LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT 2.3.2012 VALT MOOTTORIKELKKARAPORTTI 2012 Raportista Raportissa tarkastellaan onnettomuuksia, joissa on ollut mukana moottorikelkka. Aineistona on käytetty liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia onnettomuuksia, lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja sekä tilastotietoa Lapin Keskussairaalassa hoidetuista moottorikelkkaonnettomuuksien uhreista. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuonna 2011 yhteensä 19 moottorikelkkaonnettomuutta, joista 5 oli kuolemaan johtaneita ja 14 loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa oli mukana 5 moottorikelkan kuljettajaa ja kaksi matkustajaa. Onnettomuuksissa menehtyi viisi moottorikelkan kuljettajaa ja yksi matkustaja loukkaantui lievästi. Kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista kolme sattui jäällä, yksi onnettomuus tapahtui pellolla (heinäpaaliin törmääminen) ja yksi onnettomuus sattui laskettelurinteen huoltouralla (suistuminen). Jäällä tapahtuneissa onnettomuuksissa hukkui kaksi henkilöä. Yksi hukkuneista ajoi pimeällä sulaan ja toisessa tapauksessa heikko jää petti. Kuolemaan johtaneita moottorikelkkaonnettomuuksia tapahtui Lapissa kolme, Päijät-Hämeessä yksi ja Etelä-Savossa yksi. Tutkijalautakuntien tutkimista onnettomuuksista kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alaisena kahdessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa sekä kahdessa loukkaantumiseen johtaneessa onnettomuudessa. Törkeän rattijuopumuksen raja ylittyi kaikissa alkoholitapauksissa. Suojakypärän käyttö moottorikelkkaonnettomuuksissa Tässä ovat mukana vuodelta 2011 kaikki liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet sekä loukkaantumiseen johtaneet moottorikelkkaonnettomuudet (yht. 19 onnettomuutta). Onnettomuuksissa oli mukana 20 kuljettajaa ja 8 matkustajaa eli yhteensä 28 henkilöä. Suojakypärä oli käytössä 16 (20) kuljettajalla ja 7 (8) matkustajalla. Neljällä henkilöllä suojakypärä irtosi onnettomuuden aikana. Suojakypärän käyttäminen esti pään vammat yhdeksällä henkilöllä ja lievensi pään vammoja yhdellä henkilöllä. Suojakypärän käyttäminen/kunnollinen kiinnittäminen olisi estänyt tai merkittävästi lieventänyt pään vammoja neljällä henkilöllä. Kolmessa tapauksessa suojakypärän käyttö ei vaikuttanut vammojen laatuun. Käytti Käytti kypärää, Ei kypärää Henkilöt kypärää kypärä irtosi yhteensä KULJETTAJAT Kuolleet 2 1 2 5 Vammautuneet 10 2 2 14 Vammautumattomat 1 1 Yhteensä 13 3 4 20 MATKUSTAJAT Vammautuneet 5 1 6 Vammautumattomat 1 1 2 Yhteensä 6 1 1 8 Loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista yksi oli yhteenajo, jossa oli mukana kaksi kuljettajaa. 1 Onnettomuustyyppi ja onnettomuuspaikka (Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet) Onnettomuudet Onnettomuustyyppi Jäällä tapahtui kolme kuoleKuol. Loukk. Onnettomuusmaan johtanutta onnettomuutta: joht. joht. Yhteensä paikka / tapa sulaan ajaminen pimeällä, heikHukkumisonnettomuudet Jää petti, ajoi sulaan 2 2 koihin jäihin putoaminen valoisana aikana ja kelkkailijan törmääTörmäys kiveen, Jäällä muut onnettojäälohkareeseen, 1 4 5 minen suurella nopeudella rantamuudet jäätien reunaan törmään. Muita jäällä sattuneita onnettoSuistumiset Kelkkareitti / ura 7 7 muuksia tapahtui, kun kuljettaja Törmäämiset esteeseen Maasto 2 1 3 ei huomannut esim. jäälle tehtyä Kelkkareitti (mk+mk) 1 1 tietä, jäällä ollutta kiven aiheutYhteenajot Kelkkareitin ja tien tamaa jääkohoumaa ja jäällä 1 1 risteys (mk+ha) olleita jäälohkareita (verkkoavanKaikki yhteensä 5 14 19 to). Moottorikelkkailureitillä tapahtui loukkaantumiseen johtanut kahden moottorikelkan välinen nokkakolari. Lisäksi kelkkareitin ja tien risteyksessä tapahtui moottorikelkan ja henkilöauton yhteenajo. Muut kelkkareitillä/uralla tapahtuneet onnettomuudet olivat ajohallinnan menettämisen jälkeen tapahtuneita suistumisia pois ajouralta ja törmäämisiä puihin. Ajohallinnan menetykset johtuivat hallintalaitteiden virheellisestä käytöstä. Ajohallinnan menettämiset tapahtuivat ulkomaalaisille kuljettajille, joilla oli vähän kokemusta moottorikelkalla ajamisesta. 