KOLLAJA TOISI TYÖTÄ LAAJALLE
VIRTAVIESTI TIEDOTUSLEHTI PVO-VESIVOIMAN TOIMINTA-ALUEEN ASUKKAILLE 1/2014 Kuljetuspäällikkö Veli-Pekka Salmela toimii Kuljetuspudas Oy:ssa, joka on Pudasjärven Investointi 140 miljoonaa euroa (vuoden 2013 hinta- suurin maaurakointiliike. 1250 Kollaja-hanketta Noin hän pitää työnäky- henkilötyövuotta. mien kannalta mielenkiintoisena. tason mukaan). Suorat työllistämisvaikutukset Pohjois-Pohjanmaalle kohdistuvat tuotanto- € 700 henkilötyövuotta, lähes 100 miljoonaa euroa. lähes vaikutukset yhteensä noin 170 miljoonaa euroa (vuoden 2010 Välilliset vaikutukset 550 henkilötyövuotta, noin 70 miljoonaa euroa. runsaat Kuva Jyrki Kallio-Koski hintatason mukaan). KOLLAJA TOISI TYÖTÄ LAAJALLE Maa- ja vesirakentajat ja metsurit kuuluvat ammattilaisiin, joita Kollajan rakentaminen työllistäisi suoraan KOLLAJA-HANKKEEN TOTEUTTAMISEN töala, vuokraus, tutkimus- ja liike-elämän palve- Tulokset antavat suuntaa tourakoitsijoita ja niin edelleen. Tässä tutkimuk- on arvioitu maksavan vuoden 2013 hintata- lut, tietoliikenneala sekä kauppa. Suurissa rakentamishankkeissa eri vaiheet työl- sessa on laskettu rakentamisaikainen keskiarvo, listävät eri alojen yrityksiä. Näin olisi Kollajaakin Isojärvi sanoo. solla noin 140 miljoonaa euroa. Rakentamisen Välilliset vaikutukset voitiin arvioida tutki- työllistävä vaikutus olisi yhteensä noin 1250 muksessa käytetyllä panos-tuotosmenetelmällä. henkilötyövuotta viisi vuotta kestävän raken- Panos-tuotosmenetelmä kuvaa, millä tavoin eri tamisen aikana. toimialat ovat riippuvaisia toisistaan. rakennettaessa. Tämä tutkimus selvitti vain aluetaloudelli- – Esimerkiksi alkuun raivaustyöhön saate- sia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaalla, ei koko taan tarvita metsäammattilaisia, sitten maansiir- maahan ulottuvia työllisyysvaikutuksia. Jos myös Luvut perustuvat Oulun yliopiston talous- vaikutukset koko maahan otetaan mukaan, vai- tieteiden tiedekunnassa vuonna 2013 tehtyyn kutukset olisivat esitettyä suuremmat. Tässä tut- tutkimukseen. Hanke työllistäisi rakentamisvaiheessa suoraan esimerkiksi rakennus- ja kuljetusalan, varastointialan ja mineraalien kaivuualan yrityksiä. kimuksessa ei myöskään ollut mukana hankkeen MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE vaikutuksia sähköntuotantoon tai ympäristöön, Isojärvi muistuttaa. – Ihmiset varmasti miettivät, työllistäisikö Suora tuotantovaikutus Pohjois-Pohjanmaalla KOLLAJA-SUUNNITELMA kiinnostaa Pudas- olisi lähes sata miljoonaa euroa. järvellä maanrakennusalan yrittäjiä, kuten kul- Välillistä työllistämistä mukana KTK-pohjalta toimivassa Kuljetuspudas Suoran työllistävän vaikutuksen lisäksi hankkeel- Oy:ssa. Vuonna 1995 perustettu yritys on Pudas- – Vuosikymmenien keskusteluhan tämä on kuitenkin rajattu pois kaikki sellaisten tuotteiden la olisi myös suuria välillisiä vaikutuksia, sanoo järven suurin maaurakointiliike, jonka omistaa 35 ollut, osa kannattaa ja osa ei. Työllisyyden kan- hankinnat, joista varmasti tiedetään, että niitä tutkimuksen tekijä, kauppatieteiden maisteri paikallista maanrakennusalan yrittäjää. Päätoimi- nalta pidän hanketta tärkeänä. ei ole saatavilla Pohjois-Pohjanmaalta. Anni Isojärvi. sesti mukana olevia yrittäjiä on 15. Kukin heistä jetuspäällikkö Veli-Pekka Salmelaa, joka on – Yhden investoinnin vaikutus ulottuu laajal- omistaa itse oman kalustonsa, kuten kaivinkonei- le. Suorat vaikutukset tulevat siitä, että tarvikkei- ta, kasettiautoja, tukkiautoja, motoja ja