtumis- ja kasvutilaa. Uuden teknologian suomien aluevaltausten lisäksi on myös jaksettava taistella fyysisestä työskentelytilasta. Monet Monitaito- ja Monitaide-projekteissa syntyneet uudet työparit ja -ryhmät todistavat omaltaan osaltaan, että täälläkin – kuten Glaeserin mukaan myös rapakon takana – tapaamisen voima on vahvempi kuin internetin mahdollisuus. Innoitusta arjesta Toimintavuosi 2013 on tätä kirjoitettaessa lopuillaan, joskin Monitaide tekee perinteisesti töitä vuoden viimeisiin päiviin asti. Olemme toimineet remontista johtuen vaihtuvissa tiloissa – ja jo tutuksi tulleessa epävarmuudessa (mitä tulevaisuuteemme tulee). Innoitusta on silti saatu ihan tavallisesta arjesta, joka meidän osaltamme on kyllä melko vauhdikasta ja monimuotoista. Yhteenvetona kirjattakoon muutama luku havainnollistamaan asiaa tuntemattomille sitä, mitä muun muas- 20 tärppi 4/2013 sa olemme tehneet: 1) On esiinnytty yli 3000 kuulijalle (muusikot). 2) On järjestetty kuusi pidempää ja neljä popup-näyttelyä (kuvataiteilijat). Tämän lisäksi tulevat kuvataiteilijoiden omat näyttelyt. Kolme taiteilijaa on käynyt esittelemässä luovuuttaan myös ulkomailla, heistä kaksi Parisiissa ja yksi Japanissa. 3) On järjestetty viisi maaesittelyä makumaistiaisineen ja vastattu yhdestä sadan hengen iltajuhlakokonaisuudesta kaupungintalolla (maahanmuuttajataustaiset työntekijät). 4) On pidetty 200 ”Suomea sanomalehdestä” -oppituntia maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. 5) On opiskeltu yksi kokonainen päivä SOME:n käyttöä ammattikouluttajan vetämänä ja jatkettu ko. päivän vauhdittamana. 6) On pidetty 50 viikkokokousta koko joukolle ja tarvittaessa pienempiä palavereja. 7) On työllistetty 47 eri henkilöä. 8) On yhdessä ja erikseen verkostoiduttu niin moneen suuntaan, että sitä ei ole edes pystytty tilastoimaan. Uskoisin, että kaikki tämä on edesauttanut projektilaisten työelämän valmiuksien ylläpitämistä ja paranemista. Pirjo Lehtonen Oikeus työhön – oikeudet työssä, meille kaikille M ahdollisuuksien tori -tapahtuman yhteydessä lauantaina 14.9.2013 pidettyyn paneelikeskusteluun ”Oikeus työhön – oikeudet työssä” lupautuivat Jaana Malén Turun työllistämispalveluyksiköstä, Matti Ohtonen Turun yliopistosta, sosionomiopiskelija Imbi Kolkkanen sekä järjestävistä tahoista Pirjo Lehtonen TST ry:n Monitaide-projektista ja Kirsi Äyräs Varsinais-Suomen Viro-keskuksesta. Puheenjohtajana toimi Jari Kärkkäinen. Aluksi pohdittiin subjektiivista oikeutta työhön. Jokaisella on vastuu työllistymisestään; mm. maahanmuuttajia on yhteiskunnan autettava. Jaana Malén totesi työn olevan yksi elämän tärkeistä peruspilareista. Kunnilla on jo siksi velvollisuus osallistua työllisyyden hoitoon. Valtio kantaa yhä päävastuun, joka on siirtymässä kunnille. Siksi juuri nyt on oikea aika keskustella tulevasta. Työttömyys altistaa syrjäytymiselle, mutta syrjäytyykö työtön vai syrjäyttääkö yhteiskunta hänet? Onnistuneen työllisyyspolitiikan mittarina käytetään rahaa, vaikka muiden haittojen kustannukset saattavat kohota korkeammiksi. Kuva: Elisa Heimo Paljon on myös tekemätön työtä – Jaana Malénin mukaan se tunnustetaan nyt julkisellakin sektorilla. Pirjo Lehtonen uudistaisi työn määrittelyä. Työksi mielletään tuotteiden valmistus, olipa kyse minkälaisten turhakkeiden teosta. Aineetonta työtä ei arvosteta samoin, vaikka vapaaehtoistyö helpottaa mm. hoivatyötä. Työllistämismäärärahojen taso Turussa on useamman vuoden säilynyt samana, vaikka valtuustolta on anottu enemmän. Rahojen rajallisuus vaatii linjauksia: nyt on keskitytty yli 500 päivää työttöminä olleisiin ja nuoriin. Jaana Malénin mukaan tämä on Turun seudulla johtanut pitkäaikaistyöttömien määrän nousuun 150–200 henkilöllä kuukaudessa. Mikäli kohderyhmä olisi laajempi, lisääntyisi määrä vuodessa yli 3000:lla ja vaatisi lisäresursseja. Työssäkäyntialue kattaa kahden tunnin matkan. Toisaalta työtä halutaan läheltä kotia. Tämä on leimallisinta suurille lähiöille. Jaana Malén otti haasteen vastaan asiakaslähtöisyyden huomioimisesta. Kaupunki voisi kuulla kuntalaisia