Mikalo Oy 40 vuotta Veli-Pekka sinkko eläkkeelle kiinteistö
mikalo oy:n asukaslehti 1/2012 Veli-Pekka sinkko eläkkeelle kiinteistöneuvoksena sivu 3 Hannu sormunen toimitusjohtajaksi sivu 2 Mikalo Oy 40 vuotta sivut 4–7 Otavankatu 20 enkatu lm Porrassa 8 Osuuspankintalo Graniittitalo Raatihuoneenkatu 6 Ristiinantie 1 Mikalon toimital o sivu 2 mikalo-asukaslehti - 2012 Toimitusjohtajan mietteitä Aloitin Mikalo Oy:n toimitusjohtajana 1.3. 2012, joten jonkun verran on uusia asioita ehtinyt jo tulla eteen. Uudet haasteet tuovatkin työhöni juuri sitä sisältöä, jota läksin alun perin hakemaan. Siirryin Mikalo Oy:n palvelukseen paikallisen teleoperaattorin, Mikkelin Puhelin Oyj:n työtehtävistä. Reilu 14 vuotta kului ensin Mikkelin Puhelinyhdistyksen ja myöhemmin Mikkelin Puhelin Oyj:n palveluksessa. Mikkelin Puhelin Oyj:n kiinteistöpäällikön ja Mikalon toimitusjohtajan tehtävissä tunnistan jo useita yhtymäkohtia. Toiminnan peruslähtökohdat, taloudellisuus ja tehokkuus, ovat samoja, vaikka kiinteistön käyttötarkoitus vaihtuu tietoliikennetekniikasta asukkaaseen. Juhlavuosi 2012 Mikalo Oy saavuttaa vuonna 2012 kunnioitettavan 40 vuoden iän. Tarkalleen ottaen 19.5.2012 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun yritys rekisteröitiin kaupparekisteriin. Tuosta ajasta yrityksen nimikin on jo ehtinyt matkan varrella muuttumaan. Nuo kuluneet 40 vuotta ovat olleet yritykselle voimakkaan kasvun aikaa. Tuona aikana yhtiön asuntokanta on kasvanut siten, että nykyään asuntoja on jo 2863 kappaletta. Tulevat kuntaliitokset vaikuttavat tähänkin asiaan. Kuntaliitokset eivät yksinomaan lisää asuntokantaa, vaan tuovat oman mausteensa toimintaamme jo välimatkojen kautta. Tuskin kukaan pystyy ennustamaan, missä muodossa yhtiö toimii 40 vuoden kuluttua täyttäessään 80 vuotta. Tulevaisuus Jokaiselle menestyvälle yritykselle tehokkaat talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnot ovat välttämättömiä tuottamaan oikeaa ja ajankohtaista tietoa. Kun edellä mainitut prosessit ovat kunnossa, voidaan yrityksen johdossa tehokkaammin keskittyä itse liiketoiminnan kehittämiseen ja seuraamiseen. Mikalo Oy haluaa olla ajan tasalla sen tiedon suhteen, jolla tuetaan yrityksessä tehtäviä ratkaisuja laadukkaan, turvallisen ja kodikkaan asumisen ylläpitämiseksi. Järjestelmiä ja toimintoja kehitetään aktiivisesti. Mikalo Oy:n valitsema linja, hoitaa yrityksen toimintaan oleellisesti liittyvät tehtävät oman organisaation toimesta, tulee jatkumaan. Ammattitaitoa syventämällä pyrimme hoitamaan jatkossa jopa aiempaa enemmän tehtäviä oman organisaation toimesta. Esimerkkinä mainittakoon kiinteistöjen sähköjärjestelmiin liittyvät huoltotoimenpiteet. Mikalo Oy:n omistamien asuntojen käyttöaste oli viime tilikaudella 98,94 %. Luku on kohtuullinen, mutta kuitenkin edellisvuotta heikompi. Yhtiön asuntojen keskivuokra oli samalla ajanjaksolla 9,28 €/ asm², kun vastaavasti koko maan aravavuokra-asuntojen keskivuokra oli 9,58 €/ asm². Yhtiön vuokrien korotus edelliseen vuoteen oli keskimäärin 3,2 %. käyttöaSteen pitäminen niissä rajoissa, että yhtiö suoriutuu jatkossakin pääomakuluista ja hoitokuluista ilman vuokrien kohtuutonta korottamista, muodostaa tulevaisuuden haasteen. Korjausvelkaa ei voi myöskään kohtuuttomasti kerryttää, mieluummin ei ollenkaan. Pelkästään korjauksiin kohdistuvat rakennuskustannukset nousivat viime vuonna 2,6 %, josta voimme päätellä muiden oheiskulujen ohella sen, kuinka arvokasta asuntojen saneeraaminenkin on. Yleinen korkotaso, eli rahan ”hinta” on tällä hetkellä alhainen. Korkotason ei ennusteta lähitulevaisuudessa muuttuvan kovinkaan oleellisesti. Alhainen korkotaso helpottaa yhtiötä hallitsemaan pääomakulujaan olemassa olevalla velka- täSSä numeroSSa 2 3 Toimitusjohtajan mietteitä Tasavallan Presidentti on myöntänyt Veli-Pekka Sinkolle kiinteistöneuvoksen arvonimen 3 Kunniamerkkien saajat 3 Mietteitä matkan varrelta 4-7 Mikalo Oy 40 vuotta 8 Vapaaehtoisuus pitää Feijan vahvana ja pihan puhtaana 9 Asiakastyytyväisyyskysely 9 Laajakaistayhteys 9 Kesä tulee 10 11 12 13 13 14 15 16 16 Mikalo Oy ja asukastoimikunnat Mikalo Oy ohjeet ja oppaat Riidoista rauhaan sovittelemalla Mikalo Oy suunnittelee rivitaloa Anttolaan Mikalo Oy kouluttaa jo ennestään ammattitaitoista henkilökuntaansa Elävä kirjasto karistaa ennakkoluuloja Ristikko Käyttökorvausmaksut Yhteystiedot pääomalla sekä tulevissa investoinneissa. Toisaalta alhainen korkotaso mahdollistaa omistusasuntojen hankkimisen, jolloin vuokralla asuminen vähenee. Mikalo Oy tulee jatkossa entistä enemmän markkinoimaan asuntojaan sekä hakemaan keinoja lisätäkseen vuokralla asumisen helppoutta ja asumistyytyväisyyttä. Yleisen kustannustason kohoaminen aiheuttaa lisääntyvää painetta vuokrien korottamiseen hoitokulujen kautta. Edellä mainituista osasista muodostuu se yhtälö, jonka tekijöitä Mikalo Oy:n johto joutuu arvioimaan ja käsittelemään. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan asioihin kaikin tavoin siten, ettei vuokria tarvitse tarpeettomasti korottaa. Mikalo Oy:n toiminta on omakustannusperiaatteeseen perustuva jolloin vuokriin ei sisälly muita kuin yhtiön oman kiinteistökannan aiheuttamat kustannukset. Kesää kohti Mikalo Oy on hyvin hoidettu yritys, jonka sain tyytyväisellä mielellä johdettavakseni. Henkilökunta on ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta. Noita ominaisuuksia, oman työn arvostusta ja yhdessä tekemisen voimaa tulemme tarvitsemaan selviytyäksemme tulevaisuuden meille asettamista haasteista. Erityisesti haluan kiittää edeltäjääni Veli-Pekka Sinkkoa siitä ajasta, jonka hän käytti perehdyttääkseen minut toimitusjohtajan tehtäviin. Haluan myös kiittää henkilökuntaa ja asukkaita siitä tuesta ja avusta, jota olen heiltä tähän saakka saanut ja jota toivon saavani myös tulevaisuudessa. Toivotan kaikille lukijoille hyvää, lämmintä ja aurinkoista kesää. hannu Sormunen toimitusjohtaja sivu mikalo-asukaslehti - 2012 3 Tasavallan Presidentti on myöntänyt Veli-Pekka sinkolle kiinteistöneuvoksen arvonimen Tasavallan Presidentti on 25.5.2012 myöntänyt, Mikalo Oy:n edelliselle toimitusjohtajalle insinööri Veli-Pekka Sinkolle kiinteistöneuvoksen arvonimen. Arvonimen myöntämistä on pohjustanut Veli-Pekan merkittävä työ kiinteistöalalla. Insinööriksi valmistuttuaan hän työskenteli eri työpaikoissa, kuten nuoret insinöörit joutuvat tekemään. Pitempi aikaisen työuran, eli noin kuusi vuotta, hän teki Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kiinteistöpäällikkönä. Sieltä hän siirtyi Mikalo Oy:n (Mikkelin Vuokratalot Oy) toimitusjohtajaksi 1.2.1989 lähtien. VeliPekan aikana yhtiö on kasvanut nykyisiin mittoihin ja on tällä hetkellä suurin vuokra-asuntoja ylläpitävä ja vuokraava yhteisö Etelä-Savossa. Koko henkilökunnan puolesta toivotamme Veli-Pekalle onnea arvonimen johdosta. Olet sen ansainnut. Lisäksi toivotamme sinulle hauskoja ja virikkeellisiä eläkepäiviä. Kunniamerkkien saajat: Suomen Kiinteistöliitto ry on myöntänyt seuraaville henkilöille kunniamerkit pitkäaikaisesta työstä suomalaisten kiinteistöjen parhaaksi: kuvassa vasemmalta oikealle. Riitta-Leena Jantunen, hallituksen puheenjohtaja Hannu Sormunen, toimitusjohtaja Kunniamerkit Veli-Pekka Sinkko (20 v) Hopeinen Esa Nordman (20 v) Hopeinen Anna-Liisa Pajunen (20 v) Hopeinen Päivi Himanen (30 v) Kultainen Kalle Nieminen (20 v) Hopeinen Reijo Janhunen (20 v) Hopeinen Paikalle eivät päässeet: Kirsti Liukkonen (20 v) Hopeinen Veijo Jalkanen (20 v) Hopeinen Kunniamerkkien luovuttajat ja saajat yhteisessä kuvassa. Mietteitä matkan varrelta Minulla oli tilaisuus päästä mukaan yhtiömme hallitukseen keväällä 1993. Yhtiön vilkkain uudisrakennuskausi oli päättymässä ja olimme siirtymässä enemmän korjausrakentamisen puolelle. Heti alkuun totesin, että yhtiössä tehtiin työtä suunnitelmallisesti ja ammattitaidolla. Matkan varrella tämä käsitykseni on vain vahvistunut. Vuonna 1995 sain ottaa vastaan yhtiön puheenjohtajan postin ja sain hoitaa sitä kevääseen 2009. 