KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI 03 2012 MILLAINEN ON KÄÄNNÖSALAN TULEVAISUUS? MTV MEDIA MYI KÄÄNTÄJÄNSÄ PUHU PALKASTA! ASIANTUNTIJUUS EI VANHENE KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki toimisto@kaj.ﬁ www.kaj.ﬁ Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin 050 338 5614 Sähköposti anita.tuohino@sok.ﬁ Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin 050 576 2553 Sähköposti hanna.gorschelnik@kaj.ﬁ JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT TÄSSÄ LEHDESSÄ Toiminnanjohtajalta ............................................... 3 Kääntäjienpäivänä puhuttiin alan tulevaisuudesta .............................................. 4 Avkääntäjät ajettu ahtaalle .............................. 7 Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.ﬁ Palvelunumero 0201 235 370 Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki Lyhyet................................................................................ 8 JÄSENMAKSUT Palkasta pitää puhua Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttö myyskassan maksamista etuuksista. Ammatinhar joittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja elä keläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa www.kaj.ﬁ/jasenmaksu. Mikä maksaa? ........................................................... Freelancer hinnoittelun helvetissä 10 ............. 12 ............................................ 13 Asiantuntijalla ei ole Parasta ennen päivää .......................................... 16 Tulkki koulussa: Kieli solmuun ........................ 19 Asioimistulkeille viimein tutkinto ................. 20 Kohtasimme jäsenen: haastattelussa Elina Valta ................................ 22 Vilkenfärgsomhelstluvan ............................. 24 Muista ilmoittaa muuttuneet jäsentietosi! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.ﬁ Harri Ikonen, lakimies, Kunta, valtio ja yliopistosektorin virka ja työsuhdeneuvonta 0201 235 354 Tarja Kullanmäki, lakimies, kunta, valtio, yliopisto ja amksektorin virka ja työsuhdeneuvonta 0201 235 353 JuhoHeikki Leppänen, lakimies, yksityissektorin työsuhdeneuvonta 0201 235 365 Tuire Torvela, lakimies, yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä koskevat tehtävät sekä perhe ja perintöoikeudellinen neuvonta 0201 235 356 Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset 0201 235 359 TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) 7206 4343 Puhelinajat ma–to klo 12–15 Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki www.erko.ﬁ KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Katri Blomster, Suvi Seikkula, Heidi Mittler, Vanessa Sjögren Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos: 200 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2012. Aineistopäivä on 23.11.2012. Kannen kuva: ShutterstockNicolas Schevin. Kuvassa Jenni Jouppi ja Michel angelo Pistoletton installaatio "Le Labyrinthe" le Centquatre – kulttuurikes kuksessa Pariisissa keväällä 2011. Teos on vuodelta 1969. 2 MAARIT LAITINEN Hitaasta hivutuksesta M onet kääntäjät on ajettu ahtaalle tässä maassa. Ammatinharjoittajat tappelevat senteistä toimeksiantajien kanssa, avkään täjät eivät tunnu olevan kohtuullisten työn tekemisen ehtojen arvoisia. Työsuhteisista kieliasiantuntijoista osa on juuttunut palkkakuoppaan. Kadunmies ei tun nu ymmärtävän, että kielitaito ei ole sama kuin kään nös tai tulkkaustaito. Kääntäjienpäivänä keskusteltiin mm. siitä, miten palkkioiden syöksykierre saataisiin katkeamaan. Kyse ei ole siitä, etteikö laadukasta käännöstä ja tulkkausta yrityksissä arvostettaisi ja haluttaisi – niistä ei vain olla valmiita maksamaan niin kauan kuin palvelua saa hal valla. Kristiina Abdallahin sanoin: opportunistiset pi kavoittoja hakevat käännösalan yritykset ajavat kes tävälle perustalle rakennetut yritykset alalta. Alaa vai vaa moraalikato, joka ulottuu käännöksen käyttäjään asti. Entäpä, jos palvelua ei saa halvalla? Ei ole järke vää, että alan sisällä kilpaillaan hinnalla loputtomiin. Alan kestävää kehitystä ei ole sellainen, että kilpail laan epäterveesti. En tiedä muuta alaa, jossa korkeas ti koulutettujen palkkiot vuosi vuoden jälkeen piene nevät, maksuaikataulua venytetään kuukausiksi tai muut työn tekemisen ehdot heikkenevät. Miksi mei dän pitää suostua siihen? Miksi KAJ ei sitten tee mitään, voisi kysyä. Kyllä KAJ tekee, kaikkensa. Kenttämme on kuitenkin niin pirstaloinen ja työnantajapuoli niin hajanainen ja jär jestäytymätön, että sopimusten aikaan saaminen on hidasta ja vaikeaa. Osa neuvotteluyrityksistä on kaa tunut vastapuolen haluttomuuteen sitoutua sopi muksiin. Siksi yritämme saada muutosta myös toista kautta: tiedottamalla, kehittämällä, kouluttamalla, lainsäädäntöön vaikuttamalla, avaamalla keskustelu ja. Sinulle, hyvä jäsen, tarjoamme tietoa, koulutusta, neuvoja ja tukea työelämään ja paremman ansiota son hankintaan. Tässä lehdessä kehotetaan mm. pu humaan palkasta kollegoiden kanssa ja pohtimaan si tä, miten asiakkaalle voi paremmin perustella kään nöksen hinnan. Kaikki kuitenkin lähtee siitä, että me alan sisällä haluamme yhdessä muutosta. Meidän täytyy kukin tahoillamme hivuttaa itsellemme parempia ehtoja. Yksittäisistä ihmisistä muodostuu joukkovoima, am mattiyhdistyksen ydin. Vain joukkovoimalla, kaikki alan toimijat yhdessä, voidaan pysäyttää heikentymi sen kierre. Muutos lähtee sinusta. Muutos lähtee mi nusta. Ei ole enää aikaa odottaa, että joku muu tekee jotain. Meillä on vahvuus: kielemme, jota ei puhuta muualla maailmassa. Palasin elokuun alussa takaisin KAJ:hin lähes kah den vuoden mittaisen perhevapaani jälkeen. Yritän nyt sovittaa yhteen työelämää, perheelämää ja jo tain etäisesti omaa aikaa muistuttavaa. Työnantaja joustaa, minä joustan, perhe joustaa ja silti tuntuu, että aika ei riitä mihinkään. Teoria työn ja perheen yhteensovittamisesta ei tunnu kohtaavaan todelli suutta. Silti minusta on mukavaa olla takaisin hienossa järjestössämme ja tehdä työtä alamme eteen. Toivot tavasti tavataan KAJ:n ja Akavan Erityisalojen tilai suuksissa! Kiitän lämpimästi sijaisiani Erika Bruunia ja Elena GorschkowSalonrantaa upeasta työstä, jota he ovat KAJ:ssa tehneet. Hanna Gorschelnik 3 Teksti: Raila Hekkanen Kuvat: Maarit Laitinen Kääntäjienpäivän keskiössä käännösalan tulevaisuus K ansainvälistä kääntäjienpäivää vietettiin tänä vuonna Helsingissä 28.9. Käännös alan asiantuntijat KAJ:n, Suomen kääntä jien ja tulkkien liiton (SKTL) ja Suomen käännöstoimistojen liiton (SKTOL) yhteistyönä. Teemana oli käännösalan tulevaisuus ja kestävä kehitys. Aihe oli ikävän ajankohtainen, sillä uutinen MTV Median käännöspalvelujen myynnistä oli tullut edellisenä päivänä. MTV:n viittaus yhtiön ”ydinlii ketoimintoihin” herätti hämmennystä: eikö kääntä minen ole ulkomaisiin ohjelmiin keskittyvän kana van ydinliiketoimintaa? Aihe nousi esille jo SKTL:n puheenjohtajan Kristiina Antinjuntin avauspu heenvuorossa, jonka jälkeen toimintarakenteiden murrosta ja tulevaisuutta lähestyttiin eri näkökul mista. Iltapäivän paneelikeskusteluun osallistui kääntäjiä, käännöspalveluiden tilaajia, käännöstoi miston edustaja ja kääntäjätaustainen juristi. Ensimmäisessä alustuksessa Kristiina Abdallah Vaasan yliopistosta kertoi käännösalan tuotanto verkostoista. Nykyaikaisiin tuotantoverkostoihin kuuluvat välikädet vaikeuttavat usein tiedonkulkua, polkevat hintoja ja johtavat kääntäjien uupumi seen. Abdallah korosti, että myös alihankkijakään täjällä on oltava oikeus saada katetta työstään. SKTOL:n puheenjohtaja Erik Miller taas puolus ti käännöspalvelujen ulkoistamista. Käännösalan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kääntäjät ja käännöstoimistot pystyvät kertomaan yhdessä asiakkaalle, miksi hyvästä käännöksestä kannattaa maksaa. Hyvä käännös on myös kustannustehokas. Tätä viestiä olisi Millerin mukaan välitettävä yhteis työssä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suomen 4 tilanne ei kansainvälisesti katsottuna liene pahim masta päästä. Asiakkaan näkökulmaa valotti ohjelmistokään nöksiä koordinoiva Tuomo Mäntylä ohjelmistoyri tys Teklasta. Teklalla ei ole omia kääntäjiä, vaan pal velut tilataan ulkoistetusti samalta toimistolta. Mäntylän mukaan kaikkien kieliversioiden saami nen samasta paikasta on suuri etu, ja iso talo tuo toimitusvarmuutta. Käännöksen on oltava jo ker ralla laadukas, sillä