KUNNALLISVAALIT 2012 - Sitoutumattomat.com
RYHMÄJAKELU Mäntyharjulainen Mäntyharjun Puolueisiin Sitoutumattomat ry:n Kunnallislehti LOKAKUU 2012 KUNNALLISVAALIT 2012 Vaalipäivän äänestys Vaalipäivä on sunnuntai 28.10.2012 klo 9.00 - 20.00 ovat Äänestyspaikkoja 001 Aseman äänestysalue, Kunnantalo Asematie 3, 52700 Mäntyharju 002 003 Kirkonkylän äänestysalue, Kunnanvirasto Kunnantalo Koulutie 1, 52700 Mäntyharju Toivolan äänestysalue, Toivolan koulu Toivolanmutka 19, 52740 Tuustaipale Ennakkoäänestys Ennakkoäänestys on 17. - 23.10.2012 Kunnantalo Asematie 3, 52700 Mäntyharju ke-pe 17.10.2012 -19.10.2012 klo 9.00 - 18.00 la-su 20.10.2012 - 21.10.2012 klo 10.00 - 14.00 ma-ti 22.10.2012 - 23.10.2012 klo 9.00 - 18.00 Kotiäänestys Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. Kotiäänestystä haluavan henkilön on ilmoitettava siitä viimeistään ti 16.10. 2012 klo 16.00 mennessä kirjallisesti Mäntyharjun kunnan keskusvaalilautakunnalle Mäntyharjun keskusvaalilautakunta, PL 76, 52701. osoitteella: Mäntyharju tai puhelimitse keskusvaaliltk:n sihteerille, puh. 044 7707 210 tai kunnan neuvontaan puh. 044 7707 346. Ilmoituksen voi myös tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö. Ilmoituslomakkeita saa tarvittaessa kunnantalon neuvonnasta. Kotiäänestys tapahtuu äänestäjälle erikseen tarkemmin ilmoitettuna aikana. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen. Muu äänioikeutetun perheenjäsen ei voi äänestää kotiäänestyksen yhteydessä. Laitosäänestys Ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä laitoksissa saavat äänestää vain niissä hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt. Mäntyharjussa seuraavat laitokset ovat ennakkoäänestyspaikkoja: - terveyskeskus, vuodeosastot - Palvelukeskus Ruskahovi - Itä-Suomen Päihdehuollon kuntayhtymän Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus - Palvelutalo Mäntypuisto - Palvelukoti Lehtola Laitoksessa ennakkoäänestys toimitetaan vaalitoimikunnan määrääminä aikoina 17.10.2012-23.10.2012 välisellä ajanjaksolla. Äänestäjän on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä. Jos äänioikeutetulla ei ole äänestyksessä tarvittavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa, poliisiviranomainen myöntää maksutta väliäaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Väliäikaista henkilökorttia haettaessa hakijalla on oltava mukanaan kaksi poliisin ohjeiden mukaista passivalokuvaa. Mäntyharjussa 29.8.2012 Mäntyharjun kunnan keskusvaalilautakunta MÄNTYHARJULAINEN 2 Pääkirjoitus YHDESSÄ Kunnallisvaalit 2012 ovat lähellä. Ja kuten niin monesti ennenkin, kerrotaan, että nämä vaalit ovat ratkaisevat tulevaisuuden kannalta. Totta se onkin, kunnallista tulevaisuutta suunnitellaan neljän vuoden sykleissä ja jokaiset vaalit vaikuttavat aina siihen minkälaisen arvomaailman omaavan päätäntäkokoonpanon kukin kunta saa. Mäntyharjun Puolueisiin Sitoutumattomien yhteislistan kantava teemana on tulevalla vaalikaudella termi Yhdessä. Sitoutumattomien joukko koostuu erilaisista mäntyharjulaisista ihmisistä: nuorista ja varttuneimmista, miehistä ja naisista; toisinaan erilaisilla mielipiteilläkin varustetuista persoonallisista henkilöistä. Sitä juuri on sitoutumattomuus, vapaus itsenäiseen ajatteluun ja päätöksen tekemiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme sitoudu mihinkään. Sitoudumme tekemään yhdessä työtä itsenäisen Mäntyharjun puolesta siten, että kaikilla mäntyharjulaisilla olisi hyvä elää omalla paikkakunnallaan. Suuria kysymyksiä on odottamassa ratkaisuja kuten esimerkiksi perusturvan organisaatiomallin ratkaiseminen ja kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintatilojen löytäminen. Pitää muistaa, että aina ei ulkopuolelta tuleva voima ja viisaus ole ainoa oikea malli. Myös kuntaorganisaatio ja sen ammattitaitoiset työntekijät pystyvät tehokkaaseen ja tuottavaan työhön. Puolueiden kunnallispoliittista linjauksista on vaikea tällä hetkellä ottaa selvää. Kokoomuksen kannanotot kuntauudistuksesta jumittavat kuntien lukumäärässä, demareiden mielipiteet ovat epäselviä ja perussuomalaiset piilottavat kunnallispoliittiset näkemyksensä parjaamalla EU-politiikkaa. Keskusta taas haukkuu hallitusta kaikesta, myös niistä asioista, jotka on itse jättänyt tekemättä hallituksessa ollessaan. Ei ole vaikea arvata, että kuntapolitiikan varsinainen myllerrys alkaa vaalien jälkeen. Puolueiden ehdokkaat eivät halua tässä vaiheessa tehdä kovin suuria irtiottoja. Äänestämällä sitoutumatonta ehdokasta saat takuut siitä, että päätöksenteko pysyy lähellä sinua. Meidän ryhmäämme ei ohjata ylhäältä päin vaan keskustelemme asioista omassa ryhmässä ja muiden kuntalaisten kanssa ja teem- me sen jälkeen omat johtopäätöksemme. Yksin ja yhdessä. Mäntyharjun rajanaapureita ovat ensi vuoden alusta Mikkelin, Heinolan ja Kouvolan kaupungit. Pertunmaa ja Hirvensalmi jatkavat naapureistamme itsenäisinä kuntina. Ensi vaalikaudella tehdään niitä päätöksiä, joilla taataan Mäntyharjun säilyminen oman kuntanaan. Ei jääräpäisesti vaan faktoihin perustuen. Suuri ei ole aina tehokkain ja tuottoisin. Hyvää syksyä kaikille kuntalaisille. Muistakaahan äänestää. Juha Vallin ehdokasnumero 105 Peruspalvelut kuntoon Hoiva-alan yrittäjänä olen pannut merkille, että Mäntyharjun terveydenhuollossa on paljon parantamisen varaa. Lääkäripula on ollut jatkuvaa ja vastaanotolle pääsy on ollut vaikeaa. Pitäisi vakavasti miettiä millä keinoin tilanteeseen saadaan nopea korjaus. Vanhusten huoltoon tulee kiinnittää kaikki huomio. Ikäihmiset ovat aikanaan olleet maata ja kuntaa rakentamassa, maksaneet ve- ronsa ja antaneet panoksensa yhteiskunnan hyväksi. Nyt on aika huolehtia heistä sillä tavoin, kun kunkin kohdalta on tarpeen. On väärin, että valtiovalta vähentää taloudellista tukea kunnilta ja samanaikaisesti pitäisi lisätä hoitohenkilökuntaa. Henkilöstön lisäys on useimmiten tarpeen mutta sen palkkaamiseen pitäviisi saada lisää taloudellisia resursseja eikä vähentää. Työllisyyden hoitoon pi- tää kiinnittää erityistä huomiota. Työttömyyden kasvu on tosiasia ja sen katkaisemiseen on lisättävä panostusta. Paheneva työttömyys aiheuttaa monen laista hankaluutta ja lieveilmiöitä. Nuoret ovat vaarassa syrjäytyä. Kunnan tehtävä on huolehtia pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä ja ehkäistävä nuorien syrjäytyminen. Hannu Komppa ehdokasnumero 93 Ikäihmisten perhehoito Mäntyharjun Sitoutumattomien yhteiset vaaliteemat vuoden 2012 kuntavaaleissa ovat: 1. Yhdessä Mäntyharjun itsenäisyyden puolesta. 2. Yhdessä kaikkien kuntalaisten asialla ilman puoluepolitiikkaa. 3. Yhdessä avoimesti ja rohkeasti asioiden ytimessä. 4. Yhdessä huolehdimme mäntyharjulaisten peruspalveluista. 5. Yhdessä edistämme monipuolista elinkeinoelämää. 6. Yhdessä olemme kehittämässä tasokkaita kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita. 7. Yhdessä varjelemme puhdasta luontoa. 8. Yhdessä varmistamme avoimen päätöksenteon Mäntyharjun kunnassa. 9. Yhdessä toimimme Mäntyharjun positiivisen väestönkehityksen puolesta. 10. Yhdessä elinvoimaisen kotipaikkakuntamme puolesta. Sitoutumattomien valtuustoryhmä teki viime valtuuston kokouksessa 5.9. aloitteen, joka sanatarkasti kuului: ”Me allekirjoittaneet Mäntyharjun kunnanvaltuuston jäsenet esitämme aloitteenamme, että kunta ryhtyy tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön ikäihmisten perhehoito.” Mitä aloitteen mukainen toiminta voisi tarkoittaa? Useissa kunnissa mm. Mikkelissä tutkitaan vas- taavaa asiaa. Ensinnäkin pitää selvittää onko halukkaita perheitä, jotka voisivat ottaa hoitoonsa joko lyhyeksi tai pitkäksi ajaksi ikäihmisen. Lyhytaikainen perhehoito voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että iäkäs henkilö voisi olla perheessä esimerkiksi kotiutuessaan sairaalasta tai muuten toipilaana, jolloin ei vielä ole kyvykäs omin neuvoin tulemaan toimeen. Pitkäaikainen tarkoittaisi sitä, että vanhus olisi mah- dollisesti pysyvästi sijoitettuna perheeseen. Toiminta olisi hyvin saman tyyppistä, kuin lasten sijoittamisen osalta. Lähtökohtaisesti sijoitus olisi aina ympärivuorokautista. Sijoittajaperheelle suoritettaisiin sovittu korvaus palvelun järjestämisestä. Ikäihmisten perhehoito voisi antaa lisämahdollisuuden ikääntyvästä väestöstä huolehtimiseen. Antti Mustonen ehdokasnumero 96 MÄNTYHARJULAINEN 3 Puheenjohtajan palsta MÄNTYHARJU vai Mikkelin nukkumalähiö? 