1. No category

HELSINGIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN JÄSENLEHTI | IRTONUMERO 4 €
09/11
Sisällys
3 TOIMITTAJALTA
4 KIRKKOHERRALTA
5 AJANKOHTAISTA
6 PIISPOJEN JOULUTERVEHDYKSET
8 KIRKOLLISKOKOUKSEN ANTIA
10 JOULU MARIAN KANSSA
12 JOULUPAASTOKERÄYS
13 SAARENMAAN SKIITTA TARVITSEE APUA
14 СТРАНИЦЫ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ
16 FÖDD I EN GROTTA?
17 JOULUN LUKUVINKKEJÄ
20 KANTTORIT ARMENIASSA
SEURAKUNNAN OSOITTEET JA PUHELINNUMEROT
ASIAKASPALVELU
Liisankatu 29, 00170 Helsinki
Avoinna ma–pe 9–14
puh. 0207 220 600, faksi 0207 220 618
asiakaspalvelu.helsinki@ort.fi
KIRKKOHERRA
Markku Salminen, puh. 0207 220 603
KIRKKOHERRAN SIHTEERI
ANNE LEHTO, PUH. 0207 220 605
23 SIRKUSJUMALANPALVELUS
24 ESIPAIMENELTA Tehtävämme on osallistua
25 LAPSET JA NUORET
28 MUNKKI SERAFIMIN MIETTEITÄ
29 KALENTERI
34 MINNE MENNÄ
37 DIAKONIA TIEDOTTAA
38 IKONIN IHME
39 PERHEUUTISIA
40 METROPOLIITTA AMBROSIUS Millaisia
vastauksia kirkko antaa?
43 KRUZHOK 50 VUOTTA
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ort.fi
TIEDOTTAJA
puh. 0207 220 620
TALOUSTOIMISTO
puh. 0207 220 610, 0207 220 611
faksi 0207 220 618
KASVATUSTOIMEN PÄÄLLIKÖN SIJAINEN
Maria Franken puh. 0207 220 621
KASVATUSTOIMI
PÄIVYSTÄVÄ PAPPI
Unioninkatu 39 A 1, 00170 Helsinki
puh. 0207 220 631, faksi 0207 220 618
kasvatustoimi.helsinki@ort.fi
HALLINTOPÄÄLLIKKÖ
Kaunisniementie 18, 12600
Läyliäinen puh. 0207 620 503
puh. (09) 5845 9635, arkisin 9–14
paivystaja.helsinki@ort.fi
Marjatta Viirto, puh. 0207 220 608
KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ
Jorma Rouhiainen
puh. 0207 220 615
ISÄNNÖITSIJÄ
puh. 0207 220 616
2
LEIRIKESKUS KAUNISNIEMI
DIAKONIATYÖ
Unioninkatu 39 (sisäpiha)
puh. 09) 5845 9633
diakonia.helsinki@ort.fi
AUTTAVA PUHELIN
Puhelinpäivystys ti, pe, la klo 18–22
puh. (09) 5845 9642
SEURAKUNTAKIRJASTO
Liisankatu 29 A, 2. krs, puh. 0207 220 642
Avoinna ti klo 10–15, ke klo 15–19 ja to klo 15–19.
SEURAKUNTASALI
Unioninkatu 39 (sisäpiha), puh. 0207 220 629
HAUTAUSMAA
Lapinlahdentie 2, 00180 Helsinki
vahtimestari puh. 0207 620502
KANSAINVÄLINEN YHTEISÖ
St. Isaac of Nineveh, Unioninkatu 39 A, 10. krs
puh. 0207 220 644
ORTODOKSIVIESTI
Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki
puh. 0207 220 619
ortodoksiviesti@ort.fi
www.ortodoksiviesti.fi
TOIMITTAJALTA
ORTODOKSI
09/11
viesti
Kristus syntyy – kiittäkää!
Uudenmaan ortodoksilehti
Lehti ilmestyy ensi vuonna
kahdeksan kertaa vuodessa
PERUSTETTU: 1950
JULKAISIJA: Helsingin
ortodoksinen seurakunta
VASTAAVA TOIMITTAJA:
Tiina Makkonen
TOIMITUS:
Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki
puh. 0207 220 619
SÄHKÖPOSTI: ortodoksiviesti@ort.fi
LEHDEN ULKOASU: Leena Toivola
LEHDEN TAITTO: Leena Toivola
ja Tiina Makkonen
VIESTINTÄTOIMIKUNTA:
VUODENVAIHTEESEEN ASTI Kristina Sarivaara,
Maria Lampinen, Max Arhippainen,
Heikki Huttunen, Marja Istala-Kumpunen,
Markku Salminen ja Tiina Makkonen.
TILAUSHINTA: 32 e / vuosi. Lehti on
seurakunnan jäsenille ilmainen.
Ortodoksiviesti
toivottaa hyvää
ja rauhallista
joulun aikaa!
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:
(seurakuntalaisten ei tarvitse ilmoittaa
osoitteenmuutoksia): p. 0207 220 600.
PAINOPAIKKA:
Kirjapaino PunaMusta, Tampere
Tilaamatta lähetettyjä kuvia ja
kirjoituksia ei säilytetä eikä palauteta.
SEURAAVA LEHTI ilmestyy 10.2.2012.
Lehteen tulevan aineiston on oltava
toimituksessa viimeistään 20.1.2012.
www.ortodoksiviesti.fi
www.helsinginortodoksinenseurakunta.fi
ISSN 0788-9194
KANNEN KUVA: KATARINA KOSKIVAARA
3
KIRKKOHERRALTA
K r i s t u s sy n t y y – k i i ttäk ää! M E I L L Ä O N J Ä L L E E N mahdollisuus juhlia Kristuksen syntymää – Messiaan, Jumalan Pojan, ilmestymistä ajassa. Tämän
juhlan viettoon Pohjolassa liittyy usein
paljon tunteita ja tunnelmia: odotamme valkoista joulua, yhteisöllisyyttä jne.
Muistoihimme palaa ehkä lapsuuden joulut ja niihin liittyvät muistot. Paikasta ja
joulun viettotavoista riippumaton pysyvä
juhlan sanoma on Jumalan pelastava läs-
näolo.
Joulun alla kirkolliskokouksessa arkkipiispamme otti kantaa sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Hän esitti huolenaan nimettömyyden varjossa tapahtuvan asiattoman
kirjoittelun ja edellytti erityisesti, ettei papisto osallistu sellaiseen. Kirjoitin jokin aika sitten tällä palstalla samaan teemaan
liittyen siitä, että kaikki ovat nimellä kutsutut. Kristuksen syntymäjuhla muistuttaa juuri samasta asiasta.
Joulua pidetään rauhan juhlana, ja niinpä joulukortissa
tekstin ’Kristus syntyy - kiittäkää’ sijaan usein toivotetaan nimenomaan rauhallista joulua. Kristusta kutsutaan myös Rauhan ruhtinaaksi. Samalla meidän on rehellisesti todettava, että
meidänkään aikanamme rauha ei ole kaikkien arkipäivää. Maailmassa on käynnissä useista aseellisia konflikteja, köyhyys ja
kokemus sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta luovat jännitteitä eri puolilla maailmaa. Suomessa rasismi ja vihapuheet
ovat kiistatta lisääntyneet.
Kirkon vastaus meille ja koko maailmalle on usko Kristukseen ja ojentuminen Hänen opetuksensa mukaan. Ortodokseina meidät on kutsuttu ylläpitämään toivoa Jumalan läsnäolosta maailmassa ja jokaisen mahdollisuudesta saavuttaa pelastus
Hänen yhteydessään. Ketään ei lähtökohtaisesti aseteta ulkopuolelle. Joulun aikana meidän tehtävämme on pyrkiä huolehtimaan siitä, että kenenkään ei tarvitse vastentahtoisesti jäädä
armosta osattomaksi. Kirkko kutsuu kohtaamaan nimeltä tunnetun Jumalan, joka syntyi seimeen Betlehemissä. Hän kutsuu meitä nimeltä. Liittykäämme kirkon riemuun ’Immanuel –
meidän kanssamme on Jumala’.
Markku Salminen
ОТ НАСТОЯТЕЛЯ
ОТ НАСТОЯТЕЛЯ
Перевод Влада Валстен
ХРИСТОС РОЖДАЕТСЯ - СЛАВЬТЕ!
«Радуйся Хельсинки и всея Финляндская земля»
Возвращение образа Козельщанской Богородицы в
Хельсинки, на свое место — в Успенский кафедральный
собор, было уникальным и особым праздником. Важно, чтобы
мы задумались в своих сердцах о значении милости, которую мы
получили через эту икону. Хорошо остановиться в тишине и дать
иконе говорить нам. Тишина нужна, чтобы голос Божий и святых
Его не покрылся нашей суетой и голосами нашего своеволия.
Однако нет никакой причины умолкать о чудесах, явленных
через икону. Нам не надо стесняться говорить о силе молитв
Богородицы. Впору кричать миру: «Такая радость у нас. Придите­
и удостоверьтесь!»
Нам не надо стихать и тогда, когда нашего ближнего отторгают, унижают, издеваются над ним, или когда он делается­
объектом открытой ненависти. Ксенофобское злоречие, к
сожалению, слышится даже в церкви. Есть опасность, что,
присутствуя в разговорной среде, ожесточение прокрадётся и
в церковь. Не отступление ли это от православной традиции?
4
Трогает ли нас ответ Христа на вопрос «Кто наш ближний»? Или
писания отцов Церкви, их наставления в любви, забыли разве,­
что покаяние — плод милосердия? Нет никакой причины
закрыв глаза и уши, говорить: «Я точно не слышал ничего
агрессивного, что направлялось бы против человеческого
достоинства». Злая расистская речь распространилась и
увеличилась. Нам надо перестать молчать, надо пробудить
филоксению церкви Христовой, культуру служения ближнему,­
в которой умом овладевает любовь. Чтобы избежать всего
ужасного,­что может произойти, и чтобы нам не пришлось
объяснять нашим детям и внукам, что мы не знали, не понимали.
Да укрепит нас Богородица в совместной любви и да поможет­
нам превратить дела насилия в дела любви, неправедную
власть в ответственность, и от сеяния зла очиститься молитвою.
В своей немощи да помним мы, что Богу всё возможно.
Маркку Салминен
AJANKOHTAISTA
Valtuusto uusiutui
Helsingin ortodoksisen seurakunnan
valtuuston kokoonpano kaudelle
2012–2015 on valittu. Äänestämässä
kävi 844 seurakuntalaista.
Äänestysprosentti laski edellisten valtuustonvaalien
6,6 prosentista 5,5:een. Tyhjiä äänestyslippuja oli 5 ja
hylättyjä 6 kappaletta.
Vaihtuvassa ja uudessa valtuustossa on vain kuusi
yhteistä jäsentä. Suurin osa uusista on kokonaan ensikertalaisia ortodoksisen seurakunnan valtuustossa.
UUDEN VALTUUSTON KOKOONPANO
HELSINKI
Lampinen Maria
Penttonen Soili (UUSI)
Purmonen Veikko (UUSI)
Olkinuora Jaakko (UUSI)
Gronow Tito (UUSI)
Lappalainen Seija (UUSI
Gorschkow-Salonranta Elena Saarinen Ulla (UUSI)
Euro Miihkali (UUSI)
ESPOO
Ketola Tellervo Forsvik Eija (UUSI) Haussalo Teija (UUSI) Äänimäärä
267
218
210
190
179
168
158
155
139
60
58
58
VANTAA
Podschivalow Sergei Karlsson Elisabet (UUSI)
G.Michael Alemach
62
48
35
KESKI- JA ITÄ-UUSIMAA
Lindström Anja, Järvenpää
Leminen Mirja, Porvoo (UUSI) 49
36
LÄNSI-UUSIMAA
Paljakka Petra, Vihti (UUSI) Uotila Urpo, Lohja (UUSI) 43
34
Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran tammikuussa, jolloin muun muassa valitaan uudelle valtuustolle puheenjohtaja.
5
Joulun sanoma on Jumalan rakkaus
”Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen,
koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.” (Luuk. 2:6-7)
K
uluneen vuoden aikana olemme tulleet enemmän tietoisiksi suomalaisen yhteiskunnan rasismista, syrjinnästä sekä
ennakkoluuloista vähemmistöjä kohtaan. Vaiettu pelko ja
epäluulo maahanmuuttajia kohtaan ovat nousseet julkiseen keskusteluun. Muistissamme on myös menneiden vuosikymmenien
esimerkiksi saamelaisia ja karjalaisia kohtaan osoitettu syrjintä.
Suomi on ymmärretty etnisesti ja kulttuurisesti hyvin yhtenäiseksi maaksi. Siksi etniset, kielelliset, kulttuuriset tai muut
erityispiirteet ovat usein jääneet ja edelleen jäävät vaille riittävää
huomiota ja kunnioitusta. Monikulttuuristumisen nopeutuessa
syvälle juurtunut ahdistus ja ennakkoluuloisuus erilaisuutta kohtaan kalvavat suomalaisen mieltä.
Kristus opettaa rakastamaan Jumalaa koko sydämestä ja lähimmäistä niin kuin itseä (Matt. 22:37, 39). Kautta aikojen ihmiset ovat rakastaneet toisiaan. Mitä uutta on siis tässä Kristuksen rakkauden käskyssä?
Kristuksen opetuksen ydin on rakkauden syvyys. Silloin ih-
misiä ei jaeta hyviin ja pahoihin, ylempi- ja alempiarvoisiin tai
kiinnostaviin ja tylsiin, vaan hänelle jokainen ihminen on täydellinen ja Jumalan mittaamattoman rakkauden luomus. Jumala kutsuu meitä osallistumaan rakkauteensa ja rakastamaan samalla tavoin kuin hän rakastaa.
Kirkon yksi tunnusmerkki on universaalius. Kristuksen
kirkko ei voi rakentua etniselle ja kielelliselle yhtenäisyydelle,
vaan sen ykseyden mitta on usko kaiken yhdistävään Jumalaan,
joka on rakkaus.
Joulun evankeliumi kertoo Marian synnyttämisen tapahtuneen eläinten suojassa, koska Nasaretista Betlehemiin tulleelle
perheelle ei ollut tilaa muualla. Heitä välteltiin ja syrjittiin, koska he olivat tuntemattomia ja ulkopuolisia Betlehemille.
Kristuksen syntymä on Jumalan suuren rakkauden teko. Jumala tulee ihmiseksi, tuodakseen ihmiset takaisin rakkautensa
yhteyteen.
Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto!
Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa
Leo
Суть рождественской вести – Божественная любовь
” Когда же они были там, наступило время родить Ей; и родила
Сына своего Первенца, и спеленала Его, и положила Его в ясли,
потому что не было им места в гостинице.” (Лк. 2:6-7)
За прошедший год мы больше узнали о расизме, дискриминации и предрассудках, царящих в финляндском обществе в отношении меньшинств. Замалчиваемый страх и предубеждения
в отношении переселенцев стали предметом общественного
обсуждения. В памяти у нас еще свежа, например, дискриминация лопарeй и карелoв в прошедшие десятилетия.
В этническом и культурном отношении Финляндия считается однородной страной. Поэтому этнические, языковые,
культурные и иные различия оставались и до сих пор часто
остаются без достаточного внимания и уважения. Стремительное же развитие в направлении многокультурности вызывает
в сознании финна страх и предубеждение против любой инаковости.
Христос учит любить Бога всем сердцем и ближнего, как
самого себя (Maтф. 22:37, 39). Веками люди любили друг друга.
Что же нового в этой заповеди Христа о любви?
Глубина учения Христа о любви. Люди не разделяются на
плохих или хороших, более или менее уважаемых , интересных
6
или скучных. Для Него каждый человек – это совершенное создание неизмеримой Божественной любви. Бог призывает нас
принять участие в Своей любви и любить так, как Он любит.
Универсализм – одна из отличительных черт Церкви. Церковь Христова не строится на языковом или этническом единстве. Мерилом ее общности и единства является вера в объединяющего всех Бога, Который есть любовь.
Согласно Рождественскому евангельскому чтению, Мария
родила в пещере, где укрывали скот, потому что семье, прибывшей в Вифлеем из Назарета, не нашлось иного места. Их избегали и отвергали, потому что они были незнакомцы и чужие
в Вифлееме.
Рождество Христово – дело великой любви Божией. Бог
становится человеком, чтобы объединить всех людей в Своей
любви.
Слава в вышних Богу, и на земле мир, в человеках благоволение!
Архиепископ Карельский и всея Финляндии
ЛЕВ
METROPOLIITTA AMBROSIUKSEN JOULUTERVEHDYS
”Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen.”
P
ikkupoikana mietin innokkaasti tämän joululaulun
säkeen merkitystä. Olihan joulu odotettu juhla. Joulukuusi, lahjoja, jouluruokia, tunnelmaa. Mutta miten se
voisi olla ”aina”?
Siitä yli 50 vuoden kuluessa olen vähitellen oivaltanut,
miksi tarvitsemme juhlapyhiä. Niiden muistaminen auttaa
jaksamaan arkena. Niistä saa kokemuksia, jotka syventävät
ymmärrystä.
Joulun keskeisin merkitys on siinä, että Jumala syntyi
ihmiseksi Kristuksessa. Kristus otti omakseen ihmisyyden
antaakseen meille kestävän elämänperustan. Tämä tapahtui
rakkaudesta ihmisiä kohtaan. Hän rakastaa meitä ehdoitta.
Kristus ylittää erilaiset inhimilliset raja-aidat. Hänen
tulemisensa ihmiseksi koskettaa kaikkea olevaista. Hän on
läsnä kaikessa hengellisessä ponnistelussa ja totuuden etsimisessä. Siksi mekin jaamme joulun iloa
näkyvällä tavalla naapureille läheltä ja kaukaa.
Joulun ”ikuisuus” on myös siinä, että Kristuksen tuoma toivo ja
rakkaus ylittävät kuolemankin raja-aidan. ”Kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa.” (1. Kor. 15:22)
Niinpä jouluna kuolonuneen nukkuneet läheisetkin ovat osa meitä.
Kaipauksen ja kyyneleidenkin keskellä kasvaa kiitollisuus siitä, että
heille joulu on ”ainainen”.
7
KIRKOLLISKOKOUS
Kirkolliskokous koolla Valamossa:
Seurakuntavaalien äänestysikä laskee 16 vuoteen,
autokefaliaa ei suljeta pois
TEKSTI JA KUVAT ARI SIRVIÖ
Toimikaudeksi 2010–2013
valittu kirkolliskokous oli
koolla Valamon luostarissa
Heinävedellä 28.–30.11.
K
irkolliskokouksessa on 36 jäsentä, joista itseoikeutettuna ­
ovat piispat (4), ja valittuina 11
papiston edustajaa, kolme kanttorien
edustajaa sekä 18 maallikkojen edustajaa. Helsingin seurakunnan alueelta kirkolliskokouksen jäseninä ovat: metropoliitta Ambrosius, papiston ja kanttoreiden
edustajina kirkkoherra Markku Salminen, pastori Heikki Huttunen, ylidiakoni
Juha Lampinen, kanttori Jarmo Lehto sekä maallikkoedustajina Ritva Bly, Seppo
Ketola, Ulla Kudjoi-Salminen, Eero Lahtinen, Anja Lindström ja Riina Nguyen.
Kirkolliskokous käsitteli kolmen päivän aikana yhteensä 28 asiaa. Kokouksessa käsitellään lakisääteisten asioiden
lisäksi edustajien tekemät aloitteen. KoKirkolliskokousedustaja Seppo Ketolan
tekemä aloite Suomen ortodoksisen kirkon
pysymisestä Ekumeenisen patriarkaatin
kanonisessa alaisuudessa ja autokefaliaan
pyrkivien neuvottelujen päättämisestä sai
aikaan vilkkaan keskustelun. Päätöskäsittelyssä Helsingin seurakunnan alueelta
valitut edustajat, piispainkokous ja mm.
lakiasiainvaliokunnan puheenjohtaja olivat
asiassa törmäyskurssilla. Kuvassa tilanteesta
keskustelemassa (vasemmalta) Ulla KudjoiSalminen, isä Juha Lampinen, isä Heikki Huttunen, kokouksen puhemiehistöön kuulunut
Eero Lahtinen ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Erkki Piiroinen.
8
kouksen työskentely on monivaiheinen:
täysistunnossa käydään lähetekeskustelu, jonka jälkeen asia siirretään valiokunnan työstettäväksi. Valiokunnasta tulee aikanaan täysistuntoon mietintö, joka
hyväksytään tai hylätään.
Kirkolliskokous hyväksyi kirkon hallinnon uudistamista pohtineen työryhmän mietinnön ja esitti kirkollishallitukselle hallinnon kehittämisen jatkotyöryhmän mandaattia jatkettavaksi vuoteen 2014. Mietinnössä esitetään mm.
kirkolliskokouksen toimikauden pidentämistä nelivuotiseksi, jolloin seurakunnanvaltuuston ja kirkolliskokouksen toimikausi olisi samanpituinen, ja että nykyinen kollegiomuotoinen kirkollishallitus muutetaan asteittain kirkon palvelukeskukseksi. Myös hiippakuntien ja
seurakuntien osalta tehdään muutoksia,
joilla hallintoa sopeutetaan vastaamaan
kirkon jäsenrakennetta, taloudellista tilannetta ja kuntamuutoksia.
Kirkolliskokous edustaja Riina Nguyenin aloite äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen seurakuntavaaleis-
sa meni yksimielisesti läpi. Vuonna 2015
voivat 16 vuotta täyttäneet äänestää sekä valtuusto- että kirkkoherranvaalissa.
Ehdokkaiden tulee kuitenkin olla täysiikäisiä.
Kirkolliskokous käsitteli edellisen
vuoden kokouksen päätöksen ja tehdyn
aloitteen pohjalta autokefaliaa. Taustalla on vuonna 1980 kirkolliskokouksen Ekumeeniselle patriarkaatille esittämä valmius autokefaliaan. Aloitteessa
esitettiin, että Suomen kirkko luopuisi
valmiudesta ja pitäytyisi autonomisessa
asemassa.
Arkkipiispa Leo ennen kokousta ja
kokouksen aikana vetosi kirkolliskokoukseen, että se yhtyisi piispainkokouksen näkemykseen, että tilanne pidettäisiin nykyisenä eikä mitään mahdollisuuksia tulevaisuudessa suljettaisi pois.
Viimeisenä kokouspäivänä Helsingin
seurakunnan alueelta valitut edustajat
kuitenkin kannattivat tehtyä aloitetta,
ja tilanne uhkasi ajautua äänestykseen.
Asiassa otettiin aikalisä, ja valiokunnassa sorvattiin Suomen kirkon asemasta
AJANKOHTAISTA
VLADA WAHLSTÉNISTA
SEURAKUNNAN UUSI TIEDOTTAJA
TAMMIKUUN ALUSTA L ÄHTIEN tiedottajan tehtäviä seurakunnassa hoitaa puoli­
päiväisesti valtiotieteiden kandidaatti
Vlada Wahlstén. Seurakunnanneuvosto
valitsi hänet yksimielisesti yhdeksäntoista
hakijan joukosta.
Wahlstén jatkaa toistaiseksi myös venäjänkielisen työntekijän sijaisena. Hän toimittaa Ortodoksiviestiin venäjänkielisiä sivuja ja avustaa tarvittaessa myös suomenkielisillä sivulla.
Haluan kehittää seurakunnan viestintää
avoimemmaksi ja kaikkia seurakuntalaisia
palvelevaksi, Wahlstén lupaa.