1990-luvun loppupuolella silloinen kaupungin johto velvoitti meidät mukaan puutalokokeiluun. Selvittiin tuostakin projektista ainakin tyydyttävästi. Yhtiön yksi parhaista palvelumme pa- rannushankkeista on ollut Peitsarin kerrostalojemme hissien rakentaminen. Nyt olemme viime vuosina siirtyneet vaiheeseen, jossa joudumme muuttamaan rakennuskantaamme enemmän kysyntää vastaavaksi. Se tarkoittaa epäkäytännöllisten talojen purkua ja suuria huonetilojen muutoksia. Suoritetut kuntaliitokset ovat aiheuttaneet meillä ja toiminnallemme tarpeetonta haittaa, kun kaupungin johto on jatkuvasti yrittänyt sälyttää meille kustannuksia, joita ei vuokralaistemme kuulu maksaa. Ne kuuluvat koko kaupungin veronmaksajille. Nyt meillä on tulossa kolmas kuntaliitos ja vuokratalo yhtiöiden fuusiot. Jää nähtä- väksi onko menneestä yhtään viisastuttu. Yhtiömme vahvuus on ollut ja on tälläkin hetkellä osaava henkilökunta. Haluan lausua Teille kaikille parhaat kiitokset ja toivon Teille onnea ja menestystä vaativassa työssänne! Erityisen kiitoksen haluan lausua nyt eläkkeelle siirtyneelle toimitusjohtajalle Veli-Pekka Sinkolle. Hän on tehnyt mittavan työn yhtiömme kehittämiseksi. Toivon, että yhtiön asukkaat viihtyvät yhtiömme palvelujemme parissa ja toivon edelleen hyvää yhteistyötä talotoimikuntien ja yhtiön johdon välille. Juhani ”Jussi” Oksman sivu 4 mikalo-asukaslehti - 2012 Mikalo Oy toiminut 40 vuotta Mikalo Oy täytti 19.5.2012 vuosia. Toimintaa mikkeliläisten asuttamiseksi on tehty jo 40 vuotta. Menneisiin vuosiin mahtuu monenlaista tapahtumaa ja toiminta on kasvanut valtavasti alkuvuosista. Tässä lehdessä on artikkeleita aiheesta ja lisää on nähtävillä Mikalon Internet sivuilla, osoitteessa www.mikalo.fi. Pienimuotoista juhlaa vietettiin Hotelli Vaakunan kabinetissa 19.5. Paikalle oli saatu juhlapuhujaksi ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti. Kaupungin puolesta tervehdyksen esitti kaupunginjohtaja Kimmo Mikander ja yhtiön puheenvuoron käytti Mikalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Riitta-Leena Jantunen. Henkilökuntaa ja kutsuvieraita oli saapunut paikalle noin 100. Tunnelma oli mukava ja puheet sopivan pituisia. Puheissa tuli selväksi se, että yhtiön toiminta on kasvanut 40 vuodessa melkoisesti ja, kuten asiaan kuuluu, kaikkia kehuttiin. Kaupunginjohtajan ”huono” tuuri oli päästä ääneen vasta toisena. Riitta-Leena oli omassa puheessaan käynyt yhtiön historian läpi melko tarkasti ja Kimmo Mikanderilla oli omassaan aika paljon samoja asioita. Mutta tärkein Mikanderin puheen osa koski mahdollisia, tulevia kuntaliitoksia, eli Ristiinan ja Suomenniemen liittymistä osaksi Mikkeliä. Tämä tarkoittaa Mikanderin mukaan sitä, että näissä kunnissa olevat kuntien omistamat kiinteistöyhtiöt tullaan liittämään, fuusioimaan, Mikalo Oy:öön. Joudumme siis jälleen ottamaan vastaan kiinteistöjä, joiden kunnosta emme tiedä mitään ja tällä hetkellä voimme vain arvailla mikä meitä odottaa. Olisi suotavaa, että liitoksesta saatava valtionapu kohdistuisi jollain tavoin myös fuusion aiheuttamien kustannusten peittämiseen. Aikaisemmissa kuntaliitoksissa näin ei ole tehty ja kaiken lisälaskun ovat maksaneet yhtiömme asukkaat. Toivotamme tietenkin uudet kuntalaiset tervetulleiksi Mikkeliin ja uudet Mikalolaiset tervetulleiksi yhtiömme hoiviin. Juhlapuhuja Hannu Rossilahti kertoi valtion merkityksestä asuntotuotannossa ja painotti kuntien olevan parhaita omistajia tämän tyyppisille yhtiöille kuten Mikalo Hannu Sormunen, Riitta-Leena Jantunen ja Kimmo Mikander Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti Oy. Vuokrataloyhtiöiden myyminen on lyhytjänteistä toimintaa ja saatu euromäärä ei vastaa kiinteistöjen arvoa, eikä mitenkään edistä kaupungin tehtävää huolehtia asukkaidensa asuttamisesta. Rossilahti kertoi Mikalon huolehtivan hyvin kiinteistöistään ja asukkaistaan, mutta sen me jo tiesimme. Hienoa, että saimme noin merkittävässä asemassa olevan kiinteistövaikuttajan juhlaamme. Kiitos ARA ja kiitos Hannu Rossilahti. kin mukana juhlassa. Hänen merkitystään yhtiön hyvään kuntoon ei voi liikaa kehua. Kiitos V-P. Puhetta V-P ei pitänyt ja hänellä, jos kenellä olisi ollut paljonkin kerrottavaa menneistä vuosista. Mutta ehkä saamme vielä lukea hänen muistelmiaan Mikalo Oy:n vuosista. Hallituksen puheenjohtaja RiittaLeena Jantunen kävi puheessaan läpi yhtiön menneet vuodet ja tärkeimmät tapahtumat. Viereisellä sivulla koko puhe. Eläkkeelle jäävä ja nyt kertyneitä lomiaan viettävä Veli-Pekka Sinkko oli tieten- Uusi toimitusjohtaja Hannu Sormunen luotsasi juhlan läpi varmoin ottein. Tulevaisuuden linjapuhetta emme vielä kuulleet, joten sitä odotellessa. Onnea ja menestystä vaativaan tehtävään ja Mikalo Oy:n luotsaamiseen 50 vuotisjuhliin. Tapio Lankinen isännöitsijä AIT, FMA mikalo-asukaslehti - 2012 sivu 5 Riitta-Leena Jantusen juhlapuhe 19.5.2012 Mikalo Oy 40 vuotta Hyvät ystävät esitän, että nostamme maljan 40-vuotiaalle Mikalo Oy:lle! Ylijohtaja Hannu Rossilahti, arvoisat juhlavieraat, hyvät ystävät! Mikalo Oy on 1972 perustettu osakeyhtiö, jonka tehtävänä on rakennuttaa, ylläpitää ja vuokrata edullisia hyvin hoidettuja vuokra-asuntoja. Mikalo Oy:n omistamissa 2 900 asunnossa asuu 4 900 mikkeliläistä. Mikalo Oy:n tehtävänä on turvata asukkailleen edullinen, laadukas ja viihtyisä asuminen. Mikalo Oy:n toiminta rahoitetaan vuokratuloilla ja käyttökorvausmaksuilla. Tervetuloa Asumaan! Me vuokraamme asunnon, sinä teet siitä kodin! Näin Mikalon nettisivu tervehtii lukijaansa. Tie 40-vuotiaaksi Mikalo Oy:ksi alkoi, kun vuonna 1969 Mikkelin kaupungin valtuuston oikeistoryhmä Osmo J. Korhosen ehdotuksesta teki valtuustoaloitteen, jossa ehdotettiin että kaupunki tutkisi ja selvittäisi vuokra-asuntotilannetta, rakentamista ja hallintaa kaupungissamme. Kaupunginhallitus asetti syyskuussa -70 toimikunnan, joka sai työnsä valmiiksi vuoden -72 alkupuolella. Raportin seurauksena toimikunnassa olevat henkilöt päättivät perustaa yhtiön hoitamaan kasvavan Mikkelin asuntopulaa ja kansalaisten asuttamista. Perustava kokous pidettiin maaliskuussa 1972 ja uusi yhtiö merkittiin yritysrekisteriin 19.5.1972, siis päivälleen 40 vuotta sitten nimellä Mikkelin Vuokratalot Oy. Johtokuntaan kuuluivat oikeustieteiden kandidaatti Kari Honkanen, rakennusinsinööri Eino Häkkinen, kaupallinen johtaja Toivo Salonen, teknikko Simo Lehtonen ja rakennusmestari Kalervo Asikainen. Iloksemme kyseisistä herroista Eino Häkkinen on paikalla. Kun kaupunki vuonna 1986 osti perustajajäsenillä O J Korhosella ja Simo Lehtosella olleet osakkeet, yhtiöstä tuli Mikkelin kaupungin 100 %:sti omistama yhtiö. Johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli oikeustieteiden kandidaatti Kari Honkanen, sitten kaupallinen johtaja Toivo Salonen, rakennusinsinööri Eino Häkkinen 18 vuotta, insinööri Juhani Oksman 14 vuotta ja allekirjoittaneella on aluillaan neljäs vuosi. Asikainen