Ituja 2/2012 - Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry
ITUJA Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti 2/2012 ITUJA 2/2012 Turun Mielenterveysyhdistys Turun Milenterveysyhdistys ITU on mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistoiminnan keskus, edunvalvontajärjestö ja vertaistukiyhdistys. Yhdistyksen nimi ITU muodostuu sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja uudistuminen. Edistämme jäsentemme sekä muiden turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asemaa. Yhdistys on jo lähes 28 vuoden ajan vastannut laadukkasti ja tehokkaasti niihin tarpeisiin, joita turkulaisella mielenterveystyön kentällä esiintyy. Yhdistyksen toiminnan visio on kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa mielen- Mielenterveysongelmien kehittyminen on prosessi, jonka pituus ja kulku ovat aina yksilöllisiä. myös kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon kuntoutuja saa tukea vertaisyhteisössä toimimisesta. Tuemme kuntoutujia vahvistamaan sosiaalista verkostoaan, hyväksymään sairautensa ja pääsemään pois potilaan roolista. Tavoitteena on täysivaltainen kansalaisuus. Toiminnassamme jäsenet voivat harjoittaa käytännön taitojaan, käyttää omaa osaamista ja saada onnistumisen kokemuksia. Olemme Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestö ja Mielenterveyden keskusliiton kautta terveyspalveluiden käyttäminen ei aiheuta muodostamme yli 20 000 jäsenen yhteihäpeää eikä salailun tarvetta. myös mielen- sön. Päärahoittajamme ovat raha-automaatti- terveyskuntoutujilla on oikeus hyvään elämän- yhdistys ja Turun kaupunki. laatuun. TURUN MIELENTERVEYSYHDISTYS Hallitus vuonna 2012 Puheenjohtaja: Jarmo Pulli Varapuheenjohtaja: ry Eeva Siivonen Varsinaiset jäsenet: Anu Jaakonsaari Riitta Karjalainen Marja-Liisa Lahtinen Sirpa Leppäniemi Riitta Merenheimo Mirkka Mäkelä Veli-Matti Saajala Varajäsenet: Juhani Laine Simo Takarautio 2 ITUJA 2/2012 ITUJA 1/2012 Tässä lehdessä: Julkaisija: Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu 28 E, 20700 TURKU www.itu.fi toimisto@itu.fi Päätoimittaja: Riitta Merenheimo riitta.merenheimo@itu.fi p. 044 515 8778 Taitto: Janne Kautto toimisto@itu.fi p. 044 702 3011 Ilmoitusmyynti: Riitta Merenheimo riitta.merenheimo@itu.fi p. 044 515 8778 Yhteystiedot: Toimisto Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu 28 20700 TURKU Toimisto avoinna arkisin 10.00-14.00 p. 02 277 8778 toimisto(at)itu.fi Kohtaamispaikka Hämeenkatu 28 20700 TURKU p. 044 702 3017 Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Pulli p. 0400 889 233 (tai 044 702 3013) jarmo.pulli(at)itu.fi 4 5 6 - 7 8 - 9 10 12 13 -16 17 18 19 20 - 21 22 -23 24 - 25 Puheenjohtajan palsta Haastattelussa: Malla Tallila Mihin menet, mielenterveyspalvelut? Juha Hurme: Hullu Päivin helppo & gourmet Toiminnanjohtajan palsta Kevään ryhmät Pikku Prinssi Tehtaalla ITUn hyvän mielen viikko XL Pakina & Jäseniltä Huostaanotto on kipeä paikka ITUn pääsiäisleiri Ituja-lehden ilmestyminen vuonna 2012 Ilmestymispäivät Aineisto toimitettava viimeistään 17.8.2012 7.8.2012 5.12.2012 23.11.2012 Työtoiminnan ohjaaja Päivi Virtanen p. 044 702 3016 paivi.virtanen(at)itu.fi Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Terhi Kanerva p. 044 702 3011 terhi.kanerva(at)itu.fi Toimistotyöntekijä Janne Kautto p. 044 702 3018 toimisto(at)itu.fi Liikuntavastaava Veli-Matti Saajala p. 044 702 3019 Toiminnanjohtaja Samuli Lintula p. 044 702 3012 samuli.lintula(at)itu.fi 3 ITUJA 2/2012 Yhdessä kohti kesää! On ollut mukava huomata pitkin kevättä, miten aktiivisuus yhdistyksen toiminnassa on tuonut uusia kasvoja ITUun. Minulle itselleni uusien jäsenten kohtaaminen palauttaa aina mieleen ajan, jolloin itse aloin käydä ITUssa. Kuinka hienoa olikaan löytää paikka, jossa ei tarvinnut pelätä, mitä muut ajattelevat sairaudestani. Vertaistuki ja suvaitsevaisuus tarjosivat yhdistyksessä otollisen ja turvallisen paikan omalle kuntoutumiselleni. Toivonkin, että kaikki uudet jäsenet kokisivat yhtä lämpimän vastaanoton, kuin itse sain aikanaan kokea. Itselleni alkuaikoina tärkeiksi nousivat vertaistukiryhmät ja erilaiset harrasteryhmät, joita pitää tänäkin päivänä yllä suuri joukko vapaaehtoisia. Onkin jälleen kerran aika kiittää kaikkia itulaisia kuluneesta talvesta, sillä ilman teitä ei aktiivinen toimintamme olisi ollut mahdollista. Suurin osa ryhmistä jää nyt kesätauolle, mikä hieman aiheuttaa itsessäni haikeutta, mutta tärkeä ja oleellinen osa vapaaehtoistyötä on myös pitää lomaa siitä. ITUn kesä on kuitenkin täynnä toimintaa, minkä mahdollistavat hyvät ja ahkerat työntekijämme. Haluan kuitenkin muistuttaa ja kannustaa kaikkia jäseniä omatoimisuuteen, koska ihan kaikkea emme kuitenkaan voi yhden kesän aikana toteuttaa. Mikään ei myöskään estä vertaistukiryhmissä käyneitä pitämään yhteyttä yli kesän. Onhan Kohtaamispaikka auki joka päivä lukuun ottamatta metsärantapäiviä. Yhdessä kohti kesää ja taas syksyllä levänneenä uusiin seikkailuihin! Jarmo Pulli, puheenjohtaja 4 ITUJA 2/2012 Haastattelussa: Malla Tallila Malla Tallila aloitti ITU ry:ssä projektityöntekijänä 19.3.2012. Hän vetää niin sanottua THE-projektia. Projektin nimi tulee sanoista “Tavallisen hienoon elämään”. THE projekti pyrkii luomaan toimivan mallin, jolla voitaisiin paremmin tavoittaa erilaisissa elämäntilanteissa olevia psykiatrisen diagnoosin saaneita henkilöitä. Projektin puitteissa myös kehitetään ITU ry:n toimintaa tavoitteena tukea mielenterveyspalvelujen käyttäjiä muun muassa sairauden kohtaamisessa sekä hyvinvoinnin ja arjen selviytymiskeinojen edistämisessä. Mallan toimisto on ensimmäinen toimisto vasemmalla ITUn vastaanottopöydän jälkeen. Sieltä pulppuaa usein energinen ja iloinen keskustelu. Vietettyään ITUn toimistolla ensimmäiset kaksi kuukauttaan Malla kehuu parhaina paloina hetkiä jotka hän on jakanut yhdistyksen jäsenten kanssa. Ehdottomasti parasta uudessa työpaikassa hänelle on ollut juuri tutustuminen uusiin ihmisiin ja hyvä vastaanotto niin jäsenten kuin työntekijöidenkin puolesta. Malla on ammatiltaan sairaanhoitaja ja toimii myös omaishoitajana. Työn ohella hän käy parhaillaan depressiohoitajan täydennyskoulutusta, josta hän valmistuu joulukuussa. Mallan motto työelämässä on aina tukea projektien kohderyhmien arjessa selviytymistä. Hän korostaa keskustelussamme vertaistoiminnan tärkeyttä ja muistuttaa kuinka vertaistoiminta on monin paikoin vielä pimennossa sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Mallalla onkin omakohtaista kokemusta vertaistuen tärkeydestä hoidettuaan kahta omaa