HOLLYWOOD EI HÄIVYTTÄNYT PERÄPOHJOLAA
VIRTAVIESTI TI E DOTU SL E H T I P V O - V E S IV O IM A N T O IM IN T A - A L U E E N ASU KKA I LLE 1/2013 Stunttikohtausta kuvattiin Isohaaran sillalla yön pimeydessä. Teksti Jaakko Ahlstén Kuvat Jyrki Kallio-Koski HOLLYWOOD EI HÄIVYTTÄNYT PERÄPOHJOLAA Kylmä ja tuulinen maaliskuun ilta Isohaaran patosillalla. 70-lukulainen mustalla vauhtiraidalla varustettu punainen Opel kiitää sillan yli kuutta kymppiä illan hämärään. Joku huutaa ”se oli hy- Jo kolmetoista vuotta Hollywoodissa vaimonsa Irina Björklundin kanssa asunut näyttelijä-ohjaaja Peter Franzén kuvasi debyyttiohjaustaan Tumman veden päällä Keminmaassa. Kotikonnuilla oleskelu ei ollut vain lepäämistä ja muistelemista, vaan työntäyteistä aikaa. Hollywood - työpaikka ja koti Vaikka Franzén on jo asunut 13 vuotta Hollywoodissa, ei hän silti ole unohtanut juuriaan. Hän toivoo voivansa jatkaa näyttelemistä ja ohjaamista, mutta Hollywoodissa oleminen ei ole vä” ja muu liikenne pääsee taas liikkeelle. Peter Franzén seuraa kuvausten valmisteluja keskit- Isoisä töissä Pohjolan Voimassa asuimme silloin kirkon lähellä ja mummola oli tyneesti pakkasesta huolimatta. Hollywoodissa Kemijoki ja Isohaara ovat jättäneet lähtemättö- jokivarressa toisella puolella. Kun luukut oli- – Tulevaisuudessa toivoisin olevani lähem- ei tule näin kylmä, mutta silti Franzén nauttii män jäljen Peter Franzéniin, ja hänellä on monia vat auki, tuota vettä katsottiin myös sillalta, pänä Suomea, ellen jopa Suomessa, terveenä kotiseudulla olemisesta. hyviä muistoja alueesta. Temaattisesti kuitenkin Franzén muistelee. ja perheen kanssa. Onhan Los Angeleskin koti, hänelle välttämätöntä. – Rakas alue tämä minulle tietenkin on, joki liittyy jopa uhkaavasti hänen omaelämäker- Hänen isoisänsä oli rakentamassa Isohaaran siellä on ystävät ja perhe, mutta siellä on taval- ja tähän asti olen käynyt täällä monta kertaa ralliseen romaaniinsa, Tumman veden päällä. voimalaitosta, ja moni hänen perheestään oli ke- laan koko ajan töissä. Tiedän mistä tulen, missä vuodessa. Vaikka lähimmät sukulaiset ovat jo Franzén on itsekin ollut sen veden päällä. sätöissä tukkien uitossa. Hän ei itse kuitenkaan minun juureni ovat ja mikä on se sielunmaise- ehtinyt töihin jokivarteen. ma, joka on muovautunut jokivarressa asuessa. poisnukkuneet, ovat tätä elokuvaa tehdessä – Kyllähän sitä kiellettyjä asioita tuli tehtyä vanhat ystävyydet lämmenneet sekä löytynyt ja ne muistaa edelleen. Alakalliolla seurattiin – Muutin täältä pois 16-vuotiaana, joten Uskon vahvasti, että veden äärellä syntymisellä uusia ystäviä. Onhan täällä nyt oltu viisi viik- veden vyörymistä, kun padon luukut olivat au- en ehtinyt esimerkiksi tukkien uittoon. Oli kui- on ihmisiin pitkäkestoinen vaikutus. Se on oma koa, vaikkakin ne ovat olleet aika työpainottei- ki, ja joskus juostiin kavereiden kanssa tukeilla. tenkin jännä seurata, kun puita laskettiin uitto- sielunmaisemansa tuo joki, sen virtaus ja kaik- sia, kun siinä ajassa on ollut 32 kuvauspäivää, Kyllähän niitäkin vielä näki 70-luvulla tuossa ränniä pitkin alas. Tavalla tai toisella siis jokivarsi ki mikä siihen liittyy, kalastajineen