oli ensimmäinen isännöitsijä ja hoiti työtä sivutoimisesti puolitoista vuotta. Työmäärä kasvoi vuoden aikana niin suureksi, että hän ei enää osa-aikaisena pystynyt työtä hoitamaan, vaan erosi tehtävästä. Johtokunta valitsi uudeksi isännöitsijäksi 1.10.1973 alkaen Erkki Lankisen. Hän oli isännöitsijänä ja myöhemmin yhtiön toimitusjohtajana noin 15 vuotta. Rakennuttaminen oli kovavauhtista ja kerrostaloja nousi Tuppuralaan, Lehmuskylään ja Laajalammelle. Peitsarin alue rakennettiin muutamassa vuodessa 1978– 1984. Vuonna 1988 toimitusjohtaja Erkki Lankinen jäi eläkkeelle ja uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Veli-Pekka Sinkko. Hän aloitti toimitusjohtajana 1.2.1989. Veli-Pekka Sinkon aikana yhtiö on kasvanut moninkertaiseksi eri mittareilla mitattuna. Liikevaihto on noussut 11.174896 markasta ( n. 1, 8 milj. eurosta) nykyiseen 19 milj. euroon, asuinrakennusten määrä on kasvanut 52:sta 273:een, asukkaiden lukumäärän kasvu on ollut 1830:sta n 4900 henkilöön. Yhtiön henkilökunnan kasvun muutos on ollut 23:sta 62 työntekijään. Veli-Pekka Sinkon työtä on sävyttänyt tiukasti ajan seuraaminen, mitä ympäristössä tapahtuu tai miltä tulevaisuus näyttää ja mitä se vaikuttaa yhtiön toimintaan. Maaliskuun 1. päivänä tänä vuonna olemme siirtyneet Mikalo Oy:ssä toimitusjohtaja Hannu Sormusen aikaan. Työn tuloksia tarkastellaan 50-vuotisjuhlassa. Yhtiön toimitiloista saisi pienen, jopa hupaisan historiikin aikaiseksi, mutta mainittakoon vain, että työn sivutoimisuudesta johtuen yhtiöllä ei ollut alkuun omaa toimistoa ollenkaan, vaan ensimmäiset vuodet yhtiön mappeja säilytettiin isännöitsijän kotona vaatehuoneessa. Laskin, että nykyiset ajanmukaiset 2008 vuoden lopussa valmistuneet toimitilat on kahdeksas toimisto, josta johdetaan yhtiötä ja palvellaan asiakkaita. Uusiin tiloihin siirtymisen aikaan nimi muuttui Mikalo Oy:ksi ja visuaalinen ilmekin koki kasvojen kohennuksen. Mikalo Oy:n tehtävänä on turvata asukkailleen edullinen, laadukas ja viihtyisä asuminen. Sen tekee henkilöstö, joka koostuu hyvin monenlaisista osaajista ja ammattilaisista. Hallituksen jäsenenä ja nyttemmin puheenjohtajana on ollut ilo seurata, kuinka hyvin olette ottaneet työnne muuttuvat haasteet vastaan sekä kehittäneet itseänne ja kouluttautuneet ajan tuomiin muutoksiin. Uskallan sanoa, että yrityksessä on hyvä henki ja tekemisen meininki. Näin syntyy tulosta, josta kertovat myös hyvät asukastyytyväisyystutkimuksen tulokset. Siitä lämpimät kiitokset jokaiselle. Toivottavasti viesti menee heillekin, jotka eivät päässeet tähän juhlaan mukaan. Haluan vielä osoittaa kiitoksen sanat asukastoimikuntien edustajille todella arvokkaasta työstä, mitä teette omissa taloissanne asukasviihtyvyyden ja asukkaiden yhteishengen eteen. Työnne tulokset näkyvät, mutta valitettavan vähän löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiit uhraamaan aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen. Mikalo Oy:llä on asumisen strategia, jota joka vuosi seurataan ja päivitetään. Kiivaasta uudisrakentamisen vaiheesta on painopiste siirtynyt kiinteistöjen perusparantamiseen. Väestön ikääntyminen ja esteetön asuminen on nostettu suunnitelmissa tärkeäksi. Vuosina 2003-2010 kolme - neljäkerroksisia taloja varustettiin hisseillä, jolloin 14 taloon rakennettiin 28 hissiä. Mikalo Oy ei olisi ryhtynyt hankkeeseen ilman ARA:n huomattavaa avustusta. Koko hankkeen kustannukset olivat 5,8 milj euroa, josta Aralta saatiin avustuksia 2,8 milj. euroa. Lämpimät kiitokset! Se merkitsi, että kauan taloissa asuneet ikääntyneet henkilöt pystyvät edelleenkin asumaan omissa kodeissaan, tutussa ympäristössä, jossa päivärutiinit ovat tutut. Näillä investoinneilla säästetään vuosittain satojatuhansia euroja kaupungin sosiaalitoimen menoja ja tarjotaan kaupunkilaisille hyvää elämänlaatua tutussa ympäristössä. Kahdeksan vuoden ”hissiprojekti” oli valtakunnallisestikin aivan ainutlaatuinen pienellä alueella toteutettu esteettömyysprojekti. Väestön ikääntyminen ja yksihenkiset taloudet asettavat jatkossakin suuria haasteita. Mikalon asukkaista n. 67 % on yhden hengen talouksia ja eläkeikäisiä noin neljännes. Tarvitaan pieniä, esteettömiä sivu 6 mikalo-asukaslehti - 2012 Mikkelin Vuokratalot Oy:stä Mikalo Oy:ksi 1972-2012 asuntoja lähellä palveluja. On hyvä varautua myös tiloihin, joihin saadaan tarvittaessa esim ruokapalveluja, kun hoidon tarve lisääntyy. Olemme kiinnostuneita kaupungin keskustan alueen tonttitarjonnasta. Olemme saaneet hiljan lukea Mikkelin kaupungin talousennusteita sosiaali- ja terveysmenojen huimasta ylittymisestä. Yhtenä osana lienee vaikuttamassa vanhusten palveluasumisen lisääntyminen ja kulujen karkaaminen. Mikalossa osataan rakennuttaminen ja muualta löytyvät palveluja tarjoavat ammattilaiset. Löytyisikö siitä järkevä yhtälö? Aloitettua keskustelua on syytä jatkaa. Kuntaliitokset ovat tuoneet omat lisämausteensa Mikalon toimintaan. Yhtiön oma asuntokanta on varsin hyvässä kunnossa fyysisesti ja tähän asti olemme pystyneet tarjoamaan asuntoja asukkaille maan keskiarvon alapuolella olevilla vuokrilla. Aikaisempien kokemusten perusteella odotamme pelolla, mitä Ristiinan ja Suomenniemen kuntaliitosten myötä meille tarjotaan. Kun ajatellaan asumista, se koostuu hyvin monenlaisista asioista väestörakenteesta, ikäjakaumasta, palvelujen saatavuudesta, kaavoituksesta, elinkeinorakenteesta ja kunnan elinkeinostrategiasta nyt ja esim. kymmenen-viidentoista vuoden tähtäyksellä. Näihin asioihin Mikalo ei voi vaikuttaa tai tietää, mitä on kehitteillä. Sen vuoksi olemme esittäneet, että Mikkelin kaupunkiin pitäisi saada asumisen strategia, johon me voimme kiinnittää oman asumisen strategiamme. Paljon on haasteita ja tehtävää, joihin lähdemme vastaamaan uudella vuosikymmenellä ja mikä ei ole lähtiessä, kun koneisto on kunnossa eikä omistajakaan ole myymässä yhtiötä, kuten n 10 vuotta sitten, vaan ymmärtääkseni näkee Mikalo Oy:n mahdollisuutena. Olette lämpimästi tervetulleita! riitta-leena Jantunen hallituksen puheenjohtaja Vuokratalojen tuotanto ja hallinta voidaan Mikkelissä katsoa alkaneeksi 1960-luvulla, jolloin kaupunki rakennutti kaksi kohdetta Lehmuskylään. Nämä ensimmäiset ovat asukaskäytössä vieläkin, eli Saarnikatu 4 – 10, joka koostuu neljästä rivitalosta ja Poppelitie 10 – 12, joka on rivitalojen kanssa samalla alueella, mutta tien toisella puolella. Kuinka on tästä edetty lähes 3 000 asunnon omistaja-yhtiöksi. mikalo oy:n historia alkaa jo 1969, silloin valtuuston oikeistoryhmä Osmo J Korhosen ehdotuksesta teki valtuustoaloitteen, jossa ehdotettiin, että kaupunki tutkisi ja selvittäisi vuokra-asuntotilannetta, rakentamista ja hallintaa kaupungissamme. Valtuustoaloitteen mukaisesti kaupungin hallitus asetti syyskuussa 1970 toimikunnan, jonka tehtäväksi asian selvittäminen siis annettiin. Toimikunnan puheenjohtajaksi kaupunki valitsi Osmo J Korhosen. Muut jäsenet olivat: Aslak Aas, Toivo Salonen, Simo Lehtonen ja Eino Häkkinen. Kaikki edustavat mikkeliläistä historiaa ja meille täältä kotoisin oleville he ovat tuttuja nimiä. Korhonen omisti rakennusliikkeen. Voi sanoa, että asuntopulan vaivaama Mikkeli sai apua neuvokkailta henkilöiltä. Toimikunta sai työnsä valmiiksi vuoden -72 alkupuolella. Raportin seurauksena toimikunnassa olevat henkilöt päättivät perustaa yhtiön hoitamaan kasvavan Mikkelin asuntopulaa ja kansalaisten asuttamista. Perustava kokous on pidetty 23.3.1972 ja uusi yhtiö