Vuosikertomus 2012
Vuosikertomus 2012 Sisällysluettelo Kemira vuonna 2012 ...............................................................................0 Tutkimus ja tuotekehitys ................................................................50 Toimitusjohtajan katsaus ..................................................................3 T&K-katsaus .................................................................................50 Kemira lyhyesti....................................................................................6 Uusien tuotteiden kehittämisprosessi (NPD).......................52 Vuosi lyhyesti.................................................................................7 Case: Kemira Flyto pitää paperikoneen liikkeessä..............53 Avainluvut.......................................................................................8 Case: Puhtaamman ja tehokkaamman biokaasutuotannon Maantieteelliset alueet............................................................. 10 ratkaisut........................................................................................54 Tavoitteet .......................................................................................... 11 Toimitusketjun hallinta....................................................................56 Taloudelliset tavoitteet............................................................. 11 Toimitusketjun ympäristövaikutukset....................................58 Yritysvastuutavoitteet............................................................... 12 GRI-raportointi ..................................................................................59 Strategia............................................................................................. 15 Yritysvastuuraportoinnin laajuus.............................................59 Markkina- ja asiakassegmentit............................................... 17 GRI-indeksi...................................................................................61 Strategian terävöittäminen...................................................... 19 Varmennusraportti .....................................................................68 Investoinnit ja yritysostostrategia.......................................... 20 Ympäristö & turvallisuus.......................................................................70 Yritysvastuu strategisena mahdollisuutena ......................... 21 Ympäristö...........................................................................................70 Olennaisuusmatriisi ............................................................. 22 Ympäristöasioiden johtaminen ...............................................70 Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen ......................... 23 Kehitys toimipaikoilla ................................................................72 Vastuullinen ja säännöstenmukainen liiketoiminta.................. 27 Ympäristödata.............................................................................74 Vaatimustenmukaisuus ............................................................ 28 Energia ja ilmasto.......................................................................78 Yritysturvallisuus ........................................................................ 28 Energiatehokkuus.................................................................78 Paper .................................................................................................. 29 Hiilijalanjälki ja raportointi ..................................................80 Paper-katsaus ............................................................................. 30 Case: Hiilidioksidivapaata lämmitystä Joutsenossa.......81 Case: KemFlite - lisää ajettavuutta ja laatua ilman Vesitehokkuus.............................................................................82 saostumia .................................................................................... 31 Case: Yhteistyöllä näkyviä tuloksia saksalaisessa Case: FennoClean PFA - uudenlaista mikrobien torjuntaa pakkausalan yrityksessä ...........................................................84 pehmopaperikoneella............................................................... 32 Case: Lietteen kuivatus ympäristönsuojelualueen Case: Pienempi hiilijalanjälki Kemira FennoBondin avulla 33 ruoppausprosessissa..................................................................86 Municipal & Industrial ..................................................................... 34 Turvallisuus ........................................................................................87 Municipal & Industrial -katsaus............................................... 35 Tuoteturvallisuus ........................................................................87 Case: Menestyksekäs yhteistyö jatkuu Lapinlahdella........ 37 Prosessiturvallisuus....................................................................89 Case: NSR: Biokaasun tuotannon kasvattaminen Case: 22 vuotta ilman työtapaturmia ..............................91 kestävästi..................................................................................... 38 Työterveys ja -turvallisuus .......................................................92 Oil & Mining....................................................................................... 39 Ihmiset & yhteiskunta...........................................................................94 Oil & Mining -katsaus................................................................ 40 Henkilöstö ..........................................................................................94 Case: Jäteveden tehokasta käsittelyä Henkilöstöresurssien hallinta...................................................94 nikkelijalostamossa ................................................................... 41 Uuden organisaation kehittäminen........................................95 Case: O&M-segmentin biosidimenestys............................... 42 Case: Uuden toimintatavan soveltaminen......................97 Case: Kitkan vähentäjäaine KemFlow tehostaa vesisärötystä............................................................................... 44 Suorituskyvyn hallinta ja johtajuuden kehittäminen..........99 Case: Mentorointi - kohti toiminnot ylittävää Chemsolutions.................................................................................. 45 osaamista............................................................................ 101 ChemSolutions-katsaus ............................................................ 46 Henkilöstöluvut........................................................................ 103 Case: Nahan värjäystä ympäristöä kunnioittaen ................ 47 Sidosryhmät ................................................................................... 106 Case: KemiSile 2000 - Oikean säilöntäaineen löytäminen49 Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa................................... 106 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 1 Sidosryhmädialogin kehittäminen .......................................108 Yhtiökokous.............................................................................. 130 Asiakasvuorovaikutus ja palaute ..........................................110 Nimitystoimikunta................................................................... 130 Yhteiskuntatyö .........................................................................111 Hallitus ....................................................................................... 131 Case: Kemira China mukana AICM Open Day - Hallituksen valiokunnat.......................................................... 132 tapahtumassa .....................................................................113 Toimitusjohtaja ........................................................................ 132 Ulkopuoliset sitoumukset.............................................................114 Konsernin johtoryhmä............................................................ 132 Case: Tutkimusyhteistyötä cleantech-ratkaisujen Konsernin organisaatio .......................................................... 133 edistämiseksi ............................................................................117 Sisäinen valvonta .................................................................... 134 Case: Kemira osallistui vesialan tapahtumiin ympäri Sisäpiirihallinto ......................................................................... 134 vuoden .......................................................................................118 Sisäinen tarkastus ................................................................... 136 Case: Kemira ja Plan rakentavat parempaa tulevaisuutta Tilintarkastus ............................................................................ 136 Intian koululaisille ....................................................................120 Taloudellisen raportoinnin valvonta .................................... 137 Case: Itämeren elvyttäminen................................................121 Yhteenveto johdon palkoista ja palkkioista ............................ 139 Hallinto ...................................................................................................122 Riskienhallinta ................................................................................ 140 Hallitus..............................................................................................122 Yritysvastuun johtaminen ........................................................... 142 Johtoryhmä......................................................................................125 Tilinpäätös............................................................................................. 143 Hallinto .............................................................................................130 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 2 Kemira vuonna 2012 | Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Ole Olett ttoiminut oiminut K Kemir emiran an toimitus oimitusjoh johta tajana jana huh huhtik tikuus uusta ta 2012 läh lähtien. tien. K Kuinka uinka k kuv uvailisit ailisit yh yhtiön tiön vuo vuottta? Vuosi 2012 oli Kemiralle muutosten vuosi. Aloitettuani Kemiran toimitusjohtajana pääprioriteettejani yhtiön kehittämisessä ovat olleet kannattavuuden parantaminen, kasvun kiihdyttäminen Aasiassa ja Etelä-Amerikassa – unohtamatta kuitenkaan liiketoimintamahdollisuuksia kehittyneillä markkinoilla – sekä strategian terävöittäminen. Vuonna 2012 käynnistimme projekteja kaikilla näillä kolmella alueella. Toisen vuosineljänneksen tulokset osoittivat toimenpiteiden tarpeellisuuden Kemiran kannattavuuden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. 26.7.2012 julkaisimme Fit for Growth uudelleenjärjestelyohjelman yrityksen tehokkuuden parantamiseksi ja organisaatiorakenteen yksinkertaistamiseksi. Fit for Growth -ohjelman myötä tavoitteenamme on vähentää liiketoimintamme vuosittaisia kustannuksia 60 miljoonalla eurolla vuoteen 2014 mennessä. Uudelleenjärjestely vaati resurssiemme uudelleen organisointia ja valitettavasti myös henkilöstövähennyksiä. Toimitusjohtajan näkökulmasta työvoiman vähentäminen on aina vaikea päätös. Tästä huolimatta Fit for Growth on tärkeä tekijä Kemiran kasvulle, joka mahdollistaa menestymisen myös tulevaisuudessa. Kemiran uusi alueellisiin liiketoimintayksiköihin perustuva organisaatiomalli otettiin käyttöön 1.10.2012, ja se mahdollistaa toimimisen lähempänä asiakkaitamme. Liiketoimintavastuu on nyt jaettu eri maantieteellisille alueille, joiden sisällä olemme selkeyttäneet työntekijöiden tehtäviä ja vastuita varmistaaksemme, että jokainen heistä ymmärtää oman roolinsa yrityksen menestyksen rakentamisessa. Perusteena organisaatiomuutokselle oli yhtiön proaktiivisuuden ja toimintakyvyn parantaminen muuttamalla organisaatiota vähemmän keskusjohtoiseksi, jotta liiketoimintapäätökset voidaan tehdä lähempänä asiakasta. Vuonna 2012 aloimme myös terävöittää strategiaamme, jossa on entistä tärkeämpää veden laadun ja määrän hallinta. Roolimme on auttaa yrityksiä ja kuntia joko vähentämään vedenkulutustaan tai parantamaan energia- ja raaka-ainetehokkuuttaan runsaasti vettä kuluttavissa prosesseissa. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 3 Kemira vuonna 2012 | Toimitusjohtajan katsaus Mil Millaisena laisena näe näett K Kemir emiran an markkinoiden ja aseman kehityk ehityksen sen vuoden aikana? Yleinen markkinatilanne vuonna 2012 oli haastava johtuen pääasiassa Euroopan talouskriisistä. Markkinat olivat maailmanlaajuisesti jossain määrin seisahtuneet; jopa Aasiassa kysyntä hidastui kesällä joksikin aikaa. Taloustilanteen takia vedenkäsittelykemikaalien kysyntä väheni Etelä- ja Itä-Euroopassa sekä osassa Yhdysvaltoja vuoden 2011 lopussa ja alkuvuonna 2012. Kysyntä on nyt elpynyt lukuun ottamatta Etelä-Eurooppaa, jossa kysyntä on vakiintunut matalammalle tasolle. Mitä tulee kilpailuympäristöön, vuonna 2012 tapahtui lukuisia merkittäviä yritysostoja. Vuoden aikana useat yritykset alkoivat siirtyä yhä voimakkaammin veden laadun ja määrän hallintaan keskittyvään liiketoimintaan. Runsaasti vettä käyttävät teollisuudenalat nähdään mielenkiintoisina markkinoina myös pitkällä tähtäimellä. Erityisesti öljy- ja kaivostoimintaa pidetään tärkeinä, sillä alalla on odotettavissa pitkän aikavälin kasvua – luonnonvarat pitäisi saada käyttöön mahdollisimman vähällä ympäristökuormituksella ja energiakustannuksilla. Kemira paransi markkina-asemaansa Aasiassa erityisesti paperiteollisuudessa, joka on Kemiran suurin segmentti. Toimiala koki selkeän nousun vuonna 2012. Sellumarkkinoiden kasvu on siirtymässä Etelä-Amerikkaan ja pakkaus- ja pehmopaperimarkkinat yhä selvemmin Aasiaan. Käynnissä oleva investointimme Nanjingissa, Kiinassa hyötyy paperiteollisuuden kasvusta Aasiassa. Emme odota suuria muutoksia markkinakehitykseen vuonna 2013 epävarmuuksien jatkuessa. Odotamme kuitenkin maailmantalouden kasvavan kolmella prosentilla, minkä pitäisi tarjota Kemiralle riittävät kasvumahdollisuudet. Kuinka k kuv uvailisit ailisit vuo vuottta T&K T&K-näk näkök ökulmas ulmasta? ta? T&K on kriittinen tekijä orgaanisen kasvun ja kilpailussa erottautumisen kannalta. Kemiran T&K-toiminnon tavoitteena on kehittää tuotteita ja ratkaisuja, jotka edesauttavat asiakkaidemme menestymistä ja vastuullisuutta. Vuonna 2012 saimme jalansijaa esimerkiksi Oil & Mining -segmentissä, joka on kasvava teollisuudenala Yhdysvalloissa, kehittämällä saostumanestoaineita liuskekaasun saatavuuden parantamiseksi. Olemme ottaneet edistysaskelia myös paperiteollisuudessa esittelemällä markkinoille uusia, paperintuotannon taloudellisuutta parantavia tuotteita. Mikä on v vas astuul tuullisuuden lisuuden rrooli ooli Kemir emiras asssa? Vastuullisuus on yhä tärkeämpää kansainvälisille yrityksille: ympäristövaatimusten laiminlyönti ja selkeiden vastuullisuustavoitteiden puuttuminen ei ole enää hyväksyttävää nykyisten corporate governance -standardien alla. Me Kemiralla pyrimme nollatasoon tapaturmien osalta ja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Lisäksi olemme sitoutuneet parantamaan jatkuvasti resurssi- ja energiatehokkuuttamme. Kemiran omien vastuullisuustavoitteiden lisäksi autamme veden laadun ja määrän hallintaan liittyvän fokuksemme kautta myös asiakkaitamme olemaan vastuullisempia. Tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantaminen, vedenkulutuksen vähentäminen tai kierrätysveden käytön lisääminen teollisuusprosesseissa sekä veden puhdistaminen käytön jälkeen ovat kaikki keinoja tämän arvokkaan luonnonvaran suojelemiseksi. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 4 Kemira vuonna 2012 | Toimitusjohtajan katsaus Mitä K Kemir emiralta alta v voidaan oidaan odo odotttaa vuonna 2013 ja sen jäl jälk keen? 2013 on toteutuksen vuosi. Jatkamme Fit for Growth -uudelleenjärjestelyohjelman toimeenpanoa, mutta alamme myös keskittyä kasvuun esittelemällä ja ottamalla käyttöön uuden terävöitetyn strategiamme. Kemira aikoo jatkossakin keskittyä kannattavuutensa parantamiseen ja vahvan kassavirran luomiseen. Yhtiö aikoo myös turvata tulevaisuuden kasvua lisäinvestoinneilla. Kasvun pohjana ovat veden laadun ja määrän hallintaan liittyvät kasvavat kemikaalimarkkinat, sekä Kemiran vahva tietotaito tällä alueella. Kasvava vesipula, kiristyneet lainsäädännölliset vaatimukset sekä asiakkaiden tarpeet toimintojen tehokkuuden parantamiseksi luovat Kemiralle mahdollisuuden kehittää veteen liittyviä sovelluksia sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat keskeinen osa Kemiran strategiaa. Kemiran tutkimus- ja kehitystoimenpiteiden painopisteenä on uusien, innovatiivisten teknologioiden kehittäminen ja kaupallistaminen Kemiran asiakkaille kaikilla tärkeillä markkinoilla. Haluamme vahvistaa entisestään asemaamme paperiteollisuudessa, mukaan lukien pakkaus- ja pehmopaperimarkkinat. Suunnitelmana on jatkaa vahvoja suorituksia kehittyneillä markkinoilla, aloittaa kasvu Kiinassa sekä kehittää edelleen selluliiketoimintaamme Etelä-Amerikassa. Oil & Mining -segmentissä jatkamme uusien liiketoimintojen tavoittelua kehittyneillä markkinoilla sekä vahvistamme asemaamme kaivosteollisuudessa Afrikassa. Haluamme tehdä vuodesta 2013 kasvun vuoden. Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia työntekijöitämme uutterasta työstä muutoksen aikaansaamiseksi. Tätä panosta tulemme tarvitsemaan myös vuonna 2013, jotta onnistumme muutoksen toimeenpanossa. Lisäksi haluan kiittää muita sidosryhmiämme luottamuksesta ja sitoutumisesta Kemiraan. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 5 Kemira vuonna 2012 | Kemira lyhyesti Kemira lyhyesti Kemira on kansainvälinen vesikemian yhtiö, jonka liikevaihto on yli 2 miljardia euroa. Sen keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran liiketoiminta on jaettu neljään segmenttiin: • • • • Paper Municipal & Industrial Oil & Mining Chemsolutions Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 6 Kemira vuonna 2012 | Kemira lyhyesti | Vuosi lyhyesti Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 7 Kemira vuonna 2012 | Kemira lyhyesti | Avainluvut AVAINLUVUT Milj. euroa 2012 2011 Liikevaihto 2 240,9 2 207,2 154,1 157,3 31,7 158,3 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % 6,9 7,1 Liikevoitto, % 1,4 7,2 Voitto ennen veroja 27,2 168,4 Tilikauden voitto, josta emoyhtiön omistajille kuuluva osuus 16,8 135,6 Osakekohtainen tulos, euroa 0,11 0,89 Sidotun pääoman tuotto, %* 2,6 11,1 71,8 115,3 Omavaraisuus, % kauden lopussa 53 51 Velkaantuneisuus, % kauden lopussa 40 38 4 857 5 006 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä Liikevoitto Rahavirta investointien jälkeen Henkilöstö kauden lopussa * 12 kuukauden liukuva keskiarvo (Sidotun pääoman tuotto, % perustuu raportoituun liikevoittoon). LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ Milj. euroa Paper 86,2 Municipal & Industrial 42,3 Oil & Mining 37,3 RAHAVIRTA SEGMENTEITTÄIN % Paper 40 Municipal & Industrial 31 Oil & Mining 29 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 8 Kemira vuonna 2012 | Kemira lyhyesti | Avainluvut Liikevaihto segmenteittäin, % Paper 45 % Municipal & Industrial 31 % Oil & Mining 14 % ChemSolutions 10 % Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 9 Kemira vuonna 2012 | Kemira lyhyesti | Maantieteelliset alueet Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 10 Kemira vuonna 2012 | Tavoitteet | Taloudelliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Kemira keskittyy kannattavuuden parantamiseen ja positiivisen rahavirran vahvistamiseen. Yhtiö aikoo myös jatkaa investointeja varmistaakseen kasvun jatkumisen veden laadun ja määrän hallintaan liittyvässä liiketoiminnassa. Kasvun lähtökohtana ovat kasvavat vesikemikaalimarkkinat ja Kemiran vahva osaaminen veden laadun ja määrän hallinnassa. Lisääntyvä vesipula, tiukentuva lainsäädäntö ja asiakkaiden oman toiminnan tehostamistarpeet antavat Kemiralle mahdollisuuksia uusien vesisovellusten kehittämiseen sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on keskeinen osa Kemiran strategiaa. Kemiran tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteenä on uusien innovatiivisten teknologioiden kehittäminen ja kaupallistaminen asiakkaille kaikilla olennaisilla markkinoilla. Kemiran keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet Tavoite Saavutus vuonna 2012 Viiden vuoden kehitys Liikevaihdon kasvu kehittyneillä markkinoilla > 3 % vuodessa ja kehittyvillä markkinoilla > 7 % vuodessa Kasvu kehittyneillä markkinoilla 1% Kasvu kehittyneillä markkinoilla 1,8 % Kasvu kehittyvillä markkinoilla 9% Kasvu kehittyvillä markkinoilla 13,7 % Liikevoitto prosenttina liikevaihdosta > 10 % 6,9 % 6,2 % Rahavirta investointien ja osinkojen jälkeen positiivinen -9,2 52 Velkaantumisaste < 60 % 40 % 55,2 % Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 11 Kemira vuonna 2012 | Tavoitteet | Yritysvastuutavoitteet Yritysvastuutavoitteet Osana yritysvastuuhallintaprosessiaan Kemira on määritellyt vuonna 2011 toteutetun olennaisuusanalyysin pohjalta yritysvastuun painopistealueet ja tavoitteet. Johtoryhmä hyväksyi ehdotetut yritysvastuutavoitteet vuoden 2012 Yritysvastuusitoumus Yritysvastuutavoitteet kolmannella neljänneksellä. Tavoitteet, suorituskykyindikaattorit ja tilanne vuoden 2012 lopussa on esitelty alla olevassa taulukossa. Tilanne vuoden 2012 lopussa Indikaattori suorituskyvyn mittaamiseen Toimittajat "Teemme yhteistyötä vastuullisten toimittajien, jälleenmyyjien ja agenttien kanssa" Liikekumppaneille laadittujen liiketapaperiaatteiden käyttöönotto kaikkien tärkeiden kumppaneiden kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä. Hallitus hyväksyi marraskuussa 2012 toimittajille tarkoitetut liiketapaperiaatteet, joiden täytäntöönpano alkoi välittömästi. Toimittajasopimukset, joissa liitteen mukaiset liikekumppaneille tarkoitetut liiketapaperiaatteet on allekirjoitettu, % Aktiivinen toimittajien suorituskyvyn hallintaohjelma Toimittajien suorituskykykriteerit ja odotukset määritelty. Tärkeimpien toimittajien Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 12 Kemira vuonna 2012 | Tavoitteet | Yritysvastuutavoitteet Yritysvastuusitoumus Yritysvastuutavoitteet Tilanne vuoden 2012 lopussa Indikaattori suorituskyvyn mittaamiseen käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Toimittajien suorituskyvyn arviointi neljännesvuosittain Q3:sta alkaen. suorituskyky (75 % kulutetusta), suoriutumisaste, % Tärkeimpien toimittajien keskimääräinen suorituskyky oli 95,5 %. Alle 80 % yltäneitä toimittajia oli 14,3 % kaikista arvioiduista. 50 prosentille huonoiten suoriutuneista toimittajista suunnitellaan jälkitarkastus- ja korjaustoimenpiteitä. Korjaustoimintasuunnitelmaan sitoutuneiden tarkastettujen toimittajien osuus, % Toimittajatarkastusten vuosittainen määrä Työntekijät "Edellytämme työntekijöiltämme eettistä käytöstä" Kaikki Kemiran työntekijät ovat käyneet liiketapaperiaatekoulutuksen vuoden 2013 loppuun mennessä. Hallitus on hyväksynyt joulukuussa 2012 päivitetyt liiketapaperiaatteet. "Parannamme suorituskyvyn hallintaa" Maailmanlaajuinen suorituskyvyn hallintaprosessi kattaa kaikki Kemiran työntekijät vuoden 2014 loppuun mennessä. 55 % työntekijöistä on maailmanlaajuisen suorituskyvyn hallintaprosessin piirissä. Maailmanlaajuisen suorituskyvyn hallintaprosessin alaiset Kemiran työntekijät, % "Edistämme johtajuuden kehittämistä" Jokainen esimies osallistuu johtajuuden kehittämisohjelmaan vähintään kolmen vuoden välein, ensimmäinen kohdekausi 2013–2015. Johtajuuden kehittämisessä on keskitytty muutoksen hallintaan. Maailmanlaajuisissa johtajuusohjelmissa mukana olevat esimiehet, % Kemiran liiketapaperiaatteet ovat osa työntekijöiden perehdyttämisprosessia ja dokumentaatiota. 20 % esimiehistä on osallistunut johtamiskoulutukseen. Liiketapaperiaatekoulutuksen käyneet Kemiran työntekijät, % Tuotanto ja EHQS "Parannamme työterveyttä ja turvallisuutta" Tavoitteena nolla tapaturmaa 8,5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti, ml. urakoitsijat. TRI (Total Recordable Injuries) Tapaturmaa työntekijät ja alihankkijat, lukumäärä vuodessa "Parannamme tuotannon vesitehokkuutta" Vertailukohta on analysoitu ja vesitehokkuusohjelma on määritelty vuoden 2014 loppuun mennessä. Vesitehokkuusmahdollisuuksien ja vedenhallintaohjelman kehittämisen arviointiprojekti käynnistetään vuonna 2013. Määritellään vuoden 2014 loppuun mennessä "Parannamme tuotannon energiatehokkuutta" Vertailukohta on asetettu ja energiatehokkuus-indeksi on määritelty vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2012 toimipaikkatarkastuksia tehtiin 7 ja seurantatarkastuksia n. 50. Uusia parannustoimia määriteltiin 159, joista toteutettiin 136. Määritellään vuoden 2013 loppuun mennessä Saavutetut säästöt 2 100 k€ Yhteensä vuodesta 2010: Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 13 Kemira vuonna 2012 | Tavoitteet | Yritysvastuutavoitteet Yritysvastuusitoumus Yritysvastuutavoitteet Tilanne vuoden 2012 lopussa Indikaattori suorituskyvyn mittaamiseen Toimipaikkatarkastuksia tehty 26, ja ne edustavat 92 % energian kokonaiskulutuksesta. Mahdollisia parannustoimia määritelty 825, joista toteutettu 317. Saavutetut säästöt yhteensä 5 800 k€. Asiakkaat "Kehitämme kestäviä tuotteita asiakkaillemme" Yritysvastuu- ja turvallisuusasiat otetaan huomioon kaikissa uusien tuotteiden kehittämisprojekteissa vuoden 2014 loppuun mennessä. Yritysvastuu- ja turvallisuuskriteerit määritelty, ja yritysvastuun tarkastusmalli sisällytetty projektin porttimateriaaleihin. Kaikille uusille projekteille tehdään yritysvastuutarkastus portin 1 aikana, % Nykyisille projekteille tehdään yritysvastuutarkastus porttien 2-4 aikana, % Paikalliset yhteisöt "Teemme yhteistyötä yhteisöissä, joissa meillä on liiketoimintaa” Jokainen Kemiran toimipaikka, jossa on yli 50 työntekijää, on osallistunut vähintään kerran paikallisiin yhteisöhankkeisiin vuoden 2015 loppuun mennessä. 38 % kohteena olleista toimipaikoista on osallistunut paikallisiin yhteisöhankkeisiin. 37 toimipaikkaa on osallistunut paikallisiin yhteisöhankkeisiin, ja niistä 11 toimipaikassa on yli 50 työntekijää. Kemiran toimipaikat, joissa on osallistuttu paikallisen yhteisön hankkeisiin, % Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 14 Kemira vuonna 2012 | Strategia Strategia Vuonna 2012 Kemiran selkeänä tavoitteena oli valmistella kannattavaa kasvua, minkä vuoksi yhtiö käynnisti Fit for Growth -uudelleenjärjestelyohjelman. Samaan aikaan Kemira alkoi tarkentaa strategiaansa. Työ on tällä hetkellä käynnissä, ja Kemira antaa lisätietoja tarkennetusta strategiasta huhtikuun loppupuolella 2013. Maailmanlaajuisten vesimarkkinoiden arvo on 500 miljardia euroa. Kemira keskittyy veden laadun ja määrän hallinnan (WQQM) markkinoihin, joiden arvo vuonna 2011 oli 166 miljardia euroa. Kemiran kohdemarkkinoiden arvo oli arviolta 26 miljardia euroa. Näihin markkinoihin kuuluvat paperi-, öljy- ja kaasuteollisuuden ja kaivosalan asiakkaille tarjottavat kemikaalit ja palvelut, jotka parantavat asiakkaiden vesi-, energia- ja raakaainetehokkuutta, sekä teollisten ja kunnallisten asiakkaiden vedenkäsittelyratkaisut. Kemiran osuus kohdemarkkinoista vuonna 2011 oli 8,5 %. Kohdemarkkinoiden kasvun odotetaan olevan 3,3 % vuodessa (CAGR 2011–2020). Veden laadun ja määrän hallintaaan käytettävät kemikaalit, joilla vakautetaan ja tehostetaan asiakkaiden tuotantoprosesseja, muodostavat noin 40 % Kemiran tuotevalikoimasta. Raaka- ja jäteveden sekä lietteen käsittelykemikaalit muodostavat toiset 40 %. Loput 20 % Kemiran tuotevalikoimasta koostuu muista tuotteista. Kemiran vahvuuksia kohdemarkkinoilla ovat: 1. 2. 3. 4. Paperiteollisuuden markkinajohtaja pitkän aikavälin sitoumuksella. Kyky räätälöidä tuotteet ja sovellukset asiakkaiden tarpeisiin innovoinnin ja edistyksellisen tuotantokapasiteetin ansiosta. Vahva innovaatioalusta. Korkealaatuiset tuotteet ja toimitusvarmuus. Kemira on jakanut liiketoimintansa neljään segmenttiin: Paper, Oil & Mining, Municipal & Industrial ja Chemsolutions. Segmenttien roolit on määritelty selkeästi Kemiran liiketoimintaportfoliossa, johon segmenttikohtaiset strategiat perustuvat. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 15 Kemira vuonna 2012 | Strategia • • • • Paper: Vahva asema ja tuotevalikoima. Kasvumahdollisuuksia Etelä-Amerikassa selluteollisuuden kemikaalien ja Aasian ja Tyynenmeren alueella paperiteollisuuden kemikaalien saralla, mahdollisuus parantaa kannattavuutta osallistumalla markkinoiden konsolidointiiin Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa sekä Pohjois-Amerikassa. Municipal & Industrial: Vahva asema vedenkäsittelyn peruskemikaaleissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kasvu ja vakaa asema kehittyvillä markkinoilla edellyttää merkittävää investointia tuotevalikoiman uudistamiseen. Oil & Mining: Kannattavuuden vahva kasvu kehittyneillä markkinoilla ja markkina-aseman nopea vahvistuminen muillla maantieteellisillä alueilla (Etelä-Amerikka, Lähi-itä ja Afrikka sekä Aasian ja Tyynenmeren alue) ja täydentämällä tuotevalikoimaa. ChemSolutions: Kannattavuuden parantaminen optimoimalla tuotevalikoimaa. Mahdollisuus parantaa edelleen tehokkuutta ja arvon luomista virtaviivaistamalla muurahaishappopohjaista liiketoimintamallia. Seuraavissa toteamuksissa tiivistyy Kemiran asema tulevien vuosien kasvumahdollisuuksien osalta: • • • Paperi- ja sellumarkkinat yhdistyvät ja tiivistyvät todennäköisesti edelleen. Kemiran markkina-asema on vahva, ja se on sitoutunut tähän liiketoimintaan. Kemiralla on kykyä lisätä markkinaosuuttaan kasvavilla öljy- ja kaasumarkkinoilla. Kemiran tavoitteena kasvaa markkinoiden keskiarvoa suuremmaksi keskittymällä nopeasti kasvaviin alueellisiin alasegmentteihin erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Str tra ategise egisett painopis painopisttee eett vuonna 2012 Vuonna 2012 Kemiran selkeänä tavoitteena oli valmistella kannattavaa kasvua. Tavoitteen saavuttamiseksi määriteltiin kolme strategista painopistettä: • • • Tehokkuuden parantaminen virtaviivaistamalla organisaatiota. Kasvaminen ja aseman merkittävä vahvistaminen kehittyvillä markkinoilla. Strategian tarkentaminen edelleen ja keskittyminen veden laadun ja määrän hallintaan. Tämän perusteella Kemira aikoo yksinkertaistaa kaikkia toimintojaan, nostaa liikevoiton yli 10 %:iin vuoteen 2014 mennessä ja saavuttaa markkinoiden keskiarvoa suuremman kasvuvauhdin. Ensimmäinen tavoite pyritään saavuttamaan Kemiran vuoden 2012 kolmannella vuosineljänneksellä käynnistämän Fit for Growth -ohjelman avulla. Viimeinen tavoite pyritään saavuttamaan strategian kehittämisprosessin avulla, jonka tavoitteena on strategian hyväksyminen vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Terävöitetty strategia julkaistaan huhtikuussa 2013. Fit ffor or Gr Gro owth -ohjelma Vuonna 2012 Kemira Oyj käynnisti maailmanlaajuisen Fit for Growth -uudelleenjärjestelyohjelman, joka sisälsi päätöksiä toimipaikkojen sulkemisista sekä henkilöstövähennyksistä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Henkilöstövähennykset tulevat vaikuttamaan jopa 600 työntekijään vastaten noin 12 % Kemiran koko työvoimasta. Henkilöstövähennykset muodostavat 50 % säästöistä ja loput 50 % saavutetaan tuotantoverkoston konsolidoinnilla ja muilla säästötoimilla. Tällä hetkellä Kemiran tuotantotoimipaikoista seitsemän on päätetty sulkea, ja se vastaa yli 20 % koko tuotannosta. Seitsemän toimipaikkaa on sulkemista koskevan arvioinnin alla osana tuotantoverkoston konsolidointia. Lisäksi Kemiran Fit for Growth -ohjelman tavoitteena on nettokäyttöpääoman parantaminen kevennettyjen toimintojen myötä 11 prosentilla vuonna 2014. Heinäkuun lopussa vuonna 2012 julkaistun ohjelman pääasiallisena tarkoituksena on parantaa yhtiön kannattavuutta ja sisäisen toiminnan tehokkuutta sekä kiihdyttää kasvua kehittyvillä markkinoilla uhraamatta kuitenkaan liiketoimintamahdollisuuksia kehittyneillä markkinoilla. Perimmäisenä tavoitteena on saavuttaa vähintään 10 %:n liikevoittoprosentti vuonna 2014. Ohjelman odotetaan johtavan vuositasolla 60 miljoonan euron kustannussäästöihin vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuonna 2012 Fit for Growth ohjelman synnyttämät kokonaissäästöt olivat 10 miljoonaa euroa. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 16 Kemira vuonna 2012 | Strategia | Markkina- ja asiakassegmentit Markkina- ja asiakassegmentit Kemira on jakanut liiketoimintansa neljään asiakassegmenttiin: Paper, Municipal & Industrial, Oil & Mining ja ChemSolutions. Paper Municipal & Industrial ChemSolutions raportoitiin aikaisemmin Muut-yksikön alla, mutta 1.1.2013 alkaen se on oma erillinen segmenttinsä. Oil & Mining ChemSolutions Asiakkaat Sellu- ja paperiteollisuus Kunnalliset juoma- ja jätevedenkäsittelylaitokset, teolliset jäte- ja prosessivedenkäsittelylaitokset Öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuus Rehu-, nahka- ja pesuaineteollisuus, maatalous, lentokentät ja kemianteollisuus Henkilöstömäärä 31.12.2012 1 510 1 090 517 276 Liikevaihto vuonna 20121 1 002,0 milj. euroa 686,6 milj. euroa 321,1 milj. euroa 186,0 milj. euroa Tuotevalikoima Kattava sellun ja paperin märänpään tuotevalikoima Päätuotteet saostusaineet ja flokkausaineet (polymeerit) Antiskalantit/ korroosionestoaineet, biosidit, saostusaineet, vaahdonestoaineet, dispergointiaineet, flokkausaineet, emulgointiaineet Muurahaishappo, natriumperkarbonaatti, nahan parkitusaine ja orgaanisiin happoihin perustuvat tuotteet Markkinat Kohdemarkkinat noin 26 miljardia euroa, josta Paperin osuus 7,6 miljardia euroa Kohdemarkkinat noin 26 miljardia euroa, josta M&I:n osuus 7,5 miljardia euroa Kohdemarkkinat noin 26 miljardia euroa, josta O&M:n osuus 9,4 miljardia euroa* Kohdemarkkinat noin 2 miljardia euroa Markkina-asema Yksi maailman kolmesta suurimmasta toimijasta* Maailman ykkönen saostusaineissa ja kolmas flokkausaineissa Sijoitus vaihtelee 1.-4. markkinoista ja tuoteryhmästä riippuen* Toiseksi suurin muurahaishapon toimittaja Markkinajohtaja rehuhapoissa ja Euroopan lentoasemien kiitoratojen sulatuksessa Markkinadynamiikka ja liiketoiminnan edistäjät Siirtyminen kohti kehittyviä markkinoita, harvoja maailmanlaajuisesti toimivia kilpailijoita. Tiukempi ympäristösääntely, keskittyminen energiatehokkuuteen ja kierrätykseen. Vedenhallinnan ja uusien teknologioiden merkitys kasvaa. Kromittoman parkitusaineen ja uusien muurahaishapposovellusten tarve, rehuhappomarkkinoiden laajeneminen APACalueella ja Amerikan alueella. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 17 Kemira vuonna 2012 | Strategia | Markkina- ja asiakassegmentit Paper Municipal & Industrial Oil & Mining ChemSolutions Yhteys veteen Tehokas vedenkäyttö tärkeää sellu- ja paperiteollisuudessa. Energiankulutus, tuotteen laatu, prosessien läpivietävyys ja asiakkaiden kannattavuus riippuvat vesitehokkuudesta. *Johdon arvio Luotettavaa vedenkäsittelyä kunnalliseen ja teolliseen vedenpuhdistukseen. Runsaasti vettä kuluttavien öljy- ja kaivosprosessien tiukemmat tehokkuusvaatimukset. Tehokkaampi nahan parkitusprosessi vähentää vedenkulutusta ja helpottaa vedenkäsittelyä. Vedenpuutteen, kustannusten, laadun, päästöjä koskevien tiukempien määräysten sekä muiden haasteiden kohtaaminen. Kustannuksia laskevat, vedenkäyttöä vähentävät ja tuottoa kasvattavat sovellukset. Rehun ja raaka-aineiden säilöntä laskee rehuntuotannon vedenkulutusta. Keskittyminen ympäristömääräyksiin – jätevesi ja uudelleenkäyttö. ¹ Vanhan organisaatiorakenteen mukaan. Korjatut luvut julkaistaan maaliskuussa 2013. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 18 Kemira vuonna 2012 | Strategia | Strategian terävöittäminen Strategian terävöittäminen Vuoden 2012 puolivälistä lähtien Kemira on tehnyt töitä strategian terävöittämiseksi vahvistaakseen keskittymistään veden laadun ja määrän hallintaan. Kemiran kilpailuaseman ja markkinamahdollisuuksien kartoittaminen eri segmenteissä ja tulevan strategian suunnan sekä toimeenpanojärjestelyiden ja riskien määrittäminen on aloitettu. Kemira jatkaa ensisijaisten toimien toteuttamista heti, kun tarkennettu strategia on hyväksytty. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 19 Kemira vuonna 2012 | Strategia | Investoinnit ja yritysostostrategia Investoinnit ja yritysostostrategia Kemiran tarkennetussa strategiassa määritellään tulevien investointien ja yritysostojen etenemissuunnitelma. Vuodesta 2013 alkaen Kemira kuitenkin keskittyy osakkeenomistajien arvon kasvattamiseen Fit for Growth -ohjelman kautta. Mahdollisten fuusioiden ja yritysostojen tavoitteena on vahvistaa Kemiran tuotevalikoimaa strategisesti tärkeillä alueilla. Pienempiä yritysostoja voidaan tehdä vahvemman aseman saavuttamiseksi tietyillä kohdemarkkinoilla. Suurempia yritysostoja arvioidaan vasta, kun strategian tarkentaminen on saatu päätökseen ja Fit for Growth -ohjelma on toteutettu. Kemira on laatinut pienempien fuusioiden ja yritysostojen kriteerit, joiden mukaan näiden toimenpiteiden on vahvistettava Kemiran markkina-asemaa tai kompetensseja sekä kasvatettava liikevoittoa toisena kokonaisena vuotena. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 20 Kemira vuonna 2012 | Strategia | Yritysvastuu strategisena mahdollisuutena Yritysvastuu strategisena mahdollisuutena Yritysvastuu on Kemiralle kaksitahoinen asia. Omia liiketoimintoja harjoitetaan vastuullisesti, minkä lisäksi asiakkaille luodaan arvoa veden laadun ja määrän hallintaratkaisujen kautta. Näin asiakkaat voivat optimoida veden, energian ja muiden resurssien käyttöään. Kemira näkee maailmanlaajuiset kehityssuuntaukset, kuten kasvavan huolen ympäristöstä, vedenpuutteen sekä energian, metallien ja mineraalien lisääntyvän käytön ja kasvavan kysynnän, liiketoimintansa tärkeimpinä vaikuttajina. Tämä näkemys tulee hyvin esille yhtiön strategiassa ja toiminnan keskittymisessä veden laadun ja määrän hallintaan. Nämä maailmanlaajuiset kehityssuuntaukset määrittävät Kemiran toimintakentän ja edellyttävät innovatiivisia tapoja hallita veden laatua ja määrää. Kemiran kilpailuetuna on sen laaja sovellusosaaminen runsaasti vettä kuluttavista teollisuusprosesseista sekä runsas valikoima tuotteita, jotka parantavat asiakkaiden prosesseja joko puhdistamalla vettä tai parantamalla vesi-, raaka-aine- tai energiatehokkuutta. Keskit skittyminen tyminen yritys yritysv vas astuuohjelman tuuohjelman kehit ehittämiseen tämiseen Kemiran yritysvastuuohjelman kehittäminen alkoi vuonna 2011 toteutetulla olennaisuusanalyysillä, joka toimi perustana johtoryhmän vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä hyväksymien yritysvastuutavoitteiden määrittämiselle. Tavoitteet, suorituskykyindikaattorit ja tilanne vuoden 2012 lopussa esitellään yksityiskohtaisemmin sivulla Yritysvastuutavoitteet. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 21 Kemira vuonna 2012 | Strategia | Yritysvastuu strategisena mahdollisuutena | Olennaisuusmatriisi Olennaisuusmatriisi Kemira teki vuonna 2011 ensimmäisen olennaisuusarvioinnin tunnistaakseen avainsidosryhmilleen tärkeät yritysvastuuasiat. Vuoden 2011 olennaisuusmatriisin aiheet olivat tärkeitä edelleen vuonna 2012 ja ovat sitä myös tulevina vuosina. Niitä käytettiin perustana vuoden 2012 yritysvastuutavoitteiden asettamisessa. Vuonna 2012 Kemira keskittyi sidosryhmädialogin kehittämiseen. Lue lisää olennaisuusarviointiprosessista Kemiran vuoden 2011 yritysvastuuraportista. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 22 Kemira vuonna 2012 | Strategia | Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen Kemira luo sidosryhmilleen arvoa säilyttämällä asemansa taloudellisesti vakaana ja vastuullisena yhtiönä. Vuodesta 2012 alkaen Kemira on keskittynyt osakkeenomistajien arvon kasvattamiseen Fit for Growth -ohjelman kautta. Kemira asetti myös yritysvastuutavoitteet, jotka tukevat pitkän aikavälin arvon luomista. Taloudellisen vastuun perusta on taloudellisesti vakaa yhtiö, jolla on vahva tase ja positiivinen kassavirta. Nämä tekijät mahdollistavat Kemiran strategian toteuttamisen ja tarjoavat erilaisia kasvumahdollisuuksia, mikä puolestaan auttaa luomaan arvoa eri sidosryhmille: • • • • osakkeenomistajat saavat sijoitetulle pääomalleen tuottoa korkeamman osakekurssin ja osinkojen kautta toimittajat saavat enemmän tilauksia asiakkaiden tuottavuus paranee ja työntekijät saavat reilun korvauksen. Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen ulottuu Kemiralla koko arvoketjuun työntekijä- ja toimittajasuhteiden kehittämisestä aina kestävään T&K-toimintaan keskittymiseen, jolla on tärkeä rooli orgaanisen kasvun ja kilpailijoista erottautumisen edistäjänä. Kemiralle on myös tärkeää olla hyvä yrityskansalainen ja harjoittaa liiketoimintaa aina vastuullisesti ja kestävästi. Kemira asetti vuonna 2012 näitä aiheita koskevat yritysvastuutavoitteet tukeakseen ja kehittääkseen pitkän aikavälin arvon luomista osakkeenomistajilleen. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 23 Kemira vuonna 2012 | Strategia | Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen KEMIRAN TALOUDELLINEN VAIKUTUS Milj. e 2012 2011 2312,1 2 192,0 -1736,5 -1 654,0 -340,4 -299,3 -113,8 -101,4 Verot -30,2 -37,4 Ylläpito- ja parannusinvestoinnit -75,6 -184.3 Alijäämä/ylijäämä 15,6 -84.4 Omaisuuden myyntitulot 29,5 138,7 Laajennusinvestoinnit ja yritysostot -58,5 -16,9 Pääoman takaisinmaksut -37,4 66,9 0,0 -13,2 -50,8 91,1 Tulot asiakkailta Asiakkailta saadut tulot tuotteista ja palveluista sekä rahoitustulot Ostot Suoritukset tavaran ja palveluiden toimittajille Korvaukset henkilöstölle Palkat ja henkilöstösivukulut Korvaukset sijoittajille Korot, rahoituskulut ja osingot Rahoittajille maksetut lainanlyhennykset (-) ja uudet lainanotot (+) Määräysvallattoman omistusosuuden hankinta Kassanmuutos Os Osakk akkeenomis eenomista tajan jan arv arvon on kas kasv vattaminen Heinäkuussa 2012 julkistettiin Kemiran maailmanlaajuinen Fit for Growth -uudelleenjärjestelyohjelma, jonka tavoitteena on kannattavuuden parantaminen, sisäisen toiminnan tehostaminen ja kasvun kiihdyttäminen kehittyvillä markkinoilla. Hallituksen vuonna 2008 asettamat ja syyskuussa 2010 tarkistamat liikevaihdon kasvua ja liikevoittoprosenttia koskevat tavoitteet ohjaavat Kemiran taloudellista toimintaa. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 24 Kemira vuonna 2012 | Strategia | Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen Sitoutuminen arvonluomiseen osakkeenomistajille Liikevoittopotentiaalin merkittävä parantaminen Fit for Growth -ohjelman tavoitteena on saavuttaa 10 % EBIT vuonna 2014. Uusi organisaatio vahvistaa kasvua mielenkiintoisilla toimialoilla. Kemira tähtää jatkuvaan kassavirran hallinnan parantamiseen, mikä on ensisijaisen tärkeää resurssien vapauttamiseksi. Ne voidaan tapauskohtaisesti investoida uudelleen liiketoimintaan tai jakaa osinkoina. Orgaaninen kasvu aiempaa vahvemmaksi Kemira haluaa hyödyntää nykyisiä vahvuuksiaan kehittyneillä markkinoilla. Se myös keskittyy entistä vahvemmin kehittyviin markkinoihin: tässä asiassa on jo edistytty hyvin Paper-segmentissä. Kemira haluaa myös hyödyntää erinomaista asemaansa Yhdysvaltain öljy- ja kaasumarkkinoilla ja edistää pakkauskartonkiliiketoimintaa Aasiassa. Vahva tase Kemiran rahoitusasema on tällä hetkellä hyvä. Kemiralla on merkittäviä rahavaroja, joita se voi tarvittaessa käyttää. Tämän ansiosta fuusiot ja yritysostot olisivat mahdollisia lyhyelläkin aikavälillä tasetta heikentämättä. Osingonmaksun jatkaminen Kemira keskittyy voimakkaasti osakkeenomistajien tuottoon ja yhtiön tavoitteena on maksaa vuosittain 40–60 prosenttia tilikauden voitostaan osinkona. Veden laadun ja määr määrän än hal hallin lintaan taan vaik aikut uttaminen taminen Kemiran toiminnoilla on myös välillinen taloudellinen vaikutus, sillä Kemira voi tarjota tuotteita ja konsepteja, jotka parantavat asiakkaiden vedenkäsittely- ja kierrätystapaa. Syvällinen ymmärrys teollisuusprosesseista sekä vesikemian tuotteet ja ratkaisut antavat asiakkaille mahdollisuuden parantaa vesi-, energia- ja raaka-ainetehokkuuttaan ja siten laskea tuotantokustannuksiaan. Vesiosaaminen näkyy Kemiran tarjonnassa, jolla tehostetaan teollisuustuotannossa tarvittavien resurssien käyttöä. Kemir emiran an v ver eros ostr tra ategia Kemiran pitkän aikavälin verostrategisena tavoitteena on olla vastuullinen kansalainen kaikissa maissa, joissa konsernilla on liiketoimintaa. Kemiran verokulttuurin perustana ovat konsernin arvot, hyvät liiketapaperiaatteet ja verotusta koskevat politiikat. Kemiran verotuksellisina tavoitteina on edistää konsernin strategista kehitystä ja kasvua huomioiden verolainsäädännöt, niiden tulkinnat ja niiden luomat epävarmuustekijät. Verostrategisia linjauksia sovelletaan Kemira Oyj:ssä ja kaikissa tytäryhtiöissä, joista Kemira omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia. tasapaino sekä toimia vastuullisena veronmaksajana. Kemira noudattaa tiukasti paikallisia verotuskäytäntöjä ja verolainsäädäntöjä kaikkialla, missä sillä on verorekisteröinti. Verotuksen hallinnan keskeisenä tavoitteena on kommunikoida yleiset verotukseen liittyvät periaatteet Kemirassa, jotta käytännöt ja menettelytavat verosuunnittelun, siirtohinnoittelun, veroilmoitusten ja veroraportoinnin sekä näihin liittyvien dokumentointivaatimusten osalta voidaan vakiinnuttaa mahdollisimman optimaalisen verotuksen saavuttamiseksi konsernissa. Kemira ei toimi verotuksellisista syistä OECD:n määritelmän mukaisissa veroparatiiseissa. Kemiralla on veroparatiiseissa vain sellaisia toimintoja, joita vaaditaan liiketoiminnallisista syistä, kuten raaka-aineiden hankintakanavien ja tärkeiden asiakkaiden toimipaikkojen vuoksi. Kemira soveltaa siirtohinnoittelussa markkinaehto-periaatetta OECD:n suositusten mukaisesti kaikissa konsernin sisäisissä liiketoimissa tuotteiden, palveluiden, IPR:n ja rahoituksen osalta. Siirtohinnat määritellään markkinaehtoisten siirtohinnoittelumenettelyjen mukaisesti ottaen huomioon konserniyhtiöiden toiminnot, riskit ja tuotantovälineiden ja muiden erien omistukset. Kemiran verostrategisen lähestymistavan tavoitteena on säilyttää vero-optimoinnin ja veroriskien hallinnan välinen Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 25 Kemira vuonna 2012 | Strategia | Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen VEROT ALUEITTAIN % Pohjois-Amerikka 51 Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 46 Etelä-Amerikka 2 Aasian ja Tyynenmeren alue 1 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 26 Kemira vuonna 2012 | Vastuullinen ja säännöstenmukainen liiketoiminta Vastuullinen ja säännöstenmukainen liiketoiminta Kemiran liiketapaperiaatteet muodostavat Kemiran liiketoimintatavan perustan: eettisyys sekä sovellettavien lakien ja määräysten noudattaminen koko organisaatiossa. Kemiran liiketapaperiaatteet päivitettiin joulukuussa 2012 OECD:n monikansallisille yrityksille laatimien toimintaohjeiden muututtua vuonna 2011. Periaatteiden uudistuksessa huomio kohdistettiin sellaisiin Kemiralle tärkeisiin asioihin, jotka oli tunnistettu aiempien, vuonna 2005 hyväksyttyjen liiketapaperiaatteiden käyttöönoton jälkeen. Liiketapaperiaatteiden tärkeimmät muutokset ovat: • • • viittaus Kemiran arvoihin lainmukaisuuden, yritysvastuun, tuoteturvallisuuden ja kansainvälisen liiketoiminnan painotuksen lisääminen liiketapaperiaatteet toimittajille, agenteille ja jälleenmyyjille Sen lisäksi, että Kemira itse harjoittaa liiketoimintaansa vastuullisesti, se odottaa toimittajiensa ja muiden liikekumppaneidensa noudattavan samoja korkeita toimintastandardeja. Kemira on siksi ottanut käyttöön uudet liiketapaperiaatteet liikekumppaneille, jotka on esitelty luvussa Toimitusketjun hallinta. Liik Liike etapaperiaa tapaperiaattteiden tiedo tiedotttaminen työn työnttekijöil ekijöille le Jokainen työntekijä on velvollinen noudattamaan liiketapaperiaatteita. Jokainen liiketoimintayksikkö sekä johto kaikilla tasoilla vastaavat periaatteiden tiedottamisesta ja niiden noudattamisen valvomisesta omien alaistensa keskuudessa. Uudet työntekijät tutustuvat liiketapaperiaatteisiin olennaisena osana Kemiran perehdyttämisprosessia. Liiketapaperiaatekoulutuksen tarjoaminen kaikille työntekijöille on yksi Kemiran yritysvastuutavoitteista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki työntekijät ovat ymmärtäneet liiketapaperiaatteet, Kemira järjestää koulutusta vuonna 2013 verkkokoulutusohjelman muodossa. Koulutuksen kattavuutta valvotaan maailmanlaajuisesti. Ul Ulk koinen k kumppani umppani lis lisää ää a av voin ointa ta k ke esk skus usttelua ja avoimuut oimuutta ta 1.4.2013 alkaen liiketapaperiaatteiden rikkomuksista voi ilmoittaa riippumattomalle ulkoiselle kumppanille. Tämä päätös tehtiin ilmoituskynnyksen alentamiseksi organisaatiossa ja prosessin toimivuuden parantamiseksi Kemiran eri toimipaikkojen erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Ulkoinen palveluntarjoaja raportoi Kemiran lakiasiainosastolle. Lisäksi työntekijöitä rohkaistaan keskustelemaan liiketapaperiaatteisiin liittyvistä asioista linjaesimiehensä kanssa. He voivat myös ottaa yhteyttä ulkoiseen palveluntarjoajaan tai Kemiran lakiasiainosastoon, jos heillä on kysyttävää paikallisten määräysten noudattamisesta tai mahdollisista ristiriidoista Kemiran periaatteiden ja olemassa tai valmisteilla olevan lainsäädännön välillä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 27 Kemira vuonna 2012 | Vastuullinen ja säännöstenmukainen liiketoiminta | Vaatimustenmukaisuus Kilpailulainsäädännön ja lahjonnan vastaisten periaatteiden noudattaminen Kemira on sitoutunut noudattamaan kilpailulainsäädäntöä konsernin kaikilla tasoilla eikä hyväksy minkäänlaisia kilpailulakien rikkomuksia. Liiketapaperiaatteet sisältävät myös lahjontaa koskevat kiellot. Kemira ei hyväksy minkäänlaista korruptiota eikä osallistu lahjontaan. Kemira ja sen työntekijät eivät koskaan saa tarjota, pyytää tai ottaa vastaan lahjuksia missään muodossa. Kemiralla on 1.1.2013 otettu käyttöön uusi konserninlaajuinen lahjonnanvastainen toimintaohje, joka määrittelee millaisia liikelahjoja tai vieraanvaraisuutta Kemiran työntekijät voivat tarjota tai ottaa vastaan, sekä auttaa varmistamaan että Kemira ja sen työntekijät noudattavat Kemiran liiketapaperiaatteita sekä lahjontaa ja korruptiota koskevia lakeja. Liiketapaperiaatteissa myös kielletään kaikenlainen taloudellinen tuki poliitikoille, poliittisille puolueille tai poliittisille järjestöille. Kemira osallistuu lainsäädännön kehittämiseen olemalla mukana tärkeimmissä kauppa- ja elinkeinoelämän järjestöissä. Kemiraa vastaan ei vuonna 2012 ollut käynnissä oikeustoimia tai annettu tuomioita kilpailua rajoittavaa toimintaa, kartelleja tai monopoleja koskevien kansallisten tai kansainvälisten lakien nojalla. Kemira on kuitenkin vastaajana tietyissä oikeudenkäynneissä, joissa haetaan vahingonkorvauksia kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Nämä oikeudenkäynnit on kuvailtu Kemiran tilinpäätöksessä otsikon Oikeudenkäynnit alla. Kilpailuoik Kilpailuoikeusk euskoulutus oulutus Kemiran hallitus on hyväksynyt Kemiran maailmanlaajuisesti sovellettavan kilpailuoikeuspolitiikan, josta järjestetään kattavaa, jatkuvaa ja säännöllistä koulutusta yhtiön ylimmälle johdolle ja myynnin, markkinoinnin, hankinnan ja vastaavien toimintojen avaintyöntekijöille. Vuonna 2012 koulutettiin 751 henkilöä (2011: 895). Koulutukseen osallistujien määrän vaihtelu johtuu koulutusjaksosta, joka on hieman kalenterivuotta pidempi. Sis Sisäisen äisen tarkas tarkastuk tuksen sen kysely Sisäisen tarkastuksen suunnitelma luodaan Kemiralla vuosittain. Suunnitelma perustuu relevantteihin kriteereihin, ja sen hyväksyy hallituksen tarkastusvaliokunta. Sisäiset tarkastukset toteutetaan Kemira-konsernissa hyväksytyn tarkastussuunnitelman mukaisesti. Kemiran konserniyhtiöiden ja yksiköiden sisäisten tarkastusjärjestelmien riittävyyttä ja liiketapaperiaatteisiin sitoutumista arvioidaan vuosittain globaalissa sisäisen tarkastuksen kyselyssä (Global Internal Control Survey). Kysely lähetetään Kemiran konserniyhtiöiden toimitusjohtajille ja talousjohtajille, ja vuodesta 2012 alkaen se on lähetetty myös muille johtajille. Vuonna 2012 sisäisen tarkastuksen kysely lähetettiin 193 työntekijälle (2011: 108). Kemira-konsernin tarkastusten sekä konsernin sisäisen tarkastuksen toteuttaman kyselyn tulokset osoittavat, ettei Kemira-konsernissa ollut korruptiotapauksia vuonna 2012. Yritysturvallisuus Yritysturvallisuudella tarkoitetaan Kemirassa konsernin turvallisuusasioiden kokonaisvaltaista hallintaa. Tämä vastuu kuuluu uudelle, vuonna 2012 aloittaneelle toiminnolle, jonka päätehtävä on huolehtia Kemiran liiketoimintojen eettisyydestä ja säännöstenmukaisuudesta. Käytännön yritysturvallisuustyö muodostuu ennalta ehkäisevistä toimista, joilla suojellaan Kemiran henkilöstöä, omaisuutta, tietoja, ympäristöä ja mainetta tapaturmilta, vahingoilta ja rikolliselta toiminnalta. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 28 Kemira vuonna 2012 | Paper Paper Tarjoamme vesi-intensiiviselle massa- ja paperiteollisuudelle kemikaaleja ja tuotekokonaisuuksia, jotka parantavat asiakkaiden kannattavuutta sekä vesi-, raaka-aine- ja energiatehokkuutta. Ratkaisumme tukevat kestävää kehitystä. Asiakkaa Asiakkaatt: Massa- ja paperiteollisuus Markkina-alue: Maailmanlaajuinen Tuo uotttee eett ja palv palvelut elut:: Kemialliset ratkaisut koko tuotantoprosessiin massan valmistuksesta paperin valmistukseen ja veden käsittelyyn AVAINLUVUT Milj. euroa 2012 2011 Liikevaihto 1 002,0 973,3 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 86,2 75,4 Liikevoitto 55,2 79,5 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % 8,6 7,7 Liikevoitto, % 5,5 8,2 Investoinnit 66,4 43,5 Rahavirta investointien jälkeen ilman korkoja ja veroja 30,6 90,9 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 29 Kemira vuonna 2012 | Paper | Paper-katsaus Paper Paper-segmentin kannattavuus jatkoi kasvuaan koko vuoden liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ollessa 8,6 % (7,7 % vuonna 2011). Segmentin liikevaihto kasvoi 5 prosenttia 1 miljardiin euroon, pois lukien Kemiran vuoden 2011 lopussa tapahtuneen Pohjois-Amerikan vetyperoksidiliiketoiminnan myynnin liikevaihtovaikutus. Pakkaus- ja pehmopaperi-asiakassegmenteissä kasvu oli vuonna 2012 yli 10 %. Paper-segmentissä vuosi oli hyvä, vaikka vaikeitakin päätöksiä on jouduttu tekemään. Raaka-ainekustannusten ennakoimattomat vaihtelut eivät aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia. Öljyhinnat, jotka usein ohjaavat raakaainekustannuksia, pysyivät korkealla mutta vakaalla tasolla. Ka Katse tse ttehokk ehokkuut uuteen een Fit for Growth -uudelleenjärjestelyohjelma on merkittävä tekijä segmentin kannattavuuden parantamisessa tästä eteenpäin. Ohjelman kokonaissäästötavoite on 60 miljoonaa euroa, josta Paper-segmentin osuus on noin kolmannes. Organisaatiota on uudistettu, ja toiminnan tehokkuuden varmistaminen on valitettavasti edellyttänyt henkilöstövähennyksiä. Suurin organisaatioon liittyvä muutos on siirtyminen asiakassegmenteistä (massa, kirjoitus- ja painopaperit sekä pakkaus- ja pehmopaperit) alueellisiksi liiketoimintayksiköiksi (RBU): Aasian ja Tyynenmeren alue, Etelä-Amerikka, PohjoisAmerikka sekä Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA). Vaikka asiakassegmenteillä on edelleen tärkeä rooli, uusi malli antaa Paper-segmentille selkeämmän tulosvastuun segmentin kokonaistason alapuolella. Tavoit oittteena kanna kannattta tav va kas kasvu vu Kannattava kasvu ja organisaation kehittäminen ovat edelleen Paper-segmentin strategiset tavoitteet, ja ne ovat Kemirakonsernin linjan mukaisia. On tärkeää painottaa, että segmentin kohdemarkkinoita eivät ole ainoastaan kehittyvät markkinat. Paper-segmentti keskittyy myös kehittyneisiin markkinoihin, missä suuri osa sen liiketoiminnasta tapahtuu. Segmentin kohdemarkkinoita ovat siis kaikki ne alueet, joilla sellu- ja paperiteollisuus on merkittävää. Näitä alueita ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia, erityisesti Kiina. Sellun osalta myös Etelä-Amerikka on merkittävä alue, ja tämän vuoksi Uruguayn vetyperoksidikapasiteettia laajennetaan. Tarjonnan laa laajen jentaminen taminen Kemira ilmoitti vuonna 2012 laajentavansa vetyperoksidikapasiteettiaan Fray Bentosissa, Uruguayssa vuoden 2013 puoliväliin mennessä. Myös Nanjingin paperikemikaalitehtaan työt etenevät Kiinassa. Projekti on nyt ennakkomyyntivaiheessa, ja tavoitteena on rakentaa markkinat ennen koetuotannon alkua vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Paper-segmentti on myös laajentanut sovellustarjontaansa EteläAmerikassa. Tarjontaan on lisätty harkittuja sovelluksia koko vuoden ajan, ja laajennus jatkuu tulevaisuudessa. Kiinassa segmentti on vahvistanut markkina-asemaansa Nanjingin tehtaan käynnistystä odotellessa. Segmentti kehitti myös edelleen pehmopaperikemikaalitarjontaansa ja lanseerasi ensimmäiset tuotteet Pohjois-Amerikassa. Ne ovat olleet menestys, ja tuotteita ollaan lanseeraamassa myös Kiinassa, Indonesiassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Paper-segmentissä yritysvastuu merkitsee veden, energian ja raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä asiakkaiden prosesseissa. Esimerkiksi Kemiran Fennobondilla saavutetaan tuottoetua, joka mahdollistaa 5–10 % kevyemmän lopputuotteen. Kemikaalit auttavat myös asiakasta optimoimaan raaka-aineiden käyttöä, kuten kuidun kulutusta. Kuitu on vaihtoehtoihin, kuten muoviin, verrattuna erittäin kestävä tapa kehittää teollisuustuotteita. Paperiteollisuus on näin ollen hyvässä asemassa kestävien ratkaisujen tarjoamiseksi asiakkaille ja loppukäyttäjille. Pakkausvalmistajat pyrkivät kasvavassa määrin valmistamaan yhä kevyempiä tuotteita resurssien käytön minimoimiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Paper-segmentti voi tukea näitä tavoitteita tarjoamalla kuivalujuuskemikaaleja kevyempiin materiaaleihin. Kehityssuuntaus on selkeästi voimistunut vuoden 2012 aikana. Tule ulev vaisuuden haas haasttee eett Vuonna 2013 toteutetaan lisää Fit for Growth -ohjelman kannattavuusparannuksia, joilla tuetaan segmentin keskittymistä kannattavaan kasvuun. Kemiran Nanjingin tuotantolaitoksen avaaminen vaikuttaa merkittävästi Paper-segmentin liiketoimintaan tulevina vuosina. Tämän lisäksi työtä jatketaan tarjonnan kehittämiseksi, tutkimuksen kaupallistamiseksi ja tuotevalikoiman laajentamiseksi eri alueille. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 30 Kemira vuonna 2012 | Paper | Case: KemFlite - lisää ajettavuutta ja laatua ilman saostumia Case Sujuv Sujuvampaa ampaa paperin paperintuo tuotan tanttoa Pr Prose osesssios siosaamis aamista ta ja so sov vel ellus lustteknologiaa Kemira KemFlite – lisää ajettavuutta ja laatua ilman saostumia Kemira KemFlite on paperin- ja kartonginvalmistusprosessissa esiintyvien haitallisten anionisten ja hydrofobisten partikkeleiden hallintaan kehitetty konsepti, joka estää tahmaavien partikkeleiden saostumisen paperi- ja kartonkikoneilla. Aiemmin näitä haitallisia partikkeleita on ollut vaikea mitata ja hallita. Laboratorio- ja kenttätutkimukset ovat osoittaneet, että hydrofobiset partikkelit ja erityisesti partikkelikoon kasvu – agglomeroituminen – johtaa usein saostumien muodostumiseen ja vaikuttaa siten paperikoneen ajettavuuteen ja lopputuotteen laatuun. KemFlite-konseptin avulla partikkeleiden määrää ja kokoa voidaan mitata ja hallita ennen kuin ne muodostavat suurempia agglomeraatteja ja saostumia. KemFlite-konseptissa yhdistyvät Kemiran vahva paperinvalmistusosaaminen, laaja valikoima saostumanestotuotteita ja tehokkaat uudet analyysi- ja monitorointilaitteet kuten Kemira Flyto. Näiden ansiosta Kemira voi tarjota asiakkailleen räätälöityjä ratkaisuja saostumien hallintaan. Kemira Flyto on ainutlaatuinen mittalaite, jolla määritetään eri prosessipisteistä otettujen näytteiden partikkelikokoa, määrää ja hydrofobisuutta. Sen avulla voidaan tunnistaa prosessin ongelmakohdat ja kehittää räätälöity saostumanesto-ohjelma prosessin hydrofobisten ainesosien hallintaan. Märänpään prosessiin liitettävä Kemira AutoFlite on puolestaan partikkeleiden online-seurantaan kehitetty laite, jonka tuottamat reaaliaikaiset tiedot takaavat nopean reagoinnin prosessihäiriöihin jo ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia Monenlaisia asiakase asiakasetuja tuja Paperinvalmistajat hyötyvät KemFlite-konseptista monin eri tavoin. Konseptin räätälöidyt ratkaisut auttavat parantamaan prosessitehokkuutta vähentämällä ratakatkoja ja lopputuotteen vikamääriä. Konseptin avulla on myös mahdollista vähentää paperikemikaalien kulutusta, tehostaa massatärkin toimintaa ja vähentää sulfaattisellun osuutta paperissa. Vedenkäyttö-, tuotanto- ja raaka-ainetehokkuuden paraneminen tuo asiakkaalle merkittäviä kustannussäästöjä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 31 Kemira vuonna 2012 | Paper | Case: FennoClean PFA - uudenlaista mikrobien torjuntaa pehmopaperikoneella Case Kestä täv vää mikr mikrobiologian obiologian hal hallin lintaa taa FennoClean PFA – uudenlaista mikrobien torjuntaa pehmopaperikoneilla Pehmopaperiteollisuutta ohjaavat yhä vahvemmin ympäristö- ja yritysvastuutavoitteet. Siitä huolimatta useimmat tehtaat edelleen käyttävät koneiden puhtaana pitämiseen aktiiviseen klooriin perustuvia kemikaaleja, joista osa voi olla haitallisia ympäristölle ja paperikoneille. Vuonna 2011 Kemira esitteli FennoClean PFA:n, uuden teknologian pehmopaperikoneiden mikrobien torjuntaan. FennoClean PFA –ohjelman tehoaine on muurahaishapon peroksidijohdannainen, joka tuhoaa mikrobeja. Muurahaishapon ja vetyperoksidin oikeasta yhdistelmästä syntyy erittäin tehokas desinfiointiaine. FennoClean PFA on kloorivapaa hapettava biosidiohjelma, jonka teho perustuu uuteen aktiiviaineeseen, permuurahaishappoon. Muurahaishappo ja vetyperoksidi ovat merkittävästi vaarattomampia kuin perinteiset biosidit. Lisäksi permuurahaishappo on täysin biologisesti hajoava ja halogeeniton, eikä siitä vapaudu ympäristöön haitallisia AOX-yhdisteitä. Hy Hygieenisempi gieenisempi lopputuo lopputuotte FennoClean PFA:ta käytetään tällä hetkellä useissa ensikuitupohjaisissa pehmopaperitehtaissa ympäri Eurooppaa, ja tulokset ovat vaikuttavia. FennoClean PFA on korroosioturvallinen ja ympäristöystävällinen tuote, joka pitää paperikoneen puhtaana ja lopputuotteen hygieenisenä. FennoClean PFA:n tärkeä etu onkin lopputuotteen puhtaus, sillä osa pehmopaperin ostajista vaatii todistuksen siitä, että tuotteessa ei ole biosidijäämiä. Tulevaisuudessa tämä on kestävien ja ympäristöystävällisten kuluttajatuotteiden valmistajille entistä tärkeämpää. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 32 Kemira vuonna 2012 | Paper | Case: Pienempi hiilijalanjälki Kemira FennoBondin avulla Case Ympäris Ympäristtöasia öasiatt edis edistä täv vät k ke evy vyen en pakkauskart pakkauskartongin ongin v valmis almistus tusta ta Pienempi hiilijalanjälki Kemira FennoBondin avulla Kuitupohjaiset tuotteet muodostavat suurimman osuuden maailman pakkausmateriaaleista, ja niiden perässä tulevat muovi, metalli ja lasi. Pakkausmateriaalien kysyntää lisäävät kasvavan väestön tarpeet, teollisuuden kasvu, demografiset ja elämäntyyliin liittyvät kehityssuuntaukset sekä terveys- ja turvallisuusnäkökohdat. Laajempi tietoisuus ympäristöasioista on myös alkanut vaikuttaa pakkausalaan, mikä näkyy lakisääteisinä vaatimuksina vähentää ja kierrättää pakkausmateriaaleja. Pahvinvalmistajat vastaavat haasteisiin kehittämällä entistä kevyempiä tuotteita. Kevyemmän pakkauskartongin ympäristövaikutus on pienempi, koska pakkausmateriaalia tarvitaan vähemmän, kuljetuskustannukset pienenevät, jätettä syntyy vähemmän ja raaka-aineiden kulutus laskee. Kevy vyempi empi tuo tuotte, par parempi empi lujuus Kevyiden tuotteiden valmistuksen haasteena on säilyttää tärkeät ominaisuudet, kuten lujuus, vahvuus ja taivutettavuus, kun tuotteen painoa pienennetään. Kemira on pyrkinyt vastaamaan näihin haasteisiin kehittämällä vahvuutta ja lujuutta parantavia kemikaaleja, joista on asiakkaalle monenlaista hyötyä. Kemira FennoBond -vahvistusainetta kokeiltiin asiakaskäytössä paremman taivutuslujuuden saavuttamiseksi kartonkia taitettaessa. Päällikerroksiin lisättiin Kemira FennoBondia, mikä paransi taivutuslujuutta 10 prosenttia ja mahdollisti kevyemmän kartongin valmistamisen. Kaiken kaikkiaan vahvistusaine paransi asiakkaan tuottoa ja lopputuotteen laatua, laski merkittävästi raaka-aineiden kulutusta sekä pienensi hiilijalanjälkeä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 33 Kemira vuonna 2012 | Municipal & Industrial Municipal & Industrial Tarjoamme vedenkäsittelykemikaaleja sekä kunnalliseen että teolliseen vedenpuhdistukseen. Vahvuuksiamme ovat korkeatasoinen sovellusosaaminen sekä laaja valikoima vedenkäsittelykemikaaleja, joita toimitamme luotettavasti asiakkaillemme. Asiakkaa Asiakkaatt: Yhdyskunnat ja teollisuus Markkina-alue arkkina-alue: Maailmanlaajuinen Tuo uotttee eett ja palv palvelut elut: Vedenpuhdistus ja -käsittely sekä lietteenkäsittely AVAINLUVUT Milj. euroa 2012 2011 Liikevaihto 686,6 664,7 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 42,3 46,9 Liikevoitto -8,5 43,7 6,2 7,1 Liikevoitto, % -1,2 6,6 Investoinnit 35,2 28,8 Rahavirta investointien jälkeen ilman korkoja ja veroja 23,3 41,9 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 34 Kemira vuonna 2012 | Municipal & Industrial | Municipal & Industrial -katsaus Municipal & Industrial Municipal & Industrial -segmentin liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli vuonna 2012 6,2 %. Pääasiallisena tavoitteena oli parantaa kannattavuutta tuotantoverkoston optimoinnilla, organisaation ja toimintojen virtaviivaistamisella sekä tehokkuuden lisäämisellä asiakassegmentoinnin avulla. Segmentti jatkaa flokkausaineiden ja epäorgaanisten saostusaineiden liiketoimintaansa hyvän ja vakaan asemansa kautta tekemällä valittuja investointeja esimerkiksi tuotantolaitosten rakentamiseen Espanjassa ja Saksassa. Vuonna 2012 segmentti keskittyi kannattavuuden parantamiseen. Kannattavuutta on pyritty lisäämään toimintojen virtaviivaistamisella, kustannusleikkauksilla sekä kasvukeskeisillä T&K-toimilla. Täsmäso äsmäsov vel elluk lukse sett tarjoa tarjoav vat maailmanlaa maailmanlaajuise juisessti merkit merkittä täv vät markkina markkinatt Segmentti on sitoutunut edistämään edelleen tärkeimpien T&Kohjelmien kaupallistamista. Vuoden 2012 aikana kehitettiin membraaniteknologia-, biokaasu-, käymis- ja bioetanolisovelluksia sekä edettiin hyvin kaupallistamisen suhteen. M&I on tuonut markkinoille esimerkiksi KemGuard antiskalantti -tuoteportfolion kalvosovelluksille sekä Biogas Digestion Product (BDP) -konseptin biokaasuteollisuudelle. Näillä kehittämisalueilla on yksi yhteinen, ratkaisevan tärkeä ominaisuus: ne ovat täsmäsovelluksia, joiden maailmanlaajuinen markkinapotentiaali on merkittävä. Segmentissä on myös aloitettu tuotekehitysprojekti, jonka tavoitteena on edistää tuoteryhmien erottautumista erityisesti polymeerituoteryhmän kohdalla. Uudet polymeerituotteet lanseerataan vuoden 2013 aikana. Raaka- ja jätevesisovellukset ovat yhä ensisijaisen tärkeitä niin kunnallisille kuin teollisille asiakkaille, joten vedenkäsittelyn pitkän aikavälin näkymät ovat vakaat. Yleinen kysyntä jatkaa kasvuaan veden perustarpeen ja vesialan tiukempien määräysten ansiosta. Kemikaalien kysyntää ovat lisänneet pääasiassa kunnallisen jätevedenkäsittelyn fosforinpoistovaatimukset. Virta Virtaviiv viivais aistaminen taminen ja a av vain ainttoimipaikk oimipaikkoihin oihin keskit skittyminen tyminen Segmentissä käynnistettiin Fit for Growth uudelleenjärjestelyohjelma, joka pitää sisällään toisaalta uudelleenorganisoitumista ja toisaalta tuotannon jalanjäljen järkeistämistä. Uudelleenorganisoitumisessa on kyse rakenteen yksinkertaistamisesta ja virtaviivaistamisesta sekä alueellisten liiketoimintayksiköiden voimaannuttamisesta. Tuotannon jalanjäljen järkeistämisessä on kyse tuotantoverkoston konsolidoinnista sekä kilpailukyvyn kasvattamiseen tähtäävistä valituista investoinneista. Kemiralla on yli 40 saostusainetehdasta, joista yli 20 % on päätetty sulkea keskityttäessä pitkän aikavälin avaintoimipaikkojen kehittämiseen. Tavoitteena on minimoida tuotanto- ja logistiikkakustannukset jalanjäljen optimoinnin kautta. Investoinnit vahvistavat myös yhtiön vahvaa asemaa saostusainemarkkinoilla. Kehitys a av vainmarkkinoil ainmarkkinoilla la Municipal & Industrial vahvisti resurssejaan merkittävästi Aasian ja Tyynenmeren alueella, erityisesti Kiinassa, ja on lokalisoimassa tuotehankintaansa kasvun tavoittelemiseksi kehittyvillä markkinoilla. Segmentti on valinnut Aasian ja Tyynenmeren alueen kehittämisalueeksi erityisesti nopeasti kasvavalla uusien vedenkäsittelyteknologioiden, kuten membraanien, saralla. Kemiran Nanjingin tehdas voi auttaa tässä, kun se avataan Kiinassa vuonna 2013. Segmentti pyrkii kasvuun uudistamalla tuoteryhmäänsä sekä lisäämällä näkyvyyttä ja tuotetarjontaansa uusien vedenkäsittelyteknologioiden alueella erityisesti kehittyneillä markkinoilla. Yritys Yritysv vas astuu tuu käytännös käytännösssä Municipal & Industrial -segmentissä pyritään kemian avulla parantamaan asiakkaiden teknologioiden ja prosessien energiatehokkuutta. Euroopassa, missä energiahinnat ovat jatkuvassa nousussa, kunnallisten asiakkaiden kannattaa valmistaa energiaa lietteestä. Biokaasun T&K-projekti pyrkii vastaamaan juuri tähän asiakastarpeeseen. Membraanisovellustarjonnalla pyritään myös parantamaan energiatehokkuutta. Bioetanoli- ja käymisprojektien pääasiallisena tavoitteena on lopputuotteen parantaminen. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 35 Kemira vuonna 2012 | Municipal & Industrial | Municipal & Industrial -katsaus Sivutuotteiden (yleensä toisen teollisuudenalan jätevirran) hyödyntäminen Kemiran epäorgaanisten saostusaineiden perustuotannossa osoittaa, että Municipal & Industrial segmentti on sitoutunut raaka-aineiden kestävään käsittelyyn. Tästä osoituksena ovat myös T&K-hankkeet uusien tuotteiden kehittämiseksi biohajoavista raaka-aineista. Saostusaineiden tuotannossa 60 prosenttia raaka-aineista tulee sivutuotteista. Kemiran permuurahaishappo (PFA) on myös hyvä esimerkki. Se on biohajoava jäteveden, veden tai lietteen puhdistusratkaisu, jonka sivutuotteena syntyy vain hiilidioksidia ja vettä. Segmen Segmentin tin tule tulev vat ttoime oimett Municipal & Industrial -segmentti jatkaa vuonna 2013 rakenteensa yksinkertaistamista ja virtaviivaistamista sekä myyntikanaviensa ja jälleenmyyntikumppanuuksiensa kehittämistä voidakseen paremmin saavuttaa pienet asiakkaat, joiden kulutustarpeet ovat pienemmät. Segmentti keskittyy myös kannattavuusparannuksiin ja nopeuttaa tuotetarjontansa sovelluspohjaista uudistamista. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 36 Kemira vuonna 2012 | Municipal & Industrial | Case: Menestyksekäs yhteistyö jatkuu Lapinlahdella Case Jä Jätteveden palv palvelusopimus elusopimus uusit uusittiin tiin Menestyksekäs yhteistyö jatkuu Lapinlahdella Kemira Operon Oy ja Lapinlahden Vesi Oy ovat sopineet Suoniemen jätevedenkäsittelylaitoksen ja pumppausasemien palvelusopimuksen jatkamisesta seuraavan 6,5 vuoden ajan. Kemira Operon tarjoaa sekä kunnallisia että teollisia vedenkäsittelypalveluja. Jätevedenkäsittelylaitosten toiminnan ulkoistamisen etuna on palvelujen tehokas tuotanto sekä ennen kaikkea ihmisten ja ympäristön turvallisuus. "Yhteistyön alettua vuonna 2007 käsittelylaitoksen ja pumppausasemien ympäristöriskit ovat pienentyneet huomattavasti. Tämä vähentää myös pistelähteiden saastumista Onkivedellä", kertoo Kemira Operonin toimitusjohtaja Tapio Korttilalli. Korttilalli painottaa myös, että yhteistyöstä hyötyvät kaikki osallistujat. "Korkealaatuinen sertifioitu toiminta on palkitsevaa niin asiakkaalle kuin palveluntarjoajalle." Uudis Uudisttettu sopimus tuo huipputulok huipputuloksia sia Uusi palvelusopimus laajenee koskemaan myös Varpaisjärven jätevedenkäsittelylaitosta ja pumppausasemia. Lisäksi se kattaa Lahdenperän vesiosuuskunnan runkoviemärin pumppausaseman operoinnin ja kunnossapidon. Kahden jätevedenkäsittelylaitoksen ja noin 70 pumppausaseman operoinnin sisältävän sopimuksen arvo on noin miljoona euroa vuodessa. "Olemme tyytyväisiä erinomaisen yhteistyökumppanin kanssa solmimaamme sopimukseen", sanoo Lapinlahden kunnanjohtaja Marko Korhonen. Yhteistyön aikana laitosta on uudistettu ja pumppausasemien luotettavuutta parannettu. Laitoksen puhdistustulokset ovat huippuluokkaa: sen typenpoistokapasiteetti on yli 95 %, mikä on Suomen korkeimpia. Valion tehtaan merkittävän jätevesikuormituksen vuoksi Suoniemen käsittelylaitos on paljon suurempi kuin kunnalliset käsittelylaitokset yleensä. "Pienen kunnan vesilaitos pääsee hyödyntämään Kemiran asiantuntemusta suurien laitosten haasteista", Korttilalli sanoo. "Lapinlahden Vesi Oy:n johto voi nyt keskittyä asiakaspalveluun ja verkostojen rakentamiseen. Nukkuakin voi rauhallisin mielin, kun jätevedenkäsittely on ammattilaisten käsissä." Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 37 Kemira vuonna 2012 | Municipal & Industrial | Case: NSR: Biokaasun tuotannon kasvattaminen kestävästi Case Biokaasu v vas astaa taa uusiutuv uusiutuvan an ener energian gian kys kysyn yntään tään NSR: Biokaasun tuotannon kasvattaminen kestävästi Etelä-Ruotsissa toimiva jätteiden kierrätykseen erikoistunut NSR on maan johtavia biokaasuntuottajia. Edistyksellinen yritys on tullut tunnetuksi uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen keskittyvästä kestävästä vedenhallinnasta. NSR:n biokaasutehtaan täyskiertoon perustuvassa prosessissa lähtöaineesta saadaan biokaasua, ja jäljelle jäävä mädätysjäännös käytetään biolannoitteena paikallisilla maatiloilla. Menettely auttaa minimoimaan maantäyttöön päätyvän jätteen määrän. NSR:n Helsingborgin biokaasutehtaalla käsitellään vuosittain 70 000 tonnia orgaanista lähtöainetta, ja tehtaan tavoitteena on tuottaa neljä miljoonaa kuutiometriä jalostettua kaasua vuonna 2012. NSR:n pitkän aikavälin tavoitteet ovat korkeammalla. Yritys aikoo kasvattaa jalostetun kaasun tuotannon neljästä kahdeksaan miljoonaan kuutiometriin, mikä tarkoittaa biokaasutehtaan kapasiteetin kaksinkertaistamista. BDP BDP-t -tekniikka ekniikka kas kasv vattaa or orgaanis gaanista ta kuormitus uormitusta ta Jous Jousta tav vampi ja v vakaampi akaampi pr prose osesssi BDP BDP-käsit -käsitttelyn a avul vulla la NSR:n tutkijan Irene Bohnin mukaan oikean ratkaisun kriteerit ovat selkeät. "Tavoitteenamme on resurssien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ympäristön kannalta parhaalla tavalla." NSR on jo tehostanut Helsingborgin biokaasutuotantoa Kemiran BDP (Biogas digestion Product) -tekniikalla toteutetulla mädätyskäsittelyllä. Kemiran BDP-tekniikka perustuu raudan, suolahapon ja hivenaineiden yhteisvaikutukseen, joka lisää biokaasutuotantoa. Tämän käsittelyn avulla NSR on kasvattanut orgaanista kuormitusta noin 33 prosenttia ja lisännyt biokaasutuotantoaan merkittävästi. BDP-käsittely vakauttaa biokaasun tuotantoprosessin ja poistaa monia aikaisempia ongelmia. "Ennen BDP 825 -tuotteen käyttöönottoa haihtuvat rasvahapot tekivät prosessista epävakaan", sanoo Irene Bohn. "BDP-käsittelyn jälkeen haihtuvien rasvahappojen määrä laski ja pystyimme nostamaan orgaanisen kiintoaineen määrää tehostaen samalla biokaasutuotantoamme." NSR:n prosessi-insinööri Marcus Möller huomauttaa, että käsittely on myös lisännyt merkittävästi joustavuutta. "Prosessi ei reagoi yhtä herkästi muutoksiin ja mahdollisiin häiriöihin. Koko tuotantolinja on vakaampi sallien vaihteluja ja muutoksia entistä huomattavasti paremmin." Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 38 Kemira vuonna 2012 | Oil & Mining Oil & Mining Tarjoamme innovatiivisia kemiallisia erotus- ja prosessiratkaisuja öljy- ja kaivosteollisuudelle, jossa vesi on keskeinen tekijä. Hyödyntämällä osaamistamme asiakkaat voivat parantaa tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan. Asiakkaa Asiakkaatt: Öljy- ja kaivosteollisuus Markkina-alue arkkina-alue: Maailmanlaajuinen Tuo uotttee eett: Öljy- ja kaivosteollisuuden tuotteet sekä räätälöity valmistus AVAINLUVUT Milj. euroa 2012 2011 Liikevaihto 321,1 335,7 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 37,3 36,2 Liikevoitto 30,2 34,9 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % 11,6 10,8 9,4 10,4 Investoinnit 15,9 9,6 Rahavirta investointien jälkeen ilman korkoja ja veroja 21,6 28,7 Liikevoitto, % Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 39 Kemira vuonna 2012 | Oil & Mining | Oil & Mining -katsaus Oil & Mining Oil & Mining -segmentissä vuosi 2012 osoittautui haastavaksi maailmanlaajuisen kysynnän laskiessa. Segmentin kannattavuus kuitenkin parani 11,6 prosenttiin vuodesta 2011 (vuoden 2011 liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 10,8 %), mikä asettaa segmentin hyviin asemiin seuraavaa kasvuaaltoa varten. Segmentti jatkoi strategiansa hiomista ja tarkentamista keskittymällä kahteen erilliseen kasvumahdollisuuteen: itse asiakasteollisuudenaloihin ja vedenkäyttöön näillä teollisuudenaloilla. Kilpailukykyinen ja ttehokas ehokas or organis ganisaa aatio tio Oil & Mining -segmentin kannattavuus on pysynyt suhteellisen korkealla tasolla, joten Kemiran Fit for Growth -ohjelman pääasiallisena etuna segmentissä on kilpailukykyinen ja tehokas globaali organisaatio. Oil & Mining -segmentin uusi organisaatio on yksinkertainen, yrittäjähenkinen ja valtuutettu toimimaan, mikä tuo segmenttiin nopeutta ja joustavuutta. Segmentti pystyy näin keskittymään kannattavan kasvun strategiaansa. Segmentin strategiana on edelleen keskittyä harvinaisten öljylähteiden ja heikentyvien malmilaatujen sovelluksiin tarjoamalla asiakkaille uusimpia innovaatioita heidän haasteisiinsa vastaamiseksi. Kemiran T&K-projektilaboratorion avaaminen Kanadan Albertaan toukokuussa osoitti, että Kemira on sitoutunut tarjoamaan veden uudelleenkäytön ja hallinnan ratkaisuja kohdeasiakkailleen, kuten öljyhiekan valmistajille. Uusi toimipaikka tukee myös yhtiön alueellista kasvua epätavallisten öljy- ja kaasulähteiden markkinoilla. Oil & Mining -segmentin vahvuuksia globaalissa kilpailussa on vesialan osaaminen yhdistettynä ratkaisuihin ja tuotteisiin, jotka ovat räätälöity asiakkaan ainutlaatuisiin prosesseihin. Segmentin kannalta mainitsemisen arvoiset markkina-alueet vuonna 2012 olivat Lähi-itä, Afrikka ja Etelä-Amerikka. Tekninen os osaaminen aaminen Yksi Oil & Mining -segmentin tärkeimpiä saavutuksia vuonna 2012 oli sen asiakasteollisuudenaloilta kasvavassa määrin saama tunnustus teknisestä osaamisesta. Segmentin tekninen johtajuus näkyy esimerkiksi yli 10 patenttihakemuksessa, yli 40 teknisessä artikkelissa sekä yli 20 kaupallista menestystä esittelevässä tapaustutkimuksessa. Esimerkiksi liuskekaasun tuotannossa kitkan vähentäjäaine KemFlow A-4251 ja AMA-324-biosidi vähentävät kitkaa, alentavat pumppauskustannuksia, pienentävät tuotantoannosta sekä tuovat kustannussäästöjä. Pienempi annos kitkan vähentäjäaine KemFlow'ta ja parempi ympäristöprofiili pienentävät myös asiakkaan ympäristöjalanjälkeä. Yksi osoitus teknisestä osaamisesta ovat myös yhdessä asiakkaiden kanssa toteutetut lukuisat tapaustutkimukset, jotka vahvistavat segmentin mainetta asiakkaiden tarpeet kohtaavien, menestyksekkäiden sovellusten tarjoajana. Edellä mainitut seikat selkeästi osoittavat, että Oil & Mining -segmentti on omistautunut asiakkailleen ja että sen markkinoille tarjoamat ratkaisut ovat laadukkaita. Tule ulev vaisuus Oil & Mining -segmentti pyrkii lähitulevaisuudessa palaamaan kasvun tielle Kiinan ja muiden globaalien talouksien alkaessa elpyä. Pitkällä aikavälillä segmentin tavoitteena on jatkaa kasvun tavoittelemista kehittyvillä markkinoilla, erityisesti Lähi-idässä, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Kemira haluaa olla tunnustettu vesikemian johtaja öljy- ja kaivosalalla. Kaksi tärkeää pitkän aikavälin strategian tavoitetta on jo saavutettu. Kemira on allekirjoittanut Mitsui Chemicals Inc:n kanssa sopimuksen tiettyjen maantieteellisten alueiden akryyliamidin tuotantoteknologiasta. Myös kaksi vuotta kestänyt kolmen toimipaikan kapasiteettilaajennus on saatu päätökseen Pohjois-Amerikassa, mikä on nostanut tuotantokapasiteettia 60 prosenttia. Toimet vahvistavat Kemiran polymeerituoteryhmää koko maailmassa. Polymeerit ovat olennainen osa Kemiran vesiteknologiatarjontaa, ja niillä on merkittävä rooli yleistyvissä öljy- ja kaivossovelluksissa, kuten veden uudelleenkäytössä, jätevedenkäsittelyssä, reologianhallinnassa ja liuskekaasun vesisärötyksessä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 40 Kemira vuonna 2012 | Oil & Mining | Case: Jäteveden tehokasta käsittelyä nikkelijalostamossa Case Puut Puuttteel eellinen linen v vedenkäsit edenkäsitttely uhkasi nikk nikkelin elin tuo tuotan tanttoa Jäteveden tehokasta käsittelyä nikkelijalostamossa Vedenkäsittelyongelmien kanssa painiskelevassa nikkelijalostamossa hyödynnettiin Kemiran vesikemia- ja vedenkäsittelyosaamista. Jalostamo pyysi avaintoimittajaansa Kemiraa tutkimaan ja kehittämään vaihtoehtoisia vedenkäsittelymenetelmiä lainsäädännöllisten vaatimusten täyttämiseksi. Nikkelijalostamon perinteinen vedenkäsittelymenetelmä oli osoittautunut tehottomaksi. Prosessissa kaikki jätevesi kerättiin yhteen keskussakeuttimeen, johon lisättiin erotteluprosessia edistävää kationista flokkausainetta. Tuotantomäärien kasvaessa myös jäteveden määrä kasvoi ylittäen jalostamon käsittelykapasiteetin. Jos kiintoaineiden määrä ylivuodossa ylittää tietyn arvon, tulisi tuotantoa joko laskea tai se pitäisi keskeyttää kokonaan. Tämä johtaisi jalostamossa merkittäviin taloudellisiin tappioihin. Kiin Kiinttoaineiden tason pitäminen vaa aatimus timusttenmukaisena tuo tuotan tanttomäärien kas kasv vae aesssa Kemira arvioi koko vedenkäsittelyprosessin ja tutki anionisten ja nonionisten polymeerien toimivuutta kationisen flokkausaineen korvikkeena. Sovellustestaus osoitti, että Kemiran anioniset ja nonioniset Superfloc-polymeerit saivat aikaan huomattavasti paremman erottelutuloksen kuin kationinen tuote. Uusien polymeerien käyttöönoton jälkeen jätevedenkäsittelyn kokonaiskapasiteetti on kasvanut. Nikkelin tuotantomäärä on noussut sen vaikuttamatta kuitenkaan kielteisesti vedenkäsittelyprosessiin, ja samalla kiintoaineiden taso on pysynyt vaatimustenmukaisena. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 41 Kemira vuonna 2012 | Oil & Mining | Case: O&M-segmentin biosidimenestys Case Biosidit suo suojaa jaav vat öl öljyläh jylähtteitä bakt bakteer eereilta eilta Oil & Mining -segmentin biosidimenestys Öljy- tai kaasusäiliöön voi päästä bakteereja monien öljykenttäprosessien, kuten porauksen, vesisärötyksen, vedenruiskutuksen ja pakkaajan porauksen kautta. Kaikkia prosesseja yhdistää vesi. Veden ohjaaminen esiintymään voi aiheuttaa mikrobiologisen pilaantumisen. Hallitsematon bakteerikasvusto ja siitä aiheutuva pilaantuminen voivat johtaa biofilmikasvuston muodostumiseen ja sulfidin syntymiseen, mikä puolestaan voi aiheuttaa mikrobiologista korroosiota (MIC), öljyn ja kaasun hapatusta sekä tuotantotappioita. Kaikki edellä mainitut yhdessä tuottavat öljyteollisuudelle miljardien eurojen tappiot vuodessa. Mikrobiologiseen pilaantumiseen liittyvien ongelmien lieventäminen edellyttää biosidiratkaisua sellaisissa tapauksissa, joissa öljy- ja kaasuesiintymään syötetään vettä. Laajojen esiintymien ansiosta liuskeöljyn ja -kaasun tuotanto kasvaa. Tarvittavan kaasuja öljytuotannon varmistaminen liuske-esiintymässä edellyttää vesisärötystä. Se onnistuu syöttämällä tuotantoalueelle suuria määriä vettä erittäin korkealla paineella ja säröttämällä kiveä. Kun kiveen ruiskutetaan vettä, tarvitaan biosideja suojaamaan esiintymää mikrobiologiselta kasvustolta ja veden mahdollisesti aiheuttamalta pilaantumiselta. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 42 Kemira vuonna 2012 | Oil & Mining | Case: O&M-segmentin biosidimenestys Tavoit oittteena k ke estä täv vä ja kus ustannus tannusttehokas rra atkaisu Lukuisat julkiset ja hallinnolliset sidosryhmät painostavat öljyn- ja kaasuntuottajia uudelleenkäyttämään ja kierrättämään vesisärötystoiminnan vettä. Jotkin epätavalliset kaasuesiintymät sijaitsevat alueilla, joilla ei ole saatavilla pintavettä vesisärötystoimintoihin. Yhteistyön tekeminen tuottajien kanssa ja sellaisten ratkaisujen tarjoaminen, jotka lisäävät veden kierrätyskykyä ja suolaisen palautusveden käyttöä, tukevat pyrkimystä alentaa luonnollisten vesivarojen tarvetta ja näin pienentävät öljyn- ja kaasuntuottajien ekologista jalanjälkeä. Kemiran haasteena oli kasvattaa Marcellus-liuskealueella toimivan yrityksen tuotantoa, ja se räätälöi kitkan vähentäjäaineen korkean vesisärötystehon saavuttamiseksi. Kemiran tavoitteena oli kehittää kitkan vähentäjäaine, joka täyttäisi johdonmukaisesti suorituskykyvaatimukset erittäin suolaisissa palautusvesissä ja joka toimisi yhdessä esiintymiä bakteerikasvustolta ja pilaantumiselta suojaavan biosidin kanssa. Optimaalisen vesisärötystehon saavuttamiseksi ja asiakkaan kokonaiskäyttökustannusten laskemiseksi oli tärkeää eliminoida kitkan vähentäjäaineeen ja biosidin väliset yhteensopimattomuudet. Kemioiden yhdis yhdisttelmä Kitkan vähentäjäaineen KemFlow A-4251 ja biosidin AMA®-324 yhdistelmä tarjosi paremman kitkan vähennystehon verrattuna pelkkään kitkan vähentäjäaineeseen. Kitkan vähennysteho maksimoitiin tuotanto- ja palautusvesissä sekä tyypillisessä suolavedessä, mikä alentaa makean pintaveden tarvetta. AMA-324-biosidi tarjosi erinomaisen pitkäkestoisen suojan bakteerikasvustoilta vesisärötyksessä käytetylle vedelle. Yhdessä nämä tuotteet mahdollistavat erinomaisen suorituskyvyn ilman yhteensopimattomuuksia, joita on esiintynyt muissa kitkan vähentäjäaineiden ja biosidien yhdistelmissä. Tämä varmistaa jatkuvan laadun ja tuotantolaitteiden tehon maksimoinnin. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 43 Kemira vuonna 2012 | Oil & Mining | Case: Kitkan vähentäjäaine KemFlow tehostaa vesisärötystä Case Haas Haastte: T Tarjo arjota ta kitkan vähen ähentäjäaine täjäaine,, joka täyt täyttää tää tiukimma tiukimmatkin tkin tehokk ehokkuus uusv vaa aatimuk timukse sett Kitkan vähentäjäaine KemFlow tehostaa vesisärötystä Särötyksen tehokkuus tiiviissä kaasuesiintymissä vaikuttaa merkittävästi kaasulähteen tuotantovauhtiin. Kitkan vähentäjäaineet auttavat tehostamaan vesisärötystä, mutta kemian on toimittava monenlaisissa prosesseissa, joiden vedenlaatu vaihtelee. Suolaisen palautusveden käyttömahdollisuus vähentäisi muiden vesilähteiden, kuten makean veden, tarvetta, jos kitkan vähentäjäaineen tehokkuutta voitaisiin parantaa erittäin suolaisen veden kohdalla. Särötyksessä käytettävät nesteet eivät myöskään saa kontaminoida lähdettä bakteereilla, jotka aiheuttavat mikrobikasvustoa, joka puolestaan voi johtaa mikrobiologiseen korroosioon, tuotantotappioihin sekä lähteen hapattumiseen biogeenisen vetysulfidin (H2S) vuoksi. Monet särötyssovelluksissa käytettävät biosidit ovat tehokkaita ja lyhytkäyttöisiä tuotteita, mutta särötysnesteiden kanssa ruiskutettavien pitkäkestoisten säilöntäbiosidien käyttö auttaa varmistamaan tuotannon jatkuvan laadun sekä estää mikrobikasvuston, mikrobiologisen korroosion ja biogeenisen vetysulfidin muodostumista. Tarvittiin siis tuote, joka vähentää kitkaa ja täyttää tehokkuusvaatimukset myös erittäin suolaisen veden kohdalla. Ratkaisun piti myös toimia hyvin biosidin kanssa, joka takaa pitkäkestoisen säilönnän säiliössä. Kitkan v vähen ähentäjäaine täjäaine K KemF emFlo low w A-4251 ja AMA AMA--324 -biosidi tarjosiv tarjosiva at par parempaa empaa ttehoa ehoa Kemiran kitkan vähentäjäaine KemFlow A-4251 toimi kilpailevia tuotteita tehokkaammin erittäin suolaisen veden kohdalla. Asiakkaan etuja olivat alhaisempi pintapaine, alhaisemmat tehovaatimukset sekä pienempi annos, mikä alentaa ohjelman kokonaiskustannuksia. AMA-324-biosidin käyttö kitkan vähentäjäaineen KemFlow A-4251 kanssa toi synergiaetuja ja vähensi kitkaa tehokkaammin, laski inversioaikaa sekä tehosti kaasuntuotannon säilöntää. Lisäksi pienempi annos KemFlow A-4251 -ainetta alensi makean veden tarvetta ja pienensi näin kitkan vähentäjäainepaketin ympäristövaikutusta. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 44 Kemira vuonna 2012 | Chemsolutions ChemSolutions Tarjoamme kemikaaleja rehuteollisuuteen, maatiloille, pesuaine- ja kemianteollisuuteen. Sovellusosaamisemme avulla voimme parantaa asiakkaittemme kannattavuutta ja tuotteiden laatua. Asiakkaa Asiakkaatt: Rehuteollisuus, maatilat, nahka-, pesuaine- ja kemianteollisuus Markkina-alue: Globaali Tuo uotttee eett ja palv palvelut elut: Muurahaishappo, natrium perkarbonaatti, nahan parkitusaineet ja orgaanisiin happoihin perustuvat tuotteet. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 45 Kemira vuonna 2012 | Chemsolutions | ChemSolutions-katsaus ChemSolutions ChemSolutionsille vuosi 2012 oli myönteisen kehityksen vuosi, jonka aikana strategia selkiintyi ja kannattavasta kasvusta oli yhä enemmän merkkejä. Markkinat kasvoivat vahvasti erityisesti kehittyvillä markkinoilla ja APAC-alueella. ChemSolutionsin strategisena tehtävänä on edelleen arvon maksimointi, ja segmentti keskittyy selkeästi kannattavuuteen ja rahavirran luomiseen. ChemSolutions-segmentissä erityisesti muurahaishappojen kysyntä kasvoi voimakkaasti kemianteollisuudessa ja lääketeollisuudessa. Toinen, erityisesti vuoden toisella neljänneksellä esille tullut kehityssuuntaus oli raaka-ainehintojen nopea nousu. kilpailuetu, ja sitä kehitetään tulevaisuudessa muiden asiakasmenestysten kanssa, korostaen segmentin osaamista ja jatkojalostussovellusten markkinoita. Tuo uottteiden sekä omien pr prose osesssien par paran antaminen taminen Yksi elintarviketeollisuuden leipomotuotteiden säilöntäaineisiin liittyvä haaste oli raaka-ainehintojen ja käyttökustannusten vaihteluista johtuva kilpailijoiden aseman vahvistuminen PohjoisAmerikassa. Tämä on ollut voimistuva kehityssuuntaus viime vuosina, mutta erityisesti vuonna 2012. ChemSolutions lanseerasi tänä vuonna nahan värjäysaine Tanfor T:n, joka on saanut asiakkailta erittäin myönteistä palautetta. Tämä vaaraton aine on suunniteltu tehostamaan värjäystä kestävästi, ja se on vastaus markkinoiden vaatimuksiin koostumuksen, prosessin, värjäyslaadun ja ympäristötoiminnan näkökulmasta. Kemira keskittyy strategiansa mukaisesti veden laadun ja määrän hallintaan ja osana tätä strategiaa ilmoitti myyvänsä elintarvike- ja lääkeliiketoimintansa sekä asetaattipohjaisten kemikaalien liiketoiminnan Niacetille (Niagara Falls, USA) joulukuussa 2012. Kauppaan sisältyy myös Tielin tehdas Alankomaissa. Kestävä kehitys on työn alla myös segmentin omissa toiminnoissa. ChemSolutionsin suurimman Oulun tuotantoyksikön tehokkuuskampanjan tavoitteena on laskea muurahaishapon tuotannon energiankulutusta. Tulevien investointien tavoitteet liittyvät sekä tehokkuuteen että energiankulutukseen. Muut uutok oksia sia par parempaan empaan Tule ulev vaisuus Kemiran Fit for Growth -uudelleenjärjestelyohjelmalla oli merkittäviä vaikutuksia segmentissä, mikä näkyi vahvimmin suurimmassa tuotantolaitoksessa Oulussa. Tuotantolaitoksen tehokkuus tutkittiin tarkkaan tehokkuuden, työmenetelmien ja tulevaisuuteen suuntautumisen näkökannoilta. Tulosten pohjalta ryhdyttiin vuoden viimeisellä neljänneksellä toimenpiteisiin, jotka jatkuvat vuonna 2013. Joissakin tapauksissa on ollut kyse vähennyksistä, minkä lisäksi tuotevalikoimaan on tehty merkittäviä parannuksia. Tuotevalikoimaparannukset pitävät sisällään päätöksiä, joiden tavoitteena on kehittää ChemSolutionsin kilpailukykyä. Talouskehitys ja sen vaikutukset ovat tähän asti olleet ChemSolutions-segmentissä suotuisia, eikä maailmanlaajuisella taantumalla ole ollut merkittävää vaikutusta ChemSolutionsiin. Globaalit kehityssuuntaukset vaikuttavat kuitenkin myös nahkaja tekstiiliteollisuuteen, ja sitä kautta vaikutukset voivat näkyä kielteisesti koko segmentin liiketoiminnassa. Toinen mahdollinen huolenaihe on tärkeimpien raaka-aineiden nopea kallistuminen. Arviointi- ja parannusprosessin sekä Tielin tehtaan ja siihen liittyvien liiketoimintojen myynnin myötä ChemSolutionsin strateginen suuntaus on nyt selkeämpi. Muurahaishappopohjaisella liiketoiminnalla on erityinen Fit for Growth -ohjelman täytäntöönpano jatkuu ChemSolutionssegmentissä vuonna 2013, mikä auttaa optimoimaan organisaatiota ja hyödyntämään sen etuja. Oulussa seuraavan kahden vuoden aikana toteutettavien tehokkuusparannusten myötä ChemSolutionsin todellista potentiaalia päästään hyödyntämään. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 46 Kemira vuonna 2012 | Chemsolutions | Case: Nahan värjäystä ympäristöä kunnioittaen Case Värjäämäl ärjäämällä lä ssaadaan aadaan k ke estä täviä viä nahka nahkatuo tuottteita Ympäris Ympäristtö- ja nahk nahkuriys uriystä täv väl ällinen linen Tan anffor T Nahan värjäystä ympäristöä kunnioittaen Nahka on monella tapaa lyömätön materiaali esimerkiksi vaatteiden, kenkien, verhoilumateriaalien ja autonistuinten valmistuksessa. Tärkeä osa nahan valmistusta on värjäysprosessi, joka tekee nahasta kestävämmän. Se vakauttaa nahan sisäisen rakenteen ja estää luonnonproteiineja hajoamasta ajan myötä. Nahan värjäys on runsaasti vettä kuluttava teollisuudenala. Kiinteä jäte, jätevedet ja jätevedenkäsittelystä syntyvä liete ovat haasteita teollisuudenalalla, joka toimii yhä kiristyvien ympäristön päästövaatimusten puitteissa. Jätevedenkäsittelystä ja kiinteän jätteen hävittämisestä voi aiheutua nahkureille hyvin korkeita kustannuksia. Kemira ChemSolutionsin Tielin toimipaikka Alankomaissa on yhdessä Espoon T&Kkeskuksen kanssa kehittänyt uuden tuotteen, joka haastaa perinteiset mineraalivärjäysmenetelmät. Kemiran Tanfor T:tä voidaan pitää vallankumouksellisena tuotteena alallansa. Sen ympäristöedut ja kustannustehokkuus ovat vertaansa vailla. Tanfor T:tä voidaan käyttää kaikenlaisissa sovelluksissa, kuten autoteollisuudessa sekä verhoilumateriaalien, vaatteiden ja kenkien valmistuksessa. Tuote perustuu luonnosta löytyvien alumiinin ja piin sekä ihmisille ja ympäristölle täysin turvallisten orgaanisten happojen yhdistelmään. Sen komponentit ovat osittain biologisesti hajoavia sekä ympäristölle haitattomia, ja niitä käytetään esimerkiksi jätevedenkäsittelyssä ja kotitalouden pesuaineissa. Mikä tärkeintä, Tanfor T:ssä ei ole käytetty kromia, aldehydejä eikä orgaanisia liuottimia, jotka aiheuttavat nahkureille kalliita sivuvaikutuksia. Vettä on helpompi käsitellä, ja samalla kiinteän ja nestemäisen jätteen määrä vähenee. Nahkurit voivat ottaa Tanfor T:n käyttöön ilman suurempia prosessimuutoksia. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 47 Kemira vuonna 2012 | Chemsolutions | Case: Nahan värjäystä ympäristöä kunnioittaen Ekologinen tuo tuotan tantto ja laadukas suunnit suunnitttelu Tanfor T:ssä on monia muitakin etuja. Tanfor T:llä värjätty nahka on erityisen vaaleaa kromivärjättyyn wet blue -nahkaan verrattuna, minkä ansiosta sitä on helpompi värjätä jopa hyvin kirkkailla väreillä. Lisäksi värien ja muiden prosessikemikaalien korkea käyttöaste laskee kustannuksia. Nämä ominaisuudet huomattiin myös lokakuussa Bolognan nahkamessuilla, missä tuote lanseerattiin ja missä se sai paljon myönteistä palautetta asiakkailta. Kirkkaat värit ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeitä myös tunnetulle kenkäsuunnittelijalle Minna Parikalle, joka suunnitteli Kemiralle mallikengät ja -laukut Tanfor T:tä käyttäen. "Kestävyys- ja ympäristöarvot ovat yhä tärkeämpiä kenkäteollisuudessa, ja nahkakenkien valmistus ympäristöystävällisesti voi olla haastavaa", Parikka sanoo. Suunnittelijana hänelle on tärkeää saada markkinoille uusia, ekologisemmin tuotettuja nahkoja, joissa kirkkaat värit säilyvät. "Kuluttajat, ja minä suunnittelijana, olemme tietoisia ekologisista arvoista ja haluamme vaalia niitä." Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 48 Kemira vuonna 2012 | Chemsolutions | Case: KemiSile 2000 - Oikean säilöntäaineen löytäminen Case Laa Laaja ja rrehuns ehunsäilön äilöntäos täosaaminen aaminen KemiSile 2000 Plus – Oikean säilöntämenetelmän valinta Kemiran asiantuntemus rehunsäilönnässä ja asema orgaanisten happojen johtavana valmistajana tunnetaan hyvin ympäri Eurooppaa. Kemiran AIV® ja KemiSile -tuotteilla voi tehokkaasti minimoida rehun pilaantumisen sekä ravintoainetappiot maito- ja lihakarjatiloilla. Tuotteiden perustana on muurahaishappo. Kun yksi Ison-Britannian johtavista rehualan yrityksistä, AB Agri, etsi tehokasta rehunsäilöntämenetelmää, se kääntyi Kemiran puoleen. AB Agrin tytäryritys KW Trident markkinoi teollisuuden sivutuotteisiin pohjautuvia rehuja paikallisille maitotiloille. Vuonna 2012 se aloitti Vivergo Fuelsin bioetanolituotannon sivutuotteina syntyvien liemirehujen markkinoinnin. Kemira ja KW Trident tekivät yhteistyötä oikean säilöntämenetelmän löytämiseksi näille rehukomponenteille. Rää Räätälöidyt tälöidyt rra atkaisut takaa takaav vat parhaan lopputulok lopputuloksen sen Kemira testasi ensin laboratoriokokeissa useita eri säilöntäaineita vuonna 2011. Tämän jälkeen tehtiin kokeita käytännön oloissa Englannissa vuoden 2012 alussa. Saatujen koetulosten perusteella sopivaksi säilöntämenetelmäksi Vivergolle valittiin KemiSile 2000 Plus, jonka toimitukset alkoivat kesällä 2012. "Paras säilöntämenetelmä löytyy testaamalla ja analysoimalla jokainen tapaus erikseen, koska rehukomponentit ja tuotantoprosessit ovat erilaisia", kertoo Harry Slagter, Kemiran Application Specialist (Feed). Kemiran rehunsäilöntäratkaisut varmistavat eläimille korkealaatuisen rehun sekä tilojen kustannustehokkaan tuotannon ja hyvän taloudellisen tuloksen. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 49 Kemira vuonna 2012 | Tutkimus ja tuotekehitys | T&K-katsaus Tutkimus & kehitys Kemiran T&K-toiminnon päätavoitteena vuonna 2012 oli jatkaa tuotevalikoiman uudistamista ja uusia tuotelanseerauksia öljy- ja kaasualalla sekä tarjota ratkaisuja teolliseen veden laadun ja määrän hallintaan. Yksi Kemiran T&K-toiminnon kohokohdista vuonna 2012 oli öljyja kaasusovelluksiin erikoistuneen laboratorion avaaminen Albertaan Kanadaan. Yhteistyön helpottamiseksi laitos sijaitsee Albertan yliopiston läheisyydessä. Se on myös lähellä Kemiran asiakkaita, mikä helpottaa uusien tuotteiden testausta asiakassovelluksissa. Kemiran T&K-toiminto on ensisijaisen tärkeä orgaanisen kasvun ja erottautumisen edistäjä. Kemiran liikevaihto uusista tuotteista ja sovelluksista vuonna 2012 oli 106 miljoonaa euroa. Vuoden aikana lanseerattiin uusia tuotteita, kuten saostumanestoaineita, kitkan vähentäjäaineita ja biosideja, jotka kaikki tehostavat veden- ja energiankäyttöä. Uudet tuotelanseeraukset edistävät Kemiran asiakkaiden prosessien tehokkuutta ja kestävyyttä sekä parantavat kannattavuutta. Fit for Growth -ohjelman myötä organisaatio on järjestetty uudelleen, mikä parantaa segmenttien välistä yhteistyötä. Tuotevalikoima on tarkistettu, ja lisäresursseja on ohjattu potentiaalisimpiin innovaatioihin. Uudelleenjärjestelyssä on painotettu jokaisen tutkimuskeskuksen roolia, joka koostuu paikallisesta velvollisuudesta tukea alueen yrityksiä ja globaalista velvollisuudesta laajentaa verkostoa keskittymällä määriteltyihin painopistealueisiin. SWEE WEETin Tin onnis onnistumise tumisett Kemiran nelivuotinen, vuonna 2010 käynnistetty T&K-ohjelma SWEET edistyy hyvin suurimman osan projekteista ollessa kehitysvaiheessa ja menossa kohti pilotointia. Monet projekteista saadaan päätökseen vuoden 2013 loppuun tai vuoden 2014 puoliväliin mennessä. Nykyiset SWEET-projektit, kuten uudet öljyja kaasuteollisuuden kemiat, liuskekaasu, bioetanoli ja biomassa, ovat nyt käynnissä kaikissa Kemiran T&K-keskuksissa Espoossa, Atlantassa, Shanghaissa ja Sao Paulossa, joka on Kemiran uusin lisäys verkostoon. Hyvä esimerkki SWEET-ohjelman tuloksista on Kemiran lanseeraama kuivalujuuskemia pehmopaperi- ja kartonkisovelluksiin. Tavoitteena on auttaa asiakkaita säästämään raaka-aineissa sekä parantaa vahvuutta materiaalin painon laskiessa. Lopputuote tuottaa kustannus- ja energiasäästöjä koko toimitusketjulle. Vuonna 2012 SWEET-ohjelmaan liitettyjä pilottiprojekteja olivat membraanipilotti Intiassa ja suolanpoistopilotti Kiinassa. Lisäksi Kemira on investoinut uusiin siirrettäviin suolanpoistopilotteihin, jotka voidaan kuljettaa asiakkaan tehtaan lähellä olevaan toimipaikkaan ja testata todellisissa työskentelyoloissa asiakkaan prosesseissa ja sovelluksissa. Eri alueilla on tällä hetkellä yhteensä kahdeksan tällaista pilot-laitteistoa. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 50 Kemira vuonna 2012 | Tutkimus ja tuotekehitys | T&K-katsaus Inno Innov vatiivinen ja k ke estä täv vä Kemiran sitoutuminen yritysvastuuseen näkyy T&K-toiminnassa kahdella tavalla: yrityksen lähestymistavassa raaka-aineisiin ja tehokkuuteen sen tuottamissa kemikaaleissa sekä tavassa, jolla se auttaa asiakkaitaan parantamaan näiden prosessien vesi- ja energiatehokuutta. Esimerkkejä viimeisestä ovat lietteen kuivatuksen biomassaratkaisut, jotka mahdollistavat lietteen käytön energiantuotannossa. Väestön kasvaessa nopeasti Aasiassa tällaisten sovellusten merkitys kasvaa entisestään. Sovelluksia kehitetäänkin edelleen prosessitehokkuuden parantamiseksi ja soveltamisalan laajentamiseksi, esimerkiksi sisällyttämällä niihin ravinteiden talteenotto. Kemira määritti vuonna 2012 uusien tuotteiden kehittämiselle yritysvastuutavoitteen, joka katsotaan tulevissa yritysvastuumittauksissa olennaiseksi osaksi kaikkia uusia tuotteita. Kemiran uusien tuotteiden kehittämisprosessiin osallistuvat T&K-toiminnon lisäksi myös myynti, tuotehallinta, tuotanto ja markkinointi. Tämä on ollut osa SWEET-ohjelmaa sen käynnistämisestä lähtien, mutta sitä parannetaan jatkuvasti ottamalla mukaan uusia näkökulmia ja osallistujatahoja. Työhön osallistuvat myös ulkoiset kumppanit, ja Kemira tekeekin yhteistyötä niin asiakkaiden, tutkimuslaitosten kuin pk-yritysten kanssa. Tule ulev vaisuus Kemiran T&K-toiminnon pääasiallisena tavoitteena on varmistaa, että tuotevalikoima mahdollistaa erottautumisen kilpailijoista. Tämä saavutetaan tekemällä tiivistä yhteistyötä kautta linjan sekä tuottamalla uusia ideoita markkinoilta, kehittyvistä tekniikoista ja tutkimuskumppaneilta. Kemiran lyhyen aikavälin tavoitteena on vahvistaa T&Kkeskustensa osaamista kehittämällä niitä eteenpäin niiden globaalien vastuualueiden liittämiseksi yrityksen ainutlaatuisiksi vahvuuksiksi. Kemiran immateriaalioikeuksien salkku on vahva, ja sillä on 330 patenttiperhettä ja 1 350 patenttia. Portfoliota on järjestelmällisesti uudistettu (tällä hetkellä 40 % on valmiina), ja työ jatkuu vuonna 2013. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 51 Kemira vuonna 2012 | Tutkimus ja tuotekehitys | Uusien tuotteiden kehittämisprosessi (NPD) Uusien tuotteiden kehittämisprosessi (NPD) Uusien tuotteiden kehittämisprosessin tavoitteena on parantaa projektin onnistumisastetta ja varmistaa projektien strateginen merkitys. Se toimii myös työkaluna, joka auttaa hallitsemaan projektien teknisiä ja markkinariskejä sekä ohjaamaan järjestelmällistä päätöksentekoa. NPD-prosessi (New Product Development) process) on ensisijaisesti liiketoimintaprosessi, joka edellyttää sitoutumista koko organisaatiolta. NPD-prosessin työvirta alkaa asiakkaan tarpeista tai markkinaideasta ja etenee viidessä vaiheessa, joista viimeisenä on kaupallistaminen. Uuden tuotteen on täytettävä jokaisen vaiheen kaikki kriteerit voidakseen päästä seuraavaan vaiheeseen. Näin taataan korkea laatu ja tuotteen olennaisuus liiketoiminnan kannalta. tarkoituksena on kehittää asiakkaille entistä kestävämpiä tuotteita ja sovelluksia. Tavoitteena on, että yritysvastuu- ja turvallisuusasiat otetaan huomioon kaikissa uusien tuotteiden kehittämisprojekteissa vuoden 2014 loppuun mennessä. Jo nyt turvallisuusasiat otetaan huomioon uusien tuotteiden kehittämisprosessin alkuvaiheessa. Tuoteturvallisuustarkastelu pitää sisällään lainsäädäntökatselmukset ja hyväksynnät, vaatimustenmukaisuuskartoituksen sekä riskien arvioinnin. Yritysvastuutarkastelussa uusia tuotteita vertaillaan viitetuotteisiin tai nykyisiin ratkaisuihin niin Kemiran kuin asiakkaan näkökulmasta. T&K-projektien yritysvastuutarkastelu kattaa myös uusien tuotteiden taloudellisen arvon, energia- ja raaka-ainetehokkuuden sekä EHSQ-riskit. Yritys Yritysv vas astuu tuu NPD NPD-pr -prose osesssis sisssa Kemira on määritellyt vuonna 2012 uusien tuotteiden kehittämistä koskevan yritysvastuutavoitteen, jonka Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 52 Kemira vuonna 2012 | Tutkimus ja tuotekehitys | Case: Kemira Flyto pitää paperikoneen liikkeessä Case Paperin laa laatu tu ja k kus ustannus tannustten hal hallin linta ta Kemira Flyto pitää paperikoneen liikkeessä Kemira on kehittänyt laajan valikoiman kemiallisten ja mikrobiologisten saostumien hallintaratkaisuja, jotka auttavat paperinvalmistajia maksimoimaan tuottavuuden ja kustannusten hallinnan. Yksi asiakkaiden paperinvalmistusprosessin näytteiden analysointitekniikka on Kemira Flyto, joka havaitsee haitallisen kasautumisen. Liman, kivettymien, pihkan ja tahmoaineiden hallitsematon kasautuminen voi aiheuttaa häiriöitä paperinvalmistusprosessiin ja johtaa tuotannonkeskeytyksiin ja paperivikoihin. Nope Nopea a ja in infforma ormatiivinen tiivinen ongelmanr ongelmanra atkaisu-t tkaisu-tekniikka ekniikka Flyt lyto o-os -osaaminen aaminen le leviää viää maailmanlaa maailmanlaajuise juisessti Kemira Flyto -menetelmä on joissain tapauksissa auttanut havaitsemaan sellaisia paperikoneen ongelmia, joita ei havaita perinteisillä mittauksilla. Kemiralla on pitkä kokemus menetelmän käytöstä, joten se voi tulkita tuloksia nopeasti ja kattavasti, mikä nopeuttaa ratkaisun löytymistä. Kemira Flyton olennainen osa Kemira Kemflite konseptia, jossa yhdistyvät asiakasprosessiosaaminen, laaja tuotevalikoima ja uudet prosessinseurantatyökalut räätälöityjen ratkaisujen kehittämiseksi paperiteollisuudelle. Kemiralla on tällä hetkellä ympäri maailmaa kahdeksan Flyto-yksikköä, joista yksi on siirrettävä. Lenita Lindberg Kemiran Espoon tutkimuskeskuksesta kehuu Kemira Flyton vastaanottoa. "Kemira Flyton kysyntä ja käyttö ovat lisääntyneet jatkuvasti vuosien varrella, ja Flytomatic-ohjelmiston valmistuminen tänä vuonna on helpottanut tuotteen hyödyntämistä entisestään", Lindberg pohtii. Flytomatic on ohjelma, joka helpottaa Flytotietojen tulkintaa ja yhtenäistää niiden raportointia. Vuonna 2012 tuotteen kehittämisessä on keskitytty tiedon siirtämiseen eri toimipaikkoihin, kuten Shanghain tutkimuskeskukseen, Kuusankosken sovelluslaboratorioon ja Helsingborgin laboratorioon. Samalla on otettu käyttöön siirrettävä Flyto, mikä laajentaa analyysimenetelmän maailmanlaajuisia käyttömahdollisuuksia. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 53 Kemira vuonna 2012 | Tutkimus ja tuotekehitys | Case: Puhtaamman ja tehokkaamman biokaasutuotannon ratkaisut Case Biokaasu on moniulo moniulottteinen uusiutuv uusiutuva a ener energianlähde gianlähde Puhtaamman ja tehokkaamman biokaasutuotannon ratkaisut Kiinnostus biokaasua kohtaan lisääntyy jatkuvasti, ja myös sen tuotanto EU:ssa kasvaa. Biokaasun edut ovat vakuuttavia. Se on uusiutuva energianlähde, jota syntyy jätteenkäsittelyssä ja lisäksi se luo työllisyyttä uusien biokaasutehtaiden muodossa. Nykyään biokaasutuotannossa voidaan hyödyntää entistä enemmän uudenlaisia orgaanisia jätteitä, kuten teurastamojätettä, lannoitetta ja kompostoitavaa kotitalousjätettä. Kemira on tehnyt yhteistyötä monien kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa, ja kerännyt suuren määrän tietoa biokaasutuotantoprosessin parantamiseksi. Kemiran biokaasuohjelman tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää prosessin ympäristövaikutuksia. Tuo uotannon tannon kas kasv vattaminen kestä täv väs ästi ti Kemiran biokaasun mädätystuote BDP on vastaus biokaasutuotannon kasvutarpeisiin. Mikrobien toimintaa tehostamalla orgaanisen lähtöaineen kuormitusta voidaan kasvattaa. Tämän tuloksena syntyy enemmän ja puhtaampaa biokaasua. Uusiutuvan kaasun lisäksi biokaasuprosessissa syntyy ravinnerikasta lietettä, jota kutsutaan mädätysjäännökseksi. Baltic Sea Action Groupille antamassaan sitoumuksessa Kemira on lupautunut palauttamaan jätevesilietteen ravinteet luonnon kiertokulkuun sekä kehittämään turvallisia ratkaisuja ravinteiden kierrättämiseksi viljanviljelyyn ilman rehevöittävää vaikutusta. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 54 Kemira vuonna 2012 | Tutkimus ja tuotekehitys | Case: Puhtaamman ja tehokkaamman biokaasutuotannon ratkaisut Ra Ratkaisuja tkaisuja mädä mädätys tysjäännök jäännöksen sen kuiv uiva atuk tukseen seen ja jä jättevedenkäsit edenkäsitttelyyn Biokaasuprosessissa mädätysjäännöksen käsittely voi aiheuttaa päänsärkyä kunnallisissa vedenkäsittelylaitoksissa. Koska mädätysjäännös sisältää hyödyllisiä ravinteita ja muuta orgaanista ainetta, voidaan sitä käyttää biolannoitteena. Kiintoaineen ja nesteen erotus, joka on tärkeä osa Kemiran osaamista, mahdollistaa ravinteiden talteenoton ja kierrättämisen biolannoitteeksi. Prosessin sivutuotteena syntyvä jätevesi on yleensä huonolaatuista, mikä kasvattaa kunnallisten jätevedenkäsittelylaitosten kuormitusta ravinteiden ja orgaanisen aineen osalta. Kemira on kehittänyt erilaisia tekniikoita jätevedestä erotettujen kiintoaineiden vähentämiseksi sekä veden viemäröimiseksi siten, ettei ravinteita vapaudu vesistöihin. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 55 Kemira vuonna 2012 | Toimitusketjun hallinta Toimitusketjun hallinta Kemiran toimitusketjun yritysvastuuseen liittyvät tärkeimmät saavutukset vuonna 2012 olivat uudet liiketapaperiaatteet liikekumppaneille sekä aktiivisemman toimittajien suorituskyvyn hallintaohjelman kehittäminen. Molemmat on tarkoitus saada aktiiviseen käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Kemiran toimittajasuhteiden hallinta pitää sisällään suorituskyvyn mittaamisen ja kehittämisen, riskienhallinnan sekä vähimmäisvaatimusten asettamisen kaikille liikekumppaneille. Uude Uudett liik liike etapaperiaa tapaperiaatttee eett liik liikek ekumppaneil umppaneille le Kemira on sitoutunut eettiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan liiketapaperiaatteidensa vaatimusten mukaisesti. Kemira odottaa liikekumppaneidensa noudattavan samoja standardeja. Tämän varmistamiseksi Kemira laati vuonna 2012 liiketapaperiaatteet liikekumppaneille. Kemira toimii vain luotettavien liikekumppaneiden kanssa, jotka ottavat ympäristön ja ihmiset huomioon. Kemira odottaa liikekumppaneidensa: • • • harjoittavan liiketoimintaa rehellisesti noudattavan ihmisoikeuksia ja tarjoavan sopivat työolot suojelevan ympäristöä. Edellä mainitut vaatimukset sisällytetään kaikkiin uusiin sopimuksiin, jotka Kemira allekirjoittaa liikekumppaneidensa kanssa lokakuusta 2012 alkaen. Liik Liike etapaperiaa tapaperiaattteiden e esit sittteleminen liik liikek ekumppaneil umppaneille le Toimitusketjun hallinta (SCM) vastaa liikekumppaneiden liiketapaperiaatteiden käyttöönotosta. Toimittajien kanssa yhteyksissä olevat neuvottelevat hankintapäälliköt ovat käyneet liiketapaperiaatekoulutuksen, ja heidän vastuullaan on keskustella näistä periaatteista järjestelmällisesti liikekumppaneiden kanssa. Kemiran uusi sopimustietokanta seuraa liiketapaperiaatteiden hyväksyntää ja valvoo, ovatko liikekumppanit hyväksyneet tarvittavat periaatteet. Mahdollisten väärinkäytösten tai alhaisen suorituskyvyn kohdalla Kemira on valmis tekemään yhteistyötä liikekumppaneiden kanssa ja auttamaan heitä parantamaan toimintaansa riippuen siitä, mihin osa-alueeseen liittyvästä ja kuinka vakavasta tilanteesta on kyse. Ihmisoik hmisoikeuk euksien sien k kunnioit unnioittaminen taminen Kaikki tärkeimmät toimittajat, joiden osuus Kemiran vuosihankinnoista on yli 40 prosenttia, ovat allekirjoittaneet sopimuksen ihmisoikeusarvioinnista. Sopimus velvoittaa toimittajat työvoiman oikeudenmukaiseen ja tasavertaiseen kohteluun sekä vaatii kiinnittämään erityistä huomiota siihen, ettei missään toiminnoissa käytetä lapsityövoimaa. Uusien toimittajien vähimmäisvaatimustenmukaisuus tutkitaan. Tarkastuksessa varmistetaan, että toimittajat noudattavat sovellettavaa lainsäädäntöä, Kemiran liiketapaperiaatteita sekä Kemiran liiketapaperiaatteita liikekumppaneille. Lisäksi arvioidaan riskit. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 56 Kemira vuonna 2012 | Toimitusketjun hallinta Vuonna 2012 ei ollut yhtään tapausta, jossa merkittävän toimittajan tai liikekumppanin sopimus olisi hylätty tai olisi ryhdytty muihin toimenpiteisiin ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä. Toimit oimitta tajien jien suorituskyvyn hal hallin linta ta Kemiran tavoitteena on ottaa vuoden 2013 loppuun mennessä käyttöön aktiivinen toimittajien suorituskyvyn hallintaohjelma osana toimittajasuhteiden järjestelmällisemmän hallinnan kehittämistä. Tämä yhdessä uusien liikekumppaneille laadittujen liiketapaperiaatteiden kanssa on yksi vuonna 2012 asetetuista konsernitason yritysvastuutavoitteista. Toimittajien suorituskyvyn hallintatavoitteen saavuttamiseksi Kemira on ottanut käyttöön säännölliset keskustelut hankintapäälliköiden ja toimittajien välillä. Keskustelujen aikana käsitellään muun muassa toimittajien suorituskykyä valvontatietojen ja toimittajavertailun perusteella sekä mahdollisia parannuskohtia. Käsitellyt asiat sekä sovitut ja toteutetut toimet löytyvät tietokannasta, mikä edistää Kemiran toimittajasuhteiden järjestelmällistä kehittämistä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 57 Kemira vuonna 2012 | Toimitusketjun hallinta | Toimitusketjun ympäristövaikutukset Toimitusketjun ympäristövaikutukset Kemiran alihankkijoiden ja logistiikkapalvelukumppaneiden kuljetuksen sekä raaka-aineiden tuotannon ympäristövaikutukset ovat yhä merkittävämpiä. Logistiikkaa optimoimalla vaikutusta voidaan pienentää. Kemira kannustaa logistiikkapalvelukumppaneitaan käyttämään vähintään Euro 4 standardin mukaista kalustoa, ja tavoitteena on siirtyä Euro 5 standardiin 1.1.2015 alkaen. Edistystä tämän tavoitteen suuntaan oli nähtävissä jo vuoden 2012 aikana, kun monet Kemiran logistiikkapalvelukumppanit ottivat käyttöön Euro 5 standardin mukaista kalustoa. Kemira pyrkii myös optimoimaan tuotteidensa kuljetuksia muun muassa lähettämällä tien päälle vain täydessä lastissa olevia rekkoja. Myös kuljetusten kilpailutus pakottaa logistiikkapalvelukumppanit usein paluukuormajärjestelyihin. Logistiikan uusi IT-järjestelmä, joka on jo käytössä Kemiran Pohjois-Amerikan toiminnoissa, tukee Kemiran kuorman optimointitavoitetta. IT-järjestelmä otetaan käyttöön Euroopassa vuoden 2013 aikana. Vuonna 2012 Kemiran kuljetusten hiilidioksidipäästöiksi laskettiin 26 kg CO2 / kuljetettu tuotetonni. Laskelma perustuu Kemiran ERP-järjestelmästä saatuihin kuljetustonneihin, arvioituun keskimääräiseen kuljetusmatkaan per kuljetustapa sekä CEFICin ohjeistukseen rahtikuljetusten hiilidioksidipäästöjen mittauksesta ja hallinnasta. Päästötaso ei muuttunut merkittävästi vuoden 2011 tasosta, mikä johtui pääasiassa siitä, että kuljetettavien tuotteiden määrä oli samalla tasolla eikä kuljetusmuodoissa tapahtunut suuria muutoksia. Jä Jättteiden uudel uudelleenkäyt leenkäytttö ja kierr kierrä ätys rraakaaakaaineina Kemira käyttää tuotannossaan raaka-aineina lukuisia materiaaleja, jotka luokitellaan jätteeksi tai kierrätysmateriaaliksi. Vuonna 2012 ostettiin raaka-aineita 3,6 miljoonaa tonnia, joista 938 000 tonnia (26 % kokonaishankinnoista) luokiteltiin ulkoisilta kumppaneilta hankituksi kierrätysmateriaaliksi. Kierrätysmateriaalien osuus nousi hieman vuodesta 2011 (22 %). Pakkausma akkausmatteriaalien uudel uudelleenkäyt leenkäytttö ja kierr kierrä ätys rraaka-aineina aaka-aineina Kemira pyrkii kierrättämään mahdollisimman suuren osan pakkausmateriaaleistaan. Merkittävä osa Kemiran käyttämistä nestepakkauksista on yrityksen käyttöön kunnostettuja kierrätyspakkauksia. Vuonna 2012 hankituista IBC-säiliöistä 22 % oli tehty kierrätysmateriaaleista. Kaikista Kemiran maailmanlaajuisesti vuonna 2012 hankkimista nestepakkauksista 4 % oli tehty kierrätysmateriaaleista. Jos pakkauksissa on käytetty muovia tai muita vastaavia materiaaleja, Kemira pyrkii ottamaan talteen materiaalit ja siten minimoimaan ensiömateriaalien käytön. Kemira käyttää myös ulkopuolisen palveluntarjoajan palveluja kerätäkseen pakkaukset asiakkaiden toimipaikoista uudelleenkäyttöön. Kemiralle tai ulkopuoliselle palveluntarjoajalle asiakkailta palautuneet pakkaukset käytetään uudelleen tai muokataan kierrätykseen sopiviksi. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 58 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | Yritysvastuuraportoinnin laajuus Yritysvastuuraportoinnin laajuus 2012 on toinen vuosi, kun Kemira laatii yritysvastuuraportin Global Reporting Initiativen (GRI) G3.1-raportointiohjeiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu kansainvälisiä IFRSstandardeja noudattaen. Vuosikertomuksen yritysvastuukappale ja yritysvastuuraportti on tarkoitettu luettaviksi yhdessä Kemirakonsernin vuoden 2012 tilinpäätöksen kanssa. Vuosikertomuksessa sekä yritysvastuuraportissa annetaan perustietoa Kemiran taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ympäristöllisestä toiminnasta ajalla 1.1.–31.12.2012, jos ei toisin mainita. Tämän raportin sisällön on tarkastanut ja hyväksynyt Kemiran hallitus helmikuussa 2013. KPMG on itsenäisesti tarkastanut vuosikertomuksen ja yritysvastuuraportin yritysvastuuta koskevat osat raportin laatua ja sisältöä määritteleviä GRIperiaatteita vastaan. KPMG on tarkastanut, että Kemiran raportointi vastaa GRI G3.1 -ohjeita, ja on arvioinut sen vastaavan tasoa "B+". Lue lisää Kemiran yritysvastuutavoitteista. 2. V Vertailta ertailtavuus vuus:: ympäris ympäristtör öraport aportoinnin oinnin tie tiettojen vah ahvis vistaminen taminen Tarkoituksena on jatkaa hyvää ympäristö- ja turvallisuusraportointia sekä varmistaa ympäristöraportoinnin johdonmukaisuus (tietojen yhdenmukaisuus). Kemira on siten muuttanut ympäristöraportointia mahdollisimman vähän, jotta tietoja voitaisiin vertailla aikaisempien raporttien tietoihin. Muutamia, GRI-ohjeiden mukaisia muutoksia on tehty, ja muun muassa ilmastonmuutokseen ja veteen liittyviä asioita on käsitelty tarkemmin. 3. S Str tra ategia: k ke eskit skittyminen tyminen v veden eden laadun ja määr määrän än hal hallin lintaan taan Kemiran strategiana on keskittyä veteen liittyvien prosessien parantamiseen kemiansovellusten kautta, mikä on vaikuttanut yritysvastuuraportin sisältöön. Keskitymme vedenhallintaan niin asiakkaiden prosesseissa kuin omissa toiminnoissamme. Lue varmennuslausunto. Raportin ja tiedonk tiedonkeruun eruun ka kattta tavuus vuus Raportin sis sisält ältö ö Raportoinnissa noudatetaan samoja periaatteita, jotka ohjaavat Kemiran tilinpäätöksen (vuosikertomus ja yritysvastuuraportti: tilinpäätös) laadintaa. Poikkeamista tai rajoitteista on mainittu kyseessä olevien lukujen kohdalla. Indikaattoriraportointi ei kata alihankkijoita eikä tavaroiden ja palvelujen toimittajia, jos ei toisin mainita. Raportointiraja on sama kuin talousraportoinnissa. Raportin laajuuden ja sisällön määrittämisessä on noudatettu pääasiallisesti seuraavia periaatteita: 1. T Tärk ärke eys ys:: rraportis aportisssa paino painottetaan yritys yritysv vas astuuta tuutav voit oittteiden ase asetttamisen kannalta tärk tärkeitä eitä aiheita Kemira määritti vuonna 2011 tehdyn olennaisuusanalyysin perusteella yritysvastuuta koskevat ensisijaiset painopisteet ja tavoitteet vuodelle 2012. Yritysvastuutavoitteiden asettaminen on Kemiran yritysvastuuraportin painopistealueiden perusta. Tavoitteena on antaa mahdollisimman avoin ja kattava kuva yritysvastuutavoitteisiin liittyvästä toiminnasta sekä sen mittaustavoista. Vuonna 2012 suljettiin joitakin pienempiä toimipaikkoja, mikä laski paikallisia päästöjä ja riskejä mutta ei aiheuttanut suuria muutoksia konsernitasolla eikä vaikuttanut Kemiran yritysvastuutoimintaan. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 59 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | Yritysvastuuraportoinnin laajuus Kuvaus raportoinnin laajuudesta ja tiedonkeruumenetelmist Tiedon tyyppi Raportoinnin laajuus Tiedonkeruumenetelmä Talous Kaikki Kemiran toiminnot (Kemiran konsolidointisääntöjen mukaisesti) Tiedot kerätään Kemiran ERP-järjestelmästä sekä Kemiran konserniyhtiöistä ja konsolidoidaan konsernitasolla. Ympäristö: raaka-aineet, tuotteet ja palvelut, kuljetus Kaikki Kemiran ERP*-järjestelmän kattamat toiminnot (Kemiran konsolidointisääntöjen mukaisesti) Tiedot kerätään Kemiran ERP-järjestelmästä sekä T&Ktoimintaa ja uusien tuotteiden kehittämisprosessia koskevasta dokumentaatiosta. Ympäristö: energia, vesi, biodiversiteetti, päästöt, jätevesi ja jätteet, vaatimustenmukaisuus Kaikki Kemiran tuotantolaitokset (Kemiran konsolidointisääntöjen mukaisesti) Tiedot kerätään jokaisesta tuotantolaitoksesta ja konsolidoidaan konsernitasolla. Yhteiskunta: työolot ja ihmisarvoinen työ Kaikki Kemiran toiminnot (Kemiran konsolidointisääntöjen mukaisesti) Tiedot kerätään jokaiselta alueelta sekä jokaisesta tuotantolaitoksesta ja konsolidoidaan konsernitasolla. Yhteiskunta: ihmisoikeudet Kaikki Kemiran toiminnot (Kemiran konsolidointisääntöjen mukaisesti) Tiedot kerätään Kemiran sopimusarkistosta ja lakiosaston tiedostoista. Yhteiskunta: yhteisö Kaikki Kemiran toiminnot (Kemiran konsolidointisääntöjen mukaisesti) Tiedot kerätään jokaiselta alueelta ja Kemiran lakiosaston tiedostoista. Yhteiskunta: tuotevastuu Kaikki Kemiran ERP*-järjestelmän kattamat toiminnot (Kemiran konsolidointisääntöjen mukaisesti) Tiedot kerätään Kemiran ERP-järjestelmästä, T&K-toimintaa ja uusien tuotteiden kehittämisprosessia koskevasta dokumentaatiosta sekä Kemiran lakiosaston tiedostoista. * Vuoden 2012 lopussa Kemiran ERP-järjestelmä kattoi 89 prosenttia Kemiran koko myynnistä (euroina). Aikaisemma Aikaisemmatt rraportit aportit Ensimmäinen Global Reporting Initiativen (GRI) G3.1-raportointiohjeiden mukaisesti laadittu yritysvastuuraportti julkaistiin helmikuussa 2012, ja se kattoi Kemiran vuoden 2011 yritysvastuutoiminnan. Kemira on raportoinut ympäristötoiminnastaan 1990-luvun alusta saakka. Raportoinnissa on noudatettu vuoteen 2010 asti Euroopan kemianteollisuuden järjestön (European Chemical Industry Council, CEFIC) Responsible Care -raportointiohjeita. Kymmenen uusinta raporttia, joista vuosien 2002–2010 raporteissa keskitytään ympäristövastuuseen, löytyvät Kemiran kotisivuilta. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 60 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | GRI-indeksi GRI-indeksi Raportoitu Osittain raportoitu * Keskeinen indikaattori GRI-indeksi sisältää raportoidut ja osittain raportoidut indikaattorit GRI:n sisältö Linkit Huomiot Profiili 1 Strategia ja analyysi 1.1 Toimistusjohtajan lausunto Toimitusjohtajan katsaus 1.2 Keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus Strategia Toimitusjohtajan katsaus Riskienhallinta 2 Organisaation taustakuvaus 2.1 Organisaation nimi Kemira lyhyesti 2.2 Tärkeimmät tavaramerkit, tuotteet ja palvelut Markkina- ja asiakassegmentit Kemira lyhyesti 2.3 Operatiivinen rakenne Tilinpäätös www.kemira.fi 2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti Kemira yrityksenä 2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti Maantieteelliset alueet Markkina- ja asiakassegmentit Yritysvastuuraportoinnin laajuus www.kemira.fi 2.6 Omistusrakenne ja yhtiömuoto Hallinto Osakkeet ja osakkeenomistajat 2.7 Markkina-alueet Kemira lyhyesti Markkina- ja asiakassegmentit 2.8 Organisaation toiminnan laajuus Avainluvut 2.9 Merkittävimmät muutokset raportointikaudella Hallituksen toimintakertomus 2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot Ei merkittäviä muutoksia vuonna 2012. Ei merkittäviä palkintoja vuonna 2012. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 61 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | GRI-indeksi 3 Raportin kuvaus 3.1 Raportointiajanjakso Yritysvastuuraportoinnin laajuus 3.2 Edellisen raportin julkistamisajankohta Yritysvastuuraportoinnin laajuus 3.3 Raportin julkaisutiheys Yritysvastuuraportoinnin laajuus 3.4 Yhteystiedot Yhteystiedot 3.5 Raportin sisällön määrittelyprosessi Yritysvastuuraportoinnin laajuus 3.6 Raportin rajaus Yritysvastuuraportoinnin laajuus 3.7 Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai rajauksessa Yritysvastuuraportoinnin laajuus 3.8 Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrakohteiden ja ulkoistettujen toimintojen raportoinnille Yritysvastuuraportoinnin laajuus 3.9 Tiedon mittaustekniikat ja laskentaperusteet Yritysvastuuraportoinnin laajuus 3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Yritysvastuuraportoinnin laajuus 3.11 Merkittävät muutokset raportin laajuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä Yritysvastuuraportoinnin laajuus 3.12 GRI-sisältövertailu GRI-indeksi 3.13 Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen Varmennusraportti 4 Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö 4.1 Organisaation hallintorakenne Hallinto 4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema Hallitus 4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus Hallitus 4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallituksen toimintaan Yhtiökokous 4.5 Johdon palkitseminen Palkka- ja palkkioselvitys 4.6 Menettelytavat eturistiriitojen välttämiseksi hallitustyöskentelyssä Hallinto 4.7 Arviointiprosessit hallituksen pätevyydelle ja asiantuntemukselle Nimitystoimikunta 4.8 Missio, arvot, toimintaperiaatteet ja näiden toimeenpanokäytännöt Vastuullinen ja säännösten mukainen liiketoiminta Johtoryhmän palkitseminen on yhteydessä taloudelliseen suoritukseen. Henkilöstöresurssien hallinta Strategia 4.9 Hallituksen käytännöt riskien tunnistamisen ja hallinnan valvomiseksi Hallituksen valiokunnat Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 62 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | GRI-indeksi 4.10 Hallituksen toiminnan arviointi Hallitus 4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen Riskienhallinta 4.12 Sitoutuminen ulkopuolisiin yhteiskuntavastuun aloitteisiin Ulkopuoliset aloitteet 4.13 Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä Ulkopuoliset aloitteet 4.14 Organisaation sidosryhmät Sidosryhmät 4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Sidosryhmät 4.16 Sidosryhmäyhteistyön käytännöt Sidosryhmät 4.17 Sidosryhmäyhteistyössä esiin nousseet asiat Olennaisuusmatriisi Uuden organisaation kehittäminen Sidosryhmät 5 Johtaminen ja tunnusluvut Taloudellinen vastuu Taloudellisen vastuun johtaminen Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen EC1* Taloudellisen lisäarvon syntyminen ja jakautuminen Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen EC3* Organisaation eläkesitoumusten kattavuus Tilinpäätös EC4* Merkittävät valtionavustukset Tilinpäätös EC5 Organisaation pienimmän aloituspalkan suhde kansalliseen minimipalkkaan. Henkilöstöluvut EC9 Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen Kemira maksaa aina vähintään minimipalkkaa sukupuolesta ja muista tekijöistä riippumatta kaikilla toimipaikoilla. Ympäristövastuu Ympäristöjohtaminen Ympäristöasioiden johtaminen Yritysvastuun johtaminen EN1* Materiaalien käyttö Toimitusketjun ympäristövaikutukset EN2* Kierrätysmateriaalien käyttö Toimitusketjun ympäristövaikutukset EN3* Suora energiankulutus Ympäristödata Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 63 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | GRI-indeksi Energia ja ilmasto EN4* Epäsuora energiankulutus Ympäristödata EN5 Säästämisestä ja tehokkuusparannuksista syntynyt energiansäästö Energiatehokkuus EN6 Toimenpiteet energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi tuotteissa ja palveluissa Uusien tuotteiden kehittämisprosessi (NPD) EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi Energiatehokkuus EN8* Veden kulutus Vesitehokkuus Ympäristödata EN9 Vesivarat, joihin vedenotto vaikuttaa merkittävästi Vesitehokkuus EN10 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö Vesitehokkuus EN11* Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueilla Ympäristöasioiden johtaminen EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt Ympäristöasioiden johtaminen EN14 Biodiversiteettiin kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmat Ympäristöasioiden johtaminen EN16* Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Ympäristödata EN18 Energia ja ilmasto Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi EN20* NOx-, SOx- ja muut merkittävät päästöt ilmaan Ympäristödata EN21* Päästöt vesistöihin Vesitehokkuus Ympäristödata EN22* Jätteiden kokonaismäärä Ympäristödata EN26* Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi Uusien tuotteiden kehittämisprosessi (NPD) Hiilijalanjälki ja raportointi Ympäristöasioiden johtaminen EN28* Ympäristömääräysten rikkomisesta aiheutuneiden sakkojen ja sanktioiden määrä Ympäristödata EN29 Kuljetuksiin liittyvät merkittävät ympäristövaikutukset Toimitusketjun ympäristövaikutukset EN30 Ympäristökustannukset ja -investoinnit Ympäristödata Sosiaalinen vastuu LA1* Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöresurssien hallinta Henkilöstön jakautuminen työsuhteen ja työsopimuksen mukaan Henkilöstöluvut Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 64 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | GRI-indeksi LA2 Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstöluvut LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika Uuden organisaation kehittäminen LA7* Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät,poissaolot, työhön liittyvät kuolemantapaukset Työterveys ja -turvallisuus Ympäristödata LA10 Koulutustuntien vuosikeskiarvo työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin Prosessiturvallisuus Suorituskyvyn hallinta ja johtajuuden kehittäminen LA11* Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat Suorituskyvyn hallinta ja johtajuuden kehittäminen LA12 Suorituskyvyn hallinta ja johtajuuden kehittäminen Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus LA13* Hallintoelinten ja henkilöstötyöryhmien koostumus Henkilöstöluvut LA15 Henkilöstöluvut Työhön paluun ja työssa jatkamisen aste vanhempainvapaan jälkeen Ihmisoikeudet Ihmisoikeuskysymysten johtaminen Henkilöstöresurssien hallinta Vastuullinen ja säännöstenmukainen liiketoiminta Toimitusketjun hallinta HR1 Ihmisoikeuksien huomioon ottaminen investointisopimuksissa ja investointien yhteydessä tehdyt ihmisoikeusarvioinnit Ei merkittäviä investointisopimuksia vuonna 2012. HR2* Alihankkijat ja urakoitsijat, joille on tehty ihmisoikeusarviointi Toimitusketjun hallinta HR3 Ihmisoikeuskysymyksiin liittyvä koulutus työntekijöille Vastuullinen ja säännöstenmukainen liiketoiminta Toimitusketjun hallinta HR4 Syrjintätapaukset ja toteutetut toimenpiteet Vaatimustenmukaisuus Kemiran tietoon ei tullut vuonna 2012 syrjintätapauksia. HR11 Ihmisoikeuksiin liittyvien tehtyjen, käsiteltyjen ja selvitettyjen epäkohtien määrä Vaatimustenmukaisuus Kemiraan tietoon ei tullut epäkohtia vuonna 2012. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 65 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | GRI-indeksi Yhteiskunta Yhteiskunnallisten kysymysten johtaminen Vastuullinen ja säännöstenmukainen liiketoiminta SO1* Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja hallintaan liittyvät ohjelmat Yhteiskuntatyö SO2 Korruptioon liittyvien riskien osalta analysoidut liiketoimintayksiköt Vaatimustenmukaisuus SO3 Korruptionvastaisen koulutuksen saaneen henkilöstön osuus Vastuullinen ja säännöstenmukainen liiketoiminta Vaatimustenmukaisuus SO4 Toimenpiteet korruptiotapauksissa Vaatimustenmukaisuus SO5* Organisaation julkiset kannanotot ja poliittinen lobbaus Vaatimustenmukaisuus Kemiran tietoon ei tullut korruptiotapauksia vuonna 2012. Kemira osallistui vesialan tapahtumiin ympäri vuoden SO6 Poliittisille tahoille annetut lahjoitukset Vaatimustenmukaisuus SO7 Kilpailunvastaiseen toimintaan, kartelleihin ja monopoliaseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet Vaatimustenmukaisuus SO8 Sakot ja seuraamukset lakien ja asetusten noudattamatta jättämisestä Vaatimustenmukaisuus SO9 Paikallisyhteisöihin kohdistuvat merkittävät mahdolliset tai toteutuneet kielteiset vaikutukset Prosessiturvallisuus SO10 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien mahdollisten tai toteutuneiden kielteisten vaikutusten ennaltaehkäisemiseen ja vaikutusten lieventämiseen liittyvät toimenpiteet Prosessiturvallisuus Kemiran tietoon ei tullut merkittäviä sakkoja tai seuraamuksia vuonna 2012. Kehitys toimipaikoilla Tuotevastuu Tuotevastuun johtaminen Tuoteturvallisuus Asiakasvuorovaikutus ja palaute PR1* Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi Tuoteturvallisuus Uusien tuotteiden kehittämisprosessi (NPD) PR3* Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio Tuoteturvallisuus Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 66 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | GRI-indeksi PR4 Tuoteinformaatioon ja -merkintöihin liittyvien määräysten rikkomukset Tuoteturvallisuus PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät käytännöt Asiakasvuorovaikutus ja palaute PR6* Markkinointiviestinnän, mainonnan ja sponsoroinnin lainmukaisuuden täyttäminen Asiakasvuorovaikutus ja palaute PR7 Markkinointiviestintää koskevien lakien ja säännösten sekä vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset Asiakasvuorovaikutus ja palaute PR9 Merkittävien tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja -säädösten rikkomisesta aiheutuneiden sakkojen määrä Tuoteturvallisuus Kemiran tietoon ei tullut merkittäviä sakkoja vuonna 2012. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 67 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | Varmennusraportti Riippumaton rajoitettu varmennusraportti Käännös alkuperäisestä englanninkielisestä raportista Kemir emira a Oyj:n hal hallituk lituksel selle le Olemme Kemira Oyj:n (myöhemmin Kemira) pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon liittyen Kemiran yritysvastuutietoihin raportointiajanjaksolta 1.1.31.12.2012. Toimeksianto kattaa seuraavat Kemiran vuoden 2012 vuosikertomuksen ja yritysvastuuraportin väitteet ja tiedot: osiot "Ympäristö & turvallisuus" ja "Ihmiset & yhteiskunta", seuraavat tekstit osiosta "Kemira vuonna 2012": Yritysvastuutavoitteet, Yritysvastuu strategisena mahdollisuutena, Olennaisuusmatriisi, Kestävän, pitkän aikavälin arvon luominen, Vastuullinen ja säännöstenmukainen liiketoiminta, Kilpailulainsäädännön ja lahjonnan vastaisten periaatteiden noudattaminen, Yritysturvallisuus, Uusien tuotteiden kehittämisprosessi, Toimitusketjun hallinta, Toimitusketjun ympäristövaikutukset, Yritysvastuuraportoinnin laajuus ja GRI-indeksi, sekä seuraava teksti osiosta "Hallinto": Yritysvastuun johtaminen (jatkossa: yritysvastuutiedot). Kemiran johto vastaa esitettyjen yritysvastuutietojen laatimisesta ja esittämisestä Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines 3.1 -ohjeiston mukaisesti sekä esitetyistä tiedoista, väitteistä ja informaation keräämisestä. Kemiran johto on hyväksynyt esitetyt yritysvastuutiedot. Meidän velvollisuutenamme on suorittaa rajoitetun varmuuden antava varmennustoimeksianto ja esittää siinä tehdyn työn perusteella johtopäätökset varmennuksen kohteena olevista yritysvastuutiedoista. Olemme toteuttaneet toimeksiannon The International Auditing and Assurance Standards Board:in antaman kansainvälisen varmennusstandardin (ISAE 3000) “Assurance engagements other than audits or review of historical financial information” mukaisesti. Muun ohessa tämä standardi edellyttää, että toimeksiannon toteuttajalla on tarvittavat tiedot ja taidot sekä ammatillinen osaaminen varmennettavan tiedon ymmärtämiseen ja arvioimiseen, ja että toimeksiannon toteuttaja noudattaa Kansainvälisen tilintarkastajaliiton IFAC:n ammattieettisiä periaatteita riippumattomuuden turvaamiseksi. Varmennusraporttimme on laadittu Kemiran kanssa sovittujen toimeksiantoehtojen mukaisesti. Emme vastaa työstämme, raportista tai johtopäätöksistämme muille tahoille kuin Kemiralle. Varmennuksemme arviointikriteereinä on Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines 3.1 -ohjeisto. Toimek oimeksiannon siannon rra ajoituk joitukse sett Varmennusraporttiamme lukiessa tulee ottaa huomioon yritysvastuuseen liittyvien tietojen luonteeseen kuuluvat, tiedon tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat rajoitukset. Yritysvastuutietoja tulee arvioida yhdessä Kemiran antamien tietojen keräämiseen, laskemiseen ja arvioimiseen liittyvien selvitysten kanssa. Varmennusraporttiamme ei ole tarkoitettu käytettäväksi arvioitaessa Kemiran suoriutumista määrittelemiensä yritysvastuuseen liittyvien periaatteiden toteuttamisessa. Kemiran taloudellisen aseman ja toiminnan tuloksen arvioimiseksi tulee tutustua Kemiran tilintarkastettuun tilinpäätökseen 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta. Toimek oimeksiannos siannosssa ttehdyt ehdyt ttoimenpit oimenpitee eett Varmennustoimenpiteemme on suunniteltu antamaan rajoitettu varmuus siitä, ovatko varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot olennaisilta osiltaan Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines 3.1 -ohjeiston mukaisesti esitetty. Rajoitetun varmuuden antava toimeksianto toteutetaan tekemällä tiedusteluja, pääasiassa henkilöille, joiden tehtävänä on laatia esitetyt yritysvastuutiedot, sekä soveltamalla analyyttisia ja muita asianmukaisia evidenssin hankkimismenetelmiä. Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa yllä mainitut evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat vähemmän kattavia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä annetaan alemman tason varmuus. Toimeksiannossamme olemme suorittaneet seuraavat toimenpiteet: • • • • • • • Olemme haastatelleet neljää ylimmän johdon edustajaa, vahvistaaksemme ymmärrystämme Kemiran yritysvastuuseen liittyvien toimien yhteydestä Kemiran liiketoimintastrategiaan ja toimintoihin, sekä yritysvastuulle asetetuista tavoitteista, Olemme arvioineet esitettyjen yritysvastuutietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen käytettyjä tiedonhallinnan prosesseja, tietojärjestelmiä ja käytännön menettelytapoja, sekä tutkineet niihin liittyviä Kemiran sisäisiä dokumentteja, Olemme verranneet esitettyjä yritysvastuutietoja niiden taustalla oleviin toimintaohjeisiin, johtamis- ja raportointijärjestelmiin sekä dokumentointiin, Olemme arvioineet esitettyjen yritysvastuutietojen GRIraportointiperiaatteiden mukaisuutta, Olemme käyneet läpi esitetyt, varmennustoimeksiannon kohteena olleet yritysvastuutiedot ja väittämät, ja arvioineet tietojen laatua ja laskentarajojen määrittelyä, Olemme arvioineet tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä käymällä läpi tytäryhtiöiltä saadut alkuperäiset numeeriset tiedot sekä testaamalla otospohjaisesti konsernin tietojärjestelmistä saatuja tietoja; Olemme arvioineet tytäryhtiöiden paikallisia raportointiprosesseja otospohjaisesti suorittamalla kaksi toimipaikkakäyntiä, jotka valittiin sekä laadulliset että numeeriset tiedot huomioivan riskianalyysin perusteella. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 68 Kemira vuonna 2012 | GRI-raportointi | Varmennusraportti Joh Johttopää opäättök ökse sett Tekemämme varmennustyön perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot eivät olisi olennaisilta osiltaan Global Reporting Initiative:n Sustainability Reporting Guidelines 3.1 -ohjeiston mukaisesti esitetty. Helsinki, 8. helmikuuta 2013 KPMG OY AB Christian Liljeström Osakas Timo Suomela yritysvastuuasiantuntija Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 69 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Ympäristöasioiden johtaminen Ympäristöasioiden johtaminen Kemira on sitoutunut ehkäisemään ja minimoimaan toimintojensa haitallisia vaikutuksia ympäristöön, henkilöihin ja omaisuuteen sekä käyttämään luonnonvaroja säästävästi. Kemira on onnistunut pienentämään ympäristövaikutustaan supistamalla tuotannon päästöjään yli 60 prosentilla viimeisen 15 vuoden aikana. Tämä on osittain liiketoiminnoissamme tehtyjen muutosten ansiota. Konsernitason yritysvastuutavoitteiden lisäksi Kemira asettaa tehdaskohtaiset ympäristötavoitteet. Kemiran tuotantolaitosten ympäristötoiminnan parantamiseen kohdistuvat investoinnit perustuvat sisäisiin tarkastuksiin ja standardeihin sekä huolelliseen priorisointiin. Yksityiskohtaisten ympäristölupien noudattaminen on vähimmäisvaatimus. Vuonna 2012 ei ilmennyt viranomaistoimintaan tai suuriin kustannuksiin johtaneita ympäristövaatimusten noudattamiseen liittyviä tapauksia. Hal Hallin linta tajärje järjesstelmä elmätt Kemiran useimmissa toimipaikoissa on käytössä ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja laatuasioiden hallintajärjestelmät (EHSQ), joiden tavoitteena on taata oman tuotannon ja toimitusketjujen korkeatasoinen hallinta. Viime vuosina Kemira on keskittynyt näiden järjestelmien käytön laajentamiseen maailmanlaajuisesti. ISO 9001- ja 14001- tai OHSAS 18001 standardien mukaiset sertifikaatit omaavien tuotantolaitosten määrä kasvaa jatkuvasti. Vuoden 2012 lopussa 59 prosentilla toimipaikoista on kaikki kolme standardia. Sertifioiduilla toiminnoilla on merkittävä rooli Kemiran liiketoiminnan tulevaisuuden ja kilpailukyvyn varmistamisessa. Kemira tekee globaalin kumppaninsa LRQA:n kanssa yhteistyötä sertifikaattien hallinnassa sekä ulkoisissa tarkastuksissa ja arvioinneissa. Luonnon monimuo monimuottoisuut oisuuteen een k kohdis ohdistuv tuva a vaik aikutus utus Kemiralla ei ole laajaa toimintaa alueilla, joilla luonnon monimuotoisuus olisi erityisen uhanalainen tai suojelun kohteena. Kemiran tuotantolaitokset sijaitsevat yleensä teollisuuspuistoissa tai muilla alueilla, joilla teollisuustoimintaa on ollut jo pitkään. Kolme tuotantolaitosta sijaitsee lähellä suojelualuetta Brasiliassa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Kemiran tuotanto ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi näihin suojelualueisiin. Kemiralla on käynnissä saastuneen maaperän kunnostusohjelmia 11 toimipaikassa Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa, Brasiliassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Kaikissa tapauksissa maaperä on pilaantunut jo aiemmin. Kunnostushankkeet etenivät suunnitelmien mukaisesti. Niihin liittyvät varaukset olivat yhteensä 19,7 miljoonaa euroa. Suurin hanke on käynnissä Porissa, missä suljetaan käytöstä poistettuja läjitysalueita. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 70 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Ympäristöasioiden johtaminen Sertifioidut toimipaikat, % 100 75 77 76 74 66 59 55 50 46 50 28 25 0 2010 2011 2012 Laatu ISO 9001 Ympäristö ISO 14001 Laatu OHSAS 18001 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 71 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Kehitys toimipaikoilla Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 72 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Kehitys toimipaikoilla Kehitys toimipaikoilla Ympäristöriskejä ja -vaikutuksia vähennetään toimipaikoilla jatkuvasti. Esimerkkejä vuoden 2012 aikana toteutetuista toimenpiteistä: • • • • • • • • • Rio Claro, Brasilia: Uudet jätevesien keruualtaat ja kaasunpesurit. Camacari, Brasilia: Jäteveden minimointi suljetun kierron avulla. Arapoti, Brasilia: Uudet keruualtaat. Lages, Brasilia: Uudet keruualtaat ja kaasunpesurit. Fray Bentos, Uruguay: Uusi siirtokemikaalien varastointialue. Goole, Iso-Britannia: Hallintorakennuksen ja ruokalan energiankulutuksen optimointi sekä moottorien ja käyttöjakson optimointi sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Ellesmere Port, Iso-Britannia: Toimipaikan viemärit on eristetty ja kaikki vesi kierrätetään. Rheinberg, Saksa: Uusi kuorma-autojen lastausasema. Oulu, Suomi: Öljynpoistojärjestelmät, nopeussäädetyt käytöt (VSD). • • • • • • • Europoort, Alankomaat: Vuotoriskien ehkäisemiseksi pumppujen tiivistys modernisoitu. Estarreja, Portugali: Uudella prosessinohjausjärjestelmällä monitoroidaan ja kontrolloidaan kaikkia prosesseja. Prerov, Tsekin tasavalta: Uusi lämmitysjärjestelmä on laskenut energiakustannuksia 75 %. Pierre-Benite, Ranska: Jäteveden laskeutusaltaan rakentaminen. Joutseno, Suomi: Kaukolämmön jakelun aloittaminen Joutsenon alueelle. Lämpö tuotetaan sivutuotteena syntyvästä vedystä ja prosessilämmöstä. Marietta, USA: Höyrykattilan uusi poltin tuottaa vähemmän typen oksideja. Bushy Park, USA: Päästöjen tarkkailuväli on lyhentynyt kuudesta minuutista seitsemään sekuntiin uudenaikaisen ohjelmistojärjestelmän myötä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 73 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Ympäristödata Ympäristödata KEMIRA-KONSERNIN YMPÄRISTÖTIEDOT 2008 2009 2010 2011 2012 6,0 1,4 1,2 2.61 2,4 1,9 1,8 0,6 0,6 Päästöt veteen, tonnia Jätevesi, milj. m3, noin Ulkopuolinen käsittely, milj. m 3 Oma käsittely, milj. m3 Kemiallinen hapenkulutus (COD) 2 53 45 58 28 21 Typpi (N) 48 4 4 3 2 Fosfori (P) 0,4 0,5 0,5 0,7 0,7 Kiintoaine, 1 000 tonnia 0,5 0,05 0,02 0,03 0,01 205 186 182 180* 14714 1 054* 950 Päästöt ilmaan, tonnia Suora hiilidioksidi (CO2), 1,000 tonnia3 Epäsuora hiilidioksidi (CO2), 1,000 tonnia4 Hiukkaset 63 58 19 23 21 1 801 1 015 168 153* 11614 Typen oksidit (NO2)6 323 263 273 242* 19014 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)7 177 174 96 66515 742 Haihtuvat epäorgaaniset yhdisteet (VIC)8 142 34 64 100* 94 9 554 7 109 14 658 14 676 5 761 Ulkopuolinen kaatopaikka 3 269 2 621 9 079 10 075* 1 064 Ulkopuolinen poltto 3 709 3 271 2 357 2 343* 1 725 0 0 59 0 0 2 576 1 217 3 164 3 031* 2 972 299 44 26 19 17 Polttoaineiden energiakäyttö, ktoe 89 54 54 56 49 Polttoaineiden käyttö raaka-aineena, ktoe 83 105 116 121 114 10 857 9 718 10 346 10 657 9 620 Rikkidioksidi (SO2) 5 Jätteet9, tonnia Ongelmajätteet yhteensä10 Oma kaatopaikka Muu käsittely Tavanomainen jäte, 1 000 tonnia Luonnonvarat Ostosähkö, TJ Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 74 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Ympäristödata Ostettu lämpö ja höyry, TJ 6 497 4 327 4 726 Ostoenergia, primäärilähteet, TJ11 4 814 4 307 32 122* 29 284 169* 145 161* 13816 7,8 6,7 2,7 2,3 3 Kokonaisvedenotto, milj. m , noin Jäähdytysvesi, milj. m3, noin 199 159 163 Prosessivesi, milj. m3, noin Turvallisuus Työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti12 Kaikkien työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti, TRI 4,4 3,5 3,1 13 8,5 Liiketiedot, milj. e Konsernin liikevaihto Ympäristöinvestoinnit Ympäristönsuojelun käyttökustannukset Ympäristökustannukset yhteensä, % liikevaihdosta 2 832 2 500 2 160 2 207 2 241 7,2 2,3 2,9 3,6 3,4 30,0 14,9 12,8 12,7 14,2 1,3 0,7 0,7 0,8 0,8 * 2011 luvut korjattu kattavamman tiedon ollessa saatavilla vuonna 2012. 1 Jäteveden luku sisältää vuonna 2011 ensimmäistä kertaa kaikki ulkopuoliseen käsittelyyn johdetut jätevedet. 2 Vuoden 2011 muutos edellisvuoteen verrattuna johtuu osittain yliraportoinnista aikaisempina vuosina. 3 Hiilidioksidipäästöt lähteistä, jotka ovat Kemiran omistuksessa tai hallinnassa (scope 1 WRI/WBCSD GHG Protocol) 4 Kemiran kuluttaman ostosähkön, -höyryn ja -lämmön tuottamisesta syntyneet hiilidioksidipäästöt (scope 2 WRI/WBCSD GHG Protocol) 5 Kaikki rikkiyhdisteet rikkidioksidiksi laskettuna. 6 NO ja NO2 typpidioksidiksi laskettuna. 7 VOC on haihtuvien orgaanisten yhdisteiden summa (perustuen EU direktiiviin 1999/13/EC) 8 Ammoniakin, suolahapon ja kuuden muun tavanomaisen epäorgaanisen yhdisteen summa. 9 Raportoidut luvut eivät sisällä tehtaalla poltettua jätettä eikä sellaista jätettä, joka jalostetaan edelleen tuotteiksi omilla tehtailla tai myydään ulkopuoliseen kierrätykseen. Määrät ilmoitettu märkäpainoina. 10 Vuosien 2010 ja 2011 lisäykset johtuvat pääosin toimipaikkojen saastuneen maan kunnostushankkeista. 11 Kemiran ostosähkön, -höyryn ja -lämmön kautta kuluttama energia. Sisältää toimipaikkojen ulkopuolelle toimitetun energian. 12 Tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet työntekijän vähintään yhden päivän poissaolon (LTA1). 13 Vuodesta 2013 lähtien Kemira raportoi ainoastaan TRI-luvun. TRI miljoonaa työtuntia kohti = tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet työntekijän vähintään yhden päivän poissaolon (LTA1) + tapaturmat, joiden johdosta työntekoa on rajoitettu (RWC) + lääkinnällistä hoitoa vaatineet tapaukset (MTC). TRI-luku sisältää Kemiran omat työntekijät ja alihankkijat. 14 Vuonna 2012 usean toimipaikan pienet päästövahennykset sekä yhden toimipaikan ulkoistettu energiantuotanto. 15 Vuoden 2011 lisäys johtuu toimipaikoista, jotka ovat olleet Kemiran omistuksessa vuodesta 2011 lähtien. VOC päästöt on arvioitu ja korjattu myös vuoden 2011 osalta. 16 Vuoden 2012 vähennus johtuu myydyistä toimipaikoista sekä päästövähennyksistä useilla toimipaikolla. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 75 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Ympäristödata Ympäristönsuojelun käyttökustannukset Ympäristöinvestoinnit milj. e 10.0 milj. e 40 7.5 7.2 30.0 30 5.0 20 14.9 3.6 12.8 12.7 14.2 2.9 2.3 2.5 10 3.4 0.0 0 2008 2008 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 Kasvihuonekaasut ilmaan* 1000 t, Hiilidioksidi ekv. Tavanomaiset jätteet 1000 tonnia 300 400 299 300 205 186 200 184 182 150 200 100 100 44 0 26 19 17 0 2008 2008 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 * N2O laskettuna Hiilidioksidiekvivalenttina Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 76 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Ympäristödata Ongelmajätteen käsittely, % VOC-päästöt tonnia 1000 742.5 750 665.3 500 250 177.4 173.6 96.2 Ulkopuolinen loppusijoitus 12,65 % 0 Ulkopuolinen poltto 20,50 % 2008 Muu käsittely 35,33 % 2009 Kierrätys 31,52 % 2010 Oma poltto 0,01 % 2011 2012 Vuoden 2011 lisäys johtuu toimipaikoista, jotka ovat olleet Kemiran omistuksessa vuodesta 2011 lähtien. VOC päästöt on arvioitu ja korjattu myös vuoden 2011 osalta. Oma loppusijoitus 0,00 % Ympäristöindeksi* 150 100.0 100 46.8 50 33.6 25.7 18.8 24.5 0 1997 2008 2009 2010 2011 2012 * Ympäristöindeksiin kuuluu seitsemän keskeistä päästöä sekä ongelma- ja tavanomainen jäte. Vuonna 1997 indeksi oli 100. Vuoden 2011 lisäys johtuu toimipaikoista, jotka ovat olleet Kemiran omistuksessa vuodesta 2011 lähtien. VOC päästöt on arvioitu ja korjattu myös vuoden 2011 osalta. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 77 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Energia ja ilmasto | Energiatehokkuus Energiatehokkuus Kemiran ensisijainen työkalu energiatehokkuuden parantamiseen on E3-ohjelma (Energy Efficiency Enhancement). Vuoden 2012 loppuun mennessä auditoitujen toimipaikkojen osuus Kemiran energiankulutuksesta on 92 % ja 317 parannusprojektia on toteutettu. Vuonna 2013 Kemira aikoo kehittää edelleen energiatehokkuusraportointinsa indikaattoreita. Kemiran tavoitteena on parantaa tuotantonsa energiatehokkuutta. Energiatehokkuus liittyy myös Kemiran uusien tuotteiden kehittämisprosessiin, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaille entistä kestävämpiä tuotteita. E3E3-ener energia giattehokk ehokkuusohjelma uusohjelma Vuonna 2010 Kemira otti käyttöön E3-energiatehokkuusohjelman (Energy Efficiency Enhancement) tuotantolaitostensa energiatehokkuuden parantamiseksi. Ohjelman kautta energiansäästötoimet ovat entistä järjestelmällisempiä ja tavoitteellisempia. E3-ohjelman tulokset kehittyivät myönteisesti vuoden 2012 aikana. Vuonna 2012 toteutettiin yli 135 parannusta, ja energiatehokkuuden kehittämiseen investoitiin yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. E3-ohjelman avulla saavutetut säästöt olivat yhteensä 47 000 MWh eli yli 2,1 miljoonaa euroa vuodessa. E3-ohjelman säästöt vuonna 2010 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen ovat olleet yhteensä yli 5,8 miljoonaa euroa vuodessa. E3-energiatehokkuusohjelma auttaa Kemiraa täyttämään EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset. Direktiivillä luodaan yhteiset puitteet EU:n energiatehokkuuden 20 %:n parannustavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Audit uditoinnit oinnit o ov vat tärk tärke eä os osa a E3E3-ohjelmaa ohjelmaa Auditoinnit mahdollistavat uusien energiansäästömahdollisuuksien tunnistamisen ja käyttöönoton muissakin toimipaikoissa. Vuonna 2012 auditoitiin seitsemän uutta toimipaikkaa ja 26 toimipaikassa toteutettiin yli 50 seuranta-auditointia. Vuoden 2010 jälkeen on auditoitu yhteensä 26 toimipaikkaa, joiden osuus Kemiran energiankulutuksesta on 92 %. Vuonna 2012 prosessin aikana tunnistettiin yli 150 mahdollista parannuskohdetta. Huhtikuusta 2010 alkaen mahdollisia parannustapauksia on tunnistettu yhteensä jo yli 820. Kus ustannus tannusttehokkaa ehokkaatt ttoime oimett tuo tuov vat merkit merkittä täviä viä par parannuk annuksia sia Muutokset, jotka edellyttävät vähän tai ei lainkaan investointeja, ovat usein nopeita toteuttaa. Energiatehokkuutta voidaan helposti parantaa ja energiakustannuksia vähentää toimintamenetelmiä mukauttamalla ja prosessitehokkuutta parantamalla. Energiatehokkuusparannukset voivat parantaa materiaalitehokkuutta ja vähentää jätteen määrää. Toinen merkittävä tapa parantaa energiatehokkuutta on ohjata työntekijöiden käyttäytymistä päivittämällä prosessikäsikirjat. Tämä on ollut energiatehokkuustyön tavoitteena vuonna 2012. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 78 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Energia ja ilmasto | Energiatehokkuus yhtiön suorituskykyä tuotannon energiatehokkuuden osalta ja heijastelee tarkemmin parannuksia, joita Kemira on todellisuudessa saavuttanut keskittymällä energiatehokkuuteen. Epäsuor Epäsuora a ener energiank giankulutus ulutus Kemiran energiahankintoja ohjaa EU-ETS-direktiivi, joka tähtää hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen EU:n alueella. Kemira omistaa esimerkiksi osakkeita vesisähköä tuottavasta yhtiöstä. Lisäksi se hyödyntää energiana tuotannon sivutuotteita ja prosessilämpöä sekä vetyä ja höyryä. Kemiralle ydinenergia on tärkein hiilidioksidivapaa energianlähde. Vuonna 2012 Kemiran primäärienergian kulutuksesta 84 % oli sähköä ja 16 % höyryä ja lämpöä. Käytetyn hiilidioksidivapaan sähkön osuus oli 68 % ja höyryn ja lämmön osuus 43 %. Kokonaisenergiankulutuksesta 64 % oli hiilidioksidivapaata energiaa. Esimerkiksi 18 % kaikesta höyrystä ja lämmöstä tuotettiin vedyn avulla. Toimipaikoissa, joissa vetyä on saatavilla sivutuotteena, se on höyryn- ja lämmöntuotannon pääasiallinen polttoaine. Vedyn ja hukkalämmön talteenotto jatkuu. Vuonna 2013 k ke eskitytään ener energia giattehokk ehokkuut uuteen een Vuonna 2012 Kemira otti jälleen yhden askeleen tuotantonsa energiatehokkuuden parantamiseksi, kun energiatehokkuus määriteltiin yhtiön yritysvastuutavoitteeksi. Vuonna 2013 Kemira aikoo ottaa käyttöön energiatehokkuusindeksin, joka mittaa Kemira on ryhtynyt toimenpiteisiin epäsuoran energiankulutuksensa vähentämiseksi. Kemira suosii virtuaalisia viestintätyökaluja. Lisäksi konsernissa on matkustuspolitiikka, jolla pyritään minimoimaan matkustamista, sekä hankintapolitiikka energiatehokkaista kunnossapito- ja korjaustoiminnoista (MRO). Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 79 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Energia ja ilmasto | Hiilijalanjälki ja raportointi Hiilijalanjälki ja raportointi Kemira on kehittänyt globaalin prosessin tuotteiden hiilijalanjäljen määrittämiseksi. Ensimmäiset pilottilaskelmat tehtiin vuonna 2011. Vuonna 2011 määriteltiin kahdeksan ja vuonna 2012 36 tuotteen hiilijalanjälki. Tuloksia on tutkittu asianomaisten yritysten ja tuotantolaitosten kanssa sen selvittämiseksi, mistä laskettujen tuotteiden hiilipäästöt johtuvat. Useimmissa tapauksissa raaka-aineyhdistelmä vaikuttaa merkittävästi Kemiran tuotteiden hiilijalanjälkeen, kun taas joissakin tapauksissa Kemiran oman tuotannon energiankulutus oli merkittävä hiilipäästöjen tuottaja. kansainvälistä tuotteiden hiilijalanjälkeä koskevaa ISO 14067 standardia. Kemira tutkii myös vesijalanjäljen laskentaan liittyvien metodologioiden soveltamismahdollisuuksia tarkemmin. Vuonna 2013 Kemira jatkaa tuotteiden hiilijalanjäljen määrittämistä liiketoimintojen pyynnöstä ja ottaa hiilijalanjäljet huomioon uusien tuotteiden kehittämisprosessissa. Kemira on myös ryhtynyt moniin toimiin epäsuoran ilmastonmuutosvaikutuksen pienentämiseksi, erityisesti liikematkailun sekä liisatun ja hankitun kaluston osalta: Kemira suosii virtuaalisia viestintätyökaluja. Lisäksi konsernissa on matkustuspolitiikka, jolla pyritään minimoimaan matkustamista, sekä hankintapolitiikka energiatehokkaista kunnossapito- ja korjaustoiminnoista (MRO). Kemira seuraa tiiviisti ympäristöasioiden johtamisen standardisointityötä olemalla mukana Suomen standardisoimisliitto SFS ry:n ympäristöasioiden hallinnan teknisessä komiteassa, jossa kehitetään esimerkiksi Vuonna 2012 Kemira painotti mahdollisimman tarkkojen energiatehokkuutta ja ilmastonmuutosta koskevien tietojen raportointia. Tämän myötä Kemiran luokitus Carbon Disclosure Project (CDP) -indeksissä parani merkittävästi niin tietojen raportoinnin kuin suorituskyvyn osalta. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 80 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Energia ja ilmasto | Case: Hiilidioksidivapaata lämmitystä Joutsenossa Case Pääs äästtöjen v vähen ähentäminen täminen 4 000 tonnil onnilla la Vety tule tulev vaisuuden polt poltttoaineena Hiilidioksidivapaata lämmitystä Joutsenossa Kemira Chemicals Oy:n ja Leppäkosken Sähkö Oy:n yhteisyritys FC Power Oy on aloittanut hiilidioksidivapaan lämmöntuotannon Joutsenon kaukolämpöverkostossa. Lokakuusta 2012 alkaen Joutsenon kaukolämmöntuotanto on perustunut Kemiran tuotantoprosesseissa syntyvän lämmön talteenottoon ja prosessin sivutuotteena syntyvän vedyn polttoon. Arvioiden mukaan FC Powerin tuottama hiilidioksidivapaa lämpö kattaa jopa 90 % Joutsenon kaukolämmön tarpeesta, johon aikaisemmin käytettiin fossiilista maakaasua. Tämän ansiosta Joutsenon taajama-alueen hiilidioksidipäästöt vähenevät 4 000 tonnilla vuodessa. Lämmöntuotannossa tarvittavat laitteet asennettiin Joutsenon voimalaitokselle kesällä 2012. Vedyn laajamittainen hyödyntäminen kaukolämmöntuotannossa on hyvin harvinaista koko Euroopassa. Vetyä pidetään tulevaisuuden polttoaineena, koska se on puhdasta ja kierrätettävää. Vety on myös hyvin ympäristöystävällistä, koska sen polttamisen lopputuotteena syntyy puhdasta vesihöyryä. Joutsenossa on tällä hetkellä Pohjoismaiden ainoa vetyä hyödyntävä lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos. Se on hyvä esimerkki hajautetusta energiantuotannosta, joka on toteutettu paikallisesti ja ympäristöystävällisesti. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 81 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Vesitehokkuus Vesitehokkuus Verrattuna moniin asiakastoimialoihin, joiden tuotantoprosessit ovat erilaiset, ei Kemiran omissa toiminnoissa kulu runsaasti vettä. Kemiran tuotantolaitoksissa vettä käytetään pääasiassa jäähdytykseen ja prosessointiin, ja monissa tapauksissa sekä raaka-aineet että lopputuotteet sisältävät vettä. Prosessi- ja sadeveden uudelleenkäyttö toimii tehokkaasti monissa Kemiran tuotantolaitoksissa, joten jätevedenkäsittely paikan päällä on harvoin tarpeen. Tuo uotannon tannon v ve esit sitehokk ehokkuuden uuden par paran antaminen taminen Vuonna 2012 Kemira määritteli tuotannon vesitehokkuuden parantamisen yhdeksi yritysvastuusitoumuksistaan. Tehostamisprojekti käynnistetään ja suorituskykyindikaattorit määritellään vuonna 2013. Tavoitteena on analysoida nykytilanne ja määrittää vesitehokkuusohjelma vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 82 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Vesitehokkuus Vesijalanjälki 150 15 000 120 11 443 11 087 10 727 10 125 10 000 tonnia 7 794 63 49 50 5 000 31 0 2006 2009 2010 miljoonaa m3 100 24 2011 2012 0 Jätevesikuoritus omasta tuotannosta (N, P ja COD tonnia) Tuotteiden avulla puhdistettu vesi (arvio, miljoonaa m3) Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 83 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Case: Yhteistyöllä näkyviä tuloksia saksalaisessa pakkausalan yrityksessä Case Kemir emira a tarjoaa k kemian emian alan os osaamisen aamisen Yhteistyöllä näkyviä tuloksia saksalaisessa pakkausalan yrityksessä Vuonna 2010 saksalaisen Eisenhüttenstadtin kaupungin talous sai piristysruiskeen, kun Propapier GmbH avasi paikkakunnalle pakkauskartonkitehtaan. Kemira teki tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja PM2-paperikoneen toimittaneen suomalaisen Metson kanssa. Kemiran tehtävänä oli toimittaa tehtaalle täyden palvelun kemikaalipaketti, joka sisälsi vedenkäsittelyn, retentioteknologian ja värinhallinnan. PM2-paperikoneen tulokset ovat olleet alusta saakka vaikuttavia. Kemiran, Metson ja tehtaan yhteistyöstä on syntynyt hienosäädetty kone, jonka nopeus rikkoo maailmanennätyksiä ja mahdollistaa 95 %:n konetehokkuuden. Se on yksi toimialan teknologisesti edistyksellisimmistä paperikoneista. Uusi tteknologia eknologia v vähen ähentää tää ylipakkaus ylipakkausta ta Retentio- ja vedenpoistopolymeerit ovat olleet avainasemassa koneen tehokkuuden optimoinnissa ja prosessin vakauttamisessa. Vuonna 2012 PM2-koneen retentiojärjestelmää laajennettiin kattavien koeajojen jälkeen mikropartikkeliteknologialla, joka paransi edelleen koneen toimintaa, vähensi ratakatkoja ja mahdollisti puhtaamman vesikierron. Toinen uutuus, joka otettiin käyttöön Eisenhüttenstadtin kuitutehtaalla, on edistyksellinen Next Generation -paperinvalmistusteknologia, joka tuottaa kevyempää mutta yhtä vahvaa paperia. Ympäristöedut ovat huomattavat. Raaka-aineita tarvitaan vähemmän, veden- ja energiantarve laskee ja pienempi neliömassa vähentää ylipakkausta. Uusi PM2 on edelläkävijä, kun jatkuvana tavoitteena on keventää pakkausmateriaaleja vahvuudesta tinkimättä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 84 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Case: Yhteistyöllä näkyviä tuloksia saksalaisessa pakkausalan yrityksessä Tehokas v vedenkäsit edenkäsitttely pienen pienentää tää ympäris ympäristtövaik aikutus utusta ta Vedenkäsittely on merkittävä tekijä tehtaan ympäristötoiminnassa. Paperin valmistus nielee valtavasti vettä, ja prosessiveden tehokas kierrätys luo haasteita kemikaalijärjestelmälle. Kemira toi projektiin vesikemian osaamista hyvin tuloksin. Haittaaineiden käsittely kationisilla polymeereillä tekee prosessivedestä paljon puhtaampaa sekä vähentää saostumien muodostumista ja yleistä kemikaalien kulutusta. Tämän lisäksi lietteenkäsittely ja mikroflotaatioprosessin kemiallinen käsittely paransivat kuitusaantoa ja tuotteen laatua sekä alensivat jätteen määrää ja energiankulutusta. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 85 Ympäristö & turvallisuus | Ympäristö | Case: Lietteen kuivatus ympäristönsuojelualueen ruoppausprosessissa Case San anttosin ssa ataman laa laajennus jennus Lietteen kuivatus ympäristönsuojelualueen ruoppausprosessissa Brasilian kansainvälisen kaupan kasvu on lisännyt suurempien nykyaikaisten satamaterminaalien kysyntää. Vaikka Santosin satama onkin Latinalaisen Amerikan suurin satama ja maailman 50 suurimman joukossa, brasilialainen satamaterminaaliyritys Embraport on huomannut rahdinkäsittelyn lisääntyneen viime vuosien aikana niin, että se on joutunut toimimaan kapasiteettinsa ylärajoilla. Embraport onkin päättänyt parantaa satamainfrastruktuuria ja rakentaa Brasilian suurimman yksityisen multimodaaliterminaalin. Brasilian kaakkoisrannikolla sijaitsevan Santosin sataman sijainti on haasteellinen, koska sen vieressä on ympäristönsuojelualue. Pinta-alaltaan 680 000 m3:n laajuisen kanavan ruoppauksen tuli noudattaa ympäristömääräyksiä, ja liete piti kuivattaa mahdollisimman tehokkaasti ympäristövaikutuksen ja tarvittavan varastointialueen minimoimiseksi. Ympäris Ympäristtöys öystä täv väl ällinen linen rra atkaisu, jos josssa yhdis yhdistyv tyvä ät kus ustannus tannusttehokk ehokkuus uus ja luo luottetta tav va palv palvelu elu Alueen sijainnin, investointivaatimusten ja ympäristörajoitteiden vuoksi Embraport valitsi projektiin brasilialaisen, geoputkia käyttävän insinööri- ja palveluyrityksen Allondan. Allonda teki yhteistyötä Kemiran kanssa löytääkseen parhaan tuotteen lietteen kuivattamiseksi geoputkiin ja käyttääkseen tuotetta optimaalisella tavalla kuivatustulosten parantamiseksi. Tuotteeksi valittiin Kemiran anioninen polyakryyliamidi Superfloc 8566, koska sen tehokas ja täysin automaattinen järjestelmä mukauttaa tuotteen lietteen ominaisuuksiin. Korkean tason myynti- ja tekniikkaosaamisen ansiosta niin tuoteprosessi kuin tuotteen toiminta oli nopeaa, helppoa ja luotettavaa, minkä ansiosta asiakas säästi rahaa ja ympäristövaikutus oli pienempi. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 86 Ympäristö & turvallisuus | Turvallisuus | Tuoteturvallisuus Tuoteturvallisuus Kemiralle on tärkeää varmistaa, että asiakkaat voivat käyttää tuotteita turvallisesti, tuotteet on asianmukaisesti rekisteröity ja merkitty ja asiakkaalle tarjotaan luotettava tuotteisiin liittyvä dokumentaatio. Kemira keskittyy täyttämään Euroopassa REACH-asetuksen (Registration, Evaluation, Authorization and Restriction of Chemicals), CLP-asetuksen (Classification, Labeling and Packaging of Substances and Mixtures) sekä GHS-asetuksen (Globally Harmonized System of Classification and Labeling of Chemicals) vaatimukset ja määräykset. Vuonna 2012 on valmistauduttu tuleviin lakimuutoksiin: • • • REACH: Kemira jatkoi rekisteröinnin toisen, kesäkuussa 2013 päättyvän vaiheen valmistelua. REACH-rekisteröinnin kolmas määräaika EU:ssa päättyy vuonna 2018. GHS: Kemira on määrittänyt 25 %:lle tuotteistaan asianmukaiset luokitukset. CLP: Valmistelut koskien EU:ssa kesäkuussa 2015 päättyvää uudelleenluokitusta ja -merkintää jatkuvat. Kemiran tavoitteena on, että 50 % tuotteista on valmiina vuoden 2013 loppuun mennessä. Edellä mainittujen toimien lisäksi Kemira seuraa tarkkaan lakisääteisten vaatimusten kehittymistä markkinoillaan ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. Vaar aarois oista ta ja asianmukaise asianmukaisessta käsit käsitttelys elystä tä tiedo tiedotttaminen Tuotemerkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet ovat Kemiran pääasiallinen tapa antaa käyttäjille tietoa kemikaalien vaaroista ja asianmukaisesta käsittelystä. Lisäksi Kemira julkaisee vapaaehtoisesti käyttöturvallisuustiedotteet ei-vaarallisiksi luokitelluista tuotteistaan. Lisätietoja tuotemerkinnöistä löytyy vuoden 2011 vuosikertomuksesta. Vuonna 2012 Kemira rekisteröi 118 tuote-etiketteihin liittyvää valitusta, jotka koskivat esimerkiksi etiketin puuttumista tai virheellisyyttä. Lisäksi vastaanotettiin 123 tuotedokumentaatioon liittyvää valitusta. Näitä aiheuttivat esimerkiksi toimituksesta puuttuva analyysisertifikaatti (Certificate of Analysis, COA) tai väärä tuotenimi tuoteturvallisuustiedotteessa. Vuonna 2012 valitusten määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2011 (118 tuotemerkintöjä koskevaa valitusta, 137 dokumentaatiota koskevaa valitusta). Vuonna 2012 Kemiran tytäryhtiö Yhdysvalloissa pääsi sopimukseen Yhdysvaltojen Ympäristönsuojeluviraston kanssa oletetuista rikkomuksista koskien liittovaltion hyönteis-, sieni- ja jyrsijä torjunta-aineiden käyttölakia sekä muita pienempiä raportoinnin epäjohdonmukaisuuksia. Vaikka Kemira katsoo, että oletukset lain noudattamatta jättämisestä ovat virheellisiä, se teki yhteistyötä viraston kanssa ratkaistakseen asian. Oletetuista rikkomuksista kaksi liittyi tuotemerkintöihin, ja osallisena rikkomuksiin oli jakelija, joka myi tuotteita tuotemerkkinimillä ilman yrityksen etukäteishyväksyntää. Virasto teki päätöksen, jonka mukaan oletetut rikkomukset eivät aiheuttaneet minkäänlaista riskiä tai vaaraa ihmisten terveydelle tai Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 87 Ympäristö & turvallisuus | Turvallisuus | Tuoteturvallisuus ympäristölle. Sopimuksen mukaan Kemira on korjannut oletetut rikkomukset sekä maksanut siviilioikeudellisen rangaistusseuraamuksen. Vaa aatimus timusttenmukaisuus tuo tuottek ekehityk ehityksen sen al alk kuv uvaihee aiheesssa Vaatimustenmukaisuusarvioinnit on toteutettava jo alkuvaiheessa, ennen kuin tehdään päätöksiä uusien tuotteiden kehittämisprosessin (NPD) etenemisestä. Pyrimme myös löytämään turvallisempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Vuonna 2012 Kemira aloitti projektin uudenlaisesta workflowtyyppisestä järjestelmästä, jonka avulla uuden tuotteen kaupallistamisvaiheen alustavaa tuoteturvallisuuden arviointiprosessia hallitaan tehokkaammin. Täytäntöönpanoa lykättiin yhtiön uudelleenjärjestelyn vuoksi, ja sitä hienosäädetään uuden organisaatiorakenteen ja kompetenssien mukaan vuonna 2013. Tuo uotteturv turval allisuuden lisuuden hal hallin linta ta Kemiran tuoteturvallisuustoiminto muuttui 1.10.2012 uudelleenjärjestelyn myötä ja sai uudeksi nimekseen Product Stewardship and Regulatory Affairs. Toimintoa johdetaan globaalisti, mutta se keskittyy yhä enemmän alueellisiin toimintoihin. Kemira pyrkii kehittämään älykkäämpiä tapoja hallita globaalisti lakisääteisiä tietoja, vaatimuksia ja täytäntöönpanoa, jotka vaihtelevat maasta toiseen. Vuonna 2013 keskitytään enemmän uuden organisaatiorakenteen täytäntöönpanoon ja tuoteturvallisuutta koskeviin toimintatapoihin koko Kemirassa. Vuonna 2012 Kemira vahvisti lakisääteisten vaatimusten tiimiään Aasiassa voidakseen vastata paremmin APAC-alueen liiketoimintatarpeisiin. Etelä-Amerikassa on käynnissä SAPprojekti paikallisten tuotteiden turvallisuustietojen lisäämiseksi Kemiran globaaliin ERP-järjestelmään vuoden 2013 puoliväliin menessä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 88 Ympäristö & turvallisuus | Turvallisuus | Prosessiturvallisuus Prosessiturvallisuus Kemira tekee jatkuvasti töitä työntekijöihin, ympäristöön ja ympäröiviin yhteisöihin mahdollisesti vaikuttavien tapaturmien riskin hallitsemiseksi ja pienentämiseksi. Kemian alan yhtiönä Kemiralle on ensisijaisen tärkeää varmistaa prosessien turvallisuus. Kemira arvioi vaaroja ja riskejä sekä nykyisissä että rakenteilla olevissa toimipaikoissa. Laitteistojen kuntoa ja toiminnan tehokkuutta parannetaan jatkuvasti systemaattisen hallinnan avulla. Kaikkien Kemiran toimipaikkojen odotetaan käyttävän ja ylläpitävän sertifioituja EHSQhallintajärjestelmiä ISO 9001-, 14001- ja OHSAS 18001 standardien mukaisesti. Tällä hetkellä 59 prosentilla toimipaikoista on kaikki kolme standardia. Yleiskatsaus toimipaikkojen sertifioinnin edistymisestä löytyy kertomuksen Ympäristöasioiden johtaminen -osiosta. Kemiralla on käytössä myös sisäiset EHSQ-politiikat ja standardit. Kaikki EHSQ-toimintaan liittyvät tiedot tallennetaan ohjelmistojärjestelmään, minkä ansiosta Kemira voi raportoida ja jakaa tuloksia ja toteutettuja korjaavia parannuksia sekä parhaita käytäntöjä. Vuoden 2011 lopussa Kemiran toimipaikoille tehtiin kolmitasoinen riskiluokittelu osana vuosia 2012–2014 koskevaa maailmanlaajuista laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmien sertifiointisopimusta. Riskiluokittelu perustuu toimipaikkojen tuotantomääriin ja toimintojen monimuotoisuuteen. Noin 30 % tuotantolaitoksista luokiteltiin kuuluviksi kahteen korkeampaan riskiluokkaan. Korkeampi riskiluokitus edellyttää enemmän ulkopuolisia tarkastuksia sekä yksityiskohtaisempia sisäisiä prosessi- ja turvallisuustarkastuksia toimipaikoille. Vaik aikutus utus paikal paikallisiin lisiin yh yhtteisöihin Jotkut Kemiran tuotantolaitoksista sijaitsevat lähellä asuinalueita, joten onnettomuus kemikaalivuotoineen voisi vaikuttaa kielteisesti niin ihmisten turvallisuuteen kuin ympäristöön. Kemira arvioi kaikkien tuotantolaitostensa ympäristövaikutuksia ja valvoo päästöjään paikallisten standardien mukaisesti. Lisäksi jokainen Kemiran tuotantotoimipaikka pyrkii varmistamaan paikallisyhteisöjen turvallisuuden asianmukaisilla turvallisuussuunnitelmilla tiiviissä yhteistyössä paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa. Kemira pyrkii edistämään kemikaalien turvallista käyttöä myös yhteistyössä paikallisten kemikaalivirastojen kanssa. Ennak Ennakoiv oiva a lähe lähesstymis tymistapa tapa turv turval allisuus lisuustyös työsssä Osana ennakoivaa turvallisuustyötä Kemira järjesti vuonna 2012 henkilöstölleen 65 prosentissa toimipaikoistaan globaaleja koulutustilaisuuksia prosessiturvallisuudesta ja parhaista käytännöistä. Ennakoiva työ jatkuu ja sitä kehitetään edelleen tulevina vuosina. Uusi or organis ganisaa aatio tio Uuden organisaation myötä Kemiran jokaisessa neljässä segmentissä on lokakuusta 2012 lähtien uusi Techonology Engineering -toiminto. Yhdessä Manufacturing Management toiminnon kanssa ne vastaavat prosessiturvallisuudesta, mikä antaa Kemiralle mahdollisuuden kehittää Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 89 Ympäristö & turvallisuus | Turvallisuus | Prosessiturvallisuus turvallisuustoimintaansa uuden teknologian avulla. Vastuu prosessiturvallisuuden auditoinnista on kuitenkin edelleen EHSQorganisaatiolla. Technology & Engineering -toimintojen perustamisen lisäksi on luotu tuotantoyhteisö, jonka jäsenet tulevat eri segmenteistä ja toiminnoista. Tämä nopeuttaa parhaiden käytäntöjen siirtymistä. Tapa apaturma turmatt vuonna 2012 Vuonna 2012 tapahtui yksi vakava prosessiturvallisuustapaturma: muuntaja/tasasuuntainpalo Eastoverissa, Yhdysvalloissa. Tulipalo johti tuotantomenetyksiin sekä laitteistovahinkoihin, muttei aiheuttanut vahinkoa ihmisille tai ympäristölle. Toimenpiteisiin on ryhdytty estääksemme tulevat samankaltaiset onnettomuudet. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 90 Ympäristö & turvallisuus | Turvallisuus | Prosessiturvallisuus | Case: 22 vuotta ilman työtapaturmia Case Marie arietttan työn työnttekijä ekijätt juhliv juhliva at merkit merkittä täv vää ssaa aavutus vutusta ta 22 vuotta ilman työtapaturmia Kemira arvostaa työntekijöidensä turvallisuutta, joka on myös yksi vuonna 2012 asetetuista yritysvastuutavoitteista. Yritys on sitoutunut parantamaan työterveyttä ja turvallisuutta, ja tavoitteena on nolla tapaturmaa. Kesäkuussa 2012 Kemira Chemicalsin tehdas Mariettassa, Georgiassa, saavutti merkittävän merkkipaalun: 22 vuotta ilman työtapaturmia (Lost Time Incidents). Sen juhlistamiseksi Mariettan päivä- ja yövuorolaisille tarjottiin aamiainen, ja iltavuorolaiset saivat nauttia päivällisestä. O&M-segmentin tuotantojohtaja Mike Villers lähetti onnitteluviestin, jossa hän kiitti työntekijöitä turvallisuuden asettamisesta ykkössijalle ja hyvistä tuloksista tämän tavoitteen toteuttamisessa. "Tiedän, että perheenne arvostavat turvallista työympäristöä, ja yhteisömme pitää sitä itsestään selvänä. Haluan kuitenkin kiittää teitä hyvän esimerkin näyttämisestä tämän upean asian saavuttamiseksi", Villers kehui työntekijöitä. Työn yönttekijöiden v valis alistaminen taminen a av vain turv turval allisuuden lisuuden par paran antamiseen tamiseen Monet ovat kysyneet, kuinka tehdas onnistui saavutuksessaan. Siihen ei ole vain yhtä tyhjentävää vastausta. Mariettan tehtaan johto tunnustaa saavutuksen olevan työntekijöiden ansiota. "Järjestelmät, menettelytavat ja ohjelmat suojelevat meitä vain tiettyyn pisteeseen asti. Se, että työntekijät tuntevat prosessimme, osaavat tunnistaa riskitilanteet ja tekevät yhteistyötä turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi, on mahdollistanut jatkuvan parantamisen ja tämän saavutuksen", Villers sanoo. Saavutukseen päästään päivä kerrallaan, kun kaikki työntekijät lähtevät tehtaalta vahingoittumattomina ja palaavat kotiin turvallisesti. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 91 Ympäristö & turvallisuus | Turvallisuus | Työterveys ja -turvallisuus Työterveys ja -turvallisuus Arvon "Välitämme ihmisistä ja ympäristöstä" mukaisesti Kemira asettaa turvallisuuden etusijalle kaikissa toiminnoissaan. Vuoden 2012 lopussa Kemira päätti laatia uuden työterveys ja -turvallisuus-vision: Tavoitteena nolla tapaturmaa. Erinomainen työterveys ja -turvallisuustoiminta on Kemiran liiketoimintojen ennakkoehto. Kemira on sitoutunut parantamaan jatkuvasti turvallisuustoimintaansa sekä luomaan näkyvän johtajuussitoumuksen kulttuurin. Lisäksi yritys haluaa sitouttaa kaikki työntekijänsä. Kemira näkee työterveyden ja turvallisuuden järjestelmällisen parantamisen ensisijaisen tärkeänä ja pyrkii siihen, että kaikilla toimipaikoilla on ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001 -standardien mukaiset sertifikaatit. Vuonna 2012 yhdeksän uutta toimipaikkaa sai OHSAS 18001 sertifikaatin, minkä myötä Kemiran sertifioitujen toimipaikkojen osuus nousi 59 %:iin (2011: 46 %). Tapa apaturma turmatt v väheniv ähenivä ät Työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi Kemira keskittyy parantamaan organisaation kompetensseja, työprosesseja ja kulttuuria. Kemira mittaa organisaation suorituskykyä useiden indikaattorien avulla ja tekee säännöllisesti turvallisuusauditointeja. Yksi hyvä esimerkki on turvallisuustoiminnan tehostaminen Etelä-Amerikassa. Vuonna 2012 tapaturmataajuus laski merkittävästi 16,8 tapaturmasta miljoonaa työtuntia kohti 5,3 tapaturmaan. Luvut sisältävät Kemiran henkilöstön ja alihankkijat. Ennakoivien turvallisuusindikaattorien, kuten turvallisuustoiminnan määrän seuranta mahdollistaa tuotantolaitoksissa työskenteleviin työntekijöihin ja alihankkijoihin kohdistuvien vaarojen vähentämisen ennakoivasti. Kemiran vuodesta 2012 eteenpäin valitsema indikaattori näyttää kaikkien tapaturmien (TRI) määrän (poissaoloon johtaneet tapaturmat + tapaukset, joissa työntekoa on rajoitettu + lääkinnällistä hoitoa vaatineet tapaukset) vain poissaoloon johtaneiden LTA-tapaturmien määrän sijaan. Näin saamme tarkemman kuvan suorituskyvystämme, mikä helpottaa vertailua. Vuodesta 2013 alkaen Kemira raportoi vain TRIindikaattorin. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 92 Ympäristö & turvallisuus | Turvallisuus | Työterveys ja -turvallisuus Työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden 6.0 4.4 4.0 3.5 3.1 2.7 2.3 2.0 0.0 2008 2009 2010 2011 2012 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 93 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Henkilöstöresurssien hallinta Henkilöstöresurssien hallinta Henkilöstöhallinnon tehtävänä on varmistaa, että Kemiralla on tarvittava osaaminen, vahvat johtajat ja sitoutuneet työntekijät, jotta se voi toteuttaa strategiaansa onnistuneesti. Osaava henkilöstö on Kemiran ydin, joka toteuttaa yhtiön strategiaa. Kemiran henkilöstöhallinto tarjoaa esimiehille välineet työntekijöiden ja tiimien onnistuneeseen johtamiseen käyttämällä yhteisiä henkilöstöprosesseja, osaamisen kehittämisratkaisuja ja palkitsemisjärjestelmiä. Sen työtä ohjaavat Kemiran liiketapaperiaatteet ja yhtiön arvot: lapsityövoimaa. Kemira kunnioittaa myös työntekijöiden järjestäytymis- ja yhdistymisoikeutta sekä työehtosopimusneuvotteluoikeutta. Työehtosopimukset ja toimintamenettelyjä koskevat määräykset eroavat Kemiran eri toimintamaissa kansallisesta lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista riippuen. • • • • Työn yönttekijöiden edus edustus tus Sitoudumme asiakkaiden menestykseen Välitämme ihmisistä ja ympäristöstä Edistämme toiminnan kehittämistä ja uuden luomista Menestymme yhdessä Kemira kunnioittaa ja noudattaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, tarjoaa tasavertaisia mahdollisuuksia, kohtelee kaikkia työntekijöitä oikeudenmukaisesti eikä käytä pakko- tai Kemiralla on alueellisia ja kansallisia työntekijöiden edustuskomiteoita, jotka perustuvat alueelliseen ja kansalliseen lainsäädäntöön ja määräyksiin. Kemiran liiketoimintaa ja henkilöstöä koskevista asioista keskustellaan sekä Kemiran eurooppalaisessa yritysneuvostossa että kansallisten työntekijöiden edustuskomiteoiden kokouksissa. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 94 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Uuden organisaation kehittäminen Uuden organisaation kehittäminen Kemiran muutoksia sisältäneen vuoden aikana henkilöstöhallinto on keskittynyt varmistamaan, että jälleenrakennus tapahtuu kestävällä tavalla työntekijöitä kunnioittaen ja tukien. Vuonna 2012 Kemira keskittyi rakentamaan uutta 1. lokakuuta voimaan tullutta organisaatiota. Osana organisaatiomallia Kemiralle kehitettiin uusi työn arkkitehtuuri. Malli auttaa työntekijöitä ymmärtämään paremmin työtehtäviään ja vastuitaan. Valitettavasti uudelleenjärjestely on johtanut myös henkilöstövähennyksiin. Yt-neuvottelujen tuloksena jouduttiin luopumaan 510 henkilöstä, joista 96 jätti yrityksen eläkejärjestelyjen kautta. Organisaation uudelleenjärjestelyn sekä toimipaikkojen sulkemisten vaikutus ulottui lähinnä EMEAja NAFTA-alueille, ja neuvottelut toteutettiin kaikissa toimipisteissä lainsäädännön mukaisesti, jolloin myös minimiirtisanomisajat on otettu huomioon. Työn yönttekijöiden tuk tukeminen eminen tule tulev vaisuuden epä epäv varmuude armuudessta selviytymise selviytymisesssä Uudelleenjärjestelyjen aikana työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua työpajoihin ja koulutuksiin, jotka tukevat tulevaisuuden epävarmuudesta selviytymistä. Kemira on myös kouluttanut esimiehiä kertomaan muutoksista ja vähennyksistä työntekijöille. Yhtiöstä lähteviä työntekijöitä on tuettu uuden uran löytämisessä. Muutostyöpajoihin on osallistunut asianomaisissa maissa yhteensä yli 500 esimiestä ja työntekijää. Kemira on järjestänyt myös muutostyöpajoja tärkeimmille johtajille, joissa on käsitelty uutta toimintatapaa. Työpajojen tavoitteena on varmistaa, että kaikki organisaatiossa tietävät, miksi muutos on tapahtunut ja mitä mahdollisuuksia ja haasteita siihen liittyy. Tärkeimmät johtajat tuntevat nyt uuden toimintatavan ja osaavat kertoa muutoksesta ja uusista työtavoista organisaatiossa. Työn yönttekijöiden sit sitout outtamis tamis-- ja k kehit ehittämis tämistarpeita tarpeita seur seuraa aav vat kyselyt Työntekijöiden sitoutumista mittaavaa jokavuotista Voices@Kemira -henkilöstötutkimusta ei tehty vuonna 2012 käynnissä olevan uudelleenjärjestelyn vuoksi. Se on kuitenkin tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kemira on seurannut, kuinka työntekijät ovat ottaneet muutoksen vastaan, ja kerännyt palautetta muutoksesta toteuttamalla kaksi Change Pulse -kyselyä. Pulse-kyselyistä saadun palautteen pohjalta on sovittu muutosprosessia tukevista toimista. Tuloksia seurataan myös tulevassa Voices@Kemira kyselyssä. Vuoden 2011 kyselyn pohjalta Kemira on keskittynyt toimintojen välisen yhteistyön ja viestinnän kehittämiseen osana organisaation muutosta mentoroinnin sekä toimintojen välisten työpajojen kautta. Työtehtävien selkeyttämiseksi sekä tehtävien ja yksiköiden välisen viestinnän helpottamiseksi on osana uutta toimintatapaa määritelty RACI-matriisit (Responsible, Accountable, Consulted, Informed). RACI-matriisit konkretisoivat eri roolit ja miten ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään: kuka on vastuussa mistäkin tehtävästä, kuka tehtävän toteuttaa, ketä Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 95 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Uuden organisaation kehittäminen täytyy konsultoida, ja ketä informoida. RACIt selkeyttävät uuden organisaation toimintaa ja päätöksentekoa. Kemira pyrkii vuonna 2013 kehittämään edelleen toimintojen ja alueiden välistä yhteistyötä. Vuoden 2011 kyselyn mukaan toinen kehittämiskohta liittyi työntekijöiden käsitykseen asiakassuuntautuneisuudesta. Kemira on vastannut tähän kehittämällä ja soveltamalla erityisiä arvoperusteisia myyntikoulutusohjelmia asiakassuuntautuneisuuden vahvistamiseksi. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 96 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Uuden organisaation kehittäminen | Case: Uuden toimintatavan soveltaminen Case Sit Sitout outtamis tamista ta työpa työpajo jojen jen a avul vulla la Uuden toimintatavan soveltaminen Fit for Growth -uudelleenjärjestelyohjelma on muuttanut työskentelytapoja eri puolilla Kemiraa. Yrityksen uusi toimintatapa lanseerattiin globaaleissa ja alueellisissa työpajoissa, joihin osallistui yhteensä 250 henkilöä. Työpajat järjestettiin yli toiminto- ja segmenttirajojen. Osallistujilla oli hyvä tilaisuus esittää kysymyksiä ja antaa palautetta sekä verkostoitua organisaation eri puolilta tulevien ihmisten kanssa. Työpajojen pääasiallinen tarkoitus oli keskustella organisaation uudelleenjärjestelyn aiheuttamista muutoksista. "Työpajat järjestettiin oikeaan aikaan, ja niissä annettiin selkeä kuva organisaation muutoksista: mitä ne ovat ja millaisia tuloksia odotamme", Kemira Uruguayn toimitusjohtaja Pedro Cirillo kertoo. "Työpajan kautta pystyimme viestimään tärkeistä aiheista, kuten toimimisesta lähempänä asiakkaan organisaatiota ja nopeammasta päätöksenteosta", Cirillo kuvailee. RA RACI CI – rroolien oolien ja v vas astuiden tuiden uudel uudelleenmäärit leenmääritttely Myös työntekijöiden uudet työtehtävät olivat tärkeässä asemassa työpajojen ohjelmassa, ja niitä käsiteltiin RACI-koulutuksessa. RACI on roolien ja vastuiden määrittämistyökalu, jossa määritellään kuka vastaa asiasta, kuka tekee, kuka osallistuu päätöksentekoon ja ketä informoidaan. "RACI herätti työpajoissa suurta mielenkiintoa ja paljon kysymyksiä. Keskustelujen aikana selvisi, mitä työkalu merkitsee meidän organisaatiollemme ja kuinka sitä käytetään", kertoo Pohjois-Amerikan osaamisen kehittämispäällikkö Leanne Fisher. "RACI-koulutus eri esimerkkitapauksineen antoi mahdollisuuden harjoitella työkalun käyttöä työprosesseissamme käytännössä", Fisher jatkaa. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 97 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Uuden organisaation kehittäminen | Case: Uuden toimintatavan soveltaminen Koh ohti ti ja jatk tkuv uvaa aa k kehit ehittämis tämistä tä Työpajat kuuluivat Fit for Growth -ohjelman ensimmäisiin konkreettisiin toimenpiteisiin Kemiralla ja vahvistivat edelleen jatkuvan kehittämisen ja oppimisen kulttuuria. Seuraavassa vaiheessa esimiehet jakavat saamansa tiedon alaisilleen kouluttamalla ja tukemalla heitä uusien toimintatapojen käyttöönotossa koko Kemirassa. Muutosta seurataan myös Pulse-kyselyjen sekä vuoden 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana toteutettavan suuremman sitoutuneisuuskyselyn, Voices@Kemiran, kautta. Pedro Cirillon mukaan tärkeintä on saada ihmiset osallistumaan aktiivisesti uusien toimintatapojen käyttöönottoon ja toteutukseen. "Tämä oli hieno tilaisuus keskustella avoimesti uudesta organisaatiosta ja sen vaikutuksista työntekijöihimme", Cirillo pohtii. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 98 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Suorituskyvyn hallinta ja johtajuuden kehittäminen Suorituskyvyn hallinta ja johtajuuden kehittäminen Kemira asetti vuonna 2012 henkilöstöprosesseille uudet yritysvastuutavoitteet, joissa keskitytään suorituskyvyn hallintaan ja kehityskeskusteluihin sekä johtajuuden kehittämiseen. Kemira on sitoutunut organisaation ja työntekijöidensä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Yritys pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintaansa ja tarjoaa monenlaisia oppimismenetelmiä painottaen työssä oppimista muodollisten koulutusmenetelmien tuella. Esimiehille tärkeitä työntekijöiden ja tiimien kehittämistyökaluja ovat: • • • ammatti- ja johtamistaitojen kehittämisohjelmat kehityskeskustelut säännölliset henkilöstökyselyt Työn yönttekijöiden os osaamisen aamisen par paran antaminen taminen Kehityskeskustelut ovat yksi Kemiran tärkeimmistä henkilöstöprosesseista. Niiden avulla taataan, että työntekijöillä on konsernin strategiaan liitettyjä tavoitteita. Keskustelujen aikana työntekijöillä on mahdollisuus antaa palautetta esimiehilleen ja keskustella uratavoitteistaan ja kehittämistarpeistaan sekä yleisesti hyvinvoinnista ja työtyytyväisyydestä. Kemira asetti vuonna 2012 suorituskyvyn hallintatavoitteen, jonka mukaan vuoden 2014 loppuun mennessä kaikkien työntekijöiden on oltava mukana maailmanlaajuisessa suorituskyvyn hallintaprosessissa, mikä tarkoittaa säännöllistä osallistumista kehityskeskusteluihin. Tavoitteeseen päästään keskittymällä jatkuvasti prosessin parantamiseen ja laajentamalla prosessia yhä useampiin henkilöstöryhmiin. Kemira tarjoaa esimiehilleen ja työntekijöilleen myös koulutusta kehityskeskustelujen laadun kehittämiseksi. Tällä hetkellä maailmanlaajuinen kehityskeskusteluprosessi kattaa noin puolet Kemiran työntekijöistä, joista noin 96 prosenttia osallistui kehityskeskusteluun vuonna 2012. Vuonna 2013 Kemira keskittyy kehittämään edelleen työntekijöiden tavoitteiden asettelua ja pyrkii varmistamaan, että henkilökohtaiset tavoitteet liittyvät tiiviisti henkilön työtehtäviin ja ovat yhtiön strategian mukaisia. Näin koko organisaatiota ohjataan samaan suuntaan. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 99 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Suorituskyvyn hallinta ja johtajuuden kehittäminen Vah ahv van joh johta tajuuden juuden k kehit ehittäminen täminen Toinen henkilöstöprosessia koskeva yritysvastuutavoite on, että kaikki esimiehet osallistuvat johtajuuden kehittämisohjelmiin vähintään kolmen vuoden välein. Tämä tavoite pitäisi saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna 2012 yli 160 esimiestä osallistui erilaisiin johtajuuden kehittämisohjelmiin. Lisäksi Kemira hyödynsi 360-prosessia palautteen antamiseksi esimiehille näiden johtajuustaidoista. muuttuvassa ympäristössä. Samalla järjestettiin kolme maailmanlaajuista ja neljä alueellista työpajaa muutosjohtamisesta ja uudesta toimintatavasta. Niihin osallistui yli 250 henkilöä. Tulevina vuosina keskitytään edelleen johtajuuden kehittämiseen painottaen vahvasti johtamistaitojen kehittämistä tehokkaiden tiimien ja kulttuurin luomiseksi sekä parhaiden käytäntöjen jakamiseen soveltuvien foorumien tarjoamiseksi. Vuonna 2012 Kemira keskittyi johtajuuden kehittämisessä yhtenäisen johtamiskulttuurin rakentamiseen ja kykyyn johtaa Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 100 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Suorituskyvyn hallinta ja johtajuuden kehittäminen | Case: Mentorointi - kohti toiminnot ylittävää osaamista Case Tavoit oittteena sekä yk yksilön silön e etttä or organis ganisaa aation tion e etu tu Mentorointi – kohti toiminnot ylittävää osaamista Mentorointi on tavoitteellinen oppimisprosessi, joka perustuu mentoroitavan kehittymistarpeisiin. Mentoroinnissa kokeneempi henkilö (mentori) jakaa osaamistaan ja näkemyksiään toisen henkilön (mentoroitava) kanssa tämän ammatillisten taitojen kehittämiseksi. Kemira aloitti mentoroinnin pilottiohjelman ensin Pohjois-Amerikassa ja vuonna 2012 sitä laajennettiin EMEA-alueelle. Kemiran tavoitteena on käyttää ohjelmaa maailmanlaajuisesti yhtenä ratkaisuna työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Mentoroinnin etuja ovat muun muassa tietovirran ja ideoiden leviämisen helpottuminen organisaatiossa, toiminnot ylittävän osaamisen parantuminen sekä strategian toteuttamisessa ja tukemisessa tarvittavan ammatillisen osaamisen kehittäminen. Lisäksi se edistää työntekijöiden ymmärrystä Kemiran toiminnoista, politiikoista ja kulttuurista, mikä johtaa parhaassa tapauksessa yhteisen työskentelytavan paranemiseen. Uusia näk näkem emyk yksiä siä ja laa laajemma jemmatt verk erkos osttot Kemiran mentorointiprosessiin osallistuneet työntekijät pitävät mentorointia tehokkaana kehittämisratkaisuna. Mentorointiparilla Per Anderssonilla (M&I, Ruotsi) ja Kaisa Karisalmella (T&K, Suomi) on vain hyvää sanottavaa mentoroinnista. "Esimieheni ilmoitti minut ohjelmaan ajatellen sen auttavan minua luomaan uusia verkostoja ja kehittämään ammatillista osaamistani", Karisalmi kertoo. Andersson oli erinomainen mentori Karisalmelle. Hän on työskennellyt organisaatiossa useissa eri tehtävissä, joten hänellä on laaja henkilökohtainen verkosto, josta on hyötyä myös Karisalmelle. "Tavoitteenani oli tutustuttaa Kaisa yrityksen jokapäiväiseen elämään liiketoiminnan näkökulmasta, koska se ei tule kovin voimakkaasti esille T&K-toiminnossa", Andersson sanoo. Mentorointiohjelman kautta Karisalmi on ollut suoraan yhteydessä myös asiakkaisiin, mikä puolestaan on antanut hänen T&K-työhönsä aivan uutta näkemystä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 101 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Suorituskyvyn hallinta ja johtajuuden kehittäminen | Case: Mentorointi - kohti toiminnot ylittävää osaamista Os Osaamisen aamisen jakaminen k kok oko o or organis ganisaa aatios tiosssa Globaaleissa yrityksissä eristyminen asiakassegmentteihin on yleistä. Kemiralla mentorointi nähdään kuitenkin tapana parantaa toimintojen ja kulttuurien välistä yhteistyötä sekä keinona lisätä työntekijöiden tietämystä muiden segmenttien ja alueiden toiminnoista. Anderssonin mukaan mentorointi voi lähentää segmenttejä sekä parantaa osaamisen jakamista eri segmenttien ja alueiden välillä. "Mentorin kontaktien kautta mentoroitavan näkökulma laajenee, mikä puolestaan lisää mentoroitavan tietämystä muista osastoista", toteaa Andersson. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 102 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Henkilöstöluvut Henkilöstöluvut Vuoden 2012 lopussa Kemiralla oli 4 857 työntekijää (2011: 5 006). Vuonna 2012 työntekijöistä 98 % työskenteli kokoaikaisesti ja 2 % osa-aikaisella työsopimuksella. Kaikista työntekijöistä 98 prosentilla oli vakinainen ja 2 prosentilla määräaikainen työsopimus. Määräaikaisista työntekijöistä 29 % oli naisia ja 71 % miehiä. Henkilöstömme vaihtuvuus vuonna 2012 oli 11,3 %. Vaihtuvuus oli suurinta Aasian ja Tyynenmeren alueella (20,4 %) ja vähäisintä Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella (8,8 %). Henkilöstö alueittain, % Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 58 % Pohjois-Amerikka 26 % Etelä-Amerikka 9 % Aasia ja Tyynenmerenalue 7 % Vuoden 2012 aikana vanhempainvapaalta palasi 39 Kemiran työntekijää. Heistä 87 % työskenteli yrityksen palveluksessa vuoden 2012 lopussa. Työhönpaluuaste vanhempainvapaalta oli miehillä 75 % ja naisilla 90 %. Valtaosa päättyneistä työsuhteista perustui vapaaehtoisiin irtisanoutumisiin, ja yksi työntekijä irtisanottiin äitiyslomaan liittymättömistä syistä. Työhönpaluuseen ja työssä jatkamiseen vanhempainvapaan jälkeen liittyvät luvut sukupuolittain ovat saatavilla vain niistä maista (Eurooppa ja Etelä-Amerikka), joissa vanhempainvapaista pidetään rekisteriä. Henkilöstö maittain, % Suomi 23,0 % Yhdysvallat 21,5 % Alankomaat 7,2 % Brasilia 7,1 % Ruotsi 5,8 % Kiina 5,7 % Kanada 3,9 % Iso-Britannia 3,3 % Muut maat 22,5 % Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 103 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Henkilöstöluvut Henkilöstön ikäjaukauma 1,500 1,317 Henkilöstön vaihtuvuus ikäryhmittäin 30 1,368 25.2 1,208 1,000 20 15.6 684 12.0 11.7 500 267 9.3 10 7.8 13 0 0 <20 <20 21-30 21-30 31-40 31-40 41-50 41-50 51-60 51-60 61- 61- SUKUPUOLIJAKAUMA ALUEITTAIN % Naisia Miehiä Yhteensä Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 28 72 100 Pohjois-Amerikka 21 79 100 Etelä-Amerikka 18 82 100 Aasian ja Tyynenmeren alue 26 74 100 Yhteensä 25 75 100 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS SUKUPUOLEN PERUSTEELLA % Miehiä Naisia 8,1 10,6 Pohjois-Amerikka 14,2 10,3 Etelä-Amerikka 11,9 21,3 Aasian ja Tyynenmeren alue 21,5 17,3 Yhteensä 11,2 11,6 Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 104 Ihmiset & yhteiskunta | Henkilöstö | Henkilöstöluvut UUDET REKRYTOINNIT SUKUPUOLEN MUKAAN Työntekijöiden lukumäärä % Miehiä 288 73,1 Naisia 106 26,9 Yhteensä 394 100 Työntekijöiden lukumäärä % Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 91 23,1 Pohjois-Amerikka 89 22,6 Etelä-Amerikka 79 20,1 Aasian ja Tyynenmeren alue 135 34,2 Yhteensä 394 100 Työntekijöiden lukumäärä % 3 0,8 21-30 155 39,3 31-40 137 34,8 41-50 63 16,0 51-60 29 7,3 7 1,8 394 100 UUDET REKRYTOINNIT ALUEITTAIN UUDET REKRYTOINNIT IKÄRYHMITTÄIN <20 >61 Yhteensä HENKILÖSTÖ LUKUINA 2012 2011 2010 2009 2008 Henkilöstö vuoden lopussa 4 857 5 006 4 935 8 493 9 954 Naiset/miehet, % 25/75 25/75 24/76 32/68 29/71 Naiset/miehet johtoryhmissä 2/9 3/8 3/12 2/12 2/13 Naiset/miehet hallituksessa 3/3 3/4 3/4 2/5 2/5 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 105 Ihmiset & yhteiskunta | Sidosryhmät | Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Kemira on määrittänyt kolme yritysvastuuhallinnan näkökulmasta tärkeintä sidosryhmää: asiakkaat, osakkeenomistajat ja työntekijät. Kemira keskittyy yhteistyöprosessien järjestelmälliseen kehittämiseen ja avoimen vuoropuhelun ylläpitämiseen tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Tärkeimmät sidosryhmät Sitouttaminen Esimerkkejä vuonna 2012 toteutetuista toimista Asiakkaat • Epävirallinen viestintä päivittäisten toimintojen ja asiakaskontaktien kautta Haastattelut, keskustelut ja kyselyt • 636 asiakasta osallistui kyselyyn, joka käsitteli asiakasvuorovaikutuksen eri osa-alueita, tuotteiden ja toimitusten laatua, asiakkaiden näkemystä Kemiran kilpailutilanteesta sekä yritysvastuuta. Avoin tiedonjako yhtiöstä ja sen toimintaympäristöstä faktoihin perustuvan kuvan luomiseksi Kemirasta sijoituskohteena Järjestelmällinen sitouttaminen varsinaisen yhtiökokouksen, tiedotustilaisuuksien ja kahdenkeskisten tapaamisten kautta • Varsinaiseen yhtiökokoukseen osallistui yli 500 Kemiran osakkeenomistajaa Lontoon Pääomamarkkinapäivillä oli yli 70 osallistujaa Useissa eri maissa järjestettiin yhteensä 25 tiedotustilaisuutta ja lähes 300 kahdenkeskeistä tapaamista arvopaperisalkun hoitajien ja muiden edustajien kanssa Sidosryhmäviestintä kemira.com-kotisivun, puhelinneuvottelujen, webcastien sekä sosiaalisen median, kuten Facebookin ja Twitterin kautta. Vuosittaiset kyselyt ja kehityskeskustelut Työntekijöiden edustuskomiteat, jotka perustuvat alueelliseen ja kansalliseen lainsäädäntöön Kemiran eurooppalaisen yritysneuvoston jokavuotinen kokous • • • • Osakkeenomistajat • • Työntekijät • • • • • • • 2 lyhyttä Pulse-kyselyä, joissa yhteensä 3 322 vastaajaa Henkilökohtaiset kehityskeskustelut 2 533 työntekijälle 13 maailmanlaajuista tiedotustilaisuutta Fit for Growth ohjelmasta, minkä lisäksi paikallisia tapahtumia Maailmanlaajuiset ja alueelliset johtajuustyöpajat Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 106 Ihmiset & yhteiskunta | Sidosryhmät | Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa Tärkeimmät sidosryhmät Sitouttaminen • Esimerkkejä vuonna 2012 toteutetuista toimista sekä työntekijöiden kansallisten edustuselinten kokoukset Epäviralliset henkilöstökokoukset, kuten strategiatilaisuudet ja Kemiran taloudellista tulosta koskevat tapaamiset Tärkeimpien sidosryhmien lisäksi Kemira on aktiivisesti vuorovaikutuksessa myös muiden sidosryhmien, kuten viranomaisten, tieteellisen yhteisön, kansalaisjärjestöjen, toimittajien, tiedotusvälineiden ja liikekumppaneiden kanssa. Sidosryhmien sit sitout outtamispr tamisprose osesssin k kehit ehittäminen täminen Vuonna 2011 Kemira teki ensimmäistä kertaa olennaisuusarvioinnin tunnistaakseen sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille tärkeät yritysvastuuasiat. Vuonna 2012 olennaisuusmatriisin tärkeimmät aiheet toimivat Kemiran yritysvastuutavoitteiden kehittämisen pohjana. Vuonna 2012 Kemira keskittyi sidosryhmädialogin kehittämiseen. Tämän tavoitteen mukaisesti toteutettiin kehitysprojekti sidosryhmädialogin prosessien ja sisällön parantamiseksi. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 107 Ihmiset & yhteiskunta | Sidosryhmät | Sidosryhmädialogin kehittäminen Sidosryhmädialogin kehittäminen Kemiralle on tärkeää ymmärtää, mitkä yritysvastuuseen liittyvät asiat ovat tärkeimpiä kullekin sen sidosryhmälle ja mikä on paras tapa käsitellä niitä. Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen jatkui vuonna 2012 projektilla, joka piti sisällään haastatteluja, työpajoja sekä Kemiran yritysvastuuhallintaan kohdistuvien sisäisten ja ulkoisten odotusten analysointia. Tietyt yritysvastuuseen liittyvät asiat nousivat vuoropuhelun kannalta tärkeiksi useiden sidosryhmien kohdalla. Näitä olivat muun muassa innovaatio ja T&K, resurssien rajallisuus, yritysvastuu omissa toiminnoissa, toiminta paikallisissa yhteisöissä sekä toimittajien yritysvastuukriteerit. Yksi projektin tärkeimmistä havainnoista oli se, että tämän analyysin tulokset ovat hyvin samansuuntaisia vuonna 2011 toteutetussa olennaisuusmatriisissa tärkeimmiksi nousseiden yritysvastuuaiheiden kanssa. Lisäksi havaittiin, että yritysvastuu on jo sisällytetty sijoittajien ja työntekijöiden kanssa käytävään vuoropuheluun ja jossain määrin myös asiakasviestintään. Yritys Yritysv vas astuuaiheiden tuuaiheiden sis sisäl ällyt lyttäminen täminen n nykyiseen ykyiseen dialogiin Kehittämisprojektin tavoitteena oli sisällyttää tärkeät yritysvastuuaiheet nykyisiin sidosryhmädialogiprosesseihin. Toisena tavoitteena oli tunnistaa muita, tarkemmin määriteltyjä sidosryhmiä ja pohtia, kuinka heitä voitaisiin parhaiten lähestyä. "Sidosryhmädialogi on yksi tapa tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia ja hallita liiketoimintaan liittyviä riskejä", kertoo Kemiran viestintäpäällikkö Anna-Kaisa Säkkinen. "Olemme määrittäneet tärkeimmiksi sidosryhmiksemme asiakkaat, osakkeenomistajat ja työntekijät. Nyt haluamme kehittää ja laajentaa olemassa olevia vuorovaikutusprosesseja sisällyttämällä niihin sidosryhmille tärkeimpiä yritysvastuuaiheita." Asiakkaa Asiakkaatt tarjoa tarjoav vat monipuolis monipuolista ta vuor vuoro ovaik aikutus utusta ta Kemiran ja sen asiakkaiden välinen sidosryhmädialogi on monitasoista, koska jokainen asiakkaiden kanssa yhteistyötä tekevä työntekijä on vastuussa vuoropuhelusta. Tutkimustulokset osoittavat, että yritysvastuu tulisi sisällyttää nykyiseen asiakasdialogiin innovaation ja T&K-toiminnan näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan erityishuomiota pitäisi kiinnittää sellaisiin asiakkaisiin, jotka käyttävät uusinta vesiteknologiaa tai ovat edelläkävijöitä kestävien ratkaisujen käyttöönotossa. Asiakasdialogin kehittämisessä Kemira keskittyy kouluttamaan työntekijänsä viestimään yritysvastuuasioista asiakkaille ja tunnistamaan Kemiran yritysvastuuhallintaan liittyviä signaaleja. Kemira tarjoaa myös työkaluja vuoropuhelun edistämiseen ja siitä raportoimiseen. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 108 Ihmiset & yhteiskunta | Sidosryhmät | Sidosryhmädialogin kehittäminen Yritys Yritysv vas astuu tuu jo n nyt yt os osa a sijoit sijoitta tajadialogia jadialogia Osakkeenomistajien ja sijoittajien kohdalla havaittiin, että yritysvastuu on jo melko hyvin sisällytetty nykyiseen viestintään, sillä Kemiran ydinliiketoiminta on jo itsessään hyvin kytköksissä vastuullisuuteen. Sijoittajat suhtautuvat yritysvastuuseen eri tavoin, mutta tärkeimpiä esille tulleita asioita olivat riskienhallinta ja liiketoimintamahdollisuudet. Kemiralle nämä pitkäaikaiset ja vastuulliset sijoittajat, jotka pitävät yritysvastuuta tärkeänä, ovat yksi tärkempiä kohderyhmiä. Yritys Yritysv vas astuu tuu mukaan työn työnttekijöiden sit sitout outtamis tamisttoimiin Työntekijöiden osalta analyysi osoitti, että yritysvastuu pitäisi sisällyttää henkilöstökyselyihin kattavammin, jotta työntekijöiden yritysvastuuseen kohdistuvista odotuksista saadaan tasapainoisempi ja johdonmukaisempi kuva. Yritysvastuulla on merkittävä rooli työntekijöiden sitouttamisessa. Työntekijät haluavat olla ylpeitä työnantajastaan ja sen vastuullisuudesta. Työntekijädialogin kehittämisessä Kemira keskittyy vastaamaan kysymyksiin: "Mikä on Kemiran yritysvastuuvisio?" ja "Mikä on yritysvastuuhallintamme tavoitteena?". Lisäksi on tärkeää keskittyä yritysvastuuta koskeviin osaamisvaatimuksiin ja kehittämissuunnitelmiin (esim. perehdyttäminen ja koulutus). Paikal aikallis lisvie viesstinnän merkitys muiden sidosryhmien kannalta Tutkimustulokset osoittavat myös selvästi, että Kemiran yritysvastuudialogin kannalta tärkeimpiä muita sidosryhmiä ovat viranomaiset, lainsäätäjät, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja paikalliset yhteisöt. Säkkinen jatkaa: "Halusimme myös selvittää, mikä olisi paras tapa käydä paikallista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa". Projektin aikana määriteltiin, mitkä sidosryhmät ovat osa paikallista vuoropuhelua ja mistä sidosryhmistä vastaa globaali viestintätoiminto. Tulokset osoittavat, että paikallinen vuoropuhelu on tärkeämpää muiden kuin kolmen merkittävimmän sidosryhmän kohdalla. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 109 Ihmiset & yhteiskunta | Sidosryhmät | Asiakasvuorovaikutus ja palaute Asiakasvuorovaikutus ja palaute Kemira on vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa päivittäin sekä epävirallisesti että tilausten käsittelyn ja säännöllisten asiakaskyselyjen kautta. Kemira teki vuonna 2012 globaalin asiakaskyselyn 636 asiakkaalle Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Ulkopuolinen markkinatutkimusyritys teki puhelinhaastattelut yhdeksällä eri kielellä. Kyselyssä yritysvastuulla tarkoitettiin sekä kestävän kehityksen mahdollistavien tuotteiden tarjontaa että kestävää raakaainehankintaa, Responsible Care -ohjelmaan sitoutumista, hiilijalanjälkeä ja ympäristömerkkejä. Suurin osa Kemiran asiakkaista arvioi Kemiran toiminnan samalle tasolle tärkeimpien kilpailijoiden kanssa. Kysely kattoi monia Kemiran asiakasvuorovaikutuksen osaalueita ja mittasi asiakkaiden käsitystä Kemiran kilpailuasemasta. Asiakkailta kysyttiin esimerkiksi seuraavista asioista: Kemiran markkinointiviestintää ohjaa brändipolitiikka, jota tukevat visuaaliset suuntaviivat, näyttelyohjeet, Kemiran tuotenimien nimeämisohjeet sekä vuonna 2012 laaditut viittausohjeet. Ohjeet tarkistetaan säännöllisesti, ja ne ovat Kemiran Corporate Identity -toiminnon vastuulla. • • • • • • tuotelaatu toimitusten luotettavuus tilaamisen helppous ongelmanratkaisukyky tekninen sovellustuki yritysvastuun merkitys ostokriteerinä. Markkinoin arkkinointivie tiviesstin tintäohjee täohjeett Vuonna 2012 Kemiran markkinointiviestinnässä ei ollut yhtään tapausta, jossa toiminta olisi ollut lainsäädännön, määräysten tai politiikkojen vastaista. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 110 Ihmiset & yhteiskunta | Sidosryhmät | Yhteiskuntatyö Yhteiskuntatyö Kemiran tavoitteena on rakentaa aktiivisesti hyviä suhteita niiden yhteisöjen kanssa, joissa sillä on toimintaa. Tämä tapahtuu osallistumalla hyväntekeväisyystyöhön ja yhteiskunnallisiin aloitteisiin ympäristö-, koulutus- ja teknologia-alalla. Vuonna 2012 Kemira asetti tavoitteekseen kehittää yhteiskuntatyötä maailmanlaajuisesti. Yhteiskuntatyön kautta Kemira voi luoda yhtiöstä myönteistä kuvaa vastuullisena naapurina. Tämä käsittää sekä ympäröivien yhteisöjen että Kemiran omien työntekijöiden osallistamisen. Tavoitteena on edistää vesikemian roolia veteen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa. Yhteiskuntatyötoimet liittyvät useimmiten veteen, mutta ne voivat koskea myös puhdasta ympäristöä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Aktiivinen os osal allis listuminen tuminen paikal paikallis listten tarpeiden mukaan Yhteiskuntatyö nostettiin Kemiran vuonna 2012 määrittelemien yritysvastuutavoitteiden listalle. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä jokainen Kemiran toimipaikka, jossa on yli 50 työntekijää, on osallistunut yhteistyöhankkeeseen paikallisen yhteisön kanssa vähintään kerran. Konkreettiset yhteiskuntatyön hankkeet räätälöidään paikallisten tarpeiden mukaan. Mahdollisia toimia voivat olla esimerkiksi avoimien ovien päivät, yhteistyö koulujen kanssa tai muut yritysvastuun edistämistoimet, kuten osallistuminen kansalaisjärjestöjen hyväntekeväisyystoimintaan tai työskentely puhtaamman ympäristön puolesta. Vuonna 2012 aloit aloite etut ttoime oimett yh yhtteisk eiskun unta tatyön työn paris parisssa Kemira osallistui vuonna 2012 yhteiskuntatyön hankkeisiin 37 toimipaikassa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Näistä 11 toimipaikassa on yli 50 työntekijää. Ne edustavat 38 prosenttia kaikista Kemiran yli 50 työntekijän toimipaikoista. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 111 Ihmiset & yhteiskunta | Sidosryhmät | Yhteiskuntatyö Esimerkkejä vuoden 2012 toiminnasta Paikka Kokouksia ja tiedotuskirjeitä • • • • • USA: Bartow, Baltimore, Fontana, Spokane, Varennes, Bushy Park Slovenia: Ljubljana Ruotsi: Helsingborg Norja: Fredrikstad Kanada: St. Catharines Avoimien ovien päivät • • • • Itävalta: Krems Kiina: Nanjing Suomi: Äetsä Kanada: Ottawa Yhteistyö koulujen kanssa • • • • Kanada: St. Catharines Alankomaat: Botlek, Tiel Itävalta: Krems Brasilia: Telêmaco Borba Lahjoitukset paikallisiin hyväntekeväisyys- ja yhdyskuntapalvelujärjestöihin • • Kanada: St. Catharines Iso-Britannia: Bradford Paikallisen urheilu- ja kulttuuritoiminnan sponsorointi • • • • • • • USA: Itä-Chicago Alankomaat: Botlek, Tiel Itävalta: Krems Norja: Fredrikstad Puola: Police Iso-Britannia: Bradford Kanada: St. Catharines Yhteydenpito ympäristövaliokuntien, kaupungin- ja kunnanvaltuustojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa • • Suomi: Espoo Alankomaat: Tiel Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 112 Ihmiset & yhteiskunta | Sidosryhmät | Yhteiskuntatyö | Case: Kemira China mukana AICM Open Day -tapahtumassa Case Yh Yhtteisön jäsene jäsenett tutus tutustuv tuva at kemian emiantteol eollisuut lisuuteen een Kemira China mukana AICM Open Day tapahtumassa Kemira China osallistui lokakuussa 2012 AICM Open Day -tapahtumaan Nanjingissa. Tapahtuman oli järjestänyt kemikaalivalmistajien kansainvälinen järjestö AICM (Association of International Chemical Manufacturers,). Tapahtuman aikana yleisö pääsi vierailemaan Nanjing Chemical Industry Parkin (NCIP) tehtaissa. Lisäksi Kemira China allekirjoitti toisen kemianalan yrityksen kanssa Responsible Care manifestin, jossa yritys sitoutuu yritysvastuun edistämiseen toiminnoissaan. Tavoitteena on työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden jatkuva parantaminen tekemällä yhteistyötä muiden yritysten kanssa sekä jakamalla parhaita käytäntöjä. Tavoitteena on myös parantaa yritysten avoimuutta ja raportointia toiminnastaan, saavutuksistaan ja mahdollisista puutteistaan. Sidosryhmä Sidosryhmävie viesstinnän par paran antaminen taminen Tapahtuman teemana oli Green Chemicals Carnival, ja sen tavoitteena oli parantaa viestintää NCIP:n ja siellä toimivien yritysten ja yleisön välillä sekä viedä eteenpäin Responsible Care -konseptia. Tapahtumassa oli yli 400 osallistujaa, mukaan lukien paikallisen yhteisön jäseniä, työntekijöiden perheenjäseniä, tiedotusvälineiden ja kemianalan yritysten edustajia, liikekumppaneita sekä hallinnon edustajia. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 113 Ihmiset & yhteiskunta | Ulkopuoliset sitoumukset Konsernin ulkopuoliset sitoumukset Kemira on sitoutunut useisiin konsernin ulkopuolisiin aloitteisiin ja tekee aktiivisesti yhteistyötä lukuisten järjestöjen ja toimielinten, kuten teollisuusjärjestöjen ja proaktiivisten elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Responsible Car Care e Kemira Oyj on sitoutunut kemianteollisuuden kansainvälisen järjestön ICCA:n Responsible Care -ohjelmaan. Responsible Care -ohjelma on kemianteollisuuden maailmanlaajuinen vapaaehtoinen hanke, jossa mukana olevat yritykset tekevät jatkuvaa yhteistyötä terveys-, turvallisuus- ja ympäristötoimintansa parantamiseksi. Kemiran liiketapaperiaatteet ovat yhdenmukaisia OECD:n monikansallisille yrityksille laatimien toimintaohjeiden kanssa, joissa on otettu huomioon yhteiskunnalliset asiat sekä ympäristö- ja turvallisuustekijät. Kemira päivitti vuonna 2012 liiketapaperiaatteensa OECD:n vuonna 2011 tarkistettujen suositusten mukaisesti. Maailman k ke estä täv vän k kehityk ehityksen sen yritysneuv yritysneuvos ostto (WBCSD) WBCSD tarjoaa yrityksille foorumin kestävästä kehityksestä oppimiseen sekä tiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen. Kemira on mukana yhteistyössä noin 200 yrityksen kanssa 35 eri maasta. Neuvosto käsittelee yksinomaan liike-elämää ja kestävää kehitystä koskevia asioita. Kemira tukee foorumia tarjoamalla omaa vesihallintaosaamistaan. Eur Euroopan oopan k kemian emiantteol eollisuuden lisuuden järje järjesstö (CEFIC) CEFIC on Euroopan suurin kemianteollisuuden järjestö. Kemiran toimitusjohtaja Wolfgang Büchele on järjestön hallituksen jäsen. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 114 Ihmiset & yhteiskunta | Ulkopuoliset sitoumukset Kemian emiantteol eollisuus lisuus ry (CIFF) CIFF edustaa kemianteollisuuden yrityksiä ja huolehtii liiketoiminta- ja teollisuusasioista sekä työmarkkinapolitiikasta. Kemira oli vuonna 2012 edustettuna hallituksen lisäksi useissa valiokunnissa, kuten energia- ja ympäristövaliokunnissa. Cle lean anttech Finland Cleantech Finland -ohjelma yhdistää Suomen suurimmat cleantech-yritykset ja asiantuntijat. Kemira liittyi Cleantech Finland -ohjelmaan tehdäkseen tunnetuksi vesiratkaisujaan niin kunnallisen vedenkäsittelyn kuin erilaisten teollisuusprosessien alalla. Kemira teki vuonna 2012 yhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen kanssa cleantech-ratkaisujen edistämiseksi. Itämer Itämeren en ttoimin oimintaryhmä taryhmä (BSA (BSAG) G) Kemira osallistuu aktiivisesti Itämeri-sitoumukseen. Itämeri-sitoumuksen aloitti puolueeton järjestö BSAG, joka perustettiin maaliskuussa 2008 tavoitteenaan pelastaa Itämeri. Kemiran liiketoiminnoilla on suora vaikutus Itämeren jätevesikuormituksen vähentämiseen. Plan Plan on kansainvälinen humanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka parantaa pysyvästi kehitysmaiden lasten elämänlaatua. Kemira ja Plan tekevät yhteistyötä ja pyrkivät turvaamaan lasten oikeuden veteen, terveyteen ja kehitykseen erityisprojekteissa Etiopiassa, Boliviassa ja Intiassa. Kemira ja Plan ovat tehneet vuonna 2012 yhteistyötä paremman tulevaisuuden tarjoamiseksi intialaisille koululaisille. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 115 Ihmiset & yhteiskunta | Ulkopuoliset sitoumukset Mil Millennium-pal lennium-palkin kintto Kemira on yksi Suomen Millennium-teknologiapalkinnon pääkumppaneista. Joka toinen vuosi myönnettävän palkinnon arvo on 1 000 000 euroa. Kemiran tavoitteena on edistää suomalaista tietotaitoa kemian alalla. Kemianluokka Gadolin Kemira tukee Kemianluokka Gadolinia, joka toimii Helsingin yliopiston kemian laitoksen kemian opetuksen keskuksessa (Kemma). Kemianluokka Gadolin tukee kemian oppimista ja opetusta kasvattamalla tietoisuutta kemian alan opiskelusta, tutkimuksesta ja teollisuudesta. Ener Energiagia- ja ympäris ympäristtöklus öklustteri (CLEEN Oy) ja M Me ets tsäklus äklustteri Oy Suomeen perustetut strategiset huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ovat julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia, joiden tavoitteena on nopeuttaa innovaatioprosesseja. CLEEN perustettiin SHOK:n sisälle helpottamaan energia- ja ympäristöalan tutkimusta. Kemira on yksi CLEENin osakkeenomistajista, ja se pyrkii helpottamaan CLEENin strategisten tutkimusalojen valintaprosesseja. Kemira vaikuttaa myös metsäalan strategisessa Metsäklusteri Oy:ssä, joka on yksi Suomen kuudesta SHOKkeskuksesta. Suomen v ve esif sifoorumi oorumi ry (FWF) Suomen vesifoorumi on Suomen yksityisen ja julkisen vesisektorin verkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa vesiosaamista ja löytää ratkaisuja maailmanlaajuisiin vesihaasteisiin. Kemira osallistuu foorumiin yhdessä kaupallisten yritysten, valtionlaitosten, kansalaisjärjestöjen, tieteellisten laitosten ja vesialan järjestöjen kanssa ja pitää tällä hetkellä hallussaan hallituksen varapuheenjohtajan paikkaa. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 116 Ihmiset & yhteiskunta | Ulkopuoliset sitoumukset | Case: Tutkimusyhteistyötä cleantech-ratkaisujen edistämiseksi Case In Inv vestoinnit cle clean anttech-r ech-ra atkaisuihin par paran anta tav vat kilpailukyky kilpailukykyä ä Kemir emiran an rra atkaisut par paran anta tav vat ener energiagia- ja v ve esit sitehokk ehokkuut uutta ta Tutkimusyhteistyötä cleantechratkaisujen edistämiseksi Kemira tekee yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa kaksivuotisessa Cleantech Solutions – Co-creating Environmental Solutions with Lead Customers -tutkimusprojektissa. Mukana tutkimuksessa on myös kaksi muuta Suomen johtavaa cleantech-yritystä, Outotec ja Metso. Projektin tavoitteena on löytää uusia tapoja parantaa suomalaisyritysten kilpailukykyä innovatiivisten cleantech-ratkaisujen tarjonnassa. Tärkein menestystekijä on toimittajien ja lead- eli kärkiasiakkaiden välinen yhteistyö: tarvitaan sellaisia uusia prosesseja ja työkaluja, joilla voidaan edistää cleantech-ratkaisujen yhteiskehitystä, ympäristövaikutusten ja asiakasarvon arviointia sekä kaupallistamista. Cleantech-ratkaisut ovat tuotteiden ja palvelujen integroituja yhdistelmiä, joiden tarkoituksena on tuottaa asiakkaille ja koko yhteiskunnalle ympäristöetuja sekä taloudellista hyötyä. Kemiran cleantech-ratkaisuja ovat muun muassa teollisen vedenkäsittelyn menetelmät, jotka mahdollistavat raakaveden tai kierrätetyn veden käytön kaivosteollisuuden prosesseissa. Kemiran tavoitteena on löytää tutkimusprojektin kautta uusia ratkaisuja kaivosteollisuuteen, jonka ympäristövaikutuksia se pyrkii vähentämään. Kemiran näkökulmasta projektin tarkoituksena on edistää uusien vedenkäsittelyratkaisujen kehittämistä ja kaupallistamista yhdessä Kemiran kaivosteollisuuden asiakkaiden kanssa. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 117 Ihmiset & yhteiskunta | Ulkopuoliset sitoumukset | Case: Kemira osallistui vesialan tapahtumiin ympäri vuoden Case Kemira osallistui vesialan tapahtumiin ympäri vuoden Kemira osallistui vuoden 2012 aikana erilaisiin, innovatiivista ja kestävää vedenkäyttöä käsitteleviin tapahtumiin. Tapahtumien tavoitteena oli edistää luovuutta, innovaatiota, osaamista ja tietotaitoa parempien vesiratkaisujen ja kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Maailman v ve esif sifoorumi oorumi M Marseil arseille lesssa Maailman suurin vesialan tapahtuma, maailman vesifoorumi, pidettiin Marseillessa maaliskuussa 2012. Kemira osallistui foorumiin yhdessä muun muassa Cleantech Finlandin, Suomen vesifoorumi ry:n ja VTT:n kanssa. Yksi tapahtuman tavoitteista on jakaa erilaisia vedenhallintakäytäntöjä ja -ideoita. Kemira esitteli useita ratkaisuja, kuten järvien kunnostuksen, fosforinpoiston, taloudellisen ja kestävän lietteenhallinnan sekä veden laadun hallinnan älykkään etädiagnosointijärjestelmän. Kolmen vuoden välein järjestettävä maailman vesifoorumi houkuttelee ajankohtaisista aiheista kiinnostuneita paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä jakamaan parhaita käytäntöjään ja ideoitaan yhteisten tavoitteiden määrittämiseksi ja konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Foorumin tavoitteena on nostaa vesiasiat korkeammalle poliittisella agendalla. Kaikille on taattava, 189 YK:n jäsenmaan tunnustama, oikeus veteen. Foorumissa sadat toimijat, kuten YK:n virastot, hallitukset, parlamentaarikot, paikallisviranomaiset, lahjoittajat, vesialan ammattilaiset ja kansalaisjärjestöt tekivät yhteensä yli sata sitoumusta tämän arvokkaan resurssin säilyttämiseksi ja hallitsemiseksi. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 118 Ihmiset & yhteiskunta | Ulkopuoliset sitoumukset | Case: Kemira osallistui vesialan tapahtumiin ympäri vuoden Rio +20 Earth Summit -k -kok okous ous YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kuvaili Earth Summit -kokousta "elämämme tilaisuudeksi" ja onnistui lausunnollaan herättämään kansainvälistä kiinnostusta kesäkuussa 2012. Kokouksen aiheet liittyivät kestävään kehitykseen: vihreä talous, institutionaalisen kehyksen luominen kestävälle kehitykselle sekä yleismaailmallisten kestävän kehityksen tavoitteiden määrittäminen päättäjien hyväksyttäviksi. Suomelle kokouksen tärkein aihe oli vesi. Kemira osallistui ennen kokousta lukuisiin kansallisiin Rio +20 valmistelukokouksiin, joissa tärkeimpiä aiheita olivat tehokkaampi vedenkäyttö, vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille sekä innovatiivinen investointi. Kemira toimi kommentaattorina Suomen virallisessa sivutapahtumassa, jonka päämääränä oli kartoittaa globaaleja vesitavoitteita. Suomen valtion isännöimän tapahtuman nimi oli Sustainable Development and Water: Global Goal, Targets, Partnerships (Kestävä kehitys ja vesi: globaalit tavoitteet ja kumppanuudet). Kemiran edustaja kertoi tapahtumassa yhtiön näkökannan siihen, mikä voisi olla yksityisen sektorin rooli vesitavoitteen saavuttamiseksi. Virallisessa YK:n suuryritysten ja teollisuuden tapahtumassa BASD Business Day:ssa (Business Action for Sustainable Development) Kemiraa pyydettiin toimimaan puheenjohtajana pyöreän pöydän keskustelussa, joka käsitteli vettä resurssina muussa käytössä. Tavoitteena oli käsitellä neljää yrityselämälle keskeistä veteen liittyvää teemaa: • • • • Singapor Singaporen en kans kansain ainv välinen vesiviikk siviikko o nopeuttaa ohjelmia, joilla parannetaan turvallisen juomaveden saatavuutta ja hygieniaa kaupungeissa ja maaseudulla, jakaa yhteistä näkemystä ja hyväksyä jätevedenkäsittelyä koskevia toimintasuunnitelmia, toteuttaa koordinoituja prosesseja vesi- ja energia-alan sekä maatalouden (ruoka, rehu, kuitu, polttoaine) verkostoissa ja varmistaa talouden kestävyys kaikkien vesipalvelujen tarjoamiseksi kestävästi. Singaporen kansainvälinen vesiviikko 2012 pidettiin heinäkuussa, ja se houkutteli paikalle yli 18 000 osallistujaa 104 eri maasta ja alueelta. Tapahtuma on globaali areena innovatiivisten vesiratkaisujen jakamiseen ja kehittämiseen, ja siihen osallistuu vesialan johtajia ja toimijoita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Tapahtuman aikana järjestettiin keskusteluja veteen liittyvistä asioista, verkostoiduttiin alan tärkeimpien toimijoiden kanssa ja esiteltiin johtavia teknologioita. Kemira esitteli vesiviikon aikana seitsemän vedenkäsittelyratkaisua eri teollisuudenaloille kuten jätevedenkäsittelyyn, valumavesien hallintaan ja arseenin poistoon turvallisen juomaveden valmistamiseksi. Maailman v ve esiviikk siviikko oT Tukholmas ukholmasssa Elokuussa Tukholman kansainvälisessä vesi-instituutissa järjestettiin suuri vesitapahtuma. Vuosittain yli 200 yhteistyöorganisaatiota kokoontuu keskustelemaan maailman vesiasioista. Vuonna 2012 maailman vesiviikon teemana oli veden ja ruoan turvallisuus. Kemira osallistui viikon aikana useisiin tapahtumiin ja isännöi luentoa kemiallisen jätevedenkäsittelyn uusimmista visioista. Kemira on yksi Tukholman vesipalkinnon perustajista. Vesipalkinto on yksi tärkeimmistä palkinnoista, joka myönnetään tunnustuksena erinomaisista saavutuksista vesitoiminnoissa. Se voidaan myöntää yksityisille henkilöille, instituutioille tai organisaatioille, joiden työ edistää merkittävästi vesiresurssien säilymistä ja suojelua sekä maapallon asukkaiden ja ekosysteemien terveyttä. Tukholman vesipalkinnon sai tänä vuonna International Water Management Institute tunnustuksena uraauurtavasta tutkimustyöstä maatalouden vedenhallinnan, ruokaturvan ja ympäristöterveyden parantamiseksi sekä kehitysmaiden köyhyyden helpottamiseksi. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 119 Ihmiset & yhteiskunta | Ulkopuoliset sitoumukset | Case: Kemira ja Plan rakentavat parempaa tulevaisuutta Intian koululaisille Case Yh Yhtteisiä pr pro ojekt jekte eja k kolmel olmella la man mantter ereel eella la Enemmän oppilaita ja par parempi empi terv erve eys Kemira ja Plan rakentavat parempaa tulevaisuutta Intian koululaisille Kemira on työskennellyt Plan-järjestön kanssa lasten hyväksi jo useamman vuoden ajan. Viimeisin yhteistyöprojekti toteutettiin Intiassa. Plan on kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka edistää lasten oikeuksia ja toteuttaa projekteja 50 maassa. Vuosina 2009–2011 Kemira osallistui kolmeen projektiin. Etiopiassa keskityttiin lastentauteihin, terveysvalistukseen ja puhtaan veden saantiin, kun taas Boliviassa panostettiin varhaislapsuuden palveluihin, kuten lasten hygieniavalistukseen. Intian Garsainissa toteutetussa projektissa keskityttiin puolestaan koulujen vesi- ja sanitaatiopalveluihin. Yhteistyö Garsainissa jatkui kesäkuuhun 2012 asti. Garsainin kouluissa oli kiireellinen tarve vesi- ja saniteettiohjelmalle. Intian juomaveden toimituksesta vastaavan ministeriön mukaan viisi maan kymmenestä yleisimmästä lasten kuolinsyystä liittyy veteen, sanitaatioon ja hygieniaan, ja jopa 1 000 lasta kuolee päivittäin ripuliin. Plan India kartoitti lähes 2 500 intialaiskoulun kunnon ja totesi, että 80 prosentissa kouluista vessat olivat käyttökelvottomia ja 90 prosentissa kouluista veden laatu oli riittämätön. Planin mukaan koulujen vedenlaadun ja elinympäristön puhtauden parantamisesta on paljon muutakin hyötyä kuin myönteiset terveysvaikutukset. Muita vaikutuksia ovat muun muassa koulussa käynnin lisääntyminen ja keskeytysten väheneminen, erityisesti teinityttöjen kohdalla. Konkr onkree eetttisia ttoimia oimia ja v valis alistus tusta ta tule tulev vaisuut aisuutta ta v vart arten en Kemiran ja Planin kehitysyhteistyöprojektissa Garsainissa keskityttiin hygienian parantamiseen ja juomaveden toimittamiseen kohdealueen kouluihin sekä viranomaisten valistamiseen näiden asioiden tärkeydestä. Projektin myötä seitsemän koulua sai perusviemäröintijärjestelmän, tuhannet koululaiset osallistuivat hygieniaopetukseen ja työpajoja järjestettiin tietoisuuden lisäämiseksi. Näiden toimintojen kautta lapset, opettajat ja yhteisön jäsenet saivat arvokasta tietoa elinympäristön puhtaanapidosta ja hygieniasta. Lisäksi kouluihin perustettiin vesi- ja sanitaatiokomiteoita, jotka ovat tästä eteenpäin vastuussa mahdollisten ongelmien viemisestä viranomaisten tietoon. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 120 Ihmiset & yhteiskunta | Ulkopuoliset sitoumukset | Case: Itämeren elvyttäminen Case Vesis sisttöihin pää päätyv tyvä ät rra avin vinttee eett aiheut aiheutta tav vat rrehe ehev vöitymis öitymistä tä Itämeren elvyttäminen Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Merkittävistä toimenpiteistä huolimatta rehevöityminen on akuutti ongelma. Itämereen vuotaa jäteveden mukana suuria määriä maatalouden ja maaperän sedimenttikerrosten fosforia, joka vähentää hapen määrää merenpohjassa. Kemira on mukana Baltic Sea Action Groupissa (BSAG), joka on puhtaamman Itämeren puolesta työskentelevä riippumaton organisaatio. Itämeri-sitoumuksellaan Kemira on lupautunut jakamaan osaamistaan ja tutkimuspanostaan arvokkaan lietepohjaisen ravinnetypin ja -fosforin palauttamiseksi luonnon kiertokulkuun turvallisesti ja ilman rehevöitymisriskiä. Kemir emira a on sit sitoutunut outunut vedenkäsit edenkäsitttelyyn k kok oko o Itämer Itämerel ellä lä Suomen ja Baltian maiden Municipal & Industrial -segmentin johtaja Aija Jantunen muistuttaa, että Kemira osallistuu kemialliseen vedenkäsittelyyn lähes kaikissa Itämeren kaupungeissa. "Meillä on osaamista Itämeren kuormittumisen vähentämiseksi ja ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi kustannustehokkaasti. Koemme, että BSAGohjelmaan osallistuminen on velvollisuutemme", Jantunen sanoo. Kemiran sitoutuminen BSAG-ohjelmaan on johtanut kahteen suureen tutkimusprojektiin, joiden tavoitteena on parantaa ravinteiden kierrätystä ja orgaanisten saastuttavien aineiden poistoa. Toisessa keskitytään typen tehokkaaseen poistamiseen ja toisessa fosforin kierrätykseen. Tie Tiettoisuuden lis lisääminen ääminen Kemira osallistui kesällä 2012 suomalaisen kymmenosaisen Itämeri-sarjan tekoon. Sarjan toteuttivat vapaaehtoiset toimijat, joista kaikki ovat jollain tavalla sitoutuneet Itämeren suojelemiseen. Kemira toimi ohjelmassa asiantuntijana. "Ohjelman kautta haluamme saada ihmiset puhumaan rehevöitymisongelmasta", Jantunen kertoo. "Haluamme, että ihmiset alkaisivat ajatella, mitä me yksilöt voimme tehdä Itämeren pelastamiseksi", hän jatkaa. Tietoisuuden lisäämisen kautta aihe saavuttaa myös poliitikot, jotka lopulta tekevät tärkeät päätökset Itämeren kunnostamisesta. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 121 Hallinto | Hallitus Hallitus Jukka Viinanen Hallituksen puheenjohtaja, s. 1948, vuorineuvos, diplomi-insinööri Kemira Oyj:n hallituksessa vuodesta 2008 Luo Luotttamus tamustteh ehtä täv vät: • • Metso Oyj, hallituksen jäsen vuodesta 2008, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2009 Lahden Seudun Kehittämisyhtiö Oy, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2009 Aiempia luo luotttamus tamustteh ehtä täviä: viä: • • • • • • • Rautaruukki Oyj, hallituksen puheenjohtaja, 2001–2009 Huhtamaki Oyj, hallituksen jäsen, 1999–2005 Kronans Droghandel AB, hallituksen puheenjohtaja, 2002–2005 Uponor Oyj, (ent. Asko Oyj), hallituksen jäsen, 1993–2001 Lassila & Tikanoja Oyj, hallituksen jäsen, 1993–2001 Valtion teknillinen tutkimuskeskus, hallituksen puheenjohtaja, 1994–2002 Neste Oyj, hallituksen jäsen 1990–1996 ja varapuheenjohtaja 1996–1999 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • Orion Oyj, toimitusjohtaja, 2000–2007 Neste Oyj, toimitusjohtaja, 1997–1999 Neste Oyj, johto- ja hallitustehtäviä, 1983–1999 Juha Laak Laaksonen sonen s. 1952, ekonomi, Fortum Oyj, talousjohtaja, 2000–2012 Kemira Oyj:n hallituksessa vuodesta 2007 Luo Luotttamus tamustteh ehtä täv vät: • • • • Sato Oyj, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007 Fortumin taidesäätiö, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2006 Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2012 Kemijoki Oy, hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2002 Aiempia luo luotttamus tamustteh ehtä täviä: viä: • • • • Teollisuuden Voima Oy, hallituksen jäsen, 2003–2010 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, hallintoneuvoston jäsen, 2002–2007 Neste Oil Oyj, hallituksen jäsen, 2005–2007 Fortum Eläkesäätiö, hallituksen puheenjohtaja, 2001–2005 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • Fortum Oyj, johtaja, M&A, 1999–2000 Fortum Oil & Gas Oy, johtaja, rahoitus ja suunnittelu, 1998–1999 Neste Oyj, talousjohtaja, 1998–1999 Neste Oyj, Corporate Controller, 1997–1998 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 122 Hallinto | Hallitus Jari P Paasikivi aasikivi Hallituksen varapuheenjohtaja s. 1954, KTM, Oras Invest Oy, toimitusjohtaja Kemira Oyj:n hallituksessa vuodesta 2012 Luo Luotttamus tamustteh ehtä täv vät: • • • • • • Elinkeinoelämän keskusliitto ry, hallituksen jäsen vuodesta 2013 Oras Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 1982, varapuheenjohtaja vuodesta 2006 Uponor Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2007, puheenjohtaja vuodesta 2008 Tikkurila Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2008, varapuheenjohtaja 2008–2010, puheenjohtaja vuodesta 2010 Kemira Oyj:n Nimitystoimikunnan jäsen vuodesta 2009 Teknologiateollisuus ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2006, puheenjohtaja vuodesta 2012 Kert erttu tu T Tuomas uomas s. 1957, kauppatieteiden kandidaatti KONE Oyj, henkilöstöjohtaja, johtokunnan jäsen, vuodesta 2002 Kemira Oyj:n hallituksessa vuodesta 2010 Luo Luotttamus tamustteh ehtä täv vät: • • Johtamistaidon Opisto, hallituksen jäsen vuodesta 2007 CEMS strategisen hallituksen jäsen (the Global Alliance in Management Education) vuodesta 2008 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • Elcoteq Network Oyj, henkilöstöjohtaja, 2000–2002 Masterfoods Oy, henkilöstöpäällikkö, 1994–1999 Elizabe lizabeth th Arms Armstr trong ong s. 1947, PhD Kemira Oyj:n hallituksessa vuodesta 2003 Aiempia luo luotttamus tamustteh ehtä täviä: viä: • Image Polymers, hallituksen puheenjohtaja, 1996–2005 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • • NeoResins, johtaja, 1996–2005 Avecia, johtaja, 1999–2005 Zeneca, johtaja, 1996–1999 Cytec Industries, johtaja, 1993–1996 Cyanamid, useita eri tehtäviä, mm. toimitusjohtaja, 1976–1993 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 123 Hallinto | Hallitus Winnie FFok ok s. 1956, Bachelor of Commerce Foundation Administration Management Sweden AB, Senior Advisor vuodesta 2013 Kemira Oyj:n hallituksessa vuodesta 2011 Luo Luotttamus tamustteh ehtä täv vät: • • • Aktiebolaget SKF, hallituksen jäsen 2004–2013 Volvo Car Corporation, hallituksen jäsen vuodesta 2010 G4S plc, hallituksen jäsen vuodesta 2010 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • • • Investor AB, Senior Advisor 2010–2012 Husqvarna Group, Senior Advisor 2010–2012 EQT Partners Asia Limited, toimitusjohtaja/vanhempi osakas, 2001–2010 ja johtaja 2000–2001 CEF New Asia Partners Limited, ”CEFNAP”, toimitusjohtaja 1998–1999 Peregrine Direct Investments Limited, PDIL, johtaja ja päävastaava, 1994–1998 Strategic Assets International Limited, johtaja, 1988–1994 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 124 Hallinto | Johtoryhmä Johtoryhmä Wolf olfgang gang Büchele Kemiran toimitusjohtaja 1.4.2012 alkaen Johtoryhmän puheenjohtaja s. 1959, Dr. rer. nat. Kemira Oyj:n hallituksessa, 2009 – maaliskuu 2012 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen, BorsodChem Zrt., 2009–2011 Senior Advisor, Permira Beteiligungsberatung GmbH., 2008–2011 Project Advisor, Blackstone Group LLP 2008 BASF AG, useita tehtäviä 1987–2007: ◦ President Fine Chemicals Division 2005–2007 ◦ President Performance Chemicals Division 2003–2005 ◦ Hallintoneuvoston puheenjohtaja BASF Printing Systems GmbH ◦ President Eastern Europe, Africa, West Asia Regional Division 2001–2003 ◦ Group Vice President Business Management Fine Chemicals Europe 1999– 2001 ◦ Director Global Marketing Cosmetic Raw Materials 1997–1999 ◦ Director Regional Marketing Catalysts Asia 1993–1997 ◦ Head of Research Group Industrial Catalysts 1990–1993 ◦ Research Chemist 1987–1993 Luo Luotttamus tamustteh ehtä täv vät: • • Merck KGaA, hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2009 E. Merck KG, hallituksen jäsen vuodesta 2009 Hannu Vir Virolainen olainen Johtaja, Municipal & Industrial -segmentti ja EHSQ Johtoryhmän jäsen s. 1963, KTM, MMM Kemirassa vuodesta 1989 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • • • Kemira Kemira Kemira Kemira Kemira Kemira Oyj, Industrial-asiakassegmentin johtaja, 2009–2011 Oyj, Kemira Specialty -liiketoiminta-alueen johtaja, 2008–2009 Oyj, johtaja, BU WS Fertilizers, 2004–2008 GrowHow Oy, johtaja, SBU Specialty Crop Care, 1999–2004 Agro Oy, johtaja, toimitusketju ja IT, 1995–1999 Agro Oy, myynti, analyyttisiä ja operatiivisia johtotehtäviä, 1989–1994 Luo Luotttamus tamustteh ehtä täv vät: • • Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, hallituksen varapuheenjohtaja, 2011–03/2012 Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, hallituksen puheenjohtaja, 2005–2010 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 125 Hallinto | Johtoryhmä Hilt Hilton on Cas Casas as de Almeida Johtaja, Etelä-Amerikka Johtoryhmän jäsen s. 1961, LuK (kemia) Kemirassa vuodesta 2007 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • • Basf SA, Functional Polymers -yksikkö, aluejohtaja, 2004–2007 Basf AG, Functional Polymers -divisioona, myyntipäällikkö (Eurooppa), 2001–2004 Basf SA, erikoiskemikaalit, alueellinen myynti- & markkinointipäällikkö, tuotepäällikkö, myyntiedustaja, laborantti 1989–2001 Bera do Brasil Met. E. Com. Metais Ltda., teknisen osaston päällikkö, laatupäällikkö, 1985–1988 Duratex SA, Technical in Development of Manufacturing Process, 1982–1985 Luo Luotttamus tamustteh ehtä täv vät: • Brazil Finland Business Council, varapuheenjohtaja vuodesta 2012 Jyrki M Mäki-Kala äki-Kala Chief Financial Officer Kemiran toimitusjohtajan sijainen 1.9.2009 lähtien Johtoryhmän jäsen s. 1961, KTM Kemirassa vuodesta 2005 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • • Kemira Oyj, Kemira Pulp&Paper -liiketoiminta-alueen johtaja, 2008 Kemira Oyj, Kemira Pulp&Paper, talous- ja rahoitusjohtaja, 2006–2007 Kemira Oyj, Lanxessin paperiliiketoiminnan integraatiosta vastaava johtaja, 2005–2007 Kemira Oyj, Kemira Pulp&Paper, Suomen valkaisuliiketoiminnan johtaja, 2005–2006 Finnish Chemicals Oy, Business Controller, liiketoiminnan kehitysjohtaja, talousjohtaja, divisioonajohtaja, toimitusjohtaja 1988–2008 Luo Luotttamus tamustteh ehtä täv vät: • Pohjolan Voima Oy, hallituksen jäsen vuodesta 2009 Petri Helsky Johtaja, Paper-segmentti ja Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka 1.10.2008 lähtien Johtoryhmän jäsen s. 1966, DI, KTM Kemirassa vuodesta 2007 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • • • • Kemira ChemSolutions, Senior Vice President, SBU:n johtaja, 2007–2008 Kemira ChemSolutions b.v., toimitusjohtaja, 2007–2008 Solvay SA, vastaava johtaja H2O2 EMEA, 2002–2007 Oy Finnish Peroxides Ab, toimitusjohtaja, 1997–2002 Solvay Nordic Ab, vastaava johtaja 1996–1997 Solvay Nordic Ab, myyntipäällikkö 1993–1996 Dow Corning, myyntivastaava, 1992–1993 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 126 Hallinto | Johtoryhmä Frank W Wegener egener Johtaja, ChemSolutions-segmentti Johtoryhmän jäsen Syntynyt 1962, teknillisen kemian tohtori Kemirassa vuodesta 1998 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • Chemidet-yksikön päällikkö - SBU, 2004–2005 Kemira Chemie GmbH., toimitusjohtaja, 1998–2007 Arco Chemical Company (nyt: Lyondell Chemical), 1995–1998 ◦ BDO & Derivatives, glykoli- ja liuotinmyyntipäällikkö, 1997–1998 ◦ Vastaava glykoli- ja liuotinmyyntiedustaja, 1995–1997 • Safechem GmbH (Dow Chemicalsin tytäryhtiö), 1993–1995 ◦ Uusien liuottimien tekninen myyntiedustaja • Janssen GmbH (Johnson & Johnson), 1992–1993 ◦ Lääkkeiden myyntiedustaja An Anttti S Salminen alminen Johtaja, Supply Chain Management Johtoryhmän jäsen s. 1971, TkT Kemirassa vuodesta 2011 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • KONE Oyj: Johtaja, Uuslaiteliiketoiminta, Aasia-Tyynenmeren alue, 2009–2011 KONE Oyj: Johtaja, Toimitiusprosessi, 2005–2009 Capgemini Suomi: Johtava konsultti (prosessikonsultoinnin vetäjä), 2000–2005 Teknillinen korkeakoulu: tutkija, projektipäällikkö, ohjelmajohtaja, 1995–2000 Eeva S Salonen alonen Henkilöstöjohtaja vuodesta 2008 Johtoryhmän jäsen s. 1960, KM Kemirassa vuodesta 2008 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • • • Nokia Oyj, johtaja HR, Devices R&D, 1.1.2008–8.6.2008 Nokia Oyj, johtaja, HR, Mobile Phones Business group, 2004–2007 Nokia Oyj, johtaja, Business HR, Nokia Mobile Phones, Globaali tuotanto, logistiikka ja ostotoiminnot, 2002–2004 Nokia Oyj, johtaja, Business HR, Nokia Mobile Phones, tuotanto, logistiikka ja ostotoiminnot, Eurooppa ja Afrikka, 1999–2002 Nokia Oyj, henkilöstön kehityspäällikkö, Nokia Mobile Phones, Euroopan ja Afrikan alue, 1995–1999 Quality Systems Oy, konsultti ja tutkimuspäällikkö-tehtävissä, 1987–1994 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 127 Hallinto | Johtoryhmä Randy Ow Owens ens Johtaja, Oil and Mining -segmentti ja Pohjois-Amerikka Johtoryhmän jäsen s. 1964, B.Sc. MBA Kemirassa vuodesta 2002 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • Kemira Oyj, Kemira Pulp&Paper, johtaja, SBU Additives, 2002–2008 Vinings Industries, liiketoimintapäällikkö, myynti/tuotteet, johto ja markkinointi, 1991–2002 Nalco Chemicals, myynti, 1987–1991 Joe C Chan han Johtaja, Aasia ja Tyynenmeren alue Johtoryhmän jäsen Syntynyt 1956, Executive MBA -tutkinto China Europe International Business Schoolista (CEIBS) Kemirassa vuodesta 2011 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • • • • • • • • • Kemira Chemicals (Shanghai) Co. Ltd., Aasian ja Tyynenmeren johtaja vuodesta 2011 Bauhinia International Limited, toimitusjohtaja, 2008–2011 Fujian Fynex Textile Limited, toimitusjohtaja, 2006–2007 Ciba, Kiinan alueen (Kiina, Taiwan, Hongkong) paperikemikaalijohtaja, 2004–2006 Ciba, Kiinan alueen (Kiina, Taiwan, Hongkong) vesikemikaalijohtaja, 2001–2003 Laporte Plc, Pigments Division, Aasian ja Tyynenmeren aluejohtaja, 2000–04/2001 Ciba Joint-Ventures, Qingdao, toimitusjohtaja, 1998–2000 Ciba Specialty Chemicals (H.K.) Ltd, tekstiiliväridivisioona, liiketoimintajohtaja, 1996–1998 Ciba-Geigy (H.K.) Ltd, tekstiiliväridivisioona, liiketoimintajohtaja, 1995–1996 Ciba-Geigy (Taiwan) Ltd., varatoimitusjohtaja, 1991–1994 Ciba-Geigy (H.K.) Ltd, väriaine- ja kemikaalidivisioona, eri tehtävissä, 1979–1991 ◦ Kiinan maapäällikkö, 1988–1991 ◦ Alueellinen mainospäällikkö, 1986–1988 ◦ Kiinan tekninen myyntiedustaja, 1981–1986 ◦ Hongkongin myyntiedustaja, 1979–1981 Jebsen & Co. Ltd., BASF agent section, Hongkongin myyntiedustaja, 1979 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 128 Hallinto | Johtoryhmä Heidi FFagerholm agerholm CTO Johtoryhmän jäsen s. 1964, Tekn.tohtori Kemirassa vuodesta 2010 Kesk skeinen einen työk työkok okemus emus:: • • • • • • • Kemira Oyj, Teknologiajohtaja vuodesta 2010 Ahlstrom Group, Tuotekehitysjohtaja 2007–2010 Ciba Specialty Chemicals Oy, Euroopan Teknisen Asiakaspalvelukeskuksen johtaja 2006–2007 Top Analytica Oy Ab , Toimitusjohtaja 2001–2006 Turun Teknologiakeskus Oy, Projektipäällikkö ja Tutkimuskeskuksen johtaja 1994–2001 Dosentti Åbo Akademissa vuodesta 1997 Teknillisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2007 Luo Luotttamus tamustteh ehtä täv vät: • Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, johtokunnan jäsen, 8.7.2011–30.6.2014 Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 129 Hallinto | Hallinto Hallinto Kemira Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n antamiin, listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka on julkisesti saatavilla Internetosoitteessa www.cgfinland.fi. Toimielime oimielimett Kemiran johtamisesta ja liiketoiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät Suomen osakeyhtiölain ja Kemiran yhtiöjärjestyksen mukaan. Yhtiökokous Kemira Oyj:n yhtiökokous on yhtiön korkein päättävä elin, ja se kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta ja voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja hänen sijaiselleen, hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajan valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Kutsu yhtiökokoukseen on julkaistava yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi hallituksen niin päättäessä yhtiökokouskutsu voidaan julkaista yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 21.3.2012. Siihen osallistui henkilökohtaisesti tai valtakirjalla 638 osakkeenomistajaa, jotka edustivat noin 62 prosenttia yhtiön äänivallasta. Yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat ovat saatavissa Kemiran Internet-sivuilla. Nimitystoimikunta Vuoden 2012 yhtiökokous päätti perustaa osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan valmistelemaan vuosittain hallituksen jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. toimitusjohtaja Kari Järvinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Viinanen asiantuntijajäsenenä. Nimitystoimikunta koostuu neljän suurimman osakkeenomistajan edustajista kunkin kalenterivuoden 31.8. tilanteen perusteella. Lisäksi toimikuntaan kuuluu asiantuntijajäsenenä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunnan jäsenet 31.8.2012 lukien ovat Oras Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi, Solidium Oy:n Nimitystoimikunta kokoontui edellä mainitussa kokoonpanossa vuoden 2012 aikana 2 kertaa. Jäsenten osallistumisaktiivisuus oli 100 %. Tämän lisäksi vuoden 2011 yhtiökokouksen perustama nimitystoimikunta kokoontui kerran alkuvuonna 2012. Osallistumisaktiivisuus oli 100 %. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 130 Hallinto | Hallinto | Hallitus Hallitus Kok okoonpano oonpano Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan 4–8 jäsentä. Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous valitsi 21.3.2012 Kemira Oyj:n hallitukseen kuusi jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen jäseniksi Elizabeth Armstrong, Winnie Fok, Juha Laaksonen, Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen sekä uutena jäsenenä Jari Paasikivi. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jukka Viinanen ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Jari Paasikivi. Pekka Paasikivi toimi hallituksen puheenjohtajana ja Wolfgang Büchele hallituksen jäsenenä vuoden 2012 yhtiökokoukseen saakka. Hallituksen kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Hallituksen jäsenistä muut paitsi hallituksen varapuheenjohtaja Jari Paasikivi ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Jari Paasikivi on Oras Invest Oy:n toimitusjohtaja ja Oras Invest Oy omistaa yli 10 % Kemira Oyj:n osakkeista. Hallituksen jäsenten henkilötiedot ovat hallituksen esittelysivulla ja omistustiedot sivulla Sisäpiirihallinto. Toimin oiminta ta Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen tehtävänä on hoitaa osakeyhtiölain mukaan hallitukselle kuuluvat tehtävät. Hallitus on laatinut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen pääasialliset tehtävät ja toimintatavat. Seuraavassa on kuvaus työjärjestyksen keskeisestä sisällöstä. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valmistelee yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat, päättää yhtiökokouksen koolle kutsumisesta sekä huolehtii yhtiökokouksen päätösten täytäntöönpanosta. Lisäksi hallitus päättää oikeuksista yhtiön edustamiseen. Hallitus päättää asioista, jotka toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia. Näitä ovat muun muassa konsernin tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi laadittavan strategian hyväksyminen, toimintasuunnitelmien ja budjetin hyväksyminen, valvontaperiaatteiden määrittely ja hyväksyminen, yhtiön toiminnallisen rakenteen hyväksyminen, toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa valitseminen ja johtoryhmän kokoonpanon hyväksyminen. Hallitus hyväksyy yhtiön investointiohjeet sekä merkittävimmät investoinnit ja divestoinnit. Hallitus hyväksyy myös yhtiön rahoitusohjeet, merkittävimmät pitkäaikaislainat ja takaukset. Hallituksen tehtävänä on taata, että yhtiöllä on toiminnan riskienhallinnan ja tuloksen valvonnan kannalta riittävät resurssit suunnitteluun sekä tieto- ja valvontajärjestelmiin. Hallitus valvoo ja arvioi toimitusjohtajaa, hänen sijaistaan ja johtoryhmän jäseniä, ja päättää heidän palkkioistaan ja eduistaan. Hallituksen tehtävänä on varmistaa toiminnan jatkuvuus huolehtimalla avainhenkilöiden seuraajasuunnittelusta. Hallitus määrittelee ja hyväksyy yhtiön palkitsemisjärjestelmän pääperiaatteet. Hallitus hoitaa myös muut osakeyhtiölain mukaan hallitukselle kuuluvat tehtävät. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus vastaa, että yhtiön tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiöstä, ja että konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja emoyhtiön tilinpäätös puolestaan Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten (FAS) mukaisesti. Hallituksen kokouksissa käsitellään yhtiön tuloksen kehittymistä kuukausitasolla. Hallitus keskustelee tilintarkastajan kanssa yhtiön tilintarkastuksesta. Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan vuosittain. Vuonna 2012 hallitus kokoontui 12 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisaktiivisuus oli 94,6 % Hal Hallituk lituksen sen pal palkitseminen kitseminen Hallituksen palkitseminen on kuvattu erillisessä palkka- ja palkkioselvityksessä, joka on saatavissa Kemiran Internet-sivuilla. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 131 Hallinto | Hallinto | Hallituksen valiokunnat Hallituksen valiokunnat Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkas arkastus tusv valiok aliokun unta ta Tarkastusvaliokunta toimii hallituksen vahvistaman työjärjestyksen mukaisesti. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa yhtiön hallitusta huolehtimaan siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja että sisäinen valvonta, tilintarkastus sekä Kemiran toiminta on järjestetty lakien, määräysten ja yhtiön hallituksen vahvistamien liiketapaperiaatteiden (Kemira Code of Conduct) mukaisesti. Valiokunta raportoi kokouksistaan hallitukselle. Tarkastusvaliokunta muodostuu hallituksen keskuudestaan valitsemista, yhtiöstä riippumattomista jäsenistä. Vuoden 2012 yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi uudelleen Juha Laaksosen valiokunnan puheenjohtajaksi ja uusiksi jäseniksi Elizabeth Armstrongin ja Jari Paasikiven. Jukka Viinanen toimi valiokunnan jäsenenä vuoden 2012 yhtiökokoukseen saakka ja Wolfgang Büchele 31.1.2012 saakka. Pal alkitsemis kitsemisv valiok aliokun unta ta Palkitsemisvaliokunta muodostuu hallituksen keskuudestaan valitsemista, yhtiöstä riippumattomista jäsenistä. Hallitus on hyväksynyt palkitsemisvaliokunnalle työjärjestyksen, jonka mukaan valiokunta avustaa hallitusta valmistelemalla toimitusjohtajan, hänen sijaisensa ja johtoryhmän jäsenten palkitsemiseen ja nimitykseen sekä yhtiön palkitsemisjärjestelmiin ja pitkän aikavälin kannustinohjelmiin liittyviä asioita. Lisäksi palkitsemisvaliokunta valvoo yhtiön ylimmän johdon suoritusten arviointia ja seuraajasuunnittelua. Vuoden 2012 yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi Jukka Viinasen ja jäseniksi Kerttu Tuomaksen ja Jari Paasikiven. Pekka Paasikivi toimi valiokunnan jäsenenä vuoden 2012 yhtiökokoukseen saakka. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2012 aikana 2 kertaa. Jäsenten osallistumisaktiivisuus oli 100 %. Valiokunta raportoi kokouksistaan hallitukselle. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2012 aikana 5 kertaa ja jäsenten osallistumisaktiivisuus oli 100 %. Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa nimittää hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää yhtiötä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti, vastata siitä, että yhtiön edut otetaan huomioon sen omistamissa tytär- ja osakkuusyhtiöissä ja panna täytäntöön hallituksen päätökset. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle muun muassa yhtiön taloudellisesta tilasta, liiketoimintaympäristöstä ja muista merkittävistä asioista. Toimitusjohtaja toimii myös konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Kemira Oyj:n toimitusjohtaja on Wolfgang Büchele ja toimitusjohtajan sijaisena toimii talousjohtaja Jyrki Mäki-Kala. Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen lähipiireineen eivät ole olennaisissa liikesuhteissa yhtiöön. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen henkilötiedot ovat kohdassa Johtoryhmä ja omistustiedot kohdassa Sisäpiirihallinto. Toimitusjohtajan toimisuhteeseen kuuluvat taloudelliset etuudet on kuvattu erillisessä palkka- ja palkkioselvityksessä, joka on saatavissa Kemiran Internet-sivuilla. Konsernin johtoryhmä Kemiran johtoryhmän (Management Board) muodostavat toimitusjohtaja, neljä segmenttijohtajaa, Aasian ja Tyynenmeren (APAC) ja Etelä-Amerikan (SA) aluejohtajat, sekä talousjohtaja, teknologiajohtaja, toimitusketjujohtaja ja henkilöstöjohtaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja ja sihteerinä konsernin lakiasiainjohtaja. Johtoryhmän jäsenten henkilötiedot ja vastuualueet on esitetty johtoryhmän esittelysivulla ja omistustiedot kohdassa Sisäpiirihallinto. Johtoryhmän jäsenten palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys ja keskeiset periaatteet on puolestaan kuvattu erillisessä palkka- ja palkkioselvityksessä, joka on saatavissa Kemiran Internet-sivuilla. Johtoryhmä on vastuussa yhtiön pitkän aikavälin strategisesta kehittämisestä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 132 Hallinto | Hallinto | Konsernin organisaatio Konsernin organisaatio Kemiran liiketoiminta on organisoitu neljään asiakaskeskeiseen segmenttiin. Paper-segmentti tarjoaa tuotteitaan ja palveluitaan massa- ja paperiteollisuudelle, Municipal & Industrial -segmentti kunnalliseen ja teolliseen vedenpuhdistukseen, Oil & Mining segmentti öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuudelle ja ChemSolutionssegmentti muun muassa rehu- ja kemianteollisuudelle. Segmenteillä on strateginen rooli. Segmentit määrittelevät kukin oman liiketoimintastrategiansa, ja segmentin johto myös ohjaa strategian toteuttamista segmentin sisällä. Tulosvastuu sekä operatiivinen vastuu liiketoiminnasta kuuluu kussakin segmentissä alueellisille liiketoimintayksiköille (RBU). Alueelliset yksiköt ovat keskeisiä päätöksentekoelimiä Kemiran liiketoimintaan liittyvissä asioissa, ja useimmat liiketoimintapäätökset tehdään paikallisesti, lähellä asiakkaita. Tämän johdosta Kemira pystyy reagoimaan nopeasti liiketoimintaympäristössään tapahtuviin muutoksiin. RBU:t toimivat Kemiran globaalien funktioiden laatimien politiikkojen ja ohjeiden puitteissa. Kukin globaali funktio (toimitusketju-, T&K-, talous-, IT-, henkilöstö-, viestintä-, laki- sekä EHSQ-toiminto) on vastuussa oman toiminta-alueensa politiikkojen, prosessien, ohjeiden ja työkalujen kehittämisestä. Globaalit funktiot valvovat, että niiden laatimat politiikat ja prosessit otetaan käyttöön kaikkialla yhtiössä. Kullakin funktiolla on henkilöstöä myös jokaisella maantieteellisellä alueella. Alueelliset toiminnot varmistavat globaalien politiikkojen käyttöönoton ja noudattamisen omilla maantieteellisillä alueillaan. Alueelliset funktiot vastaavat myös liiketoiminnan paikallisesta tukemisesta kukin omalla alueellaan. Maantieteellisesti Kemiran toiminta on jaettu neljään alueeseen: Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA), Pohjois-Amerikka (NAFTA), Etelä-Amerikka (SA) ja Aasia ja Tyynenmeren alue (APAC). Maantieteellisten alueiden johtajat tukevat operatiivista liiketoimintaa ja edistävät Kemiran yksiköiden yhteistyötä alueen sisällä. Aluejohtajat vastaavat myös oman alueensa kehityshankkeiden ohjauksesta ja ovat tulosvastuussa kukin oman alueensa osalta. Aluejohtajien rooli on keskeisempi APAC:in ja Etelä-Amerikan kehittyvillä markkinoilla. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 133 Hallinto | Hallinto | Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta Kemirassa on sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on tarkoituksenmukaista ja tehokasta, taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa, ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan. Sisäinen valvonta on olennainen osa kaikkea Kemiran toimintaa ja kattaa konsernin kaikki tasot. Sisäisen valvonnan toteuttamisesta vastaa yhtiön koko henkilöstö ja sen toimivuutta seurataan esimiesten toimesta osana operatiivista johtamista. Kemiran arvot, liiketapaperiaatteet (Kemira Code of Conduct) ja konsernitasoiset toimintaohjeet luovat perustan yhtiön hallinnoinnille ja sisäiselle valvonnalle. Sisäiset ohjeet ja liiketapaperiaatteet on saatettu tiedoksi konsernin koko henkilöstölle. Keskeisimmistä toimintaohjeista järjestetään myös koulutusta niille henkilöille, joiden erityisesti tulee tuntea kyseinen ohjeistus. Kemiran jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus tehdä ilmoitus lain, liiketapaperiaatteiden ja konserniohjeiden vastaisesta toiminnasta. Sisäisen valvonnan tärkeimmät osa-alueet ovat johtamistapa- ja organisaatiokulttuuri, riskien arviointi, valvontatoimenpiteet, raportointi ja tiedonvälitys sekä seuranta ja tarkastus. Sisäpiirihallinto Kemira Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä, pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistä ja hankekohtaisista sisäpiiriläisistä. Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, konsernin johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä ovat yhtiön lakiasiainjohtajan erikseen määrittelemissä tehtävissä toimivat henkilöt. Kemira Oyj noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta, jonka mukaan sisäpiiriläisen on suositeltavaa ajoittaa kaupankäynti yhtiön osakkeilla ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Tämän perusteella Kemira Oyj:n sisäpiiriin kuuluvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla 30 vuorokauden aikana ennen yhtiön osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Kemira Oyj:n sisäpiirirekisterejä ylläpidetään yhtiön lakiasiainyksikössä, joka päivittää ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat julkiseen sisäpiirirekisteriin merkittävät tiedot Euroclear Finland Oy:hyn. Tiedot ovat nähtävillä Investis Flifen Internetissä ylläpitämän palvelun kautta. Alla olevassa taulukossa on esitetty julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvien henkilöiden omistukset Kemira Oyj:ssä 31.12.2012 ja 31.12.2011. Omistukset sisältävät henkilökohtaisen omistuksen lisäksi myös lähipiirin sekä määräysvaltayhteisöjen omistukset. Ajantasainen sisäpiiriluettelo samoin kuin päivitetyt omistustiedot ovat yhtiön Internet-sivuilla. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 134 Hallinto | Hallinto | Sisäpiirihallinto SISÄPIIRIOMISTUKSET 31.12.2012 31.12.2011 Armstrong Elizabeth 4 148 2 657 Fok Winnie 2 656 1 165 Laaksonen Juha 4 148 2 657 129 101 ei sisäpiirissä Tuomas Kerttu 4 148 2 657 Viinanen Jukka 7 635 4 571 Büchele Wolfgang 76 657 2 657 Casas de Almeida Hilton 70 719 70 719 Chan Joe 0 ei sisäpiirissä Fagerholm Heidi 0 0 Helsky Petri 71 501 71 501 Mäki-Kala Jyrki 78 489 78 489 Owens Randy 72 570 72 570 Salminen Antti 0 0 Salonen Eeva 26 589 26 589 Virolainen Hannu 20 166 20 166 Wegener Frank 13 366 ei sisäpiirissä 0 ei sisäpiirissä Hallitus Paasikivi Jari Johtoryhmän jäsenet Tilintarkastajat Vattulainen Jukka Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 135 Hallinto | Hallinto | Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus Kemira-konsernin sisäisen tarkastuksen yksikkö vastaa konsernin riippumattomasta arviointi- ja varmistustoiminnosta, jonka keskeisenä tehtävänä on tukea Kemiran johtoa ja hallitusta niiden valvontatehtävässä. Sisäinen tarkastus arvioi riskienhallinta-, valvonta- ja hallintojärjestelmiä sekä edistää niiden kehittämistä. Kemiran sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet ja keskeiset menettelytavat on määritetty tarkastusvaliokunnan vahvistamassa toimintaohjeessa. Sisäisen tarkastuksen toiminta-alue on rajoittamaton ja kattaa kaikki konsernin toimialat, yksiköt ja toiminnot. Sisäinen tarkastus raportoi tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti lakiasiainjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen edustaja keskustelee tarkastussuunnitelmastaan ja havainnoistaan vuoden aikana tilintarkastajien kanssa. Tilintarkastus Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee yhden tilintarkastajan, jonka on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Vuoden 2012 yhtiökokous valitsi Kemira Oyj:n tilintarkastajaksi Deloitte & Touche Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Jukka Vattulainen. Vuonna 2012 tilintarkastajalle (Deloitte) maksettiin maailmanlaajuisesti tilintarkastamiseen liittyviä palkkioita 1,1 miljoonaa euroa. Lisäksi maksettiin tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista palkkioita 0,1 miljoonaa euroa. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 136 Hallinto | Hallinto | Taloudellisen raportoinnin valvonta Taloudellisen raportoinnin valvonta Yleis Yleistä tä Kemiran hallitus määrittelee riskienhallinnan pääperiaatteet ja hyväksyy konsernin riskienhallintapolitiikan. Riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta vastaavat segmentit ja funktiot kukin oman toiminta-alueensa osalta. Konsernin riskienhallintatoiminto koordinoi ja tukee riskienhallintaa. Kemiran sisäisen valvonnan järjestelmä kattaa konsernin kaikki toiminnot, mukaan lukien taloudellisen raportoinnin. Valvontatoimia toteutetaan kaikilla organisaatiotasoilla osana konsernin päivittäistä toimintaa. Riskeistä ja riskienhallinnasta on kerrottu tarkemmin Riskienhallinta-osiossa sekä Kemiran Internet-sivuilla. Kemiran sisäisen valvonnan järjestelmästä on yleiskuvaus kohdassa Sisäinen valvonta. Seuraavassa kuvataan, kuinka Kemiran riskienhallinta ja sisäinen valvonta toimivat taloudellisen raportointiprosessin yhteydessä sen varmistamiseksi, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikean kuvan yhtiön taloudesta. Roolit ja v vas astuut tuut Kemiran hallitus huolehtii siitä, että yhtiöllä on riittävät resurssit riskienhallintaan ja valvontaan, että valvonta on järjestetty asianmukaisesti ja että yhtiön tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiöstä. Hallitusta avustaa näissä tehtävissä tarkastusvaliokunta. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Taloudellisen raportoinnin yleisestä valvontajärjestelmästä vastaa konsernin talousjohtaja. Konsernin, maantieteellisten alueiden ja segmenttien taloushallintojen välillä on tarkoin määritellyt vastuualueet. Konsernitason talousfunktiot tukevat, valvovat, opastavat ja tarjoavat koulutusta maantieteellisten alueiden ja segmenttien talousorganisaatioille. Lisäksi konsernitason talousfunktiot vastaavat konsernin sisäisestä talousraportoinnista sekä tukevat segmenttien taloushallintoja (Segment Controllers) liiketoimintaprosessien analysoinnissa. Maantieteellisten alueiden taloushallinto on vastuussa alueensa talousfunktioiden prosessien toimivuudesta ja lukujen oikeellisuudesta. Segmenttien taloushallinto (controllingtoiminto) toimii segmenttien liikkeenjohdon alaisuudessa analysoiden liiketoimintaprosesseja. Konsernin tietohallinnolla on merkittävä rooli sekä taloudellisessa raportoinnissa että sisäisessä valvonnassa, sillä raportointi ja monet valvontatoimenpiteet, muun muassa prosessien monitorointi, perustuvat tietotekniikkaan. Sisäisen tarkastuksen toiminto tehtävineen ja vastuualueineen on kuvattu tarkemmin edellä kohdassa Sisäinen tarkastus. Riskien hal hallin linta ta Konsernin taloushallinto vastaa taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien hallinnasta. Riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan konsernin yleisen riskienhallintaprosessin yhteydessä sekä erikseen osana taloushallinnon omia toimintaprosesseja. Riskien tunnistamisessa hyödynnetään sisäisen tarkastuksen laatimaa ja ylläpitämää sisäisen valvonnan ohjeistusta (Kemira Business Control Manual). Konsernin taloushallinto arvioi jokaisen tunnistamansa talousraportointiin liittyvän riskin. Riskianalyysissään taloushallinto määrittelee, mihin toimintoon tai prosessiin mikäkin riski liittyy ja kuinka riski toteutuessaan vaikuttaisi konsernin taloudelliseen raportointiin. Riskiarvio dokumentoidaan ja pidetään asiaankuuluvien henkilöiden saatavilla. Konsernin taloushallinto vastaa siitä, että riskien dokumentointi on kattavaa ja ajantasaista ja että riskit arvioidaan uudelleen vuosittain konsernin strategiaprosessin yhteydessä. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 137 Hallinto | Hallinto | Taloudellisen raportoinnin valvonta Talousr alousraport aportoin ointi ti ja sen v valv alvon onta ta Kemira noudattaa kaikissa yksiköissään yhtenäisiä, kansainvälisiin laskentastandardeihin perustuvia laskenta- ja raportointiperiaatteita (IFRS). Kemiran taloushallinnon laatimat politiikat ja ohjeet (Kemira Group Financial Manual) määrittävät yksityiskohtaisesti kaikissa konserniyhtiöissä noudatettavat laskentatoimen ja taloudellisen raportoinnin prosessit. Politiikkojen ja ohjeiden tarkoituksena on varmistaa taloudellisen raportoinnin luotettavuus. Konsernissa on käytössä maailmanlaajuinen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), joka varmistaa nopean ja luotettavan tiedonsaannin. Tytäryhtiöt raportoivat lukunsa toiminnanohjausjärjestelmästä konsernille käyttäen yhtenäistä konserniraportointijärjestelmää. Konsernin, maantieteellisten alueiden ja segmenttien talousorganisaatiot tarkistavat lukujen oikeellisuutta konserniraportointijärjestelmästä yllä kuvattujen vastuualueidensa osalta. Taloushallinnon, talousraportoinnin ja laskentatoimen prosessien asianmukainen valvonta on perusedellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle. Konsernin taloushallinto määrittää suorittamansa riskianalyysin perusteella tarkoituksenmukaiset valvontatoiminnot, kunkin valvontatoiminnon tavoitteet sekä sen, kuinka valvontatoimintojen tehokkuutta seurataan ja tarkastetaan. Valvontatoiminnot kuvataan edellä mainitussa riskidokumentaatiossa ja niiden käytännön toteuttamisesta vastaa taloushallinto. Talousraportoinnin valvontatoimintoja suoritetaan joko jatkuvasti osana yhtiön transaktioiden monitorointiprosesseja, kuten ostoja myyntiprosesseja, tai vaihtoehtoisesti kuukausittain tai vuosittain osana raportointiprosessia. Vie Viesstin tintä tä ja tiedo tiedotus tus Kemiran taloushallinnon henkilöstö järjestää säännöllisesti sisäisiä tapaamisia ja koulutuksia eri kokoonpanoissa ja vaihtaa tässä yhteydessä tietoja ja kokemuksia muun muassa raportointi- ja valvontakäytännöistä. Keskeisimmät taloudellista raportointia, sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja määräykset ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla konsernin intranetistä. Seur Seuran anta ta Sisäisten valvonta-, riskienhallinta- ja raportointijärjestelmien toimintaa seurataan jatkuvasti osana yrityksen päivittäistä johtamista. Kukin segmentti, funktio ja maantieteellinen alue vastaa oman vastuualueensa sisäisen valvonnan toteuttamisesta, tehokkuudesta ja raportoinnin luotettavuudesta. Konsernin taloushallinto seuraa taloudellisen raportointiprosessin toimivuutta ja luotettavuutta koko konsernin tasolla. Taloudellisen raportoinnin prosessit kuuluvat myös sisäisen tarkastuksen valvonta-alueen piiriin. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 138 Hallinto | Yhteenveto johdon palkoista ja palkkioista HALLITUKSEN PALKKIOT Euroa Jukka Viinanen, puheenjohtaja (21.3.2012 alkaen) Pekka Paasikivi, puheenjohtaja (21.3.2012 asti) 2012 2011 83 142 56 711 2 400 81 924 Jari Paasikivi, varapuheenjohtaja (21.3.2012 alkaen) 54 321 Elizabeth Armstrong 74 177 59 768 3 600 51 368 Winnie Fok 66 977 47 768 Juha Laaksonen 46 577 45 368 Wolfgang Büchele (21.3.2012 asti) Kaija Pehu-Lehtonen (21.3.2011 asti) Kerttu Tuomas Yhteensä 1 800 44 177 42 968 375 371 387 675 MAKSETUT PALKKIOT JA ETUUDET VUODEN 2012 AIKANA Euroa Toimitusjohtaja Muu johtoryhmä 655 605 1 910 533 Suoritusperusteinen tulospalkkio (raha) 0 188 002 Suoritusperusteinen osakepalkkio (raha+osakkeet) 0 0 665 605 2 098 535 Palkka luontoisetuineen Yhteensä Lisätietoja palkka- ja palkkioselvityksestä on saatavissa Kemiran Internet-sivuilla. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 139 Hallinto | Riskienhallinta Riskienhallinta Kemiran riskienhallintapolitiikka ja -periaatteet auttavat Kemiraa saavuttamaan halutun kokonaisriskitason ja varmistamaan toiminnan jatkuvuuden. Riskienhal Riskienhallin lintapolitiikka tapolitiikka Kemiran riskienhallinnan pääperiaatteet määritellään Kemiran riskienhallintapolitiikassa. Politiikan mukaan riski on tapahtuma tai olosuhde, joka toteutuessaan voi vaikuttaa Kemira-konsernin mahdollisuuteen saavuttaa strategiset ja operatiiviset tavoitteet kestävällä ja eettisellä tavalla. Lisäksi johdon tavoitteita, vastuunjakoa ja riskirajoja määritellään tarkemmin eri konserniohjeissa. Kemira Oyj:n riskienhallinta perustuu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin sekä Kemiran liiketapaperiaatteeseen ja arvoihin. Kemiran riskienhallinnan periaatteet ovat yhdenmukaisia kansainvälisten riskienhallintakehysten ja standardien, kuten COSO ERM -riskienhallintamallin ja ISO 31000 -standardin (Riskienhallinta – Periaatteet ja ohjeet) kanssa. Riskienhallintaprosessin mukaisesti Kemira pyrkii ennakoivasti tunnistamaan, analysoimaan ja hallitsemaan merkittävimmät riskit sekä strategisten ja operatiivisten riskien että vahinko- ja rahoitusriskien saralla. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa Kemiran pitkän aikavälin strateginen kehitys ja saavuttaa yrityksen strategiset ja operatiiviset tavoitteet tukemalla päätöksentekoa epävarmuustekijät ja niiden vaikutukset huomioiden. Kemira Oyj:n hallitus määrittelee riskienhallinnan pääperiaatteet. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta riskienhallinnan valvonnassa. Liiketoimintasegmentit, funktiot ja maantieteelliset alueet vastaavat oman toiminta-alueensa riskeistä ja niiden hallinnasta. Konsernin riskienhallintatoiminnon rooli on tukea, kehittää ja koordinoida riskienhallintaa sekä riskienhallintaverkostoja. Sisäisen tarkastuksen vastuulla on Kemiran riskienhallintatoiminnon tehokkuuden valvonta ja arviointi. Riskienhal Riskienhallinnan linnan tto oteutus Kemirassa riskienhallinta toteutetaan jokaisessa segmentissä ja funktiossa sekä kaikilla alueillariskienhallintapolitiikassa kuvatun riskienhallinnan viitekehyksen ja riskienhallintaprosessin mukaisesti. Riskit tunnistetaan, analysoidaan ja arvioidaan johdonmukaisesti. Sovellamme jokaiseen tilanteeseen sekä organisaation tarpeisiin ja riskeihin sopivia riskienhallintajärjestelmiä ja -menetelmiä. Riskienhallintaprosessin tuotokset raportoidaan säännöllisesti sekä sisäisesti että osana Kemira Oyj:n ulkoista raportointia. Kustannusedun saavuttamiseksi ja riittävän suojaustason varmistamiseksi osa Kemiran riskienhallintatoimenpiteistä hoidetaan keskitetysti. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt konsernin vakuutusohjelmat, kuten toiminta- ja tuotevastuuvakuutus, kuljetusvakuutus, omaisuus- ja keskeytysvakuutukset sekä rahoitusriskien suojaustoimet. Kemir emiran an risk riskeis eistä tä Edellisvuosien tapaan riskienhallinta oli osa strategiaprosessia vuonna 2012. Konsernin ja segmenttien strategioiden riskiarviointien lisäksi riskienhallinnan avulla arvioitiin erilaisia makrotaloudellisia skenaarioita ja niiden taloudellisia vaikutuksia Kemiraan. Seuraavassa on esitelty Kemiran joitakin merkittävimpiä strategiaan, toimintaan ja vahinkoihin liittyviä riskejä. Rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta on kerrottu lisää tilinpäätöksen liitetiedossa 29. Rahoitusriskien hallinta. Ennakoivasta riskienhallinnastamme huolimatta on mahdollista, että jokin riskeistä toteutuu vaikuttaen merkittävästi Kemiran kykyyn saavuttaa tavoitteensa. Maailman talous talousympäris ympäristtö Maailman BKT:n mahdollinen lasku vaikuttaisi negatiivisesti Kemiran liiketoimintaan, erityisesti Paper-segmentissä. Se voisi myös viivästyttää joitakin tulevia kasvuprojekteja. Heikolla talouskehityksellä voi myös olla vakavia vaikutuksia Kemiran asiakkaiden maksukykyyn, minkä seurauksena Kemiran luottotappiot saattavat kasvaa. Useiden Kemiran raaka-aineiden hinnat laskevat epäsuotuisassa taloustilanteessa, mutta eräiden raaka-aineiden saatavuus- ja hintariskit voivat myös kasvaa. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat vain osittain näiltä riskeiltä. Kilpailu Merkittävä riski Kemiran tavoitteiden saavuttamiselle on toimiminen jatkuvasti muuttuvassa kilpailutilanteessa. Kemiran päätoimialoille pyrkivät uudet toimijat saattavat käyttää aggressiivisia keinoja kilpailuedun saavuttamiseksi, mikä voi heikentää Kemiran tulosta. Kemira pyrkii itsekin kasvamaan sille hieman vieraammilla toimialoilla, joilla vallitsee uudenlainen kilpailutilanne. Pidemmällä tarkastelujaksolla täysin uudenlaiset teknologiat voivat muuttaa huomattavasti nykyistä kilpailutilannetta. Riskiä hallitaan sekä konsernitasoisesti että segmenteittäin ja alueittain jatkuvan kilpailutilanneseurannan avulla. Kilpailutilanteeseen pyritään vastaamaan asiakassuhteiden sekä tuotteiden ja palvelujen aktiivisella kehittämisellä. Raaka-aineiden sekä h hyödykk yödykkeiden eiden hinna hinnatt ja ssaa aata tavuus vuus Kannattavuuden jatkuva parantaminen on tärkeä osa Kemiran strategiaa. Raaka-aine-, hyödyke- tai logistiikkakustannusten huomattavat korotukset voisivat vaarantaa Kemiran kannattavuustavoitteiden saavuttamisen. Esimerkiksi korkeat öljyn ja sähkön hinnat voivat merkittävästi heikentää Kemiran kannattavuutta. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 140 Hallinto | Riskienhallinta Myös raaka-aineiden toimittajakentässä tapahtuvat muutokset, kuten konsolidoituminen tai kapasiteetin supistukset, voivat nostaa raaka-aineiden hintoja. Tiettyjen raaka-aineiden saatavuus voi vaikeuttaa Kemiran tuotantoa, mikäli siihen ei ole riittävästi varauduttu kartoittamalla vaihtoehtoisia toimittajia tai mahdollisuuksia prosessimuutoksiin. Raaka-aine- ja hyödykeriskejä pystytään tehokkaasti seuraamaan ja hallitsemaan Kemiran keskitetyn hankintaketju-funktion (SCM) avulla. Vahink ahinkoriskit oriskit Kemiralla on tuotantolaitoksia kaikkialla maailmassa. Kemiran tuotantotoimintaan liittyy useita vahinkoriskejä, kuten tulipalot ja räjähdykset, luonnonkatastrofit, ympäristöriskit sekä työterveysja työturvallisuusriskit. Sertifioiduilla johtamisjärjestelmillä, tehokkailla vahingontorjuntaohjelmilla ja konsernin asiantuntijaverkostoilla on vahinkoriskien hallinnassa keskeinen merkitys. Kemiralla on lisäksi useita vakuutusohjelmia, jotka suojaavat yhtiötä vahinkoriskien taloudellisilta vaikutuksilta. Lisätietoja Kemiran lähestymistavasta turvallisuuteen. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 141 Hallinto | Yritysvastuun johtaminen Yritysvastuun johtaminen Kemira keskittyy järjestelmällisesti yritysvastuuhallintaprosessien kehittämiseen. Kemiralla on ollut yli 20 vuoden ajan EHSQhallintajärjestelmä, ja laajempi yritysvastuutoiminta on alkanut vuonna 2011. Kemiran yritysvastuutoimia ohjaa Kemiran liiketapaperiaatteiden ja EHSQ-politiikan mukaisesti johtoryhmä Sustainability & Public Affairs -tiimin sekä muiden asianomaisten segmenttien ja toimintojen johtajien avustuksella. Viime kädessä vastuu yritysvastuun toteuttamisesta on Kemiran jokaisella liiketoiminnolla, toimipaikalla ja työntekijällä. Myös liikekumppaneiden odotetaan hoitavan yritysvastuuasioitaan vuonna 2012 heille laadittujen Kemiran liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Integroidut hallintajärjestelmät ovat tärkeä työkalu Kemiran yritysvastuuhallinnassa. Suurimmalla osalla Kemiran tuotantolaitoksista on ISO 19001-, ISO 14000- ja OHSAS 18001 standardit. Vuonna 2012 työ jatkui kahdeksalla uudella ISO 14001-sertifioidulla työmaalla sekä yhdeksällä uudella OHSAS 18001-sertifioidulla työmaalla. Kemiran tavoitteena on saada kaikille toimipaikoilleen ISO 9001-, ISO 14001 ja OHSAS 18001-sertifikaatit. Tämä on itse tuotettu PDF Kemiran verkkovuosikertomuksesta. Tiedosto ei välttämättä ole yhtä kattava kuin vuosikertomus, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kemira.com/vuosikertomus2012. 142 Tilinpäätös 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 144 Konsernin tunnusluvut 158 Tunnuslukujen laskentakaavat 161 Emoyhtiön tilinpäätös 220 220 Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) Emoyhtiön tase (FAS) Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) Emoyhtiön liitetiedot 221 222 223 1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 223 Konsernitilinpäätös 162 2.LIIKEVAIHTO 224 162 224 163 4.KULUT 224 164 5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 225 165 6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET 226 7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 226 166 8. SATUNNAISET ERÄT 167 9.TULOVEROT 227 Konsernin tuloslaskelma (IFRS) Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Konsernin tase (IFRS) Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) Konsernin liitetiedot 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 227 167 10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 228 2.SEGMENTTITIEDOT 175 11. AINEELLISET HYÖDYKKEET 229 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 179 12.SIJOITUKSET 230 4. LIIKETOIMINNAN KULUT 179 13.VAIHTO-OMAISUUS 230 5. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT 181 14.SAAMISET 231 6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET 182 15.RAHOITUSARVOPAPERIT 232 7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 183 16. OMA PÄÄOMA 232 8. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ 184 17. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 233 9.TULOVEROT 185 18. PAKOLLISET VARAUKSET 233 10. OSAKEKOHTAINEN TULOS 186 19. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 234 11.LIIKEARVO 186 20. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 235 12. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 189 21. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET 236 13. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET 190 22. KEMIRA OYJ:N OSAKKEET JA OSUUDET 237 14. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT 191 Osakkeet ja osakkeenomistajat 238 Hallituksen voitonjakoesitys 241 Tilintarkastuskertomus 242 Tuloskehitys neljännesvuosittain 243 Tietoa sijoittajille 244 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 15. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN 192 16.VAIHTO-OMAISUUS 194 17.SAAMISET 195 18. Myytävissä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 195 19. OMAN PÄÄOMAN LIITETIEDOT 196 20. KOROLLISET VELAT 198 21.RAHOITUSLEASINGVELAT 199 22. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET 200 23.ELÄKEVELVOITTEET 202 24.VARAUKSET 204 25. OSTOVELAT JA MUUT LYHYTAIKAISET VELAT 205 26. HANKITTUJEN JA MYYTYJEN TYTÄRYRITYSTEN RAHAVIRTAVAIKUTUS 205 27.LIIKETOIMet määräysvallattomien omistajien kanssa 206 28.JOHDANNAISINSTRUMENTIT 206 29. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA 208 30. VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT 214 31. YMPÄRISTÖRISKIT JA -VASTUUT 215 32.LÄHIPIIRI 216 33. MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA 217 34.KONSERNIYHTIÖT 218 35. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT 219 143 Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 Liikevaihto vuonna 2012 kasvoi 2 % 2 240,9 miljoonaan euroon (2011: 2 207,2 miljoonaa) suotuisan valuuttakurssimuutoksen vaikutuksen tukemana. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa ja pois lukien yritysostot säilyi vakaana. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 2 % 154,1 miljoonaan euroon (157,3). Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 6,9 % (7,1 %). Osakekohtainen tulos laski 0,11 euroon (0,89). Kertaluonteisilla erillä, jotka liittyivät ”Fit for Growth” -uudelleenjärjestelyohjelmaan, Kemiran elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoimintojen myyntiin sekä Kemiran nykyisten toimintojen virtaviivaistamiseen, oli 0,66 euron negatiivinen vaikutus osakekohtaiseen tulokseen. Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä laski 13 % 0,77 euroon (0,89) pääosin titaanidioksidia tuottavan osakkuusyhtiö Sachtlebenin (Kemira omistaa 39 %) laskeneen tuloksen takia. Osakkuusyhtiö Sachtlebenin tulokseen vaikutti negatiivisesti korkeammat raakaainekustannukset ja merkittävästi laskenut titaanidioksidin kysyntä. Hallitus ehdottaa 0,53 euron osinkoa joka vastaa 81 miljoonaa euroa. Avainluvut Milj. euroa 1–12/2012 1–12/2011 Liikevaihto 2 240,9 2 207,2 Käyttökate 178,5 259,6 8,0 11,8 Käyttökate, % Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä Liikevoitto 158,3 6,9 7,1 Liikevoitto, % 1,4 7,2 11,2 31,0 Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen veroja –15,7 –20,9 27,2 168,4 Tilikauden voitto 21,5 140,3 Osakekohtainen tulos, euroa 0,11 0,89 Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä, euroa 0,77 0,89 1 673,0 1 705,0 Sidottu pääoma * Sidotun pääoman tuotto, %* Rahavirta investointien jälkeen Investoinnit Omavaraisuus, % kauden lopussa Velkaantuneisuus, % kauden lopussa Henkilöstö kauden lopussa *) 157,3 31,7 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 144 154,1 2,6 11,1 71,8 115,3 134,1 201,1 53 51 40 38 4 857 5 006 12 kuukauden liukuva keskiarvo (Sidotun pääoman tuotto, % perustuu raportoituun liikevoittoon). Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osoitteessa www.kemira.fi > Sijoittajat > Taloustieto. Vuoden 2011 vertailuluvut esitetään suluissa joidenkin taloudellisten tulosten jälkeen. Taloudellin en tulos 2012 Kemira-konsernin liikevaihto kasvoi 2 % ja oli 2 240,9 miljoonaa euroa (2 207,2). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysmyynnit pois lukien säilyi vakaana vuoden 2011 tasolla. Paikallisissa valuutoissa liikevaihtoon vaikuttivat positiivisesti pääasiassa hintojen korotukset, joilla pyrittiin kompensoimaan raaka-ainehintojen nousua. Myyntimäärät olivat lähellä vuoden 2011 tasoa, lukuun ottamatta joidenkin matalakatteisten tuotteiden myynnin lakkauttamisesta aiheutunutta noin 20 miljoonan euron vaikutusta. Myyntimäärien elpyminen erityisesti Pulp-asiakassegmentissä ja kunnallisten asiakkaiden keskuudessa kompensoi Oil-, Gas- ja Mining-asiakassegmenttien alhaisemmat myyntimäärät. ChemSolutionsin myyntimäärät olivat lähellä vuoden 2011 tasoa. Galvatekin myynnillä lokakuussa ja Kanadassa sijaitsevan Maitlandin vetyperoksiditehtaan myynnillä marraskuussa 2011 oli 23 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Kaikki tärkeimmät Kemiran talouslukuihin vaikuttavat ulkomaiset valuutat, kuten Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Kanadan dollari, vahvistuivat euroon nähden edellisvuoteen verrattuna. Valuuttakurssimuutoksilla oli 2 %:n tai noin 50 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Paper-segmentissä liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 1 002,0 miljoonaa euroa (973,3). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysmyynnit pois lukien kasvoi 2 %. Valuuttakurssimuutoksilla oli 3 %:n positiivinen ja yritysmyynneillä 2 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Municipal & Industrial -segmentissä liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 686,6 miljoonaa euroa (664,7). Liikevaihto kasvoi 2 % paikallisissa valuutoissa yritysmyynnit pois lukien. Valuuttakurssimuutoksilla oli 2 %:n positiivinen ja yritysmyynneillä 1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Oil & Mining -segmentissä liikevaihto laski 4 % ja oli 321,0 miljoonaa euroa (335,7). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa laski 2 %, lukuun ottamatta joidenkin matalakatteisten tuotteiden myynnin lakkauttamisesta aiheutunutta vaikutusta. Matalakatteisten tuotteiden myynnin lakkauttamisella oli 6 %:n negatiivinen ja valuuttakurssimuutoksilla 4 %:n positiivinen vaikutus liikevaihtoon. kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 2008 keskipitkän aikavälin tavoitteeksi vähintään 10 %:n liikevoittoprosentin ilman kertaluonteisia eriä. 10 %:n liikevoittotavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2014 mennessä Kemira käynnisti heinäkuussa 2012 "Fit for Growth" -uudelleenjärjestelyohjelman, jonka kustannussäästötavoite on 60 miljoonaa euroa. Kemira-konsernin liikevaihto, milj. euroa 580 570 560 554 550 545 557 547 562 558 549 553 567 559 543 540 Kemira-konsernin liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä, milj. euroa 530 520 510 515 50 500 40 490 39,1 40,5 42,5 46,5 44,9 40,2 37,3 480 Q1 2010 Q1 2011 Q1 2012 Q3 2010 Q3 2011 Q3 2012 Q2 2010 Q4 2010 Q2 2011 34,3 38,2 35,7 33,7 30 Q2 2012 Q4 2011 40,8 20 Q4 2012 10 0 Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA 55 % (57 %), Pohjois-Amerikka 31 % (30 %), Etelä-Amerikka 8 % (7 %) sekä Aasian ja Tyynenmeren alue 6 % (6 %). Liikevaihto kasvoi 1 % (3 %) kehittyneillä markkinoilla ja 9 % (0 %) kehittyvillä markkinoilla vuonna 2012. Kemira konsernin syyskuussa 2010 asettama keskipitkän aikavälin tavoite on kasvattaa liikevaihtoa 3 % kehittyneillä markkinoilla ja 7 % kehittyvillä markkinoilla. LIIKEvAIHTo 1–12/2012 1–12/ 2011 Muutos-% 1 002,0 973,3 3 Municipal & Industrial 686,6 664,7 3 Oil & Mining 321,1 335,7 –4 Muut 231,2 233,5 –1 186,0 183,6 1 – – – 2 240,9 2 207,2 2 Milj. euroa Paper joista ChemSolutions Eliminoinnit Yhteensä liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät olivat –122 miljoonaa euroa (1), ja liikevoitto oli –31,7 miljoonaa euroa (158,3). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 2 % ja oli 154,1 miljoonaa euroa (157,3). Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä oli 6,9 % (7,1 %). Kemira asetti vuonna Q1 2010 Q1 2011 Q1 2012 Q3 2010 Q3 2011 Q3 2012 Q2 2010 Q4 2010 Q2 2011 Q4 2011 Q2 2012 Q4 2012 "Fit for Growth" -ohjelman kustannussäästöt vuonna 2012 olivat 10 miljoonaa euroa, joista 5 miljoonaa euroa vaikutti muuttuviin kustannuksiin ja 5 miljoonaa euroa kiinteisiin kustannuksiin. Kiinteät kustannukset, ”Fit for Growth” -ohjelman positiivinen vaikutus mukaan lukien, olivat kohonneiden tuotanto-, kunnossapito- ja henkilöstökustannusten vuoksi 15 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2011. Muuttuvat kustannukset olivat kohonneiden raaka-aineja rahtikustannusten vuoksi 18 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2011. Raaka-ainehintojen kasvu enemmän kuin kompensoitiin myyntihintojen vastaavilla tarkistuksilla. Alhaisemmilla myyntimäärillä oli alle 10 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Valuuttakurssimuutoksilla oli 5 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Yritysmyynneillä ja muilla erillä oli yhteensä 5 miljoonan euron negatiivinen vaikutus (katso varianssianalyysitaulukko). LIIKEvoITTo ILmAn KERTALuonTEISIA ERIä 1–12/2012 milj. euroa 1–12/2011 milj. euroa Paper 86,2 Municipal & Industrial 42,3 Oil & Mining 37,3 Muut joista ChemSolutions yhteensä Muutos–% 1–12/2012, liikevoitto, % 1–12/2011 liikevoitto, % 75,4 14 8,6 7,7 46,9 –10 6,2 7,1 36,2 3 11,6 10,8 –11,7 –1,2 – –5,1 –0,5 14,6 20,8 –30 7,8 11,3 154,1 157,3 –2 6,9 7,1 145 Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 Varianssianalyysi Milj. euroa 1–12 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, 2011 157,3 Myyntimäärät ja -hinnat 29,9 Muuttuvat kustannukset –18,2 Kiinteät kustannukset –15,2 Valuuttakurssien vaikutus 5,4 Muut, ml. yritysostot ja -myynnit –5,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, 2012 154,1 Liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät vuonna 2012 olivat yhteensä -122 miljoonaa euroa (1), ja ne liittyivät pääasiassa "Fit for Growth" -uudelleenjärjestelyohjelmaan. "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvät irtisanomiskorvaukset ja ulkoiset palvelumaksut olivat yhteensä 41 miljoonaa euroa ja alaskirjaukset 30 miljoonaa euroa. Muut kuin "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvät kertaluonteiset erät sisälsivät Kemiran elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoimintojen myynnistä aiheutuneen 18 miljoonan euron alaskirjauksen sekä ympäristövastuu- ja tehokkuusparannuksiin ja Kemiran nykyisten toimintojen virtaviivaistamiseen liittyvät 33 miljoonan euron kulut (ks. kertaluonteisten erien taulukko). Kertaluonteiset erät vuonna 2011 sisälsivät vetyperoksiditehtaan myyntiin (Paper-segmentti) Kanadassa liittyvän pääomavoiton, Suomessa lopetetun kalsiumsulfaattiliiketoiminnan alaskirjauksen sekä Municipal-asiakassegmentin konsolidointitoimet Espanjassa ja Pohjois-Amerikassa. Kertaluonteiset erät Milj. euroa 1–12/2012 1–12/2011 Käyttökate –69,6 6,4 Paper –22,9 6,3 Municipal & Industrial –26,8 –1,3 –5,1 –0,2 Oil & Mining Muut Poistot ja arvonalentumistappiot Paper Municipal & Industrial Oil & Mining Muut Yhteensä 146 –14,8 1,6 –52,8 –5,4 –8,1 –2,2 –24,1 –1,9 –1,9 –1,1 –18,7 –0,2 –122,4 1,0 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta laski 11,2 miljoonaan euroon (31,0) Sachtlebenin (Kemira omistaa 39 %) titaanioksidiliiketoiminnan alhaisemman nettotuloksen vuoksi. Kysynnän merkittävä väheneminen, titaanidioksidihintojen lasku vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla ja korkeammat raakaainekustannukset vaikuttivat negatiivisesti osakkuusyhtiö Sachtlebenin tulokseen. Kesäkuussa 2012 Kemira Oyj:n ja Rockwood Holdings Inc:n titaanidioksidiyhteisyritys Sachtleben GmbH teki uuden yhteensä 430 miljoonan euron lainasopimuksen. Laina käytetään olemassa olevien lainasopimuksen jäljellä olevan saldon takaisinmaksuun, yhteisyrityskumppaneiden osingonmaksuun sekä yrityksen muihin menoihin. Lainan maturiteetti on viisi vuotta. Sachtleben GmbH allekirjoitti kesäkuussa 2012 myös sopimuksen, jonka mukaan se ostaa crenox GmbH:n titaanidioksidituotannon ja -varaston. Yritys sijaitsee Krefeldissä, Saksassa. Kauppa vahvistettiin heinäkuussa 2012, ja sen myötä titaanidioksidin tuotantokapasiteetti kasvoi yli 100 000 tonnia yhteensä noin 340 000 tonniin. Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä –15,7 miljoonaa euroa (–20,9). Rahoituskulut sisälsivät avointen sähköjohdannaisten käypien arvojen –2,3 miljoonan euron laskun ja PVO:n vuoden 2012 toisella neljänneksellä maksaman 7,6 miljoonan euron osingon. Voitto ennen veroja laski 27,2 miljoonaa euroon (168,4). Alhaisemmat rahoituskulut ja alhaisemmat verot kompensoivat osittain alhaisemman liikevoiton ja pienemmän osuuden osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Liikevoitto oli pienempi pääasiassa "Fit for Growth" -uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvien kertaluonteiset erien ja muiden kertaluonteisten erien vuoksi. Verot olivat 5,7 miljoonaa euroa (28,1) ja raportoitu veroaste oli 21,0 % (16,7 %). Liikevoittoon vaikuttavat kertaluonteiset erät ja kasvaneet tuotot erityisesti Pohjois-Amerikassa kasvattivat raportoitua veroastetta. Veroaste ilman liikevoittoon vaikuttavia kertaluonteiset eriä ja osuutta osakkuusyhtiöiden tuloksesta oli 20,6 % (20,8 %). Kokonaisveroihin vaikuttivat merkittävästi myös laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset. Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos laski 16,8 miljoonaan euroon (135,6) ja osakekohtainen tulos 0,11 euroon (0,89). Kertaluonteisilla erillä oli osakekohtaiseen tulokseen 0,66 euron negatiivinen vaikutus. Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä laski 13 % ja oli 0,77 euroa (0,89). R ahoitusa sem a ja r ahavirta Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2012 oli 176,3 miljoonaa euroa (177,7). Rahavirta investointien ja irtisanomiskorvausten jälkeen laski 38 % ja oli 71,8 miljoonaa euroa (115,3) pääasiassa korkeampien laajennusinvestointien vuoksi. Rahavirta investointien jälkeen sisälsi Sachtlebenin maksaman 27 miljoonan euron pääoman. Vuoden 2011 vastaavalla ajanjaksolla rahavirta sisälsi jäljellä olevien Tikkurilan osakkeiden myynnistä saadun 97 miljoonan euron rahavirran. Nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta oli 12,8 % (13,4 %). Kemira-konsernin nettovelka oli kauden lopussa 532,0 miljoonaa euroa (515,8). Nettovelan kasvu johtui Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 maaliskuussa 2012 maksetuista 81 miljoonan euron osingoista, minkä vaikutuksen positiivinen rahavirta pääosin kompensoi. Korollisten velkojen määrä oli kauden lopussa 664,7 miljoonaa euroa (701,6). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten velkojen kokonaissummasta oli 56 % (58 %). Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen korko oli 1,6 % (2,0 %). Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli 16 kuukautta (17 kuukautta). Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli 277,2 miljoonaa euroa. Siitä 193,6 miljoonaa euroa koostui Suomen markkinoille liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista ja 52,8 miljoonaa euroa pitkäaikaisten lainojen lyhennyseristä. 31.12.2012 rahavarat olivat 132,7 miljoonaa euroa (185,8). Vuoden lopussa omavaraisuusaste oli 53 % (51 %) ja velkaantuneisuus oli 40 % (38 %). Oma pääoma laski 1 314,8 miljoonaan euroon (1 370,8). Konsernin merkittävin valuuttavirtariski syntyy Ruotsin kruunusta ja Kanadan dollarista. Vuoden lopussa SEK-määräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 43 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä on suojattu 45 %. Vastaavasti CAD-määräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 26 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä on suojattu 50 %. Lisäksi Kemiralle aiheutuu pienempi valuuttavirtariski Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Norjan kruunun osalta, joiden vuotuinen valuuttavirtariski oli noin 50 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttariskistä on suojattu 60 %. Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroina, Kemira altistuu myös valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muina valuuttoina kuin euroina. Merkittävimmän valuutan translaatioriskin muodostavat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Kanadan dollari ja Brasilian real. Edellä mainittujen valuuttojen heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran liikevaihtoa ja liikevoittoa translaatioriskin kautta. Edellä mainittujen valuuttojen 10 %:n heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran liikevoittoa noin 10 miljoonaa euroa (10) vuodessa translaatioriskin kautta. Investoinnit Vuoden 2012 investoinnit laskivat 33 % 134,1 miljoonaan euroon (201,1). Investoinnit jakautuivat seuraavasti: laajennusinvestoinnit 44 % (17 %), parannusinvestoinnit 29 % (40 %) ja ylläpitoinvestoinnit 27 % (43 %) (vuoden 2011 vertailuluvut eivät sisällä PVO:n osakkeiden hankinnan vaikutusta). Laajennusinvestoinnit keskittyivät pääasiassa Kiinaan sekä Saksaan ja Espanjaan. Edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla investoinnit sisälsivät 103 miljoonan euron erän, joka liittyy Kemiran eläkesäätiö Neliapilalta ostamiin Pohjolan Voima Oy:n osakkeisiin. Vuonna 2012 konsernin poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 45 % ja olivat 146,8 miljoonaa euroa (101,3) pääasiassa "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvien 25 miljoonan euron alaskirjausten sekä Kemiran elintarvikeja lääketeollisuuden liiketoimintojen myynnin 18 miljoonan euron alaskirjauksen vuoksi. Tutk imus ja tuotek ehit ys Vuonna 2012 tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 38,1 miljoonaa euroa (36,5) eli 1,7 % (1,6 %) Kemirakonsernin liikevaihdosta. Kemiralla on neljä tutkimus- ja kehityskeskusta Espoossa, Yhdysvaltain Atlantassa, Kiinan Shanghaissa ja Brasilian São Paulossa. Kemiran T&K-toiminto on ensisijaisen tärkeä orgaanisen kasvun ja erottautumisen edistäjä. Kemiran liikevaihto uusista tuotteista ja sovelluksista vuonna 2012 oli 106 miljoonaa euroa (40). Kemira määrittelee uusista tuotteista ja sovelluksista syntyvän liikevaihdon viimeisten viiden vuoden aikana kehitetyistä tuotteista ja sovelluksista syntyväksi liikevaihdoksi. Vuonna 2012 lanseerattiin uusia tuotteita, kuten antiskalantteja, kitkan vähentäjäaineita ja biosideja, jotka kaikki tehostavat veden- ja energiankäyttöä. Kemiran nelivuotinen, vuonna 2010 käynnistetty T&K-ohjelma SWEET (vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus) edistyi vuonna 2012 hyvin suurimman osan projekteista ollessa kehitysvaiheessa ja menossa kohti pilotointia. Projekteja on käynnissä kaikissa Kemiran neljässä T&K-keskuksessa, ja ne käsittelevät uusia öljy- ja kaasu-, liuskekaasu-, bioetanoli- ja biomassainnovaatioita biomassainnovaatioita liittyen prosessikemikaaleihin ja veden hallintaan. Yksi esimerkki SWEET-ohjelman innovaatioista on Kemiran lanseeraama kuivalujuuskemia pehmopaperi- ja kartonkisovelluksiin. Se auttaa säästämään raaka-aineissa, minkä lisäksi vahvuus on parantunut materiaalin painon laskiessa. Asiakkaat hyötyvät raaka-aine-, kustannus- ja energiasäästöistä. Kemiran uudet tuotteet ja sovellukset ovat edistäneet merkittävästi kaksinumeroisten kasvulukujen saavuttamista sekä Tissue- että Packaging & Board -asiakassegmenteissä vuonna 2012. Kemira pyrkii vahvistamaan T&K-keskustensa osaamista kehittämällä niistä maailmanlaajuisen verkoston, joka antaa yritykselle ainutlaatuista vahvuutta. Kemira avasi vuonna 2012 Albertaan, Kanadaan yhteistyössä Albertan yliopiston kanssa uuden T&K-keskuksen, joka on erikoistunut öljy- ja kaasusovelluksiin, kuten vesihallintaan ja veden uudelleenkäyttöön öljyhiekkasovelluksissa. Kemiran IP-portfolio on vahva, ja sillä on 330 patenttiperhettä ja 1 350 patenttia. 147 Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 H enk ilöstö Kemira-konsernin palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 4 762 vakituista työntekijää (2011: 4 846, 2010: 4 814) ja 95 määräaikaista työntekijää (2011: 160, 2010: 119). Kemiralla oli työntekijöitä Suomessa 1 114 (1 179), muualla EMEA:ssa 1 690 (1 776), Pohjois-Amerikassa 1 279 (1 384), Etelä-Amerikassa 423 (398) ja Aasian ja Tyynenmeren alueella 351 (269). Vuonna 2012 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma nousi 271,5 miljoonaan euroon (2011: 235,6, 2010: 251,3) pääasiassa irtisanomiskorvauksista johtuen. Yrit ysva stuu 148 Vuonna 2013 Kemira julkaisee yritysvastuuraportin toista kertaa osana vuosikertomustaan. Yritysvastuuraportin varmistaa kolmas osapuoli, ja se laaditaan GRI-raportointiohjeiden (Global Reporting Initiative) mukaisesti. Raportissa käsitellään esimerkiksi taloudellista vastuuta, päästöjä, jätteitä, ympäristökustannuksia, ja vastuullisia työkäytäntöjä, turvallisuutta ja tuoteturvallisuutta sekä luonnonvarojen käyttöä. Kemira on päivittänyt vuoden 2011 yritysvastuuraporttia määrittämällä tarkemmin yritysvastuun painopistealueet ja tavoitteet osana yritysvastuuhallintaprosessiaan. Kemiran johtoryhmä hyväksyi yritysvastuutavoitteet vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä. Yritysvastuutavoitteet, suorituskykyindikaattorit ja suunnitellut toimet on kuvailtu tarkemmin Kemiran yritysvastuuraportissa, joka julkaistaan osana Kemiran vuoden 2012 vuosikertomusta 25.2.2013 alkavalla viikolla. Vuoden 2012 aikana investoinnit ympäristönsuojeluun konsernin 71 tuotantolaitoksessa olivat 3,4 miljoonaa euroa (3,6) ja käyttökustannukset 14,1 miljoonaa euroa (12,7). Käyttökustannusten kasvu johtui pääasiassa korkeammista tuotantomääristä. Suuria ympäristöinvestointeja ei ole käynnissä tai suunnitteilla. Varaukset ympäristön kunnostustoimenpiteisiin olivat 19,7 miljoonaa euroa (14,7). Suurimmat varaukset liittyvät käytöstä poistettujen läjitysalueiden sulkemiseen Porissa ja Vaasan tuotantolaitoksen lähellä sijaitsevan järven sedimentin kunnostamiseen. Kemira ei rekisteröinyt uusia EU:n uuden kemikaaliasetuksen (REACH) alaisia kemikaaleja vuonna 2012. Olemme valmistautumassa vaiheittaisten rekisteröintien seuraavaan määräaikaan, joka on kesäkuu 2013. EU:ssa REACH-rekisteröinnin kolmas määräaika on vuonna 2018. Tämän lisäksi on muita Aasian ja Tyynenmeren aluetta ja Etelä-Amerikkaa koskevia asetuksia, jotka edellyttävät Kemiran huomiota tulevaisuudessa. REACH-säädösten toimeenpanolla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia Kemiran taloudelliseen tulokseen, vaikka rekisteröintikustannusten odotetaankin painottuvan lähivuosiin. Vuonna 2012 REACH-lainsäädäntöön liittyvät kustannukset olivat vähäiset, ja ne liittyivät REACH-rekisteröinnin hallintaprosessien ja IT-tuen parantamiseen. Kemira alkoi vuonna 2012 raportoida työntekijöidensä ja alihankkijoidensa kaikista kirjatuista tapaturmista (Total Recordable Injuries, TRI) työntekijöiden LTA1-tapaturmien (vähintään yhden työpäivän miljoonaa työtuntia kohti poissaoloon johtaneet tapaturmat) sijaan. TRI-tapaturmat pitävät sisällään tapaukset, joissa työntekoa on rajoitettu (RWC) ja lääkinnällistä hoitoa vaatineet tapaukset (MTC). Vuonna 2012 Kemiran työntekijöiden ja alihankkijoiden TRI-luku miljoonaa työtuntia kohti oli 8,5, kun se on kemianteollisuudessa keskimäärin 12 (Lähde: US department of labor, 2011). Segmentit Paper Tarjoamme vesi-intensiiviselle massa- ja paperiteollisuudelle kemikaaleja ja tuotekokonaisuuksia, jotka parantavat asiakkaiden kannattavuutta sekä vesi-, raaka-aine- ja energiatehokkuutta. Ratkaisumme tukevat kestävää kehitystä. Paper-segmentin liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 1 002,0 miljoonaa euroa (973,3). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa yritysmyynti pois lukien kasvoi 2 % myyntihintojen korotusten ja hieman korkeampien myyntimäärien ansiosta. Valuuttakurssimuutoksilla oli 3 %:n positiivinen ja Kanadassa sijaitsevan Maitlandin vetyperoksiditehtaan myynnillä marraskuussa 2011 2 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Sellun kysyntä alkoi elpyä vuoden alussa vuoden 2011 lopussa tapahtuneen hidastumisen jälkeen. Myyntimäärät kasvoivat Pulp-asiakassegmentissä tasaisesti koko vuoden ajan. Kysyntä säilyi hyvällä tasolla jopa vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä, ja Pulp-asiakassegmentin liikevaihto vetyperoksiditehtaan myynti pois lukien saavutti vuoden 2011 tason. Paperi- ja kartonkituotteiden myynti kasvoi vuonna 2012 yli 10 % pääasiassa Aasian ja Tyynenmeren alueella korkeampien siistauskemikaalien myyntimäärien ansiosta. Paino- ja sanomalehtipaperin kysyntä säilyi maailmanlaajuisesti vakaana, ja erityisesti Euroopan ja Pohjois-Amerikan aktiivisen myyntitoiminnan ansiosta Kemiran tuotteiden ja sovellusten myynti kasvoi noin 5 % tässä asiakassegmentissä. Pehmopaperi- ja erikoiskemikaalituotteiden myynti kasvoi lähes 20 %. Paper-segmentin myyntimäärät kasvoivat pehmopaperiasiakkaiden keskuudessa erityisesti Pohjois-Amerikassa. Vuonna 2013 pehmopaperituotteiden myynnin odotetaan kiihtyvän myös Kiinassa, Indonesiassa, EteläAmerikassa ja Euroopassa. Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 PAPER-segmentin avainluvut Milj. euroa 1–12/2012 Liikevaihto 1 002,0 973,3 Käyttökate 106,2 126,0 1–12/2011 Käyttökate, % 10,6 12,9 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 86,2 75,4 Liikevoitto 55,2 79,5 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % 8,6 7,7 Liikevoitto, % 5,5 8,2 759,8 773,2 Sidottu pääoma * 7,3 10,3 Investoinnit 66,4 43,5 Rahavirta investointien jälkeen ilman korkoja ja veroja 30,6 90,9 Sidotun pääoman tuotto, % * *) 12 kuukauden keskiarvo MUNICIPAL & INDUSTRIAL -segmentin avainluvut Milj. euroa 1–12/2012 1–12/2011 Liikevaihto 686,6 664,7 Käyttökate 42,6 74,3 6,2 11,2 Käyttökate, % Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 42,3 46,9 Liikevoitto –8,5 43,7 6,2 7,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % Liikevoitto, % Sidottu pääoma * –1,2 6,6 392,1 403,4 Sidotun pääoman tuotto, %* –2,2 10,8 Investoinnit 35,2 28,8 Rahavirta investointien jälkeen ilman korkoja ja veroja 23,3 41,9 Milj. euroa 1–12/2012 1–12/2011 Liikevaihto 321,1 335,7 *) 12 kuukauden liukuva keskiarvo OIL & MINING -segmentin avainluvut Käyttökate 42,6 45,7 Käyttökate, % 13,3 13,6 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 37,3 36,2 Liikevoitto 30,2 34,9 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % 11,6 10,8 Liikevoitto, % Sidottu pääoma * 9,4 10,4 168,8 150,1 23,3 Sidotun pääoman tuotto, % * 17,9 Investoinnit 15,9 9,6 Rahavirta investointien jälkeen ilman korkoja ja veroja 21,6 28,7 *) 12 kuukauden keskiarvo 149 Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 Kemira ilmoitti vuonna 2012 laajentavansa vetyperoksidikapasiteettiaan Fray Bentosissa, Uruguayssa vuoden 2013 puoliväliin mennessä. Myös Nanjingin paperikemikaalitehtaan työt etenevät Kiinassa. Projekti on nyt ennakkomyyntivaiheessa tavoitteena tuotannon aloitus vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 14 % 86,2 miljoonaan euroon (75,4). Korkeammat myyntihinnat enemmän kuin kompensoivat korkeammat muuttuvat kustannukset. Korkeammilla myyntimäärillä oli pieni positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Kiinteät kustannukset olivat lisääntyneen myynti- ja markkinointitoiminnan sekä korkeampien kunnossapitokustannusten vuoksi 5 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuoden 2011 vastaavalla ajanjaksolla. Valuuttakurssimuutoksilla oli 4 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Kanadassa sijaitsevan Maitlandin vetyperoksiditehtaan myynnillä marraskuussa 2011 oli pieni negatiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 8,6 %:iin (7,7 %). Kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut olivat yhteensä –31 miljoonaa euroa ”Fit for Growth” -ohjelmaan liittyvät kulut mukaan lukien ja ne liittyivät pääasiassa alaskirjauksiin, irtisanomiskorvauksiin ja ulkoisiin palveluihin. Municipal & Industrial Tarjoamme vedenkäsittelykemikaaleja sekä kunnalliseen että teolliseen vedenpuhdistukseen. Vahvuuksiamme ovat korkeatasoinen sovellusosaaminen sekä laaja valikoima vedenkäsittelykemikaaleja, joita toimitamme luotettavasti asiakkaillemme. 150 Municipal & Industrial -segmentin liikevaihto kasvoi 3 % ja oli 686,6 miljoonaa euroa (664,7). Vedenkäsittelykemikaalien kysyntä kunnallisten asiakkaiden keskuudessa elpyi koko vuoden ajan, mikä yhdessä epäorgaanisten saostusaineiden ja flokkausaineiden korkeampien myyntihintojen kanssa johti 2 %:n orgaaniseen liikevaihdon kasvuun. Valuuttakurssimuutoksilla oli 2 %:n positiivinen ja yritysmyynneillä 1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Haastava taloustilanne laski Municipal-asiakassegmentin myyntimääriä vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä erityisesti Itä-Euroopassa, Etelä-Euroopassa ja Kalifornian alueella. Itä-Euroopassa myyntimäärät elpyivät nopeasti vuoden 2012 alussa Kalifornian seuratessa perässä. EteläEuroopassa kunnallisessa vedenkäsittelyssä käytettävien kemikaalien kysyntä näyttää vakiintuneen matalalle tasolle. Industrial-asiakassegmentissä myyntimäärät pysyivät koko vuoden ajan suhteellisen vakaalla tasolla kaikissa pääteollisuudenaloilla. Kemira keskittyy palvelemaan runsaasti vettä kuluttavia teollisuudenaloja, kuten elintarvike- ja juomateollisuutta, sokeriteollisuutta, rakennusalaa, lääketeollisuutta ja energia-alaa. Lisäksi olemme kehittäneet membraaniteknologia-, biokaasu-, käymis- ja bioetanoliratkaisuja, jotka ovat nyt edenneet kaupallistamisvaiheeseen. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 10 % ja oli 42,3 miljoonaa euroa (46,9). Korkeammat myyntimäärät ja -hinnat kompensoivat korkeampien muuttuvien kustannusten negatiivisen vaikutuksen. Muuttuvat kustannukset kasvoivat 12 miljoonaa euroa pääasiassa korkeampien rikki- ja hydrokloridihappohintojen vuoksi. Kiinteät kustannukset kasvoivat 6 miljoonaa euroa pääasiassa korkeampien henkilöstö- ja tuotantokustannusten vuoksi. Valuuttamuutoksilla oli pieni positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä laski 6,2 %:iin (7,1 %). Kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut olivat yhteensä –51 miljoonaa euroa ”Fit for Growth” -ohjelmaan liittyvät kulut mukaan lukien ja ne liittyivät pääasiassa alaskirjauksiin, irtisanomiskorvauksiin ja ulkoisiin palveluihin. Tuotantoverkoston järkeistämisessä on kyse tuotantoverkoston konsolidoinnista sekä kilpailukyvyn kasvattamiseen tähtäävistä harkituista investoinneista. Kemira on päättänyt sulkea 40 saostusainetehtaastaan yhdeksän ja keskittyä pitkän aikavälin avaintoimipaikkojen kehittämiseen. Tavoitteena on minimoida tuotanto- ja logistiikkakustannukset tuotantoverkoston optimoinnin kautta. Saostusaineet ovat yksi Kemiran ydintuoteryhmistä, ja raaka-ainetoimitusten kustannustehokkuuden varmistaminen on liiketoiminnan kannalta ensisijaisen tärkeää. Kemira rakentaa uudet saostusainetehtaat Bayerin isosyanaattilaitosten yhteyteen Saksan Dormageniin ja Espanjan Tarragonaan. Näin taataan yhden saostusainetuotannon tärkeimmän raaka-aineen, hydrokloridihapon pitkän aikavälin kustannustehokas saatavuus. Nämä investoinnit vahvistavat myös yhtiön vahvaa asemaa saostusainemarkkinoilla. Uusien Dormagenin ja Tarragonan tehtaiden on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla. Oil & Mining Tarjoamme innovatiivisia kemiallisia erotus- ja prosessiratkaisuja öljy- ja kaivosteollisuudelle, jossa vesi on keskeinen tekijä. Hyödyntämällä osaamistamme asiakkaat voivat parantaa tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan. Oil & Mining -segmentin liikevaihto laski 4 % ja oli 321,1 miljoonaa euroa (335,7). Liikevaihto paikallisissa valuutoissa laski 2 %, lukuun ottamatta joidenkin ma- Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 talakatteisten tuotteiden lopettamisesta aiheutunutta 6 %:n negatiivista vaikutusta. Valuuttakurssimuutoksilla oli 4 %:n positiivinen vaikutus liikevaihtoon. Yritysostoilla ja -myynneillä ei ollut vaikutusta liikevaihtoon. Myyntimäärien lasku Oil & Mining -segmentissä johtui pääasiassa Pohjois-Amerikan matalampien maakaasuhintojen vuoksi hiljaisemmasta poraustoiminnasta ja matalampien metallihintojen vuoksi maailmanlaajuisesti hidastuneesta kaivosteollisuudesta. Kemira sai vuoden 2012 lopussa päätökseen kaksivuotisen, useita miljoonia euroja maksaneen kapasiteettilaajennuksen Pohjois-Amerikan polymeeritehtaissaan. Laajennuksen myötä Mobilen, Alabaman, Columbuksen, Georgian, Longview'n ja Washingtonin tehtaiden kapasiteetti on kasvanut 60 %. Polymeerit ovat olennainen osa Kemiran vesiteknologiatarjontaa, ja niillä on merkittävä rooli yleistyvissä öljy- ja kaivossovelluksissa, kuten veden uudelleenkäytössä, jätevedenkäsittelyssä, reologianhallinnassa ja liuskekaasun vesisärötyksessä. Oil & Mining -segmentti jatkaa siirtymistään tuotteista kohti innovatiivisia, asiakkaille arvoa tuottavia ratkaisuja. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 3 % ja oli 37,3 miljoonaa euroa (36,2). Liikevoittoa ilman kertaluonteisia eriä paransivat pääasiassa korkeammat myyntihinnat, kun Oil & Mining -segmentti on siirtynyt tuotteista korkeamman arvon ratkaisuja kohti. Korkeammat myyntihinnat kompensoivat osittain alhaisempien myyntimäärien negatiivisen vaikutuksen. Muuttuvat kustannukset olivat 8 miljoonaa euroa alhaisemmat raakaainehintojen laskun ansiosta. Kiinteät kustannukset olivat myynti- ja markkinointiresurssien lisäämisen ja oheistoimintojen vuoksi 5 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2011. Valuuttamuutoksilla oli 3 miljoonan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 11,6 %:iin (10,8 %). Kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut olivat yhteensä –7 miljoonaa euroa ”Fit for Growth” -ohjelmaan liittyvät kulut mukaan lukien ja ne liittyivät pääasiassa alaskirjauksiin, irtisanomiskorvauksiin ja ulkoisiin palveluihin. Muut Muut-yksikkö muodostuu erikoiskemikaaleista (ChemSolutions), kuten orgaanisista suoloista ja hapoista sekä niistä konsernin kustannuksista, joita ei ole veloitettu segmenteiltä (osa tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista ja konsernikeskuksen kustannukset). Erikoiskemikaalituotteita toimitetaan pääasiassa elintarvike- ja rehuteollisuudelle, kemikaali- ja lääketeollisuudelle sekä lentoasemien kiitoratojen sulatukseen. Muut-liiketoimintayksikön liikevaihto säilyi vakaana ja oli 231,2 miljoonaa euroa (233,5). ChemSolutionsin liikevaihto nousi hieman 186,0 miljoonaan euroon (183,6), kun korkeammat myyntihinnat enemmän kuin kompensoivat hieman alhaisempien myyntimäärien vaikutuksen. ChemSolutionsin tuotteita toimitetaan pääasiassa elintarvike- ja rehuteollisuudelle (noin 50 % segmentin liikevaihdosta), kemikaali- ja lääketeollisuudelle (noin 40 %) sekä lentoasemien kiitoratojen sulatukseen. Joulukuussa 2012 Kemira allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan se myy ChemSolutionsiin kuuluvat elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoiminnot sekä asetaattipohjaisten kemikaalien liiketoiminnon Niacetille (Niagara Falls, USA). Kauppa kattaa ChemSolutions B.V:n kaikki osakkeet ja Alankomaiden Tielin tuotantolaitoksen. ChemSolutionsin muut liiketoiminnot mukaan lukien kemikaali-, rehu- ja jäänpoistoliiketoiminnot, jäävät Kemiralle. Myytyjen liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 50 miljoonaa euroa. Kauppahinnaksi on sovittu 82 miljoonaa euroa, joka vaikuttaa positiivisesti Kemiran rahavirtaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. ChemSolutionsin ulkopuolinen liikevaihto koostuu Ruotsin ja Suomen palveluliikevaihdosta. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski –11,7 miljoonaan euroon (–1,2). ChemSolutionsin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 30 % ja oli 14,6 miljoonaa euroa (20,8). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski pääasiassa 9 miljoonaa euroa korkeampien muuttuvien kustannusten takia, joita ei voitu kokonaan kompensoida myyntihintojen korotuksilla. Myös ChemSolutionsin Oulun muurahaishappotehtaan laaja huoltoseisakki vaikutti negatiivisesti vuoden 2012 toisen neljänneksen liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä. ChemSolutionsin liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä laski 7,8 %:iin (11,3 %). Muut-liiketoimintayksikön kertaluonteiset uudelleenjärjestelykulut olivat vuonna 2012 yhteensä –34 miljoonaa euroa ”Fit for Growth” -ohjelmaan liittyvät kulut mukaan lukien ja ne liittyivät pääasiassa ChemSolutionsin elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoimintojen –18 miljoonan euron alaskirjaukseen, irtisanomiskorvauksiin ja ulkoisiin palveluihin. 1.1.2013 alkaen ChemSolutions raportoidaan erillisenä segmenttinä yhdessä Paper-, Municipal & Industrial- ja Oil & Mining -segmenttien kanssa. Muu kuin ChemSolutionssegmentin liikevaihto ja kaikki konsernikustannukset jaetaan tasaisesti neljälle segmentille ja Muut-liiketoimintayksikkö lakkautetaan. Oikaistut luvut julkaistaan ennen 23.4.2013 julkaistavaa ensimmäisen neljänneksen tulosta. 151 Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 Omistusjakauma 31.12.2012 Yritykset 40,6 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 6,7 % Julkisyhteisöt 15,6 % Kotitaloudet 15,4 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4,6 % Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset osakkeenomistajat 17,1 % Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2012 Osakkeiden lukumäärä Omistajia kpl Omistajia % Osakkeet, kpl % osakkeista ja äänistä 6 071 19,9 379 116 0,3 13 275 43,3 3 617 062 2,3 501 –1 000 5 113 16,7 3 823 797 2,5 1 001– 5 000 5 163 16,9 10 459 191 6,7 5 001 –10 000 490 1,6 3 513 213 2,3 10 001 – 50 000 353 1,2 6 796 292 4,4 50 001 –100 000 61 0,2 4 267 767 2,7 100 001 – 500 000 59 0,2 11 672 434 7,5 5 0,0 3 580 558 2,3 11 0,0 107 233 127 69,0 30 601 100,0 155 342 557 100,0 1 –100 101 – 500 500 001 –1 000 000 1 000 001 – Yhteensä Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012 Omistaja Osakkeiden lukumäärä, kpl % osakkeista ja äänistä 1 Oras Invest Oy 28 278 217 18,2 2 Solidium Oy 25 896 087 16,7 3 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 11 585 836 7,5 4 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 6 450 143 4,2 5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 2 600 000 1,7 6 Mandatum Henkivakuutusyhtiö 2 591 613 1,7 7 Danske Invest -rahastot 1 570 304 1,0 8 Pohjola Varainhoito 1 063 779 0,7 799 397 0,5 10 Nordea -rahastot 773 448 0,5 11 Sigrid Juséliuksen Säätiö 730 000 0,5 12 Eläkevakuutusyhtiö Veritas 561 447 0,4 13 Kuntien eläkevakuutus 426 482 0,3 14 Suomen Kulttuurirahasto 405 579 0,3 15 Valion Eläkekassa 378 899 0,2 9 SEB Gyllenberg -rahastot Kemira Oyj Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat Muut yhteensä Kaikki yhteensä 152 3 301 769 2,1 26 567 990 17,1 41 361 567 26,4 155 342 557 100,0 Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 Emoyhtiön tulos 1.1.2011 alkaen Kemira Oyj on toiminut päämiehenä Euroopan liiketoiminnoissa. Tässä liiketoimintamallissa Kemira Oyj ostaa raaka-aineita ja myy tuotteita Euroopassa sijaitseville asiakkaille. Kemira Oyj:n liikevaihto vuonna 2012 laski 1 356,0 miljoonaan euroon (1 365,3). Liikevoitto laski –38,2 miljoonaan euroon (86,7) pääasiassa ”Fit for Growth” -uudelleenjärjestelyohjelman kulujen ja laskeneiden muiden tuottojen vuoksi. Emoyhtiön nettorahoituskulut olivat 86,9 miljoonaa euroa (90,5). Tilikauden voitto oli 68,7 miljoonaa euroa (245,6). Investoinnit olivat 13,4 miljoonaa euroa (216,9) ilman tytäryhtiösijoituksia. K emir a Oyj:n osak k ee t ja osak k eenomista jat 31.12.2012 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Joulukuun 2012 lopussa Kemira Oyj:llä oli 30 601 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31 294). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 17,1 % (13,8 %) sisältäen hallintarekisteröidyt omistukset. Kotitalouksien osuus oli 15,4 % (16,3 %). Kemiralla oli hallussaan omia osakkeita 3 301 769 kappaletta (3 312 660), mikä vastaa 2,1 % (2,1 %) Kemira Oyj:n osakkeista. Osakepalkkiojärjestelmän perusteella luovutettuja osakkeita ei palautunut Kemiralle vuoden aikana yhtään järjestelmän ehtojen mukaisesti työsuhteiden päättymisen myötä. Kemira Oyj:n osakkeiden vuoden 2012 päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingin pörssissä oli 11,81 euroa (9,18). Vuoden aikana osakekurssi nousi 28,6 %, kun OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 9,6 %. Osakkeen ylin hinta oli 12,00 euroa (12,67) ja alin 8,00 euroa (7,80). Osakkeen keskikurssi oli 10,10 euroa (10,49). Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli vuoden 2012 lopussa 1 796 miljoonaa euroa (1 396). Kemiran viiteindeksi STOXX Chemicals (Europe) kehittyi samansuuntaisesti Kemiran osakkeen kanssa ja kasvoi 30 % vuonna 2012. Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingin pörssissä vuoden 2012 aikana kaikkiaan 88,5 miljoonaa kappaletta (109,0) 886,7 miljoonan euron (1 113,0) kokonaishintaan, mikä on 19 % edellisvuotta vähemmän. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 352 397 (430 882) osaketta. NASDAQ OMX Helsingin pörssin kokonaisvaihto laski 29 % vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna. NASDAQ OMX Helsingin pörssin lisäksi Kemiran osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla tai monenkeskisillä kaupankäyntipaikoilla, kuten esimerkiksi BATS Chi-X ja Turquoise. Vuonna 2012 Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla yhteensä 29,1 miljoonaa (23,0) kappaletta, mikä on noin 26,0 % (17,5 %) koko osakevaihdosta. (Lähde: Fidessa) Kemiran osakkeiden kokonaisvaihto NASDAQ OMX Helsingin pörssissä ja monenkeskisillä kaupankäyntipaikoilla laski 6 % vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna. Johdon osakepalkkiojärjestelmä Kemira Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2012 perustaa uuden, jo päättynyttä vuosien 2009–2011 järjestelyä seuraavan, strategiselle johdolle suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn vuosille 2012–2014 osana konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Järjestelyn nojalla tapahtuva osakepalkkioiden suorittaminen on ehdollinen yhtiön hallituksen asettamien ansaintakriteerien saavuttamiselle. Järjestelyssä käytetään sekä yhtiön sisäistä että ulkopuoliseen vertailuun perustuvaa ansaintakriteeriä. Sisäinen ansaintatavoite on jaettu kolmeen vuoden pituiseen ansaintajaksoon: 2012, 2013 ja 2014. Osakepalkkion suorittaminen perustuu käyttökatteen (EBITDA) ja nettovelan kehityksen perusteella lasketun sisäisen arvon tavoitteen saavuttamiseen. Järjestelyyn sisältyy lisäksi kolmen vuoden jaksolle asetettu yhtiön ulkopuoliseen vertailuun perustuva tavoite, joka on sidottu osakkeen kokonaistuoton suhteelliseen kehitykseen (TSR) perustuvaan tavoitteeseen vuosina 2012–2014. Johtavana ajatuksena on, että palkkio maksetaan vain erinomaisen suorituksen perusteella. Järjestelyn nojalla kolmen vuoden jaksolta suoritettava kokonaispalkkio ei voi ylittää toimitusjohtajan kohdalla 120 prosenttia eikä muiden osallistujien kohdalla 100 prosenttia osallistujan bruttopalkasta samalta jaksolta. Soveltuvat verot vähennetään bruttopalkkiosta, ja jäljelle jäävä nettoarvo suoritetaan osallistujille Kemiran osakkeina. Järjestelyn perusteella ansaitut osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta kunkin palkkiosuorituksen jälkeen. Lisäksi järjestelyyn osallistuvien jäsenten on niin kauan kuin he ovat tämän järjestelyn osallistujia pidettävä viisikymmentä prosenttia osakepalkkiojärjestelmien perusteella saaduista osakkeista, kunnes he omistavat Kemiran osakepohjaisten kannustinjärjestelmien nojalla saatuja Kemiran osakkeita arvoltaan vähintään vuosittaista bruttopalkkaansa vastaavan määrän. Järjestelyssä suoritettavat osakkeet muodostuvat joko yhtiön omistuksessa olevista tai julkisesta kaupankäynnistä hankituista Kemira Oyj:n osakkeista. Strategisen johdon jäsenille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn lisäksi Kemiralla on muille avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen kannustinjärjestely, johon strategisen johdon jäsenet eivät osallistu. Osakepohjaisella kannustinjärjestelyllä pyritään yhdistämään osakkeenomistajien ja strategisen johdon tavoitteet yhtiön arvonnostamiseksi, motivoimaan strategista johtoa sekä tarjoamaan heille kilpailukykyiset, osakeomistukseen perustuvat kannustimet. . 153 Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 Yhtiökokouk sen pä ätök se t 154 Varsinainen yhtiökokous Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous 21.3.2012 vahvisti osakekohtaiseksi osingoksi 0,53 euroa vuodelta 2011. Osinko maksettiin 2.4.2012. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 500 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (”Helsingin pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen perusteella ostotarjouksella ostettujen osakkeiden hinnan tulee perustua yhtiön osakkeista julkisessa kaupankäynnissä käytettyyn markkinahintaan. Minimihinta on markkinoiden alin hinta valtuutuskauden aikana ja maksimihinta on markkinoiden ylin hinta valtuutuskauden aikana. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi, käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmiä. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2012 mennessä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiönosakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseksi tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2013 saakka. Kemira Oyj on yhtiökokouksen 21.3.2012 päätöksen perusteella siirtänyt 10 891 osaketta Kemira Oyj:n hallituksen jäsenille osana hallituksen palkkioita. Yhtiökokous valitsi Kemira Oyj:n tilintarkastajaksi Deloitte & Touche Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Jukka Vattulainen. Nimitystoimikunta Kemira Oyj:n vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa osakkeenomistajista tai osakkeenomistajien edustajista koostuvan nimitystoimikunnan valmistelemaan vuosittain hallituksen jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten palkitsemista koskevia ehdotuksia seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunta koostuu neljän suurimman osakkeenomistajan edustajasta kunkin kalenterivuoden 31.8.2012 tilanteen perusteella. Lisäksi toimikuntaan kuuluu asiantuntijajäsenenä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Nimitystoimikunnan jäsenet 31.8.2012 lukien ovat Oras Invest Oy:n toimitusjohtaja Jari Paasikivi, Solidium Oy:n toimitusjohtaja Kari Järvinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sekä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Viinanen asiantuntijajäsenenä. Konsernin hallinto- ja ohjausjärje stel m ä sek ä r ak en n e Kemira Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n antamiin listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä esitetään erillisenä raporttina yhtiön internetsivuilla. Selvitys on myös vuosikertomuksen julkaisemistiedotteen liitteenä. Hallitus Varsinainen yhtiökokous 21.3.2012 valitsi kuusi hallituksen jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen sen jäsenet Elizabeth Armstrong, Winnie Fok, Juha Laaksonen, Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Jari Paasikivi. Jukka Viinanen valittiin uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi ja Jari Paasikivi valittiin varapuheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot pidettiin ennallaan. Vuonna 2012 hallitus Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 kokoontui 12 kertaa. Keskimääräinen osallistumisprosentti oli 95 %. Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii Juha Laaksonen ja jäseninä Elizabeth Armstrong ja Jari Paasikivi. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2012 aikana viisi kertaa osallistumisprosentin ollessa 100 %. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Jukka Viinanen ja jäseninä Kerttu Tuomas ja Jari Paasikivi. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa osallistumisprosentin ollessa 100 %. Muutokset yhtiön johdossa Lokakuussa 2012 Kemiran hallitus nimitti Wolfgang Büchelen (PhD, Chemistry) Kemira Oyj:n toimitusjohtajaksi. Eläkkeelle siirtynyttä Harri Kermistä seuraava Wolfgang Büchele aloitti tehtävässään 1.4.2012. Büchele on ollut Kemiran hallituksen jäsen vuodesta 2009 maaliskuun 21. päivään vuonna 2012 saakka. Kemira yhtenäisti johdon rakenteita organisaatiomuutoksen yhteydessä 1.10.2012. Lokakuun alusta lähtien yhtiössä on ollut yksi toimitusjohtajan johtama johtoryhmä, joka korvasi aiemmat Strategic Management ja Business Management –johtoryhmät. Johtoryhmä on vastuussa yhtiön pitkän aikavälin strategisesta kehittämisestä. Johtoryhmään kuuluvat seuraavat jäsenet: Wolfgang Büchele, toimitusjohtaja; Petri Helsky, Paper Segmentin ja Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka –alueen johtaja; Hannu Virolainen, Municipal & Industrial segmentin ja EHSQ (Ympäristö, Terveys, Turvallisuus ja Laatu) -yksikön johtaja; Randy Owens, Oil & Mining segmentin ja Pohjois-Amerikka –alueen johtaja; Frank Wegener, ChemSolutions segmentin johtaja; Joe Chan, Aasian ja Tyynenmeren alueen johtaja; Hilton Casas, Etelä-Amerikka –alueen johtaja; Antti Salminen, toimitusketjujohtaja; Jyrki Mäki-Kala, CFO; Heidi Fagerholm, CTO ja Eeva Salonen, henkilöstöjohtaja. Jukka Hakkila, lakiasiainjohtaja toimii johtoryhmän sihteerinä. Rakenne Vuoden aikana tehtyjä yritysostoja ja -myyntejä on käsitelty liiketoiminta-alueiden kohdalla. L ähia jan risk it ja epävarmuustek ijät Kemira määrittelee riskin tapahtumaksi tai olosuhteeksi, joka toteutuessaan voi vaikuttaa Kemiran mahdollisuuteen saavuttaa strategiset, operatiiviset ja taloudelliset tavoitteet kestävällä ja eettisellä tavalla. Kemiran riskienhallintapolitiikka ja -periaatteet ennaltaehkäisevät riskejä sekä auttavat saavuttamaan Kemiran haluaman kokonaisriskitason ja varmistamaan Kemiran toiminnan jatkuvuuden. Kemiran lähiajan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät maailmantalouden kehityksen epävarmuuteen. Maailman BKT:n mahdollinen matalan kasvun kausi vaikuttaisi negatiivisesti Kemiran tuotteiden kysyntään, erityisesti Paper- ja Oil & Mining -segmenteissä, ja viivästyttäisi joitakin tulevia kasvuprojekteja. Heikolla talouskehityksellä voi myös olla vakavia vaikutuksia Kemiran asiakkaiden maksukykyyn, minkä seurauksena Kemiran luottotappiot saattavat kasvaa. Useiden Kemiran raaka-aineiden hinnat laskevat epäsuotuisassa taloustilanteessa, mutta eräiden raaka-aineiden saatavuus- ja hintariski voivat myös kasvaa. Kemiran maantieteellinen kattavuus ja asiakastoimialojen moninaisuus suojaavat vain osittain näiltä riskeiltä. Kannattavuuden jatkuva parantaminen on tärkeä osa Kemiran strategiaa. Raaka-aine-, hyödyke- tai logistiikkakustannusten merkittävät korotukset voisivat vaarantaa kannattavuustavoitteidemme saavuttamisen. Esimerkiksi korkeat öljyn ja sähkön hinnat voivat merkittävästi heikentää Kemiran kannattavuutta. Myös raaka-aineiden toimittajakentässä tapahtuvat muutokset, kuten konsolidoituminen tai kapasiteetin supistukset, voivat nostaa raaka-aineiden hintoja. Raaka-aineiden saatavuus voi vaikeuttaa Kemiran tuotantoa, mikäli siihen ei ole riittävästi varauduttu kartoittamalla vaihtoehtoisia toimittajia tai mahdollisuuksia prosessimuutoksiin. Raaka-aine- ja hyödykeriskejä pystytään tehokkaasti seuraamaan ja hallitsemaan Kemiran keskitetyn hankintaketju-funktion (SCM) avulla. Sopivien ja luotettavien yhteistyökumppanien puute saattaa hidastaa tehokkaan liiketoimintamallin kehittämistä Aasiassa. Uusien tuotteiden kehittäminen ja menestyksellinen kaupallistaminen ovat olennaisia tekijöitä Kemiran kasvupyrkimyksille Aasiassa, ja mahdollinen epäonnistuminen näissä on merkittävä riski yhtiön strategialle. Kannattavan liiketoiminnan kehittämistä Aasiassa voivat myös uhata immateriaalioikeuksiin liittyvät vaikeudet sekä paikalliset kilpailijat. Kasvu ja kannattavan liiketoimintamallin kehittäminen Aasiassa vaarantuvat, mikäli Kemira ei onnistu palkkaamaan, perehdyttämään ja pitämään palveluksessaan osaavia ja motivoituneita henkilöitä. Strategian mukaisesti Kemira kiinnittää erityistä huomiota toiminnan kehittämiseen ja riskien hallitsemiseen Aasiassa. Käytännön riskienhallintatyötä toteuttaa Kemiran Aasia-Tyynenmeren alueen (APAC) organisaatio. Kemiralla on EU:n päästökauppajärjestelmän alaisia päästölupia yhdessä toimipaikassa Ruotsissa. Myös Oulun toimipaikka on hakenut päästölupia. Valuuttakurssimuutokset Kemiralle keskeisissä valuutoissa saattavat vaikuttaa konsernin taloudellisiin lukuihin. Yksityiskohtainen selvitys Kemiran riskienhallinnan periaatteista ja organisoinnista on luettavissa yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.kemira.fi. Selvitys rahoitusriskeistä on julkaistu vuoden 2012 tilinpäätöksen 155 Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 liitetiedoissa. Ympäristö- ja vahinkoriskejä selvitetään Kemiran vuosikertomuksen 2012 yhteydessä 25.2.2013 alkavalla viikolla julkaistavassa ympäristöraportissa. Tilik auden jälk eisiä muutok sia Nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2013 Kemiran nimitystoimikunta ehdottaaKemiran Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen valitaan viisi jäsentä ja että hallitukseen valitaan uudelleen sen jäsenet Winnie Fok, Juha Laaksonen, Jari Paasikivi, Kerttu Tuomas ja Jukka Viinanen. Nimitystoimikunta ehdottaa hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Jukka Viinasta ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Jari Paasikiveä. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot pidetään ennallaan, lukuun ottamatta tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosipalkkiota silloin, kun hän ei ole hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Tässä tapauksessa ehdotetaan vuosipalkkion nostamista 45 000 euroon muille hallituksen jäsenille maksettavasta 36 000 eurosta. Ehdotuksen perusteena on tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan suuri työmäärä. Hallituksen jäsenille maksettavat vuosipalkkiot olisivat näin ollen seuraavat: puheenjohtaja 74 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 45 000 euroa vuodessa ja muut jäsenet 36 000 euroa vuodessa. Kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista: Suomessa asuvat jäsenet 600 euroa, muualla Euroopassa asuvat jäsenet 1 200 euroa ja Euroopan ulkopuolella asuvat jäsenet 2 400 euroa. Matkustuskustannukset ehdotetaan korvattaviksi yhtiön matkustussäännön mukaan. Nimitystoimikunta ehdottaa lisäksi, että hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina osakkeina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2013 on julkaistu. Kokouspalkkiot ehdotetaan maksettavaksi rahana. Osinko 156 Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 621 334 254 euroa, josta tilikauden voitto oli 68 680 078 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 26.3.2013 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan 0,53 euron osakekohtainen osinko eli yhteensä 81 miljoonaa euroa. Näk ym ät ja ”Fit for Grow th ” -uudelleenjärje stelyohjel m a Kemira keskittyy edelleen kannattavuuden parantamiseen ja positiivisen rahavirran vahvistamiseen. Yhtiö aikoo myös jatkaa investointeja varmistaakseen kasvun jatkumisen veden laadun ja määrän hallintaan liittyvässä liiketoiminnassa. Kemiran taloudelliset tavoitteet ovat ennallaan sen mukaan, mitä yhtiö on aikaisemmin ilmoittanut. Yhtiön keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat: • liikevaihdon kasvu kehittyneillä markkinoilla > 3 % vuodessa ja kehittyvillä markkinoilla > 7 % vuodessa • liikevoitto prosenttina liikevaihdosta > 10 % • rahavirta investointien ja osinkojen jälkeen positiivinen • velkaantumisaste < 60 %. Kasvun lähtökohtana ovat veden määrän ja laadun hallintakemikaalien markkinoiden laajeneminen ja Kemiran vahva osaaminen alalla. Syvenevä vesipula, tiukentuva lainsäädäntö ja asiakkaiden oman toiminnan tehostamistarpeet antavat Kemiralle mahdollisuuksia uusien vesisovellusten kehittämiseen, sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on keskeinen osa Kemiran strategiaa. Kemiran tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteenä on uusien innovatiivisten teknologioiden kehittäminen ja kaupallistaminen Kemiran asiakkaille kaikilla olennaisilla markkinoilla. ”Fit for Growth” -uudelleenjärjestelyohjelma Kemira käynnisti heinäkuun 2012 lopussa maailmanlaajuisen uudelleenjärjestelyohjelman ”Fit for Growth”, jonka tavoitteena on parantaa yhtiön kannattavuutta ja sisäistä tehokkuutta sekä kiihdyttää kasvua kehittyvillä markkinoilla vaarantamatta kuitenkaan liiketoimintamahdollisuuksia kehittyneillä markkinoilla. Suunnitellun ohjelman kustannussäästötavoite on 60 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2012 "Fit for Growth" -ohjelman säästövaikutus oli 10 miljoonaa euroa. Ennakoidun 60 miljoonan euron säästövaikutuksen odotetaan jakautuvan seuraavasti: 10 miljoonaa euroa vuonna 2012, 50 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 60 miljoonaa euroa vuonna 2014. Ohjelman perimmäisenä tavoitteena on saavuttaa 10 %:n liikevoittoprosentti vuoteen 2014 mennessä. Irtisanomisten osuus odotetuista Kemira 2012 Hallituksen toimintakertomus 2012 säästöistä on 50 %. Loput 50 % saavutetaan tuotantoverkoston konsolidoinnilla ja muilla säästötoimilla. Eri segmenttien yksityiskohtaiseen toimenpidesuunnitelmaan perustuvat kustannussäästöt ovat arviolta: Paper 22 miljoonaa euroa, Municipal & Industrial 22 miljoonaa euroa, Oil & Mining 12 miljoonaa euroa ja ChemSolutions 4 miljoonaa euroa. Uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvien kertaluonteisten kulujen arvioidaan olevan noin 85 miljoonaa euroa, joista 45 miljoonaa euroa on irtisanomiskorvauksia ja 40 miljoonaa euroa alaskirjauksia. Uudelleenjärjestelykuluista 71 miljoonaa euroa kirjattiin vuoden 2012 toiselle vuosipuoliskolle ja loput kirjataan vuoden 2013 ensimmäiselle vuosipuoliskolle. Vuoden 2012 viimeisen neljänneksen "Fit for Growth" -ohjelmaan liittyvät uudelleenjärjestelykulut olivat 31 miljoonaa euroa, joista 8 miljoonaa euroa on alaskirjauksia ja 23 miljoonaa euroa irtisanomiskorvauksia ja ulkoisia palveluja. Ohjelman täytäntöönpano voi lopulta johtaa enintään 600 työpaikan vähentämiseen maailmanlaajuisesti. Kemira on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut jokaisen maan paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Neuvottelujen alkaessa henkilöstövähennysten arvioitiin koskevan noin 260:tä työntekijää Suomessa. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena vähennysmäärä on Suomessa 152 työntekijää. Lisäksi Suomessa arvioidaan mahdollisia ulkoistamistarpeita. Kemiran palveluksessa oli joulukuun 2012 lopussa yhteensä 4 857 työntekijää (5 006). Näkymät Vuonna 2013 Kemiran liikevaihdon paikallisissa valuutoissa yritysmyynnit pois lukien odotetaan olevan jonkin verran vuotta 2012 korkeampi ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä merkittävästi vuotta 2012 korkeampi. Vuoden 2013 näkymät määritellään seuraavasti: Kemiran näkymä Määritelmä Jonkin verran korkeampi/ alhaisempi 0 % – 5 % tai 0 % – –5 % Korkeampi/alhaisempi 5 % – 15 % tai -5 % – –15 % Merkittävästi korkeampi/ alhaisempi yli 15 % tai alle –15 % Helsingissä 6.2.2013 Kemira Oyj Hallitus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset. 157 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Tunnusluvut Konsernin tunnusluvut Taloudellista k ehit ystä kuva avat tun nusluvut 2012 2011 2010 2009 2008 Liikevaihto, milj. e 1) 2 241 2 207 2 161 1 970 2 833 Liikevoitto, milj. e 2) 32 158 156 110 74 1 7 7 6 3 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta, milj. e 1) 2) 11 31 9 –5 –3 Rahoituskulut (netto), milj. e 1) 16 21 27 38 69 1 1 1 2 2 Korkokate 1) 2) 11 12 10 5 4 Voitto ennen veroja, milj. e 1) 27 168 138 67 2 1 8 6 3 0 TULOSLASKELMA JA KANNATTAVUUS % liikevaihdosta % liikevaihdosta % liikevaihdosta 1) 17 136 111 54 –2 Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI), % 3 9 7 7 4 Oman pääoman tuottoprosentti (ROE), % 1 10 9 7 0 Sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE), % 3 11 10 8 3 42 40 42 37 71 2 2 2 2 3 176 178 133 288 90 Tilikauden voitto (emoyhtiön omistajien osuus), milj. e Tutkimus- ja kehittämiskulut, milj. e 1) % liikevaihdosta RAHAVIRTA Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. e Luovutustulot käyttöomaisuuden ja tytäryritysten myynnistä, milj. e 30 137 –6 2 254 134 201 107 86 342 6 9 5 3 12 72 115 169 202 3 8 8 6 12 4 Pitkäaikaiset varat, milj. e 1 709 1 846 1 862 1 886 1 906 Oma pääoma (emoyhtiön omistajien osuus), milj. e 1 302 1 358 1 340 1 250 963 Oma pääoma ml. määräysvallattomien omistajien osuus, milj. e 1 315 1 371 1 366 1 269 976 Vieras pääoma, milj. e 1 163 1 306 1 178 1 548 1 884 Taseen loppusumma, milj. e 2 489 2 677 2 544 2 817 2 860 Korolliset nettovelat, milj. e 532 516 536 676 1 049 Omavaraisuusaste, % 53 51 54 45 34 Velkaantuneisuus (gearing), % 40 38 39 53 107 3,0 2,0 1,9 2,5 4,3 5 043 5 006 5 608 8 843 9 954 1 173 1 145 1 241 1 929 2 659 USD 1,319 1,294 1,336 1,441 1,392 SEK 8,582 8,912 8,966 10,252 10,870 BRL 2,704 2,416 2,217 2,511 3,244 Investoinnit, milj. e % liikevaihdosta Rahavirta ennen rahoitusta, milj. e Rahavirtatuotto sijoitetulle pääomalle (CFROI), % TASE JA VAKAVARAISUUS Korolliset nettovelat / käyttökate HENKILÖMÄÄRÄ Henkilökunta keskimäärin josta Suomessa VALUUTTAKURSSIT Tärkeimmät valuuttakurssit (31.12.) 158 1) Vuoden 2010 ja 2009 tunnusluvut on esitetty ilman Tikkurilan vaikutusta. 2) Osuus osakkuusyritysten tuloksesta esitetään rahoituserien jälkeen. kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Tunnusluvut Nettovelat ja rahoituskulut* 1 250 1 000 7,0 1 049 750 5,0 536 500 516 532 4,0 250 3,0 0 2,0 2009 2010 2011 Korolliset nettovelat (milj. e) 2012 Nettorahoituskulut (% korollisista nettoveloista) * Vuodet 2009 ja 2010 esitetty ilman Tikkurilaa Osinko/Osake (e)* 0,75 125 100 300 75 50 200 25 0 100 0 0.48 0.23 0.53 0.53 0.27 0,00 2008 2009 2010 2011 2012 Tavoitealue Korollisten nettovelkojen osuus omasta pääomasta 2008 2009 2010 2011 2012 Liiketoiminnan nettorahavirta Rahavirta investointien jälkeen Osakekohtainen tulos (e)* 1,00 0,50 0,25 Velkaantuneisuus % 400 6,0 676 2008 Rahavirta milj. e 0,73 0,40 0,50 0,00 Liiketoiminnan kulut, % 0,89 0,11 -0,10 -0,50 2008 2008 2010 2010 Materiaalit, palvelut ja varastojen muutos 60 % 2012 Muut kulut 23 % 2009 2011 2012 * Osinko vuodelta 2012 on hallituksen esitys osingoksi. Investoinnit tyypeittäin, % 2009 2011 Henkilöstökulut 17 % * Vuodet 2009 ja 2010 esitetty ilman Tikkurilaa Liikevaihdon maantieteellinen jakautuma, % Investoinnit segmenteittäin, % Ylläpito 27 % Suomi, kotipaikkavaltio 14 % Paper 50 % Laajennus 44 % Pohjois-Amerikka 31 % Oil & Mining 12 % Parannus 29 % Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 41 % Etelä-Amerikka 8 % Aasia ja Tyynenmeren alue 6 % Municipal & Industrial 16 % Muut 12 % 159 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Tunnusluvut Konsernin tunnusluvut Osak ekohtaise t tun nusluvut 2012 2011 2010 2009 0,11 0,89 0,73 0,40 2008 OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimentamaton, e 1) 3) 1) 3) 0,11 0,89 4,23 0,61 Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimennettu, e 1) 3) 0,11 0,89 0,73 0,40 Osakekohtainen tulos, laimennettu, e 1) 3) 0,11 0,89 4,23 0,61 –0,01 Liiketoiminnan rahavirta/osake, e 1) 3) 1,16 1,17 0,88 2,13 0,68 Osinko/osake, e 1) 2) 3) 4) 0,53 0,53 0,48 0,27 0,23 481,8 59,4 65,7 44,3 –1 634,2 4,5 5,8 4,1 2,6 4,2 8,56 8,94 8,83 8,25 7,94 107,36 10,28 16,01 17,14 –388,28 1,38 1,03 1,33 1,26 0,75 10,18 7,85 13,34 4,87 7,98 80,6 80,6 72,8 41,0 30,3 Osakkeen hinta, ylin, e 3) 12,00 12,67 13,19 11,63 13,43 Osakkeen hinta, alin, e 3) 8,00 7,80 7,89 3,87 4,93 10,10 10,49 10,15 7,64 7,91 11,81 9,18 11,70 10,39 5,40 88 346 109 013 115 850 83 792 117 397 Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e Osinkosuhde 1) 2) 3) 4) Efektiivinen osinkotuotto/osake, % 1) 2) 4) Oma pääoma/osake, e 1) Hinta/osakekohtainen tulos (P/E)1) 3) Hinta/oma pääoma per osake 1) 3) Hinta/liiketoiminnan rahavirta per osake 1) 3) Osingonjako, milj. e 2) 4) –0,01 OSAKKEEN VAIHTO JA KAUPANKÄYNTI Osakkeen hinta, keskimäärin, e 3) Osakkeen hinta vuoden lopussa, e 3) Osakkeen vaihto (1 000 kpl) 57 70 75 54 97 1 795,6 1 395,6 1 775,3 1 574,0 719,9 Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000) 1) 152 037 151 994 151 697 134 824 121 191 Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1 000) 1) 152 173 152 152 152 017 135 085 121 191 Osakemäärä 31.12., laimentamaton (1 000) 1) 152 041 152 030 151 735 151 488 121 191 Osakemäärä 31.12., laimennettu (1 000) 1) 152 090 152 030 152 055 151 748 121 191 Osuus osakekannasta, % Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. e OSAKEMÄÄRÄT JA OSAKEPÄÄOMA Osakkeiden lisäykset (1 000) Osakepääoma, milj. e 1) 11 295 247 30 298 – 221,8 221,8 221,8 221,8 221,8 Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia osakkeita. 2) Vuoden 2010 aikana jaetun vuoden 2009 osinkojen rahamäärä oli 41,0 milj. e (0,27 e/osake). Lisäksi annettiin Tikkurilan osakkeina yhteensä 599,3 milj. e (3,95 e/osake). Kemira jakoi osakkeenomistajilleen osinkona 37 933 097 Tikkurilan osaketta jonka hankintahinta oli 15,80 euroa/osake. Osakkeenomistajille jaettiin osinkona jokaista omistamaansa neljää Kemiran osaketta kohden osinkona yksi Tikkurilan osake. Osakeperusteiset tunnusluvut on laskettu rahaosingon mukaan. 160 3) Osakeantioikaistu. 4) Osinko vuodelta 2012 on hallituksen ehdotus osingoksi. Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnuslukujen laskentakaavat Osak ekohtaise t tun nusluvut taloudellista k ehit ystä kuva avat tun nusluvut OSAKEKOHTAINEN TULOS (EPS) KOROLLISET NETTOVELAT Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta Korolliset velat – rahavarat Keskimääräinen osakemäärä LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta, käyttöpääoman muutoksen jälkeen ennen investointeja OMAVARAISUUSASTE, % Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA / OSAKE VELKAANTUNEISUUS Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta Korolliset nettovelat x 100 Keskimääräinen osakemäärä Oma pääoma OSINKO / OSAKE KORKOKATE Tilikaudelta jaettu osinko Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset Osakkeiden lukumäärä 31.12. Nettorahoituskulut OSINKOSUHDE SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROI), % Osakekohtainen osinko x 100 (Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100 Osakekohtainen tulos (EPS) (Taseen loppusumma – korottomat velat) 1) EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO / OSAKE, % OMAN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROE), % Osakekohtainen osinko x 100 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto x 100 Osakkeen hinta 31.12. Emoyhtiön omistajille kuuluvat oma pääoma 1) OMA PÄÄOMA / OSAKE RAHAVIRTATUOTTO SIJOITETULLE PÄÄOMALLE (CFROI), % Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12. Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta x 100 Osakkeiden lukumäärä 31.12. (Taseen loppusumma – korottomat velat) 1) OSAKKEEN HINTA KESKIMÄÄRIN SIDOTUN PÄÄOMAN TUOTTOPROSENTTI (ROCE), % Osakkeen vaihto euroa vuodessa Liikevoitto + osuus osakkuusyritysten tuloksista x 100 Osakkeen vaihto kpl vuodessa Sidottu pääoma 1) 2) HINTA / OSAKEKOHTAINEN TULOS (P/E) PÄÄOMAN KIERTONOPEUS Osakkeen hinta 31.12. Liikevaihto Osakekohtainen tulos (EPS) Sidottu pääoma 1) 2) HINTA / OMA PÄÄOMA PER OSAKE KOROLLISET NETTOVELAT / KÄYTTÖKATE Osakkeen hinta 31.12. Korolliset nettovelat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma per osake Liikevoitto + poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset HINTA / LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA PER OSAKE NETTORAHOITUSKUSTANNUS, % Osakkeen hinta 31.12. (Nettorahoituskulut – osinkotuotot – valuuttakurssierot) x 100 Liiketoiminnan rahavirta per osake Korolliset nettovelat 1) OSAKKEIDEN VAIHDON OSUUS OSAKEKANNASTA , % 1) Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä x 100 2) Keskimääräinen osakemäärä Keskimäärin Sidottu pääoma = Valmiit aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja valmiit aineettomat hyödykkeet + käyttöpääoma + osakkuusyrityssijoitukset 161 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Tuloslaskelma (Milj. e) Konsernin tuloslaskelma (IFRS) Liite 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 Liikevaihto 2 2 240,9 2 207,2 Liiketoiminnan muut tuotot 3 13,8 22,5 4, 5 –2 076,2 –1 970,1 6, 11, 12, 13 –146,8 –101,3 31,7 158,3 Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalentumiset Liikevoitto Rahoitustuotot 7 15,1 10,8 Rahoituskulut 7 –30,8 –33,1 Kurssierot 7 0,0 1,4 7 –15,7 –20,9 2, 8 11,2 31,0 27,2 168,4 Rahoituskulut, netto Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista Voitto ennen veroja Tuloverot 9 Tilikauden voitto –5,7 –28,1 21,5 140,3 16,8 135,6 Tilikauden voiton jakautuminen Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden voitto 4,7 4,7 21,5 140,3 0,11 0,89 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos, e Laimentamaton ja laimennettu Liitetiedot muodostavat kiinteän osan konsernitilinpäätöksestä. 162 10 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Laaja tuloslaskelma (Milj. e) Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Liite Tilikauden voitto 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 21,5 140,3 Muut laajan tuloksen erät Myytävissä olevat rahoitusvarat 5,4 –24,1 Muuntoerot 2,3 –4,6 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus 0,0 0,4 –1,0 –14,5 6,7 –42,8 28,2 97,5 22,8 93,8 Rahavirran suojaus Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos 9, 19 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laaja tulos 5,4 3,7 28,2 97,5 Konsernin laajan tuloslaskelman erät on esitetty verovaikutus huomioon ottaen. Kuhunkin muuhun laajan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedossa 9. Liitetiedot muodostavat kiinteän osan konsernitilinpäätöksestä. 163 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Tase (Milj. e) Konsernin tase (IFRS) Liite 31.12.2012 31.12.2011 Liikearvo 11 522,5 606,0 Muut aineettomat hyödykkeet 12 60,5 67,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 655,9 656,0 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Osuudet osakkuusyrityksissä Myytävissä olevat rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset 8 122,8 158,8 14, 15 264,0 256,5 22 29,7 47,3 Muut pitkäaikaiset varat Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 23 Pitkäaikaiset varat yhteensä 9,8 9,7 43,6 44,3 1 708,8 1 846,1 228,2 LYHYTAIKAISET VARAT 16 181,9 Korolliset saamiset 15, 17 0,3 0,5 Myyntisaamiset ja muut saamiset 15, 17 353,1 391,2 29 18,9 132,7 24,7 185,8 686,9 830,4 93,3 0,0 2 489,0 2 676,5 221,8 221,8 Muu oma pääoma 1 079,8 1 136,7 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 1 301,6 1 358,5 Vaihto-omaisuus Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät 18 Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VEL AT OMA PÄÄOMA 19 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä 13,2 12,3 1 314,8 1 370,8 464,5 PITKÄAIKAISET VELAT 15, 20, 21 387,5 Muut velat 15 21,4 0,0 Laskennalliset verovelat 22 43,8 86,5 Eläkevelvoitteet 23 54,9 52,4 Varaukset 24 21,8 50,3 529,4 653,7 15, 20, 21 277,2 237,1 15, 25 315,5 383,8 17,3 24,8 Korolliset velat Pitkäaikaiset velat yhteensä LYHYTAIKAISET VELAT Korolliset velat Ostovelat ja muut velat Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 23,8 6,3 633,8 652,0 11,0 0,0 Velat yhteensä 1 174,2 1 305,7 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 489,0 2 676,5 Varaukset 24 Lyhytaikaiset velat yhteensä Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat 164 Liitetiedot muodostavat kiinteän osan konsernitilinpäätöksestä. 18 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Rahavirtalaskelma (Milj. e) Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) Liite 2012 2011 21,5 140,3 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tilikauden voitto Oikaisut 6, 11, 12, 13 146,8 101,3 Tuloverot 9 5,7 28,1 Rahoituskulut, netto 7 15,7 20,9 Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista 8 –11,2 –31,0 Poistot ja arvonalentumiset Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity rahavirtaa Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 40,8 –27,0 219,3 232,6 Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys ( – ) / vähennys (+) 26,3 –24,6 Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys ( – ) / vähennys (+) 17,2 –35,5 –64,6 57,4 Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys ( – ) Käyttöpääoman muutos –21,1 –2,7 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 198,2 229,9 Maksetut korot ja muut rahoituskulut –28,7 –34,1 Saadut korot ja muut rahoitustuotot Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja tappiot 8,0 7,5 13,4 10,5 15,6 1,3 Maksetut välittömät verot –30,2 –37,4 Liiketoiminnan nettorahavirta 176,3 177,7 –0,4 –102,8 –133,7 –98,3 Saadut osingot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit myytävissä oleviin rahoitusvaroihin Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys (+) / lisäys ( – ) Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla Pääomanpalautukset osakkuusyrityksiltä Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot Investointien nettorahavirta 26 –0,2 1,6 0,0 1,7 26,8 11,7 0,0 96,9 3,0 26,8 –104,5 –62,4 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ( – ) Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut ( – ) Maksetut osingot Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta 1,6 16,0 –81,5 –103,3 43,3 154,6 –85,1 –77,8 0,0 –13,2 –0,9 –0,5 –122,6 –24,2 Rahavarojen nettovähennys ( – ) / -lisäys (+) –50,8 91,1 Rahavarat tilikauden lopussa 132,7 185,8 Muut rahoituserät Rahoituksen nettorahavirta 2,3 –2,9 Rahavarat tilikauden alussa 185,8 91,8 Rahavarojen nettovähennys ( – ) / -lisäys (+) –50,8 91,1 Valuuttakurssivoitot (+) / -tappiot ( – ) rahavaroista Liitetiedot muodostavat kiinteän osan konsernitilinpäätöksestä. 165 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (Milj. e) Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) Oma pääoma 1.1.2011 221,8 257,9 125,0 196,3 –21,3 –24,2 Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen –38,6 –3,3 Tilikauden laaja tulos –38,6 –3,3 Oma pääoma yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Yhteensä Kertyneet voittovarat Omat osakkeet Muuntoerot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Käyvän arvon ja muut rahastot Ylikurssirahasto Osakepääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 584,4 1 339,9 25,9 1 365,8 135,7 135,7 4,6 140,3 –41,9 –0,9 –42,8 135,7 93,8 3,7 97,5 –73,0 –73,0 –4,8 –77,8 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville 1,9 Osakeperusteinen palkitseminen Muutokset yritysjärjestelyjen yhteydessä Siirrot omassa pääomassa –0,9 –0,9 –0,9 –2,9 –2,9 0,0 0,0 –0,3 –0,3 –0,3 1,9 –80,0 –75,2 –17,3 –92,5 Muut muutokset 2,9 1,9 –2,9 2,9 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 1,9 –12,5 –15,4 Oma pääoma 31.12.2011 221,8 257,9 89,3 196,3 –24,6 –22,3 640,1 1 358,5 12,3 1 370,8 Oma pääoma 1.1.2012 221,8 257,9 89,3 196,3 –24,6 –22,3 640,1 1 358,5 12,3 1 370,8 16,8 16,8 4,7 21,5 6,0 0,7 6,7 16,8 22,8 5,4 28,2 –80,6 –80,6 –4,5 –85,1 Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 4,4 1,6 Tilikauden laaja tulos 4,4 1,6 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville Siirrot omassa pääomassa –0,1 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Oma pääoma 31.12.2012 221,8 257,9 93,7 Liitetiedot muodostavat kiinteän osan konsernitilinpäätöksestä. 166 0,1 0,1 0,8 0,8 0,8 0,1 0,0 0,0 0,1 Osakeperusteinen palkitseminen 196,3 –0,1 0,1 –79,7 –79,7 –4,5 –84,2 –23,1 –22,2 577,2 1 301,6 13,2 1 314,8 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite Konsernin liitetiedot 1 2 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAAT TEE T YRITYKSEN PERUSTIEDOT Kemira on kansainvälinen kemian konserni, jolla on neljä segmenttiä: Paper, Municipal & Industrial, Oil & Mining, sekä Muut. Konsernin keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat. Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö. Konsernin emoyritys on Kemira Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki, kotimaa Suomi ja sen rekisteröity osoite on Porkkalankatu 3, 00180 Helsinki. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.kemira. com. Kemira Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 6.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Yhtiökokouksella on oikeus muuttaa tilinpäätöstä sen hyväksymisen jälkeen. LAATIMISPERUSTA Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä IASB:n (International Accounting Standards Board) julkaisemia IAS- ja IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä niiden SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpitoja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintahintoihin perustuen, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu. Käypään arvoon on arvostettu mm. myytävissä olevat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sekä osakeperusteiset maksut niiden myöntämishetkellä. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toimintavaluutta. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina. MUUTOKSET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISSA JA ESITETTÄVISSÄ TIEDOISSA Vuonna 2012 sovelletut uudet ja uudistetut IFRSstandardit Seuraavat uudet ja uudistetut IFRS-standardit on otettu käyttöön tässä konsernitilinpäätöksessä. Näiden uusien ja uudistettujen standardien käyttöönotolla ei ole ollut 3 merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, mutta niillä voi olla vaikutusta tulevien liiketoimien ja tapahtumien tilinpäätöskäsittelyyn. 4 5 • Muutos IAS 12:een Tuloverot (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 12 vaati aikaisemmin yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä (kuten vuokratuottoina) ja mikä osa omaisuuserän myynnistä. Muutoksen mukaan käypään arvoon arvostettujen sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä. • Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. 19 • Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutos vaikuttaa vain Kemiran konsernitilinpäätöksen esittämiseen. • Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muihin laajan tuloslaskelman eriin, toisin sanoen ns. putkimenetelmästä luovutaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. IAS 19 muutos kasvattaa konsernin nettomääräistä velkaa etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa arviolta 60 miljoonaa euroa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen 24 20 21 22 23 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 167 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 168 uudella standardilla. IFRS 9 mukainen rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista koskevat säännöt perustuvat pitkälti nykyisiin IAS 39 vaatimuksiin. IFRS 9 merkittävimmät keskeneräiset osat koskevat arvonalentumista ja suojauslaskentaa. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 9:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa. Myös IFRS 9:n vielä puuttuvien osien vaikutukset arvioidaan, kun IASB on saanut ne valmiiksi. • IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. EU on hyväksynyt standardin siten että sitä on pakollista noudattaa 1.1.2014 ja myöhemmin alkavilla tilikausilla, sallien kuitenkin myös aikaisemman käyttöönoton. IFRS 10:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön viimeistään vuonna 2014. • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi edellyttää, että yhteisyritysten raportoinnissa käytetään yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. EU on hyväksynyt standardin siten että sitä on pakollista noudattaa 1.1.2014 ja myöhemmin alkavilla tilikausilla, sallien kuitenkin myös aikaisemman käyttöönoton. IFRS 11:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön viimeistään vuonna 2014. • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. EU on hyväksynyt standardin siten että sitä on pakollista noudattaa 1.1.2014 ja myöhemmin alkavilla tilikausilla, sallien kuitenkin myös aikaisemman käyttöönoton. IFRS 12:n koko vaikutusta ollaan vasta arvioimassa, ja konserni suunnittelee ottavansa sen käyttöön viimeistään vuonna 2014. • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardin tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta, sillä se antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia. • IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. EU on hyväksynyt standardin siten että sitä on pakollista noudattaa 1.1.2014 ja myöhemmin alkavilla tilikausilla, sallien kuitenkin myös aikaisemman käyttöönoton. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia. • IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. EU on hyväksynyt standardin siten että sitä on pakollista noudattaa 1.1.2014 ja myöhemmin alkavilla tilikausilla, sallien kuitenkin myös aikaisemman käyttöönoton. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia. • Muutos standardiin IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) sekä muutos standardiin IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on selventää nykyisiä rahoitusvarojen ja – velkojen toisistaan vähentämistä koskevia sääntöjä sekä lisätä kuittausoikeutta koskevia liitetietoja tietyissä erityistilanteissa. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia. • Muutos IFRS 10:een Konsernitilinpäätös, IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt ja IFRS 12:een Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen tarkoituksena on ohjeistaa uusien standardien käyttöönoton siirtymävaihetta niin että vaatimuksia edellisten tilikausien muuttamista vertailukelpoisiksi rajoitetaan ainoastaan edelliseen tilikauteen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia. • Muutos IFRS 10:een Konsernitilinpäätös, IFRS 12:een Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja IAS 27:ään Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen tarkoituksena on vapauttaa sijoitusyhteisöjen tarvetta yhdistellä tietynlaisia tytäryhtiöitä konsernitilinpäätökseen ja sen sijaan edellyttää sijoituksen arvostamista käypään arvoon tulosvaikutteisesti IFRS 9 tai IAS 39 standardien mukaisesti. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia. Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2009–2011 (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain mutta muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Konserni arvioi vielä muutosten vaikutuksia. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN Tytäryritykset Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen lisäksi sen tytäryritykset. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Määräysvallan olemassaolo arvioidaan myös silloin, kun konsernilla on vähemmän kuin puolet äänivallasta mutta se pystyy määräämään hankitun yrityksen talouden ja hallinnon periaatteista de facto –määräysvallan perusteella. Myydyt yhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa, ja vuoden aikana hankitut yhtiöt siitä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisien osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike voi sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen hankinta, muutos kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. 1 Tilikauden tulos sekä muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille ja esitetään tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita sijoituksensa ylittävältä osalta. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Kun määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Yritysjärjestelyihin, jotka ovat toteutuneet ennen 1.1.2010, on sovellettu aiemmin voimassa olleita sääntöjä. 12 13 14 Osakkuusyritykset 15 Konsernin osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (osuus äänivallasta pääsääntöisesti 20–50 %). Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eränään liikevoiton jälkeen. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, ei kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Yhteisyritykset Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisten osapuolten kanssa. Ne on yhdistelty konsernitilinpäätökseen konsernin suhteellisen omistusosuuden mukaan rivi riviltä. Konsernin osuus yhteisyrityksen yksittäisistä tuotto-, kulu-, omaisuus- ja velkaeristä sekä sen rahavirroista yhdistellään konsernitilinpäätöksen vastaaviin eriin. VALUUTTAMÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskimääräisiä valuuttakursseja ja taseet tilinpäätöspäivän valuuttakursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen ja muun laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla kuin taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos esitetään muissa laajan tuloslaskelman erissä. Hankittujen ulkomaisten yksikköjen 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 169 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käyvän arvon oikaisut ja liikearvo on käsitelty ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Konsernin ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoituksien suojauksesta kerrotaan laatimisperiaatteiden kappaleessa ”suojauslaskenta”. Suojauslaskennassa lainojen ja johdannaissopimusten kurssivoitot ja -tappiot on kohdistettu konsernitilinpäätöksessä omaan pääomaan tytäryritysten vahvistettujen taseiden mukaisten omien pääomien muuntamisesta syntyneitä kurssieroja vastaan. Nämä suojauslaskennan kurssierot esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Muut oman pääoman muuntoerot on esitetty muissa laajan tuloksen erissä lisäyksenä ja vähennyksenä. Kun määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, kertyneet muuntoerot siirretään tuloslaskelmaan osaksi myyntivoittoa tai –tappiota. Konserniyritykset muuntavat omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja ja ei-monetaariset erät käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen ja konsernin kokonaisposition suojaamiseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 MYYNNIN TULOUTUSPERIAATTEET Myyntituotot tavaroiden myynnistä kirjataan tuloslaskelmaan, kun tavaroiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Konsernilla on avainhenkilöille ja johtoryhmälle suunnattuja omana pääomana maksettavaksi luokiteltuja osakeperusteisia palkitsemisjärjestelyjä, joiden perusteella henkilöt suorittavat työtä osakeperusteisia palkkioita vastaan. Mahdollinen palkkio annetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Osakkeina mahdollisesti annettavat palkkiot kirjataan henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Rahana mahdollisesti maksettavat palkkiot kirjataan henkilöstökuluihin tuloslaskelmassa ja velaksi taseeseen. Kuluksi kirjattava määrä jaksotetaan oikeuden syntymisajanjaksolle, jonka kuluessa oikeuden syntymisehdot palkkioihin on määrä täyttyä. Arvio siitä, miten moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus, tarkistetaan tilinpäätöspäivänä. Alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään henkilöstökuluksi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan ja velan käypään arvoon tehdään vastaava oikaisu. Liitetiedoissa 5 ja 32 on kuvattu lisää avainhenkilöiden ja johtoryhmän osakepalkkiojärjestelyjä. ELÄKEVELVOITTEET Konsernilla on sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, kunkin toimintamaan paikallisten olojen ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä tai erillisessä eläkesäätiössä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota suoritus koskee. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Etuuspohjaisista järjestelyistä kirjataan taseeseen velka (tai saaminen), jonka määrä lasketaan velvoitteiden nykyarvon ja varojen käypien arvojen erotuksena. Lisäksi nettovelassa huomioidaan mahdollisten kirjaamattomien takautuviin työsuorituksiin perustuvien menojen sekä vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden vaikutus. Eläkevelvoitteet on laskettu TULOVEROT Verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon perustuvan veron, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisen veron. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääoman kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan niiden verolakien perusteella, jotka on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai käytännössä hyväksytty maissa, joissa yhtiön tytär- ja osakkuusyritykset toimivat ja kerryttävät verotettavaa tuloa. Johto arvioi veroilmoituksissa tehtyjä ratkaisuja säännöllisesti tilanteissa, joissa sovellettava verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnalle. Tarvittaessa kirjataan LIIKEVAIHTO Liikevaihto määritetään saadun tai saatavan vastikkeen käyvän arvon perusteella, ja se sisältää myytyjen tuotteiden ja toimitettujen palveluiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty oikaisuerinä myynnin välilliset verot, alennukset ja valuuttamääräisten myyntisaamisten kurssierot. 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 170 siten, että kertynyt etuus on jaksotettu palvelusajalle ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteiden nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Ellei maassa ole syviä joukkovelkakirjamarkkinoita, käytetään valtion joukkovelkakirjojen tuotto-oletusta. Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamiseen on sovellettu putkimenetelmää. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta. Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite varauksia niiden määrien perusteella, jotka veronsaajille odotetaan maksettavan. Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden konsernitilinpäätöksen mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista täysmääräisinä velkamenetelmää käyttäen. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, eikä laskennallista veroa kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteuttamisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja –lakien) perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty tilinpäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että käytettävissä on verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot pystytään hyödyntämään. Tytär- ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, silloin kuin saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Kehittämismenot aktivoidaan aineettomaksi hyödykkeeksi, kun pystytään osoittamaan, miten kehityshanke tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä ja kehittämisvaiheessa aiheutuvat menot ovat luotettavasti mitattavissa. Aktivoidut kehittämismenot esitetään omana eränään ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään 8 vuodessa. Muut kehittämismenot kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan toteutuessaan. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmillä kausilla. Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy mm. tietokoneohjelmistoja ja –lisenssejä sekä yrityskauppojen yhteydessä hankittuja tuotemerkkejä ja asiakaskantoja. Liikearvo muodostuu yrityskaupan yhteydessä. Liikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Liikearvo arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet (joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika) on arvostettu taseessa poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika liikearvoa lukuun ottamatta. Poistot on laskettu tasapoistoina kohteiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan mukaan. Tavallisimmat konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistoajat ovat: 1 • koneet ja kalusto • rakennukset ja rakennelmat • aineettomat hyödykkeet 9 2 3 4 5 6 7 8 3–15 vuotta 25 vuotta 5–10 vuotta 10 11 Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa. Omaisuuserän myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta tai rakentamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osana kyseisen omaisuuserän hankintamenoa silloin, kun on todennäköistä, että ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on määritettävissä luotettavasti. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidoista johtuvat menot käsitellään investointeina ja joiden hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi ja poistot lopetetaan ajankohtana, jolloin omaisuuserä kirjataan pois taseesta. 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 JULKISET AVUSTUKSET Investointeihin saadut julkiset avustukset on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena käyttöaikana. Tutkimustoimintaan saadut avustukset kirjataan kulujen vähennykseksi. 24 25 26 27 28 VUOKRASOPIMUKSET Konsernin ollessa vuokralle ottajana rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nämä hyödykkeet ja niihin liittyvät vuokravelvoitteet esitetään osana konsernin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja korollisia velkoja. Rahoitusleasingsopimusten osalta tuloslaskelmassa esitetään leasingomaisuuden poistot ja velasta aiheutuneet korkokulut. 29 30 31 32 33 34 35 171 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Konsernin ollessa vuokralle antajana rahoitusleasingsopimukset kirjataan taseeseen saamisina, ja muiden vuokrasopimusten hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Vuokrasopimuksina käsitellään myös järjestelyt, jotka eivät ole oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimuksia, mutta jotka antavat oikeuden käyttää hyödykettä maksua tai toistuvia maksuja vastaan. 2 3 4 5 6 7 8 VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Vaihtoomaisuuden hankintameno on määritetty luonteensa mukaan fifo-menetelmää tai painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää normaalin toiminta-asteen mukaisen osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myyntikustannukset. 9 10 11 12 13 14 15 16 RAHOITUSVARAT, RAHOITUSVELAT JA JOHDANNAISSOPIMUKSET 17 Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankintamenoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, konsernin myöntämiin lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Luokka Rahoitusinstrumentti Arvostus Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Valuuttatermiinit, valuuttaoptiot, valuutanvaihtosopimukset, korkotermiinit, korkofutuurit, korko-optiot, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, sijoitustodistukset, yritystodistukset, sijoitusrahastot, kytketyt johdannaiset, maakaasujohdannaiset Käypä arvo Lainat ja saamiset Pitkäaikaiset lainasaamiset, pankkitalletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset ( Jaksotettu) Hankintameno Myytävissä olevat rahoitusvarat Osakkeet, joukkovelkakirjasijoitukset Käypä arvo 27 28 29 30 31 32 33 34 35 172 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo on rahamäärä, johon omaisuuserä voidaan vaihtaa tai jolla velka voidaan suorittaa asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden, toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Ne johdannaiset, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin. Nämä kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen luokkaan. Taseessa erät esitetään siirtosaamisissa ja siirtoveloissa. Käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti tapahtumahetkellään rahoituseriin. Lainat ja muut saamiset Lainoihin ja saamisiin sisältyy pitkäaikaisia saamisia, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen korkokannan menetelmää käyttäen ottaen huomioon mahdolliset arvonalentumiset. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, jos käyvän arvon katsotaan olevan luotettavasti määritettävissä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa käyvän arvon rahastossa verovaikutuksella oikaistuna. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan luokittelun oikaisuina silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomien yritysten osakkeita, joista merkittävin on Pohjolan Voima Oy:n (PVO) ja Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) osakeomistus. PVO ja sen tytäryhtiö TVO muodostavat yksityisen, suomalaisten teollisuus- ja voimayhtiöiden omistaman sähköntuotantokonsernin, joka toimittaa osakkailleen sähköä omakustannushintaan. PVO omistaa ja käyttää mm. kahta ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa, Eurajoen kunnassa. Konsernilla on TVO:n A- ja C-sarjojen osakkeita sekä PVO:n A-, B-, C-, G-, H- ja M-sarjojen osakkeita. Eri osakesarjat oikeuttavat eri voimalaitosten tuottamaan sähköön. Kunkin osakesarjan omistajat vastaavat ao. sarjan kiinteistä kustannuksista osakemäärien suhteessa riippumatta siitä, onko teho- tai energiaosuutta käytetty, ja muuttuvista kustannuksista toimitettujen energiamäärien mukaisessa suhteessa. Kemira Oyj:n omistus PVO konsernissa, joka oikeuttaa sähköön valmiista voimalaitoksista, on arvostettu käypään arvoon perustuen sähkön markkinahinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. Sähkön markkinahintana on käytetty Pohjoismaisesta sähköpörssistä saatavaa sähkötermiinien noteerauksia Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite Suomen hinta-alueella. Omakustannushinnat ovat osakesarjakohtaisia. Tulevaisuuden rahavirrat on diskontattu perustuen kuhunkin osakesarjaan liittyvien laitosten odotettuun käyttöaikaan. Diskonttokorkona laskennassa on käytetty keskimääräistä painotettua pääomakustannusta, joka määritetään vuosittain. Lisäksi PVO:n B2-sarjan osakkeet, jotka oikeuttavat sähköön Suomessa parhaillaan rakennettavasta Olkiluoto 3-ydinvoimalasta, arvostetaan aiemmin osakkeilla tehtyjen kauppojen perusteella. Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusvarojen arvon alentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä rahoitusinstrumenttien mahdolliset arvonalentumiset. Rahoitusvaran arvonalentuminen kirjataan, kun on toteutunut tapahtuma, jolla on negatiivinen vaikutus sijoituksen tuleviin rahavirtoihin. Arvonalentumisen määrä jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen erien osalta on kirjanpitoarvon ja saamisen tulevien rahavirtojen nykyarvon erotus. Diskonttauksessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkokantaa. Käypään arvoon arvostetuissa erissä käypä arvo määrää arvonalentumisen. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Konserni myy tietyt myyntisaamisensa rahoitusyhtiöille sopimuksessa määriteltyjen limiittien puitteissa. Myytyihin saamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet kyseisiin rahoitusvaroihin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta. Järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin. Rahoitusvelat Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat ne johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Luokka Rahoitusinstrumentti Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Valuuttatermiinit, valuutta- Käypä arvo optiot, valuutanvaihtosopimukset, korkotermiinit, korkofutuurit, korko-optiot, koronvaihtosopimukset, sähkötermiinit, maakaasujohdannaiset, kytketyt johdannaiset Muut rahoitusvelat Lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat, eläkelainat, ostovelat Arvostus ( Jaksotettu) Hankintameno 1 Johdannaiset Valuutta-, korko- ja hyödykejohdannaisten, sijoitusrahastojen sekä julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot saadaan toimivilta markkinoilta tilinpäätöshetken hintanoteerauksen perusteella. Muiden käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien arvo määritellään arvonmääritysmallien avulla rahoitusmarkkinoilta saatavan tiedon perusteella. Valuuttatermiinien arvonmuutokset lasketaan arvostamalla termiinisopimukset tilinpäätöshetken termiinikursseihin ja vertaamalla niitä termiinien tekohetken termiinikurssien kautta laskettuihin vasta-arvoihin. Korkojohdannaisten käyvät arvot määritellään käyttämällä vastaavanlaisten instrumenttien tilinpäätöspäivän markkina-arvoja. Muut johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintaan. Kaikki tilinpäätöshetkellä avoinna olevat johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Konsernitilinpäätöksessä avoimien johdannaissopimusten arvostustulokset on pääsääntöisesti kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Konsernin kytkettyjen johdannaisten määrä on vähäinen. Muut rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin saatujen nettovarojen arvoon vähennettynä välittömillä kuluilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, ja saatujen nettovarojen ja lainanlyhennysten erotus kirjataan korkokuluksi lainan juoksuaikana. SUOJAUSLASKENTA IAS 39:n mukainen suojauslaskenta tarkoittaa laskentatapaa, jonka tarkoituksena on kohdistaa yksi tai useampi suojausinstrumentti siten, että niiden käypä arvo kumoaa kokonaisuudessaan tai osittain suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojauslaskentaa sovelletaan korkoriskin ja hyödykeriskin suojauksiin. Käytetty suojauslaskentamalli on rahavirtojen suojaus. Suojauksen tehokkuutta seurataan IAS 39:n vaatimalla tavalla. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojaussuhteen katsotaan olevan erittäin tehokas, kun suojausinstrumentin käyvän arvon muutos kumoaa suojattavan erän rahavirtojen muutokset 80–125 -prosenttisesti. Tehokkuutta tarkastellaan sekä etu- että jälkikäteen. Tehokkuus testataan uudelleen jokaisena tilinpäätöshetkenä. Suojauslaskenta lakkautetaan, kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut ja oman pääoman erissä esitetyt voitot tai tappiot siirretään tuloslaskelmaan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli suojattava kohde myydään tai erääntyy. Niiden johdannaissopimusten, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 173 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 Konserni on dokumentoinut suojaukseen ryhdyttäessä suojaussuhteen olemassaolon sisältäen tiedot suojausinstrumentista ja suojattavasta erästä tai liiketapahtumasta, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian sekä kuvauksen tehokkuuden arvioinnista. 2 3 4 5 Rahavirtojen suojaukset 6 Rahavirtojen suojauksessa suojaudutaan rahavirtojen vaihtelulta, joka johtuu taseeseen merkittyyn tiettyyn omaisuuserään, velkaan tai erittäin todennäköiseen tulevaan liiketoimeen liittyvän riskin toteutumisesta. Suojausinstrumentteina rahavirran suojauksessa käytetään korko- ja hyödykejohdannaisia. IAS 39:n määrittelemää rahavirtojen suojauslaskentaa sovelletaan konsernissa valikoituihin suojauskohteisiin. Rahavirtojen suojaukseen liittyvät johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omassa pääomassa verovaikutuksella oikaistuna, kun ne täyttävät suojauslaskennan ehdot ja kun suojauslaskenta on tehokasta. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaiset, joiden osalta ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin. 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 OMAT OSAKKEET Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen on esitetty konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennyksenä. 18 19 jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä olevaksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Myytävänä olevaksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä. Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä: • Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö • Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta, tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai • Se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa. 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 174 VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Uudelleenjärjestelymenoja, henkilöstömenoja, ympäristövelvoitteita, oikeudellisia vaateita ja tappiollisia sopimuksia varten kirjataan varauksia, kun jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa. Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Nykyarvon laskennassa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja kyseisestä velvoitetta koskevista erityisriskeistä. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai MUIDEN KUIN RAHOITUSVAROJEN ARVON ALENTUMINEN Konserni arvioi jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä käyttöarvon tai myytäessä saatavan nettomyyntihinnan perusteella. Vuosittaiset arvonalentumistestit tehdään aina liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödykkeille, jotka eivät ole vielä valmiita käytettäväksi. Rahavirtaa tuottavaksi yksiköksi on määritelty asiakassegmentti. Asiakassegmenttien taso on raportoitavaa segmenttiä seuraava alempi taso. Liikearvon arvonalentuminen testataan vertaamalla asiakassegmenttien kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Konsernilla ei ole muita rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvo. Liikearvot on kohdistettu asiakassegmenteille. Asiakassegmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvona, jonka muodostavat yksikköön tulevat diskontatut vastaiset rahavirrat. Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot perustuvat omaisuuserän jatkuvalle käytölle ja liiketoimintajohdon viimeisimmille viisivuotisennusteille. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite ekstrapoloitu olettaen vuosittaisen kasvun olevan nolla. Rahavirta-arviot eivät sisällä omaisuuserien suorituskyvyn parantamisien, investointien tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia. Konsernikeskuksen kulut kohdistetaan strategisille liiketoimintayksiköille käyttökatteen suhteessa. Arvonalentumistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentumistestien yksityiskohdista on annettu tietoa liitetiedossa 11. Jos viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. PÄÄSTÖOIKEUDET EU:n päästökauppajärjestelmän piirissä on konsernista vain Helsingborgin toimipaikka Ruotsissa. Päästöoikeudet käsitellään hankintamenoon arvostettavina aineettomina hyödykkeinä. Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet on arvostettu nimellisarvoon (nollan suuruisiksi). Varaus päästöoikeuksien palautusvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan, elleivät vastikkeetta saadut päästöoikeudet riitä kattamaan todellisten päästöjen määrää. Konsernin taseessa ei ole päästöoikeuksiin liittyviä eriä, mikäli toteutuneet päästöt alittavat vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän ja päästöoikeuksia ei ole ostettu markkinoilta. Päästöoikeuksista on kerrottu ympäristöriskien ja -vastuiden liitetiedossa 31. KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Liikearvon arvioitu arvon alentuminen Liikearvon ja muun omaisuuden arvonalentumistestien yhteydessä määritellään tulevia rahavirtoja, jotka perustuvat tärkeimmiltä oletuksiltaan bruttokatetasoihin, diskonttokorkoon ja ennusteiden ajanjaksoon. Huomattava negatiivinen kehitys rahavirtojen toteutumisessa ja korkokehityksessä voi johtaa arvonalentumisen kirjaustarpeeseen. PVO konsernin sijoituksen arvioitu käypä arvo Konsernin sijoitukset sisältävät noteeraamattomia osakkeita, joista arvoltaan suurin on yhtiön omistus PVO konsernissa. Käytössä olevat osakkeet on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu sähkön markkinahinnan ja omakustannushinnan erotuksen diskontattuun rahavirtaan. 1 Todellinen käyvän arvon kehitys voi poiketa tehdyistä arvioista mm. sähkön hinnan, ennusteiden ajanjakson tai diskonttauskoron takia. 2 3 Etuuspohjaiset eläkkeet 4 Etuuspohjaisten eläkevastuiden määrittelemiseen liittyy oletuksia, joiden huomattavat muutokset voivat vaikuttaa eläkevelan ja eläkekulujen suuruuteen. Vakuutusmatemaattiset laskelmat sisältävät johdon antamia olettamuksia, kuten eläkesäätiöiden varojen pitkäaikaisen tuotto-oletuksen, diskonttauskoron ja palkankorotus- ja työsuhteiden päättyvyysoletukset. Mm. todelliset osakemarkkinoiden hintavaihtelut voivat poiketa oletuksista. 5 6 7 8 9 10 Varaukset Varausten kirjaaminen tilinpäätökseen edellyttää johdon arviota, koska varauksiin liittyvien velvoitteiden tarkka euromäärä ei ole tilinpäätöstä laadittaessa selvillä. 11 Laskennalliset verot 14 12 13 Verotuksellisiin tappioihin tai muihin eriin liittyvien laskennallisten verosaamisten kirjaamista varten johto arvioi määrän, jonka verran yhtiöille todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa, niin että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Todellinen tuloskehitys voi poiketa arviosta, jolloin muutos vaikuttaa tulevien tilikausien veroihin. 15 16 17 18 19 2. SEGMENT TITIEDOT 20 21 KONSERNIN ORGANISAATION KUVAUS Kemiran liiketoiminta on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen, asiakaskeskeiseen segmenttiin, jotka keskittyvät vesikemiaan. Paper -segmentti tarjoaa tuotteitaan ja palveluitaan massa- ja paperiteollisuudelle, Municipal & Industrial -segmentti kunnalliseen ja teolliseen vedenpuhdistukseen ja Oil & Mining -segmentti öljy- ja kaivosteollisuudelle. Kemiran globaalit funktiot huolehtivat sisäisten synergioiden hyödyntämisestä. Funktiot johtavat ja koordinoivat tiettyjä koko yhtiötä koskevia toimintoja, kuten henkilöstö, lakiasiat, logistiikka, ostot, rahoitus, riskienhallinta, sisäinen tarkastus, talous, tietohallinto, tutkimus ja kehitys, ympäristö ja viestintä. Funktiot on organisoitu globaalisti, ja ne tarjoavat palvelujaan kaikille Kemiran liiketoiminnoille. Maantieteellisesti Kemiran toiminta on jaettu neljään alueeseen: Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Aasia ja Tyynenmeren alue (APAC) sekä Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA). Maantieteellisten alueiden organisaatiot ovat vastuussa yhteisen kustannustehokkaan infrastruktuurin rakentamisesta kaikille liiketoiminnoille. 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 175 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 RAPORTOITAVAT SEGMENTIT Segmentti-informaatio esitetään perustuen konsernin sisäiseen organisaatioon ja raportointirakenteeseen. Segmenttien varat ja velat käsittävät ne varat ja velat, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa segmenteille. Segmenttien varoihin on laskettu aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuusyrityksissä, vaihto-omaisuus ja korottomat saamiset. Segmenttien velkoihin sisältyvät lyhytaikaiset korottomat velat. Oil & Mining Paper Muut Paper-segmenttiin kuuluu massa- ja paperiteollisuuden kemikaaleja ja tuotekokonaisuuksia, jotka parantavat asiakkaiden kannattavuutta ja raaka-aine- ja energiatehokkuutta sekä tukevat kestävää kehitystä. Muut-segmenttiin kuuluu orgaanisten suolojen ja happojen ChemSolutions -liiketoiminta, joka keskittyy palvelemaan asiakkaita elintarvike- ja rehumarkkinoilla sekä lääke- ja kemianteollisuudessa sekä konsernin kustannuksia, joita ei ole veloitettu segmenteiltä (osa tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista sekä konsernikeskuksen kustannukset). Municipal & Industrial 12 distukseen. Vahvuuksia ovat korkeatasoinen prosessiosaaminen sekä laaja valikoima vedenkäsittelykemikaaleja, joita toimitetaan luotettavasti asiakkaillemme. Oil & Mining -segmenttiin kuuluu innovatiivisia kemiallisia erotus- ja prosessiratkaisuja öljy- ja kaivosteollisuudelle, jossa vesi on keskeinen tekijä. Hyödyntämällä osaamista asiakkaat voivat parantaa tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan. Municipal & Industrial -segmenttiin kuuluu vedenkäsittelykemikaaleja sekä kunnalliseen että teolliseen vedenpuh- 13 14 2012 15 Segmentin liikevaihto 16 Paper Municipal & Industrial Oil & Mining Muut 1 002,0 686,6 321,1 231,2 2 240,9 1 002,0 686,6 321,1 231,2 2 240,9 Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta Liikevoitto 18 55,2 –8,5 30,2 –45,2 20 21 22 Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista 11,2 Voitto ennen veroja 27,2 Tuloverot –5,7 Tilikauden voitto 21,5 –48,4 –38,5 –11,7 –14,4 –113,0 –2,5 –12,6 –0,7 –18,0 –33,8 Muut erät, joihin ei liity rahasuorituksia –15,9 –16,8 –3,4 –16,1 –52,2 Investoinnit –66,4 –35,2 –15,9 –16,6 –134,1 23 Poistot 24 Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset 25 26 31,7 –15,7 Rahoituskulut, netto 19 Konserni yhteensä 0,0 Segmenttien välinen liikevaihto 17 Eliminoinnit 27 MUUT SEGMENTTITIEDOT 28 Sidottu pääoma segmenteittäin (netto) 754,0 343,7 158,0 220,9 1 476,6 Segmentin varat 884,2 433,4 190,5 143,3 1 651,4 122,8 122,8 29 Osuudet osakkuusyrityksissä Myytävissä olevat rahoitusvarat 30 Laskennalliset verosaamiset 31 Muut sijoitukset 32 Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 33 34 9,8 43,6 141,6 Rahavarat 132,8 Varat yhteensä 176 29,7 Muut varat Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin 35 264,0 93,3 2 489,0 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 2012 Paper Municipal & Industrial Oil & Mining Muut Segmentin velat 130,2 89,7 32,6 45,2 Eliminoinnit Konserni yhteensä 1 2 297,7 Pitkäaikaiset korolliset velat 387,5 Lyhytaikaiset korolliset velat 277,2 Muut velat 200,8 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat 3 4 5 11,0 Velat yhteensä 6 1 174,2 7 8 2011 Paper Municipal & Industrial Segmentin liikevaihto 973,3 664,7 Oil & Mining Muut 335,7 233,5 Segmenttien välinen liikevaihto Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta Liikevoitto Eliminoinnit 9 Konserni yhteensä 10 2 207,2 11 0,0 973,3 664,7 335,7 233,5 2 207,2 79,5 43,7 34,9 0,2 158,3 Rahoituskulut, netto 12 13 –20,9 14 31,0 15 Voitto ennen veroja 168,4 16 Tuloverot –28,1 Tilikauden voitto 140,3 Osuus osakkuusyritysten voitoista tai tappioista Poistot –44,8 –30,1 Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset –1,6 –0,4 Muut erät, joihin ei liity rahasuorituksia –1,8 –2,9 –0,2 1,6 –3,3 –43,5 –28,8 –9,6 –119,2 –201,1 Investoinnit –10,8 –13,6 17 18 –99,3 19 –2,0 20 21 22 MUUT SEGMENTTITIEDOT Sidottu pääoma segmenteittäin (netto) 761,6 394,8 145,9 371,1 1 673,4 Segmentin varat 918,4 499,1 179,9 279,0 1 876,4 158,7 158,8 23 24 Osuudet osakkuusyrityksissä 0,1 Myytävissä olevat rahoitusvarat 25 26 256,5 Laskennalliset verosaamiset 47,3 Muut sijoitukset 27 9,7 28 Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 44,3 Muut varat 97,7 29 185,8 30 Rahavarat Varat yhteensä Segmentin velat 2 676,5 156,9 104,3 34,1 66,6 31 361,9 32 Pitkäaikaiset korolliset velat 464,5 Lyhytaikaiset korolliset velat 237,1 33 242,2 34 Muut velat Velat yhteensä 1 305,7 35 177 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT 2 Liikevaihto asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan 3 2012 2011 4 5 6 7 8 Suomi, kotipaikkavaltio 312,7 315,2 Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 919,9 938,2 Pohjois-Amerikka 689,4 661,5 Etelä-Amerikka 172,7 164,1 Aasia ja Tyynenmeren alue 146,2 128,2 2 240,9 2 207,2 2012 2011 783,5 787,8 Yhteensä 9 10 Pitkäaikaiset varat maantieteellisen sijainnin mukaan 11 12 Suomi, kotipaikkavaltio 13 14 15 Muu Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka 369,8 502,7 Pohjois-Amerikka 265,3 270,3 Etelä-Amerikka 151,1 160,8 Aasia ja Tyynenmeren alue 62,5 31,6 1 632,2 1 753,2 16 Yhteensä 17 Tiedot merkittävistä asiakkaista 18 Koska konsernilla on useita merkittäviä asiakkaita, yhdeltä ulkopuoliselta asiakkaalta ei ole kertynyt vähintään 10 % liikevaihdosta vuonna 2012 tai 2011. 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 178 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 3. LIIKE TOIMINNAN MUUT TUOTOT 2 2012 2011 Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot 0,1 10,9 Vuokratuotot 2,3 1,9 Vakuutuskorvaukset 2,5 0,0 5 Konsultointi 0,5 0,0 6 Palveluveloitukset 2,6 3,5 Romun ja jätteen myynti 0,3 0,2 Royalty-, knowhow- ja lisenssituotot 0,6 0,8 Muut liiketoiminnan tuotot 4,9 5,2 13,8 22,5 Yhteensä 3 4 7 8 9 10 Vuonna 2012 pitkäaikaisten varojen myyntivoittoihin sisältyy 0,1 milj. e (9,9 milj. e) tytäryritysten myyntivoittoja sekä kiinteistöjen ja tuotantoalueiden myyntivoittoja. 