Energiasta tuli muotiasia”
Tulevaisuutta luomassa Büchele uskoo uteliaisuuteen s. 6 Bioetanolia Brasiliasta Sokeriruoko muuntuu energiaksi s. 8 SIDOSRYHMÄLEHTI 3·2011 Ei paperia ilman vettä Metsäteollisuuden tärkeä vesi s. 12 Laadukkaita kemikaaleja, vahvaa kartonkia ”Energiasta tuli muotiasia” Elina Engman SIVU 20 Miksi Tekes kiinnostui vedestä? SIVU 26 Cleantech Finland avaa ovia puhtaalle teknologialle SIVU 42 VESI on elämän mahdollistaja ja samalla val tava liiketoimintamahdollisuus. Vain kaksi ja puoli prosenttia maailman vesivarannoista on makeaa ja tästäkin yli puolet lumena tai NÄKÖKULMA nergia ja vesi liittyvät tiiviisti yhteen. Veden hyödyntämiseen käytetään energiaa ja toisaalta energian tuottamiseen ja siirtämiseen käytetään vettä. Osaa kulutuksesta on ainakin loppukäyttäjän vaikea nähdä, koska se on piilossa prosessien sisällä. Käytännössä kuitenkin kaikessa teollisessa tuotannossa tarvitaan vettä, esimerkiksi jäähdyttämiseen tai puhdistamiseen. Teknologian kehitys, energian kulutuksen rajoittaminen ja kasvava kiinnostus vesijalanjälkeä kohtaan ovat ohjanneet teollisuutta yhä ekologisempaan tuotantoon. Edustava esimerkki tästä on Suomen paperin ja kartongin tuotanto, joka on yli viisinkertaistunut ja sellun tuotanto, joka on yli kolminkertaistunut viidessä vuosikymmenessä. Samalla aikavälillä sellu- ja paperiteollisuuden kuormitus vesistöön on kutistunut murto-osaan: esimerkiksi kiintoainepäästöt ovat vähentyneet 97 prosenttia. jäänä. Ainoastaan prosentti vedestä on käyt tökelpoista sellaisenaan, pieni vesijalanjälki tulee siksi olemaan entistä tärkeämpi kil pailuetu. Kuluttajat kiinnittävät siihen yhä enemmän huomiota ja poliittinen päätök senteko ohjaa meitä suosimaan tuotteita, jotka kuluttavat energiaa ja vettä sääste liäämmin. ”Kehittyvien maiden kiihtyvä teollistuminen kuluttaa myös vettä yhä enemmän. Veden hintaindeksi kasvaa kohisten.” Sellutonnin valmistukseen käytettiin 1970-luvulla 250 kuutiota vettä, nykyisin tarvittava vesimäärä on tästä kymmenesosa. Kehitys on samansuuntaista sanomalehtipaperin valmistuksessa, jossa yhtä tonnia kohti käytettävä vesimäärä on laskenut 150 kuutiosta kymmenekseen. Hyvää kehitystä ovat edistäneet muun muassa suuret kansalliset metsäteollisuuden vesiohjelmat. (Lue lisää aiheesta, Ei Paperia ilman vettä, sivulta 12.) Vastuullisuus niukkojen resurssien käytössä on maailmanlaajuinen välttämättömyys. Puhtaan veden tulee riittää jo seitsemän miljardin väestön tarpeisiin. Lisäksi kehittyvien maiden kiihtyvä teollistuminen kuluttaa myös vettä yhä enemmän. Veden hintaindeksi kasvaa kohisten. Kemira helpottaa osaamisellaan veden saatavuutta. Meillä on tietoa, miten vettä puhdistetaan ja kemiallisia ilmiöitä hallitaan teollisessa prosessoinnissa. Kun ymmärrämme kemiaa ja hyödynnämme sitä prosesseissa, tehtaiden kustannustehokkuus paranee. Ja ennen kaikkea – kun vettä ei käytetä ja liata tarpeettomasti ja käytetty vesi puhdistetaan ja kierrätetään, sitä riittää yhä useammalle. 2•WAT E R L INK 3• 2 01 1 MAREK SABOGAL Mikael Svedman T&K- ja teknologiajohtaja, Paper K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 3 KEMIRA sponsoroi sellu- ja paperiteollisuuden yhtiöille jaettavia PPI-palkintoja, joiden voittajat julkistettiin marraskuussa Brysselissä Belgiassa. PPI Award on kemiallisen metsäteollisuu sisällys tehtailla tehtävästä kehitystyöstä veden laadun ja määrän hallinnan tehostamiseksi. Meille sopii erinomaisesti juuri tämän palkinnon isännyys, koska veden laadun ja määrän hallintaan liittyvät den ‘Oscar-palkinto’, jonka voittaja oli vesi tehokkuussarjassa Bio-PAPPEL International, Prewitt Mill, Yhdysvalloista. ”Vesitehokkuus palkinto jaetaan tunnustuksena massa- ja paperi tuotteet ja sovellukset ovat strategiamme ydintä”, Paperin Printing & Writing -asiakassegmentin johtaja Kenneth Nystén totesi palkintojenjakoti laisuudessa. 6 1 4 3 SANNA MANDER 5 2 Vesistrategia kiehtoo Selkeä vesikeskeinen strategia luo vakaan pohjan kasvulle vuosikymmeniksi eteenpäin ja lisää Kemiran kiinnostavuutta sijoituskohteena, arvelee Nordean analyytikko Rauli Juva. sivu 34 4 •WAT E R L INK 3• 2 01 1 ”Vesi on yhteistyöyrityksillemme arvokas resurssi, jota on hallittava hyvin. Tavoitteemme on vähentää bitumin talteenottoprosessien lisäveden tarvetta 30 prosentilla.” Subir Bhattacharjee, SIVU 10 Katse uuteen Kemian tohtori Wolfgang Büchelesta tulee 1 keväällä Kemiran toimitusjohtaja. ”Vilpitön kiinnostus ihmisiä ja asioita kohtaan vauhdittaa henkilökohtaista kehitystä”, uusi toimitusjohtaja uskoo. Nanjing kutsuu Kiina on ajankohtainen, sillä Kemira avaa 3 ensi kesänä uuden tehtaan Nanjingin teollisuuspuistoon. Paikallisuus mahdollistaa räätälöinnin ja lyhyet kuljetusajat. sivu 9 sivu 6 Bioetanolin buumi Sokeriruokoa voidaan hyödyntää paitsi 2 sokerin, myös tärkeän uusiutuvan energiamuodon, bioetanolin valmistuksessa. KemTalo Floc S -teknologia tekee tuotantoprosessista turvallisemman ja tehokkaamman. sivu 8 Lisää arvoa yhteistyöstä Kun teollisuusmineraaleja tuottava Unimin ja Kemira aloittivat yhteistyön, Unimin halusi kasvattaa markkinaosuuttaan Etelä-Amerikassa. Tavoite on nyt toteutunut samalla kun tuottavuus ja tuotteiden laatu on parantunut. 5 sivu 22 Tärkeää paperikemiaa Laadukkaat kemikaalit ovat erittäin 4 tärkeitä saksalaiselle Weig-Kartonille. Kierrätettyä kartonkia valmistavan yrityksen tuotteet ovat vahvoja ja paino-ominaisuuksiltaan ensiluokkaisia. Tekes valitsi SWEETin Huippututkimuskeskus SWEETin keskeisiä rahoittajia on Tekes. Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara kertoo, miksi juuri nyt on oikea aika sijoittaa puhtaaseen veteen. 6 sivu 26 sivu 20 PS. WaterLink palkittiin lokakuussa kansainvälisessä Pearl Awards -asiakaslehtikilpailussa hopealla paras uudistus -sarjassa. C urtis Comeau C urtis Comeau vihreä, SININEN, harmaa. WaterLinkin kaltaisen lehden valmistamiseen kuluu noin litra vettä. Puhutaan sinisestä vesijalanjäljestä eli vesimäärästä, joka haihtuu pois paperia valmistettaessa. Water Footprint Networkin malli pitää sisällään myös vihreän ja harmaan jalanjäljen. SIVUT 12–19 Waterlink on Kemira Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa englanniksi ja suomeksi. JULKAISIJA: Kemira Oyj, www.kemira.fi. PÄÄTOIMITTAJA: Marie Lundgren, puh. +46 42 17 11 19. TUOTANTO: Markkinointiviestintä Dialogi Oy, www.dialogi.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKÖT: Pia Sievinen ja Arja Kulmala. TUOTTAJA: Tarja Sinervo. AD: Jesper Vuori. LUOVA JOHTAJA: Anneli Myller. MYYNTIJOHTAJA: Maarit Pojanluoma. PAINOPAIKKA: Forssa Print. ISSN 1797-7738. PAPERI: UPM Fine 120 g/m2 ja Edixion 250 g/m2. KANNEN KUVA: Marek Sabogal. Palautetta lehdestä voi lähettää (englanniksi tai ruotsiksi) Marie Lundgrenille osoitteeseen marie.lundgren@kemira.com. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voi tehdä osoitteessa www.kemira.com/media. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 5 LYHYESTI: LÄHELTÄ Kemian tohtori Wolfgang Büchelellä on yli 25 vuo den kokemus kemianteollisuudesta. Hän on ollut Kemiran hallituksen jäsen vuodesta 2009. Tavoitteet? Edistää Kemiran strategiaa puhtaan veden saannin varmistamiseksi ja asiakkaiden ongelm ien ratkaisemiseksi. Mahdollistaa Kemiran ja sen ihmisten kasvu johtavaksi vesikemian yhtiöksi maailmanlaajuisesti. Motto? Opi menneistä. KEMIRA lahjoitti jokaisesta asiakasvastauksesta kolme euroa Plan Internationalille. Näin tuetaan las ten oikeuksia veteen, terveyteen ja kehitykseen eri maissa tapahtuvien konkreettisten projektien kautta. Opi menneistä, luo tulevaa Harri Kerminen luotsasi Kemiran läpi merkittävien strategiamuutosten, huhtikuun 2012 alussa uutena toimitusjohtajana aloittaa wolfgang büchele. Millaiset ovat hänen näkemyksensä vesikemian tulevaisuudesta? Ja mitä ajatuksia hänellä on uuteen tehtävään valmistautuessa? C A J S A H O LG E R SS O N Alueelliset erityispiirteet ”Olen asunut monissa Euroopan maissa ja Kiinassa. Kokemukseni perusteella en usko, että on mahdollista kehittää ratkaisuja, jotka sopivat kaikille. Puhdasta vettä tarvitaan kaikkialla, mutta tarpeet ovat luonteeltaan ja laadultaan erilaisia. Eurooppa on runsasvetistä aluetta, joten kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset korostuvat. Kehittyvillä markkinoilla suurimpia haasteita ovat menneisyydessä syntyneet ympäristöongelmat ja riittävän puhtaan juomaveden saannin varmistaminen kaikille.” Oppiminen ja kehittyminen ”Menneisyys on arvokas voimavara, josta voimme oppia paljon, vaikka suuntammekin katseemme tulevaisuuteen. Uskon uteliaisuuteen: vilpitön kiinnostus ihmisiä ja asioita kohtaan vauhdittaa henkilökohtaista kehitystä. Emme saa langeta ylimielisyyden ansaan ja ajatella, että hallitsemme jo kaiken. Jatkuva oppiminen ja kehittyminen tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa johtaa uusiin oivalluksiin ja ratkaisuihin.” 6•WAT E R L INK 3• 2 01 1 S usanna K ekkonen Ihmisten innostaminen ”Liiketoimintoja ja prosesseja voidaan kopioida ja ottaa käyttöön missä tahansa, mutta ihmiset ovat ainutlaatuisia. Menestyksen edellytys on työntekijöiden ja tiimien tukeminen niin, että ne voivat hyödyntää koko potentiaalinsa. Olen ollut mukana Kemiran muutosprosessissa hallituksen jäsenenä. Toimitusjohtajana tehtäväni on edistää uutta strategiaa ja auttaa Kemiraa kasvamaan asiakkaiden kanssa ja asiakkaiden parhaaksi. Ratkaisumme ovat yhdistelmä ihmisten osaamista ja kemiaa. Tehtävänäni on varmistaa, että tämä yhdistelmä vie asiakkaamme voittoon.” marikka nevamäki Muutamia kiitoksen sanoja Luotettava, täsmällinen ja helposti lähestyttävä kumppani – siinä muutamia asiakkaiden arvioita Kemirasta kyselystä, joka teetettiin touko-kesäkuussa. Maailmanlaajuiseen kyselyyn vastasi 789 asiakasta, ja vastausprosentti oli 27. ”Olemme todella iloisia, että prosentti nousi näin korkeaksi”, sanoo Kemiran markkinointi- ja viestintäjohtaja päivi jokinen. ”Saimme positiivista palautetta siitä, että kanssamme on helppo tehdä yhteistyötä, tuotteemme ovat korkealaatuisia ja toimituksemme saapuvat ajallaan. Asiakassuhteet ovat vahvalla pohjalla ja jatkammekin nyt asiakaspalautteen käsittelyä aluekohtaisesti myyntijohdon tuella.” Vastaukset olivat positiivisia myös Kemiran Municipal-asiakassegmen- tissä, lisää EMEA-alueen johtaja remko goudappel. ”Asiakkaat näkevät meidät luotettavana toimittajana, jolla on erinomaisia työntekijöitä ja hyvä asiakasprosessien ymmärrys.” Alue, johon asiakkaat toivoivat parannusta, on reklamaatioiden käsittely. Ohjeet valitusten ja asiakaspalautteen käsittelemiseksi ripeästi ovat jo työn alla. Toinen kehityskohde oli innovatiivisuus. Asiakkaiden mielestä Kemiralla on erinomaiset valmiudet olla vesikemian innovoija, mutta nyt uusia innovaatioita ei näy markkinoilla riittävässä määrin. ”Olemme rakentaneet pohjaa hyvälle innovaatioprosessille luomalla projektitiimejä, joihin osallistuu myynti-, applikaatio-, tutkimus- ja kehitystaustaisia ihmi- siä. Tiimeissä käydään jatkuvaa dialogia asiakkaiden tarpeista”, sanoo Goudappel. Myyntiorganisaation tärkeä tehtävä on tuoda asiakastietoa ja markkinoiden tarpeita systemaattisesti tuotekehitysorganisaation tietoon. Optimaalisessa tilanteessa tarpeet muuntuvat nopeasti uusiksi sovelluksiksi ja tuotteiksi ratkaisemaan olemassaolevia haasteita. Myös asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita ja tulevaisuutta on katsottava lähempää. ”Vuonna 2012 keskitymme kymmenen uuden applikaatioalueen ympärille ja rakennamme niille vahvat arvolupaukset. Uskon, että tämä tulee yhdessä