Numero 1 / 2008 M I K K E L I N V U O K R ATA L O T O Y: N Mikkelin Vuokratalot Oy:n päivystystiimi: vasemmalta: Ari Aarnio, Olavi Zinovjev, Heikki Räsänen, Ismo Tamminen, Jarmo Solonen ja työnjohtaja Juhani Valjakka. Hyvää kesää! A S U K A S L E H T I 2 sivu Numero 1 / 2 0 0 8 Toimitusjohtajan mietteitä A loitin maanantain huhtikuun 14. päivän aamun rutiinin omaisesti syventymällä päivän sanomalehtien ”Länkkärin ja Hesarin” antiin. Ensiksi otin käsiini Länsi-Savon, jonka etusivulla seisoi kahden settimetrin korkuisin kirjaimin ”Mikkeli aikoo panna seinät myyntiin”. Otsikon alla teksti jatkui seuraavasti ”Mikkeli alkaa todennäköisesti myydä omaisuuttaan pienentääkseen velkataakkaa. Kaupungin luottamusjohto on valmis aloittamaan keskustelut esimerkiksi kiinteistöjen myynnistä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Olli Nepponen arvio, että nykyisestä 167 miljoonan euron lainamäärästä on saatava pois vähintään sata miljoonaa euroa. Nopeimmin se onnistuu omaisuutta myymällä. – Kaupungin tehtävänä ei ole omistaa seiniä, vaan tuottaa palveluja. Esimerkiksi asuntoja on liikaa. Harkintaan tulee esimerkiksi Mikkelin Vuokratalot Oy:n asuntokannan myynti.” iinähän se päivän tärkein sanoma oli heti aamutuimaan minulle kerrottu. Jälleen kerran Mikkelin Vuokratalot Oy:n myynti oli esillä, edellisen kerran joulun alla 2007 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä oli myymässä vuokrataloja. Oikein virallisesti, kaupunginhallituksen esityslistalla Mikkelin Vuokratalot Oy:n myynti oli esillä tammikuussa 2004, jolloin Kunta-asunnot oli hankkimassa yhtiön osakekantaa. Tällöin kaupunginhallitus teki seuraavan päätöksen ” Kaupunginhallitus päättää, ettei kaupunki liity Kunta-asunnot Oy:n osakkaaksi eikä luovuta ko. yhtiölle kaupungin omistamien yhtiöiden vuokrataloja”. iime ja kuluneen vuoden aikana kuntien suoraan omistamien ja kunnallisten vuokrataloyhtiöiden myynneistä on keskusteltu ympäri Suomea. Joitakin vuokrataloyhtiöitä on tällä vuosikymmenellä myyty, mutta myyntipäätökseen on päädytty kuitenkin erittäin harvoin. Yksittäisiä aravavuokrataloja on toki myyty useilla paikkakunnilla eri puolella Suomea. iksi myyntipäätöksen teko on kunnille niin vaikeaa? Merkittävin seikka, joka vaikeuttaa myyntipäätöksen tekemistä on aravavuokrataloja koskevassa lainsäädännössä. Lain mukaan vuokrataloyhtiön osakkeet voidaan luovuttaa kunnalle, Valtion asuntorahaston nimeämälle luovutuksensaajalle, jolle voitaisiin myöntää aravalaina tai Valtion asuntorahaston nimeämälle luovutuksensaajalle, jonka voidaan katsoa vastaavan vuokratalon tai osakkeiden luovuttajaa. Toisin sanoen ostajatahon pitäisi täyttää ainakin muodollisesti yleishyödyllisyyden kriteerit. Tällaisia yleishyödyllisiä yhtiöitä, jotka olisivat potentiaalisia vuokrataloyhtiöiden ostajia, on Suomessa vain muutamia ja niillä ei välttämättä ole halukuutta hankkia kiinteistöjä muualta kuin liiketaloudellisesti parhailta paikoilta eli kasvukeskuksista. oinen myyntipäätöstä vaikeuttava seikka on vuokrataloyhtiön myynnistä saatu hinta. Lain mukaan aravavuokrataloyhtiön osakkeen korkein sallittu luovutushinta on laissa annettujen ohjeiden mukaisesti laskettu luovutuskorvaus. Luovutuskorvaukseen lasketaan aravavuokrataloyhtiön osakkeen omistajan sijoittama oma pääoma, joka on tarvittu asunnon hankkimiseen tai kiinteistön vahvistetun hankinta-arvon rahoittamiseksi valtion asuntolainan tai aravalainan sekä sitä paremmalla oikeudella hyväksytyn lainan lisäksi. Luovutuskorvausta laskettaessa huomioidaan rakennusindeksin muutoksen perusteella laskettu indeksintarkastus omalle pääomalle. itä Mikkelin kaupunki saisi Mikkelin Vuokratalot Oy:n osakkeiden myynnistä? Mikkelin Vuokratalot Oy osakepääoma on 274.000 `, jonka Mikkelin kaupunki on sijoittanut yhtiöön. Osakepääoma on todella pieni, kun sitä peilataan yhtiön tasearvoon, joka on noin 97,5 milj. euroa. Osakepääoman lisäksi kaupunki on myöntänyt Mikkelin Vuokratalot Oy:lle ns. omarahoitusosuutena kolmoissijalainaa noin 7,96 milj. euroa. Indeksillä S V M T M tarkistettuna Mikkelin Vuokratalot Oy:n luovutuskorvaus eli ”myyntihinta” on noin 12,0 milj. euroa. ikkelin Vuokratalot Oy omistuksessa on 2795 asuntoa yhteensä 156 882 asm2. Kun kaupungin yhtiöön sijoittama osaVeli-Pekka Sinkko kepääoma on 274 650 `, saadaan yksinkertaisella laskutoimituksella osakepääomasta lasketun asunnon hinnaksi noin 98 `/asunto. Jos huomioidaan myös kolmoissijalainat, josta Mikkelin Vuokratalot Oy maksaa kaupungille vuotuista korkoa noin 8 %, (623 000 ` vuonna 2007) saadaan asunnon hinnaksi noin. 4.300 `. Näillä hinnoilla ei kaupunginvaltuuston puheenjohtajan mainitsemaa 100 miljoonaa euroa saada millään kasaan. Edellä mainitun 4 300 ` arvoisen, noin 50 m2, asunnon ostaisi kuka tahansa mikkeliläinen, jos asuntojen myynti vain olisi mahdollista. Uskallan väittää, että asunnot myytäisiin tällä hinnalla yhdessä päivässä. ikkelin Vuokratalot Oy:n asuntokannasta on jatkorajoitusten piirissä useita kiinteistöjä, joiden luovutushinnasta voivat sopijapuolet päättää vapaasti. Jatkorajoitusten piirissä olevat talot voidaan yleishyödyllisten tahojen lisäksi myydä Valtion asuntorahaston nimeämälle yhteisölle, jonka toimialana on vuokra-asuntojen tarjoaminen. Tällaisia toimijoita Suomesta löytyy useita, mutta ne eivät ole tietääkseni lähestyneet Mikkelin kaupunkia ostotarjous mielessä. Toisaalta on todettava, että Mikkelin Vuokratalot Oy:n omistamia, jatkorajoituksen piiriin kuuluvaa yksittäistä kiinteistöä ei voida myydä, ennekuin kiinteistö erotetaan omaksi yhtiökseen. Mikäli diffuusioihin päädyttäisiin, myynnistä saatu tuotto tulisi Mikkelin Vuokratalot Oy:lle eikä Mikkelin kaupungille. iksi Mikkelin Vuokratalot Oy on olemassa? Mikkelin Vuokratalot Oy perustettiin 1972 toteuttamaan omaehtoisesti Mikkelin kaupungin asuntopolitiikkaa ja turvaamaan jokaisen oikeutta asuntoon sekä tukemaan asumisen omatoimista järjestämistä. Lain asunto-olojen kehittämisestä 5 § 2 mom. mukaan, kunnan tulee kehittää asunto-oloja alueellaan siten, että sellaiselle asunnottomaksi joutuneelle kunnan jäsenelle, joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia kykene asuntoa omatoimisesti hankkimaan, voidaan järjestää kohtuulliset asumisolot. Edellä on kerrottu syy Mikkelin Vuokratalot Oy:n olemassaoloon. Yhtiön olemassaololle on edelleen ”tilaus” olemassa. ikkelin Vuokratalot Oy:n toiminta on perustamisesta alkaen ollut irti kaupungin taloudesta.Yhtiön toimintaa ei ole tuettu kaupungin verovaroilla vaan yhtiö on rahoittanut toimintansa asukkailta perittävillä vuokrilla ja rakennuttamisesta saaduilla palkkioilla. aupunginhallituksen puheenjohtaja totesi Länsi-Savon haastattelussa, että kaupungin tehtävänä ei ole omistaa seiniä, vaan tuottaa palveluja. Mielestäni asuntojen riittävä tarjonta on myös palvelujen tuottamista. Asuntoministeri Jan Vapaavuori on kuluvan kevään aikana useampaankin eri otteeseen todennut, että kuntien pitäisi nähdä toimivat ja edulliset vuokra-asuntomarkkinat osana elinkeinopolitiikkaa eikä pelkästään sosiaalipolitiikkana. Väitän, että asuntojen omistaminen, varsinkin silloin kun se ei millään muotoa rasita kaupungin taloutta, on todella viisasta omistajapolitiikkaa. oivotan hyvää ja aurinkoista kesää asukkaille, yhteisökumppaneille ja henkilökunnalle. Veli-Pekka Sinkko toimitusjohtaja M M M M K T Nu m er o 1 / 2 0 0 8 3 sivu Henkilöstömuutoksia Toimisto: Tehtävien siirrot: asukasvalinnat Pia Sutinen 020 7519 566 määräaikainen avain-, saunavuoro- ja autopaikka-asiat Maarit Pylkkänen 020 7519 553 määräaikainen Siivoojasta huoltomieheksi Riitta Seppänen Huoltomiehestä siivoojaksi Paula Laaksonen Remonttimiehestä huoltomieheksi Jarmo Solonen Jussi Kohvakka Huolto: huoltomies Martti Vihavainen Hannu Piispa Markus Viljakainen Risto Paappanen alue 1 alue 3 alue 1 alue 2 Yhtiöstä lähteneet: Jouko Kvick Kaisa Leskinen Mikkelin Vuokratalot Oy:n huollon yhteystiedot ja uusi aluejako 2.1.2008 alkaen KIINTEISTÖNHOITO Alue 1 Itä 020 7519 501 (Tuppurala, Launiala, Saksala ja Maunuksela) Alue 2 Pohjoinen 020 7519 502 (Peitsari, Oravinmäki, Tupala, Savisilta, Huusharju, Hintsalanmäki, Hiirola ja Kalvitsa) Alue 3 Länsi 020 7519 503 (Tusku, Siekkilä, Kalevankangas, Lehmuskylä, Nuijamies, Kirjala, Harjunmaa ja Otava) Alue 4 Etelä 020 7519 504 (Rantakylä, Kattilansilta, Laajalampi, Tuukkala, Silvasti) Alue 5 Anttola 020 7519 505 Numeroista vastataan 24 tuntia vuorokaudessa. ISÄNNÖITSIJÄT Alue 1 Itä Tapio Lankinen 020 7519 559 Alue 2 Pohjoinen Esa Nordman 020 7519 564 Alue 3 Länsi 020 7519 503 Juha Lahti 020 7519 560 Alue 4 Etelä 020 7519 504 Timo Romo 020 7519 561 Alue 5 Anttola 020 7519 505 Timo Romo 020 7519 561 MUUT Toimitusjohtaja: Veli-Pekka Sinkko 020 7519 565 LVI: Juhani Valjakka 020 7519 563 Rakennuttaminen: Tapani Heiskanen 020 7519 562 TÄSSÄ NUMEROSS A : 2 Toimitusjohtajan mietteitä 3 Henkilömuutoksia 3 MVT:n huollon yhteystiedot ja uusi aluejako 4 Tunnistuskilpailu 6 Säästä rahaa ja luontoa 7 Maksut 1.1.2008 alkaen 7 Omavaltaiset pintaremontit asunnoissa laskutettaviksi 8 9 9 10 11 11 Asukastoimikunnat Oikeustapaukset Kesä, kesä, kesä, kesä... Peitsarin kuulumisia Tupalan kuulumisia Vapaus säilyi – yhteistyö lisääntyi 12 Rokkala–Savisillan kuulumisia 13 Mitä kuuluu lahden toiselle puolelle? 14 Taas vesilaskutusasiaa 15 Siivouskulut kasvussa 15 Minun tärkeät työt ja muiden hömppähommat 16 Hävitettyjen tavaroiden hinnat 16 Soittajahinnat 1.2.2008 lähtien 4 sivu Numero 1 / 2 0 0 8 TUNNISTUSKILPAILU Tunnistatko kiinteistöt oheisista kuvista? Kuvien lisäksi on vihjeitä. Vastaukset 30.6.2008 mennessä sähköpostilla: tapio.lankinen@mikkelinvuokratalot.fi tai tuomalla vastaukset sisältävän lehden sivut. Kopioimme täytetyt sivut, joten kilpailijan ei tarvitse repiä lehteään. Voittaja on se, joka tietää eniten kaupunginosia ja katuosoitteita. Tasapelin sattuessa ratkaisee arpa. Palkintona on 40 euron lahjakortti. 1. Torni on hyvä vihje. 3. Matkalla Graanin kauppakeskukseen näet tämän etualalla olevan punatiilisen rakennuksen. Katu: ............................................................................................. Katu: ............................................................................................. Kaupunginosa: .............................................................................. Kaupunginosa: .............................................................................. 2. Tänne on rakennettu runsaasti hissejä viime vuosina. Samanlaisia taloja on paljon. 4. Komea talo, lähes keskellä kaupunkia. Ei enempää vihjeitä. Katu: ............................................................................................. Katu: ............................................................................................. Kaupunginosa: .............................................................................. Kaupunginosa: .............................................................................. Nu m er o 1 / 2 0 0 8 5 sivu 5. Täältä näkee kauas, ainakin katolta. 7. Kadun nimi viittaa vanhaan tehtaaseen, joka oli alueella aikoinaan. Katu: ............................................................................................. Katu: ............................................................................................. Kaupunginosa: .............................................................................. Kaupunginosa: .............................................................................. 6. Kauppa on yllättävän lähellä. Lähes vastapäätä. 8. Tähän muuttaa toimistomme. Katu: ............................................................................................. Katu: ............................................................................................. Kaupunginosa: .............................................................................. Kaupunginosa: .............................................................................. Vastaaja: .................................................................................................................................................................................................... Osoite: ...................................................................................................................................................................................................... Postinumero ja postitoimipaikka: ......................................................................................................................................................................................... Puhelin: .................................................................................................................................................................................................... 