ITUJA 1 2011.pmd - Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti ITUJA 1 / 2011 ITUJA 1 / 2011 Mikä ITU on? Mielenterveysongelmien kehittyminen on prosessi, jonka pituus ja kulku ovat aina yksilöllisiä. Myös kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon kuntoutuja saa tukea vertaisyhteisössä toimimisesta. Tuemme kuntoutujia vahvistamaan sosiaalista verkostoaan, hyväksymään sairautensa ja pääsemään pois potilaan roolista. Tavoitteena on täysivaltainen kansalaisuus. Toiminnassamme jäsenet voivat harjoittaa käytännön taitojaan, käyttää omaa osaamistaan ja saada onnistumisen kokemuksia. Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry on mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistoiminnan keskus, edunvalvontajärjestö ja vertaistukiyhteisö. Yhdistyksen nimi ITU muodostuu sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja uudistuminen. Edistämme jäsentemme sekä muiden turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asemaa. Yhdistys on jo 26 vuoden ajan vastannut laadukkaasti ja tehokkaasti niihin tarpeisiin, joita turkulaisella mielenterveystyön kentällä esiintyy. Yhdistyksen toiminnan visio on kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa mielenterveyspalveluiden käyttäminen ei aiheuta häpeää eikä salailun tarvetta. Myös mielenterveyskuntoutujilla on oikeus hyvään elämänlaatuun. Olemme Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestö ja Mielenterveyden keskusliiton kautta muodostamme yli 20 000 jäsenen yhteisön. Päärahoittajamme ovat Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki. Hallitus vuonna 2011 Puheenjohtaja: Riitta Merenheimo Varapuheenjohtaja: Pirkko Lintunen Varsinaiset jäsenet: Jarmo Pulli Anu Jaakonsaari Veli-Matti Saajala Juhani Laine Tuuli-Maija Stenman Marja-Liisa Lahtinen Reijo Salmenniemi Varajäsenet: Riitta Karjalainen Eeva Siivonen 2 ITUJA 1 / 2011 ITUJA 1 / 2011 Tässä lehdessä: Julkaisija: TurunMielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu 28 E, 20700 TURKU www.itu.fi toimisto@itu.fi 4 5 6 10 11 Päätoimittaja: Riitta Merenheimo riitta.merenheimo@itu.fi p. 044 702 3013 12 14 15 16 18 19 Taitto: Anne-Mari Alanko toimisto@itu.fi p. 044 702 3011 20 24 26 28 Toimitus: Riitta Merenheimo, Samuli Lintula, Anne-Mari Alanko, Saara Pasanen 29 30 31 Ilmoitusmyynti: Riitta Merenheimo riitta.merenheimo@itu.fi p. 044 702 3013 Puheenjohtajan palsta Että sellainen vuosi! Vuoden 2011 hallituksen esittely ITUn nettisivut uudistuivat Innolla kohti uudenlaista maailmaa Verkko haltuun -kurssilla Propellista tietoa, tukea ja neuvontaa ITUn työtoiminta Vertaistukiryhmät keväällä 2011 Harrasteryhmät keväällä 2011 Liikunta keväällä 2011 Leirit, retket ja tilaisuudet keväällä 2011 Ryhmien kuulumisia Ilonasta ilonaiheita elämään! Terveisiä Niuvanniemen sairaalasta Keskeisiä kohtia vuoden 2010 mielenterveysbarometrista Postia jäseniltä Yhteys- ja jäsenmaksutiedot sekä aukioloajat Toimintakalenteri keväällä 2011 Etukannen kuva: ©Jan-Erik Finnberg /cc-by-2.0 Takakannen kuva: ©Andrei Niemimäki /cc-by-sa-2.0 Logo: Turku 2011 Ituja-lehden ilmestyminen vuonna 2011 lehti 2 lehti 3 lehti 4 Ilmestymispäivä 27.5. 26.8. 2.12. Lähetä seuraavaan ITUJA -lehteen tarkoitettu materiaali 18.5.2011 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen toimisto@itu.fi tai toimistoon: ITUJA-lehti Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu 28 E 20700 TURKU Materiaali toimitettava 18.5. 17.8. 23.11. 3 ITUJA 1 / 2011 Puheenjohtajan palsta Viime numerossa kirjoitin ajatuksistani yhdistyksemme nimestä, kirjaimista I, T ja U. Jatkan vielä kirjaimista T ja U. T niin kuin turvallisuus. Mielestäni on turvallista se, että ITUun voi tulla tarvitsematta miettiä, täytyykö olla olevinaan jotain muuta kuin on. Voi vapaasti olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Meillä on sisäiset säännöt, jotka on laadittu kaikkia ITUssa toimivia ajatellen. ITUssa ei esimerkiksi hyväksytä minkäänlaista väkivaltaa, ei henkistä eikä fyysistä. Sanomattakin selviä asioita, mutta ITUn hallituksen laatimilla säännöillä on nimenomaan tarkoitus taata jäsenten ja työntekijöiden turvallisuus ja viihtyvyys yhdistyksessämme. Turvallisuuden tunnetta lisää sekin, että vastikään ITU liittyi Syrjinnästä vapaa aluekampanjaan. Se on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaan alueen säännöt vastaavat ITUn tiloissa tilaisuuksissa noudatettavia sääntöjä. Vielä pari asiaa uudistumi- 4 sesta. ITU uudistuu koko ajan pienin askelin. Yksi pian ajankohtainen ja konkreettinen merkki siitä on tuleva remontti Kohtaamispaikassamme. Lattian kunto on huolestuttanut ja puhuttanut siellä kävijöitä jo pitkään. Niinpä tänä keväänä tai alkukesästä onkin tarkoitus uusia se kokonaan. Muutakin pikku remppaa tullaan tekemään. ATK-huone, ja sen takana oleva pienempi tila laitetaan uuteen uskoon. Toivottavasti jo kesällä saadaan nauttia kodikkaasta nurkkauksesta sohvineen ja nojatuoleineen. Moni lienee myös huomannut tämän lehden kehittyneen. Siitä on kiittäminen Anne-Maria ja Samulia, jotka ovat uusine, raikkaine ideoineen olleet sitä toteuttamassa vähistä resursseista huolimatta. Riitta ITUJA 1 / 2011 Että sellainen vuosi! Kulunut vuosi ITUssa oli hyvä. Ilonaiheita saa listata, niin että hengästyy. Kohtaamispaikan lattia on uusittu. Remontti vaati kovasti työtä ja sulki kohtaamispai- kan pariksi viikoksi, mutta uutuuttaan kiiltävä lattia oli vaivan arvoinen. Kohtaamispaikka myös tuoksuu nykyään paremmalta ja sinne on saatu lisää olohuonemaista tilaa. Pitkästä aikaa voitiin taas järjestää leiri ITUn jäsenille Sinapissa. Perinteinen virkistysristeily järjestettiin Sainion rahaston turvin. MTKL:n salibandyturnaus järjestettiin Turussa ja ITUn joukkue menestyi perinteiseen tapaan. Toiminta oli vilkasta kesälläkin, kun ITUun saatiin palkattua kesätyöntekijä. Vuonna 2011 ryhmät toimivat hienosti. Vertaistuki auttoi taas useita psyykkisesti sairastuneita. Auttamisen ilo toi mie- lekkyyttä elämään. Työtoiminta oli yhä vilkasta ja piti ITUn avoinna vuoden ympäri, jotta kaikki voisivat tänne tulla. ITUJA-lehti uudistui. Siinä on entistä enemmän väriä, tuoreempaa sisältöä ja hyvää ulkoasua. Netissä ITU on yhä paremmin läsnä ja asiakaskoneet on vaihdettu uusiin. Tietoa ITUn toiminnasta on tarjolla kaikille. Psyykkistä sairautta ei vielä kuluvanakaan vuonna ollut helppo kohdata, mutta psyykkisesti sairastuneet kohdataan paremmin. Hitaasti mutta varmasti psykiatrista hoitoa kehitetään Turussa ja koko maassa. Kaikille tarjotaan psykoterapiaa tai psykososiaalista hoitoa Käypä hoito-suositusten mukaisesti. Keväällä valittu Suomen uusi hallitus otti tavoitteekseen itsemurhien määrän puolittamisen. Kiitän teitä kaikkia etukäteen hyvästä vuodesta 2011. Samuli 5 ITUJA 1 / 2011 Vuoden 2011 hallituksen esittely Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry valitsi syyskokouksessa vuoden 2011 hallituksen. Nyt on aika laittaa hallituksen jäsenet piinapenkkiin ja kysyä yhdistyksen kannalta kuumimmat kysymykset heti kauden alussa! 1. Oletko alkuperäinen turkulainen? 2. Milloin aloit toimia ITUssa 3. Mitä harrastat? 4. Mitkä ovat hallituksen tärkeimmät tehtävät? 5. Mihin itse haluat vaikuttaa? 6. Mitä työtehtäviä olet tehnyt ITUssa? 7. Mistä pidät ITUssa? 8. Parannusehdotuksia Ituun? Riitta Merenheimo (puheenjohtaja) 1. Olen syntynyt Puumalassa. 2. Toukokuussa vuonna 1999. 3. Lukemista ja Plankummi-toimintaa ruohonjuuritasolla. 4. Talousarvion huolellinen seuranta ja yhdistyksen tarkoituksen huomioiminen toiminnassa. 5. Jäsentemme etujen valvontaan ja parantamiseen. 