1. No category

1/2012
Pääkirjoitus
Helsingissä 20.4.2012
YRITYSPERHE-lehti
Ilmoitus YRITYSPERHE-lehdessä.
Yritysperhe ry julkaisee jäsenlehteä,
josta voi tilata ilmoitustilaa. Ilmoitusta varten tarvitaan seuraavat tiedot:
3 €/h
Kun lähetimme työpaikat Intiaan ja Kiinaan, niin sieltä tulee meille paluukuormassa uusi ansiotaso. Useat yhtäpitävät lausunnot maatalouden ja muun
yritystoiminnan piiristä kertovat, että yrittäjän tyypillinen tuntiansio tuotteiden
ja palveluksien myyntitulojen ja kaikkien kulujen jälkeen on noin kolme euroa
tunnissa, 750 kuukaudessa ja 9 000 vuodessa.
Elettiinpä ennenkin
Tilanne merkitsee lopullista siirtymistä jälkiteolliseen yhteiskuntaan eli paluuta
usean vuosisadan taakse. Keskiajalla suomalaiset, joita oli alle miljoona, elivät
luontais- ja omavaraistaloudessa. Ainoa pääoman muodostaja oli Turun piispa,
jolle kertyi tuloja eri lähteistä alun toista miljoonaa euroa vastaava summa
vuodessa. Kustaa Vaasa lopetti senkin lystin.
Maatalousyhteiskunta ei juuri rahaa käyttänyt. Kirjoittajan esi-isät, talollisia
Pohjois-Satakunnassa, ylpeilivät, ettei heidän tarvinnut ostaa muuta kuin suolaa
Kristiinan markkinoilta. Sitä tarvittiin voihin, jota vietiin myyntiin Tampereelle.
Asuminen ei maksanut mitään, koska talot tehtiin itse -jopa tiilitehdas kuului talon laitoksiin. Energiahuolto hoitui kotimetsistä, polttopuut ja päreet.
Liikkumisen takasi hevoslauma tallissa. Virkamiesten lahjottiin valtavilla kutuhaukikaloilla. ”Onko viety?” kuului isännän lyhyt kysymys. Rahaa ilmestyi
taloihin osuusmeijerien mukana. Maitotili meni emännälle, joka muutenkin
piteli kukkaron nyörejä.
Sitten sitä kaupunkilaistuttiin ja saatiin enemmän rahaa. Sosiologi Yona
Friedman sanoo, etteivät kaupunkilaiset muuta osaa tehdäkään kuin rahaa.
Lopulta sitä tuli liikaa, ja alettiin koettaa, kasvaisiko raha, mutta eihän se sitä
osaa. Kasvu jää Luojan itsensä erikoisoikeudeksi.
Kiinan malli
Etusivu
Takasivu
koko sivu
1/2
"
1/3
"
1/4
"
4-värinen
4-värin
en
650 EUR
550 EUR
480 EUR
280 EUR
240 EUR
150 EUR
Palveluosoitesivut:
1 palsta 30 mm
1 palsta 60 mm
2 palstaa 30 mm
2 palstaa 60 mm
50 EUR
85 EUR
125 EUR
140 EUR
Jos haluat Yritysperhelehteen ilmoi­tu­k­
sen, ota yhteys ­Pekka Kemppaiseen
0400-­538 900.
YRITYSPERHE RY:n
JÄSENilmoitus
yritys- tai henkilönimi
lähiosoite
paikkakunta
Hyvä tietää, millaista siellä on, minne työpaikat menivät. Vanha tehokas
maatalousyhteiskunta Kiina on vasta puolivälissä kohti kaupunkiasumista ja
rahataloutta. Siellä on pienet palkat ja korkea elintaso. He syövät hyvin ja
asuvat ekologisesti. Vieraan kuuluu jättää taloon vähän polttoainetta biokaasukäymälään.
Kiina on myös edellisiä sukupolvia ja kaikkia ihmisiä kunnioittava yhteiskunta. Jopa niinkin huono aate kuin kommunismi on siellä menestynyt, koska
Kung Fu-tsen oppi teroittaa kuuliaisuutta ja kohteliaisuutta.
Kaikista yrittäjiä?
Monelle kolmen euron yrittäjälle on ensimmäisen työntekijän palkkaaminen
kaukainen unelma, koska se tuo mukanaan sopimusten mukaiset peruspalkat,
lomapalkat ja työeläkkeet, kaikkiaan toinen mokoma maksettuun bruttopalkkaan. Kun rahansa symbolitalouteen tuhlanneet eurooppalaiset valittavat
edessä olevaa pitkää sopeutumista, niin mitähän se käytännössä merkitsee?
Ilmeisesti uudenlaista verkostoitumista, niin että jokainen tuo panoksensa
yhteiseen yritykseen kohtuullisilla sopimuksilla. Ehkäpä keksimme uudestaan
osuusmeijerin
Pekka Rytilä
logo ja yrityksen nimi
lyhyt informaatio yrityksen
päätuotteesta tai -palvelusta
puhelinnumero ja osoitetiedot
sähköposti + www sivut
puh. fax tai sähköpostiosoite
yrityksen toimialue
Yhteisö- eli yritysjäsenmaksu
50 EUR/vuosi.
Yksityinen henkilöjäsenmaksu
25 EUR/vuosi.
Kannatus jäsenen
jäsenmaksu 25 EUR/vuosi.
Hallitus käsittelee jäsenanomuksen ja
lähettää uudelle hyväksytylle jäsenelle tai
yritykselle laskun jäsenmaksusta.
jäsenanomuksen hakijan allekirjoitus
Postita anomus osoitteelle:
Yritysperhe ry.
Jaakko Ansaharju 040-506 3022
Rautatienkatu 32,
13210 Hämeenlinna
Puheenjohtajan
palsta
sähköpostin avulla jäsenkirjeiden
ja muiden asiakirjojen lähetykseen,
on hieno asia. Tästä lähin kaikki tieYritysperhe ry:n uudet kotisivut dotteet ja mahdollisesti jäsenmakovat vihdoin valmiit käyttöön. Nii- sulaskut tulevat sähköpostilla.
den merkitys tiedotustoiminnassa,
toiminnan avoimuudessa ja jäsen- Kotisivuilla on kolme
kunnan keskinäisessä kommuni- käyttäjätasoa:
koinnissa on tärkeä.
