KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI 02 2013 OSUUSKUNNASTA TULI TIINA HÄKKISEN TYÖNANTAJA HINTAMIELIKUVALLA MERKITTÄVÄ ROOLI OSTOPÄÄTÖKSISSÄ AV-KÄÄNTÄJÄT SOPIMUKSEEN MTV:N TÖISTÄ EULITAN PROJEKTI EDISTÄMÄÄN OIKEUSKÄÄNTÄJIEN KOULUTUSTA KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki toimisto@kaj.fi www.kaj.fi Puheenjohtaja Hanna Boman Puhelin 040 702 4428 Sähköposti puheenjohtaja@kaj.fi TÄSSÄ LEHDESSÄ Toiminnanjohtajalta 3 ............................................... Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin 050 576 2553 Sähköposti hanna.gorschelnik@kaj.fi Freelancertyöllä on monta muotoa ............ 4 Tällaista työni on: Kääntäjän päivä ............. 7 JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT Ostopäätökseen vaikuttaa mielikuva hinnasta ........................................................................ 8 Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi Palvelunumero 0201 235 370 Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki JÄSENMAKSUT Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 200 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, kun hän on työssä. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa www.kaj.fi/jasenmaksu. Lyhyet ........................................................................... 10 Av-käännösalalle sopu MTV:n työstä ........ 11 Edunvalvonta yksityissektorilla ................... 12 Tolkkua akavalaisten työaikoihin ................ 14 Qualetra-projekti edistämään oikeuskääntäjien koulutusta .......................... 16 Jäsenetu esittelyssä .............................................. Kolumni: Monikielistä arkea ......................... 17 18 Lukuvinkki: Nineteen ways of looking at Wang Wei: How a Chinese poem is translated ............. 19 Muista ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi tai uusi työpaikkasi jäsenpalveluihin! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Harri Ikonen, lakimies Kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta 0201 235 354 Tarja Kullanmäki, lakimies Kunta-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektorin virka- ja työsuhdeneuvonta 0201 235 353 Juho-Heikki Leppänen, lakimies Yksityissektorin työsuhdeneuvonta 0201 235 365 Tuire Torvela, lakimies Yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä koskevat tehtävät sekä perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta 0201 235 356 Riina Koivunen, asiamies Ura- ja palkkaneuvonta 0201 235 342 TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin 09 7206 4343 Puhelinajat ma–to klo 12–15 Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki www.erko.fi 2 KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Suvi Seikkula, Vanessa Sjögren Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Lehti ilmestyy digilehtenä, josta otetaan 100 kappaleen näyte-erä: Libris Oy, Helsinki. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2013. Aineistopäivä on 9.9.2013. Kannen kuva: Kalle Parkkinen TOIMINNANJOHTAJALTA MIRKKA HEININEN T yöurat ovat pirstaleisempia kuin aikaisemmin. Työsuhde ei ole enää työuran mittainen, vaan nyt työpaikkaa vaihdetaan muutaman vuoden välein: toiset omasta halustaan, toiset työnantajan halusta. Jos työpaikan yt-neuvotteluissa jää luu käteen, seuraava työpaikka saattaa löytyä vain itse itsensä työllistämällä. Tässä lehdessä on muutama esimerkkitarina freelancer-työstä. Mikään ei ole niin hankalaa, niin aikaa vievää kuin oman työuransa suunnittelu. Sitä ehtii jo hyvinkin aikuiseksi ennen kuin keksii mitä isona haluaa tehdä. Mallitarinat siitä mihin eri ihmiset ovat työllistyneet samalla koulutustaustalla voivat toimia inspiraationa. Olemme tänä keväänä järjestäneet urailtoja, osan opiskelijoille osan kaikille jäsenillemme, ja näitä tarinailtoja työelämästä on tarkoitus jatkaa heti kesäkauden jälkeen. Kesän jälkeen voimme toivottavasti kertoa parempia uutisia av-käännösalalta. Nyt on saatu sovittua jonkinlainen kompromissi MTV Oy:lle tehtävistä töistä (siitä lisää sivulla 11), mutta vielä pitää neuvotella av-käännöstoimistojen työehtosopimuksesta. Neuvottelut aloitetaan alkukesästä, ja välituloksia voidaan odottaa syksyllä. KAJ odottaa, että Broadcast Text International pysyy tällä kertaa neuvottelupöydässä ja kantaa kortensa kekoon alan tervehdyttämiseksi. Seuraava lehti ilmestyy syyskauden aluksi. Vaikka on vasta toukokuu, toivotan hyvää kesää ja hyvää lomakautta. Muistathan, että jäsenetumme vapaa-ajan tapaturmavakuutus voi tuoda turvaa lomallasi. Hanna Gorschelnik 3 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Mia Hemming Freelancer-työllä KALLE PARKKINEN on monta muotoa JORMA RAJAMÄKI Tiina Häkkinen arvostaa freelancerin vapautta, mutta pitää osuuskunnan tuomasta turvasta. T iina Häkkinen perusti noin neljä vuotta sitten muutaman kääntäjän ja teknisen dokumentoinnin asiantuntijan kanssa osuuskunnan. Osuuskunnan jäsenet olivat työskennelleet toistensa kanssa vuosia kansainvälisissä yrityksissä ja päättivät perustaa oman yrityksen. Häkkinen on tyytyväinen osuuskuntamuotoiseen freelancer-työhön. – Minua ei mikään vedä työskentelemään verokortilla tai omalla toiminimellä. Meillä on osuuskunnassa todella hyvä yhteishenki. Aikoinaan jäimme työttömäksi samasta yrityksestä, emmekä halunneet hukata hyvää tiimiämme, Häkkinen kertoo. – Osuuskuntamaksu tuntuu suhteellisen pieneltä kululta, ja kaikki mahdollinen voittohan palautuu osuuskunnan jäsenille. Häkkisen työnantaja on hänen osuuskuntansa. Osuuskunnassa olevat henkilöt katsotaan työntekijöiksi, jos heitä on vähintään seitsemän. Häkkinen pitää sitä yhtenä osuuskunnan etuna. – Mahdollista työttömyysturvaa ajatellen on parempi olla työntekijä kuin yrittäjä. Lisäksi osuuskunnan jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan osuuskunnan veloista kuten yrittäjä vastaa usein yrityksensä veloista. – Osuuskunta tuntuu riskittömämmältä vaihtoehdolta kuin yrittäjyys tai verokortilla työskentely. ITSENSÄ TUOTTEISTAMINEN ON TÄRKEÄÄ Oman tieni kulkijana pidän yrittäjästatuksesta, Eila Aalto sanoo. 4 Eila Aallolla on viestinnän koulutukseen ja konsultointiin erikoistunut viestintätoimisto. Hän ei ole niin sanottu pakkoyrittäjä. – Pidän yrittäjästatuksesta. Minusta yrityksen perustaminen antaa mahdollisuuden imagon rakentamiseen ja profiloitumiseen, mikä on eduksi. Olen Käännösalan asiantuntijat KA√J ry Freelancerit työskentelevät useimmiten verokortilla, toiminimellä tai osuuskunnassa. Kukin on valinnut ne puitteet, jotka sopivat itselle parhaiten. miettinyt tarkkaan muun muassa visuaalisen ilmeen, jota noudatan sekä pukeutumisessa, käyntikorteissa että nettisivuilla, Aalto kertoo. Myös Tiina Häkkisellä sekä hänen osuuskunnallaan on vakuuttavat kotisivut. Kotisivuillaan hän esittää selkeästi esimerkiksi noudattamansa hinnoittelun. – Osuuskunnan jäsenet ovat tavallaan sekä työntekijöitä että yrittäjiä. Jokaisen on oltava sen verran yrittäjäpainotteinen, että markkinoi itseään. Osuuskunta on ikään kuin hermokeskus, mutta kaikki jäsenet ovat itsenäisiä toimijoita, Häkkinen sanoo. VEROKORTILLA TYÖSKENTELY VÄHENTÄÄ BYROKRATIAA Tulkkaukseen erikoistunut Maj Lönnroth työskentelee verokortilla, mutta hänellä on myös oma toiminimi. Hän tekee töitä toiminimellä ulkomaalaisille, lähinnä pohjoismaisille, toimeksiantajille. – Verokortti on tuntunut helpolta tavalta toimia freelancerina. Voin itse hoitaa kirjanpidon, ja toimeksiantajat vastaavat ennakonpidätyksistä. Käteen jäävät tuloni saattavat olla suuremmat kuin jos maksaisin toiminimeen tai osuuskuntaan liittyviä