Numero 13 JYVÄSKYLÄN PIHA– JA PUUTARHASANOMAT 6. 3. 2015 Jyväskylän Puutarhaseura ry. 119. toimintavuosi Loisteliaat magnoliat Vuoden 2015 valtakunnallinen puutarhateema on Esteetön puutarha, Puutarhanhoidola on merkitystä ihmisten henkiselle ja ruumiilliselle terveydelle. Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla ja hyvällä suunnittelulla puutarhan iloista voivat nauttia kaikki. Liikuntaesteet eivät välttämättä haittaa työskentelyä parissa. Kukin edellytystensä mukaan, turha kainous pois! Jaa kokemuksiasi Avoimet Puutarhat teemapäivänä 29.6.2015 Vahvistukaa puutarhoissa! Tässä numerossa: Japaninmagnolialajike ’Vanha Rouva’ on menestynyt Kouvolan eteläpuolella Elimäellä Arboretum Mustilassa jo kymmeniä vuosia. Salpausselän eteläpuolella se kasvaa varsin komeana yksi- tai monirunkoisena puuna. Kukintaa joutuu odottamaan jopa 10 vuotta, mutta olosuhteiden salliessa huhti-toukokuun vaihteessa alkava kukinta on upea näky. Magnoliat Ilmaston lämpeneminen lisää Suomessa menestyvien kasvilajien valikoimaa, mikäli valoilmastomme soveltuu ko. kasvilajin vaatimuksiin. Hyvä esimerkki on Magnolia-suku. Suvun lajeja on totuttu näkemään Suomessa vain Etelä-Suomessa ja sielläkin varsin suppea valikoima. Menestymisen pohjoisraja on kuitenkin alkanut siirtyä pohjoisemmas ja joitakin lajeja on alettu kokeilla Keski-Suomessakin. Loistavat Magnoliat 1 Mikä on puutarhan merkitys? 2 Varo vaarallisia kasvitauteja 3 Esteetön puutarha 4 Arboretum Mustila 5 Kotipuutarhurin aivoituksia 6 Puutarhurin vastamäkiä 7 Maksaruohot—Aurinkoisen paikan perennat 8-9 Muutarhurin pakina 10 Pihan valaiseminen 11 lajike kasvaa 30-vuodessa liki 10 metriä korkeaksi puuksi. Tämä on syytä ottaa istutusvaiheessa huomioon, sillä kasvin juuristo ei pidä siirtelystä. Kukat ovat tuoksuvat. Kesän 2014 retkikohteena Itä-Suomi 12 ’Neitonen ’ (Magnolia Salicifolia-ryhmä) Kasvin säästövinkit puutarhaan 13 Ilmoituksia 14-15 Jyväskylän Puutarhaseura 16 ry:n Toimintakalenteri 2015 Suomessa on menestynyt viime vuosikymmeninä mm. japaninmagnolia, loistomagnolia ja uutena tulokkaana pajumagnolian risteymä. Kesä– ja ikivireitä puita ja pensaita on Itä ja Kaakkois-Aasiasta, neljäsosa lajeista on uuden mantereen puolelta Kanadan rajoilta Etelä-Amerikkaan. Puiden kuoressa on miellyttävä aromaattinen tuoksu. ’Vanha Rouva’ (Magnolia kobus var. borealis) Lajikkeena tämä pajumagnolian risteymä on uusi tulokas taimimarkkinoilla. Lajike on japaninmagnoliaa pienempi. Se on kasvutavaltaan monirunkoinen ja pensastava. Lajike on valittu taimituotantoon Pohjanmaalta. Toistaiseksi saadun kokemuksen mukaan lajike aloittaa kukintansa huomattavasti nuorempana kuin japaninmagnolia. ’Neitonen’ löytyi kasviharrastajan pihalta Ylistarosta. Teksti ja kuvat: puutarhaneuvos Marjatta Uosukainen Sivu 2 Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat Mikä on puutarhan merkitys? Pääkirjoitus: Puheenjohtaja Enni Mertanen Kevät on jo hyvässä vauhdissa kuten kaikki puutarhaihmiset ovat huomanneet. Vikkelimmät ovat jo kylvöjä tehneet, hangen allekin osa, vaan toiset koettaa pidätellä vielä. Puutarhavuosi on tämän lehden ilmestyessä kovaa vauhtia kevättä kohden menossa. Jyväskylän Puutarhaseura ry valmistautuu tänä vuonna tulevaan juhlavuoteen, onhan nyt menossa seuran 119. toimintavuosi. Tuleva juhlavuosi tarkoittaa sekä menneen toiminnan kartoitusta, että ennen kaikkea toiminnan kehittämistä tulevaisuutta varten. Historiikki on puutarhaseuran historiassa jo kolmas laatuaan, ensimmäinen käsittää vuodet 1896 - 1946 ja toinen päätyy vuoteen 1986. Historiikkityöryhmän tehtävänä on kattaa pari viimeistä vuosikymmentä. Ne ovat olleet seuran toiminnan kannalta hyvin merkittäviä, ovathan harrastajat vasta tällä jaksolla tulleet mukaan toimintaan. Tulevan toiminnan suunnittelua varten kysytään jäsenten mielipiteitä seuran toiminnasta ja kootaan jäsenten tarpeita ja toiveita tulevasta toiminnasta. Tavoitteena on kehittää seuran toimintaa jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla palvelevaksi. Jyväskylä puutarhaseuran toimintakalenteri vuodelle 2015 on perinteisesti tässä lehdessä takasivulla. Otsikon kysymykseen olen törmännyt seuran uutena puheenjohtajana jo useampaan kertaan. Itsestään selvästi puutarhalla on merkitys – ja ainakin minulle kovin ISO MERKITYS – vaan mitenkäs sen kuvaat! Ihan piti ruveta miettimään. Taitaa olla niin, että puutarhan merkitys on jokaiselle omanlaisensa. Monet meistä käyttävät pihaa ja puutarhaa synonyymeinä, samaa tarkoittaen ja yhtä tärkeinä. Ainakin minulle piha on myös yhtä kuin koti ja puutarha jotain vähän hienompaa, jotain vähän enemmän kuin piha. Puutarhan merkityksessä näyttää olevan erilaisia aikakausia: milloin Avoimet Puutarhat teemapäivä 28.6.2015 ! korostetaan hyötynäkökulmaa ja ruoan tuotantoa, milloin taloudellisia vaikutuksia. Onpa puutarha ollut aikoinaan vallan ja mahdin osoittajakin, mitä isompi ja komeampi puutarha tai mitä eksoottisempia kasveja siellä on kasvatettu, sitä mahtavampi puutarhan omistaja. Suomessa puutarhat ovat olleet enemmänkin sivistyneisyyden osoituksia kartanoissa ja pappiloissa. Luostaripuutarhat ovat aikanaan toimittaneet apteekkien virkaa lääkekasveineen. Siirtolapuutarhojen ja palstaviljelmien taustalla on ollut ajatus antaa maattomalle väestölle tilkku maata, jolla kasvattaa osa omasta ruoastaan – hyötynäkökulmaa siis. Ajatus oman ruoan kasvattamisesta ei aina enää liity pelkästään säästämiseen ja halvan ruoan tuottamiseen, saahan kaupasta vaikkapa kauniita oransseja porkkanoita huomattavan edullisesti, vaan saakos sieltä valkoisia, keltaisia tai tummanpunaisia porkkanoita, puhumattakaan siitä tunteesta, kun juuri maasta nostetun porkkanan puraisee! Valikoiman laajentaminen on monen hyötytarhurin innostuksen taustalla – jos haluaa syödä kahdeksaa sorttia papuja on ne vaan kasvatettava ihan itse. Kasvisten valikoimaa voisi toki kaupallisessakin viljelyssä laajentaa. Markkinoita uusille kokeiluvaiheessa oleville tuotteille löytyy vaikka pienistä ravintoloista, jotka kaipaavat jotain uutta ja sellaista mitä ei naapurilla ole tarjolla. Puutarhan ja sen kasvien kauneus ja esteettisyys lisäävät hyvinvointia, vaan ei kannata unohtaa muitakaan aisteja: haavanlehtien kahina hivelee korvia, liljojen tuoksu huumaa kesäiltoina eikä nukkapähkämöstä pääse ohi hipaisematta pehmoisia lehtiä. Puutarha on siis moniaistillinen kokonaisuus, johon kuuluvat myös kulttuurin kerrostumat ja aivan keskeisesti muistot. Puutarhavierailuilla mielenkiintoisimpia ovat tarinat kasvien alkuperästä: tämän liljan sain isoäidiltäni ja hän on tuonut sen lapsuudenkodistaan. Kasvit pystyvät kantamaan muistoja ja historiaa mukanaan kun huolehditaan siitä, että tarinat kerrotaan eteenpäin kasvien mukana. Puutarhatuotannon taloudellinen vaikutus on Suomessa ollut 490 M€ eli 75 % peltokasvituotannon määrästä vuonna 2011 ja kotitalouksien puutarhahankinnat vielä tätäkin suurempi, 606 M€ vuonna 2013. Puutarhojen ja kasvillisuuden merkitys on paljon laajempi. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu paljon, mutta huolta pitäisi kantaa myös biodiversiteetistä, kasvien katoamisesta ja lajikkeiden yksipuolistumisesta. Hienoa on kaupunkiviljelyn lisääntyminen. Melkein kaikkialla voidaan kasvattaa jotain. Toinen suuri suuntaus on kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja jopa puutarhaterapia, joita jo tutkitaankin. Joidenkin tutkimusten mukaan erityisesti vihreät havut ovat tärkeitä hyvinvoinnin lisääjiä. Monelle meistä puutarha on ihan kokonaan hyvinvointia! Vilkasta ja antoisaa puutarhavuotta Jyväskylän puutarhaseuran jäsenille ja muille lehden lukijoille! Muistakaa Avoimet Puutarhat 28.6.2015 www.avoimetpuutarhat.fi INFORMAATIOSIVUSTO Paljon tietoa puutarhan suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta Numero 13 Sivu 3 Varo vaarallisia kasvitauteja hedelmäpuissa Teksti: Marjatta Uosukainen. Kuvat: Kati Lankinen, Evira Kasvintuhoojat leviävät maasta toiseen kasvikaupan mukana. Tämä on saatu Suomessa todeta karvaasti. Kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa (702/2003) on 1.1.2013 alkaen ollut toimijoiden huolellisuusvelvoite. Laissa korostetaan sitä, että ensisijainen vastuu hyvän kasvinterveyden säilyttämisestä ja kasvintuhoojien leviämisen estämisestä on alan toimijoilla itsellään. EU:ssa kasviaineiston vapaa kauppa EU:n alueella on pääperiaatteena, että taimiaineiston terveys tarkastetaan tuotantopaikalla. Tämän pitäisi estää kasvintuhoojien leviäminen EU:n sisällä. Mikäli taimien maahantuoja haluaa hankkimilleen taimille terveystarkastuksen, on hänen teetettävä se itse. Tässä korostuu alan toimijoiden huolellisuusvelvoite. Euroopan ulkopuolelta tulevan kasviaineiston Kasvinsuojeluviranomaiset tarkastavat edelleen. Periaate ei toteudu Vuosien mittaan on osoittautunut, että tuotantopaikkatarkastukset eivät ole pystyneet estämään vaarallisten kasvintuhoojien leviämistä EU:n sisällä. Valitettavasti tämä on todettu Suomessa sekä marjan– että kasvihuoneviljelyssä. Uusimmat ja pelätyimmät esimerkit ovat nyt tulleet ilmi hedelmänviljelyssä. Suomessa on kahtena viimeisenä vuonna todettu kolme vaarallista kasvitautia, jonka havainnoista tai epäilyistä on