1. No category

VIRTAVIESTI
TIEDOTUSLEHTI PVO-VESIVOIMAN TOIMINTA-ALUEEN ASUKKAILLE
2/2013
Caverion Industrian
käyttö- ja kunnossapitopäällikkö Janne
Hyyryläisen työpaikka
on Iin Raasakassa.
PVO-VESIVOIMA JA CAVERION ovat sopineet,
että syyskuun alusta Caverion Industria Oy hoitaa PVO-Vesivoiman Iijoen ja Kemijoen voimalaitoksien kunnossapidon ja laitosvalvonnan.
PVO-Vesivoimalle ja monelle työntekijälle
muutos oli iso, sillä lähes 30 heistä siirtyi syyskuun alussa Caverionin palkkalistoille.
ERILAISET VAATTEET,
TUTUT TEKIJÄT
PVO-Vesivoiman voimaloiden liepeillä liikkuu miehiä, joiden
työvaatteissa on Caverionin logo. Laitokset toimivat kuten ennen,
mutta vastedes Caverion hoitaa niiden kunnossapidon.
– Tuli kerralla yli 18 000 uutta työkaveria,
3
Teksti Pirkko Koivu / Kuvat Jyrki Kallio-Koski
kuvailee asentaja-hitsaaja Jarmo Kynsilehto.
Hän oli PVO-Vesivoiman palkkalistoilla 19
vuotta. Vaihdokset ovat tuttuja vanhastaan,
neen Hakan palveluksessa.
Syksyisenä perjantaina Kynsilehto työskenteli Pahkakosken voimalassa, jossa hän rasvasi ja
ja luotava uudet tavat toimia. Paljon on uutta
opittavaa, Hyyryläinen sanoo.
Hyyryläinen siirtyi Caverionin palvelukseen Rautaruukilta, jossa hän oli toiminut
kunnossapitopäällikkönä.
Haettiin joustavuutta
PVO-Vesivoiman käyttöpäällikkö Teuvo Jouhten
toimii PVO-Vesivoiman puolelta yhteyshenkilönä
KYSYMYSTÄ
Kynsilehto oli aiemmin muun muassa edesmen-
– On omaksuttava erilaiset tietojärjestelmät
Caverionin suuntaan. Hän kertoo, että Caverionin
ja PVO-Vesivoiman kumppanuudella haettiin mahdollisuutta käyttää ihmisten osaamista entistä joustavammin ja varmistaa osaamisen säilyminen. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, ja yhtiössä
Mitä tapahtuu ympäristönhoidolle?
Mikä on Caverion?
Ympäristönhoitoon liittyvät työt pysyvät ennallaan.
Caverion Oyj on kiinteistötekniikan ja teolli-
palkan maksaja on vaihtunut. Lähimmät työ-
PVO-Vesivoima hoitaa itse vesistöjen hoitotyöt, ran-
suuden palveluihin erikoistunut yritys. Se syn-
tojen suojaamisen ja muut ympäristötyöt. Samoin
tyi kesäkuun 2013 lopussa, jolloin se irtautui
kaverit ovat vanhoja tuttuja Pohjolan Voimasta,
yhteistyö ranta-alueen asukkaiden ja muiden sidos-
YIT-konsernista itsenäiseksi konserniksi. YIT
Kumppanuusmallissa voidaan laajentaa ve-
ryhmien kanssa sekä lupaehtojen ja -velvoitteiden
Teollisuudesta tuli Caverion Industria Oy ja YIT
sivoimalaitoksia hallitsevaa ammattilaisten ryh-
toteuttaminen pysyy PVO-Vesivoiman tehtävänä.
Kiinteistötekniikasta Caverion Suomi Oy. PVO-
mää. Caverion voi suurena toimijana kouluttaa
puhdisti tuloputken luukkujen ketjuja.
– Aivan samaa työtä kuin ennenkin, mutta
vain esimies Henry Killström on uusi.
Uuteen totuttelua
päädyttiin harkinnan jälkeen kumppanuusmalliin.