kuluja, Lönnroth aprikoi. Lönnrothilla ei ole omia kotisivuja, mitä hän ei pidä ongelmana. Hän pitää osaamistaan selkeänä tuotteena. – Tarjoamieni palveluiden sisällöstä ei ole epäselvyyttä: olen tulkki ja teen tulkkaustöitä. Minulla on aika vakiintunut asiakaskunta, pohjoismaisten kielten tulkkeja ei ole kovin monta. Suosittelemme toinen toisiamme, jos jotakin toimeksiantoa ei voi itse vastaanottaa. Lönnroth muutti Suomeen takaisin vähän yli kymmenen vuotta sitten ja ryhtyi työskentelemään verokortilla. Ruotsissa hän työskenteli toiminimellä, sillä siellä ei hänen mukaansa ole freelancereille samanlaista verokorttikäytäntöä. – Maksoin melkein aina jäännösveroa huolimatta kuukausittaisista ennakkoverotilityksistä ja kirjanpi- täjän hoitamasta veroilmoituksesta. Kaiken kaikkiaan käytännön asiat vaikuttivat vaikeammilta työskennellessä toiminimellä kuin verokortilla. Enkä tuntenut Suomen markkinatilannetta, jolloin verokortti tuntui matalammalta kynnykseltä lähteä kokeilemaan työskentelyä Suomessa, Lönnroth muistelee. YRITTÄJÄN ON PIDETTÄVÄ MONIA LANKOJA KÄSISSÄÄN Eila Aalto pohti noin kolme vuotta sitten freelanceuransa alussa, minkälaisissa puitteissa hän ryhtyisi toimimaan. Tuttava oli hyvä esimerkki toiminimellä yrittämisestä, ja osuuskuntaan Aalto tunsi itsensä liikaa oman tiensä kulkijaksi. – Lisäksi minulla oli jo pari asiakasta valmiina, sillä määräaikaisessa työsuhteessa tein luvalla sivutöitä copywriterina ja toimittajana. Kaikki nuo seikat puolsivat toiminimen perustamista. Uusille yrittäjille tarkoitetun starttirahan ehtona oli yrittäjäkurssi, jonka suoritin luovien alojen yrittäjän ammattitutkinnon muodossa. Starttirahaa sain noin yhdeksän kuukautta, Aalto kertoo. Aallolla on yhden hengen viestintätoimisto. Hän kuvailee työnsä olevan välillä yksinäistä ja kertoo kaipaavansa toisinaan työkavereita. – Joskus yrittäjän eläkemaksut rasittavat, mikä näkyy ehkä vielä enemmän eläkkeellä – en ole raaskinut maksaa niitä tarpeeksi. Onhan kirjanpitokin kuluerä, mutta toisaalta saamani hyvät veronpalautukset ovat tilitoimiston ansiota. Lisäksi minun täytyy maksaa arvonlisäveroa tietyistä palveluista. Ne rahat täytyy muistaa pitää erillään muista rahoista. Hyvin työllistettyinä freelancerit eivät vaihtaisi freelance-työtä mistään hinnasta palkkatyöhön. Aalto pitää freelance-työn monipuolisuudesta. Maj Lönnroth nauttii siitä, että voi valita työnsä. Tiina Häkkiselle sopii työskentely kotoa käsin. – Arvostan freelance-työn vapautta. Neljät ytneuvottelut läpikäyneenä olen nähnyt ihan tarpeeksi palkkatyön varjopuolia, Häkkinen sanoo. • 5 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Mia Hemming A Järjestöissä hoidetaan freelancereidenkin asioita kavan Erityisalojen lakimies Tuire Torvela neuvoo myös freelance-jäseniä. Erityisesti verokortilla ja toiminimellä työskentelevät freelancerit ovat olleet häneen yhteydessä. Freelance-verokortilla työskentelevä voi olla joko työsuhteessa tai niin sanotussa työkorvaussuhteessa toimeksiantajaan. – Usein rajanveto sen suhteen, milloin on kysymys työsuhteesta ja milloin ei, on hankalaa. Tästä rajanvedosta tulee paljon kysymyksiä, Torvela sanoo. Jos työtä tehdään työsuhteessa, työnantaja on velvollinen kustantamaan työntekijän eläketurvan. Jos kysymys ei ole työsuhteesta, eikä freelancer ole perustanut yritystä, toimeksiantaja voi maksaa työkorvauksen. Toimeksiantaja tekee työkorvauksesta ennakonpidätyksen, mutta sen osalta hänellä ei ole velvollisuutta maksaa sosiaaliturva- ja työeläkemaksua (TyEL). Työkorvauksia saava joutuu hankkimaan itselleen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL), jos työkorvaukset ovat vähintään 7 303,99 euroa vuodessa. – Lisäksi freelance-verokortilla työskentelevät ovat yhteydessä palkkion muodostumista koskevista seikoista: mitkä seikat tulee huomioida, kun määrittää palkkion suuruutta, Torvela kertoo. Esimerkiksi jos laskuttaa kuussa 3000 euroa, bruttotulot saattavat olla 1500 euroa, mikäli sivukulut vievät summasta puolet. Sivukulujen osuus vaihtelee sen mukaan, minkä verran freelancerille aiheutuu kuluja työstään. Sivukuluja ovat yrittäjän eläkemaksun lisäksi esimerkiksi työhuoneen tai -tilan vuokra, työhön käytettävät laitteet ja tarvikkeet. – Myös toimeksiantosopimusten sisältöön tarvitaan neuvoja. Tavallisesti sopimuksissa sovitaan ainakin aikatauluista ja palkkioista, ja usein muun muassa erilaisista tekijänoikeusasioista. Toiminimellä työskentelevät freelancerit ovat Torvelaan yhteydessä erityisesti sopimusten sisältöön ja niiden tulkintaan liittyvissä kysymyksissä. Laki ei määrää toimeksiantosopimuksia kirjallisiksi, joten suullinenkin sopimus on pätevä. Kuitenkin mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemista helpottamaan suositellaan kirjallista sopimusta. – Toiminimifreelancerit ovat yhteydessä muistakin kuin toimeksiantosopimuksista, esimerkiksi liikehuoneistojen vuokrasopimuksista. Lisäksi he kysyvät muun muassa kilpailutuksiin liittyviä asioita, saata- 6 vien perintätoimenpiteitä ja työntekijän palkkaamiseen liittyviä asioita. VAKUUTUS- JA ELÄKEMAKSUJEN KANSSA ON OLTAVA TARKKANA Tuire Torvela nostaa sosiaaliturvaan liittyvät asiat sekä verokortilla että toiminimellä toimivien freelancereiden yhteisiksi ongelmiksi. Työntekijät ovat esimerkiksi lakisääteisesti vakuutettuja työtapaturmien varalle, mutta freelancerit vakuuttavat itse itsensä, jos vakuuttavat. – Erityisesti pienyrittäjän työttömyysturva on sosiaaliturvan keskeinen ongelma, joka tulisi saada lähemmäksi palkansaajan tasoa. Myös yrittäjän valitseman YEL-tulon heijastuminen koko yrittäjän sosiaaliturvaan on ongelmallista, Torvela sanoo. Sairauspäiväraha ja eläke määräytyvät YEL-tason perusteella, joka on mahdollista määrittää itse. Jos YEL-maksu tuntuu liian suurelta, on helppoa mitoittaa työtulo alakanttiin maksukuorman keventämiseksi. Työtulojen mitoittaminen heijastuu etuisuuksien ja maksujen tasoon. – Muutoin ongelmat ovat ennemminkin alakohtaisia. Joillakin aloilla ongelmana ovat ulkomaisten toimeksiantajien alihankintasopimusten ehdot ja joillakin tekijänoikeuksista sopiminen. Joillakin taas kilpailutuksiin ja niiden ehtoihin liittyvät asiat. Tekijänoikeuden luovuttamisessa tulee kiinnittää huomiota luovutuksen laajuuteen ja laajuuden huomioimiseen korvauksessa. Kääntäjät ovat vedonneet käännöstoimintojen kilpailuttamiseen reiluilla kriteereillä sen sijaan, että hinnalle laskettaisiin liian suuri painoarvo. – Yleisesti ottaen freelancetyön haittana koetaan tulojen epätasaisuus ja epävarmuus sekä yksintyöskentely. Freelance-työ mahdollistaakin työn ostajalle joustavuuden: tarpeen mukaan voidaan ostaa työsuorituksia ilman sitoutumista säännölliseen palkanmaksuun. Silloin freelancerille ovat olennaista useat asiakkaat, minkä ansiosta hän ei ole riippuvainen yhdestä toimeksiantajasta. – Freelancerit kokevat työpuitteidensa myönteiseksi puoleksi yrittämiseen liittyvän vapauden ja mahdollisuuden hyödyntää omaa asiantuntemustaan. • Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Vanessa Sjögren ”BRÄÄNG!’ Herätyskello hätistää uuteen päivään aamukahdeksalta. Freelance-kääntäjänä työskentelen kotona, joten lyhyt työmatka antaa nukkua tunnin, pari pitempään aamusta, mutta ei loputtomiin. Valun sängyn pohjalta ja nappaan läppärin päälle suunnistaessani kohti aamutoimia. Tälle päivälle ei ole dediksiä, mutta pakollinen sähköpostivahti alkaa heti aamutuimaan ja töitä on tehtävä, jotta huomisen deadline ei lipsu käsistä. Omana pomonaan oleminen vaatii itsekuria, jotta homma pysyy kasassa. Kotoa työskentelyn hyviä puolia on rento työpaikkapukeutuminen: t-paita ja kauhtuneet verkkarit riittävät hyvin, kun istahdan tarkistamaan onko joku yhdysvaltalaisista asiakkaista tehnyt pitkää päivää edellisenä yönä. Kansainvälisyys on hyvästä, mutta aikaeron takia joudun päivystämään s-postia aina, kun olen hereillä. Kun kotimaiset asiakkaani ovat lopettaneet päivältä, Yhdysvalloissa vasta heräillään, joten monet toimeksiannot pahmahtavat postilaatikkoon vasta juuri ennen nukkumaan menoa tai yön aikana. Tällä kertaa postilaatikossa ei odota uutta tehtävää ja Eurooppa on vasta heräilemässä. Käyn pikaisesti päivän tehtävälistan läpi. Kirjanpitäjä lähetti viimeisimmän vuosineljänneksen ALV-laskelmat eilen ja tänään on maksupäivä, joten nettipankki auki. Samalla tulee tarkistettua, että vielä viime viikolla puuttunut maksusuoritus vakioasiakkaalta on tullut tilille, joten avaan maksuseuranta-excelin ja poistan maksun seurannasta. Laskutusta ei tänään tarvitse tehdä, sillä kaikki valmiit hommat on jo laskutettu, lukuun ottamatta yhtä murheen kryyniä. Asiakkaan järjestelmä ei salli laskutusta ilman heidän omaa project order -tilaustaan, joka uupuu yhä, viikko käännöksen valmistumisesta. Sen siitä saa, kun tekee poikkeuksia. Onneksi kyse ei ole kuin $10 pikkunakista. Lähetän vielä yhden muistutuksen asiasta projektin koordinaattorille, joka tuntuu kadonneen maan päältä. Paljoa muuta ei ole tehtävissä, sillä noin pienen summan takia ei kannata tehdä asiasta suurta porua. Toistamiseen en tosin ainakaan tälle koordinaattorille suostu ilman PO:ta töitä tekemään. Aloitan viimein kääntämisen ja seuraavat pari, kolme tuntia katoavat, kun pähkäilen kattorännien asennusta ruotsista suomeen. Puolenpäivän lähestyessä alkaa olla tauon paikka ja satulatuolikin puuduttaa jo, joten vilkaisen sähköpostia (yksi toimeksianto vakiasiakkaalta; pikainen vahvistus riittää ja lisään työn seuraavalle päivälle) ja siirryn soutulaitteelle ottamaan päivän annoksen kuntoliikuntaa. Lounas tulee syötyä tv:n ääressä. Läppäri on sijoitettu niin, että pystyn aina silloin tällöin vilkaisemaan onko tullut uutta sähköpostia. Dokumentin loputtua palaan vielä muutamaksi tunniksi kattorännien maailmaan. Tänään ei ole rankka työpäivä, mutta huomisesta tulee pitempi. Saan käännöksen valmiiksi. Sähköpostin vahtiminen jatkuu, mutta muuten päivän työt on tehty. Alkaa olla hyvä hetki iltapäivästä lähteä kunnon kävelylle. Sateisen sään ja toissapäivänä palautetun kiireisen käännöksen takia en ole juuri käynyt ovesta ulkona muutamaan päivään ja mökkihöperyys alkaa pikkuhiljaa vaivata. Yksi kotona työskentelyn huonoista puolista on se, että joskus täytyy oikein potkia itsensä ihmisten ilmoille. Verkkarit vaihtuvat ulkovaatteisiin, nappaan kävelysauvat käteen ja painun lenkille. Palatessani sähköpostissa odottaa pari uutta toimeksiantopyyntöä. Toinen ei parhaalla tahdollakaan sovi aikatauluun, joten kieltäydyn kohteliaasti. Harmittaa, mutta aikataulun suhteen on oltava realistinen. Toinen mahtuu vielä sekaan, joten lähetän tarjouksen ja toivon pikaista vastausta. Auki olevien tarjousten pallottelu on aina yhtä hauskaa puuhaa. Läppäri saa jäädä työpöydälle, kun siirryn viettämään iltaa hyvän kirjan parissa. Aika ajoin vilkaisen onko tullut jotain uutta – nopea vastaus on monesti merkinnyt eroa hyväksytyn ja hylätyn tarjouksen välillä – mutta muuten työpäivä on purkissa. Huomenna sitten edessä uudet haasteet. • n: o i n ö y t a Tällaist n ä j ä t n ä Kä päivä 7 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti ja kuva: Suvi Seikkula Hintamielikuvat – mikä niihin vaikuttaa ja miten niihin vaikutetaan? J oukko käännösalan asiantuntijoita kokoontui kuuntelemaan Outi Somervuoren esitystä Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästään väitöskirjastaan, jonka aiheena on ostajien hintakäyttäytymisen psykologia ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät, ja pohtimaan yhdessä, miten sen ajatuksia voisi soveltaa käännösalalla. Paikalla oli niin freelance- kuin in-house-kääntäjiä sekä myös projektipäälliköitä, koordinoijia ja esimerkiksi myynnin ammattilaisia käännösalalta. Olimme kokoontuneet kuuntelemaan Outi Somervuoren esitystä Aalto-yliopiston liikkeenjohdon systeemien aineeseen kuuluvasta väitöskirjastaan Essays on Behavioral Pricing ja verkostoitumaan. Esityksen alusti ja sen jälkeisiä keskusteluja valvoi Suomen käännöstoimistojen liiton puheenjohtaja Erik Miller. MÄÄRITTELYÄ, MAINONTAA JA MIELIKUVIA Keskeinen käsite Outi Somervuoren väitöskirjassa on hintamielikuva. Sillä on merkittävä rooli ostopäätöksissä. Ostajalla voi esimerkiksi olla hintamielikuva käännöspalvelusta, vaikkei hän olisi koskaan ostanut sellaista. Hänellä on siis ajatus sopivasta hinnasta ja tuo ajatus muokkautuu kokemuksen kautta, esimerkiksi kun asiakas kuulee, mitä kaveri on maksanut samasta palvelusta. Hintamielikuvalla on myös kaksi erilaista roolia: toisaalta hinta kertoo, millaiset kulut palvelusta on asiakkaalle, toisaalta se myös kertoo palvelun laadusta. Toisin sanoen asiakas päättelee hinnan pe- 8 rusteella, kuinka laadukasta palvelu on. Hintamielikuvaan liittyy keskeisesti referenssihinta, johon asiakas vertaa hänelle ilmoitettua hintaa. Referenssihinta on sisäinen vertailuhinta, joka perustuu esimerkiksi siihen, mitä palvelu on ennen maksanut, mitä asiakas on nähnyt jossakin mainoksessa tuotteen maksaneen tai mitä hän tietää muiden samaa palvelua tarjoavien veloittavan palvelusta. Jos hinta on huomattavasti kalliimpi tai halvempi kuin referenssihinta, herää asiakkaan epäilykset. Outi Somervuori painotti esityksessään hinta-laatumielikuvan tärkeyttä. – Tämä on erityisen tärkeää palvelujen kohdalla. Tuotetta voi hypistellä, mutta hinnan merkitys palvelun laadun indikoijana on suuri. Outi Somervuori painottaa hinta-laatumielikuvan tärkeyttä: ”Tuotetta voi hypistellä, mutta hinnan merkitys palvelun laadun indikoijana on suuri.” Hinnan tulisi siis olla linjassa sen mielikuvan kanssa, joka asiakkaalla on laadusta. Myös hinnan ulkoisten tekijöiden, kuten hinnan ja brändin, ja sisäisten tekijöiden, eli palvelun ominaisuuksien, tulisi olla linOstajalla voi olla hintamielikuva jassa. – Silloin jos palvelun laatu on korkea ja hinta käännöspalvelusta, vaikkei hän on korkea, tukee hinta laatumielikuvaa, Somervuori olisi koskaan ostanut sellaista. sanoi. Eikä tässä vielä kaikki. Outi Somervuori sanoi esityksessään: – Pitää tiedostaa se, että referenssihinnalla on myös alaraja. myksiä oli kolme: Miten muodostuvat kääntäjän hinLiian alhainen hinta on epäuskottava ja palvelusnat käännöstoimistoille ja suorille asiakkaille, miten sa alkaa epäillä palvelun laatua. – Tässä kohden tosin käännöstoimistojen hinnat asiakkaille, ja miten käänmutisi eräs lähistöllä istunut kanssakuulija, ettei valtäjät ja käännöstoimistot voivat yhdessä vaikuttaa tionhallinto ainakaan epäile. Parempi on siis säätää asiakkaiden maksamiin hintoihin. Ryhhinnat riittävän, muttei liian kormät muodostettiin siten, että jokaiseskeiksi ja korostaa laatua kommuHinnan tulisi olla sa oli sekä käännöstoimistojen väkeä etnikoinnissa. tä freelance-kääntäjiä. Keskustelun jälEsityksensä lopussa Outi So- linjassa sen mielikuvan mervuori summasi asioita, jotka kanssa, joka asiakkaalla keen kukin ryhmä esitti yhteenvedon keskustelustaan muille. palvelujaan tarjoavan tulisi ottaa on laadusta. Hintatasoa oli ryhmissä mietitty huomioon hinnanmäärittelyssä: luonnollisesti paljon. Kuten kääntäjä Tunne asiakkaasi ja perehdy siiVirve Juhola sanoi: - Teemme yhtä arvokasta työtä hen, miten asiakkaat suhtautuvat ja reagoivat