erityisnuortaan, joista toinen asuu yhä kotona. Mallan mukaan aikalisän jälkeen juuri hankalimmat kokemukset toimivat usein voimavarana ja ohjaavat jokaista omalla polullaan elämässä. Mallaa ei kannata ujostella, vaan mennä rohkeasti juttelemaan jos mielessä on jotain ITUn toimintaan liittyviä asioita tai palautetta. Malla Tallila: syvien vesien kala ja asioiden pohtija Tavallisen hienoon elämään! -projektin työntekijä Asuu Nousiaisissa aviopuolisonsa ja nuorimman poikansa kanssa Kolme lasta (iältään 27, 25 ja 23) ja yksi 10 kuukauden ikäinen lapsenlapsi Motto: “Elämä tässä ja nyt!” Lempiasia kesällä: luonnon rauha, kauneus ja hiljaisuus Suosittelee ITU:n jäsenille: kesäisen Ruissalon hiljaiset kolkat Oma unelma: Että itsellä ja lähipiirillä riittäisi terveyttä ja elämänjanoa Teksti ja kuva: Laura Pohjola, julkaisugrafiikan harjoittelija ITU ry:ssä 5 ITUJA 2/2012 Mihin menet, mielenterveyspalvelut? luotiin yksi maailman parhaista hyvinvointivaltioista puhaltamalla yhteen hiileen ja nyt pitää tehdä samoin. Turkulaisia ministeri kehui siitä, että täällä on madallettu raja-aitoja perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä. Myös psykiatrisissa palveluissa on tärkeää, että terveyskeskukset pystyvät tarjoamaan hyvät tuen ja ohjauksen mielenterveyspalveluissa. Asiakkaiden ideat käyttöön Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsson vaati toimenpiteitä terveyserojen pinentämiseksi Sosiaali- ja terveydenhuollon parantaminen toi Turkuun arvovaltaisia vieraita ja kokosi yhteen 170 ammattilaista. Turussa järjestettyä Kaste-ohjelman seminaaria kunnioitti läsnäolollaan peruspalveluministeri Maria GuzeninaRichardsson. Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Ohjelma on erittäin merkittävä, sillä siinä määritellään Suomen vuosien 2012– 2015 sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet. Ohjelmassa ovat mukana sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistukset ja lainsäädäntöhankkeet. 6 Ohjelman ensimmäisenä tavoitteena on pienentää hyvinvointi- ja terveyseroja. Riskiryhmien hyvinvointia halutaan parantaa ja ehkäisevän työn vaikuttavuutta parantaa. Toisena tavoitteena on järjestää palvelut asiakaslähtöisesti. ITUn ja Kaste-ohjelman yhteisenä tavoitteena on, että asiakkaat voivat luottaa palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen. Edessä suuria haasteita Peruspalveluministeri GuzeninaRichardson painotti, että suomalaisella sosiaali- ja terveydenhuollolla on edessään suuria haasteita. Terveyserot suomalaisten keskuudessa ovat kasvaneet. Ministeri muistutti, että maailmansodan jälkeen terveyseroja saatiin pienennettyä paljon vaikeammissa olosuhteissa. Silloin Tilaisuuden aloituspuheenvuoron käyttänyt Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve toivoi kehitysideoita palveluiden käyttäjiltä. Hän nosti esille Helsingissä käyttöön otetun palvelualoitteen, jossa yhdistyksillä ja yrityksillä on mahdollisuus esittää kaupungille, miten jokin palvelu toteutetaan. Jos idea on parempi kuin kaupungin oma toimintatapa, palvelu voidaan siirtää esimerkiksi aloitteen tekijän järjestämäksi. ITUn näkökulmasta on hyvä, jos kaupunki avautuu palveluiden käyttäjien ajatuksille ja ideoille, vaikka emme ole ottamassa palveluiden tuottamista yhdistyksen tehtäväksi. ITUlle riittää se, että voimme sanoa, miten kaupunki voisi toimia paremmin ja että jäsenistöstä tulevat asiakaslähtöisiä ajatuksia halutaan toteuttaa. Yhteistyön merkitystä korosti myös Turun palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä. Vaikka Kaste-hankkeessa on käytettävissä rahaa, paljon asioita voidaan toteuttaa yhteistyössä ottamalla palveluiden käyttäjät osallisiksi. ITUJA 2/2012 Kuunnellaanko meitä? Apulaiskaupunginjohtaja Kyttä korosti puheessaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteyttä useaan otteeseen. Tällaisista linjauksista on oltu jossain määrin huolissaan Mielenterveyden keskusliitossa. On totta, että monilla ihmisillä on sekä päihdeongelma että mielenterveysongelma. Yhtä paljon on kuitenkin niitä, joilla on vain mielenterveysongelma. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen niputtaminen uhkaa mielenterveyskuntoutujien äänen kuulumista palveluiden järjestämisessä. On vaara, että mielenterveyspalvelut jäävät päihdeongelmien jalkoihin. Opiskeletko jossain Turun yliopistoista, korkeakouluista tai toisen asteen oppilaitoksista? Onko sinulla todettu lähimenneisyydessä mielenterveysongelmia tai psyykkinen sairaus? Haluatko lisää tietoa mielenterveysongelmista ja keinoja niiden kanssa selviytymiseen? Siinä tapauksessa Itua elämään! - ensitietokurssi on juuri sinulle! Kurssilainen • saa tietoa mielenterveysongelmista ja niiden hoidosta • saa tukea aktiiviseen toimintaan omien tavotteidensa toteuttamiseksi • saa kuntoutumisprosessiin liittyvää tietoa, tukea ja neuvontaa • voi jakaa kokemuksiaan yhdessä vertaisryhmän kanssa • löytää uusia voimavaroja ja selviytymiskeinoja kuntoutumisen eri vaiheisiin • saa tietoa ja käytännön ohjausta yhteiskunnan ja potilasyhdistyksen tarjoamista sosiaalietuuksista ja palveluista Lisätietoa ITU:n Tavallisen hienoon elämään! projekti Malla Tallila Projekti työntekijä p. 044 702 3015 malla.tallila@itu.fi Kurssi alkaa 13.9.2012 kello 17.00 Paikka: Tietopalvelu Propelli Läntinen Pitkäkatu 35, 2.krs. Kurssi toteutetaan parittomien viikkojen torstaisin kello 17-20. Kurssi edellyttää sitoutumista toimintaan ja on maksuton. Kurssitapaamisiin sisältyy iltapala. Hakuaika kurssille päättyy 31.7.2012. Hakemuksia saa oman oppilaitoksen terveydenhoitajalta tai YTHS:n Turun mielenterveyden toimipisteestä. Hakemukset tulee postittaa osoitteeseen: Mielenterveyden keskusliitto, Kuntoutus, Ratakatu 9, 00120 Helsinki Yhteistyössä: Tietopalvelu Propelli Pirjo Metsäranta Kuntoutusneuvoja p. 040 562 4773 pirjo.metsaranta@mtkl.fi Minna Arve toivoi palveluiden käyttäjiltä uusia ideoita 7 ITUJA 2/2012 Juha Hurme: Hullu Vuonna 2003 turkulaiset mielenterveysalan toimijat saivat kutsun mukaan yhteistyöhön Turun ylioppilasteatterin kanssa. Teatterissa valmistui näytelmä Pilven päällä seisoit ja Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry, Omaiset Mielenterveystyön Tukena Lounais-Suomen yhdistys ja LounaisSuomen Mielenterveysseuran Turun Kriisikeskus olivat mukana. Näytelmä kertoi turkulaisesta näytelmäkirjailijasta Josef Julius Wecksellistä, jonka viimeiseksi jäänyt runo, På moln stod du, antoi nimen esitykselle. Näytelmän 8 käsikirjoittivat Miira Niskakangas ja Juha Hurme, joka myös ohjasi näytelmän. Tapahtumat sijoittuivat Turkuun joskus