hyvin valmistellun ja selkeän viestinnän kanssa osoittamaan innovatiivisuuttamme yrityksenä”, Goudappel tiivistää. johanna paasikangas-tella K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 7 LYHYESTI: maailmalta BRASILIA on maailman suurin sokeriruokopohjaisen bioetanolin valmistaja. Tuotannon tehostamisessa Brasiliassa ja monissa muissa maissa on jo otettu merkittäviä edistysaskelia, joista yksi on sokerin ja bioetanolin tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen. Esimerkiksi bagassea eli sokeriruokokuitujätettä käytetään prosessissa kattiloiden polttoaineena. Osa tehtaista tuottaa ylimääräistä sähköä. Bioetanolia Brasiliasta Bioetanolin tuotannossa syntyvän vesijätteen vesipitoisuus Bioetanolista on tullut tärkeä uusiutuvan energian muoto. on 97 prosenttia. Osa tehtaista käyttää sitä sokeriruokopelSitä voidaan valmistaa monenlaisista raaka-aineista, joista tojen kasteluun, mutta ajan myötä maaperä saattaa kylläseniten käytettyjä ovat maissi ja sokeriruoko. tyä suoloilla, ja vesijätteen kuljetuskustannukset ovat suuret. Maissin ja monien ruoaksi sopivien raaka-aineiden SWEET-tutkimuskeskuksessa selvitetään parhaillaan, miten käyttö on ollut merkittävä kiistakysymys, koska monen jätteestä voitaisiin poistaa epäpuhtaudet ja käyttää sen sisälmielestä bioetanolin tuotanto vähentää ruoan tuotantoa tämä vesi uudelleen. ”Lisäksi tutkimme, kuinka mineraaleja etenkin kehitysmaissa. ja muita sivutuotteita voitaisiin hyödyntää ”Sokeriruokoa käytettäessä ei synny vas” Sokeriruokopoh raaka-aineina”, sanoo Pena. taavaa kilpailutilannetta”, sanoo myyntipäällikkö josé pena, joka vastaa sokejaisen bioetanolin rin ja bioetanolin valmistukseen liittyvistä Sokerin ja bioetanolin valmistus alkaa tuotanto on kasvanut Kemiran tuotteista Keski- ja Etelä-Amesamalla tavalla: sokeriruoko murskataan kaikkialla maailmassa. ja siitä puristetaan mehua. Mehu käy läpi rikassa. ”Vaikka valmistusprosessin lopSiitä voi valmistaa putuote olisikin sokeri, sivutuotteena synuseita puhdistus- ja selkeytyskäsittelyjä, neljä kertaa enemmän joiden jälkeen se voidaan joko kiteyttää tyvä melassi voidaan hyödyntää bioetanolin tuotannossa.” sokeriksi tai käyttää bioetanoliksi. bioetanolia kuin ”Sokeriruokopohjaisen bioetanolin tuoKemTalo Floc S on uusi patentoitu tekmaissitonnista. ” tanto on kasvanut kaikkialla maailmassa nologia, joka korvaa hankalan ja riskialtvaihtoehtoisten polttoaineiden kysynnän tiin rikin polttamisen. Rikkiä polttamalla myötä”, sanoo Kemiran Sugar & Bioethanol -liiketoimintuotetaan rikkidioksidia, jota sekoitetaan sokeriruokometayksikön johtaja Isaac Moussan. ”Sokeriruokotonnista huun värin vaalentamiseksi. Teknologian avulla tehtaat voivoi valmistaa neljä kertaa enemmän bioetanolia kuin maisvat vähentää rikkidioksidipäästöjä, korroosiota ja ympärissitonnista.” tövaikutuksia. Myös kalkin käyttöä voidaan vähentää, jolloin saostumia muodostuu aiempaa vähemmän. Sokerin valmistuksessa uuden teknologian etuna on sokerin vaaleampi väri. Maissipohjaiseen bioetanoliin liittyvien rajoitusten ja sato”Vaihtelut sokeriruokokasvin laadussa aiheuttavat värivaihtelujen vuoksi sokeriruokoteollisuus tehostaa kaikin vaihtelua, mikä ei ole toivottavaa. Vaalea ja tasainen väri tavoin toimintaansa, jotta sokeriruokoa voidaan hyödynon merkki hyvästä laadusta, ja asiakkaamme saavat paremtää entistä paremmin. Yksi sokeriruokoteollisuuden sivuman hinnan tuottamastaan sokerista”, José Pena sanoo. virroista, jätevesi, kaipaa vielä kehittämistä. Sokeriruokorandel wells kasvista 75 prosenttia on vettä, joka poistuu prosessista jätteenä. Jalansija Kiinassa. Miksi, miten? Kiina kiehtoo myös Kemiraa. Miksi? Kasvukin tapahtuu Aasiassa. Esimerkiksi paperin globaalin kysynnän kasvusta puolet tulee Aasiasta ja siitä valtaosa Kiinasta. Meidän on oltava läsnä myös tuotannollisesti, jotta voimme tarjota asiakkaillemme kilpailukykyisiä hintoja ja parasta mahdollista palvelua. Paikallinen tuotanto lähellä Shanghain T&K-keskustamme tarjoaa mahdollisuuden räätälöidä tarjontaamme paikallisille asiakkaille sopivaksi. Nanjingiin nousee tehdas ensi kesänä. Mitä siellä tuotetaan? 123 rf 8•WAT E R L INK 3• 2 01 1 KEMIRA Nanjingin tehtaan peruskivi muurattiin syyskuussa, toiminta aloitetaan kesällä 2012. Valmistamme erikoisprosessikemikaaleja, ja tehdas palvelee kaikkia asiakasryhmiämme. Nanjingin myötä voimme tarjota erittäin laajan tuotevalikoiman ja lyhyet kuljetusajat. Mitä palettinne Kiinassa pitää sisällään Nanjingin lisäksi? Valmistamme Yanzhoussa AKD-vahaa, jota käytetään paperin hydrofoboinnissa. Tehdas on alansa huippua ja ymmärtääkseni maailman suurin AKD:tä valmistava tehdas. Uusia työntekijöitä palkataan noin 100. Millainen rooli työturvallisuudella on perehdytyksessä? Se on ykkösasia kaikilla tuotantotoimipaikoilla. Prosessi- ja henkilöturvallisuus kuuluu kaikkien työntekijöiden henkilökohtaiseen koulutusohjelmaan. Uusi tehdas edustaa alansa huippua. Miten tämä näkyy? Mitä Aasiassa opittua kannattaa hyödyntää muillakin markkina-alueilla? Suunnittelusta vastaa prosessiasiantuntijoiden ryhmä, jonka jäsenet edustavat parasta osaamista Kemiran toimipaikoilta ympäri maailmaa. Teknologian taso on alan huippua ja automaatiota hyödynnetään laajasti. Työntekijöillämme on erittäin hyvä me-henki, kiinnostus kehittää itseään ja upea työmoraali. Positiivisuutta voisi purkittaa ja pistää vientiin. johanna paarikangas-tella ”Meidän on oltava läsnä, jotta voimme tarjota parasta palvelua asiakkaillemme.” Kysymyksiin vastasi Kenneth Nystén, Senior Vice President, Printing&Writing, Paper. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 9 LYHYESTI: kestävä kehitys KOSKA jäte on yhä tärkeämpi energianlähde, Kemira auttaa asiakkaita optimoimaan bio kaasuprosesseja monipuolisen sovellusosaamisen ja laajan tuotevalikoiman avulla. Metaanin tuo ÖLJYHIEKKA koostuu pääasiassa hiekasta, savesta ja vedestä sekä maaöljystä muodostuneesta bitumista. Öljyhiekkaa on kaikkialla maailmassa, mutta suurimmat esiintymät ovat Kanadassa ja Venezuelassa. tannon viimeisestä vaiheesta vastaavat mikroorganismit ovat herkkiä ja hidaskasvuisia. Ne tarvitsevat ihanteelliset olosuhteet ja juuri tie tynlaisia mikroravinteita voidakseen tehdä Jätteestä energiaksi Professori Subir Bhattacharjee Albertan yliopistosta etsii ratkaisuja siihen, miten veden määrää voidaan vähentää öljyhiekan uuttamisessa. Biokaasu on lupaava ja yhä suosi- 10 •WAT E R L INK 3• 2 01 1 Bhattacharjee tutkii työryhmänsä kanssa, miten bitumin talteenottoon liittyvä vesikemia vaikuttaa käsittelytoimintoihin. Ryhmä tutkii myös, kuinka veden kierrätystä voidaan parantaa bitumin höyrypohjaisessa talteenotossa Albertassa. Lisäksi tarkoituksena on löytää keinoja energiankulutuksen ja jätevesipäästöjen vähentämiseksi vesikemian ja prosessiolojen oikean yhdistelmän avulla. ”Tavoitteenamme on vähentää bitumin talteenottoprosessien lisäveden tarvetta 30 prosentilla”, Bhattacharjee kertoo. Bitumin höyrypohjaiseen talteenottoon liittyy yksi alan suurimmista vedenkäsittelyhaasteista. ”Teemme yhteistyöprofessuurin puitteissa tiivistä yhteistyötä Albertassa toimivien bitumintuottajien kanssa”, sanoo Bhattacharjee. Kemiran BDP-tuotteet ovat baktee- ”Näille yrityksille vesi on arvokas resurssi, jonka hallinta on hoidettava hyvin. Tutkimuksemme kannalta meille on tärkeää tehdä yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, jotka ymmärtävät vesikemian kaikki puolet.” Osana yhteistyötä Kemira avaa Albertan yliopistossa tutkimus- ja kehityshankkeiden projektilaboratorion vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. ”Laboratorion avulla työntekijämme saavat parhaan mahdollisen h yödyn paikallisesta asiantuntemuksesta”, sanoo Kemiran Oil-asiakassegmentin tutkimus- ja kehityspäällikkö mohan nair. ”Yhteistyö Albertan yliopiston kanssa on Kemiralle strategisesti tärkeää. Subir Bhattacharjeen ja koko työryhmän asiantuntemus edistää myös Kemiran toimintaa”, hän tiivistää. satu jussila 123 rf Kemira etsivät yhdessä keinoja vähentää öljyhiekan uuttamisessa tarvittavan veden määrää. Yhteistyön tuloksena Albertan yliopistoon on perustettu teollisen tutkimuksen professuuri, jonka tarkoituksena on parantaa veden laadunhallintaa öljyhiekan uuttamisessa. ”Yhteistyössä hyödynnetään Kemiran maailmanlaajuista vesikemian ja vedenhallinnan kokemusta, Suncorin operatiivista tietämystä öljyhiekan käsittelystä ja Outotecin maailmanlaajuista kokemusta prosessilaitteiden valmistuksesta. Kun nämä yhdistetään yliopiston maailmanluokan asiantuntemukseen, voimme löytää ratkaisuja perustavanlaatuisiin vedenkäsittelyn ongelmiin”, sanoo yhteistyöprofessuurin haltija, konetekniikan professori subir bhattacharjee Albertan yliopistosta. tumpi uusiutuva energiamuoto, jota käytetään sähkön, lämmön ja biopolttoaineiden valmistuksessa. Biokaasu koostuu metaanista ja hiilidioksidista, ja sitä tuotetaan hajottamalla orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. ”Biokaasun tuotannossa käytetään nykyisin yleisesti elintarvike teollisuuden, kotitalouksien ja maatalouden jätettä”, sanoo gunnel hagstam Kemiran Municipal & Industrial -segmentistä. Mädättämö on melko yksinkertainen laite, mutta mädätys on monimutkainen biologinen ja kemiallinen prosessi. Mädättämön toiminta optimoidaan parantamalla biomassaa hajottavien mikrobien tehokkuutta. C U RT I S CO M E AU Öljyä hiekasta Albertan yliopisto, Outotec, Suncor ja työnsä mahdollisimman hyvin. Näiden ehtojen täyttyminen voidaan varmistaa BDP-tuotteilla, jotka nopeuttavat mädätysprosessia ja tehostavat biokaasun tuotantoa. reille tarkoitettuja ravintolisiä, joita on saatavissa erilaisille lähtöaineille. BDP-käsittely lisää metaania muodostavien bakteerien määrää. Lopputuloksena on entistä vakaampi prosessi, jonka ansiosta asiakkaat voivat kasvattaa mädättämön kuormitusta ja lisätä tuotetun biokaasun määrää. Toinen painoalue on mädätysjäännöksen erottelu. Mädätysjäännös koostuu vedestä sekä merkittävästä määrästä kuituja, suoloja ja ravinteita. Se on erinomaista lannoitetta, mutta siitä on erotettava ravinteet, jos mädätysjäännöksen suora käyttö pelloilla ei ole sallittua. SWEET-tutkimuskeskuksessa on meneillään useita hankkeita biomassan käytön tehostamiseksi biokaasun tuotannossa. ”Kemiran innovaatioiden edistäminen biokaasualalla on erinomainen mah- dollisuus luoda lisäarvoa asiakkaiden prosesseihin, joiden avulla jätteestä saadaan uusiutuvaa energiaa”, sanoo Kemiran Municipal & Industrial -segmentin liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja jan reinier gosker. Saostumisen hallinta ja kiintoaineen ja veden erottamisen parantaminen ovat kehitteillä olevat pääasialliset sovellukset, joiden avulla vähennetään mädätysjäännöksen ympäristövaikutuksia sekä käsittelyjen yhteydessä esiintyvää saostumista, vaahtoutumista ja muita ongelmia. randel wells Uusiutuva ja yleistyvä: • Biokaasu on puhtaasti palava energiamuoto, jota voidaan hyödyntää monella tavalla. • Kansallisten uusiutuvaa energiaa käsittelevien toimintasuunnitelmien perusteella biokaasun tuotannon arvellaan kolminkertaistuvan EU:n alueella vuoteen 2020 mennessä. • Biokaasun tuotantoa voidaan edistää tehostamalla metaania muodostavien bakteerien toimintaa Kemiran BDP-teknologian avulla. • SWEET-tutkimuskeskuksessa on meneillään useita hankkeita biomassan käytön tehostamiseksi biokaasun tuotannossa. • Työ liittyy läheisesti Baltic Sea Action Groupille tehtyyn sitoumukseen Itämeren rehevöitymisen vähentämiseksi ravinnekierrätyksen avulla. Kemira on yksi ryhmän työhön sitoutuneista yrityksistä. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 11 FOKUS E i p a p er ia i l ma n vettä Vesijalanjäljestä ja vedenkäytöstä puhutaan paljon. Metsäteollisuudelle vesi on tärkeä raaka-aine ja vesikysymykset ovat elintärkeitä. T e ks t i p i r kko ko i v u · K u v a t S anna mand e r Kädessäsi oleva lehti painaa noin 180 grammaa. Tällaisen aikakauslehden valmistaminen on laskennallisesti kuluttanut noin litran vettä. Ilman vettä ei saada paperia. Paperitehtaat käyttävät vettä valmistusprosessiin ja raaka-aineen kuljettamiseen. Lisäksi vedellä kastellaan puutavaraa, siirretään lämpöä, pestään koneita ja laitteita sekä jäähdytetään prosesseja. Suuren vedentarpeen vuoksi sellu- ja paperitehtaat on perustettu vesistöjen lähelle. Paperin raaka-ainetta on puu, josta tehdään massaa joko mekaanisesti tai keittämällä kemikaaleissa. Jälkimmäisessä tapauksessa kemikaalit irrottavat puun kuidut toisistaan ja tuloksena on sellua. Keittämisen jälkeen tämä massa pestään vedellä. 12 •WAT E R L IN K 3• 2 01 1 Paperinvalmistuksessa massaan lisätään vettä ja saadaan liuos, jonka vesipitoisuus on yli 90 prosenttia. Runsaan puhtaan veden ansiosta paperista tulee tasalaatuista. Paperikone levittää paperin tasaiseksi ja poistaa veden imemällä, puristamalla ja kuivaamalla. Paperiin saatetaan lisätä erilaisia täyte-, päällystys- ja sideaineita halutusta lopputuloksesta riippuen. Lopuksi paperi kuivataan, ja lopputuloksena on noin 95 prosentin kuiva-ainepitoisuus. Mutta onko litra vettä yhtä aikakauslehteä kohti paljon? Tämä on se vesimäärä, joka paperia valmistettaessa haihtuu pois. Määrä kasvaa suureksi, jos mietitään, kuinka paljon mainosesitteitä, pakkauksia, sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muuta paperia maailmassa päivittäin käyte- tään. Toisaalta suurin osa paperin valmistukseen tarvittavasta vedestä kiertää prosessissa ja palautetaan puhdistettuna vesistöön. Vain noin kolme prosenttia vedestä haihtuu ilmaan ja aikanaan sekin sataa alas jossakin. Paperiteollisuus on vähentänyt ja tehostanut veden käyttöään viime vuosikymmeninä huomattavasti. Suomessa sellutonnin valmistamiseen käytettiin 1970-luvulla 250 kuutiota vettä, nyt pärjätään 10–40 kuutiolla prosessista riippuen. Vettä esimerkiksi kierrätetään niin, että sama vesilitra saattaa kiertää prosessissa 15 kertaa. Vesijalanjäljellä tarkoitetaan vesi- määrää, joka liittyy tuotteen valmistukseen eri vaiheissa. Määritelmä on selkeä, mutta vesijalanK EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 13 FOKUS jälki ei ole yksiselitteinen asia. Sen luonne on erilainen esimerkiksi hiilijalanjälkeen verrattuna: vesi on aina paikallista ja suhteessa kunkin alueen omiin vesivaroihin. Hiilijalanjäljen ilmastovaikutukset taas ovat globaaleja. ”Käytetty vesimäärä, vaikkapa kuutiometri vettä, ei anna vielä kuvaa paikallisesta vesistövaikutuksesta”, sanoo sylvain lhôte, Maailman kestävän kehityksen neuvoston WBCSD:n vesiohjelman varapuheenjohtaja. Hän itse edustaa muoviteollisuusyhtiö Borealista. ”Yrityksen toiminta vaikuttaa vesistöön siellä, missä yritys toimii. Samalla vesimäärällä ei ole samanlaista vaikutusta runsasvetisellä ja kuivalla alueella. Vesistövaikutus voi myös muuttua vuodenajan mukaan.” Vesijalanjälkeä voidaan mitata ja laskea monin eri tavoin. Tunnetuin laskentatapa on Water Footprint Networkin malli, jota on käytetty muun muassa elintarvikkeiden vesijalanjäljen määrittämiseen. Siinä vesijalanjälki jaetaan kolmeen osaan: vihreään, siniseen ja harmaaseen. Vihreä vesijalanjälki kuvastaa veden luontaista kiertoa. Paperinvalmistuksessa kyse olisi puiden juuriston imemästä vedestä. Yhteyttäessään puut haihduttavat vettä ja sitovat hiilidioksidia ilmakehästä. Sininen vesijalanjälki tarkoittaa tuotteen valmistuksessa käytettävää vettä, joka on peräisin esimerkiksi joesta eikä enää palaa lähtöpaikkaansa. Viimeisenä on harmaa vesi, joka viittaa saastuneeseen, vesistöön palautettavaan veteen. Jos jätevedet puhdistetaan 14 •WAT E R L IN K 3• 2 01 1 hyväksytylle tasolle, harmaata vettä ei esiinny. Laskutavasta riippuen tämänkin lehden vesijalanjälki vaihtelee. Jos tarkastellaan vain paperinvalmistuksessa menetettyä vettä eli yhtä litraa, puhutaan sinisestä vesijalanjäljestä. Vesijalanjälki kasvaa hurjasti, jos mukaan lasketaan niin sanottu vihreä vesijalanjälki. Silloin jo yhden sivun vesijalanjälki voi olla 10–30 litraa. Metsäteollisuus näkee vihreän veden mukaan ottamisessa ongelmia, sillä laskennallisesti se muodostaisi suurimman osan vesijalanjäljestä. Luonnonmetsät kuitenkin käyttävät tämän vihreän veden riippumatta siitä, tuotetaanko puista paperia vai ei. Metsät puhdistavat vesiä ja ovat tärkeitä muullekin kuin paperiteollisuudelle. Ongelmallisena pidetään myös sitä, että vesivarojen paikallisia eroja ei oteta huomioon. Vihreä vesijalanjälki suhteutetaan puiden kasvunopeuteen, ja tämän vuoksi vesijalanjälki jää pienemmäksi lämpimässä ilmastossa. ”Vesijalanjälkeä mittaavien mene- telmien erot liittyvät siihen, miten laajasti niissä otetaan huomioon arvoketjun eri osa-alueet”, Sylvain Lhôte sanoo. Paperin valmistuksessa arvoketjuun kuuluvat metsät, vesistöt, sellutehtaat ja paperitehtaat. Lhôten mielestä perusyksikkö kaikissa arvoketjuissa on sininen vesijalanjälki, koska se on yleensä hyvin ymmärretty ja suhteellisen helppo mitata. Harmaa ja vihreä vesijalanjälki ovat monimutkaisempia. 4 PISARAA Sellutonnin valmistami seen tarvittiin 1970-luvulla noin 250 kuu tiota vettä. Nykyisin vedentarve on 10–40 kuutiota prosessista riippuen. Vihreä vesijalanjälki on vielä vaikeampi. Sen mittaaminen sopii Lhôten mukaan paremmin maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen. Hänen mielestään vesijalanjäljen määrittäminen voi kuitenkin olla hyödyllinen työkalu. ”Mittarin täytyy olla arvoketjun ja paikan kannalta relevantti ja läpinäkyvä”, hän lisää. ”Kaikille on oltava selvää, miten vesijalanjälki on laskettu eli onko mukana vain sininen vesi vai muutakin. Näin vältytään siltä, että vertaillaan toisiinsa omenia ja päärynöitä.” Maailman kestävän kehityksen Sama vesi litra saattaa kiertää prosessissa 15 kertaa. Vesitehok kuudella voidaan pienentää paperitehtaan käyttökustan nuksia. neuvosto WBCSD kokoaa yhteen vedenhallinnan hyviä käytäntöjä. Se on listannut kansainvälisesti kaikkiaan 19 erilaista vedenhallintatyökalua, joiden näkökulmat vaihtelevat. Useat työkaluista mittaavat vesijalanjälkeä, veden käyttöä ja vesistövaikutuksia, osa niistä myös kartoittaa veden käyttöön liittyviä riskejä ja esittää käytäntöihin parannusehdotuksia. Osa työkaluista on puolestaan rajattu tietylle maantieteelliselle alueelle tai teollisuudenalalle. Vedenhallintatyökalun on kehittänyt esimerkiksi AWS eli Alliance for Water Stewardship. Kansainvälinen standardoimisjärjestö ISO on luomassa kansainvälistä standardia vesijalanjäljen laskentaan. ”WBCSD:n tavoitteena on tuoda monet eri menetelmät yhteiseen käyttöön. Ne eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Tavoitteena on työkalupakki, joka tuo yhteen erilaiset laskentatavat ja riskien hallintamallit”, sanoo Lhôte. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 15 FOKUS “Veden hintaindeksi on noussut tasaisesti 1980-luvulta.” WBCSD on myös luonut oman vedenhallintatyökalun nimeltä Global Water Tool, jota kehitetään parhaillaan teollisuuden eri sektorien käyttöön. ”Tarkoitus on luoda teollisuuden sektorit ja maantieteelliset erot huomioon ottava työkalu.” Esimerkiksi öljyteollisuudelle on jo luotu oma työkalunsa. Sylvain Lhôte sanoo, että kaikessa vesi-intensiivisessä teollisuudessa, myös paperiteollisuudessa, kestävä vesien käyttö otetaan hyvin vakavasti. ”Pitäisi kuitenkin pitää mielessä, että vesi on vain yksi osa kestävyyden suurempaa kokonaisuutta. Samalla se pitäisi tuoda muihinkin yhteyksiin, sillä se liittyy esimerkiksi energiaan ja ruokaan.” Ympäristölainsäädäntö on yksi syy parantaa paperiteollisuuden vesitehokkuutta, raha on toinen, ja senkin merkitys korostuu. ”Veden hintaindeksi on noussut tasaisesti 1980-luvulta ja pian se on strateginen raaka-aine. Tehokasta vedenkäyttöä ei pidä nähdä vain lupaehtojen täyttämisenä. Se on myös mahdollisuus pienentää tehtaan käyttökustannuksia”, sanoo johtaja kaj jansson Kemiran T&K- ja teknologiayksiköstä. Tutkimuksella ja tuotekehityksellä riittää haasteita. Kun kiertoja suljetaan lisää, nousee esille uusia aineita, jotka aiheuttavat saostumia, korroosio- ja muita prosessiongelmia, kertoo Jansson. ”Nykyisin kiertovesien sulkemisen haasteena on löytää oikeiden jakeiden takaisinkytkentäkoh16•WAT E R L INK 3• 2 01 1 dat sekä pääosin pienentää näiden sisältämää orgaanista ja epäorgaanista kuormaa. Nyrkkisääntö on, että jätevettä tulisi puhdistaa siinä kohdassa, missä sitä syntyy. Näin puhdistaminen on helpompaa ja investoinnit pienempiä kuin jätevedenpuhdistamon kautta kierrättäminen.” Esimerkiksi jäteveden anaerobinen käsittely saattaa säästää sellun tuotantokustannuksia laskennallisesti lähes neljä euroa tonnia kohti ja paperin tuotantokustannuksia euron tonnia kohti. ”Jäteveden sisältämän energian talteenotossa mahdollisuudet ovat vielä merkittävämmät. Vuositasolla mahdolliset säästöt voivat olla huomattavia”, Jansson sanoo. Anaerobisessa vedenpuhdistuksessa bakteerit syövät orgaanisia aineita hapettomassa tilassa. Tästä syntyy sivutuotteena metaania, jota voidaan käyttää tehtaalla polttoaineena tai myydä. Menetelmää kokeiltiin Suomen metsäteollisuudessa jo 80-luvulla, mutta tuolloin ongelmana olivat hajuhaitat sekä laitosten herkkyys häiriöille. ”Näitä ongelmia on ratkaistu kolmenkymmenen vuoden aikana: hajuhaitoista on päästy ja häiriöt osataan ennakoida ja korjata. Puhdistamon häiriöistä on suurta haittaa, koska pahimmillaan ne johtavat laitoksen tuotannon rajoittamiseen ja jopa toiminnan seisauttamiseen.” Pitkään paperiteollisuudessa työs- ravinnepäästöt ovat vähentyneet samanaikaisesti kun paperin, kartongin ja sellun tuotanto on kasvanut. Ennen vesi kiersi avoimesti vesistöihin, nyt kiertoja on suljettu eli sama vesi kiertää tehtaalla useita kertoja. ”Mitä enemmän vesikiertoja suljetaan, sitä enemmän ja erikoisempia haitta-aineita alkaa kertyä ja ne puolestaan alkavat haitata prosessia. Olosuhteet tulevat otolliseksi orgaanisille ja epäorgaanisille saostumille, esimerkiksi erilaisille uuteaine- ja kalsiumsaostumille. Myös bakteerien kasvu sekä biofilmien muodostuminen kasvaa. Kolmantena ongelmana on korroosion lisääntyminen”, Jansson luettelee tutkimuksen ja tuotekehityksen haasteita. Suljetuista prosesseista tulee usein myös nopeampia, jolloin häiriöt helposti kertaantuvat ja ongelmiinkin on päästävä nopeammin kiinni. Kemiran ratkaisuja tähän ovat automaattiset kemikaalisäätimet ja etäseuranta, joita on jo käytössä ympäri maailmaa prosessien toimivuutta edistämässä. ”Kemia yksin ei ratkaise, vaan se miten kemia istuu vallitsevaan tilanteeseen yhdessä fysikaalisten tekijöiden ja biologian kanssa.” Jansson muistuttaa, että ei ole olemassa kahta samanlaista paperitehtaan vesiprosessia, vaan jokainen tapaus on erilainen ja uniikki laitoksen prosessin, raakaaineen, iän ja sijaintipaikan suhteen. kennelleenä Kaj Jansson on nähnyt osan kehityksestä, joka alalla on vuosikymmenien mittaan tapahtunut. Kiintoaine- ja Jutussa on kuultu asiantuntijana myös Metsäteollisuus ry:n ympäristöasiantuntija Tiina Vuoristoa. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 17 FOKUS Metsien edelläkävijä Kaikki vesi kiertää 1. Miten vesitehokkuus liittyy liiketoimintaanne? 