merkittiin yritysrekisteriin 19.5.1972 nimellä Mikkelin Vuokratalot Oy. koko yhtiön historian ajan olemme hoitaneet kaupungissa toimivien Kiinteistöyhtiöiden ja Asuntoyhtiöiden isännöintiä, resurssien mukaan. Kaikkia tarjottuja töitä emme ole voineet ottaa vastaan. Isoja muutoksia yhtiön toimintaa toi 2000-luvun alussa tapahtuneet kuntaliitokset. Niiden myötä omistukseemme tuli valtavasti kiinteistöjä, jotka eivät kunnoltaan olleet läheskään samaa tasoa kuin alkuperäinen oma kiinteistökantamme. Lisäksi jouduimme ottamaan hoitoomme fuusioiden kautta useita kiinteistöjä yhtiöiltä, jotka olivat pitäneet vuokratasonsa alhaisena, mutta eivät pystyneet hoitamaan saadulla tuloutuksella omistustaan. Saimme käsiimme kiinteistöjä, joissa oli runsaasti korjausvelkaa. Nyt, 40-vuotisjuhlavuotena, mikkeliläisiä asuu kiinteistöissämme noin 5 000, eli 10 % koko kaupungin väestöstä. Vuokraneliöitä on noin 160 000. Liikevaihto on noin 19 miljoonaa. Työntekijöitä on 60. Toimistossa 20 ja loput ovat huoltomiehiä, siivoojia ja remonttimiehiä. Mitä on edessä? Merkittävä muutos on se, että saimme uuden toimitusjohtajan 1.3.2012. Hannu Sormunen siirtyi Mikalo Oy:n palvelukseen Mikkelin Puhelin Oyj:n kiinteistöpäällikön tehtävistä. Tätä kirjoitettaessa uusi toimitusjohtaja on ehtinyt vasta tutustua meihin ja osittain kiinteistöihimme. Aika näyttää, kuinka Hannun johdolla yhtiötä viedään läpi tulevien vuosien. haaSteena tulee olemaan tiedossa olevat kuntaliitokset 2013 alussa. Ristiina ja Suomenniemi yhdistynevät Mikkeliin ja saamme taas lisää hoidettavaa. Toivottavasti kaupunkimme päättäjät ottavat huomioon, että nykyiset vuokralaiset eivät voi taas maksaa kuntaliitoksen laskua. Olisi suotavaa, että talkoisiin osallistuisi koko uuden kunnan veronmaksajajoukko. Haaste tulee olemaan myös henkilöstöpuolella, sillä hyvässä työpaikassa on viihdytty ja muutaman vuoden aikana jää melkoinen joukko Mikalon työntekijöitä eläkkeelle. Tieto/taidon siirtäminen taloon jääville ja uusien rekrytointi tulee vaatimaan paljon työtä. olen tutkinut yhtiön vanhoja pöytäkirjoja ja poiminut sieltä tapahtumia, henkilöitä ja yhtiön kehitykseen liittyviä asioita. Tutkinnan tulos on niin pitkä, että sitä ei voi julkaista tässä lehdessä. Olen perustanut Mikalon nettisivuille oman sivuston, jossa kerrotaan yhtiön historiasta sanoin ja kuvin. Sivusto julkaistaan kesäkuun alkupuolella. tapio lankinen isännöitsijä AIT, FMA mikalo-asukaslehti - 2012 sivu 7 Mikalon aikaa 1990–2012 esan näkökulmasta Aloitin työt Mikkelin Vuokratalot Oy:n neljä huonetta ja keittiössä Etelä-Savon Osuuspankin yläkerrassa tammikuun 15. päivä 1990. Toimistolla oli silloin Eeva, Päivi, Hannele, Maire ja Veli-Pekka. VeliPekka oli aloittanut työt yhtiössä reilun vuoden aikaisemmin. Sain Veli-Pekalta tehtäväkseni selvittää kiinteistöjen avainten tilanteen, ATK-järjestelmän uusimisen ja katsastella uusia toimistotiloja ja tietenkin tarttua isännöintitehtävien hoitoon. Yhtiössä oli menossa ensimmäinen fuusio, eli erillisten kiinteistöyhtiöiden liittäminen Mikkelin Vuokratalot Oy:n. Kiinteistö Oy Pohjankoukusta tuli Kp 51 Pohjankaari 3, Kiinteistö Oy Mikkelin Sotaveteraaneista tuli Kp 50 Pohjankaari 4, Kiinteistö Oy Mikkelin Perhetaloista tuli Kp 52 Vesitorninkatu 11–13 jne. Kaikki nykyiset kustannuspaikat 50–62 liitettiin tuolloin Mikkelin Vuokratalot Oy:n. Keväällä 1990 pidettiin fuusioituneiden yhtiöiden viimeiset yhtiökokoukset. Kunkin yhtiön hallituksen puheenjohtaja avasi kokoukset ja silloinen Mikkelin apulaisjohtajakaupungin Eero Kaitainen toimi aina jokaisessa kokouksessa puheenjohtajana ja allekirjoittanut sihteerinä. Nämä oli ensimmäiset ja muttei viimeiset fuusiot yhtiön historiassa. Myös kuntaliitokset ovat kasvattaneet ja laajentaneet yhtiön kiinteistökantaa. kentällä opin tuntemaan Peitsarin alueen, jossa Pöysän Paavo hoiti kiinteistöhoidot, remontit ja tarvittaessa kaikki muutkin. Siivoojina Paavolla oli Suojarinteen Riitta ja Pajusen Anna-Liisa. Suntionkujalla ja Kappalaisenkadulla talonmiehenä ja siivoojana oli Romon Seija. Tuppuralassa talkkareita olivat Viljakaisen Raimo ja Merja ja naapurissa Piekäisen Jukka ja siivoojana Tiihosen Anneli. Pohjankaaren mäellä Räsäsen Heikki hoiteli silloin Pohjankaari 3 ja 4. Tallakujilla olivat talonmiehinä Kauppisen Merja ja Hannu. Lehmuskylän alueella talonmiehenä oli Hartikaisen Jouko. Vuosien aikana talonmiehistä tulin ensin kiinteistönhoitajia ja myöhemmin huoltomiehiä. Siivoojista on tullut siistijöitä. toimiSto siirtyi 1991 alussa Porrassalmenkadulta Otavankatu 20 toimistotiloihin. Silloin saimme kritiikkiä, että muutimme kauas keskustasta. Kuitenkin asukkaamme löysivät meidät varsin helposti. Henkilöstön määrä lisääntyi niin toimistolla kuin kentälläkin. Yhtiön laskentatoimi kehittyi, siirryttiin Nixdorfin ajantasaiseen huipputietojärjestelmään. Otettiin mm. viitepankkisiirrot käyttöön. Meillä otettiin käyttöön mm. ainakin, jos ei Suomen niin ainakin Mikkelin ensimmäinen digitaalinen tulostava kopiokone Canonin GP55. 90-luvulla aloitettiin kiinteistöjen perusparantaminen ja ensimmäisenä kohteena oli Saarnikatu 4–10 vuonna 1992. Kiinteistökannan kasvaessa ja peruskorjattujen kiinteistöjen määrän lisääntyessä aloitettiin vuonna 1994 selvittämään kiinteistöautomaation hankkimista. Järjestelmä mahdollistaisi kiinteistöjen keskitetyn hallinnan. Selvitystyön perustelleella järjestelmäksi valikoitui Atmostech Oy toimittama laitteisto ja ohjelmisto. Toiminta aloitettiin yhteistyössä Mikkelin Talokeskus Oy:n kanssa. Myöhemmin 90-luvun loppupuolella järjestelmän hallinta otettiin omaan käyttöön. Sama järjestelmä on edelleen yhtiön käytössä. Noin 80 % yhtiön kiinteistökannasta on varustettu VAK:lla eli kauko-ohjatuilla valvonta-alakeskuksilla. Järjestelmän nimi on nyt Schneider Electric Buildings Business Finland Oy. Samoihin aikoihin otettiin myös käyttöön Vesiverto Oy:n toimittaman keskitetty asuntokohtainen vedenmittausjärjestelmä. Matkapuhelimet yleistyivät 90-luvun loppupuolella ja tietenkin talonmiehille hankittiin nykyaikaista viestintätekniikka. Ensimmäiset versiot olivat lankapuhelimeen kytketyt langattomat käsipuhelimet. Näiden jälkeen käyttöön otettiin ensin Nokian NMT puhelimia ja sitten tuli kuvioon 90-luvun loppupuolella nykyinen GSM tekniikka. otaVankatu 20 tilat kävivät ahtaaksi ja muutimme vuonna 1998 Ristiinantie 1 yläkerrokseen. Aluksi tilaa tuntui olevan kerrankin riittävästi. Edelleen yhtiön kiinteistökanta suureni ja sitä kautta myös henkilökunnan määrä toimistolla lisääntyi ja tilat kävivät ahtaaksi. Vuosina 2006– 2008 aloitettiin uusien tilojen etsiminen, selvitysten jälkeen päätettiin rakennuttaa omat tilat Kenkätehtaan kentälle osoitteeseen Maaherrankatu 44. Uusiin ja nykyaikaisiin tiloihin muutettiin vuoden 2009 alusta. Vuoden 2009 aikana yhtiön kiin- teistöistä suurin osa liitettiin Telia-Soneran valokuituverkkoon. Asukkaille tarjottiin vuokraan sisältyvä yhden Mt nettiyhteys suurimmassa osassa kiinteistöjä. Kun aikanaan tulin Mikkelin Vuokratalot Oy:n palvelukseen isännöitsijäksi rakennettiin silloin kp 25 Kaurakuja 1 ja 2 kiinteistöä Silvastiin. Tällä hetkellä viimeisin Mikalo Oy:n rakentama puhdas asuinkiinteistö on kp 44 Hiidenpolku 6. Tämän kohteen jälkeen rakennettiin uutena kohteena toimistotilat ja samalle tontille asuinkiinteistö kp 103. Vuoden 1990 jälkeen yhtiö on rakentanut 20 uudiskohdetta ja peruskorjannut 18 kohdetta. Lisäksi yhtiöön on fuusioiden