28.10.2012 valittavat Mäntyharjun uudet valtuutetut ovat todella paljon vartioina, koska he tulevat päättämään Mäntyharjun itsenäisyydestä. Suomen hallitus, pääpuolueet Kokoomus ja SDP, ajaa kuntauudistusta, joka on suora jatkumo edellisen Keskusta vetoisen hallituksen Paras-hankkeelle. Molempien hankkeiden tavoitteena on kuntien palveluiden keskittäminen suurempiin yksiköihin. Mäntyharjun tulevaisuudelle tämä tarkoittaisi pakkoliitosta Mikkeliin. Mäntyharjusta tulisi tämän kehityksen toteutuessa Mikkelin kaupungin nukkuma- lähiö*, koska palvelut ja työpaikat keskitettäisiin Mikkeliin. Kuntauudistuksen yhteydessä on puhuttu vahvasti, että kyseessä on tasa-arvouudistus, jolla halutaan saada palvelut kaikille ihmisille samalle tasolle asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kyllä se on hienoa, että tulevaisuudessa lähipalvelut löytyisivät Mikkelistä nykyisen kotipaikkakuntamme Mäntyharjun sijaan. Tässä kehityksessä on kansalaisten tasa-arvo kaukana. Tasa-arvoista palvelua tarvitaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelun järjestämisessä. Nämä palvelut kuu- Kuntavaaliehdokkaan mietteitä: Kuntavaaliehdokkaana haluan tuoda esille muutamia konkreettisia asioita, joihin pyrin vaikuttamaan, mikäli saan valtakirjan tulevalle valtuustokaudelle: Kaikille 15–17-vuotiaille kuntalaisille tulee taata vuosittain kesätyöpaikka. Tämä vaatii kuntien ja yritysten tiivistä yhteistyötä ja asian yhteistä organisointia. Nuorten työelämämahdollisuuksia ja -osallisuutta kunnassamme tulee lisätä. Yksikään opintoihin kykenevä nuori ei saa jäädä perusopetuksen jälkeen vaille opiskelupaikkaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee säilyttää ja tarjota paikallisesti, paikan päällä niin, että ne ovat kaikkien kuntalaisten saatavilla. Samoin kunnan tulee käydä edelleen keskustelua valtion palveluiden tarjoamisesta paikallisesti eikä tyytyä palveluiden keskittämiseen lähikaupunkeihin tai verkkoon. Kaikille kunnanpalveluissa oleville (koululaiset, päivähoitoikäiset, vammaiset, vanhukset eri yksiköissä tai kotonaan), tulee taata mahdollisuus ateriaan, joka on valmistettu ja tarjottu ihmiseltä ihmiselle. Kaikille pitkäaikaistyöttömille (jo vuoden työttömyys) tulee tarjota työkykyään vastaava (palkkatuettu) työpaikka. Tämä vaatii kunnan, yritysten ja valtion yhteistyötä ja asian organisointia. Mikäli työllistyminen ei onnistu, terveydenhuollon tulee huolehtia kun- tien kansalaisista, kuntalaisista. Jokainen työsuhde tuo kuntaan verotuloja ja samalla vähentää sosiaali- ja terveystoimen menoissa olevaa passiivisen työmarkkinatuen kuntaosuutta, yksilövaikutuksista puhumattakaan. Vapaa-ajan vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia kuntalaisille tulee lisätä. Tämä lisää kunnan vetovoimaa ja on imagokysymys asuinkuntana. Myönteinen suhtautuminen ja vaihtoehtojen tarjonta on ennaltaehkäisevää ja välittävää toimintaa parhaimmillaan. Kunnan tulee tiivistää ja tehostaa yhteistyötä urheiluseurojen ja – järjestöjen sekä kyläyhdistysten kanssa, jotka ovat viime vuosina avarakatseisesti lisänneet vapaa-ajan tarjontaa kunnan alueella. Kunnanhallituksen kehittämisjaoston rooli ja olemassaolo tulee tarkastella uudelleen. Mitkä ovat olleet kehittämisjaoston todelliset vaikutukset asioiden valmistelussa, ja onko kehittämisjaoston jatkamiselle nykymuotoisena tarvetta? Ruokkiiko jaosto kuntalaisten keskusteluissa toisinaan esillä olevaa ”Hyvä veli”menettelyä? Olisiko kunnanhallitus sellaisenaan riittävä valmistelemaan asiat kunnanvaltuustolle? Kuningasidea-yhtyeen sanoihin: ”Jottei kellään olis orpo olo tarvis enemmän duoo ku sooloo”. Helen Paasonen ehdokasnumero 99 luvat kaikille kuntalaisille ja mahdollisimman lähellä omaa kotia järjestettyinä. Ensisijaisen tärkeää on panostaa ennaltaehkäisevään työhön ja kaikkeen terveyttä edistävään toimintaan. Erityinen huomio on oltava ihmisläheisessä ja hyvin hoidetussa vanhusten hoidossa, koska he ovat tämän kaiken nykyisen meille luoneet. Kaikkein keskeisin asia Mäntyharjun elinvoimaiselle tulevaisuudelle ovat työpaikat kunnassamme. Mäntyharjun kunnan tulee kiinnittää huomiota nykyisten työpaikkojen tukemisessa ja olla aktiivinen kumppani uusien työpaikkojen syn- nyttämiseksi paikkakunnalle. Mäntyharjun tulee olla houkutteleva paikkakunta yrityksille, joka onnistuu vain ja ainoastaan itsenäisenä kuntana. Juuri nyt onkin aika taistella itsenäisen Mäntyharjun puolesta. Kuntavaaleissa valitaan ne ihmiset, jotka varmasti taistelevat Mäntyharjun kunnan itsenäisyyden puolesta. Äänestämällä Mäntyharjun Puolueisiin Sitoutumattomien ryhmän ehdokkaita pystyt kaikkein varmimmin edistämään elinvoimaisen ja itsenäisen Mäntyharjun säilyttämistä kuntakartalla. Valinta on sinun käsissäsi. Toni Maczulskij ehdokasnumero 94 * nukkumalähiö on asuinalue, jossa käydään vain nukkumassa Nuorten syrjäytyminen Tasavallan presidentin työryhmä on julkaissut tavallisia.fi -sivustonsa, jossa pyritään hakemaan arkisia keinoja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Ihan tavallisia asioita, jotka tähdentävät jokaisen ihmisen vastuuta nuorten elämänlaadun parantamisessa. Vihkoseen on koottu hyvin käytännöllisiä keinoja, joilla aikuiset tukevat nuoria. Niinistön neuvot ovat pieniä askelia, mutta pienestä on aloitettava. Presidentin avaus on tärkeä. Jostakin on lähdettävä liikkeelle. Seuraava askel on ohjeistaa ja uudelleen kasvattaa aikuiset vanhemmuuden vastuuseen. Ovatko nuoret tulosta joko hyvin tai huonosti hoidetusta vanhemmuudesta? Sukupolvilta toisille näyttäisivät siirtyvän hyvät toimintatavat, mutta myös välinpitämättömyys ja kyvyttömyys kasvatustyöhön. On siis kyse myös paljolti vanhempien pahoinvoinnista ja rakenteellisista seikoista. Olisi ollut toivottavaa, että presidentin käynnistämässä hankkeessa olisi perusteellisesti pohdittu, mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan, mitä nuoret itse tästä ilmiöstä ja sanasta ajattelevat. Kuinka monessa tapauksessa vastaukset sisältäisivät niitä ihan tavallisia asioita: antakaa mielekästä työtä ja maksakaa siitä palkkaa. Syrjäytyminen ilmiönä nousee ponnekkaasti esille, kun vaalit lähestyvät tai jotakin pahaa tapahtuu. Mielestäni se on kovin ongelmallista. Syrjäytyminen on vakava asia. Eikä siihen taatusti ole yhtä ainoaa syytä ja selitystä. Syrjäytymisen juuret ovat jokapäiväisessä kulttuurissa, ja on parempi vaikuttaa syihin kuin seurauksiin. Suomessa on arviolta 50 000 syrjäytynyttä nuorta, jotka ovat yleensä käyneet pelkän peruskoulun. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Mutta kuka hienoissa kabineteissa osaa kertoa työryhmille, mitä se syrjään jääminen todella on, miltä se tuntuu? Ainoastaan henkilö, jolla ei ole koulu-ja työpaikkaa ja joka tietää millaista sellaisessa arjessa eläminen on, osaa siitä puhua. Jokainen kunta on erilainen ja jokaisella kunnalla voi olla erilaiset keinot ennaltaehkäisevään työhön. Mäntyharjussa toimivat useat tahot nuorten elämässä. Apua tilapäisiin tai pitempäänkin kestäneisiin elämän ongelmatilanteisiin on olemassa. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on suunnattoman suuri ja siihen on panostettu. Muutaman puhelinsoiton jälkeen tuntuma on, että paikkakunnallamme ennalta ehkäisevän työn toimijoi- ta on saatavilla, jos vain tuki ajoitetaan oikeaan aikaan ja se ollaan valmis vastaanottamaan. Ennalta ehkäiseviä ja yhteistyötahoja löytyy mm. kouluterveydenhoitaja, oppilaanohjaaja, parkki-ohjaaja, koulukuraattori, nuorisotyöntekijä, etsivänuorisotyö, psykologi, sosiaalitoimi, mielenterveystoimisto, poliisi, työvoimahallinto sekä nuorisojärjestöt. Suuressa roolissa kunnassamme nuoreten syrjäytymisen ehkäisyssä pidettiin myös harrastus- ja vapaaajan toimintaa. Miten tahansa kunnissa toimitaankaan, toivoisin, että pyrittäisiin tavoittamaan ne ihmiset, jotka osaavat kertoa missä kohtaa meni pieleen ja miten tulevaisuudessa voitaisiin toimia eri tavalla. Joka tapauksessa syrjäytymisen ehkäiseminen lähtee yhdestä yksinkertaisesta asiasta: kuuntelemisesta. Kuunnelkaa lapsia ja nuoria alusta alkaen. Syksy ja lähestyvät kuntavaalit pitävät varmasti sisällään paljon keskustelua syrjäytymisestä. Pelkkä keskusteleminen ei riitä – tarvitaan tekoja. Jokaisesta on johonkin, ja jokaista tarvitaan. Se pitää vain osoittaa myös niille, jotka ovat jo itsekin menettäneet toivonsa omassa elämässään. Toivon, että tämä keskustelu ja toimenpiteiden kehitteleminen jatkuu myös vaalien jälkeen. Tarvitaan yhteistyötä ja kuuntelevia korvia. Sari Taskinen MÄNTYHARJULAINEN 4 Jatkoa kuntalisään! Kotihoidon kuntalisä, ns. Mäntyharju-lisä, on ollut kunnassamme kokeiluluontoisena palveluna nyt reilun vuoden verran. Kokeilun päättymisajankohta on tällä hetkellä vuoden 2012 loppuun. Kuntalisää tulisi ehdottomasti jatkaa myös ensi vuonna! Tällaisesta hoitomuodosta ei löydy kenenkään näkökulmasta mitään huonoa puolta: Vanhemmat saavat olla pidempään kotona lastensa kanssa ja lap- set vanhempiensa, eikä kunnan talous ainakaan kuntalisän maksamisesta huonone summan ollessa 200 e kuukaudessa. Yhden lapsen hoitopäivä päiväkodissa tms. tulee maksamaan kunnalle huomattavasti enemmän. Kuntalisä voi helpottaa vanhemman valintaa jäädä hoitamaan lasta kotiin ja tätä kautta kunnan hoitopaikkatilanne pysyy hoitoa välttämättä tarvitsevien osalta parempana. Kuntalisä on myös yksi osa lapsi-, nuoriso- ja perhemyönteisen kunnan imagoa, uuden päiväkodin sekä koulujen jatkona. Kuntalisän jatkon suhteen kyseessä ei ole taloudellinen, vaan periaatepäätös. Jatketaan siis kuntalisän maksamista myös ensi vuonna, mieluiten pysyvänä käytäntönä. Meeri Kanula koulutuslautakunnan jäsen, ehdokasnumero 92 Pulkkisen Veikolla tuhat rautaa tulessa Eläkkeellä oleva metsätalousteknikko ja turvallisuusvalvoja Veikko Pulkkinen on ensimmäistä kertaa ehdolla Mäntyharjun Puolueisiin Sitoutumattomien listalla. Kokemusta kunnallisesta päätöksenteosta Veikolla toki on Iitin kunnasta, jossa hän on toiminut kulttuurilautakunnan jäsenenä neljän vuoden, josta kaksi vuotta saman lau- takunnan varapuheenjohtajana. Veikolle tärkeitä asioita ovat syrjäytymisen estäminen, seniorikansalaisten hyvinvointi ja peruspalveluiden kunnossa pitäminen. Tulessa pitää olla siis tuhat rautaa mäntyharjulaisten hyvinvoinnin takaamiseksi. ehdokasnumero 103 Pitkää ikää Mäntyharjulle! Kuntavaalit lähestyvät. 