välittömästi ilmoitettava kasvinsuojeluviranomaisille. Miksi taudit ovat vaarallisia? Hedelmäpuilla Suomeen levinneet uudet vaaralliset kasvitaudit ovat fytoplasman aiheuttama omenan lisäversoisuustauti vuonna 2013 ja vuonna 2014 todetut viruksen aiheuttama luumun rokkovirus sekä bakteerin aiheuttama tulipolte. Nämä taudit ovat vaarallisia, koska ne ovat vaikeita hävittää eikä niitä vastaan ole torjunta-aineita. Lisäksi näillä taudeilla on useita isäntäkasveja ja ne leviävät helposti. Kaikki nämä taudit aiheuttavat viljelyssä merkittävää taloudellista vahinkoa sadonmenetyksien vuoksi. Lisäksi kasvinsuojeluviranomaiset määräävät taimien tai jopa kasvustojen tuhoamisvelvoitteita. Keskisuomalainen Omenan lisäversoisuustauti Useimmat omenapuulajikkeet ovat taudille alttiita. Tauti tunnetaan maailmalla nimellä Candidatus Phytoplasma mali. Taudin aiheuttaja on fytoplasma eli bakteerin kaltainen, kasvin johtosolukossa elävä, soluseinätön mikrobi. Fytoplasmoja on omenapuiden versoissa eniten loppukesällä. Talveksi fytoplasmat kerääntyvät puiden juuriin. Tautia levittävät kempit, jotka imevät kasvien lehtiä. Kemppien imennässä fytoplasmat siirtyvät hyönteisestä kasviin. Meillä ongelmana on, että tautia levittävät kempit talvehtivat kuusissa ja muissa havupuissa. Kemppien lisäksi tauti leviää taimien, lisäysmateriaalin ja juurikontaktin välityksellä. Fytoplasmoja vastaan ei ole torjunta-aineita. Kemppejä voi torjua alkukesällä ja uuden sukupolven kehityttyä keskikesällä. Taudin oireet näkyvät versoissa päätesilmun epänormaalina kasvuna. Päätesilmun sijaan syksyllä verson kärkeen syn- Tulipoltteen saastuttamat nuoret versot tummuvat ja jäävät koukkumaisina kiinni puuhun. tyy lehtiruusuke. Taudin edetessä puu alkaa muodostaa luutamaista kasvua. Versot ovat ohuita, punaruskeita ja voivat näivettyä. Lehtiin muodostuu suuria korvakkeita ja lehtien sahalaidat ovat epäsäännöllisiä. Lehdet puhkeavat keväällä liian aikaisin, ovat vaaleita, punertavat ja putoavat ennenaikaisesti. Kukat voivat olla epämuodostuneita. Tyypillisesti hedelmät jäävät pieniksi ja niissä on makuvirheitä. Luumun rokkovirus Kesällä 2014 Suomessa heräsi epäilys, Tulipoltteen oireina ovat myös tummuvat lehdet ja vaaleat bakteerilimapisarat versoissa. että luumun rokkovirus oli levinnyt maahamme. Elokuun lopussa Eviran kasvin- hedelmäpuut. Hapankirsikka ei kuiten- toiminnan välityksellä. Bakteerin tuottasuojeluviranomaiset tiedottivat, että luu- kaan ole altis luonnolliselle tartunnalle. ma lima voi lähietäisyydellä levitä kasvismun rokkovirus oli ensimmäisen kerran ta toiseen myös vesiroiskeissa sateella ja Tauti oirehtii selvimmin alkukesällä lehtodettu Suomessa elokuussa 2014. hoitotyövälineissä. Myös pölyttäjähyönteidissä näkyvin vaalein rengaslaikuin, Nimensä mukaisesti taudin tärkein isän- nauhamaisin kuvioin ja selkeäsuonisuu- set levittävät tautia puusta toiseen. täkasvi on luumu. Eviran tiedotteen mu- tena. Saastuneessa kasvissa muodostu- Taudin oireita ovat kukkien tummuminen kaan luumun rokkovirus (Plum pox poty- vat hedelmät ovat epämuotoisia, hedel- ja mustuminen. Nuoret versot lakastuvat, virus eli PPV) on vaaralliseksi luokiteltu män malto on kovaa ja ruskettunutta. tummuvat ja niiden kärjet kaartuvat alasPrunus-suvun kasvien tauti. Mikäli myytä- Hedelmät varisevat ennenaikaisesti. päin. Kuolleet versot ja lehdet jäävät puuvissä taimissa tai taimitarhoilla havaitaan hun kiinni ja näyttävät palaneilta. Kasvistai vaikkapa epäillään tautisaastuntaa, Virus leviää puusta toiseen varttamisen ta erittyy vaaleaa bakteerilimaa. Taudin on viipymättä otettava yhteys kasvintar- yhteydessä ja kirvojen välityksellä. Tau- oireet näkyvät parhaiten loppukesällä, kastajaan. Luumun rokkovirus on merkit- din leviämistä voidaan ehkäistä hävittä- kun hedelmät tummuvat ja jäävät muutävimpiä virustaudinaiheuttajia Keski- mällä saastuneet kasvit. mioituneina kasviin kiinni. Eviran tutkiEuroopassa ja voi aiheuttaa jopa 100 % Tulipolte musten mukaan Suomen sää on suotuisadonmenetyksen. sa tulipoltteen leviämiselle. Tauti voi siSyksyllä 2014 Evira tiedotti, että pelätty ten levitä myös muualle Suomeen. Luumun lisäksi muita mahdollisia isäntä- tulipolte-bakteeritauti oli ensimmäisen kasveja ovat luumun sukuiset koriste– ja kerran löytynyt Suomessa Ahvenan- Jos tautia tavataan, sairaat kasvit ja tar- matkatoimisto Jyväskylä Jämsä 014 336 4110 ma-pe klo 9-17 014 336 4130 ma-pe klo 9-17 Keuruu Äänekoski 014 336 4120 ma-pe klo 9-16 014 336 4140 ma-pe klo 9-17 RÄÄTÄLÖIMME PUUTARHAMATKOJA TOIVEIDENNE MUKAISESTI. PYYDÄ TARJOUS! Ruotsi 14.-16.5 Türin kukkamarkkinat. 195 eur/hlö 12.-15.6.Kentin linnoja ja puutarhoja 1195 eur/hlö Kuluttajalla myös suuri vastuu Koska taudit leviävät maasta toiseen ensisijaisesti saastuneen taimiaineiston mukana, on myös yksittäisen kuluttajan tunnettava vastuunsa taimihankinnoissaan. Viisainta on toistaiseksi luottaa Suomessa tuotettuihin taimiin. Lähituottajan luona voi käydä tutustumassa tuotantomenetelmiin ja taimien laatuun. www. evira.fi Evira/kasvinterveysyksikkö ELY-keskusten tarkastajat 30.7. – 2.8. Puutarhamatka Ruotsiin alk. 375 eur/ hlö Lisätiedot toimistoistamme tai www.matkatoysa.fi Tulipolte on bakteeritauti, joka leviää maasta toiseen saastuneiden taimien mukana. Paikallisesti tauti leviää hyönteisten, lintujen ja erityisesti ihmisten tuntavaarassa olevat taudin isäntäkasvit hävitetään. Lisää aiheesta voit lukea Eviran internet-sivuilta. Kasvinsuojeluviranomaiset Visbyn risteilyt – näe Ruusujen saari! alk. 177 eur/ hlö. Lähtöpäivät 14.6., 5.7., 19.7., 26.7. 20.-23.8. Lüübnitsan sipulimarkkinat 465 eur/hlö maalta päärynäviljelmältä. Tulipolte on Euroopassa omenan ja päärynän haitallisimpia kasvitauteja. Tauti on erityisen vaarallinen, koska sen hävittäminen on vaikeaa ja sen muita isäntäkasveja on monia, mm. tuomipihlajat, pihlajat, orapihlajat, ruusukvittenit ja tuhkapensaat. Myös aroniat ovat taudille alttiita. Lüübnitsa Lue taudeista ja muista ajankohtaisista kasvinsuojeluasioista Eviran verkkosivuilta. Jos epäilet tautisaastuntaa, ota yhteys lähimpään tarkastajaan. Sivu 4 Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat Esteetön puutarha Teksti ja kuvat: Puutarhaneuvos Esko Alm Sanotaan pihan ja puutarhan olevan ihanteellinen kuntosali. Oikea hyötyliikunnan paikka. Sitä se varmaan onkin. Hyväkuntoiselle henkilölle eivät pienet esteet ole haitaksi. Päinvastoin ne otetaan haasteina vastaan. Puutarhaa suunniteltaessa muistathan, että kottikärryäkin pitää pystyä käyttämään puutarhassa ilman vaikeuksia. Siinä missä kärryn lykkääminen täydellä kuormalla onnistuu helposti ja ruohonleikkurin siirto tasolta toiselle onnistuu vaikeuksitta, pystyvät kulkemaan myös pyörätuolit, rollaattorit, lastenvaunut ja kävelykeppejä avukseen tarvitsevat. Kulkureitin pinnoituksen valinta on tärkeä, jotta tie on kaikille esteetön. Lapsesta pitäen kaikki asiat ovat olleet jonkinlaisia esteitä. On pitänyt oppia kävelemään sekä itse syömään, pukeutumaan ja sitomaan kengännauhat. Sitten on pitänyt oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan. Puuhun pitää pystyä kiipeämään ja pianoa pitää osata soittaa. Rajoja haetaan. Jumppa puutarhassa Jokaisen pitäisi päivittäin roikkua muutama hetki rekkitangossa. Se parantaa hartiaseudun verenkiertoa ja ”irrottaa lapoja”. Se on tärkeää mm. paljon istumatyötä tekevälle. Kaikille tämä voimistelumuoto ei ole mahdollista. Pihaan voi pystyttää kaksi eri korkeudessa olevaa rekkiä, joista matalampi palvelee lapsia ja pyörätuolissa istuvaa. Tämä luettelo saattaa tuntua hupaisalta. Ovathan siinä olevat asiat kaikki varhaislapsuuteen liittyviä, ylitettäviä kynnyksiä eli oppimisen vaiheita. Kaikille nämä eivät kuitenkaan ole itsestään selvyyksiä Mitä ovat esteet? Tilanne muuttuu aivan toiseksi jos syntymästä saakka on olemassa jokin liikuntarajoite tai jonkin aistin osittainenkin vajaatoiminta. Arjen elämistä ja toimintaa eri tavoin rajoittavia ”esteitä” saattaa monelle tulla myöhemmässä elämässä. Esteitä tulee erityisesti myös ikääntymisen myötä. Kun joku paikka on kipeä ja ikä painaa, alkaa miettiä erilaisia työtä helpottavia ratkaisuja. Meillä kaikilla on halu liikkua ja rajoja on kokeiltava. maan polkupyörällä, niin aloitetaan pienellä pyörällä, missä on apupyörät ja lisäksi äiti tai isä tai isoveli pitää alkumetreillä pyörästä kiinni. - Niin se alkaa. Apuvälineitä ja elämistä helpottavia ratkaisuja on kehitelty runsaasti. Niitä on Henkilö jolla on jotain liikunnallisia tai vaan otettava käyttöön. Ei pelkästään toiminnallisia rajoitteita, ei saisi olla yk- oman elämän helpottamiseksi, vaan sin. Kun olemme pienenä opetelleet aja- myös kaikkien lähimmäistemme avuksi ja iloksi. Ohjeistoa on olemassa. Invalidiliitto ja useat vammaisjärjestöt ovat tuottaneet asiasta paljon informaatiota. Myös rakennusmääräykset antavat ainakin ohjeita vaarojen poistamiseksi pihassa ja leikkipaikoilla. Esteiden huomioiminen Ehdottomasti paras esteettömyyden poistaja pihassa ja puutarhassa olet sinä itse! Keinot ovat monet ja mielikuvitusta voi käyttää omien tarpeiden mukaisesti. Kasvimaan voi perustaa tasaiselle alueelle ja näkyvälle paikalle pihassa. Siihen on helppo tulla. Laatoitukset ja