– Meillä on ollut tiivis ryhmä ammattilaisia, jotka hallitsevat laitosten käytön ja kunnossapidon.
Vesivoiman kumppani on Caverion Industria,
muidenkin kohteiden työntekijöitä vesivoimalai-
Caverionin puolelta kumppanuutta johtaa käyt-
Kuka hoitaa kalojen velvoiteistutukset?
joka tarjoaa kaikille teollisuuden aloille muun
tosten kunnossapitoon ja suunnata työvoimaa
tö- ja kunnossapitopäällikkö Janne Hyyryläi-
Nekin säilyvät ennallaan, eli PVO-Vesivoima Oy:n
muassa tuotantolaitosten kunnossapitoa.
sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Työntekijöitä
nen, jonka työhuone on nyt PVO-Vesivoiman
ja Kemijoki Oy:n yhdessä omistama Voimalohi Oy
Caverion Oyj toimii 13 eri maassa, lähinnä
hoitaa edelleen kalankasvatuksen ja kalanistutus-
Pohjois-Euroopassa. Teollisuuskiinteistöjen lisäksi
velvoitteet. Kalataloustarkkailun hoitaa edelleen
Caverion hoitaa liikekiinteistöjä, asuntoja ja julki-
PVO-Vesivoima.
sen palvelun rakennuksia.
tiloissa Iin Raasakassa.
Hyyryläinen kertoo, että syksy on ollut kiireinen. Iso muutos vaatii harjoittelua ja totuttelua
kaikilta.
voi olla välillä voimalaitosten huolloissa ja välillä
muissa teollisuuslaitoksissa huoltokeikoilla.
– Aikaisemmin on ollut toisinaan vaikeata
järjestää tuuraukset esimerkiksi sairaustapauksissa ja kesälomien aikana.
VIRTAVIESTI 2/2013 1
KUMPPANUUDELLA KOHTI
TULEVIA VUOSIKYMMENIÄ
PÄÄKIRJOITUS
Pertti Pietinen
Toimitusjohtaja
PVO-Vesivoima Oy
POHJOLAN VOIMA on tänä vuonna viettänyt
pito- ja käytönvalvontatehtävissä. Yhdistämällä
väksi. Ympäristöasioiden hyvä hoito on edelleen
70. toimintavuottaan työn merkeissä. Pohjolan
voimavarat itseämme isomman kumppanin kans-
toiminnassamme keskeistä, ja tutut asiantunti-
Voiman juuret ovat vesivoimassa, ja vesivoima-
sa varmistamme, että laitoksiamme hoitamaan
jamme huolehtivat siitä. Meille on tärkeää, että
tuotanto on edelleen toiminnan ydintä lämpö- ja
riittää osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudes-
rakentava vuoropuhelu ja yhteistyö paikallisen
ydinvoiman rinnalla. Olemme vuosikymmenten
sa. Kumppanuus tuo toimintaamme myös jous-
yhteisön ja muiden toimijoiden kanssa toimii
aikana olleet edelläkävijöitä ja muuttuneet toimin-
tavuutta, kustannustehokkuutta ja mahdollisuu-
myös jatkossa. Monissa asioissa toimintamme
taympäristön muutosten mukana. Vesivoimankin
den kehittää toimintaa kunnossapitokumppanin
on tarkkaan säädeltyä ja erityisesti ympäristö- ja
luonne on muuttunut perussähkön tuotannosta
kokemusta ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen.
turvallisuusasioissa toimintaamme valvovat myös
sähköntarpeen ja -tuotannon vaihteluita tasaa-
Teemme yhdessä töitä PVO-Vesivoiman
monet viranomaiset. Yhteiset verkostomme ulot-
vaksi säätövoimaksi. Joustavuuden, tehokkuuden
asiantuntijaorganisaatiossa ja kumppani Ca-
tuvat siis laajalle ja varmistavat toimintamme laa-
ja osaamisen merkitys on korostunut edelleen.
verion Industrialla nyt työskentelevien käyn-
tua ja kehitystä kohti tulevaisuuden haasteita.