1. Caraustar Carotell Paperboard oli mukana PPI:n vesitehokkuuspalkinnon finalistien joukossa. Miksi osallistuitte kilpailuun? 18 •WAT E R L IN K 3• 2 01 1 jettu järjestelmä: sen ansiosta meiltä ei synny jätevettä. Parhaillaan meillä on kaksi hanketta vedenkäytön tehostamiseksi. Olemme asentamassa kattiloihin höyryn talteenottojärjestelmää ja lisäksi satsaamme kirkastusjärjestelmään, jonka ansiosta voimme käyttää prosessivettä puhtaan veden sijaan. Olemme ylpeitä siitä, että käytämme sataprosenttisesti suljettua vesijärjestelQ&A mää ja haluamme tuoda julki, Tekninen mitä teemme ympäristön suojohtaja Vince jelemiseksi ja veden säästämiFields, Caraustar seksi. Väkemme ymmärtää sulYhtiö on Kemiran jetun järjestelmän tärkeyden ja asiakas. on onnistunut hoitamaan sitä menestyksekkäästi. 5. Mitä haasteita vedenkäytön Pystymme kilpailemaan vesitehoktehostamiseen liittyy tulevaisuudessa? kuudessa maailmanluokan yritysten rinSuljettuun järjestelmään ilmaantuu nalla, ja voimme vähentää tehtaamme bakteerikasvua, saostumia ja negatiiympäristöhaittoja edelleen merkittävista sähkövarausta. Viimeksi mainittu västi. heikentää paperinvalmistuksessa tarvittavien kemikaalien toimintaa ja nostaa kemikaalikustannuksia noin 20–30 pro2. Miten vesitehokkuus liittyy senttia. Kustannukset pysyvät kurissa liiketoimintaanne? järjestelmän hyvällä päivittäisellä hoiOlemme riippuvaisia vedestä. Vesitedolla. hokkuus näkyy suoraan tuloksemme viiKoska vettä on vain rajallinen määrä meisellä rivillä, sillä meillä ei ole kusvarastossa, hyvän vesitasapainon ylläpitannuksia jäteveden käsittelystä ja vettä täminen on ajoittain vaikeaa. Tietyt karkäytetään kaiken kaikkiaan vähemmän. tongin erikoislaadut vaativat enemmän Etua on siitäkin, että asiakkaamme ja puhdasta vettä kuin toiset. Ellei prolähiyhteisömme tietävät meidät vassessia valvota tarkoin, vesijärjestelmä tuuntuntoisiksi ympäristökysymyksissä. menee helposti epätasapainoon. 3. Mistä saatte tarvitsemanne veden? Otamme veden Greenvillen kaupungin vesijohtoverkosta. 4. Miten olette pienentäneet vesijalanjälkeä? Aloitimme toimet vesitehokkuuden parantamiseksi 1990-luvun puolivälissä. Keskeinen asia on käyttämämme sul- Etelä-Carolinassa sijaitseva Carotell Paperboardin Caraustarin tehdas on Yhdysvaltain suurimpia kierrätyskartongin tuottajia. Sataprosenttisesti kierrätettyä materiaalia käyttävä tehdas valmistaa pahvituotteita teollisuuskäyttöön ja kuluttajapakkauksiin. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 19 123 R F veden käyttöön. Prosessissa ei käytetä vettä turVastaus on itsestään selvä. haan. Valmistusprosessissa Ilman vettä UPM:n tuotkäytettävä vesi kierräteteita ei pystytä tekemään. tään moneen kertaan proKoska veden määrää maasessin sisällä, ennen kuin ilmassa ei voi lisätä, siitä se poistuu jätevetenä, ja tulee todennäköisesti pulaa biologinen vedenpuhdisQ&A ihmiskunnan kasvaessa. Halutus on ollut käytössä kymmeYmpäristö amme varmistaa, että liiketoiniä vuosia. palveluiden mintamme kannalta elintärKymmenen viime vuoden johtaja Sami keää raaka-ainetta on saatavilla aikana jäteveden määrä paperiLundgren, UPM jatkossakin. tonnia kohti on pienentynyt 40 Yhtiö on Kemiran Kestävän kehityksen mukaija sellutonnia kohti 10 prosentasiakas. nen ajattelu liittyy suoraan liiketia. Jätevesien päästöjä valvotoimintaamme. Pyrimme olemaan teoltaan säännöllisesti ja vesistötutkimuksissa lisuudenalamme paras vedenkulutukarvioidaan jätevesien mahdollisia haittoja sen minimoinnissa ja jäteveden laadussa. esimerkiksi kaloille. Sellun- ja paperinvalmistuksessa tavoite on vähentää syntyvän jäteveden ja kemi4. Mitä haasteita vedenkäytön allisen hapenkulutuksen määrää 15 protehostamiseen liittyy tulevaisuudessa? senttia vuoden 2008 tasosta vuoteen Se, että kaikki ”helpot” keinot on jo käy2020 mennessä. tetty. Yhtä taikakeinoa ei ole. Tavoitteena on edelleen vähentää veden käyttöä, mutta jokainen askel eteenpäin on 2. Mistä saatte tarvitsemanne veden? entistä vaikeampi. Esimerkiksi elintarPatruunat olivat aikoinaan kaukaa viivikepakkauksiin tarkoitetun paperin saita ja perustivat tehtaat sinne, missä valmistuksessa tasapainotellaan veden raaka-aineita eli puuta ja vettä oli saatakäytön vähentämisen, prosessin puhvilla. Vaikka maailma on muuttunut ja taana pitämisen ja tuotantoon soveltutehtaita on perustettu sittemmin muualvien kemikaalien välillä. lekin, tuo pätee veden suhteen edelleen. Veden käyttöä on tehostettava monVesi otetaan joista, järvistä tai pohjavetaa eri kautta. Tarvitaan osin uutta tekdestä. Tehtaita ei ole alueilla, joissa on nologiaa ja investointeja, mutta yhtä pulaa vedestä. lailla huolellisuutta itse prosessissa. On tarkasteltava työprosessia ja säädettävä 3. Miten olette pienentäneet laitteita. Tullaan tilanteeseen, jossa on vesijalanjälkeä? mietittävä myös investointien kannatVesistöjen hyväksi on tehty työtä tavuutta veden käytön kannalta: kuinka 1960-luvulta lähtien ja tällä matkalla kalliita investointeja voidaan tehdä ja jatketaan. Tärkeää on hyvä housekeemitä niillä saadaan aikaan. ping: järjestelmällinen lähestymistapa Optimaalisesti toimivat kemikaalit ovat olennainen osa paperinvalmistusta. Ne parantavat ja nopeutta vat prosesseja ja – mikä tärkeintä – johtavat laaduk kaampaan lopputuotteeseen. ASIAKAS Entistäkin parempaa kartonkia Ensiluokkaiset kemikaalit ovat tärkeä osa Weig-Kartonin tuotantoprosessia. Yhtiö on Euroopan suurimpia kierrätetyn kartongin valmistajia. T e ks t i H ub e r t K o g e l K u v a t Jan M i cha e l H osan 20•WAT E R L IN K 3• 2 01 1 Weig-Kartonin päätehdas sijaitsee kauniilla Eifelin vuoristoseudulla Saksassa. Tehdas tuottaa yli 600 000 tonnia kartonkia vuodessa. Vuonna 1931 perustettu Weig-Karton on kaksinkertaistanut kartongin tuotantokapasiteettinsa 15 vuoden aikana ja toimittaa nyt kartonkituotteita kaikkialle maailmaan. Weig-Kartonin BM 6 -kone tuottaa kipsilevyn valmistuksessa tarvittavaa kartonkia. BM 6 on maailman suurin kipsilevykartonkikone: sen tehollinen leveys on 5,3 metriä. ”Kone on käytössä 24 tuntia vuorokaudessa. Se pystyy tuottamaan 50 tonnia kartonkia tunnissa. Tämä asettaa merkittäviä vaatimuksia koneille, tuotantoprosessille ja käyttämiemme materiaalien laadulle”, sanoo koneen käyttöinsinööri Henning Dippel. Kemira toimittaa Weig-Kartonille kartongin valmistuksessa tarvittavat kemikaalit, jotka osaltaan takaavat laadukkaan lopputuotteen. Tuotteita käytetään sekä retentiossa ja kartongin hybrofoboinnissa. Retentiopolymeerejä käytetään kuivatuksen aikana märkäpäässä sitomaan paperin ainesosien sisältämiä materiaaleja ja kuituja. Prosessia voidaan parantaa ja nopeuttaa sopivilla retentioaineilla. ”Retentiojärjestelmää voidaan edelleen parantaa uuden ja patentoidun Kemform-järjestelmän avulla”, sanoo aluemyyntipäällikkö georg lennert. Tavoitteena on parantaa vah- 4 PISARAA Kartogin valmistus alkaa, kun kierrätyspa peri työste tään kuitu seokseksi. Epäpuhtaudet poistetaan ja kuidut valmis tellaan kar tonkikoneen käsittelyyn. Optimaalisesti toimivat kemikaalit parantavat ja nopeuttavat paperinvalmistuksen prosesseja ja ennen kaikkea lopputuotteen laatua. Weig-Kartonin BM 6 -kartonkikoneen käyttöinsinööri Henning Dippel (vas.) ja Kemiran aluemyyntipäällikkö Georg Lennert työskentelevät Weig-Kartonin tuotteiden ensiluokkaisen laadun eteen. Märkäpään tasoviirat levittävät kui dut mahdolli simman tasai sesti, jotta saadaan halut tunlaista kar tonkia. Puristus osassa suurin osa vedestä poistetaan. Lii mapuristimen avulla kar tongin pinta räätälöidään vastaamaan asiakkaan vaa timuksia. Kartonkirul lat rullataan asiakkaan haluamiin leveyksiin ja siirretään varastoon. vuutta tehostamalla vedenpoistoa ja sitomalla paperin ainesosat entistäkin vahvemmin toisiinsa. Paperi repeytyy sitä helpommin, mitä kosteampaa se on. Vastaavasti kartonki on sitä vahvempaa, mitä kuivempaa ja tiiviimpää se on. Hybrofoboinnin avulla kartongista saadaan vedenpitävää. Weig-Kartonilla liimaus tehdään lisäämällä tärkkelystä ja alkenyylin meripihkahapon anhydridiä (ASA). Liimausaineita käytetään imukyvyn säätämiseen sekä paperin ja kartongin paino-ominaisuuksien parantamiseen. Kemiralla on tähän tarkoitukseen erilaisia teknologioita, kuten alkyyliketeenidimeeri (AKD), ASA, hartsituotteet ja polymeerit. Weig-Karton hankki viime vuonna uuden, Kemiran suunnitteleman ASA-käsittelylaitteiston. Se on käytössä 24 tuntia vuorokaudessa liimausaineen optimaalisessa annostelussa. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 2 1 ASIAKAS TODELLISTA LISÄARVOA Teollisuusmineraaleja valmistava Unimin osaa kertoa, mitä tarvitaan liiketoiminnan kasvattamiseen Etelä-Amerikassa: ensiluokkaisia, yhdessä asiantuntevan toimittajan kanssa tuotettuja tuotteita. UNIMIN CORPORATION tuottaa ja toimit taa metallittomia teollisuusmineraaleja maailmanlaajuisesti eri teollisuuden aloille. Kemira on räätälöinyt K emEcal 2332- ja 2335 -tuotteet Uniminin EteläAmerikan toimintojen tarpeisiin. Unimi nin tuottavuus Brasiliassa on kasvanut 22 prosenttia. Yhtiön markkinaosuus Metallittomia teollisuusmineraa leja tuottava Uni min on kasvanut Etelä-Amerikan maalimarkkinoilla Kemiran sovellus ten tuella. Unimin on johtava metallittomien teollisuusmineraalien tuottaja. Se toimittaa tuotteitaan maailmanlaajuisesti lasi-, keramiikka- ja valaistusteollisuudelle sekä maalin, muovin, kumin ja komposiittimateriaalien valmistajille. Yhtiöllä on vahva jalansija Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Nyt se kasvattaa markkinaosuuttaan Etelä-Amerikassa Kemiran sovellusten avulla. Kemiran ja Uniminin yhteistyö Brasiliassa alkoi vuonna 2007 Uniminin muoveihin ja maalituotteisiin liittyvän liiketoiminnan kasvun myötä. ”Kun aloitimme yhteistyön Brasiliassa, Unimin asetti strategiseksi tavoitteekseen kasvattaa markkinaosuuttaan jauhetun kalsiumkarbonaatin markkinoilla Etelä-Amerikassa. Perustana oli tuoda maalimarkkinoille laadukkaita mutta tuotantokustannuksiltaan kilpailukykyisiä tuotteita”, sanoo sergio cabo, Kemiran Oil & Mining -segmentin johtaja Brasiliassa. Yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin, mikä on keskeistä tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän työn tuloksena syntyivät Uniminin tarpeisiin räätälöidyt Kemiran KemEcal 2332- ja KemEcal 2335 -tuotteet (aiemmin nämä tunnettiin tuotenimillä ”Colloid”), joiden tavoitteena on alentaa tuotantokustannuksia, parantaa tehtaiden tuottavuutta ja mahdollistaa ensiluokkaisten tuotteiden toimittaminen maalinvalmistajille. KemEcal-tuotteet ovat nyt olleet käytössä neljä vuotta, ja Uni- minin tuottavuus Brasiliassa on parantunut 22 prosenttia. ”Unimin on tuonut markkinoille kaksi uutta tuotetta, ja käytämme nyt erilaisia mineraalipigmenttejä. Yhtiön markkinaosuus Brasiliassa on kasvanut 60 prosentista 75 prosenttiin vuoden 2011 aikana”, Cabo kertoo. 