kateaineet pitävät paikan siistinä ja helppokulkuisena. Kylvökset voi tehdä hiukan kohotettuihin kasvilavoihin. Niissä hoitotoimet on paljon helpompi tehdä. Keskipiha-alue on kuitenkin suositeltavaa jättää kaikissa tilanteissa ”tyhjäksi”, esim. nurmelle. Maanalaisen autohallin kannella kasvualustat ”kasvatetaan” ylöspäin. Punaherukkapensaan marjat voi nauttia hyvinkin selkä suorana. Omenapuutkin voidaan pitää matalina joko hankkimalla hillittykasvuiselle perusrungolle varrennetun taimen tai pitäen puut leikkaamalla niin matalakasvuisina, että omenat yltää keräämään suoraan puusta. Sekä leikkaamiseen että sadonkorjuuseen voi käyttää teleskooppivartisia tai valmiiksi pitkävartisia työkaluja. Auta ja ole tukena ja turvana sellaiselle lähimmäiselle, jolla on vaikeuksia liikkua tai muutoin nauttia pihapuutarhasta. Portaat ovat välttämättömät pienissäkin korkeuseroissa. Vähintään yhtä tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä on kaide. Porrasaskelmien yhteyteen on tärkeää tehdä myös luiska pyörille, lastenvaunuille, rol- Eräässä palvelukodissa on käytävien reulaattorille, pyörätuolille, ruohonleikkurille nat varustettu kaiteella. Kaide palvelee erityisesti kuurosokeita asukkaita. He ja kottikärryille. voivat turvallisesti liikkua, tunnustella, Mikäli portaat ovat liian jyrkät luiskia var- haistella ja myös maistella kaiteen lähelten, on syytä suunnitella pyörillä varustet- lä kasvavia kasveja/marjapensaita. tuja kulkuvälineitä tarvitseville kiertotie korkeuserojen välille. ”Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa”. Samalla helpotat myös jokapäiväisiä puutarhaKorotetut kasvilavat pitävät kylvökset helppohoitoisina ja siistin näköisinä. Lavojen askareita. etäisyydet sovitetaan liikkumiseen tarvittavaan tilantarpeeseen. Tasamaalla olevan istutuksen hoito vaatii ketteryyttä sekä rasitKaiteet lisäävät turvallisuutta kaikenkokoisten ja ikäisten liikkumisessa. Portaitten vieressä ne ovat välttämät- taa selkää ja jalkoja. Pienikin jakkara helpottaisi työtä ja toimii myös vammoilta ennaltaehkäisevänä apurina. tömät Eri korkeuksille asennetut rekkitangot soveltuvat roikkumiseen irrottavat mukavasti lapoja. Numero 13 Sivu 5 Arboretum Mustila Teksti ja kuvat: Marjatta Uosukainen Arboretum Mustila eli Mustilan Kotikunnas sijaitsee nykyisen Kouvolan alueella, Elimäen kirkonkylän kohdalla valtatie kuuden varrella. Mustila on alun perin ollut yksi Elimäen maalaispitäjän monista kartanoista. Arboretum perustettiin Mustilan kartanon maille vuonna 1902. Todellinen valtioneuvos ja geologi Axel Fredrik Tigerstedt osti tilan vuonna 1901. Kartanon läheisyydessä sijaitseva mäntyä kasva metsä jouduttiin kaatamaan tervasroson vuoksi. Näin syntyi tilaa uusille istutuksille. A.F. Tigerstedt tunsi suurta kiinnostusta ulkomaalaisien puulajien menestymistä kohtaan ja hän aloitti suurisuuntaiset metsänviljelykokeilut. Kokeilut tulivat pian laajalti tunnetuiksi ja Arboretum Mustila sai alkunsa. Puisto on laajuudeltaan noin 120 ha. Aluetta hallitsee graniittimäki, joka kohoaa noin 50 metriä ympäröiviä savisia peltoja korkeammalle. Puiston keskiosassa kallio on monin paikoin esillä, mutta enimmäkseen alue on moreenin peittämä. Kukkulaa halkaisevat muutamat laaksot, joita on käytetty puistoistutuksissa hyväksi. Kokeiluista julkaistiin kirja vuonna 1922. Sukupolvelta toiselle Mustilan kartano on edelleen Tigerstedtsuvun hallussa. Vuodesta 1926 lähtien A.F. Tigerstedtin työtä jatkoi hänen poi- Mustila on mäntykangasta, jonne muut kasvit istutettu kansa Carl Gustav Tigerstedt, joka laajensi metsänviljelykokeilut koristepuihin ja pensaisiin. Merkittävänä kasviryhmänä tulivat tällöin mukaan alppiruusut. Vuonna 1957 vastuu Arboretumista ja tiluksista siirtyi hänen pojilleen Axel ja Peter Tigerstedt. Nykyisin Mustilan toiminnasta vastaavat jo edellisten jälkeläiset ja heidän jälkeläisensä. Arboretumin etelärinteellä viihtyvät lehtipuut . Arboretum Mustilasta muodostettiin vuonna 1981 luonnonsuojelualue ja kolme vuotta myöhemmin perustettiin Mustilan Kotikunnassäätiö. Säätiö huolehtii arboretumin hoidosta ja kehittämisestä sekä osallistuu ulkomaisiin kasveihin liittyvään opetus-, neuvonta– ja tutkimustyöhön. Arboretum on vuosikymmeniä ollut erityiUudet atsaleaistutukset antavat puistoon aivan uutta ilmettä sesti dendrologien pyhiinvaelluskohde. Alppiruusujen kukinta-aikaan puistossa vaeltaa tuhansia Vuonna 1998 arboretumin tueksi perus- matkailijoita ihastelemassa kukkarunsautta. ja värikylläisyyttä. Polkupyörä on hyödyllinen retkeilyssä. tettiin yhdistys Arboretum Mustilan Ystävät ry. Yhdistyksen jäsenet tukevat arbo- kaloistossaan. Vanhimmat pensaat ovat retumia kasvien hankinnassa, painotuot- jo lähes sadan vuoden ikäisiä ja siten teiden tekemisessä ja alueen hoidossa. myös varsin kookkaita. Kun puistossa Arboretum on nykyisin suosittu matkailu- saapuu alppiruusulaaksoon, ihminen kohde. Siellä vierailee vuosittain lähes sukeltaa aivan erikoislaatuiseen rehe50 000 ihmistä. Tärkein sesonki on ke- vään kasvimassaan, jossa valot ja varjot, säkuussa alppiruusujen kukinnan aika- tuoksut, kukkaloisto ja puiston hiljaisuus na. Puistoon voi tutustua mihin vuodeai- väkisinkin täyttävät mielen syvällä harkaan tahansa. Alueesta ja sen kasveista taudella. Alueella risteilee loputtomalta on olemassa erittäin hyvät verkkosivut, tuntuva polkuverkosto. Ei ole väliä, vaikjoita kannattaa käydä lukemassa silloin, ka välillä eksyykin, koska aina lopulta löytää suuremman polun, jota jatkaa jkun ei itse pääse paikanpäälle. kohti uusia elämyksiä. Matkailun huippuaika on juhannus. Kulkijalle puistossa on taukopenkkejä. Luettavaa Mustilan kasveista riittää. ArSaniaiset ja lukuisat varjossa viihtyvät Lehtipuut ja perennat boretumin alueella kasvaa lähes 100 Havupuuistutukset havupuulajia, 130 lehtipuulajia sekä Mustilan ensimmäiset havupuukokeilut Arboretumin lehtipuuistutukset ovat joko perennat antavat omat lisämausteensa lukuisa määrä koristepensas-, köynnös– aloitettiin jo yli sata vuotta sitten. Monet yksittäispuita, muutaman puun ryhmiä puiston kasvillisuuden monimuotoisuuja perennalajeja eri puolilta maapalloa. puut ovatkin kasvaneet jo mahtaviin mit- tai suurempia metsiköitä. Lehtipuut löyty- teen. Mustilan Ystävät ja Arboretumin työnteki- toihin. Vanhimmat douglaskuusiyksilöt vät ensisijaisesti puiston etelärinteeltä. Yksi käynti ei riitä jät ovat huolella laatineet kasvikuvauk- ovat jo yli 40 metrin mittaisia ja siten Tämä alue kylpee syksyisin verrattomasti Arboretumalue on siinä määrin laaja ja set ja kasvien viljelyvaatimukset helposti korkeampi kuin vanhimmat luonnonva- väriloistossa. kasvilajien lukumäärä vertaansa vailla, luettavaan muotoon. raiset kuuset. Monista havupuulajeista Perennoja ei ole erikseen missään omas- että kertakäynti riittää vain pikkuisen on Mustilassa istutettu jo useampia jälAlppiruusupuisto keläissukupolvia. Eksoottiset metsiköt sa ryhmässään. Tarkkaavainen kulkija raottamaan aarrearkun kantta. MustilasAlppiruusupuisto on Mustilan Kotikun- tarjoavat kulkijoille ulkomaanmatkoja kuitenkin huomaa, että puiston aluskas- sa kannattaa käydä vuodesta toiseen. villisuuskin poikkeaa tavanomaisesta. Monia kertoja ja kaikkina vuodenaikoina. naan vaikuttavin kohde alkukesän kuk- vastaavia elämyksiä. Sivu 6 Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat Kotipuutarhurin aivoituksia Teksti ja kuvat: Seija Jokinen ”Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi, lähteäni kaivamahan, saa'ani tonkimahan. Kasvivirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan” Isoilla istutusalueilla voi kokeilla erilaisia väriyhdistelmiä. Kotipuutarhurina olen sen sortin sosialisti, että tutkin puutarhalehdistä kasviyhdistelmiä ja pidän kokonaisuuksien näkemisestä, maisemasta. Tontit ovat erilaisia, mutta aina saa jotain ideaa, joka taas kehkeytyy omassa päässä pihanlaittajan näköiseksi. kasoja ympäri tonttia. Maata pitää parantaa Maa on osin kehnoa ja rinne järvelle päin on erittäin helposti kuivuva. Se ei kuivuttuaan jaksa ottaa vastaan kasteluvettä vaan vesi lillittelee pois alamäkeen. Mullan rakennetta pitäisi saada kuohkeammaksi vaikkapa kompostilla kunhan sitä nyt ensin valmistuu. Viime vuosina olen todennut hevosenpaskan välttämättömyydeksi tässä taloudessa. Sitä tuli syksyllä peräkärryllinen, vaan eipä saanut mistään turpeessa, vaan on purun seassa. Raakaa tavara kuitenkin osin on, mutta siinäpähän kasassa tekeytyy. Me olemme tällänneet isot istutusalueet, että olisi ruohonleikkuuta vähemmän. Paljon on saatu niihin jakotaimia omasta takaa. Isoissa ryhmissä ei ripellys näyttäisi miltään, mutta onneksi on muutama uusi kohta, johon voin laittaa vaihtelevampia istutuksia ja kokeilla. Yhden kasvin paikan vaihtaminen on sentään help- Ruusujen mysteeri ja kärhöt poa, jos se ei paikkaansa sovi. Ruusut ovat minulle toistaiseksi mysteeri Nyt, kun kasvit ovat suuria, en edes har- eli suomeksi sanottuna en tiedä niistä kitse niiden paikkojen vaihtamista. Olisi juuri mitään. Olen kokeillut vain muutaälytön kaivuutyömaa. Myös liian korkeita maa laatua, joita yleisesti saa keväisin. kasveja olen tökännyt toisten eteen. Alus- Mitä ilmeisimmin 'Tom Tom' ja 'Queen sa tuli laitettua liikaa kaikkea, jota sai Elizabet' ovat huono vaihtoehto. Ne eivät jakotaimena vanhoista istutuksista. Olen kestä sadetta ja ottavat mustalaikkutauängennyt liian moneen paikkaan tontilla tia hyvin helposti. Olenkin nyt huuli pyöalppikärhön (Cematis alpina) siemen- reänä, kun keväällä hankkimieni taimia ja nyt niitä pitää kaivaa pois. Joku 'Miratojen' ja 'Bonicojen' kukat kestivät saattaisi tarvita, mutta tarve ja tarjonta sadetta eikä lehtiin tullut mustalaikkutaueivät tahdo kohdata. tia. Vaikkei kukinnan määrä vielä päätä huimannut, iloitsen tästäkin. Tästä lähtiValoa ja varjoa en annan kolmen ruusun tarjousnippujen Varjon kohtia alkaa vähitellen tontille jäädä myymälään, jos muita lajikkeita ei muodostua, kun puut kasvavat. Ensin olin ilmesty. Miksi ottavat aina niitä samoja? varma, etten halua varjoa mihinkään, kun Siksikö, että minunlaiseni, jotka eivät entinen tontti oli niin pimeä. Valon ja var- paremmasta tiedä, sortuvat ostamaan? jon kanssa tasapainoilu on oikeastaan aika vaikeaa. Kesällä on katsottava, mikä Joitakin kärhöjä kuoli talven kurimuksespuu talvella on kaadettava. Talvella leh- sa. Muutamat nousivat hyvin kituliaasti dettömänä aikana näyttää siltä, ettei mi- ylös. 