vuosien 1843 ja 2004 välisenä aikana. Päähenkilö oli nuori nainen tai mies, opiskelija, jolla oli vimma luoda. Runo, runoja, runodraama, tragedia! Ponnistelu kääntyi pakkomielteeksi, suoni alkoi ehtyä, todellisuus kaartui tunnistamattomiin muotoihin, ystävien kasvot irvistivät. Normaali ja epänormaali vaihtuivat salakavalasti toisikseen. Päähenkilö pyrki ratkaisemaan mahdottoman tehtävän. Jotkut pitävät häntä hulluna. Kivet alkoivat puhua, kun ihmiset vaikenivat. Katsojan tehtäväksi jäi arvioida, oliko tässä kaikessa mitään järkeä. ”Miten ihmeessä Turussa pystyy tekemään runoutta?” oli näytelmän keskeinen kysymys. J.J. Wecksellin lahjakas kirjailijanura päättyi hänen ollessaan 24-vuotias. Wecksell sairasti skitsofreniaa ja joutui vuonna 1865 Lapinlahden mielisairaalaan. Hän vietti loppuelämänsä mielisairaalassa, puhumatta tai kirjoittamatta enää sanaakaan. Samaan aikaan Lapinlahdessa hoidettiin myös toista kirjailijaa, Aleksis Kiveä. Näillä molemmilla mieleltään järkkyneillä kirjailijoilla oli merkittävä rooli suomalaisen näytelmäkirjallisuuden syntyhistoriassa. Mieleeni jäi tuosta näytelmästä kuvaus mielen hajoamisesta, joka on aika samanlainen prosessi vuonna 1843 ja vuonna 2004, tai 2012. Ja silti joka kerta ihan oma yksilöllinen tragediansa. Muistan itkeneeni, kun näytelmän lopussa tajusin, että päähenkilö oli lopullisesti menettänyt kosketuksensa ihmisiin ympärillään ja kykynsä kommunikoida. – Tuolloin ajattelin, että minä olisin viimeinen henkilö, jonka oma mieli voisi hajota, sanoo Juha Hurme tänään. Juha Hurme (s. 1959 Paimio) on varsinaissuomalainen ohjaaja ja kirjailija. Hän on saanut useita eri taidepalkintoja, mm. Varsinais-Suomen kriitikoiden punnuksen (2004), Eino Leinon palkinnon (2006) ja Taiteen valtionpalkinnon (2008). Hurme oli perustamassa Yövieraat-teatteria ja Nälkäteatteria, jotka ovat olleet vakiovieraita Volter Kilven kirjallisuusjuhlilla Kustavissa jo useita vuosia. Hän on ollut myös Ylioppilasteatterin ja Rauman kaupunginteatterin taiteellinen johtaja, sekä Teatteri Telakan johtaja. Hänen esikoisromaaninsa Volvo Amazon ilmestyi syksyllä 2007 ja vuonna 2009 häneltä ilmestyi kirja Puupää. Lisäksi Hurme on kirjoittanut kymmeniä näytelmäkäsikirjoituksia ja ohjannut näytelmiä useissa eri ryhmissä ja teattereissa. Hullu on rankka ja koominen matka ihmismielen syvyyksiin. Kirjan päähenkilön hulluus alkaa joulukuun alussa 2009 täytenä psyykkisenä romahduksena. Vaikka kirjan kertojaminä muistuttaa hyvin paljon Juha Hurmetta itseään, eikä Hurme peittele omaa kokemustaan psykoosista ja suljetusta osastoa, on kirja kuitenkin taideproosaa, fiktiota. Kirjan henkilöt kertojaminää myöden ovat keksittyjä, vaikka heidänlaisiaan on olemassa todellisuudessa. Kirjan kieli on tiivistä ja lyhyttä, mutta ajatuksenomaista. Kirjan tarina on hirtehinen, herkkä ja koominen. Yhtä aikaa niin kuin ihmisen elämä. Yleensä kirjallisuudessa kuvataan hulluutta tai psykoosia metaforin tai epäsuorin viittauksin, mutta Hurmeen teksti on suoraa ja repaleista. ITUJA 2/2012 – Menen minne tahansa, otan aina mukaani kirjan, vihkon ja kynän. Nämä otin myös mukaani mennessäni sairaalaan, kertoo Hurme. Hänellä on satoja sivuja painokelvotonta tekstiä ja havaintoja omasta psykoosistaan. Ja nämä ovat olleet myös kirjan taustamateriaalia. Kuullessani tämän jäin kuitenkin miettimään, miltä Hurmeesta tuntui kirjoittaa kirjaansa ja käydä läpi näitä muistiinpanojaan toivuttuaan. Kun Hurme kirjoittautui sisään Auroran sairaalaan ja häneltä tiedusteltiin sairautta, hän ilmoitti diagnoosikseen ykskantaan kuolema. Se oli hänen kokemuksensa sairastumisesta. Suljettu osasto turrutti lääkkeillä, joiden vaikutus oli arvaamaton ja sivuvaikutukset voimakkaita. Hajonnut mieli kuljeksi sairaalan käytävillä eksyksissä. Kirjan sairaalakuvauksessa tutulta tuntuu potilaiden keskinäinen solidaarisuus, vertaistuki. Yhtä tutulta tuntuu kuvauksessa hoitohenkilökunnan poissaolo. Lääkkeiden lisäksi sairaalassa ei juurikaan ole tarjolla hoitoa tai mahdollisuutta keskustella hen- kilökunnan kanssa. Heillä on kiire eikä heitä näy. Yhtä nopeasti, kuin Hurme sairastui, hän myös parani. Ja kirjoitti kirjan hulluudesta, vailla häpeää. Mielenterveysongelmat ovat kuin mikä hyvänsä sairaus, kuin kihti tai syöpä. Kuka tahansa voi sairastua ja sitten tärkeintä on yrittää parantua. Pelottaako sinua, että sairastut uudestaan, kysyi Turun Sanomien toimittaja Irmeli Haapanen haastatellessaan Hurmetta. – Ei, vastasi Hurme, ei pelkäämisestä ole mitään hyötyä. Enemmän pelkään, että sinä sairastut. Parasta Hurmeen tarinassa ja kirjassa on paraneminen. Sairastuminen on pieni kuolema: se vie elämästä pois montaa hyvää asiaa. Myös luovuuden ja yhteyden toisiin ihmisiin. Mutta toipuminen on mahdollista – ja tärkeintä. ITUn kirjallisuus- ja kulttuuripiiri tutustuu kirjaan (ja kirjailijaan) syksyllä 2012. Eeva Siivonen Juha Hurme oli Katri Tuomisen haastateltavana Pienessä Kirjapuodissa perjantaina 4.5.2012. Yliopistonkatu 26, 20100 Turku Rekisteröidy kanta-asiakkaaksi: katri.tuominen@pienikirjapuoti.fi Hyvien kirjojen puolesta! Esittelyssä: Eeva Siivonen Lukupiirin vetäjä Eeva Siivonen vieraili ITUssa ensimmäisen kerran Taiteiden yönä 1997. Eeva työskenteli ITUssa vuosina 2000–2004 ja oli mukana perustamassa Turun seudun mielenterveyspalveluyhdistystä ja monipalvelukeskus Tsemppiä. Hän toimi Tsempin puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien vuoteen 2005 ja vuosina 2006– 2009 hän oli Omaiset Mielenterveystyön Tukena Lounais-Suomen yhdistyksen puheenjohtaja. ITUn jäseneksi Eeva liittyi 2005 yhdessä puolisonsa Hossin (Harri-Tapio) kanssa. Heidän perheeseensä kuuluu kaksi koiraa, Tilda ja Tofi, sekä Hossin äiti. Eevalla on kaksi aikuista tytärtä, jotka asuvat jo omillaan. Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi Eevan rakkaita harrastuksia ovat teatteri ja mielenterveystyö. Eevan mielestä vertaistuki on mahtava voima kuntoutumisen tukena. Vaikka mielenterveyden ongelmista toipuminen voi vaatia kärsivällisyyttä, on itsetuntemuksen kasvu turvallisessa yhteisössä uudistumisen avain. ITUssa on tilaa monenlaisille ihmisille, ja se on paikka, jossa voi kokea tulevansa hyväksytyksi omana itsenään, vailla syrjintää tai häpeää. Jonakin päivänä tämä on varmasti mahdollista missä vain, mutta tämän päivän yhteiskunnassa ITU on tarpeellinen paikka. Kaikista näistä syistä Eeva on iloinen voidessaan olla mukana ITUn toiminnassa. Eeva oli varajäsenenä ITUn hallituksessa vuonna 2011 ja tänä vuonna hän on toiminut hallituksen varapuheenjohtajana. 