1. No category

28.1.2011
Aseptiikka
suunhoitoyksikössä
Salla 3.2.2011
Jaana Alapulli
shg (AMK), erik. (infektioiden ehkäisy ja hoitotyö)
jaana.alapulli@elisanet.fi
1
Taudinaiheuttajat
•
•
•
•
•
Bakteerit
Virukset
Sienet
Alkueläimet
Prionit
Jaana Alapulli 3.2.2011
2
Miten taudinaiheuttajat tarttuvat?
Tartuntatiet
• Kosketustartunta
• Välineen välityksellä
• Ilmateitse
• Vektorin välityksellä
Tartuntatavat
• Kosketustartunta
• Pisaratartunta
• Ilmatartunta
• Tartunta veriteitse
Jaana Alapulli 3.2.2011
3
1
28.1.2011
Infektion syntyyn vaikuttavia
tekijöitä
• Mikrobi
– Invaasio, adherenssi
– Patogeenisuus
– Virulenssi
– Lisääntymiskyky
• Tartuntatapa
• Isännän vastustuskyky
– Synnynnäinen ja hankittu immuniteetti
Jaana Alapulli 3.2.2011
4
Suun terveydenhuollon
erityispiireteitä, mm.
• Toimenpiteiden runsas lukumäärä ja
invasiivisuus
• Aerosolin muodostus
• Toimenpiteen kulun muuttuminen (esim.
paikkaus  juurihoito) toimenpiteen
aikana
Jaana Alapulli 3.2.2011
5
Aseptiikka ja suun terveydenhuolto
• Myös lainsäädäntö ja viranomaisohjeet
velvoittavat, mm.:
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
• Tartuntatautilaki
• Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista
• Työturvallisuuslaki
• Steriloinnin valvonta - standardit ja
viranomaisohjeet
• Painelaitelaki
Jaana Alapulli 3.2.2011
6
2
28.1.2011
Tavanomaiset varotoimet suun
terveydenhoitotyössä
•
•
•
•
•
Käsihygienia
Asianmukainen suojainten käyttö
Pintadesinfektio ja vastaanoton siisteys
Pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen
Toimiva välinehuoltoprosessi ja oikea
instrumenttivalinta
• Hygieeniset työtavat
Tavanomaiset varotoimet koskevat jossain
määrin koko henkilökuntaa ja niitä
noudatetaan koko työvuoron ajan
Jaana Alapulli 3.2.2011
7
Aerosolin muodostus
• Aerosolin muodostus = välillinen
kosketustartuntariski (esim. MRSA), mikäli
aseptiikan taso ei ole riittävä!
Jaana Alapulli 3.2.2011
8
Aerosoli hammashuollon
ongelmana
• Aerosoli leviää laajalle hoitohuoneessa
– Aerosolikontaminaatio suurempaa 1,5 m
etäisyydellä kuin potilaan välittömässä
läheisyydessä
– Potilasvaihtopyyhintä tehokas
Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64:76-81.
Jaana Alapulli 3.2.2011
9
3
28.1.2011
Aerosoli hammashuollon
ongelmana
• Koneellinen hammaskivenpoisto tuottaa
aerosolia enemmän kuin korjaava hammashoito
Bennett et al 2000
• Korjaavan hammashoidon huoneissa aerosolin
muod. runsaampaa kuin verrokkihuoneissa
(parodontologia + ortodontia), joissa ei käytetty
aerosolia muodostavia instrumentteja
Rautemaa et al J Hosp Infect. 2006; 64:76-81.
• Gram+ kokit valtakasvuna
Al Maghlouth et al J Contemp Dent Pract. 2004;5:91- 100, Rautemaa
et al J Hosp Infect 2006; 64:76-81.
Jaana Alapulli 3.2.2011
10
Käsien desinfiointi
• Vaihtuvan mikrobiflooran poistaminen
• Pysyvän mikrobiflooran vähentäminen
– Kirurgista toimenpidettä edeltävä käsidesinfektio
• Käsidesinfektio nopeampi, tehokkaampi ja
ihoystävällisempi verrattuna vesisaippuapesuun
1) Cardoso et al Am J Infect Control 1999; 27: 327-31.