rekkoja. ta ja työvoimaa tarvitaan. Välilliset vaikutukset taas tulevat eri toimialojen kytkennän kautta. – Mielenkiintoiselta vaikuttaa, tuumaa VeliPekka Salmela kuultuaan muutamia lukuja Kol- – Louhintakalustoa meillä ei ole, mutta muuta tarvittavaa kalustoa kyllä. Salmela tietää, että Kollajan rakentamiseen liittyy monta näkökulmaa. Kuljetuspudas tekee urakoita paitsi Pudasjärvellä myös esimerkiksi Oulussa. Maansiirtotöiden lisäksi Kuljetuspudas tekee esimerkiksi teiden talvihoitoa. – Lasken tarjoukset ja valvon työmaat, osak- hanke todella alueen ihmisiä. Tähän ei tämä tutkimus voi vastata, vaan kaikki on kiinni viime kädessä mukana olevista yrityksistä. Anni Isojärvi sanoo, että tutkimuksessa on Tulokset ovat suuntaa-antavia. Investoinnin hinta-arvio perustuu vuoden 2013 ja muut euromääräiset arviot vuoden 2010 hintatasoon. Esimerkiksi tuottavuuden kasvua ja mahdollisia hintojen muutoksia ei voida ottaa huomioon. Niinpä teollisuuden ja rakentamisen lisäksi lajan rakentamisen työllistävästä vaikutuksesta. kaat tekevät urakat. Palkattuja työmiehiä yrityk- – Tutkimuksen tiedot ovat niin tarkat kuin esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusala kuuluisivat Salmela uskoo, että hanke toisi töitä joko suo- sen palveluksessa on neljä. He hoitavat muun tällä hetkellä pystytään saamaan, koska hank- hyötyjiin. Välillisiä hyötyjiä olisivat myös kiinteis- raan tai isompien rakennusliikkeiden aliurakoina. muassa kaupungin liikuntapaikkoja. keen toteutumisestakaan ei ole vielä tietoa. VIRTAVIESTI 1/2014 1 PÄÄKIRJOITUS / Pertti Pietinen / Toimitusjohtaja / PVO-Vesivoima Oy TOIVOMME AVOINTA KESKUSTELUA UUDISTETUSTA KOLLAJA-SUUNNITELMASTA POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS antoi tekojärveen. Koskien ominaispiirteet ja kalojen jois-Pohjanmaalla noin 1250 henkilötyövuotta elinolosuhteet säilyisivät. Vedenkorkeus jäljittelisi ja rahallinen vaikutus noin 170 miljoonaa euroa luontaista vaihtelua. Kuivina vuosina vettä olisi vä- kerrannaisvaikutuksineen. hemmän ja sateisina enemmän kuten nykyisinkin. Pudasjärvi on nimetty yhdeksi Suomen mer- Kollaja-hanke tehostaisi merkittävästi Iijoen kittävistä tulvariskialueista. Kollaja-hanke yksin voimalaitosten käyttöä. Nykyisin Iijoen vuotuisesta poistaisi pääosan tulvariskeistä, jolloin muita vi- vesimäärästä merkittävä osa joudutaan juoksut- ranomaisen edellyttämiä mahdollisesti hyvinkin tamaan tulvaluukuista voimalaitosten ohi, koska arvokkaita hallintatoimia tarvittaisiin vähemmän tulvavesille ei ole varastotilaa. Huomattava osa täs- ja rasitukset yhteiskunnalle ja yksityisille jäisivät tä voitaisiin varastoida suunniteltuun tekojärveen varsin vähäisiksi. Tulvien vähenemisestä saatavat ja juoksuttaa silloin, kun sähkön tarve on suurin. hyödyt kuitenkin saavutettaisiin. tammikuun alussa lausuntonsa, jonka mukaan Kollaja-hanke toisi 100 megawattia lisää Mielipidetutkimusten mukaan enemmistö Kollaja-hanke ei merkittävästi heikentäisi alueen uusiutuvaa vesisäätövoimaa. Vesivoima sovel- alueen asukkaista on valmis hyväksymään tulva- Natura-luontoarvoja. Myönteinen lausunto ker- tuu erinomaisesti vaihtelevaa sähkön kulutusta vesien varastoinnin sekä uusituvan ja kotimaisen too siitä, että olemme onnistuneet kehittämään ja tuotantoa tasapainottavaan säätötehtävään. vesivoiman lisärakentamisen. Uudistetun Kolla- suunnitelmaa ympäristöselvitysten ja vuoropuhe- Säätövoiman tarve kasvaa merkittävästi lähivuo- ja-suunnitelman lähtökohtana on etsiä parhaat lun