4kkkkkkk1 Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilaston mukaan vuonna 2010 moottorikelkkavahinkoja korvattiin lakisääteisestä liikennevakuutuksesta yhteensä 1103 vahinkoa, niistä 869 oli henkilövahinkoja, joista korvauksia sai 888 henkilöä (ks. alla oleva taulukko). Vastaavasti vuonna 2009 vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia 941 henkilölle ja vuonna 2008 768 henkilölle. Korvauksien yhteismäärä vuosilta 2008–2010 on lähes 28 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisesta autovakuutuksesta maksettiin kelkkavahinkojen johdosta vuonna 2010 korvauksia 705 kpl, joiden rahamäärä oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Tutkijalautakuntien tutkimissa moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleet maakunnittain vuosina 2008–2011. Maakunta Lappi Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Kanta-Häme Satakunta Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Etelä-Karjala Ei tiedossa Yhteensä 2 2008 6 2009 3 2 2010 5 1 1 2011 3 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 2 1 14 9 7 5 Liikennevakuutuksesta korvatut vahingot 2008–2010. Moottorikelkkojen onnettomuuksissa mukana olleet henkilöt, joille vakuutusyhtiöt ovat maksaneet korvausta henkilövahingon johdosta. Maakunta Lappi Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo Kanta-Häme Satakunta Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Etelä-Karjala Muut / Ei tiedossa Yhteensä 2008 253 57 91 32 57 49 24 17 16 20 27 11 12 22 5 37 11 12 15 768 2009 234 86 112 59 45 65 29 27 30 23 35 18 28 22 8 50 29 14 27 941 2010 189 108 100 59 55 50 41 35 35 34 27 26 22 19 19 18 17 11 23 888 Tutkijalautakuntien arvioimia moottorikelkkaonnettomuuksien syntyyn ja seurauksiin vaikuttaneita riskitekijöitä sekä turvallisuussuosituksia. RISKEJÄ • Moottorikelkan kiihtyvyys yllätti kuljettajan. • Mahdollisuus painaa kaasukahva tahattomasti pohjaan ohjaussarvista työntämällä. • Tilannenopeus liian suuri. • Moottorikelkan ylikuorma (3 henkilöä) vaikeutti näkemistä ja kelkan ohjattavuutta. • Suojakypärän ja turvavarusteiden käyttämättömyys. • Törmäykset kiinteisiin esteisiin. • Kuljettaja ei huomannut jäällä olevaa vaaranpaikkaa, kuten sulaa kohtaa, lumen alla ollutta kiveä tai jäätien penkkaa. • Ajoi heikolla jäällä. • • • • TURVALLISUUSSUOSITUKSIA Safarikäytössä olevat kelkat tulisi varustaa tehoa/nopeutta rajoittavilla laitteilla. Käsittelykoe ja koulutus kelkan kuljettajille. Kaasukahvan tahattoman käytön estäminen. Moottorikelkkasafarilla on käytettävä turvallista ajonopeutta. • Valvontaa ja valistusta on jatkettava suojavarusteiden ja rintapanssarin käyttämisestä. • Moottorikelkkareittien ulkokaarteissa olevat puut on poistettava tarpeeksi kaukaa. • Huonoissa olosuhteissa ajamista on vältettävä. • Valistusta jääalueiden vaarallisuudesta, selvitettävä etukäteen vaaralliset paikat (heikot jääalueet). • Jäällä liikuttaessa tulisi käyttää kelluntapukua. • Jäätien ja moottorikelkkauran risteykset tulisi merkitä havaittaviksi. • Verkkoavannot tulisi merkitä paremmin. • Alkoholi. • Valistusta alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen vaaroista jatkettava • Moottorikelkkoihin tulisi määrätä alkolukot • Epäkuntoinen kaasuvaijeri. • Valistusta vanhojen kelkkojen huollon tarpeellisuudesta (puhdistettava lumet ja jäät). Lapin keskussairaalassa tutkitut moottorikelkkailuvammat Raportti käsittelee niitä Lapin moottorikelkkailutapaturmien uhreja, jotka on hoidettu Lapin keskussairaalassa 1.12.2010–31.5.2011 välisenä aikana: käytännössä siis lähes kaikki vakavasti loukkaantuneet tai muuten kirurgista hoitoa vaativat potilaat Lapin läänissä Kemin keskussairaalasta pohjoiseen. Potilasmääriä ja vammojen syntymekanismeja on seurattu 20 vuotta, mikä helpottaa tarvittaessa johtopäätöksien