'Huldinekin' äityi vasta loppukesästä kään puu jouda pois. Kaiken aikaa minä kasvamaan. Joka kesä on pitänyt muutavahdin, ettei puistotyöntekijä (alkaa J:llä) ma lakastumistautinen kärhön varsi leikaataa rymäyttele liikaa puita. Olen näes kata, vaikka tyvellä olen pitänyt hiekkaa todennut senkin, että mies kun tulee tiet- tauteja torjumassa. Alimmissa lehdissä tyyn ikään ikään, sillä pitää olla puu- on kellastuneita, mutta olen tuumannut 'Omoshiro' kärhö aloittaa kukintansa jo heinäkuun alkupuolella. sen johtuvan alaosaa varjostavista kasveista. Joskus varmaan kuivuuskin tekee oman osansa. Kärhöt kasvavat tavallisessa mullassa. Varovasti olen hiukan kauemmas juuristosta joskus harannut maan sekaan maatunutta hevonpeetä. Netistä bongattu konsti lannoittaa kanankakkamerilevävedellä varhain keväällä edesauttaa kasvua. Vanhimpia kärhöjä en uskaltanut lannoittaa viime kesänä, koska edellissuvena ne kaatua rötkähtivät tötsineen sateessa ja tuulessa. Latvuksesta tuli yksinkertaisesti liian painava ja korkea. Jouko teki paksuimmasta harjateräksestä matalammat tuet ja ainakin kuluneen kesän ne ovat pysyneet pystyssä. Myös pionitukia tilasin Joukolta. Tehköön talvipuhdetyönä. Kaupan mallit eivät toimi. Semmoinen ympyräksi valmiiksi tehty olisi hyvä, minkä saisi ajoissa tällätä paikoilleen. Joka kesä tulee pionien kukintaaikaan sade ja pionit nurin, joten taas Enkelinpasuunat kukassa. päätin, etten hanki enää yhtään pionia lisää. Enkelinpasuunat Enkelinpasuunat kasvoivat suuriksi roikaleiksi. Niitä on kolme. Yksi piti jo siirtää lasikuistilta ulos, kun ei mahtunut sisälle. Koko kuistilla oli pakahduttava tuoksu etenkin iltaisin. Kymmenkunta tainta on juurtumassa autotallissa. Silkkaa ahneutta, sillä ei meille niin monta tarvita. Tontutkin omasta takaa Patsaskulttuuriakin on tullut pohdittua. Isot valkoiset patsaat eivät oikein meille istu outoutensa ja hintansa puolesta. Harvemmin on tarjolla täällä päin muun värisiä, paitsi puutarhatonttuja. Muita tonttuja ei täällä tarvita, kun täällä on jo kaksi, Jouko ja minä. Eivätkä nämä tontut kökötä paikoillaan, vaan heiluvat kottikärryjen, lapioiden ja muiden tykötarpeiden kanssa niin kauan kuin henki pihi- Sivu 7 Numero 13 Puutarhurin vastamäkiä Teksti ja kuvat: Seija Jokinen Talvi 2014 koetteli puutarhan kasveja kovalla otteella. Monta kasvia jäi nousematta, suureksi surukseni myös kärhöjä. Onneksi on puita ja pensaita vehreyttämässä maisemaa. den jälkeen. On monen sortin ikkunaa, jotka eivät todellakaan olleet hyväkuntoisia. Sormet olivat maalissa ja silikonissa pari seuraavaa viikkoa. Automatiikkaa tuli sen verran, että kasvarissa ovi ja yksi ikkuna aukeavat, jos meistä jompi kumpi muistaa sen aukaista. Kylmä koetteli kesälläkin Kasvihuoneen rakennustouhussa sotkimme kahdestaan kasvihuoneen ympäristön. Talloimme nurmikon niin, että piti kylvää uutta. Sivustalle jopa teimme ihan uuden nurmenpätkän, kun ei tuota leikattavaa ole ennestään. Kasvihuoneen tyhjennyksen jälkeen syksyllä pääsin pesemään ikkunankarmeista ja ikkunoista on kärpäsensontaa. Ilmeisesti ikkunaluukku olisi kannattanut tehdä. Tai ainakin arvelen, että kärpäset olisivat osanneet siitä paremmin ulos. Vaan mistäpä tietää kärpäsen sielunmaisemaa. Eivätkä loppuneet harmit talvivaurioihin, vaan alkukesästä iskivät pakkasyöt. Jyväskylässä oli 17.6.2014 neljän aikaan iltapäivällä vain kolme astetta lämmintä ja osaan kasveista tuli vioitusta. Kotkansiivistä, jaloangervoista, kuunliljoista ja punasaarnista paleltui lehtiä ja katkoin ne pois rumentamasta. Perunan lehdet kärsivät harson alla. Keuhkosammal ärsyttää Kukkapenkeissä keuhkosammal on vihonviimeinen seuralainen. Se kuolee seoksella, jossa on puolet vettä ja puolet etikkaa sekä pari tippaa astianpesuainetta vähentämään pintajännitystä. Kukkapenkkiin liuosta ei voi laittaa, koska sillä kuolee kaikki elollinen. Voikukan lehtiruusukkeeseen sitä voi suihkauttaa ja parin päivän päästä paikalla on jäljellä ruskea läikkä. Polkuihin näyttää innokkaasti ottavan rasittava ja sitkeä rentohaarikko, jota joudun usein nyhtämään. Se on rikkaruoho, jota on myös kukkapenkeissä. Haavan ja pajunvesat valloittajina Totesimme, että jos yhtenä kesänä jättäisi tontilta pajut ja haavanjuuret nyhtämättä, peli olisi menetetty. Haapaa pyrkii putkahtelemaan milloin mistäkin. Tiukkaan istuttaminen ei näiltä pulmilta pelasta. Mitä varjoisammat olot, sen paremmin viihtyy keuhkosammal. Levä liukastuttaa lautaterassit Villiintyvät kasvit Viime syksynä kaivoimme kaikki lapinnauhukset pois. Kyllästyin lehtien lurpahtamiseen kuivana aikana eikä kukintakaan kovin kauan kestänyt. Lisäksi ne siementelivät runsaasti, jos ei heti ollut katkomassa kukkavarsia pois. Viskoin joku vuosi sitten kukkapenkkeihin myyränsuojaksi valkosipulin kynsiä. Niitä kasvaa viuhottaa nyt pitkin kukkapenkkejä. Tehosta ei mitään tietoa. Tiukkaan on istutettu. Kuva: Seija Jokinen eivät näytä vaikuttavan mitään ja maksoivat yhdeksän euroa kipale. Kai jänikselle kohta maistuu valkosipulikin. Kanankakan hajua se taitaa karttaa edelleen. Muutakin villiä menoa Vastoinkäymiset kuuluvat asiaan Ja etteivät vastukset heti loppuisi, pesiytyi pihapiiriin jäniksenpoika. Se katkaisi viime kesänä Mustilasta ostetun Sorbus commixtan, japaninpihlajan. Luulin, että jänikset antavat pihlajien olla rauhassa, mutta ei näköjään. Jäniksenpoika näytti maistelleen myös rhodoja, vuorimäntyjä ja jopa tuijia. Kukkia kastellessa pupu lähti loikkimaan leimujen alta. Päästin vesiletkulla vettä persiiseen. Tuoksupallot Vastoinkäymiset minimoituisivat, jos pysyttelisi oman kasvuvyöhykkeen lajeissa, mutta se olisi liian tylsää. Fraxinus americanan, valkosaarnin, ostimme toissa kesänä Mustilasta. Ulkonäkö olisi eksoottinen. Sille luvataan vyöhykkeitä I-II, joten saapa nähdä, tapaammeko ensi kesänä. Eläkeläinen ehtii Meillä on nyt työvoimaa enemmän paikalla korjaamaan harmeja. Eläköitynyt yrittäjä Jouko luetteli, mitä kaikkia lomia hän nyt pitää: pitämättömät kesälomat, talvilomat, pekkaspäivät, isyyslomat. On kuulemma yhteensä 17 vuotta pitämättömiä lomia, jotka hän nyt sitten pitää putkeen. Joutaapahan touhuamaan pihassa. Jos yhtenä päivänä ottaa nuppiin, niin jo toisena lapio viuhuu. Vielä kun saamme vierailla puutarhaseuralaisten pihoista ideoita napsimassa, on lannistumismieli mennyttä. Vastoinkäymiset kuuluvat puutarhurin toimenkuvaan niin kuin nenä päähän. ”Nokka kohti uutta kesää!” Varjokohdissa terassilautoihin tulee aina uudelleen vihreää. Lautaterassien leväkasvustojen pesussa ei taida olla oikotietä onneen. Ensin kokeilimme terassipesuria, joka on painepesurin yhteydessä. Vähensimme tehoja, ettei valtti lähde. Lähti läikittäin valtti, mutta ei levä. Kun konstit loppuu, niin keinot jää. Kehiin höyrypesuri. Sillä lähti vihreys, mutta hidasta oli. Paras keino leväkasvuston hävittämiseen on kuitenkin perinteinen etikkavesi ja juuriharja. Ruttojuurta sietää varoa Älköön kukaan istuttako ruttojuurta kevein perustein. Meillä on istutettu joskus ennen talon rakentamista tien varren savikkoon. Eipä ollut pikkuhomma kaivaa sitä kovasta savesta pois! Juuret laitoimme jätesäkkeihin kuolemaan. Niitä ei uskalla laittaa kompostiin. Kasvihuoneurakka Viime vapun älynväläys oli se, että rupesimme vääntämään vanhoista 100 vuotiaista ikkunoista kasvihuonetta. Kitit olivat huonossa jamassa, maalit irtoilleet, oli erilaisia ikkunoita, karmeissa lahovikoja. Minä irrottelin maalia kuumailmapuhaltimella ja opin jo pelkäämään vanhan lasin ääntä rits, ja halkeama tuli puhaltimen ilman kuumuuden takia. Kittauksessa tein pyhäinhäväistyksen ja laitoin silikonia kittien päälle. Ei olisi pitänyt aloittaa koko hommaa, mutta tehty mikä tehty. Oli sekin vappu, vaikka oma valinta. Minkäpä pahalle sisulleen mahtaa. Valmistui se sittenkin, vaikka monien vaihei- Kasvihuone uurastuksen jälkeen. Ympäristökin piti kunnostaa rakennusurakan seurauksena. Kuva: Seija Jokinen Sivu 8 Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat Maksaruohot Teksti ja kuvat: Taimistoviljelijä