6. Olen tehnyt suurinpiirtein kaikkea, mitä ITUssa voi tehdä. Viimeiset viisi vuotta olen toiminut lähinnä vain luottamustehtävissä sekä hankkinut työtoimintana ilmoitukset jäsenlehteemme. 7. Pidän erityisesti siitä, että meillä ITUssa puolet hallituksen jäsenistä on nuoria. Se luo jatkuvuutta ja tasapainottaa. Puolet vakautta ja kokemusta ja toinen puoli uutta näkemystä ja innostusta. 8. Haaveeni on, että saataisiin isommat tilat. Pirkko Lintunen (varapuheenjohtaja) 1. Olen kotoisin Kemijärveltä. Turkuun olen muuttanut vuonna 1979. 2. Vuonna 2002. 3. Harrastan mökkeilyä ja lukemista. 4. Budjetin suunnittelu ja sen toteutumisen valvonta. rakentava yhteistyö. 5. Humaanin, avoimen ja ymmärtävän ilmapiirin edistämiseen. 6. Olen toiminut kahvilanpitäjänä kolme vuotta vuosina 20022005. 7. Vertaistuen toteutuminen on keskeistä. 8. Toivon, että voisimme palkata yhden työntekijän lisää. 6 ITUJA 1 / 2011 Veli-Matti Saajala (varsinainen jäsen) 1. Olen. 2. Kuusi vuotta sitten. 3. Salibandya, jalkapalloa sekä kitaran ja pianon soittoa. 4. Että olisi tekemistä. 6. Vedän salibandyryhmää. 8. Enemmän rahaa, paremmat tilat joissa olisi mahdollisuus pitää tapahtumia. Lisäksi pitäisi saada yksi työntekijä lisää. Jarmo Pulli (varsinainen jäsen) 1. Turkulainen. 2. 2008 syksyllä. 3. Avantouinti, pokeri, karaoke, tanssiminen ja ruuanlaitto. 4. Vastata jäsenten antamaan luottamukseen sekä tehdä sellaisia päätöksiä että toiminnan tulevaisuus on turvattu. 5. Työssäkäyville ja nuorille olisi myös erilaisia toimintamuotoja. 6. Vertaistukiryhmien vetämistä, erilaisissa luottamustehtävissä, edustamassa ITUa oppilaitoksissa, mukana varainhankintatöissä. 7. Ehdottomasti avoin ilmapiiri ja se, että jokainen hyväksytään sellaisena kuin hän on. 8. – Reijo Salmenniemi (varsinainen jäsen) 1. En ole. Olen syntynyt Päijänteen rannalla Sysmässä, ItäHämeessä. 2. Tulin ensimmäisen kerran ITUun 1997 syksyllä. Aktiivisesti aloin käydä vuonna 2000. 3. Luen mielelläni, etenkin historiaa. Toinen harrastukseni on musiikki ja kolmantena liikunta. 4. Tärkein hallituksen tehtävä on pitää yhdistyksen talous vakaana ja lujalla pohjalla. Toinen elintärkeä tehtävä on saada jäsenet viihtymään yhdistyksessä. 5. Ensimmäisenä tulee mieleeni hyvä yhteishenki, niin että jokainen voi tuntea olevansa hyväksytty ja tervetullut yhdistyksessä. 6. Olen osallistunut lähes kaikkiin työtoimintoihin. Joku vuosi sitten toimin tositetarkastajana. 7. Voi tuntea olonsa turvalliseksi, vaikka aina ei tunne itseään ihan normaaliksi. 8. Kaikenlaisen viihtyvyyden, hyvän yhteishengen ja keskinäisen luottamuksen lisääminen. 7 ITUJA 1 / 2011 Marja-Liisa Lahtinen (varsinainen jäsen) 1. En ole, olen Kangasalta kotoisin 2. Noin 5 v. sitten 3. Vapaaehtoistyötä ja liikuntaa. Lisäksi olen mukana Hairmusikaali-esityksessä. 4. Vastuu tileistä. Hallitus hyväksyy tilit aina toimintakauden päättyessä. Hallituksen jäsenen tärkein tehtävä on edustaa yhdistystä kaikkialla ja auttaa muita jäseniä tarpeen mukaan sekä suorittaa sovittuja tehtäviä. 5. Kerroinkin siitä jo pääasiallisesti kohdassa 4. 6. Olen ollut melkein kaikissa työtehtävissä, kuitenkaan kirjanpitoa en pysty tekemään. Tällä hetkellä olen aulahenkilönä. Otan vastaan puheluja, pesen pyykit ja vien ne paikoilleen, keskustelen jäsenten kanssa ja hoidan myös toimiston kukat. 7. Ryhmien ohjaamisesta, joita minulla onkin useita. 8. Juoruilua selän takana tulisi vähentää kukin kohdallaan ja hyväksyä ihmisten erilaisuus. Juhani Laine (varsinainen jäsen) 1. Olen syntynyt Perniössä. 2. Vuonna 2000. 3. Bridgeä olen harrastanut jo 40 vuotta. Yritin perustaa ITUunkin bridgekerhon, mutta emme saaneet kokoon tarpeeksi pelaajia. 4. Jäsenten etujen valvominen. Talousasiat. Se, että jäsenet voivat kääntyä hallituksen puoleen. 5. Harrastuksiin. Olen hankkinut bridge- ja shakkivälineitä ITUun. 6. Alussa kuljetin tavaroita leireille ja olen toiminut vertaistukihenkilönä. 7. Mukavista keskustelutuokioista ihmisten kanssa Kohtaamispaikassa. Se on viihtyisä paikka, jossa voi olla oma itsensä. 8. En osaa sanoa. Tuuli-Maija Stenman (varsinainen jäsen) 1. Olen kotoisin Kangasalta. 2. Kaksi vuotta sitten. 3. Kaikki luontoon liittyvä, kirjallisuus ja matkustaminen. 4. Hoitaa asiat hyvin niin ettei tavallisten ihmisten tarvitse murehtia pysyykö paikka pystyssä. 5. Ihmisten aktivoimiseen. 6. Olen vertaistukiryhmän ohjaaja. 7. On kiva olla sellaisessa seurassa jossa tietää että toiset ymmärtävät toisiaan ja voi olla oma itsensä eikä tarvitse teeskennellä. 8. Kahvila viihtyisämmäksi! 8 ITUJA 1 / 2011 Anu Jaakonsaari (varsinainen jäsen) 1. Olen syntynyt Helsingissä ja muuttanut Turkuun vuonna 1997. 2. Tulin mukaan ITUn toimintaan 2004 ja olen ollut hallituksessa vuodesta 2005 lähtien. 3. Käyn laulamassa karaokea ystävieni kanssa ja kesäisin pyöräilen. 4. Hallituksen kuuluu seurata budjettia ja sen toteutumista, osata käsitellä puolueettomasti asioita sekä työnantajan että jäsenten näkökulmasta ja pyrkiä päätöksillään tukemaan kaikkien yhdistyksessä toimivien hyvinvointia ja toimintakykyä. 5. En osaa tähän vastata näin nopeasti! 6. Olen osallistunut työtoimintaan (kahvilanpito ja ruoanlaitto), toimin vertaistukihenkilönä ja syksystä alkaen olen vetänyt karaokea. 7. ITUun on helppo tulla sellaisena kuin on ja tuntea olonsa tervetulleeksi. Lisäksi olen saanut henkilökohtaisesti paljon apua ja tukea kuntoutumiseni varrella sekä työntekijöiltä että jäseniltä. ITUssa voin jakaa ilot ja surut eikä kukaan tuomitse. 8. Kehitellään... Eeva Siivonen (varajäsen) 1. Olen paljasjalkainen turkulainen. 2. Tulin ITUun 19.6.2000. 3. Koirajuttuja, lukemista ja käsitöitä. 4. Hallituksen tärkein tehtävä on suunnitella toimintaa ja seurata talousarvion toteutumista. 5. Haluaisin olla ITUn tukena mielenterveyskuntoutujien ja potilaiden edunvalvontatehtävän toteuttamisessa. 6. Oli järjestösihteerinä 19.6.-30.10.2000 ja toiminnanjohtajana 1.11.2000-14.9.2004. Olen myös ollut Metsärantapäivänä keittiössä, ITUn keittiössä ja siivonnut. 7. Kaikesta - ryhmätoiminnasta ja vertaistuesta, Metsärannassa saunomisesta, uimisesta ja grillaamisesta. 8. En kyllä keksi miten ITU voi olla vielä hienompi paikka aina tietysti on parantamisen varaa, mutta nyt ei tule mieleen, että miten. Riitta Karjalainen (varajäsen) 1. Olen kotoisin Kaarinasta. 2. Olen toiminut Itussa kauan aikaa, yli15 vuotta. 3. Harrastan lukemista, pyöräilyä, kävelyä, elokuvia, matkustamista, kissan ja lasten hoitoa. 4. Toimia jäsenten etujen ajajana. 5. Jokapäiväinen toimeentulo ja hyvinvointi. 6. Olen toiminut Metsärannan keittiössä, vertaistukihenkilönä ja kulttuuriretkien vetäjänä. 7. Kun näkee paljon erilaisia ihmisiä. 8. Ihmisten aktivointi. 