Mihin menet? - Puu & Tekniikka
M – Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti • 8 / 2010 1 6 . 9 . 201 0 Puuntyöstömessujen ja sen yhteydessä järjestettävien koulutuspäivien tiedotustilaisuudessa puualan yhteistyön tärkeydestä olivat puhumassa Jussi Eerikäinen (vas), Heikki Ojanperä, Maarit Paldan, Tapani Tuohiniemi sekä Juha Koivula Teak Oy:stä. Sivu 4 Mahdollisuuksien puusilta Suomessa puusiltojen rakentamisen määrä ei vielä yllä naapuriemme Ruotsin ja Norjan tasolle. Ylös poteroista ja Harvalla puualan yrityksellä riittää yksin resursseja toimintakonseptien uudistamiseen, tuotekehitykseen, markkinointiin, kansainvälistymiseen. Menestyminen nyt ja erityisesti tulevaisuudessa vaatii riittävän isoja yrityksiä tai yhteistyössä toimivia yritysryhmiä. Yritysten välisen yhteistyön ei tarvitse rajoittua maan rajojen sisäpuolelle. PTY:llä on useita yhteistyöprojekteja vireillä sekä kotimaassa että myös Baltian maiden ja Venäjän suuntaan. Yhdessä lisää jaettavaa Kotimaisista yhteistyöprojekteista yksi on on Lahdessa lokakuussa pidettävät Puuntyöstömessut. Niiden yhteydessä järjestetään kaksi kaikille avointa koulutustilaisuutta. ”Tehokkuuden nostolla viivan alle tulosta” -koulutuspäivässä kerrotaan mm. miten robotiikalla nostetaan tuotannon tehokkuutta. ” Puuteollisuuspäivän puheenvuorossaan Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola nostaa esiin työnantajan ja työntekijöiden tarpeiden yhteensovittamisen merkityksen. Kun yritys menestyy, voivat työntekijätkin hyvin ja kaikki saavat lisää jaettavaa. – Rakennusalalla on jo pitkään toimittu menestyksek- yhteistyöhön – Puualan on jo aika nousta ylös totutuista poteroista ja oman reviirin tiukan suojelun sijaan ryhtyä yhteistyössä kehittämään jaettavaa kakkua nykyistä isommaksi, esittää Puuteollisuusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Tapani Tuohiniemi. käästi työyhteenliittymissä. Näissä joint-venture -kohteissa kilpailijat ovat liittoutuneet kaikille yksin liian ison projektin hoitamiseksi. Puuala voisi ottaa näistä oppia, selvittää Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistyksestä johtaja Heikki Ojanperä. Hän nostaa Puuteollisuuspäivän puheenvuorossaan esiin uudet palvelut, mitä ne ovat ja miten ne tehdään. Yhteistyöfoorumi Tuohiniemi muistuttaa, että puualalla ei ole vielä yhtä valtakunnallista isoa tapahtumaa, jossa yrittäjät voisivat verkostua. Hän toivoo, että myös julkishallinnon operoijat panisivat nyt itsensä likoon, jotta saataisiin aikaan koko alalle yhteinen kohtaamispaikka. – Meitä suomalaisia puualan ihmisiä on vähän ja kaikki käytettävissä olevat resurssit pitäisi suunnata samaan suuntaan. Tarvitsemme toinen toisiamme päästäksemme kunnolla tuloksiin. Olemme jo nähneet, miten yksittäiset puualan projektit unohtuvat pian. Nyt on aika saada konkreettisia tekoja ja sitä kautta tuloksia, korostaa Tuohiniemi. Suomen puualan yritykset ovat pitkälle yrittäjävetoisia ja niissä on totuttu tekemään kaikki itse. Monella muulla alalla yhteistyö yritysten kesken on yleisempää ja näin on pystytty lisäämään tehokkuutta. Yhteistyöverkostot onkin nostettu Puuntyöstömessuilla voimakkaasti esiin. Lahden Messut Oy:n näyttelypäällikkö Maarit Paldan patistaa suomalaisia puualan yrittäjiä esiin kertomaan reilusti muille alan yrittäjille, mitä tarjottavaa itsellä on. Slow wood Ala tarvitsee Lahden Messujen toimitusjohtaja Jussi Eerikäisen mukaan tilaisuuksia, joissa käydään läpi alan tapahtumia ja tulevaisuutta yhdessä. – Alan markkinoinnissa pitäisi nostaa puuseppien arvostusta. Puualan pitää yhdessä miettiä, miten siitä saadaan haluttava ja nuoria kiinnostava. – Toisena tärkeän alueena yhteistyön lisäksi pitäisi pystyä nostamaan kotimaisen puun, erityisesti männyn ja koivun arvostusta. Puuteollisuusyrittäjien kanssa aiommekin lanseerata Puuntyöstömessuilla Slow wood -tuotemerkin. Haluamme korostaa suomalaisen puun laatua, miten se kehittyy hitaasti tiiviiksi ja hienoksi raaka-aineeksi niin huonekaluihin kuin muihin puutuotteisiin, selvittää Eerikäinen. Sivu 8 Messut nahkahousumaassa