I.A.O. DIALOGIN JA YHTEISTYÖN PUOLESTA
Kirkolliskokousedustaja Riina Nguyen teki
aloitteen seurakuntavaalien äänestysikärajan
laskemisesta 16 ikävuoteen. Kokouksen lakivaliokunta lisäsi sen koskemaan myös kirkkoherranvaalia. Aloite hyväksyttiin ja vuonna
2015 seurakunnanvaltuustovaaleissa muutos
on voimassa. Vaalikelpoisuus edellyttää edelleen 18 vuoden ikää. Kuvassa taustalla kirkkoherra Markku Salminen.
kirkon strategiassa mainitun määritelmän pohjalta sananmuoto, joka tyydytti kaikkia osapuolia. Helsingin metropoliitta Ambrosius totesi, että ”tarvittiin
melkoista akrobatiaa kaikkia tyydyttävän
sananmuodon löytämiseksi”.
Kokous päättyi 30.11 illalla ja kirkolliskokouksen jäsenet kokoontuvat torstaina 1.12. klo 7 Valamo Kristuksen kirkastumisen kirkkoon arkkipiispa Leon
johdolla liturgiaan. Arkkipiispa Leon
virkaanasettamisesta tuli tuolloin kuluneeksi tasan kymmenen vuotta.
Kirkolliskokousmateriaali on
luettavissa kirkon portaalissa
www.ort.fi/kirkolliskokous
Kansainvälinen parlamenttienvälinen ortodoksinen yhteistyöelin I.A.O. (The Interparlamentary Assambly on Orthodoxy)
kokoontui lokakuussa kulttuurikeskus Sofiassa. Konferenssin työskentelyyn osallistuneet parlamentaarikot, poliittiset vaikuttajat, akateemisen maailman edustajat, kristilliset ajattelijat ja kirkon edustajat
päätyivät julkilausumaan, jonka mukaan
kirkon on muun muassa omista periaatteistaan luopumatta luotava puitteet todelliselle dialogille lujittaakseen modernin
yhteiskunnan demokraattisia instituutioita
ja puolustaakseen kulttuurisen pluralismin
ja monikulttuurisuuden ideaa välttämättömänä osana kaikkia nyky-yhteiskuntia ja
myös kirkon omaa tunnustusta.
Konferenssi kirjasi tarpeen painottaa
kirkon ja valtion selvästi toisistaan eroavia
rooleja nykymaailmassa samalla korostaen
sitä positiivista panosta, jonka I.A.O. voisi
antaa suhteiden luojana ja välittäjänä näi-
den kahden tahon välillä. Valtion tulee estää ja pyrkiä ehkäisemään rikkomukset uskonnonvapautta vastaan.
Valtioiden on ymmärrettävä kirkon kaksituhatvuotisen pelastavan läsnäolon merkitys ja käytettävä käytössään olevia keinoja ortodoksisten kirkkojen puolustamiseksi
alueilla, joilla on poliittisia levottomuuksia
ja kriisejä.
Julkilausumassa painotetaan myös sitä,
että kirkon ja valtion tulee nykyisessä syvässä henkisessä ja taloudellisessa kriisissä
vahvistaa yhteistyötään kaikilla rintamilla,
jotta kansainvälisesti tunnustetun Ihmisoikeuksien julistuksen rinnalle syntyisi myös
”Ihmisten velvollisuuksien julistus” taloudellisesti heikompiosaisten ihmisryhmien sekä
luonnon ja ympäristön varjelemiseksi.
Vuonna 1993 perustetun I.A.O:n tavoitteena on monitasoisen poliittisen ja kulttuurillisen aktiivisuuden kehittäminen. Suomi on yksi järjestön perustajajäsenistä. OV
HYVÄNTEKEVÄISYYSILLALLINEN
Maanantaina 30.1.2012 klo 18.00 Helsingin
ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalilla, os. Unioninkatu 39 (sisäpiha).
Illalliskortin hinta on 40 euroa, joka sisältää kolme ruokalajia ja ohjelman. Lahjoitustuotto käytetään Ortaidin ja Orotodoksisen
Lähetyksen yhteiseen suurenpaaston keräykseen. Illan aikana mm. järjestetään arvonta, johon osallistumalla voi halutessaan
lahjoittaa lisää rahaa hyväntekeväisyyskohteeseen.
Illalistapahtuman järjestelyistä vastaavat
yhteistyössä Helsingin ortodoksinen seurakunta ja sen diakoniatoimi, Ortaid sekä Ortodoksinen Lähetys ry.
Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumiset: Ilona Lehmus, 040 357 3981 tai
ilona.lehmus@ort.fi
9
Joulu Marian kanssa
– Olin taatusti Kangasalan itämaisin likka, muistelee Riikka Juvonen lapsuuttaan Pirkanmaalla.
Tuleva kuvittaja, kirjailija ja taidemaalari innostui jo pikkutyttönä Lähi-idän kulttuurista.
Ensimmäinen matka suuntautui Kibbutzille. Nuori opiskelijatyttö lähti sinne tutustumaan
Tuhannen ja yhden yön maisemiin WSOY:ltä saamaansa kuvitustyötä varten. Siitä lähtien
erilaiset taidetyöt ovat vieneet naista maasta toiseen. Viime kesän Riikka Juvonen vietti
Ateenassa etsien Jumalanäidille kasvoja ensi kevään näyttelyä varten. Nyt Juvosen studiossa
kynttilöiden ja maalien tuoksussa syntyy monenlaisia Marioita.
TEKSTI JA KUVAT TIINA MAKKONEN
n
Riikka Juvolusekea
it
ajatuksia vo
oden
vu
si
en
lisää
esteistä.
vi
si
ok
od
rt
O
lupautunut
Kirjailija on
lumnistiksi.
ko
e
lehtemm
10
M
aria on kuvattu hyvin eri tavoin
eri kirkoissa. Minua koskettavat eniten varhaiskirkon kuvaukset hänestä vaatimattomana naisena,
Jumalan synnyttäjänä. Itselleni vierain
on siniviittainen eurooppalainen Maria, joka muistuttaa taivaan haltijatarta,
ei ihmistä.
Maria on Riikka Juvoselle jo ennestään läheinen. Tuottelias taiteilija on
työstänyt Marian kuvaa sanoin ja kuvin
jo monissa yhteyksissä tätä ennenkin. Taiteilijan mielestä kristinuskossa keskitytään ehkä liikaa Marian neitsyyteen.
Äitiys on jäänyt liian vähälle huomiolle.
– Kun lukee erakkomunkkien loputtomia runollisia kielikuvia Marian kohdusta ja neitsyydestä, tulee vain miettineeksi,
ovatko arvon isät istuneet hiukan liikaa
yksin keljoissaan, Riikka miettii.
– Raamatussa Mariasta puhutaan aika vähän. Tulkinnat hänestä kertovatkin
enemmän meistä itsestämme kuin nuoresta galilealaisnaisesta, joka ottaa erikoisen pojan äitiyden kantaakseen.
Maria on ennen muuta äiti, joka uskoi poikaansa ja seisoi Golgatalla katsoen
oman poikansa kärsimystä ristillä. Tämä
on Mariassa taiteilijan mielestä suurinta.
– Äitinä ymmärtää, miten valtavan
raskasta sen on täytynyt olla. Kuten eräs
pappiystäväni sanoi, pääsiäisaamuna
Riikka Juvosen näyttely Marian monet kasvot on esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa 9. – 30.3.2012.
Maria ei enää jaksanut poikansa haudalle. Voimia ei kerta kaikkiaan enää ollut.
LUONNOLLINEN YMMÄRRYS
Riikka Juvoselle Maria on ennen muuta
Lähi-idän nainen. Hän on alueelta, jossa yhdistyy kolmen eri maailmanuskonnon, kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin perusta. Erojen korostamisen sijaan Riikka näkee uskontojen välillä paljon ja merkittäviä yhtäläisyyksiä.
– Meillä kaikilla on yhteiset juuret.
Meillä kaikilla pitäisi olla myös yhteinen
rakkaus. Minusta kristityn ei tarvitse mitenkään erityisesti yrittämällä yrittää ymmärtää islaminuskoisia. Riittää kun kristitty ymmärtää itseään. Silloin ymmärrys
muslimeja kohtaan tulee itsestään.
Kaikki tämä tulee uskovaisen ortodoksin suusta. Kun Riikka Juvonen herää aamuisin, hän sytyttää ensimmäiseksi lampukoihin tulet ja rukoilee ikonien edessä kaikkien läheistensä puolesta. Vasta sen jälkeen hän pistää kahvin kiehumaan.
Taiteilija kokee kaikkien uskontojen
kunnioittamisen tärkeäksi. Lähi-idässä
ollessaan minareeteista kantautuva rukouskutsu ei häntä häiritse, päinvastoin.
– Rakastan rukouskutsujen ääntä. Mielelläni kuulisin sitä täällä Helsingissäkin.
Riikalle on outo ajatus pitää isla-
mia kristinuskolle suurena uhkana. Lähi-idän erikoisasema tarjoaa sen sijaan
erinomaisen mahdollisuuden uskontojen väliselle dialogille. Toisten pelkäämisen sijaan pitäisi mennä lähemmäs,
puhua ja kuunnella.
– Maria on hyvä avaus islamin ja kristinuskon väliseen dialogiin. Islamkaan ei
kiistä Marian neitseestä syntymistä. Maria esiintyy myös Islamissa. Hänestä on
mm. Koraanissa oma suuransa.
– En näe nykymaailman tilannetta lainkaan toivottomana. Asiat menevät koko
ajan eteenpäin. Esimerkiksi ennakkoluulot muualta tulleita kohtaan ovat kovasti
vähentyneet. Vielä muutama vuosikymmen sitten helsinkiläiset suhtautuivat
ulkomaalaisiin paljon epäluuloisemmin
kuin nyt. Kysymys on tottumisesta.
– Lähi-idässä on selvästi näkyvissä se,
kuinka kaikkein suurimmat ristiriidat
ovat itse asiassa eri kristittyjen ja muslimiryhmittymien sisällä, eivätkä suinkaan islamin ja kristinuskon välillä. Minun puolestani voitaisiin jo lopettaa rettelöinti siitä, kuka tuntee Kristuksen
parhaiten.
TOIVON AIKA
Tänä vuonna Riikka Juvonen aikoo viettää joulunsa pääosin pensseli kädessä
Maria-kasvojen seurassa. Moni Maria on
jo löytänyt muotonsa, mutta paljon työtä
on vielä edessä. Kuvat syntyvät monista
eri virikkeistä.
– Yhden Marian idea syntyi, kun olin
kävelemässä Hakaniemen torille, ja näin
kauniin somalinaisen kantamassa vauvaa
sylissään.
Riikan elämään on mahtunut hyvin
monenlaisia jouluja. Parhaiten on jäänyt
mieleen viime vuosituhannen viimeinen joulu, jonka hän vietti Betlehemissä. Riikka asui tyttärineen paikallisen ortodoksipapin talossa. Pappi kyyditsi hänet aamuvarhain liturgioihin. Jouluisen
kaupungin tunnelma oli ikimuistoinen ja
juhla jatkui pitkään, kun erilaiset kristityt juhlivat joulua eri aikoihin.
– Kun vuosi vaihtui, en ollut koskaan
nähnyt Betlehemiä niin puhtaana ja kauniina. Ilmassa oli paljon toiveikkuutta, hyvän odotusta. Jeesuksen syntymäkirkon aukiolla päästettiin ilmaan 2000
valkoista kyyhkystä. Toisella puolella
yhtä aikaa ammuttiin ilotulitusraketteja. Arvaa vain, miten siinä kävi. Taivaalta
leijaili alas paistettuja kyyhkysiä ja nokisia höyheniä. Se kuvasti hyvin Lähi-idän
rauhaa. Reilun puolen vuoden kuluttua orastavasta rauhasta oli jäljellä pelkkä muisto, taiteilija muistelee haikeana – muttei lainkaan epätoivoisena.
11
Elämän leipä
– ruokaa ja tukea lapsille
S
ilmissä vilisee, kun kenialaisen Loberen koulun 430 oppilasta järjestäytyvät ruokajonoon. Ruokaa jaetaan nuorimmasta vanhimpaan: ensin pikkutarhalaiset ja viimeiseksi seitsemäsluokkalaiset. Pienen keittiömökin luukusta kauhotaan tasaisella tahdilla papumuhennosta erivärisiin ja -mallisiin kippoihin. Ruokasalia ei ole, joten jokainen etsii koulun
pihalta itselleen sopivan paikan ja ryhtyy lounaalle.
Keittiön kulmalla on kasvimaa, taimitarha ja uusi iso vesisäiliö. Kaivossa on vettä.
Kaksi vuotta sitten tilanne oli toinen. Sateiden puutteesta
kärsivän Laikipian alueella oli rutikuivaa. Ruoan hinta ampaisi pilviin, eikä ihmisillä ollut varaa siihen. Koulun rehtori John
Sigilai kertoi uupuneista lapsista, jotka eivät jaksaneet käydä koulussa – tai eivät jaksaneet oppia. Nälkäinen lapsi saattoi
pyörtyä kumahtaa lattialle kesken oppitunnin.
Kriittisessä tilanteessa koululla aloitettiin vuoden 2010 alusta ruokaohjelma, joka tarjoaa päivittäiset ateriat kaikille koulu-
laisille. Ohjelma on rahoitettu Ortodoksisen Lähetyksen kautta
keräysvaroilla.
Loberen koulu rakennettiin 1980-luvulla lähetysjärjestön
kehitysyhteistyöprojektina. Koulun vieressä on ortodoksinen
kirkko, jonka pappi isä Cyprian on nuori mies. Hän on opiskellut opettajaksi ja papiksi Nairobissa. Seurakuntatyön ohella
isä Cyprian opettaa koulun ekaluokkalaisia, joita oli kuluneena
lukuvuotena yli viisikymmentä.
Koulu ja seurakunta ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Suurin osa Loberen lapsista kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Koulun
kahdestatoista opettajasta kolme on kirkon sponsoroimia.
Tänä päivänä koulun tilanne on ratkaisevasti parempi kuin
kaksi vuotta sitten. Tosiasia kuitenkin on, että alueen ihmiset ovat todella köyhiä. Loberen koulussa lapset saavat ruokaa,
aikataulutetun päiväohjelman, hyvää opetusta ja harrastuksia.
Niillä pärjää jo aika pitkälle.
PERINTEISEN JOULUPAASTOKER ÄYKSEN
tuotto ohjataan Ortaidin ja Ortodoksisen
Lähetyksen kautta Karjalan ja Kenian lapsille.
Ortaidin yhteistyökumppani Utešenie-säätiö
tekee työtä sosiaalipalvelujen ja diakoniatyön
kehittämiseksi Karjalan tasavallassa. Yksi sen
monista työmuodoista on syrjäytyneille lapsille
ja nuorille perustettu päiväkeskus Petroskoissa,
jonne lapset tulevat koulupäivän jälkeen.
12
Joulupaastokeräys ”Elämän
leipä” 15.11. –31.12.2011
Ortaidin keräystili: FI53 5480
0520 0233 08 (OP)
Viite: 12108
Keräyslupa 2.2.2011 2020/2010/4109
TEKSTI JA KUVA MARI VAINIO
SAARENMAAN SKIIT TA
kaipaa apua
KREI K AN PYHÄN JO HANNES K ASTA J AN
Luostarin skiitta Saarenmaalla kaipaa
apua luostarin rakentamiseen.
Pyhän Johannes Kastajan Luostari sijaitsee Kreikassa Larisan kaupunkia ympäröivässä vuoristossa. Luostari on hyvin
kansainvälinen. 30 jäsenen sisaristossa
on 13 eri kansallisuutta. Sisaristo on saanut toimeentulonsa jo yli 15 vuoden ajan
ekologisesta maanviljelystä. Luostari myös
pyrkii lisäämään tietoutta ekologisesta viljelyksestä ja ympäristön suojelusta.
Tallinnan ja koko Viron metropoliitta Stefanos pyysi vuonna 2009 sisaristoa aloittamaan samankaltaista luostaritoimintaa Virossa. Luostari myöntyi
lopulta hankkeeseen, kun metropoliitta lupasi Viron apostolisen ortodoksisen
kirkon lahjoittavan luostarin perustamiseen tontin.
Samana vuonna kolme nunnaa saapui
Saarenmaalle, jossa heille asuinpaikaksi
tarjottiin aluksi Viron ortodoksisen kirkon korjaama kanttorila Öörikulla saa-
ren koillisosassa. Kaunis paikka on kuitenkin kovin pieni.
Kirkko on nyt luovuttanut skiitalle 35 ha maata ja korjausta kaipaavat rakennukset sekä Reomäen pyhän apostoli
Andreaksen kirkon Reon kylässä. Sisaristo tarvitsee kipeästi majoitustiloja itselleen, mutta myös vieraiden majoittamiseen.
Päärakennuksen korjaus aloitettiin
tänä vuonna. Rakennus on peruskorjattava katon, ikkunoiden, ovien ja eristyksen sekä vesi- ja lämmityssysteemien
osalta. Korjaus on kallis ja vaativa projekti. Rakennuksen toivotaan valmistuvan toukokuuksi 2012. Peruskorjauksen
kokonaisbudjetti on noin 250 000 euroa.
Tulevaisuudessa luostari toivoo voivansa olla Jumalan rakkautta välittävä
paikka kaikille apua tarvitseville. Luostari haluaa vahvistaa eettistä pohdintaa, tutustuttaa ihmiset ortodoksisuuteen, auttaa maanviljelijöitä orgaaniseen viljelyyn
ja ympäristönsuojeluun liittyvissä asiois-
sa ja tarjota mm. ilmaisia kielikursseja.
Tällä hetkellä tarvitaan kuitenkin kipeästi apua luostarin rakentamiseen.
Luostarin sisaristo teki sopimuksen rakennusurakoitsijan kanssa aikaisemmin
tänä vuonna. Kokonaisbudjetista on tarkoitus maksaa kuukausittain 40 000 euron erä. Kreikan ja yleisen talouskriisin vuoksi peruskorjaukseen luvattuja
avustusvaroja ei ole lukuisista yrityksistä
huolimatta saatu riittävästi kokoon.
Luostarin sisaristo pyytää nöyrimmin
avustuksia kiireiseen rakennusprojektiin. Pieninkin avustus on lämpimästi
tervetullutta.
Suomesta luostarin rakennusprojetiin
osoitetut avustukset pyydetään toimittamaan Viron Ortodoksisen Kirkon Ystävävyysseuran VYS ry:n pankkiyhteyden kautta:
Ålandsbanken 660100-3714623,
FI62 6601 0003 7146 23
Viitenumero 1041
13
Страницы на русском языке
Призвание
На литургиях прихожане Свято-Троицкого храма могут видеть их
вместе: недавно рукоположенного во дьяконы о.Иоанна Авдуевского
и его супругу Ольгу с детками: Марианной, которой скоро исполнится
годик, и четырехлетним Александром. Молодая, искренне верующая
семья. Захотелось познакомиться поближе. И вот я у Авдуевских.
Текст и Фото Влада Валстен
Радушно встречает все семейство:
Марианна улыбается, Саша вежливо
здоровается. Светло, уютно. Красиво
накрытый стол с приличествующими
для поста угощениями. Чаепитие
начинается общей молитвой,
нараспев. Радостно поет вместе с
родителями Саша, он, ко всему, в этот
день именинник, названный в честь
благоверного князя Александра
Невского. Еще узнаю, что Саша очень
любит церковное пение, и в играх он
14
если не рыцарь, то, как папа, дьякон.
Мне же интересно, как стал отцом
дьяконом Иоанн.
– А ведь я крестился в 15 лет, хотя
всегда как-то верил и считал себя
православным… И крестились мы
в один день с мамой. Но в церковь,
к сожалению, не пришли. Русские
дети, приехавшие сюда (а я переехал,
когда мне было 11), часто переживают
кризис, попадая
в хулиганские
компании. Так было и со мной».
Начались проблемы. И в школе, и
дома. И однажды Иоанн почувствовал,
что так больше нельзя. И взмолился
к Богу. Пошел в церковь. «Но я ведь
был испорченным подростком, и там
неуютно себя почувствовал, перестал
ходить на службы, но продолжал
молиться...»
И Бог повел его удивительным
путем. Иоанну захотелось прочитать
Евангелие, слово Божие. «И на меня
оно произвело сильное впечатление.
Я задумался над многими вопросами,
а главное: как жить по заповедям
Божьим в наше время?»
Следующим шагом в духовном
развитии стала поразившая его
глубиной Богопознания книга
преподобного старца Никодима
ЛЮБИМЫЙ ПРАЗДНИК
«Без заступничества
Божьего детей
не вырастишь, не
убережёшь».
Святогорца «Невидимая брань». «Она
повлияла на меня так, что я снова стал
ходить в храм».
РОЖДЕНИЕ СЕМЬИ
Иоанн учился тогда на инженера по
автоматике и, в завершение учёбы,
поехал на стажировку в Шотландию.
Самое важное, там он нашёл свое
счастье: познакомился с Ольгой,
тоже студенткой. Промыслом Божьим
судьбы их соединились: стали
общаться в январе, а в марте Иоанн
сделал Ольге предложение. «Мы так
полюбили друг друга, что у нас, у
обоих, сомнений или страха не было».
«Я ведь из еще более неверующей
семьи, - рассказывает Ольга. - Отец
мой был в советское время идеологом.
Но меня, маленькую,
бабушка
тайно крестила в церкви. Всё равно
вначале было не просто встречаться
с человеком, для которого вера
имела столь важное значение . Но
когда кого-то любишь, интересно его
понять... Мы поженились 28 декабря,
в Финляндии...»
Обвенчались, а через неделю Оля
была уже в Шотландии, где училась, а
Иоанн уже проходил военную службу.
А по возвращении его из армии и
сразу после Ольгиного переезда
в Финляндию, у четы Авдуевских
родился их первенец. «Получилось
смешно: Саша родился 28 сентября,
день в день, через девять месяцев
после свадьбы».
«А в храм, к воцерковлению у меня
был свой путь, - рассказывает Ольга.
- Сашенька мне очень помог в этом:
ведь без заступничества Божьего
детей не вырастишь, не убережёшь».
Переезды, работа, учёба, ребенок...
Житейские проблемы встают горами.
И закрывают небо. Надо что-то делать.
«И тогда опять я стал просить Бога
о помощи, - говорит Иоанн. - Мы с
Ольгой исповедовались. И после
моего заявления, что мне, собственно,
не в чем особенно каяться, наш
будущий духовник строго сказал мне:
«Иди домой и читай Евангелие!» Таким
тоном сказал, что это произвело
сильное впечатление...».
Их возвращение к духовной жизни,
и полное, наконец, воцерковление
укрепило семью. «Буквально, за
месяц вся наша жизнь переменилась».
Иоанн и Ольга стали прихожанами
храма Германа Аляскинского, в
Тапиола. «Нас очень тепло приняли,
меня пригласили участвовать в хоре,
и я вскоре даже перестала бояться
разговаривать по-фински».
Именно тогда у Иоанна впервые
возникло желание служить в церкви.
«Когда я задал себе вопрос, где,
на каком месте можно было бы
послужить наилучшим образом
ближним и Богу, другого ответа у меня
не нашлось. Своими размышлениями
я ни с кем не делился, и тут
неожиданно один мой знакомый
иподиакон предложил послужить
с ним владыке Амвросию. Это я
воспринял, как Божие благословение
на служение в церкви».
16 октября Иоанн был рукоположен
в дьяконы Свято-Троицкой церкви.
«Рождество - мой любимый праздник,
- говорит Ольга. - Он мне близок...
Перед тем, как ребёнок рождается,
столько всякого шума, необходимых
покупок... Так и на Рождество: суета,
люди покупают подарки, убираются,
всё готовят. А потом - тишина. И служба
в храме настолько умиротворённая
– дитя родилось и все боятся его
побеспокоить. И говорят шёпотом.