Jari Särkkä, Särkän Perennataimisto Maksaruohot (Sedum) kuuluvat laajaan maksaruohokasvien heimoon. Kasvitieteellisesti maksaruohojen sukua ollaan jakamassa useampaan eri sukuun. Tulevaisuudessa iso osa maksaruohojen tieteellisistä nimistä kokee muutoksen. Suomalaiset nimet säilynevät ennallaan. Maksaruohot viljelyssä Olemme Raahessa viljelleet kymmeniä erilaisia maksaruoholajeja ja -lajikkeita. Suurin osa niistä on menestynyt hyvin, mutta myös huonoja kokemuksia on. Olemme saaneet paljon uusia, aiemmin vähän viljeltyjä lajeja ja lajikkeita perenMaksaruoholajeja maailmassa on arviolta naviljelijä Bengt Fagerströmin taimistolta. noin 600. Suomessa alkuperäisiä lajeja Hän on erityisen hyvin perehtynyt maksaluonnossa on kuusi. Niiden lisäksi ainakin ruohojen sukuun ja niiden lajikkeisiin, seitsemää lajia on karkaillut luontoon. sekä risteymiin. Nyt meillä on viljelyssä sevää kasvualustaa ja suhteellisen karua lähes 60 erilaista maksaruohoa. kasvualustaa. Kivikkopuutarha toimii parhaiten, kunhan se on kaltevaa ja vettä Maailmalla maksaruohot ovat erittäin läpäisevää. suosittuja kivikkokasveja. Innokkaimmilla kivikkopuutarhureilla on satoja lajikkeita Suurin osa maksaruohoista on keltakukistutuksissaan. Suomessakin menestyy kaisia, mutta myös valkoisia ja punaisia kymmeniä erilaisia maksaruohoja moit- lajeja ja lajikkeita on. Osalla lajeista ja teettomasti, kunhan kasvupaikka on la- lajikkeista on myös värikäs lehdistö. Täsjeille sopivaa. Maksaruohot tarvitsevat sä esitellään vain muutamia Suomessa aurinkoisen paikan ja yleensä hyvin läpäi- viljelyssä olevia maksaruoholajeja. Komeamaksaruoho Keltamaksaruoho (Sedum acre) Keltamaksaruoho on luonnonvarainen ja yleisin laji Suomessa, aiemmin sen nimenä oli katkeramaksaruoho. Luonnossa laji kasvaa kallioilla, hietikoilla, sekä merenrantojen kivikoissa ja soraikoissa. Kasvualustaksi riittää hyvin ohut kerros hiekan tai soransekaista maata. Se on hyvin vaatimaton kasvupaikan suhteen ja kestää pitkiäkin aikoja ilman vettä. Kukkiessaan laji on matala, keltainen matto. Laji on talvenkestävyydeltään parhaimpia. Tämän suomalaisen nimen alle luetaan lajikkeet, jotka ovat moninkertaisia risteymiä ja kukkivat syyskesällä. Näistä tunnetuin on lajike ’Herbstfreude’, jolla on näyttävä kukinta. Lajike alkaa kukkia vasta syyskuulla ja nähtävästi päivänpituuden vaikutuksesta pohjoisessa se ei ehdi virittyä kukkaan ennen talvea. Etelämpänä se kukkii näyttävästi talveen saakka. Muita lajikeryhmä lajikkeita on ’Matrona’, jolla on hieman punertavat lehdet ja vaaleanpunertavan kirjavat kukinnot. Suomalainen ’Irmeli’ Kotimainen lajike ’Irmeli’ on tummanpunainen ja lehdistö on punertava ja se ehtii kukkia hyvissä ajoin ennen talvea. Keltamaksaruoho Isomaksaruoho (Sedum telephium, Hylotelephium telephium) Isomaksaruoho on pystykasvuinen laji, jolla on useita alalajeja. Viljelyssä on eniten punaisomaksaruohon (Sedum telephium subsp. telephium) muotoja ja lajikkeita. Näistä kestävimpiä ja näyttävimpiä on lajike ’Carl’. Kyseinen lajike ehtii kukkia myös Pohjois-Suomessa, jossa se on parempi kuin komeamaksa- ruoho lajike ’Herbstfreude’. Lajike ’Carl’ on 40 cm korkea ja kukinta ajoittuu elo-syyskuulle. Kukinta-aika on melko pitkä ja väri on kaunis ”lappapuuronpunainen”. Muita lajikkeita ovat mm. ’Atlanta’, jonka lehdistö on valko-vihreän kirjava. Sedum ’Irmeli’ Kaukasianmaksaruoho (Sedum spurium, Phedimus spurius) Kaukasianmaksaruoho on hieno laji, josta löytyy valko-, vaaleanpuna- ja punakukkaisia lajikkeita. Osalla lajikkeista on punertavat ja jopa valkokirjavat lehdet. Pohjois-Suomessa kestävä isomaksaruoho ’Carl’ Tutuin lajike lienee voimakkaan punakukkainen ja -lehtinen lajike ’Schorbuser Blut’. Valkokukkainen lajike ’Album Superbum’ on myös näyttävä, mutta hieman laiskempi kukkimaan kuin punakukkaiset lajikkeet. Lajike ’Roseum’ kukkii runsaasti ja on selvästi talvenkestävin lajikkeista. Kirjavalehtiset ’Tricolor’ ja ’Variegatum’ ovat osoittautuneet selvästi aremmiksi lajikkeiksi. Kaukasianmaksaruohosta on viljelyssä paljon lajikkeita, jotka eroavat kukkien värin ja lehdistön värityksen mukaan. Muiden maksaruoholajien tapaan kaukasianmaksaruohokin viihtyy vähäravinteisessa kasvualustassa. Mongolianmaksaruoho (Sedum hybridum, Phedimus hybridus) Mongolianmaksaruoho on varmaankin Suomen oloissa kestävin maksaruoholaji. Kasvaa maanmyötäisesti rönsyillen ja keltaiset kukinnot nousevat lehtien yläpuolelle keskikesällä. Lehdistö talvehtii vihreänä, hieman punertuen talven ja kylmän kevään ajaksi. Kasvupaikan suhteen tämä laji on todella vaatimaton. Mongolianmaksaruoho ’Rantala’ ’Schorbuser Blut’ ’Album Superbum’ Numero 13 Sivu 9 ― Aurinkoisten paikkojen perennat Kalliomaksaruoho (Sedum rupestre) Kalliomaksaruohon kasvutapa on lamoava ja lehdistö on tiheää, ”havumaista”. Tästä lajista on paljon erilaisia lajikkeita, joilla lehdistön väri vaihtelee kellanvihreästä sinivihreään. Tämän lajin koristearvo perustuukin enemmän lehdistön väriin kuin kukintaan. Parhaimpia lajikkeita sinertävälehtinen ’Gerd’ ja kotimainen viljelykanta ’Mäntsälä’, jolla on kirkkaanvihreä lehdistö. Lajikkeella ’Thomas Burén’ on myös kauniin vihreä lehdistö. Kalliomaksaruohojen kukat ovat keltaisia. Kalliomaksaruohot ovat hieman arempia talvehtijoita kuin monet muut maksaruohot. Märkyyttä ne eivät siedä kasvupaikallaan. Amurinmaksaruoho (Sedum selskianum, Phedimus selskianus) Tämä Suomessa vähemmän viljelty laji on näyttävä kukkiessaan. Sillä on kirkkaankeltainen kukinta, joka ajoittuu syyskesälle. Lehdistö on raikkaanvihreä ja Kalliomaksaruohot ’Mäntsälä’ vasemmalla ja oikealla ’ Thomas Burén’. Alla sinertävälehtinen lajike ’Gerd’. Amurinmaksaruoho Mantsurianmaksaruoho (Sedum kamtschaticum var. middendorffianum) Kamtsatkanmaksaruohon muunnos, jolla tiheämpi lehdistö ja lehdissä on .Mantsurianmaksaruoho kaunis rusehtavan vihreä sävy. Kasvutapa on tiivis ja mätäsmäinen. kasvutavaltaan se on hieman pensastava ja hyvin tuuheakasvuinen laji. Amurinmaksaruohon talvenkestävyys on hyvä. Sivu 10 Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat Muutarhurin mietteitä 2015 Teksti ja kuvat: Antero Liimatainen Jälleen on se ihana aika, jolloin rikkaruohotkin ovat levossa – valmiina iskemään heti kun aika on kypsä. Perennojen ym. siemenet vaeltavat kädestä käteen, paikoista toisiin, eikä kukaan (?) muista viime kesän epäonnistumisia! Ystäväni H:n lempilauseisiin kuuluu: ”Jos joku juttu olisi hyvä, se olisi jo keksitty!” Google, joka tietää kaiken, kertoo mm. ruohonleikkurin keksityn 1826 ja patentoidun 1830. Fiskars toi oranssisakset markkinoille 50-luvun lopulla ja niitä on myyty reipas miljardi kpl. Sakset, joita muinaisessa Egyptissä käytettiin jo 1500 eKr, on varmaan keksitty uudelleen moneen kertaan. Ehkä sen hallaisen suon laidassa Jussin kädessä oleva kuokkakin oli jo kauan sitten keksitty. Menneen talven lumet joka ainoa lettu jää keskeltä kiinni. Olen maan tunturit. Paikalla, jossa oli ennen sitä muutaman kerran vasaroinut… ollut vilukkoa, oli nyt tuulimyllyjä, ojia ja Syksymmällä tein uuden matkan Pohjan- uusia teitä. Ei löytynyt koko polkua. Siis lahden läntiselle rannalle. Laiva oli sata- jos jollakin on vilukon taimia, niin vaihto massa aikaisin, joten ajelin ”Kungens johonkin toiseen kasviin kävisi päinsä. toinen. Meillä oli Hyvinkään asuntomessualueeseen tutustuessamme mainiona oppaana kaupungin puutarhuri. Varsinkin alueen vieressä ollut jaappanilainen puutarha oli hyvin mielenkiintoinen. Matkani jatkui Berslageniin Värmlannin rajoille. Aikoinaan siellä poltettiin miiluissa metsät niin tarkkaan, että sai kävellä satakin kilometriä ilman, että löi päätään puuhun. Masuuneita löytyy sieltä lähes joka kylästä. Entisaikoina koko Berslagenin alueelta saatiin suo- ja järvimalmia, sen jälkeen käytiin vuorimalmin kimppuun. Keski-Euroopasta tulleet Vallonit ja monet suomalaisetkin ovat olleet osallisina malmin syntyyn. Vanhojen kaivosten alueilla ja miilujen läheisyydessä on ollut runsas kasvimaailma, mm. orkideoita niistä löytyy. Talvi oli tehnyt tuhojaan sielläkin aika runsaasti. Puutarhan oli suunnitellut nuori japanilainen suunnittelija. Oli mielenkiintoista, miten hän oli täällä joutunut käyttämään tarhaa suunnitellessaan eri kasveja kuin kotimaassaan. Esimerkiksi tarhaan tultaessa paholaisia karkottava piikkinen japanilainen kasvi oli korvattu Suomessa viihtyvällä mahonialla. kurvaan” odottelemaan puutarhaliike Zetaksen aukenemista. Aikaa oli useampi tunti odotella. Yritin puhua itseäni sisään eräälle töihin tulevalle, hän lupasi kysyä pomoltaan, mutta kyllä minun piti kymmeneen asti odottaa. Huomasin siinä toisenkin odottajan ja ajattelin mennä juttusille. Hän hihkaisi jo kaukaa, että terve! No, päälläni oli Puutarhaliiton paita, josta hän minut oitis tunnisti suomalaiseksi. Siinähän lukee selvällä suomenkielellä ”kätevästi hihalla” tai jotakin sinne päin. Hän kysyi ensimmäiseksi olenko käynyt Kenkäverossa? Oli mukavaa sanoa, että olin ollut siellä viikkoa aikaisemmin. Kasveja en sieltä löytänyt, en Mikkelinpuiston taimimyymälästäkään. Hän kertoi aloittavansa myöhemmin työt Kenkäverossa. Kirjoittaessani tätä juttua, ulkona ei ole lunta kuin nimeksi. Tulee mieleen viime