kaikkineen, Franzén tuumii. joella. Joen yli tuli paljon pyöräiltyä, koska kuului tiiviisti elämään, Franzén sanoo. Franzén summaa. Ohjaaja Franzén seuraa kuvausvalmisteluita keskittyneesti Isohaaran voimalaitoksen vieressä. VIRTAVIESTI 2/2013 1 PÄÄKIRJOITUS Pertti Pietinen Voimavaroja yhdistämällä turvataan vesivoimaosaamisen säilyminen toimitusjohtaja PVO-Vesivoima Oy Pitkään valmisteltu PVO-Vesivoiman käynnissä- Kumppanuustoimintamalliin siirtymisen tär- osaamista laajentaa ja näin turvata kustannus- pidon toimintamallin muutos toteutuu syyskuun keimpinä tavoitteina ovat kustannustehokkuu- tehokkaalla tavalla osaamisen säilyminen, kun alussa. Tuolloin siirrytään kumppanuustoiminta- den parantaminen ja osaamisen varmistaminen monia pitkän työuran tehneitä huippuosaajia jää malliin, jossa yhteistyökumppani YIT Teollisuus pitkällä aikavälillä sekä toiminnan joustavuuden eläkkeelle lähivuosina. Oy ryhtyy hoitamaan kunnossapito- ja käyn- kehittäminen. Järjestelyillä ei ole vaikutusta voimalaitosten ninvalvontatehtäviä Ii- ja Kemijoen vesivoima- YIT:llä on Oulu-Kemin alueella noin 500 eri toimintaan eikä ympäristöasioiden hoitoon. Lai- laitoksilla. YIT:n nimi tosin vaihtuu vielä ennen osa-alueiden osaajaa. YIT Teollisuus on Suomen toksia on kunnossapidettävä ja valvottava kuten toiminnan aloittamista Caverion Oyj:ksi, kun YIT johtavia teollisuuden palveluiden tarjoajia ja lisäksi ennenkin. Tosin tutulla pohjolanvoimalaisella saat- jakautuu kesän aikana kahdeksi pörssiyhtiöksi. yhtiöllä on pitkä kokemus eri teollisuuden aloilta taa syksyllä olla päällään totutusta poikkeavan vä- Toteutettavassa järjestelyssä 27 PVO-Vesivoi- kunnossapidon menestyksekkäästä toteuttami- riset haalarit ja auton kyljessä uusi logo, ja mukana sesta ja kehittämisestä. vesivoiman saloihin tutustuva innokas oppipoika. man työntekijää siirtyy kumppanin palvelukseen ja PVO-Vesivoimassa työskentelee muutoksen läpiviennin jälkeen 14 työntekijää. PVO-Vesivoiman ja YIT:n voimavaroja yhdistämällä voidaan vesivoimalaitosten käynnissäpito- Toivotan lukijoillemme hyvää ja virkistävää kesää. Kaikkia Pohjolan Voiman voimalaitoksia valvotaan ja käytetään keskitetysti Harjavallasta Teksti Martti Ahlstén Kuva Jyrki Kallio-Koski Sähköä myydään ja ostetaan sähköpörssissä ja sen hinta määräytyy markkinaperiaatteiden mukaisesti. Markkinat ohjaavat myös vesivoimalaitosten käyttöä, mutta lupaehtojen vastaisesti vesistöjä ei säännöstellä, oli markkinatilanne mikä tahansa. JOHAN NYT ON MARKKINAT Pohjoismainen sähköpörssi voi olla useita. Esimerkiksi jokin tuotantolaitos tyyppeihin verrattuna ylivoimainen paitsi hin- Sähkö ostetaan ja myydään pohjoismaisessa voidaan joutua pysäyttämään teknisistä syistä, tansa, myös nopeutensa takia. Kun tulee ku- sähköpörssissä, Nordpool Spotissa. Myyjiä ovat kulutus voi olla suurempaa kuin oletettiin tai lutuspiikki, vesivoimalaitos saadaan tarvittaessa pääasiassa sähkön tuottajat. Ostajia ovat säh- tuulivoimaloita ei voida käyttää, koska ei tuule. käyntiin nollasta täysille tehoille muutamassa köä kuluttajille ja yrityksille myyvät kaupalliset Tällöin sähkökauppaa tehdään päivän sisäisillä minuutissa. yhtiöt ja suuret