Matkalla HY V INVOINTIIN Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen: ”Poikkihallinnollisuus on hyvinvointijohtamisen avainkysymys.” 4 s. 8 10-16 s. s. Pohjois-Pohjanmaan kunnat levittävät hyviä käytäntöjä järjestelmällisesti TerPS2:n osahankkeiden kuulumisia. Mm. miten Oulu hyödyntää sähköistä hyvinvointikertomusta? T ERV EEMPI POH JOIS -SUOM I 2 - H A NK K EEN JUL K A ISU 19 s. Uhkaako Sote-uudistus hyvinvoinnin edistämistyötä? Ma t k alla H Y V I N VOI N T I I N TERVEEMPI POH JOIS -SUOMI 2 - H ANKKEEN JULK AISU Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hanke Hankkeen tarkoitus: Kuntien hyvinvointirakenteiden ja -johtamisen kehittäminen. Hyvinvointikertomusten valmistelun tukeminen hankkeessa kehitetyn sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineen avulla. Rahoittajat: Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) ja hankkeeseen kuuluvat kunnat sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito piirin kuntayhtymä Toiminta-aika: 1.3.2012-31.10.2014 Osahankkeet, hankekunnat ja henkilöstö: Koordinaatiohanke: Hallinnoijana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pasi Parkkila, hankkeen vastuullinen johtaja Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Leea Järvi, perusterveydenhuollon yksikön asiantuntija Koordinaatiohenkilöstöön kuuluneet aiemmin myös: Anne Sormunen, hankejohtaja Anttipekka Renfors, tekninen asiantuntija Kainuun osahanke: Kunnat: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi Sari Marita Ikäheimo, projektipäällikkö Tuija Pöllänen, projektikoordinaattori Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn osahanke: Kunnat: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli Tuula Löf, projektipäällikkö Mikko Nikkilä, projektityöntekijä Koillismaan osahanke: Kunnat: Kuusamo, Taivalkoski Pauli Miettinen, projektipäällikkö Oulun osahanke: Mervi Uusimäki, projektipäällikkö Virpi Knuutinen, suunnittelija, sähköisen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjä Henkilöstöön kuulunut aiemmin myös: Matti Vähäkuopus, projektipäällikkö Oulun Eteläisen osahanke: Kunnat: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva, Ylivieska Leena Ahola, projektipäällikkö, Selänteen hankeosio Eija Komulainen, projektipäällikkö, Helmen hankeosio Terttu Piippo, hyvinvointikoordinaattori, Helmen hankeosio Merja Jaakola, projektikoordinaattori, Kalajoen hankeosio Minna Sipilä, projektikoordinaattori, Kalajoen hankeosio Oulunkaaren osahanke: Kunnat: Ii, Pudasjärvi, Simo, Vaala, Utajärvi Satu Turkka, projektipäällikkö Anne Leppälä-Hast, projektiasiantuntija Henkilöstöön kuulunut aiemmin myös: Tiina Vuononvirta, projektipäällikkö Pirkanmaan osahanke: Kunnat: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi Maarit Varjonen-Toivonen, projektipäällikkö Pirkanmaan osahankkeen kunnissa on toiminut kunta- tai aluekohtaisia hyvinvointikoordinaattoreita tai vastaavia. Lakeuden osahanke: Kunnat: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä Arja Rantapelkonen, projektipäällikkö Katja Vähäkuopus, projektisuunnittelija Sekä koordinaatio- että osahankkeissa on ollut myös taloushallinnon asiantuntijoiden työpanosta hankkeen maksatukseen liittyen. Julkaisija: Toimitus: Taitto ja sivunvalmistus: Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke/ Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sanna Salmela, Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, 040 5890 132, sanna.salmela@ppshp.fi Suvi Helanen, Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, 040 5899 215, suvi.helanen@ppshp.fi Martti Ahlstén, Viestintätoimisto Verbi, 0500 582 588, martti.ahlsten@verbi.fi Anne Arvio, Erweko Marika Määttä, Erweko Kannen kuva: Mikko Heinonsalmi Kannen vinkkien kuvat: TerPS arkisto, Oulun kaupunki, Martti Ahlstén Lehti on luettavissa internetissä osoitteissa: www.hyvinvointikertomus.fi sekä www.terps.fi Painopaikka: Erweko Oy 2014 2 M a t k alla hyvinvointiin Pääkirjoitus Kuva: Kuntaliitto MYÖNTEISIÄ TULOKSIA H yvinvointivastuun ajateltiin pitkään kuuluvan sosiaali- ja terveystoimelle tai sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävälle kuntayhtymälle. Koko 2000-luvun ajan on tehty työtä poikkihallinnollisen hyvinvointivastuun laajentamiseksi kaikkia kunnan toimialoja koskevaksi. Poikkihallinnollisuuden etenemisessä on vähitellen saatu aikaan myönteisiä tuloksia. Se näkyy muun muassa siten, että hyvinvointijohtaminen on mukana yli 80 prosentissa kuntien strategioita. Niistä yli puolessa se on selvästi näkyvissä. Sen sijaan talouden ohjauksessa tämä ei näy yhtä selvästi. Nykyisessä kuntalaissa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on nostettu keskeiseksi kunnan tehtäväksi. Tuoreiden kyselytutkimusten mukaan noin puolessa kunnista hyvinvoinnin johtaminen on jo poikkihallinnollisen johtoryhmän vastuulla. Jossain määrin huolestuttavaa kuitenkin on, että hyvinvoinnin edistämisen käytännön vastuu on vielä yhden toimialan yksittäisellä viranhaltijalla noin puolessa kunnistamme. Tehtävänkuvat epäselviä, sitoutuminen tökkii Vaikka hyvinvointivastuu on monessa kunnassa määritelty poikkihallinnolliselle ryhmälle, kaikki toimialat eivät aina käytännössä kanna tätä vastuuta. Kuntaliiton ja Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen kyselyn tulosten mukaan vain 39 prosenttia hyvinvointiryhmän jäsenistä arvioi ryhmänsä sitoutuvan hyvin tai melko hyvin ryhmän toimintaan. Sitoutumista heikentänee se, että kyselyn mukaan vain puolet piti ryhmänsä tehtävänkuvaa selkeänä. Lisäksi kysely osoitti, että kolmanneksella jäsenistä on kiinnostuksen puutetta ryhmän toimintaan. Hyvinvointinäkökulmien huomioon ottaminen kunnan strategisissa ohjausasiakirjoissa toteutuu kyselyn mukaan selkeästi vasta puolessa kunnista. Kehitettävää siis on yhä. Sote-uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuuta ollaan siirtämässä viidelle sote-alueelle. Hyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeä kysymys on, miten tuotantovastuu määritellään. Jotta hyvinvointityö ei ottaisi takapakkia, tuotantovastuun pitäisi olla kunnilla. Ne voisivat tuottaa palvelut itse ja täydentää omaa tuotantoaan ostopalveluilla hankintalain periaatteiden mukaisesti. Terveempi Pohjois-Suomi -hanke on tehnyt hyvää työtä Tämä julkaisu esittelee Terveempi Pohjois-Suomi -kansallisen käyttöönottohankkeen tuloksia. Hanke muodostuu koordinaatiohankkeesta sekä kahdeksasta eri osahankkeesta, jotka kattavat 62 kuntaa Kainuun, Koillis- maan, Lakeuden, Oulunkaaren, Oulun Eteläisen, Oulun, Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueilla. Jatkohankevaiheessa on tuettu hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista pysyviksi käytännöiksi, keskittyen hyvinvointirakenteiden ja sähköisen hyvinvointikertomuksen kansalliseen käyttöönottoon. Hanke on tukenut kuntien hyvinvointityötä monella tapaa. Koulutuksin ja viestinnän keinoin sekä Kuntaliiton kanssa tehdyllä yhteistyöllä on kuntia ohjattu vahvistamaan poikkihallinnollista ajattelutapaa. Samalla on tuettu kuntatoimijoita ottamaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuudesta yhteistä vastuuta niin johtamisen kuin arjen toimintojen tasolla. Tavoitteena on saada kunta- ja terveydenhuoltolakia toteuttava sähköinen hyvinvointikertomus käyttöön kaikkiin maamme kuntiin hyödyttämään niin kuntaa kuin kuntalaisia. Uskon, että hyvinvointikertomus voi toimia pohjana tulevaisuuden kuntien laajemman johtamisjärjestelmän rakentamiselle. Kuntien kannalta, talouden tiuketessa, on entistä olennaisempaa seurata, mitä vaikutuksia kuntien eri toiminnoista aiheutuu, ei vain sitä, miten paljon rahaa johonkin toimintaan on käytetty. Tässä työssä hyvinvointikertomuksen käyttö sekä poikkihallinnollinen toimintatapa ovat merkittäväksi avuksi. