Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 1/2014 Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti SIVUT 12–15 Alajärvellä sahataan vauhdilla 8 Puukauppaa laajalla alueella 17 Teerikannoissa myönteistä kehitystä. 18 www.keitelegroup.fi Määrätietoinen työ tuottaa tulosta Julkaisija: Keitele Group • Päätoimittaja: Matti Kylävainio • Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki Hintikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy • Paino: Grano, 2014 Pääkirjoitus................................2 Määrätietoinen työ tuottaa tulosta..........................3 Keitele Timber Alajärvi: Alajärvellä puhaltelee myönteinen vire........................4 Puuta riittää teollisuuden tarpeisiin.............6 Vahvaa puutuotealuetta..........6 Alajärvellä sahataan hyvällä vauhdilla . .....................8 Työpaikka löytyi melkein naapurista...................9 Puukauppa perustuu luottamukseen....... 10 Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti... 12 Metsänomistaja arvostaa toimivaa puukauppaa............ 16 Esittelyssä Kiuruveden tiimi.......................17 Teerikanta hyvässä vahvuudessa............................ 18 2 Puuta tarvitaan moneen käyttöön S uomen tavaraviennistä viidennes on metsäteollisuuden tuotteita. Tämä vienti on nettovientiä eli tuotannontekijät ovat lähes kokonaan kotimaisia. Kantorahatulot ovat 1,5 miljardia euroa. Metsän myyjille 70 prosenttia kantorahoista tulee sahapuusta, tukin päätehakkuista. Koko metsäteollisuuden bruttoarvo vuonna 2013 oli 15 miljardia euroa, ja summa olisi tuotantoa ja jalostusastetta nostamalla mahdollista kasvattaa Teollisuusneuvos 25 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä merIlkka Kylävainio kitsisi myös tuontienergian tarpeen vähenemistä ja myönteistä vaikutusta kauppataseeseen. Metsä- ja puutuoteteollisuus työllistää 70 000 suomalaista ja kerrannaisvaikutuksineen luku on moninkertainen. Metsiin perustuvan biotalouden työllistämisnäkymät ovat tulevaisuudessa merkittävät. Harvennuspuuta voidaan käyttää monin tavoin ja harvennushakkuut onkin syytä tehdä ajallaan myös siksi, että järeää puuta on tarjolla jatkossakin. Laskelmien mukaan niin sanottua kiertoajan puuta saadaan hehtaarilta 600–700 kuutiota ja tukkipuuta parhaimmillaan 450 kuutiota. Suomen metsien 105 miljoonan kuutiometrin kasvusta käytetään alle 60 miljoonaa kuutiometriä. Kestävä hakkuusuunnite mahdollistaisi 75 miljoonan kuutiometrin vuosittaisen käytön. Metsäteollisuudella on mahdollisuuksia lisätä tuotantoaan tulevian vuosina. Sahauskapasiteettiä on Suomessa yli 13 miljoonan kuutiometrin tuotantoon ja tuotannon ollessa kilpailukykyinen on suomalaiselle puulle maailmalla kysyntää. Metsänomistajien ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kuitupuun käyttäjiä on Suomessa jatkossakin. Viime viikkoina merkittäviä investointeja toimialalle on julkistettu. Esimerkiksi UPM:n biojalostamoinvestointi Lappeenrannassa, Stora Enson kartonkikoneuutiset Varkaudesta sekä uusimpina Metsä Groupin kaavailut Äänekosken biotuotetehtaaksi ovat erinomaisia uutisia koko metsäalalle ja luovat jalostuksen kaikissa portaissa sekä koko yhteiskunnassa tulevaisuudenuskoa. Biotuotetehtaat merkitsevät metsänomistajille tuloa ja uusia puun myyntimahdollisuuksia. Uusien investointien sijoittuminen Suomeen kertoo suomalaisen metsäklusterin kilpailukyvystä. Kotimaisen raaka-aineen varaan kaavaillut mittavat investoinnit kertovat myös suuryhtiöiden strategian muutoksesta kaukomailta kotimaahan. Kuitupuun kasvava käyttö antaa myös sahayhtiöille hyviä mahdollisuuksia lisätä puunkäyttöään. Kaiken kaikkiaan metsäteollisuuden näkymät näyttävät vähitellen aiempaa paremmilta, mitä osoittavat uudet investoinnit, maailmantalouden varovainen elpyminen, sahatavaran ja liimapuutuotteiden menekki vientimarkkina-alueilla sekä bio- ja energiatalouden toimintojen kasvu. n Aikaisempien vuosien investoinnit perustuotannon tehokkuuteen Keiteleellä ja kuluneen tilikauden investoinnit jatkojalostukseen yhdessä volyymin kasvun kanssa paransivat kannattavuutta. Konsernin liikevaihto kasvoi viime vuonna yli 16 prosenttia 133,4 miljoonaan euroon ja investoinnit olivat yhteensä 14,2 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 ne olivat 6,6 miljoonaa euroon. Liikevoitto tilikaudella 2013 oli 9,2 miljoonaa euroa. Konserni investoi yhteensä 14,2 miljoonaa euroa. Yhtiö päätti viime vuonna laajentaa toimintaansa Kemijärvelle ja Alajärvelle. Alajärven sahalla tuotanto aloitettiin viime vuoden joulukuussa ja Kemijärven tehtaan rakentaminen on alkanut tämän vuoden huhtikuussa. Konsernin henkilömäärä oli vuonna 2013 keskimäärin 307 henkilöä. – Viime vuosi oli työvoitto: Kotimaan sahatavaran hinnat laskivat ja maailmanlaajuisestikin hinnat nousivat vain kaksi– kolme prosenttia ja silti teimme vahvan tuloksen. Tämä