1. No category

Kansi:
Berndt Lindholm
1841–1914
Maisema
metsätieltä, 1906
P
L
S
Yrjönkatu 27, Helsinki, Finland
Puh +358 (0)9 6844 460 www.amosanderson.fi
Kuva: Antti
Kuivalainen/
Kuvataiteen
keskusarkisto
Alfred Kordelinin
säätiö
Yrjö Liipola
1881–1971
Metsän poika,
1930
Lennart Segerstråle kiintyi luontoon jo lapsuudessa, kun
isä otti pojan mukaansa kalastamaan ja metsästämään.
12-vuotiaana Lennart sai ensimmäisen oman aseensa ja
hän pääsi metsästämään lintuja. Saaliin myötä hän opet­
teli täyttämään eläimiä. Elämänsä aikana taiteilija ehti
valmistaa noin tuhat lintua ja pieneläintä, pääasiassa eri
koulujen kokoelmiin.
Taiteilijaveljekset Magnus (1805–1868), Wilhelm (1810–
1887) ja Ferdinand (1822–1906) von Wright olivat
kotoisin Kuopion läheltä, Haminalahden kartanosta.
Kotiympäristö, Haminalahden maisemat ja luonto
muodostivat heidän taiteensa aihemaailman. Veljekset
ovat tulleet tunnetuksi etenkin lintumaalareina,
Ferdinandin maalaama Taistelevat metsot lienee yksi
tunnetuimmista taideteoksistamme.
1913 Segerstråle alkoi työstää grafiikkaa. Hän suosi teknii­
koinaan erityisesti akvatintaa ja kuivaneulaa.
T
1890-luvulla keskeiseksi osaksi kansalliskuvastoamme
nousivat jylhät talvimaisemat. Niiden ylivertaisena tulk­
kina on tullut tunnetuksi Pekka Halonen. Ulkoilmamaa­
lauksen kannattajana hän halveksi ”ikkunasta maalaajia”
ja työskenteli itsepintaisesti hyisissä olosuhteissa. Halo­
sen teoksissa pakkanen risahtelee oksistoissa, puut tai­
puvat lumen painosta, aurinko maalaa sinertäviä varjoja
maahan ja metsän eläimet jättävät jälkensä pehmeään
lumimattoon.
Ilves oli Jussi Mäntyselle kaikkein rakkain eläintoveri.
Hän nylki työpajassaan eläimiä, tutki ja mittasi niiden
lihaksistoa ja luustoa ja teki niistä kipsijäljennöksiä. Män­
tynen kävi myös tarkkailemassa eläimiä Korkeasaaressa,
hän piirsi ja valokuvasi tuntikausia ilveshäkin edessä.
Mäntynen alkoi luoda ilveksestä kotimaista sfinksiä. Eläi­
miä valmistui niin mahongista, graniitista kuin pronssis­
takin. Osa ilveksistä on lähes naturalistisesti kuvattu, osa
vahvasti tyyliteltyjä.
K
6. Metsän siimeksessä:
veljekset von Wright
Segerstrålen varhaisissa teoksissa aiheina toistuvat kook­
kaat linnut: kotkat, kurjet, hanhet ja joutsenet. Ulkona
retkeillessään Segerstrålella oli usein mukana kamera.
Linnuista oli kuitenkin vaikea saada kuvia. Toisinaan tai­
teilijalla oli tapana ottaa maalausretkille mukaan täytetty
lintu, jonka hän asetteli luontoon ja ryhtyi sitten maalaa­
maan sitä. Harakoita Segerstråle kuvasi kymmenittäin ja
tuskaili silti päätyön jääneen puuttumaan.
T
Särestöniemen maalauksissa seikkailevat niin riekot,
porot, ilvekset kuin karhutkin, mutta samalla ne ovat
pohdiskelevia ja itsetutkimuksellisia sielunmaisemia.
5. Siipien havinaa –
Lennart Segerstråle (1892–1975)
Metsän eläimiä ikuisti kuvanveistäjä Jussi Mäntynen,
joka toimi alkujaan Helsingin yliopiston eläintentäyttä­
jänä ja konservaattorina. Mieluiten Mäntynen täytti koti­
maisia eläimiä, jotka hän parhaiten tunsi. Ensimmäinen
hänen valmistamansa eläinveistos oli Hirvi, jonka Akseli
Gallen-Kallela tilasi. Mäntynen muotoili hirviä paljon,
mutta oli harvoin tyytyväinen lopputulokseen. Eläintä oli
vaikea tutkia luonnontilassa ja liike on olennainen osa nii­
den luonnetta.