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n 3 ”Hyvinvointijohtaminen on keskeinen osa kuntajohtamista.” NOKIA TEKI RYTMINVAIHDOKSEN KAUPUNGIN JOHTAMISEEN TEKSTI: Martti Ahlstén • KUVA: Mikko Heinonsalmi K un Eero Väätäinen otti vastaan Nokian kaupunginjohtajan tehtävän puoli vuotta sitten, hänellä oli takanaan 15 vuoden työkokemus kuntaalan tehtävissä ja jokseenkin saman pituinen jakso hyvinvointipalveluita tuottavan yleishyödyllisen säätiön johtajana. Kokemus pöydän molemmilta puolilta, palveluiden ostajana ja myyjänä, on vahvistanut hänen käsitystään siitä, että hyvinvoinnin edistämiseen on panostettava voimakkaasti. ”Ajatus ei ole mitenkään uusi, mutta tähän saakka se on ollut vain kauniiden puheiden tasolla. Käytännössä yhteiskunnan voimavarat on keskitetty lähes yksinomaan korjaavaan toimintaan. Kuntakohtaisia eroja on, mutta ennaltaehkäisevän toiminnan tulokset kansallisella tasolla ovat olleet vaatimattomia”, Väätäinen pohtii. Nyt hän näkee merkkejä muutoksesta. On oivallettu, että nykymallilla yhteiskunnan taloudelliset voimavarat eivät riitä. Vaikuttaisi siltä, että hyvinvoinnin edistämiseen alettaisiin oikeasti panostaa. 4 Nokian kaupunki on nostanut hyvinvoinnin osaksi kuntajohtamista. Se on tuonut rytminvaihdoksen kunta suunnitteluun ja kaupungin johtamiseen. Sähköinen hyvinvointikertomus on ollut hyvä väline muutoksen toteutuksessa. ginjohtaja, joten tässä suhteessa hän sanoo hypänneensä liikkuvaan junaan. ”Valtuusto teki kautensa alussa strategisen linjauksen, jonka mukaan hyvinvointijohtaminen on keskeinen osa kuntajohtamista. Kaupungille laadittiin viime syksynä Hyvinvoiva Nokia 2016 -onnistumissuunnitelma, jonka perusteella vuosittaiseen tilinpäätökseen sisällytetään jatkossa hyvinvointitilinpäätös”, hän kertoo. Lisäksi Nokia on ollut mukana TerPS2 (Terveempi Pohjois-Suomi 2) -hankkeeseen kuuluvassa Pirkanmaan osahankkeessa, jossa on kehitetty hyvinvointijohtamista osana kunnan strategista johtamista. Strategia pohjana Poikkihallinnollisuus avainkysymys Nokian kaupunki on yksi niistä kunnista, joissa hyvinvointi on päätetty nostaa keskeiseksi kuntajohtamisen elementiksi. Tämä tapahtui jo ennen kuin Väätäisestä tuli Nokian kaupun- Ennaltaehkäisevää työtä on tehty Nokialla jo aikaisemminkin, mutta ei järjestelmällisesti. Valtuuston linjausten jälkeen hyvinvointityö vietiin osaksi vuosikelloa. Tämä on muuttanut kun- M a t k alla hyvinvointiin tasuunnittelua, tuonut johtamiseen rytminvaihdoksen. ”Poikkihallinnollisuus on hyvinvointijohtamisen avainkysymys. Työ ei onnistu, jos sen ajatellaan kuuluvan vain sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulle. Meillä Nokialla hyvinvointiryhmään kuuluu kuntasektorin eri alojen asiantuntijoita ja ryhmä avustaa kaupunginjohtajaa ja johtoryhmää kuntasuunnittelussa”, Eero Väätäinen kuvaa. Hänen mukaansa sähköinen hyvinvointikertomus on erinomainen johtamisen väline. Se on helppokäyttöinen ja havainnollinen. Uudenlaisen hyvinvointityön tulokset eivät näy heti. Pitää malttaa odottaa. Väätäisen mukaan signaaleja näkyy jo siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Työ vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä. ”Lisäksi tarvitaan tälle asialle omistautuneita ihmisiä niin kunnissa, yrityksissä kuin vapaaehtoistoiminnassakin. Heitä on jokaisessa kunnassa, ja heille pitää antaa tilaa toimia”, Eero Väätäinen painottaa. Tiesitkö, että… Sähköinen hyvinvointikertomus • on internetissä toimiva kuntien tiedolla johtamisen työväline • tukee kuntien hyvinvointijohtamista eli hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin erityisesti strategisella tasolla • ohjaa kunnan johdolle ja hyvinvointiryhmälle kuuluvaa hyvinvointikertomuksen valmisteluprosessia • ohjaa hyvinvoinnin edistämisen kokonaisvaltaiseen ja läpinäkyvään suunnitteluun, resursointiin ja seurantaan • helpottaa hajallaan olevan indikaattori- ja muun hyvinvointitiedon kokoamista, raportointia ja tulkintaa • auttaa tarkastelemaan hyvinvointia laajana kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnista Tutustu Kuntaliiton palvelimella toimivaan työvälineeseen tarkemmin osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi! Sähköinen vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) • tulee olemaan internetissä toimiva työväline vaikutusten ennakkoarviointiin kunnallisessa päätöksenteossa • ohjaa kunnallishallinnossa toimivia päätösesitysten valmistelijoita arvioimaan etukäteen päätösvaihtoehtojen vaikutuksia • lisää avoimuutta sekä jäsentää ja selventää päätösten valmistelua ja päätöksentekoa • ohjaa huomioimaan ennakkoon ja kokonaisvaltaisesti jo valmistelun aikana, miten päätös tulee vaikuttamaan kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen • ohjaa arvioimaan ennalta myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä • ohjaa valmisteluvaiheessa pohtimaan muitakin vaihtoehtoja kuin esittelijän puoltamaa ensin esille tullutta päätösesitystä Sähköistä EVAa on kehitetty Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen ja Kuntaliiton yhteistyönä. Työväline on tavoitteena julkistaa testikäyttöön loppuvuodesta 2014 ja se tulee toimimaan tutussa osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi. Sanottua Olisi syytä lopettaa tällainen höpötys ja hankkeet ja käyttää niihin kuuluvat varat suoraan kuntalaisiin. Kentälle tarvitaan käsipareja. No, onpahan näilläkin hankkeilla saatu työllistettyä muutama luuseri. Äly hoi, älä jätä Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n 5 Pörssi: Hyvinvoin.kertomus on hyvin tai melko hyvin osana kunnan toiminnan ja talouden suunni@elua Päivän nousija 60 Kuntien hyvinvointijohtamiseen on sijoitettu viime vuosina runsaasti henkistä ja sosiaalista pääomaa sekä työaikaa. Mittari, joka kuvaa hyvinvointikertomusten hyödyntämistä kuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa, onkin noussut kaikkien aikojen ennätykseensä. Yhtenä syynä myönteiseen kehitykseen pidetään Kaste-rahoitteista Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hanketta ja mukana olevien kuntien aktiivista otetta. Hanke on tukenut kuntien hyvinvointijohtamista sekä hankkeeseen kuuluneissa että hankkeen ulkopuolisissa kunnissa. 40 Sanottua Sähköisen hyvinvointikertomuksen käsittely lautakunnissa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa on tuonut hyvinvointiasiaa hyvin esille. Seuraavalla kierroksella tuo esille toivottavasti vielä aktiivisemmin. Kohti suunnitelmallista yhteistyötä Tämä hyvinvointileikkiminen on käsittämätöntä. Aikaa ja rahaa tuhlataan raporttien laadintaan siitä, kuinka asiat saadaan näyttämään hyviltä. Sitoutua nyt sitten vakavissaan tällaiseen puuhasteluun! Vanhan koulukunnan esimies Vanhan koulukunnan esimiehelle: Haluaisin, että hyvinvointityö nähtäisiin oikeana työnä eikä puuhasteluna. Kunnan johtokin voisi ottaa hyvinvointityön tosissaan ja oikeasti pohtia, miten työ saadaan kunnan talouden vuosikelloon mukaan. Vieläkin järkyttynyt Yhteistyön avulla on saatu hyvinvointikertomukseen uutta näkemystä. Pikkuhiljaa hyvinvointiryhmän sitoutuminen on kasvanut 6 M a t k alla hyvinvointiin 41 % vastaajista * Tilanne TerPS2-‐kunnissa syyskuussa 2012 33 32 26 26 20 20 Tilanne TerPS2-‐kunnissa maaliskuussa 2014 Tilanne TerPS2-‐hankkeen ulkopuolisissa kunnissa maaliskuussa 2014 0 Hyvinvoin.ryhmien jäsenet Valtuutetut * Kysymykseen vastanneet: • Syyskuu 2012: TerPS2-kunnista 126 hyvinvointiryhmän jäsentä ja 488 valtuutettua. Kyselyä ei tehty hankkeen ulkopuolisissa kunnissa. • Maaliskuu 2014: TerPS2-kunnista 271 hyvinvointiryhmän jäsentä ja 483 valtuutettua. Hankkeen ulkopuolisista kunnista 334 hyvinvointiryhmän jäsentä ja 744 valtuutettua. ja työ nähdään muunakin kuin välttämättömänä pahana. Ongelmia aiheuttaa se, että osan palveluistamme tuottavat muut kuin oma kunta. Tämän vuoksi esim. toiminnalle asetettuja tavoitteita ei löydy kunnan asiakirjoista. Hankalinta on saada esim. luottamushenkilöt syventymään aiheeseen. Kevyet letkautukset ja yhteen