teolliset tuotantolaitokset. Pörssi eli Elbas-markkinoilla. on markkinapaikka, jossa hinta määräytyy ky- – Vesivoiman arvo sähköntuotannon säätäjänä Suomessa nousee sitä mukaa, kun synnän ja tarjonnan mukaan kuten millä tahan- Vesivoima parasta säätövoimaa käyttöön otetaan esimerkiksi tuulivoimaan tai sa markkinoilla. Voimayhtiöt päättävät markkinatilanteen pe- aurinkoon perustuvia vaikeasti säädettäviä tuo- Kun Pohjolan Voima perustettiin 70 vuotta sit- Sähkön tuntikohtainen hinta on periaat- rusteella, millaisissa laitoksissa sähkö tuote- tantomuotoja. Kun ei tuule tai aurinko ei paista, ten, voimayhtiöiden toiminta oli suoraviivaista. teessa sama kaikissa Pohjoismaissa ja Virossa, taan. Esimerkiksi ydinvoimalaitoksia kannat- voimala ei tuota sen enempää peruskuormaa Ne tuottivat, myivät ja siirsivät myymänsä säh- koska ne kuuluvat samaan sähköpörssiin. Käy- taa käyttää tasaisesti, koska ne ovat kalliita kuin säätövoimaakaan. Saamatta jäänyt sähkö kön käyttäjille. Jos halusi jonkin tietyn voimayh- tännössä tuntikohtainen hinta välillä vaihtelee, investointeja, mutta niiden käynnissä pitämi- pitää tuottaa jotenkin muuten ja usein hyvin tiön tuottamaa sähköä, voimalaitokselle piti olla koska siirtoverkko ei kykene kovimman kysyn- nen on edullista. Tällaisia laitoksia kutsutaan nopeasti, Laukamo selvittää. suora voimansiirtoyhteys. nän aikana siirtämään sähköä maasta toiseen peruskuormalaitoksiksi. Vesivoiman kysyntää suunnitellaan Tänään sähkön tuotanto, siirtäminen ja riittävästi. Tällöin tulee pullonkauloja, ja tun- – Kun sähkön kysyntä kasvaa niin suurek- myyminen on eriytetty toisistaan. Voimayhti- tikohtainen hinta nousee siinä maassa, johon si, että peruskuorma ei riitä, aletaan käynnistää pitkäjänteisesti öt tuottavat sähkön ja toimittavat sen riippu- sähköä ei voida siirtää vaan se joudutaan itse kaasua tai kivihiiltä polttavia laitoksia. Niiden Vaikka markkinaohjauksessa suunnittelun pe- mattomaan valtakunnalliseen kantaverkkoon, tuottamaan kalliimmalla hinnalla. Se on kysyn- käyttäminen on kalliimpaa kuin ydinvoima kor- rusaikayksikkö on päivä, vesivoiman käyttöä ei jonka haltija, Fingrid, toimittaa sen paikallisiin nän ja tarjonnan laki. keiden polttoainekustannusten takia. Vesivoima voida suunnitella näin lyhyellä aikajänteellä. jakeluverkkoihin. Sähkön tuntikohtainen markkinahinta on ydinvoiman tapaan edullista, mutta sitä käy- – Vesivoimalaitokset toimivat säännöstel- Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpai- määritellään vuorokaudeksi kerrallaan. Tätä tetään Suomessa ennen kaikkea säätövoimana. lyissä vesistöissä, ja laitosten lupaehdoissa on lulle vuonna 1998. Siitä lähtien kuluttajilla on kaupankäyntiä kutsutaan Elspot-markkinoiksi. Norjassa ja Ruotsissa on niin paljon vesivoimaa, määritelty vedenkorkeuden ylä- ja alarajat. ollut mahdollisuus kilpailuttaa ostamansa säh- Hintaan vaikuttavat muun muassa kysyntäen- että nämä maat tuottavat peruskuormaakin Niissä pysytään, oli markkinatilanne mikä ta- kö. Sähkölaskuun sisältyy varsinaisen tuotteen nuste, odotettavissa oleva sää, käytettävissä vesivoimalla, sanoo suunnittelupäällikkö Juha hansa, sanoo käyttöpäällikkö Teuvo Jouhten eli sähköenergian lisäksi myös sähkökaupan olevat tuotantolaitokset ja siirtotilanne. Laukamo PVO-Poolista. PVO-Vesivoimasta. kuluja, sähkön siirtomaksuja sekä sähköveroja. 