Syyskuun alusta siirryimme kumppanuusmal-
nissäpidon vesivoima-ammattilaisten kesken
liin Ii- ja Kemijoen vesivoimalaitosten kunnossa-
vesivoimalaitosten kestävän tulevaisuuden hy-
KUIVUUS NIUKENSI
NAHKIAISSAALIITA
Pitkä poutakausi ei suosi nahkiaisten
vaellusta. Syksyllä saaliit jäivät kauas
tavallisista, joten runsaat sateet ja
lounaismyrskyt olivat nahkiaisenpyytäjien toivelistan kärjessä.
Toivotan lukijoillemme hyvää vuodenvaihdetta ja lämmintä mieltä talveen.
syn mittaan ohjattu alkuyölle mahdollisuuksien
mukaan, millä pyritään edistämään nahkiaisten
nousua.
– Tämäkään ei ole silti parantanut nahkiaissaaliiden määrää, Jouhten sanoo.
Jouhtenen mukaan Iijoen säännöstelyjärvistä on useiden viikkojen ajan laskettu vettä
tulovirtaaman verran, eli sen verran kuin niihin
KULUVA VUOSI on ollut sääoloiltaan poik-
jotka nostavat meriveden pintaa jokisuistossa.
– He ovat ottaneet yhteyttä myös PVO-Ve-
keuksellinen. Kesä jatkui poutaisena ja kuivana
Lisäksi tarvitaan joesta voimakas tulovirtaama.
sivoimaan ja pyytäneet lisäämään juoksutuksia
vielä syyskuussakin, metsät ja suot olivat kuivia
Runsas vesimäärä houkuttaa nahkiaiset jokea
saaliiden parantamiseksi.
ja vesistöjen vedenpinnat tavallista alempana.
ylöspäin.
sateiden myötä vettä valuu.
Lokakuun lopussa 17 000 nahkiaista
Juoksutukset kuitenkin laskisivat säännöste-
Tällä kaudella Raasakan voimalaitoksen yli siir-
Samalla Iijoen virtaamat hupenivat: Raasakassa
Tänä vuonna kumpikaan ehdoista ei vielä
lyjärvien vedenpintaa, jolloin järvien virkistyskäyttö
rettiin lokakuun loppuun mennessä 17 000
syyskuun virtaama oli 51 kuutiometriä ja loka-
lokakuun loppuun mennessä ollut toteutunut.
vaikeutuisi. Syksyllä järvien vedenpinta oli muu-
nahkiaista. Siirtotavoitteesta ollaan jäljessä, sillä
kuun 72 kuutiometriä sekunnissa. Keskimää-
Saaliit ovat jääneet pieniksi aiempiin vuosiin
tenkin tavallista alempana. Järvillä on myös vi-
tänä vuonna tavoite on noin 66 000 siirrettyä
räisenä vuotena syyskuun virtaama on 130 ja
verrattuna.
ranomaisten johdolla määritetyt ekologiset sään-
nahkiaista. Aiemmilta vuosilta on käytettävissä
nöstelytavoitteet, joita pyritään noudattamaan.
noin 20 000 kappaleen ylijäämä.
lokakuun 162 kuutiota sekunnissa.
– Myös lämmin sää on kokemusten mukaan
Kuivuus ja virtaamien pienuus harmittaa eri-
sekin haitaksi nahkiaisenpyynnille, kertoo ympä-
– Tuotamme yhteiskunnan tarpeisiin säätö-
– Hyvänä vuonna alijäämää paikataan ja
tyisesti Iijokisuun nahkiaisenpyytäjiä, sillä luon-
ristöpäällikkö Aaro Horsma PVO-Vesivoimasta.
voimaa, eli sähköä on tuotettava päivisin suurim-
siirretään yli vastaavasti enemmän. Pyyntiä jat-
man kulutuksen aikaan, kertoo käyttöpäällikkö
ketaan mahdollisuuksien mukaan marraskuun
Teuvo Jouhten PVO-Vesivoimasta.
loppuun saakka, kertoo Aaro Horsma.
nonolot eivät ole suosineet nahkiaisen nousua
Juoksutuksia haluttu lisätä
jokeen.