9 ITUJA 2/2012 Päivin helppo & gourmet Täyteläinen kasvissosekeitto Cajunlohta 2 Porkkanaa 4 Perunaa 1 Bataatti 1 iso sipuli ½ pkt koskenlaskijajuustoa 2 dl kookosmaitoa valkosipulia suolaa vettä niin että kasvikset peittyvät n.600g kirjolohta kuutioina 2 tl paprikajauhetta 1/2 tl juustokuminaa eli jeeraa 1 tl oreganoa 1 tl valkosipulijauhetta 1 tl suolaa 1/2 tl valkopippuria n. 1rkl öljyä 1 sipuli puolitettuna ja ohuiksi siivuiksi leikattuna. 1 punainen paprika suikaleina pätkä kesäkurpitsaa paloiteltuna n. 2dl ruokakermaa Kuori ja pilko porkkanat, bataatti ja perunat. Keitä kasvikset kypsiksi. Kuullota pannulla sipuli ja valkosipuli. Lisää kasvisten joukkoon. Soseuta kasvikset liemineen. Jos vettä on liikaa voit kaataa sitä erilliseen astiaan talteen ja lisätä sitten lopuksi tarvittaessa. Lisää sulatejuusto ja kookosmaito. Jos soppa on vielä liian sakeaa, voit ohentaa sitä ylijääneellä keittoliemellä tai vedellä. Kuumenna keitto ja sekoita hyvin, niin että juusto sulaa tasaisesti. Kookosmaidon voi korvata vaikka ruokakermalla tai muulla vastaavalla. Lopuksi voi keiton pinnalle silputa tuoretta korianteria tai persiljaa. 10 Sekoita mausteet ja öljy tasaiseksi tahnaksi. Kaada kalapalojen joukkoon ja sekoita tasaisesti joka puolelle. Anna maustua mielellään jääkaapissa muutama tunti (ei välttämätön). Käsittele kasvikset. Kuumenna tilkka öljyä pannussa. Paista kalapalat lähes kypsiksi, lisää kasvikset. Kääntele varovasti muutama minuutti. Lisää kerma ja kuumenna. Tarjoa villiriisin tai riisin kera. Vinkki. Ruoan voi valmistaa myös uunissa, sekoita vaan kaikki aineet keskenään. Paista n. 180–200 asteisessa uunissa n. 20 min. välillä sekoittaen. ITUJA 2/2012 Avoinna ark. 9-20 La 9-18 (su 12-16 CM Kupittaan ollessa auki) puhelin (02) 417 1700. Faksi (02) 251 7870 TERVETULOA hyvän palvelun apteekkiin kanta-asiakaskortilla monipuolisia etuja molemmista apteekeista. Avoinna ma-pe 9-17. puhelin (02) 242 5711. Faksi (02) 242 5718 Esa Hämäläinen Kuntoutuspsykologi, gestaltterapeutti VET -yksilö-, pari- ja ryhmäterapiat -lyhytterapiat (kriisiterapia) -pitkät kuntoutusterapiat (KELA) - tietoisuustaidot (mindfulness) -työnohjaus Kauppiask. 11 C, 20100 TURKU Puh. 040 577 8171 Psykiatrian ErikoisLääkärit osoitteessa Yliopistonkatu 33 C, III krs ajanvaraus MA - TO klo 12-14 p.02-231 3333 info@psykiatrit.fi www.psykiatrit.fi 11 ITUJA 2/2012 Idusto Mungpapu, sinimailanen, sarviapila – siinä ituja, joita voi syödä. Jokainen hieman erilainen, mutta kaikki herkullisia ja terveellisiä. Sen lisäksi, että idut ovat raikas tuulahdus lounaslautasella, ne sanovat jotain syvällistä elämästä. Idussa on uusi alku. Kun itu on maassa, se ei ole menetetty tapaus vaan lupaus tulevasta. Itu on täynnä voimaa, joka odottaa sopivaa tilaisuutta päästä valloilleen. Olisi paha virhe arvioida itua sillä perusteella, mitä se on nyt. Itua pitää arvioida sen mukaan, mitä siitä voi tulla. Itu kasvaa kohisten. Itu ei hätkähdä pienistä eikä siitä, että se on pieni. Se kurkottaa kohti valoa läpi esteiden. Kun se saa rakkautta ja substralia, se paljastaa todelliset kykynsä. Hyvinä päivinä itu kasvaa enemmän, huonoina vähemmän. Kuivuuskin voi uhata mutta ei lannistaa. Itu odottaa kesää. Kesällä tapahtuu paljon sellaista, mistä ei kannata jäädä paitsi. Jokainen päivä on uusi päivä ja jokaisella päivällä on uudet kujeet. Uudet tuulet puhaltavat ja kesäpäivä paistaa niin risukasaan kuin aukeallekin. Ympärillä on elämää, johon itu kuuluu. Me olemme ituja kaikki kuin oikein silmin katsotaan. Ja yhdessä muodostamme iduston. Yhdistyksen perustajat ovat olleet viisaita valitessaan yhdistykselle nimen, joka voi niin hyvin kuvata yhdistyksen jäseniä. Yksi yhdistyksen perustajajäsenistä kirjoittaa tässä lehdessä omasta elämästään huumorilla ja tarkalla katseella. Suosittelen lukemaan sivun 20 ajatuksella. Samoin kuin sivut 1–19 ja 21-28 Elämäntäyteistä kesää! Samuli 12 TURUN MIELENTERVEYSYHDISTYS ry ITUJA 2/2012 Tervetuloa kesään 2012! Kesän alkaminen merkitsee toivottavasti kaikille mahdollisuutta rentoutua ja nauttia Suomen suvesta. Seuraavassa liitteessä on koottuna ITUn kesän 2012 ohjelmaa ja tapahtumia. Tiedossa on kesäkivaa moneen makuun: voit tulla yhteisille retkille, uimaan, nauttimaan teatterielämyksistä, keskustelemaan, piknikille, taiteilemaan ja tekemään vaikka mitä muuta mukavaa! Tuttuun tapaan mennään taas Metsärantaan kesäkeskiviikkoisin ja 4.7. lähdemme innokkaimpien retkeilijöiden kanssa isommalle bussiretkelle. Menoa ja meininkiä on siis tarjolla moneen makuun, josta tarkempaa tietoa seuraavilla sivuilla. Kesäliite kannattaa poimia talteen, jotta pysyt kärryillä mitä milloinkin tapahtuu. Mitä sinä tahtoisit tehdä tänä kesänä? Valitse vapaasti ja lähde rohkeasti mukaan, yhteen tai useampaan kesän tapahtumaan. Tehdään yhdessä mahtava kesä ja muistetaan nauttia elämästä, jokainen omalla tavallamme. 13 ITUJA 2/2012 Yleistä infoa Toukokuun viimeisellä viikolla ITU ry:n ryhmät jäävät kesätauolle ja palaavat maanantaina 3.9.2012! Kesäaikaan 4.6.–26.8. Kohtaamispaikka on auki ma–pe kello 11–16 ja la-su kello 11–15. Kohtaamispaikka on kiinni Metsärantapäivinä sekä keskiviikkona 4.7.! Kesän yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Samuli Lintula, p. 044 702 3012 (lomalla 22.6.–22.7.) Työtoiminnan ohjaaja Päivi Virtanen, p. 044 702 3016 (lomalla 16.6.–8.7., sijaisena Sari Ylitalo) Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Terhi Kanerva, p. 044 702 3011 (lomalla 13.7.–31.7.) Projektityöntekijä Malla Tallila, p. 044 702 3015 Toimisto, p. 02 277 8778 Kesäretket Lähde perjantaina 1.6., 29.6., 3.8. ja 24.8. mukaan uintiretkelle! Yhteislähtö toimistolta kello 13.00. Sään salliessa kohteenamme ovat kesäiset uimarannat, kuten Ekvalla tai Ruissalo, mutta huonommalla säällä suuntaamme Impivaaran uimahalliin! Impivaarassa pääset samalla sisäänpääsymaksulla kuntosalille. Lähdetään yhdessä Keskiaikamarkkinoille torstaina 28.6. ITUn toimistolta kello 13.00. 