ja kuntaliitosten kautta tullut kiinteistöjä. Tällä hetkellä yhtiön omassa hallinnassa on 99 kustannuspaikkaa, ja lisää on luultavasti tulossa Suomenniemen ja Ristiinan suunnalta. Tällä hetkellä yhtiön tekniikka niin kiinteistöjen kuin toimiston osalta on varsin hyvässä kunnossa, tosin kyllä korjattavaankin löytyy. Tulevaisuus tuo yhtiölle uusia haasteita. Nykyiset valokuituun ja osittain muuhunkin tekniikkaan liittyvät yhtiön sopimukset on uusittavissa vuoden 2013 lopussa. nyt keVäällä 2012 on suunnittelussa Sammonkatu 24 tontille uusi kiinteistö. Entinen kiinteistö tullaan purkamaan syksyn 2012 aikana ja uudet asunnot valmistuvat syksyyn 2013 mennessä. Jatkoa varten on laadittu pitkäntähtäimen suunnitelma vuoteen 2020 saakka. Suunnitelmaan on laadittu suuntaviivat niin taloutta kuin uudisrakentamista sekä kiinteistöjen perusparantamista varten. Itselleni tuli tänä vuonna 22 vuotta täyteen Mikalo Oy:n palveluksessa ja varmaankin tuon mainitun PTS-suunnitelman ajanjaksona tulen siirtymään muihin hankkeisiin. Alussa minulle määrätyt tehtävät olen hoitanut, avaimet ovat järjestyksessä, meillä on toimiva ATK-järjestelmä ja toimitilat ovat hyvät! Lämmintä kesää kaikille Mikalon asukkaille ja tämän lehden lukijoille esa nordman isännöitsijästä kiinteistöpäälliköksi sivu 8 mikalo-asukaslehti - 2012 Vapaaehtoisuus pitää Feijan vahvana ja pihan puhtaana Feija Palm on toiminut vapaaehtoishengessä Mikalo Oy:n aputalonmiehenä jo liki parikymmentä vuotta. Palm pitää Tuppuralassa Nuottakadun pihan siisteydestä huolta päivittäin kesät ja talvet. Hän asuu Nuottakadulla vaimonsa Kirstin kanssa. – Teen ja autan mitä milloinkin. Talvella teen lumitöitä tai hiekoitan, keväällä ja syksyllä haravoin tai lakaisen. Vuosien varrella on tullut pilkottua puita, kerättyä roskia ja järjestettyä linnuille ruokintapiste, Feija Palm listaa. huoltomieS Raimo Viljakainen toteaa, että Palm tulee säntillisesti päivittäin auttamaan pyyteettömästi ja on tehnyt niin jo vuosikausia. Viljakainen kutsuukin Feijaa vapaaehtoiseksi aputalonmieheksi ja naurahtaen kertoo ihmettelevänsä aamuisin, jollei Feijaa näy. – Kyllä Feija tekee töitä säästä tai pyhistä riippumatta, vahvistaa Kirsti-vaimokin. Monet ovat ihmetelleet, miksi Feija auttaa ja saako hän siitä jotakin korvaukseksi. Feija toimii kuitenkin vapaasta tahdostaan ilman korvausta. – Tykkään auttaa, koska siten pysyn itsekin terveenä. Touhuaminen pitää aktiivisena. Luonto ja sen pysyminen puhtaana ovat myös minulle tärkeää. Puhtaassa ympäristössä on mukavampi asua. Mikkeliläissyntyinen Feija Palm kertoo haluavansa jatkaa vapaaehtoistyötään taloyhtiön hyväksi niin kauan kuin vain voi. Hän toivoo, että mukaan tulisi myös muita imetsää ja tehFeija Palm on raivannut läh pisteen. nyt sinne lintujenruokinta Feija ja Kirsti Palm pohtivat, että Tuppuralan vahvuus ovat hyvät palvelut. asukkaita. Joskus hän on saanutkin innostettua jonkun mukaan esimerkiksi pilkkomaan puita. – Asukkaiden vaihtuvuus on aika suuri täällä nykyisin. Moni ei halua osallistua, kun ajattelee, ettei se ole heidän töitään, mitä pihalla tehdään. Asukastoimikuntaakaan ei enää ole tässä talossa. Jonkinlaiset talkoot olisi kuitenkin mukava järjestää vaikka syksyksi. Grilliä ajattelin myös kunnostella yhteiskäyttöä ajatellen, Palm pohtii. Feija kutsuukin muutkin asukkaat toimimaan asuinympäristössään. Naapuruston kanssa olisi mukava tehdä enemmänkin yhteistyötä. Feijan löytää Nuottakadulta, vuodenajasta riippumatta. heta heiskanen Feija Palm ja Raimo Viljakainen ovat tehneet yhdessä töitä jo vuosikausia. sivu mikalo-asukaslehti - 2012 9 Asukastyytyväisyyskysely Mikalo Oy teki asukastyytyväisyyskyselyn syksyllä 2011. Kyselyyn osallistui 15 kustannuspaikkaa ja lisäksi asukastoimikunnan puheenjohtajat ja sihteerit. Kysely lähetettiin 422 asukkaalle ja vastauksia saimme 133 kpl. Vastausprosentti oli siis 31,5 %. Vastaajista miehiä oli 39,4 % ja naisia 60,6 %. Kyselyitä lähetettiin seuraaville asuntoalueille: Hintsalanmäki, Visulahti, Tupala, Peitsari, Launiala, Tuppurala, Savisilta, Silvasti, Laajalampi ja Anttola ja lisäksi alueille, joissa toimii asukastoimikunta Vastaajien vastauksista yhteenvetona: Asukkaiden mielestä mm kunnallisten palveluiden sijainnin merkitys oli tärkeää 43 %:lla vastaajilla ja palveluiden saatavuutta piti 60,5 % vastaajista tärkeänä. Asunnon sijainnista keskustan tuntumassa melko tärkeänä pitivät 45% ja lähellä luontoa hyvin tärkeänä piti 75 % vastaajista. Useimpien vastaajien asuinalueiden lähellä onkin puistoalueita tai metsää. Asukkaista 53,7 % olivat harkinneet nykyisestä asunnosta poismuuttoa. Mikalo Oy:tä ilahduttaa tieto, että heistä 48,9 % haluavat edelleen muuttaa yhtiömme toiseen asuntoon. Vastaavasti 29,8 % haluaisivat muuttaa omistusasuntoon. Muuton syitä oli mm korkea vuokra, liian suuri/pieni asunto, muutokset perhesuhteissa, järjestyshäiriöt. Nämä syyt ilmenevät myös asunnonhakijoiden joukossa. Vastaajista 84,7 % olivat sitä mieltä, että asukastoimikuntaa tarvitaan, toisaalta 42,5 % kokivat, ettei heillä ole riittä- västi tietoa asukastoimikunnan toiminnasta. Osa vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole asukastoimikunnan kautta vaikutusmahdollisuuksia. Piha-alueeseen liittyvissä kysymyksissä (kunto, kulkureitit, varustelu, autopaikoitusalue) suurin osa vastaajista oli sitä mieltä että ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Isännöinnin osalta henkilökunnan toiminta ja tehokkuus koettiin hyväksi 56,7 %. Asunnon hakemiseen ja vuokraukseen oltiin tyytyväisiä mm vuokrasopimuksen teko hyvä 64 %, asunnonhakeminen hyvä 47 %, valinta ja yhteydenpito tyydyttävä 39,1%. Vuokranvalvonnan toiminta on asukastyytyväisyyskyselyissä aina todettu hyväksi. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilökuntamme ammattitaitoa pyrimme pitämään ajan tasalla koulutuksen avulla. Jokaisen asukkaamme/asiakkaamme viihtyminen on meille tärkeää. Siivoojien toiminta ja tehokkuus todettiin hyväksi. Oman henkilökunnan merkitys on varmasti vaikuttanut tähän tulokseen. Häiriöilmoitusten vastaanotto ja reagointi samoin kuin vikailmoitusten vastaanotto ja reagointi on toiminut vastaajien mielestä hyvin. Mikalo Oy:ssä tehtiin asiakaspalvelun osalta tutkimus v 2010 koko henkilökunnalle. Loppuraportissa todettiin, että henkilökuntamme on asiakaspalvelun ammattilaisia. Tämäkin asukastyytyväisyyskysely todistaa samoin, kiinteistönhoidosta huoltomiehet saivat kiitosta toiminnan ja tehokkuuden osalta hyvän 52,8 % verran. Lumityöt aiheuttavat talvisin aina keskustelua, niin tapahtui myös menneenä talvena. Vastaajista 43,7 % olivat tyyty- väisiä käsilumitöihin ja melkein sama määrä vastaajista konelumitöihin. Muutamat kohdat poimiakseni: Pyrimme jatkossakin tarjoamaan asuntoa perheen elämäntilanteet huomioiden. Häiriöntuottoon puutumme ohjauksella, neuvonnalla, järjestysäännöillä. Aktiivisilla yhteydenotoilla pyrimme ehkäisemään järjestyshäiriöitä. Kehittämistä pihojen ja talojen hoitoon niiltä osin kuin se on mahdollista määrärahojen sallimissa rajoissa. Lumityöt aiheuttavat aina keskustelua ja palautteista on aina jotakin opittavaa. Olemme myös saaneet parannusta aikaiseksi. Siispä palautetta kannattaa antaa jatkossakin, mutta on hyvä muistaa että normi talvena lumityöt on hoidettu suuremmitta ongelmitta. Asukastoimikuntien uudelleen aktivoimista ja sen toiminnan sisällöstä on jatkossa tiedotettava asukkaille enemmän. Asukastyytyväisyyskyselyitä