siitä, minkälaisia työmahdollisuuksia lähialueella kaivattaisiin. OIKEUDET TYÖSSÄ Suomen kielen taito ratkaisee monesti työllistymisen. Maahanmuuttajanuoret käyttävät keskenään äidinkieltään. Vanhemmiltakaan ei aina löydy tukea. Oma kielitaitokin voi olla heikko ja pelkona on nuorten menettäminen suomalaisen valtakulttuurin piiriin. Tällöin varhaiskasvatuksen osuus korostuu: subjektiivinen päivähoito-oikeus on taattava. Kaikki maahanmuuttajat eivät käytä kieltä töissä. Samankielisten ryhmissä ei kielitaito kartu töiden ohessakaan. Matti Ohtonen korosti, ettei työnantajalla ole velvollisuutta tarjota kielenopetusta, vaan oma-aloitteisuus kannattaa. Toisen sukupolven maahanmuuttajat eivät kuulu kotouttamislain piiriin ja monet kotiäidit jäävät vaille palveluja. Turun suomenkielisen työväenopiston monikulttuurisessa osastossa Luupissa on paneuduttu heidän tilanteeseensa. Suomen kielen kursseille jonotetaan, kertoo Imbi Kolkkanen. Peruskurssin jälkeen ei syventäviä opintoja ole edes tarjolla, ja sama kurssi käydään kahdesti! Kieltenopetuksen tasoonkin tulisi kiinnittää huomiota. Opettajat eivät ole aina ammatiltaan kieltenopettajia tai äidinkieleltäänkään suomenkielisiä. Kaikilla maahanmuuttajilla tavoitteena on peruskielitaito. Oman ammattialan sanaston tunteminen arkikielen lisäksi on välttämätöntä muillekin kuin lääkäreille. Toisaalta 20 vuoden oleskelukaan ei takaa konttoritöistä selviytymistä. Kielitaitoa on myös pidettävä yllä. Pitkän työttömyysjakson aikana kun on taitojen huomattu taantuvan. Omat ennakkoluulot on hyvä tiedostaa. Turvaudumme usein englantiin tai autamme sanoja etsivää keskustelukumppania. Emme tutustu muihin kuin valtakieliin ja -kulttuureihin, vaikka suoranaisia kielikylpymahdollisuuksia on tarjolla aivan lähistölläkin. Kielen omaksuminen kun on kaksisuuntaista. Marita Skippari 4/2013 tärppi 21 :nöT S T isty e yht ppani kumökulma näk TST:ssä tehdään paljon oikein! Y li tuhat ihmistä haluaa vuosittain liittyä TST ry:n jäseneksi. Jäsentoiminnan eri tapahtumissa on joka vuosi tuhansia kävijöitä ja eri harrastusryhmissä satoja osanottokertoja. Ruokala tarjoaa kymmeniä tuhansia ateriakokonaisuuksia vuoden aikana. Vapaaehtoiset ohjaajat järjestävät ja vetävät jäsentoimintaa kymmenille ja kymmenille osallistujille. Lisäksi TST työllistää vuosittain 150 pitkäaikaistyötöntä. Mikä tahansa yhdistys olisi innoissaan ja kiitollinen jäsenistönsä vastaavasta aktiivisuudesta ja osallisuudesta. Luvut ovat kadehdittavia jopa valtakunnallisille yhdistystoimijoille. Mitä TST tekee oikein, että sen jäsenistö toimii aktiivisesti ja on innoissaan toiminnassa mukana? Itse törmäsin TST:n Sepänkadulle ensi kerran kolme– neljä vuotta sitten. Rakennuksia oli pihalla monta ja ulkoovia vieläkin enemmän, mutta osuin sitten oikeasta ovesta sisään. Tällä ensimmäisellä kerralla törmäsin jo ystävällisiin ihmisiin, joista kukaan ei ihmetellyt, kuka olen tai mitä teen paikassa – ja niin on käynyt aina jatkossakin. TST:llä ei ihmetellä, kuka tai miksi ihminen on sisälle tullut, vaan 22 tärppi 4/2013 kaikki otetaan vastaan ystävällisesti. Tämä on mielestäni TST:n toiminnan suurin vahvuus: ihminen toivotetaan tervetulleeksi omana itsenään. TST tarjoaa lukemattomille ihmisille paikan, jossa voi toimia yhdessä erilaisten ihmisten kanssa, olla arvostettuna ja pätevänä toimijana, järjestää ja vastata asioista. Jäsentoiminnassa voi harjoitella uusia asioita ja tehtäviä ja ottaa vastuuta, kun siltä tuntuu. Voi myös pelkästään osallistua järjestettyyn toimintaan, jos se vastaa paremmin omia tarpeita. Kaikkia ihmisiä kohdellaan arvostavasti, ylläpidetään suvaitsevaisuutta ja kunnioitetaan erilaisuutta sekä jokaisen ihmisarvoa. Erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä esiintyy aina joka paikassa, mutta käytävissä ja tiloissa leijaileva tunnelma TST:llä on rauhaisa ja yhteishenki tyytyväinen. Jäsentoiminnan avoimuuden ja suvaitsevaisuuden lisäksi TST:llä on mielestäni kaksi selkeää vahvuutta yhdistystoimijana: yhdistystoiminnan rakenne ja johtamistapa. Yhdistystoiminnan