ohjelmistokäännösten päivittä minen on työlästä ja toimimaton käännös aiheut taa nopeasti imagohaittaa. Jari Herrgård Synblestä kertoi konekäännöksis tä ja käännösten joukkoistamisesta. Joukkoistami seen osallistuu usein esimerkiksi palvelujen käyttä jiä, joita kääntäminen sitouttaa palveluun. Se on myös nopeaa: Facebookin palvelut käännettiin joukkoistamalla muutamassa päivässä. Konekään nökset ovat tulleet Suomen markkinoille hitaasti, nähtävästi kielen takia. Herrgård muistutti, että markkinat eivät aina halua maksaa ykköslaadusta; kakkoslaatuakin tarvitaan. Teija Potenze kuvasi lopuksi pienyrittäjän näkö kulmaa. Pieni toimisto ei pysty osallistumaan suu riin kilpailutuksiin, ja kääntäjän on oltava todellinen moniosaaja ITtukea myöten. Joustaminen on tar peen, mutta silläkin on oltava rajansa. PANEELISSA TILAAJIEN NÄKÖKULMA ESILLÄ Iltapäivän paneelikeskustelussa ääneen pääsivät käännöspalveluita tilaavat Päivi Ilves TeliaSoneral ta ja Taru Virtanen valtioneuvoston kansliasta. Mukana olivat myös Semantix Finland käännös Kristiina Antinjuntti Kristiina Abdallah Tuomo Mäntylä Jari Herrgård Erik Miller Juhani Lönnroth toimiston Tarja Salonen sekä Kristiina Antinjuntti ja kääntäjätaustainen juristi Ilkka Salama, jonka pro gradu freelancereiden oikeudellisesta asemas ta on SKTL:n sivuilla (www.sktl.ﬁ). Keskustelua johti Juhani Lönnroth, entinen Euroopan komission käännösosaston pääjohtaja. Paneelikeskustelussa korostui käännösten ti laajien ja toimistojen rooli. Paneeliin osallistuneet käännösten tilaajat toivoivat, ettei kääntäjän valin ta riippuisi nykyisessä määrin hinnasta. Hyvästä laa dusta voisi maksaa kunnolla, ja valtioneuvoston kieliasiantuntijat ovat tehneet tämän eteen run saasti töitä. EU:n ja Hanselin kilpailutuksissa kään nösten laatu painotetaan nytkin hintaa tärkeäm mäksi suhteessa 60/40, mutta laadun määrittely on hankalaa. Tilaajan on vaikea arvioida laatua etukäteen, sil lä koekäännökset tehdään tarkasti eikä kilpailutuk sissa nimettyjä kääntäjiä välttämättä käytetä myö hemmin. Arviointijärjestelmät eivät välttämättä anna oikeaa kokonaiskuvaa. Kilpailutus suosii myös kokeneita kääntäjiä ja vaikeuttaa nuorien työnsaan tia tai toisaalta uuden erikoisalan ottamista. Esi merkiksi Hansel edellyttää, että kääntäjä on kään tänyt edeltävinä vuosina julkishallinnolle, mikä käy tännössä edellyttää työskentelyä edellisessä kilpai lutuksessa valituille toimistoille. Helsingin kaupungin tilannetta seurannut kom mentoija kuvasi käännösten hinnan pudonneen kil pailutusten kautta ensin alle puoleen suorille kään täjille maksetusta, sitten tätäkin alemmas. Mihin kehitys oikein johtaa? Tuleeko kääntämisestä yhä enemmän läpikulkuammatti, kuten Ilkka Salaman kohdalla oli käynyt? Vai unohtuuko keskustelussa se, että asiakkaita ja käännöstarpeita on monenlai sia ja eri tilanteisiin sopivat eri ratkaisut? Salosen kokemusten mukaan suuri osa asiak kaista haluaa nähdä mahdollisimman vähän vaivaa 5 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Panelistit vasemmalta: Kristiina Antinjuntti, Päivi Ilves, Tarja Salonen, Taru Virtanen, Ilkka Salama eikä halua kommentoida käännöstä tai verrata sitä alkutekstiin. Tilaamisen pitäisi olla mahdollisim man vaivatonta, ja käännöksen lisäksi halutaan oheispalveluja kuten editointia. Ilveksen ja Virta sen kokemukset palvelujen tilaajina olivat toisen laiset: laatua seurataan hyvinkin tarkasti mm. ima gohaitoilta välttymiseksi, ja oma käännösosasto on tärkeä resurssi. Käännöksen korjaaminen on erityi sen kallista – Lönnrothin mukaan hinta saattoi jopa nelinkertaistua. Kristiina Antinjuntti vuorostaan korosti, että ny kytilannetta ei tarvitse niellä purematta. Omiin työ ehtoihin voi pyrkiä vaikuttamaan, mikä voi tosin johtaa töiden vähenemiseen. Kristiina Abdallah kertoi suosittelevansa opiskelijoille toista vaihtoeh toa: kääntäjäyrittäjyyden sijasta kannattaa pyrkiä kuukausipalkkaiseen työhön asiakasyrityksiin. Kääntämisen opettajien huoli opiskelijoiden pär jäämisestä työelämässä on ilmeinen. Panelistit olivat varsin yksimielisiä siitä, että ny kyinen tilanne on kestämätön. Mutta ehkä mukana olikin liikaa mallivanhempia ja liian vähän häirikkö lasten vanhempia, kuin koulun vanhempainillassa? Toimistojen ja ulkoistamistapojen välillä on suuria eroja, ja toista ääripäätä ei koko keskustelu taida edes kiinnostaa. 6 Esko Vertanen Päivä päättyi mukavan iltatilaisuuden merkeissä ra vintola Sunnissa, jossa SKTL jakoi ensimmäisen Replapalkinnon kääntäjä Esko Vertaselle hänen pitkästä työstään ja tuestaan nuoremmille kolle goille. Kääntäjähuumoria tarjosi koomikko Aretta Vähälä. • Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Rosa Aaltonen MTV Media myi käännöstoimintansa Avkääntäjät pelkäävät palkkio tason romahdusta Av käännösalalle kantautui syyskuun lopussa synkkiä uutisia, kun MTV Media ulkoisti 1.10. alkaen koko käännöstoimintansa avkäännöstoi miston Broadcast Text Internationalin uudelle ty täryhtiölle BTI Internationalille. Liiketoimintakau pasta tiedotettiin henkilökunnalle vain pari päivää ennen liikkeenluovutusta. Käännösosaston kah deksan vakituista työntekijää ja toistasataa työsuh teista freelancerkääntäjää tyrmistyivät uutisesta, joka enteilee koko alan suistumista halpatyöksi. Yrityskaupassa BTI Internationalille siirtyivät ul komaisen materiaalin käsittelyn tehtävät, joita ovat ohjelmien kääntäminen, ohjelmia mainostavien viikkotekstien laatiminen sekä mainoskatkojen pai koilleen asettaminen. MTV Median toimitusjohtaja Heikki Rotko perusteli yrityskauppaa sillä, että käännöstoiminta ei ole MTV Median ydinliiketoi mintaa. MTV Median tavoite on säilyttää markki najohtajan asema mainosrahoitteisessa televisio ja radiotoiminnassa, maksutvliiketoiminnassa ja verkkoliiketoiminnassa. MTV Median teknologiajohtaja Risto Koivulan mukaan ulkoistamisessa ei ole kyse säästöistä. MTV3:n käännöstoimintaa hoitaa vastedes nopeas ti toimintaansa laajentanut monikansallinen yritys, joka on kieltäytynyt avalan työehtosopimuksesta, pitää toisin kuin MTV Media freelancerkääntäjiä yrittäjinä ja Yhtyneetsopimuksen palkkatasoa uto pistisena. BTI ei julkista tariﬀejaan, mutta alalla on laskettu, että palkkiot ovat parhaimmillaankin alle kolmasosan Yhtyneetsopimuksen palkoista. MTV Media lupaa taata käännösten laadun jatkossakin, mutta avkääntäjät uumoilevat, että kiristyvä työ tahti ja aleneva palkkiotaso vaikuttavat tekstityksen laatuun. Aikaa huolelliselle työlle on vähemmän. BTI Internationalin toimitusjohtaja Paula Kau rismäki on kertonut, että voimassaolevia Yhtyneet sopimusta ja siihen liittyvää MTV:n kääntäjiä koske vaa erillissopimusta noudatetaan. Yhtyneetsopi muskausi kuitenkin loppuu 2013 joulukuussa ja eril lissopimus jo ensi helmikuun lopussa. Erillissopi mus, joka takaa 88 prosenttia MTV:n kanavien oh jelmakäännöksistä talon työsuhteisille freelance reille, on sopimuksissa tärkein, sillä ilman sitä Yhty neetsopimus jää kuolleeksi kirjaimeksi. BTI Inter nationalin johto on kieltäytynyt paljastamasta yri tyksen aikeita helmikuun jälkeen tai aloittamaan neuvotteluja sopimuksen uusimiseksi. Ulkomaisen materiaalin käsittely työllisti kaksi vakituista ja yli sata päätoimista freelancerkääntä jää, joiden yhteenlaskettu työkokemus on yli 1 700 vuotta. Moni kääntäjistä oli MTV3:n leivissä kym meniä vuosia, jopa kanavan perustamisesta asti. On röyhkeää olettaa, että taloa uskollisesti palvellut ammattikääntäjien joukko alistuisi niin kurjiin työ ehtoihin, ettei niistä kehdata edes kertoa. Yhtä röyh keää on tarjota yleisölle ohjelmaa, jossa suomen nos on välttämätön paha, orjapalkalla kiireessä ky näilty. • TÄSTÄ ON KYSE • MTV Media myi käännöstoimintansa 1.10. alkaen BTI Internationalille. Työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä. • MTV3 on noudattanut Yhtyneettyösopimusta, jo ka määrittelee myös MTV3:n kääntäjien työn teke misen ehdot ja palkkiotason. BTI International nou dattaa sopimusta sen voimassaolon ajan vuoden 2013 loppuun. Kääntäjiä koskeva erillissopimus on katkolla helmikuussa 2013. • Yhtyneetsopimus on tarjonnut avkääntäjille koh tuulliset työn tekemisen ehdot ja palkkiotason. • BTI Internationalin emoyhtiö Broadcast Text Inter national ei ole allekirjoittanut avkäännösalalle vuonna 2010 solmittua työehtosopimusta. • Avkääntäjät pelkäävät, ettei uusi omistaja uusi Yh tyneetsopimusta tai sitoudu avkäännösalan omaan työehtosopimukseen vaan että työ tekemi sen ehtoihin, mm. vaatimukseen käännösnopeu desta, ja palkkiotasoon tulee kohtuuttomia heiken nyksiä. • Kiire ja heikommat työolosuhteet voivat merkitä heikennyksiä tvtekstitysten laatuun. • Televisioohjelmien tekstitysten laadulla on merki tystä: yksi katsoja lukee ruututekstejä vuodessa kymmenien kirjojen verran. Laadukas tekstitys vai kuttaa lukutaitoon ja vieraiden kielten oppimiseen. 