tullaan tekemään jatkossakin, jossa voi arvioida Mikalo Oy:n toimintaa. Mieltä askarruttavat asiat toimintaamme kohtaan kannattaa kuitenkin tuoda julki sitä mukaan kun niitä tulee eteen. Hannele Vehmanen asukaspalvelupäällikkö Laajakaistayhteys Kesä tulee Lähes kaikkiin Mikalo Oy:n asuntoihin on saatavilla valokuitutekniikalla toteutettu laajakaistayhteys, Sonera Laajakaista Extra, joka sisältyy huoneiston vuokraan. Sinun pitää hankkia itsellesi modeemi ja ilmoittautua Soneran Laajakaista Extran käyttäjäksi soittamalla Soneran asiakaspalveluun. Taas muistutukseksi: Liittymän nopeus on 1/1 Mbit/s. Peruspalveluun sisältyvät myös sähköposti ja kotisivutila. Jos Tarvitset nopeamman laajakaistayhteyden tai lisäpalveluita, niistä on sovittava erikseen Sonera kanssa. Lisäkustannukset Sonera veloittaa sinulta erikseen. Sonera Laajakaista Extra tilataan Soneran palvelunumerosta 0800133133. Valokuituverkon ulkopuolella ovat: Haukivuori, Anttola, Pajula, Kalvitsa, Harjumaa, Hintsalanmäki, Hiirola, Keltasirkunkatu 2, Hivenkatu 9 ja 11, Arinakatu 17 ja 19, Länsipellontie 2 ja Paimenpolku 5. Rivitalojen asuntopihoille saa istuttaa omia kukkia ja pensaita. Pois muuttaessa istutukset on jätettävä paikoilleen, jos vie istutukset mukanaan, on alue palautettava ennalleen. Tarkoittaa maan tasausta ja ruohon siementen kylvämistä. Sama koskee terassirakenteita. Niissä kiinteistöissä, joissa on oma asuntopiha huolehtivat asukkaat nurmikon leikkuusta. Kiinteistöissä on sitä varten joko polttomoottorileikkuri, tai niin sanottu kelaleikkuri, jossa voimanlähteenä on asukas itse. Ja muistakaa tämäkin: Grillaaminen parvekkeilla on kielletty! Hyvää kesää ja eläkää ihmisiksi! sivu 10 mikalo-asukaslehti - 2012 MIKALO OY JA ASUKASTOIMIKUNNAT Mikalo Oy:n n 20 kustannuspaikassa toimii asukastoimikunta. Toivottavaa olisi, että saisimme tulevaisuudessa perustettua asukastoimikuntia lisää. Niissä kiinteistöissä, joissa asukastoimikunta toimii mm yhteistä toimintaa on lisätty kerhotoiminnalla, pihan toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä huvimajalla, grillikatoksilla. Yhteiset kokoontumiset juhannusjuhlien tms merkeissä on tutustuttanut naapurit toisiinsa. Asukastoimikunnan olemassaolo parhaimmillaan on yhteistä tekemistä, oman talon yhteishengen parantamista. Asukastyytyväisyyskyselyssä tuli ilmi, ettei asukkaillamme ole riittävästi tietoa asukastoimikuntien toiminnasta. Alla olevan lain 1§:n ja vuokralaisdemokratiajärjestelmän toimintaohje selvittänee toimintaa yhtiössämme. Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa säädettiin eduskunnassa 16.7.1990. Yhteishallinnon tarkoituksena on pykälän 1 mukaisesti: ”Vuokratalojen asukkaiden ja omistajien tässä laissa säädetyn yhteishallinnon tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa.” Mikalo Oy on laatinut seuraavan ohjeen asukastoimikunnille: Vuokralaisdemokratiajärjestelmän toimintaohje Yleistä: Mikalo Oy:n taloissa asuvien vuokralaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, vuokranantajan ja vuokralaisten välisen yhteistyön parantamiseksi, asumiskustannusten alentamiseksi sekä asumisturvallisuuden ja -viihtyvyyden lisäämiseksi on luotu vuokralaisdemokratiajärjestelmä, joka toimii seuraavien toimintaohjeiden mukaisesti: 1.§ Asukkaiden kokous Vuokralaisilla on oikeus kokoontua vuokratalon kokous- tai kerhotiloissa tai muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa käsittelemään edellä mainitussa ”yleistä” kohdassa mainittuja asioita; kokouksella on oikeus tehdä niiden kehittämistä koskevia ehdotuksia. MIKALO Oy:n ja/tai Mikkelin kaupun- gin edustajalla on oikeus tulla kokouksessa kuulluksi. 2.§ Asukkaiden kokouksen koolle kutsuminen ja laillisuus Asukkaiden kokouksen kutsuu koolle asukastoimikunta tai mikäli sitä ei ole Mikalo Oy:n edustaja. Asukaskokous on kutsuttava koolle vähintään kerran kalenterivuodessa tai kun vähintään 1/10 vuokratalon äänioikeutetuista vuokralaisista sitä vaatii. Kokous on laillinen, jos se on kutsuttu koolle vähintään viikkoa ennen kokousta jokaiseen huoneistoon jaetulla ilmoituksella ja talon ilmoitustaululle asetetulla ilmoituksella. 3.§ Päätöksenteko asukkaiden kokouksessa Äänioikeutettuja asukaskokouksessa ovat 18 vuotta täyttäneet talossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Samaan toimielimeen ei saa valita useampia kuin yksi henkilö samasta huoneistosta. Kokouksessa päätökseksi tullee mielipide, mitä enemmistö kokouksessa annetuista äänistä. Äänten enemmistöllä ratkaistavissa asioissa ratkaisee äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni, vaaliasiassa kuitenkin arpa. Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. 4.§ Asukastoimikunta Asukaskokous valitsee keskuudestaan vähintään kolme (3) jäsentä asukastoimikuntaan, johon alueittain kuuluvat Mikalo Oy:n nimetyt kiinteistöt. Asukastoimikunnan toimintakausi on yksi vuosi. Toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Asukastoimikunnan vaali on toimitettava viimeistään joulukuussa Asukastoimikunnan jäsenen on oikeus kesken toimikauden erota, jolloin asukaskokous voi valita eron saaneen tilalle uuden jäsenen. Eroamisesta on ilmoitettava talotoimikunnan puheenjohtajalle. Asukastoimikunta tai sen jäsen voidaan erottaa kesken toimikauden asukkaiden kokouksen päätöksellä. Asukastoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Asukastoimikunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 5.§ Asukastoimikunnan tehtävät Asukastoimikunnan tehtävänä on: 1. neuvotella Mikalo Oy:n edustajan kanssa alueeseensa kuuluvien vuokratalojen talouteen vaikuttavista asioista sekä yleensä talon hoitoon ja asumisviihtyisyyteen liittyvistä seikoista; 2. antaa määräaikaan mennessä lausuntonsa Mikalo Oy:lle alueeseensa kuuluvien talojen vuokrantarkistuksista; 3. saattaa alueensa asukkaiden tietoon Mikalo Oy:n valittamaa tietoa asumiseen liittyvistä asioista, kuten huollon ja hallinnon uusista järjestelyistä sekä muista toimenpiteistä, jotka vaikuttavat vuokralaisten asemaan; 4. pyrkiä järjestelemään alueensa talojen asukkaille virkistystoimintaa; 5. antaa kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä toimintakertomus Mikalo Oy:lle talotoimikunnan toiminnasta. 6.§ Vuokralaisneuvosto Asukastoimikuntien puheenjohtajat muodostavat vuokralaisneuvoston, jonka toimintakausi on yksi vuosi. Vuokralaisneuvosto tekee vuosittain esityksen Mikalo Oy:n asukkaista yhtiön hallitukseen valittavasta/valittavista jäsenestä/jäsenistä ja varajäsenestä. 7.