tekemistä kelkkailun olosuhteissa ja tekniikassa tapahtuvien muutosten vaikutuksista. Tuloksia Kelkkailutapaturmissa loukkaantuneiden määrä on viime vuosina ollut 63–115 potilaan välillä kelkkailukauden aikana marraskuun alusta toukokuun alkuun. Vuoden 2011 potilaat on laskettu kelkkailukaudelta joulukuu 2010–toukokuu 2011 (n=65). Potilaista oli miehiä 48 kpl ja naisia 17 kpl. Ulkomaalaisten ja kotimaisten matkailijoiden tai lappilaisten ja erityisryhmänä rovaniemeläisten (% lappilaisista) osuuksissa ei nähdä merkittäviä suuntia aikaisempiin vuosiin verraten. Kokonaismäärä (n=65) on edellisvuoden tasoa. Moottorikelkkailijoiden kypärän käyttö on Lapin paikallisia asukkaita lukuun ottamatta hyvin yleistä. Tilastoissa on huomioitava se, että tiedot sairaalahoidossa perustuvat pääosin potilaan omaan ilmoitukseen. Sairaalassa kirjattujen tietojen mukaan ajokauden 2011 aikana vammautuneista 17 % ei käyttänyt suojakypärää onnettomuuden sattuessa 3 Lapin Keskussairaalassa tutkitut moottorikelkkailuvammat, vertailua vuosilta 1991–2011 Potilaista Kelkan Potilaat Potilaista kotimaisia Potilaista hallinnan yhteenlappilaisia matkailijoita ulkomaalaisia menetyksestä Vuosi sä, kpl % % % seuranneita % 59 1991 90 5 5 . 82 1997 64 21 15 . 75 2007 36 33 31 15 102 2008 52 18 30 12 115 2009 58 16 26 13 68 2010 64 10 25 15 65 2011 41 26 32 14 Lappilaisista potilaista rovaniemeläisiä 39 37 30 34 40 41 37 2010: Kelkkailukausi 2010, marraskuu-toukokuu 2011: Kelkkailukausi 2011, joulukuu-toukokuu Alkoholin vaikutuksen alaisena kelkkailusta on vähän luotettavaa tietoa tutkijalautakunta-aineistoa ja poliisin tekemiä reitillä puhalluksia lukuun ottamatta. Lapin keskussairaalan ensiavussa suoritetaan puhallustesti, elleivät vammat sitä estä tai potilas kieltäydy, jolloin tarvitaan poliisiviranomaisen tutkimuspyyntö. Sairaalassa kerätyissä vuoden 2009 tilastoissa 7 % ja vuoden 2010 tilastoissa 11 % vammautuneista puhalsi 0,5 promillen ylittävän tuloksen. He myös ajoivat yleensä ilman suojakypärää. Vaikka ulkomaiset matkailijat muodostavat kolmasosan kelkkailussa loukkaantuneista, ei Lapin keskussairaan tilastoihin ole vuosien kuluessa merkitty ainuttakaan ilman suojakypärää tai humalassa ajanutta kuljettajaa. Mahdollisuuksia vammautumisten ennaltaehkäisemiseksi Edellä esitettyjen lukujen valossa ongelmallisimmat kohderyhmät ovat Lapin paikalliset asukkaat alkoholin käytön ja suojakypärän puuttumisen osalta. Samoin he ovat osallisina kelkan hallinnan menetyksestä seuranneissa korkeaenergisissä onnettomuuksissa ja kahden ajoneuvon törmäyksissä tutuilla reiteillä tai teillä. Ulkomaalaisten osalta onnettomuuden syynä on usein kokemattomuus kelkan hallinnassa (tyyppimekanismit) ja esimerkiksi kelkan jousituksen säädöt moottorikelkan kuljettajan painoa vastaavaksi kuljettajaa reitillä vaihdettaessa. Asiaan on mahdollista puuttua opastuksella, valvonnalla ja moottorikelkkaa kehittämällä, mutta taustalla on usein matkailijoiden kiireinen aikataulu. Moottorikelkkaonnettomuuksille tyypillinen mekanismi kelkan hallinnan menetys ilmalennon aikana sisältää usein reitin kuntoon ja ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä. Tämän tyyppisiä onnettomuuksia tapahtuu etenkin kokeneille kelkkailijoille, joilla on kelkka ja turvavarusteet kunnossa. Näitä tapauksia voitaisiin vähentää kiinnittämällä huomiota reitin kunnossapitoon, liikennemerkkien asentamiseen ja kunnossapitoon sekä liikennevalvontaan. Lisätietoja Liikennevakuutuskeskus www.lvk.fi Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT Pieni teollisuuskatu 7, 02920 Espoo Ortopedi Kari Koskinen Lapin Sairaanhoitopiiri / LKS Lapin liikenneonnettomuuksien tlk:n jäsen kari.koskinen@lshp.fi p. 0400-218 429 Ylikonstaapeli (evp) Reijo Köngäs Liikkuva poliisi Lapin liikenneonnettomuuksien tlk:n jäsen reijo.kongas@pp.inet.fi p. 040-531 6763 Tiedotuspäällikkö Veikko T. Valkonen Liikennevakuutuskeskus veikko.valkonen@vakes.fi p. 0500-435 055 4
© Copyright 2024