6 sivu Numero 1 / 2 0 0 8 Säästä rahaa ja luontoa Ei pihistelyä, vaan tehokkuutta ja ekologiaa. Käytössämme olevat, mekaaniset palvelijamme toimivat usein piilossa ja liiankin automaattisesti. Monilukuiset laitteet tuhlaavat rahojamme ilman, että huomaamme mitään. Sähkölaskut nousevat ja polttoaine kallistuu. Myös hiilidioksiini päästöt ja muut ympäristörasitteet askarruttavat meitä. Asuntoja lämmitetään liikaa, sauna on tuntikausia turhaan lämpimänä. Valot, tietokoneet ja viihde-elektroniikan ovat päällä turhaan. Kodinkonetta käytetään väärin ja vajaatehoisesti. Ja sitten ihmetellään miten tämä sähkölasku voi olla näin suuri? Kotiin hankittujen sähköä käyttävien laitteiden määrä kasvaa koko ajan huimasti, joten viimeistään nyt kannattaa vakavasti miettiä, miten sähköä voisi säästää. Kun säästät sähköä, säästyy euroja ja myös säästät luonto ja vähennät hiilidioksiinipäästöjä. Mitä lamppuja ostaa? Esim. 60 W saa kymmenen kappaletta hintaa 3,00 euroa. Yksi lamppu, joka kestää 1 000 tuntia maksaa 30 senttiä. Energiasäästölamppu maksaa, joka kuluttaa 16 W sähköä, mutta vastaa 75 W hehkulamppua. Kestoikä on viisi vuotta ja käyttöaika 10 000 tuntia. Lamppu maksaa n. 6,00 euroa. Kymmenen tuhannen tunnin aikana 60 watin lamput kuluttavat 600 kWh sähköä. Energiasäästölamppu vie 160 kWh. Jos sähkö maksaisi lähivuosina 12 senttiä kilowattitunti, hehkulamppu kuluttaa 72 euroa, säästölamppu 19 euroa eli säästöä tulee 53 euroa! Kun sähkötuotannosta tulee Suomessa hiilidioksiini päästöjä 200 grammaa kilowattitunti, niin energiasäästölamppu pienentää käyttöaikanaan hiilidioksiinipäästöjä 88 kilolla! Kun lamppua poltetaan keskimäärin kolme tuntia päivässä, säästö kertyy kymmenen vuoden aikana. Kodin sähkörosvot Sauna, teho 6 kW. Kun saunotaan 60 minuuttia neljä kertaa viikossa, energiaa menee joka kerta 8,5 kWh. Energiaa menee viikossa 34 kWh ja vuodessa noin 1800 kWh rahaa kuluu 180 euroa /vuosi. Jos saunottaisiin 30 minuuttia kaksi kertaa viikossa, menee energiaa noin 700 kWh vuodessa ja rahaa 70 euroa. Keskittämällä saunomista voi säästä vuodessa 110 euroa. Ota energiankäyttöösi uusi suunta Irman ja Erkin kanssa Yksi aivan tavallinen perhe - Irma-äiti ja Erkki-isä lapsineen - ja arjen pienet valinnat energiankäytön suhteen. Energiaa kuluu turhaan niin myös rahaa. Suunnanmuutos on yksinkertainen; valitse energiaa ja ympäristöä säästävä tapa toimia aina kun siihen on mahdollisuus. Vettä säästellen ”Mutsi, onks pakko huuhdella noi hedelmätkin aina kuumassa vedessä?” Kasvisten pesuun riittää kädenlämpöinen vesi, eikä sitäkään kannata juoksuttaa turhaan. Lämmintä vettä kannattaa muutenkin käyttää järkevästi. Yksinkertaisin konsti säästää vettä - kuumaa tai kylmää - on laittaa hana kiinni, kun vettä ei tarvitse. Ota huuhteluvesi mukiin hampaita pestessäsi, laita hana kiinni kun saippuoit suihkussa. Liikkeelle! ”Faija, miks me tultiin 100 metrin matka kioskille autolla? Kato, auto on kätevä ja helppo. Joo, ja myös lyhyillä matkoilla luontoa rasittavin tapa liikkua. Rasittavaa on myös se, että mutsi oli kävellen meitä ennen perillä…” Aivan - kävellen olisit jo perillä, varsinkin lyhyemmillä matkoilla. Lyhyet ajomatkat, etenkin käynnistysvaihe ja ensimmäiset 3-5 ajokilometriä tuottavat lähiympäristöösi enemmän päästöjä kuin pidempi matka-ajo. Muista myös, että joukkoliikenne on varteenotettava vaihtoehto - se vähentää myös pysäköintiongelmia!. Jos oman auton käyttö on välttämätöntä, kannattaa tutustua taloudelliseen ja turvalliseen ajotapaan. Omaa ja perheen liikkumista kannattaa siis miettiä - säästää voit monin tavoin. Auton moottorin ja sisätilojen lämmittimet, joissa ei ole ajastinohjausta, voivat kuluttaa enemmän kuin ahkera saunominen eli 84 kWh viikossa. Ajastamalla lämmittimet toimimaan pakkasella kaksi tuntia ja pikkupakkasella yksi tunti, kulutus voidaan pudottaa 18 kWh. Viikossa säästetään 66 kWh tuntia ja seitsemän euroa rahaa. Jos jääkaappi ja pakastin ovat yli kymmenen vuotta vanhoja ja sijoitettu huonosti. Kaapin takana olevia ritilöitä ei puhdisteta. Niitä käytetään epätaloudellisesti, eli availlaan ovia turhaan. Laitetaan niihin lämpimiä ruokia ja säilytetään pakasteet liian kylmässä. Sähköä voi mennä 45 kWh viikossa. Hyvät ja oikein käytetyt laitteen kuluttavat 11 kWh. Ero on 34 kWh ja 3,40 euroa viikossa. Vanhentuneet lamput ja niiden polttaminen turhaan voivat nostaa energiakulutuksen 48 kWh viikossa. Kun käytetään energiasäästölamppuja ja käytetään niitä järkevästi voi viikkokulutus olla 15 kWh, eli säästöä tulee 33 kWh ja 3 euroa viikossa. Kodin viihde-elektroniikka (televisiot, digi-boxit, radiot, videot, stereot, tietokoneet, jne.) Jos laitteen ovat jatkuvasti päällä tai valmiustilassa tarpeettomasti ne voivat kuluttaa 29 kWh viikossa. Kun laitteet sammutetaan virrattomaksi ja niitä käytetään tarpeen mukaan, voidaan päästä 9 kWh viikkokulutukseen. Kulutusluvut voivat olla paljon suurempiakin, koska tekniikka kehittyy koko ajan ja laitteiden virran tarve lisääntyy. Mutta jo 10 kWh tekee euron viikossa ja 52 euroa vuodessa. Pyykinkuivausrumpu kuluttaa pahimmillaan 22 kWh ja parhaimmillaan 8 kWh riippuen laitteen iästä ja käyttötavasta. Viikossa ero 14 kWh ja 1,73 euroa eli vuodessa 73 euroa. Ruuan valmistus voi kuluttaa 18 kWh ja parhaimmillaan 11 kWh ero vuodessa on 36 euroa. Pyykin pesu omalla koneella. EU-direktiivin pyykkiä pestään 200 koneellista vuodessa. Nykyaikainen kone kuluttaa 260 kWh, yli kymmenen vuotta vanha käyttää 340 kWh. Erotus on 100 kWh eli 8 euroa. Lisätietoja: http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/ asuminen/irmajaerkki/ Nu m er o 1 / 2 0 0 8 7 sivu Maksut 1.1.2008 alkaen Autopaikka Autokatos Autotalli Saunavuoro Perintäkulu Viivästyskorko Pesupoletti pantti Pesulapoletti pesuaika Lataus Palautus Vesimaksu ennakko 4,50 euroa / kk 7,50 euroa / kk 19,00 euroa / kk 6,70 euroa / kk 5,00 euroa Korkolain mukainen tällä hetkellä 11,50 % 20,00 euroa 5,00 euroa = 50 pesurahaa = 5 tuntia pesuaikaa isompia summia ladataan 5,00 euron nousulla Poletit ladataan toimistollamme. Hallussaan olevan poletin voi vaihtaa 10 eurolla alueen huoltomiehiltä polettiin, joka sisältää 100 pesurahaa. Poletti palautetaan toimistollemme ja panttimaksu ja käyttämätön pesuraha palautetaan asukkaan ilmoittamalle tilille. HUOMIO! Emme palauta alle 5,00 euron pesurahaa. 