4.7. Bussiretki Kanniston kotieläin tila – Sarkamuseo – Heikkilän Luomutila Kesän bussiretki suuntaa kulkunsa kohti Kanniston Kotieläintilaa Alastarolle. Kanniston Kotieläintila on aito vanha maatila, jossa eletään perinteen mukaan nykyajassa kestävää kehitystä toteuttaen. Luonnonmukaisella tilalla on kaksisataa eläintä. Eläinlajit edustavat alkuperäisiä kotimaisia rotuja, ja joukossa elelee sopuisasti erikoisempia lajeja kuten ylämaankarjaa, aaseja ja poroja. Monen rotuisia hevosia ja poneja löytyy ratsastukseen ja kärryajeluun. Hauskoja alpakoita ovat Jeppe, Osku ja Kerttu. Lehmät, lampaat, vuohet ja possut asustavat vapaina aitauksissaan, ankat ja hanhet tepastelevat lintulammellaan. Lisäksi tilalla on useita lintulajeja ja suuri kanitarha. Retken hinta sisältää lounaan Kotieläintilalla ja ratsastaa voi omakustanteisesti. Hinnat löytyvät osoitteesta: www.kannistontila.fi/ hinnasto.html. Jos toivot pääseväsi retkellä ratsastamaan, kerrothan asiasta etukäteen Terhille! Jatkamme matkaa kohti Loimaata ja Suomen Maatalousmuseo Sarkaa. Sarkamuseossa on mahdollisuus tehdä ostoksia museomyymälä Muurikissa. Muurikin valikoimissa on kauniita ja laadukkaita käsi- ja taideteollisia tuotteita, joista suuri osa on varsinaissuomalaista käsityötä. Vielä ennen kotiinlähtöä poiketaan nauttimassa kahvit Heikkilän aidon luomutilan kahvilassa Loimaalla. Heikkilässä kasvatetaan viljaa ja hereford-lihakarjaa sekä tuotetaan kuiviketurvetta. Tilalla on myös Luomupuati Volter, jossa on mahdollisuus tehdä ostoksia. Retken hinta on 20 euroa jäsenille. Se sisältää kuljetuksen, lounaan, pääsymaksut sekä iltapäiväkahvin. Paikkoja on 35, ja ilmoittautua voit aulapäivystäjälle toimiston aukioloaikoina ma–pe klo 10–14 p. 02 277 8778. 14 ITUJA 2/2012 Ryhmät kesällä Vapaaehtoistoiminnanohjaaja Terhi vetää Voimavararyhmää alkukesän ajan. Keskusteluryhmään voi osallistua vapaasti ja se pidetään ryhmähuoneessa kello 13–15 tiistaisin. Päivämäärät ovat: 29.5., 5.6., 12.6., 19.6., 26.6., 3.7. ja 10.7. Aihealueina muun muassa: tunteiden, ajatusten ja toiminnan merkitys kuntoutumisessa, menneisyys ja nykyhetki sekä tulevaisuuden muistelu. Elokuussa askarrellaan kesäisin teemoin torstaisin 9.8., 16.8., 23.8. ja 30.8. aina klo 12.30–14.00 ryhmähuoneessa. Jos sinulla on ideoita tai toiveita askartelupajaa varten niin kerro toki ajatuksesi Terhille tai tule toimistolle juttelemaan. Nuorten avoimet iltakahvilat parillisten viikkojen tiistaisin klo 18–20 jatkuvat kesälläkin kesä- ja elokuussa. Heinäkuussa olemme kiinni. Tervetuloa mukaan! Kesän kuvitus - taideryhmä Tule aistimaan kesää ITUn lähiympäristöön yhdessä ja tallentamaan kesän muotoja piirtäen ja maalaten. Ryhmä sopii kaikille kesän ystäville ja opastusta taiteiluun saa taidepiirin vetäjältä Hannalta, joka toimii ryhmän vetäjänä. Voit osallistua joko kaikkiin kertoihin tai yksittäiseen kertaan. Sateen sattuessa pysytellään sisätiloissa. Materiaalimaksu on 2€/kerta ja se sisältää pienen välipalan. Ennakkoilmoittautuminen aulapäivystäjälle toimiston aukioloaikoina. Tervetuloa taiteilemaan! ma 16.7. klo 13–16 to 19.7. klo 13–16 ma 23.7. klo 13–16 to 26.7. klo 13–16 Nuorten ryhmän kesän teemat ja tekemiset: Nuorten ryhmä kokoontuu kesällä torstaisin joka toinen viikko alkaen kello 15.00! Lähdöt retkille toimistolta. Torstai 7.6. minigolf (poikkeuksellisesti klo 17.00) Torstai 21.6. piknik (säävaraus) Torstai 28.6. lähtö Keskiaikamarkkinoille toimistolta kello 13.00! Kyseessä yhteislähtö eli varsinaista nuorten ryhmän kokoontumista ei ole tällä viikolla. Torstai 5.7. retki Forum Marinumiin ja/tai Turun linnaan Torstai 2.8. uimarantaretki (säävaraus) Torstai 16.8. unelmakartta-paja 15 ITUJA 2/2012 Metsäranta Metsärantapäivät alkavat taas! 13.6. on ensimmäinen keskiviikko, jolloin suuntaamme Ruissaloon, Metsärantaan! Metsärannasta nautitaan 22.8. asti. Grillaamme, pelaamme kesäpelejä ja nautimme kesästä. Tervetuloa mukaan! Kulkeminen Metsärantaan hoidetaan omatoimisesti ja kesäpäivän hinta on 4 euroa jos tahdot nauttia talon grillieväitä ja kahvia. Poikkeuspäivät, jolloin emme ole Metsärannassa ovat keskiviikot 4.7.2012 (Bussiretki) ja 25.7.2012 (Vepsän retki). Lisäksi Metsärantaa ei ole keskiviikkona 11.7. vaan torstaina 12.7. Muuta ohjelmaa Lähde kanssamme katsomaan musikaalia! Olemme varanneet 15 lippua Samppalinnan kesäteatterissa esitettävään Housut pois -musikaaliin. Näytös on lauantaina 30.6.2012 kello 15.00. Eläkeläislipun hinta on 26 euroa. Ilmoittautumisia ottaa vastaan aulapäivystäjä ja lipun tulee olla maksettuna viimeistään keskiviikkona 13.6.2012. Lähde kanssamme teatteriesitykseen! Olemme varanneet 15 lippua Linnateatterin esittämään Mielensäpahoittaja-näytelmään. Näytös on torstaina 12.7.2012 kello 19.00. Eläkeläislipun hinta on 20 euroa. Ilmoittautumisia ottaa vastaan aulapäivystäjä ja lipun tulee olla maksettuna viimeistään torstaina 7.6.2012. ITU ry osallistuu tänäkin kesänä jalkapallon Kimppaliigaan! Kimppaliigaa pelataan kesällä 2012 Teräsrautelan kentällä maanantaisin ja tiistaisin 21.5.–24.6. ja 30.7.–2.9. välisenä aikana. Peliajat saattavat muuttua! Seuraathan Kimppaliigan aikatauluja ITUn nettisivuilta. Tule nauttimaan hauskasta ja kaikille soveltuvasta norsupallon pelaamisesta yhdessä muiden itulaisten kanssa. Pelit pelataan pääsääntöisesti Kupittaan puistossa ja voit tulla mukaan myös kannustusjoukkoihin. Säävaraus! Lähdöt ITUn toimistolta yhteisesti aina klo 14.00 seuraavina päivämäärinä: ma 2.7. ma 9.7. ma 6.8. ma 13.8. ma 20.8. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Terhi lähtee kävelyille kesäkuussa maanantaisin klo 14.00. Jokaiselle kävelyretkelle on suunniteltu oma teema ja kävelyreitit sijoittuvat lähelle Turun keskustaa. Tervetuloa mukaan kävelyille, joiden aikana voit kuulla uusia asioita Turusta! Säävaraus ja lähdöt aina ITUn toimistolta. Kävelypäivät ja teemat ovat seuraavat Maanantai 4.6. Ihmeellinen Turku Maanantai 11.6. Suomen sydän Maanantai 18.6. Kaupunkitarinoita Maanantai 25.6. Romanttinen Turku palaa kartalle. 16 ITUJA 2/2012 XL Taas on tullut aika, kun lehdet kilpaa kirjoittelevat miten päästään rantakuntoon. On atkinsonin dieettejä, lentoemäntädieettejä. Tohtori Tolosen pillereitä, pussikeittoja. Pitäisi välttää kaikkea valkoista, sokeria, lisäaineita (karkit on niitä täynnä). Paastotakin pitäisi aika ajoin ja karppaaminen on suurta muotia. TV:stä tulee ohjeita miten läski lähtee, on jumppaa, humppaa, pumppia ja zumbaa, rasvanpoltto-ohjeita vaikka kuinka ja paljon. Skarpata pitäis. Luin 1922-Kauneuden kirjasta sellaisen ohjeen laihduttamiseen. Siinä kehotettiin juomaan päivässä 1,5–2,5 litraa maitoa ja vain vähän vettä. Oli todettu tehokkaaksi, että silleen. On olemassa niin monta lihavuuden muotoa ja monta rajoittamiskeinoa, ettei ole ihme vaikka joka toisella naisella olisi tiedossaan toinen toistaan parempi varmasti auttava laihdutuskeino, jonka avulla ystävätär, ennen niin kauhean paksu, on nyt tullut ihan hämmästyttävän laihaksi. Itse seisoin peilin edessä, näin allit, selluliitit, muhkuroita, jenkkakahvoja. Napaani en enää ole nähnyt kymmeniin vuosiin. Siinä, missä ennen näkyi tyytymättömyys, näkyy nyt eri nainen, joka on nähnyt elämää ja nauttii siitä. vähän pyöreä, itsensä näköinen. Uskaltaudun rannalle tällaisena. Asetun makaamaan selälleni, annan auringon hyväillä ihoani. Hymyilyttää, kun tuli mieleeni ajatus: ”Maailma on iso eläintarha, sinne mahtuu kalkkunoita ja norsuja.” Vielä lopuksi siskot: ei haittaa vaikka puntarissa on ykkösen jälkeen kaksi nollaa, pääasia on että on hyvä olla. Aurinkoa ja rantoja odotellen Marjaliisa S-Etukortilla bonustavapaan kaupan tuotteista Kesähelteellä on tärkeää huolehtia nesteytyksestä, niin kuin tämä berliiniläismies ”brausilla” eli limonadilla. 