on Keiteleen konseptin ansiota. Olemme kuuden vuoden aikana investoineet 40 miljoonaa euroa Keiteleelle, tuotannon määrä on noussut ja jalostusaste lisääntynyt, hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio kertoo. Kotimarkkinan heikon kysynnän ja rakentamisen vähentymisen seurauksena Keitele Groupin vienti kohosi yhtiön historian suurimmaksi. Yli 90 prosenttia myynnistä suuntautui vientimarkkinoille, ja sahatavaraa ja jalosteita toimitettiin 31 maahan. Konsernin päämarkkina-alueet ovat Japani, muu Kaukoitä, Pohjois-Afrikka ja Eurooppa. Keitele Timber Oy:n pe- Suomalaisten sahojen lukuja vertailtaessa vuosi 2013 oli Keitele-konsernin vahvan kasvun vuosi. Tällaiseen tilanteeseen on päästy kovalla työllä ja toiminnan tehostamisella. Olemme viiden–kuuden vuoden aikana investoineet 40 miljoonaa euroa Keiteleelle, hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio kertoo. russahatavaran myyntimarkkinat kehittyivät suotuisasti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä sekä Aasiassa Kiinan johdolla. Yhtiön jalostettujen puutuotteiden päämarkkinalla Japanissa asuntorakentamismäärä kasvoi 11 prosenttia. Vuonna 2014 Keitele Timber Oy:n tuotanto kasvaa Alajärven yksikön tuoman tuotannonlisäyksen ansiosta yli 500 000 kuutiometriin, josta puolet on mäntyä. Lisääntyvä mäntysahatavaran tuotantokapasiteetti antaa entistä paremmat mahdollisuudet palvella paitsi omaa liimapuutuotantoa myös kehittyvien talouksien tarpeita Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Keitele Forest -konserniin kuuluva Lappi Timber Oy aloittaa toimintansa vuoden lopulla Kemijärvellä, mikä edelleen kasvattaa konsernin sahatavaran ja liimapuun tuotantoa. Puukauppa on alkuvuonna 2014 ollut vilkkaampaa kuin edellisenä vuotena. Nyt metsänomistajilla onkin hyvä tilaisuus nostaa hakkuita kestävään hakkuusuunnitteeseen ja tuoda Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan merkittäviä hakkuusäästöjä markkinoille. n Suomalaisilla sahoilla maltilliset näkymät Suomalaisten sahojen toiminta ja taloudellinen tila on viime vuonna hieman kohentunut parin edellisvuoden lukuihin nähden. Tilanne on keskimäärin tyydyttävä, mutta kotimarkkinat ja muu Eurooppa pysyvät edelleen pääasiassa vaisun kysynnän alueina. Talonrakennusalan huonon tilanteen vuoksi sahatavaran kotimainen kysyntä on edelleen vähentynyt, mutta vienti kasvoi noin kymmenen prosenttia. – Vuonna 2013 kasvaneiden Japanin ja Kiinan markkinoiden kasvu on olut hyvä ja tasaantuu hiukan tänä vuonna. Kysyntä jatkuu vi- reänä myös Pohjois-Afrikassa, Suomen Sahat ry:n projektipäällikkö Kari Perttilä arvioi. Perttilän mukaan kaikki, mitä Suomessa sahataan, on mennyt kaupaksi, joten varastoihin tuotteita ei ole jäänyt. Esimerkiksi Kiinaan on mennyt bulkkitavarana kuusen pin- talautaakin varsin hyvin. – EU:n alueella taloudellinen tilanne on tunnetusti kaiken kaikkiaan varsin kehno. Sahatavaran osalta Iso-Britannia ja Saksa ovat tosin hiukan viime aikoina piristyneet, Perttilä kertoo. n Sahatavaran 20 tärkeintä vientimaata. 3 sen toimintaa, Koivunen sanoo. – Saha työllistää suoraan ja lisäksi sen toiminnalla on laajat välilliset vaikutukset, jotka heijastuvat esimerkiksi metsänomistajille, urakoitsijoille, kuljetusyrittäjille ja aina vähittäiskauppoihin asti. Nelimarkka-museossa juhlanäyttely ” Alajärven kirkko ja sen vaivaisukko osoittavat osaltaan, miten seudulla osataan työstää puuta monin tavoin. Sahalaitoksen käynnistyminenoli meille oikein hyvä uutinen ja iso asia, sellainen ”lottovoitto”. Alajärvellä puhaltelee myönteinen vire Alajärven kaupunki kehittää palvelu- ja elinkeinorakennettaan yhteistyössä Soinin ja Vimpelin kuntien kanssa. Keitele Timber Oy:n tulo paikkakunnalle tukee kehitystä ja vaikuttaa myönteisesti laajalla alalla. Alajärven kaupungintalo on yksi Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista. 4 Alajärven kaupunki on eteläpohjalaisen ja keskisuomalaisen elämänmenon kohtauspaikka ja liike- ja palvelukeskus Sinisen Tien varrella. Kaupungin asukasluku on noin 10 200 henkilöä. Alajärven kaupunki sekä Soinin ja Vimpelin kunta muodostavat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen, jossa palvelutehtävät on jaettu kunnittain. Koko yhteistoiminta-alueen elinkeinotoimen kehittämisestä vastaa kuntien ja yritysten yhteinen Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Lisää vetovoimaa uusilla investoinneilla – Kuntarakenne-, sote- ja valtionosuusuudistukset ovat viime aikoina työllistäneet Alajärven- kin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Myös kaupungin palvelurakennetta ja vetovoimaa on kehitetty investoimalla esimerkiksi uuteen uimahalliin, osin yksityiseen jäähalliin, koulukeskukseen ja kyläkouluverkostoon, kaupunginjohtaja Vesa Koivunen esittelee. Alajärvellä on muun muassa hirsitalo-, metalli- ja tekstiiliteollisuutta ja