1. Kaikki kävijät (ei tarvita tunnukLisäksi yhdistyksen hallinto saa sia). Tämä osa on tarkoitettu kiinnosyhteisen toimintaympäristön, jossa tuneille vierailijoille. He saavat tietoa
voidaan säilyttää tärkeät aineistot, Yritysperhe ry:stä monipuolisesti ja
valmistella eri asioita ja tiedottaa voivat halutessaan täyttää verkkoerilaisista kokouksista. Kehittä- pohjaisen jäseneksi liittymislomakmistä kotisivuissa vielä on, mutta keen ja lähettää sen sähköisesti. Tältä
ensimmäinen vaihe on kunnossa, tasolta ei pääse jäsentietoihin, mutta
mikä tarkoittaa sitä, että sivut on jäsenyrityksen yleisille www-sivuille
avattu www.yritysperhe.fi -osoit- pääsee, jos niihin muutenkin on
teessa 13.3.2012 lähtien. Jos et ole vapaa pääsy.
käynyt kurkistamassa, tee se nyt!
2. Jäsentaso (Jäsenhuone). Täällä
Jäsenrekisteri on kirjattu uu- tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana.
delleen sivustoon. Jäsenrekisteri Jäsenelle on tarjolla tiedot yhdistykon siis verkkopohjainen. Hyviä sen kaikista palveluista ja oikeus (ja
ominaisuuksia on esimerkiksi se, velvollisuus) omien jäsentietojensa
että nyt jäsen voi itse päivittää ja ajan tasalla pitämiseen. Jäsen on siis
ylläpitää jäsentietonsa ja varmis- itse vastuussa siitä, että nimi-, osoitetaa näin niiden oikeellisuud Myös ja muut tiedot ovat oikeat.
ominaisuus, jonka mukaan jäsen3. Hallintotaso (Työhuone). Yhdisrekisteriä voidaan käyttää suoraan
YHDISTYKSEN UUDET
KOTISIVUT
Yritysperhe ry
Puh.joht. Jaakko Ansaharju puh. 040-506 3022,
varapuh.joht. Kari Hintsala puh. 050-555 1283
Toimitus:
Päätoimittaja
Pekka Rytilä
040-503 8136
Toimitussihteeri Veikko Salminen 0400-926 927
IlmoituspäällikköPekka Kemppainen 0400-538 900
Toimituksen osoite:
Ilmoitushinnat: 1 EUR/mm + lisäväri 0,3 EUR/mm
Palveluosoiteilm. 50 EUR/vuosi
Pekka Rytilä
Jalaskuja 7, 00750 Helsinki
Puh. 040- 503 8136
Lehden jakelu:
Yrityksille 800 kpl. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Jäsenrekisteriasiat:
Painopaikka:
Kaarinan Tasopaino Oy
PL 41, 20781 Kaarina
Puh.02-412 5500 Fax 02-469 1291
tasopaino@co.inet.fi
www.tasopaino.fi
Petri Puuska 041-515 2444
Petri.Puuska@kolumbus.fi
tyksen hallituksen jäsenillä ja hallituksen nimeämillä asiantuntijoilla
on pääsy Työhuoneeseen, joka on
tarkoitettu yhdistyksen hallintoasioiden hoitoa varten. Siellä on
talletettuina kokousasiakirjat, kutsut, asialistat ja muut yhdistyksen
hallintoasiat.
Jäsenen käyttäjätunnus on sama
kuin sähköpostiosoite. Jäsenellä tai
jäsenyrityksellä tulee siis olla jäsenrekisteriin kirjattu sähköpostiosoite,
jotta hän ylipäänsä pääsee jäsensivustolle. Koska sähköpostiosoite toimii käyttäjätunnuksena, on selvää,
että jäsenrekisteri hyväksyy tietyn
sähköpostiosoitteen vain yhdelle
henkilölle. Jäsenkirjeessä kullekin
jäsenelle lähetetyssä sähköpostissa
on annettu aloittava salasana. Sen
vaihtamista suositellaan välittömästi
uudeksi omaksi salasanaksi. Jatkossa jäsen on itse vastuussa salasanan
muistamisesta ja vaihtamisesta.
Sivustossa on tietysti menettely,
joka antaa sinulle mahdollisuuden
uuteen salasanaan, jos olet kadottanut/unohtanut käytössä olleen
salasanan.
Jos et ole vielä tarkistanut tai
päivittänyt omia tietoja jäsenrekisterissä, kannattaa viipymättä tehdä
se samalla tutustuen kotisivuihin
kokonaisuudessaan. Em. jäsenkirjeessä on ohjeistettu omien tietojen
päivittäminen.
Ensi syksyn yrittäjäpäivillä, joista on ennakkoilmoitus tässäkin
lehdessä, esittelemme kotisivuja
käyttäjille. Käyttäjät voivat antaa ja
kehittämisehdotuksia kotisivuista
sekä kotisivujen oman palautetoiminnon kautta tai suoraan sähköpostilla.
Vireätä bisneskevättä kaikille jäsenille ja tervetuloa Yrittäjäpäiville!
Jaakko Ansaharju
Puola
Yritysperheen opintom
Tässä ennakkoluettava
Puola kuuluu Euroopan suurvaltoihin. Kannattaa opetella kieltä sen verran, että
tietää vinoviivan muuttavan l-kirjaimen muotoon wu, että yleinen yhdistelmä
szcz lausutaan kuten keskiosa sanasta pushchair ja että koukku vokaalin alla
merkitsee nasaalia. Muuten puola on normaali slaavilainen kieli.
Puola Euroopan
puutarha
Puolassa oli maataloudesta
toimeentulonsa saavaa väestöä oli vuonna 2008 vielä 14 % kaikista ammatissa
toimivista. Teollisuusväkeä
oli 31 ja palveluammateissa
toimi 55 (Fisher Weltkatalog
2011). Työttömyysprosentti on Puolassa noin 8 %, ei
paha. Valtapuolue on Kansalaisfoorumi, presidenttinä Bronislaw Komorowski
ja pääministerinä Donald
Tusk.
Puolan suuri maatalousväestö selittyy pikkutilojen
suuresta luvusta. Puola onnistui säilyttämään yksityisen maanomistuksen myös
kommunistijohtoisen aikakauden 1945-1989 läpi.