Klagenfurtissa Itävallassa elokuun lopussa pidetyillä puualan messuilla vieraili 22 000 kävijää, mikä on uusi ennätys. Ei huono saavutus, kun vertaa viimeaikojen messukävijämääriin eri maissa. Sivu 18 Habitare – sisustusnäyttely vai rompetori? Syyskuun alkupäivinä järjestetty Habitare -sisustustapahtuma erilaisine oheistapahtumineen herätti monenlaista keskustelua jokavuotisen messutapahtuman merkityksestä. Maija-Liisa Saksa Puu&Tekniikka 16.9.2010 (DL 6.9.) / koko: 128x30 Valtakunnallisen 20.000 euron Rantasalmi -palkinnon jako! Mihin menet? Metsä-Suomi ”On tullut aika ajatella uudelleen” Toimitusjohtaja Jouko Karvinen, Stora Enso Oyj ”Valtion uudet panostukset” Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, TEM Katso muut asiantuntijat: www.eskauppakamari.fi Valtakunnallinen metsäseminaari Mikkelin Teatterissa ke 29.9.2010 klo 13.00–n.17.00. Lounas alk.klo 11.30 Ilmoittaudu: www.eskauppakamari.fi 2 Puu&Tekniikka numero 8/2010 Tikusta asiaa Sahatavaran vienti Saksaan vetää Suomalaisen sahatavaran vienti Saksaan on lisääntynyt ensimmäisellä vuosipuoliskolla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 36 prosenttia 166 000 kuutioon. Ruotsi oli edelleen ykkösviejä Saksaan lähes 300 000 kuutiollaan, vaikka pudotusta oli neljä prosenttia. Toiseksi eniten Saksaan vei Itävalta, joka kasvatti vientiään peräti 71 prosenttia 220 000 kuutioon. Yhteensä Saksaan vietiin sahatavaraa alkuvuonna 1,6 miljoonaa kuutiota, kasvua oli 23 prosenttia. Saksalaiset puolestaan veivät ulkomaille 2,7 miljoonaa kuutiota. Siinäkin oli kasvua 21 prosenttia. Pietarissa metsäfoorumi Vuosittainen kansainvälinen metsäfoorumi pidetään Pietarissa 19.21.10. Tapahtuman aikana järjestettävien seminaarien aiheita ovat tänä vuonna metsätalous, sellu- ja paperiteollisuus, puurakentaminen ja bioenergia. Metsäfoorumin yhteydessä järjestetään myös messut, joiden näyttelytarjonta on tänä vuonna erityisen laaja puurakentamisen osalta. Investoinnit Venäjälle romahtivat Valtion tilastokomitea ilmoittaa Venäjälle vuoden 2010 tammikesäkuun tehtyjen ulkomaisten investointien määräksi 30,4 miljardia USD, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2009. Sekä mekaanisen puunjalostuksen ja puutuoteteollisuuden että sellu- ja paperiteollisuuden osalta ulkomaisten investointien määrä romahti lähes puoleen vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Tammi-kesäkuussa 2010 ulkomaisia investointeja kertyi mekaanisen puunjalostuksen ja puutuoteteollisuuden osalta 167 miljoonaa USD ja sellu- ja paperiteollisuuden osalta 464 miljoonaa USD. Mekaanisen puunjalostuksen ja puutuoteteollisuuden investoinneista 30 prosenttia tuli Suomesta. Sellu- ja paperiteollisuuden merkittävimmät investoijat tammi-kesäkuussa 2010 olivat Saksa, Iso-Britannia ja Itävalta. KESTÄVIEN PUUTALOJEN PUOLESTA Esittelemme Tikkurilan uuden ProHouse-innovaation Finnbuild-messuilla 6.–9.10.2010. Tervetuloa tutustumaan! Löydät meidät osastolta 3d11. Lähde: Euwid, Idän metsätieto Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Toimitus toimitus@puutekniikka.fi Päätoimittaja Kimmo Janas Faktapro Oy PL 4, 02941 Espoo puh. (09) 5479 7410 kimmo.janas@puutekniikka.fi puh. 050 912 7332 Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa maija-liisa@puutekniikka.fi puh. 050 464 6455 Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A 02660 Espoo 050 4646 455 maija-liisa@sana-saku.fi loituksetta! e v a a il t: T ! n to n lopetukse Maksu kset / tilauste kset- Tilaukset/ osoitteenmuutokset u itteenmuustto sinulle veloit i tekemään e m se Tilauksete/sionso lli am ill vä tä vu si ys a u tokset Pyydämm sta valikosta skevat muu en tilausta ko valitse vasemmalla oleva oikein! d h le an m to kniikka.fi jaedot päivittyvät viiveettä ja www.puuteeh to. Näin ti oikea vaihto Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot www.puutekniikka.fi Puu&Tekniikan tilaus on veloitukseton. Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. kelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet www.allatum.fi Paino Ilmoitusaineistot Muut käytettävät ohjelmat: Allatum Oy Mikkolantie 24, 28130 Pori Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty paino- Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määri- n kkaan kattae 0 eri toimipai teollisuuden, 00 10 i yl l, levy 000 kp ol hat, talo- ja Levikki: n. 13 llisuuden: sa kaluste- ja huonekalute so te te o tu u u , u st en d su u si koko p su ja lli t o titoimisto usepänte u eh it sp u kk in n ar ke t, ke in ja ra el ta tot, kuntien . pienvalmis lisuuden ym rakennusinsinööritoimis ön opettajat ym. ty , suunnittelijat pilaitokset sekä teknisen p o t, ja ta nojoh stuneet. alasta kiinno Aineiston toimitus: tellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Sähköpostilla: aineistot@puutekniikka.fi Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, 02210 Espoo puh. (09) 8678 9200 jouko.savolainen@adverbi.fi numero 8 /2010 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Vihreää kultaa kolme kuutiota sekunnissa lisää K Maija-Liisa Saksa Toimituspäällikkö maija-liisa@puutekniikka.fi iinnostus puukerrostalojen rakentamiseen on kesän aikana lisääntynyt entisestään ja uusia hankkeita on vireillä jo kymmeniä eri puolilla maata. Suunnitteluvaiheesta on jo päästy myös aloituspäätöksiin. Merkittävä vaikutus asioiden etenemiseen positiivisesti on ollut kunnilla ja niiden todellisella kiinnostuksella etsiä sopivia puurakentamisen kohteita. Kun kunnissa vielä herätään puun käytön lisäämiseen myös muussa, esim. siltojen, meluaitojen ym. rakentamisessa, vahvistuu niiden oma talous entisestään. Metsättömiä kuntia kun Suomessa ei juuri ole. Kun oman tai naapurikuntien luonnonvaroja pystytään jatkojalostamaan tehokkaasti, tuo se työtä ja lisävaurautta joka puolelle Suomea. Myös puuala itse voi katsoa peiliin ja miettiä, kuinka hyvin puuta on hyödynnetty esim. oman yrityksen rakennuksissa. Maamme metsät kasvavat lisää joka sekunti kolme uutta kuutiometriä puuta. Metsämme ovatkin jatkuvasti uusiutuva luonnonvara, jota meillä ei pitäisi olla varaa jättää hyödyntämättä. Meillä on paljon sellaista osaamista, missä olemme useita maita edellä. Meillä on infrastruktuuri ja puunkorjuukoneiden rakennustaito. Meillä on tietotaitoa jatkojalostaa puu korkealuokkaisiksi lopputuotteiksi. Mutta osaammeko me arvostaa tätä lähellä olevaa rikkautemme lähdettä niin, että todella hyödynnämme sitä riittävästi? Otetaanko puu, ja vielä erityisesti kotimainen puu, suunnitteluvaiheessa aidosti mukaan yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona? Puu antaa suunnittelijoille aivan erilaisia muotoilumahdollisuuksia kuin betoni tai teräs. Hyvänä esimerkkinä on tässä numerossa esiin tuleva Leonardo da Vinci -silta. Pelkkä muotoilu ei kuitenkaan yksin riitä, kuten ei riitä pelkkä tuotannon tai markkinoinnin osaaminenkaan. Tarvitaan koko prosessin hallintaa asiakkaan tarpeiden kartoituksesta aina myydyn tuotteen huoltoon asti. Palveluliiketoiminnat ovatkin kasvava alue, mutta puualalla sen kehitys ei vielä ole päässyt vauhtiin. Moottoriteitä rakennetaan jo pitkien ylläpitosopimusten kera. Mikä estää rakentamasta puukerrostaloja tai asuntoalueita, joissa rakennusten huoltopalvelut on kytketty samaan kauppaan? Moni pientalon ostaja voisi mielellään luovuttaa julkisivuhuoltovastuun ulkopuoliselle. Yhä useampi asiakas arvostaa omaa vapaa-aikaansa enemmän kuin palveluista perittävää hintaa. Ennakkoluulottomasti ajattelemalla voi löytyä aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia perinteisen puunsorvauksen lisäksi. Metsien hyötykäyttöön ja metsistä saataviin tuloihin on perustunut maamme nousu Euroopan köyhimpien maiden joukosta nykyiseen vaurauteen. www.areskoog.se Maailmalla puun arvostus uusiutuvana, hiilidioksidia sitovana raaka-aineena on noussut ja tulee nousemaan, joten puun kysyntä lisääntyy. Suomella on kaikki mahdollisuudet ottaa tästä hyöty itselleen. SCA Timber – yksi Euroopan johtavista sahatavaran ja sahatavarajalosteiden toimittajista Uudenaikaiset laitoksemme sijaitsevat Keski- ja PohjoisRuotsissa. Valikoimaamme kuuluvat mm. pohjoisen tiukkasyinen mänty- ja hyvälaatuinen kuusisahatavara. SCA:lla on omat myyntiorganisaatiot, jalostustoimintaa sekä kattava jakeluverkosto Skandinaviassa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. SCA on Euroopan suurin yksityinen metsänomistaja. 