Kotinurkka 2/2004
Numero 2/2004 MIKKELIN VUOKRATALOT OY:N ASUKASLEHTI Asukkaiden ruskaristeily Heimariin Mikkelin Vuokratalot Oy järjesti asukkailleen risteilyn Heimariin 25.9.2004. Kun ilmoitukset lounasristeilystä Heimariin ilmestyivät talojen ilmoitustauluille, asukkaat innostuivat niin, ettei matkustaja-alus Jaarli riittänytkään, vaan lisäksi oli otettava Ekin partion Lola III. Kaikki ilmoittautuneet eivät syystä tai toisesta olleet laivakyydissä, vaan matka taittui omilla autoilla. Koko viikon oli satanut vettä vähän väliä eikä lauantaipäiväkään tehnyt poikkeusta. Media lupasi: ”kautta maan syksyisen harmaata ja sateista” säätä. Mutta ei sää säikyttänyt lähtijää, jos siihen suhtautui oikein: Pukeutui lämpimästi ja suojautui sadevarustein. Laivassa matkanneet saivat Saimaata seilatessaan ihailla mm. komeita siltoja, ohittaa kapeikkoja, nähdä kaunista ruskaa ja syksyistä ranta-asutusta. Riitan matkamuistoja Tulin Heimariin kimppakyydillä. Huomasimme, että piha oli täynnä pikkuautoja ja että laivatkin olivat jo saapuneet. Ruokasalissa oli aloitettu ruokailu. Isännän edustajia ei vielä ollut paikalla. He tietenkin seurasivat rannassa, että kaikki tulevat ulos laivasta ja pääsevät ylös päärakennukseen. ”Luotsaajina” olivat Maire Stöckell MVT Oy:stä sekä Pentti Laaksonen vuokralaisneuvoston ja hallituksen edustajana. ■ ■ Risteilyemäntä Maire työssään. ■ ■ Retkitunnelmia laivasta. ■ ■ Rantautuminen Heimarin laituriin. Ravintola Heimarin pitkä noutopöytä oli koristettu upealla ruusukimpulla. Tarjolla oli silliä, graavilohta, kurkkua, tomaattia, punajuurta, kurpitsasalaattia ja vihersalaattia kastikkeineen. Lämpimänä ruokana tarjottiin karjalanpaistia, kermassa kypsytettyä muikkupaistosta, perunoita ja kukkakaalia. Oli kahta lajia leipää, voita ja levitteitä sekä erinlaista palanpainiketta. Ja jälkiruokana hyvää mansikkakiisseliä ja kahvia. Ravintola Heimarin henkilökunta nyökkäili hymyillen tervehdyksiään samalla kun täydensivät ruokapöytää, tai korjasivat käytettyjä astioita. Mukavaa, kun lapsiperheitäkin oli retkellä mukana. Jotain ulkona tapahtuvaa ohjelmaa oli tiettävästi suunniteltu, mutta sade taisi sotkea suunnitelmat. Saunassa kävi joitakuita. Retkellä oli kaikkiaan n. 200 asukasta. Jututin muutamaa asukasta tästä tapahtumasta. Eräs ehdotus oli, että jos mahdollista, retki tehtäisiin jo elokuussa. Olisiko sunnuntai sopiva päivä? Ja löytyisikö näin suuresta porukasta laulu- ja soittotaitoisia ihmisiä, vitsinkertojia tms, että sateen sattuessa ohjelmat voitaisiin esittää sisätilassa? Tämä asukkaille järjestetty risteily ja hyvä lounas Heimarissa oli erittäin lämmin käden ojennus vuokratalojen asukkaille. Lämpimät kiitokset MVT Oy:lle sekä Mairelle ja Pentille. Riitta Juvonen ■ ■ Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. MIKKELIN VUOKRATALOT OY toivottaa kaikille asukkailleen Rauhallista Joulua ja Kodikasta Uutta Vuotta 2005! SIVU 3 T А¨ S S А¨ NUMEROSSA: Asumisneuvoja etsii ratkaisuja häätöjen vähentämiseen 2 NUMERO 2/2004 SIVU Toimitusjohtajan mietteitä aailma muuttuu Eskoseni, niin muuttuu ja muuttuu yhä kiivaammassa tahdissa myös asuntomarkkinoilla. Kukapa meistä olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että aravarahoitteisia vuokra-asuntoja on liki 10 000 tyhjänä eri puolella Suomea. Tyhjien asuntojen ongelma koettelee pahimmin Itä- ja Pohjois- Suomen kuntia, joista väki muuttaa kasvukeskuksiin koulutus- ja työmahdollisuuksien perässä. Mutta ei kasvukeskuksissakaan ole tyhjien asuntojen ongelmilta vältytty. Pääkaupunkiseudulla on jo vuoden parin aikana esiintynyt tyhjäkäyntiä suurempien aravarahoitteisten asuntojen osalla ja sama ilmiö on havaittavissa ainakin Turun, Kuopion ja Jyväskylän seuduilla. Mikkelin kaupungin alueella kaikilla aravavuokra-asuntoja omistavilla tahoilla on ollut jossakin määrin tyhjäkäyntiä. Mikkelissä asuntojen kysyntä on kuitenkin pysynyt melko vakaana johtuen lähinnä siitä, että Mikkelin kaupungin asukasmäärässä ei ole tapahtunut muutoksia juuri nimeksikään viime vuosien aikana. M htiössämme tyhjäkäynti on noin 1,5 % prosentin luokkaa eli omistamastamme 2796 asunnosta on kuluneen vuoden aikana ollut tyhjänä vuodenajasta riippuen 15–35 asuntoa. Vaikka tyhjäkäynti on pysynyt ”hallinnassa” ei asuntojen markkinointi saa lamautua hetkeksikään. Aravavuokra-asuntojen markkinoinnissa on siirrytty asuntojen jaosta todelliseen kilpailutilanteeseen. Nykyisin tulevaa asukasta ei oteta tuosta vaan hakijajonosta vaan asuntoa tulee kaupata. Asunnon hakijalle tulee antaa kuva hyvin hoidetusta yhtiöstä, palveluvalmiista henkilökunnasta ja hyvin varustetuista asunnoista. Päämääränämme on päästä noin 0,5 % tyhjäkäyntiin. Tyhjäkäyntiä ei voida koskaan kokonaan poistaa, koska niin sanottua rakenteellista tyhjäkäyntiä esiintyy aina, johtuen asukkaiden muuttojen yhteydessä asuntoihin tehtävistä pintaremonteista sekä asukkaiden vallinnan aiheuttamasta asuntojen tyhjänä olosta. Y itä markkinointiin tulee, se on erittäin suuri ongelma, kun asiaa tarkastelee Mikkelin Vuokratalot Oy:n kannalta. Mikkelissä on M 1980-luvun alkupuolelta lähtien kaikki aravavuokraasunnot olleet keskitetyn haun piirissä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki asuntohakemukset on toimitettu Mikkelin kaupungin asunto-osastolle, josta kukin vuokra-asuntoja omistava taho on saanut vapautuvaa asuntoa kohti 3–5 hakemusta. Näistä asuntoosaston lähettämistä hakemuksista on yhtiön lopullinen asukasvalinta tehty. Järjestelmä oli toimiva vielä viime vuosisadan lopulle asti, jolloin asuntoja jaettiin niitä eniten tarvitseville sosiaalisin perustein. Aika on nyt toinen. Tulorajoista on luovuttu kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta kasvukeskuksia. Kasvukeskuksissakin arava-asunnon saa huomattavasti aikaisempaa suurituloisemmat, koska tulorajoja on korotettu merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Siis aravavuokra-asuntomarkkinoilla on alkanut todellinen kilpailu asukkaista ja asuntojen omistajilla tulisi olla selvä kokonaiskuva kaikista asunnon hakijoista eikä vain satunnainen otanta asunnon vapautuessa. iksi Mikkelin mallin mukainen keskitetty haku on yhtiön kannalta nykyaikana huono? Siksi, että yhtiön ei kannata ilmoittaa vapaista asunnoista lehti-ilmoituksilla, koska vapaasta asunnosta ilmoittava ei voi olla varma siitä, että lehdessä ilmoitettu asunto ja sitä hakeneen asunnontarvitsijan hakemus kohtaavat toisensa. Saattaa näet käydä niin, että ilmoituksen innoittamalle asunnon hakijalle osoitetaan kaupungin asunto-osaston toimesta vapaana oleva asunto eri omistajan asuntokannasta, kuin mitä hän lehti-ilmoituksen perusteella haki. Lehti-ilmoituksiin laitetut eurot saattavat siis valua ilmoittajan kannalta hukkaan, mutta ei asunnon hakijan kannalta, koska hän saavuttaa tavoitteensa eli saa asunnon. Niin kauan, kun asuntoja haetaan keskitetysti, tulee Mikkelin kaupungin asuntoosaton toimia ”markkinointiyhtiönä” ja vastata kaikkien tyhjien aravarahoitteisten vuokra-asuntojen ilmoittelusta vähintään kuukausittain. Kunnan toimijoiden pitää pystyä mukautumaan nykymaailman menoon ja tehostaa toimintaansa varsinkin kun esimerkiksi Mikkelin Vuokratalot Oy maksaa keskitetystä asuntojen hausta Mikkelin kaupungille huomattavan korvauksen vuosittain. M äsitykseni mukaan asuntojen keskitetystä hausta tullaan Mikkelissä enemmin tai myöhemmin luopumaan, kuten esim. Kuopiossa tapahtui kuluneen kesän aikana. Kuopiossa päättäjät tulivat siihen tulokseen, että asuntojen välitys ei kuulu kunnan tehtäviin vaan kukin omistajataho hoitakoon oman markkinointinsa parhaaksi katsomallaan tavalla tehokkaasti, joustavasti ja tyhjäkäynnin minimoimalla. Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä ollaan valmiita ottamaan vastaan keskitetystä asuntojen hausta luopumisen aiheuttamat haasteet. Henkilökunnalle on painotettu mm. sitä, että asunto- ja kiinteistökannan kunnosta huolehtiminen tulee olemaan elinehto ja kilpailuvaltti tulevina vuosina. Asunnot ja pihamaat on pidettävä kunnossa, asuntojen näyttötilanteissa on asunnon hakijalle luotava positiivinen kuva koko asuinalueesta eikä ainoastaan näytön kohteena olevasta asunnosta tai talosta. Talojen perusparantaminen toteutetaan PTS-suunnitelman mukaisesti ja esteettömyyttä poistetaan rakentamalla hissejä kolmikerroksisiin taloihin asuntorahaston myöntämiä hissiavustuksia hyödyntäen. K uokralla asuminen ei ole Suomessa saavuttanut samanlaista asemaa kuin mitä se on saanut Keski-Euroopassa, jossa vuokraoikeus saattaa periytyä sukupolvelta toiselle. Meillä on aina arvostettu omaa asuntoa ja asunto on koettu omaksi varsinkin maaseudulla, vaikka samojen seinien sisällä on saattanut asua neljäkin sukupolvea. Tänä päivänä asunnon tarvitsijoille on pystyttävä osoittamaan, että vuokralla asuminen on varteenotettava vaihtoehto asumismuotoa valittaessa. Vuokralla asumisen arvostusta on lisättävä ja korostettava sitä, että vuokraasunto ei sido asunnon haltijaa yhtä lujasti asuntoon kuten omistusasunto, vaan vuokra-asunnon vaihto käy huomattavasti helpommin ja joustavammin elämäntilanteen muuttuessa. V oivotan asukkaille ja yhteistyökumppaneille hyvää joulunodotusta ja menestystä tulevalle vuodelle 2005. T Veli-Pekka Sinkko toimitusjohtaja Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä henkilöstömuutoksia 18 vuotta yhtiössä ollut Maire Stöckell on irtisanoutunut palveluksestamme. Maire lähti uusien haasteiden perään ja vaihtoi myös paikkakuntaa. Mairen läksiäisiä vietettiin 15.10.2004 ja toimiston henkilökunta toivotti Mairelle onnea ja menestystä uudessa tehtävässään. Maire lahjataulunsa kanssa. Kaisa kahvitilaisuudessa Uusi asukassihteeri valittu Isännöitsijäksi 1.9.2004 lähtien on siirtynyt Tapio Lankinen. Uudeksi asuntosihteeriksi valittiin Kaisa Leskinen. Kaisa tulee Mikkelin Vuokratalot Oy:öön SKV:n palveluksesta ja hän aloittaa työnsä 1.1.2005. Kaisan työ on vastata asukasvalinnoista, vuokrasopimusten tekemisestä ja muista asukassihteerin työhön liittyvistä asioista yhdessä Marja-Leenan ja Hannelen kanssa. Uusia kiinteistönhoitajia valittu Peitsarin alueella aloittaa 1.1.2005 Pekka Heinonen. Vastuualueena on Peitsarinkuja 9 ja 11, Kappalaisenkatu 3 ja Suntionkuja 4. Laajalammella on jo 15.11.2004 lähtien työskennellyt Ari Käyhkö. Vastuualueena on Suksisepäntie 20 ja Kuppitie 1–3 sekä Suksisepäntie 18 alkaen 1.1.2005. Tervetuloa Mikkelin Vuokratalot Oy:öön kaikki uudet työntekijät. NUMERO 2/2004 3 SIVU Asuminen on yksi hyvinvoinnin peruspilareita ja sen säilyttäminen on tärkeää! Aloitin asumisneuvontatyön 1.10.2004, oman työni ohella. Asumisneuvonnassa kehitetään eri tahojen yhteistyötä niin, että asukkaiden asumisen ongelmia voidaan ehkäistä ennakolta ja ratkaista syntyneet ongelmat parhaalla mahdollisella tavalla. Toivon asukkailta pikaista yhteydenottoa mm. vuokranmaksuongelmissa, naapureiden häiriöntuotoissa yms. Teen yhteistyötä vuokravalvonnan ja isännöinnin lisäksi eri yhteistyötahojen kanssa, joihin kuuluvat mm. sosiaalikeskus, asuntotoimi, Kela sekä terveyskeskuksen alaisuudessa olevat yksiköt. Keskeisempänä tavoitteena Mikkelin Vuokratalot Oy:n asumisneuvonnassa on maksuongelmien ja siitä aiheutuvien häätöjen vähentäminen. Viime vuosina vuokravelat ja häiriöntuotot ovat kuitenkin horjuttaneet monen asukkaamme elämää. Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä vuonna 2003 toteutettiin häätöjä 27 kpl. Se on enemmän kuin edellisenä vuonna, joten tilanne on huolestuttava. Asumisneuvonnan lähtökohtana meillä on säilyttää asukkaan koti ja neuvonnan tavoitteena on päästä ongelman ratkaisuun ennen häätöprosessin alkua. MVT Oy:llä uudet puhelinnumerot Kesän 2004 aikana Mikkelin Vuokratalot Oy pyysi tarjoukset uudesta puhelintekniikasta Mikkelin Puhelin Oyj:ltä, Elisa Oyj:ltä ja TeliaSonera Oyj:ltä. Saatujen tarjousten perusteella valittiin puhelinjärjestelmän toimittajaksi TeliaSonera Oyj. Marraskuun 2004 alusta alkaen kaikki Mikkelin Vuokratalot Oy:n puhelinnumerot muuttuivat. Toimiston uusi vaihdenumero on 0207 519 550. Toimistoaikana keskusnumeroon soitettaessa puheluun vastaa TeliaSoneran vaihdepalvelun henkilö. Muuna aikana puhelu ohjautuu vastaajaan. Vaihdepalvelu ohjaa puhelun saamiensa tietojen perusteella Vuokratalojen toimiston tai kiinteistöhoidon henkilökunnalle. Kaikilla toimiston työntekijöillä on oma henkilökohtainen tavoitettavuusnumeronsa, johon soitetettaessa puhelu ohjautuu ensimmäiseksi toimiston pöytäpuhelimeen. Jos pöytäpuhelimeen ei vastata, puhelu ohjautuu matkapuhelimeen. Jos henkilö, jota tavoitellaan on varattu, ohjautuu puhelu henkilön henkilökohtaiseen matkapuhelinvastaajaan. Jokaisella kustannuspaikalla on oma huoltonumeronsa, joka on luettavissa kunkin talon ilmoitustaululta. Huoltonumero ohjautuu aina kiinteistönhoitajalle, huoltoliikkeelle tai huoltopäivystykseen. Jos varsinainen talonhoitaja on lomalla, puhelu ohjautuu suoraan hänen sijaiselleen. Numerot on tiedotettu kaikkiin asuntoihin ja lisäksi talojen ilmoitustauluilla ovat kuhunkin kiinteistöön liittyvät numerot. Numeroihin soittaminen maksaa lankapuhelimesta 8,21 snt/kerta ja 6,90 snt/minuutti. GSM puhelimesta 8,21 snt/kerta ja 22,9 snt/minuutti. Toimiston uudet suorat numerot löytyvät tämän lehden takasivulta. Esa Nordman isännöitsijä Tulen tarvittaessa kotiin keskustelemaan mm. asumisongelmien syistä ja ohjaan tarvittaessa asumista tukevien palveluiden