28.10.2012 on selvillä kuntien valtuutetut seuraavalle nelivuotiskaudelle. Hallitus ajaa kuntarakenteen uudistuslakia kovakouraisesti. Mikä on sen vaikutus meidän Mäntyharjulle? Kokonaisuutena rakenneuudistus on hyvin sekava. Valtio ei ole juurikaan aidosti kuullut kuntia, ja kuntien toiveita. Uudistuksia on paljon ja aikataulut ovat tiukkoja. Kuntia ja koko kunta -alaa edustavan Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on todennut, että mikäli kuntarakenteen uudistushanketta ei tehdä kuntien kanssa yhdessä, kasvaa vaara siitä, että uudistuksia ei saada aikaan ja että kuntien kehittäminen pysähtyy useammaksi vuodeksi. Kun ollaan tilanteessa, jossa kuntien valtionosuudet eivät vuositasolla ainakaan tule kasvamaan, kuntien tu- lee koko ajan miettiä miten ylipäänsä rahoitetaan laajat kunnalliset palvelut? Kietäväisen uhkakuvalle kuntien kehittämisen pysähtymisestä ei investointien rahoittamisenkaan näkökulmasta ole varaa. Kuntauudistuksen puolesta ja vastaan liputtavat kuntalaiset, kukin tahollaan, lienevät yhtä mieltä siitä, että kuntalaisten palveluja tulee kehittää kuntalaisia mahdollisimman hyvin palveleviksi huomioiden kuntalaisten tarpeet. Mäntyharjussa on viime vuosina investoitu mittavasti mm. koulutuspalveluihin ja suunnitteilla on päiväkodin uudisrakennuksen rakentaminen. Samoin vanhuspalvelujen järjestämistä ollaan organisoitu uudelleen, ja täytyy tässä yhteydessä mainita ennen kaikkea ihan uutta toimintaa, jota järjestetään Hertta Kuusen jättämän perinnön tur- vin, määräaikaisesti tosin. Sitoutumattomat ovat tehneet aloitteen, että kunta ryhtyisi tutkimaan mahdollisuutta ikäihmisten perhehoidon käynnistämiseksi. Tie on oikea. Kaikki keinot pitää ottaa käyttöön ja eri mahdollisuudet tulee selvittää meidän kuntalaisten palvelujen järjestämiseksi ja olemassa olevien, toimivien palvelujen turvaamiseksi kaikkien kuntalaisryhmien osalta. Meillä on paljon osaamista ja tieto-taitoa olemassa olevissa palveluissa/toiminnoissa. Pyritään siis pitämään terveyspalvelut ja muut mahdollisimman pitkälle oman kunnan toimintana! Toivotan pitkää ikää meidän Mäntyharjulle, ja viisautta ja malttia meille tuleville kuntapäättäjille! Helen Paasonen ehdokasnumero 99 Mäntyharjulla hyvät raaka-aineet onnelliseen ja turvalliseen elämiseen Olen paljasjalkainen mäntyharjulainen. Meitä ei minun ikäluokassani valitettavasti kovin montaa ole, jotka ovat jääneet asumaan ähän kauniiseen kuntaan. Ulkomailla opiskelun ja työskentelyn myötä sitä oppi arvostamaan omaa kotikuntaansa aivan eri tavalla. Kaikki palvelut ovat lähellä, on paljon puhdasta luontoa missä liikkua eikä lähikaupunkeihin ole pitkä matka asioille tai töihin. Mäntyharjun vahvuuksia ovatkin mielestäni sen palvelut, luonto ja sijainti. On hienoa nähdä, että näinkin pieni paikkakunta yrittää parantaa palveluitaan mahdollisuuksiensa mukaan. Esimerkiksi rakennusvaiheessa oleva päiväkoti ja liikunta-alue Kisalan takana, sekä uudet koulurakennukset ovat todella hienoja saavutuksia lapsiperheiden hyväksi. jotain uutta saadaankin aikaan, jatkuvasti löytyy jotain parannettavaa. Muun muassa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja lääkäritilanteeseen tulee panostaa. Onkin tärkeää, että kunnan asioista päättävät henkilöt eivät vain anna tyhjiä lupauksia, vaan yrittävät tosissaan saada asioita tapahtumaan. Maailma ympärillämme muuttuu ja muutokset vaikuttavat myös täällä Mäntyharjulla. Työpaikkoja on koko maakunnassa vähemmän kuin aikaisemmin, muuttotappio vaivaa ja kuntia ohjataan yhdistymään yhä suuremmiksi yksiköiksi. Itse en kuntaliitosta kannata. Nuorten ja lapsiperheiden pysyminen kunnan asukkaina on tärkein voimavara tulevaisuuteen. Toimivat palvelut yhdistettynä laadukkaaseen kulttuuritarjontaan luovat edellytykset vetovoimaiselle Mäntyharjulle mahdollisuuden kehittää kuntaa ja pysyä kilpailukykyisenä muihin nähden. Suuret kauppaketjut uskovat Mäntyharjun kehitykseen, mutta myös paikallisten yritysten panostus oman kykynsä mukaan on todella tärkeää. Meillä on täällä itsenäisellä Mäntyharjulla raaka-aineet onnelliseen ja turvalliseen elämiseen, tarvitaan vain yhteishenkeä, järkevää taloudenhoitoa ja avointa päätöksentekoa niin onnistumme! Mirva Penttinen ehdokasnumero 102 Mirko Miettinen 18-v., vaalien nuorin ehdokas Elokuussa 18 vuotta täyttänyt Mirko Miettinen on tämän kertaisten kuntavaalien nuorin ehdokas. Mirko Miettinen on valmis olemaan nuorten äänitorvi Mäntyharjussa. Mirko on abiturientti, joka on ollut vahvasti mukana myös koulun muussa toiminnassa. Hän on Lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, joten Mirkolla on kokemusta yhteisten asioiden hoitamisesta. Monipuolinen Mirko on jokapaikanhöylä. Musiikki, elokuvat ja valokuvaus ovat hänen intohimonsa. Mirko soittaa rumpuja monissa bändeissä ja tyylilajit vaihtuvat aina metallista gospeliin. Hän on pystynyt yhdistämään sen mistä moni haaveilee, harrastuksesta on tullut myös työ. Mirko on elokuvakoneenhoitaja Mäntyharjun Kinolla ja lisäksi hän hoitaa tekniikkaa kunnan järjestämissä kulttuuritapahtumissa. Mirko on ollut myös rippikoululeirillä isosena monena vuonna. Hän on kuvannut presidentti Halosen Salmelan vierailuja ja hoitanut tekniikkaa presidentti Sauli Niinistön vaalikiertueella. Mirko ei tee itsestään koskaan numeroa, hän on vain onnellinen siitä, että on nuoresta iästään huolimatta saanut olla monessa mukana. Mirko on hyvä ja luotettava ystävä, sen tietävät kaikki, jotka tuntevat hänet. Mirkon rauhallinen olemus herättää luottamusta muissa ihmisissä. Miettisen Mirko on vuoden 2012 vaalien nuorin ehdokas. Rehellisyys, perhe, ystävät ja tasapaino elämässä ovat asioita, joita Mirko vaalii ja on valmis puolustamaan niitä joka tilanteessa. Häntä pyydettiin mukaan kunnallispolitiikkaan. Se oli harkitsevalle miehelle pohdinnan paikka. Hän nukkui useamman yön yli, ennen kuin lupautui mukaan sitoutumattomien nuorimmaksi ehdokkaaksi. ”Kunnan asiat kiinnostavat, mutta tiedän myös sen, etteivät päätökset ole mustavalkoisia ja yksioikoisia. Asioilla on aina monta puolta. Nuorten asiat kiinnostavat. Toivon, että jokainen nuori voisi olla oma itsensä, motivoitunut ja aktiivisesti kiinni elämässä”, filosofoi Mirko. Mirkolta kysyttiin, että miten hänestä on tullut noin täysipäinen. Sanavalmis mies vastasi heti lakonisesti vastakysymyksellä: Oliko minulla vaihtoehtoja? ehdokasnumero 95 MÄNTYHARJULAINEN 5 Itsenäisen Mäntyharjun palveluiden ja kehittymismahdollisuuksien puolesta Olen Jani Paasonen, 37-vuotis syntyperäinen mäntyharjulainen. Haluan puolustaa itsenäistä Mäntyharjua, sen palveluita ja kehittymismahdollisuuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi pystyä hoitamaan jatkossakin pääsääntöisesti itsenäisesti tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa, mutta ei ulkoistaa suurille yksityisille yrityksille. Kunta ei saa myydä itsemääräämisoikeuttaan yhdelle yritykselle, jonka ensisijaisena tavoitteena on taloudellisen voiton tuottaminen, ei meidän kuntalaisten hyvinvointi. Olen kahden pienen lapsen isä, joten minulle erityisen tärkeitä ovat lapsien ja nuorten hyvinvointi. Heidän tule- Ihminen ihmiselle. Olen Lokakuussa 29 täyttävä paljasjalkainen mäntyharjulainen. Olen nähnyt Mäntyharjun kehittyvän vuosien saatossa, mutta parantamisen varaa on aina. Olen kohdannut epäreiluutta niin itse, kuten myös ystävienikin puolesta. Asioille pitää tehdä jotain. Asetuin ehdolle, kun koin, että pelkkä äänestäminen ei nyt vain riitä. Olen ammatiltani henkilökohtainen avustaja. Tällä hetkellä työskentelen kehitysvammaisten lasten parissa. Samanlaisia päiviä ei ole kahta, mutta aurinkoiset lapset antavat energiaa ja iloa päiviin. Heidän positiivisuutensa tarttuu väkisinkin jokaiseen. Olen aina ollut heikompien