0,30 euroa/ m2 (k= 0,14 ja l=0,16 euroa) Lämminvesi 4,462 euroa/m3 Kylmävesi 2,80 euroa/m3 Pelkkä lämminvesi 10,062 euroa/m3 Vakuusmaksu 1h+kk-k 222,00 euroa Vakuusmaksu 2h+kk-k 297,00 euroa Vakuusmaksu 3h+k 370,00 euroa Vakuusmaksu 4h+k 444,00 euroa Vakuusmaksu 5h+k 500,00 euroa Ovien aukaisut klo 7-16 10,00 euroa Ovien aukaisut klo 16-7 20,00 euroa Mikäli, aukaisut laskutetaan erikseen, lisätään laskuun 3,50 euron laskutuslisä Exec avainpantti 9,00 euroa/kpl Lisäavain Exec 18,00 euroa Exec ID 27,00 euroa Exec IQ 30,00 euroa tuplaura 12,75 euroa classic 5,10 euroa Lämmitystolpan avain 6,00 euroa Toimituskulu avaimille 2,60 euroa /toimitus Toimituskulu avaimille pikana 14,10 euroa /toimitus Asukkaan on maksettava tilaamansa lisäavaimet tilauksen yhteydessä. Omavaltaiset pintaremontit asunnoissa laskutettaviksi Asuntojen tyhjentymistarkastuksissa toteamme silloin tällöin, että mm. seinäpintoja on vuokrasuhteen aikana omatoimisesti muuteltu tai koristeltu keneltäkään lupaa kysymättä. Asia saattaa nopeasti ajateltuna vaikuttaa vähäpätöiseltä, mutta siihen liittyy monia seurauksia, jotka pitää ottaa huomioon ja siten ehdottomasti pidättäytyä mainituista omavaltaisuuksista. Jokainen kiinteistömme on omanlaisensa sekä ulko- että sisäpuolelta joko alun perin rakennettuna tai perusparannuksessa toteutettuna. Yhtiömme alkuperäisissä taloissa on kiinteistökohtaisesti esim. samat asuntojen seinäpinnoitteet kaikissa asuinhuoneistoissa. Joissakin kuntaliitosten tai muiden järjestelyjen kautta vanhaan kantaamme liittyneissä taloissa saattaa esiintyä huoneistokohtaisia poikkeamia edellä mainitusta, koska niiden hallinto on aiemmin ollut toisissa käsissä ja siten myös toimintatavat ovat osittain olleet erilaisia mm. asuntojen remontoinnissa. Li- säksi poikkeamia voi ilmetä jääkaappi- ja liesi-tyypeissä, jotka vanhassa talokannassamme ovat selkeästi yhdenmukaisia. Yhtiömme ei yksiselitteisesti anna lupaa vaikkapa maalattujen seinäpintojen tapetointiin tai päinvastoin eikä salli boordien tai puolipaneelien asennuksia, koska huoneisto muuttuu heti ilmeeltään erilaiseksi muihin talon huoneistoihin verrattuna ja kelvatakseen seuraavalle vaatii lähes aina sen palauttamisen perusasuunsa, vaikka muutostyöt olisikin tehty laadukkaasti. Lisäksi tässä tilanteessa remonttikustannukset nousevat korkeammiksi kuin alkuperäisessä asussaan olevan huoneiston remontointi, koska esimerkiksi värikkäiden maalipintojen peittä-minen maalarinvalkoisella vaatii yleensä 2 tai 3 ylimaalausta ja boordien irrottaminen verho-laudoista tai kaappien yläsokkeleista tuottaa runsaasti ylimääräistä työtä. Panelointien purka-minen aiheuttaa työn lisäksi purkujätteen poiskuljetuksen, mikä vielä lisää kustannuksia. Kuten edellisestä ilmenee, omavaltaiset remontit ovat melkoinen kustannuslisä, haitta sekä hidaste asuntojen vaihdoissa. Siten on ehdottomasti perusteltua ja kaikille oikeudenmukaista periä asunnon ilmeen palautustöistä yhtiöllemme koituneet kustannukset omavaltaisuuksiin ryhtyneiltä. Tämä käytäntö astuu voimaan 1.8.2008 lukien, joten heinäkuun ja elokuun vaihteessa vapautuvien huoneistojen haltijoita kehotetaan vakavasti ottamaan asia huomioon ja tarvittaessa itse kustannuksellaan hoitamaan asunnon pintojen palautuksen alkuperäiseen asuunsa, jolloin välttää yhtiöltämme lähtevän kyseisen laskutuksen. Aiemminhan laskutus on pitänyt sisällään rikkomiset, erilaiset puutteet asunnon varusteissa ja riittävän siivouksen laiminlyönnin, jotka on tietysti syytä edelleen muistaa asunnosta lähdettäessä. Juha Lahti isännöitsijä ISA 8 sivu Numero 1 / 2 0 0 8 ASUKASTOIMIKUNNAT UISTINKATU 5 A-B Talon asukkaat viettivät kesän avajaisia ja samalla vietettiin lastenkerhon kevätkauden lopettajaisia. Tarjolla oli kaikenlaisia herkkuja aikuisille ja lapsille. Osanottajia oli ihan kiva määrä: noin 35-40 henkilöä. Kaikille riitti vuokratalojen kustantamaa tarjottavaa. -Kiitos- Asukastoimikunnan puheenjohtaja Timo Seppänen lausui tervetulotoivotuksen ja näin oli juhla valmis alkamaan. Vähän laulettiinkin ja tunnelma oli sopuisa sekä mukava. Päätettiin, että joka kesä pidettäisiin grillin avajaiset, oli se niin kivaa. Kesäterveisin Uistinkadun 5A ja 5B talojen asukkaat Tulossa loppukesällä Asukastapahtuma Heimarissa 30.8.2008 klo 13-18 Luvassa mm. – Herkullista ruokaa – Musiikkia ja yhteislaulua – Lapsille jättitrampoliini Tarkempi tiedote tapahtumasta jaetaan viikolla 32 Huom! Ilmoittautumisia otetaan vastaan 11.8. – 20.8. välisenä aikana! Vuokralaisneuvosto Nu m er o 1 / 2 0 0 8 9 sivu Kiinteistöliiton viikkotiedote 12.5.2008 Oikeustapaukset Vuokralaisen vastuu kadottamastaan avaimesta Kuluttajavalituslautakunnan päätös 6.5.2008: Vuokralaisen vastuu kadottamastaan avaimesta. Vahingonkorvauksen kuittaaminen vuokraennakosta. NN vuokrasi asunnon vuonna 1998. Vuokrasuhteen päätyttyä 22.4.2007 vuokralainen ei voinut palauttaa asunnon kaikkia kolmea Abloy Exec -avainta, sillä hän oli kadottanut niistä yhden. Vuokranantaja sarjoitti lukon uudelleen. Vuokranantaja pidätti 140 euron määräiset sarjoituskulut hallussaan olleesta vuokralaisen maksamasta täydestä huhtikuun vuokrasta. Kuluttajavalituslautakunta totesi päätöksessään, että asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25 §:n mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle. Suhteessa asunnon seuraavaan vuokralaiseen vuokranantaja vastaa lähtökohtaisesti NOCTURNE siitä, että huoneisto on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana sellaisessa kunnossa kuin kohtuudella voi vaatia. Tämä tarkoittaa muun muassa huolehtimista siitä, että ulkopuolisilla ja asiattomilla tahoilla ei ole tiedossa olevaa tai todennäköistä pääsyä asuntoon omin avaimin. Tästä syystä huoneiston oven lukituksen uudelleensarjoitus on perusteltua, jos edellinen vuokralainen ei palauta vuokrasuhteensa päättyessä kaikkia hallussaan olleita asunnon avaimia. Jos avainten katoaminen johtuu vuokralaisen puolella olevasta tahallisuudesta, laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta, vuokralainen on velvollinen korvaamaan tavanomaiset sarjoituskustannukset tai kustannuksiltaan samantasoisen lukituksen uusimisen. Lautakunta katsoo avainten katoamisen osoittavan lähtökohtaisesti, että tätä asuntoon kuuluvaa tarpeistoesinettä on säilytetty huolimattomasti. Myöskään nyt esillä olevassa tapauksessa ei ole käynyt ilmi, että katoaminen johtuisi muusta kuin huolimattomuudesta. Tässä tilanteessa vuokranantajalla on siten ollut oikeus korvaus tavanomaisista sarjoituskuluista sekä kolmen uuden Abloy Exec -avaimen hinnasta. Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu. En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, tuoksut vanamon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen. Sulle laulan neiti, kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni, soipa säveleinä, tammenlehvä-seppel vehryt, uus. En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta; pienentyy mun ympär’ elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie. Eino Leino: Nocturne 1903 Kesä, kesä, kesä, kesä... Grillaaminen parvekkeilla Istutukset s (UOMIOIKAAJAMUISTAKAATURVALLISUUSPARVEKKEELLAGRILLAUK sessa. Tässä muutama muistutus ja ohje: Rivitaloissa ja asunnoissa joissa on oma maapohjainen piha saa tehdä istutuksia. Mutta muistakaa, että pois muuton yhteydessä piha on palautettava ennalleen, tai itse istutetut kasvit on jätettävä maahan. Mikkelin Vuokratalot Oy ei osta istutuksia niitä tehneeltä asukkaalta, mutta lähetämme laskun, jos pihassa on muuton jälkeen multainen kuoppa siinä missä ennen oli jotakin kasvavaa. Hyvää kesää ja muistakaa ottaa naapurinne huomioon kesäriehoissanne! s 3IJOITAGRILLIPALAMATTOMALLEALUSTALLEJASUOJAISAANPAIKKAAN s 6ARMISTAETTEIGRILLINYLØPUOLELLATAIYMPØRILLØOLEMITØØN syttyvää. s 0IDØLAPSETLOITOLLAGRILLISTØ s +ATSOETTØSAMMUTUSVØLINEETOVATSAATAVILLAGRILLINLØHEISYY dessä. s +ØYTØSUOJAKØSINEITØGRILLATESSAØLØKØTYNNØKASVOJALIIAN lähelle. s 0IDØGRILLIØKOKOAJANSILMØLLØSILLØGRILLATTAVASTAVALUVARASVA voi leimahtaessaan nostattaa vaarallisen korkeita liekkejä. s -UISTAETTEIRASVAASAASAMMUTTAAVEDELLØVAANTUKAHDUTTA malla esimerkiksi sammutuspeitteellä. s 0ARVEKKEILLAONSUOTAVAAKØYTTØØSØHKGRILLIØ 10 sivu Numero 1 / 2 0 0 8 Peitsarin kuulumisia Mitä kuuluu Peitsariin? Mitä kuuluu Tupalaan? Niin kuin jokaisella asuinalueella, myös Peitsarilla on maineensa. Toisinaan leima on voinut jämähtää vuosikymmeniä aikaisempiin olosuhteisiin, vaikka alue olisikin kehittynyt ja muuttunut ajan myötä. Lauri Blomerus, joka on asunut koko ikänsä Peitsarissa ja toiminut asukastoimikunnan puheenjohtajana 12 vuotta, houkuttelee ihmisiä rikkomaan ennakkoluuloja ja tulemaan katsomaan, millainen alue oikeasti on. Maisemat ovat muuttuneet vuosikymmenien vaihtuessa. Paljon on siistiytynyt ja nyt etenkin yritetään kiinnittää huomiota lapsiperheiden viihtyvyyteen esimerkiksi leikkipaikkojen rakentamishankkeilla vaikkakin ikääntymään päin väki on, Blomerus kertoo. Leikkipaikkojen lisäksi asukastoimikunta ja Blomerus toimivat muutenkin aktiivisesti. Viimeiset seitsemän vuotta Blomerus on kehittänyt ajoestoja koulun ja päiväkotien tietämille ja nyt suunnitelmat näyttäisivät menevän läpi. Vuoden tai kahden päästä ne voivat olla jo toteutettu. Asukkaille yleiskokouksia on keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Kuukausittain on palavereja pienemmällä porukalla ja esimerkiksi pikkujouluja vietetään melko runsaalla joukolla. Muidenkin asukastoimijoiden tapaan Blomerus peräänkuuluttaa palautetta ja yhteydenottoja. Rohkeammin voisi olla yhteydessä. Toi- Tupalassa ei ole mitään palveluita päiväkerhoja lukuun ottamatta. Sen sijaan alueen valtti ovat luonto ja tila: lapsilla ja eläimillä on metsikköä, jossa temmeltää. Myös asunnot palvelevat isommankin perheen tilatarpeita. Alueella asustaakin paljon juuri lapsiperheitä. Ei täältä tee mieli mihinkään, neljän lapsen äiti Hanna Pylkkänen hymyilee. Täällä on rauhaa ja on vähän kuin keskellä ei mitään. Viimeiset reilu kymmenen vuotta tämä on ollut koko ajan lapsipainotteinen alue. Naapurusto saakin isot kiitokset viihtyvyydestä. Täällä on helppo olla. Kesällä ovet alkavat aueta ja lapset juoksevat ympäriinsä samalla kuin aikuiset juttelevat keskenään. Eläimiäkin on pihapiirissä paljon, joten pienistä haukahduksista ei tehdä ongelmaa. Täällä oli vuosia sitten asukastoimikunta, mutta se jäi sitten pois kun ihmiset tekevät omatoimisesti muutenkin talkoita. Yksi aloittaa vaikkapa haravoinnin ja toiset tulevat sitten mukaan. Luonto on myös yksi päätekijä, joka pitää asukkaat tyytyväisenä. Pururadalla pääsee hiihtämään ja Suojalampeen pulikoimaan. Kun on koira, kaksi kissaa ja hamsteri, niin niille rauhallinen ympäristö on myös mieleen. Tulevaisuutta pohtiessaan Pylkkänen toivoisi alueen pääpiirteittäin säilyvän saman- Lauri Blomerus saalta vähäiset yhteydenotot voivat myös kertoa siitä, että asiat ovat kohtuullisen hyvin, kun ei valiteta, Blomerus pohtii. Toivoisi kuitenkin, että jokainen toimisi talotoimikunnassa oman kylän ja yhteisön hyväksy yhteistyössä työntekijöiden kanssa, sillä yhteistyö on pätevin konsti viedä asioita eteenpäin, Blomerus painottaa. Oma sukuni on ollut täällä neljännesvuosisadan enkä ainakaan itse osaa täältä lähteä minnekään, kun on kauppa, linja-autopysäkit ja luonto liikuntamahdollisuuksineen ovat lähellä, Blomerus summaa. Teksti ja kuvat: Heta Heiskanen Mikkelin vuokratalot Oy:llä on seuraavanlaisia asuntoja Peitsarissa Katuosoite Kaupunginosa Kappalaisenkatu 3 Peitsari Peitsarinkuja 11 Peitsari Peitsarinkuja 3 Peitsari Peitsarinkuja 5 Peitsari Peitsarinkuja 7 Peitsari Peitsarinkuja 9 Peitsari Suntionkuja 4 Peitsari Asuntotyyppi Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 2h + kk, 3h + k Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 2h + kk, 3h + k Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 2h + kk Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 3h + k Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 2h + kk, 3h + k Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 3h + k Kerrostalo 1h + kk, 2h + k, 2h + kk Hanna Pylkkänen Nu m er o 1 / 2 0 0 8 11 sivu Tupalan kuulumisia Mikkelin vuokratalot Oy:llä on seuraavanlaisia asuntoja Tupalassa Katuosoite Ahonlaita 4 Kaupunginosa Tupala Kuusirinne 1 Tupala Kuusirinne 2 Tupala Mäkituvantie 2 Tupala Oravinharjuntie 3 Tupala Oravinharjuntie 5 Tupala Savupirtintie 1 Tupala laisena kuin nyt, vaikka päiväkoti, kauppa ja isommat leikkipaikat voisivatkin olla käteviä. Asuntotyyppi Rivitalo 1h + tupak, 2h + k, 3h + k, 4h + k, 5h + k Kerrostalo 1h + tupak, 4h + k, 5h + k Rivitalo 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k Rivitalo 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k, 5h + k Rivitalo 1h + tupak, 2h + k, 2h + kk, 4h + k Rivitalo 1h + tupak, 2h + kk, 3h + k, 4h + k Rivitalo 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k, 5h + k Lähemmäs kaksikymmentä vuotta sitten alue oli vielä pieni ja siitä lähtien tämä on laajentunut. Kymmenen tai viidentoista Lisätiedot Saunallisia asuntoja Saunallisia asuntoja Saunallisia asuntoja Saunallisia asuntoja Saunallisia asuntoja Saunallisia asuntoja Saunallisia asuntoja vuoden päästä rakentaminen varmaan loppuu ja alue on valmis. Rauhallisuuden toivoisi säilyvän. Teksti ja kuvat: Heta Heiskanen Vapaus säilyi – yhteistyö lisääntyi Jokin aika sitten kiinteistönhoitajien työskentelytapaan tuli muutoksia. Systeemin astui tiimiorganisaatio, jossa työntekijät muodostavat ryhmiä, jotka vastaavat yhdessä laajemmasta alueesta. Ennen tiimiorganisaation tuloa kiinteistönhoitajat arvioivat lähestulkoon yksimielisesti työnsä parhaaksi puoleksi vapauden. Rakennemuutoksen jälkeen kommentit eivät ole muuttuneet – vapaus jäi mutta avunsaanti parani. Peitsari-SavisiltaRokkala-Tupala tiimi on tyytyväinen. Työmäärä on sama, mitä aiemminkin. Muutos on ainakin omasta mielestäni positiivinen, kun joustavammin saa apua ja työt voi edelleen tehdä omaa tahtiin, kiinteistöalalla yhdeksänkymmentä luvulta lähtien ollut kakkostiimissä oleva Pekka toteaa. Unto vahvistaa Pekan sanat ja kertoo, että ongelmatilanteita ei ole ainakaan toistaiseksi syntynyt. On myös hyvää vaihtelua työskennellä välillä rivitaloalueella, kun on 20 vuotta tehnyt kerrostaloissa töitä, Unto toteaa. Rivareissa Janne Martikainen, Eero Venäläinen, Unto Vepsäläinen, Pekka Heinonen, Anna-Liisa Pajunen, Riitta Suojarinne ja Risto Paappanen välitetään enemmän ulkoisista jutuista ja ihmiset pitävät esimerkiksi pihansa siisteinä. Jannenkaan mielestä työt eivät ole juuri muuttuneet ja yhteistyö pelaa hyvin. Samanlaisia työtehtäviä on kuin aikaisemminkin viitisen vuotta, mutta nyt miljöö vaih- telee. Lähinnä työt ovat huoltoon liittyviä, vaikka joskus on erikoisiakin tapauksia. Kerran on joutunut muuttomieheksikin pianoa rahtaamaan, Janne kertoo. Teksti ja kuvat: Heta Heiskanen 12 sivu Numero 1 / 2 0 0 8 Rokkala – Savisillan kuulumisia Mitä kuuluu Rokkala – Savisiltaan? Tommi Bergman on asunut vaimonsa ja kahden pienen poikansa kanssa kohta kaksi vuotta Savisillassa vuokralla. Perheellä ei ollut ennakkokäsityksiä alueesta, mutta muutaman vuoden sisällä se on osoittautunut lapsiystävälliseksi, kasvavaksi ja rauhalliseksi paikaksi elää. Päiväkoteja on lähellä, koulutkin suht hollilla, seurakunnan kerho, neuvola, Mannerheimin lastensuojelun lastenkerho eivät ole kaukana ja kauppaankin vain vajaa kilometri. Myöskään keskustaan ei ole pitkä matka, jos sinne asiaa tulee, Bergman sanoo. Asuinasioissa kiitosta saavat niin kiinteistönhoitajat kuin asukastoimikunta, jotka kummatkin ovat hoitaneet asiansa mallikkaasti. Akuutit asiat hoituvat heti ja muutkin kohtuullisessa ajassa. Asukastoimikuntaa on kiittäminen lasten leikkipaikkojen kunnossapidosta – talkoohommilla ne pelastettiin, jottei tarvinnut purkaa. Myös ulkoaidat on maalattu ja laitettu paikoilleen pihatalkoilla. Tuollainen toiminta on äärettömän hyvä juttu viihtyvyyden kannalta, Bergman kertoo. Jotain naapuruston hyvästä hengestä kertoo myös se, että pihan hiekkalaatikko ympäristöineen kuhisee käyttäjiä, eikä julkisissa puistoissa ole siihen verrattuna käyttäjiä. Pihalla tutustuu helposti ihmisiin, Bergman toteaa. Tommi Bergman Laitakaupungilla viihtyvä perhe pitää myös positiivisena sitä, että lähellä on mahdollisuus harrastaa liikuntaa. Tuossa lähellä on kenttä, jossa voi pelata kesäisin jalkapalloa ja talvisin jääkiekkoa. Pojille se on mukava juttu, kunhan hieman vielä kasvavat, Bergman kiittelee. Teksti ja kuvat: Heta Heiskanen Mikkelin vuokratalot Oy:llä on seuraavanlaisia asuntoja Savisilta–Rokkalassa Katuosoite Hiidenpolku 6 Kaupunginosa Savisilta Maahisentaival 2 Savisilta Maahisentaival 3 Savisilta Maahisentaival 4 Savisilta Maahisentaival 5 Savisilta Maahisentaival 6 Savisilta Menninkäisentaival 4 Savisilta Menninkäisentaival 6 Savisilta Asuntotyyppi Rivitalo 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k Luhtitalo 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 3h + kk Kerrostalo 1h + tupak, 2h + k, 3h + k, 4h + k Rivitalo 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k Kerrostalo 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k Rivitalo 1h + kk, 2h + k, 2h + kk, 3h + k, 4h + k, 5h + k Kerrostalo 1h + tupak, 2h + k, 2h + kk, 3h + k Kerrostalo 1h + tupak, 2h + k, 3h + k Lisätiedot Saunallisia asuntoja Saunallisia asuntoja, Invalideille soveltuvia asuntoja Saunallisia asuntoja Saunallisia asuntoja Saunallisia asuntoja Saunallisia asuntoja Nu m er o 1 / 2 0 0 8 13 sivu Mitä kuuluu lahden toiselle puolelle? Vuokrataloissa asuminen tuo oman vivahteensa asumiseen katsomatta maahan. Viron pääkaupungissa, Tallinnassa jossa elellään nousukauden aikaa, asuntoasiat ovat murroksessa. Hinnat ovat Helsinkiin nähden vielä alempana, vaikka soluasumisestakin saa jo pulittaa 320e. Yksiön vuokrahinta keskustassa puolestaan on hyvinkin 380 eurosta ylöspäin. Samalla kun Tallinnasta löytyy gettomaisia lähiöitä, rakennetaan toisaalta hulppeita asuntoja ja kunnostetaan vanhoja taloja moderneiksi. – Suomessa asiat sujuvat jämptisti ja nopeasti. Virossa asiat taas kestävät, eivätkä aina hoidu sittenkään. Temppuiltu on niin lämmityksen kuin internet-yhteyksien ja vesienkin kanssa, kohta vuoden Tallinnassa vuokralla asunut Sanna Kiviranta huokaisee. Lämmitys kuuluu usein yleiseen kaupungin verkkoon, jolloin se alkaa tiettynä päivänä riippumatta sääolosuhteista tai muustakaan. Huonelämpötila voi pahimmillaan olla 12 celsiusta eikä silloin auta muu kuin turvautua viltteihin ja villavaatteisiin tai lisälämmittimeen. Vuokranantaja saattaa hankkia Internet-liittymän tai antaa tunnukset vapaaseen verkkoon, vaikkakin useimmiten asia on hoidettava itsenäisesti. Rita Mikkolakin pyörittelee päätään kysyttäessä kokemuksista. – Jos Suomessa on joskus ollut naapureiden kanssa ongelmia, niin niitä ei voi verrata tänne. Täytyy osata ottaa huumorilla se, että naapuri uhkailee