17 ITUJA 2/2012 ITUn Hyvän mielen viikko Hyvän mielen viikkoa vietettiin ITUssa 23.4.– 27.4.2012. Maanantaina aloitimme teemalla itsetuntemus, jota käsittelimme keskusteluryhmässä ja ryhmähuoneen Maalausmajassa. Maalausmajassa sai maalata tai piirtää oman kuvansa paperille ja teimmekin varsin erilaisia kuvia. Oli mukava nähdä, kuinka erilaisilla tavoilla voimme omakuvamme ilmaista. Tiistaina kokoonnuimme aulaan keskustelemaan turvallisuudesta. Kävimme läpi turvallisuuden ja turvattomuuden käsitteet sekä esimerkkejä erilaisista ensiaputaidoista. Vertailimme omaa kokemaamme turvallisuuden tai turvattomuuden tunnetta toisten kertomuksiin. 18 Keskiviikkona ryhmähuoneeseen perustettiin aarrekarttapaja, jota veti ITUn jäsen Riitta Karjalainen. Suunnitelmissa oli myös lähteä käymään Forum Marinumissa, mutta osallistujamäärä ei ollut päätä huimaava aurinkoisen sään vuoksi. Innokkaimmat olivat varmaankin hakeutuneet ulkoilemaan, joten päätimme siirtää Forum Marinumin retken kesälle. Torstaina vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Terhi, projektityöntekijä Malla sekä opiskelijat Tiia ja Outi osallistuivat Mielenterveyden keskusliiton Turun aluekeskuksen järjestämään Hyvän mielen päivän tapahtumaan Hansatorilla. Opiskelijat toimivat hyvän mielen lähettiläinä antamalla hierontaa hierontapallolla ja lakkaamalla kynsiä. Oli mukavaa huomata, että muutama ITUn jäsen tuli meitä tervehtimään Hansatorille! Perjantaina oli Hyvän mielen viikolla luvassa Tarinapaja. Osallistujat olivat kaikonneet ilmeisesti jokirantaan tai muualle ulkoilmaan, koska iltapäivään taittuessa Kohtaamispaikka ja toimisto olivat todella hiljaisia. Mutta tämä ei meitä lannista! Nauttikaamme kauniista ilmoista niin kauan, kun niitä riittää. Kesä on kuitenkin lyhyt ja, ennen kuin huomaammekaan, olemme jo syksyssä sadepilvien syleilyssä! Hyvää mieltä ja aurinkoista kesää toivottelevat: sosionomiopiskelijat Tiia Bäcklund ja Outi Vesterinen ITUJA 2/2012 Pikku Prinssi Tehtaalla TEHDAS-Teatteri ja Turun kaupunginteatteri toivat keväällä näyttämölle Antoine de SaintExupéryn maailmankirjallisuuden klassikon Pikku Prinssi. Eräs lentokonetta työkseen lentävä iso ihminen putoaa aavikolle ja joutuu hengenvaaraan. Polttavan auringon alla, kaukana asutuksesta, hän yrittää yksin korjata haaksirikkoista menopeliään. Korppikotkien sijaan paikalle ilmestyykin pikkuruinen prinssi, joka ei näytä olevan janoinen, ei nälkäinen, eikä ollenkaan huolissaan tilanteesta. Elämä on ihme, jota aikuinen ei ymmärrä. Pikku Prinssi -esitys käsittelee ihmisyyden isoja teemoja: merkityksen ja ihmeen kokemista ilman yliluonnollisuutta. Pikku Prinssi pystyy kokemaan arkisetkin asiat ainutkertaisina. Olemmeko me menettämässä tämän taidon? – Minun aavikkoni on näyttämö, siellä on ollut tällä kertaa poikkeuksellisen paljon elämää, sanoo ohjaaja Ville Kurki. Näyttelijät Markku, Fia, Janna ja Falke sytyttävät näyttämön elämään. Sentimentaalisuus, tekopyhyys ja kovapintaisuus loistavat poissaolollaan, niiden sijaan versoo herkkävaistoinen ja loputtoman uuttera etsintä. Tällaista näyttämökeitosta harvoin näkee! Esityksen on käsikirjoittanut ja sen ohjaa elokuvanteon kautta teatterimaailmaan päätynyt Ville Kurki. Esitys ei sovi vanhuksille, aikuisille, ei nuorille, eikä lapsille. Se sopii ihmisille. ITUn kulttuuri- ja kirjallisuuspiiri vierailee Tehdasteatterissa keskiviikkona 19.9. klo 18.00. Esityksen kesto n. 1 tunti. Liput á 8 euroa tulevat myyntiin ITUn toimistoon syyskuun alussa. Nouda oma lippusi ajoissa. Esiintyjät: Ishmael Falke, Janna Haavisto, Markku Tuulenkari ja Sofia Molin. Lavasteet: Tommi Lindman Äänet: Kalle Terästö. Videoprojisoinnit: Maarit Vaahteranoksa. Valot: Jarkko Forsman. Nukentekijä: Tove Boysen. Tuottaja: Siina Siltanen. 19 ITUJA 2/2012 Pakinallinen elämänkerta perustajajäseneltä ”Kyll’ mä parusisinki ko mä alkku pääsisi”, sanoi rotuvähemmistöläinen pikkupoika kerjuulla. Ontuilen kyynärsauvojen varassa ja astuu taksista hiljaa hivuttaen kuin prinsessa lasikenkineen. Lounais-Suomen tournee Turun kaupungin sairaalasta Laitilan jo lakkautettuun hovisairaalaan ja jälleen Raision seudun sairaalaan sääririkkona oli antoisa, joskaan ei hetkeäkään virkistävä. Huvittava kyllä, mikä huumorintaju olisi pikimusta Huhu kiersi Laitilan käytävillä, miten Uudessakaupungissa on huumehörhöjä ja muuten vaan tolkuttomia sekopäitä. Ehkä niissä ahtaissa ympyröissä helpotti kuvitella, että kauheampaakin on. Vuosia sitten kun olin nuori ja mahdollisesti nättikin, sama supuna ja hutuna kävi psykiatrin vanhan klinikan osastoilla – esimerkiksi ”kakkosen” potilaat olivat niin terveitä liittyäkseen Ituun, silloiseen mielenterveysklubiin oli oltava sekä hullu että sitkeä hakatessaan päätä seinään. Pullan tuoksu ja grillimakkaran aromi murtavat sentään vankimman ennakkoluulon kiviaidan. Anon ulkomaan kirjeenvaihtajan toisaikaista vakanssia. Paljoa ei tapahdu, haavoituin: siirsin ravintola Otavan terassilla nuottasilakkaa vastapäisen vaarin kassista nurkassa löhöävän puolentoista leiviskän kollikissan nenän eteen. Salamannopea, kiittä- 20 mätön suhaus! Kolme hoitolasta kiipeili kinoksilla, neljäs livisti – suosittelin hoitotädeille narukytköstä alppienvaltaajien tapaan. Yritän saada aikaani kulumaan – mainio kirjasto ja lukusali on kiinni toukokuuhun Asti. Tietokoneita ohjelmoidaan. Muistan ajan maalta, kun lainauksen hoiti paikallisen poliisin muija mustekynällä ja piti huutaen koko kakarakatraan poissa aikuisten hyllystä. ”O tempora o mores” tai jotain sinnepäin muinaisrooman murteella. Kutistun ja supistun, ainakin aivojen puolesta. Katselen joutsenien lepattelua, mutta telkkari ja tekstinkäsittely ei toimi. Turun aikoihin avulias naapuri asenteli päivyri- ja tekstiohjelmia koneeseen – ja olin kuulevinani irtorattaiden ja pulttien kolinaa, kun yritin siirtyä sivulta toiselle. Siinä sitä ollaan tunnetusti (?) vahva itsehillintäni oli pettää, kun valaisimen asennusta korjaaman tullut talkkari alkoi selostaa mikä on palovaroitin – laskin