puolella ja niin aion olla vastaisuudessakin. Olen päässyt seuraamaan erityislasten perheiden arkea niin ylä-kuin alamäissäkin. Heidän toimiaan arjen päivittäisissä touhuissa, miten jokaikisestä asiasta joutuu taistelemaan kunnan, KELAn, koulun tai kuntoutuslaitosten kanssa. Apuvälineiden tarpeesta, niiden maksajasta. Avustajista. Pyörätuolia käyttäville kulkeminen ei ole helppoa ilman erillisiä liuskoja, pienetkin kynnykset tuntuvat joskus todella korkeilta. Onko rappusissa varmasti kaide mistä ottaa tukea? Ajamme parkkiin invalidi paikalle, vaikka normaali parkkiruutu olisi vain parin metrin päässä. Meille jalan kulkeville tällaiset asiat eivät välttämättä tule mieleen. Mutta nämä kaikki hankaloittavat liikuntarajoitteisten normaalia arkea. Olen huolissani perheen jaksamisesta, jos esim. toisen vanhemmista on jäätävä kotiin, kun sopivaa hoito- tai koulupaikkaa ei löydy. Sama pätee vanhuksiin. Jos puoliso sairastuttuaan tarvitsee omaishoitajan, täytyy turvata omaishoitajan jaksaminen. Omaishoitajathan ovat kunnalle paljon halvempi vaihtoehto, kuin esim ”laitospaikka”. Silti omaishoidontuki on todella pieni, ja työ on kuitenkin todella raskasta. Kodinhoitajat ovat kortilla ja vaaditaan suuri paperityö ja tilipussi, jotta heidät saadaan luokse. Mik- si kunta säästää tällaisissa asioissa? Vanhuksille viedään robotti nurkkaan, josta hän voi lämmittää itse ruokansa. Jutteleeko se vanhukselle? Katsooko se, että lääkkeet ovat otettu ja asiat ovat hyvällä mallilla? Odottaako yksin elävä vanhus, että kello tulee 12 päivällä ja hän voi iloisella mielellä mennä avaaman kylmänrobotin luukun, ottaa jäisen ruokansa sieltä heikoilla käsillään, laittaa mikroon ja syödä tyytyväisenä muovisesta kupista. Tuntien, että hänestä välitetään? Tätäkö jokainen toivoo itselleen vanhana? Minä en jaksa uskoa, että kukaan oikeasti omalle kohdalle toivoo tällaista kohtelua. Raha ei saa olla syynä tällaisiin julmuuksiin. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, heikommat muita enemmän. Yhdessä. Koulukiusaaminen on ollut pinnalla viimeaikoina paljon. Se aloitetaan jo päiväkodissa. Se jatkuu kouluun ja joskus jopa lukioon asti. Sitä jatketaan myös aikuisiässä. Omasta kokemuksesta tiedän mistä puhun. Koskaan ei pidä vähätellä kiusatuksi tulleen sanoja, jos hän uskaltaa asiasta kertoa. Asiaan pitää heti puuttua ja tehdä molemmille osapuolille selväksi, että tilanne on muidenkin tiedossa ja sitä seurataan. Usein kysytään kenen vastuulla on puuttua kiusaamiseen, kenen vastuulla ovat koulumatkat, harrastukset, työpaikka jne. Mielestäni jokaisen tulisi puuttua kiusaamiseen, jos sellaista näkee, olipa kyse sitten lapsista tai aikuisista. Ja jos tuntuu, ettei sinua kuunnella, niin viedä asiaa aina vaan eteenpäin. Lapsilta keinot ja rohkeus usein puuttuu, siksi meidän aikuisten on pidettävä heistä huolta. Kasvatusvastuu on kotona. Kuka muukaan lapsen puolia pitää, kuin vanhemmat. Näin ainakin tulisi olla. Koulu on vanhempien tukena kasvatuksessa. Pidetään huolta. Yhdessä. Paljon sanoja, paljon ajatuksia. Ole ihminen ihmiselle. Pystymme suuriin tekoihin. Yhdessä. Venla Männistö ehdokasnumero 97 vaisuuteensa pitää kiinnittää koko ajan enemmän huomiota. Perheiden peruspalveluiden pitää olla kunnossa, että lapsiperheet viihtyvät ja voivat hyvin kunnassamme. Yrittäjänä näen Mäntyharjussa monia mahdollisuuksia. Kuntaan tarvitaankin ehdottomasti lisää yrityksiä ja niiden myötä työpaikkoja ja kehittymismahdollisuuk- sia. Mäntyharjun sijaitsee maantieteellisesti erinomaisella paikalla, joten kunnan pitää pyrkiä houkuttelemaan kaikenkokoisia yrityksiä. Kunnan pitää pystyä jatkossakin investoimaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Meidän on varauduttava hyvissä ajoin tuleviin investointeihin ja niitä suunniteltaessa ja niistä päätettäes- sä pitää käyttää tarpeeksi aikaa ja nähdä vaivaa, jotta kunnan ja kuntalaisten kannalta järkevin vaihtoehto tulee aina valituksi. Mäntyharju ei voi velkaantua loputtomasti, vaan menot on saatava kuriin, jotta meillä on vara tulevaisuudessakin hyviin palveluihin ja kehittymiseen. Terveisin Jani Paasonen ehdokasnumero 100 Mäntyharjulla äänestäville historiaa Olen paljasjalkainen mäntyharjulainen, samoin vanhempani ja heidän vanhempansa. Äitini Anna Korpelainen (Paasonen) oli Pirkkolan tyttäriä, Paasolan kylästä. Isäni Fabian Korpelainen oli torppari, Pietarin ja Selman poika Luhtasenkylästä. Mäyrämäellä oli heidän torppansa. Äidin ensimmäisestä avioliitosta Nikkilän pojan Onni Penttisen kanssa syntyi tytär Eeva ja poika Eero. Onni kuoli keuhkotautiin 32-vuotiaana, tytär Eeva kuoli 1950 synnytykseen 23-vuotiaana ja Eero autoonnettomuudessa Helsingissä 30-vuotiaana vuonna 1964. Äidin toisesta avioliitosta syntyi kolme lasta: Ensi 1940, Arvo 1942 ja Pekka 1944. Aluksi asuimme pienessä harmaassa mökissä. Äidinisä Akseli Paananen kuoli 1923 51-vuotiaana. Hilma, äidin äiti, jäi leskeksi yhdeksän lasta hoidettavanaan. Tähän asti he olivat asuneet Pirkkolassa, Akselin veljen ja isän Taavetin sekä tämän vaimon Helkan (o.s.Hälikkä) yhteisessä taloudessa. Melkoinen suurperhe, 17 henkilöä. Minulle on kerrottu, että Hilmamummun jäätyä leskeksi, Taavetti-vaari laittoi Pirkkolan jakoon. Hilma-mummulle lohkaistiin metsämaata ja alettiin raivaamaan metsämaata sekä rakentamaan taloa. Kyllähän niitä kiviraunioitakin oli paljon. Rakennusmiehille hän kuulemma siellä rauniolla keitteli ruokaa. Talon nimeksi tuli sitten Rauniopelto. Manne Pippuri siitä läheltä oli suurena apuna Hilma-mummolle. Kiitos vielä hänelle siitä. Minulle on kerrottu, että Hilmamummu oli ikionnellinen, kun pääsi lastensa kanssa asumaan omaan kotiin. Hilma-mummo oli vaatimaton ja hiljainen ihminen. Muis- tan, kun istuin enojen välissä ja söin voiperunaa. Olin silloin 3-4 vuotias. Sitten, kun Hilma-mummu vuonna kuoli v.1946, äitini Anna ja isäni Fabian ostivat äidin sisarusteen osuudet ja me pääsimme muuttamaan pienestä harmaasta mökistä (Notkola) Rauniopellolle. Kovilla se leipä oli minunkin vanhemmillani, muutama lehmä, lampaita, sika, joka sitten syksyllä teurastettiin ja suolattiin. Talvella sitten syötiin, isälle tehtiin tirripaistia. Isä nousi kesäaikana aamuyöstä milloin niittämään heinää, milloin viljaa. Kello seitsemäksi oli jouduttava Miekankoskelle lauttaa vetämään Aino-nimisellä laivalla, jonka kippari isä oli. Minäkin sain olla siellä joskus mukana. Laitoin vielä valkoisen, pellavaisen mekon päälleni. Se oli kyllä ihan toisen värinen, kun seuraavana aamuna menimme kotiin. Isä oli kylällä mies, joka kutsuttiin apuun, kun haluttiin saada tuoretta sianlihaa. Meillä olikin usein tappaiskeittokutsut syksyllä. Joulupukkina isä kävi usein Viitasen Olavin ja Riitan pojilla. Kotiväkikin sai joulupukin vieraakseen vielä kun olimme jo aikuisia. Isä olikin oikea lasten ystävä. Töitä piti tehdä pienestä pitäen lähtien. Äidilläkin oli paljon työtä: maito hoidettiin separaattorin kautta, voi kirnutiin varpuvispilällä. Saunottiin savusaunassa, marjat säilöttiin perunakellariin hillona, puolukat survottiin puusaaviin aittaan. Talvella, kun sitten teki mieli jotain hyvää, haettiin jäisiä puolukoita ja hyvälle maistui. On kyllä ihanana muistona, kun äiti sai lehmät lypsettyä- Lähdettiin mansikkametsään ja kun tulimme tuohkoset täynnä metsämansikoita, ne syötiin maidon kanssa. Olivatpa ne hyviä. Nummisen Fransilla ja Sannalla ihan naapurissa oli yhdeksän lasta. Heidän kanssaan leikimme iltaisin, laskettiin mäkeä kuutamolla ja oltiin piilosta. Fransi teki keinut, joissa käytiin keinumassa. Fransilla oli myös radio, jota meillä ei ollut. Sieltä kuuntelimme torstaisin klo 17.00 Markus-sedän ohjelman. Kukaan lapsista ei tuntenut itseään syrjityksi. Minun perheeseeni kuuluu elämänkumppani Pentti, 42 vuotta olemme yhdessä taivaltaneet. Lapsemme ovat Piia, Leena ja Pekka. Kaikilla heillä on kaksi lasta, tyttö ja poika. Piia on valmistunut ammattiinsa Jyväskylän Yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta, Leena teknillisestä korkeakoulusta Lappeenrannasta ja Pekka teknillisestä korkeakoulusta Tampereelta. Kuuntelen paljon radiota, on arvosteltu presidenttimme Niinistön mielipiteitä nuorten kasvatuksesta. Itse olen ollut sitä mieltä, että lapset pitää opettaa työhön pienestä pitäen voimien mukaan. Mansikkamaa laitettiin 32 vuotta sitten, että opettaisimme lapsiamme työhön. Nyt olen yrittänyt näiden ihanien lasten lapsiemme kautta ihan samaan. Huhtikuussa he jo kysyvät, onko mansikoita? Muihin töihin on rastilista erikseen. Kun on kymmenen rastia, saa viisi euroa. Palkkahan on tärkeä meille aikuisillekin. Mielestäni ei nuorikaan tunne itseään syrjityksi jos hän jo pienestä pitäen on oppinut pitämään ohjakset omissa käsissään. Toivon erityisesti nuorille ehdokkaille menestystä kunnallisvaaleissa 2012. Ensi Volanen ehdokasnumero 