avulla. Hanketta suunnitellaan nyt aivan uu- sina. Säiden mukaan muuttuvaa tuulivoimaa ra- ratkaisut, joilla alueen asukkaiden ja ympäris- denlaisella tavalla, jossa sovitetaan yhteen luonto kennetaan lisää ja nykyistä säätöön osallistuvaa tön tarpeet voidaan sovittaa yhteen uudenlai- ja voimatalous. Joki säilyisi jokena ja kosket koski- fossiilista tuotantokapasiteettia korvataan ydin- sen vesirakentamisen kanssa. Haluamme viedä na. Vesillä liikkuminen olisi edelleen mahdollista ja voimalla, jota tuotetaan vakioteholla. hankkeen suunnittelua eteenpäin vuoropuhelun olosuhteet kalastukseen jopa paranisivat. Hanke toisi myös työtä ja myönteisiä talou- kautta ja käydä avointa keskustelua hankkeesta. Joki säilyisi jokena, sillä tulvavesien lisäksi dellisia vaikutuksia alueelle. Noin 140 miljoonan Näin voidaan luoda edellytykset myös hankkeen vain osa Iijoen virtaamasta ohjattaisiin Kollajan euron investoinnin työllisyysvaikutus olisi Poh- merkityksen kokonaisarvioinnille. NATURA-LUONTOTYYPIT EIVÄT VAARASSA konaisuus on ainutlaatuinen. Hyvin kehittyneet Kuva Kari Sarkkinen Venkaan ja Pudasjärven Natura-luontotyypit eivät ELY-keskuksen mukaan vaarannu, jos Kollaja rakennetaan. järvideltat ovat harvinaisia. Delta-alueet eivät pysy samanlaisina, vaan ne muuttuvat ajan kuluessa. Virtaava vesi kul- VENKAAN JA PUDASJÄRVEN Natura-luonto- jettaa mukanaan maa-aineksia, mikä muotoilee tyypit eivät ELY-keskuksen mukaan vaarannu, jos maisemaa. Kollaja rakennetaan. Kokenut oli, mitä tapahtuu näiden kahden luontotyypin tija, tutkija Krister keskinäisille suhteille. Lisääntyykö toinen toisen Karttunen kertoo, kustannuksella, jos Kollaja rakennetaan? että Naturaarviota tehtiin – Jotkut virtauomat umpeutuvat ja uusia Yksi Natura-arviossa selvitettävä kysymys Natura-asiantun- – Sekä tulvaniityt että -metsät todennäköisesti lisääntyisivät, Karttunen sanoo. perusteellisesti. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja uomia voi avautua. Mahdollinen Kollajan raken- ”Vietin yksistään Suuri lähdealue ympäristökeskus ELY toteaa, että Kollaja-hanke taminen ei vaikuta tähän Pudasjärven prosessiin. maastossa yli sata Venkaan lähteen alueella Karttunen pitää kiin- työtuntia.” nostavana itse lähdealueen kokoa, joka on noin ei merkittävästi heikennä Kollajan vaikutusalueella olevia Natura-alueita eli Venkaan lähdettä Uutta tietoa tulvametsistä ja Pudasjärven suistoaluetta. Pudasjärven Natura 2000 -arviointi tuotti entistä Pudasjärven suistoalueella arvokkaita ovat tulvaniityt, vaihettumissuot, puustoiset suot viisi hehtaaria. – Alueen puustoiset suot sisältävät pienem- luotettavampaa tietoa tulvametsien ja -niittyjen koita on aikaisemmin kuvattu vain A. K. Cajan- muodostumisesta. derin tutkimuksissa 1900-luvun alkupuolella. piä lähteensilmiä ja ovat tavanomaisempia. Venkaan lähde käsittää laajan tihkupinnan ja tulvametsät. Venkaan lähteen arvokkaita – Käytettävissä oli tarkka päiväkohtainen – Pajuvaltaisia metsiä ei ole aikaisemmin ja siitä lähtevän lähdepuron, jossa on yhtenäinen luontotyyppejä ovat lähdealue itse ja lähdesuo tieto todellisista vedenkorkeuksista 40 vuoden tunnistettu omaksi luontotyypikseen. Pajuval- monilajinen sammalikko sekä ruohikkoa. Luon- kasvillisuuksineen. ajalta. Lisäksi tehtiin kattavia maastotutkimuksia, tainen tulvametsä kuitenkin on oma luontotyyp- totyypin ominaisuudet ja säilyminen perustuvat Alueitten luontoarvoja selvitti Naturaan kartoituksia ja vaaituksia 20 sentin korkeusjaolla. pinsä ja ihmistoiminnasta