И на службе чувствуется, люди поют
рождественские песни с любовью и
огромной радостью... Мне это очень
близко. После рождения детей я это
чувствую очень сильно. И люблю
ставить настоящую ёлку, потому что
её в моём детстве не было».
«В сочельник, после праздничной
всенощной, у нас будет празднично
украшенный, но все еще постный стол,
а вот после рождественской литургии
уже настоящий праздник. Дед Мороз
если придёт, только на Новый Год.
Важно, чтобы на Рождество в центре
внимания был Иисус Христос».
28 декабря пять лет, как обвенчаны
Иоанн и Ольга. Пожелаем семье
многих и благословенных лет!
МИХАИЛ НУММЕЛА ВО
СВЯЩЕННИКА
11 декабря с. г., за
Литургией в Успенском
кафедральном соборе
митрополит Хельсинский
Амвросий совершил
херотонию дьякона Михаила
Нуммела во священника.
Владеющий русским
языком о. Михаил сослужит
священникам в СвятоТроицкой церкви и сможет
принимать деятельное
участие в русскоязычной
работе нашего прихода.
15
Född i en grotta?
I den östkyrkliga traditionen föds Jesus i en grotta. Motivet syns på våra ikoner över Kristi födelse. Nya testamentet nämner inte denna detalj. Matteus lokaliserar Maria, Josef och Jesus i ett hus i Betlehem (Matt.
2:11). Lukas förklarar å sin sida att Maria ”lin­da­de ho­nom och la­de ho­nom i en krub­ba, ef­tersom det
in­te fanns plats för dem in­ne i härbärget” (Luk. 2:7). Platsen för Jesu födelse tycks ha varit ett stall,
om en gång en krubba för utfordring av djur fanns i samma utrymme. Den enkla stallbyggnaden av trä, ett omtyckt motiv i västerländsk kristenhet, har här sitt ursprung.
Varifrån kommer då grottan? Det första omnämnandet tycks vara i det s.k. Jakobs protevangelium, en apokryfisk text från mitten av 100-talet. Också här berättas att Maria lindade sitt
barn och lade det i en oxkrubba. Platsen är dock uttryckligen en grotta, och denna är belägen
utanför Betlehem, eftersom Maria och Josef enligt denna text aldrig hann fram förrän födelsen
satte igång. (Protev. 17–22.)
Jakobs protevangelium är skrivet i en genre där legendartade detaljer ofta förekommer. Författaren kan ta sig friheter för att tydliggöra sitt budskap. Men omnämnandet av grottan tycks inte
fylla någon sådan funktion, åtminstone inte för denna författare.
Grottan möter oss nästa gång hos Justinos Martyren i dennes Dialog med Tryfon, skriven på 150-talet.
Justinos hävdar att grottan som födelseplats är en uppfyllelse av ett ord hos profeten Jesaja, som – i Gamla
testamentens grekiska översättningen från 200-t. f.Kr. – lyder ”han skall ta sin boning i en stadig klippas upphöjda
grotta” (Jes. 33:16). Men inte heller hos Justinos ges grottan någon djupare betydelse. Jämfört med t.ex. Jesaja 7:14
– ”jung­frun skall bli ha­van­de och föda en son” – är Jesajaraden om grottan av ringa vikt. Att Jesajaversen skulle ha
gett upphov till traditionen om grottan som Jesu födelseplats är därför osannolikt; stället hos Jesaja hänvisas inte till
i anslutning till födelsegrottan i övriga grekiska texter från de första århundradena.
Origenes är den följande att kommentera födelsegrottan. I sin skrift Mot Kelsos, skriven på 240-talet, konstaterar
Origenes att alla på hans tid kände till denna grotta (Cels. 1.51). Origenes skrev detta under sin tid i Caesarea i Palestina. Också Justinos var hemma från Palestina, närmare bestämt från Flavia Neapolis (nuvarande Nablus). Uppgiften
om grottan kan med andra ord mycket väl röra sig om en lokal tradition, som helt enkelt identifierar platsen för Jesu
födelse. Inte heller Origenes antyder någon biblisk tolkningstradition om grottan.
Det tycks således hos de tidiga kristna författarna inte ha förelegat några vägande teologiska bevekelsegrunder
för att placera Jesu födelse i en grotta. Detta ökar sannolikheten för att Jakobs protevangeliums uppgift om födelsegrottan går tillbaka på en autentisk tradition.
Origenes försåg den kristna traditionen dock med ett viktigt julkrubbemotiv. Han var tydligen den förste att til�lämpa ett annat Jesajaord på scenen i grottan:
Ox­en känner sin hus­bon­de
och åsnan sin her­res krub­ba,
men Is­ra­el känner in­te sin her­re,
mitt folk har ing­et förstånd.
Jes. 1:3
I Origenes tolkning blir djuren en symbol för de troende, i kontrast till det icke-troende Israel. (Or. Hom. in Lc. 82.) Härmed har vi fått ett viktigt inslag i ikonografin, där en oxe och en åsna alltid målas in bredvid krubban.
Jakobs protevangelium kan mycket väl förmedla en historiskt riktig uppgift om födelsegrottan. Också Lukas krubba ryms med. Grottor – då som nu – användes som skydd för boskapen, och innehöll därför krubbor. I början av
300-talet byggde kejsarinnan Helena en kyrka över grottan, och alltsedan dess har kristna vallfärdat till platsen för
vår Herres födelse.
Mikael Sundkvist
16
JOULULUKEMISTA
Suurten kysymysten äärellä
Kulttuurin moniottelijat, filosofi
ja kirjailija Tuomas Nevanlinna
sekä kolumnisti
ja esseisti Jukka
Relander käyvät vuoropuhelua, jossa näkökulma kristinuskoon on sekä kulttuurihistoriallinen että
filosofinen. Filosofien lähtökohtana ovat Raamattu ja teologian moninaiset traditiot.
Keskustelijat pohtivat, mitä kristinusko on,
mitä siinä ajatellaan ja miten se eroaa kreikkalaisesta filosofiasta ja juutalaisuudesta.
Tärkeitä havaintoja ovat näkemykset siitä, miten nykyihminen suhtautuu kristinuskoon. Tapakristillisyys ja pinnallinen usko näkyvät new age -pietisminä, jossa suhde Jumalaan on henkilökohtainen, omien toiveiden mukainen. Uskotaan korkeampaan voimaan mutta ei kirkon opetuksen mukaisesti.
Uskonnollisten kokemusten shoppailun vastapainoksi filosofit tarjoavat kanonista, nöy-
rää ja kokonaisvaltaista Raamatun lukutapaa.
Filosofit kertovat omista lähtökohdistaan:
Nevanlinna erosi kirkosta päälle kaksikymppisenä ja kuvaa itseään saarnojen pateettisuudesta kiusaantuneeksi kulttuurikristityksi.
Relander varttui isovanhempiensa levollisessa kristillisessä ilmapiirissä. Hän menetti äitinsä varhain, kun äiti työnsi vaunuissa olevan
lapsensa pois tieltä, mutta jäi itse auton alle.
Suuret juhlat rytmittävät teosta: joulu kuvaa syntymää, pääsiäinen kuolemaa ja helluntai elämää ja toivoa.
Lukemista helpottavat sivujen marginaaliin merkityt teemat, joista kirjan lopussa on
aakkosellinen hakemisto. Kirja maalaa isolla
ja tarkalla siveltimellä kristinuskon kehitystä
tämän päivän universaaliksi uskonnoksi.
Jerusalemissa vallitsi poliittisesti jännitteinen ja kaoottinen tilanne Kristuksen ristinkuoleman aikoina. Jeesuksen ihmetekoja tarkastellaan yhteiskunnan näkökulmasta
Kristinusko kumosi radikaalilla tavalla eriarvoisuuteen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän erot - Paavalin mukaan olemme
kaikki yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Jeesus
poisti yhteisön tuomion ja stigman, kun koski spitaaliseen, ylisti samarialaista ja kutsui
prostituoidun pöytäänsä. Kun Jeesus rikkoi
kansan tapaa ja juutalaisia rituaalisäännöksiä,
hän ilmaisi selkeästi, ettei sairaus ole synnin
palkka. “Jeesuksen ihmetekojen ihmeellisyys
piilee aivan muualla kuin luonnonlakien rikkomisessa.”
Vuoropuhelu haastaa matkalle mukaan.
Kirjoittajat ovat taitavia sanankäyttäjiä. Sisällöstä poimii osuvia ilmaisuja omaksi rakennukseksi. “Järjen käyttö on sallittu mutta
Jumalan luokse järkeilemällä ei kuitenkaan
pääse.” “Ketkä murhasivat Jeesuksen. Me“.
Pyhä henki on uskovaisten keskinäisen
yhteyden kannatteleva voima. ”Pyhä henki ei
vain ilmennä itseään historiassa, vaan myös
muuttuu itse historian myötä.”
Tarkastelukulma on selkeästi positiivinen
ja sijoittuu luterilaiseen Suomeen joskaan
ymmärrystä ei löydy kuville eikä pyhäinjäännöksille. Teos kehottaa kristinuskoa uudistumaan ja etsimään tarkoitustaan juuri nyt ja
elämään todeksi Paavalin mukaiset hengen
hedelmät, joita ovat. rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus,
lempeys ja itsehillintä!
EEVA SALONEN
Tuomas Nevanlinna, Jukka Relander:
Uskon sanat
Kustannusosakeyhtiö Teos
Bookwell Oy, Juva 2011
Ensimmäisten kristittyjen maailmassa
”Ratkaisut ja valinnat, joita silloin tehtiin, eivät
voi olla vaikuttamatta meihin tänään.” toteaa
Mikael Sundkvist ”Varhaiset kristityt” teoksen
lopussa. Sundkvist esittää varhaisten kristittyjen maailman historiallisesta näkökulmasta ilman turhaa kaunistelua tai selittelyä. Kirja onnistuu tavoitteessaan tuoda varhaiset kristityt
mahdollisimman elävinä lukijan mielikuviin.
Teksti etenee vauhdikkaasti, kirjan lukee tuokiossa, ja haluaa lukea sen uudelleen samalla
tutkaillen Uutta Testamenttia.
Varhaisten kristittyjen maailman ja meidän oman aikamme välillä löytyy yllättävän
paljon yhtymäkohtia. Kirjassa käsitellään ai-
kamme kysymyksiä, kuten mikä on naisen
asema kirkossa ja minkälainen oli varhaisten
kristittyjen suhde juutalaisuuteen. Varhaisten kristittyjen maailmaa auttavat ymmärtämään myös kaksi samanaikaisesti ilmestynyttä teosta: Juutalaisuus ja Jeesus.
VLADA WAHLSTÉN
Mikael Sundkvist
Toimittanut: Tom Holmén
Varhaiset kristityt
Tätä on kristinusko -kirjasarja kristinuskon alkutaipaleesta tutkimuksen valossa
Perussanoma Oy
17
JOULULUKEMISTA
Kirjailija kohtaa Jumalan
Lukeudun ihmisiin, jotka ovat kokeneet suurimmat uskonnollisuuteen liittyvät oivalluksensa kaunokirjallisuuden kautta. Jos en olisi lukenut Fjodor Dostojevskin teoksia, tutustunut Nikos Kazantzakiksen luoman Zorboksen elämänfilosofiaan tai Kahlil Gibranin
runoihin nuorena, olisi elämä varmasti ajautunut monessa suhteessa eri suuntaan. Siksi odotin malttamattomana, että pääsen lukemattomien kirjojen pinossa siihen vaiheeseen, että voin tarttua munkki Serafimin kirjaan Valo jää, jossa kirjailija tutkii näitä kolmea maailmankirjailijaa, joille kirjoittaminen
on ollut totista kamppailua oman persoonansa, kutsumuksensa ja Jumalan kanssa.
Kirjan kautta avautuu kolme hyvin erilaista kirjailijapersoonaa, joiden henkilökohtaisessa elämässä ja tuotannossa uskonnollisuus näyttäytyy hyvin eri tavoin. Jokainen
osio on oma kokonaisuutensa. Vaikka Dos-
tojevskin, ”kaunokirjallisuuden spiritualiteetin ylivertaisen klassikon” elämä ja tuotanto
ovatkin tutuimpia entuudestaan, antaa Dostojevski-osuus silti eniten. Filosofis-teologinen analyysi kirjallisuudesta näyttäisi löytävän laajimmin ulottuvuuksia silloin, kun se
ponnistaa vakuuttavan laajasta ja laadukkaasta kirjallisuustutkimuksesta. Sitähän
Dostojevskista on valtaisat määrät.
Luettuani vastikään myös Serafim Seppälän neljä vuotta sitten ilmestyneen Vapaus-teoksen en voi kuin ihmetellä ja ihailla
kirjailijan älykästä ja aina tuoretta tapaa tarttua suuriin kysymyksiin. Kirjailijan viesti välittyy. Hän kunnioittaa lukijaa sanomalla kaiken
kauniin selkeästi ilman konstailun tuntua.
Jos Vapaus-teos aiheuttaa kokonaisvaltaisia oivallusväristyksiä, saa Valo jää –kirja aikaan miellyttävän pitäisi lukea –paineen. Tekisi mieli kahlata sekä Dostojevskia, Kazant-
zakista ja miksei Gibraniakin lisää ja uudestaan, kun niiden ymmärtämiseen on saanut
kokonaan uusia työkaluja. TIINA MAKKONEN
Serafim Seppälä:
Valo jää – Dostojevski, Gibran ja
Kazantzakis ja Jumalan mysteeri
Kirjapaja 2011
Valamolainen selviytymistarina
Sain luostarituomisina Elsi Takalan kirjoittaman asiakirjoihin perustuvan tietokirjan
”Evakkomunkit Heinävedellä, uuden Valamon arkea 1940–73”. Kirjoittajalla tuskin on
ollut tavoitteena tarjota lukuelämyksiä suurelle joukolle ulkopuolisia, vaikka teos valaisee erinomaisesti pientä mutta ortodokseille
merkittävää osaa lähihistoriaamme. Sellaisena sen ainakin minä ennen sotia Suistamon
Loimolassa ensi kertaa silmänsä avanneena
koin. Meidän karjalaa puhuvien evakko-ortodoksien kotouttaminenhan oli yksilötasolla paikoin yhtä kova kokemus kuin venäjänkielisen luostarin alkutaival Savossa.
Luostarilla oli vastassaan kaikenmaailman vastukset. Ympäröivälle kyläyhteisölle
se oli kummajainen, jopa pelottavakin. Eikä
viranomaistenkaan taholta tullut aina ymmärtämystä, käyty kirjeenvaihto kertoo jokapäiväistenkin asioiden hoidon vaikeuksista. Ekumenia ei ollut päällimmäisiä periaatteita luostarin kanssa asioidessa.
18
Luostarilla oli myös omasta itsestään johtuvia vakavia ongelmia. Vanheneva ja heikkokuntoinen veljestö joutui repimään elämisensä ehdot Savon kivikkoisista pelloista.
Omaehtoinen ruokatalous oli siivotonta ja
terveydenhoito vaikeaa. Luostarin asukkaiden sosiaaliset suhteet kärsivät iän, sairauksien ja väsymyksen uuvuttamien munkkien
keskuudessa.
Niihin oloihin oli uusien munkkisukupolvien mahdotonta samaistua. Uutta väkeä tulikin vain käymäsiltään, muutamat entisistäkin muuttivat Neuvostoliittoon vielä 60-luvulla. Ja kutsu tuonilmaisiin harvensi ruokapöytään katettavien kuppien määrän muutamaksi.
Mutta siitä se vain on Valamo pikkuhiljaa
elpynyt. Hyvä niin, minunlaisilleni jokavuotinen siellä käynti on kuin käynti kotona Karjalassa.
TEUVO MAKKONEN
Elsi Takala:
Evakkomunkit Heinävedellä
– Uuden Valamon arkea 1940–70
Valamon luostari 2011
Lahjoita aikaa itsellesi
tai läheiselle.
Alkuvuodesta Valamossa mm.
• Avaimet uuteen liturgiaan 27.–29.1.
-kurssi kirkkokuorolaisille
• Vapaaehtoistyön johtaminen 29.–31.1.
• Luottamushenkilöiden koulutuspäivät 3.–5.2.
• Hiljaisuuden retriitti 29.2.–4.3.
KIRJAUUTUUDET JA MUUT LAHJAVINKIT
myymälöistämme Valamosta, Helsingistä (Tuohus,
Liisankatu 29) ja nettikaupasta www.valamo.fi.
Puh. 017 570 111 • www.valamo.fi
Luonamme löydät minkä kiireelle kadotit.
SEURAKUNNAN KIRJASTO
Liisankatu 29 A 2.krs. Puhelin 0207 220 642.
Aukioloajat ti 10–15, ke 15–19 ja to 15–19.
FÖRSAMLINGSBIBLIOTEKET
Elisabetsgatan 29 A, II vån.
Tel. 0207 220 642. Öppet ti 10–15, on 15–19, to 15–19.
PARISH LIBRARY
Liisankatu 29 A, tel. 0207 220 642.
Open Tue 10–15, Wed 15–19,
Thu 15–19.
KIRJALLISUUSPIIRI TIEDOTTAA
Lauantaina 21.1.2012 klo 11–13 kirjallisuuspiirin
vieraana on isä Mikael Sundkvist.
Aiheena on hänen tuore kirjansa Varhaiset kristityt.
Lisää tietoa tulevasta ohjelmasta saa kirjastosta.
Tervetuloa kaikki toimintaan!
Библиотека прихода
открыта по вторникам в 10–15 ч, по средам в 15–19 ч.
и по четвергам в 15–19 ч. Liisankatu 29 a, 2-й этаж.
19
Hajastan huptur!
Kanttorit Armeniassa 19.–27.9.
TEKSTI URPO UOTILA KUVAT MARRI PENNA
O
rtodoksisten Kanttorien Liitto ry:n opintomatka Armeniaan
oli huikea sukellus ikivanhaan
kristilliseen kulttuuriin sekä ainutlaatuiseen runoilijakansan sielunmaisemaan.
Viikon matkalla näimme lukemattomia kirkkoja, luostareita, pyhiä paikkoja, henkeäsalpaavia maisemia ja pysähdyttävää kauneutta. Kohtasimme mutkatonta kristillisyyttä sekä lämminhenkistä
vieraanvaraisuutta alkukirkon hengessä.
Armenian kansalla on monituhatvuotinen ja vaiherikas historia. Suuruuden aikoina armenialainen valtakunta
ulottui Välimerelle, Mustallemerelle ja
Kaspianmerelle. Vuosisatojen aikana armenialaiset ovat joutuneet taistelemaan
elintilastaan, elämään valloittajien alaisuudessa ja kärsimään jopa kansanmurhan. Tänä vuonna Armenia vietti vii20
meisimmän itsenäisyytensä 20-vuotisjuhlaa, ja matkamme ajalle sattui tämän
juhlapäivän vietto sotilasparaateineen ja
upeine kansanjuhlineen.
Odottaessamme Varsovan lentokentällä jatkolentoa Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin huomasimme helposti,
ketkä matkustajista olivat armenialaisia.
Vanhan armenialaisen tarinan mukaan
aikojen alussa Jumalan jakaessa maita
eri kansoille armenialaiset eivät ehtineet
paikalle ollessaan jo silloin sotimassa viholliskansoja vastaan. Heille jäi asuttavaksi vain vuoristoisia, kivikkoisia seutuja, ja he pyysivätkin Jumalaa antamaan
heille jotain, mistä he voisivat olla ylpeitä; ja Jumala antoi heille nenät!
Kirkollisen perimätiedon mukaan
apostolit Taddeus ja Bartolomeus toivat
kristinuskon Armeniaan. Vuonna 301
– ensimmäisenä maailmassa - kristinuskosta tuli valtionuskonto pyhän Grigori Valontuojan kastettua Armenian
kuningas Trdatin. Armenian apostolinen kirkko jäi omaksi itsenäiseksi kirkokseen itäisen bysanttilais-ortodoksisen kirkkoperheen ulkopuolelle vuoden
451 Khalkedonin kirkolliskokouksen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan johtunut varsinaisista uskonopillisista eroista, vaan
pikemmin sotatilasta johtuneesta sekasorrosta ja erilaisista väärinkäsityksistä.
Armenialaiset kirkkorakennukset
ovat enimmäkseen vuosisatoja vanhoja,
mutta ensimmäisenä päivänä Jerevanissa näimme uusia, viime vuosina rakennettuja kirkkoja. Arkkitehtuuri on kuitenkin täysin vanhan tyylin mukainen.
Kävimme muun muassa vuonna 2001 armenialaisen kristillisyyden 1700-vuotis-
suomalaista ortodoksista kirkkolaulua ja
erikseen pyysi meitä rukoilemaan heidän
kirkossaan. Samankaltaisen vastaanoton
saimme kaikissa armenialaisissa kirkoissa. Paikalliset sanoivat poikkeuksetta: ”Meille olisi suuri kunnia, jos laulaisitte meidän kirkossamme”. Lauloimmekin joka kirkossa, kiviseinien muodostamassa hienossa akustiikassa suomalaisia kirkkoveisuja.
Nyky-Armenian ainoa järvi on maan
pohjoisosassa Sevanin maakunnassa. Sevan-järven rannalla on vanhan luostarin
rauniot, kirkkoja sekä uudehko pappisseminaari. Vierailulla pappisseminaarissa kuulimme opiskelijoiden kuoroesityksen (armenialaisilla on synnynnäinen
laulunlahja) sekä tietoa opintojen sisällöstä. Luentojen lisäksi opiskeluun kuuluu olennaisesti keskustelut ja tehtävien
tekeminen pienryhmissä sekä fyysisestä kunnosta huolehtiminen seminaarin
kuntosalilla.
Geghardin luolaluostarin kirkossa
koimme valtavan elämyksen. Saimme
kuulla armenialaista kirkkomusiikkia
Garni-kvintetin esittämänä vanhassa, jo
lähes raunioituneessa luolakirkkosalissa.
Vuosituhantiset sävelet yhdistettyinä hä-
märiin, ikivanhoihin rukouspaikkoihin
tekivät lähtemättömän vaikutuksen.
Sunnuntain vietimme Armenian kirkon keskuksessa, pyhässä Etshmiadzinissa. Tapasimme ensin sympaattisen piispa
Hovakimin, joka kertoi Armenian kirkon
nykypäivästä. Osallistuimme liturgiaan
Etshmiadzinin katedraalissa, ja piispa
Hovakim ohjasi meidät seuraamaan palvelusta vierasaitioon, aivan kirkon johtajan katolikos Karekin II:n viereen. Palveluksessa oli tuttuja tekstejä sekä osia mm.
meilläkin käytössä olevasta Jaakobin liturgiasta. Kirkkolaulun taustalla soivat
urut, mutta tämä tuntui olevan nimenomaan suuren katedraalin käytäntö.
Lähtöpäivänä vierailimme vielä Jerevanin konservatoriossa, jossa kuulimme asiantuntevan luennon armenialaisen kirkkolaulun historiasta. Koko viikon ajan mukanamme kiertäneet paikallinen opas ja bussikuljettaja riemastuivat
joka kerta, kun kajautimme innoissamme matkanjohtajamme Wilhelmiina Virolaisen meille opettaman huudahduksen: Hajastan huptur! (suom. Armenia
eläköön!)
Varvara Merras-Häyrynen
juhlan kunniaksi rakennetussa valtavassa
Grigori Valontuojan katedraalissa, jonka
eteissalissa on pyhän Grigorin reliikki.