22•WAT E R L INK 3• 2 01 1 Brasiliassa on kasvanut 60 prosentista 75 prosenttiin vuonna 2011. Unimin ja Kemira tekevät nyt yhteistyötä myös Kolumbiassa, Argentiinassa ja Chilessä. ”KemEcal 2332 vähentää dispergointiaineiden kulutustamme ja parantaa merkittävästi tuotteidemme laatua”, vahvistaa Uniminin Etelä-Amerikan sovelluskehityspäällikkö e merson delegá. ”Kemira luo liiketoimintaamme lisäarvoa tukemalla toimintoja, kouluttamalla teknikoita ja koneenkäyttäjiä, tuomalla markkinoillemme erikoistuotteita ja antamalla tasokasta teknistä tukea.” Uniminin ja Kemiran yhteistyö on sujunut niin mainiosti, että tänä vuonna Unimin pyysi Kemiralta apua sopivien dispergointiaineiden löytämisessä maalinvalmistuksessa käytettäviä kalsiumkarbonaattilietteitä (GCC) varten Kolumbiassa, Argentiinassa ja Chilessä. ”Uniminin työntekijät Kolumbiassa olivat etsineet ratkaisua viikkokausia. Heillä oli vaikeuksia täyttää markkinoiden vaatimukset sekä kiintoaineiden että stabiiliuden suhteen. Kun olimme käyneet prosessia läpi parin päivän ajan lähinnä jauhatusjärjestelmän osalta, tehdas pystyi aloittamaan sellaisten seosten tuottamisen, joiden kiintoainepitoisuus on suuri”, kertoo Kemiran Minerals & Metals -asiakassegmentin Etelä-Amerikan asiakaspäällikkö regis barbosa. Koska asiakassuhteen lähtökohtana on pikemmin Kemiran sovellusosaaminen kuin tuotetarjonta, yhtiö pystyy luomaan todellista lisäarvoa Uniminin liiketoimintaan. ”Meidän on kasvatettava liiketoimintaamme, ja siksi meidän on lisättävä myyntiä, parannettava valikoimaamme ja tehostettava tuotantoamme kustannusten alentamiseksi. Kemira auttaa meitä saavuttamaan strategiset tavoitteemme”, Delegá sanoo. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 2 3 365 ”Vuosi on helpottanut tiedon jakamista kemian alaa sääteleville poliitikoille ja virkamiehille.” 24 •WAT E R L INK 3• 2 01 1 C ajsa H olgersson päivää kemiaa Mitä tekisimme ilman kemiaa? Etäiseltä ja hieman mystiseltäkin vaikuttava asia on myös luonnollinen osa päivittäistä elämäämme. Ilman sitä emme keittäisi kahvia, polttaisi kynttilöitä tai yhdistelisi erilaisia ruoka-aineita. Muun muassa tätä on juhlistanut kemian vuosi 2011. Teemana on ollut vesi, jonka ympärille on järjestetty tapahtumia ja kampanjoita eri puolilla maailmaa. ”Olemme pyrkineet antamaan ihmisille enemmän tietoa ja lisäämään lasten ja nuorten kiinnostusta kemiaa kohtaan. Veden ohella teemoja ovat olleet puhdas ilma, terveellinen ruoka, luotettavat lääkkeet, edistyneet materiaalit, ekologiset tuotteet ja kestävän kehityksen mukainen energia”, Kemiran EMEA-alueen viestintäpäällikkö päivi p elttari kertoo. Lapsia on rohkaistu maailmanlaajuisella ohjelmalla luonnonvesien tutkimiseen. Alankomaissa ohjelma käynnistyi sponsoroinnin kautta ja Kemiran henkilökunta auttoi kokeiden tekemisessä paikallisissa kouluissa. Vesinäytteille tehtiin neljä testiä, denissä. Vieraille näytettiin miten tuotetaan esimerkiksi rikkihappoa, energiaa, suola happoa ja vetyperoksidia. Lapset pääsivät tekemään pieniä kemiallisia kokeita. joista saadut tiedot veden happamuudesta, suolaisuudesta, suodatuksesta ja puhdistuksesta kootaan maailmanlaajuiseen tietokantaan globaalien tulosten saamiseksi. Myös kemian alan yhteisöt ovat aktivoituneet kertomaan, miten kemia parantaa elämää. ”Vuoden suurin saavutus on se, että innostusta on löytynyt kaikilta mantereilta. Se kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Toinen merkittävä asia on ollut naisten juhlistaminen tieteentekijöinä”, sanoo john m. malin, kansainvälisen kemian vuoden johtoryhmän puheenjohtaja. Vuosi on ollut hyödyllinen myös liiketoiminnan kannalta. Malin arvioi, että se on helpottanut tiedon jakamista kemian alaa sääteleville poliitikoille ja virkamiehille. ”Heidän on tärkeää tietää, että kemia auttaa sekä ymmärtämään niitä ympäristön haasteita, jotka ovat seurausta jatkuvasta väestönkasvusta että tuottamaan hyviä käytäntöjä ongelmien hoitoon.” johanna paasikangas-tella chemistry2011.org *JÄTEVEDEN haitta-aineita voidaan tutkia ja poistaa monenlaisin menetelmin. Pietarissa jätevesien puhtauden seurannassa käytetään bioindikaattorina normaalien analyysien lisäksi jokirapuja lähtevässä vedessä. “Bioin dikaattoreita voitaisiin kehittää haitallisten aineiden ja niiden yhteisvaikutusten tunnista miseksi”, Aija Jantunen sanoo. Jätevesi &jokirapu Mitä yhteistä? Vesien puhtaus ja valtioiden rajat ylittävä yhteistyö kokosivat ympäristöalan mielipidejohtajat lokakuussa CleantechExpoon Lahteen. Tapahtuman yhteydessä järjestettyyn seminaariin osallistui ympäristöasiantuntijoita, suurlähettiläitä, lähetystöjen ja liike-elämän edustajia 34 maasta. Veden ja energian läheisestä suhteesta esimerkiksi kaivos- ja paperiteollisuudessa puhui Kemiran toimitusjohtaja harri kerminen. Kun pula puhtaasta vedestä on yltymässä ongelmaksi eri puolilla maailmaa, on tärkeää panostaa uusiin vesiratkaisuihin kuten puhtaan veden valmistukseen suolavedestä ja veden – jopa jäteveden – kierrätykseen. Kemiran uusilla kasvualueilla eri puolin maailmaa on tarvetta, ehkä hieman yllättäenkin, myös rehevöityneiden järvien kemialliselle kunnostukselle. Liiketoimintana tämä on vähäistä, mutta hankkeet herättävät kiinnostusta paikallisesti. Kuntien jätevesien käsittelyn uudet haasteet ja tietoisuuden lisääntyminen herättävät kysymyksiä ja vaa- C ajsa H olgersson AGENDA KEMIAN yleisimpiä sovellusmuotoja esiteltiin syyskuun alussa Helsingborgissa, kun noin 1000 ihmistä kävi tutustumassa Kemiraan ja muihin yrityksiin Industry Park of Swe ”Osaamiskeskus Pietarissa on kouluttanut satoja ihmisiä eri puolilta Venäjää vesihuoltoa parantamaan.” tivat työtä, mutta samalla vesihuoltoalueille saadaan uusia ratkaisumalleja*. Ainutlaatuinen menestystarina on Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin ja Lahden tiede- ja yrityspuiston hiljattain käynnistämä koulutusyhteistyö sekä Vodokanalin pitkäaikainen kumppanuus suomalaisyritysten kanssa. Vesialan osaamiskeskus Pietarissa on kouluttanut jo satoja ihmisiä eri puolilta Venäjää vesihuoltoa parantamaan ja jakaa tietoa esimerkiksi lapsille ja nuorille. ”Pietarin vesilaitoksella on jo nyt hyvin monipuolista ja suomalaisille uutta tekniikkaa käytössä. Vodokanalin Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa perustaman osaamiskeskuksen ympärillä tiedonvaihto varmistuu”, Kemiran Municipal & Industrial -segmentin Suomen ja Baltian toiminnoista vastaava aija jantunen kertoo. johanna paasikangas-tella K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 2 5 HEUREKA! KEMIRA Ja VTT vetävät yhdessä vuonna 2010 perustettua veden huippututkimuskeskus SWEETiä. Tavoitteena on kehittää uutta tek nologiaa vesi-intensiiviselle teollisuudelle. Hankkeen rahoitus on vuosina 2010–2014 yhteensä 120 miljoonaa euroa. Mukana on myös muita yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. On aika kiinnostua vedestä Kansainvälinen, tulevaisuuteen suuntautuva, asiakaslähtöinen. Sitä on Tekesin rahoittama veden huippututkimuskeskus SWEET. Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara kertoo, miksi on aika kiinnostua vedestä. T e ks t i p i r kko ko i v u · K u v a t j oanna moo r hous e Miksi Tekes rahoittaa SWEETiä? Siinä on monta piirrettä, jotka ovat myös oman strategiamme mukaisia. Kemiran tavoin yritämme katsoa, mihin maailma on menossa ja mitä liiketoimintamahdollisuuksia se avaa. Tekes haluaa auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään maailmalla. Mitä korkeampi jalostusaste tuotteilla on, sitä paremmat ovat menestyksen mahdollisuudet. SWEET pyrkii juuri tähän eli uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen. Painotamme rahoituksessa kansainvälisyyttä, ja siinäkin SWEET on ajatustemme mukainen. Maantieteelliset klusterit ovat 26•WAT E R L INK 3• 2 01 1 hajoamassa ja enää ei katsota vain oman maan rajojen sisäpuolelle. Ongelmat ovat maailmanlaajuisia, joten ratkaisujenkin on oltava. Kun tieto SWEETistä tuli meille, rahoituspäätös oli tehtävä nopeasti. Hanke oli mielestämme niin hyvä, että päätöksenteko ei tuottanut tuskaa. Panostus suuren yrityksen isoon hankkeeseen ei ole meillä tavallista: suurin osa asiakkaistamme on alle 500 henkilön yrityksiä. Mitä mahdollisuuksia SWEET Tekesin mielestä avaa? Näemme niitä paljon. SWEET nostaa vesialan profiilia ja tarjoaa mahdollisuuden luoda alalle K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 2 7 5 HEUREKA! PISARAA Tekes on teknologian ja innovaati oiden kehit tämiskeskus, joka rahoittaa haastavia tut kimus- ja kehi tysprojekteja ja edistää yri tysten kehitty mistä. kokonaista kumppaniverkostoa. Juuri sellaista tarvitaan: SWEET voi luoda pohjan aivan uudelle osaamiselle Suomessa. Toinen vahvuus on asiakaslähtöisyys. Olemme mielellämme mukana hankkeissa, joissa iso yritys muuttaa strategiaansa ja siirtyy tuotteiden valmistamisesta palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseen asiakkaille. Nykyisin asiakkaat odottavat tällaista. SWEET on kansainvälisesti suuntautunut ja tarjoaa siten pienemmillekin yrityksille hyvän mahdollisuuden kansainvälistyä. Olemme toivoneet, että huippuosaamiskeskukseen lähtisi mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Miten näette Kemiran roolin vesialan kehittäjänä? Kemiran rooli on huikea. Olemme hankkeessa mukana suurella panostuksella, mikä on strategiamme mukaista. Julkisena rahoittajana näemme, että on tehokkaampaa tukea merkittävästi muutamaa lupaavaa kohdetta sen sijaan, että jakaisimme pisaroita monelle eri taholle. Tulevaisuudessa aiomme tukea entistä enemmän eri alojen edel28•WAT E R L INK 3• 2 01 1 läkävijöitä, ja Kemira on sellainen. Suuryrityksellä on resursseja keskittyä kehittämiseen, ja Kemirassa kehitystyö on aidosti osa liiketoiminnan strategiaa – ei siitä erillään. Tekesillä on oma vesiohjelma 2008–2012. Miksi se käynnistettiin? Puhdas vesi on niukka luonnonvara, mutta kaikki tarvitsevat sitä. Ympäristötietoisuuden kasvaessa vedenkin laadulta vaaditaan enemmän. Esimerkiksi teollisuudessa suljettu veden kierto yleistyy. Jos katsotaan historiaan, viemärilaitos on ihmisten terveyteen kaikkein eniten vaikuttanut keksintö. Luonnonvarat ja kestävä talous ovat yksi painopiste strategiassamme, ja vesi on tärkeä luonnonvara. Puhtaan veden saannin edistäminen sopii ajattelumaailmaamme ja siinä piilee paljon mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa. Millaisia hankkeita ja tutkimusprojekteja vesiohjelmanne vauhdittaa? Haluamme tuoda yhteen vesialan toimijoita ja edistää hankkeita, jotka hyödyntävät uudenaikaista teknologiaa. Näin syntyy myös innovaatioita. Mukana on sekä pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitysprojekteja että tutkimuslaitosten hankkeita. Tavoitteemme on uudistaa vesisektorin liiketoimintaa Suomessa. Suomalaista osaamista tulisi laajentaa niin, että yritykset lähtisivät rohkeammin kansainvälisille markkinoille. Suomessa on hyvä osaamispohja niin yhdyskuntien vesihuollossa kuin teollisuuden veden puhdistuksessa. Vesien tila ja ympäristönhoidon maine ovat hyvät, joten täältä on hyvä lähteä liikkeelle. Mitä haasteita vesialan liiketoiminnan kehittämiseen liittyy? Pula puhtaasta vedestä on kriittisin kehittyvillä markkinoilla. Siellä yhdyskuntien vesiasiat ovat poliittisesti kytkettyjä ja markkinoille voi olla vaikea päästä. Suomessa on haasteena lisätä pienten ja keskisuurten yritysten keskinäistä yhteistyötä. Alalla toimii paljon yrityksiä, mutta ne ovat hajallaan. Tarvitaan Kemiran kaltainen veturiyritys viemään kehitystä eteenpäin ja luomaan kansainvälistä verkostoa. Tekes jakaa vuosittain noin 600 mil joonaa euroa, jonka turvin voidaan aloit taa yli 2000 projektia. Tavoitteena on muuttaa kehityskelpoi set ideat liike toiminnaksi. Tekesin vesiohjelmalla on rahoitettu 65 yritysten tutkimus- ja tuotekehitys projektia ja 34 tutkimus laitosten han ketta. Tekesin osuus 90 miljoonan euron ohjel masta on 40 miljoonaa. Lopun yrityk set rahoittavat itse. SWEETIN tähtäimessä olevilla innovaatioilla on kolme vämpiä vesikemian ratkaisuja ja tuotteita. Kolmas läh lähtökohtaa. Yksi on veden käytön ja uudelleenkäytön tökohta liittyy lietteen kuivatukseen, sillä sitä voidaan tehostaminen. Toinen on kehittää uusia, entistä kestä hyödyntää energian tai