7 Käännösalan asiantuntijat KA J ry J Ä S E N K O U L U T U S TA KAJ otti kantaa 28.9.: Kääntäjäliitot paheksuvat MTV Median kääntäjien ulkoistamista K äännösalan asiantuntijat KAJ, Suomen Journalistiliit to ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto paheksuvat MTV Median päätöstä myydä kään nöstoimintansa Broadcast Text In ternationalille. MTV Median toimitusjohtaja Heikki Rotko toteaa, etteivät kään nökset kuulu MTV:n ydintoimin taan. Käännökset kuitenkin ovat olennainen osa ohjelmia, joiden esittäminen on kiistämättä televisio kanavan perustoimintaa, kääntäjät muistuttavat. Broadcast Text Internationalille siirtymisen myötä kääntäjät ovat huolissaan työehtojensa tulevaisuu desta. Yritys ei ole aikaisemmin ollut halukas noudattamaan alalle laadit tua työehtosopimusta, ja se on tä hän asti työllistänyt ainoastaan yrit täjiksi ryhtyneitä freelancerkääntä jiä. MTV:n kääntäjät pelkäävät palk kioidensa laskevan jopa kolmannek seen nykyisestä, sillä Broadcast Text on aiemmin ilmoittanut, että MTV Median palkkiotaso on sille utopis tinen. MTV:n ulkoistamispäätös syn kentää käännösalan tulevaisuutta, ja avkääntäminen on entistä pa hemmassa vaarassa vajota läpikul ku ja matalapalkkaalaksi. • 8 MINUSTAKO ITSENÄINEN AMMATINHARJOITTAJA/YRITTÄJÄ? Koulutus on tarkoitettu kaikille oman yrityksen perustamisesta kiinnostuneille ja sitä harkitseville. OHJELMA: Yritystoiminnan aloittaminen: Yrityksen perustaminen, starttiraha ja muu rahoitus, arvonlisäverovelvollisuus, yrittäjien eläke YEL, yrittäjän sosiaali ja työttömyysturva Tuire Torvela, Akavan Erityisalat ry Kantapään vai korvien kautta? Kokemuksia käännösalan yrittäjyydestä ja yrittäjän tukipilareista Liisa Nemitz, Liinetz Oy Aika: tiistai 13.11.2012 klo 17 – 20 Paikka: hotelli Scandic Tampere Station, Ratapihankatu 37, Tampere. Järjestäjä: Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta. Tilaisuus on maksuton. Tilaisuus alkaa klo 17.00 salaattitarjoilulla ja varsinainen ohjelma alkaa klo 17.30. Ilmoittautumiset sähköpostitse Tuire Torvela, tuire.torvela@akavanerityisalat.ﬁ 22.10.2012 mennessä. KOULUTUSTA KÄÄNNÖSMUISTEIHIN Käännösalan asiantuntijat KAJ ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto järjestävät jäsenilleen käännösmuisti koulutusta. Wordfast Classic Jäsenhinta 160 euroa. Hinta sisältää yksipäiväisen koulutuksen, lounaan ja kahvin. Aika: 16.11. klo 9.00–16:00 Paikka: Teatterikulma, Komediasali, Meritullinkatu 33, sisäpihan maisemahissillä 2. kerrokseen, Helsinki Ryhmäkoko 10 henkeä. Ilmoittaudu koulutukseen 2.11. mennessä osoitteessa www.kaj.ﬁ. Aika: 30.11. klo 9.00–16:00 Paikka: Teatterikulma, Komediasali, Meritullinkatu 33, sisäpihan maisemahissillä 2. kerrokseen, Helsinki Ryhmäkoko 10 henkeä. Ilmoittaudu koulutukseen 16.11. mennessä osoitteessa www.kaj.ﬁ. Käännösalan asiantuntijat KA J ry KAJ haalarimerkkikisa ratkesi! S anna Paakkunainen piirsi voittoisan haalari merkin KAJ:lle. – Ajatus kääntäjän greippiin lähti KAJ:n logon väreistä, kertoo Paakkunainen. – Limenvihreän, turkoosin ja valkoisen yhdis telmä on mielestäni raikas ja hedel mäinen. Siitä mieleeni juolahti, että hedelmät sisältävät paljon vitamiineja, jotka auttavat jak samisessa. Kääntäjät ja kään nöstieteen opiskelijat tarvitse vat työssään paljon energiaa, ja hedelmät ovat mukava piristys ruiske, sanoo Paakkunainen. Paakkunaisen mielestä greippi sopii haalari merkkiin hyvin, koska KAJ voi tarjota tuleville kääntäjille jo opiskeluaikana sopivia eväitä: greip pi on muistuttamassa siitä, että ammattijärjestö tukee opiskelijaa ammattiuran alussa. Voittoisan merkin suunnitellut Paakkunainen valmistui elokuussa ItäSuomen yliopistosta sak san kielestä ja kääntämisestä. Syksyn hän viettää Luxemburgissa käännösharjoittelussa. TJS Opintokeskus on julkaissut op paan Osaaminen näkyväksi työ todistukseen. Inka Ukkolan toi mittamassa oppaassa neuvotaan, miten työssä hankitun osaamisen voi kirjoittaa näkyväksi esi merkiksi työtodistuk sessa, työhakemukses sa tai kehityskeskuste lussa. Opas on osa Eu roopan sosiaalira haston rahoittamaa ja TJS Opintokeskuk sen toteuttamaa hanketta Unel mia uudesta työstä, jonka tarkoitus on paran taa pätkätyöläisten työehtoja ja oloja. Tilaa mak suton opas osoitteesta www.tjsopintokeskus.ﬁ/ aineistot Syksyn päiviä: 24.10. Humanisti työmarkkinoilla! Opiskelijainfo Vaasassa yhteistyössä aine järjestö Övertäjät ry:n kanssa 24.10. After Work klo 17.30 Vaasassa Pub O’Malley’s, Hovioikeudenpuistikko 21 25.–28.10. Helsingin kirjamessut KAJ mukana messuilla Akavan Erityisalojen kanssa osastolla 6d81, hallissa 6. 30.10. SDL Trados 2011 koulutus, Helsinki, lisätiedot www.kaj.ﬁ 31.10. SDL Trados 2011 koulutus, Helsinki, lisätiedot www.kaj.ﬁ 10.11. Esimies hyvinvoinnin johtajana, Turku, lisätiedot www. akavanerityisalat.ﬁ >kalenteri 13.11. Minustako itsenäinen ammatin harjoittaja/yrittäjä? Tampere, katso ilmoi tus sivulta 8. 16.11. Wordfast Classic koulutus, Helsinki, lisätiedot www.kaj.ﬁ 26.11. KAJ:n syyskokous, Helsinki, lisätiedot www.kaj.fi 26.11. Tieto järjestykseen päässä! Tutkija Jussi Okkonen kertoo pään sisäisestä ergonomiasta KAJ:n syyskokouksessa, katso ilmoitus takasivulta 30.10. Wordfast Classic koulutus, Helsinki, lisätiedot www.kaj.ﬁ 14.12. Technical Writing in English koulu tus, Tampere, järjestää Tampereen yliopis ton täydennyskoulutuskeskus, www.uta.ﬁ/tyt 8.11. Termityö yrityksessä, Helsinki, järjestää Tampereen yliopiston täydennys koulutuskeskus, www.uta.ﬁ/tyt 28.11. Suomen kieli 2012, Helsinki Koulutus kielenhuollon uusista asioita ja verkostoi tumistapahtuma kielenhuoltajille ja kääntä jille, järjestää Kotimaisten kielten keskus, www.kotus.ﬁ 7.3.2013 Verkkokirjoittajan ABC, Helsinki, järjestää Kotimaisten kielten keskus, www.kotus.ﬁ 9 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Suvi Seikkula S en luulisi olevan yksinkertaista: asiakas lähettää käännettävän materiaalin, kääntäjä kertoo mihin hintaan suostuu työn tekemään, tilaus vahvistetaan ja käännös toimi tetaan. Ihanteellisessa tapauksessa työstä laskutetaan projektin päätyttyä siihen kuluneen ajan mukaisesti. Useimmiten käännettävän materiaalin vastaanottamisen ja työn aloittamisen välissä on kuitenkin monivaiheinen prosessi, jonka aikana määrite tään työlle arvo ja päätetään, onko kaikki sen arvoista. Mikä MISTÄ ON PIENET JA ISOT KÄÄNNÖKSET TEHTY Viime vuoden ensimmäisessä Kajawassa pohdit tiin kääntäjien palkkioita ja niiden kohtuullisuut ta (Keskustelu kääntäjien palkkioista, Kajawa 1/2011). Ennen kohtuullisen palkkion määritte lyä on hyvä pohtia, mistä osatekijöistä tuo palk kio muodostuu ja millaiset seikat siihen vaikutta vat. Mistä kaikesta asiakas oikeastaan maksaa ti latessaan käännöksen? Jo pelkästään alalla käytettäviä veloitusperus teita on lukuisia. On sanahintaa, rivihintaa, sivuhin taa, liuskahintaa, puhumattakaan siitä, mikä näi den pituudeksi kulloinkin määritellään. Sitten on tuntiveloitusta, minimiveloitusta ja käännösmuis tipainotettua veloitusta. Näiden päälle tulee vielä erilaisia lisiä: kiirelisä, viikonloppulisä, tekstin vai keusasteesta lisä ja niin edelleen. Ja vaikka nämä kaikki olisivat selvillä, sekoittaa pakan usein vielä tarjoushinnan määrittely. Siihenkin vaikuttavat mo net seikat, kuten kuinka tärkeä kyseinen työ tai asia kas juuri sillä hetkellä kääntäjälle on. Hintalista tie tysti auttaa tekemään nopeita päätöksiä, mutta sii tä ei pääse mihinkään, että on pystyttävä määritte lemään erilaiset hintaan vaikuttavat osatekijät. Kun se olisikin pelkkää matematiikkaa, helppohan sitä olisi luoda laskukaavoja ja antaa tietokoneen rak suttaa tulos. Hinnan määrittely lähtee siitä, mikä on työ ja kuinka työläs se on. Kokenut kääntäjä osaa tekstin nähdessään tehdä tarkkojakin arvioita kyvystään hallita sen sisältö ja saada aikaan laadukas käännös riittävän nopeasti. Mutta mitä oikeastaan kuuluu 10 käännöstyöhön? Missä määrin esimerkiksi termi työ on osa käännöstyötä