106 MÄNTYHARJULAINEN 6 Repovesi -projekti Mäntyharjun Seudun Elinkeinojen Kehitys Oy:n eli tuttavallisemmin Mäsekin hallinnoima hanke Repoveden pohjoinen portti on vauhdissa. Hankkeella yhdistetään luontopolun kautta keskustaajama Repoveden kansallispuistoon. Hanke on kaiken kaikkiaan hyvin mittava ja monitahoinen sekä kaikin puolin hyödyllinen. Mäntyharjun keskustassa hanke näkyy Kisalan kulmalla, kun siihen on kaivettu monttu ja korotettu mäki. Kyseessä on lasten seikkailupuiston osa, jossa kesällä voi ajaa polkupyörällä ja talvella laskea mäkeä. Sitoutumattomien valtuutettu Toni Maczulskij teki aikoinaan nuorena valtuutettuna aloitteen seikkailupuiston aikaan saamiseksi. Joskus asioiden itämisaika on melko pitkä mutta nyt voidaan nähdä, että ajastaan ne tuottavat tulosta. Seikkailupuisto on tärkeä lisä lasten ja nuorten liikuntatarpeisiin. AM UIMAHALLI – yhteinen hankkeemme! Olen tehnyt valtuustoaloitteen yhdessä muun Mäntyharjun Puolueisiin Sitoutumattomien valtuustoryhmän kanssa liikuntahalli Kisalan laajentamisesta ja samassa yhteydessä viihdekylpylän rakentamisesta majoitustiloineen marraskuussa 2010. Aloitteen perusteluissa viittasimme Mäntyharjun kunnan visioon: ”kuntalaisten hyvinvointi on mäntyharjulaisen kehittämisen ja päätöksenteon perusta”. Kuntalaisten hyvinvoinnin yksi tärkeimmistä asioista on terveys ja viihtyminen omassa elinympäristössä. Viihdekylpylä tai kansanomaisemmin sanottuna uimahalli on ennen kaikkea meidän jokaisen Mäntyharjulaisen terveyteen ja viihtymiseen positiivisesti vaikuttava hanke. Mutta samalla elinkeinopoliittinen hanke, jonka yhteydessä tulisi rakentaa myös majoitustiloja. Tämän hankkeen onnistuessa voimme kehittää matkailua kunnassamme ympärivuotisemmaksi. Viihtyisä ja terveyttä edistävä uimahalli lisää myös merkittävästi vapaa-ajan asukkaiden viipymää kunnassamme ja on samalla Mäntyharjun uusi vetovoimatekijä. Nämä kaikki yhdessä tuovat lisää tuloja ja uusia työpaikkoja Mäntyharjuun. Samalla on syytä laajentaa Kisalaa, jotta saamme lisää kaivattua sisä- liikuntatilaa. Salibandyn harrastajat saisivat täysimittaisen areenan, lentopallon pelaajille tulisi lisää harjoitus- ja ottelutilaa sekä kamppailulajien harrastajille mahdollistettaisiin nykyaikaiset tilat. Olisi aika päästää kaikki liikunnan harrastajat uuteen aikaan. Jatkan edelleen aktiivista toimimista uimahallihankkeen puolesta ja kuten olen aina sanonut: Uimahallia ei tarvitse Mäntyharjun kunnan itse rakentaa, vaan kunnan rooli on olla aktiivinen kumppani mahdollistamassa tätä projektia. Tässä asiassa suuntaankin katseeni Mäntyharjun oman Elinkeinoyhtiön (Mäsekin) osaaviin käsiin ja toivon aktiivista otetta asian viemiseksi eteenpäin. Haluan tässä kohtaa kiittää Kisalan kupeeseen nousevan liikunnallisen ulkoilupuiston tekijöitä. Asia on minulle erittäin tärkeä, sillä vuonna 2005 tein valtuustoaloitteen liikunnallisen ulkoilupuiston rakentamisesta Mäntyharjuun. Paikka tulee lisäämään kaiken ikäisten mäntyharjulaisten liikkumista, koska se soveltuu vanhemmallekin väelle. Tästä on hyvä jatkaa vetovoimaisen alueen kehittämistä yhdessä. Toni Maczulskij Kunnanvaltuutettu Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan pj. Ehdokas nro 94 Palvelukseen halutaan Kuntavaaleissa teema voisi olla otsikon mukainen. Palvelukseen halutaan on tässä yhteydessäkin sekä kädenojennus että yhteistyötarjous. Halua olla palveluksessa Yhdessä. Mäntyharjun puolesta-kuntalaisten hyväksi. Motivaatio tekemiseen ammattialoista riippumatta tulee suurimmaksi osaksi halusta palvella asiakkaita. Palveleminen kuitenkin on kokenut asenteissa inflaation. Monessa työyhteisössä palveleminen ja samalla ammatissaan kehittyminen on jäänyt liian vähälle arvostukselle. Kokemattomana työssään voi tuntea hurmaa siitä, ettei kukaan määrää tai komentele ja voi käyttää sekä valtaa että valintaa siitä ketä palvelee ja kenet jättää huomiotta. Erityisesti niissä ammateissa, joissa ollaan asiakaspalvelussa ja kohdataan suoraan palvelu näyttäytyy meille asiakkai- na ollen joko miellyttävänä tai turvattomuutena. Sosiaali- ja terveysalat ovat olleet esillä asenteiden muuttumisen seurauksena. Lääkärit hoitotakuusta huolimatta, eivät näyttäisi kokevan ihmisten kohtaamista/hoitamista mielenkiintoisena. Vai miten selittyy kuntien lääkäripula? Onko tehty kaikki mahdollinen voidaksemme tukea työn ja vastuun jakamista ja siten vähentää kuormitusta yhden ammattialan harteilta? Kaikki ammattilaiset, joilla on motivaatiota kehittää ja kehittyä asiakaspalvelussa ovat meille arvokkaita ja siitä tulee paras tuotto mille tahansa yritykselle. Voidaksemme turvata julkisten palvelujen kehittäminen tarvitaan koulutuksen ja ammatillisen käytännöntaitamisen arvostamista. Vai ajaudummeko tielle jossa kansalaisten terveydenhuolto ja sosiaalisen selviytymisen mahdollisuudet hu- kataan pitäessämme pelkkää käyttötalouden seurantaa tuloksen kriteerinä. Kaikessa työssä, osaamisella on paras tuotto. Asiointikulttuurissamme on osaltaan tarpeen tapahtua kehittymistä ja vastaanotoillekin mennessä voi pyytää jonkun läheinen mukaan, sillä ammattilaisellakaan ei ole yksinoikeutta asiakkaaseen. Tilanteet joissa ei halua jakaa sairaustietoa on mahdollista rajata yksityisyyden turvaamiseksi. Silti on paljon tilanteita joissa perheenjäsenen tukeminen on osa hoitoa ja sosiaalista selviytymisen verkkoa. Olemmehan kaikki nähneet muualta maailmalta esimerkkejä joissa mm. lääkärit keskustelevat hoitomahdollisuuksista sekä asiakkaan että läheisen kanssa ja sitouttaa näin sekä hoivayhteisön että perheen hoitosuunnitelmaan. Raili Rantanen ehdokasnumero 104 Kuva: Mirko Miettinen Niksun naksauksia Katsellessani Mäntyharjun elämää, olen kiinnittänyt huomioni muutamiin asioihin. Sanotaan hullun kysyvän enemmän kuin kymmenen viisasta vastaa. Siksi ajattelinkin heitellä muutamia kysymyksiä. Toki joitakin kommenttejakin. Kysymykset ovat lyhyitä termejä. Lähidemokratia? Kumpi on parempi: Päätöksenteko lähellä vai kaukana? Mietin kuka tietää Mäntyharjun asiat parhaiten, me mäntyharjulaiset vai muualla asuvat. Pääkaupungissako, Kuopiossa, Mikkelissä vaiko Brysselissä… Kuntaliitoksista tulee varmasti säästöä. Lakkautetaan vaan täältä kunnanvirasto, terveyskeskus, vuodeosasto, lukio, kirjasto ym. Säästöä tulee, mutta kenen kustannuksella. Hinta on liian suuri! Kallista säästöä!!! Lähipalvelut? Onko kysymys ihmisoikeuksista? Mielestäni jokaisella pitää olla oikeus saada palvelut lähellä. On järkyttävää ajatella, että palvelujamme johdettaisiin Mikkelistä tai Kuopiosta käsin (tai tuolta isosta stadista). Tai joutuisimme niitä hakemaan pitkien matkojen päästä. Onko tavoite jättää maaseutu kaupunkilaisten kesämökkialueeksi ja siirtää me ”landelaiset” täältä pois isoihin keskuksiin? Lähiruoka? Pidän Parman kinkusta, Espanjan tomaa- teista, saksalaisesta makkarasta ja ruotsalaisesta hapansilakasta (hehheh!). Mutta vetoan mäntyharjulaisiin päättäjiin: antakaa minulle mahdollisuus saada syödä lähiruokaa! Jatkossakin, meinaan… Lähirehellisyys? Meillä on täällä paljon hienoja valtuutettuja, jotka ajattelevat kuntalaisten parasta. Kuitenkin ajattelen, että rehellisyyttä kaipaan lisää. Sanansa mittaisia edustajia, meidän ruohonjuuritason ihmisten etua ajavia. Ei tarvitsisi aina katsoa puolueohjelmasta, mitä mieltä saan olla. Asialinjaa siis kehiin… Lähikulttuuri? Mäntyharjulla on vahvaa kulttuuriosaamista. Muutakin kuin Salmela. On kuoroja, soittokunta, pelimanneja, huuliharpisteja, kirjailijoita, kuvataiteilijoita, valokuvataiteilijoita, musiikkiopistoa, kansalaisopistoa ja muuta. Nykyisen kulttuuriministerin kautta olemme oppineet, että urheilukin on kulttuuria. Ja erinomaista työtä tekeviä urheiluseurojahan meiltä löytyy. Löytyy myös ulkoilumahdollisuuksia. on Repovettä, melontareittiä ja muuta. Jos ajattelemme kotiseutumme vahvuuksia, eikö tässä ole eittämättä yksi selkeä vahvuus! Miten se näkyy kunnan elämässä? Lähimmäiset? Kaikki ihmiset ovat saman arvoisia! Vai ovatko? Olen työssäni ollut varsin paljon tekemisissä elämän heikoilla eväillä elävien kanssa. Siksi vetoan kaikkiin päättäjiin, niin uusiin kuin vanhoihinkin – niin seurakuntaan kuin kuntaankin: kiinnittäkäämme erityishuomio heikompiosaisten elämään – nuoriin ja vanhoihin. Myös veteraaneihin. Kohta ovat veteraanit poissa. Hoidetaan hommaa niin kauan kuin viimeisetkin veteraanit tarvitsevat apua.Viime vuonna oli Mäntyharjulla 75 veteraania. Heistä pääsi laitoskuntoutukseen vain 12 . Kuntoutusvaroja jäi käyttämättä 5466,38€. Minkähän ihmeen takia? Lähiliikunta? Liikuttavaa katsella, kun ihmiset hoitavat terveyttään ja liikkuvat! Aiheuttaako johtopäätöksiä? Lähiyhteistyö? Kokemuksesta tiedän, ettei yhteistyö ole aina helppoa. Olisiko kuitenkin mahdollista, että monentasoisella yhteistyöllä voitaisiin päästä hyviin, jopa loistaviin tuloksiin. Myös lähikuntayhteistyöllä. Ja sitähän on jo olemassakin. Siunatuksi lopuksi tältä pyhältä paikalta (siis tietokoneen ääreltä): Mäntyharju on paras maa, se on paras maa meille mäntyharjulaisille! Esko ”Niksu” Nikander ehdokanumero 98 MÄNTYHARJULAINEN 7 MÄNTYHARJULAINEN 8 Tervetuloa tapaamaan Mäntyharjun Sitoutumattomia: la 13.10.2012 klo 9-12 Toritapahtuma Mäntyharjun torilla, vaalimakkaraa ja mehua to 18.10.2012 klo 18 Koko perheen tapahtuma Mäntyharjun Lukion salissa (vapaa pääsy) Taikuri Lorenzo, kasvomaalausta, kahvia ja mehua la 20.10.2012 klo 9-12 Toritapahtuma: Hernesoppaa kaikille! la 27.10.2012 klo 9-12 Toritapahtuma, vaalimakkaraa & mehua su 28.10.2012 VAALIPÄIVÄ ja vaalivalvojaiset Kylmää kyytiä Kuntia koskevia mittavia ratkaisuja piilotellaan tällä hetkellä. On aivan varma, että kunhan kunnallisvaalit ovat ohi alkaa varsinkin pienempiä kuntia koskeva ”rumba”. Suomen hallitus on lukinnut kantansa siihen, että pitää olla vahvat peruskunnat. Ehdottomaksi alarajaksi on määritelty 20.000 asukkaan väestöpohja. Tämä 20.000 asukkaan raja on lähtöisin keskustavetoisen edellisen hallituksen ns. Parashankkeesta, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi järjestää yhteisössä, jonka väkimäärän alarajana on 20. 