piiriin. Parhaiten minut tavoittaa toimistolta ma–pe 8.00–11.00. Yhteistyöterveisin Hannele Vesalainen, puh. 020 751 9551 email: hannele.vesalainen@mikkelinvuokratalot.fi Uistinkatu 3 perusparannus valmistui Uistinkatu 3 perusparannustyöt valmistuivat ja asukkaat pääsivät muuttamaan uudistettuihin asuntoihin marraskuun alussa. Kohteen pääurakoitsijana toimi Pieksämäen YSIYSIRakennus Oy, LVI-urakan teki Teknocon Oy ja sähköurakoitsija oli YIT-Kiinteistötekniikka Oy. Korjaustöiden vastaavana mestarina toimi Jarmo Haiko. Piha-alueen viihtyisyyttä parannettiin mm. valaistusta lisäämällä ja parkkipaikka päällystettiin asfaltilla. Julkisivut kunnostettiin sekä vesikatto korjattiin. Suunnittelun lähtökohtana oli asuntojen varustetason kohottaminen sellaiseksi, että se vastaa nykyajan vaatimuksia. Suunnittelussa kuultiin myös asukkaiden mielipiteitä. Tärkeinä asioina pidettiin valituissa korjausvaihtoehdoissa kestävää kehitystä sekä valittujen materiaalien ja laitteistojen huollettavuutta. Asuntojen kiintokalusteet ja laitteet uusittiin. Kiinteistön talotekniikka (LVISA) korjattiin mm. asennettiin rakennusautomaatio järjestelmä,joka mahdollistaa kaukovalvonnan. Kaksioihin ja kolmioihin rakennettiin huoneistokohtaiset saunat. Talon yhteinen sauna kunnostettiin yksiöiden käyttöä varten. Tapani Heiskanen tekninen isännöitsijä Rakentamiskohteet vuonna 2005 Ollintie 15–17 perusparannus, Otava, asuinneliöitä 1 212 m2, asuntoja 22 kpl. Uistinkatu 5 perusparannus, Tuppurala, asuinneliöitä 2 965 m2, asuntoja 50 kpl. Peitsarinkuja 9, Peitsari. Kahteen taloon rakennetaan hissit, yhteensä 4 kpl. Työt alkavat toukokuussa 2005. Kaksioihin ja kolmioihin tehdään huoneistokohtaiset saunat sekä julkisivut ja vesikatto korjataan. LVIS-tekniikkaa kunnostetaan mm. asennetamalla huoneistokohtainen ilmanvaihto. Työt alkavat helmikuussa 2005. Kaksioihin ja kolmioihin tehdään asuntokohtaiset saunat ja julkisivut ja vesikatto kunnostetaan. LVIS-tekniikka korjataan. Taloihin asennetaan kiinteistöautomaatio-järjestelmä ja se liitetään kaukovalvontaan. Työt alkavat elokuussa. Hissien rakentamista avustaa valtio n. 50 %:lla rakentamiskustannuksista. Hissien rakentamista jatketaan tulevina vuosina Peitsarin alueella mikäli valtion hissiavustukset jatkuvat. 4 NUMERO 2/2004 SIVU MVT Oy:n talousarvio 2005 Talousarvio on laadittu käyttäen perusteena vuoden 2003 toteutunutta tulosta, aikaisempien vuosien tilastotietoja, tällä hetkellä tiedossa olevia hintoja ja tariffeja sekä huomioiden vuosikorjausten ja investointien kustannukset. Vuoden 2005 talousarvion loppusumma on 14 364 601 euroa. Vuokrien määrityksessä on pyritty ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan markkinatilannetta. Kokonaisvuokrien keskiarvo vuonna 2004 on 7,064 €/m2/kk. Vuoden 2005 vuokrien keskiarvio tulee olemaan 7,317 €/m2/kk eli korotusta tulee olemaan keskiarvona 0,253 €/m2/kk. Hoitovuokran keskiarvo vuonna 2004 on 3,439 €/m2/kk. Vuoden 2005 keskiarvio tulee olemaan 3,513 €/m2/kk eli korotus tulee 0,074 €/m2/kk. Jyvitetyn pääomavuokran keskiarvo vuonna 2004 on 3,625 €/m2/kk. Vuoden 2004 keskiarvio on 3,804 €/m2/kk eli korotus on 0,179 €/m2/kk. Vuokrat pyöristetään vuokrien laskennassa kahteen desimaaliin. Vaikka inflaatio on tällä hetkellä varsin pieni, tapahtuu hinnoissa kuitenkin korotuksia. Palkkoja tarkistetaan, em. syystä huoltoliikkeet joutuvat nostamaan huoltopalkkiotaan. Vakuutuksissa ja tonttien vuokrissa tapahtuu inflaatiokorotusta. Kiinteistöt vanhenevat ja vaativat enemmän korjauseuroja. Asuntojen vaihtojen yhteydessä noin puolessa joudutaan turvautumaan remonttimiehen apuun. Yhtenäislainojen vuosimaksujen nousu 1.3.05 on 0,5 %, toisaalta vanhojen aravalainojen korko alenee 1.10.2004 alkaen 4,25 %:iin. Tulot Pääomatuloilla katetaan yhtiön lainojen korkokulut ja lyhennykset sekä remonttiraha. Yhteensä pääomatuloja kertyy 7 250 283 euroa, joka on keskimäärin 3,907 €/m2/kk, kun vuoden 2004 talousarviossa vastaava luku oli 3,713 €/m2/kk. Hoitotuloilla katetaan kiinteistöjen hoitokulut. Yhteensä hoitotuloja kertyy 6 516 892 euroa. Hoitotulot muodostuvat hoito- vuokrista, muista vuokratuloista, käyttökorvauksista sekä muista kiinteistön tuotoista ja remonttien rahoituksiin tarvittavasta osuudesta. Hoitotulot määritetään kustannuspaikkakohtaisesti. Hoitovuokra muodostaa yhtiön tuloista 43 %, pääomavuokra 49 % ja muut tulot ovat noin 8 % luokkaa. Muut tulot ovat varastojen yms. vuokria, käyttökorvausmaksuja ja remonttien rahoitusta. Muiden tulojen osuus on huomioitu ainoastaan hoitovuokrassa. Asuntokohtaisesta vedestä peritään ennakkoa 0,27 €/m2/kk. Veden kulutus tarkastetaan puolivuosittain (30.06. ja 30.12.) ja mittarilukemien mukaansuoritetaan tasauslaskutus. Lämminvesi maksaa 1.1.2005 alkaen 3,94 €/m3 ja kylmä vesi 2,48 €/m3. Taloissa, joissa on pelkästään lämminvesimittari, veden hinta on 8,90 €/m3. Käyttökorvaukset ovat sauna 6,70 €/kk/ l tunnin vuoro ja pesulapoletti 1,50 €/tunti. Autopaikoista peritä n 4,20 €/kk, autokatoksista 7,00 €/kk ja autotalleista 17,50 €/kk. Hoitokulut Palkkakustannuksiin on varattu 1 081 957 euroa ja nousua huomioitu n. 3,5 prosenttia edelliseen vuoteen. Hallintopalvelun eli toimiston osuus on 0,48 €/m2/kk eli yhteensä 904 462 euroa. Ostettuihin huoltopalveluihin (huoltoyhtiöt, hissit, siivous yms.) on varattu 671 752 euroa ja nousua edelliseen vuoteen nähden on 5 %. Kaapeliteevee maksut ovat 65 000 euroa. TVmaksut jaetaan asuntolukumäärän suhteessa kustannuspaikoille. Hissihuoltoon on lisätty noin 4,0 % vuoden 2004 tasoon eli kokonaissumma 30 745 €. Lämmitykseen on varattu 1 151 355 euroa. Kaukolämmön yksikköhintaa on tarkistettu 1,07 euroa/MWh ylöspäin, eli hinta 26,30 euroa/MWh. Öljyn hinnaksi on laskettu 0,48 euroa/litra. Kiinteistösähkölle on varattu 297 035 euroa. Sähkön yksikköhinnan on arvioitu pysyvän nykyisellään. Vesikustannukset tulevat olemaan 600 667 euroa. Ve- den hinnassa on varauduttu 5 sentin korotukseen kuutiolta 1.1.2005 alkaen, eli kokonaishinta on 2,48 euroa/m3. Jätekustannuksiin on arvioitu korotusta 9 prosenttia. Kiinteistöjen vakuutukset nousevat n. 12 prosenttia. Kiinteistöveroprosentit ovat rakennusten osalta 0,40 ja tonttien osalta 0,85 prosenttia. Tonttien vuokrat nousevat 4 prosenttia vuoden 2004 tasoon verrattuna. Ylläpitokorjauksiin on varattu 898 807 euroa ja vuosikorjauksiin käytetään, yhteensä 500 351 euroa. Suurimpina remonttikohteina mm. Aurakatu 9–13 ulkoikkunoiden uusinta, Suksisepäntie 18 asuntokohtaisen vedenmittausjärjestelmän uusinta ja Piisaminkuja 1 parvekeremontti. Remonttirahaa kerätään yhteensä kaikilta kustannuspaikoilta 523 635 euroa. Asuntojen tyhjänä oloon on varattu koko yhtiön osalle 400 000 € eli 0,21 €/m2/kk. Muita hoitokuluja on 49 774 euroa. Niihin kuuluvat muun muassa asukastoimikunnan kulut. Pääomakulut Mikkelin kaupungin tertiäärilainoja on kaikkiaan 8 002 123 euroa, niistä kertyy korkokulua 8 % mukaan 627 899 euroa ja lyhennyksiä 7 948 euroa. Valtion asuntolainoja on yhtiöllä kaikkiaan 67 157 475 euroa. Vuoden 2005 lyhennykset ovat 2 487 015 euroa ja korot 1 945 067 euroa. Ensisijaislainoja on yhtiöllä 15 210 192 euroa. Vuoden 2005 lyhennykset ovat 1 087 937 ja korot 568 350 euroa. alkaen. Pääomavuokrat on jyvitetty 1.7.2000 kaikkien kustannuspaikkojen osalta. Jokaiselle kustannuspaikalle on laskettu prosenttiluku, joka määrittää kustannuspaikan osuuden yhtiön kaikkien lainojen koroista ja lyhennyksistä. Tämä euromäärä jaetaan kustannuspaikan neliömäärällä, josta saadaan ko. kustannuspaikan pääomavuokra/asuinneliö. Esa Nordman isännöitsijä NUMERO 2/2004 5 SIVU Rauhallista Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta! toivottavat kiinteistönhoitajat Unto Vepsäläinen ja Raimo Viljakainen Tuppuralasta Kauppisen kiitokset Arinakatu 17 ja 19 asukkaille Kiinteistönhoitaja Hannu Kauppisen tehtävät muuttuvat ja sen seurauksena hän jättää Arinakatu 17 ja 19:n hoidon Eero Venäläiselle. -Kiitokset kaikille Arinakatu 17 ja 19 asukkaille, varsinkin osallistumisesta talkoisiin, toteaa Kauppinen. Hannu Kauppisen hoidettavaksi jäävät Tallakuja 2 ja 12, Hirvenkatu 9 ja 11 ja uusina Piisaminkuja 1 ja 5. Kiinteistönhoitajien terveisiä ja kuulumisia ”Talkkareilta” pyydetään usein apua pesukoneiden ja muiden laitteiden kiinnitykseen ja asennukseen. Todettakoon jälleen kerran, että kiinteistönhoitajien tehtäviin eivät kuulu asukkaiden omien koneiden ja laitteiden asennus, huolto eikä muukaan korjaus. Vuokrasopimuksen teon yhteydessä jaettu asukasopas sisältää ohjeet ja neuvot yllä mainittuihin tilanteisiin. Toki, jos kiinteistönhoitaja haluaa auttaa, hän voi edellämainittuja toimenpiteitä tehdä, mutta työnkuvaan nuo asiat eivät kuulu. Muutoksia työkohteissa: Hannu Kauppinen ■ Tallakuja 2 ja 12 ■ Piisaminkuja 1 ja 5 ■ Hirvenkatu 9 ja 11 Eero Venäläinen ■ Arinakatu 17 ja 19 ■ Oravinharjuntie 3 ja 5 ■ Ahonlaita 4 Seija Romo ■ Maahisentaival 3,4,5 ja 6 Kohteiden muuttuneet ilta- ja viikonloppupäivystykset löytyvät kiinteistöjen ilmoitustauluilta. TYKY-toimintaa kiinteistönhoitohenkilökunnalle Mikkelin Vuokrataloissa viimeisin Tyky- toimintaan liittyvä tapahtuma oli, kun kiinteistönhoitohenkilökunta kokoontui Anttolanhoviin ohjattuun liikuntapäivän viettoon. Vastaavia tilaisuuksia on yhtiössämme järjestetty myös toimiston henkilökunnalle. Kiinteistönhoitaja Reijo Janhunen oli yksi TYKY-päivän osanottajista. Tykytoiminnan käytännön toimenpiteiden keskeisiä kohteita ovat -Päivä oli mukavaa vaihtelua työhön, työkavereita on tarpeellista tavata muutenkin kuin työn yhteydessä. Päivä oli järjestetty tarpeeksi monipuoliseksi, mistä kiitos Anttolanhovin ja työterveyshuollon henkilökunnalle, Reijo totesi päivän annista. 1. 2. 3. Reijo oli sitä mieltä, että kiinteistönhoitohenkilökunta on jatkossakin valmis osallistumaan vastaaviin tapahtumiin. -Odotamme milloin pääsemme uudelleen ”leikkimään”, ja vieläpä työajalla! Mikä ihmeen TYKY? TYKY-toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä arvioidaan suhteuttaen ihmisen voimavarat työn vaatimuksiin. Voimavarat käsittävät terveyden ja toimintakyvyn, koulutuksen ja osaamisen, arvot ja asenteet sekä motivaation ja työtyytyväisyyden. Voimavarojen tarve riippuu työn ruumiillisista ja henkisistä vaatimuksista, työympäristöstä ja työyhteisöstä. Ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisesti toteutettu TYKY-toiminta tukee osaltaan työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä sekä ehkäisee työkyvyttömyyttä. Samalla se parantaa yritysten kannattavuutta ja toimintakykyä kestävällä tavalla. lainaus: http://www.tyky.fi/tyky/ työn ja työympäristön kehittäminen, työyhteisön ja työorganisaatioiden toimivuuden parantaminen sekä työntekijän terveyden ja ammatillisen osaamisen edistäminen. Tämä edellyttää työyhteisön ja työpaikan eri osapuolten yhteistoimintaan perustuvaa aktiivista sitoutumista ja osallistumista. Edellytyksenä on myös se, että yhteistyö antaa kaikille mahdollisuuden vaikuttaa TYKY-toiminnan suunnitteluun. Tykytoimintaan läheisesti liittyvä käsite on työhyvinvointi. Tällöin kiinnitetään huomiota koko työyhteisön ilmiöihin, kuten koettuun hyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen. Hyvinvoivan työyhteisön tunnusmerkkejä ovat mm. luottamuksen ilmapiiri ja oikeudenmukaisen kohtelun kokemukset. Työhyvinvoinnin johtamisessa otetaan huomioon strategisissa valinnoissa ja käytännön päätöksenteossa ne seikat, jotka ★ edistävät työntekijän terveyttä ja hyvinvointia ★ ehkäisevät ja poistavat terveyttä vaarantavia tekijöitä Työhyvinvointia tulee edistää johtamisen ja esimiestyön kaikilla tasoilla. lainaus: http://www.tyky.fi/tyky/Suomi/TYKY-toiminta/ (Lähde: Työterveyslaitos & sosiaali- ja terveysministeriö) 6 NUMERO 2/2004 SIVU 40 vuotias Vesitorninkatu 14:n virallinen syntymäpäivä oli 1.7. 2004. Juhlia vietettiin lomista ja muista kesäkiireistä johtuen vasta elokuun 24. päivä. Talon viihtyisälle pihalle oli ruokapöydän ääreen kokoontunut parikymmentä talon asukasta sateen uhasta huolimatta. Mukana kunniavieraina olivat kaikki kolme perhettä, jotka ovat asuneet talossa koko sen 40-vuotisen eliniän ajan. Soivaset, Nurmiset ja Vesitorninkatu 14 Jyrkiset – perheen rouvat edustajinaan – vastaanottivat Mikkelin Vuokratalot Oy:n kukkatervehdyksen. Musiikin taitajia löytyi talon omasta väestä; Aleksander Kaianen esitti juhlassa viululla Paganinin Viriazii-teoksen. Ruoka ja juoma oli maittavaa ja asukkaat viihtyivät mukavasti kuunnellen tarinoita vuosien varrelta. Vesitorninkatu 14 on käynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana läpi täydellisen muodonmuutoksen. V. 1995 toteutettu peruskorjaus ja viime vuoden ikkunaremontti ovat tehneet talosta lähes uudenveroisen. Toimivat tilaratkaisut – kuraeteinen, lasten- Rupatteluhetki keinussa menneiden vuosien tapahtumia muistellen. vaunujen säilytystila, hyvä pesula ja kuivaustila jne. – ovat arkipäivän rutiineja helpottavia asioita ja lisäävät viihtyvyyttä. Mainitsemisen arvoinen asia on myöskin toimiva asukastoimikunta ja asukaskokoukset, joihin jatkuvasti toivotaan yhä useamman ottavan osaa! Itse talossa lähes kuusi vuotta asuneena ja nyt poismuut- Vesitorninkatu 14 takana ja edessä juhlakansaa. tavana toivon talolle ja erityisesti sen asukkaille menestystä, hyvää yhteishenkeä ja aktiivista osallistumista yhteisiin rientoihin! Arja Tuovinen Talkoot Paimenpolulla Eveliina Liukkonen maalaamassa