joka kerta poliisilla kun pesen pyykkiä. Samainen naapuri on myös raportoinut melua sellaisina aikoina asunnostani, kun olen ollut kokonaan poissa maasta. Toisaalta ei asiat ole aivan näin mustavalkoisia, kun tapauskohtaisiahan ne aina ovat, Mikkola selventää. – Rappukäytävät, joilla lähinnä tapaa naapureita, ovat talosta riippuen moderneja tai hyvinkin kolkkoja. Hissejä on useimmiten vain uusimmissa taloissa. Uusien talojen elektroniset lukot tosin saattavat temppuilla useinkin samoin kuin yliherkät palohälytykset. Kosteusongelmiakin on yleisesti ottaen enemmän kuin esimerkiksi Suomessa. Kethlin Piirmalla on kokemuksia julkisen puolen vuokra-asunnosta, jonka homeongelma oli niin paha, että se oli jo terveydellekin vaarallinen. Kaunista uutta Tallinnaa – Täällä ei selvästikään huolehdita vielä sellaisista asioista. Edessä oli pakkomuutto, kun home aiheutti niin voimakkaita allergiareaktioita ja vaikutti koulunkäyntiinkin, Piirma kertoo. Emma Saarisella on myös käynyt huono onni vuokranantajan suhteen ja edessä onkin muutto. – Suihku oli korjaamatta viikkoja ja meille on laitettu vuokraan lisämaksuja, kuten Internet, joka ei kuitenkaan toimi, Saarinen listaa. Saarinen on myös yksi niistä, joka on taistellut vuokranantajansa kanssa kommunaalimaksuista eli vedestä ja sähköstä käytön mukaan. Kyseiset maksut tulevat vuokran päälle epäsäännöllisen säännöllisesti. Taloissa on mittarit, joita on tarkkailtava ja joiden lukuja on syytä ottaa ylös, sillä valmiiksi lasketut määrät saattavat poiketa paljonkin ja lisähintaa karttua. Toisissa taloissa taasen kaikkien vuokralaisten käyttämä sähkö ja vesi lasketaan yhteen ja jaetaan tasan maksettavaksi. Susanna Kallio kertoo puolestaan hyvästä sattumasta vuokranantajan suhteen. – Onneksi kaikki asiat olemme saaneet neuvoteltua hyvässä sovussa. Ongelmat olem- me saaneet aina jotenkin ratkottua niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Asunnon saimme jopa kalustettuna ilman lisäkuluja, Kallio iloitsee. Viime vuosina kierrätyksessä ja jätehuollossa on edetty. Lainsäädäntö asiasta tuli voimaan pari vuotta sitten, mutta käytännöissä on edelleen eroja. Usein talojen jätepisteistä löytyy ainakin paperille oma lootansa, mutta myös kompostiastia on ilmestynyt moniin pihoihin. Ihmiset lajittelevat vielä välinpitämättömämmin, mutta viime aikoina ollaan skarpattu. Vappuna 40 000 ihmistä kokoontui keräämään laittomia roskia joutomailta, joten toivon mukaan alueet siistiytyvät jatkossakin. Myös dyykkaus eli roskien seasta etsittävän ravinnon ja muun käyttökelpoisen materiaalin tonkiminen on yleisempää kuin Suomessa. Etenkin pullodyykkarit ovat tarkkoja, etteivät varakkaammat saa pullopanttirahojaan. Teksti ja kuvat: Heta Heiskanen Kirjoittaja opiskelee Tallinnassa oikeustieteitä 14 sivu Numero 1 / 2 0 0 8 TAAS VESILASKUTUSASIAA Jälleen muistutus: olemme siirtyneet veden tasauslaskutuksessa järjestelmään, jossa mittarit luetaan kerran vuodessa. Muutos on syytä huomioida vedenkulutuksessa. Ennakkomaksu, joka peritään vuokranmaksun yhteydessä, muodostuu huoneiston neliöistä kerrottuna 0,30 eurolla. Mihin tämä ennakkomaksu riittää? Kuinka paljon vettä voi kuluttaa, ettei lisämaksua tulisi kovin paljon? Otetaan esimerkkiasunnoksi 50 neliön asunto, jossa on kolmihenkinen perhe. käteen joka kuukausi. Litroissa tämä on 4 294 litraa. Tämä litramäärä jaetaan 30 päivällä jolloin saadaan vuorokautinen osamäärä 143,13 litraa. Esimerkkiperheen asukkailla on siis yhteensä noin 143 litraa jaettavaksi keskenään kuukauden jokaiselle päivälle. 47,67 litraa henkilöä kohden juotavaksi, suihkuteltavaksi tai wc-säiliön tyhjentämiseen, mihin kukin vettä käyttääkään. Ennakkomaksu 0,30 x 50 = 15,00 ` / kuukausi kk m2 50,00 x 0,140 ` = 7,00 ` kylmä vesi 50,00 x 0,160 ` = 8,00 ` lämmin vesi 15,00 ` yhteensä Tässä taulukossa nähdään ennakkomaksun kertyminen kylmän ja lämpimän osalta erikseen Normaalista hanasta tulee vettä noin 10 litraa / min. (Keittiön ja suihkun sekoittajista 12-14 litraa ja muista 8-10 litraa.) Tunnin juoksutus kuluttaa vettä siis noin 600 litraa. WC:n säiliön tyhjentäminen = 7 litraa 10 minuuttia suihkussa = 100 litraa Veden hinta laskutuksessa on 2,800 ` / m3 kylmän veden osalta 4,462 ` / m3 lämpimän veden osalta m3 / 2,800 ` = 2,50 kylmä vesi / 4,462 ` = 1,79 lämmin vesi 4,29 yhteensä Tässä nähdään kuinka paljon ennakkomaksulla saadaan vettä. Kylmä ja lämmin erikseen. Taulukoiden yhteenveto on, että 4,294 m3 vettä on ostettu etu` 7,00 8,00 Mihin 47,67 litraa henkilöä kohti riittää? Eli ei paljon mihinkään. Joka toinen päivä voi käydä suihkussa 10 minuuttia kerrallaan, mutta sitten vettä ei enää riitä WC säiliön tyhjentämiseen ja niin edelleen. Mikäli olette aina saaneet tasauslaskutuksessa lisälaskua, kannattaa miettiä, mistä voisi kulutusta vähentää. Vesiennakkoa voi tietenkin maksaa vapaaehtoisesti enemmän kuin asunnon neliöt edellyttävät. Lisää tietoa kulutuksesta saatte kiinteistön isännöitsijältä. Mikäli haluatte maksaa enemmän ennakkoon, teitä neuvovat vuokranvalvojat. Tapio Lankinen, isännöitsijä Nu m er o 1 / 2 0 0 8 15 sivu SIIVOUSKULUT KASVUSSA Huoneistojen siivoukset muuttojen yhteydessä aiheuttavat harmia ja ongelmia. Alla on ohje, jota noudattamalla kaikki ovat tyytyväisiä. Huoneiston siivous muuton yhteydessä Huoneiston muuttosiivous tulee tehdä ennen avainten luovuttamista. Siivous tehdään siten, että uusi vuokralainen voi ottaa huoneiston siivouksetta käyttöön. Huoneistosta muutettaessa tulee kiinnittää erityistä huomioita seuraaviin asioihin: Keittiö – Jää/yhdistelmäkaapin sulatus huolellisesti, etteivät vedet valu lattialle. – Lieden ja jääkaapin pesu sisä- ja ulkopuolelta sekä niiden taustojen puhdistus. Lieden luukun lasi on yleensä irrotettavissa, joten se on pestävä molemmilta puolilta. Lieden pesuun löytyy runsaasti kemika- lioita ja ohjeita siivoustarvikeliikkeistä ja rautakaupoista. – Keittiökaapistojen puhdistus sisä- ja ulkopuolelta – Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus, liesikuvun suodattimen puhdistus Kylpyhuone, sauna ja WC – WC-istuimen, ammeen ja käsienpesualtaan puhdistus – Lattiakaivon puhdistus – Saunan lauteiden pesu – Ilmanvaihtoventtiilien puhdistus Kaikki huoneet – Korvausilmanventtiilien ja pattereiden taustojen puhdistus Huoneiston lattiapinnat tulee imuroida ja pestä sekä tahrat ovista ja seinistä