000 asukasta. Mistä lie asukasmäärä tullut mutta nykyinen hallitus on lukinnut kantansa tähän asukasmäärään. Mitään muita vaihtoehtoja ei edes selvitetä, jos on uskominen ko- koomuslaista kuntaministeri Henna Virkkusta. Mainittu väestömäärä ei ole mikään autuaaksi tekevä eikä se takaa asioiden tehokkaampaa tai taloudellisempaa hoitoa. Usein pienempi yksikkö on tehokkaampi ja taloudellisempikin. Jos verrataan kuntien käyttämää rahamäärää sote palveluihin ei voida vetää sellaista johtopäätöstä, että iso kunta tai yksikkö tuottaisi laadukkaat palvelut edullisemmin. Useimmiten asia on juuri päinvastoin. Ainoa tilanne, jossa kokonaistaloudellisuus voisi parantua on keskittämällä palvelut kaupunkikeskuksiin ja karsia ne pienemmiltä paikkakunnilta. Samalla maksatetaan syrjäseutujen asukkailla kulkeminen palvelujen ääreen. Toinen vielä pimennossa oleva hanke on poliisin palvelupisteiden lakkauttaminen. Sekin asia näillä näkymin hyssytellään yli vaalien ja heti vaalien jälkeen alkaa kirves heilua. Mäntyharju menettää oman palvelupisteensä, se lienee jo varmaa. Tästä on kiittäminen koko hallitusta ja erityisesti sen sisäministeriä. Näihin asioihin voi vielä yrittää vaikuttaa. Mäntyharjun Sitoutumattomat taistelee viimeiseen asti itsenäisen Mäntyharjun puolesta, vastustaa palvelujen keskittämistä Mikkeliin ja puolustaa voimakkaasti lähipalveluja niin valtion palvelujen kuin sosiaali- ja terveystoimenkin osalta. Näissäkin asioissa vaalituloksella on merkitystä. Antti Mustonen ehdokasnumero 96 Lukion parkkipaikka Savontie 3 Mäntyharju 044 2783 911 Pertuntie 29 Pertunmaa 044 967 7915 JALKOJENHOITOA JA HIERONTAA Tmi Jaana Jäntti 050 403 7712 Jalkojenhoidon ammattitutkinto Koulutettu hieroja Pitäjäntie 3, Hirvensalmi Keskustie 6, Mäntyharju Sitoutumattomien valtuustoryhmä teki aloitteen lukion parkkipaikan kunnostamiseksi. Aloite on enemmän kuin tarpeellinen. Varsinkin tänä vuonna on ollut sateista ja silloin suuret lammikot ovat loistaneet parkkipaikalla. Maa ei juurikaan läpäise vettä, jolloin lammikot jäävät useiden päivien ajaksi. Lukiolla järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja elokuvateatterikin vetää hyvin väkeä. Tilaisuuksissa käy myös arvovieraita. Ei ole kovin mukavaa, kun autosta joutuu nousemaan suoraan vesilammikkoon ja kiertelemään niitä, jotta jalat eivät kastuisi. Toisinaan käy niin, että vieraiden ollessa tilaisuudessa Lukion salissa tulee vesikuuro. Palattaessa parkkipaikalle auto seisoo vesilammikossa ja vieraat eivät voi välttyä ongelmilta. Lukion parkkipaikka sei- soo usein tyhjillään tai lähes tyhjillään. Joko kokkonaan tai osittain kenttä olisi käytettävissä lähiseudun lasten liikuntapaikkana. Päällystämällä kenttä oikealla materiaalilla saataisiin siitä upea ja arvonsa mukainen pysäköintialue ja kenttä palvelisi myös lähiliikuntapaikkana. Antti Mustonen ehdokasnumero 96 Keskustaajaman kehittäminen Mäntyharjussa on käynnistetty keskustaajaman kehittämishanke. Projektiin saadaan merkittävä ulkopuolinen rahoitus. On todella hyvä, että joskus asioita katsotaan ulkopuolisen silmin. Nyt olisi ensiarvoisen tär- keää, että erilaiset, hullutkin ideat saisivat tilaa. Niistä voi sitten seuloa, mikä olisi kehittämisen väärtti. Hankkeessa on myös hyvä, että paikallista väkeä kuunnellaan ja otetaan ajatuksia vastaan mutta tärkeää mie- lestäni on ideoida, miten keskustaajama voisi parhaiten vastata tulevaisuuden haasteisiin ja olla vetovoimainen. Antti Mustonen ehdokasnumero 96 LIUKUOVET TILANJAKO-OVET Suunnittele omat ovesi WWW.SOFTROLL.FI Jälleenmyyjä Mäntyharjulla: Mäntyharjun Väri 040 558 4434 Yhteistyössä: Mäntyharjulainen Mäntyharjun Puolueisiin Sitoutumattomat ry:n Kunnallislehti Vastaava toimittaja: Juha Vallin Toimitusneuvosto: Juha Vallin, Tiina Maczulskij, Toni Maczulskij, Antti Mustonen Kannen kuva: Katiskalahden silta/Mirko Miettinen Painopaikka: Pieksämäen paino www.lehtisepat.fi MÄNTYHARJULAINEN 9 Korsumuseo Mäntyharjulla on aloitettu tämän syksyn aikana projekti, joka tähyää paikkakuntamme keskustan kehittämiseen. Työtä on tekemässä projektipäällikkö Martti Wilhelms, joka kertoo, että tammikuun 2014 loppuun mennessä tulee löytää selkeä visio Mäntyharjun keskustan kehittämisellä. Wilhelms korostaa, että Mäntyharjun keskustan kehittäminen on hanke, jossa on lyötävä yhteen erilaisia näkemyksiä. Pohjimmiltaan on kysymys elinkeinojen kehittämisestä ja hankkeen aikana tuleekin löytää näkemyksiä mm. siitä miten mäntyharjulaista matkailua voidaan hyödyntää keskustan kehittämisessä. Ekotehokkuus kaikessa tekemisessä on myös huomioon otettava seikka Erityisen mielenkiintoisena alueena keskustassa Wilhelms pitää Kurkilahden ympäristöä. Sen kehittämisestä on tehty mm. Kuva: Mirko Miettinen Keskustan kehittäminen on paljon muutakin kuin torin paikan suunnittelua Aseman seutu on tärkeä osa Mäntyharjun keskustan kehittämisprojektia. yksi diplomityö, jossa ehdotetaan alueelle esimerkiksi hotellitoimintaa. Keskustan kehittämiseen tarvittavaa visiota on tarkoitus valmistella avoimesti. Hankkeen aikana tullaan kuulemaan kuntalaisia ja yrittäjiä sekä järjestämään koululaisille ideakilpailu. Työhön on tarkoitus haastaa mukaan lisäksi aluesuunnittelijoita sekä arkkitehtejä. Wilhelms korostaa prosessin pitkäjänteisyyttä, jossa on kysymys rohkeudesta ja uskottavuudesta. Kehittäminen tulee vaatimaan myös investointeja ja avainkysymys onkin halukkaiden investoijien löytyminen. Kunta on valinnut oikean lähestymistavan keskustaajaman suunnittelemiseksi niin, että ensin tutkitaan laajasti kehittämistarpeet ja alueen kaavoitus seuraa vasta tämän jälkeen. Tulevilta päättäjiltä Wilhelms toivoo rohkeutta taloudellisesti vaikeina aikoina. Peruspalveluista on pidettävä huolta mutta samaan aikaan oltava rohkeutta tehdä myös kehittämistyötä. Ihmisillä pitää olla työtä ja toimeentuloa, jotta VALTUUTETTU VAI PYRKYRI Toimin 1990-luvulla yhden kauden ja vuoden seuraavasta kaudesta valtuutettuna. Se oli aikaa, joka toi kokemusta myöhempään elämään. Valtuuston I varapuheenjohtajuus antoi näköalapaikkaa siitä, miten pienen kunnan isoista asioista päätetään. Kunnanhallituksen kokouksissa oppi, mitä on asioitten asiallinen hoitaminen ja mitä taasen on politikointi. Valtuuston jouduin jättämään kun Korkein hallinto- oikeus teki päätöksensä vaalikelpoisuudestani vuonna 1997. Kyllä asia tuolloin hieman kirpaisi, koska valtuustoon jäi muitakin kunnan palkkalistoilla olevia ja taitaapa siellä olla vieläkin hieman rajatapauksia, ainakin mitä tulee esitteleviin ja valmisteleviin virkamiehiin, joista joku taitaa olla nykyisin peräti kunnanhallituksessa. Näin jälkeenpäin ajatellen asiassa tuolloin kävi kuitenkin kohdallani hyvin. Silloin elämääni sävyttivät pienet lapset ja työelämässäkin riitti sutinaa; - perustettu työpaja Potkuri sekä pakolaisten asiat veivät nuoren miehen aikaa perusnuorisotyön ohella. Eli perheen lapset saivat isäänsä enemmän kotia, kun kunnalliset luottamustoimet jäivät pois. Olen myös tajunnut, että kunnallispolitiikka saattaa muodostua joillekuille pakkomielteeksi, kuten tupa- kointi nikotiiniriippuvaiselle. Mitä sitten opin kunnallispolitiikasta ja ennen kaikkea kunnallispolitiikoista? Huomasin, että kuntalaisten asioita hakeutuu päättämään ainakin kahdenlaisia ihmisiä. Toiset lähtevät edustamaan kuntalaisia omina persooninaan rakentamatta sen kummempia rooleja, siis politikoimatta. Heidän kaltaisten pitkäaikaisten valtuutettujen kanssa syntyi hyvää yhteydenpitoa ohi puoluerajojen. Luottamuksellisuus on kai se sana, jossa valtuutetut pystyvät käymään rakentavaa ja