2) Zaragosa et al. Am J Infect Control 1999; 27: 258-61.
3) Kohn et al. Guidelines for infection control in dental health-care settings
2003. Centers for Disease Control and prevention. MMWR Recomm Rep
2003; 52: 1-66.
4) World Health Organization Guidelines on Hand Hygiene in Health Care.
First Global Patient Safety Callenge Clean Care in Safer Care. World Health
Organization 2009.
Jaana Alapulli 3.2.2011
11
Käsien desinfiointi
• Käsihuuhdetta otetaan riittävästi kuiviin
käsiin ja hierotaan kunnes kädet kuivuvat
• Käsihuuhdetta levitetään kyynärtaipeisiin
saakka
• Aineen lisäksi mekaaninen liike vaikuttaa
• Likaiset kädet pestään vedellä ja
saippualla
Jaana Alapulli 3.2.2011
12
4
28.1.2011
Milloin käsihuuhdetta?
•
•
•
•
•
•
•
Ennen ja jälkeen potilaskontaktin
Ennen ja jälkeen tietokoneen käytön, jos
näppäimistöä ja hiirtä ei desinfioida jokaisessa
potilasvaihdossa
Ennen ja jälkeen suojainten pukemisen
Suojainten riisumisen jälkeen
Työvaatteiden vaihdon yhteydessä
Työpisteeseen tultaessa ja sieltä poistuttaessa
Kontaminoituneiden pintojen koskettamisen
jälkeen
Jaana Alapulli 3.2.2011
13
Käsihygieniasta yleisesti
• Käsikorut ja rannekello estävät
käsihygienian toteutumisen
• Lyhyet kynnet
• Vaalea ja tasainen kynsilakka
– Uusitaan päivittäin
• Rakennekynnet kielletty
Jaana Alapulli 3.2.2011
14
Suojakäsineiden käyttö
• Suojakäsineet puetaan aina desinfioituihin,
kuiviin käsiin
• Suojakäsineillä ei saa kosketella ovenkahvoja,
tietokoneen näppäimistöä, omia suojaimia tai
työvaatteita ym.
– nämä pinnat eivät ole riittävän puhtaita, jotta samoilla
käsineillä voisi jatkaa potilastyötä
Jaana Alapulli 3.2.2011
15
5
28.1.2011
Suojakäsineiden käyttö
• Kontaminoituneet käsineet levittävät mikrobeja
kosketuskohtiin
– Koskettele käsineillä vain niitä pintoja, jotka
desinfioidaan potilasvaihdossa
• Suojakäsineitä ei saa pestä tai desinfioida
• Käsineet valitaan työtehtävän, standardien ja
asianmukaisuutta osoittavien testitulosten
perusteella
• Vinyylikäsine ei sovellu suun
terveydenhuoltotyöhön
Jaana Alapulli 3.2.2011
16
Jaana Alapulli 3.2.2011
Suojakäsineiden käyttö
• Koskettaessa potilaan verta, eritteitä,
limakalvoja, rikkoutunutta ihoa
• Koskettaessa kontaminoituneita pintoja
• Käsiteltäessä kemikaaleja
• Eli aina potilastyössä ja potilasvaihdossa,
kun kosketaan kontaminoituneita pintoja,
instrumentteja tai desinfektioaineita
17
Jaana Alapulli 3.2.2011
Tavanomaisten suojainten
pukeminen
1.
2.
3.
4.
Käsihuuhde
Maski + silmäsuoja
Käsihuuhde
Suojakäsineet
18
6
28.1.2011
Jaana Alapulli 3.2.2011
Tavanomaisten suojainten
riisuminen
1.
2.
3.
4.