Nahkiainen nousee jokeen parhaiten, kun
kaksi ehtoa täyttyy. Tarvitaan lounaismyrskyjä,
Aaro Horsma ymmärtää hyvin nahkiaisenpyytäjien harmin.
Yöaikaan tehtyjen juoksutusten uskotaan
saavan nahkiaiset liikkeelle. Juoksutusta on syk-
Teksti Pirkko Koivu / Kuva Jyrki Kallio-Koski
Vesi oli poutaisena
syksynä alhaalla
KUIVIA SYKSYJÄ OLLUT ENNENKIN
muun muassa Iijoen
Vuoden 2012 kesä ja syksy muistetaan sateise-
lähtivät loppusyksyllä liikkeelle: lokakuun lopussa
na, mutta myös kuivia syksyjä on ollut aikaisem-
Raasakan yli oli siirretty noin 80 000 nahkiaista.
minkin, kuten 2006 ja 2009. Valvontateknikko
Havaintojakson kuivin syyskuu oli 1980,
Pekka Lahtonen PVO-Vesivoimasta kertoo, että
jolloin virtaama jäi 37 kuutiometriin sekunnis-
runsaat sateet voivat kuitenkin muuttaa tilanteen
sa. Ennätysmärkää taas oli syyskuussa 1992,
nopeasti. Näin kävi vuonna 2006, jolloin kuivuus
jolloin Raasakan läpi virtasi vettä 418 kuutiota
päättyi sateisiin, vesimäärä nousi ja nahkiaiset
sekunnissa.
600
Virtaama / Raasakka / m3/s
500
400
Koneistovirtaama 375 m3/s
300
Vaihtelu 1971–2012
200
Keskiarvo 1990–2012
2012
100
2013
0
1.8.2013
1.9.2013
2 VIRTAVIESTI 2/2013
1.10.2013
1.11.2013
1.12.2013
Kipinänkoskessa.
PALOTARKASTAJA PEKKA PARVIAINEN
Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta aloittaa
tarkastuskierroksen Iin Raasakan vesivoimalaitoksessa. Hän astuu sisään isoon konesaliin, luo
ympärilleen yleissilmäyksen ja tarkastaa jauhesammuttimet sekä telineessä odottavat maadoitusvälineet. Kaikki ovat ehjiä, sammuttimien
sinetit ja huoltomerkinnät paikallaan.
– Vesivoimalaitoksella täytyy olla hyvä valmius alkusammutukseen, esimerkiksi jauhesammuttimet. Sähkölaitteistojen takia täällä ei voi
käyttää sammutukseen vettä, Parviainen selittää.
Palotarkastaja laskeutuu rappuset asennustasolle ja tarkastaa, että sielläkin ovat asiat
kohdallaan: tavarat paikoillaan, nesteet oikein
säilytettyjä ja niille imeytysturvetta. Seuraavaksi
hän laskeutuu vielä turbiinitasolle ja tarkastaa
mahdolliset öljyvuodot – niitä ei näy. Viimeisenä
vuorossa on valvomo, joka sekin on kunnossa.
– Siistiä on. Ei ole ylimääräistä palokuormaa,
joka nostaisi lämpötilaa tulipalon sattuessa.
Pekka Parviainen on tarkastanut teollisuuslaitoksia jo 40 vuoden ajan. PVO-Vesivoimankin
voimalaitokset ovat hänelle tuttuja.
– Harvat teollisuusrakennukset ovat näin
hyvässä järjestyksessä. Siisteys on tärkeä osa
paloturvallisuutta.
Tarkastukset osa arkea
Viranomaisten tai valtuutettujen ammattilaisten
tekemät tarkastukset ovat arkea PVO-Vesivoiman voimalaitoksilla. Paloturvallisuustarkastuksia on tähän vuoteen saakka tehty vuosittain,
mutta viime maaliskuussa voimaan tullut uudistus harvensi tarkastusvälin 24 kuukauteen.