luottamuksellista keskustelua pelkäämättä, että toinen käyttää tilannetta ainoastaan oman ryhmittymänsä etuja ajaakseen. Tässä näyttäytyy ero valtuutetun ja politikoivan pyrkyrin välillä. Valtuutettu edustaa vilpittömästi kuntalaisia ja pyrkii toimessaan edistämään kuntalaisten hyvinvointia. tavoite on paistatella julkisuudessa ja ihastua lopulta omaan pahviseen kuvaansa kuten Amerikan presidenttiehdokkaat konsanaan. Kaikki näkevät, että tällaiset henkilöt ajattelevat ensiksi omaa poliittista uraansa, sitten puolueen ja vasta viimeisenä kuntalaisten. Päätöksenteon logiikka vinoutuu. Tällä hetkellä meitä sitoutumattomia arvostellaan siitä, missä on valtakunnalliset vaikutuskanavat? Sopii kysyä, miten hyvin ovat toimineet puolueitten kanavat? Kai kunnilla menisi paljon paremmin jos se olisikin kiinni jostain puoluepoliittisista vaikutuskanavista. Ja on totta, että kuntauudistuksenkin kohdalla esimerkiksi Kansallinen Kokoomus pelaa hyvä poliisi ja paha poliisi leikkiä. Maakunnissa jourutaan ihan eri jargonia kuin valtakunnallisella tasolla. Ja kaikilla on kokemusta siitä, miten loppupeleissä sitten äänestetään. Yleensä taivutaan valtakunnallisen linjan taakse. Jotenkin on uskottavuus koetuksella. Todellisuudessa kunnat ovat samassa asemassa kuin kansallisvaltiot. Kunnallinen itsehallinto on mantra, jota hoetaan ja sitä tyydytetään vaaleilla ja kansallisvaltiot ovat demokratian jäänteitä, jotka ovat alisteisia markkinavoimille. Kun iso ratas pyörii, niin paljonko on valtaa yksittäisillä valtuutetuilla? On, jos turvaudutaan lakeihin ja pidetään kiinni kunnallisdemokratiasta. Kunnanvaltuutettuna aion toimia siten, että kannatan niitä päättäjiä, jotka edustavat arvomaailmaa, jossa kaikki ei ole kaupan. Kaupan eivät ole kunnalliset palvelut eikä kunnallisdemokratia. Markku Huovinen ehdokasnumero 91 kunnan palveluita voidaan pitää yllä. Tähän tähtää visio tulevasta uudistetusta Mäntyharjun keskustastakin. Martti Wilhelms haluaa saada päättäjät mukaan myös erilaisiin työryhmiin. Avoimen vuorovaikutuksen kautta on mahdollista myös sitoutua kehittämishankkeeseen. Keskustaan kehittämishankkeen kokonaiskustannukset 203 000 euroa. Kunnan osuus tästä summasta 61 000 euroa. Loppurahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastosta. Juha Vallin Suomen puolustusvoimat lahjoitti juhlivalle Mäntyharjun kunnalle 400-vuotis juhlan kunniaksi korsun juoksuhautoineen vuonna 1995. Korsusta ja veteraanipuistosta tuli kiinnostava tutustumiskohde matkailijoille. Vieraita korsumuseossa ja veteraanipuistossa käy vuosittain vaihteleva määrä. Useimmiten matkailijoita on ollut n. tuhat vuodessa. Korsulla on kesäajan auki olo aikoina ollut päivystys talkoo pohjalta. Halukkaita päivystäjiä on löytynyt kiitettävästi. Veteraanipuisto ja korsumuseo on rakennettu kunnioittamaan veteraanipolven valtavia uhrauksia isänmaan hyväksi. Puistossa on myös muistokivi ja -laatta kotirintamanaisten työn kunnioittamiseksi. Ensi vuonna on tarkoitus parantaa viitoitusta tien varteen, jotta veteraanipuisto löytyisi paremmin ja se huomattaisiin maantiellä kuljettaessa. Korsu ja rakenteet tarvitsevat toisinaan kunnostusta, niin tälläkin hetkellä. On kunnia-asia, että korsu ja sen rakenteet pidetään arvonsa mukaisessa kunnossa. Se on myös nuorempien sukupolvien osoitus, että jälkipolvet arvostavat ja kunnioittavat veteraanien mittavaa panostusta ja muistoa. Antti Mustonen ehdokasnumero 96 MÄNTYHARJULAINEN 10 Ehdokkaat esittelyssä Parasta Mäntyharjussa: Luonto, sen monimuotoisuus. Harrastusmahdollisuudet vauvasta vaariin. Kaunis kylä kesällä. 89 Nimi: Jarkko Ahvenainen Ikä: 42 Perhesuhteet: avoliitossa, kaksi lasta Harrastukset: palokunta ja kotipihan rakentaminen Minulle tärkeätä: perhe, rehellisyys ja työ Parasta Mäntyharjussa: ystävät ja tuttavat, maalaismaisemat ja vesistöt 90 Nimi: Tuula Astala Ikä: 60 Perhesuhteet: naimaton orpo erakko Harrastukset: mökkeily Minulle tärkeätä: koskematon luonto, lintujen äänet, tuulen suhina puissa Parasta Mäntyharjussa: hyvät terveyspalvelut. 91 Nimi: Markku Huovinen Ikä: 50 Perhesuhteet: Avoliitossa naisen kanssa. 20-vuotias poika ja 16-vuotias tytär Harrastukset: Lukeminen (erityisesti henkilöhistoriat ja poliittinen historia), harrastajateatteri ja liikunta Minulle tärkeätä: Läheiset ihmiset ja ihmiseksi eläminen kaikkien kanssa ovat minulle tärkeitä asioita. Pienemmän puolustaminen ja heikomman puolelle asettuminen ovat ohjanneet minua välillä vaikeuksiin isompieni kanssa. Politiikassa olen enemmän joukkuepelaaja vaikka kieltämättä fundeeraan asioita yksikseni aika paljon. Parasta Mäntyharjussa: Mäntyharju! 92 Nimi: Meeri Kanula Ikä: 36 vuotta Perhesuhteet: naimisissa, 11- ja 9-vuotiaat pojat, kolmas lapsi syntyy tänä vuonna. Harrastukset: kädentaidot, AMK-opiskelu, kunnallispolitiikka Minulle tärkeätä: perhe, terveys, mahdollisuus tehdä itselle tärkeitä asioita Parasta Mäntyharjussa: hyvä kasvuympäristö lapsille ja nuorille, kunnan itsenäisyys, kehittämishalukkuus, kohtuulliset kunnalliset peruspalvelut sekä aktii- vinen kunnallinen ja va- paaehtoistoiminta, joka tarjoaa harrastusmahdollisuuksia kaikille. 93 Nimi: Hannu Komppa Perhesuhteet: eronnut Harrastukset: urheilu, lukeminen, musiikki, elokuvat, matkailu Minulle tärkeätä: työllistyminen, terveydenhuolto, vanhustenhuolto Parasta Mäntyharjussa: luonto ja hyvät palvelut 95 Nimi: Mirko Miettinen Ikä: 18 Perhesuhteet: Kunnossa! :) Harrastukset: Musiikki (Rumpujen ja kitaran soitto), Valokuvaaminen, Salibandy, Minulle tärkeätä: Läheiset, koulu, työ, terveys Parasta Mäntyharjussa: Rauhaisa ympäristö 96 Nimi: Antti Mustonen Ikä: 60 v. Perhesuhteet: vaimo ja neljä aikuista lasta, yksi lapsenlapsi Harrastukset: yhteiskunnalliset asiat, metsästys, kalastus, ym. Minulle tärkeää: turvata lähipalvelut kuntalaisille, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut itsenäisessä Mäntyharjun kunnassa. Parasta Mäntyharjussa: puhdas, kaunis luonto ja ympäristö, monipuolinen elinkeinorakenne ja vireä kunta. 97 94 Nimi: Toni Maczulskij Ikä: 36 v. Perhesuhteet: Avioliitossa ja kaksi lasta Harrastukset: mökkeily, ulkoilu, ruoanlaitto, sienestys, marjastus, matkustelu, ym. Minulle tärkeätä: Perhe, terveys ja Mäntyharjun tulevaisuus Parasta Mäntyharjussa: Koti, ihmiset ja luonto Nimi: Venla Männistö Ikä: 29 Perhesuhteet: Asun itsekseni, mutta vanhempa- ni ja veljeni perheineen asuvat lähellä. Nelinkertainen täti ja kolminkertainen kummi, onnellinen sellainen. Harrastukset: Partio 7-vuotiaasta asti, musiikki (tällä hetkellä laulaminen). Keramiikkatyöt, korujen tekeminen, palokuntanaiset, koirien kanssa touhuaminen Minulle tärkeätä: Perhe, ystävät, terveys. Kunnioitus toista ihmistä kohtaan, asemasta riippumatta. 98 Nimi: Esko Nikander Ikä: 63 Perhesuhteet: naimisissa, puoliso Soile. Kaksi aikuista lasta, kaksi lapsenlasta (molemmat mäntyharjulaisia) Harrastukset: Kotiseutuhistoria, musiikki (kuorotoiminta), kirjallisuus, penkkiurheilu, Lions-toiminta (Mäntyharjun presidentti), veteraanit Tärkeää: Lyhyesti sanottuna ihminen, mäntyharjulainen. Tämä menee ylitse kaikkien puolue- ym. ohjelmien Parasta Mäntyharjussa: Tasapainoiset ihmiset, kunnan monipuolisuus, luonnon mahdollisuudet ja paljon muuta 100 Nimi: Jani Paasonen Ikä: 37 Perhesuhteet: avioliitossa, vaimo Hannele Harrastukset: Matkailu, moottoriurheilu eri muodoissa Minulle tärkeätä: Perhe, palvelujen saatavuus omassa kunnassa, Parasta Mäntyharjussa: Sijainti, järvet, luonnon rauha, rauhallinen kunta, kesällä vastavuoroisesti vilkas keskustaajama lomalaisten saapuessa. Tällä hetkellä hyvä palvelutarjonta 101 Nimi: Matti Paasonen Ikä: 66 Perhesuhteet: avioliitossa, kaksi aikuista poikaa, yksi lapsenlapsi Harrastukset: Moottoriurheilu, luonnossa liikkuminen Minulle tärkeätä: itsenäinen kunta, ei säästöjä lasten eikä vanhusten kustannuksella Parasta Mäntyharjussa: Hyvät palvelut ja kohteliaat ihmiset 99 Nimi: Helen Paasonen Ikä: 32 vuotta Perhesuhteet: mies ja hänen kouluikäiset poikansa sekä omat vanhempani. Harrastukset: raviurheilu, lukeminen, metsästys ja kansalaistoiminta. Minulle tärkeätä: Minulle tärkeätä on hoitaa ne asiat mahdollisimman hyvin, mihin ryhdyn. Keskusteleva ilmapiiri ja yhteistyö ovat a ja o asioiden hoitamisessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee säilyttää paikallisesti kaikkien kuntalaisten saatavilla. Lasten ja nuorten osallisuutta kunnassamme tulee lisätä.Vanhuksista ja kaikista kuntalaisista tulee pitää huolta. Parasta Mäntyharjussa: Puhdas luonto ja järvimaisema. Kauppapalvelut useine erikoisliikkeineen. Monipuolinen kirjasto. Mäntyharju on kotikuntani! 