Sanottiinkin, että maa on
päältä punainen ja sisältä
valkoinen kuin lippunsa värit. Tilojen pienestä koosta
johtuen niiden koneellistaminen ja tuotteiden laatu oli
vaatimatonta. Hevonajopelit
ja karjan liekalaiduntaminen
pientareilla ovat vieläkin tuttuja näkyjä Puolan maaseudulla.
Suuret valtiontilat, joita
perustettiin kommunistijohtoisena aikana Saksalta siirtyneiden alueiden aateliskartanoiden maille, joutuivat
1990-luvulla
vaikeuksiin,
koska seuraava omistusrakenne löytyi vaivoin. Lopulta kansainväliset elintarvikekonsernit alkoivat ostaa niitä
4
Puolan valtiolta tuottaakseen
hyvälaatuista raaka-ainetta.
Puolassa ei kasva kovin
runsaasti
viiniköynnöstä,
mutta sitäkin enemmän muita hedelmiä ja vihanneksia
ja viljaa. Suuret omenapuutarhat ovat maan eräs symboli. Tienvarsilla käydään
kaikkialla torikauppaa.
Seitsemän naapurin
mannermaa
Puola on Euroopan paljon
tallattua keskilattiaa, jota
ympäröi pohjoisesta luetellen seitsemän maanaapuria:
Venäjä (Kaliningrad), Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina,
Slovakia, Tshekki ja Saksa. Lisäsi on merentakaisia
naapureita, joihin Suomikin
kuuluu. Luontevin meriyhteys suuntautuu Ruotsiin.
Puolan historia on lievästi
ilmaistuna värikäs. Yli tuhatvuotinen vaalikuningaskunta
sortui 1790-lvulla lopullisesti Puolan jakoihin, joissa Itävalta otti eteläisen Galitsian,
Preussi länsi- ja pohjoisreunat ja Venäjä loput. Yhdeksi
keskeiseksi syyksi mainitaan
liberum veto -periaate, jonka mukaan yksikin ruhtinas
saattoi vastalauseellaan estää uudistukseen. Vaalikuninkuus toi myös valtaistuimelle paljon ulkomaisia
hallitsijoita ja myös heikkoja
monarkkeja. Vahvin Puolan
kuninkaista oli 1600-luvun
lopun Jan III Sobieski, jonka
ratsuväki löi Wieniä piirittävät turkkilaiset Kahlenbergin
taistelussa 1683, yksi Euroopan pelastaja siis.
Viime vuosisadalla Puola
saavutti itsenäisyyden samaan aikaan kuin Suomi,
mutta sortui toisen maailmansodan jalkoihin. Saksa
hyökkäsi syyskuussa 1939
traagisen Ribbentropin-Molotovin sopimuksen pohjalta, kuten Neuvostoliitto
Suomeen kolme kuukautta
myöhemmin. Sodan loppuvaiheessa valtaan tuli neuvostomielinen Lublinin hallitus, eikä Lontooseen siirtynyt
demokraattinen pakolaishallitus enää palannut Puolan
johtoon. Länsiliittoutuneet
pitivät tuolloin kommunisteja
ystävinään. Silmät avautuivat
vasta 1950-luvulla. 1980-luvulla Puola ponnisteli itsensä
ensimmäisenä irti itäblokista.
Gdanskin telakoilta alkanut
Lech Walesan johtama Solidaarisuus-liike teki hienoa
työtä, jota sopivasti tuki vanhakatolisen Puolan papiston
piiristä noussut paavi Jan Pawel II, alun perin Karol Wojtyla Krakowan seudulta.
Puola on suhteellisen tasainen mannermaa, joka ainoastaan etelärajallaan kohoaa
yhden tai kahden kilometrin
korkeuteen Sudeettien ja
Karpaattien vuoristoissa AlaSleesiassa ja Pikku-Puolassa, kuten näitä osavaltioita
(wojewódstwo)
kutsutaan.
Muututtuaan monipuoluedemokratiaksi, Puola järjesti hallintonsa 1990-luvulla
kokonaan uudelleen neljälle
aluetasolle. Kuntia (gmina)
on kaikkiaan 2 489, piirikuntia (powiat) 308 ja osavaltioita 16.
matka suuntautuu keväällä 2012 Etelä-Puolaan.
aa. Matkaraportti tulee lehtemme toiseen numeroon syyskuussa
Kukoistavat kaupungit,
vaatimattomat
yhteydet
Maassa on runsaasti kukoistavia kaupunkeja, joista kansallissankari Walesa käyttää
ilmaisua ”jälleenrakennettujen kaupunkiemme loisto”,
eikä syyttä. Kymme-
nen ensimmäistä ovat suuruusjärjestyksessä Warszawa 1,71, Krakow 0,75, Lodz
0,74, Wroclaw 0,63, Poznan
0,56, Gdansk 0,46, Szczecin
0,41, Budgoszcz 0,36, Lublin 0,35 ja Katowice 0,31
miljoonaa asukasta. Se, että
Puolassa on paljon tasasuuria kaupunkeja, kuvaa hyvin maan luonnetta. Vaikka
Puola, virallisesti Rzecspospolita Polska ja korostaa
olevansa
yhtenäisvaltio,
maakuntien merkitys on hyvin samaa tasoa kuin Saksan
osavaltioiden (Land). Itse asiassa Puola lienee käytännössä kehittymässä liittovaltion
suuntaan.
”Suoritettuaan rasittavan
ratsastuksen pohjattomia teitä kaartin ratsuväkiprikaati
ennätti 1. lokakuuta määräpaikkaansa”, kirjoitti silloinen kenraalimajuri Mannerheim syksystä 1914.
Puolan tiet olivat silloin
huonoja ja niin ovat
tänäänkin.
Puolan
tasainen aluerakenne merkitsee, että
tieliikennettä tulvii
kaikkialla. Tiestö on
lähes mahdoton
pitää tiptop kunnossa. Moottoritieohjelma ei
ole vielä päässyt
700 kilometrin
alkua
pidemmälle.
Radat ovat parempia. 1971–77
rakennettiin uusi Keskustan päärata, joka avattiin
ensimmäisenä
suurnopeusratana Euroopassa
vuosia
ennen
kuuluisaa 197983 rakennettua
Paris-Lyon suurnopeusrataa.
Vieläkin
Keskustan päärata
tarjoaa nopean
ja täsmällisen yhteyden Varsovasta
Krakowaan ja Katowiceen. Huippunopeudeksi mitoitettiin 200 km/
h. Valitettavasti tämä rata
ei ole saanut vielä jatkoja.