Khor Virapin luostarissa aivan Turkin
rajalla näimme lähellä kohoavan Araratvuoren. Ararat on armenialaisten pyhä vuori ja armenialaiset pitävät esi-isänään Haikia, joka on arkissaan Araratille
pysähtyneen Nooan pojanpojanpojanpoika. Nykyään Ararat on kuitenkin Turkin
puolella, ja tämä on armenialaisille vaikea asia. Erityisesti siksi, että selkeällä
säällä Ararat näkyy huikeana ilmestyksenä Jerevanin keskustaan ja on ikään kuin
kangastus, jota ei voi saavuttaa suljetun
rajan vuoksi.
Noravankin luostarissa, jylhällä vuorenrinteellä syrjässä valtaväylistä, saimme tavata sydämellisen ja vieraanvaraisen isä Isaacin. Hän sanoi ihailevansa
21
Kiitos
Kunnioittavat ja lämpimät kiitokset
esipaimenille, papistolle, seurakuntalaisille ja
ystäville onnitteluista ja hyvistä toivotuksista
viettäessäni 70-vuotisjuhlaa 30.9.2011.
Erityinen kiitos kannustavista puheenvuoroista
isä Mitrolle, rovasti Viktor Lioutikille, rovasti
Aleksei Samoldinille, isä Kalevi Kasalalle, toimittaja
Markku Sunimentolle, Valentina Ropposelle
ja juhlan juontajalle Matti Jyrkiselle.
Lämpimät kiitokset musiikkiohjelmassa
esiintyneille ja tarjoilusta huolehtineille ystäville.
Teitte juhlasta ikimuistettavan. Kaikille
Teille Jumalan runsasta siunausta ja koko
seurakunnalle valoisaa tulevaisuutta rukoillen
Kiitän Ortodoksista seurakuntaa
merkkipäiväni muistamisesta.
Tuulikki Rodionoff
Kiitos äänestäjilleni vahvasta tuestanne
ja luottamuksestanne seurakunnanvaltuustovaalissa!
Toiminta jatkuu.
Sydänlämmöllä Ritva Mittilä
sähköposti ritvamittila@gmail.com
isä Veikko Purmonen
50-vuotiaalle kirkkoherrallemme
monia armorikkaita vuosia!
Toivottaa koko seurakunnan henkilöstö
Kutsu
isä Markku Salmisen
Ohjelma
”i.Markku 50-v. juhlaseminaariin” 31.12.2011
klo 9.00–11.00 Liturgia Uspenskin katedraalissa
klo 11.00–16.00 Juhlaseminaari seurakuntasalilla
klo 11.00 Kahvit
klo 11.30–12.30 Onnittelut
klo 12.30–16.00 Seminaari
Nunna Kristoduli: ”Jeesuksen rukouksen hedelmät”
Nunna Ksenia: ”Johannes Kronstadtilaisen
elämä ja merkitys”
klo 16.00 Tilaisuus päättyy
Kutsu on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille.
Mahdolliset muistamiset pyydämme ohjaamaan joko
Lintulan luostarille, tili FI86 5048 4710 0002 04,
BIC OKOYFIHH tai Valamon kansanopistolle,
tili FI46 2102 1800 0607 91, BIC NDEAFIHH
22
TEKSTI JA KUVAT MARI VAINIO
Sirkus
kutsui jumalanpalvelukseen
Helsingissä järjestettiin jo toisen kerran, Sirkus Finlandian teltassa jumalanpalvelus. Tänä vuonna mukana oli myös ortodoksinen kirkko. Monet sirkustaiteilijoista ovat ortodokseja.
– Jumalanpalvelus järjestettiin teltassa sirkuksen pyynnöstä, kertoo Suomen
Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri isä
Heikki Huttunen, joka yhdessä Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn pastorin Kai Sadinmaan kanssa toimitti palveluksen.
Sirkusteltta voi tuntua oudolta paikalta jumalanpalvelukselle, mutta n.
200 hengen kuulijajoukko tuntui ottavan sen ilolla vastaan. Tunnelma oli
vapautunut, mutta harras. Välillä hiljennyttiin yhteiseen rukoukseen, välillä kättentaputukset raikuivat sir-
kustaiteilijoiden huimille esityksille.
– Sirkusteltta todellakin on hieman
yllättävä paikka jumalanpalvelukselle, koska kristinuskon ja sirkuksen kohtaaminen oli aikoinaan hyvin dramaattinen, sanoo isä Heikki.
-Rooman valtakunnan sirkushuvit olivat
sen ajan väkivaltaviihdettä, tarkoituksena kansan turruttaminen tyytyväisyyteen.
Kristittyjä kidutettiin ja heitettiin villipetojen raadeltavaksi juuri sirkuksessa.
Nykyään sirkus ei enää edusta pakanuutta tai pahan valtaa, vaan taidetta ja juhlaa. Kirkon pitäisi varmaankin vastus-
taa pontevammin virtuaalisen väkivallan
maailmaa netissä, mutta sirkuksen kanssa voi hyvin tehdä yhteistyötä.
Ja niin myös tehtiin. Palveluksen lomassa päästiin sirkuksen kiehtovaan
maailmaan. Klovni Sebastian hauskuutti yleisöä lintuystävänsä kanssa ja Circus
Helsingin akrobatiaryhmä esitti
huimapäisiä taitojaan. Mikko Helenius vastasi tilaisuuden musiikista ja osansa siihen antoi myös
vihellyksen mestari Sean Lomax.
Palvelus yhdisti myös kahden
kirkkokunnan nuorisoa. Mukana
oli nuoria seurakuntalaisia molemmista kirkkokunnista. Isä
Heikin toimittamassa rukouspalveluksessa lauloi Pyhän Hermanin varhaisnuorten kuoro
Stina Hakosen johdolla. Saarnan, jossa käsiteltiin jumalanpalveluksen sopivuutta sirkukseen, isä Heikki jakoi yhdessä Linnea
Keltasen kanssa. Pastori Kai Sadinmaa ja
Kallion seurakunnan lapset lukivat koululaisten kirjoittamia esirukouksia.
– Sirkusteltassakin ortodoksinen jumalanpalvelus on yksinkertaisesti oma
itsensä, muistuttaa isä Heikki. Sirkuksessa se voi myös tavoittaa niitä ihmisiä,
joille kirkko ei ole läheinen osa elämää.
Varhaisnuorten kanssa toimittamamme rukouspalvelus Vapahtajalle tuntui
wkoskettavan montaa ihmistä, jotka eivät
ehkä muuten olisi ikinä lähteneet kirkkoon. Mielestäni oli hieno kädenojennus Sirkus Finlandialta kutsua jumalanpalvelus sirkustelttaan.
23
ESIPAIMENELTA
Tehtävämme on osallistua
M
aailma elää tällä hetkellä valtavien
poliittisten mullistusten sekä talouskriisin aikaa. Ihmisyyden perusarvot ovat koetuksella. Tulevaisuus näyttää epävarmalta, usein jopa pelottavalta. Mihin ihmisten, ja vaikkapa Lähi-idän ja Euroopan, turvallisuus voi nyt ankkuroitua?
Raamatun sanoin: ”Olkaa aina valmiit
antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy,
mihin teidän toivonne perustuu.” (1. Piet. 3:15) Meidän teologinen pohdiskelumme on eri kirkoissa tähän saakka usein keskittynyt pohtimaan klassisen teologian kysymyksenasetteluja,
esimerkiksi Pyhästä Kolminaisuudesta tai kirkko-opin ulottuvuuksista, erityisesti yliopistoteologiassa.
Toisaalta askeesiperinteestä käsin pelastus helposti pelkistyy
kysymyksiin synnistä ja sielun puhtaudesta. Eikä suomalaisten
herätysliikkeiden perintö asiaa helpota.
Toisaalta askeesiperinteestä käsin kuitenkin pelastus merkitsee myös paljon enemmän. Paitsi vapautumista synnistä, sen
tulisi selkeästi olla irtiottoa köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja sorron noidankehästä meidän maailmassa.
Kristuksen ihanteista käsin yhteinen tehtävämme on, ei vain
tuntea ja ymmärtää kristillistä traditiota, vaan osallistua vuoropuheluun ja yhdessä etsiä tienviittoja eteenpäin aikamme yhteiskunnassa. Tämän rinnalla kädenvääntö vaikkapa kirkon hallinnonuudistuksesta, autokefaliasta tai tavasta johtaa luostaria
jäävät takapenkille.
Teologisia ja eettisiä kysymyksiä tulee aina pohtia kussakin historiallisessa tilanteessa; tosin, ennen oli tapana ajatella, että isot kysymykset ja vastaukset niihin ovat samoja
aikakaudesta toiseen.
Tietoisuutemme globaalin maailman nykyisistä kipupisteistä
ja mahdollisuuksista, yhtä hyvin tuhlaukseen suostuneen länsimaisen elämäntavan ongelmista, on median kautta osa meitä.
Samaan aikaan eri kulttuurien ja uskontojen moninaisuus antaa
mahdollisuuden oppia uutta yhteisöllisyyttä. Tämän kautta Jumalan työ ja läsnäolo niissäkin avaa meidän silmämme ihmissuvun yhteisille visioille ja tavoitteille elämän kunnioitukseen,
24
jakamiseen ja rakkauteen.
Mitä syvemmin olemme paneutuneet oman uskontomme
ytimeen, sitä avoimemmalla mielellä ja rohkeammin löydämme Kristuksen ja toinen toisemme lähellä ja kaukana. Useinhan
tämä on vaikeinta lähellä; tästä esimerkkinä ovat maahanmuuttajat. Toiseuden kohtaamisessa ja hyväksymisessä emme saa antaa perussuomalaisten sanella meidän ”työjärjestystämme”.
Teologiset kysymykset ovat myös maailmankuvamme ytimessä, myönsimmepä sen tai emme. Perinteinen kädenvääntö evoluution ja luomiskertomuksen kirjaimellisen tulkinnan välillä
on menettänyt merkityksensä, eikä nykyään sitä juuri ole näkynyt ortodoksisessa maailmassa.
Sen sijaan kysymykset maailmankaikkeuden laajentumisesta ja toisaalta hiukkasfysiikan uusimmat kysymyksenasettelut ovat ajankohtaisia meillekin. Emme voi sulkea silmiämme
luonnontieteen uusilta suurilta löydöiltä. Sen sijaan olemme
kiitollisia ihmisen luovasta kyvystä porautua entistä syvemmin
kosmoksen suuriin salaisuuksiin. Se tarjoaa makro- ja mikrotasolla parhaimmillaan loistavia ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia esimerkiksi aineelliseen hyvinvointiin ja sen jakamiseen nykyistä oikeudenmukaisemmin sekä toisaalta vaikkapa
sairaanhoitoon.
Joulun ihme tuo suuriin teologisiin ja eettisiin kysymyksiin upean ja ainutkertaisen näkökulman. Kristuksen syntymän
juhla kertoo meille Jumalan läsnäolosta ja kaitselmuksesta koko
kosmoksessa ja sen pienimmissäkin sopukoissa.
Jumala itse tuli Kristuksessa ihmiseksi tuodakseen meidän ihmisten elämään ja koko maailmankaikkeuteen syvemmän tarkoituksen ja sisällön. Hän otti ihmisen osan, myös siihen sisältyvän
kärsimyksen ja uhrin. Tämä tapahtui rakkaudesta, maailmanlaajuisesta hyvyydestä ja halusta olla osallinen meidän elämästämme, meidän kohtalostamme, meidän tulevaisuudestamme.
Miettikäämme itse kukin joulun pyhien aikana, mitä tämä
merkitsee minun elämälleni, elämäntulkinnalleni ja ponnistelulleni yhteisön keskellä. Miten minun kauttani toteutuisi edes
ripaus maailman pelastusta?
Metropoliitta Ambrosius
LAPSET & NUORET
P
appilasta päivää! Talven hämärä on
laskeutunut ja maa martunut sanellessani sihteerilleni Joonalle. Mustapartaisen työhuoneen uuniin on viritetty
tuli, ja Joona hörppii glögiä minun loikoessa kirjoituspöydän valon lämmössä. Lämpö
tekee hyvää kirpeän talvipäivän kävelyn jälkeen, puisto ei ollut ihan kauneimmillaan lumettomana. Muistui mieleeni lasten joululaulu, jossa pohditaan, miten pukki voi tulla,
jollei jouluna ole lunta. Pyhä Nikolaos ainakin pääsee perille lahjojaan tuomaan, vaikkei lunta olisikaan. Hän tulee moneen paikkaan veneellään. Ja jalan nyt pääsee ainakin,
vaikka en minä kissana alkaisi kantaa mitään
painavia säkkejä selässäni saati hännässäni.
Pyhä Nikolaos on monessa suhteessa
joulupukin esikuva, tai Mustapartainen sanoo, että pukki on lainannut monta juttua
Nikolaokselta. Voi olla niinkin. Meillä pappilassa ei pukkia ja tonttujoukkoa näykään,
ne kun eivät kuitenkaan liity niin kovin hyvin Kristuksen syntymäjuhlaan. Pyhän Niko­
laoksen päivänä meillä on aina annettu pieniä lahjoja, ties vaikka olisi osa Myrrasta asti.
Paketeissani on aina jotain herkkua kalaa tai
muuta namia. Joulupäivänä sitten on jaettu myös pieniä lahjoja, Mustapartainen ja
Emäntä ovat aina korostaneet kohtuutta.
Olen oikein tyytyväinen tähän järjestelyyn. Jouluna saan tavallisesti nekallisen hyvää kermaa, se on kohtuullista ja oikein. Joulu on kyllä suloinen juhla, Kristuksen syntymän pyhä yö on mielestäni hyvin kaunis,
salissa valaistun kuusen alla torkkuen. Nyt
minä menen ansaituille tupluureille uunin
edustalle. Joona ehtii lähteä kuoroharjoituksiin. ”Kristus syntyy, kiittäkää! Kristus taivahasta vastaanottakaa!” hän tapaili jo äsken.
Hyvää joulua kaikille!
Lahjoja, lahjoja!
O
nhan se niin, että joulusta tulee ensimmäisenä mieleen houkuttelevat lahjavuoret, vai mitä? Se, että Kristuksen syntymän kunniaksi ilahduttaa läheisiään antamalla lahjoja, ei
tietenkään ole huono asia. Kuitenkin asiat tuppaavat menemään toisinaan liiallisuuksiin. Unohtuu, että lahjojen saaminen - tai antaminenkaan - eivät ole juhlan itse tarkoitus. Paras lahja toinen toisillemme on se, että käytämme niitä taitoja ja kykyjä, joita meillä on. Noita taitoja ja kykyjä kutsutaan lahjoiksi, koska ne on Jumalalta saatuja
ominaisuuksia. Kun teemme sen toisten ihmisten hyväksi ja iloksi,
maailmasta ympärillämme tulee hieman parempi paikka. Tämä vaatii meiltä kuitenkin työtäkin. Olisi opittava päästämään ihmiset lähelle niin, että voisimme oppia tuntemaan heidät. Kun opimme tuntemaan toisiamme, meillä on tosissaan mahdollisuus antaa lahjamme
toisten käyttöön. Siis siten, että avustamme olisi todellista apua toisille ihmisille. Joululahjaksihan voi antaa vaikka omaa apuaan tulevan vuoden ajaksi jollekin sitä tarvitsevalle. Entäpä jos leikkisin naapurin lasten kanssa silloin tällöin? Tai kävisin auttamassa isosetääni
kauppareissuilla? Tai kaveria matematiikan tai englannin tehtävissä?
Riemullista Kristuksen syntymäjuhlaa!
isä Teemu
25
LAPSET & NUORET
26
K as va tu st oi m i
Maria Franken,
kasvatustoimen
päällikkö 0207 22
0 621
Isä Teemu Toivon
en, nuorisopapp
i 0207 220 632
Stiina Hakonen,
nuorisokanttori
02
07 220 635
Kristiina Klubb,
perhetyöntekijä
02
07
220 636
Liisa Saarinen,
lapsityöntekijä 02
07 220 638
Pöytäpuhelin, pä
ivystys tiistaisin
klo 15 –18, 0207
220 631
Sähköpostit etun
imi.sukunimi@or
t.fi
kasvatustoimi.h
elsinki@or t.fi
K au ni sn ie m en
le ir ik es ku s :
Emännät Lindva
ll Eila ja Eija Ali-K
overo
sekä talonmies
Jeskanen Petri
0207 620 503
kaunisniemi.hel
sinki@or t.fi
Vuoden 2012 lastenleirit
1. Talvileiri Kaunisniemessä 21.–25.2.2012
Ilmoittautuminen 6.2. mennessä!
2. Kaunisniemessä 4.–8.6.2012
3. Kaunisniemessä 25.–29.6.2012
4. Kaunisniemessä 10.–13.7.2012
Ilmoittautumisaika kesän lasten­
leireille 1.3.–18.5.2012
Vuoden 2012 kristinoppikoulujen leiriajan kohdat:
1. Kaunisniemessä 20.–25.2.2012, päätös 26.2. Uspenskin katedraalissa
2. Kaunisniemessä 11.–16.6.2012, päätös 17.6. Uspenskin katedraalissa
3. Virossa, Värskassa 11.–16.6.2012, päätös 17.6. Uspenskin katedraalissa
4. Kaunisniemessä 2.–7.7.2012, päätös 8.7. Uspenskin katedraalissa
5. Kaunisniemessä 16.–21.7.2012, päätös 22.7. Uspenskin katedraalissa
6. Kaunisniemessä 30.7.–4.8.2012, päätös 5.8. Uspenskin katedraalissa
Tiedote ja ilmoittautumisohjeet kristinoppikouluista on lähetetty
vuonna 1997 syntyneille seurakunnan jäsenille. Mikäli et ole saanut
kirjettä, ota yhteyttä kasvatustoimeen: kasvatustoimi.helsinki@ort.fi
Hei sinä vuonna 1994 (tai aiemmin) syntynyt leirinohjaaja!
Oletko hakemassa ensimmäistä kertaa täysi-ikäisenä leirityöhön? Leirinohjauksen täydennyskurssi
järjestetään Helsingissä 11.1., 25.1., 4.2. ja 5.2.2012. Ilmoittautumiset: ilmoittautuminen.helsinki@ort.fi
Ompelukerho HORSE aloittaa kevätkauden torstaina 12.1.
Kerhot alkavat viikolla 2.
Lasten päiväkerho Kruununhaassa ja NUPI aloittavat viikolla 3.
27
q
MUNKKI SERAFIMIN MIETTEITÄ
Muistelmia Valamosta
V
alamo on ollut viime aikoina kiitettävästi julkisuudessa. Kirkkomme mediastrategian työryhmä lienee tyytyväinen julkisuuden määrään. Ainoastaan
laatu kaipaa vielä hiomista.
Nyt tuntuu jo nostalgiselta muistella viimeisintä käyntiäni Valamossa. Oli marraskuun ensimmäinen viikonloppu. Luostarin
johtajan arkkimandriitta Sergein siunauksella pidin Karjalan valistajien juhlassa opetuspuheen, josta seuraavassa katkelma:
***
Me elämme tässä ja nyt, muuttuvaisen elämän virrassa, mutta kirkko elää kaikissa ajoissa. Kirkon olemuksen perusta on Jumalassa, ja
Jumalassa ovat läsnä niin menneet kuin tulevatkin.
Erämaiden ja kaupunkien kilvoittelijat, apostolit ja opettajat –
kaikki heidän hetkensä ovat Jumalan edessä tässä ja nyt. Kirkossa
nousemme hetkeksi oman nyt-hetkemme yläpuolelle ja elämme hetken yhdessä kaikkien sukupolvien kaikkien pyhien kanssa: kaikkien niiden, jotka Kristusta kumartavat, ovat kumartaneet ja ovat kumartava. Tämä on kirkon olemuksen ydin.
Kirkko on palvonnan ykseyttä. Se on yhtä kumartamista ja
kunnioittamista kaikkien aikojen pyhien ja hurskaiden kanssa.
Apostolien ajan, Bysantin ajan, tsaarien Venäjän ajan, Karjalan
kultaisten vuosikymmenten ja vuosisatojen hurskaiden kanssa.
Muodot vaihtelevat, sävelet vaihtelevat; kumartaminen ja ylistäminen jäävät.
Tämä on perspektiivi, jossa yksilöiden epäonnistumiset ja heikkoudet unohtuvat. Kaikilla pyhillä oli omat kriisinsä ja omat konfliktinsa, eikä kukaan ole jättänyt tätä maailmaa täysin tahrattomana.
Kirkossa emme kuitenkaan muistele pyhiä heidän virheidensä
valossa, vaan näemme heidät jumalallisessa valossa. Sama koskee
myös meitä toisiamme. Erilaisina persoonina omine näkökulminemme ajaudumme helposti erimielisyyksiin.
Mutta silloin kun me olemme pyhän ehtoollismaljan äärellä,
mitään erimielisyyttä ei ole. Voi olla, että ulkona pihalla – tai viimeistään bussipysäkillä – olemme erimielisiä joistain asioista. Mutta mitä lähempänä Kristusta olemme, sitä epäoleellisemmalta meidän erimielisyytemme tuntuvat.
Tuhannen vuoden päästä kirkko ei muista tämänkään luostarin pieniä ongelmia, ei menneitä eikä tulevia kahnauksia. Mutta
28
silloinkin kirkko muistaa tämän pyhän luostarin lahjaintuojia ja
kaunistajia niin kuin se muistaa Laatokan Valamon lahjaintuojia
ja kaunistajia ja kaikkien Karjalan kirkkojen ja luostarien hyväksi
työtä tehneitä.
Jopa niin, että lahjat lakastuvat, mutta lahjaintuojien muisto
jää. Jopa rakennukset lahoavat, mutta rakentajien muisto kestää.
***
Neljä päivää tuon liturgian jälkeen kuulin Joensuussa yliopiston
käytävällä huudon. Igumeni Sergei oli ”vapautettu tehtävistään”
eli saanut potkut. Kaikki haukkoivat henkeään.
Kaivoin muistiinpanoni esiin. Alkoi näyttää siltä, että olin
pitänyt Karjalan valistajien juhlassa eräänlaisen muistopuheen
arkkimandriitta Sergein aikakauden päätteeksi.
Miksi Valamossa kävi näin? Miksi meidän Valamossamme?
Miksi syyllisyyden malja kaadettiin isä Sergein päälle, vaikka
hän oli luostarin kasvot ja monien rakastama rippi-isä? Voiko
rakastettu hengenmies olla huono organisaatiojohtaja?
Tilannetta voisi verrata avioeroon. Ulkopuolelta katsoen
avioliitto näyttää aina helpolta ja kiistat täysin turhilta: miksi te
kaksi ette voisi olla onnellisia! Olkaa hengellisiä ja tehkää yhteistyötä! Sisäpuolelta katsoen tilanne taas on se, että ollaan umpikujassa ja edessä on tuskallinen ratkaisu, jossa mikään vaihtoehto ei ole erityisen hyvä.
Ulkopuolelta Valamon tilanne voi näyttää siltä, että hengellisyys on nyt lopullisesti uhrattu talouden alttarille. Aika näyttää.
Saattaa olla niinkin, että kaaos on jo hakeutumassa kohti järjestystä. Jos liiketalous ja luostarielämä ”kasvavat eri suuntiin”,
kuten avioeroissa sanotaan, kuka loppujen lopuksi häviää? Onhan Valamon lähihistoriassakin eräs hengenmies, joka epäonnistui Petsamon luostarin johtamisessa mutta josta juuri siksi
tuli kuuluisa skeemaigumeni.
Asiaa voisi vatvoa loputtomasti. Mutta yksityiskohdista viis.
Ihminen kaipaa mustavalkoisuutta. Minultakin odotetaan nyt
vastauksia: kuka on syyllinen? Kumpi oli väärässä, igumenin
erottanut arkkipiispa vai talousjohtajan erottanut igumeni?