riippumaton. Myös siihen, että pohjavettä purkautuu tasaisesti ym- perehtynyt tutkija, filosofian lisensiaatti Krister Vastaavissa aikaisemmissa tutkimuksissa tieto on pajuvaltaiset alueet pitää käsitellä tulvametsinä. päri vuoden. Karttunen. ollut summittaisempaa, Krister Karttunen sanoo. Alueen tulvaniityt ovat nekin luonnontilaisia Pudasjärven delta- eli jokisuistoaluetta Karttunen pitää mielenkiintoisena. Myös tulvametsän käsite tarkentui arvioinnis- eli ne pysyvät avoimina niittämättä. Luontoarvoarvioinnin yhteydessä teetettiin pohjaveden virtauksen kartoitus. Sen perusteella sa. Pudasjärven Natura-alueella on pajuvaltaista Tulvaniityt ja -metsät muodostuvat ja pysy- Kollajan allasalueeseen liittyvä Venkaan pato ei – Järvi- ja virtavesikasvillisuuden sekä tul- luonnontilaista tulvametsää, jota ei ole niitetty vät yllä kevättulvan sekä kesäisen kuivumisen vaikuta pohjaveden virtaukseen eikä Venkaan vaniittyjen muodostama mosaiikkimainen ko- vuosikymmeniin. Vastaavia luonnontilaisia paju- ansiosta. lähteeseen. Kuva Krister Karttunen NATURA-ARVIOIDEN TAUSTAA Tutkija, FL Krister Karttunen selvitti, miten Kollaja-hanke vaikuttaisi luonnonarvoihin, joiden perusteella Pudasjärvi ja Venkaan lähde on sisällytetty Euroopan unionin Natura 2000 -verkostoon. Karttunen on aikaisemmin osallistunut EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon ja toimittanut Naturaluontotyyppioppaan, joka kuvaa Suomessa suojeluohjelmaan kuuluvat 69 luontotyyppiä. Hän on tehnyt myös muita Natura-arviointeja. Tulvametsä syntyy vedenkorkeuden vaih- Alkuperäiset arviot Kollajan luonto- telujen seurauksena, kuten tulvaniittykin. arvoista laadittiin vuonna 2011 ja Metsissä ei ole tyypillistä varvikkoa, kuten niitä täydennettiin 2012 ja 2013. puolukkaa tai mustikkaa. Kielo ja ruohot ELY-keskus antoi näistä lausuntonsa ovat tyypillisiä aluskasveja, sammalia ei ole. kuluvan vuoden alussa. Metsä kuivuu kesäksi, joten se ei soistu. Tulvaniitty pysyy avoimena niittämättä. Maapohja on mineraalipitoista, ei turvemaata, ja kasvillisuus on heiniä ja saraa. Kuva Krister Karttunen 2 VIRTAVIESTI 1/2014 TÄMÄ ON KOLLAJA-HANKE PATO Aittojärvi Livojoki KOLLAJA Aittojärven säännöstelypato Livojoen virtausaukko ja pohjapato TEKOJÄRVI Iijoen säätöpato Pudasjärvi Siikahaaran pohjakynnys PATO Iijoki PUDASJÄRVI Taajama-alue Petäjäkangas Tuulijärvi Pengertie tie Pato Ou lu- Ku us am o- VOIMALAITOS Naisjärvi IIJOKI www.kollaja.fi Kipinä IIJOKI SÄILYY JOKENA Tekojärvi Kollaja-suunnitelman mukaan virtaka- Myös tulvaluontokasveille riit- täytetään tulva- lojen ja maiseman kannalta joessa pysyy tävä kevättulva säilyisi. Iijoen vedestä keväällä riittävä virtaus ja Natura-arvot säilyvät. ja Kipinän kevättulvat eivät ja tyhjennetään Vesillä voi liikkua ja veden laatu säilyy poistuisi, mutta pienenisivät. talvella. virkistykseen ja kalastukseen sopivana. Tulvahaitat vähenisivät. Iijoki säilyy jokena ja kalojen elinolot pysyvät. Nämä ovat lähtökohtia Kollajan suunnitelmassa. SUUNNITELMA KOLLAJAN RAKENTAMISEKSI Pudasjärven säännöstelyssä hyödynnetään Kipinänkosken alueella on teetetty kalojen ottaa entistä paremmin huomioon yleisen edun suurten virtaamien aikana vuosikymmenten ve- elinympäristömallinnus. Sen mukaan nykytilassa neliökilometriä. Horsma sanoo, että tästä tulisi ja ympäristönäkökohdat energiantuotannon denkorkeuden mittaustilastoihin perustuvaa las- voimakkaat kevättulvat ovat huuhtoneet vael- uusi merkittävä virkistyskalastusalue. Rakennettu Kollajan