Käsineet
Käsihuuhde
Maski + silmäsuoja
Käsihuuhde
19
Maskin ja suojalasien käyttö
•
Kaikissa toimenpiteissä
• Maski kertakäyttöinen
• Maski poistetaan
•
•
viimeistään potilastyön päättyessä,
tarvittaessa kesken potilastyön
tarvittaessa kun poistutaan omasta
hoitoyksiköstä
Jaana Alapulli 3.2.2011
20
Maskien ja suojalasien käyttö
•
Omat silmälasit riittämättömät
suojaamaan silmiä aerosoleilta ja
roiskeilta
• Maskia ja laseja ei saa kosketella
suojakäsineillä potilastyön aikana
– suojakäsineet pois, käsihuuhde ja uudet
suojakäsineet, jos maskia tai laseja
joutuu kohentamaan
Jaana Alapulli 3.2.2011
21
7
28.1.2011
Muutama vinkki
pintadesinfektioaineiden käytöstä
• Säilytä taitokset ja desinfektioaine kaapistossa, poissa
aerosoliroiskeista
• Pidä des.ainepullot ja mahdolliset kostutettujen taitosten
astiat aina suljettuina
• Kostuta taitokset tarpeen mukaan, esim.
potilasvaihdossa
• Taitokset on hyvä käyttää saman päivän aikana, mikäli
ne kostutetaan etukäteen (poikkeus ns. sangot ja
des.ainepurkit, jota voi käyttää pidempään)
• Taitosastioiden ja des.ainepullojen säännöllinen
desinfiointi
Hoitohuoneen siisteys
• Pidä avonaiset pinnat aina tyhjinä
– puhdistettavuus
– pölyttömyys
– vain yhden potilaan hoitoon tarvittavat
välineet esillä
– kaapistot kiinni, käsinelaatikot,
desinfektioainetaitospurkit ym kaikki
mahdollinen kaapistoissa
Jaana Alapulli 3.2.2011
23
Hoitohuoneen siisteys
• Tietokoneen näppäimistö ja hiiri
– Katkaise tartuntatie!
Jaana Alapulli 3.2.2011
24
8
28.1.2011
Potilasvaihto
• Käytä potilasvaihdossa aina
asianmukaisia suojakäsineitä
– Pintadesinfektio puhtailla käsineillä
• Potilastyön aikana pinnoilla olleet
tarveaineet ja välineet:
– Kertakäyttöiset: jätteisiin
• Myös osittain käytetyt paikka-ainekapselit
– Monikäyttöiset: välinehuoltoon tai
pintadesinfektio
Jaana Alapulli 3.2.2011
25
Potilasvaihto
• Monikäyttöiset instrumentit välinehuoltoon
– Kannellinen laatikko, jossa instrumenttikori
– Saranat ja nivelet avataan hoitohuoneessa
– Instrumenttikoreja ei saa täyttää liian täyteen
– Tarvittaessa geeli instrumenttien päälle
– Instrumenttien liotusta ei suositella
Jaana Alapulli 3.2.2011
26
Potilasvaihto
• Aerosoli ja roiskeet leviävät, mutta
potilasvaihdossa desinfioidaan yhä vain
unitin, instrumenttikaapistojen ja
pienlaitteiden ne kohdat, joihin on koskettu
tai saatetaan koskea myöhemmin sekä
mahdolliset tarveainepurkit
Jaana Alapulli 3.2.2011
27
9
28.1.2011
Jaana Alapulli 3.2.2011
Ns. loppusiivous
•
•
•
•
Millainen aine käytössä?
Jääkö siitä pinnoille jäämiä?
Puhdistaako se? Desinfioiko?
Puhdistava vaikutus ok, ei tarvitse
välttämättä desinfioida, sillä tavanomainen
potilasvaihto tehdään enne loppusiivousta
• Pintojen puhdistus esim. kerran viikossa
– mikrokuituliina + vesi
– kertakäyttöliina + neutraali tai heikosti
emäksinen yleispuhd.aine
28
Hoitohuoneen ”talkoopäivä”
• Kaapistot ja tarveainepakkaukset ym
puhdistetaan ja desinfioidaan
• Avosteriloidut välineet lämpödesinfektioon
ja autoklaaviin
• Desinfioidut välineet lämpödesinfektioon
• Kaapistojen instr. tarjottimet
lämpödesinfektioon
Jaana Alapulli 3.2.2011
29
Unitin vesi
tartunnanlähteenä?
Jaana Alapulli 3.2.2011
30
10
28.1.2011
Jaana Alapulli 3.2.2011
Unitin vedenlaatu
• Vastattava laadultaan juomavettä
– max 100 pmy / ml
• Käytännössä voi olla jopa satoja tuhansia pmy /
ml…
– Gram+ ja gram- bakteereja (valtakasvu), viruksia,
sieniä
– Jopa suun normaaliflooraa!!