postilaatikkokatosta. Paimenpolku 5:ssä järjestettiin toiminnallinen syyspäivä 9.10.2004. Tarkoituksena oli siivota pihaa syksyn lehdistä ja rakentaa postilaatikkorivistölle sadesuoja. Varusteet oli hankittu hyvissä ajoin ja sateinen viikko muuttui lauantaina sopivasti aurinkoiseksi. Töihin ryhdyttiin heti aamusta ja perinteisesti kiinteistön naiset hoitivat pihan haravointia ja miehet pääsivät tutustumaan katkaisusirkkelin toimintaan. Ihme ja kumma työ sujui ilman vahinkoja ja eteni aikataulun mukaisesti, niin että iltapäivällä maalaamista kärttäneet lapset pääsivät vuorostaan töihin. Siinä vaiheessa niin sanotut aikuiset siirtyivät makkaran paistoon ja työnjohtotehtäviin. Illan hämärtyessä kokoonnuimme ihailemaan työtämme ja kun muita ei ollut paikalla meitä kehumassa, niin kehuimme itse itseämme. Valmis postilaatikkorivistö ja uusi katos. NUMERO 2/2004 7 SIVU Runsasta Runsasta toimintaa toimintaa Nuijamiestenkatu Nuijamiestenkatu 22-24 22-24 taloissa taloissa Tästä alkoi kesä. Anja ja Liisa istutuspuuhissa. (Kuva Sylvi Korhonen) Kaksi kertaa kokoonnuimme hartaustilaisuuteen. Nyt valmistaudumme Joulujuhlaan jota vietämme 02.12.2004 ruokaillen ja seurustellen. ”Tupa” tulee olemaan täynnä. Toivotamme kaikille Mikkelin Vuokratalot Oy:n asukkaille ja henkilökunnalle Hyvää Joulua ja onnellista vuotta 2005. Asukastoimikunta Teksti Anja Liimatainen, puheenjohtaja Varautumiskoulutusta Mikkelissä Pelastuslain mukaan yli viiden huoneiston taloyhtiöiden on tehtävä kiinteistöään koskeva pelastussuunnitelma, tiedotettava siitä talon asukkaille ja pelastusviranomaiselle. Taloyhtiöiden on nimettävä turvallisuuspäälliköt ja varahenkilöt, sekä suojan hoitajat varahenkilöineen mikäli talossa on väestönsuoja ja ohjattava heidät koulutukseen. Turvallisuuspäälliköiden kursseja Mikkelissä järjestetään iltakursseina. Kurssin kesto on yhteensä yhdeksän tuntia ja tavoitteena on tuottaa tehtävänsä hallitsevia talon turvallisuuspäälliköitä johtamaan ja kehittämään talon lakisääteistä varautumista sekä talon turvallisuustoimintaa. Kurssin aikana oppilas laatii omaan kiinteistöönsä pelastussuunnitelman. Kursseja järjestetään Etelä-Savon pelastusalanliiton ja pelastuslaitoksen toimesta talon turvallisuuspäälliköille 15.–17.2. ja 24.–26.8.2005 pelastuslaitoksen auditoriossa klo 17.00 alkaen. Kurssille otetaan kerralla enintään 30 henkilöä. Näin nautimme kesästä. Vaikka sadetta riitti, saimme kahdesti kerääntyä aurinkosäässä nauttimaan virvokkeita, makkaraa, kahvia sekä toistemme seurasta rupatellen ja laulaen. (Kuva Pirkko Hakala) Pihat kuntoon! Mikkelin Vuokratalot Oy:n järjestyssäännöt kieltävät käytöstä poistettujen tavaroiden säilyttämisen kiinteistön alueella. Käytöstä poistettu tavara on tietysti joskus vaikea määrittää, mutta oheisen kuvan mukainen säilytystapa ei ole hyväksyttävää. Tarvittaessa Mikkelin Vuokratalot Oy voi järjestää siirtolavan kiinteistön pihaan ja siihen voivat asukkaat koota ylimääräiset romunsa. Mitään velvollisuutta kiinteistön omistajalla ei ole siirtolavaa kustantaa, mutta hyvän tahdon eleenä niin joskus tehdään. Esimerkiksi asukastoimikunnan toimesta voidaan tuolloin organisoida talon yhteinen pihan- ja varastojen siivouspäivä. Asukkaiden on itse huolehdittava siitä, että romut ja roskat menevät oikeisiin paikkoihin eivätkä roinat jää jätekatosten ympäristöön. Kaatopaikalle meneviin roskiksiin kuuluvat Suojanhoitajien kursseja järjestetään Mikkelissä 9.–10.3. ja 8.–9.9.2005 iltakursseina, yhteensä kuusi tuntia, pelastuslaitoksen auditoriossa ja alkaa klo 17.00. Tavoitteena on tuottaa tehtävänsä hallitsevia suojanhoitajia. Kurssille otetaan kerralla enintään 15 henkilöä. Lisäkursseja järjestetään tarpeen ja kysynnän mukaan. Kursseille ilmoittaudutaan Etelä-Savon Pelastusalan liiton toimistoon p. (015) 194 3670 tai sähköpostilla, mari.hyytiainen@mikkeli.fi. Mikkelin Vuokratalot Oy:ssä kiinteistökohtaiset turvallisuussuunnitelmat ovat työn alla ja esitellään valmistuttuaan asukastoimikunnille. Asukastoimikuntien toivotaan etsivän keskuudestaan kursseille halukkaita ja asiaan sitoutuvia vuokralaisia. Avustamme kaikin tavoin uusia turvallisuuspäälliköitä ja suojanhoitajia. Rivitalon takapiha ei saa näyttää tältä! Parvekkeita ei myöskään saa pitää varastoina. vain normaalit talousjätteet. Turha lienee mainita, mutta mainittakoon kuitenkin, että romujen ja roskien ylimääräinen kuskaaminen yhtiön toimesta siirtyy suoraan kiinteistön hoitokuluihin ja lisää painetta vuokrankorotuksiin. Järjestyssääntöjen vastainen toiminta tältäkin osin on vuokrasopimuksen irtisanomisen peruste. Toinen pihoihin liittyvä asia on myös syytä ottaa esille. On hienoa, että asukkaat lisäävät asumismukavuuttaan istuttamalla pensaita ja kukkia pihoilleen, mutta siihenkin tarvitaan isännöitsijän lupa. Luvan myöntäminen edellyttää, että istuttaja sitoutuu jättämään istutuksensa paikoilleen mahdollisen poismuuton yhteydessä. Mukana viedyt istutukset tullaan laskuttamaan uusien, korvaavien istutusten hinnalla. 8 NUMERO 2/2004 SIVU Pysäköinti ja pelastusteiden auki pitäminen Kuppitiellä joku on jo pidemmän aikaa parkkeerannut autoaan talojen välisellä kävely- ja huoltotiellä pysäköintikieltomerkin vieressä! Autojen sisätilanlämmittimet Mikkelin Vuokratalot Oy:n kiinteistöissä olevat autolämmitystolpan sulakkeet eivät kestä sisätilanlämmittimen käyttöä. Ylikuormitus laukaisee sulakkeet, jolloin samaan tolppaan kytketyt lohkolämmittimetkään eivät tietenkään toimi. Joissakin kiinteistöissä järjestelmä kestää molempien kytkennän, mutta silloin peritään tuplamaksu autopaikasta. Kysykää kiinteistönhoitajalta tilanne omalta osaltanne. Älä lämmitä autoa turhaan Ajoneuvojen moottorin esilämmitys pakkasilla vähentää polttoaineen kulutusta sekä päästöjä ja säästää auton moottoria. Turhaan ei moottoria kuitenkaan kannata kuumentaa, kaksi tuntia riittää paukkupakkasellakin. Sisätilalämmittimen käyttö ei sen sijaan lämmitä moottoria eikä ole suositeltava ainakaan kovilla pakkasilla. Lämmittimien yhtäaikainen käyttö moottorin lohkolämmittimen kanssa nostaa energiankulutusta kahdella kolmasosalla. Pelkästään autojen sisätilalämmittimet kuluttavat VTT:n arvion mukaan liki 300 MW eli yli 2 prosenttia Suomen maksimi sähkönkulutuksesta. Sisätilanlämmittimet ovat yleistyneet nopeasti. Lämmittimet ovat teholtaan noin 800–1200 wattia. Aamuisia sähkön kulutuspiikkejä voi välttää jättämällä sisätilalämmittimen kytkemättä. Ikkunat aukeavat, kun ne kunnolla puhdistaa ennen liikkeelle lähtöä. Istuimille kannattaa laittaa joko eristävä lämpöistuin tai käyttää penkinlämmitintä, jos sellainen autossa on. Puolipeitto on suositeltavin tapa suojata auton ikkunat jäätymiseltä ja lumelta. Autojen