totuuteen uskominen on helppoa, mutta toivoisin ihan aitoa vastuunottoa enkä tyhjää lätinää! Mielensä pahoittanut Onnistumisia ja haasteita Jäin miettimään, missä minun hyvinvointikertomukseni on. Nyt tuli tarve etsiä se, sillä siihen on viitattu kuntastrategiankin valmistelussa. Sen pitäisi olla käytössä muulloinkin kuin hyväksyttäessä se osaksi talousarviota. Ensimmäisen kauden valtuutettu Ensimmäinen sähköinen hyvinvointikertomus on hyväksytty syksyllä 2013. Kuntastrategia päivitettiin kertomuksen tietojen perusteella. Myös tämän vuoden talous- ja toimintasuunnitelmaan laadittiin tavoitteet hyvinvointikertomuksen pohjalta. Kertomuksen valmistelu ei ole sote-puuhastelua, joksi sitä usein vielä luullaan! Oikeassa junassa istutaan Hyvinvointiryhmän tekemästä hyvinvointisuunnitelmasta tuli hyvin käytännönläheinen, ja sen tavoitteiden mukaisesti on käytännössä edetty. Hyvinvointijohtamisen oppimiseen menee aikaa, mutta kun sen on kerran oppinut, ei sen toteuttaminen ole ollenkaan vaikeaa. Ei siis mitään diipadaapaa Uhkana on hyvinvointiryhmän ja -kertomuksen jääminen säästöjen jalkoihin. Vaatii paljon työtä, että hyvinvointijohtaminen saadaan juurrutettua käytännön toimintaan. Säästöjä aina vaan Puhutaan kauniisti ennaltaehkäisystä, mutta rahaa ei tahdo löytyä ennen kuin tulipalo on jo syttynyt. Näihin asioihin lisää rahaa ja toimenpiteitä! Säästöt tulevat perästä. Puheet teoiksi, kiitos! Kuntaliitolta odotan voimakasta kehittäjän ja ohjaajan roolia hyvinvointijohtamisen suhteen. Indikaattoreissa on vielä kehitettävää. Työvälinettä käytetään, vaatimustaso kasvaa Kysyttyä Miksi sähköiseen hyvinvointikertomukseen on valittu indikaattoreita, jotka kuvaavat kuntalaisten pahoinvointia eikä hyvinvointia? Indikaattorit on myös jaoteltu kymmenen teeman alle. Mihin tämä perustuu? Terveisin Pahoinvointikertomusko sittenkin? Sähköistä hyvinvointikertomusta kehitettäessä on hyödynnetty olemassa olevia indikaattoreita, eli uusia indikaattoreita ei ole kehitetty. Työväline hakee indikaattoritietonsa automaattisesti valtakunnallisista tietojärjestelmistä. Näin ollen indikaattoriosiota kannattaa tarkastella peilinä, joka kuvastaa valtakunnallisten tietojärjestelmien tilannetta hyvinvointinäkökulmasta katsottuna. Valtakunnallisten tietojärjestelmien indikaattorit valitettavasti painottuvat vielä enemmän kuntalaisten pahoinvointia kuin hyvinvointia kuvaaviin indikaattoreihin. Tästä esimerkkinä mainittakoon lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi, jota työvälineessä kuvaa toistaiseksi kouluterveyskyselyn indikaattori ”keskivaikea tai vaikea masentuneisuus”. Kouluterveyskyselyssä on myös indikaattori ”hyvä mieliala”, mutta sen tietoja ei ole saatavissa sähköiseen hyvinvointikertomukseen valtakunnallisista tietojärjestelmistä. Toinen kysymys koski indikaattoreiden teemoittelua. Antti S. Mattila on todennut, että vuosituhansien pohtimisen jälkeen ollaan edelleen erimielisiä siitä, mistä hyvinvoinnissa tarkkaan ottaen on kysymys. Työvälinettä kehitettäessä ei voitu odotella yleisesti hyväksytyn hyvinvointimääritelmän valmistumista, koska määrittely jumiutuu yleensä lo- puttomaan keskusteluun hyvinvoinnin monimuotoisuudesta. Indikaattoreiden teemoittelu perustuu väljästi kahteen määritelmään: Kouluterveyskyselyssä aikoinaan käytettyyn viitekehykseen sekä Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian kehittämän Findikaattori-palvelun jaotteluun. Toivon, että jatkossa työvälineen viitekehystä kehitetään toimialojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Sanna Salmela, Terveempi PohjoisSuomi 2 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Olemme valmistelleet laajan hyvinvointikertomuksen valtuusto kaudelta 2009-2012, joka sisältää myös hyvinvointisuunnitelman kaudelle 2013-2016. Miksi sähköinen hyvinvointikertomus ohjaa tekemään myös vuosittaista raportointia? Miten vuosittainen raportointi poikkeaa valtuustokausittaisesta? Miten vuosittainen raportti kannattaisi aikatauluttaa? Terveisin Tuplatyötäkö? Terveydenhuoltolaki ja tuleva sosiaalihuoltolaki velvoittavat raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä ja valmistelemaan laajemman valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen. Vuosittaisessa raportoinnissa seurataan sekä valtuustokausittaisten hyvinvointitavoitteiden saavuttamista ja toiminnallisten muutosten edistymistä vuositasolla että huomioidaan mahdolliset toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Vuosittaisessa raportoinnissa korostuu kunnan oman, reaaliaikaisemman hyvinvointitiedon hyödyntäminen, eli kunnan omista tietojärjestelmistä saatavan tiedon lisääminen, jota viedään raporttiin osin vielä manuaalisestikin. Vuosittaisen raportin aikataulutuksessa on oleellista, että se saadaan mukaan kunnan toiminnan ja talouden suunnittelun vuosikelloon. Näin ollen raportin hyvinvointitiedon arviointiosa valmistuu keväällä tilinpäätöstiedon yhteydessä ja sen mukaisesti päästään linjaamaan seuraavan vuoden talous arviota ja käyttösuunnitelmia sekä niiden painopisteitä. Nämä muodostavat vuosittaisen raportin suunnitteluosan ja se hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä loppuvuodesta. Myös reaaliaikainen käyttösuunnitelmaseuranta osavuosikatsauksittain huomioidaan raportin vuosikelloajattelussa. Suvi Helanen, Terveempi PohjoisSuomi 2 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri a lu t aa n h n e e s k u l Pa l ve Aktiivinen ja sitoutunut hyvinvointiryhmä. Katso esimerkkejä hyvinvointiryhmän rooleista ja vastuista osoitteessa www.innokyla.fi/web/malli784775. Samalla saat esimerkkejä myös muiden kuntatoimijoiden rooleista ja vastuista hyvinvointityössä. Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n 7 POHJOIS-POHJANMAA LEVITTÄÄ JÄRJESTELMÄLLISESTI HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Kuva: Marika Juka-Lämsä Vaalan painonhallinta ryhmäläisiä yhteisellä lenkillä. Teksti: Martti Ahlstén Pohjois-Pohjanmaalla käynnissä olevassa hyvinvointiohjelmassa on määritelty kolme hyvää käytäntöä, joiden avulla voidaan edistää väestön hyvinvointia. Kaikki alueen kunnat ovat sitoutuneet ottamaan käyttöön vähintään yhden niistä. R aahen hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki sanoo, että Suomessa on liian paljon hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä hyviä päätöksiä, joita ei ole valvottu ja toteutettu loppuun saakka. Tulosta ei ole syntynyt, kun ei ole osattu johtaa muutosta. Pohjois-Pohjanmaalla muutosta lähdettiin tekemään määrittelemällä ensin yhteinen tahtotila. Se ilmaistiin kuntien allekirjoittamassa hyvinvointisopimuksessa. Sen jälkeen valittiin kolme toimintatapaa, joita soveltamalla palveluita voidaan uudistaa tuetusti. ”Tärkeää on, että ei yritetä tehdä heti liian monta asiaa. Uudistaminen on aloitettava realistisesti siten, että se ei kuormita liikaa”, Kallunki painottaa. Hän pitää Pohjois-Pohjanmaan maakunnallista hyvinvointiohjelmaa hyvien käytäntöjen levittämisineen edelläkävijänä Suomessa. Lisää tuettuja käytäntöjä luvassa Pohjos-Pohjanmaan liiton suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen sanoo, että tahtotilan lisäksi tarvittiin tietoa, tukea ja verkostoja. 8 M a t k alla hyvinvointiin Kuva: Kuvat kirjasesta Miten autan lastani? Kirjoittanut T. Solantaus, kuvittanut Antonia Ringbom. ”Tietoa olemme saaneet sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta ja kiertämällä kuntia. Verkostoja olemme luoneet samalla, kun olemme muodostaneet yhteistä tahtotilaa hyvinvointiohjelman ensimmäisen vaiheen aikana. Valituille hyville käytännöille olemme luoneet kiinteät tukimekanismit vastuuorganisaatioineen”, hän kertoo. Liikkeelle on lähdetty kolmella hyvällä käytännöllä: Pakka - paikallinen alkoholipolitiikka, videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjaus sekä kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi. Tarkoitus ei ole tyytyä kolmeen. Lapset puheeksi on THL:n kehittämä menetelmä, jolla pyritään ehkäisemään ennalta lasten ja nuorten ongelmia. Lisää hyviä käytäntöjä on valmisteilla, kun näiden kanssa ensin päästään liikkeelle. Ilpo Tapanisen mukaan terveysliikunta ja ravitsemus ovat listalla seuraavana. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen molemmat vaiheet ovat olleet aktiivinen osa maakunnallista hyvinvointiohjelmaa ja hanke tukee hyvien käytäntöjen levittämistä kuntiin. Kerttu Perttilä, filosofian tohtori Kuva: Kerttu Perttilä Lapset puheeksi -menetelmä käynnistynyt hyvin Yksi Pohjois-Pohjanmaan kuntien valitsemista hyvistä käytännöistä on Lapset puheeksi -toimintakokonaisuus. Sen avulla uudistetaan kuntien ja kuntayhtymien toimintaa siten, että lapselle ja hänen perheelleen voidaan tarjota apua arjen selviytymisessä ennen kuin tilanne kriisiytyy ja tarvitaan raskaita palveluita. Tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä maakuntaan on koulutettu 160 kouluttajaa, joista jokainen on kouluttanut 10 hengen ryhmän. Näin maakuntaan saadaan 1 600 työntekijää, jotka voivat soveltaa menetelmää omassa työssään. Projektipäällikkö Jaana Jokinen hanketta koordinoivasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo, että menetelmä on alkanut levitä kuntiin nopeasti. Erityisen tyytyväinen hän on siihen, että jokaiseen menetelmää soveltavaan kuntaan on käynnistymässä työtä tukemaan johtoryhmä. ”Johtoryhmät ovat syntyneet laajentamalla ja hyödyntämällä jo olemassa olevaa johtoryhmää. Tällä pyritään varmistamaan se, että toiminta jää elämään. Usein käy niin, että hankkeen aikaansaama työ hiipuu hankkeen päättyessä ilman johdon tukea.” Jokinen arvioi, että kesäkuun puoliväliin mennessä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa oli käyty jo noin tuhat lapset puheeksi -keskustelua. Kuva: Martti Ahlstén Pakka-toimintamallissa yhdistetään virallinen valvonta ja säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn. Kirjoittaja on filosofian tohtori ja pitkän linjan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä. Hän on toiminut mm. Stakesissa, THL:ssä ja STM:ssä asiantuntijatehtävissä ja ollut mukana useissa tutkimusryhmissä Hyvinvoinnin edistämisen rakennepaketti S osiaali- ja terveysministeriö raportoi hiljattain WHO:n hyväksyneen Suomen valmisteleman ja 64 maan suosittaman päätöslauselman ”Terveys kaikissa politiikoissa”. Yksinkertaista. Hyvinvointi ja terveys muodostuvat olemassa olevien olosuhteiden myötävaikutuksella siellä missä kasvamme, kouluttaudumme, teemme työtä ja ikäännymme. On vain arvioitava elinympäristömme ja toimintamme vaikutukset terveyteen ja tuettava siinä myönteisiä tekijöitä. Tämän oivallettiin suomalaisessa terveyspolitiikassa jo 1980 luvulla. Käytännön muutokseen on tarvittu aikaa ja tietoa. Lähtökohtana ovat väestöryhmien väliset terveyserot ja niihin vaikuttaminen. Tiedon jalostaminen tunnusluvuiksi käynnisti kuntien hyvinvointi-indikaattorityön. Indikaattoritiedon tulkitseminen johti hyvinvointistrategiatyön kehittämiseen. Varsin usein huomattiin että eri toimialojen tulostavoitteiden yhteen sovittaminen kunnan hyvinvointitavoitteiksi ei ollut helppoa. Oli opeteltava toimialat ylittävää hyvinvointijohtamista sekä sovittava yhteistyöstä ja toimeenpanon rakenteista. Mallia toimintakäytännöiksi kehitettiin Stakesin johdolla erikokoisten kuntien ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Toimintamallissa on olennaista että kunnan hyvinvointivastuu on ylimmällä johdolla. Operatiivinen hyvinvointijoh- taminen, suunnittelu ja toimeenpanovastuu osoitetaan eri toimialojen johtohenkilöiden muodostamalle hyvinvointiryhmälle. Hyvinvointitavoitteiden tulee näkyä kunnan toiminnan ja talouden suunnitelmissa. Tiedolla johtaminen, monialainen yhteistyö sekä seurannan ja arvioinnin integroiminen osaksi päätösprosesseja on olennaista. K aste -ohjelmaan kuuluva, PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima TerPS -hanke otti tehtäväkseen toimintamallin edelleen kehittämisen ja juurruttamisen kuntien käytännöksi. TerPS -hankkeen merkittävä innovaatio on ollut kehittää hyvinvointikertomuksesta sähköinen työväline, joka toimii kuntapäätösten valmistelun ja toimeenpanon seurannan työvälineenä. TerPS -hankkeiden ansiosta toimintamalli ja työkalut ovat tulleet tutuiksi lähes kaikissa kunnissa. Tulevaisuuden suuri haaste on miten ”Terveys kaikissa politiikoissa” juurtuu uudenlaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin. Viisi suurta sote -aluetta tarjoavat terveyden edistämistyössä laajan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijuuden. Välttämätön yhteistyö peruskuntien eri toimialojen kanssa edellyttää sopimuspohjaisia käytäntöjä pitkäjänteisen yhteistyön varmistamiseksi. Lähtökohtana ovat kuntalaisten valinnanvapaus ja hyvinvoinnin edistämistä vahvistavat tarpeet. Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n 9 10 M a t k alla hyvinvointiin HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN OTTI AIMO HARPPAUKSEN Teksti: Martti Ahlstén • Kuva: Oulun kaupunki Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä on otettu konkreettisia edistysaskeleita. Sähköisen hyvinvointikertomuksen leviämisen, hyvinvointiryhmien perustamisen ja hyvinvointijohtamisen myötä hyvinvoinnin edistäminen mielletään yhä selvemmin koko kuntaa koskevaksi työksi, ei pelkästään sote-asiaksi. P ohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke (TerPS2) päättyy syksyllä 2014. Hankkeessa on jatkettu TerPSin ensimmäisessä vaiheessa (TerPS1) kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista pysyviksi käytännöiksi. TerPS2-hanke on tukenut kuntien hyvinvointityötä monin tavoin. Hanke on kouluttanut ja aktivoinut maamme kuntia poikkihallinnolliseen hyvinvointijohtamiseen, yhteiseen hyvinvointivastuuseen ja suunnittelu- ja arviointityöhön sekä kuntatoimijoita poikkitoiminnalliseen yhteistyöhön. Hankkeen näkyvin tulos on sähköinen hyvinvointikertomus, joka on kuntien hyvinvointijohtamisen ja tiedolla johtamisen uusi työväline. Hankkeen päättymistä ennen ainakin 134 kuntaa, 44 prosenttia MannerSuomen kunnista, on valmistellut työvälineellä vähintään yhden hyvinvointikertomuksen. Useissa kunnissa hyvinvointikertomus on noussut tärkeäksi osaksi kunnan strategista johtamista sekä talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Kertomuksia on yhdistetty kunnan toiminnan ja talouden suun- nitteluun ja arviointiin sekä hallinnonalojen käyttösuunnitelmiin ja käytännön työhön. Toimintamalli ja runsaasti konkretiaa Hanke on julkaissut Innokylässä työvälineen ympärille rakentuvan toimintamallin, jonka liitteenä on muun muassa hyvinvointijohtamisen diapankki, vuosikelloja sekä esimerkkejä keskeisten toimijoiden rooleista ja vastuista. Innokylän kautta kaikki voivat hyödyntää toimintamallia. Sähköinen hyvinvointikertomus siirtyy hankkeen päättyessä Kuntaliitolle, joka jatkaa työvälineen kehittämistä. Työvälineen kehittämisen lisäksi kahdeksan osahankkeen 62 kunnassa on tuettu kuntia poikkihallinnollisten hyvinvointiryhmien perustamisessa ja toiminnan aktivoinnissa ja kehittämisessä. Ryhmät ovat valmistelleet hyvinvointikertomuksia sähköisellä työvälineellä ja antaneet palautetta työvälineen toimivuudesta. Kunnissa on myös osallistettu kolmannen sektorin edustajia ja kuntalaisia hyvinvointiyhteistyöhön. Seuraavilla runsaalla kahdella aukeamalla esitellään osahankkeissa tehtyä työtä. >> Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n 11 TerPS2:n osahankkeet Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Oulunkaaren osahanke Ii palkkasi liikuntaneuvojan Indikaattorit vakuuttivat rahoittajan Teksti: Riitta Muhonen ja Satu Turkka Kuva: Riitta Muhonen I in kunnan Ii-instituutti -liikelaitos sai Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta 19 000 euron tuen oman