ja milloin siitä tulisi mak saa ylimääräinen korvaus? Entä missä vaiheessa tiedostojen käsittely käy niin työlääksi, että siitä on aiheellista pyytää lisäkorvaus? Näitä on hyvä poh tia, muuten voi huomaamattaan tehdä runsaasti ylimääräistä työtä pelkkien käännösrivien hinnalla. HINTAVIIDAKOSSA KUHISEE Kun itselleen on tehnyt selväksi, mihin seikkoihin hinta perustuu, on asiakkaallekin helpompi pe rustella, miksi työ maksaa sen mitä maksaa. Asia kaskin voi olla aikamoisessa viidakossa kaikkien erilaisten hintojen kanssa ja se, mihin hinta lo pulta tarkalleen ottaen perustuu, voi usein jäädä kovin hämäräksi. Jos asiakas saa useita saman kaltaisia tarjouksia, on helppo valita se halvin. Jos taas käy selvästi ilmi, mitä kaikkea sillä kalliim malla hinnalla saa, voi päätös olla harkitumpi. Joka tilanteen hintasapluunasta taitaa olla turha edes haaveilla, sillä kyseessä ei ole yksi tuo te, ”käännös”, vaikka joku voisikin niin ajatella. Käännös on tuotteena lopulta yhtä ambivalentti kuin ”ruoka”. Kukaan ei odota, että kaikesta ruo asta maksetaan saman verran. Asiakkaat eivät kuitenkaan välttämättä näe hinnanmäärittelyprosessia ja siihen vaikuttavia osatekijöitä ja saattavat siksi odottaa yhtenäistä hinnastoa. Siksi voi hintojen parempi läpinäky vyys auttaa vakuuttamaan asiakkaan. Monesti on kääntäjän tosin vaikea itselleenkin avata monimutkaista mekaniikka varsinkin kiiretilan Käännösalan asiantuntijat KA J ry – ring – Käännöspalvelu X, kuinka voin auttaa? – tässä Matti hei. Minulla olisi 20 sivun pdf, josta tarvittaisiin käännös, kuinkahan paljon se maksaisi? – … no tuota… maksaa? teessa, ja niin perustuu hinta usein sillä hetkellä parhaaksi tai helpoimmaksi todettuun kaavaan. Erilaisten hintaan vaikuttavien kriteerien ja hintaperusteiden selkiyttäminen auttaa asiakas ta tekemään nopeita päätöksiä. Jos esimerkiksi kiirelisää sovelletaan kovin vaihtelevasti, on asiakkaan vaikea hahmottaa, miten aikataulut vaikuttavat hintaan. Selkeiden määrittelyjen ole massaolo helpottaa myös käännöstoimiston pro jektipäällikön työtä. Jos esimerkiksi sanahintoja on kovin monta erilaista samallekin kieliparille, joutuu projektipäällikkö hankalaan tilanteeseen yrittäessään kiireessä selvittää eri alihankkijoi den kustannuksia. HINTANSA VÄÄRTI Millä asiakas sitten saadaan vakuuttuneeksi siitä, että työ on hintansa arvoinen? Koko prosessin helppous ja laadukas palvelu ovat asioita, joilla saattaisi saada koukkuun siinä missä erinomai sella ja asiantuntevalla käännöksellä. Kukapa ei haluaisi päästä helpommalla? Monet eivät ole valmiita maksamaan muusta kuin sanoista, jol loin hinnanmäärittely pelkistyy helposti siihen, mikä on pienin summa, jolla kääntäjä vielä joten kin saa laskunsa maksettua. Mutta sitten on ne kaikki muut. Asiantuntijuuttaan ei kai voi koskaan mainos taa liikaa. Asiakkaalle on tärkeää, että käännök sessä on ymmärretty sisältö. Mitä paremmin kääntäjä tuntee tekstin erikoisalan, sitä tarkempi käännös ja sitä nopeampaa myös työ, oli erikois ala sitten ydinfysiikkaa tai organisaatioviestintää. Turha vaatimattomuus nurkkaan. Kääntäjien yleissivistys on usein ensiluokkaista ja erikoisala viestinnän tuntemus syvää ja laajaa. Kuinka mo ni tulee riittävästi painottaneeksi näitä? Sanoja voi pyöritellä kuka vain, mutta laadukasta ei syn ny taskurahalla. Kääntäjän yksi haastavimmista tehtävistä voi kin olla asiakkaan saaminen vakuuttuneeksi siitä, että sen halvemman käännöksen takana ei lähes kään aina ole pienemmät katteet, vaan se mikä on pois hinnasta, on myös pois käännöksen laa dusta. Laadusta ja laadun määrittelystä voisi kes kustella loputtomasti ja on keskusteltukin, hyvä niin. Laatu ja sen määrittely on tärkeässä roolissa sellaisten palveluiden myymisessä, josta ei näe kuin urheiluautosta, mikä maksaa. Sillä näinhän se menee: tarjouskaupasta saa halvemmalla kuin erikoisliikkeestä, mutta kummasta saa laa dukkaampaa? Monesti asiakkaille vain käännös on käännös. Kääntäjän tehtäväksi jää selventää, mitä kaikkea työhön sisältyy ja miksi tämä työ on hintansa väärti. • 11 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Vanessa Sjögren Käännösmarkkinoilla hinnoittelu on yksi tärkeimmistä tekijöistä – ja isoimmista päänsäryistä. Freelancerin ääni – hinnoittelun helvetissä K ääntäminen on intohimoni, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Jokainen uusi toimeksian to on omalla tavallaan haastava, omalla tavallaan kiinnostava. Joskus juuri se homma, jota pelkäsi ennen aloittamista, sujuu kuin rasvattu, kun taas yksi sana siinä helpossa pikkunakissa, jossa ei pitänyt mennä kuin muuta ma hetki, johtaa tuntikausien miettimiseen, tut kimiseen ja vatvomiseen. Jos kääntäjän elämä oli si vain kääntämistä, olisi kaikki vallan mainiosti. Mutta kun. Varsinkin freelancerin työelä mään kuuluu melkoisesti muutakin, ja hinnoittelu on yksi tärkeimmistä teki jöistä. Ja isoimmista päänsäryistä. Aivan ensimmäiseksi pitää siis päättää, mikä on hyvä vähimmäis hinta. Se hinta, jonka alle ei mennä muuten kuin erittäin hyvästä syystä ja sittenkin todella pitkin hampain. Se hin ta, johon lisätään sopivasti päälle, jotta saa daan perushinta, jolla lähdetään liikkeelle. Hel pommin sanottu kuin tehty. Mutta sitten kun se on selvillä, niin hommahan on helppo, eikö? Ja kattia kanssa! Mihin vetää rajan erikoisalo jen osaamisen suhteen? Milloin on sopivaa pyy tää kiirelisää? Kuinka paljon käännöksen viilaamis ta ja tiedostojen käsittelyä ja kuvakäsittelyä hinta sisältää? Sopiiko pyytää korkeampaa hintaa, kun on kyse suorasta asiakkaasta, ja hyväksyä alempi hinta, kun asiakas on käännöstoimisto? Ja jos näin (kyllä!), mitkä hinnat sitten pätevät kenellekin? Sa nahinta, tuntihinta, sivuhinta… Kun sitten sekaan heitetään varsinaiset asiak kaat, menevät kuviot vielä enemmän sekaisin. Suorien asiakkaiden kanssa saa olla vääntämässä rautalankaa siitä, mikä on ja ei ole osa käännös palvelua, mikä kaikki kuuluu kääntäjän osaami seen ja sovittuun hintaan ja mistä pitäisi maksaa 12 erikseen. Monesti kun he ovat aivan ulapalla ha luamatta sitä edes itselleen myöntää. Isommat käännöstoimistot taas latelevat mie lellään hinnat alihankkijalle eteen, ota tai jätä. Ja sittenkin tulee vääntämistä. Moneen kertaan olen saanut selittää ulkomaalaisille yhteistyökumppa neille, että yksi syy mukamas korkeaan dollarihin taan on se, että siitä katoaa kurssista riippuen jopa neljännes, kun rahat vaihdetaan euroiksi. Ja että juuri sillä hetkellä parempi kurssi ei sittenkään oi keuta asiakasta olettamaan, että alen nan hintoja samantein ja jätän itse ni kärvistelemään alehinnan kanssa, kun kurssit taas muuttu vat. Entä sitten käännösmuistit. Rakastan käännösmuistiohjel mia. Oikeasti. Jos itse saan valita, en edes yritä tehdä mitään toimeksi antoa ilman jotain muistia. Vaan se hin noittelu. Alan käytäntö on antaa alennuksia muis tin tarjoamasta tuesta. Siinä ei sinällään ole mi tään vikaa. Kun vain alalla olisi vielä jokin käytäntö, jonka perusteella alennukset määriteltäisiin. Me nee kiinnostavaksi laskea yksittäisen projektin tuottavuutta edes jälkikäteen, saati sitten tarjous vaiheessa, kun pitäisi tietää mikä on tämän puljun tapa laskea alennuksia. Joidenkin käännöstoimis tojen laskentakaaviot eivät edes ole kääntäjälle lä pinäkyviä, joten homma menee täydeksi arvailuk si. Yhteneväisiä ne eivät ole alalla lainkaan. Jokainen uusi toimeksianto on oma pieni päh kinänsä ratkaistavaksi. Ja vaikka siihenkin kehittyy yrityksen ja erehdyksen kautta oma rutiininsa, se ei tarkoita, että kyseessä olisi erityisen mieluisa puuha. Onneksi tämä kaikki johtaa sentään vii mein yhteen mielipuuhistani itse kääntämisen jäl keen: laskuttamiseen! • Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Birgitta Suorsa, UPuutispalvelu Kuva: Johanna Kannasmaa Palkasta pitää puhua Palkan rakentuminen tunnetaan suomalaisilla työpaikoilla heikosti. – Kehityskeskustelussa kannattaa kysyä, mitä voi tehdä toisin, jotta palkka nousisi, vinkkaavat tutkijat Elina Moisio (vas.) ja Anu Hakonen. 