kevät, jolloin niin monet kasvit ottivat pavun nokkaansa. Esikot, kerriat, ruostekukat, vuokot ja monet muut. Viherviiper- Kyllä Zetaksen kassalla Visa pahasti vintäjän sydämeen se koskee. Olo on kuin gahteli, mutta autossahan oli tilaa vielä mielensäpahoittajalla konsanaan… siinä vaiheessa. Kuukauden kuluttua olisin vastuussa teoistani, mutta sinnehän Matkailu avartaa on vielä neljä viikkoa! Vuosi on taas vierähtänyt ja nyt kirjoitetaan AD 2015. On aika muistella men- Taalainmaalla vilukkoa etsimässä nyttä vuotta. Nordiska Trädgård Tukhol- Lempikukkiani Taalainmaalla asuessani massa oli ensimmäisiä tapahtumia, jo- oli ja on vilukko, Parnassia palustris. Niitä hon menin suurin toivein. Aikainen ajan- kasvoi runsaasti eräällä polulla, joten kohta yhdessä kehnon talven kanssa ei suuntasin Yetin keulan kohti Taalainmaakovin paljon muutarhurille antanut. Ruot- ta. Menomatkani varrella oli ennen niin sissa on paljon tiettyihin kasveihin tai upea Berslagsodlingin taimimyymälä. lajiin erikoistuneita kerhoja. Pelakuille, Upeus oli tipotiessään mutta taimisto oli verenpisaroille, kuunliljoille ja ties vaikka entisellä paikallaan. Muutamien tuntien mille löytyy messuilta omat harrastajan- venttaamisen jälkeen sekin avattiin. Odosa. Siemeniä oli runsaasti, mm. Impectal- tellessani taimiston avaamista, kiertelin la oli siellä suuri osasto. Ruotsalaiset aikamoisen lenkin lähimetsässä ja miten ovat hyvin sosiaalista kansaa, joten kahvi ollakaan, lahkeeseeni tarttui jokin marja- ja ruokapaikkoja oli runsaasti. Omien kuusen taimi. Sain sen irti vasta autolla! eväidensä nauttijoillekin oli kuulemma Ajelin siinä kohti entisiä kotiseutujani. omat eväsnurkkauksensa. Väsmannin rannalla olin aiemmin ihaillut Meikäpojan matkaan messuilta lähti pari lupiineja, joissa oli kukat selvästi upealla pelakuun tainta ja 240 kruunun arvoinen kierteellä. Enhän niitä syksyllä tietenkään lettupannu. Olisi se löytynyt varmaan löytänyt. Jatkoin matkaani ja soitin tyttäAnttilastakin. Pannusta vielä sen verran, relleni, kun olin jo lähellä entisiä kotiseuettä sveitsiläisesta ”laadustaan” huoli- tujani. Hän vastasi Berliinistä! Ajelin läheimatta sen pohja on keskeltä koholla ja seen Ljungåseniin, mistä alkavat Taalain- Ajelin Karlskogaan ja edelleen Degerforssiin. Kaarinan ja Eskon pihassa riitti ihmeteltävää. Todella upea piha, jota he ovat innolla vuosikymmeniä vaalineet. Heillä oli pihassaan useita kasveja joista en ole koskaan kuullutkaan. Esko on ahkera kokeilija ja erityisesti puitten istutukset ja leikkaukset on hänen erikoisalaansa. Yetin valot alkoivat heidän pihassaan vierailun jälkeen näyttää taivaalle, mutta tilaa oli kuitenkin vielä muutamaan poikkeamaan E-kutoselta… Latviassakin tuli käydyksi Latvian Siguldan kukkamarkkinat olivat kerrassaan upeat. Se on tietysti vain oma mielipiteeni. Kasveja oli runsain mitoin ja eräällä myyjällä oli jopa USDAvyöhykkeetkin kasveissaan. Hän oli Viktors Goba. Häntä kiinnosti suomalainen ”Viljelykasvien nimistö” ja lähetinkin sellaisen postitse hänelle. Sain heti muutaman kasvin vastalahjaksi. Vau! Jokaista kiveä oli pyöritelty kerran jos toisenkin, ennen kuin niille löytyi oikea paikka. Jos löytyi! Suuri ongelma rakentamisessa oli ollut kaivinkoneen kuljettajan suuripiirteisyys kivien sijoittelussa. Kun puhuminen ei auttanut, keksittiin nerokas keino. Otettiin kuski vielä kerran puhutteluun ja sanottiin, että kukkula jota juuri rakennettiin, nimettäisiin hänen mukaansa ”Maurinkukkulaksi” ja kas, siitä lähtien millinkin siirrotkin onnistuivat! Kävimme samalla Hyvinkään matkalla myös tutustumassa erääseen kauppapuutarhaan ja näimme omin silmin mitä mennyt talvi oli tehnyt puutarhalla, jonka pitäisi antaa elantoa omistajilleen. Tuntui pahalta ostaa kassillinen taimia muutamalla €urolla. Istutukset paisuvat Mustilan taimipäivillä kävimme myös ja siellähän oli melkoinen seurakunta koolla. Idän Immeiset, Vakkataimi, Rhodoisti, Ülli-Riina ja monta muuta erikoisten kasvien myyjää. Taimia lähti sieltäkin Sysmän suuntaan, keväällä voi vetää johtopäätöksiä heidän viihtymisestään. Mukavin Mustilan juttu oli Rhododendron Kotimaassakin retkeiltiin ´Tiuku´, jota oli heidän taimitarhassaan Kesätreissuja tehtiin kotimaassakin se- jäljellä vain yksi kappale. Jossakin! Arvatkä omin päin että porukoissa. Avoimet kaapa kuka sen sattui löytämään? puutarhat-tapahtumaan osallistuimme Kesän mittaan kasveja kertyi ja kertyi, Sinikan kanssa käymällä läpi lähiseudun aina vaan on pitänyt jatkaa penkkiä, tehpihoja. Ensi kesänä olemme varmaan dä jopa uusia. Mitähän kevät tuokaan taas mukana omalla pihallamme. tullessaan? Toivottavasti lumipeite vielä Jyväskylän Puutarhaseuran retki Hyvin- tulisi, mutta ei näytä siltä. käälle ja Riihimäelle oli myös mielenkiin- Mukaviin asioihin kuuluu se, ettei myyränkoloja ei ole ilmaantunut ollenkaan. Ehkä kissamme ja myyrät eivät oikein sovi samalle tontille. Kesällä käytin karkotukseen myös pikkuraketteja (ns. kissanpieruja) siten, että otin niistä tikun pois ja annoin mennä sen sitten myyränkoloon. Joskus se poksahti aika kaukanakin maan alla. Myyrämme saattoivat saada kuulovammoja, ennen kuin muuttivat naapuriin! Uuden kesän odotus alkaa tuntua rauhattomuutena luissa ja ytimissä, tosin se tuntuu aina välillä kukkarossakin, ainakin siementilauksia tehdessä. Viime keväänä tein muutamia onnistuneita ymppäyksiä pihlajilla ja aiemmin olen onnistunut muutamissa omenapuun oksissa, joten se peli varmasti jatkuu. Nythän olisi paras aika ottaa oksia ensi kauden puukotuksiin… Summasummaarum Ei muuta kuin reippaasti kohti uutta kesää! Asenteet kohdalleen. Ei niin kuin Sami Jauhojärvi: ”Eikun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!” Tapoja on monia. Degerforsissa Ruotsissa Esko Töyrylä on puutarhassaan innostunut kokeilemaan mm. puiden leikkausta. Sivu 11 Numero 13 Pihan ja puutarhan valaiseminen Teksti ja kuvat: Reijo Kujala, asian harrastajapuutarhuri Suomi on valo-olosuhteissa kaksijakoinen maa – kevät- ja kesäkauden valon runsaus sekä syys- ja talvikauden pimeys. Ne luovat ja muokkaavat pihan ja puutarhan olemusta. Valo vaikuttaa Valon määrä ohjaa myös omaa käyttäytymistämme pihan ja puutarhan hyödyntämisessä. Valaistuksen tuominen puutarhaan lisää sen viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta jopa ympärivuotiseksi. Mikä voisi olla palkitsevampaa kuin katsella syyspimeällä tai talven tuiskussa ikkunasta ulos valaistuun puutarhaan. Tai elokuun pimenevässä illassa istua ulkona ja antaa valaistuksen luoda oman tunnelmansa. Ammattilaiset asialle Nykyään uudisrakennuksissa otetaan jo kiitettävästi huomioon ainakin pihan yleisvalaistus sekä osittain myös kasvien valaiseminen omien mieltymysten laajuudessa. Vanhemmissa rakennuksissa yleisvalaistusta, mikäli se ei ole riittävää, on mahdollista parantaa. Useimmiten se tarkoittaa kaivutöitä, kaapelointia ja kiinteiden valaisimien asennusta. Pihan perusparannustöiden yhteydessä se on tehtävissä kohtuullisin kustannuksin. Valaistuksen rakentaminen puutarhaan tuo omat ammatilliset vaatimukset ja edellytykset. Onhan kyse pihan rakenteissa huomioitavista asioista, valaisimista ja sähköstä. Verkkovirralla toimivien sähkölaitteiden asentaminen on annettava sähköalan ammattilaisen tehtäväksi. Yleisvalaistus kuntoon Yleisvalaistus ei enää välttämättä riitä. Pihaan ja puutarhaan kiinnitetään nykyisin jo yhä enemmän huomiota. Kuten todettua, pihaa ja puutarhaa voidaan käyttää kesäkauden lisäksi myös muina vuodenaikoina. Valaistuksen tekninen kehitys mahdollistaa osaltaan tämän suuntaisen kehityksen. Kiinteiden valonlähteiden lisäksi ja niiden vaihtoehtoina nykyisin on tarjolla pienemmällä jännitteellä toimivia heikkovirtavaloja tai aurinkoenergialla toimivia valaisimia. Näiden heikkovirralla toimivien valaisimien vaatimuksena on sähköpistorasioiden esiintyminen sopivalla etäisyydellä. Aurinkoenergialla toimivat valaisimet ovat tehon lisääntyessä kehittyneet aivan viime aikoina. Etuna on valaisimien sijoittaminen alueille, joihin muut toteutukset ovat haastavia toteuttaa. Haittapuolena on toimimattomuus talvikaudella. Valojen häikäisy ei ole hyväksi itselle eikä naapureille. Häikäisyä voidaan välttää huomioimalla se joko valaisinmallin valinnassa tai valon suuntauksen avulla. Toivottavasti taakse ovat jääneet ajat, jolloin pallovalaisimen valosaaste heijastuu ympäristöön, jopa avaruuteen saakka. Valaisin käyttötarkoituksen mukaan Valaisinta valittaessa kannattaa todella miettiä valaistuksen käyttötarkoitus. Kohdevalaisimilla ja valon kohdentamisella saavutetaan useimmiten paras lopputulos. Valaistuskohteita voivat olla portaat ja muut kulkuväylät, seinät, puut ja pensaat sekä vaikkapa altaat tai muut vesiaiheet. Valaistuksen tarkoituksena on luoda myös hiukan dramatiikka puutarhaan. Valon värillä on väliä Valon värilämpötilalla on merkitystä. Halutaanko luoda tunnelma lämpöisellä vai kylmällä valolla. Yllättävää kyllä kylmät värit sopivat hyvin kohdevalaistukseen ja erityisesti talvivalaistukseen. Joulunajan valot ovat jo hyvin yleisiä. Ehkä niissä Valaistus luo puutarhassa tunnelmaa. Valaistu kohde kiinnittää katseen tiettyyn voidaankin vähän leikitellä ja käyttää kohteeseen, jota halutaan korostaa. Valolla