M
Reidar työskenteli teemoittain ja hänellä oli yhtä aikaa
työn alla useita teoksia. Huurrekoivikoita hän maalasi
1960-luvulla työstäen samaa aihetta kymmenittäin, koko­
naisen koivumetsän. Usein kuuraan ja jäähän pukeutu­
neiden koivujen takana on oranssinpunaisena hohkaava
aurinko.
4. Talvipakkasessa: Pekka Halonen
(1865–1933) ja Jussi Mäntynen (1886–1978)
Ylioppilastutkinnon jälkeen Segerstråle lähti lukemaan
metsätieteitä Helsingin yliopistoon. Lisäksi hän kävi
piirtämässä yliopiston piirustussalilla Eero Järnefeltin
johdolla. Metsäopintoihin liittyi harjoitusjaksoja met­
sässä, ja oleskelu maastossa ylläpiti yhteyttä luontoon,
lintu- ja eläinaiheisiin. Segerstråle valmistui metsänhoi­
tajaksi 1915 ja järjesti ensimmäisen oman näyttelynsä
Salon Strindbergissä. Näyttely oli menestys.
Taidesäätiö Merita
Tervetuloa Metsäretkelle!
Suomalainen maisema tuli Lindholmille tutuksi
Topeliuksen toimittaman En resa i Finland – Matkustus
Suomessa -teoksen (1873) kuvittamisen myötä. Ulkoilma­
maalaus herkkine valovaihteluineen vetosi Lindholmiin ja
kauniit kesäiset päivät saivat maalarinsa.
11–17
Japanilaisten tutkimusten mukaan 2,5 tunnin kävely met­
sässä lisää veren valkosolupitoisuutta ja edistää samalla
terveyttä. Myös kulttuuripalveluiden on todettu edistävän
yksilön psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Vierailu taide­
näyttelyssä alentaa tutkitusti verenpainetta.
Jylhistä merimaalauksistaan tunnettu Berndt Lindholm
on taiteilijana jäänyt sekä Suomen että Ruotsin taide­
historiaan. Hän syntyi Loviisassa, mutta teki merkittä­
vimmän taiteilijanuransa Göteborgin seudulla.
Vuodenaikojen kiihkeä rytmi pohjoisessa näkyi paitsi
Reidarin teoksissa myös hänen luonteessaan. Kaamok­
sen synkkyys masensi ja pelotti häntä, mutta pimeys oli
elettävä ja koettava joka vuosi, jotta voi syntyä jotain
uutta. Kevät ja syksy olivat Reidarille tärkeimmät vuoden­
ajat, silloin luonnon muutos on kiivas ja kaikki tapahtuu
hujauk­sessa. Kevään tulo oli häneen mukaansa ”niin raju,
ettei pysty töihin”.
10–18
Taiteen ja ympäristön välillä on aina ollut vahva vuoro­
vaikutus. Maisemamaalaus kilpailee vahvasti ihmisen
kuvaamisen rinnalla, jos tutkitaan taiteilijoiden suosi­
tuimpia aiheita. Haluamme paitsi dokumentoida elin­
ympäristöämme, myös jättää jälkemme maisemaan, jossa
elämme. Nykyään ympäristötaide on vakiinnuttanut ase­
mansa eri taiteenlajien keskuudessa.
Taiteilijoiden tuli kuvata luonto mahdollisimman oikea­
oppisesti ja yksityiskohtaisesti. Mikään aihe ei ollut liian
vaatimaton, Luojan luoma luonto oli kaikkinensa yhtä
arvokas kuva-aiheeksi. Työskentely tapahtui pääosin
ateljeessa. Kesäisin matkustettiin ja retkeiltiin luonnos­
vihot ja värilippaat mukana. Talvisin luonnokset päätyivät
maalaus­kankaille ateljeessa.