• Hidas laminaarivirtaus, vesi lämmintä ja seisoo
yön ajan
• Biofilmin muodostuminen
31
Unitin vedenlaatu
• Aerosolin ja roiskeiden leviäminen
• Henkilökunnan altistuminen (Legionella
pneumophila)
• Riski immuunipuutteiselle potilaalle
(Pseudomonas aeruginosa)
1) Walker et al. Appl Environ Microbiol 2003; 69: 3327-32
2) Dutil et al. Environ Microbiol 2007; 11: 2836–43
3) Szymanska Ann Agric Environ Med 2007; 14: 137-140 & 203-7
4) Walker & Marsh. J Dent 2007; 35: 721-30
5) Szymanska et al. Ann Agric Environ Med 2008; 15: 173-9
6) Coleman et al. J Appl Microbiol.
2009;106:1424-37
Jaana Alapulli
3.2.2011
32
Unitin veden juoksutus
• Lääkelaitoksen suositus unitin veden
juoksuttamiseksi, (ellei veden
puhdistussysteemiä käytössä)
• aamulla 3 min
• viikonlopun jälkeen 10 min
• potilasvaihdossa 30 s
• Veden desinfiointisysteemi käytössä –
noudata laitevalmistajan ohjeita
vedenjuoksutuksesta
Jaana Alapulli 3.2.2011
33
11
28.1.2011
Unitin vedenlaadun
parantaminen
• Pelkän veden juoksutuksen vaikutus
– Bakteerien määrä vähenee riippuen ajasta ja
unitista
– Ei vaikutusta muodostuneeseen biofilmiin
Jaana Alapulli 3.2.2011
34
Unitin vedenlaadun
parantaminen
• Tehokas unitin veden des.aine tehoaa
– bakteereihin vesifaasissa
– putkien ja letkujen pinnoille muodostuneeseen
biofilmiin
• Biofilmin irrotus tärkeää
Jaana Alapulli 3.2.2011
35
Unitin vedenlaadun
parantaminen
• Kemiallinen desinfektio
– Vetyperoksidipohjaiset aineet  tehoavat hyvin
sekä bakteereihin että biofilmiin
– Hypokloriitti, kloori  tehoavat hyvin sekä
bakteereihin että biofilmiin
– Klooriheksidiini, etanoli + klooriheksidiini 
huono teho biofilmiin
• Fysikaalinen desinfektio
– Superoksidoitu vesi  tehoaa hyvin sekä
bakteereihin että biofilmiin
Jaana Alapulli 3.2.2011
36
12
28.1.2011
Imulaitteiston huoltaminen
• ”Pesuaine” imureihin ja sylkykuppiin
– esim. kerran viikossa lounastauolla
– ei desinfioi
• Imuholkit potilaskohtaisia
• Imupäät ja sovitinkappaleet puhdistetaan
ja desinfioidaan instrumenttipesukoneessa
päivittäin
• Sihti kertakäyttöinen, vaihdetaan
vähintään viikoittain
Jaana Alapulli 3.2.2011
37
Imulaitteiston huoltaminen
• Kylmä vesi
– aamuisin
– potilasvaihdossa (kertakäyttömukista)
– ennen desinfiointia
• Desinfioiva aine imureihin ja sylkykuppiin
– päivän päätteeksi
– tarv. lounastauolla
Jaana Alapulli 3.2.2011
38
Imuletkut
• Letkujen vaihtaminen esim. kerran
viikossa, mikäli mahdollista
– letkut instrumenttipesukoneeseen
pesutelineeseen
• Imuletkut on hyvä hävittää vaihdon
yhteydessä, mikäli lämpödesinfektorissa ei
ole asianmukaista telinettä
– vaihtoväli? ekologisuus?