määrän lisääntyminen aiheuttaa enenevässä määrin ongelmia pysäköintiin ja liikenteen sujumiseen paitsi yleisillä väylillä myös kiinteistöjen pihoilla. Siten erityisesti pysäköintiin liittyvien sääntöjen noudattamisen tärkeys on jatkuvasti korostunut. Väärin pysäköity auto tai muu kulkuväline saattaa pahimmassa tapauksessa estää tai ratkaisevasti hidastaa pelastusajoneuvon pääsyä kohteeseensa, jolloin esim. vakavan sairauskohtauksen tai huoneistopalon sattuessa voivat ihmishenget olla vaakalaudalla. Näissä tilanteissahan lyhyetkin pelastustoimien viivästymiset voivat olla kohtalokkaita. Vuoden 2004 alusta lukien on ollut voimassa sisäasiainministeriön asetus pelastustiestä. Asetuksessa pelastustie on määritelty ajotieksi tai muuksi ajoyhteydeksi, jota hälytysajoneuvojen on suunniteltu käyttävän hätätilanteissa. Asetuksessa mm. edel- lytetään pelastusteiden osalta huolehtimista siitä, että ne pysyvät ajokelpoisina ja esteettöminä. Siten niille ei saa pysäköidä ajoneuvoja tai asettaa muutakaan estettä. Lisäksi pelastustie on merkittävä esim. erillisellä pelastustie-kilvellä silloin, kun se on merkitty kyseessä olevan rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan (asemapiirrokseen). Kilvessä on keltaisella pohjalla musta teksti ”pelastustie”. Jokaisen autolla tai muulla kulkuneuvolla liikkuvan on pysäköidessään aina siis muistettava, että hätätilanne voi syntyä milloin vain. Siksi lyhytaikainenkin ajattelematon pysäköinti voi osoittautua ratkaisevaksi pelastustöiden hidastajaksi. Pidetäänpä näin ollen väylät aina auki riippumatta siitä, onko niitä pelastusteiksi merkitty vai ei. Juha Lahti isännöitsijä ISA Autotallien ja autokatosten käyttö Autotallit ja autokatokset on tarkoitettu nimenomaan käytössä olevien autojen pysäköintiin ja säilytykseen. Tallien haltijat eivät saa käyttää niitä tavaravarastoina tai remonttipajoina. Pakastimien ym. sähkönkuluttajien käyttö näissä tiloissa on myös kiellettyä. Talleissa ja katoksissa on aina oltava tilaa auton viemiseen niihin ja vain pienet oman kulkuvälineen huoltotoimet talleissa voidaan hyväksyä. Autoja ei kuitenkaan saa niissä pestä, kuten ei yleensäkään koko kiinteistön piha-alueella. Todetut selvät käyttösääntöjen rikkomukset johtavat tallin tai katoksen hallintaoikeuden menettämiseen. Mahdollisissa tulkintaerimielisyyksissä ja kiistakysymyksissä on asioiden ratkaisuvalta MVT Oy:n henkilökunnalla. Autotallin, autokatoksen tai pistokepaikan haltijan on ajoneuvostaan pysyvästi luopuessaan heti annettava paikkansa mahdollisella jonotuslistalla ensimmäisellä sijalla olevalle ilmoittamalla asiasta kiinteistönhoitajalle. Mikäli samassa taloudessa asuvilla on hallin- Lämmitysjohdon jättäminen kiinni tolppaan ja toisen pään heittäminen puun oksalle aiheuttaa monenlaisia vaaratilanteita. nassaan kaksi tai useampia paikkoja on ”ylimääräisistä” paikoista luovuttava, mikäli muilla talossa asuvilla ennestään paikkaa vailla olevilla on todellinen tarve niihin. Pistokepaikkojen haltijoiden on huolehdittava siitä, ettei auton lämmitysjohto jää roikkumaan kotelosta lähdettäessä liikkeelle. Turvatekniikan keskuksen TUKESin mukaan tolppaan jätetty sähköistetty lämmitysjohto tai avoin pistorasiakotelo ovat vaaraksi esimerkiksi leikkiville lapsille tai kotieläimille. Maassa lojuvista johdoista voi aiheutua myös muuta vaaraa. Talonhoitajat poistavat irralliset johdot niitä tavatessaan. Lämmitysjohtoa ei liikenneturvallisuuden vuoksi pidä myöskään jättää kiinni autoon vaan tulee irrottaa molemmista päistään ja korjata se talteen auton sisään. Juha Lahti isännöitsijä ISA NUMERO 2/2004 9 SIVU Palauta ristikko toimistoomme 31.1.2005 mennessä osoitteella: Mikkelin Vuokratalot Oy, Ristiinantie 1, 50100 Mikkeli. Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan 30,00 euron lahjakortti. 10 NUMERO 2/2004 SIVU Joulupuun historia Suomessa joulukuusella on nuori perinne. Ensimmäiset joulukuuset ilmestyivät Helsinkiin vasta 1800-luvun alkupuolella. Joulukuusen yleistymistä esti muun muassa pelko metsävarojen loppumisesta tai liiallisesta harventamisesta. Varsinaisesti joulukuusi tuli koko kansalle tutuksi koulujen kuusijuhlan ansiosta 1920-luvulla. Joulukuusi on tullut meille etelästä Saksan ja Viron kautta. Saksassa korostetaan Martti Lutherin merkitystä. Hänen kerrotaan tuoneen pienen kuusen sisälle. Kuusen kynttilät kuvasivat jouluyön kirkasta taivasta. Joulukuusi tunnetaan myös nimellä Lutterin puu. Tallinnassa ensimmäiset kirjalliset maininnat joulukuusesta ovat vuodelta 1441. Kuuset olivat tällöin toreille pystytettyjä ulkokuusia. Nykyään Suomessa myydään tai muuten hankitaan koteihin hieman yli miljoonaa kuusta. Tuontipuun osuus lisääntyy koko ajan. Tanskalainen viljelykuusi on yhä useamman suomalaisen olohuoneessa. Suomessa toimii Joulupuuseura ry, jonka tarkoitus on edistää suomalaisen aidon joulukuusen joulukuusen käyttöä ja viljelyä. Kuusten ohella sen toimintaa kuuluvat myös koristehavut sekä muut luonnon materiaalit. Seurassa on noin 400 jäsentä. Miten joulukuusen saa säilymään hyvin joulun ajan? ■ Kaatoajankohta Joulukuusen saa kaataa aikaisintaan neljä viikkoa ennen joulua. Kaadettua kuusta säilytetään ulkotiloissa, esimerkiksi kylmässä autotallissa. ■ Kuljetus Kuusta voi kuljettaa auton katolla suojaamattomana ainoastaan lyhyitä matkoja. Yli kymmenen kilometrin matkoilla kuusi tulee pakata muoviin. ■ Sulatus Jos kuusi on jäässä, se pitää sulattaa hitaasti ennen jalkaan asettamista. Hyvä sulatuspaikka on viileä tila, jossa on muutama lämpöaste. Puun annetaan sulaa hitaasti muutama vuorokausi, tyvi koko ajan vesiämpärissä. Ellei viileää tilaa ole, voi puun tuoda pesuhuoneeseen. Tyvi pidetään vesiämpärissä ja neulasisto suihkutetaan välittömästi kylmällä vedellä ja vielä muutaman tunnin kuluttua uudelleen. Noin kahdeksan tunnin kuluttua puu on valmis jalkaan asetettavaksi. ■ Jalkaan asetus Ravistele roskat ja kuolleet neulaset pois. Mittaa huoneen korkeus. Lyhennä kuusta riit- tävästi tai sahaa ainakin muutama sentti tyvestä pois. Tyven pitää mahtua jalkaan ohentamattomana. Tyvestä ei saa poistaa kuorta. Kiristä ruuvit ja pystytä kuusi ■ Hoito sisätiloissa Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan. Vesi ei saa päästä välillä loppumaan. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana. Kuusenjalan vesitila on usein niin pieni, ettei se riitä vuorokaudeksi. Kuusenjalan voi asettaa tilavaan vesiastiaan ja tehdä jalkaan reikä niin, että kuusi saa vettä. Näin kastelusta ei tarvitse huolehtia joka päivä. Kasteluveteen ei tarvitse laittaa lannoitetta. ■ Kuusen poisvienti käytön jälkeen Koristeiden poiston jälkeen leikataan oksasaksilla oksat joko kokonaan tai osittain pois niin, että kuusi sopii ovista eikä neulasia karise muualle kuin oksien leikkauspaikalle. Kuusen voi kuljetuksen ajaksi laittaa myös esimerkiksi paperisäkkiin, jolloin neulaset eivät varise lattialle. Oksat voi laittaa samaan säkkiin tai ne voi viedä ulos paperiin käärittynä. Mitä lämpimämmässä ja kuivemmassa tilassa kuusi on, sitä herkemmin neulaset karisevat. Hyvästä hoidosta huolimatta neulasten karisemisessa on luontaista puukohtaista vaihtelua, jota ei voida välttää. Joulukoristeita kalvoväreillä Kalvoväreillä on mukavaa ja helppoa askarrella kauniita joulukoristeita, -kortteja tai koristella lasipurkit, joissa voi antaa joululahjaksi esimerkiksi itsetehtyä sinappia tai silliä. Kalvovärikuvat tehdään piirtoheitinkalvolle (ei kopiokalvolle), josta ne voidaan kuivuttuaan siirtää lähes mihin tahansa sileään pintaan (lasi, kaakelit, metalli). Kuumeneviin pintoihin kalvokuvia ei saa kiinnittää. Kuvat voi irrottaa ja kiinnittää uudelleen lukemattomia kertoja. Jos ne tuntuvat tarttuvan pit- kän käytön jälkeen huonosti, taustaa voi kostuttaa kevyesti esim. paperilla. Lapsetkin osallistuvat mielellään kalvoväriaskarteluun. Lasten omia piirroksia voi käyttää hyvin kalvokuvien malleina ja lapsi voi itse osallistua vaikkapa täyttövärien levittämiseen. Vaatteet kannattaa suojata hyvin, kaikki kalvovärit eivät irtoa tekstiileistä pesussa. Kalvovärejä voi ostaa askarteluliikkeistä, Mikkelissä esim. As-Po-Lasta ja Tiimarista. Muistakaa varovaisuus tulenkäsittelyssä Joulun läheisyydestä johtuen on muistutettava oikeista tulenkäsittelytavoista: 1. Pitäkää huolta, etteivät lapset pääse tulentekovälineisiin käsiksi. 2. Kynttilöiden asettelussa ottakaa huomioon kynttilän alla oleva materiaali. Missään tapauksessa television päälle ei saa laittaa kynttilöitä palamaan. Televisio säteilee lämpöä ja lisälämpö palavaan kynttilään voi aiheuttaa yllättäviä tilanteita steariinin sulaessa ja mahdollisesti syttyessään kuumasta televisiosta. 3. Ulkotulien suhteen kannattaa muistaa, että tuuli voi kääntää liekin lähellä olevaan palavaan materiaaliin, tai kynttilä voi kaatuessaan sytyttää tulipalon. Foliokuorinen ulkotuli kevenee palaessaan steariinin vähetessä ja pienikin tuuli puhaltaa sen pois paikaltaan palavan materiaalin läheisyyteen. Sama tilanne voi syntyä tuuletusta tehdessä, jolloin läpiveto aiheuttaa liekin räiskähtelyä. 4. Tavaksi on tullut tumpata tupakka johonkin parvekkeella olevaan kurkkupurkkiin, tai lasipurkkiin. Purkkeihin kertyy kuitenkin ajan myötä melkoisesti palavaa materiaalia, joka sitten huolimattoman tupakan sammutuksen yhteydessä saattaa syttyä palamaan useita tunteja parvekkeella käynnin jälkeen. Hyvää ja Turvallista Joulua kaikille! Tällaista jälkeä syntyi, kun kuuma tupakkaastia sytytti sen alla olleen muovipöydän tuleen. NUMERO 2/2004 11 SIVU Kasvisruokia joulupöytään Porkkanasoselaatikko ■ 500 g porkkanasosetta 2 kananmunaa 1 dl korppujauhetta 1 rkl siirappia 1 tl suolaa 1 maustemitta valkopippuria Pinnalle: korppujauhetta Sekoita porkkanasoseen joukkoon muut aineet. Kaada sose voideltuun vuokaan, tasoita pinta ja ripottele sille korppujauhetta. Kypsennä laatikkoa 200 asteisessa uunissa noin 1 tunti. Lanttulaatikko ■ 1 kg lanttusurvosta 2 dl ruokakermaa 1 dl korppujauhetta 3 kananmunaa 0,5 dl siirappia 1 tl suolaa 1 maustemitta muskottia Pinnalle: korppujauhetta (margariininokareita) Sekoita lanttusoseen joukkoon muut aineet. Kaada sose voideltuun vuokaan, tasoita pinta ja ripottele sille korppujauhetta. Kypsennä laatikkoa 200 asteisessa uunissa noin 1 tunti. Inkivääriporkkanat ■ 1 kg porkkanoita 1-2 rkl öljyä 1-2 rkl fariinisokeria 1-1,5 tl raastettua inkivääriä 0,5-0,75 tl suolaa 1-2 rkl hyvin hienoksi silputtua persiljaa Kuori porkkanat ja leikkaa viipaleiksi. Kypsennä porkkanoita padassa tilkassa öljyä sekoitellen noin 5 minuuttia. Lisää joukkoon fariinisokeri, raastettu inkivääri ja suola. Pane kansi päälle ja anna porkkanoiden hautua hyvin miedolla lämmöllä noin 5-8 minuuttia. Sekoita välillä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Lisää juuri ennen tarjoilua porkkanoiden joukkoon silputtua persiljaa. Joulun makuinen juuresterriini ■ 500 g juuriselleriä 500 g palsternakkaa 2 rkl sitruunanmehua 2 tl tuoretta inkivääriä raastettuna (kasvis- tai lihalientä ohentamiseen) Värikkäät ja herkulliset kasvikset ovat olennainen osa joulupöytää. Perinteisten laatikoiden lisäksi uusia makuja ja keveyttä jouluun saa erilaisilla salaateilla, marinoiduilla kasviksilla ja lämpimillä juureslisäkkeillä. Kevyet joulujuurekset valmistuvat uunissa tai pannulla hauduttaen tai nopeasti mausteiden kanssa pannulla kypsentäen, jolloin kasvikset jätetään vielä vähän koviksi (al dente). Juureksia voi kypsentää myös mikrossa, jolloin maustaminen tapahtuu kypsentämisen loppuvaiheessa. Juureslisäkkeiden hyviä puolia onkin niiden helppous. Lisää hyviä reseptejä löytyy netistä osoitteesta: www.finfood.fi 0,5-1 tl kanelia 1-1,5 tl suolaa 3 kanamunaa 200 g porkkanaa (0,5 dl rakuunaa) 2 tl suolaa 0,5 tl neilikkaa 1 tl inkivääriä 0,5-1 tl rouhittua mustapippuria Tarjoiluun: ranskankermaa tai smetanaa Pinnalle: saksanpähkinää Kuori ja paloittele sellerit ja palsternakka. Keitä kypsiksi kiehuvassa suolalla maustetussa vedessä. Kaada keitinvesi pois ja anna juurespalojen kuivahtaa jälkilämmöllä. Soseuta juurekset sauvasekoittimella. Mausta sitruunalla, inkiväärillä, kanelilla ja suolalla. Lisää kananmunat vasta jäähtyneeseen juuresmassaan. Kuori ja leikkaa porkkanat pieniksi kuutioiksi. Kypsennä kuutiot lähes kypsiksi kiehuvassa vedessä. Kaada keitinvesi pois. Lisää jäähtyneet porkkanakuutiot, hienonnettu rakuuna ja halutessasi rouhittua saksanpähkinää juuresmassaan. Vuoraa (pitkulainen, tilavuudeltaan 1 l) vuoka tuorekelmulla. Öljyä kelmu. Kaada seos vuokaan ja tasoita pinta. Käännä kelmu terriinin päälle tiiviisti. Nosta vuoka uuniin uunipannulle, jossa on kiehuvan kuumaa vettä. Kypsennä vesihauteessa 150 asteessa tunnin verran. (Tavallinen tuorekelmu kestää 150 asteen lämpötilan.) Anna terriinin jäähtyä ja vetäytyä kunnolla. Kumoa jäähtynyt terriini ja viipaloi terävällä veitsellä. Koristele halutessasi tuoreilla yrteillä ja pähkinöillä. Joulun makuiset paahdetut juurekset 3 porkkanaa 2 palsternakkaa 1 pieni lanttu 1 iso punasipuli 1 dl öljyä 0,5 dl juoksevaa hunajaa ■ Pese ja kuori kaikki juurekset. Leikkaa juurekset tasakokoisiksi (n. 2,5 x 2,5 cm) lohkoiksi. Älä poista sipulin kantaa vaan leikkaa se lohkoiksi niin, että rakenne pysyy kasassa kannasta. Laita lohkotut juurekset suureen kulhoon. Sekoita öljy, hunaja, suola, neilikka, inkivääri ja pippuri keskenään. Kaada kastike juureksien päälle. Anna mausteiden vetäytyä 1-2 tuntia. Kaada