10–20
Ounasjoen varrella, Kittilän Särestössä koko elämänsä
asunut Reidar Särestöniemi kertoi ekspressiivisessä väri­
taiteessaan myyttejä pohjoisesta luonnosta. Pohjaa teok­
sille loivat uskomukset haltioihin ja luonnon salaperäisiin
ilmiöihin. Särestöniemi loi mielellään lukuisissa haastat­
teluissa itsestään kuvaa shamaanitaiteilijana tarinoiden
kommunikaatiosta luonnon ja eläinten välillä: ”Olen mie
monesti tunturissa riekkona lentänyt.”
—
Romantiikan aikana metsä käsitettiin ihmisen sielun
kodiksi ja pakopaikaksi. Metsä oli täynnä sanatonta tietoa
siitä, mikä elämässä on oikein. Luonnosta löytyi siis vas­
taus moniin kysymyksiin. Jokien, vuorten, lähteiden ja
metsiköiden äärellä ihminen kykeni tekemään elämänsä
suuret päätökset.
10–18
Ihmisen luontosuhde rakentuu ja vahvistuu elämän
myötä, uusien kokemusten kautta. Suomalaisille metsä
on merkinnyt perinteisesti paikkaa, jossa voi rauhoittua,
oppia uutta ja saada esteettisiä elämyksiä. Metsään on
menty hakemaan ravintoa – marjastamaan, sienestämään
ja metsästämään – mutta myös ihailemaan maisemaa
ja eläimistöä. Urheiluympäristönä metsän merkitys on
viime aikoina kasvanut entisestään.
Kuva: Rauno
Träskelin
3. Pohjoinen shamaani
Reidar Särestöniemi (1925–1981)
Piirrokset ©
Stiina Saaristo
2. Romanttinen maisema ja
Berndt Lindholm (1841–1914)
Graafinen suunnittelu: Candy Graphics | Paino: DMP
1. Kokemuksellinen luonto
Kaikki veljekset aloittivat uransa eläintieteellisinä
kuvittajina. He olivat itseoppineita taiteilijoita, joiden
mestarillinen ammattitaito pohjautui lapsuuden harras­
tuksiin: luonnontarkkailuun ja metsästykseen. Erityisen
hyvin he kuvasivat kanalintuja ja sorsia. Kaikille kol­
melle maalarille yhteistä oli pikkutarkka kuvaustapa ja
romanttinen maisemamaalaus. Malleinaan he käyttivät
vasta-ammuttuja lintuja. Hyllyllä on esillä Magnus von
Wrightin täyttämiä närhiä ja sepelkyyhky. Entä löydätkö
ukkometsoa ja koppeloa?
Ensimmäiset lintukuvat syntyivät vesivärein, mutta
Ruotsissa veljekset oppivat uuden työtavan, kivipiir­
roksen eli litografian. 1828–1838 Magnus ja Wilhelm
toteuttivat kuvaston Ruotsin linnuista, Svenska Fåglar.
Magnuksen aloittama vastaava kuvasto Suomen linnus­
tosta jäi kesken.
Forest Outing
1.3.2013 –24.2.2014
Jussi Mäntynen, 1886–1978
Rosvoritari, 1930
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Kuva: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
3
4
Bruno Liljefors, 1860–1939
Juokseva jänis, 1892
Reidar Särestöniemi, 1925–1981
Huurrekoivikko, 1970
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Kuva: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Fortumin Taidesäätiö
Kuva: Rauno Träskelin
1
Jussi Mäntynen, 1886–1978
Hirvenvasa
5
A loita tästä!
UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö
Kuva: Rauno Träskelin
2
Albert Edelfelt, 1854–1905
Sukkaa kutova tyttö, 1886
umassa
t
s
u
t
u
t
y
Kä
pajaan
myös työ essa.
oks
4½ kerr
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Kuva: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
?
Ferdinand von Wright, 1822–1906
Sepelkyyhkysiä puun latvassa, 1850–52
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Kuva: Rauno Träskelin
Yrjö Liipola 1881–1971
Työ, 1946
Josefina Holmlund, 1827–1905
Metsälampi, 1899
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi
Kuva: Heikki Savolainen
Stora Enso Suomen taidesäätiö
Kuva: Rauno Träskelin
Onni Oja 1909–2004
Metsätyö
Stora Enso Suomen
taidesäätiö
Kuva: Rauno Träskelin
Tilojen matot Suomen 3M.
6