9 ITUJA 1 / 2011 ITUn nettisivut uudistuivat Pitkän tauon jälkeen ITUn nettisivut ovat uudistuneet. Ensimmäisenä kävijät huomaavat uuden ilmeen, joka on raikastunut. Edellinen ulkoasu ehtikin vanhentua jo kymmenen vuotta. Uusien sivujen myötä on parannettu myös tietoturvaa ja sivujen päivittäminen on tehty helpommaksi. Sivut on toteuttanut Mediahitsaajat, joka vastasi myös edellisistä sivuista. Vaikka ITU on entistä paremmin läsnä netissä, perinteisistä tiedotustavoista ei luovuta. Ilmoitustaulut, lehti, info- ja työtoimintakokoukset sekä jäsenillat ovat yhä tärkeitä tapoja jakaa tietoa, vakuuttaa toiminnanjohtaja Samuli Lintula. Uutuutena nettisivuilla on tapahtumakalenteri, josta näkee nopeasti yhdellä vilkaisulla, milloin ITUssa tapahtuu mitäkin. Facebook, twitter, tapahtumakalenteri Verkonkäynti on kansalaistaito ITUn nettisivut oli pakko uudistaa jo siksikin, että ne olivat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Samalla avautui mahdollisuus ottaa mukaan sosiaalinen media. ITUlle on avattu sivut myös Facebookiin ja ITUn sivut voi nyt kätevästi jakaa “naamakirjassa”. Twitterin kautta tulee lyhyitä tiedotuksia ITUn nettisivuille, ja nämä samat päivitykset voi lukea myös Facebookista tai oman twitter-tilin kautta. Uusien kanavien kautta pyritään tavoittamaan vanhojen toimijoiden lisäksi myös uusia jäseniä. Tärkeää on olla läsnä siellä missä nuoret ja vanhemmatkin ovat. Verkkotaitoja voi nykyään pitää kaikille tarpeellisina kansalaistaitoina ja ITU onkin ollut mukana Turun kaupunginkirjaston Verkko haltuun -hankkeessa. RAY:n rahoilla on voitu uusia jäsenten käytössä olevat tietokoneet, joten ATK-taitoja on mahdollista kartuttaa ja ylläpitää myös ITUssa. Käy tutustumassa uuteen ilmeeseen www.itu.fi Innokkaat Verkko haltuun -ryhmäläiset syksyllä 2010 10 ITUJA 1 / 2011 Innolla kohti uudenlaista maailmaa Verkko Haltuun-kurssilla Haastattelin Turun kaupunginkirjaston informaatikkoa Ella Mustamoa Verkko Haltuun – kurssista. Hän kertoi, että kurssi oli Euroopan Unionin sosiaalirahaston rahoittama verkko-opetushanke. Sen tarkoituksensa oli parantaa kansalaisten verkkotaitoja. Hankkeessa oli mukana kirjastoja Länsi-Suomen alueelta, erityisesti Turun ja Vaasan kaupungit. Verkko Haltuun – kurssi oli tarkoitettu työttömille ja muille pitkään työelämästä poissaolleille, ilman opiskelupaikkaa jääneille, sairaille ja vammaisille, joiden verkko-osaaminen on yksipuolinen tai päivittämättä. Kurssi toteutettiin kerhomuotona, missä panostettiin tutustumiseen ja toisen ihmisen kohtaamiseen. Kirjastosta pyrittiin saamaan kohtaamispaikka eri tarkoituksia varten. Osallistujien toiveita kuunneltiin ja he saivat olla alusta asti mukana suunnittelussa. Kurssi oli osallistujille ilmainen. Kurssi järjestettiin syksyllä 2010 kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan 12 viikon ajan. Kurssilla tahdottiin luoda kuvaa, että kirjasto on viihtyisä paikka viettää aikaa ja osallistujia kannustettiin osallistumaan erilaisiin kirjaston tapahtumiin. Kurssilla myös tutustuttiin kirjaston tiloihin, jotta tilat ja palvelut kirjastossa tulisivat tutummiksi. Turun Ammattikorkeakoulun tietotekniikanopiskelijat ryhtyivät yhteistyökumppaneiksi hankkeeseen. Opiskelijat opettivat osallistujille mm. musiikin käyttöä internetissä, sosiaalisen median käyttöä (Facebook) ja kirjaston Vaski-järjestelmän käyttöä. Lisäksi opeteltiin käyttämään tiedonhakuohjelma Googlea ja yleensä internetin käyttöä ja sähköpostin selaamista. Haastattelin Ellan lisäksi myös kahta Verkko Haltuun – kurssille osallistunutta ITUlaista. He kertoivat osallistuneensa kurssille siksi, että tietojen käsittely kiinnosti, kurssi oli ilmainen ja kurssilta sai tietoa kirjaston palveluista ja tiloista. Kurssin aikana he olivat oppineet Internetin käyttöä, valokuvan käsittelyä, digikuvausta sekä sähköpostin käyttöä. Molemmat haastateltavista totesivat kurssin mielenkiintoiseksi ja antoisaksi. Myös opetus oli heidän mielestään hyvää. Ella, joka oli myös yksi kurssin ohjaajista, kertoi oppineensa kurssin aikana toimimaan kerhon vetäjänä sekä tutustumaan toisiin ihmisiin. Hän oppi myös kehittämään omia opetuskertojansa. Kaiken kaikkiaan sekä Ella että kurssille osallistuneet ITUlaiset pitivät kurssia todella mukavana. Verkko Haltuun – kurssin tulevaisuudesta ei vielä ole varmuutta, mutta Ella pitää toden- 11 näköisenä, että se jatkuu syksyllä 2011. Kurssista tullaan tiedottamaan ITUJA – lehdessä, nettisivuilla sekä ilmoitustauluilla hyvissä ajoin ennen sen alkamista. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kurssista kiinnostuneet! Kevään 2011 aikana pidetään vielä yksi erillinen kokoontumiskerta, jolloin tutustutaan Turun kulttuuripääkaupunkitarjontaan ja harjoitellaan www.turku2011.fi – sivujen käyttöä. Ryhmä kokoontuu 23.2. keskiviikkona klo 14.00–16.00 Turun pääkirjaston uudessa aulassa. Ryhmäkerralle voi tulla, vaikka ei olisi osallistunut kurssille aikaisemmin. Haastattelun teki harjoittelija Heidi ITUJA 1 / 2011 Propellista tietoa, tukea ja neuvontaa Propellin kuntoutusneuvoja Pirjo Metsäranta on varmasti tuttu monelle ITUlaiselle niin Propellikäyntien kuin Kohtaamispaikassa pidettyjen luentojenkin kautta. On kuitenkin hyvä aina välillä palauttaa mieleen, mikä Propelli on ja mihin asioihin sieltä voi saada apua. Propelli antaa mielenterveyskuntoutujille tietoa, tukea ja neuvontaa etuuksista sekä palvelumuodoista eli esimerkiksi kursseista kuntoutujille, omaisille, läheisille ja ammattilaisille. Turun Propellissa toimii käyntipiste joka on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello 12–16. Paikalla on aina vertaisia, joilla on omakohtainen kokemus sairastumisesta ja kuntoutumisesta. He ovat osallistuneet kuntoutuskurssille sekä käyneet vertaisohjaajakoulutuksen. Vertaisten kanssa voi vaihtaa ajatuksia sairastumiseen, kuntoutumiseen liittyvistä mieltä askarruttavissa asioissa ja saada vertaistukea. Käyntipisteessä ei kysellä kuka olet ja mistä tulet. Käyntipisteeseen voi mennä lukemaan päivän lehden, käydä netissä, hakea esitteitä Kelan ja RAY:n kurssitarjonnasta, juoda kupin kahvia ja jatkaa matkaa. Kurssitoiminta Propellissa jaetaan myös tietoa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista, RAY:n rahoittamista kursseista ja Kelan kursseista. Hakemukset Kelan kursseille lähetetään lääkärin B-lausunnon kanssa mielenterveyden keskusliittoon, jossa tehdään alustavat valinnat. Kela tekee lopulliset päätökset kursseille valituksi tulleista henkilöistä. RAY:n kursseille valitaan eläkkeellä olevia henkilöitä. Lisäksi RAY järjestää alueellisesti päiväkursseja, jolloin on mahdollista osallistua kursseille kotoa käsin. Propellista tiedotetaan myös työvoimatoimiston palveluista vajaakuntoisille sekä 12 koulutusmahdollisuuksista ja työeläkelaitosten järjestämistä kuntoutusmahdollisuuksista. Maksutonta palvelua Turun propelli sijaitsee osoitteessa Läntinen pitkäkatu 35. Propellin käynti- ja neuvontapisteen palvelut ovat maksuttomia. Propelli tarjoaa kuntoutusneuvojan puhelinneuvontaa maanantaista torstaihin. Perjantaisin vertaiset hoitavat vertaistukipuhelinta. Propellista käydään myös vertaisten kanssa yhdistyksissä kertomassa sen toiminnoista ja palveluista. Propellin puhelinnumero on (02) 2315037. ITUJA 1 / 2011 Propelli neuvoo etuuksien hakemisessa Propellin toimintaan kuuluu antaa tietoa Kelan etuuksista, erityisesti hoitotuesta ja vammaistuesta. Etuudet ovatkin asia, jonka puolesta täytyy tehdä vielä paljon tiedotustyötä. Nämä asiat eivät ole ollenkaan selviä kuntoutujille, omaisille, läheisille eikä aina hoitotahollekaan. Kyse on kuitenkin ensisijaisista etuuksista, joita on oikeus hakea. Hoitotukeen ja vammaistukeen eivät vaikuta omaisuus tai puolison tulot, tuesta ei makseta veroa eikä niitä oteta huomioon toimeentulolaskelmassa. Vammaistuki Pelkistetysti voi sanoa, että henkilöillä, jotka ovat sairaslomalla, työssä, työttömänä tai opiskelevat ja joilla on ollut lääkärin toteama sairaus vuoden ajan, on oikeus vammaistukeen, jos sairaudesta on haittaa ja menoja. Vammaistuen perusmäärä on 85,93 € /kk. Ehtona on, että nuo kustannukset täyttyvät eli että kuluja on vähintään 85,93 euroa kuukaudessa. Lisäksi edun saamiseen vaikuttaa lääkärin arvioima haittaluokitus. Sen täytyy olla 6-12. Hoitotuki Henkilöt, jotka ovat kuntoutumistuella (määräajalla tai toistaiseksi), työkyvyttömyyseläk- keellä, varhaiseläkkeellä tai vanhuuseläkkeellä ja sairaudesta on haittaa tai menoja, saattavat olla oikeutettuja eläkkeensaajan hoitotukeen. Perushoitotuen määrä on 57,55 €/kk. Hoitotuessa, toisin kuin