kaupungin pyrkimyksenä on edelleen monipuolistaa teollisuustuotantoa. Yksi alan liikeyritysten uusista suunnitelmista on jopa sadan tuulivoimalan rakentaminen Soinin ja Alajärven maastoihin. Koivusen mukaan Alajärvellä on havaittavissa yritysten ja kaupungin yhteinen, myönteinen kehitysvire. Koivunen on hyvin tyytyväinen Keitele Timber Oy:n sahaustuotannon alkamiseen entisellä Myllyahon Saha Oy:llä. – Sahalaitoksen käynnistyminen oli meille oikein hyvä uutinen ja iso asia, sellainen ”lottovoitto”. On hyvä, että alan iso ja merkittävä toimija hankki sahan omistukseensa ja kehittää Pesäpallo on yksi Alajarven vahvoista lajiesta. Kaupungissa on Aino ja Alvar Aallon perheen kesäasunto sekä lukuisia Aallon suunnittelemia rakennuksia sekä kuvanveistäjä Antti Maasalon ateljee. Kaupunki tunnetaan myös Alajärven Ankkurit -urheiluseurastaan. Taiteilija Eero Nelimarkan Alajärvelle rakennuttama Nelimarkka-museo avattiin vuonna 1964, ja aluetaidemuseoksi se on toiminut vuodesta 1995. Museon vieressä on Eero Nelimarkan isän synnyinkoti, joka toimii taiteilijatalona. Museossa on esillä Eero Nelimarkan maalauksia, ja vaihtuvien näyttelyiden tilassa on vuosittain nähtävänä viisi-kuusi nykytaiteen näyttelyä. Tämän kesäkauden Due Nelimarkka -juhlanäyttelyssä (17.5.– 28.9.) on Eero Nelimarkan ja hänen pojantyttärensä, taiteilija Riitta Nelimarkan teoksia. – Esillä on nyt melkoisia kontrasteja, sillä omat työni ovat varsin värikkäitä, kun taas Eero Nelimarkka maalasi hillittyjä teoksia, Riitta Nelimarkka esittelee. Nelimarkka-museo keskittyy erityisesti taidekasvatustyöhön. Museon tehtäviin kuuluu myös Eero Nelimarkan ja pohjalaisen taiteen tutkimus. n - Tämän kesäkauden Due Nelimarkka -juhlanäyttely on jännittävä kokonaisuus, taiteilija Riitta Nelimarkka esittelee. 5 Puuta riittää teollisuuden tarpeisiin Keitele Timberin tulo sahan omistajaksi lisää myönteistä ilmapiiriä ja luo vakautta puukauppoihin, kertoo metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Alanen. Keitele Timber Oy:n saha Alajärvellä on merkittävä puunostaja. Alajärven metsänhoitoyhdistyksen alueella puuta riittää ja hakkuita on mahdollista lisätäkin nykyisistä määristä. Alajärvellä metsänviljely toimii hyvin ja taimikkoja on hoidettu. Taimia istutetaan tänä vuonna lähes 400 000 kappaletta ja lisäksi on 150 hehtaarin kylvöala. Tärkeänä tavoitteena on puun hyödyntämisasteen nostaminen. Metsänhoitoyhdistyksessä on 1 400 jäsentä, ja yksityismetsän pinta-ala on 45 000 hehtaaria. Metsätilan keskikoko on 39 hehtaaria. Omistajat ovat lähinnä maanviljelijä-eläkeläisiä, ja – Puuston vuotuinen kasvu alueella on 207 000 kuutiota ja keskimääräinen hakkuukertymä noin 140 000 kuutiota. Mäntytukkisuunnite täällä on 45 000 kuutiota vuodessa. Varsin laajat suoperäiset maastot tosin aiheuttavat korjuuongelmia, metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Alanen kertoo. Vahvaa puutuotealuetta Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan aluejohtaja Jorma Vierula pitää Keitele Forest Oy:n aloittamaa sahaustoimintaa Alajärvellä erittäin tervetulleena alueen metsänomistajien ja koko korjuuketjun kannalta. – Voin sanoa, että Keitele Forestin päätös tulla Alajärvelle oli omalta kohdaltani vuoden 2013 kohokohta, Vierula sanoo. Metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö toimii 30 kunnan alueella. Keskuspaikkana on Seinäjoki. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella on metsätalouden maata yhteensä 1,3 miljoonaa hehtaaria. Turvemaiden osuus metsäta- 6 louden maasta on 35 prosenttia. Kokonaispuuston määrä on noin 140 miljoonaa kuutiota, ja keskipuusto on 106 kuutiota. Mänty on ylivoimaisesti merkittävin puulaji lähes 78 prosentin osuudella metsämaan pinta-alasta. Vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeen erityisesti Etelä-Pohjanmaan hakkuut ovat notkahtaneet niin, että 3,2 miljoonan kuution enimmäismahdollisuudesta on käytetty vuosittain vain 1,9 miljoonaa kuutiota. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla hakkuumäärät ovat suhteellisesti paljon paremmat eli noin 800 000 kuutiota vuodessa, kun maksimimäärä olisi 850 000 kuutiota. kolmasosa heistä asuu muualla. Sukupolvenvaihdoksen buumi on tulossa. Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee neljä toimihenkilöä ja kuusi metsuria. Kaikki työntekijät ovat vakituisessa työsuhteessa. Alasen mukaan puukauppojen ilmapiiri seurailee yleistä talouskehitystä ja on osin psykologinen kysymys. – Kun yleinen taloustilanne alkaa kohentua, puukauppakin lähtee nousuun. Nyt on jo vähän sellaisesta merkkejä. Keitele Timberin tulo sahan omistajaksi lisää myönteistä ilmapiiriä ja luo vakautta puukauppoihin. Jo se, että puutavara-autot ovat liikenteessä ja näkyvät, on hyvä asia. n Kuva Finnlamelli Kuva Pohjanmaa Kaluste Etelä-Pohjanmaalla on noin 700 puutuotealan yritystä, ja koko Pohjanmaan seutu onkin puutalorakentamisen ja puusepänteollisuuden aluetta. ” Keitele Forestin päätös tulla Alajärvelle oli omalta kohdaltani vuoden 2013 kohokohta. – Päätehakkuut ovat vähentyneet huomattavasti, kun 13 000 hehtaarin tavoitteesta päätehakkuuta on tehty vain 7 000 hehtaaria. Vierula on kuitenkin tyytyväinen alueen metsänomistajien innokkuuteen hoitaa metsiään, mitä esimerkiksi Alajärven sahan tarjoamat myyntimahdol- Kuva Finnlamelli lisuudet osaltaan vielä lisäävät. Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa ovat puutalorakentamisen ja puusepänteollisuuden osaamisalueita. Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla on noin 700 puutuotealan yritystä. – Meillä on isot odotukset puurakentamisen lopulliseen läpimurtoon myös julkisen ra- kentamisen, kerrostalojen sekä maatalousrakentamisen osalta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla toimivaan Epanet-verkostoon on perusteilla puurakentamisen liiketoimintaprofessuuri, joka sijoittuisi Vaasan yliopistoon, Vierula kertoo. n 7 Alajärvellä sahataan hyvällä vauhdilla Työpaikka löytyi melkein naapurista Vuonna 1962 perustettu saha työllistää Alajärvellä nyt 35 työntekijää. Sahan toimistossa työskentelee kolme henkilöä, joista yksi on Asko Lampimäki. Alajärveläinen Lampimäki tuli Keitele Timberin palvelukseen kuluvan vuoden helmikuussa ja sai vastattavakseen laajat ja monipuoliset työtehtävät. Hänelle kuuluvat Alajärven sahalla atk-hallinnon ylläpito, raportoinnit, varastot ja lähetykset yhdessä Ahti Sillanpään kanssa. Alajärven Sahan tukkiostot ovat vuodessa noin 220 000 kuutiometriä mäntytukkia, josta sahataan 100 000 kuutiota sahatavaraa. Lähitulevaisuudessa tehtävien investointien jälkeen sahan tuotantoa on tarkoitus nostaa noin 200 000 kuutiometriin, jolloin tukkipuun tarve kasvaa noin 450 000 kuutiometriin. Keitele Timber Oy:n viime vuoden lopulla hankkiman Alajärven sahan tuotanto on lähtenyt hyvin käyntiin 35 työntekijän voimin. Sahan tuotanto on tänä vuonna noin 100 000 kuutiota etupäässä mäntysahatavaraa, josta noin puolet jalostetaan limapuupalkiksi Keitele Groupin jalostusyksiköissä Keiteleellä. Keitele Groupin laajennettu hankinta-alue muodostaa yhtenäisen alueen Väli-Suomessa. Sahalaitosten sijainti mahdollistaa puuvirtojen optimoinnin ja korkealaatuisen tukkiraaka-aineen saatavuuden läheltä tuotantolaitoksia. Etelä-Pohjanmaan metsissä on paljon hyödyntämätöntä hakkuupotentiaalia, ja Suomenselän alue tarjoaa runsaasti sahauskelpoista mäntyraaka-ainetta. Vuonna 2014 puuostot tällä alueella ovat yhteensä noin 1,2 miljoonaa kuutiota. Tehokasta sahausta Alajärven vuonna 2008 uusittu sahalinja luo pohjan tehokkaalle perustuotannolle ja tuotantoa on tarkoitus kehittää investoimalla tulevina vuosina. Myös jatkojalostuksen mahdollisuuksia Alajärvellä selvitetään. Saha on lähtenyt hyvin käyntiin osaavien ihmisten ja varsin hyvien tuotantokoneiden voimin. Laitoksen tietotekniikka on nyt rakennettu uusiksi, ja kesällä tehdään tuotantolaitteiden tavanomaiset huoltokorjaukset. Vuonna 2016 uudistetaan sahan kuivaamot ja tuotteiden paketointilaitos, mikä lisää tuotannon määrää. Perussahatavaran markkinat ovat suurelta osin kehittyvissä maissa Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ja Kauko-Idässä, mutta iso osa Alajärven sahan tuotannosta jalostetaan korkealaatuisiksi puutuotteiksi Keiteleen jalostusyksiköissä. n Puualalla nuoresta lähtien Sahuri Jari Salonen on yksi Alajärven sahan ammattimiehistä. – Puuala on minulle tuttu jo nuoresta lähtien. Kotona tehtiin sirkkelisahausta, osallistuin metsätaitokisoihin ja tein taimikkojen rai vausta, Lampimäki kertoo. Ensimmäinen kesätyöpaikka kouluaikana oli silloin toimintansa aloittanut Koivunen Oy eli nykyinen Nordautomation Oy, joka toimittaa saha-alalle koneita ja laitteita. Lampimäki valmistui vuonna 1990 Joensuun Puutalousopistosta. Sen jälkeen hän on tehnyt alalla pitkän uran ja saanut monipuolista kokemusta eri puuteollisuusyritysten palveluksessa. – Tämä on todella kiinnostava työpaikka. Omalta osaltani moni asia loksahti tässä paikoilleen, sillä olen aiemmin tehnyt paljon matkatyötä ja nyt löytyi tällainen mieluisa työpaikka 10 kilometrin päässä asuinpaikastani. Luontoa ja liikuntaa Lampimäen yksi harrastuksista on vetouistelu ja erityisesti kuhan pyytäminen eri vesistöissä itse tehdyillä vaapuilla. Syksyisin hän käy lintumetsällä ja hirvenmetsästyksessä. Vapaa-aikaan kuuluu myös mökkeily ja Alajärven hyvien liikuntamahdollisuuksien, kuten uuden uimahallin ja kuntosalin hyödyntäminen. n 8 9 Puukauppa perustuu luottamukseen ajoissa ja riittävästi, jotta lopputulos olisi hyvä, ja toisaalta puun kasvu vaatii malttia metsänomistajalta. – Hyvää ja kaunista taimikkoa ei välillä oikein raaskisi harventaa riittävästi, mutta se vaan on tehtävä, Rytkönen hymyilee. Alpo Rytkönen asuu Iisalmessa