kymmeneen etuperin, takaperin latinaksi. Kyseisestä vempaimesta tuli tunnelmakynttilän vuoksi TYKS:n ihotaudeilla vettä niskaan. Kärsämäessä vuonna nolla tuli korpunpaistosta ja uunisilakoista Maarian VPK paikalle. Harmi, että unohdin pyytää Urpo Ylösen nimikirjoitusta – itselle ja Aki-Elmerille. (Iso hali hänelle jos voi tavoittaa!) Haikeutta on se, ettei tiedä, missä vanhat tutta- vat ovat – mullan alla vai päällä, sikäli mikäli päällä: kotona vai Kupittaalla. Mikäli kotona, missä päin maailman turkua. Tällä hetkellä Raine Cent (ent. pj. vpj yms. yms.) tunkee perunia kattilaan ja prosua pannuun. Jurppii sydänalasta, että oletetaan heidän syövän hoitokodin ruokalassa – joku talkkarin tapainen ilman muuta komensi näin. Kuten on ilmiselvää, suutuin ja kovin. Kyllähän ihmisen pitää olla itsenäinen niin kauan kuin kykenee – ja sen jälkeen ainakin itsepäinen tuntemattoman Rokkakin kieltäytyi menemästä ambulanssiin jalat edellä – mistä johtuu. Minäkin muistelin vähän aikaa ennen kuin hoksasin. Enpä kerro mitä! Minulla on toisaalta paha tapa selitellä liikaa tai olla selittämättä. Niin tai näin: aina haukuttiin! Myötätuntoiset terveiset Ituja–lehdentekijöille. Puurtakaa, puurtakaa! Kyllä kotosuomessa paperipuuta riittää! Mielenterveyskuntoutujat eivät lopu nekään koskaan – jos siltä näyttää asiantuntijat keksivät uusia diagnooseja. Mikäli nämäkään eivät tähyiltävään sovi – tuo on jo niin kummaa, että sinällään kelpaa hoitoperusteeksi. Minulle kaiken karttuvan harmin lisäksi arkkitehti on jättänyt tiiliseinän peittämättä ja sutasuttanut valkoiset maalit päälle. En laske! En laske! Enkä laske! - Marita ITUJA 2/2012 Jäseniltä Mikä on sairasta? Valtaosa väestöstä napostelee psyykeensä sanelemana säännöllisesti sokeriherkkuja, joista vain harvat pidättäytyvät kokonaan. Psykiatrian itsensä tilastokriteerein siten sokeriton elämänmeno on psyykkisesti poikkeavaa ja makeisten tai pikkuleipien popsiminen yleisempänä psyykkisesti normaalia. Todellisimpia mielenterveysongelmia ovat huolet ja murheet, joista osa voi joskus olla peräisin hoitokoneistosta itsestäänkin. Jos diagnooseja on lätkitty kielletyssä sosiaalisessa valvontamielessä, tulee asia väistämättä paljastumaan. Psykiatrian yliopistollisessa Psykiatria-oppikirjassa vuodelta 2004 ohjeistetaan diagnostisoimaan skitsofrenia yhteiskunnallisten asioiden tonkijoille. Mika Reinikainen Vanha Vaasa Vaisaaren urheilujoukkueissa Helsingissä oli yhtenä maaliskuun torstaina MTKL:n käsipallon mestaruusturnaus. Pelasimme välierien kautta finaaliin ja voitimme suomenmestaruuskultaa luvuin 6–5. Me Vaisaaren joukkueen pelaajat saimme kultamitalit ja kiertopokaalin sekä oman pokaalin, joita pidetään palvelukopilla. Syksyllä aloitetaan käsipallon harjoitusryhmät ja olemme nyt käsipallon kärkiryhmässä. Turussa oli 2.5. Leaf-areenalla salibandyturnaus, johon osallistui 8 joukkuetta. ITU, Toivo, Loiste, Team 38, Raision Blues, Vaisaaren puhti, Reimari ja Bovallius. Alkusarjat pelattiin kahdessa neljän joukkueen sarjassa, minkä jälkeen olivat vuorossa välierät ja tietenkin finaali sekä pronssiottelu Pelasin alkulohkossa kaksi peliä maalivahtina. Pelasin Raision Bluesia vastaan nollapelin ja voitimme ottelun 7–0. Toisessa pelaamassani alkulohkon ottelussa voitimme 3–2. Näin saimme paikan välieriin ja välierien kautta pronssiotteluun, jonka ikävä kyllä hävisimme. ITU voitti kultaa. Mika Kopra 21 ITUJA 2/2012 Huostaanotto on kipeä paikka juudesta oikeudessa. Hänen tapauksessaan yhtenä huostaanoton perusteena oli käytetty aikaisempaa terapiasuhdetta. Kokemustensa perusteella Leikonniemi oli huolissaan siitä, että vanhempi jää hyvin yksin hakiessaan oikeutta. Huostaanottopäätöksestä vastuussa olevilta virkahenkilöiltä ei saa tietoa ja sosiaaliasiamiehenkin koetaan olevan voimaton auttamaan. Perheet suojelukseen Lastensuojelu painottuu liikaa lasten huostaanottoon. Huostaanotto aiheuttaa kriisin perheelle, mutta huostaanoton kautta ilmenee koko lastensuojelun kriisi. Näin voi tiivistää Propellissa järjestetyn keskustelutilaisuuden pääviestin. Mielenterveyden keskusliitto otti keväällä kantaa lasten huostaanotossa ilmenneisiin ongelmiin. MTKL:n mukaan lastensuojeluviranomaiset tekevät toisinaan hätiköityjä johtopäätöksiä vanhemmuuden tasosta pelkästään sen perusteella, että vanhemmalla on mielenterveysongelma. MTKL huomauttaa kannanotossaan, että sosiaaliviranomaisella ei yleensä ole tarkkaa tietoa mielenterveysongelman laadusta, vakavuudesta eikä vanhemman oireiden senhetkisestä tilanteesta. Perusoletus näyttää olevan, että aiempi tai nykyinen mielenterveysongelma leimaa vanhemman vajavaiseksi huolehtimaan lapsestaan. 22 Mielenterveysongelma ei tee läpikehnoksi vanhemmaksi Perheterapeutti ja ylihoitaja Anita Birstolin totesi puheenvuorossaan, että esimerkiksi masennus ei merkitse kokonaisvaltaista kyvyttömyyttä vanhemmuuteen. Birstolin kertoi, että lasten huostaanottoa koskevat lausunnot ovat usein läpikotaisen ja epärealistisen negatiivisia. Sosiaaliviranomaisten tulisi antaa tasapuolinen huomio niille asioille, jotka perheessä ovat hyvin. On ajateltava niin, että toiset asiat ovat hyvin ja toisissa asioissa masentunut vanhempi tarvitsee tukea. Omasta kokemuksestaan tilaisuudessa puhui Ani Leikonniemi ”HOL Huostaan otetut lainvastaisesti”-järjestöstä. Yhdistys tukee niitä vanhempia, joiden lasten huostaanotto on tehty laittomasti ilman päteviä perusteita. Yhdistys ei kuitenkaan vastusta huostaanottoa yleisesti. Leikonniemi on itse joutunut taistelemaan lapsensa huolta- Birstolin haluaa, että lastensuojelun rinnalla korostetaan kokonaisvaltaista perheensuojelua. Jo lastensuojelulaki edellyttää, että huostaanotto on viimesijainen lastensuojelun toimenpide, johon ryhdytään vasta, kun avuohuollon palvelut ja tuki eivät riitä. MTKL:n lakimies Merja Karinen kritisoi suomalaista lastensuojelua siitä, että hyvästä laista huolimatta käytännön toiminta on epäonnistunutta. Avohuollon toimenpiteet, kuten kotipalvelut, ovat hyvin vähäisiä ja huostaanottoja on paljon. Karisen mukaan avohuollon toimenpiteiden taustalla on liian vähäiset resurssit. Yhdellä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on keskimäärin 60–80 asiakasperhettä. Vikaa on myös toimintatavoissa, sillä monelle perheelle huostaanotto tulee yllätyksenä. Birstolin kertoi, että perheiden kanssa ei puhuta avoimesti huostaanoton mahdollisuudesta, vaikka se olisi ollut lastensuojelun työntekijöiden omassa mielessä. Hän kuulutti sosiaalityöntekijöiltä avointa keskustelua asioiden oikeilla nimillä. Myös perheet toivovat työntekijöiltä