2 VIRTAVIESTI 1/2013 Aina nämä oletukset eivät toteudu. Syitä Säätövoimana vesivoima on muihin laitos- – Veden määrä ja virtaamat vaihtelevat vuodenaikojen ja sääolosuhteiden mukaan. Pyrimme suunnittelemaan vesistöjen käyttöä Sähkön tuotanto ja kulutus Suomessa yhden viikon aikana tammi-helmikuun vaihteessa tänä vuonna. pitkäjänteisesti arvioimalla vesistöön vaikuttavia tekijöitä kuukausia etukäteen. Samalla tarkennamme koko ajan lähiviikkojen ja päivien suunnitelmaa, sillä jopa yksittäinen voimakas tai an 14000 n aa ai ist Ti M K o ikk ivi k es ai nt i a rst a erj To P L ai tai un nt a au n un S ukkossade saattaa vaikuttaa yllättävän paljon vedenpintoihin. Sähköpörssiä varten laaditaan vuorokau- 12000 sittainen tuntikohtainen säännöstelysuunnitelma virtaamatilanteen ja hintaennusteen 10000 perusteella. Tässä suunnitelmassa vesivoiman käyttöä pyritään ohjaamaan tulevan vuorokauden niille tunneille, joille ennustetaan vesivoiman käytön ajoittamiseen vaikuttaa myös, jos tiedetään, että Pohjoismaiden väli- 8000 MWh suurinta sähkön kulutusta. Suunnitelmassa 6000 sessä sähkönsiirrossa on odotettavissa rajoitus eli pullonkaula. PVO-Vesivoiman toiminta-alueellaolevia 4000 ohjaa Pohjolan Voiman omistama yhtiö PVOPool, jolla on käyttökeskus Harjavallassa. Kuva Pohjolan Voima vesistöjä säännöstelee ja voimalaitostenkäyttöä 2000 Hinnan ja lupaehtojen lisäksi voimalaitosten käyttöön ja säännöstelyyn vaikuttaa yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi viranomaiset ja rantojen asukkaat. Lisäksi PVO-Vesivoima on juok- 0 Ydinvoima OHP teollisuus OHP kaukolämpö Lauhdevoima Vesivoima Muu tuotanto Kulutus suttanut erikseen sovittaessa ylimääräistä vettä mahdollistaen erilaisten tapahtumien Ylimpänä oleva viiva on sähkön kulutus. Kulutus vaihtelee vuoden- ja vuorokauden- sesti. Kun mukaan otetaan kaukolämmön tuotannon sivutuotteena tuotettava järjestämisen vesistössä, esim. tukkilaiskisat aikojen mukaan, kun sähkön käytössä tapahtuu nopeita muutoksia. Pohjalla keltai- sähkö (oranssi), käyrä alkaa jo elää, mikä tarkoittaa sitä, että sähköntuotantoa on Iissä. Yhtiö myös toteuttaa niin sanottua sella on ydinvoimalla tuotettu peruskuorma, joka pysyy tasaisena päivästä toiseen. jo jonkin verran mukautettu kulutuksen vaihteluihin. ekologista säännöstelyä, jossa pyritään ot- Ydinvoiman lisäksi on tarvittu energiatehokasta sähkön ja lämmön yhteis- tamaan luontoarvot huomioon mahdollisim- tuotantoa teollisuudessa (vihreä). Sitäkin on pystytty ajamaan suhteellisen tasai- Varsinaista säätövoimaa ovat sitten kaksi päällimmäistä käyrää: harmaa lauhdevoima ja varsinkin sinisellä kuvattu vesivoima. man hyvin. Teksti Martti Ahlstén Kuvat Yrjö Ruonakangas TUTTU JA TUNTEMATON TULVA Tulvia voidaan ehkäistä ja lievittää sekä niiden aiheuttamia vahinkoja vähentää. Se vaatii jatkuvaa seurantaa, tilastointia ja tarkkailua maastossa. tarttunut jää alkaa irtoilla ja muodostaa koskipaikkoihin tukoksia. – Supon muodostumiseen vaikuttaa ilman