ja hoitaa itse saman kaupungin alueella olevaa metsäänsä raivauksin ja istutuksin. Puukauppa Keitele Forest Oy:n kanssa on sujunut alusta lähtien mallikkaasti. ” 10 Hankintaesimies piti minuun yhteyttä myös kaupanteon jälkeen, ehdotti kuusikon harvennusta vasta kevättalven pakkaskeleille ja ilmoitti myös, milloin puunkorjuu palstallaalkaisi. Tällainen yhteydenpito on asiakkaalle mieleen. Alpo Rytkösellä on keskikokoinen metsäala Iisalmen kaupungin alueella, noin 30 kilometriä kaupungin keskustasta. Kuusivaltainen metsä on rehevää ja siellä on monen ikäistä puuta eli niin taimikkoa, nuorta metsää kuin hakkuukypsää tukkiakin. Rytkönen tekee tämän perintömetsänsä raivaus- ja istutustyöt pääasiassa itse. Metsäneuvojan kanssa hän pitää yhteyttä usean kerran vuodessa. – Metsä työllistää tällaista meikäläisen tyylistä ”kaupunkilaismetsänomistajaa” aika sopivasti, aukkoistutusten heinien poisto jopa aika paljonkin, Rytkönen tuumaa. Hyvää kuntoilua – Metsänhoito on tarpeellista, se on ihan mukava harrastus ja etenkin raivaussahan kanssa työskentely on myös hyvää liikuntaa. Käyn metsässä myös marjassa ja sienessä ja muuten vain puuston tilaa katselemassa. Rytkösen mukaan hoitotöitä ei ole rasitteeksi asti etenkään nyt, kun hän on ollut jo kaksi vuotta eläkkeellä Iisalmen kaupungin sosiaaliviraston töistä. Hän harrastaa myös mökkeilyä Kajaanissa ja talvella hiihtoa. Hän on huomannut että metsänhoito vaatii sekä reipasta otetta että kärsivällisyyttä: Taimikkoa on harvennettava ” Tarkkaa huolenpitoa etsä työllistää M tällaista meikäläisen tyylistä ”kaupunkilaismetsänomistajaa” aika sopivasti. Rytkönen myy puuta silloin tällöin. Vuoden 2013 keväällä metsässä tehtiin harvennushakkuuta noin kolmen hehtaarin alalta ja silloin poistettiin myös kirjanpainajan tuhoamia, pystyyn kuolleita kuusia noin 15 runkoa. Viime vuoden puukaupat olivat ensimmäiset Keitele Forestin kanssa. Hän otti yhtiöön itse yhteyttä ja kun hinta, hyvät tukkien mitat ja hyvä kokonaisratkaisu tuntuivat asiallisilta, kaupat lyötiin lukkoon. – Hankintaesimies Mikko Rissanen piti minuun yhteyttä myös kaupanteon jälkeen, ehdotti kuusikon harvennusta vasta kevättalven pakkaskeleille ja ilmoitti myös, milloin puunkorjuu palstalla alkaisi. Tällainen yhteydenpito on asiakkaalle mieleen, Rytkönen kiittelee. Aukkohakkuu ja harvennus sujuivat hyvin Urakointiliike Leinonen Oy:n voimin, mitä Rytkönen oli itsekin seuraamassa. Hankintaesimies tarkasti vielä ajojäljet ja sen, ettei pystyyn jätetylle puustolle ollut tullut vaurioita. Aukolta kerättiin hakkuutähteet energiajätteeksi ja lisäksi tehtiin laikkumätästys. – Nyt on vuorossa 5 000 taimen istutus, jonka aion tehdä itse, Rytkönen suunnittelee. n 11 Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti Ponssen harvesterit ja kuormatraktorit ovat tehokkaita, mutta maastoa säästäviä. Harvesteri katkoo puut automaattisesti mahdollisimman taloudellisiin mittoihin, mikä merkitsee optimitulosta myös metsänomistajille. Metsänomistajalle on tärkeää että korjuujälki on hyvä. Ponssen kahdeksanpyöräiset harvesterit ovat vakaita ja niiden nosturia pystytään hallitsemaan tarkasti ja nopeasti, vaikka nosturin ulottuma on 10–11 metriä. Tämä yhdistettynä hyvään näkyvyyteen työskentelyalueelle mahdollistaa korkealaatuisen työjäljen myös vaativissa harvennuksissa. – Ponssen kaikkien 8-pyöräisten harvesterien pintapaine on 280 – 320 grammaa ja ihmisen jalanjälki noin 260 grammaa neliösentille. Koneen vakauden ja alhaisten pintapaineiden vuoksi puutta voidaan korjata entistä paremmin jyrkissä rinteissä ja pehmeissä tai muutoin vaikeakulkuisissa maastoissa, jopa kelirikon aikana, Ponssen metsäyhtiöyhteistyöhön liittyvien tietojärjestelmien päällikkö Tuomo Moilanen esittelee. Maaperän ja jäljelle jäävän puuston vauriot ovat vähäisiä, mistä metsänomistajat ovatkin antaneet hyvää palautetta. – Eri kokoisten kahdeksanpyöräisten harvestereiden osuus yhtiömme harvesterituotannosta on jo noin 80 prosenttia, Moilanen mainitsee. Kaikkein pehmeimpien maiden puun lähikuljetukseen on vastaavasti Ponsse 10w -kuormatraktori, jolla korjuu on mahdollista ympäri vuoden upottavassakin maastossa. ” Metsäkone kerää koko ajan tietoa korjuun tuotoksesta, omasta tilastaan, sijainnistaan ja työtunneistaan. Tekniikka optimoi raaka-ainetuoton Hyvä tuotto on metsänomistajille tärkeää ja pääosa tuotosta tulee nimenomaan tukkipuusta. Ponssen metsäkoneet perustuvat tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen, jossa puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan määrämittaansa jo metsässä. Kuljettaja saa harvesterinsa ohjaamoon sähköpostilla leimikon tiedot sekä puu- ja tavaralajikohtaiset katkontaohjeet. Sähköpostilla tulevat myös metsätyömaan kartat ja ohjeet esimerkiksi leimikolla olevasta vesistöstä tai voimalinjoista. 