2,6 milj hehtaarin metsänomistuksella. Pystymme takaamaan puuraaka-aineen saatavuuden kaikissa markkinatilanteissa sekä palvelemaan asiakkaitamme luotettavasti. Hull Severn Timber Stoke-on-Trent Fécamp Munksund Ville Liimola Suomen myyntipäällikkö Puhelin: +358 5055 16 610 Sähköposti: ville.liimola@sca.com Vilhelmina Holmsund Rundvik Jämtlamell Bollsta Tunadal Metsänomistus Sahalaitokset Jalostuslaitos / jakelu Rochefort SCA Timber on yksi Euroopan suurimmista sahateollisuusyrityksistä käsittäen seitsemän sahalaitosta, puunjalostusyksikköjä sekä jakeluja tukkutoimintaa. Sahatavaran kokonaistuotanto on 1,8 miljoonaa kuutiometriä. SCA Timber on osa SCA-konsernia, joka on globaali kulutustavara- ja paperiyritys. SCA kehittää, valmistaa ja markkinoi henkilökohtaisia hygieniatuotteita, pehmopaperia, pakkausratkaisuja, painopaperia sekä sahatavaraa. Konsernin tuotteita myydään noin 90 maassa. SCA työllistää noin 50 000 henkilöä. www.scatimber.com 4 Puu&Tekniikka numero 8 /2010 Mahdollisuuksien puusilta Professori Salokangas esittelee tehtyjä puusiltatutkimuksia. Hänen mukaansa nyt voisi olla oikea aika uuden puusiltaprojektin käynnistämiseen. – Nyt olisikin ehkä juuri sopiva aika uuden puusiltaprojektin käynnistämiseksi, pohtii professori Salokangas. Muotoilijat mukaan – Parhaimmat mahdollisuudet puulle näen kevyen liikenteen silloissa. Puu antaa siltojen muotoiluun aivan uusia mahdollisuuksia verrattuna betoniin tai teräkseen. Muotoilijoita voisikin käyttää nykyistä enemmän myös pienempien siltojen suunnittelussa, muistuttaa Salokangas. Asenteet esteenä? Suomessa puusiltojen rakentamisen määrä ei vielä yllä naapuriemme Ruotsin ja Norjan tasolle. 1990-luvun alun jälkeen ruotsalaiset ovat rakentaneet noin 700 uutta puusiltaa, lähinnä kevyen liikenteen käyttöön. Norjassa tieliikenneviranomaiset ovat olleet tiiviisti mukana puusiltojen kehitystyössä. Siellä on rakennettu näyttäviä maamerkkejä kuten vuonna 2001 valmistuneet Tynsetin silta ja Leonardo da Vinci silta. Tilanne Suomessa Siltoja arvioidaan olevan Suomessa 20 000, tarkkaa kokonaistilastoa ei ole olemassa. Näistä Liikenneviraston hallinnassa olevia siltoja yleisillä teillä on noin 14 500 ja ne on tilastoitu viraston ylläpitämään siltarekisteriin. Rataverkossa ratasiltoja on noin 2200, ja kaupunkien, kuntien se- kä yksityisten hallussa noin 3800 siltaa. Merkittävä siltojen yksittäinen rakennuttaja on Metsähallitus, jonka metsäautoteillä on yhteensä 1000 siltaa. Näistä kolmasosa on puusiltoja. Metsähallitus rakennuttaa vuosittain uusia siltoja 20–25 kpl. Ne ovat pääosin nykyisin teräsbetoni- tai teräsputkisiltoja. Tänä vuonna Metsähallitus ei ole rakennuttanut yhtään puusiltaa. Suomessa Liikennevirasto luokittelee tilastoissaan siltoihin kuuluvaksi yli kahden metrin mittaisen vapaan aukon yli menevän rakenteen. Vuonna 2008 Liikennevirasto rakennutti 241 siltaa, joista puusiltoja oli vain kolme. Kaiken kaikkiaan siltarekisterissä on yleisillä teillä noin 640 puusiltaa. Vuosittain puusiltoja rakennetaan muutamia kymmeniä sekä kevyen liikenteen että myös ajoneuvoliikenteen käyttöön, pääasiassa voimassa olevien tyyppipiirustussarjojen mukaisesti. Tutkittua tietoa on – Suomessa kiinnostus puusiltoihin on herännyt aika ajoin. Teknillisessä korkeakoulussa on puusiltoja tutkittu ja kehitetty jo vuodesta 1992 lähtien, ensin kotimaisin voimin ja sittemmin kolmen pohjoismaisen puusiltaprojektin merkeissä. Viimeisin puusiltaprojekti päättyi vuonna 2001. Tutkimustuloksia saatiin paljon ja niitä myös hyödynnettiin, kertoo sillanrakentamisen opetuksesta vastaava m.a. professori Lauri Salokangas Aalto-yliopistosta. Puusiltojen tulevaisuus Norjan esimerkin mukaan puun käyttöä sillanrakentamisessa Suomessakin voitaisiin lisätä huomattavasti. – Kun urakkatarjouksissa tullaan vaatimaan elinkaarilaskelmat, paranee puun kilpailukyky. Puun