Vastaan: arkkipiispa oli väärässä. Ja igumeni oli väärässä. Ja
minä olen väärässä. Me kaikki olemme väärässä. Jumala armahtakoon meitä. Ja Valamoa.
Munkki Serafim
q
qqqqqqqqq
Kalenteri
| Jumalanpalvelukset
qqqqqqqqq
Kaikista kirkollisista toimituksista,
kasteista, vihkimisistä, hautaamisista,
rukouspalveluksista ja panihidoista
tulee sopia kirkkoherranvirastossa
päivystävän papin kanssa
henkilökohtaisesti tai puhelimitse
puh. 09 5845 9635. Pääsääntöisesti
palveluksia toimittavat seurakunnan
toimessa olevat papit.
Palveluskieli merkitty lyhentein: su=suomi,
ru=ruotsi, sl=slaavi, en=englanti,
ven=venäjä, kr=kreikka, rom=romania.
METROPOLIITTA AMBROSIUKSEN
TOIMITTAMIA PALVELUKSIA
La 24.12. klo 15.30 vigilia, Uspenskin katedraali.
Pe 6.1. klo 10.00 liturgia ja suuri vedenpyhitys, Uspenskin katedraali.
Pe 6.1. klo 17 vigilia, Pyhän Viisauden
kappeli, Kulttuurikeskus Sofia.
Su 29.1. klo 10.00 liturgia ja papiksi vihkiminen, Uspenskin katedraali.
Radio & tv
YLE RADIO 1
JUMALANPALVELUKSET
24.12. Kristuksen syntymäjuhlan suuri ehtoopalvelus klo 18.00–18.40, Kristuksen
ylösnousemisen kirkko, Jyväskylä
25.12. Kristuksen syntymäjuhlan liturgia
klo 8.00–9.00, Pyhän Herman Alaskalaisen
kirkko, Espoo
31.12. Basileios Suuren ja uuden vuoden
juhlan ehtoopalvelus klo 18.00–18.40, Pyhän Nikolaoksen katedraali, Kuopio
AAMUHARTAUDET
Yle Radio 1 klo 6.15 ja 7.50
17.12. Nunna Kristoduli, Lintulan luostari
ILTAHARTAUDET
Yle Radio 1 klo 18.50
20.12. Metropoliitta Ambrosius, Hki
Radio Vega
Andrum kl. 6.54 och 8.54; Aftonandakt kl.
19.20
TV
Pisara – ajatus uskosta la klo 11.05, uusinta ma
13.40.
29
HELSiNKi
PAPISTO
Kirkkoherra Markku Salminen p. 0207 220 603
Rovasti Raimo Huttu p. 0207 220 654
Rovasti Aleksei Samoldin, p. 0207 220 650
Pastori Teo Merras p. 0207 220 673
Pastori Jyrki Penttonen p. 0207 220 645
Pastori Mikael Sundkvist p. 0207 220 646
Pastori Teemu Toivonen, nuorisopappi
p. 0207 220 632
Ylidiakoni, isä Juha Lampinen p. 0207 220 647
AVUSTAVA PAPISTO
Pastori Ioan Durac p. 040 516 6741 (rom)
Pastori Jukka Alava
p. 0400 737 466, jukka.alava@iki.fi
Pastori Alexandre Björklund, p. 040 550 0103
Rovasti Juhani Härkin (eläkkeellä)
Rovasti Johannes Karhusaari (eläkkeellä)
p. 040 544 7557
Rovasti Aleksander Korelin (eläkkeellä)
Rovasti Timo Lehmuskoski
(eläkkeellä), p. (koti) (09) 135 2902
Rovasti Veikko Purmonen (eläkkeellä)
p. 040 5920 684,
veikko.purmonen@welho.com
Pastori Raimo Pores
(eläkkeellä), p. 050 533 8790
Rovasti Viktor Porokara
(eläkkeellä) p. 0400 744 757
Pastori Tapio Rautamäki p. 0400 338 508
Pastori Kai Selin (eläkkeellä), p. 050 330 50 73
Rovasti Timo Soisalo, p. (09) 349 6599
Pastori Juha Hirvonen,
p. 040 3340 404, juha.hirvonen@edu.hel.fi
Ylidiakoni Gennadij Stolbow
(eläkkeellä), p. 040 587 8580
Pappi päivystää asiakaspalvelussa
arkisin klo 9–14, p. (09) 5845 9635
Uspenskin katedraali
Kanavakatu 1, Katajanokka, p. 0207
220 683, sähköposti: uspenski@ort.fi.
Kirkkoherra isä Markku Salminen, isä Raimo
Huttu, isä Teo Merras, ylidiakoni isä Juha
Lampinen, kanttori-kuoronjohtaja Jarmo
Lehto, diakoni Heikki Kaski. AVOINNA ti–pe
klo 9.30–16, la klo 9.30–14, su klo 12–15,
maanantaisin suljettu. Juhlapäivinä ja niiden
aattoina vain jumalanpalvelusten aikoina.
La 17.12. klo 18 vigilia
Su 18.12. klo 10 liturgia
Pe 23.12. klo 9 hetkipalvelus
(Jouluaaton kuninkaalliset hetket)
La 24.12. klo 10 liturgia
Kristuksen syntymä
La 24.12. klo 15.30 vigilia
Su 25.12. klo 10 liturgia
Basileios Suuri, uusi vuosi
La 31.12. klo 18 vigilia
Su 1.1. klo 10 liturgia (Uudenvuodenpäivä)
To 5.1. klo 9 kuninkaalliset hetket,
ehtoopalvelus ja liturgia
Teofania, Herran kaste
To 5.1. klo 18 vigilia
Pe 6.1. klo 10 liturgia
Johannes Kastajan juhla
La 7.1. klo 18 vigilia
Su 8.1. klo 10 liturgia
La 14.1. klo 18 vigilia
Su 15.1. klo 10 liturgia
La 21.1. klo 18 vigilia
Su 22.1. klo 10 liturgia
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
La 28.1. klo 18 vigilia
Su 29.1. klo 10 liturgia
Tuhlaajapojan sunnuntai
La 4.2. klo 18 vigilia
Su 5.2. klo 10 liturgia
Tuomiosunnuntai
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit su liturgian jälkeen • Liturgian
aikana lastenkerho 3-12-vuotiaille katedraalin
kryptakappelissa. • Ponomarikerho 6-vuotiaille
ja sitä vanhemmille pojille kirkossa (lisätietoja
isä Juha Lampiselta).
Pyhän Kolminaisuuden kirkko
Unioninkatu 31, Kruununhaka
p. 0207 220 649.
Pappi isä Aleksei Samoldin, p. 0207 220 650
Kanttori Irina Tchervinskij-Matsi, p. 0207 220
652
Muu papisto:
Isä Alexandre Björklund, p. 040 550 0103
Isä Timo Soisalo p. 09 349 6599
Ylidiakoni Gennadij Stolbow
(eläkkeellä), p. 040 587 8580
Diakoni Ivan Avdouevski p. 040 833 9127
SLAAVINKIELISET JUMALANPALVELUKSET
La 17.12. klo 18 vigilia
Su 18.12. klo 9.45 liturgia
Pe 23.12. klo 9 Kuninkaalliset hetket
La 24.12. klo 9 Johannes Krysostomuksen liturgia
Kristuksen syntymä
La 24.12. klo 15.30 vigilia
Su 25.12. klo 11 Basileios Suuren liturgia
Juhla Jumalansynnyttäjän kunniaksi
Ma 26.12. klo 9 aamupalvelus ja liturgia
Basileios Suuri, uusi vuosi
La 31.12. klo 18 vigilia
Su 1.1. klo 9.45 liturgia ja uuden
vuoden rukoushetki
To 5.1 klo liturgia ja vedenpyhitys
Teofania, Herran kaste
To 5.1. klo 18 vigilia
Pe 6.1. klo 9.40 liturgia ja suuri vedenpyhitys
La 7.1. klo 18 vigilia
Su 8.1. klo 9.40 liturgia
Ke 11.1. klo 18 akatistos
La 14.1. klo 18 vigilia
Su 15.1. klo 9.40 liturgia
Ke 18.1. klo 18 akatistos
29
29
29
La 21.1. klo 18 vigilia
Su 22.1. klo 9.40 liturgia
Ke 25.1. klo 18 akatistos
La 28.1. klo 18 vigilia
Su 29.1. klo 9.40 liturgia
Kristuksen temppeliintuominen
Ke 1.2. klo 18 vigilia
To 2.2. klo 9.40 liturgia
La 4.2. klo 18 vigilia
Su 5.2. klo 9.40 liturgia
Ke 8.2. klo 18 akatistos
Sielujen lauantai
Pe 10.2. klo 17 parastasis
La 11.2. klo 10 liturgia ja litania
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 9.40 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit sunnuntaisin liturgian jälkeen. Venäjänkielinen lastenkerho su liturgian aikana
klo 10 - 12.30. Keskiviikkoisin klo 18 akatistos
ja ortodoksiakerho.
Kotikirkko
Liisankatu 29 A, 4. krs, Kruununhaka p. 0207 220
620 (isännöitsijä).
Arkipäivien suomenkielisiä palveluksia toimittavat kaikki seurakunnan papit.
Suomeksi ellei toisin mainita.
La 17.12. klo 8 etiopialaisten liturgia
Su 18.12. klo 8 etiopialaisten liturgia
Ma 19.12. klo 17 ehtoopalvelus
Ti 20.12. klo 17 ehtoopalvelus
Ke 21.12. klo 8 liturgia
Ke 21.12. klo 17 ehtoopalvelus
Ke 21.12. kl. 19.15 rukoushetki, ru
To 22.12. klo 17 ehtoopalvelus
Kristuksen syntymä
Su 25.12. klo 10 liturgia, en/ru
Ma 26.12. klo 10 liturgia, kr
Ma 26.12. klo 16 ehtoopalvelus, rom
Basileos Suuri, uusi vuosi
La 31.12. klo 18 vigilia
Sö 1.1. klo 10 liturgia, ru
Ma 9.1. klo 17 ehtoopalvelus
Ti 10.1. klo 17 ehtoopalvelus
Ke 11.1. klo 8 liturgia
Ke 11.1. klo 17 ehtoopalvelus
To 12.1. klo 17 ehtoopalvelus
Su 15.1. klo 10 liturgia, kr
Ma 16.1. klo 17 ehtoopalvelus
Ti 17.1. klo 17 ehtoopalvelus
Ke 18.1. klo 8 liturgia
Ke 18.1. klo 17 ehtoopalvelus
To 19.1. klo 17 ehtoopalvelus
Su 22.1. klo 7 etiopialaisten liturgia
Ma 23.1. klo 17 ehtoopalvelus
Ti 24.1. klo 17 ehtoopalvelus
Ke 25.1. klo 8 liturgia
Ke 25.1. klo 17 ehtoopalvelus
To 26.1. klo 17 ehtoopalvelus
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
Su 29.1. klo 10 liturgia, en
Ma 30.1. klo 17 ehtoopalvelus
Ti 31.1. klo 17 ehtoopalvelus
Ke 1.2. klo 8 liturgia
Kristuksen temppeliintuominen
To 2.2. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus
Tuhlaajapojan sunnuntai
La 4.2. klo 18 vigilia
Su 5.2. kl 10 liturgi, ru
Ma 6.2. klo 17 ehtoopalvelus
Ti 7.2. klo 17 ehtoopalvelus
30
Ke 8.2. klo 8 liturgia
Ke 8.2. klo 17 ehtoopalvelus
To 9.2. klo 17 ehtoopalvelus
Hautausmaan Profeetta Elian
kirkko
Lapinlahdentie 2, Ruoholahti
Isä Juha Hirvonen p. 040 3340 404, kanttorin sijainen Anne-Mari Rautamäki p. 0207 220
665, diakoni Taisto Rikkonen, p. 050 371 6475
Palvelukset suomeksi ellei toisin mainita.
La 17.12. klo 10 liturgia
Pe 23.12. klo 17 panihida
La 24.12. klo 10 liturgia
La 7.1. klo 9.40 liturgia, sl
Pe 13.1. klo 17 panihida
La 14.1. klo 10 liturgia
Pe 20.1. klo 17 panihida, sl
La 21.1. klo 9.40 liturgia, sl
Pe 27.1. klo 17 panihida
La 28.1. klo 10 liturgia
Pe 3.2. klo 17 panihida, sl
La 4.2. klo 9.40 liturgia, sl
Pe 10.2. klo 17 panihida
La 11.2. klo 10 liturgia
Helenankoti
Hämeentie 55, p. (09) 2511 1411.
Rovasti Aleksander Korelin slaaviksi.
Pyhien isien sunnuntai
La 17.12. klo 17 yhteinen synnintunnustus
La 17.12. klo 17.30 vigilia
Su 18.12. klo 10 liturgia
Kristuksen syntymä, joulu
La 24.12. klo 14 vigilia
Su 25.12. klo 10 liturgia
Teofania, Herran kaste
To 5.1. klo 17.30 vigilia
Pe 6.1. klo 9.30 liturgia ja vedenpyhitys
Pt. Paavli Erakon ja pt. Johannes Kojussa-asujan muisto
La 14.1. klo 17.30 vigilia
Su 15.1. klo 10 liturgia
Kristuksen temppeliintuominen
Ke 1.2. klo 17.30 vigilia
To 2.2. klo 10 liturgia
Tuhlaajapojan sunnuntai
La 4.2. klo 17.30 vigilia
Su 5.2. klo 9.30 liturgia
Stefanoskoti
Hallatie 2, Tapaninvainio p. 040 5922 066.
Isä Juhani Härkin
Diakoni Markku Kinkki
La14.1. klo 10 liturgia
Kristuksen temppeliintuominen
To 2.2. klo 10 liturgia ja torstaikerho
Palvelukset ovat avoinna kaikille.
Mellunmäki
Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeli Korvatunturintie 2, Mellunmäki, p. 0207 220 672.
Isä Jyrki Penttonen 0207 220 645
Kanttori Varvara Merras-Häyrynen 0207 220
633
Päivystys ke 16–18, to 10–12 p. 0207 220 645.
La 17.12. klo 18 vigilia
Su 18.12. klo 10 liturgia
Kristuksen syntymä
La 24.12. klo 14 suuri ehtoopalvelus
(Kristuksen syntymän aatto)
Su 25.12. klo 9 aamupalvelus ja liturgia
Ma 26.12. klo 10 liturgia
Basileios Suuri, uusi vuosi
La 31.12. klo 18 suuri ehtoopalvelus
Su 1.1. klo 10 liturgia ja rukoushetki
Teofania, Herran kaste
To 5.1. klo 18 vigilia
Pe 6.1. klo 10 liturgia
Su 8.1. klo 10 liturgia
Ke 11.1. klo 17 akatistos Kunnia Jumalalle kaikesta
To 12.1. klo 17 rukouspalvelus
Su 15.1. klo 10 liturgia
To 19.1. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus
La 21.1. klo 18 vigilia
Su 22.1. klo 10 liturgia
To 26.1. klo 17 yleinen panihida
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
La 28.1. klo 18 vigilia
Su 29.1. klo 10 liturgia
Kristuksen temppeliintuominen
Ke 1.2. klo 18 ehtoopalvelus ja liturgia
To 2.2. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus
Tuhlaajapojan sunnuntai
La 4.2. klo 18 vigilia
Su 5.2. klo 10 liturgia
Ke 8.2. klo 17 akatistos Jumalansynnyttäjälle
To 9.2. klo 17 ehtoopalvelus
Tuomiosunnuntai
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
Ekumeenisella rukousviikolla:
Ke 18.1. klo 17 Ekumeenisen rukousviikon
avajaisjumalanpalvelus kauppakeskus Columbuksessa
Ke 25.1. klo 18 Ekumeeninen rukousilta Vuosaaren seurakunnan Albatrossi-salissa
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit su liturgian jälkeen. • Lapsille liturgian aikana kirkkokerho klo 10-12.30. • Raamattupiiri kokoontuu TM Okko Balagurinin johdolla
parittomien vkojen to klo 18.
Kulttuurikeskus Sofia
Pyhän viisauden kappeli,
Kallvikintie 28, Vuosaari
Jeesuksen rukous -palvelus ti klo 18;
aamupalvelus arkisin klo 8.30; ehtoopalvelus
arkisin klo 17; akatistos Jumalansynnyttäjälle
to klo 17.30
Tarkemmat palvelustiedot ml. viikonloppupalvelukset osoitteesta: www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma
ESPoo
Isä Petri Korhonen, p. 0207 220 694
Kanttori isä Petri Hakonen, p. 0207 220 695
Muu papisto isä Heikki Huttunen,
p. 040 741 8792
30
Tapiola
Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko
Kaupinkalliontie 2, p. 0207 220
693, tapiolan.kirkko@ort.fi, http://
www.espoonortodoksit.fi.
La 17.12. klo 12 hetkipalvelus
(Joulumyyjäisten avaus) klo 18 vigilia
Su 18.12. klo 10 liturgia
Ke 21.12. klo 18 akatistos
To 22.12. klo 9 liturgia
Pe 23.12. klo 9 kuninkaalliset hetket
Kristuksen syntymä
La 24.12. klo 14 suuri ehtoopalvelus
(Kristuksen syntymän aatto)
Su 25.12. klo 8 aamupalvelus
ja liturgia, radiointi
Jumalansynnyttäjän juhla (2. joulupäivä)
Ma 26.12. klo 10 liturgia
Basileios Suuri, uusi vuosi
La 31.12. klo 18 vigilia
Su 1.1. klo 10 liturgia (Uudenvuodenpäivä)
To 5.1. klo 18 vigilia
La 7.1. klo 18 vigilia
Su 8.1. klo 10 liturgia
Ke 11.1. klo 18 ehtoopalvelus
To 12.1. klo 9 liturgia
Pe 13.1. klo 9 aamupalvelus
La 14.1. klo 18 vigilia
Su 15.1. klo 10 liturgia
Ke 18.1. klo 18 akatistos
To 19.1. klo 9 aamupalvelus
Pe 20.1. klo 9 aamupalvelus
La 21.1. klo 18 vigilia
Su 22.1. klo 10 liturgia
Ke 25.1. klo 18 ehtoopalvelus
To 26.1. klo 9 liturgia
Pe 27.1. klo 9 aamupalvelus
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
La 28.1. klo 18 vigilia
Su 29.1. klo 10 liturgia
Kristuksen temppeliintuominen
Ke 1.2. klo 18 vigilia
To 2.2. klo 9 liturgia
Pe 3.2. klo 9 aamupalvelus
Tuhlaajapojan sunnuntai
La 4.2. klo 18 vigilia
Su 5.2. klo 10 liturgia
Ke 8.2. klo 18 ehtooplavelus
To 9.2. klo 9 liturgia
Pe 10.2. klo 9 aamupalvelus
La 11.2. klo 17.30 yleinen panihida
Tuomiosunnuntai
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit su liturgian jälkeen. Lisätietoja kirkon
ilmoitustaululta sekä www.espoonortodoksit.fi.
Leppävaara
Perkaan kappeli
Upseerinkatu 5, 02600 Espoo
La 17.12. klo 10 liturgia
La 21.1. klo 10 liturgia
Espoon keskus
Trapesa: Kotikyläntie 5,
käynti Kylänraitin puolelta, Kirkkojärvi
To 15.12. klo 9 liturgia
Ti 20.12. klo 18 yleinen sairaanvoitelu ja katumus
La 24.12. klo 10 liturgia
31
La 8.1. klo 10 liturgia ja suuri vedenpyhitys
Ma 16.1. klo 18 ehtoopalvelus
Ke 18.1. klo17 ekumeeninen kirkkovaellus Trapesa -Espoon Tuomiokirkko
To 19.1. klo 9 liturgia
vaNtaa
Isä Mikael Sundkvist, p. 0207 220 646
Kanttori Helena Tchervinskij, p. 0207 220 656
Diakoni Sergei Podschivalow p. 040 749 1560
Tikkurila
Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko, Läntinen Valkoisenlähteentie 48
p. 0207 220 653.
Liturgia toimitetaan kaksikielisesti (suomeksi ja
slaaviksi) joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina.
La 17.12. klo 18 vigilia
Su 18.12. klo 10 liturgia
To 22.12. klo 17.30 ehtoopalvelus
Pe 23.12. klo 10 kuninkaalliset hetket
Kristuksen syntymä
La 24.12. klo 14.30 vigilia
Su 25.12. klo 10 liturgia
Ma 26.12. klo 10 liturgia
La 31.12. klo 18 vigilia
Su 1.1. klo 10 liturgia
Teofania, Herran kaste
To 5.1. klo 18 vigilia
Pe 6.1. klo 10 liturgia ja suuri vedenpyhitys
La 7.1. klo 18 vigilia
Su 8.1. klo 10 liturgia
To 12.1. klo 17.30 ehtoopalvelus
La 14.1. klo 18 vigilia
Su 15.1. klo 10 liturgia
To 19.1. klo 17.30 akatistos
La 21.1. klo 18 vigilia
Su 22.1. klo 10 liturgia
To 26.1. klo 17.30 ehtoopalvelus
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
La 28.1. klo 18 vigilia
Su 29.1. klo 10 liturgia
Kristuksen temppeliintuominen
Ke 1.2. klo 18 vigilia
To 2.2. klo 9 liturgia
To 2.2. klo 17.30 ehtoopalvelus
Tuhlaajapojan sunnuntai
La 4.2. klo 18 vigilia
Su 5.2. klo 10 liturgia
To 9.2. klo 17.30 ehtoopalvelus
Pe 10.2. klo 18 parastasis
La 11.2. klo 10 liturgia
Tuomiosunnuntai
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokerho su klo 10-12.30 kirkon kerhohuoneessa. Mukaan sisätossut ja pieni eväs. • Kuoroharjoitukset ke klo 18 - 20.
Myyrmäen ev.lut.kappeli
Ev. lut. srk:n kerhotila, Uomatie 1
Liturgia kuukauden ensimmäisenä
lauantaina klo 10.
itÄ- Ja KESKi-UUSiMaa
Isä Viktor Porokara p. 0400 744 757, 15.1.2012 asti
Järvenpää
Kasanilaisen Jumalanäidin ikonin
kirkko, Kartanontie 45, p. 0207 220 678.
Kanttori Tatjana Wilenius p. 0207 220 681
Diakoni Erkki Toivonen, p. (09) 291 8382
Vahtimestari 0207 220 680
Ke 21.12. klo 18 ehtoopalvelus
Kristuksen syntymä
La 24.12. klo 16 ehtoopalvelus
Su 25.12. klo 9 liturgia
Ma 2.1. klo 10 liturgia
Teofania, Herran kaste
To 5.1. klo 18 vigilia
Pe 6.1. klo 10 liturgia
La 7.1. klo 18 vigilia
Su 8.1. klo 10 liturgia
La 14.1. klo 18 vigilia
Su 15.1. klo 10 liturgia
La 21.1. klo 18 vigilia
Su 22.1. klo 10 liturgia
Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
La 28.1. klo 18 vigilia
Su 29.1. klo 10 liturgia
Kristuksen temppeliintuominen
Ke 1.2. klo 18 vigilia
To 2.2. klo 10 liturgia
Tuomiosunnuntai
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit liturgian jälkeen. • Torstaisin klo
16 - 19 ikonimaalauspiiri. Lisätietoja ohjaaja
Jurij Mitroshin 050-5922328 • Lasten sunnuntaikerho klo 10-12. • Perhekerho 1 krt/kk lauantaisin klo 17-18.
Porvoo
Kristuksen kirkastumisen kirkko, Vanha Helsingintie 1, p. 0207 220 690.