järvi olisi kooltaan 45 ohella. PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti kelmaa, josta ilmenee, millainen vedenkorkeus luskalojen kutusorakot vähiin. Kollajan rakenta- Pietinen sanoo, että nämä tekijät ovat ohjan- Pudasjärvessä kulloinkin olisi ilman säännöstelyä. minen hillitsisi kevättulvia, jolloin kutusorakkoja – Yksi kysymys on se, miten vaelluskalojen – Lähtökohta on, että Iijoen luonnonuomassa virtaa edelleen vettä ja vesivoimantuotantoon liittyvät rakenteet tulevat koskiluonnon ulkopuolelle. Suunnitelman mukaan Iijoen ja lähijärvien virkistyskäyttö säilyy tai jopa paranee, eikä vesillä liikkumi- ”Jos ihmiset nostavat ongelmakohtia esiin, tutkimme voiko niille tehdä jotakin” nen esty. – Tavoite on, että vesivoimatalous sekä ympäristö sovitetaan entistä paremmin yhteen, jotta nämä voisivat elää rinnakkain. Kollaja-hankkeen toteutustapaa voidaan Pietisen mukaan pitää edistyksellisenä. – En tiedä muita esimerkkejä suunnitelmista, joissa tekojärvi on sijoitettu luonnonuoman Myös säännöstelyn voitaisiin lisätä sorastamalla. Myös talvivirtaama alas vaeltavat poikaset saadaan ohjattua Livo- laitteistot ovat mahdolli- vaimenisi, mikä parantaisi pienpoikasten elin- joelta ja Iijoen keski- ja yläosalta merelle nykyi- simman vähän näkyviä. oloja talvella. sen luonnonuoman kautta. Meidän on myös – Vain Livojoen vedet kiertäisivät aina Kollajan altaan kautta: kesällä noin Rakentaminen ei vaikuttaisi kalojen elinoloihin Iijoen keski- ja yläjuoksulla. varmistettava vaelluskalojen pääsy kutemaan Livojoelle, Aaro Horsma sanoo. – Kalat ovat tärkeitä ja ymmärrämme niihin Meneillään olevassa Iijoen kalatiet -hank- 80 prosenttia vedestä eli liittyvät huolenaiheet. Jatkamme kalojen elinym- keessa selvitetään smolttien ohjausta kalateihin kaikki Pudasjärveen tuleva päristömallinnusta ja jatkossa selvitämme, miten voimalaitosturpiinien ohi. Livojoella emokalojen vesi virtaisi nykyisen Iijoen lohet sijoittuisivat Kipinänkosken alueelle. ylisiirroilla voidaan auttaa kudun onnistumista. uoman kautta. Pietinen korostaa, että Iijoen uoma ei kuivuisi, vaan se pysyisi pitkälti nykyisenlaisena. – Kuivien ja sateisten kesien vaihtelut tulevat näkymään joessa, kuten nykyisinkin. Pertti Pietisen mukaan PVO-Vesivoima ha- KURENALAN TULVAVAARA POISTUISI KOLLAJA-HANKKEEN suun- aina uusia hankkeita suunKuva Jyrki Kallio-Koski neet Kollajan suunnittelua. Myös ratkaistavia kysymyksiä on jäljellä. nitelmassa tärkeä lähtökohta luaa, että Kollaja-suunnitelmasta keskustellaan. on tulvasuojelu. Maa- ja met- Hän uskoo siihen, että uusi tieto ja keskustelu sätalousministeriö on määri- hälventävät monia huolenaiheita. tellyt Pudasjärven keskustaaja- niteltaessa ja rakennuslupia myönnettäessä. – Kaupunki vastaa vahingoista, jos tulvariskialueil- viereen ja vesien hallinta toteutetaan niin, että – Ymmärrän huolen, jota hanke saattaa uomaan riittää virtausta. Vesirakentaminen on alueen asukkaissa herättää. Olemme liikkeellä tulvariskialueeksi. Näitä on Toisaalta tulva on satunnai- kehittynyt vuosikymmenten aikana huomatta- kuunnellen. Jos ihmiset nostavat ongelmakohtia Suomessa kaikkiaan 21. nen ilmiö ja varsinkin muu- vasti. Kollaja-suunnittelu edustaa täysin uutta esiin, tutkimme, voisiko niille tehdä jotakin. vesirakentamisen ajattelua. man Kurenalan merkittäväksi Kollaja-suunnitelman mu- le on annettu lupa rakentaa. alta muuttaneiden voi olla kaan Kollajan rakentaminen vaikeata hahmottaa riskiä. Kosket ja kalojen elinolot pysyvät riittäisi