on eri aikoina erilainen vaikutus. lyhyen aikaa monivärisiäkin ratkaisuja. Pihan ja puutarhan muun ajan valaistuksessa moniväristen valojen käytössä kannattaa käyttää suurta harkintaa. Hyvin suunniteltu Valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan käyttää alan asiantuntijoita. Mikäli omat kyvyt eivät riitä ratkaisemaan toiveiden toteutumista, näin kannattaakin menetellä. Hyvin suunniteltu säästää toteutuksessa kustannuksia. Toinen vaihtoehto on omatoimisuus niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin ottaen kuitenkin huomioon sen mitä itse saa tehdä. Hiukan karrikoiden sanottuna toteuttaminen on yhtä helppoa kuin kasvien istuttaminen puutarhaan. Teknisten ratkaisujen monipuolistuessa voidaan helpommin vaihtaa valaisinten sijaintia ja siten oman tekemisen kautta oppii löytämään yhä toimivampia ratkaisuja. Kohtuudella valaistus on pihan ja puutarhan jatkuvaa muutosta – koskaan ei tule aivan valmiiksi. Muista kuitenkin: Yllä oleva kohde näyttää pimeässä illassa aivan erilaiselta, kun valo rajaa kohteen jyrkemmin. Valaistu alue pimeän keskellä synnyttää turvallisuuden tunteen. Tunnelma on kuin astuisi pimeästä valaistuun huoneeseen. ”Verkkovirralla toimivien kiinteiden sähkölaitteiden asentaminen kuuluu sähkömiehen työhön.” Energiakustannukset kohtuullisiksi Led-valaisimet ovat tuoneet pihan ja puutarhan valaistuksen energiakustannukset jo varsin siedettävälle tasolle. Niiden hankintahintakin on tullut reippaasti alaspäin ja tehot kasvaneet. Kaikkien valaisimien kohdalla on varmistuttava, että ne soveltuvat kosteusluokitukseltaan ulkokäyttöön. Varsin käyttökelpoista tekniikkaa ovat ajastimet sekä kaukosäädettävät ja himmennettävät valaisinratkaisut. Tunnelmaa ja turvallisuutta puutarhaan Yleisvalaistuksen lisäksi valaistuksella on tarkoitus lisätä tunnelmaa ja viihtyisyyttä. Tällöin onkin mietittävä miten valaistus suunnitellaan ja toteutetaan niin, että vältytään virheratkaisulta. Esille nousee eritoten valaistuksen määrä ja kohdenta- Valonlähteen ei ole tarkoitus olla häikäiminen. Pihan ja puutarhan valaistuksessa sevä. Keinotekoinen täysikuu saattaa tulee välttää valon liiallista käyttöä. ärsyttää lähiympäristössä. Valaistuna talvinen puutarha on rauhoittava. Ikkunasta katseltuna ulkona oleva luminen puutarha näyttää aivan satumaailmalta. Talvella valaistukseen voi käyttää kylmempää valon värisävyä kuin kesävalaistuksessa. Sivu 12 Jyväskylän Piha– ja Puutarhasanomat Itä-Suomessa ihasteltua 2014 Teksti ja kuvat: Marjatta Uosukainen Mies ja hänen maisemansa. Anssi Krannila rakkaan kotijärvensä rannalla. Hellettä riitti Kuopioon asti. Kuopiossa taivas aukeni. Vettä riitti. Erkki Oinonen itseään isommissa jalanjäljissä. Joensuussa Botanian kukkaloistoa. Heikkisen kukkatalon kasvivalikoimaa Kesän kuumin retki 2014 Kuopion Saaristokaupunki oli uudenlaista kaupunkirakentamista parhaimmillaan Kuopion upea rantapuisto ihastutti istutuksillaan ja tilankäytöllään. Puisto oli selvästi tehty viihtymistä, rauhallista oleskelua, kuntoilua tai vaikkapa romantikkoja varten. Mikkelin jälkeen alkoi jo nälkäkin kurnia. Linja-auton mittarin mukaan ulkolämpötila näytti tässä vaiheessa olevan 32 ⁰C. Hiki virtasi ja vettä kului. Nautimme herkullisen kasviskeittolounaan Mari Mörön kotipaikalla Mörönperällä. Lounasta ennen saimme runollisen puutahan esittelyn. Jyväskylän Puutarhaseuran retki suuntautui Itä-Suomen. Ensimmäinen kohteemme oli Hirvensalmen taimisto, jossa seuramme oppaina olivat sekä taimiston isäntä Teppo Kaarniemi että itse omenatohtori, puutarhaneuvos Anssi Krannila. Saimme tutustua myös Anssin omaan kotipuutarhaan, joka sijaitsee Iltapäiväkahvit kävimme nauttimassa aivan taimiston yhteydessä. Valamon luostarissa, jossa oli myös vaEnsimmäisten taimihankintojen jälkeen paa tutustuminen luostarialueen istutuksuuntasimme kulkumme Mikkeliin, jossa siin. Valamosta jatkoimme Joensuuhun, bussimme parkkeerasi Kenkäveron enti- jossa majoituimme Hotelli Kimmeliin. sen pappilan parkkipaikalle. Lähietäisyy- Sunnuntaiaamun valjetessa suuntasimdellä sijaitsee Mikkelipuiston pysyvä puu- me paikalliseen pääkohteeseemme Kastarhanäyttely. Näyttelyalueen reunassa vitieteelliseen puutarhaan Botaniaan. tutustuttiin suomalaisia alppiruusulajik- Kasvihuoneissa koimme todellista trokeita esittelevään alppiruusupuistoon. piikkia, ihastelimme upeita perhosia ja Rantapuiston hieno yksityiskohta oli riippakoivun alla oleva penkki lepohetkiä varten . syntyipä kilpalaulu papukaijankin kanssa. Helteessä ja yhä kuumemmassa auringossa viihdyttiin myös avomaalla, jossa istutukset kukkivat loisteliaasti. Aika kului nopeasti ja ennen puoltapäivää suuntasimme kohti Kuopiota. me asiantuntevan katsauksen sen suunnitteluun ja asuinalueiden kehitykseen ja tietysti maisemointiin. Olimme jo tässä vaiheessa kateudesta vihreinä Kuopiolaisille. Kuopio kaatosateella ja sateen jälkeen Viimeisenä kohteena Kuopiossa oli keskustan lähellä oleva rantapuisto. Alue kelpaa puistorakentamisen malliksi kautta Suomen niemen! Helle alkoi uhkaavasti kehittää mahtavia ukkospilviä ja kaatosade tuntui uhkaavan suunniteltua kaupunkikierrostamme. Ei kuitenkaan mitään hätää! Erinomainen oppaamme, Kuopion entinen kaupunginpuutarhuri Erkki Oinonen ei antanut ukonilman kaatosateineen haitata kaupunkinsa puistojen esittelyä. Kiersimme ensin sadetta vältellen linja-autolla kaupungin keskustaa ja sitten suuntasimme upeaan Saaristokaupunkiin, jossa saim- Kuopion rantapuisto Iltapäivän päätteeksi viihdyimme vielä pari tuntia Heikkisen kukkatarhassa Kuopiossa. Siellä viimeistään täydennettiin kasvihankintoja. Matkaseura oli mahtava. Kiitos kaikille osallistujille onnistuneesta matkasta! Ohje Jyväskylän puutarhaseuran taimenvaihtotapahtumiin Seuran tapahtumakalenterissa on joka vuosi pari kertaa kesässä taimenvaihtotapahtuma. tapahtumaan voi tuoda taimia, juurakoita tai vaikka siemeniä vaihdettavaksi tapahtumaan voi tulla mukaan vaikka itsellä ei olisi mitään vaihtoon tuotavaa vaihdosta voi myös ottaa kasveja vaikka ei olisi tuonut itse mitään paikalle vaihdosta voi ottaa kasveja niin paljon kuin omatunto kestää kuitenkaan niitä rohmuamatta Emännän/isännän ohjeet järjestä pihaasi vaihtotaimille tarpeeksi iso alue (esim. 5x10m) tai useampia pienempiä, johon sopivat kasvilaatikot, pussukat ja itse taimenvaihtajat jos haluat, voit peittää alueen esim. pressuilla, tapahtumasta koituu väistämättä hieman kasvi- ja multasotkua alueelle jos pihaan jää tapahtuman jälkeen vielä vaihtokasveja, ne voit pitää tai hävittää itse on täysin jokaisen emännän tai isännän asia, haluaako tarjota vieraille jotain ehkä kuitenkin mehulasillista tai kahvikupposta voisi harkita, pakollisia tarjoamiset eivät ole Taimen vaihtajan ohjeet jos mahdollista, laita vaihtotaimesi ja -juurakkosi mullan kanssa purkkiin, kastele jos esim. juurakoita ei pysty laittamaan astiaan, kastele ne ja laita muovipussiin/kassiin niin, että aurinko ei pääse missään vaiheessa tuhoamaan kasvien juuria merkitse kasveihin jollakin tavalla (tikku tai vaikka lappunen), mikä kasvi on kyseessä mielellään tiedoista pitäisi myös sel- vitä, kuka kasvin on tuonut vaihtoon tällöin kasvin ottaja saa halutessaan tietää kasvin alkuperän ja siihen ehkä liittyvän tarinan tautisia tai tuhohyönteisten vaivaamia taimia ei pidä tuoda vaihtoon poista taimista mm. lehtokotilot ja niiden munat ilmoita myös, onko pihassasi lehtokotiloita kotilot ovat nykyisin niin yleisiä myös keskisuomalaisissa pihoissa, että niiden esiintyminen ei ole este kasvien tuomiselle vaihtoon Numero 13 Sivu 13 Säästele myös puutarhassa Teksti : Puutarhaneuvos Aarno Kasvi Säästä, säästä, säästä kuulee joka puolelta, kun ajat ovat niukat ja kansa yrittää päästä menojensa herraksi. Vaikka se vaikeaa onkin, kun kaikki laskut kasvavat sitä mukaa kun saat pihistettyä joistakin menoista, seuraavat laskut ovatkin jo jostain kummasta syystä suurempia kuin entiset. Säästökohteita puutarhassa Paljon jokainen puutarhan ja suuremman tontin omistaja voi toki tehdä menojen vähentämiseksi omalta osaltaan tontin kasvillisuuden hoidossa. Tontit ovat yleensä Suomessa paljon suurempia kuin Euroopassa, maaseututaajamissa vielä suurempia kuin kaupungeissa – ja säännöllisesti huonommin hoidettuja. Olen nähnyt kalliita istuttavia ruohonleikkureita ruohonpintojen hoidossa, eikä nurmikkoa voi silti juuri kehua. Ainakaan niitä ei voi verrata Englantilaisiin pihoihin, joita näin kun kävin äskettäin tuttavani häissä Lontoossa. Nurmikot ajansyöppöinä Usein syynä on liian repaleiseksi ja sokkeloiseksi tehty piha ja puutarha, sekä epätasainen muhkurainen nurmikon pohja. Nurmikoilla on niin runsaasti pientä pensasta, pionia, puskaa, (ns. hauvanhautoja) luonnonkiveä, kantoa, isoista puista puhumattakaan, ettei moderni ruohonleikkuri pääse koskaan näyttämään mitä sillä voidaan tehdä. Leikkuuajo on yhtä kaasuttamista ja pakittamista sekä siksakkaamista yritettäessä saada joka korsi lyhennettyä kerran viikossa. Kuluu bensaa ja leikkaajan ajoaikaa. Lisäksi leikkurin terät tylstyvät esiin pistävissä kivissä ja kannoissa, jotka löytyvät joka kerta leikattaessa. Puhumattakaan aina vain mehukkaammista kirosanoista, kun voimansiirtoremmi suistuu pois päältä