Kanttori Elena Nemlander p. 0440 430 249
Diakoni Yrjö Saranpää
Vahtimestari Niko Laakso 0207 220 691
To 22.12.klo 17.30 Jeesuksen rukous –palvelus
Kristuksen syntymä
La 24.12. klo 15 ehtoopalvelus
Ma 26.12. klo 10 liturgia
Teofania, Herran kaste
To 5.1. klo 18 vigilia
Pe 6.1. klo 10 liturgia
To 19.1. klo 17.30 Jeesuksen rukous –palvelus
La 21.1. klo 18 vigilia
Su 22.1. klo 10 liturgia
To 2.2. klo 17.30 Jeesuksen rukous –palvelus
Tuomiosunnuntai
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit liturgian jälkeen. • Kirkkokuoro harjoittelee torstaisin klo 18 kirkolla Elena
Nemlanderin johdolla, p. 0440 430 249.
31
qq
q
Klaukkala
Tuhlaajapojan sunnuntai
La 4.2. klo 18 vigilia
Su 5.2. klo 10 liturgia
Ke 8.2. klo 18 ehtoopalvelus
Kanttorieina toimivat Anu Ekholm,
p. 0400 408 881 ja Anne-Mari Rautamäki p. 0207 220 665,
Kirkonisännöitsijä Aune Svennevig,
p. 0207 220 666
MUUTA TOIMINTAA
Kuoroharjoitukset ke klo 18.• Lastenkerho klo
11-13 kuukauden 2, 3. ja 4. la ja joka kk:n ens.
su klo 10 - 12.30. Ohjaaja tuo lapset ehtoolliselle. • Ponomarikerho ehtoopalveluksen yhteydessä joka toinen ke klo 17-19.30. Ilmoittaudu isä Kaleville.
Pyhän Nektarioksen kirkko, Kuonomäentie 80, 01800 Klaukkala, p. 0207
220 664, nektarioksen.kirkko@ort.fi
La 17.12. klo 18 vigilia
Su 18.12. klo 10 liturgia
Kristuksen syntymä
La 24.12. klo 14 ehtoopalvelus, Kristuksen syntymän aatto
Ma 26.12. klo 10 aamupalvelus ja liturgia (toinen joulupäivä)
Teofania, Herran kaste
To 5.1. klo 18 vigilia
Pe 6.1. klo 10 liturgia, suuri vedenpyhitys
La 21.1. klo 18 vigilia
Su 22.1. klo 10 liturgia
Tuhlaajapojan sunnuntai
La 4.2. klo 18 vigilia
Su 5.2. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Kirkkokahvit ja yhteinen hetki liturgian jälkeen. • Nektarioskerhon aiheista ja aikatauluista lisätietoja kirkon ilmoitustaululta. • Kuoroharjoituksista lisätietoja Anne-Mari Rautamäeltä, p. 0207 220 665.
Kaunisniemi
Apostoli Jaakobin ja pyhän Annan kirkkoSeurakunnan leirikeskus,
Läyliäinenp. 0207 620 503.
Jumalanpalveluksia toimitetaan leirien, kurssien ja muiden tapahtumien aikoina. Tarkempia tietoja palveluksista nuorisotoimistosta p. 0207 220 631
tai nuorisotoimisto.helsinki@ort.fi
LÄNSi-UUSiMaa
Isä Kalevi Kasala, p. 0207 220 659
Kanttori Matti Jyrkinen p. 0207 220 660
Diakoni Seppo Pesonen
Lohja
Karjalan valistajien kirkko, Nahkurinkatu 4
Ke 14.12. klo 18 ehtoopalvelus
Kristuksen syntymä
Su 25.12. klo 9 Joulun aamupalvelus ja liturgia. Tuo pieni lahja - saat pienen lahjan
Basileios Suuri, uusi vuosi
La 31.12. klo 19 rukouspalvelus
Su 1.1. klo 10 Basileios Suuren
liturgia (Uudenvuodenpäivä)
Teofania, Herran kaste
To 5.1 klo 18 vigilia
Pe 6.1 klo 10 vedepyhitys, liturgia ja ristisaatto
Ke 11.1. klo 18 ehtoopalvelus
Ke 25.1. klo 18 ehtoopalvelus
Kristuksen temppeliintuominen.
Ke 1.2. Klo 18 vigilia
To 2.2. klo 10 liturgia
32
32
32
Kaikkien pyhien tsasouna
Metsolan hautausmaa
Myyryntie, Lohja
La 24.12. klo 17 suuri ehtoopalvelus
Kirkkonummi
Pokrovan kirkko, Elfvinginkuja, Jorvas, p. (09) 221 1400
La 14.1. klo 18 vigilia
Su 15.1. klo 10 liturgia
Kirkkonummen evl. seurakuntakeskus
Seurakuntatie 1 (rippikoulusali )
La 17.12. klo 18 ehtoopalvelus
Su 18.12. klo 10 liturgia ja kirkkokahvit
MUUTA TOIMINTAA
Kaikille avoimet srk-illat joka toinen perjantai
klo 18 - 19.30.
qq
q
GUDTjänsTer på svenska
HELSiNgfoRS
Huskyrkan
Elisabetsgatan 29 A, 4. vån.
Gudtjänsterna förrättas av fader Mikael
Sundkvist, tel. 0207 220 646. Mariamkören
leds av kantor Tatjana Wilenius, tel. 0207 220
693.
I regel firas vigilia lördag afton kl. 18 och liturgi
söndag morgon kl. 10 under första veckoslutet
i månaden.
On 21.12. kl 19.15 aftonbön
Lö 24.12. kl. 24.00 liturgi på svenska o. på engelska
Sö 1.1. kl 10 liturgi (Nytt år)
Sö 5.2. kl 10 liturgi
Ortodox studiecirkel på svenska kl 18 i Joakimssalen (Elisabetsgatan 29, 4:e vån.), varefter aftonbön i Huskyrkan kl 19:15:
21.12. – Guds moder Maria som bild av kyrkan
MUUTA TOIMINTAA
Kirjallisuuspiiri kokoontuu Kirkkonummen evl.
srk-talolla seuraavasti: ke 11.1, to 2.2, ke 22.2,
ke 14.3.
Lisätietoja toimittaja Mari Vainio 050 564 8899
Hanko
Apostolienvertaisten Magdalan Marian ja
Vladimir Kiovalaisen kirkko Täktomintie.
Vahtimestari Mari Backman, p. 040-1681499
La 24.12. klo 14 suuri ehtoopalvelus
(Kristuksen syntymän aatto)
La 7.1. klo 18 vigilia
Su 8.1. klo 10 liturgia
La 21.1. klo 18 ehtoopalvelus
Su 22.1. klo 10 hetkipalvelus
La 11.2. klo 18 vigilia
Su 12.2. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Torstaikerho to klo 18 - 19.30 seuraavasti:
22.12. • Kuoroharjoitukset su klo 14 - 15.30
(paitsi silloin, kun Hangossa on liturgia)
Nummela
Ev.lut. srk-keskus, Kappelitie 5
Ma 26.12. klo 10 liturgia
La 21.1. klo 18 ehtoopalvelus
Su 22.1. klo 10 liturgia
MUUTA TOIMINTAA
Lastenkerho liturgiasunnuntaisin.
Karkkila
Ev.lut. srk-keskus
Huhdintie 9-11
ESbo
Den Helige Herman av Alaskas kyrka,
Kaupinkalliontie 2,
Hagalund, tel. 0207 220 693.
GUDSTJÄNSTER andra söndagen i månaden
svenska inslag i liturgin.
servICes In enGLIsH
Kotikirkko
Ss. James and Catherine Church,
Liisankatu 29. Father Teemu Toivonen
Sat 24.12. 12 p.m Divine Liturgy service in english and swedish
Sat 28.1. at 18 p.m. Great vespers
(St. Isaac & 20th anniversary seminar)
Publican and Pharisee
Sun 29.1. at 10 a.m. liturgy
Last judgement
Sun 12.2. at 10 Liturgy a.m. (Fr.Heikki away)
q
q
q
q
q
q
q
q
qqqqqqqqq
БОГОСЛУЖЕНИЙ КАЛЕНДАРЬ | БОГОСЛУЖЕНИЙ
q
q
q
q
q
q
q
q
qqqqqqqqq
ДУХОВЕНСТВО
Дежурный священник принимает
в канцелярии c 9 до 14 ч.
• Адрес: Liisankatu 29, Хельсинки
• Тел. 09-5845 9635
• Электронная почта: paivystaja.helsinki@ort.fi
Дежурство на русском языке
• В Свято-Троицкой церкви (Unioininkatu 31) по вторникам с 9.00
до 14.00, тел. 0207 220 649.
• В приходском центре Меллунмяки по
средам с 14 до 17 ч, тел. 0207 220 672.
• Русскоязычный священник прихода,
отец Алексей Самолдин тел. 0207 220 650.
Канцелярия прихода
Адрес: Helsingin ortodoksinen seurakunta, Liisankatu 29, 00170 Helsinki
Канцелярия открыта: Пн–Пт 9.00–14.00
• Настоятель прихода отец Маркку
Салминен, тел. 0207 220 603, электронная
почта: markku.salminen@ort.fi
• Секретарь настоятеля Анне Лехто,
тел. 0207 220 605, электронная
почта: anne.lehto@ort.fi
ХЕЛЬСИНКИ
Свято-Троицкая церковь
Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел. 0207 220 649.
Русскоязычный священник приходa
Алексей Самолдин тел. 0207 220 650.
Регент Ирина Червинский-Матси тел.
0207 220 652. Священник отец Тимо
Сойсало тел. 09 349 6599. Священник
отец Александр Бъёрклунд тел. 040 550
0103, Протодиакон отец Геннадий Столбов
(на пенсии), тел. 040 587 8580. Дьякон
Иоанн Авдуевский тел. 0408339127
БОГОСЛУЖЕНИЯ
на церковно-славянском языке
Сб 17.12. в 18 ч. всенощная
Вс 18.12 в 9.45 ч. Литургия
Пт 23.12. в 9 ч. Царские часы
Сб 24.12. в 9 ч. Литургия Иоанна Златоуста
Рождество Христово
Сб 24.12. в 15:30 ч. всенощная
Вс 25.12. в 11 ч. Литургия Василия Великого
Собор Пресвятой Богородицы
Пн 26.12. в 9 ч. утреня и Литургия
Неделя пред Богоявлением
Сб 31.12. в 18 ч. всенощная
Вс 1.1. в 9:45 ч. Литургия и
Новогодний молебен
Чт 5.1. в 9 ч. Царские часы, вечерня,
Литургия и Водоосвящение
Крещение Господне
Чт 5.1. в 18 ч. всенощная
Пт 6.1. в 9.40 ч. Литургия и
великое Водоосвящение
Сб 7.1. в 18 ч. всенощная
Вс 8.1. в 9.40 ч. Литургия
Ср 11.1. в 18 ч. акафист
Сб 14.1. в 18 ч. всенощная
Вс 15.1. в 9.40 ч. Литургия
Ср 18.1. в 18 ч. акафист
Сб 21.1. в 18 ч. всенощная
Вс 22.1. в 9.40 ч. Литургия
Ср 25.1. в 18 ч. акафист
Сб 28.1. в 18 ч. всенощная
Вс 29.1. в 9.40 ч. Литургия
Сретение Господне
Ср 1.2. в 18 ч. всенощная
Чт 2.2. в 9.40 ч. Литургия
Сб 4.2. в 18 ч. всенощная
Вс 5.2. в 9.40 ч. Литургия
Ср 8.2. в 18 ч. акафист
Вселенская родительская суббота, день
памяти всех усопших православных христиан
Пт 10.2. в 17 ч. парастас
Сб 11.2. в 10 ч. Литургия и литии
Неделя мясопустная о Страшном Суде
Сб 11.2. в 18 ч. всенощная
Вс 12.2. в 9.40 ч. Литургия
ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ
• Чаепитие после литургии по воскресеньям
ок. 12 ч.• Воскресная школа. По воскресеньям,
с 10:00, для детей проводятся занятия по
изучению православия. Кружок ведёт Людмила
Устинова и Елена Никрус (тел. 040-7165217).
Церковь прор. Илии на кладбище
Lapinlahdentie 2, Ruoholahti, тел. 0207620500
БОГОСЛУЖЕНИЯ
каждую вторую неделю Литургия на
церковно-славянском языке
Сб 7.1. в 9.40 ч. Литургия
Пт 20.1. в 17 ч. панихида
Сб 21.1. в 9.40 ч. Литургия
Пт 3.2. в 17 ч. панихида
Сб 4.2. в 9.40 ч. Литургия и лития
Храм при доме для
престарелых
Hämeentie 55, тел. (09) 2511
1411Священник отец Александр Корелин.
Неделя пред Рождеством
Христовым Святих Отец
Сб 17.12. в 17 ч. общая исповедь
Сб 17.12. в 17.30 ч. всенощная
Вс 18.12. в 10 ч. Литургия
Рождество Христово
Сб 24.12. 14 ч. всенощная
Вс 25.12. в 10 ч. Литургия
Крещение Господне, Богоявление
Чт 5.1. в 17.30 ч. всенощная
Пт 6.1. в 09.30 ч. Литургия и
великое Водоосвящение
Память преподобных отец
наших Павла и Иоанна
Сб 14.1. в 17.30 ч. всенощная
Вс 15.1. в 10 ч. Литургия
Сретение Господне
Ср 1.2 в 17.30 ч. всенощная
Чт 2.2 в 10 ч. Литургия
Неделя о блудном сыне
Сб 4.2 в 17.30 ч. всенощная
Вс 5.2 в 10 ч. Литургия
Приходской центр
в Meллунмяки
Часовня прп. Александра Свирского
Korvatunturintie 2, Mellunmäki, тел.
0207 220 672.Священник отец Юрки
Пенттонен, тел. 0207 220 645.
В присутствии русскоязычных прихожан,
служба проводится и на русском языке.
ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ
• Чаепитие по воскресеньям после литургии.
• Священник дежурит по средам с 16
до 18 ч. и по четвергам с 10 до 12 ч.
• Воскресная школа для детей. По воскресеньям,
с 10:00 до 12:30. говорят и по-русски и по-фински.
Культурный центр София
Часовня Святой Софии, Kallvikintie 28,
Вуосаари
www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/
kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma
ЭСпОО
Церковь прп. Германа
Аляскинского в Тапиола
Kaupinkalliontie 2, Tapiola,тел. 0207 220
693, факс 0207 220 696; tapiolan.kirkko@ort.fi, www.espoonortodoksit.fi
Священники: отец Петри Корхонен, тел. 0207
220 694; отец Хейкки Хуттунен, тел. 040 741 8792.
Священник дежурит в церкви по четвергам
с 10 до 12 ч.
БОГОСЛУЖЕНИЯ
в первое воскресенье месяца на финском и
русском языках.
ВАНтАА
Спасо-Вознесенская
церковь в Тиккурила
Läntinen Valkoisenlähteentie 48
тел. 0207 220 653, факс 0207 220 657
Священник: отец Микаел Сундквист, тел.
0207 220 646. Регент Хелена Червинский,
тел. 0207 220 656. Диакон отец Сергей
Подшивалов, тел. 040 749 1560.
БОГОСЛУЖЕНИЯ
В последнее воскресенье месяца
Литургия на финском и церковнославянском языках.
Священник дежурит в церкви по четвергам
с 16 до 18 ч. Русским языком в храме
владеет диакон о. Сергей Подшивалов
33
33
qqqqqqqqq
Minne mennä
qqqqqqqqq
HELSINKI
Helsingin Tiistaiseura ry
toivottaa kaikille siunattua paastoa ja hyvää Kristuksen syntymäjuhlaa!
Kevättalvella tapaamme seurakuntasalilla tiistaisin klo 16 - 18.
Ohjelma:
17.1. Isä Veikko Purmonen johdattaa
meidät vuoden 2012 toimintakauteen.
24.1. Hannele Rannisto kertoo
matkoistaan Siinain luostariin.
31.1. FK Rauno Kuokkanen puhuu
aiheesta isä Justin Popovitš, ortodoksisen
kirkon uusi pyhä. Serbian
ortodoksinen kirkko kanonisoi isä Justinin
vuonna 2010.
7.2. Shimelles Tenaw :yhteistyön
merkitys YK:n kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 valossa.
14.2. Valmistelemme vuosikokousta
21.2. Kirkkoilta,
emme kokoonnu seurakuntasalille.
28.2. Vuosikokous
STEFANOSKOTI
Stefanoskodin Tiistaiseuran perinteiset Joulumyyjäiset
lauantaina 17. 12. klo 11 - 13.30 Stefanossalissa,
osoite: Hallatie 2 B , Tapaninvainio , 00780 Hki.
Saatavana
- karjalanpiirakoita
- sienipiirakoita
- kaalipiirakoita
- lohipiirakoita
- kakkuja , pullasia - yms. leivonnaisia ja paistoksia
Lounasbuffet ja pika-arpajaiset
Käspaikkakerho
kokoontuu parillisten viikkojen
torstaisin. Kevätkausi alkaa to 12.1.
klo 10 – 14. Kerho on avoin kaikille.
MELLUNMÄKI
Kuusijuhla
Sunnuntaina 18.12. pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelilla perinteinen kuusijuhla. Tarjoilua, ohjelmaa ja kauneimpia joululauluja.
Kulttuurikerho
torstaisin klo 17 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen 12.1, 26.1, 9.2, 8.3, 22.3, 19.4, 3.5.
34
Raamattupiiri
torstaisin klo 17 alkavan Jeesuksen rukouspalveluksen jälkeen 19.1,
22, 16.2, 1.3, 15.3, 29.3, 26.4, 10.5.
Kerhoihin pääsee hyvin sisään kesken kaudenkin, eivätkä ne edellytä ennakko-osaamista. Jokainen kerta on oma kokonaisuutensa.
ESPOO
Tiistaiseuran puurojuhla
La 17.12. klo 15 seurakuntasalissa
Trapesa
Trapesan avoin olohuone on avoinna ma - pe klo 10 - 16.
Maahanmuuttajien neuvontapalvelut palvelevat
sopimuksen mukaan toimiston aukioloaikoina
(ti - to klo 9 - 15)
Tietoa kerhoista ja muusta toiminnasta:
trapesa.info@saunalahti.fi, www.trapesa.com.
Filoksenia ry, Kansainvälinen kohtaamispaikka Trapesa, Kotikyläntie 5, 02770 Espoo.
puh./fax. 09 412 2045/045 278 1909
VANTAA
”Varhaiset kristityt”
Esitelmiä varhaiskristillisyydestä Tikkurilan Tiistaisseuran illoissa. Isä Mikael Sundkvist alustaa kirjasensa Varhaiset kristityt pohjalta.
Aika: Torstai-ilta klo 18 (klo 17:30 alkavan ehtoopalveluksen jälkeen).
Paikka: Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko (Läntinen Valkoisenlähteentie 48)
12.1 Mies ja nainen, perhe – Mitä varhaiset kristityt ajattelivat miehenä ja naisena olemisesta?
26.1 Orjien kirkko? Varhaisten kristittyjen yhteiskunnallinen asema
9.2 Varhaisten kristittyjen yhteisöllisyys menestyksen taustalla
Ikonimaalausta aloitteleville
Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa tiistaisin klo
17.30-20.30 seuraavan kerran 10.1.2012. Opetus
tapahtuu Suomen ikonimaalareiden ohjelman
mukaan. Lisätiedustelut
Liisa Holst 040 566848, liisa.holst@kolumbus.fi.
LÄNSI-UUSIMAA
LOHJA
Tiistaiseura
Kuukauden ens. torstaina klo 18.
Lisätietoja: pj. Urpo Uotila, p. 044 314
5210 tai isä Kalevi, p.0207 220 659.
Seniorikerho
Lisätietoja Matti Jyrkiseltä, p. 0207 220 660.
Miesmylly
Äijien juttuja ortodoksisessa hengessä. Lisätietoja kanttori Matti Jyrkinen, p. 0207 220 660.
Naisten piiri
Lisätietoja Pirkko Siili, p. 0400 782 144.
Vihdin-Nummelan Ortodoksit ry
Tiistaiseura
Kaarikeskuksen takkahuoneessa 4.
krs. tiistaina 3.1. ja 7.2 klo 18:00.
Blinikestit
Kaarikeskuksen ravintolassa sunnuntaina 12.2. alkaen klo 17:00.
Tarjolla blinejä lisukkeineen, tee/kahvi.
Sisäänpääsy 10€, lapset 3€, arvat 2€/kpl.
Vieraakseemme saamme nunna Kristodulin Lintulan luostarista. Tervetuloa !
Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta: www.vihdin-nummelanortodoksit.
fi tai p. 0400 815620/Edith Hiltunen
TAMMISAARI
Tammisaaren ortodoksien tapaamiset / De ortodoxa i Ekenäs möts :
21.1. klo 13 - 15 Ylidiakoni Juha Lampinen/protodiakon Juha Lampinen
18.2. klo 13 -15 Vierailija avoinna /
Gästen anmälas senare
Kokoonnumme Tammisaaressa Raatihuoneen
torilla sijaitsevan Cafe Carl de Mumman tiloissa,
sisäänkäynti kahvilan ja Tiimarin välistä, 2. kerros.
Lisätietoja Helena Niva 050- 4413154/ Vi möts
vid Rådhustorget i Ekenäs i Café Carl de
q qqqqqqqq
q qqqqqqqq
Mummas utrymme, ingång mellan cafet och
Tiimari, 2. våningen. Tillägsinformation:
Helena Niva, 050-4413154
SOFIA
Tapahtuma naisille Kulttuurikeskus Sofiassa
20.-21.1.2012. Ortodoksisen kirkon naistyötoimikunnan ja NNKY:n yhteinen ekumeeninen
taidepainotteinen tapahtuma pidetään Kulttuurikeskus Sofiassa. Teemana on ”karjalaiset naiset ja suomalainen kansanperinne”.
Osallistumismaksu 105 euroa, sis. ohjelman
mukaiset ruokailut ja yöpymiset 1 hh huoneissa. 70 euroa sis. ohjelman mukaiset ruokailut ilman yöpymistä. Mahdollisuus jäädä
yöksi la - su lisämaksusta 45 euroa. ILMOITTAUTUMISET: 13.1.2012 mennessä reception@kulttuurikeskussofia, puh. 010 277 900
Lisätietoja seminaareista ja kursseista nettisivuiltamme:
http://www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/kulttuuri/seminaarit
Venäläinen joulu
Vanhan kalenterin mukaisena jouluna vigilia pe 6.1 klo 17 ja liturgia la
7.1. klo 10 (pääosin kirkkoslaaviksi)
Galleria
Valamon kansanopistossa maalattuja ikoneja 3.12.2011-28.2.2012
Kappeli
Maanantaista perjantaihin joka päivä aamupalvelus klo 8.30 ja ehtoopalvelus klo 17.00.
Tiistaisin Jeesuksen rukous –palvelus klo 18
Torstaisin akatistos Jumalansynnyttäjälle klo 17.30.
Tarkka jumalanpalvelusohjelma ml. viikonloppujen palvelukset löytyy nettisivuiltamme: http://www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/
kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma
35
ц
q q q q q q q qq
q
ПРИХОДСКАЯ ЖИЗНЬ
• Начальная группа православного
ВАНТАА
песнопения для взрослых и детей
МЮЮРМЯКИ
старшего возраста по пятницам с 16 до 19
ч. Рук. Виктория Меерсон, тел. 040 728 6465
• Финско- и русскоязычный детский
• По средам, после акафиста, православная
субботам, с 11:00 до 13:00, в помещениях
разговорная группа в Сторожке. Каждый
евангелическо-лютеранской церкви, адрес:
раз - новая тема. Общение ведут о. Алексей
Uomatie. Кружок для детей от 3 до 10 лет.