Jaana Alapulli 3.2.2011
39
13
28.1.2011
Jaana Alapulli 3.2.2011
VERIALTISTUS JA
VERITEITSE TARTTUVAT
VIRUSTAUDIT
40
Jaana Alapulli 3.2.2011
Viruksenkantajan tartuntavaarallinen
materiaali
 Veri ja seerumi
 Siemenneste
 Vaginan erite
 Nivelneste
 Keuhkopussin neste
 Sydänpussin neste
 Vatsaontelon neste
 Lapsivesi
 Selkäydinneste
 HIV - äidinmaito
• Muut veriset eritteet, esim. sylki
• (HBV: sylki tartuttavaa, virusmäärä kyllä
erittäin pieni  käytännön merkitys??)
41
Jaana Alapulli 3.2.2011
Hepatiitti B
• Pääasiallinen tartuntatapa Suomessa seksiteitse
• Voi tarttua myös ihon tai limakalvon läpäisyssä
(ruiskuhuumeet) tai äidistä lapseen
• Itämisaika 1 – 6 kk
• 95-99 % aikuisista paranee
– tartuttava max. puoli vuotta
• 1 %: fulminantti hepatiitti
• 5 % krooninen infektio
– voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään
42
14
28.1.2011
Jaana Alapulli 3.2.2011
Hepatiitti C
• Pääasiallinen tartuntatapa ruiskuhuumeiden
välityksellä
• Itämisaika 20 – 120 vrk
• 15 - 50 % paranee
– Jää kroonisesti vireemiseksi  periaatteessa ikuisesti
tartuttava
• 50 – 85 % krooninen hepatiitti
– 25 % normaalit maksa-arvot
– 75 % transaminaasitasot koholla
• voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään
43
HBV + HCV oireet
•
•
•
•
•
•
20 – 50 %:lla
HCV: oireet lievempiä
Keltaisuus
Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut
Lihas- ja nivelkivut
Uloste muuttuu vaaleaksi ja virtsa
tummaksi  epäily herää
Jaana Alapulli 3.2.2011
44
Hiv
• Pääasiallinen tartuntatapa seksiteitse tai
ihon tai limakalvon läpäisy, esim.
ruiskuhuumeet sekä äidistä lapseen
(ehkäistävissä)
– Myös äidinmaito tartuttavaa
Jaana Alapulli 3.2.2011
45
15
28.1.2011
Hiv
• Ensitauti
– 2 – 6 viikon kuluttua tartunnasta
– Flunssan kaltaisia oireita
– Kesto jopa 1-4 viikkoa
• Oireeton vaihe
• Oireinen infektio,mm.
• Pitkittynyt kuumeilu, imusolmukkeiden suureneminen
ja laihtuminen
• Aids, mm.
– Kaposin sarkooma, atyyppiset mykobakt.infektiot
Jaana Alapulli 3.2.2011
(seurannaistauteja)
46
Jaana Alapulli 3.2.2011
Potilaalla veriteitse tarttuva
virustauti
• Kuka voi olla tartuttava?
• Ei tartu aerosolin välityksellä
• Potilasta ei tarvitse hoitaa päivän
viimeisenä
• Verialtistusten välttäminen osa
tavanomaisia varotoimia
• Unitin kertakäyttöisiä muovisuojia ei
tarvitse eikä kannata käyttää
47
Jaana Alapulli 3.2.2011
Potilaalla veriteitse tarttuva
virustauti
• Hyvät potilasvaihtoon tarkoitetut
desinfektioaineet tehoavat myös viruksiin
oikein käytettyinä
• Erillisiä instrumenttien liotuksia ei tarvita
• Instrumentit voi pestä ja desinfioida
muiden instrumenttien kanssa
• Instrumentteja ei tarvitse viedä erikseen
suoraan välinehuoltoon
48
16
28.1.2011
Jaana Alapulli 3.2.2011
Verialtistus
• Tyypillistä hammashoitotyössä:
– Ontto neula
– Välineitä käsitellään instr.tarjottimella potilastyön
aikana
– Kirurgia tyypillisin toimenpide, jossa sattuu pisto- ja
viiltotapaturmia
• Riskiä lisää:
– Ikä < 24 v
– Työkokemusta < 4 v.
– Työpäivän pituus > 8 h.