– Tiheys riippuu siitä, kuinka hyvällä tolalla
paloturvallisuus on. Paloturvallisuus on vähintään lain vaatimalla tasolla, joissakin asioissa
parempikin.
”Siisteys
on tärkeä osa
paloturvallisuutta”
Palotarkastaja Pekka Parviainen tutkii,
että Iin Raasakan voimalaitoksessa
sammuttimet ovat kunnossa.
”PVO-Vesivoimassa riittää käynti
24 kuukauden välein, sillä
paloturvallisuus on hyvällä tolalla.”
Paineastiat kunnossa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo PVOVesivoiman painelaitteiden turvallisuutta. Laitteet
tarkastaa alan valtuutettu yritys Inspecta Oy.
Laki vaatii, että painelaitteita käyttävässä yrityksessä on ammattitaitoinen henkilö, joka vas-
TARKASSA SYYNISSÄ
taa laitteiden turvallisuudesta ja kunnosta. PVOVesivoimassa vastuuhenkilö on konekunnossapitomestari Seppo Knuuti, jolla on vastuullaan
yhteensä noin 30 painelaitetta. Suurimmat niistä
Vesivoimaa tuotetaan eri viranomaisten valvonnassa.
Paineastiat, padot, sähkölaitteistot ja paloturvallisuus tarkastetaan
säännöllisesti ja lakipykälien mukaan.
ovat 11 kuutiometrin vetoisia hydrauliikkasäiliöitä, joista saadaan työpaine vesiturbiinin käynnistykseen, säätöön ja pysäytykseen.
Painelaitteisiin tehdään lain velvoittamat
omaistarkastukset tehdään viiden vuoden vä-
Ympäristöpäällikkö Aaro Horsma PVO-
Suurimmille sähkölaitteistoille tehdään käyt-
tarkastukset neljän vuoden välein. Käytännössä
lein. Valvovia viranomaisia ovat Lapin, Kainuun
Vesivoimasta kertoo, että määräaikaistarkastuk-
töönotto- ja varmennustarkastus uutena ja muutos-
Inspectan tarkastuskäyntejä kertyy useita vuodes-
ja Hämeen ELY-keskukset.
sissa käydään läpi padoista kaikki viiden vuoden
töiden yhteydessä. Käyttöönoton jälkeen suurjänni-
aikana kertyneet havainnot ja mittaustulokset.
telaitteistot tarkastetaan kymmenen vuoden välein.
sa, koska aina jokin laite on tarkastusvuorossa.
Seppo Knuuti vertaa tarkastusta auton kat-
– Seurataan muun muassa mahdollisia pa-
Korkalo sanoo, että PVO-Vesivoiman lait-
sastukseen: autotkin katsastetaan säännöllisesti
don muodonmuutoksia, painumia, padon harjan
teistoissa turvallisuus ja häiriötön sähköntuo-
ja viat korjataan.
– Painelaitteisiin pitää suhtautua vakavasti
Muita säännöllisiä
viranomaistarkastuksia:
korkeusasemia, pohjavesiä ja suoto- ja vuotovesi-
tanto ovat aina olleet itsestään selvä lähtökoh-
määriä. Muun muassa pohjaveden pinnan korke-
ta. Henkilökunta ja laitteistojen toimittajat ovat
uden muutos saattaa olla merkki patovaurioista.
huippuammattilaisia.
ja ottaa vaaran mahdollisuus aina huomioon.
Nosturitarkastukset. Tehdään vuosittain,
Laitteiden on ehdottomasti oltava kunnossa.
koenosto 4 vuoden ja tarkempi tarkastus
Painelaitteet sisältävät ilmaa ja öljyä, typpeä ja
10 vuoden välein.
siä raportteja viranomaisille. Yhtiöllä on muun
linen tehtävä, minkäänlaisia riskejä ei voi ottaa.
öljyä sekä paineilmaa. Räjähdys voisi aiheuttaa
Istutustarkastukset. ELY-keskus tekee
muassa lupaehtojen mukaiset sähköiset ve-
PVO-Vesivoiman laitteistojen turvallisuuden hal-
suuriakin vaurioita.
pistotarkastuksia kalanistutuksiin.
denkorkeuden mittausasemat säännöstely- ja
linta on erinomaista, kuten kuuluukin.