Pudasjärvellä ainoaksi Tarkistettu suunnitelma Kollaja-hankesuunnitelma ei estä veneillä liik- tulvasuojelutoimenpiteeksi, Vuonna 2008 tehtyä Kollaja-suunnitelmaa on kumista eikä uhkaa kalastusta. Uutta rakennus- sillä se leikkaisi korkeimmat Kaarina Daavittila toivoo, että niin sä tulvakorkeuden määrittä- tarkistettu ja muutettu luonnonarvoista saatujen kelpoista rantaa saataisiin 12 kilometriä ja uusia tulvahuiput pois. Kevättulvien Kollaja-suunnitelman kannattajat misestä tuli valituksia. Useat veneilyreittejä syntyisi. Iijoen kosket sekä kalojen aikaan vedet ohjattaisiin Kol- kuin vastustajatkin malttaisivat nyt maaomistajat olisivat halun- elinolot säilyisivät. lajan tekojärveen. rauhassa tutustua suunnitelmaan. neet enemmän rakennusoi- uusien tietojen perusteella. – Venkaan lähteen suojaamiseksi patolinja- – Esimerkiksi Iijoen rantojen kaavoituksen yhteydes- usta on siirretty kauemmaksi lähteestä ja Pudas- – Yhtään koskea ei rakenneta, ja virtakalo- järven pinta noudattaa veden pinnan luontaista jen sekä maiseman kannalta virtaus on riittävä, johtaja Kaarina Daavittila sanoo, että kaupunki vaihtelua ympäri vuoden. Tämä turvaa Pudasjär- sanoo PVO-Vesivoiman ympäristöpäällikkö Aaro joutuu varautumaan tulviin ja rakentamaan pen- koja mallinnuksia, jotka havainnollistaisivat tulva- ven Natura-arvot, Pietinen tiivistää muutoksia. Horsma. kereitä. Tulvariski joudutaan ottamaan huomioon aikaisia veden korkeuksia. Pudasjärven kaupungin- keutta tulvavaara-alueelle. Daavittila toivoo Kollajan vaikutuksista tark- VIRTAVIESTI 1/2014 3 KOLLAJA KIINNOSTAA Kollaja-suunnitelmaa seurataan tarkasti Pudasjärvellä, jossa hanke vaikuttaisi niin työllisyyteen kuin ympäristöönkin. Millaisia ajatuksia Kollajasta herää? pohjaan kiinni. Urmala muistuttaa, että Kollajan myötä alimmat vedenkorkeudet olisivat ylempänä. Haitat hyötyjä suuremmat Pudasjärveläinen Jari Jussila pitää Kollajan rakentamisen haittoja suurempina kuin hyö- Työpaikat ja verotulot tarvittaisiin tyjä. Hän on Iijoen vesistön kalastusalueen Pudasjärven Kurenalla asuva Seppo Parkkila puheenjohtaja. kantaa huolta paikallisten yrittäjien toimeentu- – Ymmärrän sähköntuotannon tarpeet. losta, asukkaiden työpaikoista sekä Pudasjärven Kollajan rakentaminen kuitenkin muuttaisi 40 kaupungin taloudesta. kilometrin jokiosuuden talviaikaan mitättömäksi liruksi. Suunniteltu juoksutusmäärä 15 kuutiota sekunnissa ei riitä pitämään jokea jokena, kun Jukka Puurunen toivoo Naisjärven pinnan Erkki Urmala tuntee Iijoen ja sen lähiympäristöt keskimääräinen virtaama talvella on noin 80 nousevan ja veden laadun paranevan. jo vuosikymmenien ajalta ja nykyisin hän viettää kuutiometriä. vaimonsa kanssa usein vapaa-aikaa Pudasjärven – Pohjapatojen rakentaminen tosin lieven- Varpuvirroilla. Kipinänkosken ohella Varpuvirrat täisi tätä vaikutusta hiukan. ovat Iijoen suurimmat vapaana virtaavat kosket Livojoki virtaisi hankkeen myötä Kollajan Kollajan vaikutusalueella. tekojärven kautta ja vaelluskalojen kulku estyi- Urmala suhtautuu ajatukseen Kollajan tekojärven rakentamisesta rauhallisesti. – Aikoinaan epäröin, mutta kun olen tutustunut asioihin tarkemmin, olen rakentamisen Iijoen vuoden 1982 tulvan aikana talomme Naisjärvi takaisin käyttöön Naisjärven rannalla asuva Jukka Puurunen seu- si. Kalateiden rakentaminen Iijokeen 60-luvun raa veden korkeuden vaihtelua keittiön ikkunas- rakennushankkeiden jäljiltä on kesken. ta. Tulva-aikaan Iijoki vaikuttaa salmien kautta – Rakentaminen jättää