rakenne mahdollistaa ja tukee osallisuutta. Suuri joukko jäseniä pääsee oikeasti suunnittelemaan toimintaa ja päättämään asioista ”Torstaipalaverissa” ja ollessaan mukana eri toiminnoissa joko vetäjänä tai muuten osallisena. Uusia toimintamuotoja saa kehittää, tarjota osaamistaan toisten iloksi ja hyödyksi vaikkapa pitämällä eri aiheista esityksiä tai olemalla mukana erilaisten tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimintatapa on poikkeuksellinen näin suuren voluumin yhdistystoimijalle. Jäsenet saavat itse tehdä toiminnan, eivät vain osallistua järjestettyyn toimintaan. Pienissä yhdistyksissä jäsenten aktiivisuus on kantavana voimana, harvoin enää suurissa yhdistyksissä. TST:n johtamistapa on myös poikkeuksellinen suurelle yhdistykselle. Esimerkiksi monissa työllistävissä yhdistyksissä yhdistyksen hallitus on melko kaukainen toimija, joka kokoontuu harvoin ja päättää vain toiminnan päälinjat. TST:ssä valta ei keskity harvoihin käsiin, vaan hallituksen tiivis ja aktiivinen työskentely sekä vastuiden jako useille eri henkilöille ja työryhmille lisäävät osallisuutta ja demokratiaa. Vastuuta ja valtaa jaetaan laajalti jäsenistölle, jolloin omaehtoinen jäsentoiminta voi kehittyä jatkuvasti ja muokkaantua jäsenistön mukaan. Raikkaat ideat ja ajatukset pääsevät esille ja luovat uutta ja uudistuvaa toimintaa. Nyt uusiin, upeisiin tiloihin päässyt TST ry voi jatkaa hyvin mielin oikein tekemiään asioita, ja jäsenistö pääsee kehittämään lisää uusia, upeita toimintamuotoja. Teija Leppämäki Projektipäällikkö, Varsinais-Suomen Martat :nöT S T isty Tietotaitoa mielelle e yht ppani kum Kun mieliala ei alakaan itsestään nousta ja elämästä näkee aina vain huonot puolet, on keskusteluapu ulkopuolisen kanssa tarpeen. Monelle voi olla haasteellista selviytyä elämän arjesta voimavarojen ehtyessä. Minkälaiset ovat keinomme masennuksen ennaltaehkäisyyn ja itsehoitoon? M aanantaina 7.10. TST ry järjesti yhdessä ITU ry:n kanssa tilaisuuden, jossa kerrottiin muun muassa miten tunnistaa merkkejä masennuksesta ja selvitä alakulon kanssa arjessa eteenpäin. Näistä meille tulivat ITU:sta puhumaan sairaanhoitaja ja projektityöntekijä Malla Tallila sekä vertaistukiryhmien ohjaajat Juha Ristimäki ja Tuula Heinonen. Kuuntelijoita oli saapunut paikalle kiitettävästi. Saimme kuulla koskettavia omaelämäkertomuksia asianomaisilta. Monia meistä koskettaa jollakin tapaa masennus – jollei itseä, niin läheistä tai tuttua. Masennus on Suomessa yleinen mielenterveyshäiriö, josta kärsii noin 5% suomalaisista jossain elämänvaiheessa. Se ei katso ikää, koulutusta tai varallisuutta. Jokainen voi sairastua masennukseen. Ilon ja voiman lähteitä voi löytää yllättävän läheltä. Malla Tallila kysyi kerran lapseltaan, mikä tekee tämän onnelliseksi. Vastaukseksi hän sai: lä- heiset, lämpö ja rakkaus. Nämä ovat perusasioita, joita jokaisen kuuluisi saada osakseen. Jo pelkkä ”Hyvää huomenta” -toivotus saa tuntemaan itsensä toiselle tärkeäksi. Hiukan ITU:sta Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry on psyykkisesti sairastuneiden järjestö, jossa mielenterveyskuntoutujat saavat apua toisiltaan. Vertaistuki on ITU:n tärkein toiminta. Ryhmissä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia, puhuminen on silti vapaaehtoista. Ryhmässä on myös lupa olla hiljaa. Ryhmiä on monia, kuten masennusja paniikkiryhmä, kaksisuuntaisten ryhmä, elämänhallintaryhmä, nuorten ryhmä ja miesten ryhmä. Jäseniä yhdistyksessä on noin 400 ja heidän keski-ikänsä 46,5 vuotta. ITU muodostuu sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja uudistuminen. ITU:n kohtaamispaikka sijaitsee Hämeenkatu 28:ssa. Siellä voi käydä syömässä lounaan, kahvittelemassa, lukemassa päivän lehdet, rupattelemassa kavereiden kanssa tai surffaamassa tietokoneella. Kohtaamispaikassa kokoontuvat myös harrasteryhmät, kuten karaoke, tietovisa, bingo, levyraati ja hengellinen piiri. Työtoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on tukea jäsenten kuntoutumista. Työtoiminnasta maksetaan pieni rahallinen korvaus. Toimintavuoro kestää kerrallaan neljä tuntia. Työtoiminnan muotoja ovat muun muassa ruoanlaitto, leipominen, siivous, kahvilanpito ja toimistopäivystys. Yhdistykseltä ilmestyy neljä kertaa vuodessa oma tiedotuslehti Ituja. Lue lisää kotisivuilta: http://www.itu. fi/. Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Lämpimät Onnittelumme! Pia Rae 4/2013 tärppi 23 Metsäkultaa Nuuksion kansallispuistossa 19.–21.10.2013 Matkapäiväkirja: Lauantai M atka alkoi kello 8.30. Pysähdyimme Halikon Prismassa täydentämään muonavarastojamme. Koska aikaa oli riittävästi, tutustuimme Haukkalammen Luonnontupaan sekä pääkaupunkiseudun partiolaisten ylläpitämään tiedotuspisteeseen, jossa jaetaan retkeilyvinkkejä kulkevaisille. Haltian parkkipaikalla perehdyimme sienioppaan johdolla syksyn antimiin. Sienioppaamme kertoi sienien kasvuympäristöistä. Tänä vuonna suppilovahverokin on kasvanut hieman poikkeavissa paikoissa. Opimme tunnistamaan myrkkysieniryhmiä kuten seitikit. Poimimme suppilovahveroita ja orakkaankin. Sienimetsästä siirryimme Haltian luontokeskukseen. Näyttelystä löytyy tietoa koko Suomen luonnon erityispiirteistä, muun muassa ”Viherkehästä”. Perehdyimme oppaan johdolla 24 tärppi 4/2013 rakennukseen ja näyttelyihin tunnin ajan. Haltian ensimmäinen erikoisnäyttely ”Luonnos” vie luovuuden lähteille pohjoisen luontoon. Näyttely esittelee toistakymmentä suomalaista nykymuotoilijaa ja -käsityöläistä, joiden teokset syntyvät Lapin luonnon innoittamina. Toinen näyttely johdattaa vieraan pääkaupunkiseudun luontokohteiden verkostoon eli ”Viherkehälle”. Näyttelytoiminnassa ovat uutta monikosketusnäytöt, joilla voi suunnitella retkiä tai tutustua maisemiin. Pienen räntäsateen saattelemina siirryimme puolen viiden aikoihin Tikankolon parkkipaikalle. Sieltä on noin 900 metriä varaustuvalle. Täällä käynnistelimme perustoimia, kuten lämmityspuuhia. Sakari oli illan pimetessä lähtenyt soutelemaan Saarilammelle, jossa näkyi hanhia. Illalla kynttilät ja lyhdyt valaisivat huoneita. Tuvassa oli kaksikerroksiset rautasängyt. Toisessa huoneessa oli makuupaikat neljälle ja ikkunallinen kamina. TSTja kerhot t kurssi Ruoanlaittoa varten tuvassa oli kaasuliesi ja joitakin astioita. Ranta oli jo hieman riitteessä ja kuu paistoi. Sunnuntai Yhdeksän aikoihin söimme aamiaisen. Kello kymmenen maissa aloitimme kasvivisan. Siinä oli yleisimpiä puu-, sammal- ja jäkälälajeja. Tämän jälkeen Mikko, Sakari ja Jorma lähtivät patikoimaan Tikankolosta Vähä-Saarilammen kautta Vähä Holmaan ja sieltä Iso-Holman tulipaikalle. Matkalla näimme tukkasotkia ja lentoon lähteviä hanhia. Ranta oli riitteessä. Tuolta matkamme suuntautui polkua pitkin Mustalammen suuntaan. Korppikin huudahti kauempana. Paluumatkallamme suuntasimme Ahveniston kautta Iso-Holman lahden eteläpäähän. Täältä kuljimme polkua pitkin takaisin kohti Tikankoloa ohittaen näköetäisyydellä PitkäSaarijärven. Totesin, että perinteinen kompassi on hyvä olla mukana. Näin varmistut, että polku kulkee haluttuun suuntaan. Kuljimme karttasuunnan mukaisesti Iso-Holman eteläpäähän asti. Sillä aikaa Seppo sekä Mika olivat lämmittäneet saunaa rauhalliseen tahtiin ja kantaneet vedetkin. Talitiainen näyttäytyi varaustuvan ympäristössä. Kun saavuimme Tikankololle, saimme mennä suoraan lämmitettyyn saunaan. Mika oli yrittänyt narrata kaloja mato-ongella. Kuuden maissa täytimme lyhdyt ja jatkoimme iltatoimia. Matkaa oli kertynyt patikoiden Nuuksion kansallispuiston poluilla kahdeksisen kilometriä. Sakke oli paistanut suppilovahverot meille maistiaisiksi. Maanantai Herättyämme huomasimme lammen vetäytyneen ohuen riitteen peittoon. Kuukin oli sammunut aamun sarastaessa. Siinä yhdeksän aikoihin olimme jo puistelleet matot ja tyhjentäneet saunan vedet. Sitten vielä suljin kaasun pääventtiilin sekä kaikki ovet, jonka jälkeen suuntasimme luontokeskukseen palauttamaan avainta. Ajelimme moottoritietä pitkin Hangon suuntaan ja Pohjan kautta Fiskarsiin. Saavuimme Fiskarsiin hieman etuajassa. Siellä meitä opastava Kenneth vastaanotti meidät ja kertoili sahan ja Fiskarsin toiminnasta. Saha on