julkisivu Teksti Vesa Tompuri Kuvitus Matti Vuohelainen Aleksanterinkatu 50:n yläkerrassa on asuttu alusta alkaen eli vuodesta 1846 – lähes vuosisata ennen kuin viereinen Keskuskatu avattiin. Terastirappaus ehostuu ennalleen Terastirappauksen osaajia tarvitaan, sillä Helsingin keskustan lukuisat terastirapatut julkisivut kestävät kauan, mutta eivät ikuisesti. V iime keväänä alkoi Aleksanterinkatu 50:n julkisivuremontti Stockmannin tavaratalon naapurissa. Työ valmistui kesällä. Korjattava rakennus on Helsingin vanhimpia. Vuonna 1846 valmistuneen talon mieltää herkästi viereisen rakennuksen, sata vuotta nuoremman ja kerrostolkulla korkeamman Rautatalon osaksi, mikä todennäköisesti on ollutkin Rautatalon suunnitelleen arkkitehti Alvar Aallon tarkoitus. ”Ajan saatossa julkisivua on toki jonkin verran muutettu. Esimerkiksi Rautatalon viereinen kapea ikkuna-aukko on tehty vasta 1950-luvulla Rautatalon rakentamisen yhteydessä”, kertoo työpäällikkö Olli Palonen Wareco Oy:stä. Palosella on yli 30 vuoden kokemus korjausrakentamis- ja entisöintitöistä, joihin hän kouliintui hiljattain toimintansa lopettaneessa Entisöinti Pulla Oy:ssä. Viime vuodet hän on vetänyt vastaavia hankkeita Warecossa ja vakiinnuttanut yhtiön maineen vaativien entisöintien toteuttajana. Palonen pitää terastirappausta arvossa, koska ammattitaitoisesti toteutettuna se pysyy kunnossa pitkään ilman mitään ylläpitotoimia. Hän myös tuntee tämän lajin kaikki variaatiot paremmin kuin lähes kukaan näillä leveysasteilla. ”Tässä on kyseessä kampahakattu terasti. Sen tunnistaa meisselin avulla hakatusta kuviosta, joka muistuttaa kamman jälkeä. Pesuterasti on toinen suhteellisen yleinen menetelmä Suomessa. Kolmas täällä suosittu rat- 34 Rakennustaito kaisu on niin sanottu köyhän miehen terasti, jossa tuoreeseen laastiin upotetaan kiviä tai lasinsiruja.” Kovuutta valkosementillä Terasti- eli mineraalirappaus on vähentynyt uudisrakentamisessa kuriositeetiksi sen jälkeen, kun työn hinta on karannut pilviin. Käsityövaltainen menetelmä maksaa halvimmillaankin – köyhän miehen terastirappauksena – vähintään kolme kertaa niin paljon kuin tavanomainen rappaus. Taloudellista vaakakuppia kuitenkin tasapainottaa pitkä käyttöikä ja huoltovapaus. Korkeahko neliöhinta muodostuu paitsi asennuksen hitaudesta myös materiaalikustannuksista. Sementtiä tarvitaan paljon enemmän kuin normaalirappauksessa. Tavallinen sementti ei sävysyistä käy, vaan tarvitaan valkosementtiä. Terastirapattuja taloja on eri puolilla KantaHelsinkiä yhteensä sadoittain. Aleksanterinkatu 50:n julkisivukorjauksen suunnitellut, talon ylimmässä kerroksessa asuva arkkitehti Pär Silén pitää selvänä, että vaativan menetelmän osaajia tarvitaan jatkossakin, vaikka uudiskohteissa terastirappaus onkin harvinainen. ”Tämä on tietääkseni Domus Litonin eli Aleksi 50:n terastirapattujen julkisivuosien ensimmäinen varsinainen peruskorjaus. Yli 80 vuoden korjausväli osoittaa, että terastirappaus oikein käytettynä kestää. Menetelmä oli yleinen 1920- ja 30-luvuilla muun muassa Töölöä rakennettaessa. Tietääkseni terastipintoja ei ole jouduttu sielläkään laajalti uusimaan”, Silén kertoo. n Olli Palonen (vas.) hallitsee terastirappauksen lajit köyhän miehen teras tista kampahakattuun. Halvimmillaan kin terasti rappaus mak saa vähintään kolme kertaa niin paljon kuin tavanomainen rappaus. Harry Hilli (alh.) tietää, että terastirappaus vaatii tarkkuutta. Aleksanterinkatu 50:ssä on kampa hakattu terasti (alinna kesk.). Rakennustaito 35