Rail Balticaa Tallinnaan sentään jo valmistellaan vakavissaan. Toinen 1970-luvun
uutuus oli idän raidevälillä
1520 mm toimiva 397 km:n
pituinen LHS-rata (terästä ja
rikkiä) Ukrainan rajalta Katowicen Huta-kaivosalueelle.
Suomestakin olisi mahdollisuus ajaa omalla kalustolla
Venäjän ja Ukrainan kautta
Sleesiaan, Euroopan sydämeen.
Puolasta löytyy kaksi samoilta etelän vuoristoalueilta lähtevää jättijokea, nimittäin Wisla (Veiksel) ja Oder.
Wislaa kutsutaan Puolan auraksi, jossa on pitkä kaari ja
sitten äkkimutka Bydgoszcz:
n kohdalla. Molemilla oin
runsaasta sivujokia ja ne ovat
kuuluisia tulvistaan. Oder
on nykyisin Saksan ja Puolan rajajoki ja laskee Sczceciniin. Wislan suulla ovat
hienot kaupungit Gdansk ja
Gdynia. Lentoasemia kehitellään jokaisen osavaltion
pääkaupunkeihin. Krakowin
asema kantaa paavi Jan Pawelin nimeä.
Pekka Rytilä
Puolan kaupungit ja päätiet. Pinta-alaa on 312 000
neliökm, vähän vähemmän
kuin Suomessa, mutta asukkaita 38 miljoonaa. Tyypilliset lävistäjien läpimitat ovat
500-600 km.
Kirjallisuutta
Fisherin Weltkatalog 2011.
Mannerheim, C. G. E 1954.
Suomen Marsalkan muistelmat. Kansanpainos. Otava
Rytilä, Pekka 2000. Puolan
vuosi. Liikenne 4/2000.
5
Yrittäjäpäivät Teuvalla
Orrelan kulttuurikeskus on toiminut monessa käytössä. Päätilaisuudet pidettiin Ingman-salissa. Esittäytymiset menossa.
Teuvan yrittäjäpäivät kokosivat Orrelaan 3.-4.9.2011 kaikkiaan 55
henkeä. Opintoretket ja iltaohjelmat suuntautuivat lähiympäristöön.
Teuvalla on yrittäjälle paljon nähtävää ja opittavaa.
Puheenjohtaja Jaakko Ansaharju ja järjestelypäällikkö Lasse
Tamsi juonsivat päivät tyylikkäästi ja täsmällisesti. Sananpalvelijana
alkuhartaudessa ja kirkossa toimi Juuso Ahonen. Ruoka oli hyvää
Tarkkaavaisia kuulijoita. Lasse Tamsi vasemmalla, rouvat Rytilä ja Häme
oikealla.
ja sitä riittävästi. Lauantain pääalustuksen piti Raimo
Raittinen aiheesta Tehokas hallitustyöskentely. Sen
tiivistelmä julkaistaan toisaalla tässä lehdessä.
Yrittäjäpäivät 2012 kutsuttiin Joensuuhun. Perästä
kuuluu.
Pyhänä käytiin kirkossa. Juuso Ahonen saarnasi.
2011
Teuvan Mökki- ja Sorvituotetta esitteli Sukarien kaksi sukupolvea,
vasemmalla Inkeri ja Taimo, keskellä Jaakko, oikealla Pertti ja Riitta
Vainiola. 25-vuotiaan firman mökit ja aitat myydään pääasiassa
Suomeen ja Ruotsiin. (Kuva oikealla ylhäällä)
Suomen Lämpöpuuta esittelivät firman perustaja Teijo Toivonen
ja käyttöpäällikkö Tommi Valkama (vasemmalla). Keskellä Jussi
Toivonen, jolla on oma uuneja valmistava yritys JT Thermo Steel.
ThermoWood on toisella kymmenellään ja harjoittaa jo laajaa
vientiä. Puu menee pääasiassa keski-Eurooppaan, vain 5 % jää
Suomeen. (Kuva vasemalla ylhäällä)
Matti Tamsilla on menossa 46. vuosi yrittäjänä. Firma on pienestä
alusta laajentunut merkittävästi. Päätuotteet ovat nykyisin salaatti,
tilli ja persilja, joita kasvatetaan hehtaarihalleissa. Kesätöihin
pääsevät monet opiskelijat, jopa monena vuotena peräkkäin.
(Kuva vasemalla keskellä)
Lopussa kiitos seisoo. Palmun alla pääjärjestelijä Lasse Tamsi.
Pyörämuseosta löytyy mm paikkakunnan
suuren pojan akateemikko Oiva Ketosen
vuosimallia 1930 oleva SOK-polkupyörä.
Luennot Yrittäjäpäivillä Teuva
Tehokas hallitustyöskentely
Hallitustyö
Hallitustuksella tarkoitetaan
omistajien valitsemaa elintä, joka
valvoo heidän etujaan. Omistajien tulee antaa hallitukselle
sille kuuluva toimivalta. Tässä on
erilaisuutta yrittäjä- tai omistajavetoisissa yhtiöissä.
Hallituksen tehtävät
käytännössä
Hallituksen tehtäviin kuuluu
luoda yritykselle strategia sekä
kehittää yhtiötä ja sen toimintaa
sekä luoda liiketoimintasuunnitelma. Yhtiön arvojen määrittely
kuuluu omistajille. Hallituksessa
keskitytään myös tuotekehittelyyn, tuotannon ylläpitämiseen ja
valvontaan, yhtiön markkinointiin sekä myyntistrategiaan. Hallituksen tehtävänä on myös luoda
yritykselle kestävä henkilöstö- ja
palkkapolitiikka ja turvata yhtiön
varallisuus. Hallitus tekee yhtiölle vuosittaisen budjetin, seuraa
raportointia kentältä ja luo tilinpäätöksen. Hallitus määrittelee
yhtiön osinkopolitiikan, osallistuu vahvasti riskienhallintaan ja
luo tietotekniikkaympäristön.
Hyvä hallitustyötapa
Hyvään ja tehokkaaseen hallitustyöskentelyyn kuuluu kokousmateriaalin toimittaminen ajoissa,
kokouksissa esillä olleiden asioiden noudattaminen ja niihin
perehtyminen. Hallituksessa
tulee olla rakentavaa ja kriittistä
keskustelua. Muiden jäsenten
kuunteleminen onkin tärkeää
yhteisymmärryksen aikaansaamiseksi. Keskustelun tulee olla
avointa ja luottamuksellista
sekä eteenpäin kannustavaa.