käytössä on paljon mahdollisuuksia uusille innovaatioille, kuten Suomessa kehitetty puu-betoni-liittoraken- ne osoittaa. Se on ollut käytännössä erittäin hyvä ja hapa ratkaisu ajoneuvoliikenteelle tarkoitettujen siltojen kansirakenteissa. Vanhimmat käytössä olevat liittorakenteiset sillat ovat kohta olleet käytössä jo 20 vuotta, eikä niissä ole ollut merkittäviä ongelmia. Ilmeisesti usein puusillan rakentamisen esteenä onkin ennakkoasenteet. Suunnittelijan on helppo käyttää ennestään tuttua betonia sen sijaan, että perehtyisi puun antamiin mahdollisuuksiin ja liitostekniikkaan. Jos pelkkä rakentamisen hinta on tärkein valintaperuste, on varsinkin maantiesilloissa valinta ollut yleensä betoni. Tulevaisuudessa elinkaariajattelua sovellettaessa puusilta voi hyvinkin osoittautua edullisimmaksi ratkaisuksi, kun mukaan otetaan myös rakentamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat tai esteettiset arvot rakennuspaikan sijaitessa esim. kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella. Maija-Liisa Saksa Leonardo Da Vinci -silta on loistava esimerkki, miten puusta voidaan muotoilla kahteen suuntaan kaltevia kaaria ja rakentaa vaativa kaarisilta keskiajan mestarin piirtämän alkuperäisen luonnoksen mukaisesti. Leonardo Da Vinci suunnitteli sillan 1502 Kultaiseen sarveen Istanbuliin, mutta sitä ei koskaan rakennettu sinne, vaan yli puoli vuosituhatta myöhemmin E-18:n yli lähelle Osloa. Ruotsiin 130 metrin puusilta Pohjoismaiden pisin puinen vinoköysisilta rakennetaan Skellefteåon. Martinsons toimittaa 130 metriä pitkän kevyen liikenteen sillan. Silta valmistetaan hyvin pitkälle Martinsonin tehtaalla, josta se kuljetetaan asennettavaksi paikalleen. Silta on myös tutkimuskohde ja mittausantureiden tietojen perusteella kehitetään puurakenteita yhdessä Luleån yliopiston SP Trätekin kanssa. Skellefteån kunta on tilaajana ja teknisen toimen puheenjohtaja Ola Burströmin mukaan kunta on panostanut paljon puurakentamiseen johtuen sekä paikallisesta että erittäin kilpailukykyisestä raaka-aineesta. Marraskuussa asennettavan sillan kaksi pylonia ovat 23 metrin korkuisia ja sillan jänneväli on 130 metrin mitainen. Tällä hetkellä Ruotsin pisin vinoköysisilta on 90 metrin mittainen ja senkin on toimittanut Martinsons. -mls- numero 8 /2010 Puu&Tekniikka 5 Puusilta on nopea asentaa Valmiiden puusiltojen merkittäviä valmistajia on Suomessa kaksi, Versowood Oy ja Late-Rakenteet Oy. Lisäksi mm. Metsäliiton Puutuoteteollisuus toimittaa siltapalkkeja. Kestopur Moottoritien ylittävä Haikulan puusilta lähellä Vierumäkeä (kuva vier. sivulla) ja Sateenkaaren raittisilta Vantaalla ovat molemmat Versowoodin toimittamia. Versowood valmistaa vuodessa maantie-, metsäautotie- ja kävelysiltoja yhteensä kolmisenkymmentä. Late-Rakenteet on viime vuosina toimittanut vuosittain puolenkymmentä sekä maantie- että kevyen liikenteen siltaa, joita on mennyt myös vientiin. Pääpaino kummankin yrityksen tuotannossa on kevyen liikenteen silloissa. Versowood aikoo suunnitella oman kevyen ja ajoneuvoliikenteen tyyppisiltamalliston ja panostaa erityisesti niihin. – Poikittain jännitetty tyyppisilta on ominta aluettamme ja toivomme, että pystymme moninkertaistamaan siltatuotannon lähivuosina, sanoo Versowood Groupin toimitusjohtaja Ville Kopra. Metsäliiton Puutuoteteollisuus toimittaa vuosittain liimapuupalkit pariinkymmeneen siltaan. Myös kansirakenteita on toimitettu. – Valmistamme siltapalkkirakenteita kyllästettynä 20 metrin pituuteen saakka. Palkit soveltuvat niin ajoneuvokuin kevyen liikenteen siltoihin. Muutama toimitus, esim. Tuurissa oleva 27 metrin kävelysilta, on ollut myös kuusesta. Niissä puu on käsitelty puunsuoja-aineilla ja kuultomaalattu. Kotimaan toimitusten lisäksi siltoja on myös viety ulkomaille, selvittää myyntipäällikkö Markku Dammert Metsäliiton Puutuoteteollisuudesta. Sadan vuoden takuu Sillan rakennuttajan kannalta puusillalla on Kopran mukaan useita etuja esimerkiksi betonisiltoihin verrattuna. – Puusilta rakennetaan tehtaalla hyvin pitkälle tai täysin valmiiksi, joten se on nopea