hintoikuin viestintätoimistot ja mainostoimistot, siitä pitäisi hin. Mieti vuosittain hinta-laatusuhdetta ja hintoja nimaksaa saman verran. menomaan asiakkaan näkökulmasta. Freelance-kääntäjän hinnasta suorille asiakkaille – On tärkeä asia ymmärtää hyvin, mistä referenstuotiin esille se, että hinta on korkeampi kuin käänsihinta muodostuu, hän painottaa. Kommunikoimalnöstoimistoille, koska sisältää koko prosessin, eikä la asiakkaan kanssa voi vaikuttaa referenssihintaan. vain käännöstä. Käännöstoimisto taas hoitaa muun KESKUSTELUA HINNOISTA prosessin ja saa työn siis halvemmalla. Muun muassa Esityksestä jäi paljon pureskeltavaa kääntäjille ja muiltätä voisi korostaa asiakkaille hintoja perusteltaessa. le käännösalan ammattilaisille, jotka työssään joutuKeskustelussa nousi esiin, että kannattaa mennä vat pohtimaan hintoja. Esityksen jälkeisessä vapaassa mahdollisimman ylös johtoon hintaneuvotteluissa. keskustelussa mietittiin esimerkiksi sitä, miten asiakVaikka alemmalla tasolla tietäisivät, mistä hinta muokaille voisi myydä käännöksiä niin, että asiakas voisi dostuu, ei talousjohto välttämättä katso muuta kuin valita eri hintaisista tuotteista. Tuotteet voisi jaotella numeroita. esimerkiksi sen mukaan, mikä on käännöksen valTilaisuuden päättyessä moni varmasti jäi miettimiusaste, kuinka koulutettu ja kokenut sen tekijä on mään, että tällaisia tilaisuuksia saisi olla enemmänkin. tai millä aikataululla käännös tehdään. Juuri keskustelua synnyttämällä ja yhdessä vaikutusMyös käännösalan hintatasosta yleensä keskusmahdollisuuksia pohtimalla saadaan asioita eteenteltiin vilkkaasti. Eräs mainosalalla toimiva kuulija päin ja muutettua kuvaa, joka alasta ja sen hinnoista kommentoi, että hinnat ovat mainosalalla kolminkervallitsee. Palveluja, kuten käännöspalveluja, tarjoataiset verrattuna käännösalaan, vaikka työtä tehdään van on hyvä pohtia, minkälaiset asiat vaikuttavat samojen tekstien parissa. asiakkaan hintamielikuvaan ja miten siihen on esiEsityksen jälkeen keskusteltiin muutaman henmerkiksi tarjouskilpailussa mahdollista vaikuttaa. Tägen ryhmissä esityksen herättämistä ajatuksista ja hän saa runsaasti virikkeitä Outi Somervuoren väitöshinnanmuodostuksesta. Keskustelua ohjaavia kysykirjasta. • Kääntäjien ja käännnöskoordinoijien koulutus- ja verkostoitumistilaisuus järjestettiin maaliskuussa Helsingissä. Järjestäjinä olivat Käännösalan asiantuntijat KAJ, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ja Suomen käännöstoimistojen liitto. Lähde: http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=459 9 LYHYEST I TULOSSA KAJ:N JÄRJESTÄMÄÄ KOULUTUSTA 24.5. SDL Trados 2011 – käännösmuistiohjelmakoulutus, Helsinki. Täynnä. Seuraava koulutus järjestetään syksyllä. 31.5. MemoQ-käännösmuistiohjelmakoulutus, Helsinki ilmoittaudu koulutukseen osoitteessa http://www.kaj.fi/kaj_ry/ajankohtaista/ ilmoittaudu_ memoq-koulutukseen Vuoden 2013 Uljas Attila -palkinto Mohsen Tavassolille S uomen kääntäjien ja tulkkien liitto on myöntänyt asioimistulkin tutkintotoimikunnan pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Mohsen Tavassolille arvostetun Uljas Attila -palkinnon. Palkinto myönnettiin tunnustuksena Tavassolin työlle tulkkien ammattikunnan eteen. Mohsen Tavassoli on erittäin ammattitaitoinen ja arvostettu asioimis- ja oikeustulkki, joka osallistuu aktiivisesti tulkkien työoloista ja ammattietiikasta käytävään keskusteluun eri yhteyksissä ja korostaa ammattietiikan merkitystä tulkin työssä. Palkitsijat kiittivät Tavassolia siitä, että osallistumisellaan hän on vaikuttanut tulkkien koulutuksen järjestämiseen ja tulkinkäyttäjien osaamisen kehittämiseen. Erilaisissa tulkkauksen hallinnollisissa tehtävissä ja luottamustoimissa mm. KAJ:n edustajana Tavassoli on pitänyt esillä seikkoja, joita tulkkauksen onnistuminen edellyttää niin tulkin ammattitaidon kehittämisen kannalta kuin tulkin työolosuhteiden turvaamisen näkökulmasta. Mohsen Tavassoli ymmärtää tulkin työtä syvällisesti ja hyvien vuorovaikutustaitojensa vuoksi hän tavoittaa myös tulkinkäyttäjät. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi henkilölle tai yhteisölle, joka on toimillaan edistänyt tulkkausta tai tulkkien asemaa yhteiskunnassa. Uljas Attila -palkinto luovutettiin Mohsen Tavassolille 12.4.2013. 10 27.9. Kansainvälinen kääntäjienpäivä, Tampere Ohjelma julkaistaan elo-syyskuussa. AKAVAN ERITYISALOJEN KOULUTUSTA lue lisää: www.akavanerityisalat.fi 25.5. Työhyvinvointi-iltapäivä, Pyhäselkä 29.5. Tuleeko työpaikalla turpaan?, Kotka Akavan Erityisalojen lakimies Tarja Kullanmäki perehdyttää osallistujia työelämän epätasa-arvoon. 24.8. Koko perheen Lintsipäivä, Helsinki kello 8.30–13.00 Sinä ja neljä kaveria, perheenjäsentä tai kollegaa Linnanmäellä kympillä per henkilö! Saat kutsun ilmoittautumisohjeineen sähköpostiisi viikon 20 alussa tai voit lukea kutsun Akavan Erityisalojen verkkosivulla. Kesäduunari-info auttaa A kavan, SAK:n ja STTK:n Kesäduunari-info on auki. Palvelu neuvoo muun muassa työsopimuksen tekemiseen, palkkoihin ja työvuoroihin liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa jo ennen kesätyön alkamista. – Kesätyöntekijöiden oikeudet jäävät helposti toteutumatta. Usein kyse on tietämättömyydestä, vakavia kiistoja on vähän, kertoo kesäduunarineuvoja Anna-Sofia Kivi. Kesäduunari-info on avoinna 23. elokuuta asti. Neuvoja palvelee numerossa 0800 179 279 ma-pe klo 9–15 ja osoitteessa www.kesaduunari.fi. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/kesaduunari. Käännösalan asiantuntijat KA J ry Neljä av-käännöstoimistoa sopi MTV Oy:n käännöksistä – BTI jättäytyi pois Av -kääntäjiä edustavat Akavan Erityisalat ja Journalistiliitto pääsivät 22.4. sopimukseen neljän av-käännöstoimiston kanssa MTV Oy:n käännöstöistä. Työtaistelun kohteena oleva BTI jäi yhä sovun ulkopuolelle. Neuvottelutuloksen hyväksyivät Pre-Text Oy, Rosmer International Osuuskunta, SDI Media Oy ja Stellar Text Oy. Käännösalan asiantuntijat KAJ ja Akavan Erityisalat toivovat, että MTV kanavoi käännöstoimeksiantonsa sopimuksen allekirjoittaneille. Broadcast Text International ja sen tytäryhtiö BTI International eivät allekirjoittaneet muiden käännöstoimistojen hyväksymää neuvottelutulosta. Näin BTI:tä vastaan julistettu hakusaarto ja ylityökielto jatkuvat. Käännösalan asiantuntijat KAJ ei edelleenkään suosittele hakeutumista työhön BTI:lle tai sen tytäryritykseen näiden rekrytointikampanjoista huolimatta. Rekrytoituminen markkinoita hallitsevaan konserniin vesittäisi kollegakääntäjien pyrkimykset saada aikaan alalle kaikkia yrityksiä koskevat vähimmäisehdot ja kohtuullisen palkka- ja palkkiotason. Nyt saatu neuvottelutulos koskee MTV Oy:lle tehtävien käännösten vähimmäistyöehtoja. Sopimuksen pohjana on vuonna 2011 solmittu av-käännöstoimistojen työehtosopimus, mutta siitä poiketen nyt on sovittu freelancereiden vähimmäispalkkioista ja kuukausipalkkaisten työvelvoitteesta sekä sairausajan palkasta. Muuten talon käännöksissä noudatetaan aikaisempaa työehtosopimusta. Sopimuksen taustalla on viime syksynä tapahtunut MTV Oy:n käännöstöiden ulkoistaminen BTI Internationalille, mikä johti 101 kääntäjän irtisanoutumiseen. Sen jälkeen MTV Oy on siirtänyt osan käännöstöistään muille käännöstoimistoille. TYHJÄÄ PAREMPI SOPIMUS JA ASKEL ETEENPÄIN Sopimus tarkoittaa freelancereiden palkkioiden laskemista osittain 40 prosentilla. Osassa töitä palkkiot kuitenkin hieman nousevat. Kuukausipalkkaisilla taas työvelvoitteen määrää nostetaan. – Tätä parempaa ei ollut saavutettavissa. Kun muille palkansaajille työnantajat tarjoavat