Ilhan et al J Adv Nurs. 2006;56:563-8
49
Pisto- ja viiltotapaturmien
välttäminen
•
•
•
•
•
•
•
Kerro potilaalle mitä teet
Rauhallinen työtahti
Hyvä valaistus
Yksikätinen neulojen hylsytystekniikka
Riittävästi laskutilaa instrumenteille
Magneettimatot
Neulojen ja veitsenterien poistajat,
pidikkeet ja kerääjät
Jaana Alapulli 3.2.2011
50
Tartunnan todennäköisyys
pistotapaturmassa kun lähde viruksen
kantaja
• Hepatiitti B (HBV)
– HBsAg-positiivinen + HBeAg-positiivinen: 22 31 %
– HBsAg-positiivinen: 1 - 6 %
• Hepatiitti C (HCV): 0,4 %
• HIV: 0,2 %
Meurman O, Anttila V-J 2010: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta
Jaana Alapulli 3.2.2011
51
17
28.1.2011
HBsAg
HBcAg
HBeAg
HBsAb
pinta-antigeeni
ydinantigeeni
e-antigeeni
s-antigeenin
vasta-aine
HBcAb c-antigeenin
vasta-aine
HBcAb- IgM-luokan
IgM
vasta-aine cantigeeniä
vastaan
HBeAb e-antigeenin
vasta-aine
HBVNh viruksen genomi
HBV-infektio, tartuttava
Ei vapaana verenkierrossa
HBV-infektio, korkea tartuttavuus
Sairastanut tai rokotettu, ei
tartuttava
Sairastanut tai sairastaa, voi olla
tartuttava (HBsAg-posit.)
Tuore tai krooninen aktiivinen
infektio (myös HBsAg-posit.)
Ei ole e-antigeenia, mutta voi olla
s-antigeeni l. voi olla tartuttava
HBV-infektio, tartuttava
Toiminta verialtistustilanteessa
• Väline lävistää ihon, verta tai veristä sylkeä
roiskuu limakalvolle, rikkoutuneelle iholle tai
silmään
• Toimi rauhallisesti jottei vahinko toistu
• Puhdista altistunut alue huuhtelemalla
juoksevalla vedellä
• Käsihuuhde tai haude 2 min (ei limakalvolle
tai silmään)
• Älä purista tai painele aluetta ja sen
ympäristöä
Jaana Alapulli 3.2.2011
53
Toiminta verialtistustilanteessa
• Ilmoitus tapaturmasta työterveyshuoltoon
• Vakuutusyhtiön kaavake
Jaana Alapulli 3.2.2011
54
18
28.1.2011
Altistuksen jälkeiset toimet
• HBV:
• 24 h (-7 vrk) sisällä hyperimmunoglobuliini
• Samaan aikaan (-7 vrk) rokotussarja (0, 1,
2 ,12 kk)
• Rokotusvaste ei tiedossa: 1 rokoteannos
• Rokotusvastetta ei muodostunut:
hyperimmunoglobuliini + 1 rokoteannos
• Veren lähde tuntematon: rokotus
Jaana Alapulli 3.2.2011
55
Altistuksen jälkeiset toimet
• HCV:
• Ei spesifiä toimia
– Tehokas hoito olemasssa
• HIV:
• Profylaktinen lääkitys muutaman tunnin
sisällä
Jaana Alapulli 3.2.2011
56
Muita taudinaiheuttajia…
Jaana Alapulli 3.2.2011
57
19
28.1.2011
Kosketustartunta
• Mikrobit siirtyvät henkilöstä toiseen
– suoraan käsien välityksellä
– välillisesti pintojen kautta
Jaana Alapulli 3.2.2011
58
Jaana Alapulli 3.2.2011
Joitain kosketustartuntana leviäviä,
merkittäviä ongelmabakteereja
• Gram-positiivisia:
• Gram-negatiivisia:
– metisilliiniresistentti
Staphylococcus
aureus, MRSA
– vankomysiiniresistentti
enterokokki, VRE
– Extended spectrum
beta-lactamases,
ESBLs
– MDR-PA,
moniresistentti
Pseudomonas
Aeruginosa
– MDR-Aci,
moniresistentti
Acinetobacter
baumannii
59
Jaana Alapulli 3.2.2011
Kosketuseristys
suunhoitoyksikössä
• Henkilökunnan suojaimet
– Kertakäyttöinen suojatakki (erityisesti MRSA)
– Suojakäsineet potilaskontaktissa
– Potilaan voi hoitaa työvuoron viimeisenä (ei
välttämätöntä)
60
20
28.1.2011
Kosketuseristys
suunhoitoyksikössä
• Erillistä unitin suojausta ei tarvitse eikä
kannata käyttää
• Erillistä siivousta, ”hoitohuoneen
karanteenia” tai instrumenttien liotusta ym.