11 12 4. LIIKE TOIMINNAN KULUT Valmistevarastojen muutos (varaston lisäys + / vähennys -) Valmistus omaan käyttöön 1) Yhteensä 13 2012 2011 –36,5 22,6 –2,0 –2,6 –38,5 20,0 14 15 16 17 Materiaalit ja palvelut 18 Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Aine- ja tarvikevarastojen muutos (varaston lisäys + / vähennys -) Ulkopuoliset palvelut Yhteensä Henkilöstökulut 1 293,1 19 1 191,2 –9,7 2,8 11,5 16,9 1 294,9 1 210,9 345,0 288,5 20 21 22 23 Liiketoiminnan muut kulut 47,4 37,4 0,1 0,2 Muut liiketoiminnan kulut 427,3 413,1 Yhteensä 474,8 450,7 2 076,2 1 970,1 Vuokrat Pitkäaikaisten varojen myyntitappiot Liiketoiminnan kulut yhteensä 24 25 26 27 28 1) Valmistus omaan käyttöön sisältää lähinnä pitkäaikaisten varojen hankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilömenoja sekä varastosta otettuja aineita ja tarvikkeita. 29 Muihin liiketoiminnan kuluihin sisältyy tutkimus- ja kehittämismenoja 38,1 milj. e (36,5 milj. e) mukaan lukien saadut avustukset. Saadut avustukset olivat 4,3 milj. e (5,9 milj. e). Nämä vähentävät tutkimus- ja kehittämismenoja. 30 31 32 33 34 35 179 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 Liite 2 2012 2011 HENKILÖSTÖKULUT 3 Palkat ja palkkiot 4 Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien palkat 5 Palkat Osakeperusteiset maksut 6 5 Yhteensä 7 8,3 10,3 260,8 221,6 2,4 3,7 271,5 235,6 Henkilösivukulut 8 Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 9 10 23 9,5 0,0 28,5 20,4 Muut henkilösivukulut 35,5 32,5 Yhteensä 73,5 52,9 345,0 288,5 11 Henkilöstökulut yhteensä 12 13 Kemira Oyj:n toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot on esitetty lähipiiriliitetiedossa 32. 14 15 HENKILÖMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN MUKAAN 16 17 18 Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka 2 935 2 919 Pohjois-Amerikka 1 359 1 395 417 412 Etelä-Amerikka 332 280 Yhteensä 5 043 5 006 Aasia ja Tyynenmeren alue 19 20 Henkilömäärä Suomessa keskimäärin 1 173 1 145 Henkilömäärä Suomen ulkopuolella keskimäärin 3 870 3 861 Yhteensä 5 043 5 006 Henkilömäärä vuoden lopussa 4 857 5 006 Tilintarkastuspalkkiot 1,1 1,1 Palkkiot veropalveluista 0,0 0,5 28 Palkkiot muista palveluista 0,1 0,2 29 Yhteensä 1,2 1,8 21 22 23 24 25 TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT 26 27 Kemiran tilintarkastusyhteisö vaihtui 21.3.2012 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen ja Deloitte & Touche Oy korvasi KPMG Oy:n tilintarkastusyhteisönä. 30 31 Palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin Kemiran tilintarkastusyhteisölle olivat 1,7 milj. e (1,2 milj. e), josta pääosa oli lakisääteisen tilintarkastuksen ulkopuolista konsultointia. 32 33 34 35 180 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 5. OSAKEPERUSTEISE T MAKSUT KANNUSTINJÄRJESTELMÄ AVAINHENKILÖILLE Kemira Oyj:n hallitus on päättänyt avainhenkilöstölle suunnatuista osakepalkkiojärjestelmistä osana konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Palkkiojärjestelmillä pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt yhtiöön sekä tarjoamaan heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Kannustinjärjestelmät jakautuvat vuoden mittaisiin ansaintajaksoihin koskien vuosia 2007–2012. Mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajaksoa seuraavan vuoden aikana. Palkkion maksaminen perustuu asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Mahdolliset palkkiot maksetaan Kemiran osakkeiden ja rahasuorituksen yhdistelmänä. Osakkeet arvostetaan myöntämispäivän kurssilla. Rahasuoritukset arvostetaan käypään arvoon palkkion maksuhetkellä tai tilikauden päättyessä olevan osakkeen hinnan mukaan, ja palkkion määrä on noin 1,1 kertaa annettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksot 2007, 2008, 2011 ja 2012 ovat jo päättyneet, ja näiden ohjelmien osalta asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Kannustinjärjestelmässä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Kemira Oyj:n osakkeita. Osakepalkkiojärjestelmä 2009 Ansaintajakso Osakkeiden omistusvelvollisuus Osakkeiden vapautuminen 2009 2 vuotta 2012 Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e 0,6 Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e 1,8 Toteumaoletus tilikauden päättyessä, (1 000 kpl) 131 Henkilöitä 61 Osakepalkkiojärjestelmä 2010 Ansaintajakso Osakkeiden omistusvelvollisuus Osakkeiden vapautuminen 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 16 18 19 20 21 22 23 24 25 2010 2 vuotta 2013 Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e 1,9 Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e 2,6 Toteumaoletus tilikauden päättyessä, (1 000 kpl) 228 Henkilöitä 1 perustuvaa ansaintakriteeriä. Sisäinen ansaintatavoite on jaettu kolmeen yhden vuoden pituiseen ansaintajaksoon: 2012, 2013 ja 2014. Osakepalkkion suorittaminen perustuu käyttökatteen (EBITDA) ja nettovelan kehityksen perusteella lasketun sisäisen arvon tavoitteen saavuttamiseen. Järjestelyyn sisältyy lisäksi kolmen vuoden jaksolle asetettu yhtiön ulkopuoliseen vertailuun perustuva tavoite, joka on sidottu osakkeen kokonaistuoton suhteelliseen kehitykseen (TSR) perustuvaan tavoitteeseen vuosina 2012–2014. Järjestelyn nojalla kolmen vuoden jaksolta suoritettava kokonaispalkkio ei voi ylittää toimitusjohtajan kohdalla 120 prosenttia eikä muiden osallistujien kohdalla 100 prosenttia osallistujan bruttopalkasta samalta jaksolta. Mikäli ansaintakriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, tämän kolmen vuoden pituisen järjestelyn puitteissa suoritettavien palkkioiden arvioidaan olevan bruttomäärältään enintään noin 900 000 Kemiran osaketta. Soveltuvat verot vähennetään bruttopalkkiosta ja jäljelle jäävä nettoarvo suoritetaan osallistujille Kemiran osakkeina. Järjestelyn perusteella ansaitut osakkeet on omistettava vähintään kaksi vuotta kunkin palkkiosuorituksen jälkeen. Lisäksi johtoryhmän jäsenten on niin kauan kuin he ovat tämän järjestelyn osallistujia pidettävä viisikymmentä prosenttia osakepalkkiojärjestelmien perusteella saaduista osakkeista kunnes he omistavat Kemiran osakepohjaisten kannustinjärjestelmien nojalla saatuja Kemiran osakkeita arvoltaan vähintään vuosittaista bruttopalkkaansa vastaavan määrän. Ansaintajaksot 2011 ja 2012 ovat päättyneet, ja näiden ohjelmien osalta asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Järjestelyssä suoritettavat osakkeet muodostuvat joko yhtiön omistuksessa olevista tai julkisesta kaupankäynnistä hankituista Kemira Oyj:n osakkeista. Johtoryhmän jäsenille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn lisäksi Kemiralla on muille avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen kannustinjärjestely, johon johtoryhmän jäsenet eivät osallistu. 64 KANNUSTINJÄRJESTELMÄ JOHTORYHMÄN JÄSENILLE Kemira Oyj:n hallitus on päättänyt perustaa uuden, jo päättynyttä vuosien 2009–2011 järjestelyä seuraavan, johtoryhmän jäsenille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelyn vuosille 2012–2014 osana konsernin kannustus- ja sitouttamisjärjestelmiä. Järjestelyn nojalla tapahtuva osakepalkkioiden suorittaminen on ehdollinen yhtiön hallituksen asettamien ansaintakriteerien saavuttamiselle. Järjestelyssä käytetään sekä yhtiön sisäistä että ulkopuoliseen vertailuun 26 Osakepalkkiojärjestelmä 2009 Ansaintajakso Osakkeiden omistusvelvollisuus Osakkeiden vapautuminen 2009 27 2 vuotta 28 2012 Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e 1,4 Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e 1,4 Toteumaoletus tilikauden päättyessä, (1 000 kpl) 85 Henkilöitä 10 29 30 31 32 Osakepalkkiojärjestelmä 2010 Ansaintajakso Osakkeiden omistusvelvollisuus Osakkeiden vapautuminen 34 2013 Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e 0,9 Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e 0,9 Toteumaoletus tilikauden päättyessä, (1 000 kpl) 78 Henkilöitä 33 2010 2 vuotta 9 35 181 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 Pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmä 2012–2014 2 Ansaintajakso 3 Osakkeiden omistusvelvollisuus 2012 –2014 2 vuotta Osakkeiden vapautuminen 4 5 6 2017 Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e 0,4 Rahana maksettavan palkkion käypä arvo, milj. e 0,4 Henkilöitä 12 7 Avainhenkilöille Johtoryhmän jäsenille 2012 Yhteensä 2011 Yhteensä Osakkeina maksettavat palkkiot 0,7 0,4 1,1 1,5 Rahana maksettavat palkkiot 0,9 0,4 1,3 2,2 Yhteensä 1,6 0,8 2,4 3,7 2012 2011 10,5 11,1 Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus liikevoittoon 8 9 10 11 12 6. POISTOT JA ARVONALENTUMISE T 13 14 15 16 Poistot aineettomista hyödykkeistä Muut aineettomat hyödykkeet 17 Kehittämismenot 18 Yhteensä 19 3,8 3,8 14,3 14,9 Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 20 Rakennukset ja rakennelmat 20,1 15,5 21 Koneet ja kalusto 74,2 66,9 4,4 1,8 98,7 84,2 19,5 0,0 0,0 0,3 19,5 0,3 Maa-alueet 2,1 0,0 Rakennukset ja rakennelmat 8,0 1,3 Koneet ja kalusto 4,1 0,6 Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,0 14,3 1,9 146,8 101,3 Muut aineelliset hyödykkeet 22 Yhteensä 23 Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä 24 Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet 25 Yhteensä 26 Arvonalentumiset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 27 28 29 30 Yhteensä 31 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 32 33 Vuonna 2012 on kirjattu 33,8 milj. euron arvonalennus liikearvosta, muista aineettomista hyödykkeistä ja aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Arvonalennukset liittyivät pääosin uudelleenjärjestelyohjelmaan ”Fit for Growth” ja Kemira ChemSolutions B.V.:n liikearvon arvonalentumiseen 18,0 milj. euroa. Vuonna 2011 Siilinjärven tehtaasta tehty arvonalentumiskirjaus oli 1,7 milj. euroa. 34 35 182 Liikearvon arvonalentumistestaus on esitetty liitetiedossa 11. Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 7. R AHOITUSTUOTOT JA -KULUT 1 2012 2 2011 3 Rahoitustuotot 7,8 1,3 Korkotuotot lainoista ja saamisista 1,4 4,4 Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista 4,8 3,6 Osinkotuotot 4 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Yhteensä 5 1,1 1,5 15,1 10,8 6 7 8 Rahoituskulut 9 Korkokulut Korkokulut muista veloista Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusveloista Muut rahoituskulut 1) Yhteensä –16,5 –13,8 –7,0 –11,7 –7,3 –7,6 –30,8 –33,1 10 11 12 13 Kurssierot 14 –16,8 12,7 Lainoista ja saamisista –1,2 –0,3 Muista veloista 18,0 –11,0 0,0 1,4 –15,7 –20,9 18 Nettorahoituskulut liikevaihdosta % 0,7 0,9 19 Nettokorot liikevaihdosta % 0,8 0,8 20 Kurssierot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista varoista ja veloista Yhteensä Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 15 16 17 21 Suojauslaskennan piirissä olevista rahoitusinstrumenteista aiheutuneet muutokset laajassa tuloslaskelmassa Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus 2) 0,0 0,4 Rahavirran suojaus: laajaan tuloslaskelmaan merkitty määrä –1,0 –14,5 Yhteensä –1,0 –14,1 8,7 –5,1 –8,7 6,5 0,0 1,4 22 23 24 Kurssierot Realisoituneet Realisoitumattomat Yhteensä 1) 25 26 27 28 Sisältää sähkönsuojauksesta tehotonta osuutta –2,3 milj. e (–0,9 milj. e). 2) Lainojen ja valuuttajohdannaisten kurssieroja on kohdistettu ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta syntyneitä kurssieroja vastaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausmenetelmän mukaisesti. 29 30 Rahoituseriin ei sisälly tuottoja tai kuluja osakkuusyrityksiltä. 31 Kytketyistä johdannaisista on vuonna 2012 tuloutunut 0,0 milj. e (0,3 milj. e) tulokseen ennen veroja. 32 33 34 35 183 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 8. OSUUDE T OSAKKUUSYRIT YKSISSÄ 1 2 3 2012 2011 4 Kirjanpitoarvo vuoden alussa 158,8 139,5 5 Uudelleenryhmittely –12,7 0,0 Pääomanpalautukset –26,8 –11,7 6 7 Saadut osingot –7,7 0,0 Osuus osakkuusyrityksen voitosta (+) / tappiosta ( – ) 11,2 31,0 Valuuttakurssierot 8 Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 9 0,0 0,0 122,8 158,8 10 Konsernin omistusosuus % 11 Maa Kaupunki 2012 2011 FC Energia Oy Suomi Ikaalinen 34,0 34,0 FC Power Oy Suomi Ikaalinen 34,0 34,0 Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy Suomi Haapavesi 40,5 40,5 15 Honkalahden Teollisuuslaituri Oy Suomi Joutseno 50,0 50,0 16 Kemwater Phil., Corp. Filippiinit Manila 40,0 40,0 Saksa Frankfurt am Main 39,0 39,0 Yhdysvallat Princeton NJ 39,0 39,0 Nimi 12 13 14 Sachtleben GmbH 17 White Pigment LLC 18 YHTEENVETO OSAKKUUSYRITYSTEN VAROISTA , VELOISTA , LIIKEVAIHDOSTA JA TILIKAUDEN TULOKSISTA 19 (YRITYSTEN 100 % LUVUT) 20 21 Varat 22 23 25 27 28 29 30 31 32 33 34 35 184 871,8 888,7 Velat 682,0 460,1 701,8 679,0 28,7 79,9 Osakkuusyritysten kanssa toteutetut lähipiiriliiketoimet on esitetty liitetiedossa 32. 26 2011 Liikevaihto Tilikauden voitto (+) / tappio ( – ) 24 2012 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 9. TULOVEROT 1 2 2012 2011 3 –29,0 –29,0 4 Edellisten tilikausien verot –0,3 –1,8 5 Laskennallisten verojen muutos 23,6 2,7 Yhteensä –5,7 –28,1 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot 6 7 Tilinpäätöksen mukainen veroaste oli 21,0 % (16,7 %). Verot olivat hieman Suomen veroastetta alemmat. Vuoden 2012 aikana kirjattiin kertaluonteisia eriä, jotka nostivat veroastetta, mutta laskennallisten verojen muutoksella oli olennainen veroja alentava vaikutus. Tytäryhtiöillä on verotappioita 58,7 milj. e (43,3 milj. e), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Näiden lisäksi laajaan kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen konsernilla on useita tuloverotukseen ja välilliseen verotukseen liittyviä verotapauksia. 8 9 10 11 12 Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytys 13 2012 2011 Tulos ennen veroja 27,2 168,4 Verot emoyhtiön verokannan mukaan 24,5 % (26 %) –6,7 –43,8 Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus –7,4 –5,0 Verovapaat tulot ja vähennyskelvottomat kulut –3,1 –2,1 14 15 16 17 2,8 8,1 Verotappiot –4,6 –4,6 Edellisten tilikausien verot –0,3 1,8 19 Oikaisu aikaisempien kausien laskennallisiin veroihin 14,3 14,7 20 Suomen yhteisöverokannan muutos 0,0 2,5 Ruotsin yhteisöverokannan muutos –0,7 0,0 Osakkuusyritysten vaikutus Muut Tuloverot tuloslaskelmassa 0,0 0,3 –5,7 –28,1 18 21 22 23 24 25 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut / -tuotot ovat seuraavat: 2012 Myytävissä olevat rahoitusvarat Ennen veroja Verokulu(–)/ –tuotto(+) Verojen jälkeen Ennen veroja Verokulu(–)/ –tuotto(+) Verojen jälkeen 27 7,0 –1,5 5,4 –33,5 9,4 –24,1 29 2,3 –4,6 –4,6 0,4 0,4 Muuntoerot Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus Rahavirran suojaus Muut laajan tuloksen erät 26 2011 –1,3 0,3 –1,0 –19,7 5,2 –14,5 5,7 –1,2 6,7 –57,4 14,6 –42,8 28 30 31 32 33 34 35 185 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 10. OSAKEKOHTAINEN TULOS 1 2 3 2012 2011 16,8 135,6 152 037 158 151 994 165 0,11 0,89 16,8 135,6 152 037 158 151 994 165 Osakekohtainen tulos, laimentamaton 4 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto 5 Keskimääräinen painotettu osakemäärä 6 1) Laimentamaton osakekohtainen tulos, e 7 Osakekohtainen tulos, laimennettu 8 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Keskimääräinen painotettu osakemäärä 9 1) Oikaisut: 10 Osakepohjaisen järjestelmän perusteella mahdollisesti liikkeelle laskettavat omat osakkeet Keskimääräinen painotettu osakemäärä laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa 11 Laimennettu osakekohtainen tulos, e 12 1) 13 136 082 158 156 152 173 240 152 152 321 0,11 0,89 2012 2011 618,4 620,3 0,0 –0,8 Osakkeiden keskimääräinen painotettu lukumäärä, joka ei sisällä konsernin hallussa olevia omia osakkeita. 14 11. LIIKEARVO 15 16 17 Hankintameno vuoden alussa 18 Tytäryritysten myynnit 19 Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin 20 Valuuttakurssierot 21 22 23 –75,0 0,0 –7,0 –1,1 Hankintameno vuoden lopussa 536,4 618,4 Kertyneet arvonalentumiset vuoden alussa –12,4 –12,4 Arvonalentumiset –19,5 0,0 18,0 0,0 Kertyneet arvonalentumiset vuoden lopussa –13,9 –12,4 Kirjanpitoarvo vuoden alussa 606,0 607,9 Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 522,5 606,0 Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin 24 25 26 27 Vuonna 2012 liikearvosta on kirjattu 19,5 milj. euron arvonalentumistappio, joka liittyy pääosin Kemira ChemSolutions B.V. -yhtiöön. Lisäksi Kemira ChemSolutions B.V. -yhtiöön liittyvää liikearvoa 57,0 milj. euroa on siirretty myytävänä olevaksi. Vuonna 2011 liikearvon vähentyminen 0,8 milj. euroa johtui Kanadan Maitlandin vetyperoksiditehtaan ja Oy Galvatek Ab:n myynnistä. 28 29 30 31 32 33 34 35 186 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 ARVONALENTUMISTESTAUS Konserni tekee liikearvon testauksen vuosittain 30.9. arvonalentumisen varalta, tai kun esiintyy viite siitä, että kirjanpitoarvo saattaa olla alle kerrytettävissä olevan rahamäärän. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset olettamukset ovat pitkän aikavälin kasvuvauhti ja diskonttauskorko. Vuonna 2012 arvonalentumistestilaskelma ei osoittanut arvon alentumista (2011: ei arvon alentumista). Vuonna 2012 liikearvo on kohdistettu 10 (10) itsenäiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka ovat asiakassegmenttejä. Asiakassegmenttien taso on raportoitavaa segmenttiä seuraava alempi taso. Asiakassegmentti on alin taso, jolla konserni seuraa liikearvoa sisäistä raportointia varten. Konsernin neljä raportoitavaa segmenttiä ovat Paper, Municipal & Industrial, Oil & Mining ja Muut. Yhteenveto testatuista kirjanpitoarvoista ja liikearvosta konsernin raportoitavilla segmenteillä on esitetty alla olevassa taulukossa. 2 3 4 5 6 7 8 9 31.12.2012 31.12.2011 Kirjanpitoarvo josta liikearvoa Kirjanpitoarvo josta liikearvoa Paper 755 308 638 310 Municipal & Industrial 345 127 317 133 Oil & Mining 158 54 109 54 48 34 162 109 1 306 523 1 226 606 10 11 Muut Yhteensä 12 13 14 15 16 KESKEISET OLETUKSET 17 PITKÄN AIKAVÄLIN KASVUVAUHTI Pitkän aikavälin kasvuvauhtia käytetään liikearvon arvonalentumistestauksessa. Pitkän aikavälin kasvuvauhdin oletuksena on käytetty konsernin laatimia ja ylimmän johdon hyväksymiä rahavirtaennusteita kattaen viiden vuoden ennustejakson. Rahavirtojen kasvuennusteet heijastavat ylimmän johdon näkemystä myynnin ja kustannuserien kehittymisestä ennustejakson aikana. Viisivuotisen ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu olettaen kasvuvauhdin olevan nolla. 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 187 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 DISKONTTAUSKORKO Diskonttauskorot perustuvat oikaistuun konsernin pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC) ennen veroja. Riskioikaistun pääoman keskimääräinen kustannus on määritelty jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle erikseen. Laskelmissa käytetyt diskonttauskorot konsernin raportoitavilla segmenteillä on esitetty alla olevassa taulukossa 2 3 4 5 % 6 2012 2011 Paper 8,1 8,7 7 Municipal & Industrial 7,7 8,0 8 Oil & Mining 8,0 8,9 Muut 8,6 8,9 9 10 HERKKYYSANALYYSI Herkkyysanalyysi on tehty olettamuksilla sekä ennustekauden aikaisten rahavirtojen että ennustejakson jälkeisten rahavirtojen kasvuvauhdin heikkenemisen suhteen. Lisäksi on huomioitu olettamus yleisen korkotason noususta sekä kannattavuuden heikkeneminen. Jos rahavirrat pienenevät 10 % tai diskonttauskorko kasvaa 1 prosenttiyksikön, eivät kumpikaan aiheuta arvonalentumiskirjausta asiakassegmenttien tasolla. Vasta diskonttauskoron kasvu 2 prosenttiyksiköllä aiheuttaisi arvonalentumistarpeen yhdessä asiakassegmentissä. Tämä arvonalentumiskirjaus edustaisi noin 8 % koko konsernin liikearvosta. 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 188 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 12. MUUT AINEE T TOMAT HYÖDYKKEE T 1 2 2012 Kehittämismenot Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä 47,2 157,1 6,1 210,4 4,2 3,8 8,0 3 4 Hankintameno vuoden alussa Lisäykset Vähennykset Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin Muut muutokset –0,1 –0,1 –11,1 –11,1 5,4 Valuuttakurssierot 0,1 Hankintameno vuoden lopussa 47,2 154,7 –30,2 –112,7 6 7 –0,9 –0,9 Uudelleenryhmittelyt 5 –5,4 8 0,0 9 0,1 4,5 10 206,4 11 Kertyneet poistot vuoden alussa –142,9 Tilikauden poistot –3,8 Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin Muut muutokset Valuuttakurssierot Kertyneet poistot vuoden lopussa 12 0,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –34,0 –10,5 –14,3 10,6 10,6 0,9 0,9 –0,2 –0,2 –111,9 –145,9 13 14 15 16 17 Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 60,5 18 Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin on siirretty muita aineettomia hyödykkeitä 0,5 milj. e. Ne ovat Kemira ChemSolutions B.V.:n käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa 18 esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä. 19 2011 Hankintameno vuoden alussa 13,2 42,8 4,5 20 21 22 Kehittämismenot Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut Yhteensä 23 47,2 144,8 16,3 208,3 24 4,4 3,8 8,2 Lisäykset 25 Tytäryritysten myynnit –0,9 –0,9 Vähennykset –4,6 –4,6 26 27 Muut muutokset Uudelleenryhmittelyt 0,4 –0,1 0,3 13,0 –14,3 –1,3 0,4 0,4 6,1 210,4 Valuuttakurssierot Hankintameno vuoden lopussa 47,2 157,1 –26,3 –107,0 –133,3 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,1 5,3 5,2 Tilikauden poistot –3,8 28 29 30 Kertyneet poistot vuoden alussa –11,1 –14,9 Arvonalentumiset –0,3 –0,3 Valuuttakurssierot 0,4 0,4 –30,2 –112,7 –142,9 17,0 44,4 Kertyneet poistot vuoden lopussa 31 32 33 34 35 Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 6,1 67,5 189 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 13. AINEELLISE T KÄY T TÖOMAISUUSHYÖDYKKEE T 1 2 3 2012 4 Hankintameno vuoden alussa Maa–alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä 52,8 393,7 1 136,6 31,4 58,1 1 672,6 4,9 52,2 4,3 73,9 135,3 –7,3 –0,4 Lisäykset 5 6 7 –1,7 –0,7 Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin –1,0 –14,9 –20,3 –0,1 –2,0 –38,3 –2,3 –36,7 –1,8 –0,5 –41,3 –0,1 9,1 7,9 0,1 –17,0 0,0 0,6 2,9 4,1 –0,6 –1,5 5,5 Hankintameno vuoden lopussa 50,6 392,7 1 136,5 32,9 111,0 1 723,7 Kertyneet poistot vuoden alussa –8,1 –215,4 –775,7 –17,4 –1 016,6 1,7 0,2 5,4 –20,1 –74,2 –4,4 –98,7 –8,0 –4,1 –0,1 –14,3 Muut muutokset 8 Uudelleenryhmittelyt Valuuttakurssierot 9 10 11 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 12 Tilikauden poistot Arvonalentumiset 13 –10,1 Vähennykset –2,1 7,3 14 Siirretty myytäväksi oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin 8,4 12,6 0,1 21,1 15 Muut muutokset 2,7 35,1 2,6 40,4 –2,8 –4,7 0,5 –7,0 –8,5 –235,0 –805,6 –18,7 –1 067,8 42,1 157,7 330,9 14,2 Valuuttakurssierot 16 Kertyneet poistot vuoden lopussa 17 Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 18 19 111,0 655,9 Myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin on siirretty aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä 17,2 milj. e. Ne ovat Kemira ChemSolutions B.V.:n käytössä olevia hyödykkeitä. Liitetiedossa 18 esitetään yksityiskohtaisempia tietoja myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä. 20 21 22 23 2011 24 Hankintameno vuoden alussa 25 Lisäykset 26 Tytäryritysten myynnit Vähennykset 27 Maa–alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 52,1 387,9 1 131,0 9,3 51,0 29 Yhteensä 33,9 41,0 1 645,9 2,3 31,6 94,2 –0,1 –0,1 –0,4 –7,7 Uudelleenryhmittelyt 0,7 Valuuttakurssierot 0,4 1,6 6,7 Hankintameno vuoden lopussa 52,8 393,7 1 136,6 31,4 Kertyneet poistot vuoden alussa –8,3 –201,0 –754,8 –20,6 0,2 3,5 49,9 4,3 57,9 –15,5 –66,9 –1,8 –84,2 Arvonalentumiset –1,3 –0,6 Muut muutokset –0,4 Muut muutokset 28 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat –62,6 –4,5 1,5 –2,2 –0,3 1,1 12,8 –75,2 0,1 –0,9 –14,6 0,0 58,1 1 672,6 8,7 30 31 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 32 Tilikauden poistot 33 34 Valuuttakurssierot 35 190 –984,7 –1,9 0,4 0,0 –0,7 –3,3 0,3 –3,7 Kertyneet poistot vuoden lopussa –8,1 –215,4 –775,7 –17,4 –1 016,6 Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 44,7 178,3 360,9 14,0 58,1 656,0 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat koostuvat pääosin tehdasinvestoinneista Kiinassa, Intiassa ja Euroopassa. 2 Rahoitusleasingsopimukset 3 Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti: 4 Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo 2012 2011 3,7 3,8 –1,6 –1,5 2,1 2,3 5 6 7 Konsernin rahoitusleasingsopimukset koskevat rakennuksia ja rakennelmia, koneita ja kalustoa ja muita aineellisia hyödykkeitä. 8 9 10 14. MYY TÄVISSÄ OLEVAT R AHOITUSVAR AT 11 2012 Kirjanpitoarvo vuoden alussa 2011 256,5 284,7 Lisäykset 0,5 102,8 Vähennykset 0,0 –97,6 Käyvän arvon muutos 7,0 –33,4 Valuuttakurssierot Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 0,0 0,0 264,0 256,5 12 13 14 15 16 17 Vuonna 2011 Kemira Oyj myi 6 175 155 Tikkurila Oyj:n osaketta, mikä vastasi 14,0 % Tikkurilan koko osakekannasta ja äänimäärästä. Osakemyynnissä osakekohtainen myyntihinta oli 15,80 euroa ja myynnistä saatiin 97,6 milj. euroa. Tikkurila Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Myytävissä olevat rahavarat sisältävät noteerattomia Pohjolan Voima -konsernin osakkeita, joiden arvostusperiaatteet on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Kemira Oyj:llä on Pohjolan Voima -konserniin kuuluvasta Pohjolan Voima Oy:stä 3,9 % omistusosuus ja sen tytäryhtiöstä Teollisuuden Voima Oyj:stä 1,0 % omistusosuus. Osakkeet arvostetaan käypään arvoon käyttämällä diskontattuja rahavirtojen menetelmää. Käyvän arvon laskennassa käytetään diskonttauskorkona vuosittain määritettävää keskimääräistä painotettua pääomakustannusta. Vuonna 2012 laskennassa käytetty diskonttauskorko oli 6 %. Sähkön johdannaismarkkinahinnan 10 prosentin lasku pienentäisi osakkeiden käypää arvoa noin 12 % tai jos diskonttokorko nousisi 1 prosenttiyksiköllä, pienenisi osakkeiden käypä arvo noin 7 %. 18 19 20 21 22 23 24 25 Pohjolan Voima -konsernin osakkeet 2012 2011 Omaisuuslaji Käypä arvo Käypä arvo 5,0 vesivoima 28,4 28,3 3,0 ydinvoima 59,8 57,7 B2 6,8 ydinvoima 81,2 81,2 29 A 1,9 ydinvoima 68,8 64,1 30 C, C2, G5, G6, H, M useita useita 24,4 23,8 31 262,6 255,1 32 Osakesarja Omistus % Pohjolan Voima Oy A Pohjolan Voima Oy B Pohjolan Voima Oy Teollisuuden Voima Oyj Muut Pohjolan Voima Oy ja Teollisuuden Voima Oyj Yhteensä 26 27 28 33 Joulukuussa 2011 Kemira osti eläkesäätiö Neliapilalta 2,5 %:n omistusosuuden Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. 34 35 191 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 15. R AHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMIT TÄIN 1 2 3 4 5 2012 6 Pitkäaikaiset varat Liite Sijoitukset 7 Rahavirran suojauksen piirissä olevat instrumentit Käypään arvoon tulos– vaikutteisesti arvostettavat instrumentit Tase-erien kirjanpito– arvot yhteensä Käyvät arvot yhteensä 264,0 264,0 0,3 0,3 0,3 292,2 292,2 292,2 Lainat Myytävissä ja muut olevat saamiset rahoitusvarat 14 Myytävissä olevat rahoitusvarat 8 Muut velat 264,0 Lyhytaikaiset varat 9 Saamiset 10 Korolliset saamiset 11 Korottomat saamiset 17 Myyntisaamiset 12 3,4 3,4 132,7 132,7 692,6 692,6 379,9 379,9 386,8 7,6 7,6 7,7 21,4 21,4 21,4 Lainat rahoituslaitoksilta 52,8 52,8 53,8 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 10,8 10,8 10,8 213,6 213,6 213,6 157,6 157,6 157,6 14,7 14,7 858,4 866,4 Muut saamiset 13 Rahavarat 14 Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset varat yhteensä 3,4 29 42,0 90,7 45,4 383,2 264,0 15 Pitkäaikaiset velat 16 Korolliset velat 17 Lainat rahoituslaitoksilta 18 Muut velat 20 Muut velat 19 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 20 21 22 20 Muut velat 23 Lyhytaikaiset korottomat velat 24 25 Ostovelat Muut velat 25 Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat yhteensä 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 192 12,1 2,6 12,1 2,6 843,7 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 2 2011 Liite Rahavirran suojauksen piirissä olevat instrumentit Käypään arvoon tulos– vaikutteisesti arvostettavat instrumentit Lainat Myytävissä ja muut olevat saamiset rahoitusvarat Muut velat Tase–erien kirjanpito– arvot yhteensä 3 Käyvät arvot yhteensä 4 5 6 Pitkäaikaiset varat Sijoitukset 14 7 Myytävissä olevat rahoitusvarat 256,5 256,5 256,5 8 Lyhytaikaiset varat Saamiset 9 17 Korolliset saamiset 0,5 0,5 0,5 300,0 300,0 300,0 5,3 5,3 185,8 185,8 748,1 748,1 10 Korottomat saamiset 11 Myyntisaamiset Muut saamiset Rahavarat 0,3 29 Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset varat yhteensä 0,3 5,0 61,7 124,1 66,7 424,6 256,5 12 13 14 15 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 16 20 Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat 458,4 458,4 468,2 6,0 6,0 6,0 17 18 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 19 20 Lainat rahoituslaitoksilta 49,5 49,5 50,3 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 17,2 17,2 17,2 170,2 170,2 170,2 191,5 191,5 191,5 16,9 16,9 909,7 920,3 Muut velat Lyhytaikaiset korottomat velat Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset velat yhteensä 21 22 25 Ostovelat Muut velat 20 9,5 7,4 9,5 7,4 892,8 23 24 25 26 Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät Pohjolan Voima -konsernin osakkeita. 27 Saatavien kirjanpitoarvo kuvaa niiden maksimaalista luottoriskiä. 28 29 Muut saamiset ja velat ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia johdannaisia tai rahavirran suojauksen piirissä olevia johdannaisia. 30 31 32 33 34 35 193 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 2012 1 HIERARKIA 2 Taso 1 Taso 2 Myytävissä olevat rahoitusvarat 3 Valuuttajohdannaiset 4 Korkojohdannaiset, suojauslaskenta 5 Yhteensä 2011 Taso 3 netto Taso 1 264,0 264,0 6 7 Taso 3 netto 256,5 256,5 1,7 1,7 –1,7 –1,7 –6,2 –6,2 –4,9 –4,9 –0,7 –0,7 –6,7 –6,7 42,0 294,8 Korkojohdannaiset, ei suojauslaskenta Muut johdannaiset Yhteensä Taso 2 Rahamarkkina- ja rahastosijoitukset 7,1 34,9 Kaikki yhteensä 7,1 23,7 264,0 –4,3 –4,3 6,8 54,9 61,7 6,8 43,3 256,5 306,6 8 9 Taso 1: Markkinoilla noteeratut käyvät arvot. Taso 2: Käyvät arvot, jotka on määritelty todennettavissa olevien parametrien kautta. Taso 3: Käyvät arvot, jotka on määritelty ei todennettavissa olevien syöttötietojen perusteella. 10 11 12 TASO 3 TÄSMÄYTYSLASKELMA 13 14 Taso 3 yhteensä netto 2012 Taso 3 yhteensä netto 2011 256,5 182,7 Instrumentti Tasearvo 1.1. 15 16 17 Vaikutus laajaan tulokseen 6,9 –29,0 Ostot 0,6 102,8 Myynnit Tasearvo 31.12. 18 – – 264,0 256,5 2012 2011 19 20 16. VAIHTO-OMAISUUS 21 22 23 Aineet ja tarvikkeet 24 Valmiit tuotteet Ennakkomaksut 25 Yhteensä 62,2 78,0 110,0 144,7 9,7 5,5 181,9 228,2 26 Tilikaudella kirjattiin kuluksi vaihto-omaisuutta 9,5 milj. e (1,6 milj. e), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. 27 28 29 30 31 32 33 34 35 194 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 17. SAAMISE T 1 2012 2 2011 3 Korolliset saamiset Lainasaamiset 0,3 4 0,5 5 Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamiset 292,2 300,0 6 7 6,5 9,0 Siirtosaamiset 31,7 33,1 Muut saamiset 22,7 49,1 353,1 391,2 Ennakkomaksut Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä 8 9 10 Yli vuoden kuluttua erääntyviä eriä on myyntisaamisissa 0,6 milj. e (2,4 milj. e), ennakkomaksuissa 0,0 milj. e (0,1 milj. e), siirtosaamisissa 2,0 milj. e (2,8 milj. e), muissa korottomissa saamisissa 0,2 milj. e (0,0 milj. e) ja lainasaamisissa 0,1 milj. e (0,1 milj. e). 11 12 13 14 18. MYY TÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISE T OMAISUUSER ÄT 15 Varat ja velat, jotka liittyvät yhtiön Kemira ChemSolutions B.V.:n myyntiin, on esitetty myytävinä olevina vuoden 2012 vuositilinpäätöksessä, koska myynnistä on allekirjoitettu sopimus 14.12.2012. Sopimuksen mukaan Kemira myy Kemira ChemSolutions B.V.:hen kuuluvat elintarvike- ja lääketeollisuuden liiketoiminnot sekä asetaattipohjaisten kemikaalien liiketoiminnon Niacetille (Niagara Falls, USA). Kaupassa Kemira ChemSolutions B.V.:n kaikki osakkeet ja Tielin (Hollanti) tuotantolaitos siirtyvät Kemiralta Niacetille. ChemSolutionsin muut liiketoiminnot mukaan lukien kemikaali-, rehu- ja jäänpoistoliiketoiminnot, jotka liittyvät Kemiran muurahaishapon tuotantoon Oulussa (Suomi), jäävät Kemiralle. Yritysmyynti on tarkoitus toteuttaa ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuonna 2013. 16 17 18 19 20 21 Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät Liikearvo 2012 2011 57,0 0,0 22 23 0,5 0,0 17,2 0,0 6,8 0,0 Muut lyhytaikaiset varat 11,8 0,0 26 Yhteensä 93,3 0,0 27 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Vaihto-omaisuus 24 25 28 Myytävänä oleviksi luokiteltuihin varoihin liittyvät velat 2012 2011 Ostovelat 7,7 0,0 Muut lyhytaikaiset velat 3,3 0,0 11,0 0,0 Yhteensä 29 30 31 32 33 34 35 195 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 19. OMAN PÄÄOMAN LIITE TIEDOT 1 2 OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN JA OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET 3 4 5 1.1.2011 6 Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville avainhenkilöille ja johtoryhmän jäsenille 7 Omien osakkeiden siirto hallitukselle 8 11 12 15 320 31.12.2011 152 030 221,8 1.1.2012 152 030 221,8 Omien osakkeiden siirto hallitukselle 14 221,8 –34 Omien osakkeiden siirto osakepalkkiojärjestelmiin kuuluville avainhenkilöille ja johtoryhmän jäsenille 13 151 735 0 Osakepalkkiojärjestelmän osakkeita palautettu 10 Osakepääoma 9 Omien osakkeiden hankinta 9 Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (1 000) 0 11 Omien osakkeiden hankinta 0 Osakepalkkiojärjestelmän osakkeita palautettu 0 31.12.2012 152 041 221,8 16 17 Kemira Oyj:llä on yksi osakelaji. Kukin osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. 31.12.2012 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 milj. euroa ja osakkeiden lukumäärä oli 155 342 557 sisältäen 3 301 769 omia osakkeita. Kemira Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- ja enimmäispääomaa, eikä osakkeella ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketetut osakkeet on täysin maksettuja. 18 19 20 21 22 23 YLIKURSSIRAHASTO Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttunut, vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto, joka ei enää muutu. 24 25 26 KÄYVÄN ARVON RAHASTOT Käyvän arvon rahasto on käypään arvoon arvostettujen osakkeiden sekä suojauslaskennan kautta karttuva rahasto. 27 28 29 MUUT RAHASTOT Muut rahastot ovat paikallisten lainsäädäntöjen vaatimia. 31.12.2012 muut rahastot oli 4,3 milj. euroa (4,2). 30 31 SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. 32 33 34 35 196 MUUNTOEROT Muuntoerot sisältää ulkomaisten yritysten tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. OMAT OSAKKEET Kemiran hallussa oli 31.12.2012 omia osakkeita yhteensä 3 301 769 kpl. Omien osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä 2,1 %. Omien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo on 4,7 milj. euroa. Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 LAAJAN TULOKSEN ERÄT OMASSA PÄÄOMASSA 2 Tilikauden voitto 135,7 135,7 4,6 Oma pääoma yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus 3 Yhteensä Kertyneet voittovarat Omat osakkeet Muuntoerot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Käyvän arvon ja muut rahastot Ylikurssirahasto 1.1.–31.12.2011 Osakepääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 4 5 6 7 140,3 8 Muut laajan tuloksen erät 9 Myytävissä olevat rahoitusvarat –24,1 –24,1 Muuntoerot Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus Rahavirran suojaus –14,5 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen –38,6 –24,1 –3,7 0,4 0,4 0,4 –14,5 –14,5 13 –42,8 14 –3,3 –41,9 –0,9 10 –3,7 –0,9 –4,6 11 12 15 Tilikauden laaja tulos –38,6 –3,3 135,7 93,8 3,7 97,5 16 17 18 19 20 21 Oma pääoma yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Yhteensä Kertyneet voittovarat Omat osakkeet Muuntoerot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Käyvän arvon ja muut rahastot Ylikurssirahasto 1.1.–31.12.2012 Osakepääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 22 23 24 Tilikauden voitto 16,8 16,8 4,7 21,5 25 26 Muut laajan tuloksen erät Myytävissä olevat rahoitusvarat 5,4 5,4 Muuntoerot 1,6 1,6 0,7 –1,0 Rahavirran suojaus –1,0 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 4,4 1,6 Tilikauden laaja tulos 4,4 1,6 16,8 27 5,4 28 2,3 –1,0 6,0 0,7 6,7 22,8 5,4 28,2 29 30 31 32 33 34 35 197 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 20. KOROLLISE T VELAT 1 2 2012 2011 Lainat rahoituslaitoksilta 52,8 49,5 Muiden pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät 10,8 17,2 3 Lyhytaikaiset korolliset velat 4 5 1,1 1,2 Muut lyhytaikaiset velat 212,5 169,2 Yhteensä 277,2 237,1 Lainat rahoituslaitoksilta 379,9 458,5 Muut pitkäaikaiset velat 7,6 6,0 387,5 464,5 2014 (2013) 56,5 113,5 2015 (2014) 112,2 72,2 2016 (2015) 33,5 86,6 2017 (2016) 56,8 33,5 Rahoitusleasingvelat 6 7 8 Pitkäaikaiset korolliset velat 9 10 Yhteensä 11 Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen 12 13 14 15 2018 (2017) tai myöhemmin 128,5 158,7 16 Yhteensä 387,5 464,5 17 Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 128,5 158,7 Yhteensä 128,5 158,7 18 19 Pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on esitetty rahoitusriskien liitteessä 29. 20 21 Konsernilla ei ole vaihtovelkakirja-, debentuuri- tai joukkovelkakirjalainoja. 22 23 Korolliset nettovelat 24 Korolliset pitkäaikaiset velat 387,5 464,5 Korolliset lyhytaikaiset velat 277,2 237,1 Rahavarat –132,7 –185,8 Yhteensä 532,0 515,8 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 198 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 21. R AHOITUSLEASINGVELAT 1 2012 2 2011 3 Vähimmäisvuokrien erääntymisajat Vuoden kuluessa 0,9 1,0 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua 0,2 0,2 – – 1,1 1,2 Yli 5 vuoden kuluessa Vähimmäisvuokrat yhteensä 4 5 6 7 Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo Vähimmäisvuokrat yhteensä 0,9 1,2 Tulevat rahoituskulut 0,0 0,0 Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo yhteensä 0,9 1,2 Vuoden kuluessa 0,9 1,0 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua 0,2 0,2 8 9 10 Rahoitusleasingvelkojen nykyarvon erääntymisajat Yli 5 vuoden kuluessa Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo yhteensä 11 – – 1,1 1,2 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 199 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 22. LASKENNALLISE T VEROVELAT JA -SAAMISE T 1 2 3 4 5 1.1.2012 Kirjattu tulos– laskelmaan 58,5 –9,5 Kirjattu laajaan tulos– laskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Valuutta– kurssierot 31.12.2012 0,6 49,6 Laskennalliset verovelat 6 Kertyneet poistoerot 7 8 Myytävissä olevat rahoitusvarat 29,6 0,2 Eläkkeet 10,3 0,3 Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen käypään arvoon 1) 9 31,5 1,7 10,6 3,5 4,4 –0,9 Muut erät 33,9 –28,2 11 Yhteensä 136,7 –38,1 12 Vähennetty laskennallisista verosaamisista –50,2 –54,8 Laskennalliset verovelat taseessa 86,5 43,8 10 13 14 3,4 –2,3 1,7 –2,3 0,6 98,6 Laskennalliset verosaamiset 15 Varaukset 16 Vahvistetut tappiot Eläkkeet 17 5,4 5,6 –0,2 48,1 –3,8 –0,2 44,1 2,6 0,7 0,1 3,4 Muut erät 41,2 –10,7 0,3 0,6 0,2 31,6 18 Yhteensä 97,5 –14,0 0,3 0,6 0,1 84,5 19 Vähennetty laskennallisista veroveloista 20 Laskennalliset verosaamiset taseessa 21 1) 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 200 –50,2 –54,8 47,3 29,7 Yrityshankinnoissa yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat kirjataan käypiin arvoihin, josta aiheutuva laskennallinen vero vaikuttaa liikearvoon. Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 2 1.1.2011 Kirjattu tulos– laskelmaan Kirjattu laajaan tulos– laskelmaan Kirjattu omaan pääomaan Valuutta– kurssierot 3 31.12.2011 4 5 Laskennalliset verovelat Kertyneet poistoerot 52,4 Myytävissä olevat rahoitusvarat 39,6 5,7 –9,4 0,4 58,5 –0,6 29,6 Eläkkeet 9,8 0,5 10,3 Hankitun nettovarallisuuden arvostaminen käypään arvoon 1) 4,6 –0,2 4,4 Muut erät 20,7 17,6 –5,2 0,8 Yhteensä 127,1 23,6 –14,6 0,8 Vähennetty laskennallisista verosaamisista Laskennalliset verovelat taseessa 6 7 8 9 33,9 –0,2 136,7 10 –27,6 –50,2 11 99,5 86,5 12 13 Laskennalliset verosaamiset 6,3 –0,8 0,1 5,6 14 24,8 23,5 –0,2 48,1 15 2,3 0,3 2,6 35,4 –35,4 0,0 Muut erät 2,5 38,7 41,2 Yhteensä 71,3 26,3 Varaukset Vahvistetut tappiot Eläkkeet Rahoitusvelkojen käyvän arvon muutos Vähennetty laskennallisista veroveloista Laskennalliset verosaamiset taseessa 1) –0,1 16 17 18 97,5 –27,6 –50,2 43,7 47,3 19 20 21 Yrityshankinnoissa yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat kirjataan käypiin arvoihin, josta aiheutuva laskennallinen vero vaikuttaa liikearvoon. 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 201 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 23. ELÄKEVELVOIT TEE T 1 2 Konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olojen ja käytäntöjen mukaisesti. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä etuudet määräytyvät palkkojen, eläkkeelle jäämisen, vammautumisen, kuoleman ja työsuhteen päättymisen mukaan. Konsernilla on Suomessa Eläkesäätiö Neliapilan kautta järjestetty etuuspohjainen lisäeläkejärjestely. Seuraavassa esitetään eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen. Laskelma kattaa konsernin etuuspohjaiset ja maksupohjaiset eläkejärjestelyt. Yrityskaupoista aiheutuneet eläkevelvoitteet, eläkejärjestelyjen varat ja vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot ovat muuttaneet velvoitteita ja varoja. 3 4 5 6 7 8 9 2012 10 2011 Eläkkeet taseessa 11 Velat maksupohjaisista eläkejärjestelyistä Velat etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 12 Velat taseessa 13 Saaminen etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 14 Nettomääräinen saaminen ( – ) / velka (+) taseessa 15 0,0 0,4 54,9 52,0 54,9 52,4 –43,6 –44,3 11,3 8,1 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 16 Taseessa 17 Velka etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 18 Saaminen etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä Nettomääräinen saaminen ( – ) / velka (+) etuuspohjaisista järjestelyistä taseessa 19 54,9 52,0 –43,6 –44,3 11,3 7,7 388,7 311,4 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt taseessa 20 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 21 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 22 Etuuspohjaiset velvoitteet 24 –355,6 62,5 10,5 Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot –0,4 –0,4 –59,1 –7,3 8,3 4,9 11,3 7,7 9,5 0,0 366,1 358,1 IAS 19.58 omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus 26 Nettomääräinen saaminen ( – ) / velka (+) taseessa 27 366,1 –392,2 Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset tappiot ( – ) ja voitot (+) 25 54,7 454,7 Ylijäämä ( – ) / Alijäämä (+) Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 23 66,0 Tuloslaskelmassa 28 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 29 Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvon muutos tilikauden aikana Eläkevelvoitteet 1.1. 30 4,8 4,7 Korkomenot 16,7 16,6 32 Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot ( – ) 81,1 4,3 33 Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä 3,8 0,9 Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus 0,0 –1,1 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 31 34 –20,3 –18,3 Järjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämiset 2,5 0,0 Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot 0,0 0,9 454,7 366,1 Maksetut etuudet 35 202 Eläkevelvoitteet 31.12. Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 2012 1 2011 2 Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen käyvän arvon muutos tilikauden aikana Varojen käypä arvo 1.1. Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto 382,9 16,9 18,8 4 5 7,1 5,7 Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot ( – ) 33,4 –32,7 Valuuttakurssierot ulkomaisista järjestelyistä –0,2 0,2 Työnantajan maksusuoritukset Yrityshankintojen ja -myyntien vaikutus Maksetut etuudet Velvoitteiden täyttämiset Varojen käypä arvo 31.12. 3 355,6 0,0 –0,1 –20,3 –18,3 –0,3 –0,9 392,2 355,6 6 7 8 9 10 Etuuspohjaiset eläkekulut tuloslaskelmassa Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot Korkomenot Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto 4,8 4,7 16,7 16,6 –16,9 –18,8 11 12 Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot 0,0 0,9 13 Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot ( – ) 5,4 –3,4 14 –3,4 –0,6 Järjestelyjen supistamiset 2,9 0,6 Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin 9,5 0,0 IAS 19.58 omaisuuserän rajoittamisesta johtuva vaikutus 15 16 17 Eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto (+) / kulu ( – ) oli 50,3 milj. e (-13,9 milj. e). 18 Etuuspohjaisten eläkkeiden laskennassa käytetyt keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset, % 19 2012 2011 Diskonttauskorko 3,0–4,7 3,3–5,7 20 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto 4,0–7,5 4,1–7,5 21 Inflaatioaste 1,5–3,0 2,0–3,0 Tulevat palkankorotukset 1,0–3,1 2,0–4,0 Tulevat eläkkeiden korotukset 1,3–3,3 0,7–3,8 22 23 24 Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuuslajeittain Osakkeet Korkosijoitukset Varat vakuutusyhtiöissä 1) Kemira Oyj:n osakkeet Konsernin käytössä olevat kiinteistöt Varat yhteensä 1) 122,3 164,0 71,1 54,9 183,5 121,6 1,4 1,1 14,0 14,0 392,2 355,6 25 26 27 28 29 Vakuutusyhtiöissä hoidettavien etuuspohjaisten järjestelyjen varat ovat osana vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta, ja niiden sijoitusriski on vakuutusyhtiöillä. Tämän vuoksi yksittäisten varojen jakautumisesta ei ole saatavissa tarkempaa erittelyä. 30 31 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu pitkäaikainen kokonaistuotto on 5,0 %, joka perustuu koko sijoitussalkun tuottoon eikä ole eri omaisuusryhmien tuottojen summa. 32 Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritettavien maksujen tilikaudella 2013 odotetaan olevan 5,8 milj. e. 34 33 35 203 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 2012 2011 2010 2009 2008 Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo 454,7 366,1 358,3 367,2 412,2 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 392,2 355,6 382,9 363,6 427,8 62,5 10,5 –24,6 3,6 –15,6 1 2 3 Ylijäämä ( – ) / Alijäämä (+) 4 Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin 5 Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen varoihin 1,7 4,2 –0,3 0,1 –3,4 –19,3 –31,6 36,2 31,6 –88,2 6 7 24. VAR AUKSE T 8 9 10 Henkilöstö– kuluvaraukset Uudelleenjärjestely– varaukset Ympäristö- ja vahinkovaraukset Muut varaukset 2012 Yhteensä 1,1 2,3 12,8 34,1 50,3 Pitkäaikaiset varaukset 11 1.1.2012 12 Valuuttakurssierot 13 Uudet varaukset ja varausten lisäykset 3,8 Käytetyt varaukset 14 0,1 0,1 0,2 5,1 9,1 –0,6 –3,2 –3,8 0,0 Käyttämättömien varausten peruuttaminen Uudelleenryhmittely 15 31.12.2012 16 0,2 4,9 2,1 14,8 0,7 1,7 1,9 –34,1 –33,9 0,0 21,8 Lyhytaikaiset varaukset 17 1.1.2012 18 Valuuttakurssierot 19 20 2,0 6,3 –0,2 –0,2 Uudet varaukset ja varausten lisäykset 10,8 7,9 2,4 0,2 21,3 Käytetyt varaukset –3,5 –0,4 –1,0 0,0 –4,9 1,6 –0,1 Käyttämättömien varausten peruuttaminen 21 Uudelleenryhmittely 0,1 –0,3 22 31.12.2012 8,1 8,9 23 1,5 –0,2 4,9 1,9 23,8 2012 2011 Pitkäaikaiset varaukset 21,8 50,3 Lyhytaikaiset varaukset 23,8 6,3 Yhteensä 45,6 56,6 24 Varausten kokonaismäärän jakautuminen 25 26 27 Henkilöstökulu- ja uudelleenjärjestelyvarauksien lisäykset vuonna 2012 liittyvät pääosin organisaation uudelleenjärjestelyohjelmaan ”Fit for Growth”, jonka tavoitteena on parantaa Kemiran kannattavuutta, sisäistä tehokkuutta ja kiihdyttää kasvua kehittyvillä markkinoilla. Uudelleenjärjestelyohjelma johti yhteensä noin 500 henkilömäärän vähentymiseen. Muut uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat välittömät menot liittyvät tehtaiden sulkemisiin. Näitä menoja varten kirjattiin vuonna 2012 kattava varaus, ja sen odotetaan tulevan käytetyksi pääosin vuoden 2013 aikana. 28 29 30 31 Muiden pitkäaikaisten kuluvarausten vähennys 34,1 milj. euroa johtuu osakkuusyhtiön muodostamiseen liittyvien erien uudelleenryhmittelystä. Lisäksi ympäristö- ja vahinkovarauksista kerrotaan tarkemmin liitteessä 31. 32 33 34 35 204 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 25. OSTOVELAT JA MUUT LYHY TAIKAISE T VELAT 1 2012 2 2011 3 Ostovelat ja muut velat 0,9 2,0 Ostovelat 157,6 191,5 Siirtovelat 128,9 149,7 Muut korottomat lyhytaikaiset velat 28,1 40,6 Ostovelat ja muut velat yhteensä 315,5 383,8 Saadut ennakot 4 5 6 7 8 Siirtovelat Henkilöstökulut 32,6 33,0 Liikevaihtoon ja ostoihin liittyvät erät 53,4 67,3 9,2 9,3 Korot Kurssierot Muut Siirtovelat yhteensä 9 10 1,7 6,7 11 32,0 33,4 12 128,9 149,7 13 14 26. HANKIT TUJEN JA MYY T YJEN T Y TÄRYRIT YSTEN R AHAVIRTAVAIKUTUS 2012 15 16 2011 17 Tytäryritysten myynti Luovutustulot – 1,5 Myytyjen yritysten rahavarat – 0,2 Luovutustulot tytäryritysten myynnistä yhteensä – 1,7 18 19 20 Myytyjen tytäryritysten varojen ja velkojen arvo 21 Käyttöpääoma – 1,9 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet – 0,4 Osakkeet – 0,1 Korolliset saatavat pois lukien rahavarat – –1,0 Muut korottomat saamiset – 0,0 24 Korolliset velat – –1,0 25 Korottomat velat – –0,3 Myytyjen yritysten varojen ja velkojen nettoarvo yhteensä – 0,1 22 23 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 205 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 27. LIIKE TOIME T MÄÄR ÄYSVALLAT TOMIEN OMISTAJIEN KANSSA 1 2 Omistusosuuden lisääminen tytäryrityksessä Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd. (aiemmin Kemira Tiancheng Chemicals Co., Ltd) 3 4 Vuonna 2011 Kemira osti Kiinan Yanzhoussa toimivan Kemira Tiancheng Chemicals Co., Ltd:n jäljellä olevat osakkeet (49 %). Kemiralla oli aikaisemmin hallussaan 51 % yrityksen osakkeista, ja kaupan myötä Kemira omistaa koko yrityksen. 5 6 7 8 28. JOHDANNAISINSTRUMENTIT 9 10 Nimellisarvot 11 2012 12 13 2011 <1 vuosi >1 vuosi Yhteensä <1 vuosi >1 vuosi Yhteensä 611,2 – 611,2 554,6 – 554,6 Valuuttajohdannaiset 14 Valuuttatermiinisopimukset 15 Korkojohdannaiset 16 Koronvaihtosopimukset joista rahavirran suojaukseen 17 Obligaatiotermiinisopimukset 18 joista avoinna 19 17,4 155,8 173,2 80,0 133,5 213,5 17,4 155,8 173,2 60,0 133,5 193,5 – 10,0 10,0 – 10,0 10,0 – 10,0 10,0 – 10,0 10,0 Muut johdannaiset 20 Ostetut sähkösopimukset (GWh) joista rahavirran suojaukseen (GWh) 21 Suolajohdannaiset (tuhatta tonnia) 538,8 762,3 1 301,1 509,5 582,6 1 092,1 538,8 718,5 1 257,3 509,5 582,6 1 092,1 – – – 53,3 – 53,3 22 23 Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksinään tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta. 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 206 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 Käyvät arvot 2012 2011 Varat brutto Velat brutto Yhteensä netto 2 Varat brutto Velat brutto Yhteensä netto 3 Valuuttajohdannaiset 3,4 Valuuttatermiinisopimukset –1,7 1,7 5,0 –6,7 4 –1,7 5 Korkojohdannaiset – Koronvaihtosopimukset joista rahavirran suojaukseen Obligaatiotermiinisopimukset joista avoinna –6,2 –6,2 – –5,3 6 –5,3 – –6,2 –6,2 – –4,9 –4,9 – –0,1 –0,1 – –0,3 –0,3 – –0,1 –0,1 – –0,3 –0,3 7 8 9 Muut johdannaiset Ostetut sähkösopimukset joista rahavirran suojaukseen Suolajohdannaiset – –6,7 –6,7 – –5,9 – – – –4,6 –4,6 –5,9 – –4,6 –4,6 – 0,3 – 0,3 10 11 12 13 14 Käyvät arvot 15 2012 2011 Varat brutto <1 vuosi Velat brutto >1 vuosi <1 vuosi Varat brutto >1 vuosi <1 vuosi 16 Velat brutto >1 vuosi <1 vuosi 17 >1 vuosi 18 Valuuttajohdannaiset Valuuttatermiinisopimukset 3,4 – –1,7 – 5,0 – –6,7 – – – –0,2 –6,0 0,1 – –0,6 –4,8 – – –0,2 –6,0 0,1 – –0,2 –4,8 – – –0,1 – – – – –0,3 22 – – –0,1 – – – – –0,3 23 0,2 – –4,3 –2,6 0,2 – –3,3 –1,5 0,2 – –4,3 –1,8 0,2 – –3,3 –1,5 – – – – 0,3 – – – 19 20 Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset joista rahavirran suojaukseen Obligaatiotermiinisopimukset joista avoinna 21 24 Muut johdannaiset Ostetut sähkösopimukset joista rahavirran suojaukseen Suolajohdannaiset 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 207 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 29. R AHOITUSRISKIEN HALLINTA 1 2 VALUUTTARISKI Valuuttavirtariskiä syntyy sekä euroalueella että sen ulkopuolella muista kuin kotivaluutassa tapahtuvista valuuttavirroista. Konsernin merkittävimmät valuuttavirtariskit syntyvät Ruotsin kruunusta ja Kanadan dollarista. Vuoden lopussa SEK-määräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 43 milj. euroa (40 milj. euroa), keskimääräisen suojausasteen ollessa 45 % (33 %). Vastaavasti CAD-määräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 26 milj. euroa (19 milj. euroa), keskimääräisen suojausasteen ollessa 50 % (42 %). Lisäksi Kemiralle aiheutuu valuuttavirtariskiä Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Norjan kruunun osalta yhteensä vastaarvoltaan noin 50 miljoonaa euroa. Valuuttariskiltä suojaudutaan pääsääntöisesti valuuttatermiineillä ja -optioilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio konsernitason suurimmista valuuttavirtariskeistä. Kemiran konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia rahoitusriskien hallinnasta voimassa olevan toimintaohjeen mukaisesti. Rahoituksen toimintaohje on yhtiön hallituksen hyväksymä ja siinä määritellään rahoituksen hallinnon toimintaperiaatteet. Hallitus vahvistaa vuosittain rahoituksen toimintasuunnitelman sekä rahoitusriskien sallitut enimmäismäärät. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata yhtiötä rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta vaihteluilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja oma pääoma. Kemira käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja asetettujen limiittien puitteissa. Konsernissa käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoja ja riskejä voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata. Johdannaisinstrumentteja käytetään ainoastaan suojautumistarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Valuutta- ja korkoriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen. 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 2012 17 Transaktio- ja translaatioriski, Milj. e 2011 SEK CAD USD Muut SEK CAD USD Muut 55,4 18 Operatiivinen nettovirta 1) 19 20 –43,3 26,0 11,7 70,1 –39,9 18,6 27,8 Nettolainaus 18,2 – 208,0 49,5 17,4 –17,1 128,9 42,0 Johdannaiset, transaktioriskin suojaus 25,1 –11,4 –12,1 33,3 11,2 –12,1 –11,6 –25,0 – – –182,0 –50,2 – 13,5 –136,4 –52,0 0,0 14,6 25,6 102,7 –11,3 2,9 8,7 20,4 Johdannaiset, taseriskin suojaus 21 Yhteensä 22 1) Perustuu 12 kuukauden valuuttavirtaennusteeseen 23 24 25 Kaupallinen nettovaluuttavirtaennuste vuodelle 2013 oli vuodenvaihteessa 2012/2013 150 milj. euroa suojausasteen ollessa 55 % (41 %). Suojausastetta seurataan päivittäin. Kokonaisvirtariskin suojaamisessa neutraali taso saavutetaan, kun ennustetusta nettovaluuttavirrasta on suojattuna 50 %. Ennustetusta virrasta on aina oltava suojattuna vähintään 30 % ja enintään 100 %. Valuuttakurssien heikentyminen kymmenellä prosentilla suhteessa euroon tilinpäätöshetken kursseja käyttäen ja ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi noin 10 milj. euron negatiivisen vaikutuksen tulokseen ennen veroja (10 milj. euroa). Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroina, Kemira altistuu valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 208 tulos- ja tase-erät raportoidaan muina valuuttoina kuin euroissa. Translaatioriskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Kanadan dollari ja Brasilian real. Konserniyhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina, Yhdysvaltain dollareina ja Brasilian realeina. Tavoitteena on suojautua taseriskeiltä pitämällä taseen valuuttamääräiset velat tasapainossa valuutoittain taseen omaisuuserien kanssa. Konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa seurataan omavaraisuusastetta. Konsernin politiikan mukaisesti oman pääoman suojaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun +/- 5 %:n muutos valuuttakursseissa aiheuttaa yli 1,5 prosenttiyksikön muutoksen omavaraisuusasteessa. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa käytetään Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite ensisijaisesti pitkäaikaisia lainoja. Kyseisiin suojauksiin ei sovelleta suojauslaskentaa. KORKORISKI Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin korkoriskin mittarina käytetään keskimääräistä koron määräytymisajankohtaa mittaavaa duraatiota, jonka tulee olla 6–24 kuukautta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää sekä koronvaihtosopimuksia että korko-optioita kuten myös korkotermiinejä ja korkofutuureja päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tavoitteeseen. Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli vuoden 2012 lopussa 16 kuukautta (17 kuukautta). Ilman korkojohdannaisia duraatio oli 7 kuukautta (8 kuukautta). Vuoden 2012 lopussa konsernin koko lainasalkusta, johdannaiset mukaan lukien, 56 % oli kiinteään korkoon sidottua (58 %). Konsernin nettorahoituskustannus on noin 3,5 % 1 (3,9 %). Luku on saatu jakamalla vuotuiset nettokorot ja muut rahoituskulut ilman kurssieroja ja osinkoja vastaavan ajanjakson keskimääräisellä korollisella nettovelalla. Nettorahoituskustannukseen vaikuttavat eniten euro- ja Yhdysvaltain dollarimääräisten velkojen korkotasot. Tilinpäätöspäivänä konsernin lainasalkun keskikorko oli noin 1,6 %. Kiinteäkorkoiset rahoitusvarat ja -velat ovat alttiina korkojen muutoksesta johtuvalle hintariskille. Vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja -velat, joiden korko muuttuu markkinakorkojen muuttuessa, ovat alttiina koroista johtuvalle rahavirtariskille. Alla olevassa taulukossa on esitetty lainasalkun korkojen kiinnittämisen aikarajat. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Koron määräytyminen 31.12.2012 Vaihtuvakorkoinen nettovelka Kiinteäkorkoinen nettovelka Yhteensä Koron määräytyminen 31.12.2011 <1 vuosi 1–5 vuotta >5 vuotta 17 211 72 300 249 211 72 532 <1 vuosi 1–5 vuotta >5 vuotta Yhteensä 232 Yhteensä 17 232 18 19 20 21 Vaihtuvakorkoinen nettovelka Kiinteäkorkoinen nettovelka Yhteensä 218 218 80 183 35 298 298 183 35 516 22 23 24 25 Rahoituspolitiikan seurauksena konsernin keskikorko on yleensä matalien korkojen vallitessa lyhytaikaisten korkojen markkinatasoa korkeampi ja toisaalta korkeiden korkojen vallitessa sitä alhaisempi. Jos korkotaso olisi noussut yhden prosenttiyksikön 1.1.2013, konsernin maksamat korkokulut kasvaisivat seuraavan 12 kuukauden aikana noin 2,1 milj. euroa ennen veroja (2,9 milj. e). Kemira-konsernin nettoveloista 55 % (64 %), johdannaiset mukaan luettuna, hinnoitellaan uudelleen vuoden 2013 aikana. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimia korkojohdannaisia, joiden markkina-arvo oli -6,2 milj. euroa (-5,3 milj. e). Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamaan konsernin lainasalkkua IAS 39:ssä määritetyllä tavalla suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojauslaskentapolitiikka on kuvattu konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteissa. Yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa lisäisi korkojohdannaisten arvostusta noin 0,6 milj. eurolla (0,6 milj. e) omassa pääomassa ennen veroja. 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 209 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 HINTARISKI Sähkön hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Kemira-konsernin tavoitteena on sähköostojen suojaustoimenpiteillä tasata raaka-ainekustannuksia. Suojauspolitiikan mukaisesti suojaukset tehdään suhteessa voimassa oleviin myyntisopimuksiin siten, että suojaukset kattavat tehdyt sitoumukset. Suojausinstrumenttina käytetään pääsääntöisesti sähköpörssin johdannaisia. Suojauksiin liittyvät valuutta- ja aluehintariskit on suojattu Suomen osalta tekemällä sopimukset pääosin HELEUR-määräisinä. Ruotsin osalta suojaukset on tehty pääosin MALSEK-määräisinä, millä alueella sijaitsee suurin kulutus Ruotsissa. Valtaosa sähköjohdannaisista käsitellään rahavirtojen suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti, kuten edellä on todettu. Kohde-etuuden ennakoidut fyysiset toimitukset eli ostot kirjataan vasta toimituskaudella. Mikäli sähkön hinnanmuutosten suojaamiseen käytettyjen johdannaisten markkinahinta muuttuisi +/-10 prosenttia, vaikutus sähkön suojaussopimusten arvoon olisi +/-5,3 milj. euroa (+/-12,7 milj. euroa). Kemiran suolaostosopimus vuosille 2010–2012 sisälsi kytketyn johdannaisen. Muuttuva hintakomponentti riippui polttoöljyn euromääräisestä hinnasta, joten sopimuksessa oli alttius sekä polttoöljyn hinnalle että EUR/USD valuuttakurssille. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee sekä sijoitustoiminnan että johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset ja sijoituspolitiikan. Konserni pyrkii minimoimaan vastapuoliriskiään käyttämällä vastapuolinaan ainoastaan hyvän luottokelpoisuuden omaavia rahoituslaitoksia sekä hajauttamalla sopimuksia näiden kesken. 19 20 21 22 23 Konsernirahoitus hyväksyy tytäryhtiöiden uudet pankkisuhteet. Konsernirahoituksen käyttämiä hyväksyttyjä rahalaitosvastapuolia on tällä hetkellä 11, joista kaikilla on vähintään A-tason luokitus Standard & Poor’sin luottoluokitustietojen perusteella. Konsernin rahalaitosvastapuolten enimmäisriski on tilinpäätöshetkellä 136,1 milj. euroa (189,8 milj. e). Vastapuoliriskiä seurataan kuukausitasolla määrittämällä jokaiselle vastapuolelle maksimiriski saatavien markkina-arvon perusteella. Kullekin rahoituslaitokselle on olemassa hyväksytty limiitti. Rahoituksen transaktioihin liittyvistä luottoriskeistä ei tilikauden aikana syntynyt luottotappiota. Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Konsernirahoitus saa sijoittaa enintään 150 milj. euroa likvidejä varoja suomalaisten yritysten yritystodistusohjelmiin. Yksittäiseen yhtiöön voidaan sijoittaa enintään 25 milj. euroa enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kemiralla on käytössä konsernin laajuinen luottoriskipolitiikka. Kemira myy tuotteitaan avoimeen laskuun vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sen asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Useimmille asiakkaille on olemassa luottolimiitit, joita seurataan systemaattisesti. Joissakin tapauksissa käytetään dokumenttimaksuja, kuten rembursseja. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2012 lopulla avoinna olevien myyntisaamisten ikäjakauma. 24 25 26 Myyntisaamisten ikäjakauma 27 Erääntymättömät saamiset 28 1–90 päivää myöhässä olevat myyntisaamiset 29 Yli 91 päivää myöhässä olevat saamiset 30 Yhteensä 31 Myyntisaamisten arvonalentumistappio oli 3,3 milj. e (3,2 milj. e). 32 33 34 35 210 2012 2011 247,7 250,5 43,4 46,0 1,1 3,5 292,2 300,0 kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (milj. e) Liite maksuvalmius- ja uudelleenraHoitusriski Konsernin maksuvalmius turvataan tililimiiteillä, rahamarkkinasijoituksilla ja valmiusluotolla. Konsernin rahavarat vuoden 2012 lopussa olivat 132,7 milj. euroa (185,8 milj. euroa), josta 42,0 milj. euroa oli lyhytaikaisia sijoituksia (61,7 milj. euroa) ja 90,7 milj. euroa pankkitalletuksia (124,1 milj. euroa). Konserni hajauttaa uudelleenrahoitusriskinsä hankkimalla rahoitusta eri lähteistä. Konsernin pankkilainojen ja vakuutusyhtiölainojen sekä lyhytaikaisten kotimaisten yritystodistusohjelmien tavoitteena on tasapainottaa lainasalkun erääntymisaikataulua ja ylläpitää riittävän pitkää maturiteettia pitkäaikaisille lainoille. Konsernin rahoituspolitiikan mukaan lainojen keskimääräisen erääntymisajan tulee aina olla vähintään 3 vuotta. Konsernilla on oltava voimassaolevia sitovia luottojärjestelyjä, jotka kattavat suunnitellut rahoitustarpeet, pitkien velkojen lyhennyserät, yritystodistuslainojen ja muiden sitoumuksettomien lyhyiden lainojen rahoitustarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Lainojen uudelleenrahoitus on suunniteltava siten, että korkeintaan 30 % kokonaislainasalkusta erääntyy seuraavien 12 kuukauden aikana. Vuoden 2012 lopussa velkasalkun keskimääräinen erääntymisaika oli 3,4 vuotta. Konsernilla on 600 milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma, jolla voidaan laskea liikkeelle maksimissaan vuoden pituisia yritystodistuksia. Vuoden 2012 lopussa yritystodistusmarkkinoilta hankittiin 193,6 milj. euroa. Vastaavasti konsernilla oli samana ajankohtana 132,7 milj. euroa likvidejä lyhyt- ja pitkäaikaisia sijoituksia. Lisäksi konserni on sopinut 300 milj. euron valmiusluotosta, joka erääntyy kesäkuussa 2016. 31.12.2012 valmiusluotto oli kokonaisuudessaan nostamatta. Valmiusluotto on joustava lyhyt- ja pitkäaikaisrahoituksen muoto, jonka maksurakenne on ennakoitavissa. 1 Nettovelan ikäjakauma, milj. e 2 0 -10 -10,0 -20 -20,8 -30 -15,7 3 -33,5 -40 4 -50 -60 -56,5 -56,8 -70 5 -66,6 -80 6 -90 -100 -110 -130 -140 7 -112,2 -120 -129,9 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 8 2021 9 pääomarakenteen Hallinta Konsernin keskipitkän aikavälin tavoitteena on pitää yhtiön velkaantuneisuusaste (gearing) alle 60 %. Velkaantuneisuus lasketaan jakamalla korolliset nettovelat (korolliset velat - rahavarat) omalla pääomalla. Valmiusluottosopimuksen mukaan velkaantuneisuusaste ei saa ylittää 100 %. Velkaantuneisuuden lisäksi eräissä muissa kahdenvälisissä luotoissa on sopimusehto, jonka mukaan yhtiö vakuuttaa taloudellisen tilansa pysyvän sellaisena, että konsernin oma pääoma on aina vähintään 25 % konsernin taseen loppusummasta (omavaraisuusaste). Hallitus ehdottaa vuoden 2012 osingoksi 0,53 euroa osakkeelta (0,53), mikä vastaa 482 %:n osinkosuhdetta (59 %). Pitkän aikavälin tavoitteena on jakaa 40–60 % operatiivisesta nettotuloksesta osinkoina osakkeenomistajille. 