nollaa, av-kääntäjille tämä tarkoittaa isoa miinusta. Alan kaksista työmarkkinoista kertoo se, että kuitenkin osalle kääntäjistä uusi sopimus tarkoittaa jopa aikaisemman palkkion tuplaantumista, Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen sanoo. Osapuolet ovat samalla todenneet, että ne jatkavat vielä tänä keväänä neuvotteluja av-käännöstoimistojen työehtosopimukseen tarvittavista muutoksista. – Vain työehtosopimuksella voimmekin tuoda reilut ja oikeudenmukaiset ehdot tämän globaalin toimialan työhön. On täysin kestämätöntä, että suomalainen työlainsäädäntö ei takaa edes toimeentulominimiä vastaavaa palkkaa Suomessa tehtävästä työstä, Akavan Erityisalojen työmarkkinalakimies Kari Eskola sanoo. – Käännöstoimistoihin yleissitovalla työehtosopimuksella määriteltäisiin av-käännöstyön vähimmäisehdot eri TV-kanaville ja muille käännöstoimistojen asiakkaille. Alan yhteinen etu on yhteisten vähimmäisehtojen aikaansaaminen vihdoin ja viimein, Journalistiliiton Savolainen toteaa. Käännösalan asiantuntijat KAJ, sen emojärjestö Akavan Erityisalat ja Suomen Journalistiliitto jatkavat työtä alan tervehdyttämiseksi. Ilman vähimmäisehtoja av-käännösalasta tulee läpikulkuala, jossa käväistään kokeilemassa luovaa ja haastavaa työtä, mutta jatketaan sitten toimeentulon takaaviin töihin. • 11 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Vanessa Sjögren A kavan Erityisalat hoitaa suuren osan Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenten yleisestä ja yhteisestä edunvalvonnasta työelämässä. Akavan Erityisalojen hallitus on nimennyt eri työmarkkinasektoreille toimielimiä vastaamaan kyseisen sektorin edunvalvonnasta. Yksityissektorin neuvottelukunnan tehtävänä on yksityisen puolen neuvottelutoiminnan valmistelu, johtaminen ja kehittäminen sekä työehtosopimusten valvominen. Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelukunta avuksi jäsenelle Neuvottelukunnan esittelijä, Akavan Erityisalojen työmarkkinalakimies Kari Eskola kertoo, että käytännössä yksityissektorin neuvottelukunnan tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia siitä, että sektorin jäsenistön tarpeet huomioidaan Akavan Erityisalojen toiminnassa. Koska neuvottelukunta muodostuu luottamushenkilöistä, jotka tulevat liittokokonaisuuden eri jäsenyhdistyksistä yksityiseltä sektorilta, neuvottelukunta tarjoaa myös jäsenyhdistyksille foorumin yhteisten edunvalvonta-asioiden käsittelyyn. Vuoden 2013 alusta nimitetty yksityissektorin neuvottelukunta on ottanut tehtäväkseen myös olla aloitteellinen yksityissektoria koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Neuvottelukunnan aloitteesta Akavan Erityisalat meni mukaan sosiaalisen median työelämäkeskusteluun Suomi24.fi-verkkosivustolle helmikuussa 2013 pilottihankkeella ”Kysy työstä”. – Yksityissektorin jäsenkenttä on kovin hajanainen ja akavalaisia yksityisen työehtosopimuksia ei ole kattavasti tai laisinkaan. Tästä syystä olemme lähteneet rakentamaan keinovalikoimaa palvelemaan jäseniä, antamaan jäsenyydelle perustetta. Olemme neuvottelukuntana lähteneet rohkeasti ottamaan askelia uuteen maailmaan, kuten yllä mainitun sosiaalisen median toiminnan tapauksessa, neuvottelukunnan puheenjohtaja Marina Paulaharju kertoo. Myös Akavan Erityisalojen sivuilla olevaa palkkapuntarityökalua halutaan kehittää paremmin yksityisen sektorin jäseniä palvelevaksi. Neuvottelukunta haluaa myös olla mukana vaikuttamassa jäsenten työelämään laadullisiin asioihin. Tästä syystä esimerkiksi Suomi24.fi:n Kysy työstä -keskustelufoorumin 12 pilottikauden loppupuolella teemana on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön YTN:n 8tuntia.fi -hanke, jossa haetaan nollatoleranssia korvauksettomalle ylityölle. TUKEA MYÖS TYÖEHTOSOPIMUKSETTOMILLE JÄSENILLE Yksityissektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja Marina Paulaharju on itse ollut mukana neuvottelukunnan toiminnassa jo pitkään ja aloittaa nyt toista kauttaan puheenjohtajana. Paulaharju on myös Aito HSO:n puheenjohtaja ja edustaa neuvottelukunnassa tietenkin myös omaa jäsenkenttäänsä. Neuvottelukunnassa tehdään kuitenkin työtä kaikkien sektorin jäsenten eteen ja pyritään löytämään yhteisiä tekijöitä kollektiiviseen edunvalvontaan. –Olemme jäsenrekisteritietojen perusteella ja kyselyjen avulla selvittäneet jäsenten tarpeita ja löytäneet useamman jäsenryhmän yhteisiä asioita aloittain, Paulaharju kertoo. Useilla Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksillä on myös ns. sopimuksettomia jäseniä, joilla ei ole YTN:n neuvottelemaa työehtosopimusta tai ylipäätään mitään noudatettavaa työehtosopimusta. Tällaisia jäseniä varten yritetään kehittää muita asioita, joiden avulla jäsen voi saada jäsenyydestään yhä etua. Neuvottelukunta on työssään nostanut reilusti esille työehtosopimusten ulkopuolelle jäävien jäsenten asemaa. Näistä tarpeista muodostettiin vuonna 2011 uudelleen entistä laajempana Sopu-työryhmä, jonka aikaansaannoksia ovat mm. Kysy työstä -hanke, Suomi24.fi-keskustelufoorumi ja 2013 alkanut palkkapilottihanke. MARKKU OJALA – Neuvottelukunnassa halutaan tehdä jäsenten eteen paljon ja olla jäsenille apuna, mutta sitä ei voida tehdä yksin, sanoo neuvottelukunnan puheenjohtaja Marina Paulaharju. Yksityissektorin neuvottelukunta aloitti työskentelynsä uudella kokoonpanolla vuoden alussa. Vasemmalla neuvottelukunnan puheenjohtaja Marina Paulaharju ja hänen vieressään eturivissä KAJ:n edustaja Liisa Vahtera. Äärimmäisenä oikealla työmarkkinalakimies Kari Eskola. TYÖNIMIKKEET JA TYÖPAIKKATIEDOT TÄRKEITÄ TIETOJA EDUNVALVONNASSA Tärkeänä tehtävänä neuvottelukunnalla on asettaa sektorin neuvottelutoiminnalle neuvottelutavoitteita. Tässä työssä pohjana käytetään muun muassa sektorin työmarkkinatutkimuksia. Marina Paulaharju painottaakin sitä kuinka tärkeää on, että jäsenet ovat myös aktiivisia ja päivittävät jäsenrekisteritietojaan. – Edunvalvonta lähtee jäsenestä ja hänen tarpeistaan, joten jäsentiedot ovat tärkeitä, Paulaharju kertoo. Jos jäsen ei pidä ajan tasalla esimerkiksi työnimikettään tai työnantajatietojaan, edunvalvonta ei onnistu. Juuri nämä tiedot ovat edunvalvontatyön pohja. Kun jäsenistölle lähetetään työmarkkinatutkimuksia tai muita kyselyitä vastattavaksi, olisi tärkeää, että niihin vastataan. – Neuvottelukunnassa halutaan tehdä jäsenten eteen paljon ja olla jäsenille apuna, mutta sitä ei voida tehdä yksin, Paulaharju jatkaa. – On tärkeää tietää millä sektorilla, millä työpaikoilla ja millä tehtävätasolla jäsenet työskentelevät. Myös se, että tehtävätasoa ei tiedetä tai osata kertoa, on tärkeää tietoa, selventää Paulaharju. UUSIA TUULIA JA VANHAN PÖLLYTYSTÄ Kari Eskola kertoo ylpeänä, että yksityissektorin neuvottelukuntaa on kiitelty luovasta työotteesta ja kehitysideoiden synnyttämisestä liiton toimintaan. Neuvottelukunta osallistuu välillä tiiviisti myös käytännön työhön, kuten esimerkiksi yksityissektorin vuotuisen jäsen- ja koulutustapahtuman Inspiraatio- päivän toteutukseen, joka tänä vuonna järjestetään 4. toukokuuta Helsingissä. – Neuvottelukunnassa työskentely on välillä railakasta tuuletusta ja virkistävää ay-rakenteiden pöllytystä. Haasteet tulevat liiton monialaisesta jäsenkentästä ja työelämän raadollisuudesta. Rohkaisevaa on eri alojen keskustelevuus liittomme sisällä ja yhteisten edunvalvontakohteiden löytäminen, kertoo Eskola. YHTÄ KÖYTTÄ VETÄMÄSSÄ Marina Paulaharju puolestaan pyytää jäseniltä aktiivisuutta ja uskallusta hyödyntää Akavan Erityisalojen tarjoamia edunvalvonnan työkaluja. – Suurin osa sektorimme jäsenistä työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Työpaikalla