§ Mikalo Oy:n tiedonantovelvollisuus Mikalo Oy:n on tiedotettava ennakolta asukastotoimikunnalle vuokralaisille tärkeistä, välittömästi heidän asumiseensa liittyvistä asioista, kuten vuokratalojen huollon ja hallinnon uusista järjestelyistä tai taloudenpidossa tapahtuvista muutoksista sekä muistakin toimenpiteistä, jotka vaikuttavat vuokralaisten asemaan. Mikalo Oy:n on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä asukastoimikunnille selvitys kalenterivuoden tilinpäätöksen osoittamista menoista hoitomenoerittäin. Mikalo Oy:n on vuosittain ennen asukastoimikunnille esitettävää vuokratarkistukseen liittyvää lausuntopyyntöä, pidettävä vuokralaisneuvostolle tiedotustilaisuus vuokrantarkistukseen liittyvistä seikoista. Hannele Vehmanen asukaspalvelupäällikkö sivu mikalo-asukaslehti - 2012 11 Mikalo Oy ohjeet ja oppaat Asumiseen liittyy paljon kysymyksiä. Onneksi meillä on vastaus lähes kaikkiin tilanteisiin. Apua arjen pikkuongelmiin saa myös Mikalon Internet- sivuilta osoitteessa www.mikalo.fi – Sieltä valitset: Asukkaille – Oppaat ja lehdet. Jos, ei ole Internet-yhteyttä käytössä, on kaikista ohjeista ja oppaista olemassa paperiversio. Ne jaetaan asukkaalle muuton yhteydessä ja voi sellaisen hakea toimistoltakin. Kannattaa tutustua ja lukea. Kaikki asunnossa ilmenevät viat ja ongelmat eivät vaadi huoltomiehen paikalle tuloa. Vuokranmaksun lisäksi asukkailla on myös muita velvollisuuksia ja vastuita. Kodin hyvä hoito, siisteys ja yleinen huomaavaisuus muita kohtaan ovat tärkeimmät. Internet on hyvä paikka löytää lisää tietoa vastuuasioistakin. Vuokralaisten keskusliiton sivuilta löytyy runsaasti neuvoja teille vuokralaisille. Ja ei haittaa vaikka kävisitte lukemassa Vuokranantajien sivuja. Myös valtiovalta opastaa vuokralaisia omilla Internet-sivuillaan. Ympäristöministeriö / asuminen ja www.ara.fi ovat mainioita tiedonlähteitä. Tärkeimpiä asukkaan hoidossa olevia kohteita ovat: liesituulettimen rasvasuodatin, ikkunoiden tiivistys, korvausilmaventtiilien puhdistus, viemäreiden puhdistus, eli lattiakaivo ja hajulukot, myös lavuaarin ylivuotoputki kuuluu asukkaan huoltokohteisiin. Eikä haittaa vaikka silloin tällöin laittaa öljyä ikkunoiden ja ovien kiinnipito / aukaisulaitteisiin. Poismuuttotilanteissa näiden kohteiden huollon laiminlyönti aiheuttaa laskutuksen. Esimerkiksi rasvasuodattimen pesu maksaa meidän tekemänämme 30 euroa asukkaalle. Yllä oleviin asioihin tullaan jatkossa puuttumaan entistä tarkemmin. Kaikki puutteet valokuvataan ja mahdollista oikeuskäsittelyä varten asunnon kunnon tarkistaa vähintään kaksi henkilökuntaamme kuuluvaa henkilöä. Muuttosiivousohjeet päivitetään ja niitä edellytetään noudatettavan. Myös muuttosiivouksen laiminlyönti aiheuttaa laskutuksen. Tapio Lankinen isännöitsijä AIT, FMA sivu 12 mikalo-asukaslehti - 2012 Riidoista rauhaan sovittelemalla Rikos- ja riitasovittelu on ihmisten välinen vapaaehtoinen ja luottamuksellinen kohtaaminen, jossa ratkotaan ongelmia. Sovittelu kuuluu vapaaehtoisena osana rikosprosessiin ja siinä voidaan sopia yksityisoikeudellisista asioista eli esimerkiksi rahakorvauksista, työkorvauksista tai anteeksipyynnöstä. Sovittelu on kuitenkin siten irrallinen rikosprosessista, että sovitella voi ilman rikosasiaakin. Tällöin sovitellaan yksityisten välisiä riita-asioita. Sovittelualoite voi tulla esimerkiksi toiselta osapuolelta, alaikäisen edustajalta tai poliisi- ja syyttäjäviranomaiselta. Viranomaiset pyrkivät ohjaamaan etenkin nuoriin liittyvistä tapauksista enemmistön sovitteluun. Muodoltaan sovittelu on vapaamuotoisempaa kuin tuomioistuinkäsittely. Kyse on osapuolten itsenäisesti neuvottelemista sopimisista, jotka voidaan kirjata viralliseksi ja täytäntöönpanokelpoiseksi sopimukseksi. Sovittelussa ei ratkaista myöskään syyllisyyskysymyksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että syyttäjä voi halutessaan nostaa vielä syytteen asiasta, joka on jo soviteltu. Tällöin sovittelussa kirjatut yksityisoikeudelliset asiat kuitenkin jätetään tuomioistuimessa käsittelemättä. Sovittelutilanteessa ovat mukana koulutetut ja vapaaehtoiset sovittelijat. Sovittelija on puolueettoman ja luottamuksellisen kohtaamisen mahdollistaja, mutta ei valmiiden ratkaisujen tarjoaja. Vapaaehtoisuuden periaate koskee myös sovittelijoita. Mikkeliläinen Markku Pietiläinen on toiminut vapaaehtoisena sovittelijana kolmatta vuotta. – Sovittelu on joustava menettely, jossa osapuolet pääsevät kohtaamaan ja sopimaan toisin kuin käräjillä. Tuomion sijaan kirjoitetaan yhteisymmärryksessä sopimuksia, joka perustuvat osapuolten toiveisiin ja esimerkiksi maksukykyyn tai mahdollisuuksiin sovittaa teko työllä. Sovittelun ollessa vapaaehtoista ja maksutonta, lopputulos on yleensä kaikkia tyydyttävämpi kuin käräjätuomio, Pietiläinen vertaa. Ennen sovitteluneuvottelua järjestetään tarvittaessa erillistapaamiset, jossa asiaa voidaan käsitellä osapuolien kanssa erikseen. Varsinaisissa sovitteluneuvotteluissa puolestaan käydään yleensä ensin läpi, mitä on tapahtunut ja mitä siitä on seurannut. Tämän jälkeen pohditaan, miten asiassa edetään. Jokainen sovittelu on kuitenkin ainutlaatuinen ja etenee osapuolten yhteisen tahdon mukaan. – Hyvässä sovittelussa kaikkien osapuolten ideat otetaan huomioon ja syntyy realistinen sopimus, johon osapuolet myös sitoutuvat. Nuorten osalta sovittelussa voi olla myös vahva kasvatuksellinen puoli, jos nuori sitoutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon esimerkiksi työllä tai omista viikkorahoistaan. Toisinaan syntyy myös puhtaasti anteeksiantosopimuksia. Pietiläinen toteaa, että sovittelu sopii kaikenlaisiin tilanteisiin, kunhan osapuolet ovat vapaaehtoisesti mukana ja tahtovat myös käsitellä asiaa. Huonoja puolia sovittelussa hän ei keksi lainkaan, mutta toteaa että suurin este sovittelulle on se, ettei jompikumpi osapuoli halua olla missään tekemisessä toisen kanssa. – Soviteltavana olevat vaihtelevat kovasti hometalokiistoista pahoinpitelyihin, ilkivaltaan, varasteluihin, luvattomiin hallussapitoihin ja kavalluksiin. Jos mieltä askarruttaa jokin tilanne, voi hyvin laittaa sähköpostia tai marssia sisään sovittelutoimistoon ja kysyä, voisiko asiassa kokeilla sovittelua. Pietiläinen kannustaa myös uusia ihmisiä mukaan sovittelijoiksi. – Sovittelijalla ei tarvitse olla erityistaitoja. Elämänkokemuksesta on hyötyä, samoin kuin siitä että on realistinen empatiakyky. Sovittelijakoulutuksessa koulutetaan juridisesta puolesta, korvausvelvollisuuksista ja vuorovaikutustaidoista, jonka jälkeen pääsee ensin kuunteluoppilaaksi ja lopulta sovittelemaan. Palkitsevinta sovittelussa on, kun näkee sovinnon syntyvän. Siitä tulee itsellekin onnistumisen tunne, että on ollut mahdollistamassa sopimista. Sovitella voi naapurustossakin Jos naapurissa mellakoidaan keskellä yötä toistuvasti, lapsi rikkoo jalkapallopelin tiimellyksissä ikkunan tai teini-ikäinen tekee töhryjä taloyhtiön saunatiloissa, asiaa on mahdollista sovitella joko itsenäisesti tahojen kesken tai sovittelutoimiston sovittelijaa apuna käyttäen. Useimmat kiistat, vahingonteot tai häiriöt ratkeavat avoimella keskustelulla ja mahdollisella vahingon korvaamisesta sopimisella. Asian selvittämisessä auttaa se, että kaikki osapuolet haluavat sopia ja ratkaista yhdessä ongelman. Mutkikkaaksi asia menee silloin, jos asiasta vallitsee laaja erimielisyys, eikä ennen kaikkea tahtoa keskusteluun löydy. Suuretkin erimielisyydet ja ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa ja korjattavissa keskusteluyhteyden ja yhteisen tahdon löydyttyä. Yksinkertaisimmillaan sovittelu naapurustossa tapahtuu siten, että asia keskustellaan jo tapahtumahetkellä läpi ja päätetään yhdessä, miten edetään. Keskustellessa voi esimerkiksi käsitellä, mitä on tapahtunut, miten se tapahtui, mitä siitä seurasi ja kuinka tästä edetään eteenpäin. Selvyyden vuoksi asiasta kannattaa laatia kirjallinen sopimus, jonka asianomaiset allekirjoittavat. Jos asia ei ratkea osapuolten kesken ilman ulkopuolista tahoa, asiassa voi kääntyä sovittelutoimiston puoleen. Tällöin sovittelutoimiston sovittelijat avustavat keskusteluyhteyden löytämisessä ja laativat asiasta virallisen sopimuksen, jonka toteutumista sovittelutoimisto voi tarvittaessa seurata. sivu mikalo-asukaslehti - 2012 13 Mikalo Oy suunnittelee rivitaloa Anttolaan Mikkeliläinen Markku Pie tiläinen on toiminut vapaaehtoisena sovitte lijana kolmatta