pieni erikoispuusaha, joka sahaa 3500 kuutiometriä puuta vuosittain. Sahalla työskentelee kahdesta kolmeen työntekijää. Helsingin vanhan linja-autoaseman edessä olevaan hiljaisuuden kappeliin tämä Laatupuu on toimittanut tervaleppää ja muuta erikoispuutavaraa. Sahalta löytyy kaksi kuivatusuunia. Monesti puutavaraa kuivataan useita vuosia katoksissa. Kun jokin viidestätoista puutavaralaadusta loppuu tai tarvitaan lisää, käytetään kahta kuivatusuunia. Kuulimme, että sahalla on tuontia myös Saksasta. Jos haluat sahauttaa omia puutavaraeriä, on sekin mahdollista. Fiskarsin Laatupuu toimittaa korkealaatuista erikoispuutavaraa huonekalu- ja sisustuspuusepille. Fiskarsin kiinteistöjen puisto- ja ympäristönhoidon yhteydessä hakataan vuosit- tain jalo- ja muita harvinaisempia puulajeja. Nämä otetaan talteen, sahataan, kuivataan ja varastoidaan. Joustava sahaus onnistuu tukkivannesahalla, jolla voi sahata metrin läpimittaisia ja lähes kuuden metrin tukkeja. Jokainen tukki sahataan yksilöllisesti. Näin saadaan puusepän kannalta paras mahdollinen lopputulos. Sahausmenetelmän määrää puulaji, tukin laatu ja koko. Fiskars-yhtiöillä on yli 10 000 hehtaaria metsää. Puusepänteollisuuden vaatimukset ovat ensisijalla toiminnassa. Laatupuu sahaa lähes kaikkia Suomessa kasvavia jaloja puulajeja: saarnea, tammea, vaahteraa sekä korkealuokkaista mäntyä, kuusta ja koivua. Tukkivannesaha mahdollistaa erikoistilaukset aina rakennushirsiä myöten. Päivän viimeisenä ohjelmana tutustuimme ”Fiskars 1649” -näyttelyyn, joka kertoo ruukin teollisuushistoriasta ja esittelee Fiskars-yhtiötä tänään. Siinä kerrotaan havainnollisesti ruukin historiasta. Löytyypä sieltä Fiskars-nimisen mikroaaltouunin prototyyppikin. Viimeisimpänä kerrotaan 2000-luvun taiteilijayhteisön muodostumisesta. Fiskars on nykyään yli sadan taiteilijan koti- ja työpaikka. Paluumatkalla pysähdyimme teelle ja kahville. Turussa olimme neljän aikoihin iltapäivällä. Teksti ja kuvat: Mikko Urpo 4/2013 tärppi 25 Ko t i p e s ä kuilun partaalla Kotipesä suuntasi loppukesästä Kevon kanjoniin vaeltamaan ja muistuttamaan kollektiivisesti itseään pienuudestaan maailmankaikkeudessa. V aellusta 63,6 kilometriä. Sen verran oli mainittu Kevon kanjonivaelluksen pituudeksi. – Apua! Eikö sitä voi mennä autolla tai jotain, Anu parkaisi. Huomautin matkan olevan aivan yhtä pitkä riippumatta siitä, millä välineellä sen taittaa. Jostain syystä viestini ei vaikuttanut lohduttavan häntä paljoakaan. Matkaan kuitenkin lähdettäisiin, me ja toistakymmentä muuta. Retki olisi elokuussa kesän vielä kukkiessa tuntureillakin. Mukana olisivat mihin tahansa halukkaat kotipesäläiset sekä heidän seurastaan nauttivat Kotipesä-kumminsa. Itseäni eivät kilometrit huolettaneet. Yhteiselon sujuvuus reissua varten sponsoroidun rinkan kanssa ensituntuman perusteella sitäkin enemmän. Muistikuvani retkeilyrinkoista olivat lapsuudessani aikuisten seljissä näkemäni kolhot ja kömpelöt metallikahvahäkkyrät. Nyt sain moiseen ensi käden tuntuman, ja se paljastui… kolhoksi ja kömpelöksi metallikahvahäkkyräksi. Työnsivät käteeni myös varustelistan: kaksi A4-arkkia pitkän luettelon tykötarpeista, jotka ainakin täytyy mokomaan hökötykseen pakata. Nakkasin kyytiin ruokaa, hammasharjan, vaihtovaatteet ja vessapaperia. Sataa, ei sada, ei sada, ei… Keski-Suomessa pian Viitasaaren jälkeen, syrjäisellä maantiellä, bussistamme puhkesi rengas juuri huoltoaseman kohdalla, jolloin apua järjestyi 26 tärppi 4/2013 nopeasti. Siitä huolimatta en usko Jumalaan. Matkallamme kohteeseen vietimme yön jo aiemmilta kesiltä tutulla Virpiniemen leirintäalueella Haukiputaalla. Siellä suoritettiin perinteinen elintarvikejako ”taistelupareittain”. Lisäksi kävin asiantuntija-avun turvin lopulliseen taltutustaistoon selässäni ämpyilevän ”rautakanslerin” kesyttämiseksi. Ja hämmentävää kyllä, taisin jopa saada siitä jonkinlaisen niskalenkin. Samalla kiitin itseäni siitä, etten ollut noudattanut pakkausohjetta turhan monelta osin. Saavuimme Utsjoki-Kevon maisemiin, joissa yövyttyämme kievarin kupeessa suuntasimme