12 13 Harvesterin mittalaitejärjestelmä optimoi jokaisen tehdyn rungon. Se ennustaa edellisten runkojen tietoa hyäksikäyttäen, minkä muotoinen ja minkä pituinen runko on. Kone valitsee katkonnan siten että jokaisen rungon jalostusarvo on mahdollisimman hyvä. Koneen kuljettaja varmistaa että tukit täyttävät laatuvaatimukset. – Raaka-aine hyödynnetään tarkasti, kun harvesteri mittaa jokaisen pölkyn läpimitan millimetrin tarkkuudella ennen katkontaa. Näin pienikin määrä erikoispuuta saadaan erilleen ja jokaisen rungon arvo maksimoidaan, Moiilanen korostaa. Koneen hallintajärjestelmä käsittelee kaikki hakkuutyössä tarvittavat toiminnot tiedonsiirrosta puun apteeraukseen – eli rungon jakamiseen puutavaralajeiksi – ja raportointiin. Järjestelmät syntyvät omana tuotantona – Metsäkone kerää koko ajan tietoa korjuun tuotoksesta, omasta tilastaan, sijainnistaan ja työtunneistaan. Tiedot siirtyvät internet-yhteyden avulla urakanantajalle ja puunkorjuuyrityksen toimistoon jopa reaaliaikaisesti. 14 Scorpionin vakausjärjestelmä seuraa nosturin asentoa ja kuormaa. Vakautus toimii myös koneella ajettaessa ja sallii työskentelyn koneen liikkuessa. Moilanen muistuttaa, että ergonomialla on suuri merkitys työn tuottavuuteen. Scorpionissa on pystytty poistamaan keskeisimmät kuljettajan työskentelyä häiritsevät tekijät ja vähentämään työn kuormittavuutta. Verkkosovelluksella koneiden toimintaa voidaan tarkkailla joko korjuuyrityksen toimistolla tai tarvittaessa Ponssen huollossa. Huollon tarve voidaan ennakoida varhaisessa vaiheessa ja koneen normaalin huollon yhteydessä tehtävällä ennakoivalla huollolla varmistetaan koneen korkea tekninen käyttöaste – Suunnittelemme itse kaikki ohjaus- ja mittausjärjestelmät, joita puunhankintaketju tarvitsee. Helppokäyttöisyydessä otetaan huomioon sekä kuljettajien että metsäyhti- öiden vaatimukset, Moilanen kertoo. – Tärkeä lenkki tuotantoketjussa on hyvä metsäkoneen kuljettaja, jolta vaaditaan esimerkiksi tekniikka- ja metsäosaamista sekä asiakaspalvelutaitoja. Tällaisia osaajia Suomessa kyllä on. Scorpion pistää korjuutekijät kuntoon Yksi Ponssen uusimmista malleista on Scorpion, jonka sarjatuotanto alkoi vuoden 2014 alussa. – Nosturin sijainnin ansiosta kuljettajalla on esteetön näkyvyys työskentelyalueelle. Näin poistettavien puiden valinta helpottuu, konetta ei tarvitse siirrellä turhaan eikä jäljelle jäävää puustoa vahingoiteta. Koneen sivuttaislevelloinnin nivelpiste on koneen kolmiosaisen rungon avulla saatu mahdollisimman alas, joten ohjaamo ja nosturi eivät ainoastaan pysy vaakasuorassa, vaan myös sivusuuntainen liike on minimoitu. Ponssen mootttorit tulevat Mercedes-Benziltä. Scorpion on maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen metsäkone, jossa on käytössä 4F-teknologia eli yksi markkinoiden puhtaimmista työkoneiden moottoriteknologioista.. n Tietokoneet metsässä Ponsse suunnittelee ja valmistaa itse kaikki ohjaus- ja mittausjärjestelmät, joita puunhankintaketju tarvitsee. Johtoajatuksena on järjestelmien helppokäyttöisyys, jossa huomioidaan sekä kuljettajien että metsäyhtiöiden vaatimukset. Ponsse panostaa tietojärjestelmien kehitykseen. Tuotekehityksen henkilökunnasta noin puolet työskentelee tietojärjestelmien tuotekehityksessä. Pitkälle tietokoneistettu metsätyökone kerää koko ajan tietoa omasta tilastaan ja ympäristöstään. Ja nyt lähettää sen reaaliaikaisesti internet-yhteyden avulla yrityksen pääkonttorille tai puun ostajalle tai loppukäytäjälle. PONSSE Opti -tietojärjestelmätuotteisiin kuuluu koneenohjaus- ja työnhallintajärjestelmiä harvestereille, kuormatraktoreille ja tela-alustaisille sovelluksille. Opti-ohjelmistotuotteet tehostavat puun hankintaketjussa sekä puun hankintaa että sen korjuun ja logistiikan hallintaa. Tuoteperheeseen kuuluu myös koulutusteknologiaa. PONSSE Opti4G on käyttöliittymä koneen OptiControl -hallintajärjestelmään, ja se käsittelee kaikki hakkuutyössä tarvittavat toiminnot tiedonsiirrosta puun apteeraukseen (rungon jakamiseen puutavaralajeiksi) ja raportointiin. PONSSE OptiControl -koneenohjausjärjestelmä ohjaa esimerkiksi moottorin ja hydrauliikan voimantuottoa kuormitustilanteen mukaan. Opti-sovellukset raportoivat koneen ja kuljettajan tuottavuutta, koneen polttoaineenkulutusta ja teknistä käyttöastetta. Metsäkone kerää koko ajan tietoa korjuutuotoksestaan, omasta tilastaan, sijainnistaan ja työtunneistaan. Tiedot siirtyvät internet-yhteyden avulla urakanantajalle ja puunkorjuuyrityksen toimistoon jopa reaaliaikaisesti, aikaa ja rahaa säästäen. Eli käytännössä harvesteri pystyy optimoimaan jokaisen puunrungon eli jokaisesta puusta saatava arvo voidaan maksimoida. Näin metsäyhtiölle myytävästä puusta saadaan paras mahdollinen tulos. Kun metsänomistaja ja metsäyhtiö tekevät kaupat kaadettavista puista, metsäyhtiö lähettää metsäkoneyrittäjän hommiin. Kuljettaja saa harvesterinsa