vuotta. erilaiSia sovittelumalleja käytetään yleisten rikos- ja yleisten riita-asioiden lisäksi esimerkiksi kouluissa, työyhteisöissä, tuomioistuimissa ja kansainvälisissä konflikteissa. Koulussa on esimerkiksi mahdollista järjestää vertaissovittelua, jossa lapset sovittelevat toisten lasten erimielisyyksiä. Työyhteisösovitteluja järjestävät esimerkiksi erilaiset yritykset tai työpaikan koulutetut henkilöt. Tuomioistuinsovittelussa tuomarit toimivat sovittelijoina ja kansainvälisissä konflikteissa puolestaan erilaiset rauhanneuvottelijat. Tausta-ajatus on kuitenkin kaikissa sovittelutilanteissa sama: osapuolten kohtaamisen mahdollistaminen ja ongelmien yhdessä ratkominen. heta heiskanen Sovitteluun tai sovittelemaan? Jos tarvitset asiassasi sovittelua tai sovittelijana toimiminen kiinnostaa, voit olla yhteydessä Mikkelin sovittelutoimistoon puhelimitse tai sähköpostilla. Sovittelijakoulutuksia järjestetään tarpeesta riippuen kerran vuodessa tai kahdessa. Sovittelu ry: http://www.sovittelu.fi/index.php/fi/ PL 91, Porrassalmenkatu 23a 4krs 50100 Mikkeli 015-362912, 0405965750 mikkeli@sovittelu.fi Kiinnostaisiko sinua vuokra-asuminen kauniissa Anttolan kaupunginosassa, vesien ja metsien ympäröimänä. Suunnittelemme rivitalon rakentamista Mikkelintien varrelle. Haluamme kartoittaa onko alueella vetovoimaa ja mahdollisesti suunnitella yhdessä tulevien asukkaiden kanssa kohteen yksityiskohtia. JoS kiinnostuit asiasta, ota yhteyttä sähköpostilla: tapio.lankinen@mikalo.fi Mikalo Oy kouluttaa jo ennestään ammattitaitoista henkilökuntaansa Tutkintokoulutuksia ovat saaneet loppuun: Timo Romo: Kiinteistöalan talouspäällikön tutkinto KITA Pia Sutinen: Kiinteistötyönjohtajan koulutus ja tutkinto KTJ Tapio Lankinen: Projekti- ja kiinteistöpäällikön tutkinto FMA Lähes valmiina on: Tetra Venäläinen: Isännöitsijän koulutus ja tutkinto ITS Esa Lampinen: Vuokratalon isännöintitutkinto ja Asunto-osakeyhtiön isännöintitutkinto. Kesken ja jatkuu…: Maarit Matala ja Riittaleena Puikkonen: Toimitilahuoltaja Tanja Laitinen: Laitoshuoltajan ammattitutkinto Tapani Heiskanen: Vanhemman rakennuttajan pätevyys RAPS Ari Aarnio, Hannu Piispa, Ari-Pekka Käyhkö ja Maksim Silivanenko: Kiinteistönhoidon ammattitutkinto. Aki Lampinen, Juha-Matti Pitkänen ja Joni Solonen: Kiinteistöhoitajan perustutkinto. sivu 14 mikalo-asukaslehti - 2012 elävä kirjasto karistaa ennakkoluuloja Ihmisiä voi luokitella loputtomin eri tavoin: sukupuolen, iän, ammatin, seksuaalisen suuntautumisen, kotimaan, sairauksien tai koulutustason mukaan. Moniin ihmisryhmiin liitetään vahvoja ennakkoluuloja, joista iso osa karisee, jos tutustuu ihmisiin. Harvoin ihmistä voidaan myöskään määritellä vain ja ainoastaan yhteen ihmisryhmään kuuluvaksi. eläVä kirJaSto on tapahtuma, jonka voi järjestää ohjeiden mukaan osana erilaisia tapahtumia tai omana tapahtumanaan. Ideana on antaa mahdollisuus ihmisten väliselle kohtaamiselle, jonka aikana voidaan puhua ennakkoluuloista ja murtaa niitä. Kohtaaminen voi muuttaa ennakkoasenteita ja auttaa näkemään erilaisuuden mahdollisuutena ja rikkautena. anni Jauhiainen pääsi kokeilemaan Elävää kirjastoa 27.4.2012 Paukkulassa Ramppi-kuume -tapahtumassa. Lainattavana oli kirjojen sijaan oikeita ihmisiä 20 minuutin ajaksi. Esimerkiksi liikuntarajoitteinen, maahanmuuttaja, siviilipalvelusmies, poliitikko, mielenterveyskuntoutuja, lesbo ja keikkatyöläinen olivat lainattavissa keskusteluseuraksi. – Keskustelin lesbon ja mielenterveyskuntoutujan kanssa lainatiskiltä annettujen kärkevien väitteiden pohjalta. Väitteet kohdistuivat esimerkiksi pukeutumiseen ja käyttäytymiseen, Jauhiainen kertoo. Jauhiaisen mielestä Elävä kirjasto avartaa ajatuksia hyvin. Elävä kirjasto sopii hänen mielestään etenkin nuorille ja aikuisille. – Elävät kirjat olivat hirmu rohkeasti kertomassa omista kokemuksistaan. Keskustellessa huomasi, että vaikka he ovat Anni Jauhiainen suosittelee kokeilemaan Elävää kirjastoa. vähemmistöryhmien edustajia, joihin kohdistuu ennakkoluuloja, ei vähemmistöön kuuluminen ollut leimallista. Mukavia ihmisiä he ovat niin kuin muutkin. Samalla alkoi ajatella, miltä heistä tuntuu se, että heitä leimavat niin vahvasti erilaiset paikkaansa pitämättömät ennakkoluulot. rjinnälle sy Kyllä tasa-arvolle, ei kieltää syryhdenvertaisuuden ja Lainsäädäntö turvaa in jokaisesta nk ite ku on eutuminen jinnän. Oikeuksien tot ihmisestä kiinni. raavasti: a yhdenvertaisuutta seu n ei saa Perustuslain 6 § turva tää Ke ä. ertaisia lain edess nv de yh at ov t ise hm ”I asemaan superustetta asettaa eri ilman hyväksyttävää vakaumukn, kielen, uskonnon, kupuolen, iän, alkuperä n tai muun de uu dentilan, vammais sen, mielipiteen, tervey n perusteella.” henkilöön liittyvän syy liSätietoJa Elävästä kirjastosta ja sen järjestämisestä: http://www.keks.fi/elavakirjasto heta heiskanen Muita tasa-arvoa edistäviä lakeja: Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004 /21 Laki naisten ja miesten välises tä tasa-arvosta 8.8.1986/609 Rikoslaki 19.12.1889/39 mikalo-asukaslehti - 2012 sivu 15 sivu 16 mikalo-asukaslehti - 2011 KÄYTTÖKORVAUSMAKSUT Autopaikka Autokatos Autotalli 6,00 euroa / kk (ulkopuoliset 10,00 tai sopimuksen mukaan) 8,00 euroa / kk (ulkopuoliset 18.00) 20,00 euroa / kk (ulkopuoliset 40,00) Saunavuoro 6,70 euroa / kk Perintäkulu Viivästyskorko 5,00 euroa Korkolain mukainen tällä hetkellä 8,00 % Vesimaksu ennakko Lämminvesi Kylmävesi Pelkkä lämminvesi 0,50 euroa/ m2 (k= 0,22 ja l=0,28 euroa) 6,38 euroa/m3 3,66 euroa/m3 13,71 euroa/m3 TOIMISTO MIKALO OY Maaherrankatu 44 50100 Mikkeli Puh. (vaihde): 015 321 350 Fax: 015 321 3549 Sähköposti: etunimi.sukunimi@mikalo.fi Internet-sivut: www.mikalo.fi Toimisto avoinna Toimistomme palvelee – maanantaista torstaihin klo 9.00–11.30 ja 13.00–15.00, – perjantaisin 9.00–11.30 – juhlapyhien aattoina klo 9.00–11.30 Vakuusmaksu 1h+kk-k Vakuusmaksu 2h+kk-k Vakuusmaksu 3h+k Vakuusmaksu 4h+k Vakuusmaksu 5h+k 300,00 euroa 400,00 euroa 500,00 euroa 500,00 euroa 500,00 euroa Ovenaukaisulaskutus 1.1.2012 alkaen laskutuksen kautta menevät ovenavaushinnat nousevat. Maksu suoritetaan heti: kello 7.00 – 16.00 kello 16.00 – 7.00 10,00 € 20,00 € Laskutuksen kautta asukkaalta perittävä hinta: kello 7.00 – 16.00 25,00 € kello 16.00 – 7.00 50,00 € Hinnat sisältävät 5 € laskutuslisän. KIINTEISTÖHUOLLON ALUEELLISET YHTEYSTIEDOT Huollon numerot palvelevat ympäri vuorokauden. Arkisin klo 07.00 – 16.00 huollon numerot palvelevat kaikissa huoltoon liittyvissä asioissa. Päivystyaikana (arkisin klo 16.00 – 07.00 ja viikonloppuisin) numeroihin vastaa yksi päivystävä huoltomies. Päivystysaikana otetaan vastaan ainoastaan kiireellisiä vikailmoituksia ja ovenavauspyyntöjä. Alue 1 HUOLTO: 015 321 3511 Alue 2 HUOLTO: 015 321 3512 Alue 3 HUOLTO: 015 321 3513 isännöitsijä asukassihteeri isännöitsijä asukassihteeri isännöitsijä asukassihteeri Tetra Venäläinen Pirjo Marita Pulkkinen Pia Sutinen Raija Lappi Tapio Lankinen Mirja Liimatta 015 321 3531 015 321 3539 015 321 3523 015 321 3538 015 321 3522 015 321 3540 VUOKRAVALVONTA Eeva Valanta 015 321 3534 Päivi Himanen 015 321 3533 Haukivuori Luhtitie 19 – 21 Mustikkatie 1 – 7 huoltomies vapaapäivien sijaisuus Hannu Kääriäinen Juha Kantanen 040 171 6242 040 752 9744 www.mikalo.fi Mikalo-asukaslehti Painosmäärä: 3.600 kpl – Julkaisuja: Mikalo Oy – Päätoimittaja: Hannu Sormunen Toimitustyö: Tapio Lankinen – Taitto- ja painotyö: AO-paino, Mikkeli
© Copyright 2024