liikuntaneuvojan palkkaamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän sihteeri Riitta Räinä uskoo, että hakemukseen liitetyt hyvinvointikertomuksen indikaattorit vakuuttivat rahoittajan. Iiläiset jäävät eläkkeelle jo keskimäärin 56-vuotiaina. Lisäksi muun muassa mielenterveysongelmien, sydän- ja verisuonitautien ja liikuntaelinsairauksien punaista näyttävät indikaattorit tukivat ajatusta kunnan omasta liikuntaneuvojasta. Tavoite on saada erityisesti sohvalla viihtyvät työikäiset kuntalaiset liikkumaan ja voimaan paremmin. Fyysisen ter- Mukaan voi tulla vaikka ei olisi harrastanut liikuntaa lainkaan. veyden kohentumisella odotetaan olevan vaikutuksia myös muuhun aktiivisuuteen, ja taustalla onkin toive kunnan korkean työttömyysprosentin laskemisesta. Tarkoitus on, että mukaan lähtemiseen ei ole kynnystä vaan liikuntahetket sopivat kaikille, vaikka lähtötaso olisi nolla. Mukana voi olla yhtä hyvin kävelykeppi, koira tai lastenrattaat. Liikuntaa järjestetään kunnan kaikissa kylissä, ja esimerkiksi kävelyjen lähtöpaikatkin ovat arkisia ja helposti lähestyttäviä paikkoja. Neuvojan voi tilata myös kotiinsa tai itse järjestettyyn tapahtumaan. ”Esimerkiksi sukulaisporukalla voi ensin valmistaa yhdessä salaatin, keskustella terveellisestä ruuasta ja lopuksi jumpata ohjaa- jan opastuksella”, tapahtuma- ja hankesuunnittelijana Iin liikunta- ja tapahtumapalveluita järjestävässä Ii-instituutissa työskentelevä Räinä kertoo. Liikuntaneuvojan palvelut ovat kuntalaisille ilmaisia. Aluehallintoviraston Aikuisten terveyttä edistävä liikunta -hankkeen rahoituksen loputtua toiminta jatkuu pysyvästi kunnan omalla rahoituksella. Kunta laatii myös liikunnan edistämisen ohjelman. Iissä hyvinvointikertomusta on työstetty Oulunkaaren kuntayhtymän ja TerPS2-hankkeen tuella. Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus valmistui viime vuoden lopussa. Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Koillismaan osahanke Tekemisen meininkiä Koillismaalla Hyvinvoiva kuntalainen elinvoimaisen kunnan perusta K oillismaalla kaikki kunnan toiminta tähtää kuntalaisten hyvän elämän turvaamiseen. Kuusamon ja Taivalkosken hyvinvointityön keskeiset haasteet liittyvät väestörakenteen muutokseen, väkiluvun vähenemiseen, työttömyyteen ja korkeaan sairastavuuteen. Kuusamossa ja Taivalkoskella on vahvistettu kuntien hyvinvointirakenteita, hyvinvointijohtamista ja osaamista. Kuusamon vuoteen 2021 ulottuvan strategian yhtenä keskeisenä lähtökohtana ovat hyvinvointikertomuksen tiedot. Hyvinvointi on yksi strategian kolmesta näkökulmasta. Tavoitteena on aktiivinen ja hyvinvoiva kuntalainen, vauvasta vaariin. 12 M a t k alla hyvinvointiin Lapset vetävät rekkaa Kuusamon liikuntahaipakassa. Teksti: Pauli Miettinen Kuva: PoPLi-arkisto Hyvinvointitavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu konkreettisesti tuloskorteille. Niitä toteutetaan vuositasolla kaupungin toimialoilla, tulosalueilla ja tulosyksiköissä. Yksi merkittävä hyvinvoinnin kehit tämiskohde on terveysliikunnan edistäminen. Miten tämä näkyy kuntalaisten arjessa, esimerkiksi ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä? Senioripasseilla liikkuvien määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna passin hankki jo 615 ikäihmistä. Ohjattu liikunta tavoittaa viikoittain noin 300 ikäihmistä. Yli 75-vuotiaille juuri rakennettu liikuntasali ja liikuntaneuvonta ovat myös suosittuja. Myös työikäisten ja perheiden hyvinvointia tuetaan eri toimenpiteillä. Kuusamossa ja Taivalkoskella on edistetty lasten, nuorten ja lapsiperheiden liikkumista rakentamalla useita lähiliikuntapaikkoja. Kuusamon 1600 peruskoululaista ovat Liikkuva Koulu -hankkeessa. Sillä edistetään lasten liikkumista, terveyttä ja hyvinvointia. Taivalkoskella panostetaan erityisesti huomaamisen kulttuurin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, ihmisten terveyden ylläpidon tukemiseen, erityisen tuen lasten varhaiseen huomioimiseen, onnellista vanhuutta tukeviin toimenpiteisiin, nuorten liikunnan aktivointiin ja alle 25-vuotiaiden työllistämiseen. Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn osahanke Vauvaraha käyttöön Lestijärvellä Teksti: Tuula Löf ja Mikko Nikkilä Kuva: Martti Ahlstén Vauvarahapäätös otettiin iloiten vastaan. K ruunupyyn ja Keski-Pohjanmaan kuntien hyvinvointikertomusten kirjoittamistyön aikana lapsiperheiden asiat ovat nousseet monin eri tavoin esille. Kunnissa on tiedostettu lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen tarve ja ennaltaehkäisevän työn merkitys hyvinvointityössä. Jokaisella kunnalla on omia erityisiä tapoja tukea kuntalaisiaan. Lestijärvellä on otettu käyttöön vauvaraha. Tukimuodon tavoitteena on kannustaa lapsiperheitä pysymään kunnassa ja houkutella uusia perheitä kuntaan. Kunnanjohtaja Esko Ahosen mukaan ajatus lähti huolesta, kun vuonna 2012 kunnassa syntyi vain yksi lapsi. Ikärakenne oli muuttunut ja nuoret kuntalaiset olivat muuttaneet työn perässä muualle. Tämä kehitys haluttiin pysäyttää ja kääntää lasten syntyvyysluvut nousuun. Virkamiestyönä kirjoitettiin säännöt lapsilisähakemusta varten. Vuosina 2012 –2016 Lestijärvellä kirjoilla olevan ja asuvan äidin vauvalle tuli oikeus kunnan erityiseen lapsilisään. Sääntöjen mukaan kunnan lapsilisä, 10 000 € per vuosi, maksetaan kymmenen vuoden kuluessa (1000 € vuodessa). Kunnan lapsilisä myönnetään ja maksetaan vuosittain hakemuk- sesta. Maksu tapahtuu kunkin vuoden viimeisen päivän henkikirjoituskunnan mukaan, jonka täytyy siis olla tarkastelupäivänä Lestijärvi. Oikeus lapsilisään päättyy, mikäli rahaan oikeutetun asuinkunta ja henkikirjoituskunta muuttuu joksikin muuksi kunnaksi, vaikkapa vain vähäksi aikaa. Mikäli tulee kuntaliitos, jäljellä oleva maksamaton kunnan lapsilisäosuus maksetaan yhdellä kertaa. Vuonna 2013 syntyi 14 lasta. Kunnanjohtaja Ahonen arvioi, että muuttoliike todellakin katkesi. Mahdollisesti jopa 8 perhettä jäi Lestijärvelle asumaan ja lapsilisä tuki heidän päätöstään jäädä kuntaan. Useissa kunnissa on vauvoille annettu lahjoja, kuten kukkia, vaatteita tai rahaa. Lestijärven panostus on ollut erityinen ja herättänyt kiinnostusta laajasti, jopa ulkomaita myöten. Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Oulun Eteläisen osahanke Kunnissa tarvitaan hyvinvointikoordinaattoria Teksti: Leena Ahola, Eija Komulainen, Merja Jaakola, Terttu Piippo, Minna Sipilä Kuva: Leena Ahola T erttu Piippo on työskennellyt Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä hyvinvointikoordinaattorina vuodesta 2010 lähtien. Terttu kertoo, että vaikka hänen vakanssinsa on yhteistoimintaalueella, hän tekee työtä alueen kuntien kanssa. Hän toimii kuntien hyvinvointiryhmissä sihteerinä ja asioiden valmistelijana. Ryhmien puheenjohtajat ovat kunnanjohtajia. Ryhmät laativat mm. kuntien hyvinvointikertomukset ja vuosittaiset raportit, joihin hyvinvointikoordinaattori kokoaa kunta- ja aluekohtaiset hyvinvointitiedot. Yhteistoiminta-alueella tehtäviin kuuluu mm. elintapa- ja muiden terveyttä edistävien ryhmien toiminnan koordinointia. Esimerkkiin koordinaat- Hyvinvointikoordinaattori toimii kuntiensa hyvinvointityön ytimessä. torin toimenkuvasta voi tutustua Innokylässä (innokyla.fi, hakusanalla verstas146148). Hyvinvointityöhön tarvitaan hallinnonalojen lisäksi myös muita toimijoita. Tämän vuoksi Terttu tekee yhteistyötä kunnan alueella toimivien järjestöjen, seurakuntien, oppilaitosten ja yritysten kanssa. Tertun mielestä Helmessä on tarpeen kehittää etenkin järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. Muita koordinaattorin yhteistyötahoja ovat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintovirasto ja sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö. Koordinaattori voi omalla toimialueellaan työskennellä ainoana, minkä vuoksi Terttu kokee ammatillisesti tärkeäksi verkostoitumisen muualla vastaavaa työtä tekevien kanssa. Valtakunnallinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima hyvinvointikoordinaattorien verkosto on hyvä asia. Helmen kunnat kuuluvat myös Terve Kunta -verkostoon, mikä tukee osaltaan alueen kuntien hyvinvointityötä. Tertun mielestä hyvinvointikoordinaattori toimii linkkinä eri toimijoiden välillä. Uudet asiat ja yhteistyömuodot voidaan kokea haasteellisina, joten hyvinvointiasioiden eteenpäin vieminen vaatii kärsivällisyyttä. Parhaimmillaan toimiva yhteistyö lisää kuntalaisten hyvinvointia ja tuo kunnille säästöjä pitkällä aikavälillä. Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n 13 TerPS2:n osahankkeet Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Oulun osahanke Hyvinvointi osa Oulun kaupungin strategista ja operatiivista toimintaa O ulun kaupungissa hyvinvointijohtamisen vastuu on kaupungin johtoryhmällä. Lisäksi on perustettu koordinaatioryhmä, jossa on edustajat kaikilta palvelualueilta. Edustajilla tulee olla kytkös oman palvelualueensa johtoryhmään ja tiedolla johtamiseen. Koordinaatioryhmän tehtävät keskittyvät tiedon keräämiseen, analysointiin, kehittämiseen ja jalkauttamiseen. Jotta hyvinvointitietoa käsiteltäisiin ja hyödynnettäisiin yli hallintokuntarajojen, koordinointivastuu on konsernipalveluilla. Hyvinvointikertomus on nivottu tärkeäksi osaksi Oulun strategia-, talousarvio-, käyttösuunnitelma- ja tilinpäätöstyötä. Kaupunkistrategian hyvinvointiin liittyvät linjaukset, tavoitteet ja indikaat- Hyvinvointitietoa pyritään hyödyntämään yli hallintokuntarajojen. Teksti: Mervi Uusimäki ja Virpi Knuutinen Kuva: Oulun kaupunki torit perustuvat hyvinvointikertomukseen sekä kuntalaisilta ja palvelualueilta saatuun tietoon. Sähköinen hyvinvointikertomus toimii työvälineenä, jota hyödynnetään indikaattorien koostamisessa, vertailussa ja analysoinnissa. Päällekkäisyyden välttämiseksi hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet kirjataan suoraan palvelualueiden talousarvioihin ja toimintayksiköiden käyttösuunnitelmiin. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit tarkentuvat ja kohdentuvat sitä mukaa kun strategiselta tasolta siirrytään operatiiviselle tasolle. Hyvinvointi-indikaattoreita seurataan valtuustokausittaisessa hyvinvointikertomuksessa, vuosittaisissa tilinpäätöksissä sekä laatu- ja arviointityön yhteydessä. Vuosittain ne ovat osa toimintaympäristökatsausta, minkä pohjalta koostetaan keskeiset hyvinvoinnin nostot ilmiöinä seuraavan vuoden talousarvion suunnitteluohjeisiin. Sekä ulkoista toimintaympäristötietoa että omista tietojärjestelmistä saatavaa tietoa kehitetään monipuolisesti ja systemaattisesti. Hyvinvointikertomus on yksi tietojohtamisen työväline, joka tuottaa tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä palveluista. Olennaista on, että tiedot ovat käytössä, joten eri tietoaineistoja ja tietolähteitä hyvinvointikertomus mukaan lukien kootaan Tietoportaaliin ja internettiin avoimen tiedon periaattein. Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Pirkanmaan osahanke Pirkanmaalla alueellinen koordinaatio Pirkanmaan osahankkeen Teksti: Maarit Varjonen-Toivonen Kuva: Maarit Varjonen-Toivonen P irkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation tavoite on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Kuntien toiveesta Pirkanmaalla käynnistyi vuonna 2011 alueellisen hyvinvointikertomuksen laatiminen. Sitä työstettiin alueellisessa terveyden edistämisen työryhmässä, johon kuntien lisäksi kuuluu sidosryhmien edustajia. Alueellisen hyvinvointikertomuksen neljä painopistettä linjaavat alueellisen koordinaation tehtäviä vuosille 2013–2016. Viime vuoden painopiste oli kuntien hyvinvointikertomustyön tukeminen. Koordinaation kattavista 24 kunnasta 19 osallistui TerPS2-hankkeeseen. Osahankkeen kuntiin nimettiin hyvinvointikoordinaattorit ja poikkitoiminnalliset hyvin- 14 M a t k alla hyvinvointiin kuntien hyvinvointikoordinaattoreita kokoustauolla. Koordinaattoreiden toiminta on ollut ydin sille, että Pirkanmaan hyvinvointityö on edennyt hyvin. vointiryhmät. Koordinaattorit kokoontuivat hankkeen aikana 1–2 kuukauden välein. He kouluttivat vuorostaan kuntiensa hyvinvointi- ja johtoryhmiä sekä luottamushenkilöitä. Hankekuntien johto- ja hyvinvointiryhmille järjestettiin yhteiset koulutustilaisuudet vaikutusten ennakkoarviointi -menettelystä, hyvinvointikertomustyön linkittämisestä osaksi toiminta- ja taloussuunnittelun vuosikelloa sekä alueellisen ravitsemussuunnitelman toimeenpanon käynnistämisestä kunnassa. Tämän vuoden painopisteitä ovat alueelliset ravitsemus- ja terveysliikuntasuunnitelmat, yhteisöllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen. Alueellisen terveysliikuntasuunnitelman tavoite on lisätä kaikkien väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta. Kevään 2014 aikana järjestettiin kuntakierros, jonka tilaisuuksissa esiteltiin mm. suunnitelman hyödyntämistä hyvinvointikertomustyössä osana toiminta- ja taloussuunnitteluprosessia. Alueellinen koordinaatio tukee toimijoiden verkostoitumista ja yhteisten linjausten toimeenpanoa. TerPS2-hankkeen päättyessä koordinaation tärkein haaste on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kytkeminen osaksi jokapäiväistä työtä kunnan kaikilla toimialoilla ja erikoissairaanhoidossa. Hyvinvointikoordinaattoreiden ja -ryhmien tuki jatkuu osana alueellista koordinaatiota. Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Lakeuden osahanke Yhdessä tekemällä parempaa hyvinvointia Teksti: Arja Rantapelkonen ja Katja Vähäkuopus Kuva: Tiina Rimpiläinen H yvinvointityö on vahvistunut yhdessä tekemisen tuloksena alueemme kunnissa, toteaa projektipäällikkö Arja Rantapelkonen. Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän hyvinvointiryhmissä on kaikilta hallinnonaloilta edustajia pohtimassa kuntalaisten hyvinvointia. Poikkitoiminnallinen työ on selvästi jäsentynyt. ”Kunnan kaikki toiminta, päätöksenteko ja johtaminen tähtäävät kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Tämän tunnistaminen ja saattaminen käytäntöön on vaatinut ajattelu- ja toimintatapojen uudistamista”, kuvaa Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi. Limingan perusturvajohtajan ja hyvinvointiryhmän puheenjohtajan Irma Toivasen mukaan työ on sitouttanut Ryhmätyöskentelyä hyvinvointi seminaarissa. kaikkia hallintoaloja ottamaan hyvinvointitietoa mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hailuodon sivistysjohtaja ja hyvinvointiryhmän edustaja Sisko Heikkinen puolestaan toteaa, että pienessä kunnassa yhdessä tekeminen on helppoa, kun kaikki tuntevat toisensa. Tyrnävän sosiaali- ja terveysjohtaja ja hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Eliisa Tornberg korostaa, että yhdessä tekeminen on eri asia kuin yhteistyö. ”Yhdessä tehdessä on pystytty vielä syvempään yhteistyöhön.” Lumijoen kunnanjohtaja Jouko Joensuun mielestä hyvinvointikertomuksen laadinnan tärkein osa on ollut itse laatimisprosessi, jossa asioita on mietitty uudesta näkökulmasta. ”On jouduttu pohtimaan uusia, ennakkoluulottomia ratkaisumalleja ja mm. kolmannen sektorin mahdollisuuksia.” Kuntien edustajien mielestä yhteistyö on edistänyt hyvinvointia, ja sillä on koettu olevan taloudellisesti suotuisia vaikutuksia. Hyvinvoinnin painoarvo johtamisessa on vahvistunut. Kunnat ovat löytäneet toimintatapoihin ja palveluihin joustavia ratkaisuja yhdistämällä hyvinvointi- ja taloustietoa sekä työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja kolmannen sektorin kokemustietoa. Valtuutettujen antamissa palautteissa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyön tekeminen ja ennakkovaikutusten arviointimenetelmän käyttäminen päätöksenteossa olivat merkittäviä jatkokehittämistä edellyttäviä asioita. Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Kainuun osahanke Yritteliäisyys keskeinen hyvinvoinnin osa Kuntalaiset voivat tehdä esityksiä hyvinvointisuunnitelman sisältöön. S uomussalmen Hyvinvoinnin kuntalais-ilta keräsi runsaasti osanottajia yhdistyksistä ja yksittäisistä kuntalaisista. ”Tulimme hakemaan tietoa, verkostoitumista ja tietenkin vaikuttamaan kunnan hyvinvointisuunnitelmaan”, kertoivat Vesa Heikkinen ja Matti Moilanen Ruukinkankaan Vanhempainyhdistyksestä. He toimivat myös mm. Suomussalmen Hengitysyhdistyksessä ja A-killassa. Kunnan päättäjät, viranhaltijat, kuntalaiset ja järjestöt muodostavat kivijalan hyvinvointityölle. Kuntalais-ilta oli hyvä paikka pohtia, mikä rooli järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminnalla on hyvinvoinnin edistämisessä. Osallistujat ideoivat toimenpiteitä mm. yrittäjyyteen kannustamiseksi. Keskusteluissa painottuivat ajatukset yritteliäisyydestä ja aktiivisuudesta jo lapsilla. Perus- ja lukio-opetusta kiitettiin yrittäjäkasvatuksesta, mikä näkyy tapahtumina ja pienimuotoisina palveluina. Kansalaisopistolta toivottiin yritteliäisyys- ja yrittäjyyskurssia. Heikkinen ja Moilanen toivoivat, että kunta kutsuisi vuorollaan järjestöjä valtuuston tai kunnanhallituksen kokouksiin esittelemään toimintaa, joka monelle voi olla tuntematonta. Kunta voisi myös esitellä yhdistysten toimintaa julkisissa tiloissa olevissa info-televisioissa. Suomussalmen hyvinvointikoordinaattori Anna Tolonen kertoi osallistujille, että kunnan hyvinvointityö ryhmä käsittelee kaikki ehdotukset ja Teksti: Sari Marita ikäheimo ja Tuija Pöllänen Kuva: Tuija Pöllänen valitsee ne, jotka tukevat hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelma on osa hyvinvointikertomusta, jonka kunta vie osaksi vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelua. Illan esitysten pohjalta syntynee konkretiaa. Kuntalais-illoissa on tullut näkyväksi myös päällekkäinen työ, jota tehdään toisistaan tietämättä. Suomussalmi aikookin järjestää vastaavantyyppisiä tilaisuuksia vuosittain. Osallistujat kirjasivat illan päätteeksi oman hyvinvointiteon. Matti Moilanen aikoi selättää vesikammonsa ja opetella uimaan. Vesa Heikkinen vähentää menemisiään ja antaa aikaa itselle. Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n 15 TerPS2:n osahankkeet Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Oulun Eteläisen osahanke Kunnan ylimmän johdon tuki tärkeää Teksti: Merja Jaakola L apin yliopistoon tekemässäni pro gradu -tutkielmassa on selvitetty sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa. Tutkimuksessa haastateltiin yhdeksää Oulun Eteläisen kunnan hyvinvointityöryhmän jäsentä. Tulosten mukaan keskeisin käyttöönottoa edistävä tekijä on kunnan ylimmän virkamiesjohdon ja varsinkin kunnanjoh- Sanottua Suurin ongelma on se, että valtuutetut ja korkein johto eivät ole kiinnostuneita asiasta. Jos he eivät tue työtä, koko toiminnalta on pohja pois. Kaatuuko tämäkin johtamisen puutteeseen? 16 tajan tuki. Yksi haastateltu kuvasi tätä toteamalla, että ”jos nää ylimmät viskaalit ei oo työryhmässä, niin se on melkein sama kuin tuulelle suuta aukoo”. Aineiston perusteella käyttöönotto on edennyt pisimmälle niissä kunnissa, joissa hyvinvointityöryhmän peruskokoonpanon muodostaa kunnan johtoryhmä. Haastatellut kokivat, että eniten kerto- Tämmöinen kuntalaistillaisuus on tarpeen, jossa voi vappaasti keskustella ja kahtoa kuntaihmistä silimästä silimään. Välfärdsberättelsen utnyttjas inte ännu tillräckligt. Den är ännu lite obekant för de förtroendevalda. Kyläyhistyksen puolesta Mera realistisk strategi och samarbete Hyvinvointikertomuksesta ei automaattisesti tule valmista. Jonkun pitää myös tehdä niitä johtopäätöksiä ja johtaa homma maaliin. Sanoista teoiksi Yhteistyössä on huomattu, kuinka paljon suunnitelmia ja strategioita on, ja päällekkäisyyttä on sen seurauksena vähennetty. Niiden kokoaminen yhteiseksi hyvinvointikertomukseksi on järkevää. Hankkeita tulee ja menee, ja harvoin niistä jää mitään pysyvää jälkeä. Mutta TerPSiss ä on pystytty yhteistyössä luomaan ja vahvistamaan pysyviä rakenteita ja on ollut tekemisen meininki. Kokonaisuus haltuun 20%:n työpanoksen koordinaattori M a t k alla hyvinvointiin musten valmistelua häiritsee ajanpuute ja ryhmän jäsenten sitoutumattomuus. Poikkitoimijaisuus ei vielä täysin toteudu, eivätkä kaikki hallinnonalat miellä itseään osaksi hyvinvoinnin edistämistä. Valitettavan usein tietojen kirjaaminen hyvinvointikertomukseen jää muutamien henkilöiden vastuulle. Kiitos hyvästä hyvinvointijohtamisen kehittämisestä! Aihe ei ole helpoimmasta päästä näinä taloudellisesti ja rakenteellisesti haastavina aikoina. Tätä kehittämistyötä tarvitaan! Ehkä työnne merkitys ymmärretään tulevaisuudessa Suvi Helanen, hankesuunnittelija, Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke Sanna Salmela, projektipäällikkö, Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke Anne Sormunen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Hyvinvointikertomus ja taloussuunnittelu kulkemaan käsi kädessä Suvi Helanen Kuva: Keräsen Kuvaamo, Oulu L aadukkaat ja tehokkaasti tuotetut palvelut ovat joka kunnan strategisen toivelistan kärkeä. Toiveen toteutuminen edellyttää palvelutarpeiden ennakoimista ja palveluresurssien oikeaa kohdentamista. Olisi pystyttävä ennustamaan palveluiden kysyntää sekä kohdentamaan ja tuottamaan palvelut käytettävissä olevilla resursseilla, vaikuttavasti. Kunnissa ja kuntayhtymissä pystytään toteuttamaan sitä parempaa suunnittelua ja palvelumuotoilua, mitä kuvaavammat indikaattorit ja vaikuttavuustieto meillä on käytettävissämme. Johdon tehtävänä on seurata kysyntää ja tarjontaa sekä niiden kohtaamista indikaattori- ja vaikuttavuustiedon avulla. Nykyrakenteet edellyttävät tiedon kokoamista, keräämistä, yhdistämistä ja visualisointia suuremmiksi kokonaisuuksiksi, hallintokunnittaisen ja toiminto- Sanna Salmela Kuva: Teija Salmela Anne Sormunen Kuva: Martti Ahlstén kohtaisen tiedon lisäksi. Teknologia mahdollistaa sen. Kun olemassa olevaa tietoa voidaan jalostaa nykyistä paremmin ja reaaliaikaisemmin, siitä saadaan merkittävää tukea päätöksenteolle ja suunnittelulle. Tiedolla johtamisella varmistetaan, että kunnan johdolla on päätöksenteon tukena tuorein ja laadukkain tieto menneisyydestä, tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. tietojen helppo siirtyminen asiakirjasta toiseen. Myös kuntia palvelevan indikaattori- ja vaikuttavuustiedon valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä yhteistyö eri toimialojen ja järjestelmien välillä on tärkeää. Oleellista jatkokehittämisessä on, että hyvinvoinnin johtaminen ja -edistämistyö saadaan vahvasti mukaan kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikelloihin, kulkemaan kuntasuunnittelussa käsi kädessä niin ajallisesti kuin sisällöllisesti. Ideaalitilanne olisi, jos kaikki tiedolla johtamisen ja strategisen kuntasuunnittelun työvälineet ovat yhtä ja samaa sähköistä asiakirjakokonaisuutta, eivät erillään kulkevia ja valmistelun eri pöydissä käytettyjä apuvälineitä. Näin kuntalaisten hyvinvointi säilyy kunnan tehtäväkentässä ja -politiikassa lähtökohtana, jolle talous asettaa oikean mittaiset ja aikaiset rajat. S ähköinen hyvinvointikertomus on ensimmäisiä kunnan strategisen johtamisen sähköisiä työvälineitä. Työvälinettä on kehitetty laajasti Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeissa yhdessä kuntien, KanervaKASTE - hankkeen ja eri asiantuntijatahojen kanssa. Kuntaliitto ottaa työvälineen omistajuuteensa TerPS2-hankkeen päättyessä. Kehittämistyön tulevaisuutta on sähköistää muutkin kuntien käyttämät keskeiset asiakirjat ja mahdollistaa siten Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n 17 Hyvinvoinnin edistäminen on laajempi kuin sote-asia. KUNTAYHTYMÄT TUKEVAT HYINVOINTITYÖTÄ O ulunkaaren kuntayhtymän johtaja Leena Pimperi-Koivisto kertoo, että kuntayhtymässä nivotaan yhteen kuntien suunnitelmista kerättyä tietoa