ei ole luottamusmiestä ja monesti vain yksi AE:n jäsenyhdistyksen jäsen, joten heille halutaan tarjota työkalupaketti oman asemansa parantamiseksi, Paulaharju kertoo. Omasta puolestaan Paulaharju toivoisi vanhoista ajattelumalleista luopumista molemmin puolin. – Yritys ei menesty sillä, että yritysverotus on kohdallaan, vaan sillä että on hyviä ja osaavia työntekijöitä. Ajattelumalli, jossa mennään barrikadeille lakkolaput kädessä, ei mielestäni ainakaan monelta osin yksityisellä sektorilla enää toimi, Paulaharju toteaa. – Mahdottomuuksia ei saa vaatia kummallakaan puolella keskustelua. Olisi toimittava yhteistoimintalain hengessä, enkä tarkoita nyt lain yhtä lukua, jota usein luullaan yhteistoimintalain ainoaksi luvuksi. Kohtuullinen korvaus tehdystä työstä on toki edellytys, mutta vastuullinen ja hyvä työnantaja ja työntekijä katsovat molemmat asiaa laajemmin. • 13 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Tarja Arkio, Akava ”Hei, olen lomalla. Minut tavoittaa puhelimitse tai sähköpostilla. Rentoa kesää!” Tolkkua akavalaisten työaikoihin Työturvallisuuslain muutos auttaa pelastamaan akavalaisen työaikakulttuurin rappiolta. Y hä useampi akavalainen on aina töissä. Työsuhdekännykkä ja -läppäri kuljettavat työt paikkaan kuin paikkaan, tehtäväksi mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Illat kuluvat raportteja viimeistellessä tai seminaariesitelmien valmistelussa. Viikonloppuisin lennetään työn takia valtamerten taakse. Lomilla hoidetaan ”isommat” rästityöt . Johtajat ja johtavassa asemassa olevat toimivat näin työnsä puolesta. Suurin osa akavalaisista kuitenkin siksi, että työtä on liikaa normaalin työajan puitteissa tehtäväksi tai koska työnantaja edellyttää jatkuvaa tavoitettavissa oloa. Kun työntekijä ei pääse irtautumaan työstään ja palautumaan, seuraukset ovat tutkitusti haitallista. Aivotyöläisenkin tapaturmariski kasvaa, muistihäiriöt ja -katkokset yleistyvät ja unihäiriöt lisääntyvät. Työn tuottavuus laskee ja luova ote katoaa. Ääriesimerkki pitkään jatkuvasta työaikakuormituksesta on työkyvyn menetys ja sitä seuraava ennenaikainen eläköityminen. TYÖAIKOJEN VILLI LÄNSI Työaikasuojelu on monen akavalaisen kohdalla puutteellista. Työnantaja kikkailee työaikalailla ja rajaa työntekijöitä sen soveltamisalan ulkopuolelle tehtävänimikkeillä. Työhön liittyvät matkat teetetään omalla ajalla ilman korvausta, koska lain mukaan matka-aika ei ole työaikaa. Työpaikoilla työajan seuranta on puutteellista tai sitä ei ole. Ongelman vakavuutta lisää se, että jatkuvasta työnteosta on tullut vallitseva normi. Työpaikalla saat- 14 taa olla kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan liukuman päätyttyä leimataan ulos, mutta jatketaan työn tekemistä. Päivän rästityöt tehdään loppuun illalla kotona, eikä tunteja kirjata ylös. Usein ylitöiden todellista syytä, liian suurta työmäärää, ei uskalleta tuoda esiin työpaikan tai uramahdollisuuksien menettämisen pelossa. Jos uskalletaan, esimiehillä ei ole valtuuksia järjestellä töitä uusiksi tai palkata lisäresursseja. TYÖAIKA ON TYÖTURVALLISUUSASIA Tilanteeseen on kuitenkin tulossa parannus, kunhan eduskunta hyväksyy työturvallisuuslakiin Akavan aloitteesta tehdyn muutoksen. Työturvallisuuslakia muutetaan siten, että työajat kirjataan lakiin työhön, työtilaan, muuhun työympäristöön ja työolosuhteisiin verrattavaksi haitta- ja vaaratekijäksi. Laki velvoittaa jatkossa työnantajat selvittämään ja tunnistamaan työajoista aiheutuvat vaaratekijät ja arvioimaan niiden vaikutusta työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työturvallisuuslain soveltamisala on työaikalakia laajempi, ja myös esimies- ja johtotehtävissä toimivat kuuluvat sen piiriin. Työajoista aiheutuvat vaaratekijät on lain mukaan ymmärrettävä laajasti. Akavalaisittain on oleellista, että lain perusteluissa vaaratekijäksi katsotaan työnantajan aloitteesta työntekijän työhön sidottuna oleva aika. Tätä on esimerkiksi matkustaminen, jonka ei pääsääntöisesti katsota kuuluvaan työaikaan ja ne tilanteet, joissa työnantaja edellyttää työntekijän vastaavan puhelimeen tai sähköposteihin varsinaisen työaikansa ulkopuolella. YTN kampanjoi harmaata ylityötä vastaan Vaarojen arvioinnissa on otettava huomioon myös työpäivien pituus, työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta, kokonaistyöaika, ylityöt ja niiden määrä, työn suorittamisajankohta, työaikojen ennakoitavuus, työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus sekä työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja niiden välillä. TYÖPAIKOILLA TARVITAAN RYHTILIIKE Akavalaisille työsuojeluvaltuutetuille, luottamusmiehille ja muille edustajille lakimuutos tuo työkaluja työpaikkatason työaikakulttuurin muuttamiseksi. Tämä edellyttää, että oman työpaikan terveyttä vaarantavat työaikakäytännöt selvitetään ja niihin puututaan. Työntekijöidenkin on oltava aktiivisia ja valmiita puuttumaan työpaikan haitallisiin työaikakäytäntöihin. Oman jaksamisen ja oikeuksien eteen kannattaa tehdä töitä paitsi pidemmän elämän, myös suurempien tulojen toivossa. Seitsemän tunnin viikoittainen palkaton ylityö aiheuttaa vuositasolla tuhansien eurojen ansionmenetyksen, ja lisäksi valtiolta jää verotuloja saamatta. Käytännössä palkattomilla ylitöillä ruokitaan harmaata taloutta. Työturvallisuuslain muutos on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen arvioidaan astuvan voimaan kevään aikana. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ottaa asian esiin kevään 8 tuntia -kampanjassaan. Y lemmät toimihenkilöt YTN muistuttaa kevään aikana 8 tuntia -kampanjassaan harmaan eli korvauksettoman ylityön haitoista ja riskeistä. YTN haluaa nollatoleranssin äärettömälle työajalle ja korvauksettomalle ylityölle. Kampanja nostaa esiin yksityissektorin työaikaongelmat ja niiden seuraukset sekä pyrkii vaikuttamaan asenteisiin. Kampanja painottuu sähköiseen mediaan. Voit osallistua itsekin esimerkiksi jakamalla aineistoa ja vastustamalla ääretöntä työaikaa omalla kohdallasi. Lisätietoa: www.8tuntia.fi • Kirjoittaja työskentelee Akavassa työelämän asiantuntijana. Kirjoitus on julkaistu Akavalainen-lehden numerossa 1/2013. 15 Käännösalan asiantuntijat KA J ry Teksti: Hanna Gorschelnik Eurooppalainen Qualetra-projekti edistämään oikeuskääntäjien koulutusta EULITA, oikeustulkkien ja -kääntäjien eurooppalainen järjestö, on aloittanut Qualetra-projektin, joka tähtää oikeuskääntämisen koulutuksen kehittämiseen. T ähän asti on yleisesti keskusteltu oikeustulkkien koulutuksesta ja sen kehittämisestä, mutta nyt halutaan arvioida sitä, miten ja millä perusteella oikeuskääntäjiä sertifioidaan ja akkreditoidaan Euroopassa. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeus käyttää omaa kieltään rikosmenettelyissä on ollut esillä eurooppalaisessa lainsäädännössä viime vuosina. Qualetra-projekti nojaakin vahvasti Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja vuonna 2010 hyväksyttyyn direktiiviin rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeudesta käännöksiin ja tulkkaukseen rikosmenettelyissä. Direktiivin sääntöjä pitää noudattaa tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Euroopan komission rahoittaman projektin tavoitteena on kerätä tietoa oikeuskääntäjän työstä ja siihen liittyvistä ongelmista perus- ja täydennyskoulutuksen sekä koulutusmateriaalien kehittämiseksi. Kumppaneina projektissa ovat European Master's in Translation (EMT) verkostoon kuuluvat yliopistot ja Conférence internationale permanente d'instituts universitaires de traducteurs et interprètes (CIUTI). Suomalaisia yliopistoja ei projektissa ole mukana. Projektissa pyritään myös luomaan rikosasioiden käsittelyä varten yhteiset minimivaatimukset, joilla taataan toisenkielisten epäiltyjen ja syytettyjen perusoikeudet kääntämällä heille rikosmenettelyyn liittyvät olennaiset asiakirjat. Tavoitteena on myös parantaa kääntäjien ja tulkkien sekä muiden oikeusprosessiin osallistuvien, kuten poliisin, syyttäjien, tuomareiden ja lakimiesten välistä yhteistyötä. Vastavuoroinen ammattitaidon tunnustaminen ja luottamus asiantuntijuuteen on yhteistyön perusta. EULITA on jo luonut kirjalliset ohjeet kääntäjän ja tulkin kanssa toimimisesta yhdessä puolustusasianajajien eurooppalaisen kattojärjestön kanssa, mutta systemaattista koulutusta tarvitaan, jotta jokaisen oikeus omaan kieleen (tai sellaiseen kieleen, jota riittävästi ymmärtää) rikosmenettelyissä toteutuu. Ajatuksena onkin luoda kääntäjän ja tulkin kanssa toimimisesta koulutusmalleja, joita voitaisiin liittää juristien koulutukseen. Tässä EULITA toimii yhteistyössä eurooppalaisten lakimiesjärjestöjen European Criminal Bar Association ja Council of Bars ECBA:n and Law Societies of Europe CCBE:n kanssa. EUROOPPALAINEN TULKKI- JA KÄÄNTÄJÄREKISTERI SUUNNITTEILLA Rikosmenettelyn aikaista tulkkausta ja siihen liittyviä käännöksiä koskevassa direktiivissä 2010/64/ EU suositellaan perustamaan kansallinen rekisteri pätevistä oikeustulkeista ja -kääntäjistä. Suomessa ei vielä ole rekisteriä suunnitteilla, koska ammattiin pätevöivä tutkintokin puuttuu. EU:ssa on vireillä hanke, jossa ollaan perustamassa eurooppalaista rekisteriä pätevistä oikeustulkeista ja -kääntäjistä Euroopan oikeusportaaliin, joka tarjoaa tietoa oikeusalasta. EULITA osallistuu hankkeeseen koordinoivana tahona. Koska eri maiden kansalliset rekisterit eroavat toisistaan suuresti, projekti käynnistetään muutaman maan pilottina. Suomessa ei rekisterin perustamisessa ole kiirehditty, joten Suomi tuskin pilottiin osallistuu. • LISÄTIETOA: European Legal Interpreters and Translators Association http://www.eulita.eu/ Eulitan sivulla voi tutustua Qualetra-projektiin ja mm. oppaaseen Vademecum – Guidelines for a more eﬀective communication with legal interpreters and translators. Euroopan oikeusportaali https://e-justice.europa.eu/home.do?action=home&plang=fi 16 Teksti: Suvi Seikkula Mietitkö miten saisi työhakemuksesta hiottua vielä vähän tehokkaamman? Kaipaatko muutosta uraasi, mutta olet epävarma jatkokoulutusmahdollisuuksien tai työpaikan vaihdon suhteen? Tällaisiin ja moniin muihin työnhaun ja urasuunnittelun haasteisiin on apu vain puhelinsoiton päässä, eikä maksa mitään. J os urasuunnittelu, työnhaku tai työssä kehittyminen askarruttavat, voi virikkeitä saada KAJ:n ja Akavan Erityisalojen tarjoamasta uraneuvonnasta. Valmennus tapahtuu kokonaan puhelimitse. Se toimii niin, että Akavan Erityisalojen sivuilta kirjaudutaan jäsennumerolla ajanvaraukseen, josta voi valita sopivan ajan. Samalla jätetään tarvittavat taustatiedot. Varatusta ajasta tulee sähköpostitse vahvistus ja tiedot esimerkiksi siitä, mihin voi lähettää vaikkapa ansioluettelon etukäteen, jos haluaa käyttää puhelinajan ansioluettelon hiomiseen. Sovittuna hetkenä soittaa valmentaja jäsenelle. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Toisinaan riittää yksi puhelinaika, usein vaatii prosessi enemmän aikaa. Yhdessä valmentajan kanssa sovitaan jatkosta jäsenen tarpeiden perusteella. Puhelinajan voi käyttää esimerkiksi sen pohtimiseen yhdessä valmentajan kanssa, miten saisi vahvuudet ansioluettelossa parhaiten esiin. Jos työhaastattelu jännittää, voi saada sparrausta haastatteluun valmistautumiseen. Urasuunnittelussa voi saada apua esimerkiksi omien tavoitteiden selkiyttämiseen. Nykyisessä työssä kehittymisessä voi valmennuksesta olla apua vaikkapa siinä, miten tunnistaa oman osaamisensa tai miten toimia palkkaneuvotteluissa. Työhyvinvointia voi miettiä yhdessä valmentajan kanssa kartoittaen mahdollisuuksia työnohjaukseen, lisäkoulutukseen tai erilaisiin työelämäjoustoihin. Valmentaja ohjaa toisinaan myös Akavan Erityisalojen lakimiehen puheille, jos tilanne vaatii juridista näkökulmaa. Uraohjaus ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan valmennusta ja tukea jäsenen omien valintojen ja päätösten pohjaksi. Prosessi edellyttää itsenäistä työskentelyä puhelinaikojen välillä. Tueksi siihen on tarjolla erilaisia työkaluja, joiden avulla voi jäsentää ja kiteyttää taitojaan ja mielenkiinnon kohteitaan, punnita eri vaihtoehtoja ja rajata valintoja. Mitään valmista työkalupakettia ei ole, vaan valmentaja valitsee työkalut, kuten erilaiset tehtävät, aina tarpeiden ja tilanteen mukaan. Uraneuvonta on Akavan Erityisalojen jäsenille maksutonta. Tarjolla on myös Akavan Erityisalojen jäsenille räätälöity työnhakusivusto yhteistyössä Monster.fi-palvelun kanssa. Monster on maailman suurin työnhakupalvelu internetissä ja kansainvälinen rekrytointikanava. Työnhakusivulle valikoidaan työpaikkatarjonnasta sellaiset paikat, jotka sopivat Akavan Erityisalojen jäsenien edustamiin ammattialoihin, ja ne päivittyvät automaattisesti. Monsterin vahtipalvelu helpottaa työnhakua entisestään. • MARKKU OJALA Eväitä nykyisille ja uusille urille Uraohjauksessa saat vinkkejä ja valmennusta niin työnhakuun, jatkokoulutukseen, omassa työssä kehittymiseen kuin työn ja muun elämän yhteensovittamiseenkin. INFO Uraohjauksesta ja -valmennuksesta vastaa pääsääntöisesti Akavan Erityisalojen ura- ja palkkaneuvonnan asiamies Riina Koivunen, joka on koulutukseltaan toimintaterapeutti sekä yleisen ja aikuiskasvatustieteen maisteri. Lisäkoulutusta hän on saanut mm. Suomen Coaching-yhdistyksen diplomikoulutuksessa. Varaa aika täältä: https://www.urapalvelut.fi/akavanerityisalat/index.aspx? LISÄTIETOA: Akavan Erityisalojen sivuilta: http://www.akavanerityisalat.fi/jasenyys/jasenedut/ura-_ja_tyonhakupalvelut 17 VARPU HEISKANEN Tällä palstalla monikielisen viestinnän asiantuntijat pohtivat suhdettaan kieleen. Monikielistä arkea V äitetään, että Suomi kansainvälistyy ja monikielistyy päivä päivältä. Meille, jotka olemme valinneet kieliammatin, monikielisyys on tuttua työstä jo vuosien ajalta. Internet, sähköposti ja sosiaalinen media ovat kuitenkin avartaneet myös meidän kielimaisemaamme. Olisi kiinnostavaa tehdä joskus tutkimus siitä, millaisia ”kielipäiviä” minulla tai kollegoillani on. Päiväni ovat luonnollisesti keskenään erilaisia, mutta niissä on usein sama perusviritys: sähköpostien lukemista ja kirjoittamista, tiedon hakemista verkosta. Käyttökielinä ovat suomi, venäjä ja englanti. Välillä työstän konferenssiesitelmää tai tieteellistä artikkelia – useimmiten englanniksi, joskus venäjäksi, joskus suomeksi. Professorikin opettaa, joten monikielinen viestintä voi olla myös luennon tai muun opetusmateriaalin laatimista suomeksi ja venäjäksi. Välillä arjen täyttää opinnäytetöiden lukeminen suomeksi ja venäjäksi, joskus englanniksi. Jokainen päivä on omanlaisensa kielipalapeli. Työtehtäväni venäjän kielen ja kääntämisen professorina saattaa joskus kyseenalaistua, koska päivästä muodostuukin englannin päivä: hankehakemuksen laatimista englanniksi, lounas englanninkielisten kollegojen pöydässä ja illalla vielä jatko-opiskelijoiden seminaari englanniksi. Seuraavana päivänä tilanne kuitenkin muuttuu: venäjänopettajien kokous venäjäksi, pitkä konsultointi venäjää äidinkielenään puhuvan opiskelijan kanssa – venäjäksi. Päivän piristää käytäväkeskustelu riikinruotsalaisen kollegan kanssa: kaivan muistini lokeroista pahasti passivoituneen ruotsini esiin. 