perusvammaistuessa, pakollisia kustannuksia ei ole. Hoitotuki ja perusvammaistuki ovat toistensa poissulkevia, eli molempia ei voi saada yhtä aikaa. reita, ne voi laittaa liitteeksi mukaan. Kun saat kaavakkeen täytettyä, se pitää ottaa mukaan mennessäsi pyytämään hoitavalta lääkäriltä C-lausuntoa. Päätökset tuen saamisesta tekee ainoastaan Kela, ei kukaan muu. Tukea voidaan maksaa 6 kk jälkikäteen. Hoitotukikaavakkeen täyttäminen Kelasta saatava hoitotukikaavake on pitkä, monikysymyksinen kaavake, joka on tarkoitettu kaikille, joilla on jotain vaivaa ja menoja sairauksista. Mielenterveyskuntoutujien täytyy muistaa ja jaksaa kuvata monesta eri näkökulmasta haitat, mitkä sairaus tuo pahimmillaan jokapäiväiseen elämään sekä kaikki menot, mitkä siitä aiheutuvat. Monelle kuntoutujalle kuvaileminen on kuitenkin hankalaa, sillä moni sairauden aiheuttama toiminta on tullut osaksi elämää ja sitä ei enää näe arkea rajoittavana asiana. Tästä syystä kaavakkeen täyttämiseen on hyvä pyytää apua joko soittamalla tai käymällä Propellissa, jotta kaavakkeeseen tulisi täytetyksi kaikki asiat monin eri sanoin. Asioiden kuvailemiseen kannattaa käyttää erilaisia pape- 13 Kuva: © JLogan / cc-by-3.0 Lue takuueläkkeestä seuraavalla sivulla! ITUJA 1 / 2011 Uutta takuueläkettä voi saada maaliskuusta 2011 alkaen Tämän vuoden maaliskuun alussa voimaantuleva laki takuueläkkeestä korottaa Suomessa asuvan vähimmäiseläkkeen 687,74 euroon nykyisestä reilusta 500 eurosta kuukaudessa. Takuueläke kuuluu kaikille eläkkeensaajille, joiden eläkkeet jäävät alle takuueläkkeen tason. Takuueläkettä tulee saamaan noin 120 000 henkilöä. Se parantaa merkittävästi pientä eläkettä saavien henkilöiden asemaa. Täyden kansaneläkkeen saajien eläke pa- ranee 101 eurolla kuukaudessa ja puolisoiden tätäkin enemmän eli lähes 170 euroa kuukaudessa. Muut eläkkeet pienentävät takuueläkettä sataprosenttisesti, mutta hoitotuki ei vaikuta takuueläkkeen suuruuteen. Takuueläke otetaan huomioon asumistukea ja toimeentulotukea laskettaessa. Jos saat kansaneläkettä etkä lainkaan työeläkettä, Kela lähettää sinulle esitäytetyn hakemuslomakkeen tammikuun lopulla. Sinulle myönnetään eläke, kun olet palauttanut lomakkeen. Jos saat pientä työeläkettä, mutta eläkkeesi on yhteensä alle 687,44 euroa, joudut hakemaan takuueläkettä itse. Hakemuslomakkeita saa vuodenvaihteesta alkaen Kelan toimistosta. Eläke myönnetään aikaisintaan 1.3.2011 lähtien ja sitä voi hakea takautuvasti puolen vuoden ajan. ITUn työtoiminta Työtoiminnan tavoitteena on tukea yhdistyksen jäsenten yksilöllisiä kuntoutumisprosesseja ja valtaantumista. Työtoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan se, että jäsenten voimavarat ovat jatkuvassa muutoksessa. Työtoiminnasta vastaa keittiötyönohjaaja Edi Jorpes. Info - ja työtoimintakokouksissa työtoimintalaiset voivat osallistua tasavertaisina toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen, sekä arviointiin ja kehittämiseen. Kokouksissa jaetaan myös työtoimintavuorot. Info- ja työtoimintakokous on parittomien viikkojen tiistaina klo 14.00 alkaen Kohtaamispaikassa. Työtoimintatehtäviä ovat pääsääntöisesti ruoanlaitto, kahvilanpito ja siivous. Työaika on 2-4 tuntia riippuen työtehtävästä. Työtoiminnasta maksetaan 3,00 eur/tunti. Miten työtoimintaan pääsee mukaan? Parhaiten työtoimintaan pääsee mukaan niin, että tulee käymään info- ja työtoimintakokouksessa ja juttelemalla asiasta keittiötyönohjaajan kanssa. Uudet työtoimintalaiset voivat ottaa ensimmäisellä työvuorojakokerralla yhden ruoanlaittovuoron ja sen jälkeen enintään kuusi vuoroa kerrallaan. Työvuorot jaetaan aina kahdeksi viikoksi eteenpäin. Työtoimintaan osallistuminen edellyttää jäsenmaksun maksamista. Lisätietoa saat toimistosta 02 277 8778 tai sähköpostilla toimisto@itu.fi Tervetuloa tutustumaan työtoimintaan ja muista myös, että info- ja työtoimintakokous on myös hyvä tilaisuus saada ajankohtaista tietoa ITUn toiminnasta! 14 VERTAISTUKIRYHMÄT ITUJA 1 / 2011 VERTAISTUKIRYHMÄT Vertaistukiryhmät Ryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia eikä ryhmän asioista ole lupa puhua sen ulkopuolella! Ryhmässä puhuminen on vapaa-ehtoista eli jokainen saa kertoa omista kokemuksistaan sen verran kuin haluaa. MASENNUS- JA PANIIKKIRYHMÄ maanantaisin klo 15.45.–17.00 ryhmähuoneessa Ryhmässä keskustellaan masennuksesta ja sen vaikutuksista elämän eri osa-alueisiin (aihealueina ovat olleet mm. masennus, tunteet ja ihmissuhteet, ystävyys ja yksinäisyys, masennus ja päihteet) Ryhmän vetäjällä on kullekin tapaamiskerralle etukäteen valmisteltu aihealue ja mahdollisesti siihen liittyvää materiaalia, mutta myös ryhmän jäsenet voivat tuoda ryhmässä esille omia keskusteluaiheitaan. PAINONHALLINTARYHMÄ tiistaisin klo 11.45–12.30 ryhmähuoneessa Ryhmän tarkoituksena on antaa vertaistukea elämäntapojen muutoksessa ja painonhallinnassa. Jokaisen tapaamiskerran aluksi ryhmän jäsenillä on mahdollisuus punnita itsensä ja seurata oman painon kehitystä kirjaamalla painon muuttuminen seurantalomakkeeseen. Omaa painoa ei ole pakko kertoa muille ryhmän jäsenille. Ryhmässä keskustellaan mm. omaan painonhallintaan liittyvistä ongelmista, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä jaetaan omia onnistumisen kokemuksia muiden ryhmäläisten kanssa. NUORTEN KESKUSTELURYHMÄ tiistaisin klo 16.00-17.30 taidehuoneessa (Huom! Muuttunut päivä ja aika) Nuorten mielialaryhmä on tarkoitettu n. 40-vuotiaille ja sitä nuoremmille kuntoutujille. Ohjaajalla on joka kerralle etukäteen valmisteltu aihealue. Aiheita voivat olla mm. omaan sairauteen tai sen mukanaan tuomiin muutoksiin liittyvät asiat tai ilot ja surut omassa elämässä. UUTTA! SKITSOFRENIARYHMÄ 16.2. alkaen keskiviikkoisin klo 13.00-14.00 ryhmähuoneessa Ryhmän tarkoituksena on tarjota vertaistukea skitsofreniaa sairastaville. Ryhmässä keskustellaan sairauteen liittyvistä asioista, tunteista ja sen vaikutuksista omaan elämään. MIESTEN RYHMÄ torstaisin klo 15.00–16.00 ryhmähuoneessa Ryhmän tarkoituksena on tarjota miehille mahdollisuus keskustella vapaasti heitä kiinnostavista aiheista. Ohjaaja valmistelee jokaiselle tapaamiskerralle aiheen, josta keskustelu voi lähteä liikkeelle. KAKSISUUNTAISTEN RYHMÄ on keväällä 2011 tauolla vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Ryhmä kootaan uudelleen, jos kiinnostuneita löytyy tarpeeksi. Masennus- ja paniikkiryhmässä voivat käydä myös kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat henkilöt. 15 HARRASTERYHMÄT ITUJA 1 / 2011 HARRASTERYHMÄT Harrasteryhmät KIRJALLISUUSRYHMÄ maanantaisin klo 14.00–15.00 ryhmähuoneessa Ryhmässä harrastetaan kirjallisuutta monessa eri muodossa. Et tarvitse aikaisempia tietoa tai taitoja, riittää että olet kiinnostunut kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta. Ryhmän sisältö määräytyy ryhmäläisten toiveiden mukaisesti eli voit rohkeasti ehdottaa jotain sinua kiinnostavaa aihepiiriä. Ryhmässä on mm. pyörinyt lukupiiri, luettu ja analysoitu novelleja sekä kirjoitettu runoja eri menetelmin. TIETOVISA maanantaisin klo 15.00–15.30 Kohtaamispaikassa Ryhmän vetäjä valmistelee jokaiselle kerralle n. 15 kysymyksen tietovisan, joka mittaa yleistietämystä. Tietovisan voittaja saa palkinnoksi joko kahvilipun Kohtaamispaikkaan tai jonkin muun vetäjän järjestämän palkinnon. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan toinen kahvilippu. Bonuskysymykseen oikein vastanneet saavat lisäksi karkkipalkinnon. KARAOKE maanantaisin klo 17.00–19.30 Kohtaamispaikassa Tule laulamaan tai vain kuuntelemaan mukavassa seurassa uutta ja vanhaa musiikkia! Karaoke toimii näin: täytä lappuun nimesi, kappalevihkoista valitsemasi kappaleen nimi ja koodinumero, ja anna lappu sitten ryhmän vetäjälle. Laulamaan pääsee siinä järjestyksessä, missä lappuja on tuotu. Karaoken yhteydessä on iltakahvila, josta voit ostaa edullisesti mm. voileipiä ja muuta pientä syötävää. MUSIIKKIRYHMÄ tiistaisin klo 15.00–16.00 taidehuoneessa Musiikkiryhmän tarkoituksena on nauttia yhdessä musisoimisesta soittaen ja laulaen. Osallistuaksesi ryhmään sinun ei tarvitse olla musiikillisesti lahjakas eikä sinun tarvitse hallita mitään instrumenttia tai osata lukea nuotteja. Oma innostus ja halu sitoutua ryhmään riittävät! Musiikki on pääosin popmusiikkia sekä ikivihreitä, tunnettuja kappaleita. Ryhmä valmistelee myös esiintymisiä mm. ITUn omiin juhliin (esim. kevätjuhlaan). Esiintymiset ovat vapaaehtoisia eli voit käydä ryhmässä, vaikka et osallistuisikaan esiintymisiin. PUIKKO- JA PORINAPIIRI torstaisin klo 12.30-14.00 taidehuoneessa Tule jutustelemaan aiheesta ja aiheen vierestä samalla, kun laitat puikot sauhuamaan. Ryhmä on tarkoitettu kaikille neulomisen ja virkkaamisen ystäville sekä keskusteluryhmästä pitäville. Ryhmä sopii aloittelijoille. Tuo omat puikot mukanasi tai lainaa ne ITUn toimistosta. ITUsta saat myös vinkkejä ja ohjeita erilaisia pikkutöitä varten. 16 HARRASTERYHMÄT ITUJA 1 / 2011 HARRASTERYHMÄT Harrasteryhmät TAIDERYHMÄ torstaisin klo 14.00–15.30 taidehuoneessa Ryhmän toiminta-ajatuksena on, että tärkeintä on itse tekeminen, ei niinkään lopputulos. Ohjaajalla on aina valmiita ideoita, joista voit valita mieleistäsi tekemistä. Erilaisia ideoita on lupa kokeilla vapaasti, ja ryhmä voi yhdessä pohtia, miten töiden eri vaiheita voi toteuttaa. Valmiit työt saa luonnollisesti mukaansa. LEVYRAATI torstaisin klo 16.00–17.30 Kohtaamispaikassa Levyraatiin voi osallistua jokainen ajoissa paikalle saapunut ITUlainen. Levyraadin vetäjä soittaa kahdeksan valitsemaansa kappaletta, joille raadin jäsenet antavat pisteitä 1-10 väliltä, jonka jälkeen jäsenet perustelevat lyhyesti antamiaan pisteitä ja kommentoivat kuulemiaan kappaleita. Levyraadin yhteydessä on iltakahvila. HENGELLINEN PIIRI sunnuntaisin klo 15.00–16.30 Kohtaamispaikassa (HUOM. muuttunut päivä ja aika!) Pekka Leppäsen vierailut alla olevina perjantaipäivinä klo 16.00-17.30. Piiri kokoontuu Pekan vierailuviikkoina perjantain lisäksi myös sunnuntaisin. Ryhmässä keskustellaan kristinuskosta, luetaan Raamattua ja lauletaan virsiä (Raamatut ja virsikirjat löytyvät paikan päältä). Sairaalapappi Pekka Leppänen vierailee Hengellisessä piirissä kevään aikana seuraavina perjantaipäivinä: 18.2., 18.3., 15.4. ja 20.5. LEFFARYHMÄT ITUssa kokoontuu kaksi leffaryhmää: nuorten aikuisten ryhmä ja yleinen ryhmä. Ryhmät kokoontuvat itsenäisesti erikseen sovittavana ajankohtana kerran kuussa ja käyvät katsomassa yhdessä päätetyn elokuvan, jonka lipun hinnasta ITU korvaa 2,50 €. Lisätietoa ryhmistä saat toimistosta! Useimmiten ryhmien vetäjinä toimivat koulutetut vertaisohjaajat. Lisätietoja toiminnasta saat toimistolta! P. 02 277 8778 Muutokset ryhmien kokoontumisajoissa ja kokoontumispaikoissa ovat mahdollisia. Seuraa myös internet-sivujamme www.itu.fi 17 LIIKUNTA ITUJA 1 / 2011 LIIKUNTA Liikunta KÄVELYRYHMÄ tiistaisin klo 13.00–14.00, lähtö Kohtaamispaikan edestä Ryhmä tekee noin tunnin mittaisin kävelylenkin keskustan alueella. Kävelytahti määräytyy kävelijöiden mukaan. Voit halutessasi ottaa mukaan omat kävelysauvasi. YLEISURHEILURYHMÄ keskiviikkoisin klo 15.00 alkaen Kupittaan urheiluhallilla Mukaan pääsevät kaikki ne itulaiset, jotka haluavat kehittää omia yleisurheilutaitojaan. Treenit koostuvat yhteisistä alkulämmittelyistä, jonka jälkeen on yhteiset, lajikohtaiset harjoitukset. SALIBANDY perjantaisin klo 17.00-18.00 Kupittaan koululla Lähde pelaamaan sählyä mukavassa porukassa! Ryhmä on tarkoitettu kaikille salibandysta kiinnostuneille, jotka haluavat pitää huolta kunnostaan. Lisätietoa ryhmästä saat liikuntavastaavaltamme Veli-Matilta numerosta 044 702 3019. Seuraa myös nettisivuja www.itu.fi mahdollisten peruutusten vuoksi. UINTI- JA KUNTOSALIKORVAUKSET ITU kannustaa jäseniään pitämään huolta kunnosta tukemalla sekä uimahalli että kuntosalikorvauksia. Korvaamme 1,50 euroa käynniltä, kuitenkin korkeintaan kahdesti kuukaudessa ja korkeintaan puolet hinnasta. Kupittaan urheiluhallissa on edullinen ja vasta uusittu, hyvin varusteltu kuntosali, jonne saa eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät saavat alennuksen. Impivaaran uimahalli on tällä hetkellä remontissa, mutta voit käyttää muita Turun uimahalleja. Toimita lippukuitti toimistoon korvauksen saamiseksi. Useimmiten ryhmien vetäjinä toimivat koulutetut vertaisohjaajat. Lisätietoja toiminnasta saat toimistolta! P. 02 277 8778 Muutokset ryhmien kokoontumisajoissa ja kokoontumispaikoissa ovat mahdollisia. Seuraa myös internet-sivujamme www.itu.fi 18 LEIRIT, RETKET JA TILAISUUDET ITUJA 1 / 2011 LEIRIT, RETKET JA TILAISUUDET Leirit, retket ja tilaisuudet Helmikuu Toukokuu Kohtaamispaikassa juhlitaan Ystävänpäivää maanantaina 14.2. klo 15.00-16.00. Ystävänpäiväaskartelua, musiikkia, tietovisa ja pientä tarjoilua. Hengellinen leiri 11.-13.5. Lisätietoa tulossa lähempänä ajankohtaa. Kevätretken avoin suunnittelupäivä toimistossa keskiviikkona 16.2. klo 13.30. Tule kertomaan toiveesi kevätretken sisällöstä ja kohteesta! Retki järjestetään kevään aikana, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Talvileiri Sinapin leirikeskuksessa 28.2.2.3.2011. Hinta 20,00 eur / hlö. Ilmoittautumiset ja maksut toimiston aulapäivystäjälle viimeistään maanantaihin 14.2. mennessä. Viking Line -kimppaliiga touko-syyskuun ajan. Lisätietoa saat toimistosta. Kevätjuhla Kohtaamispaikassa tiistaina 17.5. klo 14.30 alkaen. Keväistä ohjelmaa ja pientä tarjoilua, tervetuloa! Naisten kuntovitonen lauantaina 28.5. ITUn kautta lippu tapahtumaan jäsenhintaan. Lisätietoa tulossa lähempänä ajankohtaa. Kesäkuu Maaliskuu Ruoanlaittokurssi torstaisin 17.3.-14.4. klo 10-13. Kurssi järjestetään yhdessä Marttojen kanssa. Kurssin hinta on 20 euroa. Ilmoittautumiset ja maksut toimiston aulapäivystäjälle viimeistään perjantaina 4.3. Lisätietoa saat tämän lehden sivulta 22 sekä toimistosta. Jäsen-piknikristeily keskiviikkona 1.6. Lisätietoa tulossa lähempänä ajankohtaa. Metsärantakeskiviikot kesä-elokuussa viikot 24-26 ja 28-34. Kevätkokous lauantaina 26.3. klo 13.00. Kokous pidetään Happy Housen tiloissa (Ursininkatu 11). Huhtikuu MTKL:n salibandyturnaus 16.-17.4. Turussa. Lisätietoa saat toimistosta! Pääsiäishartaus Pyhän Hengen Kappelissa keskiviikkona 20.4. klo 17.00. Yhteislähtö Kohtaamispaikasta klo 16.30. Hartauden jälkeen kirkkokahvit Kohtaamispaikassa. Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Kysy lisää toimistolta p. 277 8778 tai katso nettisivuiltamme www.itu.fi 19 ITUJA 1 / 2011 Ryhmien kuulumisia ITUn vertais- ja harrasteryhmät ovat palanneet tammikuun alussa tauolta ja jatkavat toimintaansa entiseen tapaan koko kevään ajan. Ryhmien kokoontumisajat voit tarkistaa kätevästi takasivulla olevasta toimintakalenterista. Alla muutamien ITUn ryhmien kuulumisia ja kevään suunnitelmia. Taideryhmä Vimman savipajassa syksyllä 2010 Monipuolisesti taidetta Taideryhmän kevätkausi aloitettiin omakuvien merkeissä. Taiteilija Pia Bartsch toi ryhmäämme 2000 & 11 OMAKUVAA – työpajan, jossa ryhmäläiset tekivät valokuvaan pohjautuvan omakuvakollaasin. Työt liitetään osaksi omakuvanäyttelyä, joka julkistetaan Turussa loka-joulukuussa 2011. Omakuvien lisäksi ITUn taideryhmä saa kunnian esitellä tekemiään töitä Kynnys ry:n galleriassa maaliskuussa. Taidenäyttelyä valmistellaan helmikuun loppupuolella. Taideryhmä vierailee kevään aikana myös suosituksi tulleessa nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa, jonne mennään 7.3. maanantaina klo 10.00–12.00 tekemään batiikkivärjäystöitä ja 14.3. maanantaina klo 10.00–14.00 savitöitä. Pajat ovat jäsenille ilmaisia. Lisätietoa taideryhmän toiminnasta saat AnneMarilta 044 702 3011. Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat ryhmäläiset! Ihmiskohtaloiden tulkintaa kirjallisuusryhmässä Kirjallisuusryhmä on lukenut ahkerasti koko syksyn ajan erilaisia teoksia ihmisen elämänvaiheista. Lukupiiri on toiminut siten, että lukuvuorossa olevaa kirjaa on luettu sovitun sivumäärän verran seuraavalle kerralle ja luetus- 20 ta pätkästä on keskusteltu jokaisen tapaamiskerran aluksi. Kun teos on saatu luettua loppuun, on vielä ennen seuraavaan teokseen siirtymistä tutustuttu kirjailijan taustoihin ja luettu kirjasta kirjoitettuja arvosteluja. Kirjojen yhtenä valintaperusteena pidetään niiden saatavuutta kirjastoista lainattavaksi. Hyväksi havaittu lukupiiri jatkuu myös koko kevään ajan klassikkokirjojen merkeissä! Lukupiirin lisäksi ryhmän kevään ohjelmaan kuuluu novellien lukemista ja niistä keskustelemista sekä pieniä kirjoitustehtäviä eri tekniikoilla ja harjoituksilla ITUJA 1 / 2011 Puikko- ja porinapiiri on avoinna kaikille ITUssa alkoi syksyllä 2010 puikko- ja porinapiiri. Se lähti hyvin käyntiin ja uusia voi tulla vielä mukaan, tilaa on. Tämä piiri on tarkoitettu naisille ja miehille. Talvea on vielä jäljellä, joten kaulaliinasta voisit vaikka aloittaa. Myös pipo on helppo tehdä. ITUsta saa lankoja ja puikkojakin löytyy. Tuula ja Mervi kutoivat syksyllä upeat hartiahuivit. He ovat harrastaneet aikoinaan paljon käsitöitä. Meillä ITUlaisilla tuntuu joskus päivä aika sekavalta ja epävarmalta. Huolet painaa. Itse olen huomannut, kun olen tähän ryhmään tullut kutomaan ja juttelemaan muiden kanssa, että se vie ajatukset muualle ikävistä asioista. Ei muuta kuin tule sinäkin rohkeasti mukaan! Jos on tullut koulussa viimeksi käsityötunnilla jotain tehtyä, nyt voisit taas aloittaa uudelleen. Ryhmänvetäjä Marja-Liisa P.s. lisää luovuutta elämääsi; tee jotain rutiineista poikkeavaa vaikka joka päivä! Puikkopiiriläiset esittelevät upeita neuletakkejaan Nuortenryhmä kaipaa ryhmäläisiä Nuorten mielialaryhmä keskeytti toimintansa loppuvuodesta 2010 vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Ryhmänvetäjä Tuuli-Maija on kuitenkin valmis yrittämään ryhmän perustamista uudelleen, sillä ryhmästä kiinnostuneita on jo ilmoittautunut muutamia. Nuortenryhmä kokoontuu tiistaisin klo 16.00–17.30 toimiston taidehuoneessa. Tuuli-Maija on kouluttautunut vertaistukiryhmänvetäjä ja hänellä on paljon hyviä ideoita ja materiaaleja käytettäviksi ryhmäkerroilla! Lisätietoa ryhmästä saat toimistosta 02 277 8778 tai lähettämällä sähköpostia toimisto@itu.fi. Tervetuloa rohkeasti mukaan! 21 ITUJA 1 / 2011 KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n hallitus kutsuu ITUn jäsenet sääntömääräiseen kevätkokoukseen. Kokousaika: lauantaina 26.3.2011 klo 13.00 Kokouspaikka: Happy House, Ursininkatu 11, 20100 TURKU Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Osallistu ruoanlaittokurssille! ITU ja Varsinais-Suomen Martat järjestävät keväällä 2011 yhdessä ruoanlaittokurssin. Kurssilla opetellaan tekemään edullisia, maittavia ja terveellisiä ruokia. Pääsiäisen alla kokeillaan myös pääsiäisruokia. Kurssi järjestetään Marttaliiton tiloissa. Kurssille osallistuville järjestetään viisi oppituntia torstaisin 17.3.-14.4. klo 10.00-13.00. Kurssi maksaa 20 euroa. Se sisältää ruoat ja Marttaliiton Penninvenyttäjän käsikirjan. Kurssille mahtuu korkeintaan 12 jäsentä ja paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ja maksut toimiston aulapäivystäjälle viimeistään perjantaina 4.3. Lisätietoa kurssista saat toimistosta! 22 ITUJA 1 / 2011 Unelmakeitaalta Omille urille Meillä kaikilla on unelmia, mutta harva meistä uskaltaa uskoa siihen, että unelmista voi tulla totta. Kuitenkin juuri unelmat kantavat meitä eteenpäin elämässä ja viitottavat elämäämme. Työskentely omien unelmien luomiseksi voi olla muutosmatka jonkin uuden syntymiselle. ITU ja MTKL parantavat yhdessä kuntoutujien mahdollisuutta edetä kohti unelmiaan. Unelma voi olla myös pääsy ammatillisiin opintoihin tai työelämään. Helmikuussa järjestetään kaksi Unelmakeidasta, joissa kahtena puolikkaana päivänä tehdään Mielen kartta ja omien voimavarojen kartoitus. Koulutukset ovat ilmaisia. Ensimmäiseen voi lehden ilmestyessä kysyä vielä peruutuspaikkoja. Toiseen koulutukseen on ilmoittauduttava 10.2. mennessä. Unelmakeitaalla kerrotaan myös Omille urille -projektista. Omille urille lisää työtoimintaan osallistuvien mahdollisuuksia edetä ammatillisiin opintoihin ja palkkatyöhön. Omille urille -kurssi järjestetään 3.3.–13.5. Se pitää sisällään 11 valmennuspäivää. Osa valmennuskerroista on kaksipäiväisiä. Kurssiin liittyy myös mahdollisuus harjoitteluun työ- tai opiskelupaikassa. Unelmakeidas 8.-9.2. tai 15.-16.2. kello 12.00-15.30 Ilmoittaudu: Pia Rainio, 040 455 9389 Omille urille 3.3.-13.5. Kurssille haetaan hakulomakkeella, jonka saat ITUsta tai pyytämällä pia.rainio@mtkl.fi. Lisää tietoa kurssista saa myös Unelmakeitaassa. 23 ITUJA 1 / 2011 Ilonasta ilon aiheita elämään! Petrean kuntoutuskeskuksessa toimiva Ilona tarjoaa Kelan kustantamaa ammatillista kuntoutusta Turun seudulla asuville henkilöille, joiden työkykyä alentava ja työllistymistä vaikeuttava sairaus on psyykkinen. Edellytyksenä kuntoutukseen pääsemiselle on oma halu työelämään sekä voimassa oleva hoitosuhde. Kuntoutuksen tavoitteena on kohentaa kuntoutujan työelämän valmiuksia ja työelämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja sekä tukea kodin ulkopuolista toimintaa ja arkielämässä selviytymistä. Ilona on aloittanut toimintansa vuonna 2007. Asiakkaita on noin 60 ja ryhmänohjaajia 8. Kuntoutuksen kesto on 120–240 vuorokautta. Ilonan toiminta on säännöllistä, ryhmä on paikalla joka arkipäivä kello 9-15. Viikko sisältää pajatyöskentelyä, ryhmätoimintaa, liikuntaa, tutustumiskäyntejä ja tarpeen mukaan yksilökeskusteluja. Petrean Ilonaryhmillä on omat ammattitaitoiset ohjaajaparinsa. Petrea tarjoaa kuntoutujille aamiaisen sekä lounaan. Kuntoutujien käytössä on myös talon monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Ilonan aikana on mahdollista lähteä tuettuun ulkopuoliseen työkokeiluun. Työkokeilu kestää vähintään kuukauden. Jyrki ja Helena Ryhmänohjaajan näkökulma Helena Pelkonen on yksi Ilonan kahdeksasta ryhmänohjaajasta. Hän aloitti Ilonassa 1.6.2009. Sitä ennen hän on ollut töissä Turun kaupungin vammaispalveluista sekä opetustoimessa vaikeavammaisten opetuksesta ohjaajana. Tulevaisuus näyttää Helenan mielestä valoisalta, vaikka työsopimus Petreassa on määräaikainen; vuoden viimeisen päivän jälkeenkin on luvattu töitä. Helenan mielestä työn parhaimpia puolia ovat mukavat ihmiset, asiakkaat, ja mukavat 24 työkaverit. Ikäviä huolia puolestaan ovat lomautukset ja turhat palaverit, jotka ovat suoranaista työajan haaskausta. Yhden ihmisen kuntoutuksessa on Helenan mukaan tavoitteena saada arki sujumaan. Jokaisella on omat henkilökohtaiset tavoitteensa. Tärkeää on löytää oma mielenkiinnon kohde liittyen työhön tai opiskeluun. Useimmiten tavoite saavutetaan. Joidenkin asiakkaiden kohdalla kuntoutusmuoto ei vain ole ollut sopiva henkilön sen hetkiseen tilanteeseen. Helenan työpäivään kuuluu yhdessä olemista ryhmässä sekä kuntoutujan kanssa yksilökeskusteluja liittyen elämän- ITUJA 1 / 2011 