Pikkuasioita ei kannata käsitellä.
Vaikka hallituksella on yhtiön
kokonaisvalvontavastuu, silti
tulee keskittyä tulevaan.
Hallituksen tehtävät
Yhtiön hallinnosta huolehtiminen
ja sen toiminnan järjestäminen
kuuluvat hallituksen tehtäviin.
Hallituksen tulee myös ohjata
toimitusjohtajan toimintaa sekä
huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta. Hallitus
edustaa yhtiötä ja kirjoittaa sen
toiminimen. Hallitus ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua
ja toteutusta. Yhtiön hallituksen
tulee edistää yhtiön etua kaikissa
toimissaan.
Raimo Raittinen
Käytännön tehtävät
Hallituksen pitää selvittää omistajien tahtotila kulloinkin esillä
olevaan uuteen asiaan, luoda
siihen strategia ja valvoa sen
jalkauttamista. Hallituksessa
luodaan ja päätetään myös organisaatiomallista sekä miehitetään
sen keskeiset paikat. Hallitus
myös luo itselleen työjärjestyksen
ja määrittää johdon palkkaehdot.
Käytännön tehtäviin kuuluu
myös budjetin laatiminen ja sen
hyväksyminen. Ympäristössä
tapahtuvien muutosten seuraaminen on myös yksi olennainen
osa hallituksen toimintaa. Hallituksen ollessa vahva osa yhtiötä,
sen tulee tutustua ja perehtyä
tarkoin yhtiön käytännön toimintaan. Hallitus on myös yhtiön
äänitorvi, eli hoitaa sille kuuluvat
tiedonantovelvoitteet.
Hallituksen
valvontatehtävät
Hallitus on eräänlainen ”isoveli”
yhtiössä, eli se ohjaa ja valvoo
yhtiön toimintaa ja seuraa sen
kehittymistä. Se myös seuraa
budjetin toteutumista sekä arvioi
johdon toimintaa ja tekee tarvittaessa johtopäätöksiä.
Yhtiön edustaminen
Hallitus on yhtiön edustaja
ja sen toiminimen kirjoittaja.
Yhtiöjärjestykseen kuuluu, että
hallitus voi antaa toiminimen
kirjoitusoikeuden jäsenelleen,
toimitusjohtajalle tai muulle
henkilölle. Toiminimen kirjoittamista voidaan myös rajoittaa
niin, että kahdella tai useammalla
henkilöllä vain yhdessä on oikeus
kirjoittaa toiminimi. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhtiötä
sellaisissa asioissa, jotka kuuluvat
hänen tehtäviinsä. Hallitus on
yhtiössä asemavaltuutettu.
Hallituksen ja jäsenen
vastuu
On olemassa vastuita, jotka
pätevät hallitukseen ja sen jäseniin. Näitä ovat oikeudellinen
vastuu eli
-
-
-
Vahingonkorvaus
vastuu
Rikosoikeudellinen
vastuu
Sopimusoikeudellinen
vastuu
Lisäksi hallituksen jäsen voi
joutua vastuuseen henkilökohtaisesti
-
-
yhtiötä kohtaan
osakkeenomistajaa tai
ulkopuolista henkilöä
kohtaan
Mitä ominaisuuksia
ulkopuolisella hallituksen
jäsenellä on oltava?
Ulkopuolisen jäsenen tulee
olla rehellinen ja viisas sekä
riippumaton. Hänellä tulee olla
osaamista, josta on hyötyä ratkaistaessa yrityksen haasteita.
valla 3.9.2011
Ulkopuolisen jäsenen tulee myös
ymmärtää yrityksen periaatteet
ja omata analyyttistä ja kriittistä
mieltä. Hänen tulee olla rohkea ja
kyvykäs ilmaisemaan itseään. Hänellä on hyvä olla tulevaisuuteen
suuntautunutta näkökulmaa ja
taitoa kyseenalaistaa ja innostaa
johtoa. Halukkuus sitoutumiseen
hallituksessa toimimiseen on
tärkeää sekä näkemys yrityksen
ansaintalogiikasta.
Sopimus
hallitustyöskentelystä
Hallitustyöskentelystä sovittaessa
tulee varmistaa, että hallitustyöskentely on aitoa. On suotavaa,
keskustella ja sopia hallituksen
toimintatavoista. Palkkioista on
tärkeä sopia etukäteen ja ne
-
-
tulee päättää yhtiökokouksessa
ne sisältävät korvauksen paitsi tehdystä
työstä myös toimeen
liittyvästä vastuusta ja
riskistä
Hallituksella tulee olla vastuuvakuutus. Palkkio on korvaus
hallitustyöskentelystä, ei muusta.
Palkkio koostuu joko kuukausipalkkiosta tai kokouspalkkiosta,
nykyisin usein näiden kahden
yhdistelmästä. Hallituksen kulut
laskutetaan erikseen, muun mahdollisen laskutuksen periaatteet
on syytä sopia erikseen.
Toimitusjohtaja
Yhtiön toimitusjohtaja on
yhtiöoikeudellinen toimielin,
joka ei ole työsuhteessa yhtiöön. Toimitusjohtaja on myös
toimeenpaneva elin ja omaa
itsenäistä päätösvaltaa juoksevan
hallinnon ja liiketoiminnan osalta. Johtajasopimus suositellaan
tekemään aina kirjallisena.
Heikki Häme
Ajatuksia ja kokemuksia
yrittämisestä
Heikki Häme käsitteli Yrittäjäpäivien 2011 hienossa päätösesitelmässään Hämeen
kehräämöä kolmen sukupolven Anders Holmin, Esko Hämeen ja itsensä aikana.
Anders oli merimies, joka putosi Hullissa laivasta laiturille ja siirtyi maamyyräksi
perustaen kehräämön Arrakoskelle 1908. Huippuvuonna 1975 tehtaassa työskenteli 30 henkeä kolmessa vuorossa.
Hämeen Kehräämö palveli paljolti mattoteollisuutta. Lankojen raaka-aineet tulivat Etelä-Amerikasta ja tuotteet myytiin Keski-Eurooppaan. Mitäpä ne
Padasjoella kävisivät. Sitten mattoteollisuus hävisi Euroopasta työvaltaisuutensa
vuoksi. Loppuvaiheessa pidettiin vielä tehdasta Pärnussa ennen kuin koko laitos
meni myyntiin ja katosi. ”Konsulttityöt toiminnan kehittämiseksi menivät täysin
hukkaan”, Heikki kuittasi.