lämpötilan lisäksi ilmanpaine. Sään jatkuva, voimakas vaihtelu on supon muodostumisen kannalta kaikkein pahinta. Tasainen lämpötila taas ei yleensä aiheuta suppoa. Se, että on kylmää, ei siis ole ongelma, jos kylmää on tasaisesti. Luonto on arvaamaton. Valvontateknikko Pekka Lahtonen on työskennellyt Pohjolan voimas- Tulvia saattaa syntyä myös, jos voimalai- sa lähes 30 vuotta ja seurannut tulvia työkseen. toksella tulee ongelmia ja kaikki vesi joudutaan Hänellä on tilastoja yli kuuden vuosikymmenen juoksuttamaan voimalaitoskoneiden ohi. Tämä ajalta, mutta silti hän joutuu usein sanomaan, on kuitenkin erittäin harvinaista, sillä vesivoima- että ei tiedä, eikä tiedä kukaan muukaan. Luon- laitokset toimivat luotettavasti. non käyttäytymistä voidaan ennakoida, mutta ei Kevät aikaistuu, syksy myöhentyy lopullisen tarkasti ennustaa. Tasainen kylmyys ei ole ongelma Kehittymässä oleva suppopato. Paikka Haapokari Pekka Lahtosen tilastot osoittavat, että hänen eikä ole mahdollista erotella, milloin niistä ai- Suppotulvia syntyy, kun vesi alijäähtyy virta- Iijoki, Pudasjärvi 2009. työuransa aikana kevään tulo on aikaistunut ja heutuvat ongelmat johtuvat säännöstelystä ja paikassa, ja pohjassa olevan veden virtaus milloin ne olisivat syntyneet joka tapauksessa. hidastuu. Alijäähtynyt vesi alkaa tällöin tart- Siksi Pohjolan Voimalla on velvollisuus tarkkailla tua pohjan kiviin ja muodostaa niiden pinnal- Näkymä suppotilanteen jälkeen. Paikka Pyörrekoski, solla. Lyhyellä aikavälillä tätä on vaikea nähdä, sil- ja ehkäistä tulvista aiheutuvia ongelmia sään- le jäätä. Kun lämpötila sitten nousee, kiviin Kostonjoki, Taivalkoski 2009. lä peräkkäisten vuosien välillä voi olla selviä eroja. Tulvat ovat oleellinen osa luonnon kiertoa, nöstellyissä vesistöissä. syksyn alku myöhentynyt. Muutos on selvä, kun sitä katsoo muutaman vuosikymmenen ajanjak- – Tämä vaikuttaa tulviin. Samoin se, että Pekka Lahtosen mukaan tulvia on monen- sadanta näyttää muuttuneen jonkin verran. Sa- laisia. Tunnetuin on perinteinen kevättulva, teen määrä on jokseenkin vakio pitkällä aikavä- kun lumet sulavat. Mutta on olemassa myös lillä, mutta viime vuosina se on jakautunut vuo- syystulvia. den aikana tasaisemmin. Tulvia saattaa tasoittaa – Ennen niitä oli erittäin harvoin, mutta vii- sellainenkin asia, että aikanaan runsas ojitus on me vuosina ne ovat yleistyneet. Syystulvia syntyy pitkälti kasvanut umpeen. Maastoon satava vesi silloin, kun maahan on ehtinyt tulla jo verrattain ei tule vesistöön yhtä vauhdikkaasti kuin ennen. paljon lunta, mutta se sulaa nopeasti pois, Lah- Pekka Lahtonen sanoo, että paikat, joissa tonen kertoo. tulvaongelmia esiintyy, tunnetaan hyvin. Niinpä Jääpatotulvien määrä sen sijaan on vähen- tiedetään, mitä paikkoja pitää käydä tarkasta- tynyt. Tällaisia tulvia syntyy, kun joki on ehtinyt massa, kun sää näyttää siltä, että ongelmia on saada jo vahvan jääpeitteen ja säät lämpenevät. tiedossa. Tällöin jäät saattavat irrota rannasta ja lähteä – Hankalaa on se, että emme pysty en- ajelehtimaan jokea alas. Seurauksena on koski- nustamaan, missä näistä paikoista ongelmia paikkojen tukkeutuminen ja vedenpinnan