hallintaan ja tähän hetkeen sekä tulevaisuuteen. Hänen tulee myös tukea ja kannustaa työn tai opiskelupaikan haussa. Hän käy myös työkokeilupaikoissa kysymässä kuulumisia. Päivään kuuluu myös erilaisia verkostoprojekteja asiakkaan kanssa sekä lausuntojen tekemisiä. Helenan mielestä Ilonaa voisi tällä hetkellä kehittää pienentämällä ryhmäkokoja. Nykyisen viidentoista sijaan ihanteellisempi ryhmäkoko olisi vaikkapa kahdeksan. Se olisi kuntoutujille mielekkäämpi ja kevyempi ryhmävaihtoehto. Kalamiehen mietteitä 43-vuotias Jyrki, innokas kalamies, aloitti Ilonassa viime vuoden syyskuussa. Idea Ilonaan tulemiseen tuli vastuuohjaajalta. Hän sai Jyrkinkin kiinnostumaan aiheesta. Kuntoutus päättyy joululoman jälkeen. Sen jälkeen Jyrki haluaisi hakea töihin tai opiskelemaan. Tavoitteena olisi tuolla “normaaliksi” työnhakijaksi ja työkykyiseksi. Hyvää Ilonassa on uudet ystävät, joita on tullutkin aika paljon, ja uudet kuviot. Huonoja puolia ei oikeastaan ole. Pajatyöskentelyssä Jyrki on ollut puupajalla ja autopajalla. Puupaja on niistä mukavampi. Siellä Jyrki teki muun muassa maalailupuuhia. Työkokeilussa Jyrki ei ole vielä ollut mutta tarkoitus on jossain vaiheessa sitäkin kokeilla. Jyrkiä kiinnostaisivat lähinnä varastotyöt tai maalaushommat. Jyrki suosittelisi Ilonaa ihmisille, jotka eivät tiedä mitä tehdä tulevaisuudessa. Saara 25 Näin haet Ilonaan Jos haluat Ilonaan mukaan, keskustele oman hoitotahosi kanssa ja ottakaa yhdessä yhteyttä Ilonaan. Ennen Kelaan lähetettävää kuntoutushakemusta kuntoutuja pyydetään e n n a k k o h a a s ta t t e lu u n . Mikäli Ilona-jakso on kuntoutumiselle tarkoituksenmukaista, varsinainen valinta tehdään kuntoutustyöryhmässä, johon kuuluu edustajat Turun työvoimatoimistosta, Turun kaupungin terveydenhuollon psykiatrisesta yksiköstä, Kelasta sekä Petrean työryhmä. Kuntoutujan tulee täyt-tää Kelalle menevä kuntoutushakemus, jonka liitteeksi tarvitaan lääkärin kirjoittama Blausunto. ITUJA 1 / 2011 Terveisiä Niuvanniemen sairaalasta Minä jouduin Niuvaan vuonna 2007 “vaikeasti hoidettavana” potilaana. Takana oli useampia kymmeniä sairaalajaksoja Halikon ja Kupittaan sairaalassa, jopa yli 70 käyntiä seitsemän vuoden aikana. Olin myös varsin itsetuhoinen. Saavuin sairaalaan 25.7.2007. Tulin sairaalaan suoraan Kupittaalta ambulanssikyydissä. Jouduin ensin osastolle 3, joka on kaikista suljetuin osasto. Minut tutkittiin läpikotaisin ja jouduin antamaan kaikki vaatteeni pestäväksi. Sain aika kolkon huoneen jossa oli vain vaatekaappi, sänky ja pöytä. Ikkunoissa oli ristikot. Parina ensimmäisenä yönä huoneeni ovi pidettiin lukittuna mutta sain itselleni mikrofonin, josta pystyin puhumaan hoitajille, sekä kannun vettä. Osastolla ei ollut paljon tekemistä paitsi TV:n katselua. Pääasiassa katselimme Voice-kanavaa josta tuli musiiikkia. Päätin tehdä sudokuja ja ihmeekseni jouduin pyytämään lupaa saadakseni mustekynän. Omaa puhelinta ei saanut käyttää. Puhelut piti hoitaa hoitajien kansliassa. Ulkoilu tapahtui aidatussa häkkipihassa. Monet meistä kävelivät ympyrää pihalla. Itse pyrin kävelemään 40 minuuttia päivässä. Ihmissuhteitakin osastolla syntyi. Muutama mies yritti minuakin iskeä mutta en voinut suostua seurustelusuhteeseen. Päiväkirjamerkinnöissäni lukee: “Ihmissuhdekiemuroita. Jätin Arton Melinan välikädellä. Annu on ihastunut ties kuinka moneen hoitajaan. Jätin Arton lopullisesti. Sääliksi käy.” Toisten kanssa Ja yksin Ensimmäisenä aamuna kaikki oli outoa. Tuntui oudolta, että olin siellä kaikkien murhaajien ja pahoinpitelijöiden joukossa. He vaikuttivat kuitenkin ihan mukavilta ja tulivat esittäytymään. Osastolla oli yksi tyttö, jota pidettiin jatkuvasti eristyksessä. Pari potilasta puolestaan kulki osastolla eräänlaisessa pakkopaidassa, jossa puseron hihat oli ommetu kylkiin kiinni. Jouluni vietin ysillä. Se oli elämäni ensimmäinen jouluni pois kotoa. Saimme joulukinkkua ja muita jouluruokia. Joulupukkikin tuli ja toi meille lahjoja joita olimme lahjalistassa pyytäneet. Itse pyysin geishasuklaata ja sitä myös sain. Kotoa äiti toi ison kassillisen lahjoja. Oli tosi haikeaa viettää joulu erossa perheestä. Ysillä aloitin ulkotyöryhmässä. Suurimman osan ajasta istuimme pienessä kopissa jaarittelemassa, ja sitten kun tuli työtehtäviä, se oli yleensä tavaroiden kantamista osastoille, syksyllä haravoimista ja talvella lumen luontia. Aika raskaita tehtäviä kaikki. En yleensä osallistunut tehtäviin kovin aktiivisesti, joten päädyin alimpaan palkkaluokkaan. Palkka oli muutaman euron päivässä. Kohti vapautta Kolmoselta ei päässyt kotilomille. Kun vanhempani tulivat käymään, istuimme pienessä huoneessa jossa hoitaja istui taka-alalla. Luonnollisesti vanhempien vierailulle piti pyytää lupa. Pääsin kolmoselta aika nopeasti siirtymään osastolle 9. Se oli myös suljettu sekaosasto, jossa naisia oli kuitenkin vain kaksi. En todellakaan viihtynyt siellä. 26 En ollut ollut kovin kauaa ysillä, kun sain siirron osastolle 12. Suljettu sekaosasto sekin. Kahdellatoista sai lyhyitä kotilomia, 4 tuntia per reissu. Kotona käydessämme (hoitaja oli mukana) leivoimme pitsaa ja saunoimme. Hoitajan kanssa pääsi myös kaupunkireissulle. 12:lla oli myös erilaisia työtehtäviä, kuten iltapalan valmistaminen, ruokakärryjen haku ja vienti ja pöytien pyyhkiminen. Kerran kävimme ratsastamassa. ITUJA 1 / 2011 Vietin Niuvanniemessä vain vuoden, mikä on hyvin lyhyt aika verrattuna muiden potilaiden hoitoaikoihin. Mitä jäi käteen? Ainakin osaan eri tavalla arvostaa vapautta. Ristikkoikkunoiden takana ja aidatulla häkkipihalla ei ihmisellä ole juurikaan vapautta. Opin myös sen, että paatuneimmatkin rikolliset ovat ihan mukavia, tavallisia ihmisiä tunteineen ja tapoineen. Niuvanniemen sairaala on Kuopiossa sijaitseva oikeuspsykiatrinen sairaala, jonka potilaista enemmistö on psykiatriseen sairaalahoitoon määrättyjä kriminaalipotilaita. Kriminaalipotilaalla tarkoitetaan rikokseen syyllistynyttä henkilöä, joka on jätetty mielisairauden vuoksi syyntakeettomina oikeudessa tuomitsematta. Niuvanniemen sairaala on toinen valtion mielisairaa- Saara Kuva on Niuvanniemen sairaalan sivuilta www.niuva.fi 27 loista, toinen on Vanhan Vaasan sairaala. Niuvanniemen sairaala on myös Suomen vanhin toiminnassa oleva psykiatrinen sairaala, se perustettiin vuonna 1885. Suuri osa potilaista sairastaa skitsofreniaa. Potilaiden ongelmia ovat usein väkivaltaisuus ja aggressiivisuus sekä päihdyttävien aineiden käyttö. Potilaan saapuessa sairaalaan hän joutuu useimmiten aloittamaan hoidon sairaalan suljetuimmilla osastoilla. Ajan kuluessa potilas siirretään enemmän vapauksia ja vastuuta tarjoaville osastoille. Ulkotyöryhmä UTR on sairaalan suurin työterapiaryhmä ja se on usein potilaille ensimmäinen työterapiapiste. Muita työterapiapisteitä ovat puutarha, kudonta, askartelu ja tekninen työterapiapiste. Sairaalassa on 13 aikuisosastoa ja yksi nuoriso-osasto. Paikkoja sairaalassa on 296. ITUJA 1 / 2011 Keskeisiä kohtia vuoden 2010 mielenterveysbarometrista Keskimäärin 28 % suomalaisista ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen. Määrä on laskenut vuoden 2006 huippulukemasta. Mieluummin naapurikseen suomalaiset kelpuuttaisivat mm. maahanmuuttajan tai Aidspotilaan. Pääkaupunkiseudulla on kaikista eniten mielenterveyspotilaita syrjiviä. Suvaitsevimpia ovat opiskelijat ja eläkeläiset, kun taas yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt ovat eniten vastaan. Jopa 25 % kuntoutujista ja 29 % omaisista uskoo, että mielenterveysongelmien parissa painiskeleva voi elää täysipainoista elämää. Väestöstä vain 7 % on samaa mieltä. Vain 3 % kuntoutujista on