18 Hannu Kemppanen professori, venäjän kieli kääntäminen Itä-Suomen yliopisto Kielien jatkuva kohtaaminen on rikastuttava kokemus. Kääntämisen opettajana saan usein vertailtaviksi lähdetekstin ja sen käännöksen. Opetustilanteessa vertailtavina voi olla myös useampi käännös samasta lähdetekstistä. Jatkuva kielellisten ilmiöiden tarkkailu seuraa mukana myös työelämän ulkopuolelle, arkirutiineihin ja vapaa-aikaan. Huomion kohteena voivat olla vaikkapa kaupan kassalla hoettu suomen kielen uutuus ”Kuittia?” tai Fingerpori-sarjakuvan kielikikkailu – ”tuota ei saisi kyllä mitenkään käännettyä venäjäksi”. Samoin alkuperäiskielinen romaani saa marginaaleihin merkintöjä oletetuista käännösongelmista – olisi kiinnostavaa tarkistaa vastaava kohta käännöksestä. Kielillä on erilaisia statuksia niin maailman mittakaavassa kuin yksittäisen ihmisen arjessakin. Minun yliopistollisessa kielimaisemassani suomi ja venäjä ovat opetuksen kieliä. Suomi on lisäksi hallinnon kieli ja yhteydenpitoväline suomenkielisten kollegojen ja opiskelijoiden kesken. Venäjää käytän puolestaan kommunikoidessani venäjänkielisten opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Englannin merkitys on jatkuvasti kasvanut. Tieteen kielenä se ajaa usein minun akateemisen pääaineeni, venäjän ohi. Kieliroolien jatkuva vaihtuminen ja esiintyminen erilaisina annoksina tekevät jokaisesta työpäivästä kiinnostavan kieliseikkailun. Monikielisyydestä voi sitten huilata illalla juttelemalla kotona pelkästään äidinkielellä, … ellei sitten tee mieli lukea iltapalan yhteydessä venäjän kielen slangisanakirjaa. Se on nimittäin yksi salaisista paheistani. • Käännösalan asiantuntijat KA J ry ”Nämä muodonmuutokset, jotka saavat hahmonsa painetussa sanassa ja joiden muodollinen nimi on ”käännös”, muuttuvat itsenäisiksi olennoiksi ja lähtevät vaeltamaan.” (suomennos Suvi Seikkula) T ämä kirja on muutaman kymmenen sivun läpyskä, herkullinen karkki, jonka himolukija nautiskelee kevyeksi iltapalaksi. Silti se on tuhtia asiaa kääntämisestä ja runojen tulkinnasta. Ennen kaikkea se näyttää konkreettisin esimerkein, että kääntäminen kuin kääntäisi takin, sivun, kelloa tai sälekaihtimet on illuusio. Kaikki on tulkintaa. Wang Wei, zen-buddhalainen maalari ja runoilija, eli Kiinassa Tang-dynastian aikaan 700-luvulla. Kirjailijat Eliot Weinberger ja Octavio Paz ovat yhdessä koonneet tämän kirjan, jossa tarkastellaan yhden Wang Wein runon erilaisia käännöksiä. Kirjan rakenteesta tulee mieleen Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia. Jokaisessa luvussa on uusi näkökulma samaan runoon. Jokaisessa luvussa on myös taustaa tuolle näkökulmalle, käännökselle Wang Wein runosta. Kirja on pienestä koostaan huolimatta perusteellinen. Ensimmäisessä luvussa on alkuperäinen runo sellaisena kuin se näyttää varhaisimmassa säilyneessä kopiossa 1600-luvulta. Klassisen kiinan kirjoitusmerkkejä avataan tavalla, joka saa tällaisen kieltä täysin taitamattomankin hahmottamaan merkityksiä: tuossa merkissä on kaksi puuta, siis metsä! Seuraavassa luvussa on runon translitterointi, sitä seuraavassa yksittäisten kirjoitusmerkkien käännökset ja siitä eteenpäin kussakin luvussa yksi runo, kukin eri kääntäjän kirjoittama, sekä Eliotin Weinbergerin kommentaari. Kirjan lopussa ovat Octavio Pazin lisäkommentit, mielenkiintoinen matka runojen syntyyn ja luomisprosessin eri vaiheisiin. Eliot Weinbergerin kommentaarit kertovat tarkkanäköisesti ja humoristisestikin kääntämisen ongelmista ja tulkintojen taustoista. Nämä ja runokäännökset tuovat lähes kirjaimellisesti uuden ulottuvuuden kääntämisen tarkasteluun. Nimittäin sen sijaan, että tarkasteltaisiin kääntämistä kaksiulotteisena, mustiin sanoihin ahdettujen merkitysten siirtämisenä valkoiselta paperilta toiselle eri muotoon ja enemmän tai vähemmän kattavasti, tuntui kuin olisi tarkastellut käännettyä tekstiä kuin pimeydessä kolmiulotteista objektia, jota kukin runo taskulampun valokeilana valaisee jostakin uudesta katsantokulmasta. Kääntämisen ja tulkinnan monisärmäisyys näyttäytyy selvempänä kuin koskaan. Tämän kirjan olisi hyvä lukea jokaisen, joka kuvittelee kääntämisen olevan vain sanojen korvaamista toisenkielisillä vastaavilla. Myös runous avautuu tätä kirjaa lukiessa uudella tavalla. Kääntäjien tulkintojen ja Eliot Weinbergerin kommenttien kautta avautuu runoihin uusia tasoja ja pohtimisen aiheita, jotka eivät itselle ensi lukemalla tulleet edes mieleen. On hauska vertailla runoja. Joku on lisännyt, toinen poistanut jotakin, kolmas tuntuu ennemminkin maalailevan omia kuvia alkuperäisen runon innoittamana. Eliot Weinberger välillä suomii kääntäjää ylimielisestä suhtautumiNINETEEN WAYS sesta alkuperäiseen, tekstin ”parantelemisesta”, välillä taas OF LOOKING hehkuttaa, kuinka kääntäjä on löytänyt hienosti tunnelman, AT WANG WEI: kirjoittanut runon niin kuin Wang Wei olisi sen saattanut kirHow a Chinese joittaa, jos olisi elänyt kääntäjän aikana ja kulttuurissa. poem is translated. Kirja herätti kaipuun: voisipa kääntää näin. Voisi käännökWeinberger, sessään tarkastella tekstiä eri kanteilta, tutkia filosofiaa sen Eliot & Octavio Paz. takana, avata omaa tulkintaa ja liittää tämän kaiken tekstin 60 sivua. Asphodel Press, 1987. sen kirjoittajan ja sitä ympäröivän kulttuurin kontekstiin. 19 Akavan Erityisalojen Lintsipäivä 24.8. TERVETULOA TERV E T U LOA K KOKO OKO P PERHEEN ER H EE N V VOIMIN OI M I N L LINNANMÄELLE! I N NA N M Ä E LLE! A k avan Er it y isa lojen jäsentapa ht uma jä r jestetään ensimmä istä ker taa lauanta ina 24. elok uuta Linnanmäel lä Helsing issä k lo 8. 30 – 13.0 0 (la it teet aukeavat k lo 9). Jäsenenä voit ot taa muk aasi ma x. neljä perheenjäsentä, kol legaa, opiskeluk aver ia ta i ystävää v huv it tavaan omavast uu hintaan 10 eu roa / h lö (a l le 4 v. pääsevät muk aan ma k sut ta). Hupirannek keen normaa l ihinta on 37 eu roa / h lö. Ha lutessanne jatk aa hupa i lua, saat Lintsin rannek keet loppupä ivä k si puoleen hintaan. SEA LIF Een pääset te puoleen hintaan koko pä ivän ajan. ILMOIT TAU T U MI NEN Muk aan ma ht uu u r unsas, mut ta raja l l inen mää rä huv it tel ijoita, joten toimi nopeasti! Lue l isää ja i lmoit taudu muk aan 10.6. mennessä osoit teessa w w w.a k avaner it y isa lat.fi -> Tapa ht umat. I lmoit taut uminen on sitova eik ä ma k set t uja omavast uuosuuk sia pa lauteta. Sisäänpääsy on ma hdol l ista va in A k avan Er it y isa lojen oma l la rannek keel la. Postitamme rannek keet heinä k uun a ik ana. Tapa ht uman a ik ana Linnanmä k i on muu lta yleisöltä su ljet t u. ettuuloa Lämpimästi terv än tämä mukaan viietttä dessää! iloista päivää yhhd R55 #.)555R55 % .'#-.(5 ä , $-.Č.)#'#.-#$)#(5##. .)5 55R55 ,% #-.) &(5''. .#3" #-. 3-55R55 & & #(.(). , #.55R55 #" & % /(((/ &)-5). .)'#".55R55).#' #-.(5% #&.(5. /.% #'/-%-% /% -(5"(% # &Č% /(.33" #-. 3-55R55/(.#(5-#(. /(.#$.575/'/ &55 R55 ää((Č- &(5-#(. /(.#$.5 55R55,(% / & % /)*#-.)$(5)*. .$ #(35 " #-. 3-55R55/-) &(5''. .# & ##. .)55R55/), #-)75$5##% /(.7 &(5-#(. /(.#$.55R55*. /-" & & #(()(5 % .'#-.5.)#'#"(% # &Č.55R55&-. /-" & & #(()(5#,% '#".55R55 575-#(. /(.#$.5$5 3&''ä.5.)#'#"(% # &Č.55R55/)'(5,)()'# &5 ##. .)55R55/)'(5-.)()'#.575 55R55/)'(5//"3! #(#-.# & ##. .)555R55/)'(5 )#'#(..5 ,*/. .# & ##. .)55R55/)'(5,"# &/5$ä , $-.Č$(5 )".0.5)#'#"(% # &Č.55R55/)'(5,). ,% -.$.5 55R55/)'(5##. .)'% #&(5/ & % #.55R55 #75$5% / &. . // , # &(5''. .#$5ä , $-.Č5 55R55 &.#)(5 &/& & #-(5-#0 #-. 3-5" & & #(()(50 #,% '#".555 R55#-.#((ä(5-#(. /(.#$)#(5''. .#$ä , $-.Č5#-.# Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki www.kaj.fi