ei tarvita
Jaana Alapulli 3.2.2011
61
Jaana Alapulli 3.2.2011
Staphylococcus aureus
• Herkkää Staphylococcus aureusta (MSSA)
nenässä 25 – 30 %:lla väestöstä
• Tyypillinen löydös haavainfektioissa
62
Jaana Alapulli 3.2.2011
MRSA
• Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus,
MRSA: resistentti stafylokokkipenisilliineille ja
muille beetalaktaamiantibiooteille, joskus
moniresistentti
• Henkilö voi olla kolonisoitunut, kantaja,
infektioitunut, suurerittäjä tai altistunut
1)
2)
MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien
Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja
C1/2004. Helsinki 2004.
Kotilainen ym. Infektioepidemioiden selvittely ja hallinta. Kirjassa: Hellstén
(toim.). Infektioiden torjunta sairaalassa. Porvoo: Kuntaliitto; 2005. p. 58598.
63
21
28.1.2011
Jaana Alapulli 3.2.2011
Avohoidon MRSA
• CA-MRSA, community associated MRSA
• Ei aiempaa tunnettua riskitekijää MRSA –
kolonisaatiota, kantajuutta tai infektiota
• Ei kontaktia sairaalaan tai pitkäaik. laitokseen
vuoden sisällä
• Iho- ja pehmytkudosinfektioita
• Vähemmän resistentti kuin HA-MRSA
64
MRSA – riskitekijöitä
HA-MRSA
• aiempi hoitojakso
sairaalassa tai
pitkäaikaislaitoksessa
• pitkittynyt hoitojakso
• aiempi ab käyttö
• kirurgiset toimenpiteet
• enteraalinen ravitsemus
• keskuslaskimokatetri
CA-MRSA
• CA-MRSA –historia
• lähikontakti MRSA tapaukseen
• ikä < 10 v.
Lowy, NEJM 1998;339:530 – 2.
Boucher , Corey GR. CID 2008;46:344 – 9.
Jaana Alapulli 3.2.2011
65
Jaana Alapulli 3.2.2011
MRSA –tapaus vastaanotolla
• Nielukantajuus – aerosolien leviäminen hoitohuoneessa
 välillinen kosketustartuntariski, mikäli aseptiikka ei
toimi
• Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja
• Infektiosta voi parantua, pysyvä kantajuuden häviäminen
epävarmaa
MRSA-asiantuntijatyöryhmän suositus. Ohje Metisilliiniresistenttien
Staphylococcus aureusten torjunnasta. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja
C1/2004. Helsinki 2004.
66
22
28.1.2011
ESBL
• E. coli ja Klebsiella
– gram- sauvoja
– suoliston normaaliflooraa
– virtsatie- ja haavainfektioita
• Extended-spectrum betalactamases, ESBL
– tuottavat beetalaktamaasia, resistenttejä useille
beetalaktaamiantibiooteille
– vti, vatsanalueen infektioita, hengitystieinfektioita,
veriviljelypositiivisia yleistyneitä infektioita
– jää helposti osaksi normaaliflooraa
– kosketuseristys, jos potilas kantaja
– bakt. virtsassa: tavanomaiset varotoimet suun
terv.hoitotyössä ok
Troche et al. Infect Contr Hosp Epidemiol 2005; 26: 161-65, Pitout et al.
Lancet Infect Dis. 2008;8:159-66., Rodriguez-Baño J et al. Arch Intern 67
Med 2008; 169: 1897- 902.
Karbapenemaasi
• Gram-negatiivisia sauvoja
• Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter
cloacae , Pseudomonas aeruginosa, Acinetobacter sp
• Karbapenemaasien tuotto: resistenttejä
penisilliineille, kefalosporiineille,
monobaktaameille ja karbapeneemeille
• Kosketuseristys, jos potilas kantaja
Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65: 1119-25.