Heikki Häme listasi myös hyvän yrittäjän muotokuvaa:
* Ennakkoluuloton
* Rohkea
* Tuotannon tunteva
* Tehokkuusajattelija
* Delegoija ja tiimityöhön taipuva
Huipputekniikkaa kotikylältä
Tamsin Sähköpalvelu Oy on Äystöllä, Etelä-Pohjanmaalla toimiva yritys, joka tarjoaa kattavat
sähköalan palvelut varmalla ammattiosaamisella
ja kokemuksella Yhteystiedot Lasse Tamsi Puh.
050-3728814 .
Millainen kylä
Ensimmäiset sähkövalot saatiin
Äystölle 1918, jolloin perustettiin Äystön sähkö-osakeyhtiö.
Sähkö tuotettiin kylässä toimivalla saha-myllyllä. Äystöllä
oli myös Teuvan ensimmäinen
painovesi (vesijohto). Meijeri
perustettiin Äystölle jo vuonna
1881. Äystöllä on ollut laajamittaista turvetoimintaa. Sammalkuivike -niminen yritys perustettiin 1910. Tämän jälkeen
turpeennostoa harjoitti Tarhiala
-niminen yritys. Polttoturpeen
nostoon tuli kylän ulkopuolelta runsaasti työvoimaa (n.200
henkilöä).1900-luvun alussa oli
Äystöllä kaksi laivanvarustajaa
(laivat Aamurusko ja Ranstakka). Laivanvarustajina toimi osa
kylän talollisista, ja he veivät
puutavaraa ja tervaa ulkomaille.
Kylässä oli vahvaa maanviljelystä. Talollinen Sylvester Harjula
raivasi vuosisadan vaihteessa yli
100 hehtaaria peltoja, jotka ovat
kylän keskeisellä paikalla.
Kylässä toimineita tehtaita
ovat olleet Arolinin Lakkitehdas
ja Aleksi Riihimäen Lakkitehdas
(1898). Nikolai Peltonen valmisti sotilassaappaita Venäjän
armeijalle. Kenkälestitehdas tuli
1910, ja se valmisti jossakin vaiheessa myös häkäpönttöautoissa käytettäviä pilkkeitä. Päreitä
valmistettiin laajamittaisesti kylän sahalla. Pyykkipoikatehdas oli toiminnassa 1930 -50luvuilla. Teuvan Sälekaihdin toimi 1960 – luvulta 1980- luvun
alkuun. Kylän historiaan merkittävästi vaikuttaneita asioita oli
kirjaston perustaminen 1901.
Maija Tall piti kylässä kiertokoulua, kansakoulu aloitti v.1903 ja
koulurakennus valmistui 1906
Äystön talon maille. Harjulan
koulu aloitti toimintansa 1925,
ja oma koulurakennus valmistui
syksyyn 1926 mennessä. Lisäksi
oli toiminnassa Piikkilän koulu
1929 - 1967. Nuorisoseuran
perustaminen v.1910 ja maamiesseuran perustaminen olivat
myös tärkeitä tapahtumia.
Yritysperhe haastatteli alkuvuodesta 2012 Sähköpalvelun toimitusjohtaja Lasse Tamsia. Kysymykset on esitetty aluksi lihavoidulla tekstillä ja heti perässä
ovat Lassen vastaukset.
Lasse Tamsi päättämässä vuoden 2011 Yrittäjäpäiviä Teuvan
Orrelassa.
väännetty suomalaisittain Äystö. Teuvahan sijaitsee rannikon
ruotsinkielisen alueen itäpuolella ja sen ruotsinkielinen nimi
on Östermark, joten lienee
loogista, että Äystö olisi vastaavasti Itäkylä. No, Teuvahan on
pienehkö maaseutukunta, asukkaita vähän alle 6000 ja Äystöllä ( huom! ei Äystössä ) 550.
Olen syntynyt 1952 Äystöllä
maanviljelijäperheeseen. Perheeseen syntyi yhteensä 16 lasta, joista minä olen vanhin poika ja 7: ksi vanhin lapsista. Isä ja
äiti viljelivät pienehköä maatilaa
ja kasvattivat karjaa. Molemmat
vanhempani ovat jo kuolleet ja
nuorin veljeni pitää kotitilaa.
Äystö kehuu olevansa edistyksellinen ja kylän historiikki vahvistaa sen. Mutta onko nyt uusia
avauksia ja jos niin millä aloilla?
Olet
syntynyt ja
pidät firmaa
Äystössä.
Mistä moinen
nimi?
Äystö on itäisin Teuvan kylistä
10
Äystö on Teuvan kunnan kylä,
joka sijaitsee pitäjän itäpuolella Kauhajoen rajalla kantatie
67 varrella. Matkaa Teuvalle 10 km ja Kauhajoelle 17 km. Äystö lienee saanut nimensä ruotsinkielisestä
sanasta Österby - Öster joka
Äystö on vireä maaseutukylä.
Se on yrittäjäkylä, jossa maanviljelyksen ohella harjoitetaan
monia eri ammattialoja. Maanviljelyksen liitännäiselinkeinoja
ovat mm. turvetuotanto ja kasvihuoneviljelykset.
Tamsin kasvihuoneet ovat
merkittävin työllistäjä. n. 60
henkeä Lisäksi on pieniä metallialan, maansiirtoalan, keittiöym kalusteiden valmistuksen
ja sähköurakoinnin yrityksiä,
arkkitehtitoimisto ja muita palvelualan yrittäjiä.
Kylässä
on
peruskoulun
ala-aste, kyläkauppa ja kunnan päivähoito, jota varten
kunta rakentaa tänä vuonna kylälle uuden päiväkodin.
Kyläyhdistys toimii aktiivisesti kylän kehittämisen edistämiseksi. Meillä on runsaasti
nuoria perheitä, jotka myös
rakentavat Äystölle. Kyläyhdistyksen toimesta saatiin joitakin
vuosia sitten uusi tonttialue,
joten myös tonttitarjontaa on.
Toimin itse myös kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Kannattaa tutustua yhdistyksen kotisivuille.