voi- milloinkin syntyy. Eli luonto on todellakin ar- makas nousu. vaamaton, Lahtonen painottaa. VIRTAVIESTI 1/2013 3 IIJOKI TUOTTAA NYT ENEMMÄN JA TEHOKKAAMMIN Teksti Martti Ahlstén Kuvat Jyrki Kallio-Koski Iijoen voimalaitosten perusparannus saatiin päätökseen, kun Pahkakosken voimalaitos otettiin kakkoskoneen kunnostuksen jälkeen tuotannolliseen käyttöön. vuotta, sanoo rakennuskunnossapitomestari Juha Veijola. Nyt on suuri urakka saatu päätökseen. Pahkakosken toisen koneen koekäyttö päättyi huhtikuussa, ja kone otettiin normaalin tuotantokäyttöön toukokuun aikana. Vertauskuvallisuuttakin voi halutessaan nähdä, sillä Iijoen vesivoimalai- Vesivoimalaitos on hyvä esimerkki siitä, että tosten rakentaminen käynnistyi Pahkakoskelta huipputekniikka ei aina ole pienikokoista, kuten runsas 50 vuotta sitten ja laitosten modernisointi me kännyköiden suunnittelijakansana olemme päättyi nyt Pahkakoskelle. oppineet ajattelemaan. Esimerkiksi voimalaitokAikatauluissa pysyttiin sen generaattorin roottori painaa sata tonnia. Vespan vuosittainen aikataulu määräytyi Iijoen Mutta tarkkana pitää suurtenkin laitteiden tulva-aikojen perusteella. kanssa olla. Kun Pahkakosken voimalaitoksen kakkoskone uusittiin, asennuksen mittayksik- – Työn alla oleva koneisto piti aina saada könä käytettiin millimetrin sadasosia. Roottori valmiiksi kevättulviin mennessä. Vettä pitää sil- laskeutui nosturin varassa alas niin hitaasi, että loin muutenkin juoksuttaa voimalaitosten ohi, ja liikettä ei erottanut silmällä. Ympärillä oli miehiä jos toinen kone olisi ollut poissa sähköntuotan- varmistamassa, että roottori laskeutui tarkasti nosta, ohijuoksutuksia olisi pitänyt lisätä. Muina kohdalleen. vuodenaikoina yhden koneen seisottaminen ei aiheuta veden ohijuoksutusta, sanoo käynnissä- Generaattorin staattori toimitettiin lohkoina pitopäällikkö Juha Kähkölä. Kroatiasta ja koottiin paikan päällä Pahkakoskella. Kaikki koneistot valmistuivat ajallaan. Ai- – Kyseessä on niin suuri koneen osa, ettei sitä olisi pystytty mitenkään kuljettamaan koko- Uutta juoksupyörää lasketaan paikalleen naisena maanteitä pitkin, kertoo konekunnossa- Pahkakoskella kataulu ei mennyt kertaakaan pitkäksi, vaikka Lähes sata tonnia painavan roottorin asennus on tarkkuustyötä pitomestari Seppo Knuuti. haasteellisiakin tilanteita oli. – Viime keväänä Pahkakosken ykkösko- – Myös toimintaprosessien pitää olla tark- neen asennuksen yhteydessä havaittiin roottorin koja. Voimalaitoksen kunnostamisessa tehdään napojen uudelleen eristyksessä valmistusvirhe. monenlaisia töitä yhtä aikaa ja limittäin. Toimin- Napojen uudelleen irrottamisesta ja eristyksen nan pitää olla hyvin koordinoitua ja aikataulutet- kunnostamisesta aiheutui viikon lisätyö, kertoo tua ja jokaisen pitää tietää, mitä tekee. voimalaitospäällikkö Reijo Mustonen. Yli kymmenen vuoden hanke jestys piti miettiä uusiksi, kun uuden staattorin Roottorin laskeminen paikalleen liittyi PVO- toimitus tehtaalta Kroatiasta myöhästyi kuusi Vesivoiman perusparannushankkeeseen eli viikkoa. Maalismaan aikataulutus piti pohtia eri Vespaan, jossa on peruskorjattu kaikki Iijoen pohjalta kuin muissa voimalaitoksissa. Syy on