tiukempia ja selkeitä rajoja. ITUJA 2/2012 Kommentti ITUn harjoittelija, sosionomiopiskelija Outi Vesterinen sai viereisen artikkelin esiluettavaksi. Lastensuojeluun ja huostaanottoon liittyvät asiat ovat tulleet Outille tutuksi sekä opiskelun että harjoittelun kautta. Outi kertoo, että harjoittelussa Turun Pienten lasten vastaanottokodissa huomasi, miten valtavien haasteiden kanssa sosionomit työskentelevät. Työntekijät joutuvat antamaan lausuntoja tilanteissa, joissa vanhemmalla on mielenterveysongelma, mutta tietoa mielenterveysongelmista on liian vähän. Vastaanottokodin työntekijät joutuivat ottamaan asioista itse selvää, mutta koulutusta tai konsultointimahdollisuuksia pitäisi selvästi parantaa. Lastensuojelu ja psykiatriset palvelut ovat liian etäällä toisistaan. Outin kokemus on, että ennaltaehkäisevältä perhetyöltä on viety rahat ja rahaa on jäänyt vain siihen, mikä on ehdottoman pakollista: huostaanottoon. Ennaltaehkäisevä työkin on lakisääteistä, mutta sen velvoitteet on helppo täyttää paperilla. 23 ITUJA 2/2012 ITUn pääsiäisleiri Sinapin leirikeskuksessa ITU ry:n kevät polkaistiin käyntiin pääsiäisleirillä Sinapin leirikeskuksessa 26.–27.3.2012. Auringon säteet syleilivät meitä molempina päivinä, joten oli mukava viettää aikaa myös ulkona. Saavuimme maanantaina Sinapin leirikeskukseen lounaalle. Leirikeskus sijaitsee metsän siimeksessä Kakskerran saaren kaakkoiskulmassa. Leirikeskuksen pihalta avautuu upea näkymä Kirjalansalmelle ja Vappariin. Horisontissa siintää Parainen. Maanantaina iltapäivällä seuraamme liittyi pastori Pekka Leppänen, joka piti hartauden kappelissa ja Raamattu-aiheisen tietovisan. Päivä kului nopeasti mukavasta seurasta nauttien. Päivällisen jälkeen aloimme odottaa saunaa ja grillausta. Sitä ennen Terhi ja Tiia kokosivat porukkaa alakerran pieneen keittiötilaan. Pöydälle oli levitetty erivärisiä papereita, paljon erilaisia lehtiä, monta purkkia liimaa ja saksia. Aiheena oli leikata lehdistä itselle tärkeitä kuvia ja tekstejä. Ne liimattiin paperille ja siitä muodostui jokaiselle oma unelmakartta. Unelmakartat kertovat unelmistamme, toiveistamme ja haaveistamme. Unelmakartat sai ottaa mukaan heti työskentelyn jälkeen. Sauna oli suunniteltu seitsemäksi. Suurin osa osallistujista rynnisti saunomaan hieman ennen seitsemää, koska Salatut elämät alkoi kello 19.30. Takkahuoneessa oli mukava lämmitellä saunan jälkeen katsoen tuttua ohjelmaa. Illemmalla grillasimme makkaraa, joten avasimme grillikaudenkin jo ennen huhtikuuta! Tiistaista oli tulossa hieman kevyempi päivä kuin maanantais- 24 ITUJA 2/2012 ta. Aamupäivällä oli varattu aikaa ulkoilulle ja rentoutumiselle. Muutama jäsen innostui Terhin ja Jannen kanssa ulkona pelaamaan Mölkkyä. Peli kestikin niin kauan, että seuraavaksi suuntana oli ruokasali ja lounas. Lounaan jälkeen kokoonnuttiin alakerran pieneen keittiötilaan. Tällä kertaa pöytä oli peitetty kahdella isolla vahaliinalla pöydän oman pinnan suojaamiseksi. Pöydällä oli neljä värikästä purkkia, paljon erilaisia papereita, siveltimiä ja vesivärejä. Vesiväreille oli varattu myös pieniä lasipurkkeja siveltimen puhdistamiseksi. Pian meille selvisi, että väripurkeista kaadettiin sormivärejä kertakäyttölautasille ja sormiväreihin sekoitettiin tuoksuöljyjä. Jokainen sai oman ominaistuok- sunsa: punainen – mansikka, sininen – vanilja, keltainen – mandariini ja vihreä – vihreä tee. Maalailimme sormiväreillä papereille ja huomasimme tuoksujen jäävän niin kuviimme kuin sormiimme. Osa innokkaista käytti sekä sormivärejä että vesivärejä omiin taideteoksiinsa. Jätimme maalauksemme kuivumaan mennessämme päiväkahville. Kahvin kanssa tarjottiin pullaa, nam! Ehdimme hetken levähtää, kunnes Tiia alkoi houkutella porukkaa levyraatiin takkahuoneeseen. Tällä kertaa levyraati oli hieman erilainen kuin yleensä: jokainen sai vuorollaan sanoa numeron, jonka mukaan joltain levyltä soitettiin kappale. Kukaan ei saanut tarkoituksella valita kappaletta, vaan numeron perusteella laitettiin soimaan joku. Olipas erikoinen levyraati! Voittajaksi selviytyi Reijo Kallio. Levyraadin jälkeen istahdimme rinkiin kertomaan leiripalautetta ja mielipiteitämme leiristä. Muutama toivoi pidempää leiriä, yksi yö tuntui liian lyhyeltä. Makkaranpaisto oli monen mieleen, samoin leirin tarjoama rentoutuminen ja rauha. Oli myös mukava tutustua uusiin ihmisiin, kuten projektityöntekijä Mallaan ja opiskelija Tiiaan! Leiripalautteen jälkeen alettiin pakata tavaroita, tyhjentää huonetta ja palauttamaan avaimia. Päivällisen odottelu keskittyi leirikeskuksen aulaan ja oli mukavaa saada murua rinnan alle ennen kotiinlähtöä. Bussi takaisin Turun keskustaan lähti pysäkiltä kuuden maissa. Mielettömän hauskasta leiristä kiittäen Sosionomiopiskelija Tiia Bäcklund 25 ITUJA 2/2012 Työssäoppimisjakso ITUssa Aloitin viime syksynä työssäoppimisjakson täällä ITUssa. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan opinnot päättyvät viimeistään kesän aikana. Harjoittelujakson alussa sain tehtäväksi järjestää bussiretken Raumalle. Mietitytti jonkin verran että miten onnistuu kun en ennen ole moista järjestänyt. Oli siinä monta aikaa vievää asiaa mitä piti selvittää. Aistin tunnelmaa retken aikana ja arvioin että retki onnistui kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi aikataulutus piti. Sain retken järjestämisestä uskoa ja luottamusta että jossain tuolla maailmalla onnistuu muutkin erilaisten ta- pahtumien järjestäminen. Annan itselleni luvan harjoitella. Luontokoulun aloitin vuoden vaihteen aikoina. Täytyy myöntää että suunnittelu osittain epäonnistui ja kokoontumiskerrat jäivät omasta puolesta vähäisiksi. En analysoi syitä tässä vaan vasta jakson päätyttyä mietin onnistumisia, ja mitä tekisin toisin. Kiitos kuitenkin kävijöille. Musiikkiryhmän osalta kokoonnuttiin muutamia kertoja ja pidettiin kaksi soittokertaa kohtaamispaikan puolella. Kiitos osallistujille. Sporttiryhmä kokoontui syksystä keväälle jopa toukokuulle. Kokeiltiin monia eri liikuntalajeja joka toinen viikko. Omasta puolesta sanon, että kivaa oli. Muutama jäsen löysi sulkapallon omaksi lajiksi ja pelailevat omalla ajalla. Kiitos aktiiviporukalle kun jaksoitte osallistua. Mielessäni on jotain ulkoliikunta tyyppistä kesällä tai alkusyksyllä, kunhan saan opinnot loppuun. Ilmoittelen suunnitelmista myöhemmin. Toivon ja uskon, että alkanut projekti tukee siihen osallistuvia, jotta he löytävät ITUsta sisältöä elämään. Lopuksi vielä kiitos kaikille työntekijöille yhteisestä ajasta. Janne Mannonen Disco Fever ITUn vappujuhlissa 26 ITUJA 2/2012 27
© Copyright 2024