jatkuvien töyssyjen takia. Työ, joka pitäisi olla nautinto ja puutarhan esteettisten arvojen esiin tuomista, onkin koneen korjaamista ja huonoa työn tulosta. Koneet on yksinkertaisesti tehty Saksan ja Englannin tasaisille nurmikentille. Ne eivät sovellu jyrkille rinneluiskille kuten meillä eikä nurmikoille, jotka on täytetty erilaisilla pysteillä ja kukkaruukuilla pitkin nurmikkoa estämään ruohonleikkurin toimintaa. Kivet ja kannot syövät teriä va ajoissa, että säästytään suuremmilta vahingoilta. Aikaisin kevättalvella sisälle tuppaavat pienet mustat muurahaiset ovat usein merkki siitä, että kuivatus kivijalassa ei toimi kunnolla. Nurmikonleikkuu yksinkertaistuu, kun poistat salakarit nurmikostasi. Siirrä tarpeettomat pikkukasvit nurmikolta niitä varten tehtyyn penkkiin. Kaiva kannot näkyviin sen verran kaulastaan että voit moottorisahalla katkaista ne hieman ruohokentän pinnan alapuolelle lahoamaan, tai peitä pienellä multakummulla jonka yli voi varovasti ajaa leikkurilla. Sienirihmasto mädättää kannon parissa vuodessa. Kesän lämpö kuivattaa rakenteet Ota leka ja kivitemmi, jolla voit pienentää nurmikosta esiin pistävää terävää kivensyrjää, jos et saa kiveä muuten poistettua sen suuruuden takia. Jopa isoja koristepensaita voidaan helposti siirtää toiseen paikkaan tontilla, ruohopinnan hoidon helpottamiseksi. Turun kasvitieteellisessä puutarhassa teemme sitä tavallisella maataloustraktorilla ympäri vuoden. Kuumana kesänä voi sopiva varjostus olla paikallaan, mutta oksat, jotka ovat katossa tai seinissä kiinni, on aina poistettava ajoissa. Jopa kattotiilet hapertuvat, jos ne ovat jatkuvasti kosteita sammalen ja varjostavan vaahteran alla. Leikkuutunnit, koneen korjaustunnit ja varaosien hankinta-aika jää vähäiseksi, jos leikkuria käytetään järkevästi. Tähän kuuluu tietysti aina koneen alustan putsaus, terien huolto, teroitus ja ehkä vaihto uusiin jos käyttö on ollut rajua ja tontti epätasainen. Kasvillisuus ja kiinteistö kokonaisuus Nurmikonleikkuusta ja leikkurin hoidosta säästyvän ajan voi käyttää muihin pihan askareisiin kuten kiinteistön huoltoon. Jos vaikka koristepuu on liian lähellä seinää tai kasvanut jo liian suureksi, on se syytä poistaa ajoissa. Puut, jotka täyttävät vesirännit kesäisin lehdillä kasvattavat myös juuriaan talon salaojitukseen nostaen pohjavettä alavilla tonteilla. Ei niin tiivistä likavesiputken liitosta ole vielä keksitty ettei lehtipuun juuri pääse liitoksesta sisään. Pajut, jalavat ja poppelit ovat syväjuurisia puita, jotka jo kerran kaivetussa maassa hakeutuvat helposti viemäreihin myös muoviputkien sisälle. Silloin vesi nousee kivijalassa aiheuttaen mahdollisesti homevaurioita rakenteisiin. Usein pienikasvuiseksi ajateltu koristepuu kasvaakin valtavaksi ja on poistetta- Jo kuningas Kustaa Vaasan ajoista lähtien isot lehtipuut typistettiin latvattomiksi niin, että kesän lämpö pääsi puutarhaan täydellä voimalla. Talot kuivuivat kesän helteellä ja mahdolliset sienirihmastot ja sammaleet kuolivat katoilla. Nyt annetaan puiden varjostaa aivan liikaa sekä kivi- että hirsirakenteisia talojen seiniä ja kattoja. välein. Pohjaveden hallinta on oltava kunnossa. Myös pintavesien poistuminen tontilta ja kasvimailta on meidän ilmastossa ehdoton asia, joka on hallittava. Vesiasioissa apuun on pyydettävä joku osaava tontinhoitaja, jos itse ei hallitse asiaa. Viimeinen, mutta silti tärkeä asia omalla tontilla on oikea leikkausaika ja -tapa sekä hyötykasveille että koristekasveille. Muista, kun joskus myyt torppaasi, hoidettu ympäristö nostaa talon arvoa huomattavasti ja kaupat syntyvät nopeasti. ◊ Kasvualustat ja suojaukset Ota pihan ja tontin hoito voimistelun kannalta. Jos viljelet hyötykasveja, tarvitset hyvän peltomaan vihanneksille ja jos viljelet talven tarvetta varten hedelmiä, luumuja ja marjoja pakastukseen, niin tontilla on oltava suoja-aita lisälämmön keräämiseksi arkojenkin lajien viihtymistä parantamaan. Aita pitää myös peurat ja rusakot loitolla ja takaa vuosittaisen sadon. Kulkuväylät kuntoon Käytä aina karkeaa kivimurskaa pihakäytävien ja auton parkkipaikan päällystämiseen. Karkea kivimurska laskee paikalleen jyrättynä sateen helposti lävitseen maahan. Se myös kuivuu nopeammin kuin hienompi kiviaines. Jos kulkukäytävien alusta on oikein tehty, pysyy sama kivimurska vuosikausia siistinä, vain joitakin rikkakasveja voi esiintyä. Mitä kaltevampi tontti, sitä tärkeämpi on hyvin jyrätty karkeasorainen parkkiruutu, jotta vesi valuu heti läpi pohjamaahan. Hyvät kulkuväylät helpottavat kesät talvet myös työskentelyä puutarhassa. Puutarhanhoitajan abcd Neljä asiaa jotka jokaisen pihan ja puutarhan hoitaja täytyy tietää. Ylläpitokalkitus tontilla ja varsinkin hyötymaassa tulee tehdä noin kolmen - neljän vuoden Arno Kasvi puutarhaneuvos, entinen Turun ja Uppsalan yliopistollisten kasvitieteellisten puutarhojen ylipuutarhuri. ◊ Sivu 14 Suosi ammattitaitoa! KIITÄMME LEHDESSÄMME ILMOITTANEITA Lue lisää Jyväskylän Puutarhaseuran verkkosivuilla www.jyvaskylanpuutarhaseura.fi OK PENSASMUSTIKOITA Myös itsepoimintana 040‐831 3240 Rauli Vepsäläinen Kiurunkuja 6, 41350 Laukaa as. TAIMIPIHASTA TAIMI PIHAAN ! Hyviä taimia on ilo istuttaa – oikeita neuvoja helppo noudattaa ! Tervetuloa! ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-16 OK sama OK Numero 13 Kysy osaajilta! Sivu 15 Jyväskylän Puutarhaseura ry:n tapaa messuilla Paviljongissa 6.-8. 3. 2015. Seura myy messuosastollaan mm. Jyväskylän kaupunkihistoriaa käsittelevää kirjaansa Pikkukaupungin Pihoja– ja Puistoja NYT messutarjouksena 8 €/kpl Vihersuunnittelua, neuvontaa, rakentamista ym. VIHERSUUNNITTELU AHONEN  PIHASUNNITELMAT  NEUVONTAKÄYNNIT Puh. 0400 344 811 Helena Ahonen-Tarkiainen www.viherahonen.fi Pihaneuvonta Eeva Kortepuro - pihasuunnittelua -pihaneuvontaa Piipanniementie 20 41450 Leppälahti 040 8211530 eeva.kortepuro@pihaneuvonta.net www.pihaneuvonta.net Jyväskylän Puutarhaseura ry. kiittää kaikkia lehdessä ilmoittaneita yrityksiä. Tätä lehteä painetaan 6500 kpl. Sitä jaetaan Jyväskylän Rakennus– ja Talotekniikkamessuilla kävijöille ilmaisjakeluna sekä seuramme noin 500 jäsenelle. Toimitamme autokuormittain Viljavuuspalvelu Oy:n tutkimaa HYVÄÄ MULTAA Lehdessämme ilmoittaneet yritykset saavat linkin seuramme verkkosivuille osoitteeseen www. Jyvaskylanpuutarhaseura.fi Tilaukset: 0400 - 642 896 Juha Holm Maansiirto Veljekset Holm Oy Puh. 0400-679 377 Jyväskylän Puutarhaseura ry. Jyväskylän Puutarhaseura ry. 119. toimintavuosi Jyväskylän Puutarhasanomat Päätoimittaja: Marjatta Uosukainen Taitto ja toimitus: Marjatta Uosukainen, Pauliina Alm, Enni Mertanen, Riitta Peräinen ja Johannes Verasdonck Ilmoitukset: Pauliina Alm, Jouko Hyytiäinen, Hannu Liimatainen, Enni Mertanen Marjatta Uosukainen Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki painosmäärä 6500 kpl ISSN 2341-9237 Puutarhasta pitää osata myös nautiskella. Puutarhaseuralaiset löysivät Itä-Suomen retkellä kesällä 2014 Joensuun Botania kasvitieteellisestä puutarhasta viehättävän varjoisan levähdyspaikan. Katos oli rakennettu istuskelua varten—vai olikohan se pystytetty kärhöjen tukirakenteeksi? Oli miten oli, upeiden kukkivien köynnösten varjossa oli rauhoittava levähtää ja kokea pieni paratiisi maan päällä. Kuva: Marjatta Uosukainen Jyväskylän Puutarhaseuran tapahtumakalenteri vuonna 2015 Kesäkauden ulkopuolella kokoonnumme sunnuntaisin klo 16.00 Viherlandian kokoustilaan Viherniekkaan. Kesäaikana retkeilemme kiinnostavissa puutarhakohteissa sekä käymme vuoroin vieraissa ns. pihakävelyillä muiden puutarhaharrastajien pihoissa. Lisätietoja tapahtumista saat seuran jäsenkirjeistä ja kotisivuiltamme www.jyvaskylänpuutarhaseura.fi Rakentaminen ja Talotekniikka 2015-messut, Jyväskylän Paviljonki. Hannu Liimatainen Ti 14.07 klo 18.00 Pihakävely yksityispihassa Leppävedellä Su 22.03 klo 16.00 Luento ”Puutarhan talvikäyttö”, Viherlandia. Kansainvälisen lumen- ja jäänveistoliiton presidentti Juhani Lillberg La 18.07 Retki Turkuun ja Naantaliin La 28.03 Retki Helsinkiiin valtakunnalliselle ”Kevätpuutarha 2015 messuille” Ti 04.08 klo 18.00 Pihakävely yksityispihassa Heinälammella Su 19.04 klo 16.00 Luento ”Varjon perennat”, Viherlandia. Puutarhaopettaja Seija Lehtinen La 15.08 Retki Pietarsaaren seuduille 14.-17.05 Puutarhamatka Viroon La 22.08 Retki Turkuun Puutarhaliiton paikallisyhdistysten tapaamiseen Su 24.05. klo 16.00 ”Lehtokotiloilta”, Viherlandia. Alustajana lehtori Päivi Korpivaara Ti 25.08 klo 18.00 Pihakävely yksityispihassa Myllyjärvellä La 13.06 Retki Kotkaan ja Mustilaan Elimäelle Ti 08.09 klo 18.00 Pihakävely ja taimenvaihto Kuokkalanpellolla Ti 16.06 klo 18.00 Pihakävely ja taimenvaihto yksityispihassa Vaajakoskella Su 20.09. klo 16.00 Luento ”Kokemuksia kotipihan luonnonmukaisesta kasvinsuojelusta”, Viherlandia.Puutarhuri Marja Kupari, Kotivihreä Su 28.6 Valtakunnallinen Avoimet puutarhattapahtuma Su 25.10 klo 16.00 ”Kasvikuvailta”, Viherlandia. Puutarhuri Matti Lahtinen Ti 07.07 klo 18.00 Pihakävely yksityispihassa Leppävedellä Su 29.11. klo 16.00 Luento ”Minun ruusuni”, Viherlandia. Pirjo Rautio, Suomen ruususeura ry. - Yhteistilaisuus Ruususeuran kanssa Pe - Su 06-08.03. Verkkosivut: www.jyvaskylanpuutarhaseura.fi