tulee poistaa. Huoneisto, varastokoppi ja kylmäkellari tulee tyhjentää huolellisesti kaikista tavaroista. Myös ikkunat täytyy pestä (ainakin sisäpuolelta) ja parveke tulee siistiä. Käytöstä poistettuja huonekaluja, televisioita, jääkaappeja, akkuja ja muita suuria tavaroita ei missään tapauksessa saa viedä talon jäteasemalle, vaan ne on toimitettava suoraan kaatopaikalle! Autoja, polkupyöriä ja harrastusvälineitä ei tule jättää kiinteistön alueelle / tiloihin. Mikäli laiminlyöntiä mainituissa asioissa havaitaan, laskutetaan Mikkelin Vuokratalot Oy:lle aiheutuneet ylimääräiset kustannukset muuttajalta! Muuton jälkeen tehdään huoneiston tarkastus, jossa todetaan huoneiston kunto ja siisteys. Asukkaan on mahdollisuuksien mukaan oltava tarkastuksessa mukana. Mikäli tarkastuksessa ei havaita puutteita tai vikoja, vakuusmaksu palautetaan vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Minun tärkeät työt ja muiden hömppähommat On se kummallista kuinka omat työt ja tekemiset ovat aina niin tärkeitä. Muut näyttävät pääsevän helpolla ja varmaan saavat parempaa palkkaakin. Itse saa raataa ja hosua, kun toiset vaan naureskelevat ja pitävät lystiä, töissäänkin. Käsi sydämelle, miten usein olet ajatellut juuri noin. Auta armias jos kahvipöydästä lähtee ennen muita: silloin ei päde ”poissa silmistä, poissa mielestä”. Alkaa armoton mollaaminen ja selkään puukottaminen. Taas on tunne, että itse osaa kaiken paremmin kuin huoneesta poistunut… Kansanedustajista sanotaan, että kunhan siellä vaan ajavat omia etujaan, kunnallispoliitikoista sanotaan samaa. Kaupunginjohtajat saavat haukkuja, pelien erotuomarit ovat kaikki täysin ammattitaidottomia. Parhaat pelaajat ja tuomarit istuvat aina katsomossa? Mikseivät ole kentällä? Samalla lailla arvostelemme ulkomaalaiset, romanit, lapset, vanhukset, nuoret, kaikki jotka jotenkin eroavat meistä arvostelijoista. Omat kiinnostuk- sen kohteet ovat tärkeitä ja järkeviä, mutta muiden turhaa hömppää. Mikä auttaisi? Annetaan arvo toisen työlle, jokainen varmaan tekee parhaansa. Emme voi tietää kaikkia työhön liittyviä hankaluuksia ja vaikeuksia. Joskus voisi laskea kymmeneen, tai vaikka sataan ja miettiä ennen kuin höläyttää suustaan joutavaa potaskaa omasta osaamisestaan ja muiden huonoudesta. Jokaisessa työssä on hyviä ja huonoja puolia. Kukaan ei pääse helpolla, oikeasti. Turha on kadehtia toisten töitä. Mikkelin kesäasukkaat ja muut viisaat kirjoittavat paikalliseen sanomalehteen ja neuvovat kuinka Mikkelin asiat tulisi hoitaa. Yleisöosastojen kirjoituksissa moititaan tehtyjä ratkaisuja ja päättäjiä. Mitä hyötyä on toistaa samaa liturgiaa kaupungin velkaantumisesta ja etsiä syyllisiä samalla omaa osaamistaan esille tuoden. Kaiken huipuksi, yhdessäkään jutussa ei ole tuotu esille keinoja asioiden korjaamiseksi, ainoastaan todetaan, että velkaa on, velkaa on. Pitäisi säästää. Mistä? Jokainen ymmärtää, että kaupunkiin pitää saada lisää työpaikkoja, veronmaksajia ja positiivista kuvaa kehittyvästä Mikkelistä. Investoinnit tuovat niitä. Kaiken vastustaminen ja ”syyllisten” etsiminen ei auta ketään. Mikähän on kirjoittajien motiivi? Tämä kaupunki ei lähde nousuun jankkaamalla ja vastustamalla kaikkea uutta. Muutosvastarinta on huono asia. Asuisimme vieläkin luolissa, jos kivikauden änkyrät olisivat saanet tahtonsa läpi ja vastustaneet talojen rakentamista. Jouduttiinhan kaatamaan puita. Kiinteistöistä tulevista puheluista voi päätellä, että kaikki parhaat siivoojat ja kiinteistönhoitajat ovat eläkkeellä. Parhaat isännöitsijät ovat myös jostain syystä muissa kuin isännöitsijän töissä. Mikä siinä on ettei kukaan tunnu olevan niissä töissä mitä osaisi parhaiten. ELI TOISTEN TÖISSÄ. Ne osataan hyvin! Positiivista kesää kaikille. Tapio Lankinen, isännöitsijä 16 sivu Numero 1 / 2 0 0 8 HÄVITETTYJEN TAVAROIDEN HINNAT 1.6.08 Muuton yhteydessä havaitut puutteet asunnon varusteissa Mikkelin Vuokratalot Oy:n hallitus on päättänyt, että asunnon luovutuksen yhteydessä kadonneet tai rikotut varusteet laskutetaan poismuuttaneelta asukkaalta alla olevan hinnaston mukaisesti. Hinnasto tarkistetaan vuosittain ja uusi julkistetaan aina kesäkuun 1. päivänä. Syynä hinnaston luomiseen on asukkaiden välinpitämättömyys Mikkelin Vuokratalot Oy:n omaisuutta kohtaan. Listan ulkopuolelle jäävät särkemiset laskutetaan entisen tapaan ja kiinteistönhoitajan suorittamasta asennustyöstä veloitetaan 35,00 euroa / tunti. TAVARA LASKUTETAAN Imusuoja Letkuliitin (pesukoneen) Suihkuverho Pesualtaan tulppa Sähkörasian kannet Valaisinrasian kannet Kytkentärima (“sokeripala”) Ikkuna-avain Väliovi Termostaatti TOIM ISTO Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli Puhelinvaihde 020 7519 550 Faksi 020 7519 579 S-posti: etunimi.sukunimi@mikkelinvuokratalot.fi www.mikkelinvuokratalot.fi Skype: mvt_esa mvt_tapio SUORAT NUMEROT ISÄNNÖITSIJÄT Tapio Lankinen Juha Lahti Timo Romo Tapani Heiskanen Esa Nordman 020 7519 559 020 7519 560 020 7519 561 020 7519 562 020 7519 564 VUOKRA-ASIAT Päivi Himanen Eeva Valanta 020 7519 554 020 7519 555 SOITTAJAHINNAT 1.2.2008 LÄHTIEN Soittaminen Mikkelin Vuokratalot Oy:n käytössä oleviin tavoitettavuusnumeroihin Mikkelin Vuokratalot Oy:n puhelinoperaattori TeliaSonera Finland Oyj on ilmoittanut seuraavat soittajahinnat 1.2.2008 lähtien. 0207-alkuiset numerot: Lankapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 6,9 snt / min (alv 22 %) Matkapuhelimesta 8,21 snt / puhelu + 14,9 snt / min (alv 22 %) 15,00 7,00 20,00 6,00 5,00 10,00 5,00 5,00 35,00 20,00 TOIMISTOMME AUKIOLOAJAT 1.1.2008 LÄHTIEN Toimistomme on auki ma 9.00-17.00, ti–to 9.00 – 15.00 ja pe 9.00-13.00. Juhlapyhien aattoina 9.00–13.00 ASUKASVALINNAT: Marja-Leena Savikurki 020 7519 552 Hannele Vesalainen 020 7519 551 Pia Sutinen 020 7519 553 A S U K A S L EHT I Painosmäärä 3.600 kpl MAKSULIIKENNE Pirjo Pulkkinen 020 7519 556 HALLINTO: Veli-Pekka Sinkko Tuula Nakari Tetra Venäläinen 020 7519 565 020 7519 558 020 7519 557 LVI-ASIAT: Juhani Valjakka 020 7519 563 Toimitustyö Tapio Lankinen TOIMISTOPALVELUT: Maarit Pylkkänen 020 7519 553 Taitto- ja painotyö AO-paino, Mikkeli HU O LT O J A PÄ IV Y S T Y S Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Anttola 020 7519 501 020 7519 502 020 7519 503 020 7519 504 020 7519 505 Julkaisija Mikkelin Vuokratalot Oy Päätoimittaja Veli-Pekka Sinkko
© Copyright 2024