luontoon jälkensä: Naisjärven pinnan korkeuteen. kun kerran rakennetaan, vaikutus on pysyvä. – Korkeimmillaan järven pinta nousee vain kannalla. Kollajan rakentaminen näiden uusim- Juuri tästä syystä on harkiten säädetty myös noin 30 metrin päähän talosta, kesällä rantaviiva pien suunnitelmien mukaan ei tuhoa jokea. koskiensuojelulaki. vetäytyy hyvin kauas. oli saaressa, muistelee Seppo Parkkila. Jokivarren asukkaita on mietityttänyt, kui- – Kaupunki on velkaantunut, ja jos ei jostain vuuko joki Kipinänkosken ja Varpuvirran kohdalla. saada lisätuloa, niin hukka perii, Parkkila sanoo. Joen kuivumiseen Urmala ei usko. Hän muistuttaa, että Kollajan rakentaminen – Nythän tarkoitus on käyttää sähkön tuo- tuottaisi Pudasjärvelle kiinteistöverotuloa. tantoon pääasiassa tulvavedet, ja luonnonuomassa virtaavan veden määrä ei olennaisesti muutu. Myös kansantalouden kannalta olisi järkevää toteuttaa hanke. Parkkila tarkastelee Oulun yliopistossa tehtyä aluetaloudellista selvitystä. Tekojärvelle suunniteltua aluetta Jussila pitää sinänsä soveliaana. Vesi on korkeimmillaan Iijoen kevät- ja syystulvien aikaan. Rakentamisen haitat pienenisivät, jos hanke – Silloin olemme motissa. Syystulvat valuvat toteutettaisiin niin, että vain pääosa tulvavesistä Kurenalta tänne: metsätöihin ei pääse, kun met- varastoitaisiin tekojärveen ja muutoin joet vir- sässä saattaa olla metrinkin verran vettä. taisivat vapaina. – Pudasjärveläiset yritykset hyötyisivät. Täällä Järvimaisema Puurusen pihalta on kaunis, mutta muuta iloa järvestä ei nykyisin ole. on yrityksiä, jotka pystyisivät tarjoamaan urakoi- Urmalan omille rannoille tulvat eivät ole nousseet, mutta hän pitää silti hyvänä, jos korkeimmista kevättulvista päästään eroon. Samalla alavien rantojen käyttö helpottuu. Viime syyskesällä vesi oli alhaalla luonnonolosuhteiden takia, Pudasjärvellä vene juuttui välillä – Kun lapset olivat pieniä, heitä harmitti, kun ta hankkeeseen. Lisäksi tulisivat vielä välilliset järvi oli niin mutainen, ettei siellä voinut uida. vaikutukset. Puurunen on asunut Naisjärven rannalla ko- Kollajan rakentamisen hyvänä seurauksena ko ikänsä. Hän muistaa ajat, jolloin Naisjärvellä Parkkila pitää myös Iijoen tulvavaaran vähene- oli hiekkarannat, järvi oli nykyistä kirkkaampi ja mistä. Pudasjärven taajamaa koetellut vuoden sieltä sai siikaakin. 1982 huipputulva on hyvin muistissa. – Muutama vuosikymmen sitten turvesuot – Kävin katsomassa lähistöllä taloa, jossa ja metsät ojitettiin ja ojia pitkin valui järven vesi lainehti olohuoneen parketilla, ja oma ta- pohjaan paksu humuskerros. Kalat maistuvat lomme oli saaressa tuolloin. Tulvien vaarasta päästäisiin nyt eroon. Kollajan rakentamisen Parkkila uskoo vir- kesällä mudalta. tamisen jälkeen vain haitat, sanoo Jari Jussila. kistävän kalakantoja sekä helpottavan vesistön perusteeksi Kollaja-hankkeen toteuttamiseen: ve- ja säynävää. ropäätökset ovat poliittisia ja ne voivat muuttua. tä, se on ruokaa. vapaa-aikaansa Varpuvirroilla. – Mitä pikemmin Kollaja rakennetaan, sen parempi. Kollaja olisi Pudasjärvelle kuin lottovoitto. KANNATUSTA TULVAVESIEN VARASTOINNILLE Tulvavesien varastointi ja vesivoiman lisärakentaminen saavat asukkailta tukea asennetutkimuksessa. Eniten tulvavesien varastoinnin kannattajia on Posiolla – 71 prosenttia tutkimukseen taan tulvavesien varastointia keinona lisätä ve- vesikasvien kasvua ja vähentävän pohjassa olevan mudan sekoittumista veteen. – Veden korkeus vaihtelisi vähemmän ja – Työllistävä vaikutus