ravinteiden lähteenä. SWEET on strategian ytimessä Ulkopuolinen rahoitus on tärkeää WEETin kaltaisessa hankkeessa, sillä S sen ansiosta eri alojen ja yritysten asiantuntijat voidaan tuoda yhteen. ”Kemia on vain yksi osa-alue. Vesialan innovaatioihin tarvitaan monia muitakin teknologioita, vaikkapa mittausteknologiaa, analyysitoimintaa tai biologista vedenpuhdistusta”, sanoo Kemiran toimitusjohtaja harri kerminen. VTT ja Kemira täydentävät SWEETissä toisiaan: VTT tarjoten resursseja ja eri teknologioiden osaamista, Kemira vesiosaajia. Mukana myös muun muassa Outotec ja Metso. ”Mukaan mahtuu muitakin. Toivoisin hankkeeseen lisää pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille se voi tarjota mahdollisuuden kasvuun ja kansainvälistymiseen”, Kerminen sanoo. Rahallinen investointi hankkeeseen on neljän vuoden aikana yhteensä 120 miljoonaa euroa. ”Tekesin rooli on oleellinen. On hieno asia, että Tekes on nähnyt hankkeen merkityksellisenä.” Huippuosaamiskeskus on aivan Kemiran strategian ydintä, sillä SWEETissä haetaan uusia ratkaisuja vesi-intensiiviselle teollisuudelle. ”Tulemme tuoteorientoituneesta maailmasta, mutta nykyisin lähtökohtana on asiakas ja asiakkaan prosessissa oleva ongelma, johon luomme ratkaisuja. Siellä missä kehitämme uutta, asiakas on aina lähellä”, Kerminen sanoo. Toinen syy hankkeen merkittävyyteen lähtee maailmalta ja on aivan ilmeinen. ”Veden uudelleenkäyttö on maailmalla megatrendi: käyttövedestä on huutava pula.” Puhdas vesi on myös osa Suomen maabrändiä. Suomen kaltaisessa pie- Harri Kerminen nessä maassa on vahvuus, että eri alojen osaajat tuntevat toisensa. Esimerkiksi tutkimuslaitokset ja yritykset ovat lähteneet ennakkoluulottomasti yhteistyöhön. Osa SWEETin projekteista on pitkäkestoi- sia hakien uusia ratkaisuja ja markkinoita. Toisaalta joukossa on tutkimushankkeita, joita saadaan nopeammin kaupallisesti hyödynnettäviksi. Meneillään on noin 30 hanketta, ja SWEET työllistää tällä hetkellä yli 200 vesikemian asiantuntijaa ympäri maailmaa. Kemiralle se on tuottanut uutta liikevaihtoa esimerkiksi suolanpoistoprosesseissa käytettävien tuotteiden kautta. ”Tarkka luku vaihtelee, kun osa projekteista päättyy ja uusia alkaa”, Kemiran T&K- ja teknologiajohtaja heidi fagerholm sanoo. Pisimmällä ollaan olemassa olevien tuotteiden jatkokehittelyssä. Esimerkkeinä ovat uudenlaiset saostumanestoaineet ja uuden sukupolven biosidit eli torjuntaaineet sekä suolanpoiston kehittäminen. Suolaa ja mineraaleja poistetaan meritai murtovedestä, jotta se soveltuisi juomavedeksi tai teollisuuskäyttöön. ”Suolanpoistossa tavoitteena on pienentää kustannuksia ja energiankulutusta. Samalla pidennetään membraanien eli pienireikäisten suodattimien käyttöikää”, Fagerholm sanoo. Liuskekaasun tuotannossa kehitellään entistä kestävämpiä menetelmiä kaasun irrottamiseen saviliuskeesta. Uudet kemikaalit tehostavat prosessia ja vähentävät sen ympäristörasitusta. Ratkaisuista on hyötyä esimerkiksi kaasutuotannossa Yhdysvalloissa. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 2 9 MUURAHAISHAPPO on yksinkertaisin orgaa ninen happo ja kemiallisesti samaa luon nossa hajoavaa muurahaishappoa, jota muurahaiset ovat valmistaneet luonnossa ESITTELYSSÄ miljoonia vuosia. Luonnonmukaisuutensa vuoksi se on monia muita happoja tur vallisempi vaihtoehto lukuisiin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Muurahaishapon ja vetyperoksidin yhdistelmään perustuva Kemira DesinFix on klooriton puhdistusrat kaisu, joka laajentaa muurahaishapon käyt tömahdollisuudet veden desinfiointiin. Kestäviä innovaatioita Ihmeellinen muurahaishappo Sitä on muurahaisen puremassa. Sitä on nokkosen polttamassa. Kirvely johtuu muurahaishaposta, joka on yksinkertaisin orgaaninen happo. Se on tunnettu jo vuosisatoja, mutta sen mahdollisuudet on ymmärretty vasta viime aikoina. Muurahaishaposta on tullut merkittävä teollisuuden apuaine, jota käytetään esimerkiksi rehuteollisuudessa, tekstiili-, nahka- ja kemianteollisuudessa. Kemira vietti syyskuussa 2011 muurahaishapon valmistuksen 30-vuotisjuhlaa Oulun tehtaallaan. Kolme vuosikymmentä sitten liiketoiminta perustui suomalaisten maatilojen ympärivuotisen rehunsaannin varmistamiseen. Tuorerehun säilöntä maatiloilla on tärkeä muurahaishapon sovellusalue, ja tällä alueella Kemira on edelleen maailman suurin toimittaja. Kolmen vuosikymmenen kuluessa on kuitenkin otettu käyttöön uusia ja edistyksellisiä sovelluksia, joiden avulla eri teollisuuden- Muurahaishapon valmistuksessa aloilla voidaan parantaa prosessien turtuskemikaaleihin verrattuna. Vähäinen vallisuutta, kestävyyttä ja vedenkäyttöä. ympäristökuormitus on muurahaisha”Kehitystyössämme päätavoitteita on pon ansiota”, Luoma kertoo. joko korvata haitallisempia kemikaaMuurahaishappoon perustuvien tuotleja muurahaishappotuotteilla tai paranteiden juuret ovat maataloudessa. Eurootaa asiakkaan prosesseja,” sanoo Kemipan rehuteollisuudessa muurahaishapran muurahaishappotuotelinjan johtaja potuotteita käytetään edelleen erittäin marjo luoma. yleisesti hapotuksessa, jonka ”Vähäinen avulla varmistetaan rehun ja ”Muurahaishappo on yksinkertaisin orgaaninen happo, ympäristö sen raaka-aineiden säilyvyys. Kemira on parantanut jatkuja tämä on kaikkien kehitkuormitus vasti muurahaishappotuotteitämiemme sovellusten ydin on muura densa tarjontaa. Niiden käytja perusta. Muurahaishappo haishapon täjäystävällisyyttä on parankoostuu kolmesta kaikkialla ansiota.” nettu vähentämällä hajua ja luonnossa esiintyvästä ainessyövyttävyyttä. Uusimmat tuoosasta: hiilestä, hapesta ja rerehun säilöntään tarkoitevedystä.” tut tuotteet, AIV Nova ja AIV Ässä, ovat Kemira valmistaa muurahaishaposta mainioita esimerkkejä syövyttämättöesimerkiksi kaliumformiaattia, johon mistä tuotteista, jotka maanviljelijät ovat perustuu Kemiran Clearway F1, johtava ottaneet hyvin vastaan. Rehun laadun kiitoratojen jäänpoistotuote. parantamiseksi tuotteisiin voidaan myös ”Yksi Clearway F1 -tuotteen suulisätä ravinteita ja muita lisäaineita. rimmista eduista on sen erittäin pieni randel wells ympäristövaikutus muihin jäänsula- Muurahaishapon käyttösovelluksia 1.Tuorerehun säilöntä ja rehuhapot rehun ja sen raaka-aineiden säilönnässä. 2.Turvallinen pH-säätöaine tekstiilien ja nahan värjäyksessä. 3.Kemianteollisuuden tuotantoprosessit, kuten keinotekoisena makeutusaineena käytettävän aspartaamin sekä erilaisten torjunta-aineiden valmistus. 4.Insuliinin, antibioottien, vitamiinien, entsyymien ja muiden keskeisten ainesosien valmistus lääketeollisuudessa. 5.Formiaattien valmistus. Kaliumformiaattia käytetään esimerkiksi Kemiran Clearway F1 -tuotteen valmistuksessa. Clearway F1 on johtava kiitoratojen jäänpoistoaine. 1995 Kolmas muurahaishapon tuotantolinja valmistuu. 2008 Kemira rakentaa viidennen muurahaishapon tuotantolinjan. Muurahaishappo Kemiran historiassa 1920-luku Suomen valtio päättää sijoittaa maatalouden lannoitteiden tuotantoon kotimaassa. 1950 Päätös lannoitetehtaan rakentamisesta Ouluun. Tehdasta laajennetaan edelleen 1950- ja 1960-luvuilla. 30 •WAT E R L INK 3• 2 01 1 1980-luku Lannoitetuotanto pienenee kysynnän ja tuottavuuden laskun myötä. 1981 Kemira ja Valio aloittavat yhteistyössä muurahaishapon valmistuksen. 1987 Kemira rakentaa toisen muurahaishapon tuotantolinjan. 1990- ja 2000-luku Kemira laajentaa tarjontaansa ja jakeluverkostoaan maailmanlaajuisesti. 2002 Neljäs muurahaishapon tuotantolinja valmistuu. 2011 Kemira lisää muurahaishapon tuotantoa yli 100 000 tonniin vuodessa. Kemiran laaja ja perusteellinen sovellusosaaminen on merkittävä kilpailuetu. Tavoitteena on tuoda markkinoille uusi muurahaishappotuote lähes vuosittain. ”Olemme keskittyneet asiakkaiden tarpeisiin ja sovelluksiin jo kolmen vuosikymmenen ajan”, sanoo Marjo Luoma. Uusimmat tuotteet ovat Tanfor A ja Tanfor A-15. Tanfor A parantaa soijaöljyn epoksointiprosessin tehokkuutta. Tanfor A-15 on suunniteltu nahka- ja tekstiiliteollisuutta varten. Tanfor A-15 on nopeasti bioha”SWEET joava aine, jota tutkii, voidaan käyttää kuinka nahan peittaukbiomassaa sessa ja värinkorjauksessa. Tanvoisi käyt for-tuotteet ovat tää muura niin tehokkaita, haishapon että tavallista pietuotan nempi annostus nossa.” riittää. Tämä on asiakkaan kannalta kustannustehokas ratkaisu, joka myös pienentää asiakkaan jätevesikuormitusta. Lisäksi SWEETtutkimuskeskuksessa selvitetään, kuinka biomassaa voitaisiin hyödyntää muurahaishapon tuotannossa. ”Kehitteillä on useita prosesseja, joissa biomassaa käytetään kestävänä raaka-aineena”, Luoma kertoo. ”Kehitämme esimerkiksi prosesseja muurahaishapon ja muiden happojen erottamiseksi biomassaprosessien suurista sivuvirroista.” randel wells K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 3 1 NUMEROLOGIA VAKAA TULOS EPÄVAKAINA AIKOINA Kemiran syyskuussa järjestä mä pääomamarkkinapäivä oli yleisömenestys. Tapahtuman* pääaiheena oli vesikemiaan keskittyvän strategian lisäksi Kemiran valmistautuminen kasvun mahdolliseen hidastu miseen. Hidastuneen kasvun jakso vähentäisi Paper-segmentin liiketoiminnan näkyvyyttä ja heikentäisi kysyntää. Municipal & Industrial -segmentissä kysyntä pysyisi vakaana ja keskeisten raaka-aineiden hinnat laskisivat. Kasvun hidastumisella olisi vain vähäinen vaikutus Oil & Mining -segmentin nykyiseen liiketoi mintaan, mutta se viivästyttäisi joitakin kasvuhankkeita. Tulos vuoden yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta oli vakaa. Liikevaihdon orgaaninen kasvu oli kuusi prosenttia ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä hieman suurempi kuin vuonna 2010. Titaanidioksidia valmistava JV Sachtleben teki jälleen erittäin vahvan tuloksen. Yrityksen voitto on yli kolminkertaistunut vuoteen 2010 verrattuna. JV Sachtleben on yhteisyritys, josta Kemira omistaa vähemmistöosuuden. Sivulla 34 Nordean analyytikko Rauli Juva arvioi Kemiran tulosta ja siihen kohdistuvia odotuksia sekä Kemiran arvostuksen avaintekijöi tä. Tällä hetkellä analyytikkojen suositukset Kemiran osakkeen suhteen jakautuvat seuraavasti: osta 46 % (46 %), pidä 23 % (23 %) ja myy 31 % (31 %). Kemira aloitti vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä tulos julkistusten webcast-lähetykset. Toimittajille ja analyytikoille tarkoitetusta tiedotustilaisuudesta tallennettu webcast on katsottavis sa osoitteessa www.kemira.com/ fi/sijoittajat > Q3 Osavuosikatsaus. Tero Huovinen on Kemiran sijoittajasuhteista vastaava johtaja, puh. +358 (0)50 4099 373 ALEKSI NIEMELÄ *Pääomamarkkinapäivän esityksiin voi tutustua osoitteessa: www.kemira.com/fi/sijoittajat > Taloustieto > Sijoittajatapahtumat TIEDOTTEET TAMMIKUU 2011 TOUKOKUU 2011 13.1. Kemira ilmoit taa paperikemikaa leja koskevasta 5–15 prosentin hinnankoro tuksesta. 3.5. Kemira Oyj:n osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2011: Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä parani huomattavasti. HELMIKUU 2011 9.5. Harri Kerminen avaa Nasdaqin pörssin New Yorkissa. 3.2. Kemira ilmoittaa asetaatteja koskevasta hinnankorotuksesta. 18.2. Kemira rakentaa kaksi vesikemikaa litehdasta Bayerin teollisuuspuistoihin Euroopassa. MAALISKUU 2011 11.3. Kemira Chem Solutions ilmoittaa hinnankorotuksista. 22.3. Kemira Oyj:n varsinainen yhtiöko kous on vahvistanut osingoksi 0,48 euroa/ osake. 31.3. Kemira Oyj on myynyt kaikki omista mansa Tikkurila Oyj:n osakkeet. 31.3. Kemira avaa vesikemiaan erikois tuvan T&K-keskuksen Sâo Pauloon. HUHTIKUU 2011 8.4. Kemiran vuoden 2010 ympäristöraportti on julkaistu. 13.4. Kemira ilmoit taa muurahaishappoa koskevasta hinnanko rotuksesta. 