asentaa. Kun penkeret ja perustukset on rakennettu, tuodaan silta valmiina niiden päälle. Erillisiä telinerakenteita ei tarvita lainkaan ja tie on vain vähän aikaa pois käytöstä. Lisäksi puusilta on hinnaltaan kilpailukykyinen 1- komponenttiset polyuretaaniliimat • Sormijatkamiseen • Lamellihirsiliimaukseen – Puulla on hyvä painon suhde kantavuuteen ja huoltovälit ovat oikein hoidettuna pitkiä. Pitää muistaa, että kyllä betonisiltaakin joudutaan huoltamaan, jatkaa Kopra etujen luetteloa ja sanoo uskaltavansa antaa puusillalle oiken tehtynä 100 vuoden takuun. Versowoodin rakentamat sillat ovat pääosin kreosoottikyllästettyjä, myös suolapainekyllästystä käytetään. Late-Rakenteet käyttää pääosin suolapainekyllästystä ja vientiin menevissä kevyen liikenteen silloissa on käytetty myös lehtikuusta sekä kansissa erilaisia kovapuulajeja. 2- komponenttiset polyuretaaniliimat • Autokoriteollisuuteen • Rakennuselementtiteollisuuteen Kestokol D4-luokan PVAC- ja EPI- dispersioliimat • Sormijatkamiseen • Liimapuuaihioihin Kiiltoflex Late-Rakenteet on toimittanut siltoja myös vientiin. Kuvan kaarisilta on Englannissa. Polymeerimassat Puu liian lähellä? – Onko puu liian lähellä suomalaisia, niin ettei nähdä sen antamia arkkitehtoonisia mahdollisuuksia sillanrakentamisessa, kysyy Veijo Lehtonen, Late-Rakenteet Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa Keski-Euroopasta löytyy runsaasti erimerkkejä, joissa puulle tyypillisiä ominaisuuksia on pystytty hyödyntämään suunnittelussa hyvin. – Näköalasilloilla voi olla levähdyspaikkoja penkkeineen ja pöytineen, mitä meillä ei juuri ole, kertoo Lehtonen. Ennakkoasenteet pois Sekä Veijo Lehtonen että Ville Kopra näkevät yhtenä puusiltojen lisääntymisen esteenä vallitsevat ennakkoasenteet. – Harmittaa, jos puusiltavaihtoehtoa ei haluta edes katsoa, kuten kävi Turun Myllysillan tapauksessa. Puhutaan, että Suomi elää puusta, mutta puu putoaa pois usein pelkkien asenteiden vuoksi. Julkisiin hankintaohjeisiin pitäisikin saada nopeasti vahvemmin mukaan hankintojen ekologinen vaikuttavuus, korostaa Kopra. Maija-Liisa Saksa • Vaativiin liimauksiin • Tiivistyksiin Havainnekuva Pyhtäälle moottorien yli suunnitellusta puusillasta. Puusiltoja Pyhtäälle Pyhtäälle on suunnitteilla E18-tien Koskenkylä-Kotka hankkeeseen kolme puusiltaa yksityisteille. Yhden olisi tarkoitus ylittää uusi Loviisa-Kotka -moottoritie. Projektipäällikkö Juha Laamanen Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta kertoo, että suunnitteilla olevien siltojen materiaaliksi on esitetty tiesuunnitelmassa puuta, mutta lopullista rakentamispäätöstä ei ole tehty. – Puurakentamisessa ekologisilla seikoilla on merkit- tävä painoarvo. Toki kolme siltaa projektin 75 sillan joukossa ei vielä paljoa merkitse ekologian suhteen. Myös väyläestetiikalla on päätöksenteossa iso merkitys. Tavoitteenamme on saada kansainvälisestikin korkeatasoinen ratkaisu, mikä sopii pieneen kirkonkylään. Kaarenmuotoisia ”esinesiltoja” on Pyhtäällä useita, joista yksi olisi puuranteinen. Suunnittelemme puun käyttöä myös moottoritien meluaidoissa, kertoo Laamanen. Puusiltojen suhteellisen vähäiseen rakentamiseen Laamanen arvioi syyksi usein korkeammat rakennuskustannukset sekä epäilyt teräs- ja betonisiltoja lyhyemmästä käyttöiästä. Puun kyllästyksellä puun käyttöikää voidaan pidentää. Kreosoottia voidaan Suomessa käyttää ammattimaisesti kohteisiin, jotka ovat jatkuvassa maakosketuksessa. EU-tasolla on pohdittu aineen käytön kieltämistä kokonaan. – Kreosootin mahdollinen käyttökielto EU-alueella mietityttääkin, ja se tuo haasteen teollisuudelle, sanoo Juha Laamanen. -mls- www.kiilto.com 6 Puu&Tekniikka numero 8 /2010 Pohjois-savolaista koivutukin jalostusta Viilunvalmistuksessa aloituskynnys on ollut varsin korkea, ja noin sadan vuoden kuluessa ala onkin ollut hyvin pitkälti saksalaisomistuksessa. Nykyiset yhtiökumppanit Kari Rytkönen ja Ari Pärnänen olivat tehneet yhteistyötä jo viitisentoista vuotta ennen yhteisen yrityksen perustamista. – Siinä me mietimme Arin kanssa, että voisiko koivusta tehdä muutakin, kuin