Matrikkelin mukaan olet valmistunut sähkö DI:ksi TTKK:sta
1978. Sähköpalvelu on aloittanut 2000. Mitä siinä välissä
teit?
Pääsin ylioppilaaksi Teuvan lukiosta v. 1971, jonka jälkeen
suoritin asepalvelukseni Oulussa ja Haminassa. Lukioaikana
ei ollut vielä selvää kuvaa, mitä
tekisin isona. Vahvoja aineitani
koulussa olivat matematiikka
ja luonnontieteet, joten pyrin
sitten teknilliselle alalle. Aloitin
opinnot Tampereen teknillisessä
korkeakoulussa v. 1972 pääaineena sähkövoimatekniikka ja
valmistuin -78. Diplomityöni
tein Oy Strömberg Ab:llä (nykyään ABB ) Vaasassa.
Valmistumisen jälkeen jäin
töihin Strömbergille, jossa toimin aluksi tutkimuslaitoksella
laboratorioinsinöörinä ja myöhemmin kojeistotehtaalla suunnitteluinsinöörinä
.Vaikka minulla oli hyvä työpaikka, jostakin syystä kuitenkin
veri veti takaisin Teuvalle. Oliko
syynä pohjalaiselle tyypillinen
yrittäjähenki, kotiseuturakkaus
vai kaupunkielämisen tunteminen vieraaksi. Ehkä osaksi näitä
kaikkiakin
Niinpä v. -83 tein lopulta vaikealtakin tuntuneen ratkaisun
ja lähdin mukaan sukulaismieheni kanssa yritystoimintaan.
Perustimme Teuvalle sähköalan
yrityksen, jonka toimialana oli
sähköurakointi,
-suunnittelu
sekä sähkötarvike- ja kodinkonemyynti. Toimitilat meillä oli
Teuvan keskustassa.
1980-luku oli Teuvalla vilkasta rakentamisen aikaa. Töitä riitti ja työllistimme parhaimmillaan 10-15 henkeä. 1990-luvun
taantuma vaikeutti yritystoimintaa, ja v. 1999 jouduin lopettamaan yrityksen siinä muodossaan, mitä se oli aikaisemmin.
Tamsin Sähköpalvelu Oy:n perustin v.2000.
Ketkä ovat Sähköpalvelun osakkaat ja toimivatko he firmassa?
Yhtiö on perheyritys, josta perheemme omistaa enemmistöosuuden. Yrityksen vähemmistöosakkaina toimivat serkkuni
Tapani Tamsi, joka on myös
yrityksemme työntekijä sekä
Esa Tamsi, joka on yksi Äystön
kasvihuoneyrittäjistä. Esalla on
omassa firmassaan riittävästi
työtä eikä osallistu sähköfirman
töihin, joskin on kyllä hyvä asiakas meille kuten muutkin Tamsin kasvihuoneyrittäjät.
Mikä on firmanne vahvin toimintamuoto? Mistä se ensi sijassa tunnetaan?
Teemme kaikkia sähköalan töitä
kotitalouksille ja firmoille. Myös
kunnalle teemme töitä aina kun
onnistumme tarjouskilpailuissa.
Meillä on laaja asiakaskunta
teuvalaisten yritysten piirissä ja
useat yritykset ovat olleet vakioasiakkaitamme vuosien ajan.
Niinpä työkohteemme ovatkin
pääasiassa Teuvalla ja lähiympäristössä. Kauemmaksi ei ole
tarvinnut kovin usein lähteä.
Tavoitteemme on tyytyväinen
asiakas oli se sitten pieni tai
suurempi. Vahvuutemme on,
että voimme olla mukana asiakkaan projektissa jo suunnittelusta lähtien. Asiakas saa sekä
suunnittelun että asennukset
samasta yrityksestä. Lisäksi
joustavat ja nopeat toimitusajat
toteutuksessa ovat vahvuutemme. Myös työn laatu ja laadunvarmistus ovat avainasioita.
Erityisosaamistamme ovat
sähkölaitteiden testaukset. Nykystandardit vaativat sähkölaitteiden toiminnan ja turvallisuuden kannalta mitä erilaisimpia
testauksia. Niinpä olemmekin
panostaneet huomattavasti nykyaikaisiin testilaitteisiin ATKverkkojen mittauslaitteista verkkoanalysaattoreihin, lämpökameroihin ja konetestereihin.
Tällä hetkellä osallistumme Teuvan Keitintehdas Oy:n
kanssa projektiin, jossa Ruotsin
armeija on tilaamassa huomattavan määrän kenttämuonitusjärjestelmiä kyseiseltä teuvalaiselta yritykseltä. Osallistuminen
tuotekehitykseen on ollut työllistävää ja mielenkiintoista. Samalla on voinut kehittää ruostunutta kielitaitoaan. Saman
yrityksen puitteissa olemme olleet yhteistyössä myös Suomen
ja joidenkin muidenkin maiden puolustusvoimien kanssa.
Muita pitkäaikaisia tärkeitä
asiakkuussuhteita ovat olleet
Tamsin kasvihuoneyrittäjät, joihin olemme toimittaneet useampia 20kV:n muuntamoita
ja automatisoineet kasvihuoneiden kasvuratalogistiikan logiikkaohjatuksi. Logiikkaohjelmoinnin teemme alihankintana
teuvalaiselta alan yritykseltä.
Muita tärkeitä yhteistyökumppanuuksia ovat Suomen Lämpöpuu Oy, Thermo-Apu Oy ja JTThermo Steel Oy, joille olemme
sähköistäneet lämpökäsittelylaitoksia. Viimeisin niistä toimitettiin viime kesänä Pieksämäelle.
Teuvan Mökki- ja Sorvituote
Oy, joka tekee pihapiirin pienrakennuksia, on ollut asiakkaamme perustamisestaan lähtien. Laajennuksien sähköistyk-
set ja korjaus- ja huoltotyöt ovat
hoituneet toimestamme.
Suurimpia urakkoja asuntopuolella on ollut viime syksynä
valmistunut Teuvan vanhustenkotiyhdistys ry:n rivitalot ja
huoltorakennus käsittäen 47
huoneistoa ja yhteiset tilat.
Teemme myös omakoti- ja
rivitalojen sähkötöitä sekä pienempiä saneeraus- korjaus- ja
huoltotöitä.
Henkilökuntaa meillä on vakituisesti kolme henkilöä, joista
kaksi asentajaa. Itse teen ehkä
puoliksi asennuksia ja puoleksi
suunnittelua ja yrityksen kaikkia
muita tehtäviä. Toisinaan työllistämme myös alan opiskelijoita.