28.4. Kemira Oyj on vastaanottanut korvausvaatimuksen kilpailulainsäädännön rikkomuksista. 32 •WAT E R L IN K 3• 2 01 1 LIIKEVAIHTO MEUR 19.5. Kemira ilmoit taa paperikemikaa leja koskevasta 5–20 prosentin hinnankoro tuksesta. KESÄKUU 2011 1.6. Uusi T&K-keskus avataan São Paulossa. 9.6. Kemira Oyj: Korvausvaatimus Ke mira Chemicals Oy:lle kilpailulainsäädännön rikkomuksista. 13.6. Muutos Kemiran Municipal & Industrial -segmentin johdossa. 30.6. Kemira Oyj alle kirjoitti 300 miljoonan euron valmiusluoton. HEINÄKUU 2011 8.7. Kemira Oyj: Taloustiedottamisen aikataulu 2012. 14.7. Kemira ilmoit taa asetaattipohjaisia jäätymisenestoaineita koskevasta hinnanko rotuksesta. 28.7. Kemira julkistaa tammi-kesäkuun 2011 tuloksen 28.7.2011 noin klo 8.30. SYYSKUU 2011 7.9. Kemira nostaa vetyperoksidituottei den hintoja EMEA:ssa. 15.9. Kemira Oyj: Riikka Timonen on nimitetty kestävän kehityksen johtajaksi. 30.9. Kemira on entistä vahvemmin läsnä Dubaissa. 560 MEUR Q3/2011 Q3/2010 2010 540 Liikevaihto 558,3 554,4 2160,9 520 Operatiivinen liikevoitto 40,8 42,5 162,3 Operatiivinen liikevoitto, % 7,3 7,7 7,5 Tulos/osake EUR 0,21 0,23 0,73 Investoinnit ilman yritys ostoja 37,3 46,6 107,8 Rahavirta investointien jälkeen 56,7 6,6 168,6** Velkaantu neisuus, %, kauden lopussa 35 43** 39** Omavaraisuus, %, kauden lopussa 52 52** 54** Henkilöstö kauden lopussa 5033 4985 4935 500 480 460 440 45 13.10 Kemira on myy nyt Galvatekin Folmer Equity Fund I Ky:lle. 40 26.10. Kemira muutti uuteen vesikemikaa litehtaaseen Tallin nassa. 27.10. Kemira myy kanadalaisen vety peroksiditehtaansa Evonikille. 27.10. Kemira Oyj: Wolfgang Büchele on nimitetty Kemiran uudeksi toimitusjoh tajaksi Harri Kermisen jäädessä eläkkeelle. 27.10. Kemira Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2011: Vakaa tulos. 27.10. Kemira Oyj: Hannu Virolainen on nimitetty Municipal & Industrial -segmentin johtajaksi. 31.10. Kemiran suolanpoistoratkaisut pienentävät 30 % kuluja kiinalaisessa hiilivoimalassa. Q109 Q209 Q309 Q409 Q110 Q210 Q310 Q410 Q111 Q211 Q311 OPERATIIVINEN LIIKEVOITTO MEUR LOKAKUU 2011 17.10. Kemira Oyj: Polyalumiinikloridin tuotanto alkaa jälleen Kremsissä, Itävallassa. AVAINLUVUT 35 30 25 20 15 **Sisältää Tikkurilan 25.3.2010 saakka Q109 Q209 Q309 Q409 Q110 Q210 Q310 Q410 Q111 Q211 Q311 KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET •Liikevaihdon kasvu Kypsillä markkinoilla > 3% Kasvavilla markkinoilla > 7% •Liikevoitto ennen kerta luontoisia eriä (EBIT), % liikevaihdosta > 10% OMISTUS •Kassavirta investointien ja osinkojen jälkeen > € 0M •Velkaantumisaste < 60% OMX HELSINKI Oras Invest Oy 18,2% Solidium Oy 16,7% Varma 7,5% Ilmarinen 5,2% Muut suomalaiset instituutiot 20,4% Ulkomaat, sis. hallintorekisteröidyt omistukset 13,7% Kotitaloudet 16,2% Kemira 2,1% KEMIRA 10000* 15 12 8000* 9 6000* 6 Tammikuu 2011 Marraskuu 2011 Tammikuu 2011 Marraskuu 2011 K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 3 3 KEMIRA esittelee osaamistaan, tuotteitaan, kokemuksiaan ja ideoitaan erilaisissa tapahtumissa ja näyttelyissä eri puolilla maailmaa. Poimimme tälle sivulle tietoa muutamista menneistä ja tulevista tapahtumista. NUMEROLOGIA POREITA Haastattelemme WaterLinkin jokaisessa numerossa yhtä analyytikkoa Kemiraan liittyen. Nähdään maailmalla! Q&A: Rauli Juva, Nordea Kemira on selviytynyt suhteellisen hyvin raakaaineiden hintojen noususta. Liikevoittoprosentti on parantunut odotetusti vuoden 2011 toisen neljänneksen jälkeen. Kysynnän äkillinen lasku viimeisellä neljänneksellä oli kuitenkin pettymys. Tämä viittaa yhdessä tilapäisempien tekijöiden kanssa siihen, että Kemira kärsii tällä hetkellä odotettua enemmän sellu- ja paperiteollisuuden volyymien laskusta. Onko Kemirasta mielestäsi tullut vähemmän riippuvainen suhdanteista ja markkinoiden vaihtelusta vesikemiaan keskittyvän strategiansa myötä? Ehdottomasti. Paper-segmentti on yhä jossain määrin riippuvainen suhdanteista, mutta sielläkin valikoima on muuttunut ja painopiste siirtymässä vähemmän suhdanneherkille loppumarkkinoille. Muissa segmenteissä kysyntä on vakaampaa. Toimet tuotehintojen ja raaka-aineiden kustannusvaihtelujen tasapainottamiseksi ovat myös vähentäneet tuloksen vaihteluherkkyyttä. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät Kemiran arvostukseen vaikuttavat tekijät? Liikevoittoprosentin kasvu kohti 10 prosentin tavoitetta ja kyky hyödyntää kehittyvien markkinoiden kasvumah- dollisuuksia ovat pääomasijoittajan kannalta keskeiset tekijät lyhyellä aikavälillä. Onko Kemiran tarina nyt helpompi myydä sijoittajille kuin esimerkiksi kaksi, kolme vuotta sitten? Kyllä. Selkeä vesikeskeinen strategia luo vakaan pohjan kasvulle vuosikymmeniksi eteenpäin. Lisäksi yhtiön entistä pienempi suhdanneherkkyys ja parempi hinnoitteluvoima lisäävät Kemiran kiinnostavuutta sijoituskohteena. Tähän vaikuttaa myös yhtiön parantunut tulos. Se osoittaa, että nykyinen strategia toimii. Mitä odotat Kemiralta vuonna 2012? Odotan näkeväni edelleen tuloskasvua, etenkin Municipal & Industrial -segmentin entistä paremman hinnoittelun myötä. Paper-segmentti on selvästi riskitekijä. Jos talouden hidastuminen jatkuu, kehitys heijastuu sen toimintaan. Konsensusennuste Q1 2010–Q3 2011 Yhdysvallat J OA N N A M O O R H O U S E Miten kommentoisit Kemiran tähänastista tulosta vuonna 2011? teli Provian-tuotteita, joita käytetään lihan säilyvyyden ja ruokaturvallisuuden parantamiseen sekä Probake-tuotteita, joiden avulla voidaan parantaa leipomotuotteiden säilyvyyttä. Lisäksi Kemira esitteli messuvieraille tuotteiden hapottamisessa ja maustamisessa käytettäviä Progusta-tuotteita. Association of Water Technologies Exposition (AWT 2011) Atlanta, 14.–17.9.2011 AWT on Pohjois-Amerikan kemianteollisuuden tärkein messutapahtuma. Kemiran näyttelyteemana olivat tänä vuonna teolliseen vedenkäyttöön liittyvät sovellukset. Yhtiö esitteli erityisesti KemGuard-saostumanestoaineita ja elintarviketeollisuuden vaahdonestoaineita sekä entistä ympäristöystävällisempien biosidien kehittämistyötä. 6th World Water Forum Marseille, 12.–17.3.2012 World Water Forum on maailman suurin vesialan tapahtuma. Se on edistänyt veteen liittyvää osaamista, asiantuntemusta, luovuutta ja innovatiivisuutta vuodesta 1997 alkaen. Kemira osallistuu vuoden 2012 tapahtumaan Cleantech Finland -yhteenliittymän ja muiden suomalaisyritysten kanssa. että teollisuuden vedenkäsittelyn ratkaisuja, kuten flokkulantteja, orgaanisia ja epäorgaanisia saostusaineita, vaahdonestoaineita, saostuman estoaineita, tuotteita lietteen jatkokäsittelyyn sekä värinpoistoaineita. Intia 10th International Exhibition and Conference on Pulp and Paper Industries, PAPEREX 2011 New Delhi, 10.–13.12.2011 Paperex 2011 -tapahtuma esittelee paperiteollisuuden parhaita tuotteita ja palveluja. Se antaa alan ammattilaisille ja asiantuntijoille tilaisuuden keskustella paperi- ja selluteollisuuden strategioista, mahdollisuuksista ja haasteista. Lisäksi tapahtuma avaa näytteilleasettajille uusia kansainvälisen kaupan ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Water Quality Technology Conference (WQTC) Phoenix, 13.–16.11.2011 WQTC-tapahtuma auttaa tuhansia vesiasiantuntijoita eri puolilta maailmaa pysymään ajan tasalla turvalliseen juomaveteen liittyvän tutkimuksen, säännösten ja teknologioiden suhteen. Informex USA 2012 New Orleans, 14.–16.2.2012 Informex on maailman johtava hieno-, tilaus- ja erikoiskemian tapahtuma. Kemiran yhteistyökumppani vuoden 2012 tapahtumassa on Alcan International Network U.S.A. 8,60% 2400 2350 2300 2250 2200 2150 2100 2050 2000 8,10% Ranska 7,60% 7,10% 6,60% 4/10 5/10 7/10 8/10 11/10 12/10 2/11 4/11 5/11 7/11 8/11 9/11 10/11 11/11 Liikevaihto 2011 Liikevaihto 2012 4/10 5/10 7/10 8/10 11/10 12/10 2/11 4/11 5/11 7/11 8/11 9/11 10/11 11/11 Operatiivinen liikevoitto %, 2011 Operatiivinen liikevoitto %, 2012 Huomautus: Graafien data on Vara Research GmbH:n tarjoamaa tietoa ja sitä ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Tieto pohjautuu analyytikoiden yhtiökohtaista liikevaihtoa, tuottoja ja liiketoiminnan kehitystä koskeviin ennusteisiin. Yhtiö ei osallistunut ennusteiden keräämiseen eikä tietojen julkaisu merkitse minkäänlaista niiden sisältöön liittyvää kannanottoa tai vahvistusta Kemiran osalta. Vara Research GmbH ei anna mitään takuita eikä ole vastuussa lukujen tarkkuudesta. 34•WAT E R L INK 3• 2 01 1 Food Ingredients Europe 2011 Pariisi, 29.11.–1.12.2011 Food Ingredients Europe -tapahtuma kokoaa yhteen maailman johtavat elintarvike- ja juomatoimittajat sekä tutkimuksen, kehityksen, tuotannon ja markkinoinnin asiantuntijat. Kemira ChemSolutions osallistui tapahtumaan nyt kolmannen kerran. Yhtiön elintarviketiimi esit- Kiina 2011 (7th) China International Exhibition on Water Treatment Chemicals, Technologies and Applications Shanghai, 7.–9.11.2011 Kiinan kansainvälinen vesikemikaalien näyttely on erikoistapahtuma, josta on tulossa merkittävä johtavien kemianyhtiöiden kohtaamispaikka. Kemira esitteli tänä vuonna sekä kunnallisen Brasilia Brazilian Pulp and Paper Technical Association (ABTCP) São Paulo, 3.–5.10.2011 ABTCP-tapahtuma järjestettiin nyt 44. kerran. Kemiran näyttelyosastoon kävi tutustumassa noin 2 000 messuvierasta. ABTCP on teollisuuden ammattilaisten kohtaamispaikka ja Kemiralle erinomainen tilaisuus tehdä tuotteitaan ja palvelujaan tunnetuksi. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 3 5 AVEC H o u k u t te l ev a v i h reä haaste Energia on aikamme haaste ja sen riittävyys koko ajan suurempi kysymys. Kun Elina Engman aloitti opintonsa 1990-luvun alussa, energia oli kaikkea muuta paitsi muodikasta. T e ks t i PIR K K O K O IV U · kuV A T M A RE K S A B O G A L 36•WAT E R L INK 3• 2 01 1 K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 37 AVEC Mitä kiinnostuneempi kuluttaja on kestävästä kehi- “Jo nyt teollisuusasiakkaat esittävät samoja kysymyksiä energiasta kuin kuluttajat.” tyksestä, sitä tärkeämpää hänelle on tietää, millä tavoin tuotteen ekologinen jalanjälki on otettu huomioon ja mistä valmistamiseen tarvittu energia on saatu. Näitä asioita kysytään yrityksiltä jo nyt, sanoo Kemiran energiajohtaja elina engman. ”Vaikkapa nämä nahkakengät”, hän ottaa esimerkin ja osoittaa omia ja toimittajan kenkiä. ”Kenkien nahka on parkittu muurahaishapolla. Se taas on hyvin todennäköisesti valmistettu Oulun tehtaallamme. Jos kuluttaja tietää tämän, hän kysyy seuraavaksi, mitä energiaa muurahaishapon valmistukseen on käytetty.” Yritykset eivät voi väistää kestävän kehityksen teemoja, kuten energiatehokkuutta. Tulevaisuudessa nämä asiat saavat painoarvoa vielä enemmän, uskoo Engman. Kemiran tuotteet eivät ole lähellä kuluttajaasiakasta, mutta jo nyt teollisuusasiakkaat esittävät samoja kysymyksiä energiasta kuin kuluttajat. ”Esimerkiksi asiakkaamme paperiteollisuudessa kysyvät meiltä, millä energialla valmistuksessa käytetty kemikaali on tuotettu.” Kemiran vastaus kysymykseen on hiilidioksidivapaa sähkö eli tuuli-, ydin-, prosessi- tai vesivoimalasähkö. Ja jos palataan kenkiin ja muurahaishappoon, Oulun tehtaalla tarvittava sähkö tuotetaan loppuvuodesta lähtien ekovoimalasta saatavalla höyryllä. Muurahaishappo on biohajoavaa eikä sisällä rikki yhdisteitä. Elina Engman tiimeineen vastaa muun muassa siitä, että Kemiran eri tuotantolaitoksilla on käytössä niiden tarvitsema energia. Ostoslista laaditaan yhdessä tuotannon ja myynnin kanssa: tuotanto kertoo mihin energiaa tarvitaan ja myynti kertoo määrän. Työkenttä on