se, voimalaitokset Raasakkaa lukuun ottamatta. että Siuruanjoki laskee Iijokeen juuri voimalaitok- Työt voimalaitoksilla kestivät kahdeksan vuotta. sen yläpuolella. Tulva tulee siellä aikaisemmin ja – Sitä ennen oli kuitenkin pitkä valmistelu- ohijuoksutukset pitää joka vuosi käynnistää aikai- vaihe. Tehtiin vesistömalleja, laitosten kuntokar- semmin kuin muilla voimalaitoksilla, Mustonen toituksia, selvitettiin koneistojen toimittajavaih- kertoo. – Haapakoskella aikataulut ja asennusjär- Mitään todella suuria ongelmia ei eteen tul- toehtoja. Periaatepäätös tehtiin vuonna 2004. lut, sillä ammattilaiset osaavat asiansa. Kaikkiaan Vespa-hanke kesti yli kymmenen LISÄÄ ENERGIAA JA SÄHKÖTEHOA YMPÄRISTÖRISKIT ENTISTÄKIN PIENEMMIKSI Vespassa uusittiin Iijoen vesivoimalaitosten Raasakan voimalaitos jäi hankkeen ulko- turbiinit, peruskunnostettiin ja osittain uusit- puolelle, koska siellä tehtiin edellinen turbiini- tiin generaattorit sekä modernisoitiin sähkö- en peruskorjaus kolmannen koneen asenta- järjestelmät, automaatio ja tiedonsiirtoyhtey- misen jälkeen 2000-luvun alkupuolella. Raa- Vespan päättymisen jälkeen Iijoen vesivoima- hin energiamuotoihin verrattuna, koska täysin det. Hanke maksoi noin 48 miljoonaa euroa sakan kunnostamisesta ei olisi tässä vaiheessa laitokset tuottavat 12 megawattia lisää tehoa pysähdyksissä oleva konekin saadaan tuotan- ja työt voimalaitoksilla kestivät kahdeksan saatu riittävän suurta hyötyä kustannuksiin ja energiaa lisää 20 gigawattituntia vuodessa. toon muutamassa minuutissa. vuotta. nähden. Energian ja tehon lisäys perustuvat siihen, että Vesivoimalaitosten ympäristöriskit ovat uusittujen koneiden läpi voidaan ajaa aikai- aina olleet vähäisiä, ja Vespan avulla niitä on sempaa enemmän vettä. pystytty pienentämään entisestään. Uuden Uusiminen toteutettiin voimalaitos ker- Vespa päättyi tänä keväänä, kun Pahka- rallaan siten, että toinen kone oli koko ajan kosken koekäyttö saatiin päätökseen ja laitos käynnissä sillä aikaa, kun toista kunnostettiin. tuotannolliseen käyttöön. PVO-Vesivoima Tehon kasvu tuo lisää säätövoimaa, jota tekniikan avulla on päästy eroon öljystä voi- Näin sähkön tuotantoa ei tarvinnut hankkeen jatkaa laitosten kunnostusta, mutta erillisinä tarvitaan sähkön kulutushuippujen tasoittami- teluaineena, kun turbiineissa on itsevoitele- takia keskeyttää. Työt käynnistyivät Kierikistä, hankkeina, jotka eivät enää ole Vespaa. Lähi- seen tai tilanteissa, joissa jokin perusvoimaa vat vesinavat. Generaattoreiden käämitysten jonka koneet kunnostettiin 2006 – 2007. Sit- vuosien kohteita ovat Kokemäenjoen vesistös- tuottava yksikkö putoaa pois sähköverkosta. eristeissä on käytetty uutta, palamatonta ten olivat vuorossa Haapakoski, Maalismaa ja sä sijaitseva Melo ja Tengeliönjoella sijaitseva Vesivoima on säätövoimana ylivoimaista mui- materiaalia. Pahkakoski. Portimokoski. TIEDOTUSLEHTI PVO-VESIVOIMAN TOIMINTA-ALUEEN ASUKKAILLE Julkaisija: PVO-Vesivoima Oy Yhteystiedot: Virkkulantie 207, 91100 Ii, Puh. 09 693 061 Päätoimittaja: Jyrki Kallio-Koski Toimitus: Viestintätoimisto Verbi Taitto: Oulugrafi Paino: Erweko Oy ISSN 1236-7729 4 VIRTAVIESTI 1/2013
© Copyright 2024