Seppo Knuuti on jäämässä eläkkeelle, ja
jatkossa painelaitteiden kunnosta vastaa Caverion Industria.
Patoja tarkkaillaan
Kalanviljelyn tarkastukset Voimalohi
Oy:llä. Eläinlääkärin tarkastus tehdään
kerran vuodessa. Kaloista näytteenotto Eviraan kaksi kertaa vuodessa. ELY-keskuksen
tekemä laitostarkastus kerran vuodessa.
PVO-Vesivoima lähettää myös säännölli-
voimalaitoskohteissa.
– Sähköntuotanto on vaativa yhteiskunnal-
Jorma Korkalo sanoo, että sähkölaitteistojen tarkastaja toimii tavallaan tuplavarmistajana.
Turvallisuus huipputasoa
Riippumaton kolmas osapuoli saattaa huomata
Primatest Oy:n Jorma Korkalo on sähkölait-
yksityiskohtia ja turvallisuuspuutteita, jotka am-
teistojen valtuutettu tarkastaja, jolla on säh-
matti-ihmisiltäkin ovat jääneet huomaamatta.
Patoturvallisuuslain mukaisesti voimalaitos- ja
köalalta jo yli 40 vuoden kokemus. Tarkastajat
muut padot tarkastetaan vuosittain. Viran-
nimittää ja heitä valvoo Tukes.
Teksti Pirkko Koivu / Kuvat Jyrki Kallio-Koski
VIRTAVIESTI 2/2013 3
ENTISTÄ SIISTIMPI HIASTINHAARA
Pohjois-Iin kyläläiset ovat
jo vuosia kohentaneet
Hiastinhaaran maisemaa, ja
työn jälki näkyy.
polun sekä lintutornin kunnostus. Uimaranta
Vuonna 1979 Tielaitos rakensi nelostien yli-
Hiastinsaari
Hiastinhaaran varrelta löytyy jo, samoin laavu
Pohjois-Ii
retkeilijöiden iloksi.
4
Hiastinhaaran kunnostusprojektin 2002–
Hiastinhaara
tyskohtaan tierummun, ja seuraavana vuonna
Hiastinhaara ruopattiin Hiastinlahden pohjukasta Kantolanlahteen.
2013 aikana maisemaa on jo kohennettu se-
Pohjois-Iin kyläyhdistys on vuosien mittaan
JOS POHJOIS-IIN KYLÄYHDISTYKSEN suunni-
kä kyläläisten talkoovoimin että yritysten, Iin
ajanut aktiivisesti Hiastinhaaran kunnostusta.
telmat toteutuvat, Hiastinhaaran varrella laidun-
kunnan ja muiden yhteisöjen tuella. Uomasta
Haaran varrella on sekä vakituista että mökki-
taa jo ensi kesänä lampaita hoitamassa perinne-
on niitetty vesikasvustoa, väylää on ruopattu ja
asutusta, ja uoma näkyy hyvin myös nelostielle
maisemaa. Yhdistys on hakenut ELY-keskukselta
risukkoa raivattu rannoilta.
Pohjois-Iin kohdalla.
rahoitusta alueen aitaamiseen ja raivaamiseen.
Viime kesänä PVO-Vesivoima osallistui kun-
Kyläläisten tulevaisuuden hankkeisiin kuu-
nostukseen raivaamalla Hiastinhaaran pohjoi-
luu myös kahden kilometrin mittaisen luonto-
senpuoleista rantaa nelostielle näkyvältä osalta.
Anita Sievänen on tyytyväinen, että myös
Iijoki
Ii
talkoisiin on löytynyt väkeä.