sitä mieltä, että mielenterveyden järkkymisestä saa pääosin syyttää itseään. Myös omaiset, väestö ja alan ammattilaiset ovat samaa mieltä. Kuntoutujista noin joka seitsemäs uskoo, että niin sanottuun “hulluuteen” liittyy usein tietty positiivinen energialataus. “Hulluja” ei ainakaan pelätä, sillä alle 5 prosenttia kuntoutujista, väestöstä, ammattilaisista ja omaisista on sitä mieltä, että mielenterveysongelmia kokeneita henkilöitä on epämukavaa tai pelottavaa kohdata. Kuntoutujat itse näkevät itsensä aika huonossa valossa, sillä 15 % heistä uskoo, että henkilöt, jotka oikeasti kuuluisivat sairaalahoi- toon, ovat häiriöksi muille. Myös väestö on lähes samaa mieltä. Usko terapiaan ja lääkitykseen on kuntoutujilla vahva. Kaksi kolmannesta uskoo siten voivansa elää normaalia elämää. Kuntoutujilla on varsin huono itseluottamus. Eri väestöryhmistä he uskovat eniten, että mielenterveyden järkkymisestä saa syyttää pääosin itseään. Vähiten tähän uskovat alan ammattilaiset. Kuntoutujista, ammattilaisista, väestöstä ja omaisista eniten väestö kokee epämukavana ja pelottavana kohdata mielenterveysongelmia kokeneita henkilöitä. Vähiten pelkäävät ammattilaiset. 58 % prosenttia väestöstä on jokseenkin samaa mieltä siitä, että hyvillä lääkkeillä, psykoterapialla tai muulla tuella mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään normaalia elämää. Lähes puolet heistä uskoo myös, että psyykkisestä sairaudesta voi parantua täysin. Kuntoutujista vain 17 % uskoo tähän. Arkielämän kysymyksissä kuntoutujat ovat optimistisempia kuin omaiset. Muun muassa mielenterveyspalveluiden laatua ja lääkitystä kuntoutujat pitävät parempana. Omaisten mielipiteen mukaan lähes 100 % on sitä mieltä, että mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän 28 terveydentilaan. Niin ikään he ovat sitä mieltä, että työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden tähden. Vain 10 % uskaltaisi kertoa psyykkisistä ongelmistaan esimiehelleen. Sekä kuntoutujat että omaiset ovat samaa mieltä siitä, että jos tiedetään työntekijällä tai esimiehellä olevan mielenterveyden ongelmia, hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. Näin uskoo 37 %. Lähes kaikki ryhmät (ei väestö) ovat sitä mieltä, että mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan. Mielenterveysbarometria varten haastateltiin 303 kuntoutujaa ja omaista. Väestöhaastatteluja tehtiin yhteensä 532 henkilölle, jotka olivat iältään 15–74 vuotta. Lisää barometrista voit lukea Mielenterveyden keskusliiton nettisivuilta www.mtkl.fi Saara POSTIA JÄSENILTÄ ITUJA 1 / 2011 POSTIA JÄSENILTÄ Mysteerinen musikaali Victor Victoria – musikaali kertoo siitä, että Victoria Grant oli kiertueella operettiseurueen kanssa, kunnes tuottaja häipyi rahat mukanaan. Pelastuksen tarjoaa yökerholaulaja Toddy, joka keksii nerokkaan suunnitelman: Victoriaa odottaa suuri tulevaisuus drag-taiteilijana. Mutta jotta voisi esittää naista, on naamioiduttava mieheksi. “Victorista” tuleekin kaupungin kuumin nimi, josta kiinnostuu myös gangsteri Kingi Marchand. Kingi ei suostu uskomaan, että noin vetävä nainen voisi olla mies, varsinkin kun hän huomaa tunte- vansa tätä kohtaan outoja tunteita. Tilannetta sekoittavat vielä Kingin mustasukkainen tyttöystävä ja liikekumppanit Chicagosta, ja Victoria joutuu miettimään, onko tähteys kaiken tämän arvoista. Musikaali esitettiin Teatteri Tarmossa Turussa ja ITUlaiset kävivät katsomassa sen syksyllä 2010. Haastattelin erästä ITUn jäsentä, joka oli nähnyt musikaalin. Hän meni katsomaan sitä, koska hän pitää musiikista. Hänen mielestä juoni ei ollut hyvä, koska se ei jäänyt erityisemmin mieleen, mutta musiikki ja laulut olivat paras asia musikaalissa. Haastateltavani kertoi, että hänestä musikaali herätti ajankohtaisen kysymyksen; “ Mitä mieltä ollaan yleisesti miesten välisistä suhteista?” Hän kommentoi myös, että musikaali herättää keskustelua. Lavastus oli ollut hienoa, roolit oli opeteltu hyvin; näyttelijät osasivat laulunsanat ja vuorosanat hyvin ulkoa ja näyttelivät myös roolinsa asiantuntevasti. Numeroarvosanaksi haastateltavani antaisi musikaalille numeron kahdeksan. Haastattelun teki harjoittelija Heidi Sosiaalinen valvonta heikentää terveyttä? Maailman terveysjärjestö WHO lähtee siitä, että psykiatria on hoitoala, jossa potilasta rohkaistaan löytämään sisäiset voimavaransa. Tässä onnistumisen voisi Suomessakin tarjota henkilöstölle eläkkeenkartuttamisbonukseksi. Sosiaalityön sosiaali-etuosasta puhuessamme on meillä oikeus verrata asiaa eri vaihtoehtoja meille hymyssä suin kartoittavan kiinteistövälittäjän tai ruokalistaravintolan tarjoilijan sosiaalisuuteen. Yhteen ainoaan vaihtoehtoon “hiostaminen” ei ole yhteissosiaalista palvelua. Teoreettisia äärimmäisiin tapauksiin varautuessamme voimme leikkisästi todeta, että psykiatrian it- sensä sanaston mukaan antisosiaalisuus on psykopatiaa. Sekä sosiaalityöntekijät että edunvalvojat ovat sitä varten, että he ovat neuroharvinaisen päämiehensä asiamiehiä, eivät julkisen vallan eivätkä muiden mahdollisten laskutusta yrittävien yhteistyö- eivätkä aputahoja. 29 Entisenä historiankin opettajana muistelen “virkamieskaveruusklubien” ilmaantumisen johtaneen varsin usein jopa valtiomuodon vaihtumiseen. Mika M. K. Reinikainen, yhdistyksen jäsen ITUJA 1 / 2011 Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu 28 E, 20700 TURKU toimisto p. 02 277 8778 Kohtaamispaikka/kahvila p. 044 702 3017 www.itu.fi toimisto@itu.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Merenheimo p. 044 702 3013 riitta.merenheimo@itu.fi Varapuheenjohtaja Pirkko Lintunen p. 044 702 3014 Liikuntavastaava Veli-Matti Saajala p. 044 702 3019 Toiminnanjohtaja Samuli Lintula p. 044 702 3012 samuli.lintula@itu.fi Toimistotyöntekijä Ituja-lehden toimitussihteeri Anne-Mari Alanko p. 044 702 3011 toimisto@itu.fi Työtoiminnan ohjaaja Edi Jorpes p. 044 702 3016 edi.jorpes@itu.fi Aukioloajat Jäsenmaksu vuonna 2011 Kohtaamispaikka on avoinna: ma 12.00-20.00 ti 12.00-16.00 ke 12.00-19.00 to 12.00-19.00 pe 12.00-16.00 la 11.00-15.00 su 11.00-15.00 Pyhäpäivinä pääsääntöisesti klo 11.00-15.00 Jäsenmaksut vuodelle 2011 ovat seuraavat: Jäsenmaksu 14,00 euroa Kannatusjäsenmaksu 30,00 euroa Yhteisöjäsenmaksu 60,00 euroa Lounas on tarjolla jäsenille ma-pe klo 12.0013.00. Lounaan hinta 3,00 euroa. Ei ennakkoilmoittautumista! Toimisto on auki arkisin klo 10.00-14.00. Jäsenillat joka kuukauden viimeinen torstai klo 15.00 Kohtaamispaikassa. Info- ja työtoimintakokous: parittomien viikkojen tiistai klo 14.00 Kohtaamispaikassa Maksun voit maksaa käteisellä Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n toimistossa arkisin klo 10.00-14.00. Voit myös maksaa pankkiin: Saaja: Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Tili nro: OP 571070-293220 Viestiksi oma nimi, osoite ja puhelinnumero. Maksamalla jäsenmaksun voit osallistua ITUn työtoimintaan, vertaistuki- ja harrasteryhmiin, retkiin, tilaisuuksiin ja tapahtumiin joko ilmaiseksi tai erikseen mainittuun omakustannehintaan sekä käyttää Kohtaamispaikan palveluita. Lisäksi saat ITUJA-jäsenlehden sekä Mielenterveyden keskusliiton Revanssi-lehden postissa kotiisi. 30 Useimmiten ryhmien vetäjinä toimivat koulutetut vertaisohjaajat. Lisätietoja toiminnasta saat toimistolta p. 02 277 8778. Muutokset ryhmien kokoontumisajoissa ja kokoontumispaikoissa ovat mahdollisia. Seuraa myös internet-sivujamme www.itu.fi Ryhmien toimintakalenteri 2011 ITUJA 1 / 2011 31 Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu 28 E 20700 TURKU X ITU ry toivottaa jäsenilleen antoisaa kulttuuripääkaupunkivuotta!
© Copyright 2024