13 Käännösalan asiantuntijat KA J ry J oka kolmas suomalainen palkansaaja ei tiedä, miksi hänen tehtävänsä on sijoitettu nykyisel le vaatimustasolle. Puolelle suomalaisista on epäselvää, miten heidän työsuorituksensa vaikuttaa palkkatasoon. Asia paljastui Palkkatietämys Suomessa tutkimushankkeessa. Siihen osallistui kaikkiaan 5 200 työntekijää 20 organisaatiosta eri sektoreil ta ja eri toimialoilta. Niissä on käytössä yhteensä 31 erilaista palkkausjärjestelmää. – Mitä paremmin työntekijä tietää, miten hä nen palkkansa rakentuu, sitä tyytyväisempi hän on, sanoo tutkija Elina Moisio. Moisio kertoo, että palkkatietämys vaikuttaa paitsi palkkatyytyväisyyteen myös sitoutumiseen, työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja suoritukseen. OMA TOIMINTA VAIKUTTAA Moisio huomauttaa, että miltei kaikilla työpaikoil la palkat perustuvat jollain tavalla tehtävien ar viointiin ja henkilön suoriutumiseen. – Aiemmin palkat olivat taulukkopalkkoja tai puhtaasti työnantajan harkinnassa. Nyt palkkaus järjestelmät kannustavat ihmisiä toimimaan tie tyllä tavalla. Kannustavuus jää heikoksi, jos ihmi nen ei tiedä, mikä hänen palkkaansa vaikuttaa, Moisio toteaa. – Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että ih minen ymmärtää palkan perusteet, prosessit ja sen, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa palk kaan. Pelkkä työtovereiden palkan tietäminen saattaa johtaa tyytymättömyyteen, jos ei tiedetä, miksi palkka on tietyn suuruinen. ESIMIES ON AVAINASEMASSA Perustuipa palkkausjärjestelmä työehtosopimuk seen tai yrityskohtaiseen sopimukseen, tulisi työn antajan kertoa palkkakriteereistä työntekijöille. – Isossa organisaatiossa esimies tulkitsee, mitä kriteerit tarkoittavat henkilön työtehtävässä, Moi sio toteaa. Vaikka suomalaisten palkkatietämyksessä on rutkasti kehitettävää, suoritustietämys ja tulos palkkaustietämys ovat paremmalla tolalla. Kolme neljästä uskoi tuntevansa tulospalkkiomittarit, ylemmät toimihenkilöt useammin kuin muut. Tutkija Anu Hakonen kertoo, että nykyisin tu lospalkkiojärjestelmistä keskustellaan työpaikoilla 14 ja henkilöstö pääsee vaikuttamaan niiden perus teisiin. – Näyttää siltä, että esimiehen asema on hyvin keskeinen. Jos esimies jaksaa keskustella tuloksel lisuudesta useaan otteeseen vuoden mittaan ja ohjaa suoritusta oikein, järjestelmät vaikuttavat suoritukseen. Mitä likemmin tulospalkkiotavoitteet liittyvät työhön, sitä selvemmin ne vaikuttavat suorituk seen. Mikäli tavoitteet ovat hyvin yleisluontoiset, kuten yrityksen voitto, järjestelmä helposti unoh tuu, eikä ohjaa jokapäiväistä työskentelyä. – Tulospalkkion selkeä kytkös yrityksen strate giaan lisää sen hyväksyttävyyttä, Hakonen muis tuttaa. – Esimerkiksi kuntaliitoksissa uuden strategian suuntaa voi ohjata tulospalkkiolla, koska palkkaus järjestelmien yhteen sovittaminen vie aikaa. Moisio tähdentää, etteivät peruspalkan ja tu lospalkkion perusteet saisi olla keskenään ristirii dassa. – Kummankin pitäisi ohjata samaan suuntaan. Joskus peruspalkan suoritusarviointikriteerit eivät vastaa enää yrityksen tarpeita ja tulospalkkiolla kannustetaan johonkin muuhun. KOKONAISPALKKAKIN ON AVATTAVISSA Myös kokonaispalkassa tai sopimuspalkassa on usein tehtävään ja suoritukseen liittyviä kriteerejä. – Kriteereistä ei ehkä keskustella avoimesti. Yri tykset vielä hakevat linjaa, missä määrin niistä pi täisi puhua. Palkan kannustavuus on heikko, jos kri teerejä ei tunneta, Moisio sanoo. On toki tilanteita, joissa on vaikea toimia avoi mesti. Yritysfuusioiden jälkeen käytössä voi olla sa manaikaisesti useampi palkkausjärjestelmä. Täl löin työnantajan etu on varata aikaa palkkausjär jestelmien muuttamiseen. Henkilöstön luottamus toiminnan oikeuden mukaisuuteen on tärkeää. – Se ennakoi hyvin henkilöstön sitoutumista. Systeemi ja suoritusarviointi pitää tuntea, samoin se, kuinka suuria korotuksia on odotettavissa. Moisio huomauttaa, että esimiesten tulee käyt tää palkankorotuksiin yhtenäisiä kriteerejä. Henkilöstölläkin on Moision mukaan vastuun sa. Tietoa palkkausjärjestelmistä on usein saatavil la, kunhan näkee jonkin verran vaivaa. Käännösalan asiantuntijat KA J ry Anu Hakonen antaa vinkin, että esimerkiksi ke hityskeskustelussa kannattaa kysyä, mitä voi tehdä toisin, jotta palkka nousisi. Tällä tavoin yrityksen strategia ja palkkauksen perusteet tulevat näky viksi. – Suomessa ollaan turhan häveliäitä puhumaan palkasta. Palkasta keskustelemiseen pitää luoda omia foorumeita. • Lisätietoa: Palkkatietämys Suomessa tutkimushanke 2010 –2012, Aaltoyliopisto, Perustieteiden korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä. Anu Hakonen: Ei ainoastaan rahaa – Ryhmäperusteisten tulospalkkioiden merkitykset reﬂektioteorian näkökulmasta. Aaltoyliopisto. Helsinki 2012. ESIM E R KKINÄ EKONOMIT: Palkkausjärjestelmistä kerrottava avoimesti E konomit eivät juuri puhu palkoista työpaikoil laan, tietää Suomen Ekonomiliiton SEFEn edunvalvontajohtaja Lotta Savinko. – Ensisijaisesti välitetään siitä, paljonko makse taan. Palkan rakentuminen on sivuseikka. Provisiopalkkalaisilla asia on tietysti toisin. Savingon mielestä palkkausjärjestelmien avoi muudessa on paljon parannettavaa. Yrityksen kaik kien työntekijöiden tulisi tietää, miten palkat raken tuvat, miten palkkaan voi itse vaikuttaa ja millä pe rustein palkkoja korotetaan. – Palkanosista, kuten ylitöiden ja matkaajan korvattavuudesta ei monesti ole sovittu, vaikka yli töistä on selkeät kirjaukset työaikalaissa. Joissakin yrityksissä palkkausjärjestelmä on "vain yhden henkilön päässä". Osa palkkausjärjes telmistä on puolestaan ymmärrettäviä ja avoimia. Savinko huomauttaa, että sekään ei takaa, että jär jestelmiä käytettäisiin suunnitellulla tavalla. – On kaikkien kannalta turhauttavaa, että luo daan järjestelmiä, jotka jäävät pölyttymään ylälaa tikkoon. Savinko kertoo, että peruspalkasta sovitaan yleensä yhdessä, mutta tulospalkkaus on tavallises ti työnantajan luoma järjestelmä. – Oleellisinta on, että tulospalkka ei ole palkan isoin osa. Kokonaispalkalla olevien on pidettävä itse huoli palkkakehityksestä. Jollei esimies kerro kehittymis tarpeita, niistä on Savingon mukaan kysyttävä. Palkkakeskustelu olisi käytävä joko kehitys tai palautekeskustelussa tai sitten erillisenä keskuste luna. – Tavoitteiden tulee olla selvät molemmilla osa puolille. Lisäksi olisi sovittava, milloin palkasta neu votellaan seuraavan kerran. TASA-ARVOSUUNNITELMASTA APUA Samanarvoisesta työstä ei vieläkään makseta nai sille ja miehille samaa palkkaa. Nais ja miesekono mien välillä on 12,5 prosentin selittämätön palkka ero. Kaiken kaikkiaan yksityissektorilla työskente levillä ylemmillä toimihenkilöillä on naisten ja mies ten välillä suurempi palkkaero kuin muilla henkilös töryhmillä. Savinko sanoo, että huolella tehdystä tasaar vosuunnitelmasta voi olla hyötyä. Tasaarvosuun nitelman tulee sisältää tietoa työpaikan tilanteesta ja toimenpiteet, joilla epäkohtia pyritään korjaa maan. – Suuri askel olisi jo se, että tasaarvosuunnitel mat ylipäätään tehtäisiin kaikilla työpaikoilla ja il menneisiin ongelmiin puututtaisiin, Savinko muis tuttaa. • 15 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Jaana Parkkola, Akava Asiantuntijuudella ei ole parasta ennen päivää S uomella on mahdollisuus olla edelläkävijä eriikäisten osaamisen hyödyntämisessä, uskovat Työterveyslaitoksen asiantuntijat. Euroopassa vietetään tänä vuonna aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaari suuden teemavuotta. Suomessa teemavuoden painopisteeksi on valittu eriikäisten asema työ elämässä. ”Aina on oikea ikä” on teemavuoden tunnuslause Suomessa. – Suomella on teemavuoden suhteen parem mat lähtökohdat moniin muihin maihin verrattu na. Esimerkiksi Puolassa ja Tsekeissä vanhusten asema yhteiskunnassa on huomattavasti hei kompi kuin meillä, joten siellä on lähdettävä liik keelle aivan perusasioista, kertoo teemavuoden sihteeri, erikoistutkija Marjo Wallin Työterveys laitoksesta. Wallinin mukaan Suomi on edelläkävijä työ hyvinvoinnin tutkimuksessa. Hän pitää työpaik kojen, työmarkkinajärjestöjen ja tutkimuslaitos ten yhteistyötä poikkeuksellisena kansainväli sessä mittakaavassa. Työkyky nähdään meillä yhteisenä etuna. – Suomessa työhyvinvoinnin tutkimus on hy vällä tasolla ja sitä arvostetaan. Asioita voidaan täällä tutkia ja – mikä tärkeintä – tuloksista voi daan kertoa. Hyvä tutkimus antaa pohjan kehit tämistyölle. HUOMIO IÄSTÄ YKSILÖÖN Työterveyslaitoksen osaamiskeskuksen johtajan Anneli Leppäsen mielestä eriikäisten tarpeisiin on kiinnitettävä työelämässä huomiota. Samalla 16 hän kuitenkin varoittaa liian kapeaalaisesta nä kökulmasta. – Kärjistäen voisi kysyä, onko edes olemassa mitään ikäongelmaa? Eliniän pidentymisen myötä ihmisten