aamuhämärissä katsomaan kanjonia. Lähtöpaikalla olosuhteet lupailivat oletusarvoista – kosteaa – reissua; sataa tihuutti. Mutta usko huviksesi, että se taukosi juuri ennen patikan alkamista tehdäkseen tilaa ystävällemme ”Arskalle”, tuolle lämpimälle, taivaalliselle ystävällemme. Lähempi vilkaisu karttaan kertoi, ettemme näkisi itse kanjonia vielä ensimmäisen päivän puitteissa. Poroja sen sijaan näimme. Yksi oletusarvo täytetty. Seuraavat viisi vuorokautta patikoimme tusinan verran kilometrejä päivittäin. Katsoimme kanjonin reunalta alas, horisonttiin, äärettömyyteen ymmärtäen olevamme pieniä tai kanjonin olevan suuri. Havainnoimme maastonvaihteluita. Rahastimme teltanpystytysnäytöksillä: minä ja taistelutoverini Mikko yritimme, mutta eihän siitä mitään tullut, kun kaikki änkesivät avoimessa tilassa kurkki- maan ilmaiseksi ja tirskumaan. Reilu peli. Kahlasimme vaijerinarujen kanssa koskipaikkojen yli – paitsi ihmemies Faride, joka tyynesti käveli kuohuihin pelkkä vaellussauva kourassaan nousten vieläpä ylöskin. Kyttäsimme koivunkyljistä pakurikääpiä laskien samalla oletettua kilohintaa. Laskimme portaita päissämme ja päillämme tehtävänannon mukaisesti. Otimme ryhmäkuvia, käytimme vesiputousta suihkuna, kulutimme kenkiä kivillä. Joimme litratolkulla luonnonkirkasta, söimme pussikeittoa veden kanssa tai ilman. Juoksimme, nilkutimme, laukkasimme sovittujen tapaamispaikkojen ohi. Lauloimme (Faride ja minä) Beninin kansallislaulua tuulen huudettavaksi. Ne, joilla kunnia oli, selvittivät retken sillä. Minullahan ei sen suhteen ollut hävittävää. Kasvoiko maine, en tiedä. Mutta siinä Mikko ja minä yhteistyössä onnistuimme, että saimme kuin saimmekin telttakepin liitoksen poikki. Ja tämän myötähän tuli jälleen todistetuksi, että inhimilliset olennot kestävät senkin, mitä hauras keinoteknologinen sovellus ei. Voitto ihmisyydelle! Kuten tietysti myös se, että välittömästi noustuamme päätepisteeltä bussiin kohti Kaamasen kievarin leirintäaluetta taivas aukesi – ensimmäisen kerran starttipäivän jälkeen. Mutta siltikään en usko Jumalaan. Yhden kivan loppu aloittaa uuden Liekö monen päivän kenttäkuivamuonamenu tehnyt noinkin valtaisan hiilihydraattipuutoksen kehooni vai kuinka, mutta kievariin päästyä oli pakko tankata viljatuotteita muutaman vuorokauden edestä. Siis leipää, keksejä ja sen sellaista, luonnollisesti. Seuraavana päivänä ajoimme kohti etelää pysähtyen tutusti yöksi Virpiniemeen. Makkara paistui, sauna lämpisi ja Suomi voitti Slovenian futiksessa 2–0. Matkan lopuksi kirjoitin näytelmän tulitikkuaskiin, uinailin haaveillen ikiomasta porotytöstä sekä hahmottelin uuden Kotipesä-elokuvan synopsiksen otsikolla ”Tiedän yhä mitä teen ensi kesänä”. Lähden Lappiin, tietysti. Ja niin lähdet Sinäkin, jos on minusta ja Kotipesästä kiinni. Teksti: Juha Nordman Kuvat: Valtteri Holopainen in memoriam Mauri Heino M auri Heino oli yksi ”perinteisen koulukunnan” TST:läisiä. Tällä tarkoitan sitä kunnianarvoisaa joukkoa, joka perusti TST:n ja loi luotettavan pohjan sen nykyiselle, jatkuvasti monipuolistuvalle toiminnalle. Hän oli ammatiltaan sähköinsinööri ja oli ollut mukana sähköalan ammattiyhdistystoiminnassa. Järjestäytyminen ja aktiivinen osallistuminen oman järjestön kehittämiseen oli hänelle itsestään selvyys. Mauri Heino oli tuttu näky torstaipalavereissa sekä vuosi- ja syyskokouksissa. Ei siis ihme, että hänelle myös kertyi vastuuta monissa toiminnoissa: TST ry:n hallituksessa (varajäsen 2000–2002, varapuheenjohtaja 2001), Turun Taitotiimi ry:n puheenjohtajana, Kestävän Kehityksen Yhdistys ry:n hallituksen varajäsenenä, Monitaitoprojektin johtoryhmän puheenjohtajana (2009–2010), alueellisen yhteistyöjärjestön Työ-Länsi ry:n hallituksen jäsenenä ja valtakunnallisen järjestön TVY ry:n jäsenenä. TST:n senioritoiminnan puheenjohtajana Mauri toimi loppuun asti. Järjestöaktiivi Mauri Heinoon itseni oli helppo samaistua. Meillä oli paljon yhteisiä kokemuksia, ennen 28 tärppi 4/2013 TST:tä tosin ihan eri järjestöistä. Insinööreille tyypillinen ajattelumalli sen sijaan poikkesi sen verran