102 Nimi: Mirva Penttinen Ikä: 28 Perhesuhteet: Avoliitossa Harrastukset: Ratsastus, lenkkeily Minulle tärkeätä: Perhe, terveys Parasta Mäntyharjussa: Rauhallisuus 103 Nimi: Veikko Pulkkinen Ikä: 64 Perhesuhteet: villit ja vapaat, asuu kissan kanssa Harrastukset: mökkeily, matkailu, lukeminen, laulaminen ja urkujen soittaminen Minulle tärkeätä: terveys ja lapset Parasta Mäntyharjussa: monipuoliset palvelut, jotka on saatava pysymään paikkakunnalla. 104 Nimi: Raili Rantanen Ikä: 56 Perhesuhteet: perheellinen; 3 lasta ja 3 lapsenlasta Harrastukset: kävely, valokuvaus, kuvataide sekä vapaaehtois- ja järjestötyö. Minulle tärkeätä: Olla läsnä toinen toisillemme, tehdä yhteistyötä ja osallistua sillä osaamisella ja kokemuksella mitä on oppinut. Parasta Mäntyharjussa: Luonto ja hyvät palvelut. 105 Nimi: Juha Vallin Ikä: 50 Perhesuhteet: avoliitossa, kaksi aikuista tytärtä Harrastukset: kulttuurin ja taiteen seuraaminen, kuntoilu, Tapparan kannattaminen Minulle tärkeätä: läheiset ihmiseni. Oikeudenmukainen ja arvostava kohtelu kaikille ihmisille ikään, väriin tai taustaan katsomatta. Parasta Mäntyharjussa: Koti 106 Nimi: Ensi Volanen Ikä: 72 Perhesuhteet: avioliitossa, kolme aikuista lasta ja kuusi lastenlasta Harrastukset: mansikanviljely, käsityöt, vapaaehtoistyö Minulle tärkeätä: perhe (kolme lasta, kuusi lastenlasta) Parasta Mäntyharjussa: kansalaisopisto, kaupalliset palvelut, kulttuuripalvelut. MÄNTYHARJULAINEN Kake kehottaa kaikkia äänestämään Iskelmälaulaja Kake Randelin on kiertänyt maata päätoimisesti 33 vuotta. Työssään Kake näkee yhteiskunnan muutokset nopeasti. Maaseutu on tyhjentynyt voimakkaasti ja ennen elinvoimaiset kyläyhteisöt ovat muuttuneet vapaa-ajanviettopaikoiksi, jos aina niiksikään. Kulloinenkin taloustilanne ja yhteiskunnalliset muutokset tulevat myös esille keikkamatkoilla. Monet ihmiset tulevat juttelemaan helposti tutulle artistille omista vaikeuksistaan vaikkapa työttömyyden kohdatessa. Laskusuhdanteet näkyvät myös keikkailevan artistin työssä. Keikkapalkkiot on osattava pitää sellaisella tasolla, että kauppa käy vaikka järjestäjien rahat vähenisivätkin. Tämän päivän Suomessa Kakea huolestuttaa päätöksenteon keskittyminen pienelle piirille. Markkinavoimat ovat hänen mielestä päässeet liian määräävään asemaan ja mäntyharjulaisiakin koskettavista asioista tehdään liian usein päätöksiä Helsingissä tai Brysselissä. Kake kokee, että suomalaiset maaseutupaikkakunnat ovat helmiä, joiden ainutlaatuista tulee vaalia. Hänelle yksi tapa tähän vaalimiseen on rakkaan kotipaikan kunnossapitäminen ja ehostaminen. Samalla hän täyttää äidilleen antamaansa lupausta siitä, että kotimökki pidetään kunnossa jälkipolvillekin. Kake ei ole kuntaliitosten kannattaja. Mies ei usko siihen, että kuntaliitokset toisivat niitä säästöjä, joista liitosten yhteydessä puhutaan. Isoissa kunnissa päätöksen- teko muuttuu entistä keskitetymmäksi ja päättäjät vieraantuvat kuntalaisista. Kaken mielestä hyvä päättäjä kulkeekin kuntalaisten parissa, keskustelee ja tekee havaintoja kulloinkin vallitsevasta ilmapiiristä. Kauko Randelinilla on kokemusta kunnallisesta päätöksenteosta: hän on istunut Mäntyharjun Puolueisiin Sitoutumattomien edustajan kunnanvaltuustossa ja toiminut tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Kake muistaa toimimistaan sitoutumattomana päättäjänä hyvällä: asioista keskusteltiin avoimesta ja värikkäästi mutta jokainen ryhmän jäsen teki kuitenkin omat johtopäätöksensä ja toimi päätöksenteon yhteydessä niin kun itsestä hyvältä tuntui. Puolueiden tapaa ohjeistaa ylhäältä päin toimijoitaan hän vieroksuu. Kake muistuttaakin kaikkia mäntyharjulaisia äänestämisen tärkeydestä. Omat, vahvat päättäjät voivat huolehtia Mäntyharjun itsenäisyydestä, jossa on olemassa hyvät peruspalvelut ja kohtuulliset elämisen kustannukset. Juha Vallin ATTENDO VAI EI? Mäntyharjun kunnassa ei kaikilta osin palvelut pelaa. Suurin ongelma on varmaankin lääkäripalvelujen kohdalla. Usein on ollut tilanne, että meillä on ollut vain yksi lääkäri. Tilanne kuormittaa kohtuuttomasti ainutta viranhaltijaa ja kuntalaiset eivät saa tässä tilanteessa vastaanottoaikoja niin kuin tarve olisi. Ikääntyvä väestö asettaa myös uusia haasteita sosiaali- ja terveystoimelle. tösvalta säilyisi kunnassa ja mikä on henkilöstön asema jatkossa. Oma lukunsa on yksityisen palveluntuottajan tausta. Palvelujen yksityistäminen on yksi vaihtoehto mutta sitä tulee tarkastella erityisen kriittisesti ja arvioida kokonaisvaikutukset niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Palveluja yksityistettäessä päätösvalta palvelujen tuottamisen osalta siirtyy a.o. yritykseen. Kunnalla tilaajana on vain mahdollisuus tarkkailla, toimiiko yritys sopimuksen mukaisesti niin laadun kuin määränkin osalta ja ovatKunnassa on ryhdytty sel- ko kunnalle tulevat kustanvittämään erilaisia toimin- nukset sen mukaiset kuin tavaihtoehtoja. Yhtenä on on sovittu. Yksityistettäessä palvelutullut esille Sote-palvelujen yksityistäminen. Tästä sektorin henkilökunta siiron tehty esiselvityksiä. Ko- tyisi yrityksen palvelukko sotesektorin yksityistä- seen. Kunnan palvelukminen olisi melkoisen radi- seen jäisi tukipalvelut, s.o. kaali ratkaisu. Se herättää ruokahuolto, siivous, kiinhyvin paljon kysymyksiä. teistönhoito, palkanlaskenMiten voitaisiin varmis- ta ja kirjanpito. Kaikkien taa se, että palvelut pelaa- näiden tukipalvelujen osalvat pidemmälläkin tähtäi- ta henkilökuntaa tarvitmellä, että kustannuskehi- taisiin vain siltä osin, kuin tys pysyy kurissa, että pää- kunnalta a.o. palveluja os- tetaan. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta otettaisiin kaikki yrityksen palvelukseen samoilla palkkaeduilla, kuin kunnan palveluksessa on ollut. Tukipalvelujen osalta ei vastaavaa lupausta ole. Päinvastoin on käytetty sellaisia puheenvuoroja, että henkilöstö sopeutetaan sen mukaan, kuin tilanne edellyttää. Tämä ei mielestäni ole tasapuolista eikä oikeudenmukaista. On väärin, että Sote-sektorin työpaikat turvataan mutta ei muiden. Mielestäni on hyvin tärkeää, että erilaisia vaihtoehtoja selvitetään niin yksityistämistä kuin kunnan omaa toimintaa. Erityisesti pitäisi nyt selvittää, miten voitaisiin parantaa omaa toimintaa kaikilta niiltä osin, kuin puutteita on olemassa. Kiireellisin asia on lääkäripalvelujen turvaaminen. Henkilökunnalle pitäisi myös antaa vakuutus siitä, että työsuhteet turvataan kaikissa tilanteissa. Antti Mustonen ehdokasnumero 96 11 Omakotitie 17 puh. 015-683410 Avoinna ma–pe 7.30–17.00 la–su suljettu Polttoaineita automaateista 24 h Kuljetus Paasonen Kuljetuspalveluja jo 30 vuodenajan Kappaletavara ja maa-aineskuljetuksia Roskalavoja, muuttolaatikkovuokrausta, auraus- ja traktorityöpalveluja www.kuljetuspaasonen.fi 0400652211 Venemies Ky Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Savontie 3 PL 118 52701 Mäntyharju Puh. (015) 683 150, 044 306 1839 S-posti: mervi.venemies@pp3.inet.fi M - Market Mäntyharju Puh. 683 860 TALOPAKETTIEN ASENNUS VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN PALVELUT SUUNNITTELU RAKENNUSURAKOINTI T. P RTONEN KY TAIMENTIE 8 52700 MÄNTYHARJU TEIJO PARTONEN RAK.INS. 0400-322 924 KO E I H A NA A J O U LU N TA I K A A ! Tangokuninkaalliset Saija Tuupanen & Tommi Soidinmäki ja mikkeliläisten nuorten Kastanjakuoro upeassa -konsertissa Mäntyharjun kirkossa torstaina 20.12. klo 19 Liput 25€ Ryhmävaraukset ja lisätietoja: jouluntunnelmaa@gmail.com ja 040 510 4096 MÄNTYHARJULAINEN 12 VÄSYNEET JALAT? EI ENÄÄ! MINULLA ON MEPHISTO-KENGÄT JA NIISSÄ SOFT-AIR TEKNOLOGIA. MEPHISTO tarjoaa mukavuutta ja modernia muotolua. Pehmyt ja joustava SOFT-AIR-välipohjarakenne minimoi askeliskun, helpottaa selkää ja niveliä sekä pitää kengät raikkaina. NYT JUHLA- JA PITOPALVELUA MIEKANKOSKEN KAHVILA sa Kaijan Kaupas Kysy lisää! Etua keskittäjälle Savontie 3, puh. 050 573 5949 ma-ke klo 10-15, to-pe 10-17 ja la 9-13 kaijankauppa@gmail.com Juhla- ja eräruokapalvelu p. 0400 653 281 www.miekankoskenkahvila.com Nyt voit maksaa kiinteistönvälityspalkkiota OP-bonuksilla. Helena Pippuri kiinteistönvälittäjä, LKV p. 0440-651 710 Mäntyharjun toimisto Pentinpolku 1 52700 Mäntyharju helena.pippuri@op.fi • tuoreita ko tileivonnaisi a • jäätelöä ja virvokkeita • tilauksesta kakkuja, voileipäkak kuja jne. • Nettikone asia käytössä ilm kkaidemme aiseksi. Liity Sitoutumattomien rentoon joukkoon Avoinna joka päivä! Uutta: Salaattipöytä arkisin klo 10.30 alkaen. • jäseneksi • sähköpostilistalle Toni Maczulskij 0440 575830 toni.maczulskij@jukurit.fi Savontie 3, Mäntyharju, torin laidalla. Puh. (015) 682 628. Avoinna ympäri vuoden: ma–pe 4.30–15, la 7–14 ja su 8–13. RAKENNUSTARVIKKEET KOTIIN MÖKILLE SAUNAAN TERASSILLE Keittiökalusteet Komerot Liukuovikaapit Kylpyhuonekalusteet Tule tutustumaan mallisaunoihin ja keittiöihin Sahaus - ja höyläyspalvelu Lasit ja plexit määrämittaan Pertunmaantie 58 52700 MÄNTYHARJU Puh. 0400 223 841, 0400 223 842, 0500 223 842 pirtakka@pirtakka.fi www.pirtakka.fi Avoinna ma-pe 7 - 17 la 9-14
© Copyright 2024