työkyky paranee. Toki fyysisessä työssä ikä tuo aina omat rajoitteensa, mutta esi merkiksi Akavan jäsenistössä, asiantuntijaam mateissa asiantuntijuus kasvaa iän myötä, Lep pänen muistuttaa. Ikää ei Leppäsen mukaan pidä nähdä yleistä vänä tekijänä. Leimojen lyömisen sijaan on mie tittävä, mitä tarpeita työntekijällä on kussakin elämänvaiheessa. – On täysin harhaluulo, että kaikkien iäkkäi den tarpeet olisivat samanlaisia. Pikemminkin päinvastoin. Vanhemmitenhan ominaisuutem me kiteytyvät: nuorena tyhmä, vanhana tyh mempi. Nuorena ﬁksu, vanhana vielä ﬁksumpi, Leppänen karrikoi. Leppänen kannustaa työpaikkoja hyödyntä mään erilaisuutta nykyistä rohkeammin. – Eriikäisiä pitäisi laittaa työskentelemään ennakkoluulottomammin yhdessä erilaisissa ti lanteissa. Eriikäisten kanssa työskentely kehit tää osaamista, ja yhteistyöllä voidaan saada ai kaan innovaatioita, joita ei muuten syntyisi. IKÄJOHTAMINEN ON OSAAMISEN JOHTAMISTA Väestön ikääntyessä ihmisiä tarvitaan jatkamaan ja jaksamaan työelämässä yhä pidempään. Mo net ikääntyvät joutuvat kuitenkin kohtaamaan kielteisiä asenteita. Ne ilmenevät muun muassa syrjintänä rekrytointitilanteissa sekä työpaikalla koulutuksen kieltämisenä ja eläkkeelle painosta misena. – Niin sanottu ”hyvän ikäisten haarukka” on työelämässä kaventunut. Tämä on erittäin huo lestuttava piirre, Leppänen toteaa. MARKKU OJALA Työterveyslaitoksen Marjo Wallinin (vas.) ja Anneli Leppäsen mielestä eriikäisten yhteis työllä voidaan saada aikaan innovaatioita, joita ei muuten syntyisi. Nuorena liian kokematon, kolmekymppise nä arvaamattomassa lisääntymisiässä ja yli viisi kymppisenä kehäraakki. Onko todellakin niin, et tä olemme haluttua työvoimaa vain 35–45vuo tiaina? – Ikää pitäisi pohtia osaamiskysymyksenä. Ikäjohtaminen on osa strategista johtamista: on mietittävä mitä ollaan tekemässä ja millaista osaamista tarvitaan. Iäkkäämmillä työntekijöillä on usein sellaista osaamista, jota nuoremmilla ei ole. Osaamisen kehittäminen läpi työuran – elä keiän kynnykselläkin – on Leppäsen mielestä Suomen valttikortti tulevaisuudessa. – Osaamisen kehittämisestä puhutaan nyt kovasti. Muissa maissa tätä ei ole vielä niin hyvin ymmärretty. Asiasta kannattaisi ottaa meillä ri peästi koppi ja viedä eteenpäin. HILJAINEN TIETO SIIRTYY PUHUMALLA Vaikka osaamisesta puhutaan paljon, osaamisen ja hiljaisen tiedon tunnistamisessa on Suomessa Leppäsen mukaan paljon kehitettävää. – Työpaikoilla ei ymmärretä, mistä kaikesta työntekijän osaaminen muodostuu. Kehnoim massa tapauksessa kokemuksen tuoma hiljai nen tieto, tai pikemminkin sen katoaminen, huo mataan vasta asiantuntijan jäätyä eläkkeelle. Wallin nostaa esiin Aaltoyliopiston ELSA projektin, jossa selvitettiin osaamisen tunnista mista ja siirtämistä eläköitymisten yhteydessä. – Tiedon jakamisen kulttuuri sekä mahdolli suudet ja keinot jakaa tietoa eriikäisten välillä vaikuttavat merkittävästi siihen, miten osaami nen siirtyy. Kahvipöytäkeskusteluilla on tässä tär keä tehtävä, Wallin muistuttaa. Wallinin mielestä työntekijöiden eläköitymis tä olisi käsiteltävä työpaikoilla osaamisen näkö kulmasta. Tässä henkilöstöhallinnolla ja erityi sesti esimiehillä on tärkeä asema. – HRtasolla on mietittävä, miten osaamista iän myötä siirretään. Esimiesten huolehdittava, että ikään liittyvät menettelyt ovat läpinäkyviä. Eläköitymisaikeiden utelu koetaan herkästi pai nostuksena. Tällöin auttaa, jos kaikille on selvää, että asia käydään järjestelmällisesti läpi esimer kiksi kaikkien yli 55vuotiaiden kanssa. OMAN OSAAMISEN OIVALTAMINEN TÄRKEÄÄ Wallin muistuttaa, että asenne on yksi ikäänty vien osaamisen kehittämisen esteistä. – Monet kokevat epävarmuutta osaamises taan, eivätkä välttämättä ymmärrä omaa hiljai sen tiedon määrää. Tällaisessa tilanteessa on lähdettävä liikkeelle oivalluttamisesta ja autetta va työntekijää huomaamaan, kuinka paljon hän jo osaa ja mitkä ovat kehitettäviä asioita. – Motivaatio löytyy helpommin, kun asioita tarkastellaan omien vahvuuksien kautta. Koke mukset osoittavat, että osallistavasta oivallutta misesta on eniten hyötyä niille, jotka sitä myös eniten tarvitsevat. Näin pystytään ehkäisemään tilanteita, joissa iäkkäämmät työntekijät putoa vat vauhdista, Leppänen lisää. 17 Käännösalan asiantuntijat KA J ry YHTEISTYÖLLE TILAUSTA Teemavuosi on edennyt jo yli puolen välin ja paljon on jo ehtinyt tapahtua. Tapahtumiin voi tutustua teemavuoden sivustolla www.ttl.ﬁ/ activeaging. Sivuille on kerätty myös puhuja pankki, josta eri tilaisuuksien järjestäjät voivat etsiä sopivia esiintyjiä. Wallin toivoo, että vuoden aikana hyvin alka nut yhteistyö eri toimijoiden kesken jatkuu tule vaisuudessa. Muun muassa Jyväskylässä järjes tetty Ilolla ei ole ikää tilaisuus, joka kokosi eri toimijoita yhteen, on tästä hyvä esimerkki. – Suomesta ei puutu asiantuntemusta tai osaamista. Asioita vain tehdään turhan usein yksin. • Yli 55vuotiaat naiset kokevat eniten ikäsyrjintää Tutkija Niina Viitasalo Tampereen yliopistosta, miten ikäsyrjintä yleensä ilmenee? prosenttia on kokenut ikäsyrjintää. Syrjintää kokeneet työskentelevät todennäköisimmin ylempinä toimihenkilöinä ja valtiosektorilla. Ikäsyrjintä on epäoikeudenmukaista kohte Lisäksi heidän työpaikallaan työskentelee ta lua iän vuoksi. Se voi ilmetä kykyjen aliarvioi saisesti molempia sukupuolia, mikä osoittaa, misena, kehittymismahdollisuuksien rajoit että naispalkansaajien kokemaan ikäsyrjin tamisena tai haluttomuutena nähdä iän yk tään saattaa liittyä jonkin verran sukupuoles silöllisyyttä. Ikäsyrjintä ilmenee työelämässä ta johtuvaa syrjintää. useimmiten siten, että työpaikan saaminen, koulutukseen pääseminen tai uralla etene Miten ikääntyviin kohdistuvaa minen vaikeutuu. Lisäksi se voi näkyä ikään syrjintää voitaisiin ehkäistä? tymisen arvostuksen puutteena ja ikäänty Ikääntyneiden tai ainakin työttömyyseläke viin työntekijöihin kohdistuvina irtisanomisi putkeen yltävien työntekijöiden irtisanomi na. Työpaikan muutostilanteet ovat tyypilli nen on kulttuurinen tapa, jota ei aina edes siä tilanteita ikäsyrjinnälle. Lisäksi tyytymät mielletä syrjiväksi käytännöksi. Tästä ajatte tömyys työpaikan johtoa kohtaan lisää ikä lutavasta on päästävä eroon. Työurien piden syrjinnän riskiä. täminen edellyttää työpaikoilta ikämyönteis tä kulttuuria, jossa eriikäisten tarpeet ote Kuinka paljon ikäsyrjintää esiintyy? taan huomioon. Jokaisella on oltava mahdol Keneen se kohdistuu? lisuus hyödyntää työssä omaa osaamistaan Suomalaiset työpaikat ovat keskimäärin mel ikään katsomatta. Johtamisessa on kiinnitet ko ikäystävällisiä ja eriikäisiä kohdellaan pää tävä huomiota siihen, että kaikilla työnteki piirteittäin tasaarvoisesti. Yli neljäsosa pal jöillä on mahdollisuus vaikuttaa riittävästi kansaajista kuitenkin katsoo, että eriikäisten oman työnsä suunnitteluun. kykyjä ei hyödynnetä työpaikalla tasapuoli Tutkija Niina Viitasalo valmistelee väitös kirjaa ikääntymiseen liittyvästä ikäsyrjin sesti. Noin joka kymmenes on havainnut tai nästä. Vastaukset on koottu Viitasalon kokenut ikäsyrjintää. Ikäsyrjintäkokemuksia haastattelusta ja hänen artikkelistaan Työelämän tutkimus lehdessä 3/2011. on eniten yli 55vuotiailla naisilla, joista 7,5 18 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Katri Blomster –L iioitelkaa ässiänne, opettaja käskee ja huone täyttyy määrätietoisesta suhinasta. Shake shake shake. – Vielä enemmän! hän kannustaa. – Vaikka teistä tuntuu mielipuoliselta, se kyllä kuulostaa ihan englannilta. Shake sshhake sssshhhake. – Upeaa, hän riemuitsee ja kirjoittaa sen jäl keen ﬂäppitaululle Jack went to Radio Shack. – Ja kaikki yhdessä, hän sanoo ja taas ässät su hahtelevat. ÄÄNTELE JA KUUNTELE Lindsey arvelee, että kaikki englannin opiskelijat in hoavat fonetiikkaa, ja kurssiaineistoon tutustuessa on helppo ymmärtää, miksi. Monisteissa vilisevät villinnäköiset foneettiset aakkoset ja termit kuten bilabiaali, aspiraatio ja takavokaali. Kurssipäivän päätteeksi kurkkua kuivaa ja leuka väpättää harjoitusten uuvuttamana. Kun Lindsey käskee vielä laittamaan kaksi sormea suuhun oikea oppisen Іäänteeen löytämiseksi, mieleen nousee väkisinkin epäilys. Kannattaako tähän oikeasti pa nostaa? ASIANTUNTIJAN OPISSA – Englannin opetuksessa Kello lähestyy neljää, syysau keskitytään aivan liian vähän rinko pilkahtelee ikkunassa ja ääntämiseen, Lindsey muistut istun kahdeksan muun tulkin taa. – Ja jos