omastani, että yhteistyötä tehdessämme oli tehtävä joustoja puolin ja toisin. Erityisen lämpimiä muistoja minulla on juuri niistä hetkistä, jolloin tuntui, että raja-aidat kaatuivat ja sain tutustua siihen Mauriin, joka ainakin minulle oli ennestään tuntematon. Ensimmäinen tällainen muistikuva on Turun Kirkkopäiviltä toukokuulta 2007. Olimme Katariinan pappilan alueella vastaamassa Hiljaisuuden keitaan kahvilasta ja Mauri oli (monen muun ohella) mukana senioritoiminnan edustajana. Muistan hänet hymyilevänä kahvipannu kädessään, jutustelemassa kahvilavieraiden kanssa. Monet vieraista sanoivat ääneen, miten mukavaa oli saada näin hienoa palvelua. Tähän palvelualttiiseen Mauriin tutustuin myös monien kaupungin ulkopuolella pidettyjen seminaarien yhteydessä. Hän tarjosi autottomille auliisti autokyytiä ja jäi mieleen TST:läisenä herrasmieskuljettajana. Ehkä kaikkein sykähdyttävin muisto on ensimmäiseltä vuodelta, jolloin Mauri oli vetämäni Monitaito- projektin johtoryhmän puheenjohtajana. Järjestimme projektin ensimmäisen suuren taidenäyttelyn Galleria Reginassa. Tällä ikimuistoisella näyttelyllä luotiin uudenlaisia käytäntöjä ja uudenlaista koulutusta. Muistan lämmöllä, miten järkähtämättömästi Mauri Heino seisoi yhteisesti tehdyn päätöksen takana niinäkin hetkinä, kun kaikki ei mennyt tekemämme suunnitelman mukaisesti. Näin siinä oikean johtajan jämäkkyyttä. Kunnioitan sitä, miten Mauri halusi loppuun asti olla mukana toiminnassa. Vielä 11.6.2013 Mauri oli siinä joukossa, joka KKY:n seminaarin päätteeksi kiipesi Aulangon näköalatorniin. En tiedä, tähyilikö hän itse jo rajantakaisia näköaloja, mutta hänen olemuksestaan ei mitenkään voinut päätellä, että marraskuisessa kokouksessa hän olisi mukana enää muistoissamme. Pirjo Lehtonen TST-SENIORIEN ALKUVUODEN 2014 TAPAHTUMIA TST-senioreiden kokouksessa 11.10.2013 valittiin seuraavat vastuuhenkilöt: • puheenjohtaja Seppo Nieminen • varapuheenjohtaja Leo Lehto • sihteeri-taloudenhoitaja Sinikka Hämäläinen • työryhmä Riitta Galkin, Jorma Henriksson ja Arja Väisänen Kaikille avoimet kuukausikokoukset Perjantaisin klo 11–13 Torstaihuoneessa, Kanslerintie 19, seuraavasti: 17.1., 14.2., 14.3., 11.4., 16.5. ja 13.6. Tule suunnittelemaan ja rohkeasti toteuttamaan tapahtumia. Lukutoukat-kirjapiiri kokoontuu Kotosalla-senioritalon yhteistilassa, Kutomonkatu 1, keskiviikkoisin klo 13–15.00 15.1., 29.1., 12.2., 26.2., 12.3., 26.3., 9.4. ja 23.4. een murhamysteeriharjoitukset. Mitä tapahtuu? Se selviää, kun lähdet mukaan sunnuntaimatkalle. Ravintola Sualaspuarissa maittava lounas seisovasta pöydästä klo 12.00 ja sitten näytöksen tunnelmiin. Matkan hinta kuljetuksineen 32 €/jäsen, 43 €/ei-jäsen. Ilmoittautuminen infoon 30.1.–21.2.2014. Maksimissaan 30 hlöä. Rauman kaupunginteatterissa ”Reppu ja reissumies” 28.3. klo 14.00 Sukkelat silmukat -käsityökerho kokoontuu Kans- Tapio Rautavaaran lauluista ja Veikko Huovisen lerintiellä A-kerhohuoneessa klo 10–12.30 seuraa- teksteistä koostettu musiikillinen näytelmä Mona vasti: 8.1., 22.1., 5.2., 19.2., 5.3., 19.3., 2.4., 16.4., 19.4., Lehtolan ohjaamana. Matkan hinta 26 €/jäsen ja ja 14.5. sekä syyskaudella 10.9., 24.9., 8.10., 22.10., 33 €/ei-jäsen sisältää teatterilipun, väliaikakahvin ja matkat. Ilmoittautuminen infoon 3.2.–27.2.2014. 5.11., 19.11. ja 2.12 Maksimissaan 30 hlöä. Lehmusvalkaman Palvelukeskus 22.1. klo 10.00 Palvelukeskuksen esittely alkaa klo 10, lounas esit- Muita tulevia tapahtumia telyn jälkeen. Ilmoittautuminen ja 3 euron maksu Kädentaitomessut 22.