Jaana Alapulli 3.2.2011
68
MIRE
• Entoerbakteereja, joilla karbapenemaasien tuotto:
resistenttejä penisillineille, kefalosporiineille,
monobaktaameille ja karbapeneemeille (mero- ja
imipeneemille)
– Klebsiella pneumoniae, Eschericia Coli, Enterobacter
cloacae
– Kosketuseristys, jos potilas altistunut tai kantaja
Hirsch & Tam: J. Antimicrob. Chemother 2010; 65: 1119-25.
Jaana Alapulli 3.2.2011
69
23
28.1.2011
Muita gram-negatiivisia sauvoja
• Moniresistentti Pseudomonas aeruginosa,
MDR-Pa, moniresistentti Acinetobacter
baumannii, MDR-Aci
– Resistenttejä mm. meropeneemille
– Kosketuseristys, jos potilas kantaja (erityisesti
jos potilas trakeostomoitu, intuboitu,
inkontinentti, dementoitunut / sekava tai
potilaalla haavoja tai ei kykenen
noudattamaan hyg.ohj.)
Jaana Alapulli 3.2.2011
70
Jaana Alapulli 3.2.2011
Herpes simplex hyvin
lyhyesti…
71
HSV ja hammashoito
• Tartunta rakkulaeritteiden välityksellä
• Oireeton seropositiivinen henkilö 
virusten erittyminen mahdollista
• Rakkulavaihe  virsumäärä
huomattavasti korkeampi kuin latentissa
vaiheessa
• Näkyvä leesio peitetään, mikäli potilaan
aikaa ei voi siirtää
Jaana Alapulli 3.2.2011
72
24
28.1.2011
Pisaratartunta
• Suuret pisarat leviävät max 1 metrin
etäisyydelle henkilön aivastaessa tai
yskiessä
• Rokkotaudit, flunssa
• Yskimis- ja niistämishygienia
Jaana Alapulli 3.2.2011
73
Ilmatartunta
• Pisaran ytimet, max 5 μm, sekoittuvat
ilmaan henkilön puhuessa tai yskiessä
• Voivat leijailla ilmassa pitkän ajan ja
matkan
• Yskösvärjäyspositiivinen keuhko- tai
kurkunpäätuberkuloosi
• Yskimis- ja niistämishygienia
Jaana Alapulli 3.2.2011
74
Tuberkuloosi
• Mycobacterium tuberculosis
• Latentti tuberkuloosi l. kantajuus: 500
000 – 600 000 kpl Suomessa??
• Hammashoitoa siirretään, kunnes pt ei
ole enää tartuttava
• Pintojen ja hoitovälineiden merkitys
tartunnan leviämisen kannalta
vähäinen
Jaana Alapulli 3.2.2011
75
25
28.1.2011
Aseptinen toiminta edellyttää
toimivaa välinehuoltoprosessia,
laadunvarmistusta ja oikeaa
instrumenttivalintaa
Jaana Alapulli 3.2.2011
Luokka
76
Käyttökohde
Huoltotoimi
•77
•Jaana Alapulli 6.5.09
Steriili
Iho tai limakalvo
läpäistään tai pulpa
paljastetaan
Steriloitu
Limakalvoa kosketaan
Desinfioitu
Tervettä ihoa tai
limakalvoa kosketaan
Puhdistettu
Ei välitöntä kosketusta
potilaan kanssa tai
olematon inf.riski
Parodontologian,
kirurgian ja
endodontian
välineet
Tutkimus- ja
paikkausvälineet
Potilaan suojalasit,
jäljennöksen
sekoitusvälineet
Jaana
JaanaAlapulli
Alapulli15.10.2009
18.9.2009
Aseptiikka suun
terveydenhuollossa
• Tavanomaiset varotoimet ehkäisevät
tartunnat potilaasta potilaaseen,
henkilökunnasta potilaaseen ja potilaasta
henkilökuntaan
• Eristystoimia noudatetaan tarvittaessa
tavanomaisten varotoimien lisäksi
• Työntekijän velvollisuus ja oikeus toimia
aseptisesti (=noudattaa tavanomaisia
varotoimia)
78
26