ja hyödynnetään sitä palveluiden järjestämisuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja kuntakohtaisten järjestämissopimusten laadinnassa. ”Hyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin laajempi kuin pelkästään soteasia”, hän muistuttaa. Hän pitääkin sähköisen hyvinvointikertomuksen ansiona sen poikkihallinnollisuutta. Se olisi saanut tulla kunnallisiin palveluihin jo paljon aikaisemmin. TerPS2-hankkeen (Terveempi PohjoisSuomi 2) ansiona hän pitää myös sitä, että sen aikana on terävöitetty kuntien yleisjohdon roolia hyvinvoinnin kehittämisessä. Myös Siikalatvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Louet pitää poikkihallinnollisuutta tärkeänä. Asiantuntijalautakunnat tahtovat kukin keskittyä omiin erityiskysymyksiinsä. Sote puolestaan painottuu helposti suunnittelemaan pelkästään korjaavaa työtä. Hyvinvointia voidaan edistää vain työskentelemällä kaikki yhdessä. ”Luottamushenkilöistä osa on suorastaan innostunut tästä ajattelusta, osa ei sille ole vielä oikein syttynyt”, hän kertoo. Johtavat poliitikot ja virkamiehet mukaan Selänteen peruspalvelukuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä sanoo, 18 M a t k alla hyvinvointiin Teksti: Martti Ahlstén • Kuva: Pirjo Pyhäluoto Hyvinvoinnin edistämistyö tehdään kunnissa. Kuntayhtymät tukevat kuntien työtä ja hyödyntävät kuntien hyvinvointikertomuksiin kirjaamaa tietoa. että kuntayhtymä ei tee omaa hyvinvointikertomusta vaan nostaa omassa toiminnassaan esiin kuntien kertomuksista nousevia tärkeitä asioita. Kuntayhtymällä on oma hyvinvointiryhmä, jossa ovat mukana kaikki kuntajohtajat. ”Sähköinen hyvinvointikertomus kerää ja analysoi tietoa hyvin, mutta hyvästäkään tiedosta ei ole hyötyä, jos sitä ei käytetä. Tässä kohtaa kuntien hyvinvointiryhmillä on tärkeä rooli. Mutta niidenkään työskentelystä ei välttämättä synny toimintaa, jos ne jätetään yksinään”, hän pohtii. Tapa, jolla hyvinvointityö saadaan koko kunnan asiaksi, on se, että hyvinvointiryhmässä on mukana johtavia poliitikkoja ja virkamiehiä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hallituksen toinen varapuheenjohtaja Esko Kangas muistuttaa, että hyvinvoinnin edistämisessä ei ole kyse pelkästään palveluiden tuottamisesta vaan puitteiden luomisesta sille, että ihmisillä on mahdollisuus asua ja elää terveesti. ”Silloin puhutaan kaavoituksen ja rakentamisen kaltaisista asioista. Ongelmatilanteissa puolestaan pitää etsiä juuri. Missä on syy? Siihen tarvitaan tietoa, jota saadaan sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla”, hän sanoo. Viekö sote-uudistus poikkihallinnollisuuden? Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen on huolissaan, mitä tapahtuu, kun Suomeen tulee soteuudistuksen myötä viisi palveluiden järjestämisaluetta. Hän näkee vaarana, että suuri alue etääntyy paikallisesta tasosta, jolloin hyvinvointia ja terveyttä tukeva poikkihallinnollinen yhteistyö kärsii. ”Palveluiden järjestämistä suurilla alueilla en pelkää, mutta integraation vähentymistä pelkään. Täällä Kainuussa me opimme Kainuun hallintokokeilun kautta, että yhteistyötä pitää tehdä laajasti, erityisesti sote-kuntayhtymän ja peruskuntien kanssa”, hän painottaa. Hyvinvointikertomusta hän pitää hyvänä työvälineenä. Sen kehittämisessä hän toivoisi tulevaisuudessa enemmän eteenpäin katsovaa tietosisältöä. Kehittämistyön alkuvaiheessa on varmaan ollut pakkokin keskittyä menneisyyttä kartoittavaan tietoon. Hannu Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja • Kuva: Antti Suistola Uudet sote-rakenteet pakottavat uusarviointiin S osiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä viidelle alueelle. Miten kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen käy? Kuuluuko vastuu jatkossa kunnalle, tuotantoalueelle vai sote-alueelle? Kunnissa on viime vuosina opeteltu poikkihallinnollista hyvinvointivastuuta. Turhaanko? Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Kunnan tehtävänä on tarjota asukkailleen yhtäläiset edellytykset. Hyvinvointivastuun ajateltiin pitkään kuuluvan sosiaali- ja terveystoimelle. 2000-luvulla on tehty työtä vastuun laajentamiseksi kaikille aloille. Lisäksi on tavoiteltu sitä, että toiminnan ja talouden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa hyvinvointi- ja talousnäkökulmat otetaan huomioon tasavertaisina. Edetty mutta hitaasti Vuonna 2013 yli puolessa kunnista hyvinvoinnin johtoryhmänä toimi poikkihallinnollinen kunnan johtoryhmä tai laajennettu johtoryhmä, kolman- neksessa hallinnonalojen ja yhteistyötahojen asiantuntijoista koostunut johtoryhmä. Huolestuttavinta on, että noin puolessa kunnista käytännön vastuu oli yhden toimialan yksittäisellä viranhaltijalla (THL 2013). TerPS2hankkeen ja Kuntaliiton vuonna 2014 tekemän kyselyn mukaan vain 39 % hyvinvointiryhmän jäsenistä arvioi kyselyssä ryhmänsä sitoutuvan hyvin tai melko hyvin ryhmän toimintaan. Kyselyn mukaan vain puolet piti ryhmänsä tehtävänkuvaa selkeänä, kolmanneksella jäsenistä on kiinnostuksen puutetta ryhmän toimintaan. Hyvinvointinäkökulmien huomioon ottaminen strategioissa toteutuu selkeästi vasta puolessa kunnista. Poikkihallinnollinen ja strategisesti johdettu hyvinvointivastuu on siis vielä haurasta ja vakiintumatonta. Terveempi Pohjois-Suomi -kansallisen käyttöönottohankkeen tarkoituksena on tukea aiemmin kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista. Hanke tukee hyvinvointityötä kohti yhteisesti suunniteltua, johdettua, toteutettua ja arvioitua poikkihallinnollista ja -toiminnallista kokonaisuutta. Tavoitteena on saada sähköinen hyvinvointikertomus kaik- kiin kuntiin hyödyttämään niin kuntaa kuin kuntalaisia, tukemaan johtamista ja mahdollistamaan vertailua. Uhkaako sote-uudistus kehitystä? Uudistuksessa sote irrotetaan peruskunnasta. Koska hyvinvointityötä tehdään kaikilla toimialueilla, hyvinvointivastuu kuuluu jatkossakin kunnille. Onnistuneesti toteutettuna uudistus vahvistaa sote-palveluiden järjestämisen voimavaroja, kokoaa osaamista yhteen ja mahdollistaa toiminnan jäsentyneen kehittämisen. Lainsäädäntöuudistuksissa on huolehdittava, että hyvinvoinnin edistämisellä on niissä keskeinen asema. Muutos pakottaa kuntajohdon kirkastamaan hyvinvoinnin edistämisen vastuun. Jotta sote-alueiden vahvuus saadaan hyödynnettyä, on oltava halu uudistaa johtamista. Se edellyttää kuntien ja alueiden poliittiselta ja virkamiesjohdolta vahvaa verkosto- ja tiedollajohtamista, koordinaatiota ja tietojärjestelmien hyödyntämistä sekä aktiivista vuoropuhelua kunnan toimialojen välillä ja sote-alueen kanssa. Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n 19 Säätiedotus: Sähköisten hyvinvointikertomusten aalto pyyhkäisi Suomen yli Suuressa osassa maata sää on ollut sähköisen hyvinvointikertomuksen käytölle poutaista. Myös näkyvyyttä heikentäviä ja kehittämistä hidastanutta sumua ja ukkoskuuroja on esiintynyt paikoitellen ympäri maata. Kesäkuun alussa vallinneen tilan mukaan 134 kuntaa on valmistellut vähintään yhden kertomuksen sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineellä. Lisäksi 102 kunnalla kertomuksen valmistelu työvälineellä oli kesken tai kunnalla oli käytössään työvälineen käyttäjätunnus. Työvälinettä käyttää siis yhteensä 236 kuntaa eli 78 prosenttia MannerSuomen kunnista. Odotettavissa vuoden loppuun asti: Lisääntyviä hyvinvointikertomuksia ja vuosittaisia raportteja. Paikallisia, heikentyviä ukkoskuuroja. Ajoittaista sumua, mutta enimmäkseen hyvä näkyvyys. Kohtalaista myötätuulta. " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " !!" " " !!!!" " " " " " " !!!!" Aluejaot © MML, 2014 Kunta on valmistellut sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineellä vähintään yhden kertomuksen. Kertomuksen valmistelu sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineellä on kesken TAI kunnalla on työvälineen pääkäyttäjätunnus 20 M a t k alla hyvinvointiin