–23.3. infoon, oma kyyti. Ilmoittautuminen alkaa 2.1.2014. yhteisestä messukäynnistä ilmoitetaan helmikuulla Mukaan mahtuu 20–30 hlöä. Matka Tuurin kyläkauppaan 1 vrk ilmoitetaan erikseen helmi–maaliskuulla Lehmirannan Hyvinvointikeskus 21.2. klo 14.00 Kesän avajaiset Paavarotin mökillä Virkistyspäivä alkaen klo 14.00 toimintakeskuksen ilmoitetaan lähemmin huhti–toukokuulla esittelyllä, ruokailu seisovasta pöydästä. Päivä jatTallinnan kevät: yö laivalla – päivä Tallinnassa kuu konsertilla Veikko Lavin tunnelmissa, lopuksi ilmoitetaan lähemmin maalis–huhtikuulla tanssia. Yhteiskuljetus järjestetään. Jäsenhinta 21 €, muut 30 €. Ilmoittautuminen infoon alkaa 15.1.2014. Seuraa ilmoitustauluja, kotisivuja ja viikkotiedotteiMaksimissaan 30 hlöä. ta, kysy infosta. Kaikki tervetulleita, uusia toimijoita tarvitaan! Uudenkaupungin teatterissa ”Pokka pitää” 9.3. klo 14.00 Kiitos kuluneesta vuodesta ja onnekasta Hyachint Bucket ottaa nyt hienostuneesti haltuunsa toimintavuotta 2014! Emmet-paran luotsaaman paikallisen teatteriseuruSinikka Hämäläinen 4/2013 tärppi 29 Mediakortti 2013 Tärppi on Turun Seudun TST ry:n sitoutumaton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 19. vuosikerta. LEHDEN TEKNISET TIEDOT: tst – jäseNTEN PARHAAKSI Aineistovaatimukset: Digitaalisessa muodossa (esim. valmiina PDF:nä tai teksti rtf-/doc-muodossa ja kuvat tiff-/jpg-muodossa), resoluutio 300 dpi, mustavalkoisilla 250 dpi. Taitto: Lehti taitetaan yhdistyksessä tiedottajan koneella, ohjelma InDesign, kuvien käsittelyssä Photoshop. Hyvä jäsen, tervetuloa mukaan vireään toimintaan ja nauttimaan monista eduistasi! Toimimme yhdistyksenä koko jäsenkunnan toiveiden mukaisesti. Ota rohkeasti yhteyttä ryhmän vetäjään ja kerro omat toiveesi. Yhteystiedot toimintakeskuksen infosta. Painos: Painopaikka: Paperi: Kannet: 2500 kpl, 28 sivua, sivukoko A4 Mynäprint Oy G-print 90g, mv 150g kiiltävä, 4/1 väri ILMOITUSHINNAT: Mustavalkoiset Takasivu 4-väri Pikkuilmoitus (käyntikorttikoko) 30 € 70 € 1/8 sivua 60 € 200 € 1/4 sivua (postikorttikoko) 100 € 380 € 1/2 sivua 160 € 700 € Koko sivu 280 € 1200 € Takasivu 800 € Yhdistyksemme ei maksa arvonlisäveroa. LEHDEN VASTUU: Lehti ei vastaa virheestä, joka aiheutuu esim. puutteellisesta tai virheellisestä ilmoitusaineistosta, epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelinvälityksessä sattuneista väärinkäsityksistä. Postituspäivä ei sido julkaisijaa. Aina Duuri: Outi Hokka Anna Duuni: Matti Kontio Juhlat ja tapahtumat: Outi Hokka ja Rita Nartamo Kalakerho: Mika Salonen Keskustelukerhot (ruotsi, englanti): Bertel Abrahamsson, Alexandra Ryles Koulutus: Matti Kontio Liikunta: Ulla Erjala ja Suleyman Sevinc Luontoretket: Ilkka ”Luru” Hoviseppä Matkailutoiminta ja kulttuuri: Anne Tyni Metsäkerho: Mikko Urpo Midas: Sakari Ruuskanen Paavarotti: Jari Sahlberg Perhekerho Akkuna: Taina Suomela Radioryhmä: Markku Strengell ja Juha Tolvanen Retriitti: Pirjo Lehtonen Senioritoiminta: Sinikka Hämäläinen TST Teatteri ryhmä: Antti Laaksovirtaw Tietotupa: Kari Rindell Video- ja kamerakerho: Markku Strengell Väkertäjät: Aila Koivisto, Marjatta Litmanen ja Paula Wennström Hyvää Joulua TST ry toivottaa ja Onnellist a Uutt a Vuott a jäsenilleen, tukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen! 30 tärppi 4/2013 Puheenjohtaja Joe Majanen TST ry:n HALLITUS 2014 Varsinaiset jäsenet Matti Kontio Marita Skippari Harri Laaksonen Hannu Isotalo Seppo Nieminen Anne Tyni Ulla Syväkari Rauli Oka Kristiina Ilonen Kalle Seitovirta Varajäsenet Marjukka Hirvonen Rita Nartamo KANSLERIN KEITTIÖ Kanslerintie 19 (Iso-Heikkilä), Turku Avoinna ma–to klo 8.00–17.30, pe 8–15 Lounaslista: www.tstry.com Pääset suoraan perille busseilla 32 ja 42, pysäkki Maaherrankatu. Tervetuloa tutustumaan uuteen, hulppeaan Kanslerintien ruokalaamme! RIESKARUOKALA Rieskalähteentie 17, Turku Avoinna ma–pe klo 11.00–15.00 Lounaslista: www.tstry.com (ei noutopöytää) Meiltä voit ostaa myös ruokalippuja ennakkoon! PÄIVÄ KÄYNTIIN Tuhdilla aamiaisella Kanslerissa klo 8.00–9.30 2,00 € POIKKEA KAHVILLE Itse leivottu päivän pulla tai suolainen pala alk. 0,70 € KUNNON KOTIRUOKAA Kanslerin keittiössä klo 10.30–15.00 3,00–5,50 € Rieskaruokalassa klo 11.00–15.00 3,00–4,00 € (santsiannos -50%) TAKE-AWAY Annokset myös mukaan omaan astiaan (ei noutopöydästä) MUKSUT MUKAAN Alle 7-vuotiaat maksutta ruokailevan jäsenen seurassa. Pienet koululaiset puoleen hintaan. Kaikki palvelumme on tarkoitettu vain TST ry:n jäsenistölle. TST:n jäsenyys maksaa kalenterivuodelta 7 €, kannatusjäsenyys 30 €. TERVETULOA! Ruokalista: www.tstry.com
© Copyright 2024