Miten kauan aiot jatkaa yrittäjänä, jos Luoja suo?
Nuorempana ajattelin, että
eläkkeelle jääminen on ihmisen
elämässä katastrofi - siihen loppuu elämä ja että minä ainakin
teen työtä niin kauan kuin pysyn tolpillani.
Nyt kun ikää on tullut jo vähän liikaakin (60 v) on alkanut
ajatella eläkeajastakin hivenen
myönteisesti. Voisihan sitä olla
jotakin mielekästä tekemistä silloinkin.
Mutta kyllä kai nyt vielä vähintään viisi vuotta jaksetaan,
jos Luoja vain suo. Tarkastellaan
sitten uudelleen tilannetta.
Vaimo on nähty Yrittäjäpäivillä. Minkä verran jälkikasvua ja
mitä touhuavat?
Perheeseeni kuuluu vaimo EijaRiitta, joka on syntyisin Mäntyharjulta (os. Blom ) ja asunut
kohtapuolin 20 vuotta täällä
Pohjanmaalla.
Rakensimme
omakotitalomme Äystölle, ja
olemme asuneet siinä vuodesta
-96 saakka.
Eija-Riitta on töissä Teuvan
kunnalla ryhmäperhepäivähoitajana Norinkylän ryhmiksessä
.Meillä on yksi tytär, Emilia
nimeltään ja 16-vuotias. Emilia
aloitti opintonsa viime syksynä
Seinäjoella, jossa hän suorittaa
lähihoitajan
kaksoistutkintoa
Seinäjoen SEDU:ssa ja lukiossa
ainakin tämän hetken tähtäimessään mielenterveystyö.
Näköjään tyttärestä polvi paranee. Emilialla oli heti selvillä
mihin kouluttautua -itselläni
oli kovin epäselvää vielä armeija-aikana mitä tekisi isona.
Oman tyttären lisäksi meillä
on kaksi sijaislasta, jotka ovat
kuuluneet perheeseemme jo
kohta neljä vuotta. Sisarukset
Noora 7v. ja Heini 4v. Noora oli
3-vuotias ja Heini 7kk ikäinen
tullessaan meille. Nyt Noora
käy koulua Äystöllä ekaluokkalaisena ja Heini on ryhmäperhepäivähoidossa koulun vieressä sijaitsevassa ryhmiksessä.
Mitä muuta mielessä? Terveisiä
lukijoille?
Yrittäjyys on elämäntapa, johon kasvaa kiinni. Se on mielenkiintoista ja itsenäistä työtä
ja siinä saa olla itsensä herra.
Yrittämisessä on sekä hyviä että
huonoja puolia. Hyvää on oma
vapaus, joskin usein se voi olla
näennäistä. Yrittäminen vaatii
monipuolista osaamista. Täytyy
tietää useista asioista ainakin jotakin, että pystyy pyörittämään
yritystä. Tyydytystä antaa onnistuminen työssä, ja voipa joskus
saada taloudellistakin hyötyä.
Haittapuolia taas ovat vapaaajan vähyys. Ainakaan pienyrittäjä ei yleensä pysty pitämään
kuukauden kesälomaa, jonkun
pitää hoitaa firmaa myös lomien aikana. Joskus tuntuu,
että yrittäminen vie liikaa aikaa perhe-elämältä ja siitä voi
kantaa jonkinlaista syyllisyyttä.
Osallistumisen Yritysperheen
toimintaan olen kokenut mukavaksi yhteydenpitomuodoksi
välillämme.
Lassen julkaisuja: Diplomiinsinööri ja arkkitehti ja teknillinen tutkimus- ja tuotekehitystyö - odotukset, vaatimukset ja
mahdollisuudet, Insinööritieto,
1981
11
Yrittäjäpäivät 2012 Joensuussa
Karjalan kunnailla lehtii puu.
Yritysperhe ry:n Yrittäjäpäivät pidetään
tänä vuonna syyskuun ensimmäisenä
viikonloppuna 1.-2.9.2012 Joensuussa
sijaitsevassa Jaaman loma-, virkistysja kurssipaikassa, jota isännöi KRKonsultit Oy. Jaama sijaitsee 9 km:n
päässä Joensuun torilta lentoaseman
suuntaan. Päivien teemana on ainakin
kiinteistökauppoihin liittyviä asioita ja
oikeustapauksia. Lisäksi on tiedossa
paikallisia yritysesittelyjä ja käyntejä
sekä aikaisempaan tapaan antoisaa
yhdessäoloa, seurustelua ja liikuntaa.
Päiviä isännöivät Sakari Kokkosen
johdolla Joensuun seudun yrittäjät.
Tarkempi ohjelma ja kutsu päiville ilmestyy sähköpostiin ja Yritysperhe ry:
n kotisivuille kesäkuussa.
Jaaman päärakennus järveltä päin katsottuna
Tervetuloa!
Näköala päärakennuksen terassilta järvelle päin
12
A U T O M A T I O N
Teollisuusautomaation
kaikki palvelut
vaivattomasti
•
•
•
•
•
•
•
•
suunnittelu
ohjelmointi
valmistus
asennus
käyttöönotto
koulutus
huolto ja kunnossapito
varallaolo ja päivystyspalvelu (24 h) sovittaessa
• kokonaistoimitukset
Täyden palvelun
automaatiotalo
Indel Automation Oy
Vesijärvenkatu 38, 15140 LAHTI
puh. 020 781 4400
posti@indel.fi • www.indel.fi
Joustavaa painopalvelua
jo yli 25 vuoden ajan
Esitteet
Asiakaslehdet
Kirjat
Pakkaukset
Tarrat
Etiketit
Kalenterit
Kansiot
Julisteet
Luettelot
Adressit
Lomakkeet
Kirjekuoret
Käyntikortit
Lb
Lbvqqblftlvt
Lbutbtuvt
bsj
Foliointi-, kohotus- ja
stanssauspalvelut
sekä säänkestävät
PVC tarrat meiltä
ouj
Oftuf
f
lbuv
ftubsjo
Ibmmjn
ob
ujf
ttjo
Lsp
o u j f
o u b k b
S b l f
tasopaino@tasopaino.com
www.tasopaino.com
13
Tasopaino A4 4-v.indd 1
19.5.2010 09:52:32