tulkin englannissa on kanssa Sanas Oy:n järjestä paljon muiden kielten vaikuttei mällä englannin ääntämisen ta, hän tulee helposti väärinym kurssilla. Opettajamme on toh märretyksi. Geoﬀ Linds tori Geoﬀ Lindsey: mies, joka Varoittavia esimerkkejä riittää ey kuuntele e korvat hörö on opettanut aksentteja näyt sekä työtilanteista että vapaaajal llä äänteitä telijöille, avustanut Lontoon ta. Lindsey kuvaa, miten hänen vi ja puheen ry tmiä. rikospoliisia murteiden tun rolainen kollegansa osoitti hänen Ja n ii n p itäisi nistamisessa ja puhunut kie leivostaan kahvilassa ja sanoi ”It’s monen mu listä BBC:n radioohjelmassa Oonas”. Siitä Lindsey päätteli, että unkin. itsensä Stephen Fryn haastattele Oonas on leivoksen vironkielinen ni mana. mi. – Oikeasti hän sanoi ”It’s on us”, Ei siis ole epäilystäkään, ettemmekö työstäisi tosin ilman painotusta sanojen alussa. ässiämme alan huipun ohjauksessa. Tulkeille tyypillinen ongelma on intonaatio, tai – Minkä sanan kuulette tässä? Geoﬀ Lindsey pikemminkin sen puute. Tulkkausta on Lindseyn kysyy ja soittaa pätkän erään suomalaisen euro mukana hyvin stressaavaa kuunnella, jos tulkin pu parlamentaarikon englanninkielisestä haastatte he on tasaista papatusta eikä hän ilmaise äänen lusta. – Sanooko hän ”white” vaiko ”wide”? painoillaan, milloin kokonaisuus loppuu ja toinen Oikeaa vastausta on vaikea arvata, mutta seu alkaa. – Ääninäytteitä kuunnellen voi oppia paljon, raavasta, Karita Mattilan lausumasta kielinäyt hän neuvoo. – Sitäkin tärkeämpää on harjoitella it teestä saamme helposti selvää. – Hän lausuu se ja nauhoittaa omaa puhetta, vaikka se voi tuntua englantia upeasti, Geoﬀ Lindsey huokaa, ennen alkuun pelottavalta. Eikä koskaan ei ole liian myö kuin äänneharjoitukset jatkuvat. häistä oppia uutta. K i e l i so lmuun • Geoﬀ Lindseyn nettisivut ja blogi äännenäytteineen: www.englishspeechservices.com 19 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Katri Blomster D iakonia ammattikorkeakoulu DIAK aloitti puhuttujen kielten tulkkauskoulutuksen syksyllä 2011. Kauan kaivatussa ohjelmassa kielten kirjo ulottuu kurdista kiinaan, eikä tunneilla ole koskaan hiljaista. Lujien luonteiden koulu – Haasteita riittää, naurahtaa Nina Isolahti, Diako nia ammattikorkeakoulu DIAKin puhuttujen kiel ten tulkkauksen yliopettaja. Takana Isolahdella on ensimmäinen vuosi asiointitulkkien koulutusohjelmaa. Vuosi on his toriallinen siinä mielessä, ettei Suomessa ole ai emmin tarjottu korkeakoulutusta puhuttujen kiel ten asioimistulkeille – ei vaikka tarve on suuri ja la ki edellyttää tulkkauspalveluja moneen lähtöön. – Erityisen vaikeaa oli opettajien ja arvioijien löytäminen eri kielten tarpeisiin, Isolahti lisää. Häntä on helppo uskoa, sillä viime syksynä työ kieliin kuuluivat suomen lisäksi arabia, kurdi, per sia, somali ja vietnam, ja tästä vuodesta alkaen vie lä turkki, thai ja mandariinikiina. Valikoimaa on tar koitus laajentaa entisestään. Kielten määrän lisäksi haastavaa on, ettei kor keakoulutason tulkkikoulutusta ole Suomessa laa jasti tarjolla. Oman mausteensa opetukseen tuo vat myös erilaiset kulttuuritaustat. – Eri maiden välillä on suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon on yleensäkin totuttu opiskelemaan, Isolahti huomioi. – Mutta hauskaa on, että näillä tunneilla kommentit lentävät, eikä luokka ole kos kaan hiljaa, kuten Suomessa yleensä. OPETUKSESTA ETIIKKAAN Syksyllä 2011 koulutukseen otettiin yhteensä 48 opiskelijaa, ja tänä vuonna aloittajia on 22. Isolah den mukaan vuosikurssien väliset erot yllättivät opettajatkin. Siinä missä viime vuoden opiskeli joista monet olivat toimineet asioimistulkkeina jo vuosikausia, tänä syksynä koulutukseen hakeutui huomattavasti enemmän nuoria – osa jopa suo raan lukiosta. Mahtuu sekaan vielä yksi yliopiston jatkoopiskelijakin. 20 Opetus toteutetaan monimuotokoulutukse na, jossa lähijaksoja järjestetään kuukauden vä lein, ja niiden lomassa panostetaan etä ja ryhmä työhön. Oppilaat paneutuvat tulkkaukseen ter veys ja sosiaalialalla, opetuksessa, poliisi ja oi keusalalla sekä maahanmuuttotilanteissa. Lisäksi käännetään, opiskellaan äidinkieltä, mietitään omien asenteiden vaikutusta tulkin työhön sekä käsitellään ammattietiikkaa, suomalaista yhteis kuntaa ja identiteettiä. Aiheita riittää. Tärkeänä osana koulutusta nähdään myös tul kin psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen. Iso lahden mukaan DIAKin viittomakielen lehtorit oli vat tässä suureksi avuksi, sillä heiltä saatiin kallis arvoisia näkökulmia esimerkiksi tulkin ammatin stressaavuuteen. KUKA KOULUUN? Opetusohjelma on niin monipuolinen, että siitä luulisi löytyvän jotain kaikille kieliihmisille. Min kälainen ihminen siis sopii asioimistulkiksi? Riittää kö hyvä kielikorva tai halu auttaa? Nina Isolahti nimeää kolme tärkeintä kriteeriä: Ensinnäkin tarvitaan sosiaalista luonnetta, sillä jos ei kestä olla ihmisten kanssa tekemisissä, ei kestä työtäkään. Toiseksi vaaditaan yleistä kielellistä lah jakkuutta. Ei riitä, että sattuu osaamaan kahta kieltä, sillä tulkkaustilanteet ovat erittäin haas tavia. Viimeiseksi Isolahti mainitsee mielen lujuu den. Työ on henkisesti raskasta ja välillä tulkki joutuu todistamaan arkojakin tilanteita. Koskaan ei voi ottaa kantaa, mutta välillä on vaikea olla ottamatta. – Tulkkaustilanteet pyörivät väistämät tä päässä vapaaajallakin, ja purkamismahdolli suuksia on vähän. Pitää oppia pääsemään yli. Käännösalan asiantuntijat KA J ry Asioimistulkkipalvelujen tarve kasvaa samaan tahtiin Suomessa asuvien maahanmuttajien mää rän kanssa. Alalla on paljon toimijoita, ja kun en simmäiset asioimistulkit valmistuvat vuonna 2014, monet tutkinnon suorittaneet kilpailevat täysin kouluttamattomien kanssa. Siksi koulussa toivotaankin sertiﬁointijärjestelmää asiointitul keille. – On käsittämätöntä, ettei lainsäädäntö vaa di ammattitaitoa palveluista, joita viranomainen tilaa, Isolahti huokaa. – Pätevyyttä vaaditaan niin opettajilta, sairaan hoitajilta kuin lääkäreiltä. Sen sijaan tulkki, joka vä littää heidän sanomansa, voi olla kuka vaan. Vaik ka lapsi tai lähisukulainen. Ei sellainen toimi. • Lisätietoa puhuttujen kielten koulutusohjelmasta: www.diak.ﬁ/hakijalle/Koulutusohjelmat/Puhuttujen%20kielten%20tulkkauksen%20ko/Sivut/default.aspx ”Sain päähäni erinomaisen ajatuksen” ja sitten mennään. O lgan elämästä ei kommelluksia puutu. Milloin tyttären hevosharrastus saa sanotaanko erikoisen käänteen, milloin railakkaat ystävät tempaisevat. Mies seikkailut ovat sellaista luokkaa, ettei yhtään ihmetytä takakannen viittaus Bridget Jonesiin. Kuten Olga itse toteaa: ”Heidän joukostaan puuttuu enää palkkamurhaaja, joka vetää oman toimen ohella koruompelukurssia lähikoulussa.” Tulkkauskeikkojen asiakkaat tuovat lisähöysteen elämään ja Olga löytääkin itsensä mitä erilaisimmista tilanteista venäläissuomalaisen liikeelämän pyörteissä. Rennolla elämänasenteella ja huumorilla niistäkin selvitään, vaikka välillä Olga miettiikin, että vähän normaalimpikin elämä voisi olla ihan jees. Osaa hän kyllä itsekin järjestää vaikka mitä: ”Sain päähäni erinomaisen ajatuksen” ja sitten mennään. Tulkissa vauhti on päällä ja tarina pitää otteessaan. Tokaisevaan tyyliin Olga esittää humoristisia huomioita maailmasta ja sen menosta saaden lukijan kihertämään. Sival luksitta eivät jää ainakaan liikeelämä, naiseus, mieheys tai luokkajaot. ”Turmeltuneet aristokraatit”, miettii Olga ihmetellessään golfkärrybägin moninaisia pullotaskuja. Parhaan naurut saa suomalaisista ja venäläisistä stereotypioista ja ennakkoluuloista, jotka näyttäytyvät kaikessa (tragi)koomisuudessaan keskellä arkipäivää. Kirjassa on onnistuneesti kuvattu erilaisten maailmojen kohtaami nen: kaksi erilaista kulttuuria, mies ja nainen, rikas ja köyhä. Tulkin työ ei ole mitenkään pääroolissa, mutta on osaltaan nivomassa tapahtumia yhteen ja tarjoaa raikkaan tavan tarkastella kulttuurieroja. Vaikka ker ronnassa on humoristinen, välillä hyvinkin karikatyyrimäinen ote, tulee kirjaa lukiessa varmasti monelle tulkkausalaa täysin tuntemattomallekin selväksi, ettei se tulkkaaminen taidakaan olla vain sitä, että yksi puhuu ja toinen sitten sanoo saman toisella kielellä… Käännös vaikuttaa sujuvalta, tosin venäjää taitamattomana sitä ei kovin syvällisesti voi arvioida. Hyvän käännöksen merkki on kuitenkin se, ettei se töki tai kiinnitä huomiota itseen sä ja siinä on Salla