Самолдин и о. Александр Бъёрклунд.
Преподаватель Михаил Краснов, тел. 0400-
q q q q q q q qq
q
ХЕЛЬСИНСКИЙ ПРАВОСЛАВНЫЙ
ПРИХОД
ПРАВОСЛАВНЫЕ РАДИОПРОГРАММЫ
• Кружок церковно-славянского языка
Радио Спутник
по средам в 17 ч. Рук. Михаил Копотев.
Хельсинки 106,9 ФМ
Организатор кружка Общество друзей
Порво 88,4 ФМ
Свято-Троицкой церкви ро.
ТВОРИ ДОБРО. Радиопрограмма
• Швейный кружок для нужд церкви по
хельсинского православного прихода.
субботам с 11 до 14 ч.
Ведущий: отец Александр. Суббота в 8.50 ч.
Свято-Троицкая церковь
Устинова. Воскресенье в 8.50 ч.
• Воскресный детский кружок во время
Празднование Рождества
• Чаепитие в Приходском зале, после
Литургии, 26 декабря (Unioninkatu 39,
вход со двора). Музыка. И рождественская
программа для детей.
• Группа помощи одиноким и престарелым
людям, нуждающимся в духовной
поддержке, тел. 0207 220 649 (Чт 12.3015.30 и Сб 11.00-14.00).
СВЯТО-ТРОИЦКАЯ ЦЕРКОВЬ
Unioninkatu 31, Kruununhaka,
тел. 0207 220 649
• Хор Свято-Троицкой церкви приглашает
басов и альтов. Хор поет еженедельно
всенощную, литургию и праздничную
литургию. Репетиции - по вторникам с
18.00 в Свято-Троицкой церкви. Для детей
ЦЕРКОВЬ ПРЕОБРАЖЕНИЯ ГОСПОДНЯ
Vanha Helsingintie 2, Tattarinmalmi
Преподаватели Анастасия Селиванова и
Клавдия Рубина. В кружке говорят и порусски и по-фински.
Литургии. Преподователи Лаура Лазепка
и Евгения Султан. Совместное участие на
Евхаристии. Добро пожаловать!
•Детский кружок искусства. В Сторожке
(Свято-Троицкая церковь), по пятницам,
начало c 14:30 до 16 ч. (для детей старше
пяти лет).
• Детский ансамбль русской народной
музыки. Приглашаются ребята от 6 до 15
лет. Запись у рук. Лилии Мельниковой, тел.
040 5799 144.
МЕЖДУНАРОДНЫЙ ЦЕНТР
ВСТРЕЧ ТРАПЕЗА
Открытый зал международного центра
встреч Трапеза открыт пн-пт в 10-16 ч.
Обслуживание и советы для иммигрантов
по договору во время открытия офиса
центра (вт-чт в 9-15 ч. ). Дополинительная
информацию: trapesa.info@saunalahti.fi,
www.trapesa.com и по тел. 09-4122045,
045-897 3232.
Адрес: Filoksenia ry, Международный центр
ПРИХОДСКОЙ ЦЕНТР В МЕЛЛУНМЯКИ
Korvatunturintie 2, Mellunmäki,
тел.0207 220 672
• Детская художественная студия по
четвергам с 14:30 до 16 :30 (для детей
старше семи лет). Преподавательница
Виктория Охрименко, тел. 050-3697075.
на время репетиций хора организован
• Семейный кружок рукоделья по средам
кружок в Сторожке. Регент Ирина
четных недель с 14:30 до 17 ч. Рук. Любовь
Червинский-Матси, тел. 0207220652.
Мякинен, тел. 046 812 1727.
36
ПОРВОО
до 12.00. С собой - тапочки и бутерброд.
КРУЖКИ ДЛЯ ДЕТЕЙ
хельсинского прихода. Ведущая Людмила
ХЕЛЬСИНКИ
505873.
•Детский кружок, по субботам, с 10.00
Воскресенье в 12.50 ч.
ГОЛОСА ДРУЗЕЙ. Радиопрограмма друзей
кружок в Мююрмяки (Myyrmäki). По
встреч Трапеза, Kotikyläntie 5, 02270 Espoo,
www.trapesa.com
qqqqqqqqq
Diakonia
Diakonia
qqqqqqqqq
DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAJAT:
Käyntipäivystys (Unioninkatu 39, sisäpiha)
keskiviikkoisin klo 13–15
DIAKONIATOIMISTON
PÄIVYSTYSAJAT:
Puhelinpäivystys (09) 5845 9633
Käyntipäivystys
alkaen
ma–ti ja to–pe klo
9–1214.9.
(Unioninkatu 39, sisäpiha)
keskiviikkoisin
klo 13 - 15.
JOULUNAJAN KÄYNTIPÄIVYSTYKSET
Puhelinpäivystys
(09) 5845 21.12.2011.
9633
Viimeinen käyntipäivystys
ma
- ti ja to - pe joulutauon
klo 9 - 12
Käyntipäivystys
jälkeen alkaa 11.1.2012.
SÄHKÖPOSTI
SÄHKÖPOSTI
diakonia.helsinki@ort.fi
diakonia.helsinki@ort.fi
Kaikillatyöntekijöillä
työntekijöilläon
onoma
oma
Kaikilla
sähköpostiosoitemuotoa:
muotoa:
sähköpostiosoite
etunimi.sukunimi@ort.fi
etunimi.sukunimi@ort.fi
DIAKONIATYÖSTÄ
DIAKONIATYÖSTÄ
VASTAAVA PAPPI
PAPPI
VASTAAVA
isäTeo
TeoMerras
Merras 040
040540
5403200
3200
isä
YLIDIAKONI
YLIDIAKONI
isäJuha
JuhaLampinen
Lampinen 040
040527
5279580
9580
isä
DIAKONIATYÖNTEKIJÄT
DIAKONIATYÖNTEKIJÄT
DIAKONIATYÖNTEKIJÄT
Kari
Hartikka 040 703 4616
JA VASTUUALUEET
Itä-Helsinki
ja Vapaaehtoistyö
Kari Hartikka
703
4616
Jaana
Karvinenp. 040
040
764
0992
Itä-Helsinki,Vapaaehtoistyö
Vantaa,
yhteistyö
Jaana Karvinen p.
040 764 0992
kasvatustoimen
kanssa
Vantaa,
yhteistyö kasvatustoimen
Ilona
Lehmus
040 357 3981 kanssa
Ilona Lehmus
p. 040 357 3981
Helsinki,
Länsi-Uusimaa
Helsinki, Länsi-Uusimaa
Valentina
Lobia 040 832 8722
Valentina
Lobia p. 040 832 8722
Itäja Keski-Uusimaa
Venäjänkielinen
työ,
Taisia
Pohjola
040 583 2915
Itä- ja ja
Keski-Uusimaa
Espoo
Kauniainen
Taisia Pohjola p. 040 583 2915
Espoo ja Kauniainen
LOMAT
Ilona Lehmus 9.-13.1.2012
LOMAT
Kari
Hartikka 23.12.2011.-5.1.2012
Kari Hartikka
Taisia
Pohjola 12.-18.9.2011
9.-20.1.2012
Taisia Pohjola 29.8.-2.9.2011
KERHOT HELSINGISSÄ
Virkistysiltapäivä seniori-ikäisille
KERHOT HELSINGISSÄ
Kerhon kevätkausi alkaa torstaina 26.1.
klo 12–14, jonka jälkeen kerho toimii
Virkistysiltapäivät seniori-ikäisille
koko kevätkauden parillisina viikkoina
Parillisina viikkoina seurakuntasalilla
aina 3.5 asti. Lounas ja kahvi maksavat
klo 12 - 14, os. Unioninkatu 39. Syksyn
kerhossa yhden euron. Os. Unioninkatu
ensimmäiset kerhot ovat 22.9 ja 6.10.
39, sisäpiha. Lisätietoa: Ilona Lehmus
Lounas ja kahvit maksavat yhden
euron. Lisätietoja: Ilona Lehmus
Horse
Horse jatkuu joulutauon jälkeen torstaina
Horse
12.1.2012 klo 17.00 ehtoopalveluksella
Alkaa torstaina 8.9.2011 klo 17
Kotikirkossa. Lisätietoa: Jaana Karvinen
ehtoopalveluksella Kotikirkossa.
Lisätietoja: Jaana Karvinen
Stefanoskodin kerho
Kerho aloittaa joulutauon jälkeen
Stefanoskodin kerho
toimintansa torstaina 2.2. Herramme
Kokoonnumme parittomina viikkoina klo
Jeesuksen Kristuksen temppeliintuomisen
13 - 15, os. Hallatie 2. Ensimmäiset kerhot
juhlan kunniaksi toimitettavalla liturgialla
ovat 15.9 ja 29.9. Kerhossa tarjoillaan
klo 10. Tämän jälkeen kerho toimii koko
kahvia ja teetä, kerholaiset voivat tuoda
kevätkauden aina parittomina viikkoina
halutessaan mukanaan pientä suolaista ja
torstaisin klo 13. Kerho on avoin muillekin
makeata syötävää. Lisätietoja: Ilona Lehmus
kuin Stefanoskodin asukkaille. Os. Hallatie
2–6, 00780 Helsinki. Lisätietoa: Ilona Lehmus
Työttömien ruokailu
Seurakuntasali Unioninkatu 39. Joka
Työttömien ruokailu
tiistai klo 12 alkaen 13.9. Työttömät
joulutauon jälkeen seuraavan kerran
maksavat ateriasta 1 euron, muut 2
tiistaina 10.1.2012 klo 12. Työttömät
euroa. Lisätietoja: Valentina Lobia
maksavat ateriasta 1 euron ja muut
2 euroa. Lisätietoa: Valentina Lobia
seuraavan kerran 9.2. diakoniatoimistossa
klo 11–12, minkä jälkeen yhteinen lounas
seniorikerholaisten kanssa seurakuntasalilla
KIRPPUTORI
12–13. Lisätietoa: Taisia Pohjola
avoinna tiistaisin klo 11 - 14
Unioninkatu 39, sisäpiha
KERHOT JÄRVENPÄÄSSÄ
KERHOT JÄRVENPÄÄSSÄ
Kerho
kokoontuu parillisina viikkoina klo 13–15.
Diakoniatyön kerho
Seuraavan kerran 26.1.2012.
Kartanontie 45, kokoontuu parillisina
Os. Kartanontie 45. Lisätietoa: Valentina Lobia
viikkoina torstaisin alkaen 22.9 klo 13
- 15. Lisätietoja: Jaana Karvinen
KERHOT ESPOOSSA
KERHOT KLAUKKALASSA
Lourmelin kyökki
Kaupinkalliontie 2, Espoo Kevätkaudella
Nektariospiiri
kokoonumme klo 12–13 valmistamaan
Päivämäärät ilmoitetaan seuraavassa
tarjottavaa päiväkahveille, jotka nautimme
numerossa. Lisätietoja: Taisia Pohjola
yhdessä klo 13–14. Seuraavan kerran
tiistaina 24.1.2012. Lisätietoa: Taisia Pohjola
KERHOT ESPOOSSA
Trapesa
Lourmelin kyökin ja Maria Pariisilaisen
Kotikyläntie 5 Kirkkojärvi, Espoon keskus.
piirin päivämäärät ilmoitetaan
Diakoniatyöntekijän päivystys 1 krt/
seuraavassa numerossa.
kk klo 14–15. Seuraavan kerran
25.1.2012. Lisätietoa: Taisia Pohjola
Rinnekodin kerho
Kokoonumme Rinnekodin kappelilla,
KERHOT KLAUKKALASSA
os. Rinnekodintie 6 to 29.9 klo 13.30
Kuonomäentie 80, Klaukkala.
- 14.45. Lisätietoja: Taisia Pohjola
Nektariospiiri
Kevätkauden kokoontumiset
Helsi ngi n Ortodoksi sten Kur
atoor io r .y
Rinnekodin kerho
ilmoitetaan seuraavassa numerossa.
j
uli
staa
h
aettavaksi
apur
ahoja
ja avustuksi
Unioninkatu 39, sisäpiha. Kokoonnumme
Lisätietoa:
Taisia Pohjola a
Avustuksia voivat hakea sellaiset ortodoksista kulttuuria ylläpitävät yhteisöt ja yksityishenkilöt, jotka toimivat tai asuvat Helsingin
ortodoksisen seurakunnan alueella. Avustukset on tarkoitettu tuDIAKONIATYÖ
TOIVOTTAA
kemaan
ortodoksista kulttuuria ja tutkimusta sekä ortodoksiseen
väestöön kohdistuvaa sosiaalista toimintaa harjoittavien yhteisöjen työtä.
Avustuksen hakijan tulee ilmoittaa avustuksen kohde, käyttötapa ja suosittelijat,
esittää työ- tai toimintasuunnitelma ja selostaa aikaisempaa tähän liittyvää toimintaansa. Vapaamuotoisissa hakemuksissa hakijan nimen, henkilö-, osoite- ja yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava haettava summa ja pankkiyhteys. Yhteisön puolesta
tehtävässä hakemuksessa on mainittava yhteisötunnus, ja hakemuksen allekirjoittaa yhteisön nimenkirjoittaja.
Hakemukset on osoitettava 15.10.2011 (postileiman mukaan) mennessä Helsingin Ortodoksisten Kuratoorio r.y:lle osoitteella: Helsingin Ortodoksisten KuratooOLETKO
DIAKONIATOIMEN
rio r.y,. co Sergei Pogreboff, Kaskilaaksontie
4 C KIINNOSTUNUT
40 02360 Espoo. Kuoreen
merkinJÄRJESTÄMÄSTÄ
VAPAAEHTOISTYÖSTÄ?
tä ”Apuraha”.
LISÄTIETOA: KARI HARTIKKA
Lisätietoja antaa Kuratorion sihteeri Sergei Pogreboff sähköpostiosoitteessa
sergei.pogreboff@netti.fi tai puhelimitse 040-7194453.
SIUNATTUA J A R AUHALLISTA
KR ISTUKSEN SY NTYMÄNJ UHL A A !
09 5845
(09) 9642
5845 9642
37
32
q
Ihmeitätekevä
Kiitetty ja ylistetty olkoon Isä, Poika ja Pyhä Henki! Ylistetty ja kunnioitettu olkoon Kaikkein Pyhin Jumalanäiti, Ainainen Neitsyt Maria, Taivaallinen esirukoilijamme! Lahjoitan ihmeitätekevään Jumalanäidin ikoniimme, Kozelshtshaniin kiinnitettäväksi koralli-ja
hopeasormukseni. Lupasin sen Jumalanäidille vuonna 2008, heti,
kun tyttäreni saa ensimmäisen lapsensa.( Tämä sormus oli sittemmin varastettujen ja kadonneiden joukossa; tuokoot se uudelle kantajalleen Jumalan armoa.)
T
yttäreni on aina rakastanut lapsia, mutta kun 28 v. ikäisenä vihdoin tuli aika hankkia omia pienokaisia, osoittautuikin, että hänen olisi hyvin vaikea tulla raskaaksi.
Nuoripari turvautui pian useisiin erilaisiin hedelmällisyyshoitoihin, mutta nekään eivät tuntuneet auttavan. Tyttäreni oli
jo epätoivoinen, sillä jatkuvat hoidot
ja niitä seuranneet pettymykset olivat henkisesti ja ruumiillisesti äärettömän kuluttavia. He päättivät yrittää
vielä yhden kerran, ja lopettaa sitten
toistaiseksi. Tämä kerta sitten onnistuikin, kiitos Jumalan!!
Hedelmöityspäivä sattui ihmeellisesti Neitsyt Marian Temppeliintuomisen aatolle. Alkuvaikeuksien jälkeen raskaus edistyi hyvin. Lapsukainen, pieni poika, syntyi vihdoin kauniina, kesäisenä Uspenian aattona,
14.8.2009.
Lapsen syntymään vaikuttivat monien läheisten ja kaukaistenkin ihmisten esirukoukset, joista muutama
esimerkki:
Olin ajatellut kauan, että kenties pitäisi pyytää esirukous-apua Athokselta.
Syksyllä 2008 kuulinkin athoslaisen munkin olevan tulossa Suomeen, Tapiolan Pyhän Herman Alaskalaisen kirkkoon.
Harmikseni sattui kuitenkin niin, että myös Diokleen piispan, Kallistos Waren luento Sofiassa osui samalle päivälle, kuin
tuon Englannissa, Oxfordissa väitöskirjaansa viimeistelevän isä
Chrysostomos Tympaksen vierailu Tapiolassa. Johtuen omista
opinnoistani, päätin, vaikean valinnan jälkeen, kuitenkin mennä kulttuurikeskus Sofiaan kuulemaan piispa Kallistosta.
Kuunnellessani Waren luentoa Jeesuksen rukouksesta, avautui yhtäkkiä, kesken kaiken ovi, ja sisään astui munkinkaapuun
pukeutunut mies, professori René Gothónin seurassa. Munkki
38
marssi suoraa päätä salin poikki, ja istahti viereeni: Se oli isä
Chrysostomos!
Kirjoitin hänelle saman tien pienen lappusen, jossa pyysin
esirukousta tyttärelleni, jotta hän voisi tulla raskaaksi, jos Jumala suo. Hän hymyili taivaallisen hämmentyneenä ja kasvot
loistaen erityistä sielukasta iloa, hän taitteli huolellisesti lappusen talteen, ja lupasi ehdoitta ja oitis rukoilla tyttäreni puolesta. Myöhemmin hän vielä kirjoitti minulle kauniin kirjeen,
vastauksena myöhempään kirjeeseeni, jossa kerroin tyttäreni
tulleen kuin tulleenkin raskaaksi. Hän toivoi kirjeessään, että
minusta tulisi hyvä isoäiti, ja lupasi rukoilla kaikkien meidän
puolesta.
Ikonimaalausopettajani Antti Narmala oli myös kuullut tyttäreni vaikeuksista. Sain häneltä samoihin aikoihin syksyllä Athokselta tuodun vyönauhan, joka oli ollut
Athoksella säilytettävän Jumalanäidin vyön
päällä, ja joka Jumalan armon niin suodessa saattoi välittää pyhää siunausta uskoville. Näitä nauhoja ovat käyttäneet erityisellä menestyksellä raskautta toivovat, hedelmättömiksi luullut naiset. Tyttäreni otti nauhan kiitollisena vastaan, ja käytti sitä
usein. Hän myös rukoili paljon itsekseen,
ja paitsi pyytäen Jumalanäidin apua, myös
pyytäen autuaan Ksenja Pietarilaisen esirukouksia. Autuas Ksenja on hänen suojeluspyhänsä.
Itse rukoilin pyytäen esirukouksia mm.
Pyhittäjä-isä ja ihmeidentekijä Serafim Sarovilaiselta, isä Johannes Krostadtiltaiselta, sekä ennenkaikkea Jumalanäidilta itseltään. Tein myös monta pyhiinvaellusta eri
luostareihin, joissa tyttäreni puolesta rukoiltiin.
Muiden muassa ystäväni Tatjana auttoi, pyytäen kirjeitse
mm. Kos-saaren nunnien rukouksia tyttärelleni.
Kävimme tyttäreni kanssa yhdessä Uspenskissa, rukoillen
hartaasti Jumalaa, ihmeitätekevän Kozelshtshanilaisen Jumalanäidin ikonin edessä.
Siellä lupasin tämän sormukseni, joka jääköön todistukseksi Jumalan suuresta armosta ja rakkaudesta, sekä pienelle jumalanpalvelijallemme itselleen muistettavaksi, aina, kun hän tulee tähän kirkkoon.
Pienen jumalanpalvelijan ”nonna”
q
qqqqqqqqq
Perheuutisia
qqqqqqqqq
Vihityt
Lehtokari Ville Lauri ja Tanja Orvokki
(e. Jolkkonen), 23.9.2011
Sinishin Kirill ja Sinishina Nina Maria
Irena (e. Sulonen), 30.9.2011
Huovila Mika Kalervo ja Ahlström Maria
Irene (e. Ahlström-Oka), 30.9.2011
Harjula Sampo Kasper ja Julia
(e. Palola), 1.10.2011
Skogberg Teemu Juha Ilmari ja
Solovieva Natalia, 1.10.2011
Pylkkänen Ville Iiro Johannes ja
Timonen Salla Elina, 1.10.2011
Nykänen Petri Olavi ja Paula
Hannele, 15.10.2011
Rekiranta Jarno Kaleva (e. Kainulainen)
ja Annamari, 24.10.2011
Kuikka Olli Santeri ja Haapalainen
Aino Ulla Sofia, 25.10.2011
Hanni Jorma Väinö Tapani ja Marja
Reeta (e. Hyvärinen), 26.10.2011
Lopez Edgar Isaac ja Westerlund
Emilia Christina, 27.10.2011
Malyshev Mihail ja Davidova
Janna, 30.10.2011
Stenfors Jan Markus ja Kairisalo-Stenfors
Minna Marketta (e. Kairisalo), 1.11.2011
Laaksonen Kari Esko ja Lehtinen
Reetta-Kaisa, 1.11.2011
Heimonen Andrei ja Maria (e. But), 9.11.2011
Pylkkänen Juha Tapio ja RostiPylkkänen Else Birgitta Diana (e.
Rosti-Haahkola), 10.11.2011
Leppänen Teijo Hannu Olavi ja Nina
(e. Kinnunen), 11.11.2011
Lehtonen Mikael (e. Vanninen) ja Pikki Mari
Aulikki (e. Romakkaniemi), 11.11.2011
Helenius Arto Antero ja Helena
Elisabeth (e. Eloranta), 11.11.2011
Dahlström Niko Markus ja Vikblom
Sanna Karoliina, 11.11.2011
Sebin Sergei ja Jekaterina (e.
Govorkova), 15.11.2011
Byman Göran Mikael Leonard ja Tuula
Elise (e. Moraschini), 18.11.2011
Karhapää Ari Johannes ja Rujira, 18.11.2011
Ikuinen muisto
El Hihi Anton Nasri Giries, s. 1966, Israel
Surenkin Aleksandr, s. 1943, Helsinki
Österholm Taisia (e. Tjurin), s. 1928, Muolaa
Kuusanto Antero Armas, s.
1935, Sortavalan mlk
Jalkanen Natalia (e. Vaitokannas, e.
Voitovitsch), s. 1924, Viipuri
Saastamoinen Niina (e. Jurvanen),
s. 1931, Salmi
Löllö Eino, s. 1930, Suojärvi
Kamppinen Irene Rauha Inkeri (e.
Nykänen), s. 1928, Rautu
Heiskanen Yrjö Olavi, s. 1947, Ilomantsi
Taimitarha Boris Johannes (e.