olisi ohimenevä. Mer- alimmat vedenkorkeudet jäisivät pois, joten kittävämpää olisi, jos hankkeen sijaintikunta sai- veden laatu paranisi. Järveä voisi paremmin si tietyn osuuden sähkön tuotosta tai edullista käyttää virkistykseen. sähköä. Kuvat Jyrki Kallio-Koski keen toteuttamista vaadittiin monissa vastaajien TÄSTÄ ON KYSE omaehtoisissa kommenteissa. Tutkimuksessa kartoitettiin syksyllä 2013 osallistuneista – ja vähiten Iissä, 54 prosenttia. PVO-Vesivoima Oy:n yrityskuvaa ja toimin- Pudasjärvellä kannattajia oli 66 prosenttia ja Säätövoima nähdään taympäristön asukkaiden energiapoliittisia vastustajia 18 prosenttia. tarpeelliseksi mielipiteitä kirjallisella kyselykaavakkeella. Tulokset ovat peräisin viime vuoden loka- Tutkimuksen mukaan vesivoima nähdään hyvä- Aiemmat tutkimukset vuosilta 2009, 2007, joulukuulta, jolloin tutkija Pentti Kiljunen nä säätövoiman lähteenä. Väitteeseen ”koska 1998 ja 1991 on tehty samoilla menetelmil- Yhdyskuntatutkimus Oy:sta kartoitti PVO-Ve- tuulivoimatuotantoa on maassamme lisätty, lä ja kysymyksenasetteluilla. sivoima Oy:n toiminta-alueen asukkaiden nä- myös vesivoimaa tarvitaan lisää sen säätövoi- kemyksiä. Kirjalliseen kyselyyn vastasi yhteensä maksi” suhtautui myönteisesti 61 prosenttia ja 668 osallistujaa yhdeksästä eri kunnasta. torjuvasti 17 prosenttia vastanneista. Kiljunen toteaa tutkimusraportissaan, että Kyselyyn osallistuneet suhtautuivat varsin tulvavesien varastoinnin hyväksyntä on ymmär- suopeasti myös vesivoiman lisärakentamiseen. rettävää, kun muistetaan tulvien aiheuttamat PVO-VESIVOIMAN toiminta-alueella kannate- Veden pinnan nousun on arvioitu ehkäisevän Kiinteistöverotulot eivät Jussilan mukaan riitä mukaan 2–3 saavillista haukea, ahventa, lahnaa – Meille kalastus on muutakin kuin virkistysErkki Urmala viettää vedenpintaa olisi mahdollista nostaa Revonniemen kohdalle rakennetun pohjakynnyksen takia. käyttöä kesäisin. Parkkila pitää verkkojaan Iijoella, ja kesäaikaan saattaa yhdeltä reissulta tulla Kollajan rakentamisen myötä Naisjärven Nykysuunnitelmalla paikkakunnalle jäisi raken- ongelmat asukkaiden elinympäristössä. Kyselyssä ei selvitetty, mihin ja miten tul- Väitettä ”vesivoimaa pitäisi rakentaa lisää” kannatti 58 prosenttia ja vastusti 24 prosenttia vastanneista. sivoiman tuotantoa. Tuoreeseen tutkimukseen vavesiä tulisi vastanneiden mielestä varastoida. Vesivoiman lisärakentamisen kannattajilla osallistuneista 61 prosenttia tukee tätä ajatusta Tutkija toteaa, että vaikka kysymyksenasettelu oli tutkimuksessa enemmistö kaikissa tutkimus- ja 17 prosenttia vastustaa. ei sisältänyt mitään mainintaa Kollajasta, hank- alueen kunnissa. Tutkimukseen poimittiin satunnaisesti 18-70-vuotiaita osallistujia Iistä, Yli-Iistä (Oulu), Pudasjärveltä, Taivalkoskelta, Kuusamosta, Posiolta, Keminmaalta, Kemistä ja Nokialta, kustakin 375 henkilöä. Lisäksi mukana oli 227 rantakiinteistön omistajaa lähinnä Suoli- ja Kostonjärven alueilta. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin Energiateollisuus ry:n vuosittain teettämässä valtakunnallisessa Energiaasenteet -tutkimuksessa. TIEDOTUSLEHTI PVO-VESIVOIMAN TOIMINTA-ALUEEN ASUKKAILLE Julkaisija: PVO-Vesivoima Oy Yhteystiedot: Voimatie 23, 91100 Ii, puh. 010 478 5000 (11.6.2014 alkaen), info@pvo.fi, www.pohjolanvoima.fi Päätoimittaja: Hannele Kukka Toimitus ja tekstit: Pirkko Koivu Taitto: Annika Heikkinen Paino: Erweko Oy Paperi: Lumisilk 130 g ISSN 1236-7729 PEFC/02-31-120 4 VIRTAVIESTI 1/2014
© Copyright 2024