– Asukkaat ovat aktiivisia ja kyläläiset ovat
antaneet myös rahoitusta kunnostustyöhön.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anita
Ympäristönhoitomestari
Juha Kerkelä ja Pohjois-Iin
kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anita Sievänen
ovat tyytyväisiä entistä
Sievänen kertoo, että risukoiden raivausta ja
PVO-Vesivoima mukana
muuta työtä riittää edelleen, mutta nyt näyttää
Ympäristönhoitomestari Juha Kerkelä PVO-Ve-
jo hyvältä kymmenen vuoden takaiseen tilan-
sivoimasta kertoo, että yhtiö voi tapauskohtai-
teeseen verrattuna. Haaran suistossa veneillään
sesti lähteä mukaan yhteistyöhankkeisiin, joilla
ja kalastetaan.
on luonteva liittymäkohta PVO-Vesivoimaan.
– Tästä tulee vielä hieno kokonaisuus, kun
avarampaan näkymään.
luontopolku saadaan kuntoon.
– Tässä tapauksessa liittymäkohtia löytyi, ja
olemme raivanneet Hiastinhaaran rantoja sovituilta osilta pariinkin otteeseen.
Vanha tulvaväylä
Kerkelä vinkkaa, että mahdollisista yhteis-
Hiastinhaara on Iijoen suuosan vanha tulvaväylä,
työkuvioista kannattaa esittää toive yhtiön suun-
joka poikkeaa Iijoesta Pohjois-Iin kylän kohdalla
taan ajoissa, mielellään ainakin jo vuotta ennen
ja laskee mereen kolmen kilometrin päässä.
aiottua toteuttamista.
Aikoinaan väylässä virtasi vesi ja erityisesti
Hän kiittelee asukkaiden omaa aktiivisuut-
tulva-aikaan virtaus oli runsasta. Noin kolme
ta, yhteistyötä ja heidän omaa panostaan Hias-
kilometriä pitkän väylän varrella oli myös uima-
tinhaaran kunnostuksessa.
paikkoja. Nelostien rakentamisen myötä vuonna 1959 uoma tukittiin ja tie rakennettiin sen
– Esimerkiksi risukon raivauksessa kyläyhdistys
hoiti tiedottamisen ja tarvittavat sopimusasiat.
yli. Hiastinlahden ja Hiastinhaaran vesi ei enää
vaihtunut, ne alkoivat rehevöityä ja liettyä.
Teksti Pirkko Koivu / Kuva Jyrki Kallio-Koski
POHJOLAN VOIMA 70 TOIMINTAVUOTTA
Pohjolan Voima viettää tänä vuonna
70. toimintavuottaan. Monipuoliseksi
kasvaneen energiatalomme juuret
ovat vesivoimassa.
POHJOLAN VOIMA viettää tänä vuonna 70.
toimintavuottaan. Olemme voimavarojen yhdistäjä ja toiminnassamme yhdistyvät omat,
osakkaidemme ja laajan yhteistyöverkostomme
osaaminen ja voimavarat. Olemme julkaisseet
70 toimintavuodestamme kertovan valokuvateoksen. Teos kertoo kuvin Pohjolan Voiman
kehityksestä vesivoimayhtiöstä vuosikymmenten aikana monipuoliseksi sähkön ja lämmön
tuottajaksi. Valokuvateos on luettavissa internet-sivuillamme. Pohjolan Voiman tarinaan
ja eteenpäin suuntautuvaan työhömme voi
nettisivuillamme tutustua osoitteessa http://
www.pohjolanvoima.fi/70toimintavuotta.
Kuvassa Pahkakosken
asentajia Iijoella vuonna 1961.
Vasemmalla vuonna 1949
valmistunut Kemijoen Isohaara,
Pohjolan Voiman 1. voimalaitos.
Kuvat: Pohjolan Voima.
TIEDOTUSLEHTI PVO-VESIVOIMAN TOIMINTA-ALUEEN ASUKKAILLE Julkaisija: PVO-Vesivoima Oy Yhteystiedot: Virkkulantie 207, 91100 Ii, Puh. 09 693 061
Päätoimittaja: Hannele Kukka Toimitus: Pirkko Koivu Taitto: Annika Heikkinen Paino: Erweko Oy Paperi: Lumisilk 130 g ISSN 1236-7729
PEFC/02-31-120
4 VIRTAVIESTI 2/2013