ohjaamoon sähköpostilla tiedot tilauksesta: mitä puita kaadetaan ja mitä niille tehdään. Sähköpostilla tulevat myös metsätyömaan kartat ja muut ohjeet esimerkiksi leimikolla olevasta vesistöstä tai voimalinjoista. Opti-tietojärjestelmämme optimoi jokaisen puunrungon. Se ennustaa minkä muotoinen ja minkä pituinen rungosta tulee, ennen kuin puu menee harvesteripään läpi. Kone valitsee katkonnan. Vuonna 2013 Ponsse toi markkinoille uuden Fleet Management -verkkosovelluksen, jonka avulla PONSSE-koneiden toimintaa on mahdollista tarkkailla joko korjuuyrityksen toimistolla tai tarvittaessa Ponssen huollossa. Vikoja voidaan ennakoida varhaisessa vaiheessa. Kone voidaan kutsua tarvittaessa huoltoon tai tehdä siihen tarvittavia säätöjä ennen kuin vika alkaa haitata koneen työskentelyä. n 15 Metsänomistaja arvostaa toimivaa puukauppaa Yhteistyönä hyviin tuloksiin Pihtiputaalainen Iikka Pennala on aktiivinen metsänomistaja, joka tekee itse suuren osan metsiensä hoitotöistä. Tukkikauppa Keitele Forest Oy:n kanssa on aina sujunut joustavasti ja asiakkaan toiveiden mukaan. Iikka Pennala asuu Kojolan kylässä, mutta metsät ovat Alvajärven kylän alueella. Noin 170 hehtaarin maaalaan kuuluu monenlaista metsätyyppiä, mutta pääosin ne ovat kuusikkoa. Tilalla on myös kahdeksan hehtaaria peltoa, joka on vuokralla. – Lähempänä rantaa olevat metsät hyviä ja reheviä, sen sijaan mäkimaa on enemmän kivikkoa, Pennala esittelee. Pennala on hankkinut metsänsä osin perintönä, osin kaupoilla. Perintömaat ovat olleet samalla suvulla 1700-luvulta lähtien. Aktiivista metsänhoitoa Pennala on kolmatta vuotta eläkkeellä koneyrittäjän työstään, joten nyt hänellä on paremmin aikaa myös metsänhoidolle. Hänellä onkin itsellään hyvä konevalikoima eli kalustoon kuuluu traktoreita, peräkärryjä, kaivureita, traktorikäyttöinen katkaisusaha ja muuta tarpeellista. – Olen hoitanut metsää pääasiassa itse eli olen tehnyt hoitosuunnitelmat sekä harvennukset, raivaukset ja istutukset. Lisäksi metsiä on lannoitettu ja metsäautoteitä tehty, Pennala kertoo. Nyt, kun vapaa-aikaa on enemmän, Pennala myös kalastelee ja viettää aikaansa kesämökillä. Pennalan tilalla on puulämmitys, joten polttopuiden hankinta ja pilkkominen vaatii lisäksi oman aikansa. 16 Kiuruveden tiimi Kiintoisa harrastus on myös vanhojen traktoreiden keräily ja kunnostus. Pennala on myynyt metsää tarjousten perusteella ja tarjouskaupan on hoitanut Keski-Suomen metsänhoitoyhdistys. – Esimerkiksi viime vuonna myin Keiteleelle hyvää tukkipuuta niin, että hakkuussa tuli puuta 400 kuutiota hehtaarilta eli yhteensä yli 2 000 kuutiota. Sillä palstalla onkin minulla tänä kesänä vuorossa istutushommat. Pennala on tyytyväinen jo pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön Keitele Forest Oy:n kanssa: hinta ” eitele Forestin etuK na on muun muassa se, että tukkien mitat ovat hyvät eli puu voidaan käyttää tehokkaasti ja tarkasti. on kohdallaan ja asiat ovat sujuneet luvatulla tavalla. – Keitele Forestin etuna on muun muassa se, että tukkien mitat ovat hyvät eli puu voidaan käyttää tehokkaasti ja tarkasti, mikä on tietenkin myös puunmyyjän etu. Pennalan mukaan metsänomistajan toiveet otetaan hyvin huomioon ja työt on hyvin suunniteltu. Puiden kaadon ja kuljettamisen tien varteen on hoitanut Komun Koneurakointi Ky. Myös sen kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. n Toni Komu. Ilpo Huttunen. Antti Syrjälä. Puukauppaa laajalla alueella Kiuruveden tiimi toimii usean maakunnan alueella, jossa metsät ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta metsäteiden kunto vaihtelee. Hankintaesimies Toni Komun hankinta-alueeseen kuuluvat Pihtipudas, Kinnula, Reisjärvi, Lestijärvi, Sievi ja Toholampi. Metsät ovat alueella hyväkuntoiset, mutta metsätiet ovat paikoitellen melko huonoja. Alueen itäosassa on pääasiassa kuusivaltaista metsää, toki hyviä männikköjäkin. Lestijärven ja Toholammin suunnalla on puolestaan enemmän männiköitä. Metsänomistajista noin puolet on paikallisia, puolet muualla asuvia niin sanottuja kaupunkilaismetsänomistajia. Yhteismetsiä tällä alueella ei juuri ole. Keitele Forest hankkii puuta näiden kuntien alueelta vuosittain 50 000–70 000 kuutiota, josta mäntyä ja kuusta on melko tasan puolet kumpaakin. Tällä alueella Komun Koneurakointi Ky ja Honkaperä Forest Oy tekevät hakkuut. Tarjonta vaihtelee Hankintaesimies Ilpo Huttunen työskentelee Kiuruvedellä, Pyhäjärvellä, Haapajärvellä, Kärsämäellä, Haapavedellä ja Nivalassa. Kiuruveden suunnassa on kuusikoita, muualla taas enemmän mäntyvoittoista metsää. Keitele Forestin vuosiostot Huttusen alueella ovat noin 70 000 kuutiota, ja näistä on kuusta 60 prosenttia. Hakkuista vastaa täälläkin Komun Koneurakointi Ky. – Tarjonta vaihtelee kunnittain yllättävänkin paljon, sillä metsänhoitoyhdistysten osuus vaikuttaa kaupantekoon huomattavasti, Huttunen