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 211 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 2012 2011 2 Korolliset velat 664,7 701,6 3 Rahavarat 132,7 185,8 532,0 515,8 Oma pääoma 1 314,8 1 370,8 Taseen loppusumma 2 489,0 2 676,5 Velkaantuneisuus 40 % 38 % Omavaraisuusaste 53 % 51 % Korolliset nettovelat 4 5 6 7 8 RAHAVARAT 9 2012 10 2011 Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo 11 Rahat ja pankkisaamiset 90,7 90,7 124,1 124,1 12 Rahamarkkinasijoitukset 34,9 34,9 54,9 54,9 7,1 7,1 6,8 6,8 132,7 132,7 185,8 185,8 Rahastosijoitukset 13 Yhteensä 14 15 Rahamarkkinasijoitukset ovat luonteeltaan lyhytaikaisia. Rahastosijoitusten käypä arvo perustuu vastapuolten ilmoittamiin lukuihin. 16 17 PITKÄAIKAISET KOROLLISET VELAT JA NIIDEN LYHENNYSERÄT 18 Valuutta 31.12.2012 19 Kirjanpitoarvo 2013 2014 2015 2016 2017 2018– EUR 227,5 219,1 12,2 24,2 78,8 24,6 24,6 54,7 USD 185,1 186,4 51,4 32,3 10,7 8,9 32,2 50,9 46,5 45,6 – – 22,7 – – 22,9 459,1 451,1 63,6 56,5 112,2 33,5 56,8 128,5 Käypä arvo Kirjanpitoarvo 2012 2013 2014 2015 2016 2017– EUR 249,8 245,7 32,9 20,3 24,6 74,6 24,6 68,7 USD 264,4 257,4 8,9 93,2 47,6 8,9 8,9 89,9 27,5 28,0 24,9 – – 3,0 – 0,1 541,7 531,1 66,7 113,5 72,2 86,5 33,5 158,7 20 21 22 Muut Yhteensä 23 24 Erääntyminen Käypä arvo Valuutta 25 31.12.2011 26 27 28 Muut 29 Yhteensä Erääntyminen 30 Lukuihin sisältyvät vuoden 2013 (2012) suunnitellut lyhennykset ilman yritystodistusvelkoja, rahoitusleasingvelkoja ja muita lyhytaikaisia velkoja. 31 32 33 34 35 212 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite KAIKKIEN RAHOITUSVAROJEN RAHAVIRTA 1 Luottotyyppi 2 31.12.2012 Nostettu Lainat rahoituslaitoksilta Erääntyminen Nostamatta 451,1 rahoituskulut 0,0 Valmiusluotto 2013 2014 2015 2016 2017 2018– 63,6 56,5 112,2 33,5 56,8 128,5 1,0 0,9 1,8 0,5 0,9 2,1 3 4 5 6 300,0 rahoituskulut 7 Rahoitusleasingvelat 1,1 rahoituskulut 8 0,1 Yritystodistusohjelma 193,6 406,4 rahoituskulut 193,6 9 0,8 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 18,9 10 18,9 rahoituskulut 11 0,5 Korolliset velat 664,7 Ostovelat 157,6 706,4 278,5 57,4 114,0 34,0 57,7 130,6 12 13 Valuuttatermiinisopimukset 611,2 611,2 –612,9 –612,9 13,0 4,6 2,7 2,7 2,8 0,2 Ostovelat ja johdannaiset yhteensä 168,9 2,9 2,7 2,7 2,8 0,2 Kaikki yhteensä 833,6 281,4 60,1 116,7 36,8 57,9 menot tulot Muut johdannaiset 1) 14 15 16 706,4 Takaukset 17 130,6 2,7 18 19 20 Luottotyyppi 31.12.2011 Nostettu Lainat rahoituslaitoksilta Erääntyminen Nostamatta 531,1 rahoituskulut Valmiusluotto 0,0 21 2012 2013 2014 2015 2016 2017– 66,6 113,5 72,2 86,5 33,5 158,8 1,4 2,3 1,5 1,8 0,7 3,2 22 23 24 300,0 rahoituskulut 25 Rahoitusleasingvelat 1,2 rahoituskulut 26 0,1 Yritystodistusohjelma 164,0 436,0 rahoituskulut 164,0 27 0,8 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 6,2 28 6,2 rahoituskulut 29 0,1 Korolliset velat 702,5 Ostovelat 191,5 191,5 554,6 554,6 –552,9 –552,9 9,9 3,6 1,9 1,7 0,9 1,8 Ostovelat ja johdannaiset yhteensä 203,1 196,8 1,9 1,7 0,9 1,8 Kaikki yhteensä 905,6 436,0 117,7 75,4 89,2 36,0 736,0 239,2 115,8 73,7 88,3 34,2 162,0 30 31 Valuuttatermiinisopimukset menot tulot Muut johdannaiset 1) 33 34 Takaukset 1) 32 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä sähkö- ja suolajohdannaiset 736,0 4,4 35 162,0 213 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 30. VASTUUSITOUMUKSE T JA EHDOLLISE T VELAT 1 2 2012 2011 Lainat rahoituslaitoksilta 0,0 0,3 Annetut kiinnitykset 0,5 0,5 6,6 6,3 3 TASEEN VELKOJEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET 4 5 6 VASTUUSITOUMUKSET 7 Annetut pantit 8 Omien sitoumusten puolesta 9 Takaukset 10 52,9 48,9 11 Osakkuusyritysten puolesta 0,7 0,7 12 Muiden puolesta 3,0 4,4 13 Käyttöleasingvastuut - Konserni vuokralleottajana Vuoden kuluessa 29,0 27,8 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua 63,2 61,8 Omien sitoumusten puolesta 14 Vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat ovat seuraavat 15 16 69,2 84,2 161,4 173,8 Omien sitoumusten puolesta 1,3 1,3 Osakkuusyritysten puolesta 1,0 1,4 Yli 5 vuoden kuluessa 17 Yhteensä 18 Muut vastuut 19 20 21 22 MERKITTÄVIMMÄT TASEEN ULKOPUOLISET INVESTOINTISITOUMUKSET 23 Merkittävimmät aineellisen käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimuksiin perustuvat sitoumukset 31.12.2012 olivat noin 21,6 milj. e (14,5 milj. e) liittyen tehdasinvestointeihin Kiinassa, Intiassa ja Euroopassa. 24 25 26 27 Oikeudenkäynnit Kemira Oyj vastaanotti 19.8.2009 haasteen, jossa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA (CDC) haki vahingonkorvauksia kuudelta vetyperoksidituottajalta Kemira mukaan lukien, vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Kanteessaan Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA hakee Dortmundin alueelliselta tuomioistuimelta Saksassa päätöstä, jolla se saisi lyhentämättömän ja täydellisen version Euroopan komission 3.5.2006 päivätystä päätöksestä sekä vaatii, että vastaajat, Kemira mukaan lukien, velvoitetaan päätöksen nojalla yhteisvastuullisesti maksamaan vahingonkorvauksia korkoineen. 28 29 30 31 32 33 34 35 214 Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA on ilmoittanut erittelevänsä vahingonkorvausten määrän myöhemmässä vaiheessa saatuaan ensin täydellisen version Euroopan komission päätöksestä. Suuntaa antavana osoituksena vahingonkorvausten määrästä Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA esittää kanteessaan alustavan laskelman ylihinnasta, jonka Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:lle kanteensa siirtäneiden ja myyneiden osapuolten väitetään maksaneen vastaajille kilpailusäännösten rikkomisen seurauksena. Alkuperäisessä haasteessa väitetyn ylihinnan määrän 31.12.2008 mennessä kertyneiden korkojen kanssa todettiin olevan 641,3 miljoonaa euroa. Sen jälkeen Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA on toimittanut vastaajien asianajajille 14.4.2011 päivätyn oikeudelle osoitetun kirjelmän ja asiantuntijalausunnon. Sanotussa kirjelmässä vähimmäisvahingoksi 31.12.2010 mennessä kertyneiden korkojen kanssa, perustuen kyseiseen asiantuntijalausuntoon, on todettu 475,6 miljoonaa euroa. Kirjelmässä on edelleen todettu, että asiantuntijan vahingonkorvausanalyysi ei sisällä menetettyä voittoa. Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite Oikeuskäsittely on vireillä Dortmundin alueellisessa tuomioistuimessa Saksassa. Kemira vastustaa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n kannetta. Kemira Oyj on lisäksi saanut 28.4.2011 Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n Helsingin käräjäoikeuteen jättämän haasteen, jolla Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA hakee Kemira Oyj:ltä korvauksia vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vaatien enimmillään 78,0 miljoonaa euroa sekä lisäksi viivästyskorkoa 10.11.2008 lukien ja oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen. Viitatut kilpailulainsäädännön rikkomukset ovat samat, joiden johdosta CDC on nostanut kanteen Dortmundissa Saksassa. Kemira vastustaa Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n kannetta. Kemira Oyj:n tytäryhtiö Kemira Chemicals Oy (aiemmin Finnish Chemicals Oy) on 9.6.2011 vastaanottanut asiakirjat, joiden mukaan CDC Project 13 SA hakee vahingonkorvauksia neljältä yhtiöltä Kemira mukaan lukien nat- 1 riumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Euroopan komissio määräsi kesäkuussa 2008 Finnish Chemicals Oy:lle 10,15 miljoonan euron sakon natriumkloraattiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista vuosina 1994-2000. Kemira Oyj osti Finnish Chemicalsin vuonna 2005. Kemira vastustaa CDC Project 13 SA:n kannetta. Kemira ei tällä hetkellä pysty arvioimaan Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:n ja CDC Project 13 SA:n nostamien kanteiden käsittelyn kestoa tai sen todennäköistä lopputulosta. Käsittelyjen lopputuloksesta ei voi olla varmuutta, ja Kemiralle epäsuotuisilla päätöksillä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Kemiran liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Laajaan kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen konserni on kyseisten haasteiden lisäksi osallisena useissa oikeuskäsittelyissä ja se ei odota näiden muiden haasteiden heikentävän merkittävästi konsernin tulosta tai taloudellista asemaa. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 31. YMPÄRISTÖRISKIT JA -VASTUUT Suurin osa Kemiran liiketoiminnasta on kemianteollisuutta, jonka tuotteita ja toimintaa säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset, sekä alueellinen ja kansallinen lainsäädäntö eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja -riskejä tilinpäätöksessä IFRS-säännösten mukaisesti ja noudattaa vakiintuneita sisäisiä periaatteita ja menettelytapoja. Yritysostot ja -myynnit eivät muuttaneet konsernin ympäristövastuita merkittävästi. Ympäristön kunnostukseen liittyvien varausten yhteismäärä oli 19,7 (14,7) miljoonaa euroa. Varauksen kasvu selittyy pääosin viranomaisten vaatimilla ylimääräisillä puhdistustöillä Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Suurimmat varaukset koskevat käytöstä poistetun läjitysalueen sulkemista Porissa ja Vaasan tehtaiden viereisen järven pohjasedimentin kunnostusta. 19 Porissa sulkemistyöt etenivät suunnitellusti. Vaasassa kunnostustyöt jouduttiin keskeyttämään elokuussa 2011 työturvallisuussyistä, ja jäljellä olevien kunnostustöiden peruuttamista koskeva hakemus on ympäristöviranomaisten käsiteltävänä. 20 PÄÄSTÖOIKEUDET Konsernilla on Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin tarkoittamia päästöoikeuksia ja -kiintiöitä yhdellä toimipaikalla Ruotsissa ja yhdellä Suomessa. Nettomääräisesti päästöoikeudet olivat konsernitasolla 29 139 hiilidioksiditonnia alijäämäiset vuonna 2012 (31 085 hiilidioksiditonnia alijäämäiset vuonna 2011). 24 21 22 23 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 215 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 32. LÄHIPIIRI 1 2 Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytäryritykset, osakkuusyritykset, yhteisyritykset, eläkesäätiö Neliapila ja johtoon kuuluvat avainhenkilöt, joihin luetaan hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa ja heidän läheiset perheenjäsenensä. 3 4 5 6 TOIMITUSJOHTAJAN, TOIMITUSJOHTAJAN SIJAISEN JA MUIDEN JOHTORYHMÄN JÄSENTEN PALKKIOT JA ETUUDET 7 8 9 10 11 Palkka luontois etuineen, e Tulospalkkio, e Osakepalkkio, e 2012 2011 Toimitusjohtaja Wolfgang Büchele (1.4.2012 alkaen) 655 605 0 0 655 605 0 Toimitusjohtaja Harri Kerminen (31.3.2012 asti) 370 003 136 634 0 506 637 1 409 719 Toimitusjohtajan sijainen Jyrki Mäki-Kala 244 079 29 186 0 273 265 513 847 1 910 533 188 002 0 2 098 535 3 834 096 Muut johtoryhmän jäsenet 12 13 Johtoryhmän jäsenille suunnattu osakepalkkiojärjestelmä on esitetty liitetiedossa 5. 14 TOIMITUSJOHTAJAN ELÄKESITOUMUKSET JA IRTISANOMISKORVAUKSET Wolfgang Büchele on nimitetty Kemira Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.4.2012 alkaen, jolloin Kemiran edellinen toimitusjohtaja Harri Kerminen jäi eläkkeelle. Jyrki Mäki-Kala toimii Kemiran toimitusjohtajan sijaisena. Toimitusjohtaja Wolfgang Büchele kuuluu työntekijäin eläkelain TyELin piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Toimitusjohtajalla ei ole erillistä lisäeläkejärjestelmää. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on molemmin puolin 12 kuukautta. Irtisanomisajan palkan lisäksi toimitusjohtajalla ei ole oikeutta erilliseen irtisanomiskorvaukseen. 15 16 17 18 19 20 HALLITUKSEN PALKKIOT Kemira Oyj:n 21.3.2012 pidetyn yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeiden ja rahaosuuden yhdistelmänä siten, että vuosipalkkiosta 40 % maksetaan yhtiön hallussa olevina tai mikäli tämä ei ole mahdollista markkinoilta hankittavina Kemiran osakkeina ja 60 % maksetaan rahana. Osakkeet luovutetaan hallituksen jäsenille ja tarvittaessa hankitaan markkinoilta suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun Kemiran osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2012 on julkistettu. Kokouspalkkiot maksetaan rahana ja matkustuskustannukset korvataan yhtiön matkustussäännön mukaan. 21 22 23 24 25 26 HALLITUKSEN JÄSENET 27 2012 2011 Osakkeet kpl Luovutusarvo, e Rahapalkkio, e Yhteensä, e Yhteensä, e 3 064 28 609 54 533 83 142 56 711 2 400 2 400 81 924 28 Jukka Viinanen, puheenjohtaja (21.3.2012 alkaen) 29 Pekka Paasikivi, puheenjohtaja (21.3.2012 asti) 30 31 Jari Paasikivi, varapuheenjohtaja (21.3.2012 alkaen) 1 863 17 395 36 926 54 321 Elizabeth Armstrong 1 491 13 922 60 255 74 177 59 768 3 600 3 600 51 368 Wolfgang Büchele (21.3.2012 asti) 32 33 Winnie Fok 1 491 13 922 53 055 66 977 47 768 Juha Laaksonen 1 491 13 922 32 655 46 577 45 368 1 491 13 922 30 255 44 177 42 968 Kaija Pehu-Lehtonen (21.3.2011 asti) 34 Kerttu Tuomas 35 216 1 800 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 LÄHIPIIRIN KANSSA TOTEUTETUT LIIKETOIMET 2012 2011 44,0 56,0 2 3 Myynnit Osakkuusyritykset 4 5 Ostot Osakkuusyritykset 5,5 4,7 Eläkesäätiö Neliapila 1,1 3,7 Yhteensä 6,6 8,4 6 7 8 Saamiset 9 Osakkuusyritykset 0,1 4,6 Eläkesäätiö Neliapila 0,0 0,2 10 Yhteensä 0,1 4,8 11 12 Velat Osakkuusyritykset 0,5 0,3 Eläkesäätiö Neliapila 0,3 0,2 Yhteensä 0,8 0,5 13 14 15 Osakkuusyritysten puolesta annettujen vastuusitoumusten määrät on esitetty liitteessä 30. Lähipiiriin kuuluu Eläkesäätiö Neliapila, joka on oma juridinen yksikkönsä. Eläkesäätiö Neliapila hoitaa Kemira Oyj:n vapaaehtoisesti järjestämää lisäeläketurvaa. Eläkesäätiö Neliapila hallinnoi osaa konsernin Suomen henkilöstön eläkevaroista. Varat sisältävät Kemiran osakkeita 0,08 % yhtiön osakekannasta. Joulukuussa 2011 Kemira Oyj on Eläkesäätiö Neliapilan kanssa allekirjoitetun kauppakirjan mukaisesti ostanut eläkesäätiöltä 2,5 % Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Kauppahinta osakkeista oli 102,8 milj. euroa. Eläkesäätiö Neliapila omistaa Pohjolan Voima Oy:n osakkeita 0,0 % (0,0 %). Johtoon kuuluville avainhenkilöille ei ole myönnetty lainoja 31.12.2011 ja 31.12.2012. Myöskään ehdollisia eriä ja sitoumuksia avainhenkilöiden puolesta ei ollut. Avainhenkilöihin kuuluvat henkilöt lähipiireineen eivät ole olennaisessa liikesuhteessa konserniin. 16 17 18 19 20 21 22 23 33. MUUTOKSE T KONSERNIR AKENTEESSA 24 25 KONSERNIYHTIÖIDEN OSTOT JA PERUSTETUT UUDET TYTÄRYHTIÖT - Kemira perusti uuden yhtiön Kemira South Africa (Pty) Ltd:n Etelä-Afrikkaan 2. lokakuuta 2012. 26 27 KONSERNIYHTIÖIDEN MYYNNIT JA LOPETUKSET - Kemipol Sp Z.o.o. myi Kemipol-Ukraina Ltd:n osakkeet 18. syyskuuta 2012. - Kemira Specialty Crop Care España S.A. lakkautettiin 2. lokakuuta 2012. 28 29 NIMENMUUTOKSET 30 Vanha nimi Uusi nimi Kemira Chimica S.p.A. Kemira Chimica Srl 31 32 33 34 35 217 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 34. KONSERNIYHTIÖT 1 2 3 Kemira Oyj 4 Aliada Quimica de Portugal Lda. Konsernin omistusosuus % Maa Suomi Estarreja Portugali AS Kemivesi 100,00 Tallinna Viro Chesapeake Agro-Iron, LLC 100,00 Atlanta, GA Yhdysvallat Clean Water Logistics, LLC 100,00 Atlanta, GA Yhdysvallat 7 Corporación Kemira Chemicals de Venezuela, C.A. 100,00 Caracas Venezuela 8 Finnchem Canada Inc. 100,00 Eastover Yhdysvallat Finnchem USA, Inc. 100,00 Delaware Yhdysvallat Finnish Chemicals Corporation 100,00 Delaware Yhdysvallat HTC Augusta Inc. 100,00 Delaware Yhdysvallat Industry Park i Helsingborg Förvaltning AB 100,00 5 6 9 10 50,10 Sijainti Helsinki Helsingborg Ruotsi Kemifloc a.s. 51,00 Prerov Tšekki 12 Kemifloc Slovakia S.r.o. 51,00 Sol Slovakia 13 Kemipol Sp. z o.o. 51,00 Police Puola 11 14 15 Kemira Argentina S.A. 100,00 Buenos Aires Argentiina Kemira Asia Pacific Pte. Ltd. 100,00 Singapore Singapore 55,00 Ostroleka Puola Kemira Cell Sp. z o.o Kemira Chemicals (Nanjing) Co. Ltd. 100,00 Nanjing Kiina Kemira Chemicals (Shanghai) Co. Ltd. 100,00 Shanghai Kiina 17 Kemira Chemicals (UK) Ltd 100,00 Harrogate Iso-Britannia 18 Kemira Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd. 100,00 Yanzhou City Kiina Kemira Chemicals AS 100,00 Gamle Fredrikstad Norja Kemira Chemicals Brasil Ltda 100,00 São Paulo Brasilia Kemira Chemicals Canada Inc. 100,00 Maitland Kanada Hyderabad Intia 16 19 20 Kemira Chemicals India Private Limited 21 99,99 Kemira Chemicals Oy 100,00 Helsinki Suomi 22 Kemira Chemicals S.A./N.V. 100,00 Aartselaar Belgia 23 Kemira Chemicals, Inc. 100,00 Atlanta, GA Yhdysvallat Kemira Chemie Ges.mbH 100,00 Krems Itävalta Kemira ChemSolutions B.V. 100,00 Tiel Hollanti Kemira Chile Comercial Limitada 100,00 Santiago Chile Kemira Chimica Srl 100,00 Milano Italia Kemira Chimie S.A.S.U. 100,00 Lauterbourg Ranska 27 Kemira de México, S.A. de C.V. 100,00 Tlaxcala Meksiko 28 Kemira Europe Oy 100,00 Helsinki Suomi Kemira Finance Solutions B.V. 100,00 Rotterdam Hollanti Kemira France SAS 100,00 Lauterbourg Ranska Kemira Germany GmbH 100,00 Leverkusen Saksa Kemira Germany Sales GmbH 100,00 Leverkusen Saksa Kemira GrowHow A/S 100,00 Kööpenhamina Tanska 32 Kemira Hong Kong Company Limited 100,00 Hongkong Kiina 33 Kemira Ibérica S.A. 100,00 Barcelona Espanja Kemira Ibérica Sales and Marketing S.L. 100,00 24 25 26 29 30 31 34 Barcelona Espanja 51,00 Hyderabad Intia Kemira International Finance B.V. 100,00 Rotterdam Hollanti Kemira Kemi AB 100,00 Helsingborg Ruotsi Kemira Kopparverket KB 100,00 Helsingborg Ruotsi Kemira Indus Limited 35 218 Kemira 2012 Konsernitilinpäätös • Liitetiedot (Milj. e) Liite 1 2 Konsernin omistusosuus % Sijainti Maa Kemira Korea Corporation 100,00 Gangnam-Gu Etelä-Korea Kemira KTM d.o.o. 100,00 Ljubljana Slovenia Kemira Logistics, Inc. 100,00 Atlanta, GA Yhdysvallat Kemira Nederland Holding B.V. 100,00 Rotterdam Hollanti Kemira New Chemicals Inc. 100,00 Savannah Yhdysvallat Kemira Operon Oy 100,00 Helsinki Suomi Kemira Polar A/S 100,00 Kööpenhamina Tanska Kemira Rotterdam B.V. 100,00 Rotterdam Hollanti Kemira South Africa (Pty) Ltd. 100,00 Weltevredenpark Etelä-Afrikka Kemira Specialty Chemicals, Inc. 100,00 Atlanta, GA Yhdysvallat Kemira Taiwan Corporation 100,00 Taipei Taiwan Kemira Teesport Limited 100,00 Teesport Iso-Britannia Kemira Uruguay S.A. 100,00 Montevideo Uruguay Kemira Water Danmark A/S 100,00 Esbjerg Tanska Kemira Water Solutions Brasil -Produtos para tratamento de agua Ltda. 100,00 São Paulo Brasilia Kemira Water Solutions Canada Inc. 100,00 Varennes QC Kanada Kemira Water Solutions, Inc. 100,00 Atlanta, GA Yhdysvallat Kemira-Swiecie Sp. z o.o. 100,00 Swiecie Puola Kemwater Brasil S.A. 100,00 Camaçari Brasilia Bakov nad Jizerou Tšekki Kemwater ProChemie s.r.o. 95,10 LA Water, LLC 100,00 Atlanta, GA Yhdysvallat Nheel Quimica Ltda 100,00 Rio Claro Brasilia PT Kemira Indonesia 100,00 Jakarta Indonesia Riverside Development Partners, LLC 100,00 Atlanta, GA Yhdysvallat SC Kemwater Cristal SRL Bukarest Romania Scandinavian Tanking System A/S 100,00 78,45 Kööpenhamina Tanska Spruce Vakuutus Oy 100,00 Helsinki Suomi Water Elements Las Vegas, LLC 100,00 Atlanta, GA Yhdysvallat Water Elements, LLC 100,00 Atlanta, GA Yhdysvallat ZAO "Kemira HIM" 100,00 Pietari Venäjä ZAO Kemira Eko 100,00 Pietari Venäjä 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 35. TILIN PÄ ÄTÖSPÄIVÄN JÄLK EISE T TAPAHTUM AT 30 Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia. 31 32 33 34 35 219 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Tuloslaskelma (e) Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) Liite 1.1.–31.12.2012 1.1.–31.12.2011 Liikevaihto 2 1 356 011 965,24 1 365 328 047,43 Valmistevarastojen muutos 4 14 276 924,76 –64 302 433,70 Valmistus omaan käyttöön 4 76 000,00 145 017,50 Liiketoiminnan muut tuotot 3 13 863 720,94 98 952 753,09 Materiaalit ja palvelut 4 –931 863 961,91 –862 519 750,78 Henkilöstökulut 5 –49 915 739,00 –49 540 646,28 Poistot ja arvonalentumiset 6 –29 881 605,41 –29 678 760,58 Liiketoiminnan muut kulut 4 –410 793 314,02 –371 658 321,11 –38 226 009,40 86 725 905,57 Liikevoitto/tappio Rahoitustuotot ja -kulut 7 Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät 8 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 90 498 273,38 48 672 884,74 177 224 178,95 12 071 000,00 68 194 000,00 60 743 884,74 245 418 178,95 Tilinpäätössiirrot 6 1 790 382,73 1 265 448,16 Tuloverot 9 6 145 810,39 –1 084 790,34 68 680 077,86 245 598 836,77 Tilikauden voitto 220 86 898 894,14 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Tase (e) Emoyhtiön tase (FAS) Liite 31.12.2012 31.12.2011 Aineettomat hyödykkeet 10 114 097 259,02 130 893 763,13 Aineelliset hyödykkeet 11 24 020 440,42 24 824 483,96 Sijoitukset 12 1 582 549 112,46 1 604 351 760,73 98 987 988,91 125 819 988,91 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuusyrityksissä 136 249 905,46 135 848 548,91 Sijoitukset yhteensä 1 817 787 006,83 1 866 020 298,55 Pysyvät vastaavat yhteensä 1 955 904 706,27 2 021 738 545,64 Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 13 88 228 906,08 105 153 438,71 Pitkäaikaiset saamiset 14 143 711 805,66 115 339 862,06 Lyhytaikaiset saamiset 14 276 741 222,50 442 913 028,25 Rahamarkkinasijoitukset ja rahavarat 15 19 761 023,23 43 138 493,86 39 602 156,70 5 809 184,25 568 045 114,17 712 354 007,13 2 523 949 820,44 2 734 092 552,77 31.12.2012 31.12.2011 Osakepääoma 221 761 727,69 221 761 727,69 Ylikurssirahasto 257 877 731,94 257 877 731,94 Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Liite VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 16 –2 282 814,00 0,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 199 963 876,20 199 963 876,20 Edellisten tilikausien voitto/tappio 352 690 300,41 187 565 586,70 Käyvän arvon rahasto Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä 68 680 077,86 245 598 836,77 1 098 690 900,10 1 112 767 759,30 Tilinpäätössiirtojen kertymä 17 10 845 229,10 12 635 611,83 Pakolliset varaukset 18 17 246 839,53 40 224 624,07 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 19 325 376 340,60 259 175 027,89 Lyhytaikainen vieras pääoma 20 1 071 790 511,11 1 309 289 529,68 Vieras pääoma yhteensä 1 397 166 851,71 1 568 464 557,57 Vastattavaa yhteensä 2 523 949 820,44 2 734 092 552,77 221 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Rahavirtalaskelma (e) Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS) 2012 2011 68 680 077,86 245 598 836,77 Poistot ja arvonalentumiset 29 881 605,41 29 678 760,58 Tuloverot –6 145 810,39 1 084 790,34 Rahoituskulut, netto –86 898 894,14 –90 498 273,38 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity rahavirtaa –53 336 095,50 –104 924 507,40 –47 819 116,76 80 939 606,91 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tilikauden tulos Oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden lisäys ( – ) / vähennys (+) Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys ( – ) / vähennys (+) 16 924 532,63 –85 063 495,37 103 915 855,57 –367 137 627,65 37 050 721,40 137 639 375,04 Käyttöpääoman muutos 157 891 109,60 –314 561 747,98 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 110 071 992,84 –233 622 141,07 Maksetut korot ja muut rahoituskulut –33 074 989,98 –45 088 292,78 18 093 852,07 16 699 277,94 8 931 950,42 –5 583 141,85 136 551 879,14 119 104 245,02 Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys ( – ) Saadut korot ja muut rahoitustuotot Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot Saadut osingot Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan nettorahavirta –3 279,65 –767 096,93 240 571 404,84 –149 257 149,67 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA –7 847 070,15 –13 600 228,28 –401 356,55 –102 859 784,15 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin –7 773 477,18 –108 260 647,48 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin –4 511 370,28 –8 743 175,40 Luovutustulot tytäryritysten ja muiden osakkeiden myynnistä 26 832 000,00 112 026 980,29 3 789,64 146 534,23 Tytäryritysten hankinta Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta Luovutustulot aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä Lainasaamisten lisäys ( – ) / vähennys (+) –28 371 943,60 –3 208 095,88 Investointien nettorahavirta –22 069 428,12 –124 498 416,67 Rahavirta ennen rahoitusta 218 501 976,72 –273 755 566,34 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ( – ) Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut ( – ) Maksetut osingot Saadut konserniavustukset Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys ( – ) 222 70 185 247,34 0,00 –25 407 302,63 –266 577 813,46 –240 482 574,61 546 370 282,26 –80 575 845,00 –72 983 608,32 68 194 000,00 16 900 238,07 –208 086 474,90 223 709 098,55 10 415 501,82 –50 046 467,79 98 994 145,90 Rahavarat tilikauden alussa 48 947 678,11 Rahavarat tilikauden lopussa 59 363 179,93 48 947 678,11 Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys ( – ) 10 415 501,82 –50 046 467,79 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite Emoyhtiön liitetiedot 1 2 1. EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAAT TEE T LAATIMISPERUSTA Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan (FAS). Kemira-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on FAS:n mukaan mahdollista. Alla on esitetty lähinnä ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita. ELÄKEJÄRJESTELYT Yhtiön eläkevastuut on hoidettu osaksi eläkevakuutusyhtiössä ja osaksi omassa eläkesäätiössä. Eläkekulut perustuvat eläkevastuulaskelmiin ja kirjataan tulosvaikutteisesti. HENKILÖSTÖN OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ Osakepalkkiojärjestelmien kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Emoyhtiössä osakepalkkiot kirjataan kuluiksi maksettavien suoritusten suuruisina. 3 AINEELLISET JA AINEETTOMAT KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET 4 Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita. 5 6 VUOKRASOPIMUKSET Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. 7 8 RAHOITUSVARAT, RAHOITUSVELAT JA JOHDANNAISSOPIMUKSET 9 Kaikki rahoitusvarat (mukaan lukien osakkeet) ja -velat on kirjattu hankinta-arvoonsa tai arvonalentumisella vähennettyyn arvoon lukuun ottamatta johdannaisinstrumentteja, jotka on arvostettu käypään arvoonsa. Rahoitusvarojen ja -velkojen, myös johdannaisten, arvonmuutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin lukuun ottamatta suojauslaskennan piirissä olevia hyödykejohdannaisia, joiden tehokas osa kirjataan käyvän arvon rahastoon. Suojauslaskennan piirissä olevien hyödykejohdannaisten voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimusten arvostusmenetelmistä on kerrottu konsernin laatimisperiaatteissa sekä konsernin liitetiedossa 28. 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot ja kulut koostuvat saaduista ja annetuista konserniavustuksista, jotka eliminoidaan konsernitasolla. 21 22 TULOVEROT Tuloveroihin ja laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita siten kuin se on mahdollista Suomen tilinpäätöskäytännön mukaan. Poistoeron laskennallinen verovelka ilmoitetaan liitetietona. 223 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 2. LIIKEVAIHTO 1 2 3 2012 2011 Liikevaihto toimialoittain 4 Paper 539 478 696,43 523 839 549,75 5 Municipal & Industrial 279 496 231,01 268 093 292,35 Oil & Mining 116 137 988,61 137 152 154,09 Konsernin sisäinen 210 616 316,13 222 846 881,41 6 210 282 733,06 213 396 169,83 1 356 011 965,24 1 365 328 047,43 Suomi 27 27 Muut EU-maat 53 52 Muu Eurooppa 10 12 Muu liikevaihto 7 Yhteensä 8 9 Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdosta 10 11 12 Pohjois- ja Etelä-Amerikka 3 3 13 Aasia 4 4 Muut maat 3 2 100 100 2012 2011 14 Yhteensä 15 16 3. LIIKE TOIMINNAN MUUT TUOTOT 17 18 0,00 84 331 750,85 Vuokratuotot 1 490 200,77 1 359 715,41 Konsernin sisäiset palveluveloitukset 6 166 563,57 6 721 573,45 Muut liiketoiminnan tuotot 6 206 956,60 6 539 713,38 13 863 720,94 98 952 753,09 2012 2011 –14 276 924,76 64 302 433,70 –76 000,00 –145 017,50 930 463 416,50 835 814 204,90 –5 458 408,00 18 536 148,53 Osakkeiden myyntivoitot 19 20 21 Yhteensä 22 4. KULUT Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Aine- ja tarvikevarastojen muutos 6 858 953,41 8 169 397,35 931 863 961,91 862 519 750,78 49 915 739,00 49 540 646,28 12 378 276,17 11 968 042,99 Konsernin sisäiset palkkiovalmistuksen kulut 211 559 739,65 187 418 090,14 Konsernin sisäiset muut palveluveloitukset 110 665 653,32 94 726 728,59 Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat Muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 224 Kulut yhteensä 76 189 644,88 77 545 459,39 410 793 314,02 371 658 321,11 1 378 220 090,17 1 347 876 134,37 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT Tilintarkastuspalkkiot Palkkiot veropalveluista Palkkiot muista palveluista 1 2012 2011 345 150,22 281 178,07 0,00 29 983,15 24 900,00 20 473,86 2 3 4 5 Kemiran tilintarkastusyhteisö vaihtui 21.3.2012 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen ja Deloitte & Touche Oy korvasi KPMG Oy:n tilintarkastusyhteisönä. Palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin Kemiran tilintarkastusyhteisölle olivat 0,4 milj. euroa (1,1 milj. euroa), josta pääosa oli lakisääteisen tilintarkastuksen ulkopuolista konsultointia. Valmistus omaan käyttöön sisältää lähinnä käyttöomaisuushankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilömenoja sekä varastosta otettuja aineita ja tarvikkeita. Vuonna 2012 kulut sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä –1,5 milj. euroa (henkilöstökuluissa +1,3 milj. euroa, vuokrissa –0,5 milj. euroa ja muissa kuluissa –2,3 milj. euroa) ja vuonna 2011 kulut sisälsivät pakollisten varausten nettovähennystä –3,5 milj. euroa (henkilöstökuluissa +0,1 milj. euroa, vuokrissa –0,7 milj. euroa ja muissa kuluissa –2,9 milj. euroa). 6 7 8 9 10 11 12 5. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖMÄÄR Ä 13 2012 2011 1 810 879,92 2 311 245,72 38 639 130,26 39 043 652,16 Eläkekulut 7 126 735,71 6 486 258,66 Muut henkilöstösivukulut 2 338 993,11 1 699 489,74 49 915 739,00 49 540 646,28 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat 1) Muut palkat Yhteensä 14 15 16 17 18 19 1) Kemira Oyj:n toimitusjohtajille maksettu palkka mukaan lukien luontaisedut oli 1 162 242 (1 409 719) euroa, johon sisältyi 136 634 (754 267) euroa tulospalkkioita. Toimitusjohtajan sijaiselle maksetut palkat mukaan lukien luontaisedut olivat yhteensä 273 265 (513 847) euroa, johon sisältyi 29 186 (276 320) euroa tulospalkkioita. 20 21 Muut lähipiiritapahtumat esitetään konsernin liitetiedossa 32. 22 2012 2011 Paper 93 103 Municipal & Industrial 32 31 Henkilökunta vuoden lopussa Oil & Mining Muut, josta 9 9 469 495 217 235 Yhteensä 603 638 Henkilökunta keskimäärin 629 658 Tutkimus ja tuotekehitys 225 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 6. POISTOT JA ARVONALENTUMISE T 1 2 3 2012 2011 3 051 439,11 2 130 560,43 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Aineettomat hyödykkeet 4 Aineettomien oikeuksien poistot 5 Aineettomien oikeuksien arvonalentumiset 6 Muun aineettoman omaisuuden poistot Muun aineettoman omaisuuden arvonalentumiset 7 0,00 322 277,57 21 518 542,18 20 500 799,09 0,00 144 640,45 754 107,63 946 453,32 Aineelliset hyödykkeet 8 Rakennusten ja rakennelmien poistot Rakennusten ja rakennelmien arvonalentumiset 9 Koneiden ja kaluston poistot 10 Koneiden ja kaluston arvonalentumiset 11 Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä 12 13 18 896,20 1 274 891,50 4 509 623,73 3 856 925,32 0,00 474 915,93 28 996,56 27 296,97 29 881 605,41 29 678 760,58 Poistoeron muutos (+ lisäys / – vähennys) 14 Aineettomat oikeudet 15 Muu aineeton omaisuus Rakennukset ja rakennelmat 16 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 17 Yhteensä 18 –93 177,77 265 104,96 –208 836,86 484 618,11 –145 954,94 –480 463,10 –1 349 383,54 –1 528 116,27 6 970,38 –6 591,86 –1 790 382,73 –1 265 448,16 19 7. R AHOITUSTUOTOT JA -KULUT 20 21 22 2012 2011 120 979 952,39 117 832 025,02 Rahoitustuotot Osinkotuotot Osinkotuotot konserniyhtiöiltä 15 571 926,75 1 272 220,00 136 551 879,14 119 104 245,02 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä 5 130 618,17 5 058 378,48 Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä 1 442 377,53 732 350,88 Osinkotuotot muilta Osinkotuotot yhteensä Korkotuotot Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista muilta 81 779,34 76 470,36 Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista muilta 4 806 302,57 7 048 005,15 11 461 077,61 12 915 204,87 499 824,28 526 764,24 Korkotuotot yhteensä Muut rahoitustuotot Muut rahoitustuotot konserniyhtiöiltä 0,00 837 176,91 499 824,28 1 363 941,15 Kurssierot konserniyhtiöiltä 191 697 327,42 204 665 663,72 Kurssierot muilta 120 329 981,43 122 330 303,81 Kurssierot yhteensä 312 027 308,85 326 995 967,53 Rahoitustuotot yhteensä 460 540 089,88 460 379 358,57 Muut rahoitustuotot muilta Muut rahoitustuotot yhteensä Kurssierot 226 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 1 2012 2 2011 3 Rahoituskulut 4 Korkokulut Korkokulut konserniyhtiöille –10 258 353,97 –14 441 524,68 Korkokulut muille –17 868 764,54 –20 167 295,35 –28 127 118,51 –34 608 820,03 –29 649 718,48 –6 029 679,02 –4 448 744,30 –4 255 444,58 –34 098 462,78 –10 285 123,60 Kurssierot konserniyhtiöiltä –209 443 223,01 –202 427 829,77 Kurssierot muilta –101 972 391,44 –122 559 311,79 11 Kurssierot yhteensä –311 415 614,45 –324 987 141,56 12 Rahoituskulut yhteensä –373 641 195,74 –369 881 085,19 Korkokulut yhteensä 5 6 Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut konserniyhtiöille Muut rahoituskulut muille Muut rahoituskulut yhteensä 7 8 9 Kurssierot 10 13 14 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 86 898 894,14 90 498 273,38 8 931 950,42 –5 583 141,85 –8 320 256,02 7 591 967,82 611 694,40 2 008 825,97 15 Kurssierot Realisoituneet Realisoitumattomat Yhteensä 16 17 18 19 Vuonna 2012 muut rahoituskulut konserniyhtiöiltä sisältävät tytäryhtiöosakkeiden alaskirjausta 29,6 milj. euroa ja vuonna 2011 6,0 milj. euroa. 20 21 22 8. SATUNNAISE T ER ÄT 2012 2011 Saadut konserniavustukset 12 071 000,00 68 194 000,00 Yhteensä 12 071 000,00 68 194 000,00 Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä 12 071 000,00 68 194 000,00 2012 2011 0,00 244 921,02 –6 149 090,04 –1 061 714,53 3 279,65 1 901 583,85 –6 145 810,39 1 084 790,34 Satunnaiset tuotot 9. TULOVEROT (tuotto -, kulu +) Tuloverot aikaisemmilta vuosilta Laskennalliset verot Muut verot ja veronluontoiset menot Yhteensä 227 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 10. AINEE T TOMAT HYÖDYKKEE T 1 2 3 2012 Liikearvo Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muu aineeton omaisuus Yhteensä 23 300 954,22 6 181 419,27 5 873 997,26 178 219 638,70 213 576 009,45 3 932 446,32 0,00 3 626 790,94 152 313,98 7 711 551,24 –41 819,50 0,00 0,00 –1 687 774,49 –1 729 593,99 3 346 339,80 0,00 –5 249 661,25 1 965 247,39 61 925,94 Aineettomat oikeudet 4 Hankintameno vuoden alussa 5 Lisäykset Vähennykset 6 Siirrot erien välillä 7 Hankintameno vuoden lopussa 30 537 920,84 6 181 419,27 4 251 126,95 178 649 425,58 219 619 892,64 8 Kertyneet poistot vuoden alussa –9 659 167,92 –6 181 419,27 0,00 –66 841 659,13 –82 682 246,32 9 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 41 819,50 0,00 0,00 1 687 774,49 1 729 593,99 –3 051 439,11 0,00 0,00 –21 518 542,18 –24 569 981,29 –12 668 787,53 –6 181 419,27 0,00 –86 672 426,82 –105 522 633,62 17 869 133,31 0,00 4 251 126,95 91 976 998,76 114 097 259,02 Muu aineeton omaisuus Yhteensä Tilikauden poistot ja arvonalentumiset 10 Kertyneet poistot vuoden lopussa Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 11 12 13 2011 14 15 Hankintameno vuoden alussa Lisäykset 16 Vähennykset 17 19 6 181 419,27 15 079 346,91 70 224 715,61 106 665 058,70 3 464 299,91 0,00 4 083 241,63 100 647 614,76 108 195 156,30 –1 349 696,73 0,00 0,00 –1 243 833,96 0,00 –13 288 591,28 8 591 142,29 65 491,18 Hankintameno vuoden lopussa 23 300 954,22 6 181 419,27 5 873 997,26 178 219 638,70 213 576 009,45 Kertyneet poistot vuoden alussa –7 303 622,28 –6 181 419,27 0,00 –47 423 749,29 –60 908 790,84 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 97 292,36 0,00 0,00 1 227 529,70 1 324 822,06 –2 452 838,00 0,00 0,00 –20 645 439,54 –23 098 277,54 Kertyneet poistot vuoden lopussa –9 659 167,92 –6 181 419,27 0,00 –66 841 659,13 –82 682 246,32 Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 13 641 786,30 0,00 5 873 997,26 111 377 979,57 130 893 763,13 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset 21 228 15 179 576,91 –105 862,77 20 22 Liikearvo Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 762 940,17 Siirrot erien välillä 18 Aineettomat oikeudet Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 11. AINEELLISE T HYÖDYKKEE T 2012 Hankintameno vuoden alussa Maa– ja vesialueet 1 Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut Muut aineelliset ja keskeneräiset hyödykkeet hankinnat 2 3 Yhteensä 4 413 551,22 25 283 177,47 79 526 422,45 581 216,34 2 777 194,76 108 581 562,24 Lisäykset 0,00 25 307,10 3 721 356,62 0,00 1 229 873,83 4 976 537,55 Vähennykset 0,00 0,00 –4 553 460,20 –13 642,52 0,00 –4 567 102,72 Siirrot erien välillä 0,00 73 071,25 2 642 197,58 0,00 –2 777 194,76 –61 925,93 413 551,22 25 381 555,82 81 336 516,45 567 573,82 1 229 873,83 108 929 071,14 Kertyneet poistot vuoden alussa 0,00 –17 309 048,37 –66 037 882,44 –410 147,47 0,00 –83 757 078,28 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 1 230,38 4 145 198,78 13 642,52 0,00 4 160 071,68 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset 0,00 –773 003,83 –4 509 623,73 –28 996,56 0,00 –5 311 624,12 Kertyneet poistot vuoden lopussa 12 0,00 –18 080 821,82 –66 402 307,39 –425 501,51 0,00 –84 908 630,72 13 413 551,22 7 300 734,00 14 934 209,06 142 072,31 1 229 873,83 24 020 440,42 14 Hankintameno vuoden lopussa Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 5 6 7 8 9 10 11 15 2011 Hankintameno vuoden alussa Maa– ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 16 Yhteensä 17 18 413 551,22 54 068 497,30 222 411 900,89 3 758 717,20 4 801 272,16 285 453 938,77 Lisäykset 0,00 88 492,54 4 633 190,23 14 500,00 3 221 894,81 7 958 077,58 Vähennykset 0,00 –29 003 509,87 –149 799 425,29 –3 211 062,72 –2 750 975,05 –184 764 972,93 Siirrot erien välillä 0,00 129 697,50 2 280 756,62 19 061,86 –2 494 997,16 –65 481,18 21 413 551,22 25 283 177,47 79 526 422,45 581 216,34 2 777 194,76 108 581 562,24 22 Kertyneet poistot vuoden alussa 0,00 –34 447 292,08 –171 123 577,87 –2 278 819,78 0,00 –207 849 689,73 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 19 359 588,53 109 417 536,68 1 895 969,28 0,00 130 673 094,49 Tilikauden poistot ja arvonalentumiset 0,00 –2 221 344,82 –4 331 841,25 –27 296,97 0,00 –6 580 483,04 Kertyneet poistot vuoden lopussa 0,00 –17 309 048,37 –66 037 882,44 –410 147,47 0,00 –83 757 078,28 413 551,22 7 974 129,10 13 488 540,01 171 068,87 2 777 194,76 24 824 483,96 Hankintameno vuoden lopussa Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 19 20 229 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 12. SIJOITUKSE T 1 2 3 2012 Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuus– yrityksissä Muut osakkeet Yhteensä 1 604 351 760,73 125 819 988,91 135 848 548,91 1 866 020 298,55 7 847 070,15 0,00 401 356,55 8 248 426,70 0,00 –26 832 000,00 0,00 –26 832 000,00 4 Kirjanpitoarvo vuoden alussa 5 Lisäykset 6 Vähennykset ja siirrot erien välillä Arvonalentumiset 7 Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 8 –29 649 718,42 0,00 0,00 –29 649 718,42 1 582 549 112,46 98 987 988,91 136 249 905,46 1 817 787 006,83 Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet osakkuus– yrityksissä Muut osakkeet Yhteensä 1 530 957 983,76 137 519 988,91 47 818 079,97 1 716 296 052,64 9 10 2011 11 12 Kirjanpitoarvo vuoden alussa 13 14 Lisäykset 80 576 696,61 0,00 102 859 784,15 183 436 480,76 Vähennykset ja siirrot erien välillä –1 165 914,23 –11 700 000,00 –14 829 315,21 –27 695 229,44 Arvonalentumiset –6 017 005,41 0,00 0,00 –6 017 005,41 1 604 351 760,73 125 819 988,91 135 848 548,91 1 866 020 298,55 Kirjanpitoarvo vuoden lopussa 15 16 Kemira Oyj sai 26,8 milj. euroa pääoman palautusta osakkuusyhtiö Sachtleben GmbH:sta vuoden 2012 aikana. Osakkuusyritykset on eritelty konsernin liitetiedossa 8. 17 18 19 13. VAIHTO-OMAISUUS 20 2012 2011 Aineet ja tarvikkeet 21 407 026,17 26 865 434,17 Valmiit tuotteet 61 786 166,64 76 063 091,40 Ennakkomaksut 5 035 713,27 2 224 913,14 88 228 906,08 105 153 438,71 21 22 Yhteensä 230 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 14. SAAMISE T 1 2012 2 2011 3 Pitkäaikaiset saamiset 4 Pitkäaikaiset korolliset saamiset 5 Lainasaamiset 118 138 575,97 96 794 330,09 Lainasaamiset muilta 1 005 555,59 2 038 888,91 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 1 911 941,00 0,00 121 056 072,56 98 833 219,00 Lainasaamiset konserniyhtiöiltä Lainasaamiset yhteensä 6 7 8 9 Pitkäaikaiset korottomat saamiset Laskennalliset verosaamiset 22 655 733,10 16 506 643,06 Pitkäaikaiset korottomat saamiset yhteensä 22 655 733,10 16 506 643,06 143 711 805,66 115 339 862,06 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 10 11 12 Lyhytaikaiset saamiset 13 Lyhytaikaiset korolliset saamiset 14 Lainasaamiset konserniyhtiöiltä Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä 40 169 810,72 123 200 778,97 40 169 810,72 123 200 778,97 15 16 Lyhytaikaiset korottomat saamiset 17 Maksetut ennakot Maksetut ennakot konserniyhtiöille Maksetut ennakot muille 20 160 491,02 20 160 491,02 18 30 093,56 189 441,66 19 35 400 364,55 34 666 438,68 142 555 747,37 141 128 813,37 177 956 111,92 175 795 252,05 18 089 116,31 75 901 190,95 5 728 268,86 14 791 539,02 23 817 385,17 90 692 729,97 Myyntisaamiset Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä Myyntisaamiset muilta Myyntisaamiset yhteensä 20 21 22 Siirtosaamiset Siirtosaamiset konserniyhtiöiltä Siirtosaamiset muilta Siirtosaamiset yhteensä Muut korottomat lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset konserniyhtiöiltä Muut saamiset muilta Muut korottomat lyhytaikaiset saamiset yhteensä 67 556,78 3 823,41 14 539 773,33 32 870 511,17 14 607 330,11 32 874 334,58 Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensä 236 571 411,78 319 712 249,28 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 276 741 222,50 442 913 028,25 Saamiset yhteensä 420 453 028,16 558 252 890,31 2012 2011 Siirtosaamiset koroista 3 096 939,95 3 304 498,56 Siirtosaamiset veroista 1 566 532,79 515 821,87 Siirtosaamiset Siirtosaamiset kurssieroista Siirtosaamiset konserniavuista Siirtosaamiset muista Yhteensä 3 701 668,15 9 627 059,72 12 071 000,00 68 194 000,00 3 381 244,28 9 051 349,82 23 817 385,17 90 692 729,97 231 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 15. R AHOITUSARVOPAPERIT 1 2 3 2012 2011 Kirjanpitoarvo 19 761 023,23 43 138 493,86 Jälleenhankintahinta 19 761 023,23 43 159 457,66 0,00 –20 963,80 2012 2011 Osakepääoma 1.1. 221 761 727,69 221 761 727,69 Osakepääoma 31.12. 221 761 727,69 221 761 727,69 Ylikurssirahasto 1.1. 257 877 731,94 257 877 731,94 Ylikurssirahasto 31.12. 257 877 731,94 257 877 731,94 Rahoitusarvopaperit 4 5 Erotus 6 7 Rahoitusarvopapereihin sisältyy yhtiön lyhytaikaiset sijoitukset. 8 16. OMA PÄÄOMA 9 10 11 Sidottu oma pääoma 12 13 14 15 16 0,00 0,00 –2 282 814,00 0,00 477 356 645,63 479 639 459,63 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 199 963 876,20 199 963 876,20 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 199 963 876,20 199 963 876,20 Edellisten tilikausien voitto 1.1.1) 433 164 423,47 258 512 200,42 68 680 077,86 245 598 836,77 –80 575 845,00 –72 983 608,32 101 721,94 2 272 256,68 Käyvän arvon rahasto 1.1. 17 Käyvän arvon rahasto 31.12. 18 Sidottu oma pääoma yhteensä 31.12. 19 Vapaa oma pääoma 20 21 22 Tilikauden tulos Osingonjako Osakepohjainen kannustinjärjestelmä Luovutetut osakkeet 0,00 –235 262,08 Edellisten tilikausien voitto ja tilikauden voitto 31.12. 421 370 378,27 433 164 423,47 Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12. 621 334 254,47 633 128 299,67 1 098 690 900,10 1 112 767 759,30 621 334 254,47 633 128 299,67 Palautuneet osakkeet Oma pääoma yhteensä 31.12. Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 31.12.2012 1) Yhtiön hallussa on omia osakkeita 3 301 769 kappaletta, hankintahinta 22 225 409,45 euroa. Omien osakkeiden muutokset Hankintameno/määrä 1.1.2012 Muutos 232 Hankintameno/määrä 31.12.2012 Euroa Kpl 22 298 705,88 3 312 660 –73 296,43 –10 891 22 225 409,45 3 301 769 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 17. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERT YMÄ 1 2012 2 2011 3 Tilinpäätössiirtojen kertymät 4 Kertynyt poistoero käyttöomaisuuserittäin Rakennukset ja rakennelmat 2 654 944,99 2 800 899,93 Koneet ja kalusto 5 374 535,26 6 723 918,80 41 064,74 34 094,36 Muut aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muu aineeton omaisuus Yhteensä 430 451,10 523 628,87 2 344 233,01 2 553 069,87 10 845 229,10 12 635 611,83 5 6 7 8 9 Tilinpäätössiirtojen kertymien muutos Tilinpäätössiirtojen kertymät 1.1. 12 635 611,83 33 087 883,53 0,00 –19 186 823,54 Poistoeron muutos tuloslaskelmassa –1 790 382,73 –1 265 448,16 Tilinpäätössiirtojen kertymät 31.12. 10 845 229,10 12 635 611,83 Liiketoimintasiirrot 10 11 12 13 Kertyneiden poistoerojen laskennallinen verovelka oli 2,7 milj. euroa 31.12.2012 ja 3,1 milj. euroa 31.12.2011. 14 15 16 18. PAKOLLISE T VAR AUKSE T 17 2012 2011 6 006 374,84 6 132 694,00 6 519 251,80 8 792 651,84 100 000,00 100 000,00 2 019 017,20 2 262 762,40 18 Pitkäaikaiset varaukset Eläkevaraukset 19 20 Muut pakolliset varaukset Ympäristö- ja vahinkovaraus Henkilöstökuluvaraukset Uudelleenjärjestelyvaraukset Muut varaukset Muut pakolliset varaukset yhteensä Pitkäaikaiset varaukset yhteensä 0,00 21 423 368,00 8 638 269,00 32 578 782,24 14 644 643,84 38 711 476,24 2 147 443,69 847 389,03 454 752,00 665 758,80 2 602 195,69 1 513 147,83 17 246 839,53 40 224 624,07 40 224 624,07 43 855 406,37 –4 359 736,40 –3 887 172,30 21 22 Lyhytaikaiset varaukset Muut pakolliset varaukset Henkilöstökuluvaraukset Uudelleenjärjestelyvaraukset Lyhytaikaiset varaukset yhteensä Pitkä- ja lyhytaikaiset pakolliset varaukset yhteensä Muutos pakollisissa varauksissa Pakolliset varaukset 1.1. Varausten käyttö tilikauden aikana Uudelleenryhmittely Varausten lisäys tilikauden aikana Pakolliset varaukset 31.12. –21 423 368,00 0,00 2 805 319,86 256 390,00 17 246 839,53 40 224 624,07 Muiden pitkäaikaisten varausten vähentyminen 21,4 milj. euroa johtuu osakkuusyhtiön muodostamiseen liittyvien erien uudelleenryhmittelystä. 233 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 19. PITKÄAIKAINEN VIER AS PÄÄOMA 1 2 3 2012 2011 228 952 972,60 259 175 027,89 4 Lainat konserniyhtiöiltä 75 000 000,00 0,00 5 Muut pitkäaikaiset velat 21 423 368,00 0,00 325 376 340,60 259 175 027,89 Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä 6 Pitkäaikaisen vieraan pääoman erääntyminen 7 2014 (2013) 32 485 584,95 28 371 140,51 8 2015 (2014) 82 835 584,95 32 828 446,95 9 2016 (2015) 32 835 584,95 82 828 446,95 2017 (2016) tai myöhemmin 177 219 585,75 115 146 993,48 Yhteensä 325 376 340,60 259 175 027,89 Lainat rahoituslaitoksilta 80 796 217,75 115 146 993,48 Lainat konserniyhtiöiltä 75 000 000,00 0,00 10 11 Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua 12 13 Muut pitkäaikaiset velat 14 Yhteensä 15 Yhtiöllä ei ole vaihto- eikä joukkovelkakirjalainoja. 16 17 18 19 20 21 22 234 21 423 368,00 0,00 177 219 585,75 115 146 993,48 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 20. LYHY TAIKAINEN VIER AS PÄÄOMA 1 2012 2 2011 3 Korolliset lyhytaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta 29 107 927,84 24 853 929,97 4 Muiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät muille 16 507 941,55 16 224 999,69 5 Muut korolliset lyhytaikaiset velat konserniyhtiöille 603 313 477,26 877 263 071,50 Muut korolliset lyhytaikaiset velat muille 194 927 408,95 165 997 329,05 843 856 755,60 1 084 339 330,21 Muut korolliset velat Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä 6 7 8 Korottomat lyhytaikaiset velat 9 Saadut ennakot 10 Saadut ennakot konserniyhtiöiltä 177 016,76 165 268,76 Saadut ennakot muilta 403 904,51 1 248 356,06 Ostovelat konserniyhtiöille 43 816 908,35 45 378 049,13 Ostovelat muille 80 548 720,99 95 640 621,25 13 Ostovelat yhteensä 124 365 629,34 141 018 670,38 14 Siirtovelat konserniyhtiöille 34 455 323,98 8 140 095,61 Siirtovelat muille 60 725 700,09 68 942 892,02 95 181 024,07 77 082 987,63 7 806 180,83 5 434 916,64 227 933 755,51 224 950 199,47 11 Ostovelat 12 Siirtovelat Siirtovelat yhteensä Muut korottomat velat yhteensä Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä 15 16 17 18 19 Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 071 790 511,11 20 1 309 289 529,68 21 Siirtovelat 8 154 854,76 8 464 210,29 Siirtovelat koroista ja kurssieroista 45 674 843,38 16 524 252,07 Siirtovelat muista 41 351 325,93 52 094 525,27 95 181 024,07 77 082 987,63 Siirtovelat palkoista Yhteensä 22 235 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 21. VAKUUDE T JA VASTUUSITOUMUKSE T 1 2 3 2012 2011 589 889 303,00 650 562 081,00 43 314 768,00 48 902 876,00 2 744 055,00 3 069 936,00 635 948 126,00 702 534 893,00 Takaukset 4 Konserniyhtiöiden puolesta Lainoista 5 Muista sitoumuksista 6 Muiden puolesta 7 Yhteensä 8 Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 9 Myöhemmin maksettavat 10 Yhteensä 11 Ympäristöriskit ja -vastuut esitetään konsernin liitetiedossa 31. 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 236 5 224 844,00 5 467 371,00 23 944 493,00 27 972 536,00 29 169 337,00 33 439 907,00 Kemira 2012 Emoyhtiön tilinpäätös • Liitetiedot (e) Liite 22. KEMIR A OYJ:N OSAKKEE T JA OSUUDE T 1 2 Konsernin omistusosuus–% Emoyhtiön omistusosuus–% AS Kemivesi 100,00 100,00 Kemira Asia Pacific Pte. Ltd. 100,00 100,00 4 Kemira Argentina S.A. 100,00 15,80 5 55,00 55,00 Kemira Chemicals (Nanjing) Co.,Ltd. 100,00 100,00 Kemira Chemicals (Shanghai) Co.,Ltd. 100,00 100,00 Kemira Chemicals (UK) Ltd. 100,00 100,00 Kemira Chemicals (Yanzhou) Co.,Ltd. 100,00 100,00 Kemira Chemicals Brasil Ltda 100,00 100,00 9 Kemira Chemicals Canada Inc. 100,00 100,00 10 99,99 99,99 Kemira Chemie Ges.mbH 100,00 100,00 Kemira Chile Comercial Limitada 100,00 99,00 Kemira Chimica Srl 100,00 100,00 Kemira de Mexico S.A. de C.V. 100,00 100,00 Kemira Europe Oy 100,00 100,00 14 Kemira Germany GmbH 100,00 100,00 15 Kemira GrowHow A/S 100,00 100,00 Kemira Korea Corporation 100,00 100,00 Kemira KTM d.o.o. 100,00 100,00 Kemira Nederland Holding B.V. 100,00 100,00 Kemira Operon Oy 100,00 100,00 Kemira-Swiecie Sp.z.o.o. 100,00 100,00 19 Kemira Water Danmark A/S 100,00 100,00 20 Kemira Water Solutions Brasil 100,00 100,00 78,45 78,45 Konserniyritykset Kemira Cell Sp. z.o.o. Kemira Chemicals India Private Ltd. SC Kemwater Cristal SRL PT Kemira Indonesia 100,00 75,00 Spruce Vakuutus Oy 100,00 100,00 Kemwater Phil. Corp. 40,00 40,00 Sachtleben GmbH 39,00 39,00 White Pigment LLC 39,00 39,00 3 6 7 8 11 12 13 16 17 18 21 22 Osakkuusyritykset 237 Kemira 2012 Osakkeet ja osakkeenomistajat Osakkeet ja osakkeenomistajat Osakkeet ja osakepääoma 31.12.2012 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 miljoonaa euroa ja osakkeiden määrä 155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kemira Oyj:n osakkeet ovat rekisterissä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä. Osakkeenomistajat Vuoden 2012 päättyessä Kemira Oyj:llä oli 30 601 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31 924). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 17,1 % (13,8 %), sisältäen hallintarekisteröidyt omistukset. Kotitalouksien osuus oli 15,4 % (16,3 %). Kemiralla oli vuoden lopussa hallussaan omia osakkeita 3 301 769 kappaletta (3 312 660), mikä vastaa 2,1 % (2,1 %) Kemira Oyj:n osakkeista. Kuukausittain päivitettävä luettelo Kemiran suurimmista osakkeenomistajista on nähtävillä yhtiön internetsivuilla. www.kemira.fi > Sijoittajat 238 Listaus ja kaupankäynti Kemira Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Osakkeiden kaupankäyntitunnus on KRA1V ja ISIN-koodi FI0009004824. Kemira Oyj:n osakkeiden vuoden 2012 päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingissä oli 11,81 euroa (9,18). Vuoden aikana osakekurssi nousi 28,6 %, kun OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 9,6 %. Osakkeen ylin hinta oli 12,00 euroa (12,67) ja alin 8,00 euroa (7,80). Keskikurssi oli 10,10 euroa (10,49). Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla vähennettynä oli vuoden 2012 lopussa 1 796 miljoonaa euroa (1 396). Kemiran viiteindeksi STOXX Chemicals (Europe) kehittyi samansuuntaisesti Kemiran osakkeen kanssa ja kasvoi 30 % vuonna 2012. Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä vuoden 2012 aikana kaikkiaan 88,5 miljoonaa kappaletta (109,0) 886,7 miljoonan euron (1 113,0) kokonaishintaan, mikä on 19 % edellisvuotta vähemmän. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 352 397 (430 882) osaketta. NASDAQ OMX Helsingin kokonaisvaihto laski 29 % vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna. NASDAQ OMX Helsingin pörssin lisäksi Kemiran osakkeilla käytiin kauppaa useilla vaihtoehtoisilla tai monenkeskisillä kaupankäyntipaikoilla, kuten BATS Chi-X ja Turquoise. Kemira Oyj:n osakkeen vaihto vuonna 2011 vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla oli noin 29,1 miljoonaa osaketta (23,0), mikä on noin 26,0 % (17,5 %) kokonaisvaihdosta. (Lähde: Fidessa) Kemiran osakkeiden kokonaisvaihto NASDAQ OMX Helsingissä ja monenkeskisillä kauppapaikoilla laski 6 % vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna. Ajantasainen tieto Kemiran osakekurssista on luettavissa yhtiön internetsivuilla. www.kemira.fi > Sijoittajat Osinkopolitiikka ja osingonjako Kemiran tavoitteena on jakaa osinkoa 40–60 prosenttia operatiivisesta nettotuloksesta. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 maksetaan osinkoa 0,53 euroa (0,53) osakkeelta eli yhteensä noin 81 miljoonaa euroa (81), joka vastaa noin 69 % (60 %) osingonmaksua operatiivisesta nettotuloksesta. Yhtiökokous pidetään 26.3.2013. Osingon irtoamispäivä on 27.3.2013, täsmäytyspäivä 2.4.2013 ja maksupäivä 9.4.2013. Huhtikuussa 2012 maksettiin 31.12.2011 päättyneen tilikauden tuloksesta osinkoa 0,53 euroa osakkeelta. Osingon täsmäytyspäivä oli 26.3.2012 ja osinko (yhteensä 81 miljoonaa euroa) maksettiin 2.4.2012. Hallituksen valtuutukset Yhtiökokous, joka pidettiin 21.3.2012, valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 500 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan yhtiön vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (”Helsingin pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Valtuutuksen perusteella ostotarjouksella ostettujen osakkeiden hinnan tulee perustua yhtiön osakkeista julkisessa kaupankäynnissä käytettyyn markkinahintaan. Minimihinta on markkinoiden alin hinta valtuutuskauden aikana ja maksimihinta on markkinoiden ylin hinta valtuutuskauden aikana. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen likviditeetin parantamiseksi, käytettäväksi yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseen tai osana yhtiön osakepalkkiojärjestelmiä. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ollut käytetty 31.12.2012 mennessä. Kemira 2012 Osakkeet ja osakkeenomistajat Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 15 600 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 7 800 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiönosakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua yhtiön hallituksen vuosipalkkioiden maksamiseksi tai yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä ehdoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 31.5.2013 saakka. Kemira Oyj on yhtiökokouksen 21.3.2012 päätöksen perusteella siirtänyt 10 891 osaketta Kemira Oyj:n hallituksen jäsenille osana hallituksen palkkioita. Johdon osakkeenomistus Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2012 302 834 (512 605) Kemira Oyj:n osaketta eli 0,19 % (0,33 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Toimitusjohtaja Wolfgang Büchele omisti 76 657 osaketta 31.12.2012 (2 657). Yhtiön hallituksen jäsenet eivät ole osakepalkkiojärjestelmän piirissä. Konsernin hallituksen jäsenet, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan, omistivat 31.12.2012 147 688 (348 777) Kemira Oyj:n osaketta, mikä vastasi 0,10 % (0,22 %) osakkeista ja äänistä, sisältäen oman, lähipiirin ja määräysvaltayhteisöjen omistuksen. Ajantasainen tieto hallituksen ja johdon osakeomistuksista on nähtävissä yhtiön internetsivuilla. www.kemira.fi > Sijoittajat. 239 Kemira 2012 Osakkeet ja osakkeenomistajat Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012 Omistaja Osakkeiden lukumäärä, kpl % osakkeista ja äänistä 1 Oras Invest Oy 28 278 217 18,2 2 Solidium Oy 25 896 087 16,7 3 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 11 585 836 7,5 4 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 6 450 143 4,2 5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 2 600 000 1,7 6 Mandatum Henkivakuutusyhtiö 2 591 613 1,7 7 Danske Invest -rahastot 1 570 304 1,0 8 Pohjola Varainhoito 1 063 779 0,7 799 397 0,5 10 Nordea -rahastot 773 448 0,5 11 Sigrid Juséliuksen Säätiö 730 000 0,5 12 Eläkevakuutusyhtiö Veritas 561 447 0,4 13 Kuntien eläkevakuutus 426 482 0,3 14 Suomen Kulttuurirahasto 405 579 0,3 15 Valion Eläkekassa 378 899 0,2 9 SEB Gyllenberg -rahastot Kemira Oyj Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat Muut yhteensä Kaikki yhteensä 3 301 769 2,1 26 567 990 17,1 41 361 567 26,4 155 342 557 100,0 Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2012 Osakkeiden lukumäärä Omistajia kpl Omistajia % Osakkeet, kpl % osakkeista ja äänistä 6 071 19,9 379 116 0,3 13 275 43,3 3 617 062 2,3 501 –1 000 5 113 16,7 3 823 797 2,5 1 001– 5 000 5 163 16,9 10 459 191 6,7 5 001 –10 000 490 1,6 3 513 213 2,3 10 001 – 50 000 353 1,2 6 796 292 4,4 50 001 –100 000 61 0,2 4 267 767 2,7 100 001 – 500 000 59 0,2 11 672 434 7,5 1 –100 101 – 500 500 001 –1 000 000 1 000 001 – Yhteensä 240 5 0,0 3 580 558 2,3 11 0,0 107 233 127 69,0 30 601 100,0 155 342 557 100,0 Kemira 2012 Hallituksen voitonjakoesitys Hallituksen voitonjakoesitys Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 621 334 254 euroa, josta tilikauden voitto oli 68 680 078 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti: • tilivuodelta jaetaan osinkoa 0,53 euroa osakkeelle eli 80 581 618 euroa. • jätetään vapaaseen omaan pääomaan 540 752 637 euroa. Helsingissä 6. helmikuuta 2013 Jukka Viinanen Jari Paasikivi Elizabeth Armstrong Winnie Fok Juha Laaksonen Kerttu Tuomas Wolfgang Büchele Toimitusjohtaja 241 Kemira 2012 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomus Kemira Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Kemira Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastus evidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 6. helmikuuta 2013 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö Jukka Vattulainen KHT 242 Kemira 2012 Tuloskehitys neljännesvuosittain Tuloskehitys neljännesvuosittain (Luvut ovat tilintarkastamattomia) 2012 1 –3 4–6 7–9 10–12 Yhteensä 2011 1–3 4–6 7–9 10–12 Yhteensä Liikevaihto Paper 244,6 249,2 257,9 250,3 1 002,0 253,2 242,2 243,4 234,5 973,3 Municipal & Industrial 161,0 173,7 176,5 175,4 686,6 157,8 166,6 173,7 166,6 664,7 Oil & Mining 85,1 84,5 79,4 72,1 321,1 83,7 84,8 87,2 80,0 335,7 Muut 62,2 54,9 53,4 60,7 231,2 62,1 55,2 54,0 62,2 233,5 552,9 562,3 567,2 558,5 2 240,9 556,8 548,8 558,3 543,3 2 207,2 Yhteensä Liikevoitto 20,2 19,4 8,8 6,8 55,2 22,7 20,0 18,5 18,3 79,5 5,0 10,6 0,7 –24,8 –8,5 11,6 10,9 15,4 5,8 43,7 Oil & Mining 12,0 10,0 5,8 2,4 30,2 9,4 8,1 10,2 7,2 34,9 Muut –1,1 –7,2 –14,9 –22,0 –45,2 1,2 –1,7 –3,3 4,0 0,2 36,1 32,8 0,4 –37,6 31,7 44,9 37,3 40,8 35,3 158,3 –10,3 1,4 –2,7 –4,1 –15,7 –3,8 –3,9 –7,7 –5,5 –20,9 Paper Municipal & Industrial Yhteensä Rahoituskulut, netto Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 10,8 5,8 0,3 –5,7 11,2 7,5 7,3 9,0 7,2 31,0 Voitto ennen veroja 36,6 40,0 –2,0 –47,4 27,2 48,6 40,7 42,1 37,0 168,4 Tuloverot –6,7 –8,9 3,1 6,8 –5,7 –10,7 –9,0 –9,2 0,8 –28,1 Tilikauden voitto 29,9 31,1 1,1 –40,6 21,5 37,9 31,7 32,9 37,8 140,3 28,9 29,8 –0,2 –41,7 16,8 36,6 30,7 31,5 36,8 135,6 Tilikauden voiton jakautuminen Emoyhtiön omistajille 1,0 1,3 1,3 1,1 4,7 1,3 1,0 1,4 1,0 4,7 Tilikauden voitto 29,9 31,1 1,1 –40,6 21,5 37,9 31,7 32,9 37,8 140,3 Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e 0,19 0,20 0,00 –0,28 0,11 0,24 0,20 0,21 0,24 0,89 Osakekohtainen tulos, laimennettu, e 0,19 0,20 –0,01 –0,27 0,11 0,24 0,20 0,21 0,24 0,89 Määräysvallattomille omistajille Sidottu pääoma, liukuva Sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE), % 1 673,0 1 705,0 2,6 % 11,1 % 243 Kemira 2012 Tietoa sijoittajille Tietoa sijoittajille Taloudellinen informaatio vuonna 2013 Kemira julkaisee vuonna 2013 kolme osavuosikatsausta: Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella. 23.4.2013 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 23.7.2013 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 22.10.2013 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu Osingonmaksu Osingonjakoehdotus, katso hallituksen voitonjakoesitys. Osavuosikatsaukset sekä niihin liittyvät esitysaineistot ovat luettavissa Kemiran internetsivuilla. Samassa osoitteessa ovat myös Kemiran julkaisemat tiedotteet, vuosikertomukset, yritysvastuuraportit sekä muuta sijoittajatietoa. Sivuilla voi kirjautua tiedotteiden sähköpostitilaajaksi ja tilata yhtiön vuosikertomuksia. Vuosikertomuksia voi tilata myös Kemiran konserniviestinnästä, puh. 010 8611. Vuodesta 2011 lähtien Kemiran vuosikertomus ja yritysvastuuraportti ovat kokonaisuudessaan saatavilla sekä verkkoversiona että pdf-versiona. Sijoittajasuhteet Kemiran sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on antaa pääomamarkkinoille tietoa Kemirasta ja sen toimintaympäristöstä sekä palvella Kemiran osakkeenomistajia ja muita pääomamarkkinaosapuolia. Tavoitteena on tarjota luotettavaa ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti, jotta markkinoilla toimivat voivat muodostaa perustellun käsityksen Kemirasta sijoituskohteena. Sijoittajaviestinnästä ja päivittäisestä yhteydenpidosta vastaa Kemiran sijoittajasuhdetoiminto. Konsernin ylin johto osallistuu aktiivisesti toimintaan ja tapaa säännöllisesti pääomamarkkinoiden edustajia. Yhtiö noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkaisua. Tänä aikana Kemira ei keskustele pääomamarkkinoiden tai tiedotusvälineiden edustajien kanssa tuloksesta tai siihen vaikuttavista tekijöistä. Kemiraa seuraavien analyytikoiden yhteystiedot ovat yhtiön internetsivuilla www.kemira.fi > Sijoittajat > Osaketieto > Analyytikot. Varsinainen yhtiökokous Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 26.3.2013 kello 13.00 Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6, Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 14.3.2013 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen alkaa 1.3.2013 ja sitä koskevat ohjeet julkaistaan tuolloin pörssitiedotteella ja Kemiran internet-sivuilla osoitteessa www.kemira.fi > sijoittajat > hallinto > yhtiökokous > yhtiökokous 2013. 244 Osoitteenmuutokset Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ilmoittamaan arvo-osuustiliä hoitavaan pankkiin tai pankkiiriliikkeeseen. Näin tiedot päivittyvät myös Euroclear Finland Oy:n ylläpitämiin rekistereihin, joiden perusteella Kemira lähettää osakkeenomistajilleen postia. Jos osakkeenomistajan tilinhoitajana on Suomen Arvopaperikeskus, osoitteenmuutokset ilmoitetaan Suomen Arvopaperikeskukseen. Sijoittajasuhteet Tero Huovinen, sijoittajasuhdejohtaja puh. +358 10 862 1980 sähköposti: tero.huovinen@kemira.com Osakkeen perustiedot Listaus: NASDAQ OMX Helsinki Oy Kaupankäyntitunnus: KRA1V ISIN-koodi: FI0009004824 Toimialaryhmä: Perusteollisuus Toimiala: Kemikaaliteollisuus Osakemäärä 31.12.2012: 155 342 557 Listautumispäivä: 10.11.1994 Osinko/Osake (e)* Osakkeen kurssikehitys 2008-2012 0,75 Indeksi 0.48 0,50 150,0 0.23 0,25 125,0 0.53 0.53 0.27 0,00 100,0 2008 2009 75,0 2010 2011 50,0 2012 25,0 * Osinko vuodelta 2012 on hallituksen esitys osingoksi. 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 STOXX Chemicals (Europe) Nasdaq OMX Helsinki CAP Kemira Osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsingissä 2008-2012 Osakekohtainen tulos (e)* osaketta 1,00 30 000 000 0,73 0,40 0,50 25 000 000 0,00 20 000 000 0,89 0,11 -0,10 -0,50 15 000 000 2008 2009 2010 10 000 000 2011 2012 5 000 000 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kemiran markkina-arvo 2008-2012 * Vuodet 2009 ja 2010 esitetty ilman Tikkurilaa Omistusjakauma 31.12.2012 Milj. e 2 500 2 000 1 500 1 000 Yritykset: 40.6 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset: 6.7 % 500 Julkisyhteisöt: 15.6 % Kotitaloudet: 15.4 % 0 2008 Markkina-arvo Oma pääoma 2009 2010 2011 2012 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt: 4.6 % Ulkomaiset osakkeenomistajat: 17.1 %
© Copyright 2024