monimuotoinen, sillä Kemira toimii noin 40 maassa ja sillä on yli sata tuotantolaitosta. Kussakin maassa on omanlaisensa energiamarkkinat, ja kukin laitos tarvitsee eri määriä ja erilaista energiaa. Sähkön lisäksi hankitaan öljyä ja kaasua. ”Energia on aina paikallista ja tuotetaan ja kulutetaan paikallisesti. Pääkonttorista käsin on vaikea hoitaa esimerkiksi Amerikan energiahankintaa, joten siitä huolehtii paikallinen tiimi yhdessä sovituin prosessein.” Energiajohtaja on innostunut työstään, sen näkee, 3 8 •WAT E R L IN K 3• 2 01 1 5 PISARAA Lempijuomasi? Kraanavesi. Pidän paljon myös hyvästä punaviinistä. Viimeksi lukemasi kirja? Antti Tuurin kirjoittama yrityshisto riikki Lemmin käisen sata vuotta. Kenet ottaisit mukaan autiolle saarelle? Perheeni. Olen kauan haaveil lut koirasta, joten saa relle hankkisin myös koiran. Lempikulkuvälineesi? Polkupyörä ja omat jalat. Mikä ilahduttaa sinua? Onnistumiset yhdessä, tärkeät ihmiset. ja asiasta kysyttäessä hän löytää useita syitä työn palkitsevuuteen: esimerkiksi hyvät työkaverit ja sen, että jatkuvasti oppii uutta. Hän näkee työssään konkreettisesti, miten energia linkittyy Kemiran talouteen ja rahoitukseen, ympäristöosastoon tai viestintään. ”Energia liittyy kaikkeen ja koskee kaikkia, niin yrityksiä kuin tavallisia ihmisiäkin.” Työhön kuuluu myös matkustamista eri puolille maailmaa. Vuoden mittaan matkapäiviä kertyy 50–100, ja Engman laskee käyneensä kaiken kaikkiaan yli 30 Kemiran tuotantolaitoksessa. Mitä enemmän laitos käyttää energiaa, sitä todennäköisempi vieras hän on. ”Haluan aina nähdä tuotannon! Se antaa näkökulmaa asioihin ja saan siitä draivia itsellenikin. On hienoa huomata, miten ylpeitä ihmiset eri puolilla ovat tehtaistaan ja miten kiinnostuneita he ovat parantamaan myös energiatehokkuutta. He ovat esittäneet ja toteuttaneet paljon ideoita.” Kun Elina Engman vuonna 2005 tuli Kemiran energiajohtajaksi, energian säästäminen ei ollut vielä iso puheenaihe. Vielä vähemmän se oli muotia, kun hän 1990-luvun alussa aloitti diplomi-insinöörin opinnot Teknillisessä korkeakoulussa ja suuntautui voimalaitosoppiin. ”Minua energiatekniikka on kiinnostanut aina, erityisesti energian yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan.” Ja parin viime vuoden aikana energia- ja ympäristöasiat ovatkin nousseet esille todella. Engman huomaa muutoksen erityisesti nuoremmassa sukupolvessa, esimerkiksi kouluikäisissä lapsissaan: he haluavat tietää tuotteiden alkuperän ja kierrättävät. Mutta ovat aikuisetkin heränneet. Kahvipöydissä puhutaan tuotteiden hiilijalanjäljestä ja vertaillaan erilaisia lämmitysmuotoja. Tutut kysyvät Engmanilta energia-asioista usein, eivät ainoastaan työn ja asiantuntemuksen vuoksi, vaan siksi, että energia-asioissa hänet tunnetaan ”tosiuskovaisena”, kuten hän itse luonnehtii. Työmatkat energiajohtaja kulkee pääasiallisesti bussilla ja metrolla, työpaikalla valoja ei polteta turhaan ja kotona oma ja perheen energian kulutus on tarkkailussa. Äiti vetää lasten kännyköiden laturit pois pistokkeista, jos ne ovat niihin unohtuneet. K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 3 9 AVEC Nahkasaappaiden nahka on parkittu muurahaishapolla, joka on mitä luultavimmin peräisin Kemiran Oulun tehtaalta. Mekko Ivanahelsinki, saappaat Seychelles/Ivanahelsinki. ”Energiatekniikka on kiinnostanut aina, erityisesti energian yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan.” 4 0•WAT E R L IN K 3 • 2 01 1 ”Pienillä valinnoilla ja muutoksilla voi tehostaa omaa kulutustaan. Vaikkapa suihkussa. Iso osa ihmisten päivittäisestä energiankulutuksesta on lämmintä vettä, joka valuu viemäriin.” On kuitenkin yksi elämänalue, jossa Elina Engman ei säästä energiaa: liikunta. Fyysistä energiaansa hän kuluttaa jumppaan, juoksuun ja golfiin. Aherruksen tuloksena olemus kielii hyvästä kunnosta. ”Olen urheilun suhteen kaikkiruokainen. Lisäksi pidän luonnossa liikkumisesta, syksyisin metsästän, käyn hirvimetsällä ja linnustamassa.” Perheeseen kuuluu aviomies sekä kolme kouluikäistä lasta, jotka kaikki liikkuvat mielellään luonnossa. Lapset käyvät partiossa, yhdessä perhe mökkeilee ja veneilee saaristossa. Siksi Itämeren vointi kiinnostaa perheenjäseniä omakohtaisesti. ”Veden tilassa on tapahtunut pieniä ilahduttavia asioita. Merestä saadaan taas kampelaa ja rakkolevä on palannut”, hän kertoo. Engman kokee, että hän voi edistää työssään kestävän kehityksen teemoja. ”Minusta on upeaa, että vesi, sen tehokas käyttö ja kierrättäminen on strategiamme ydintä. Energian säästäminen ja energiatehokkuus kulkevat sen kanssa käsi kädessä.” Energiatehokkuus ei ole Kemirassa uusi asia, vaan yhtiö on pyrkinyt jo vuosikausia parantamaan energiatehokkuuttaan ja säästämään energiaa. Viimeisin satsaus on viime vuonna aloitettu E3-ohjelma. Hanketta vetää jukka aarinen ja Pohjois-Amerikassa aisaparina on steve mcpherson. Tavoitteena on säästää noin 10 miljoonaa euroa ensi vuoden loppuun mennessä, joten puolentoista vuoden aikana on käyty läpi noin 20 Kemiran tehdasta eri maissa. Katselmuksissa on etsitty suuria ja pieniä mahdollisuuksia tehostaa energian käyttöä, ja nyt keskitytään saattamaan löydetyt mahdollisuudet käytäntöön. Esimerkki suuremmasta säästökohteesta löytyy Helsingborgin tehtaalta Ruotsista. Siellä peroksidin väkevyyttä lisättiin ECOXin eli päällystetyn natriumberkarbonaatin tuotannossa ja hyötysuhde parani. Fray Bentosin tehtaalla Uruguayssa puolestaan nostettiin kennojen syöttöliuoksen lämpötilaa ja nopeutettiin näin kloraattituotannon reaktioita. Kun energiatehokkuutta halutaan parantaa, usein pelkkä asian havaitseminen ja ajattelutavan muutos riittää. Nopeimpia toteuttaa ovat muutokset, joissa tarvitaan vain pieni investointi tai ei investointia lainkaan. Toisinaan on muutettava toimintatapaa tai jotain prosessin osaa. Ja jos yhdessä yksikössä huomataan mahdollisuus säästää, ratkaisu monistetaan – silloin kun se on mahdollista – muihinkin tuotantolaitoksiin. Energiatehokkuus otetaan huomioon myös ostoissa. Uusia laitteita hankittaessa halvin vaihtoehto ei aina ole edullisin, kun muistetaan laitteen koko elinkaari ja energia, jota laite tulee tuona aikana käyttämään. Voiko Kemira vielä tehostaa energian käyttöä? ”Varmasti”, sanoo Elina Engman. Tämä riippuu myös energian hinnasta. Jos hinta nousee, voidaan palata ratkaisuihin, jotka eivät vielä nyt olisi kannattavia. ”Voi tulla uusia direktiivejä, joko kansallisesti tai kansainvälisesti. Voimme myös kehittää uusia tuotteita ja ratkaisuja, jotka säästävät energiaa.” K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 41 CLEANTECH Finland on huippuyritysten ja asiantuntijoiden yhteenliittymä, joka edis tää puhtaan teknologian alalla toimivien suomalaisyritysten tunnetuksi tekemistä yhteistyössä maailmalla. Sen markkinoinnista ja vies tinnästä vastaa Finpro. Vuonna 2008 aloitettua Cleantech Finland -ohjelmaa on tarkoitus jatkaa ainakin vuoteen 2015. Puhtaan teknologian ovien avaaja Ympäristöliiketoimintaa harjoittavien suomalaisyritysten yhteenliittymä Cleantech Finland avaa maailmalla ovia oikeiden kohderyhmien suuntaan. T e ks t i j ohanna p aas i kan g as - t e lla ∧ kuV A j oanna moo r hous e HULKKONEN: ”Johtavat suomalaiset cleantech-yritykset ja -liiketoiminnan kehitystä tukevat organisaatiot yhteen kokoava Cleantech Finland tukee Suomen ympäristöliiketoiminnan kasvua. Se on Finpron historian tärkeimpiä hankkeita, jolla on valtava kansallinen merkitys. Verkostossa on 80 jäsenyritystä ja 20 muuta partneria. Tavoitteena on profiloida Suomi johtavaksi cleantech-maaksi. Järjestämme tilaisuuksia, joiden kautta jäsenyrityksille saadaan näkyvyyttä, toimimme yritysten markkinointiviestintäkumppanina ulkomailla ja panostamme sähköiseen verkottumiseen. Vuoden vaihteessa avautuva SOLVED-asiantuntija- palvelu yhdistää alan yritykset ja asiakkaat, ongelmat ja ratkaisut dynaamiseksi kokonaisuudeksi verkossa. Palvelun kautta kanavoidaan osaamista ja ostajat, toimittajat ja sijoittajat löytävät sieltä tietoa. Näin esimerkiksi vesiosaamista voidaan tehdä tunnetuksi yhden luukun -periaatteella. Suomessa riittää ympäristöalan huippuosaamista ja Suomi investoi huippuosaamisen kehittämiseen. Yhdessä alan kilpailukykyä voidaan kehittää tehokkaammin, verkostoitua paremmin ja ryhtyä tulevien kehittyvien maiden menestyjien yhteistyökumppaneiksi. Näin ollaan kehityksen kärjessä jatkossakin. Cleantech Finland -brändin arvo on jo huikea. Se näkyy maailmalla viikottain, jopa päivittäin, ja jäsenyrityksille on tullut sen kautta valtava määrä asiakaskontakteja. Suomi kuuluu viiden maan parhaimmistoon ja on saanut sitä kautta merkittävästi näkyvyyttä. Kemira on ollut aktiivisesti mukana Cleantech Finlandin kehittämisessä ja strategian uudistamisessa. Yhteistyö tukee yhtiön strategista päätöstä keskittää voimia vesipuolelle. ” 4 2•WAT E R L INK 3• 2 01 1 Santtu Hulkkonen johtaa Cleantech Finland -ohjelmaa Finprossa. Mukana on hänen lisäkseen kahdeksan hengen tiimi. Hulkkonen näkee toimialalla paljon kasvupotentiaalia ja mahdollisuuden vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä edelleen. Tuotemarkkinoinnin johtaja Arja Vanhanen kartoittaa Kemiran tapoja osallistua cleantech-yhteistyöhön. Parhaillaan suunnitellaan maaliskuussa 2012 Marseillessa pidettävää World Water Forumia, jonka Suomipaviljongissa Kemira on mukana. ”Kemiralle Cleantech Finland tarjoaa loistavan mahdollisuuden olla rakentamassa suomalaista puhtaan teknologian alan osaamista. Yhdessä olemme näkyvämpi ja voimme tehokkaammin tarjota maailmalle ympäristöä säästäviä vaihtoehtoja. Pyrimme olemaan mukana avainmarkkinoidemme tapahtumissa, joiden teemana on vesi. Yhteistyön kautta Suomeen saapuu delegaatioita myös kehittyvistä maista. VANHANEN: Cleantech Finland pitää säännöllisesti yhteyttä jäsenyrityksiinsä, ja yhdessä käydään läpi miten se voi auttaa jäseniään tunnettuuden rakentamisessa ja uusien suhteiden luomisessa. Se satsaa brändinsä kehittämiseen ja kehittää uusia tapoja, joilla jäsenyritykset voivat tuoda esiin osaamistaan. Yhteistyö tarjoaa näkyvyyttä meille tärkeillä foorumeilla ja medioissa. Joissain tapauksissa omat resurssimme eivät riittäisi mukanaoloon, mutta verkoston kanssa se onnistuu. Arvostamme sitä, miten Cleantech Finland on vah- vistanut organisaatiotaan kasvumarkkinoilla. Yhteistyö ministeriöiden, virkamiesten ja organisaatioiden kanssa antaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa korkeallakin tasolla. Yhteenliittymä luo verkostoja kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja hyvät puitteet myös jäsenyritysten verkottumiseen. Finprolla on luonteva rooli verkoston hallinnoimisessa. Se avaa ovia maailmalla ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden päästä kertomaan osaamisestaan eri maiden päättäjille. Asiantuntijaorganisaatio auttaa Kemiraa katsomaan tulevaisuuteen eri markkinoiden perspektiivistä. Meillä on luotettava kumppani, joka säännöllisesti tarjoaa mahdollisuuksia viedä osaamistamme maailmalle.” K EMI R A S I D O S RY HMÄL EHTI • 43 Kun Elina Engman aloitti energiajohtajana vuonna 2005, energian säästäminen ei ollut vielä puheenaihe. Nyt siitä on tullut sellainen. Teollisuusasiakkaat ovat yhtä kiinnostuneita energian laadusta ja alkuperästä kuin kuluttajatkin. Haastattelun löydät sivulta 36. Tässä numerossa ... Tulevaisuutta luomassa Büchele uskoo uteliaisuuteen s. 6 Bioetanolia Brasiliasta Sokeriruoko muuntuu energiaksi s. 8 Ei paperia ilman vettä Metsäteollisuuden tärkeä vesi s. 12 4 4 •WAT E R L INK 3• 2 01 1
© Copyright 2024