Pyykkönen onnistu Irina Patrakova: TULKKI nut. Sivaltava, paikoin suorastaan kyyni Ajatuskirjat, 2010. Sivuja 300 nen tyyli on luontevaa, sujuvaa ja osuvaa. Suomentanut Salla Pyykkönen 21 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Heidi Mittler Haastattelussa Elina Valta Kieli on enemmän kuin työväline A jatuksenvaihtoa kääntäjä Elina Vallan kanssa leimaa pirteys, jolla hän Tukholmasta käsin kertoo työskentelystään suomalaisessa käännöstoimistossa Lingoneerissä. Oma 5vuotias poika käy pilotista arkikielen rikastuttamisessa. Elina Valta, 35. v., kääntää pääasiassa ruotsin kielel le, ja hän on yksi toimiston neljästä inhousekään täjästä. Toimistolla on yhteensä 13 työntekijää. Lin goneer on Tampereelta käsin nykyaikaistanut kaikki toimintonsa: työtä tehdään pääasiassa verkon väli tyksellä. Toimisto on viidessä vuodessa kasvanut pienestä isoksi, mutta se vaatii yhä, että projekti päälliköt puhuvat suomea. Se rajoittaa maantieteel lisesti esim. jalkautumista Aasiaan. ERILAISTEN TYÖMALLIEN HAUTOMO Toiminnan laajentumisen ja kielten määrän lisään tymisen myötä Lingoneerin työntekijöille on tarjot tu mahdollisuutta työskennellä tilapäisesti ulkomai sista toimipisteistä. Tätä Elinakin on käyttänyt hyväk seen, ja hän on tehnyt joitain työpäiviä Tallinnassa tavatakseen kollegoita, joiden kanssa muuten pide tään yhteyttä sähköpostitse. Elina on kokenut erilai set työmallit ainoastaan rikastutta vina. Elinan arkipäivän sitoo nykyään Tukholmaan 5vuotias poika. Ensim mäisen vuoden Elina työskenteli ko toa käsin, mutta siirsi syksyn alussa työpisteensä jaettuun toimistoon, jossa työskentelee muiden alojen ih misiä kuten graaﬁnen suunnittelija, elokuvaohjaaja ja pari stylistiä. Hei dän ruotsin kieltään Elina häpeile mättä hyödyntää kieliasioissa. 22 SUKUPUOLISOITUNUT KIELI JA ’HEN’ PRONOMINI Elina pystyy hyödyntämään arkipäivän kokemuksi aan oppiakseen uusia ulottuvuuksia kielessä. Esi merkiksi näistä sopii sukupuolineutraali pronomini hen, jonka käytettävyydestä ruotsin kielessä han ja honpronominien rinnalla, tai jopa niiden korvaa vana pronominina, on esitetty erilaisia kantoja. Alkujaan 1960luvulla alkanut keskustelu on viime aikoina virinnyt uudelleen. Henin kannattajat ovat mm. haukkuneet Dagens Nyheterin taantumuksel liseksi, kun lehti kieltäytyi uuden pronominin käy töstä. Taannoin Elina käänsi suomesta ruotsiin teks tin, jossa esiintyivät kuvitteelliset lääkäri, hoitaja, sairaalan päätöksentekijä, myyjä ja ostaja. Kaikista puhuttiin suomenkielisessä tekstissä sukunimellä. Viimeisellä oikolukukierroksella Elina havahtui huo maamaan, että hän oli viitannut lääkäriin, sairaalan päätöksentekijään, myyjään ja ostajaan maskulii nisella hänpronominilla. Hoitajan hän oli korvan nut feminiinisellä hänpronominilla. Omaan kielen käyttöön heijastunut asenteellisuus oli mietityttä nyt koko viikonlopun, ja asiaa oli myös puitu toimis tokavereiden kanssa. Lentoyhtiö Norwegian on alkanut käyttää hen pronominia mainoksissaan ja haluaa iskostaa mie liin lauseen "The businesshen's airline". Ruotsin vihreä puolue on puolueohjelmassaan myös otta nut sen käyttöön: Människan är fantastisk. Hen är medkännande, skapande och kreativ. Hen kan drömma och har viljan att försöka omsätta sina drömmar i verklighet." Pragmaattisuus leimaa Elinan kantaa: hen on hänen mielestään sen verran latautunut, että sen neutraali käyttö tuskin on mahdol lista vielä vähään aikaan. Elina Valta asuu ja työskentelee Tukholmassa. Text: Ted Forsström Nu ska allt, också sagor, vara politiskt korrekta. Rödluvan är det inte, men till all tur har Ted från X3M författat en pkversion. Vilkenfärgsomhelstluvan D et var en gång, eller vid upprepade till fällen, ett helt normalt barn med fördel aktigt utseende. Majoriteten som såg hen tyckte om hen. Men mest, eller egentligen helt lagom, tyckte hens mormor, eller morfar, eller egentligen vilken person som helst som tagit hand om hens för äldraenhet, om hen. Denna person gav barnet en väldigt attraktiv luva, eller vilket klädesplagg som helst som varken signalerar överdriven feminitet, manlighet eller gängtillhörighet, och som dessutom var vilken färg som helst. Luvan passade barnet så bra att hen ville inte ha något annat på sig (givetvis hade hen heltäck ande könsneutrala kläder förutom luvan som var vilken färg som helst) och barnet började kallas Vilkenfärgsomhelstluvan. En morgon sa hens mamma (eller pappa, eller andra mamma, bonuspappa eller annan form av målsman eller vårdnadshavare), att hens mormor, eller morfar, var i behov av stöd och att barnet bor de gå till hen med en ﬂaska vätska och något ät bart. Detta ville Vilkenfärgsomhelstluvan, och traska genast iväg till skogen (eller stan) där mor mor, eller morfar, bodde. Medan Vilkenfärgsomhelstluvan spats erade på vägen blev hen stannad av en varg, eller vilket annat djur som helst. ”Vart är ni på väg?”, frågade det odeﬁnierade djuret artigt av barnet. ”Till den som agerat målsman för hen eller de som agerar målsman för mig”, svarade Vilkenfärg somhelstluvan. ”Jaha...” svarade djuret, ”...var nånstans i sko gen, eller staden, bor hen eller de då?” ”En helt lagom bit bort”, svarade Vilkenfärg somhelstluvan, och fortsatte färden. Efter en stund såg Vilkenfärgsomhelstluvan några vackra könsneutrala växter som hen tänkte skulle bli en ﬁn bucket att ge (eller få) som present och började plocka dessa, vilket var fullständigt lagligt. Under tiden sprang det odeﬁnierade djuret till Vilkenfärgsomhelstluvans vårdnadshavares f.d. målsmans stuga och lyckades på något sätt byta plats med sig själv och personen som fött upp Vil kenfärgsomhelstluvans föräldraenhet. Efter en stund kom Vilkenfärgsomhelstlu van fram och presenterade sina gåvor, men hen tyckte att personen som låg i sängen såg misstänk sam ut. Då sa Vilkenfärgsomhelstluvan: ”Men min vårdnadshavares f.d. målsman, vilka lagom stora öron du har!” ”Det är för att jag ska kunna höra dig helt normalt,” svarade djuret. ”Men min vårdnadshavares f.d. målsman, vil ka lagom stora ögon du har!” ”Det är för att jag ska kunna se dig helt norm alt,” svarade djuret. ”Men min vårdnadshavares f.d. målsman, vil ka lagom stora tänder du har!” ”Det är för att jag... är född på det viset,” svar ade djuret, och gjorde precis ingenting åt Vilken färgsomhelstluvan. Och ingenting konstigt eller oroväckande hän de sen, utan allt var lugnt och vanligt och alla hade fördomsfria åsikter. Snipp, snapp, snut (egentligen polis), så var sagan slut. Fast du kan få läsa den igen precis närsomhelst. • Artikeln har publicerats på Yle X3M:s nätsidor på address http://yle.ﬁ/extrem/artikel/musiknoje/45675Vilken fargsomhelstluvan. Skribenten har samtyckt till publicering i Kajawa. 23 KOKOUSKUTSU KAJ:n syyskokouksessa: Ergonomiaa pään sisään Aika: Maanantai 26.11.2012 kello 17.00 Paikka: Scandic Simonkenttä, Simonkatu 9, 00100, Helsinki E rgonomia ymmärretään yleensä työtuolin asentona, rullahiirenä tai näyttöpäätelaseina. Kun ergonomia tulee pään sisään, kyse on tiedon käsittelystä, keskitty misestä ja ajan käytöstä – informaatioergonomiasta. Tieto tulva ja ähky pääkopassa ja työpäivien venyminen viittaavat informaatioergonomian ongelmiin. Tampereen yliopistossa haetaan keinoja päänsisäisen tieto tulvan osittamiseen ja prosessointiin. Sitä varten tutkijat ovat kehittämässä ravintosuosituksia muistuttavaa lautasmallia, jonka avulla työntekijä voi rytmittää työhönsä liittyviä teh täviä. Tampereen yliopiston informaatioergonomian tutkija Jussi Okkonen kertoo miten informaatioergonomia auttaa hallit semaan työelämän tietotulvaa. Tule kuuntelemaan! Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen osoitteessa www.kaj.ﬁ. Kokouskutsu ja kokousmateriaali ovat saatavilla samassa osoitteessa. Esityksen jälkeen noin klo 18 alkaen pidetään Käännösalan asiantunti jat KAJ:n syyskokous, jossa käsitellään seuraa vat asiat: • Jäsenmaksu vuodeksi 2013 • Yhdistyksen puheen johtajan palkkio vuodeksi 2013 • Hallituksen jäsenten kokouspalkkiot vuodeksi 2013 • Toimintasuunnitelma vuodeksi 2013 • Talousarvio vuodeksi 2013 • Hallituksen puheen johtajan vaali • Hallituksen jäsenten vaalit erovuoroisten tilalle vuosiksi 2013– 2014 ja hallituksen varajäsenten vaali vuodeksi 2013 • Tilitarkastajien ja varatilitarkastajien valinta vuodeksi 2013 • KAJ:n sääntöjen muutokset Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kaj.ﬁ