Petrow), s. 1930, Helsinki
Tammio Irina (e. Schulgin), s. 1919, Venäjä
Jonninen Aleksanteri, s. 1940, Leppävirta
Jakovleff Mikko, s. 1952, Helsinki
Roivainen Mika Petteri, s. 1969, Helsinki
Nevanlinna Raija (e. Ryymin), s. 1937, Iisalmi
Aav Marianne, s. 1952, Helsinki
Lindberg Kari Uolevi, s. 1952, Helsinki
Njuschin Paul, s. 1936, Viipuri
Eskelinen Faina (e. Kaukoranta),
s. 1926, Impilahti
Tuovinen Nasti (e. Auhtola), s. 1926, Salmi
Kastetut
Rebekka Sofia Tiltti, 17.9.2011, Järvenpää
Elias Mikael Kanninen, 17.9.2011, Lohja
Nektarios Aatos Tsoukalis, 18.9.2011, Vantaa
Elmo Johannes Salonen, 18.9.2011, Vantaa
Emma Heloisa Saloranta,
18.9.2011, Klaukkala
Tatjana Claros, 23.9.2011, Helsinki
Alexander Lucas Andrianov,
24.9.2011, Helsinki
Ronja Katriina Mätikkömäki,
24.9.2011, Helsinki
Pinja Maria Cristina Saukkonen,
25.9.2011, Helsinki
Eero Ilmari Karppinen, 25.9.2011, Espoo
Fedja Saatsi, 1.10.2011, Helsinki
Erika Christel Victoria Tavast,
8.10.2011, Helsinki
Mila Emilia Riikonen, 8.10.2011, Helsinki
Alexander Timperi, 8.10.2011, Helsinki
Helga Tuulikki Pesonen, 8.10.2011, Vantaa
Luukas Benjamin Lehrbäck, 8.10.2011, Espoo
Ansa Eudokia Karhula, 8.10.2011, Järvenpää
Minja Sofie Lundström, 9.10.2011, Helsinki
Marc Antonio Sampetrean,
13.10.2011, Helsinki
Miriam Mesghenna, 15.10.2011, Helsinki
Alexandra Marian Joannidis,
15.10.2011, Lohja
Leo Feodor Vilokki, 16.10.2011, Helsinki
Alex Emil Pirinen, 22.10.2011, Helsinki
Carlos Habib Antone Antone,
22.10.2011, Helsinki
Paul Emil Lohva, 22.10.2011, Vantaa
David Alexandru Soare, 22.10.2011, Helsinki
Helvi Maija Missi, 22.10.2011, Helsinki
Diana-Katarina Emisarova,
28.10.2011, Helsinki
Luka Johannes Palokas, 30.10.2011, Vantaa
Maria Alexandra Magda, 30.10.2011, Helsinki
Estera Maria Birsan, 31.10.2011, Helsinki
Kathryn Vanessa Hossain, 5.11.2011, Helsinki
Frans Ivan Samuel Nugent,
5.11.2011, Helsinki
Ksenia Aleksandra Raisa Kasurina,
5.11.2011, Helsinki
Isla Ella-Maria Ovaskainen,
5.11.2011, Helsinki
Mariela Malina Makkonen,
6.11.2011, Helsinki
Petri Mikael Vasara, 12.11.2011, Helsinki
Sofia Veronika Niinistö, 12.11.2011, Helsinki
Mikael Lopez Eknosyan, 12.11.2011, Porvoo
Rayan James Häyrinen, 13.11.2011, Helsinki
Mauri Ernest Riuttu, 20.11.2011, Helsinki
39
TEKSTI MARKKU SUNIMENTO
Me tr opoli i t ta A m b r o s i u s :
”Kristinusko on kutsu
elämään, jolla on tarkoitus”
Joulupaasto kertoo valmistautumisestamme Kristuksen syntymäjuhlan valoon, lämpöön, rauhaan
ja hyvään tahtoon. Maailma voi huonosti. Ihmisten huoli ja epätietoisuus nykytilanteesta ja
tulevaisuudesta synnyttää pelkoa, uuden torjuntaa, vihaa ja vetäytymistä menneisyyteen. Syylliset
arjen ongelmiin löydetään usein oman yhteisön ulkopuolelta. Millaisia vastauksia kirkko antaa
uusiin tilanteisiin, joita kohtaamme ja joihin joudumme ottamaan kantaa? M
etropoliitta Ambrosius toteaa, että kirkko ei ole moraaliautomaatti, josta kaikkiin kysymyksiin löytyy on/
off -ratkaisu. Tärkeämpää on pohtia, miten kirkko ja
sen jäsenet voivat omista arvolähtökohdistaan osallistua paremman ja ihmisarvoisemman maailman rakentamiseen.
Kysymys on lähimmäisen rakkaudesta, antamisesta ja
saamisesta, jakamisesta ja uhrautumisesta.
- Kristus ei tullut maailmaan tekemään jotain helppoa,
vaan sellaista joka on aitoa ja totta. Kristinusko on kutsu elämään, jolla on tarkoitus. Meidät on pantu maailmaan kasvamaan, ponnistelemaan ja jakamaan. Jakaminen ja uh-
rautuvaisuus ovat ihmisyyden syviä tunnusmerkkejä, metropoliitta sanoo.
Se on nykymaailmassa korostetummin kuin koskaan­
ennen myös kristillisen kirkon ja jokaisen kristityn haaste.
- Käden ojentaminen toiselle ihmiselle auttaa molempia
40
40
kasvamaan ihmisenä. Jakaminen ja rakkaus ovat ainoita luonnonvaroja, jotka eivät kulu, vaan kasvavat jakamalla ja tuhlaamalla.
KAIKILLA SAMA IHMISARVO
Helsingin Sanomissa julkaistun Gallup-tutkimuksen
mukaan rasismi ja ennakkoluulot ovat Suomessa lisääntyneet.
Entistä useammille ihmisen arvon määrittää ihonväri ja etninen syntyperä.
Metropoliitta toteaa painokkaasti, että jokaisella ihmisellä­ rodusta tai kulttuuritaustasta riippumatta on yhtäläinen
ihmisarvo.
– En usko että rasismi olisi lisääntynyt, mutta se on tullut
selvemmin näkyviin ja ajankohtaiseksi, koska erirotuisia ja eri
kulttuureja edustavia ihmisiä on Suomessa yhä enemmän. Suomestakin on tullut monien kansallisuuksien sulatus­uuni.
- Siksi suomalaisen yhtenäiskulttuurin perinteistä käsin voi
ymmärtää ihmisten hämmennystä ja ennakkoluulojakin, mutta
niiden muuttuminen rasismiksi on täysin tuomittavaa kristillisen ihmiskuvan kannalta.
Ei kaikkia ihmisiä voi rakastaa, mutta heidän kanssaan pitää
tulla toimeen. Tämän ensimmäiseltä rippi-isältään Valamossa,
pappismunkki Savvalta saamansa pastoraalisen neuvon metropolitta haluaa välittää eteenpäin.
- Omia ennakkoluuloja ja asenteita täytyy prosessoida kriittisesti. On hyvä, jos niistä voi keskustella esimerkiksi ripissä.
TEHKÄÄ MITÄ SYDÄN SANOO
Euromaiden talous on kriisissä. Syntipukiksi on nimetty Kreikka,
jonka tilanne on saanut monet kysymään, pitääkö suomalaisten
osallistua talouttaan huonosti hoitaneen maan pelastamiseen? Autettavia on ollut ulkomailla ennenkin, mutta uutta on
se, että he ovat tulleet hakemaan apua suomalaisten koti-
nurkille. Ihmisten kärsivällisyyttä ovat koetelleet kadulla
istuvat romanikerjäläiset. Auttamishalu on joutunut koville.
- Eivät meidän rahamme pitkälle riitä, mutta aina jotain voidaan tehdä. Asiassa on kaksi tasoa, yleinen ja henkilökohtainen,
esipaimen sanoo.
- Toisaalta on poliitikkojen asia päättää, miten Euromaita­ tuetaan. Kun keskinäiset rajat ovat auki, vapaa liikkuvuus
koskee myös romanikerjäläisiä. Tiedämme että heidän asemansa monissa Keski-Euroopan maissa, erityisesti entisissä sosialistimaissa, on erittäin huono. Olen itsekin nähnyt
sen sekä Romaniassa että Unkarissa. Eivät nämä kerjäläiset
Suomeen tule ilman puutetta.
Ratkaisuksi on esitetty kerjäämisen kieltämistä - pois silmistä, pois mielestä. Helsingin kaupunginjohto on suositellut, että kerjäläisille ei anneta rahaa, koska silloin heidän on
pakko lopettaa. Siitä huolimatta moni tuntee edelleen sääliä ja myötätuntoa kadulla istuvia kohtaan. Täytyy tunnustaa,
että olen itsekin rikkonut kaupungin ukaasia.
Esipaimenen mielestä jokaisen itsensä kannattaa punnita
suhdettaan kerjäläisiin.
- Yksityisen ihmisen pitää tehdä, mitä sydän sanoo. Kyllä
minäkin heille olen rahaa antanut.
OMA SUU LÄHINNÄ?
Suomalaiset ovat perinteisesti ymmärtäneet muiden hätää ja tukeneet rahallisesti esimerkiksi sotien ja luonnon-
katastrofien uhreja kirkkojen ja avustusjärjestöjen kautta. Afrikan sarven nälänhätä ei kuitenkaan enää vedonnut
entiseen tapaan.
Suomessa käydään kiivasta sanasotaa hiilihydraatteja vastaan ja niiden puolesta. Samaan aikaan maailmassa on miljoonittain ihmisiä, joilla oikean sodan tai luonnonolosuhteiden takia ei ole hiilihydraatteja tarpeeksi, ei rasvaa, ei
proteiineja, ei edes puhdasta vettä.
Miten suomalaisen kristityn tulisi suhtautua muiden maiden köyhiin ja hädänalaisiin? Metropoliitan mielestä siinäkin­ on kaksi tapaa.
- Kristittyjen pitää pyrkiä vaikuttamaan siihen, että kansainvälisesti paljon nykyistä enemmän rahaa käytettäisiin varustelumenojen sijasta kehitysyhteistyöhön. Henkilökohtainen auttaminen on osa kristittyjen yhteistä tapaa osoittaa lähimmäisenrakkautta. Siinä suhteessa esimerkiksi Ortaid tekee hyvää työtä.
VASTUU MAAILMASTA ON YHTEINEN
Lähimmäistemme lisäksi meillä on vastuu yhteisestä maail­
mastamme, mutta tätä hallintavastuuta on pahasti laiminlyöty.
- Askeesi- ja luostariperinteessämme elämän kunnioitus ja ekologiset arvot ovat aina olleet keskeisiä. Joulupaaston
aikana nämä kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia. Paastoakaan
ei pitäisi liikaa hengellistää. Yhtä tärkeä kuin henkinen puoli on
fyysinen paasto, yksinkertainen elämäntapa ja kultaisen keskitien kulkeminen.
- Tilanteessa jossa länsimainen kulutusmentaliteetti kulkee
tiensä päähän, elämäntapakysymykset ovat todella tärkeitä. Ne
ovat enemmän kuin koskaan ennen myös kysymyksiä globaalin
maailman tulevaisuudesta.
Metropoliitan mielestä kristityille ei ole kunniaksi se, että vihreä liike on tuonut yleiseen keskusteluun omaan perinteeseemme kuluvan ympäristönsuojelun ja ekologisen
elämäntavan.
- On pakko olla itsekriittinen ja katsoa peiliin. Vaikka me
ortodoksitkin puhumme mielellämme kauniisti näistä asioista, olemme ulkoistaneet yksinkertaiseen elämään liittyvät kysymykset luostareihin, sen sijaan että toteuttaisimme niitä omassa elämässämme.
KRISTIKUNNAN SUURI JUHLA
Joulu on kristikunnan suuri juhla kaikkialla maailmassa. Myös
ne, joille joulun uskonnollinen perinne ei ole tärkeä, arvostavat joulun sanomaa. Juutalaisille, muslimeille ja idän uskontojen edustajille joulun kristillinen sisältö on vieras.
Metropoliitan mielestä uskontojen kohtaaminen on tämän
päivän suuria haasteita. Mekanistinen maailmankuva on ajanut itsensä seinää vasten. Nykyinen aineellista kasvua korostava kehitys on kokenut haaksirikon. Maailmassa on paljon huol42
41
{ }
Meidän on aidosti kohdattava kysymykset
– riippumatta siitä, onko meillä niihin valmiita vastauksia.
ta ja ennustamattomuutta. Vastauksia haetaan entistä enemmän
hengellisestä elämästä.
- Tähän tilanteeseen myös ortodoksisen kirkon tulisi pyrkiä löytämään omista eettisistä ja hengellisistä lähtökohdistaan
vastauksia ja esimerkkejä. Suomi on ekumenian mallimaa. Yhteydet muihin kristillisiin
kirkkoihin ovat läheiset.
- Kristittyjen kirkkojen välisten opillisten erojen merkitys on voimakkaasti vähentynyt. Mitä enemmän olemme oppineet tuntemaan toisiamme elämällä rinnakkain, sitä paremmin
olemme oppineet näkemään, että kristillisen uskon keskeiset
perusasiat ovat yhteisiä. Näitä lähentymisen muotoja pitäisi vielä nykyistäkin enemmän etsiä ja rakentaa.
Suhde muihin uskontoihin on vaikeampi kysymys. Opilliset
erot ovat aivan eri luokkaa, vaikka yksityisen ihmiskuvan, hiljentymisen ja hengellisen harjoituksen suhteen löytyy paljon
yhtäläisyyksiäkin.
- Aasian uskontojen tuomiin kysymyksiin on pakko vastata. Esimerkiksi valaistumiseen ja reinkarnaatioon liittyvät
kysymykset askarruttavat tämän ajan ihmisiä. Meidän on aidosti kohdattava kysymykset - riippumatta siitä, onko meillä niihin
valmiita vastauksia, metropoliitta sanoo.
Kulttuurikeskus Sofiassa uskontojenvälinen vuoropuhelu on
jo alkanut. Seminaarissa Pyhä kaamos eri uskontokuntien edustajat keskustelivat marraskuussa hiljentymisestä sekä valon ja
pimeyden teemasta.
- Muita uskontoja on hyvä oppia tuntemaan paremmin
ja kunnioittamaan ihmisten erilaisia tapoja elää hengellistä
elämää. Ortodoksisessa perinteessä halki historian on ollut
avoimuutta muihin uskontoihin. 300-luvun suuret kirkkoisät
pohtivat paljon sitä, millä tavalla Jumala tekee työtään myös
muitten uskontojen kautta ja niiden sisällä.
TULEEKO JOULURAUHA BETLEHEMIIN?
Maailma hiljentyy pian joulunaikaan. Ihmisten mielissä syttyy
42
taas Betlehemin tähti.
Jouluaattona, kun Turun Tuomiokirkon kello on lyönyt
kaksi­toista, Suomen Turusta julistetaan yleinen joulurauha:
”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään.”
Joulu saapuu myös Kristuksen syntymäkaupunkiin Palestiinan Länsirannalle, mutta tuleeko sinne joulurauha?
Aina ei ole tullut. Sukupolvesta toiseen jatkuneen juutalaisten ja palestiinalaisten konfliktin taustalla on Palestiinan merkitys eri uskontokunnille, kristityille - kristillinen kirkko on
vanhin kerrostuma- juutalaisuudelle ja islamille. Maa on pyhä
kaikille.
Sovinnon ja maltin äänet ovat hukkuneet osapuolten ääripäiden taipumattomaan retoriikkaan. Vihanpito jatkuu eikä sille
näy loppua.
- Tässä konfliktissa on paljon kansainvälisiä poliittisia intressejä. Pohjimmiltaan kysymys ei ole vain israelilaisten ja palestiinalaisten suhteesta, mutta tämän hetken tilanteessa on
pakko sanoa, että palestiinalaiset ovat joutuneet kokemaan valtavan määrän marttyyriutta pitkälti ilman omaa syytäänkin.
- Kristilliseen traditioon kuuluu aina myötätunto ja solidaarisuus kärsiviä ihmisiä kohtaan. Tiedämme, että palestiinalaisten keskuudessa on paljon kristittyjä, myös ortodokseja, sekä
muslimeja, jotka samalla tavalla ovat miehitysvallan sorron alla. Metropoliitan mielestä on vaikea nähdä mitään muuta vaihtoehtoa tilanteen ratkaisemiseksi kuin kaksi rinnakkaista itsenäistä valtiota. Rauhanprosessi vaatii vielä paljon työtä, uskoa ja poliittista
tahtoa. Eikä kristinuskon syntysijoilla voi unohtaa joulun lasta
ja hänen seuraajiaan. - Kysymys on myös kristittyjen ja kristillisten kirkkojen uskottavuudesta, metropoliitta Ambrosius sanoo.
50-vuotias
KRUZHOK
Nykyisin pidetään tärkeänä, että erilaiset vähemmistöt sulautuvat yhteiskuntaan ja rikastuttavat sitä omaleimaisuudellaan.
Suomenvenäläisten nyt jo 50 vuotta toiminut kerho Kruzhok (= ven.
piiri, kerho) on malliesimerkki vähemmistöstä, joka on erinomaisen
integroitunut, mutta silti säilyttänyt omat rikkaat erityispiirteensä.
T
ämä nuorisokuorona aloittanut,
Helsingissä edelleen toimiva ortodoksikerho muodostuu Suomen venäläisen väestön jälkeläisistä, jotka ovat pitäneet kiinni juuristaan ja samalla tuoneet muulle yhteiskunnalle arvokasta perintöä esivanhemmiltaan.
Kerhon perustaja ja toiminnan organisaattori oli kauppatieteiden opiskelija
Kirill Gluschkoff. Toiminta alkoi vähitellen vuosien 1961-1962 vaihteessa. Se
oli kuoro ja kerho ja enemmänkin, koska sen merkitys ylitti huimasti tavalliset
harrastuspiirit. Jäseniä on yhä kymmenittäin ja juhliin tulee lähes 100, monet
jo kolmannessa polvessa. 50-vuotisjuhlia
vietetään 13.tammikuuta 2012.
Venäjänkielinen ortodoksinen nuoriso kokoontui aluksi viikoittain laulamaan
yhdessä, ja kokoontumispaikaksi vakiintuivat pian Ortodoksisen seurakunnan
tilat. Isähahmona oli ylidiakoni Mikael
Kriisin, entinen oopperalaulaja – ja on
mukana yhä, nyt yli 90-vuotiaana, voimiensa mukaan. Vuosien mittaan kehittyi
monipuolinen toimintayhteisö, joka lauloi, näytteli, tanssi, maalasi ja kutsui iltoihinsa säännöllisesti maan johtavia asiantuntijoita. Omassakin piirissä oli esim.
egyptologi Rostislav Holthoer. Erityinen ansio Kruzhokilla on siinä,
että se aloitti ikonimaalauksen Suomen
ortodoksikirkon piirissä, innoittaen muita esimerkillään. Perinnettä ei maassa ollut, niinpä nuoret kerholaiset opiskelivat
alaa, useat Pariisia myöten, tutkivat kirjallisuutta, kutsuivat opettajia muualta ja
lopulta opettivat itsekin, ensimmäisinä
opettajinaan Marianna Flinckenberg ja
Irina Tshernyh. Mukana maalasi monia
tunnettuja taiteilijoita,mm. Ina Colliander. Myös koristeellisten pääsiäismunien
maalauksen ja muita pääsiäisperinteitä
kerholaiset toivat suorastaan muotiin laajemminkin, televisioesiintymisten ja lehtijuttujen kautta.
Kerhon ansioihin kuuluu myös ruotsinkielisten palvelusten aloittaminen
ortodoksikirkoissa Tito Collianderin
käännettyä sitä varten liturgiatekstit
ruotsiksi. Kuoro teki matkoja Helsingin
ulkopuolellekin. Oikeastaan on erikoista, että juuri venäläistaustaiset nuoret 1960-luvulla halusivat muodostaa tällaisen yhteisön, veiväthän sen ajan muut virtaukset nuorisoa
aivan toiseen, puoluepoliittisen ja radikaalin vasemmistoliikkeen suuntaan. Suuri yleisö eli vielä sotien jälkeistä aikaa
Neuvostoliiton ja YYA:sopimuksen varjossa, ”vanhat omatkin ” venäläiset olivat
muille helposti ryssiä, ortodoksit outoja. Kerholaisten vanhemmat olivat joutuneet kestämään vaikeita aikoja, moni oli
luopunut venäläisistä nimestään ja uskostaan. Joskus kerholaiset tunsivat olevansa monen tulen välissä, venäläistenkin äärimmäisten vasemmistopiirien ja
Suomen turvallisuuselinten tarkkailussa.
Kerhoilloissa ei kuitenkaan harrastettu
minkäänlaista politiikkaa. Venäläistaustaiset kerholaiset kohottivat omanarvontuntoaan sillä mikä oli kauneinta omassa
perinteessä. Haluttiin tuoda esiin moniarvoista kulttuuria ja taidetta sekä ortodoksista perinnettä. 1960-luvulla ei vähemmistöistä juuri puhuttu, ja kuitenkin Kruzhok edusti
tavallaan vähemmistöjen vähemmistöä,
ennen Neuvostoliittoa maahan tulleita suomenvenäläisiä. Nykypäivän Suomi
on jo aivan eri tavalla etnisestikin monikulttuurinen maa. Osa alkuperäisistä kerholaisista on jo
tuonilmaisissa, ja vuosien myötä on kokoontumistahti muutenkin harventunut.
Mutta toiminta jatkuu, esim. vuosittain
loppiaisjuhlissa. Silloin kokoonnutaan
niin ortodoksiseen joulupalvelukseen
kuin yhteiselle juhla-aterialle sekä laulamaan ja soittamaan. Ystävien kesken ja
tämän elävän perinteen parissa on ollut
niin hauskaa, että se on jatkunut vapaaehtoisesti jo yli puolen vuosisadan. Vanhan
toivotuksen myötä: Monia vuosia, monia
vuosia, monia armorikkaita vuosia! 43
Rakkaat ystävät!
Myynnissä lippuja 10.2.2012 Seurakuntasalilla
(Unioninkatu 39, sisäpiha) pidettävään blini-juhlaan
• Blinejä monilla eri lisukkeilla
• Juomat, jälkiruoka, kahvit
• Slaavilainen juhlaohjelma
Syö niin paljon kuin jaksat!!!
Järjestäjänä Pyhän Kolminaisuuden Kuoro
Hinta 30 €, lippuja rajoitetusti
Joulukonserttiin!
pe
Ilmoittautumiset:
Irina Tchervinskij-Matsi, puh. 050 374 0019
16.12. klo 19
Uspenskin katedraalissa
H:gin ortodoksisen srk:n
nuorisokuoro ja
Lauttasaaren Laulajat
ДОРОГИЕ ДРУЗЬЯ!
Johtaa: Stiina Hakonen ja Victoria Meerson
Lisätietoa toiminnastamme saat
lauttasaarenlaulajat.fi tai Facebook -sivultamme.
Uspenskin katedraali Kanavakatu 1
Ohjelma 10 €
ovelta
В ПРОДАЖЕ БИЛЕТЫ НА
СЛАВЯНСКИЙ ПРАЗДНИК БЛИНОВ,
КОТОРЫЙ СОСТОИТСЯ
10.2.2012 В ПРИХОДСКОМ ЗАЛЕ
(Unioninkatu 39, вход со двора)
• Блины с различными начинками
• Напитки, десерт, кофе/чай
• Славянская праздничная программа
ЕШЬ СКОЛЬКО ХОЧЕШЬ!!!
ОРГАНИЗАТОР:СВЯТО-ТРОИЦКИЙ ХОР ЦЕНА 30 €
КОЛИЧЕСТВО БИЛЕТОВ ОГРАНИЧЕНО
ЗАКАЗ БИЛЕТОВ: Irina Tchervinskij-Matsi, тел. 050 374 0019
Tarvitsetko virkatodistusta?
Ensi vuonna
Virkatodistukset tilataan Kuopiosta Suomen ortodoksisen kirkon
keskusrekisteristä: Ortodoksisen kirkon keskusrekisteri, Karjalankatu 1, 70110 Kuopio.
Puh. 0206 100 203 (asiakaspalvelu on avoinna klo 9–15),
fax 0206 100 202, keskusrekisteri@ort.fi
www.ort.fi -> etusivulla Keskusrekisteri (täällä voi täyttää sähköisen tilauslomakkeen)
Ortodoksiviesti ilmestyy kahdeksan
kertaa vuodessa. Vuoden ensimmäinen
numero on tulee lukijoille 10.2.2012. Aineiston on oltava toimituksessa tuota numeroa varten viimeistään 21.1.2012.