juurekset leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paahda kypsiksi 225 asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Tarjoa lämpiminä tai haaleina ranskankerman kanssa tai kinkun lisäkkeenä joulupöydässä. Juuresrösti ■ 400 g porkkanaa 200 g juuriselleriä 200 g palsternakkaa 2 rkl voita tai margariinia ripaus yrttisuolaa basilikaa Kuori juurekset ja raasta karkeaksi raasteeksi. Sulata rasva kattilassa. Lisää juuresraasteet ja hauduta kypsäksi kannen alla, noin 30 minuuttia. Mausta suolalla ja basilkalla. Vuoraa uunivuoka leivinpaperilla ja painele juuressose vuokaan. Kuumenna 175 asteessa uunissa 10 minuuttia. Karamellisoidut lantut ■ 1 lanttu (n. 500 g kuorittuna) 4 salottisipulia tai 2 pientä keltasipulia n. 25 g voita 2 rkl sokeria 1-2 rkl rosmariinia 1 rkl omenaviinietikkaa 0,5-1 dl piparkakkua murennettuna suolaa mustapippuria (sinihomejuustoa) Kuori lanttu ja kuutioi noin 2 x 2 cm kuutioksi. Lohko sipulit. Esikeitä lanttulohkot. Valuta hyvin. Paista lanttukuutioita miedolla lämmöllä voissa. Lisää sipulilohkot ja sokeri. Kypsennä sekoitellen, kunnes sokeri sulaa ja ruskistuu hieman. Lisää hienonnettu rosmariini ja etikka. Pienennä lämpöä, laita kansi päälle ja hauduta kuutiot kypsiksi. Mausta piparkakkumurusilla, suolalla ja pippurilla. Ripottele päälle sinihomejuustomurusia. Lämmin punakaalisalaatti ■ 300 g punakaalia 1 punasipuli 2-3 rkl öljyä 0,25 dl punaviinietikkaa 2 rkl sokeria ripaus suolaa 3 kokonaista mausteneilikkaa 1 dl punaviiniä tai vettä hiven cayennepippuria Kuullota sipulit ja kaali öljyssä, höyräytä etikalla. Lisää mausteet ja neste. Hauduta kypsäksi. Punajuurivalkoviinikastike 3 (n. 350 g) punajuurta 1 dl vettä 2 dl valkoviiniä 2 dl ruokakermaa suolaa mustapippuria 1 rkl balsamiviinietikkaa ■ Kuori ja leikkaa punajuuret kuutioiksi. Mittaa vesi ja valkoviini kattilaan. Lisää punajuuret. Keitä kypsiksi. Peitä kannella, jos neste haihtuu liikaa. Soseuta punajuuret nesteen kanssa hyvin hienoksi sauvasekoittimella tai monitoimikoneen teholeikkurilla. Siivilöi kastike niin saat tasaisemman lopputuloksen. Siirrä kastike takaisin kattilaan. Lisää kerma ja anna kiehahtaa. Lisää suola, pippuri ja balsamiviinietikka. Tarkasta maku. Keitä hieman kasaan, jos kastike on liian löysää ja vastaavasti lisää hieman kasvistai lihalientä, jos kastike on liian paksua. Tarjoa esimerkiksi porsaanlihan kanssa. Pähkinäiset lanttu- ja punajuuripihvit ■ (n. 4 annosta) 1 (n. 500 g) lanttu 2-3 punajuurta n. 1 dl vehnäjauhoja suolaa mustapippuria 1-2 kananmunaa 150 g hasselpähkinärouhetta hunajaa (vuohenjuustoa) Kuori lanttu ja keitä lähes kypsäksi. Keitä myös punajuuret, mutta toisessa kattilassa ja kuorineen. Jäähdytä, kuori punajuuret ”rapsuttamalla” ja leikkaa molemmat juurekset noin 1 cm paksuiksi viipaleiksi. Mausta vehnäjauhot suolalla ja mustapippurilla laakealla lautasella. Vatkaa kananmunan rakenne rikki toisella lautasella ja kaada hasselpähkinärouhe kolmannelle lautaselle. Pyörittele juures viipaleet ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi pähkinärouheessa. Aseta uunipellille leivinpaperin päälle. Kypsennä 225 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes kuorrutus on saanut väriä. Halutessasi voi nostaa jokaiselle pihville viipaleen vuohenjuustoa ja kuorruttaa pihvejä vielä juuston kanssa muutaman minuutin. Valuta valmiiden pihvien päälle hieman hunajaa. Tarjoa lisäkkeenä tai kasvisruokana. 12 NUMERO 2/2004 SIVU Joulusaunojen lämmitys MAKSUT 1.1.2005 ALKAEN Joulusaunat lämpenevät jälleen. Käytäntö on sama kuin edellisinä vuosina eli seuratkaa talojenne ilmoitustauluille tulevia tiedotuksia asiasta. Autopaikka......................................... 4,20 €/kk Autokatos ........................................... 7,00 €/kk Autotalli .............................................17,50 €/kk Saunavuoro ........................................ 6,70 € / 1 tunnin saunavuoro Perintäkulu......................................... 5,00 € Viivästyskorko .................................... 9,50 % Pesulapoletti pantti .............................17,00 € Pesulapoletti pesuaika ......................... 1,50 € / 10 pesurahaa Toimistomme aukioloajat Joulun aikana 23.12.2004 to kiinni 24.12.2004 pe kiinni Vesimaksu ennakko ............................ 0,27 €/m2/kk (K: 0,12 €, L:0,15 €) Lämminvesi........................................3,94 €/m3 Kylmävesi ...........................................2,48 €/m3 Pelkkä lämminvesi ..............................8,90 €/m3 Vakuusmaksu....1h+kk-k ....................202,00 € Vakuusmaksu....2h+kk-k ....................270,00 € Vakuusmaksu....3h+k .........................337,00 € Vakuusmaksu....4h+k ........................404,00 € Vakuusmaksu....5h+k .........................455,00 € Ovien aukaisut klo 6–18 .................... 8,50 € Ovien aukaisut klo 18–6 .................... 16,00 € Mikäli aukaisut laskutetaan erikseen ... 50–85 € Exec-avainpantti ................................. 9,00 €/kpl Lisäavain ...........Exec..........................17,30 €/kpl Lisäavain ...........Exec ID ....................25,75 €/kpl Lisäavain ...........Exec IQ ....................29,00 €/kpl Lisäavain ...........tuplaura ....................12,15 €/kpl Lisäavain ...........classic........................ 4,90 €/kpl Lämmitystolpan avain ........................ 5,75 €/kpl Toimituskulu avaimille ....................... 2,50 €/toimitus Toimituskulu avaimille pikana............13,45 €/toimitus Asukkaan on maksettava tilaamansa lisäavaimet tilauksen yhteydessä. ASUKASVALINNAT: Marja-Leena Savikurki 020 7519 552 TOIMISTO Ristiinantie 1 50100 Mikkeli Puhelin vaihde 020 7519 550 Telekopio 020 7519 579 020 7519 551 ASUKASLEHTI Kaisa Leskinen 020 7519 553 Painosmäärä: 3.700 kpl Email: etunimi.sukunimi@mikkelinvuokratalot.fi www.mikkelinvuokratalot.fi SUORAT NUMEROT ISÄNNÖITSIJÄT: Tapio Lankinen Hannele Vesalainen MAKSULIIKENNE: Pirjo Pulkkinen 020 7519 556 HALLINTO: Veli-Pekka Sinkko 020 7519 565 Tuula Nakari 020 7519 558 Tetra Venäläinen 020 7519 557 LVI-asiat: Juhani Valjakka 020 7519 563 020 7519 559 Juha Lahti 020 7519 560 Timo Romo 020 7519 561 Tapani Heiskanen 020 7519 562 Esa Nordman 020 7519 564 Julkaisija: Mikkelin Vuokratalot Oy Päätoimittaja: Veli-Pekka Sinkko Toimitustyö: Veli-Pekka Sinkko, Esa Nordman, Tapani Heiskanen, Juha Lahti, Sirpa Piskonen, Hannele Vesalainen ja Tapio Lankinen Taitto- ja painotyö: Lehtisepät Oy, Pieksämäki VIIKONLOPPU- JA A R K I P А¨ I V Y S T Y K S E T Päivystäjien tiedot VUOKRA-ASIAT: Päivi Himanen 020 7519 554 puhelinnumeroineen löydätte Eeva Valanta 020 7519 555 talonne ilmoitustaululta. MIKKELIN VUOKRATALOT OY
© Copyright 2024