sanoo. ja vastaavasti Sonkajärvellä ja Vieremällä kasvaa kuusi paremmin. – Siikalatvassa on aika paljon alavia maita, jotka ovat lähinnä talvileimikkoaluita, Syrjälä huomauttaa. Keiteleen hakkuumäärä tällä alueella on noin 70 000 kuutiota vuodessa, ja tästä määrästä on kuusta 60 prosenttia. Kaupoista 35–40 prosenttia on kuitupuuta, joka toimitetaan muille yrityksille. – Metsät ovat täällä pääasiassa aika hyvässä kunnossa. Esimerkiksi Sonkajärvellä ja Vieremällä saadaan kuusta yli 250 kuutiota hehtaarilta ja vastaavasti Siikalatvassa männyn määrä on 150 kuutiota. Ongelmana on lähinnä se, että Pohjanmaalla maasto ei oikein kestä metsäkoneita. Kaiken kaikkiaan myös metsäteitä pitäisi kunnostaa nykyistä enemmän. Syrjälän toiminta-alueella hakkuut Savon suunnalla tekee Urakointiliike Leinonen ja lännempänä Honkaperä Forest Oy. Koko alueella käydään Syrjälän mukaan kovaa kilpailua ja ostajia on paljon. Metsänhoitoyhdistyksillä on täälläkin suuri merkitys, sillä noin 70 prosenttia metsäkaupoista tehdään yhdistysten kautta. n Maaston laatu vaikuttaa Siikalatva, Pyhäntä, Vieremä, Sonkajärvi, Kajaani ja Sotkamo ovat hankintaesimies Antti Syrjälän toimintakenttää. Täälläkin Siikalatvan suunta on enemmän mäntyaluetta 17 Keitele Forest Oy:n metsäpäälliköksi toukokuussa nimitetty metsänhoitaja Kari Wuolijoki (55 v.) arvioi metsäpäällikön työn kiinnostavaksi ja haastavaksi. – On mukava tulla töihin menestyvään yhtiöön, sillä Keitele Group kasvaa ja yhtiöllä on näkyvissä monia myönteisiä muutoksia. Yhtiö voi ostaa monenlaisia leimikoita, joten se on hyvä vaihtoehto metsänomistajien kannalta, Wuolijoki kertoo. Keitele Groupin puunkäyttö kasvaa tänä vuonna noin 30 prosenttia 1,4 miljoonaan kuutiometriin lähinnä Pohjanmaalle laajentuvan puunhankinnan vuoksi. Keitele Forest Oy:n vahvuutena Wuolijoki pitää myös hankintaesimiehen ja asiakkaan suoraa yhteyttä, jolloin tieto kulkee nopeasti ilman välikäsiä. – Myös yhtiön osaavat ja asiakaspalvelun hallitsevat 18 urakoitsijat ovat selkeä vahvuus sekä asiakkaan että yhtiön kannalta, Wuolijoki huomauttaa. – Yleisellä tasolla esimerkiksi metsäteollisuutta tulee Suomeen lisää, metsälait muuttuvat ja metsän merkitys Suomessa korostuu entisestään, joten koko alan näkymät ovat hyvin kiinnostavat. Wuolijoella on pitkä työkokemus sahayhtiön puunhankinnan johtotehtävistä ja työskentelystä puumarkkinoilla. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa puunhankintayhtiö Harvestia Oy:n varatoimitusjohtajana ja Koskitukki Oy:n toimitusjohtajana. Wuolijoki asuu Hollolassa ja hoitaa metsiä kotitilallaan Hauholla. Hän harrastaa metsästystä sekä hiihtoa ja suunnistusta. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. n metsäluonto Kari Wuolijoki Keitele Forest Oy:n metsäpäälliköksi Teerikannoissa myönteistä kehitystä Teeri (Lyrurus tetrix) on paikkalintu, se elää sekä havuettä lehtimetsissä ja suosii nuoria, puoliavoimia metsiä, puustoisia soita ja metsien reunoja. Linnun tyypillisiä soidinpaikkoja ovat avosuot ja peltoaukea. Voimakkaimmillaan soidin on huhti-toukokuussa. Suomen nykyinen teerikanta on noin 700 000 paria. Erityisen hyvin teeriä on Kainuu-Etelä-Pohjanmaa-Pohjois-Pohjanmaa-Koillismaa -alueella. Kanta on pysynyt vakaana viimeiset 20 vuotta ja on jopa hieman kasvanut 2000-luvulla. Teeren kannanvaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi vuoden 2011 alkukesän lämpimät säät olivat suotuisia, kun taas kesä 2009 oli aallonpohja. – Teeri on tärkeä riistalintu, saalis on vuosittain noin 150 000 kappaletta. Metsästäjät ovat toivoneet metsästysajan pidennystä hyvinä aikoina, mutta asiasta ei vielä ole päätöksiä, riistatalousasiantuntija Arto Marjakangas Suomen Riistakeskuksesta kertoo. Marjakankaan mukaan metsien pirstoutuminen pienentää teerikantaa. Avohakkuumaasto sopii sinänsä teerelle, mutta maastoon tulee helposti peltomyyriä ja näiden houkuttelemina pienpetoja, kuten kettuja, minkkejä ja näätiä, jotka voivat välillisesti vaikuttaa teerien määrään. – Pesimäaika on riskialtista aikaa, sillä metsien raivaus, kylvö ja maanmuokkaus kyllä häiritsevät kanalintuja. Suositeltavaa on, että muokattava maasto tutkitaan ja pesät merkitään. Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapiossa on valmisteilla riistametsänhoidon työopas, jossa tarjotaan toimenpide-ehdotuksia mm. metsäkanalintujen elinympäristöjen turvaamiseen talousmetsissä. n 19 Perinteinen katkonta Keiteleen katkonta • sahapuuta 60 % • runsaasti kuitupuuta • sahapuuta jopa 85 % • vain vähän kuitupuuta Paras puukauppatili Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat, sillä sahamme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi. Jalostamme hankkimastamme havupuusta korkealaatuisia puutuotteita vientiin eri puolille maailmaa, etupäässä Japaniin. Kun myyt puuta, kysy aina tarjous Keiteleeltä! www.keitelegroup.fi