niitä perinteisiä hommia. Keräämämme tiedon perusteella vakuutuimme siitä, että pienessäkin mittakaavassa voidaan leikattua koivuviilua tehdä – senhetkisen tietämyksen mukaan – kannattavasti, Rytkönen muistelee. Kalevalakehto ja muut ainutlaatuiset puurakennukset Runsaat kaksi vuotta sitten tuotantonsa aloittanut Rautalammin Viilutuote Oy ehti nähdä puoli vuotta hyvää aikaa, ennen kuin lama iski ja täydellinen seinä nousi vastaan. Asiakaskunnassa näkyvät piristymisen merkit antavat kuitenkin Pohjois-Savossa uskoa tulevaisuuteen. Perinteisestihän viiluteollisuuden avainkysymys on ollut, mistä löydetään oikea raaka-aine. Kumpikin miehistä uskoi omien koivunhankintakokemustensa perusteella, että riittävä raaka-ainepohja löytyisi. Viilutuotteen perustamisaikaan leikatusta koivuviilusta oli myös markkinoilla selvää pulaa. – Mutta silloin elettiin erilaisessa maailmassa. Näkemys ei riittänyt näkemään tätä lamaa, hän toteaa. Uuden yrityksen perustamispäätöstä ei olisi nyt yhtä helppo tehdä. Rytkösen mukaan tällä hetkellä pitäisi odottaa ja katsoa, onko kyseessä suhdanteen aiheuttama muutos vai onko viilua käyttävällä teollisuudella menossa rakenteellinen muutos. – Ja sehän varmistuu vasta, kun uusi nousu alkaa. Asenne kohdallaan Samalla tontilla toimivat Rautalammin Viilutuote Oy ja koivusaha Rautalammin Koivutuote Oy. – Viilunvalmistuksessa käytämme parhaan raaka-aineen ja saha puolestaan toiseksi parhaan mahdollisen koivuraaka-aineen. Näin me tavallaan tuemme toistemme toimintaa, Kari Rytkönen kertoo. Viilutuote työllistää tällä hetkellä 15 henkilöä ja Koivutuote 6 henkilöä. Rytkönen muistelee Viilutuotteen alkutaivalta, jolloin seutukunnalta oli mahdoton löytää ammattimaista työväkeä. Täytyy muistaa, että Suomessa toimi aikaisemmin vain kaksi leikatun viilun valmistajaa, toinen Lohjalla ja toinen Iissä. – Emmekä me edes lähteneet etsimään valmiita ammattilaisia, meille oli tärkein- Kari Rytkönen kertoo, että viilut pakataan tukkikohtaisesti 24 viilun nippuihin. tä oikea asenne ja halu oppia. Niinpä meillä taitaa tänä päivänä olla työntekijöitä leipurista lähihoitajaan ja lvi-asentajaan asti, hän naurahtaa. Mistä koivua? Pintapuolisesti oksatonta raaka-ainetta käytetään kum- R ABLOY WF300 Uusi aukipitoja turvalaite, joka kestää 35 kg:n vedon. ® Vahva uutuus sinne, missä turvallisuus on tärkeintä • Rakenne lähes kokonaan metallia • Täyttää ikkunastandardin SFS-EN 14351-1 vaatimukset • Korvaa ABLOY® WF250:n + WF881:n • Sama turvataso YHDELLÄ asennuksella • Portaaton tuuletusasennon säätö • Ikkuna on entistä helpompi käyttää • Turvalisä: laitteen irtikytkentänapin voi kääntää toisin päin, pois lasten ulottuvilta • Puitevälit: 59-100 mm, 1 laite/ikkuna 100 mm, 2 laitetta/ikkuna Hotellit Päiväkodit Koulut Vanhustentalot Palvelutalot Sairaalat mallakin laitoksella. Koska kyseessä on Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Keski-Savon alueelta hankittava erikoisraaka-aine, volyymit eivät tietenkään voi olla suuria. – Kun maailma pyörii oikein ja hakataan normaali määrä puita, leikkaukseen käy- numero 8 /2010 Puu&Tekniikka Teoreettisesti tukkikuutiosta syntyy 1700–1800 neliötä 0,55 mm paksuista viilua. Brasilialaisen Fezerin valmistamalla linjalla leikatut viilut siirtyvät leikkurilta silittävään kuivuriin. Rautalammin Viilutuotteen tehdas on nykyaikainen tuotantolaitos, jonka pitäisi olla selvä kilpailutekijä, mikäli maailmalla vielä viiluja käytetään. Rytkönen nostaa myös yrityksen raaka-ainetietouden kilpailutekijäksi kireillä markkinoilla. – Kaiken lisäksi meillä on erittäin kevyt organisaatio verrattuna perinteisiin keskieurooppalaisiin viiluvalmistajiin. 7 OY Nordiska Åbo AB PUUTA UUTEEN TULEVAISUUTEEN www.nordiska.fi Rydöntie 26, 20360 Turku Puh: +358 2 230 2000 Fax: +358 2 230 2003 Ei tappomielellä Miljoonien koneinvestoinneista huolimatta käsityön osuus on suuri. vää koivua löytyy ehkä vain 0,05 %. Toistaiseksi puuta on riittänyt, ja näyttää myös syksyllä löytyvän, Rytkönen lisää. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei puukaupan yleinen vilkastuminen vielä riitä, vaan kuusivaltaisia päätehakkuuleimikoita täytyy tulla myyntiin, se takaa sopivan koivuraaka-aineen saannin. – Me olemmekin sanoneet, ettei hyvä koivu kasva koivikossa, hän toteaa. Leikattu vai sorvattu? Selvin ero eri menetelmällä valmistettujen viilujen välillä Jo laadutuksessa otetaan huomioon asiakaskohtaiset vaatimukset. on tietenkin visuaalinen. Leikattu viilu on tavallaan kuin pintalautaa, kun taas sorvatussa viilussa särjetään puun normaali kuvio. Valmistusteknisesti sorvaaminen on halvempaa, ja valtaosa koivuviilusta tuleekin juuri sorvattuna. Leikatun viilun käyttö on Rytkösen kertoman mukaan varsin vähäistä Suomessa, ylipäänsäkin viilun käyttö on vähentynyt viime vuosina. Rautalammin Viilutuotteelta menee vientiin lähes koko tuotanto. Vaikka yritys on pieni kooltaan, on se leikatun koivuviilun toimittajana merkittävä maailmalla. Haasteita riittää Tällä hetkellä Rautalammilla koetaan suurimpana haasteena yleinen tilanne markkinoilla eli mihin suuntaan tästä lähdetään. – Meidän kohdalla voisi sanoa, että jos taustaviilujen käyttö vähenee, meidän hyötysuhteemme heikkenee. Toisaalta keskihinta on jo laskenut parikymmentä prosenttia parhaista päivistä, huomauttaa Kari Rytkönen. Kun verrataan 90-luvun alun lamaa ja tätä pikkuhiljaa helpottavaa taantumaa, Kari Rytkönen muistelee takavuosina yhteiskunnassa olleen liikkeellä tavallaan tappamismentaliteetti. – Poliitikot antoivat pankeille avoimet valtakirjat tappaa kaikki vähänkin luottoriskimahdollisuuksia aiheuttavat yritykset. Mutta nythän on aivan päinvastainen asenne. Jos on näköpiirissä pieninkin selviytymismahdollisuus, eivät rahoittajat halua nujertaa yritystä. Hän myöntää nykytilanteen olevan erittäin haasteellinen. Siinä missä aikaisemmin puhuttiin puolen vuoden-vuoden aikajänteestä, ollaan tänä päivänä liikkeellä 2–4 viikon jänteellä. – Raaka-aineen hankinnassa meidän on kuitenkin edelleen elettävä tuolla pitemmällä aikajänteellä ilman täyttä varmuutta tavaran menekistä, Rytkönen toteaa. – Poliittisten päättäjien asia on päättää, jatketaanko MSO:a seuraavan hallituksen aikana. Tällä hetkellä puutuoteteollisuus ja puurakentaminen, bioenergia ja biojalostamot näyttävät isoilta alueilta, mihin on syytä panostaa. Tämä ei tarkoita, etteivätkö perinteiset alat sellua myöten olisi mukana. Niitäkin on kehitettävä, jotta uuden luominen on mahdollista, muistuttaa Sunabacka. www.aikuistaoppimista.fi Composite e s u o H Avoimet ovet keskiviikosta perjantaihin 13. - 15.10.2010 klo 9-16 Tervetuloa! Juhlistamme 20-vuotista toimintaamme Tupalankadulla Puuntyöstö 2010 -messujen aikana. Näyttelytiloissamme esillä laaja valikoima puuntyöstökoneita sekä työstönäytöksiä. Tarjolla kahvia ja pikkusuolaista. Ajatukset toiminnaksi MSO:n eri osa-alueilla on meneillään useita pk-yritysten hankkeita, mm. miten verkostoitumalla voidaan päästä kansainvälisille markkinoille tuotantoa ja liiketoimintaosaamista kehittämällä. Myös erilaisia yrityskiihdyttämömalleja on mietitty. – Asia on vielä suunnitteluasteella. Aluksi pohdittiin metsäalan omaa yrityskiihdyttämömallia, mutta nyt selvitetään sopivien olemassa olevien yrityskiihdyttämöiden hyödyntämistä. Näin voitaisiin päästä nopeammin liikkeelle, arvioi Sixten Sunabacka. Tarjoamme puutuotealan koulutus- ja koneistuspalveluja Suomen nykyaikaisimmassa puualan oppimisympäristössä. Lisätietoa: Kimmo Janas MSO:lle uusi johtaja Metsäalan stategisen ohjelman uuden johtajan Sixten Sunabackan tavoitteena on saada ohjelmassa kehitetyt ajatukset konkreettiseksi toiminnaksi sekä selvittää, miten metsäalaa pitää kehittää tulevaisuudessa. Puutekniikka_helmikuu2010.FH11 Wed Feb 03 13:11:12 2010 Koeajettavana useita koneita! House Sixten Sunabacka Elinkaariajattelu julkisiin hankintoihin Osana MSO:a julkistettiin kesäkuussa Suomen kansallisten puupohjaisten tuotteiden julkisten hankintojen politiikka -raportti. – Syksyn aikana katsomme, miten asiaa viedään eteenpäin. Julkisten hankin- tojen politiikka on enemmän toimintaa ohjaava. Poliitikkojen päätettävissä on mahdollisen sitovuus. Jos elinkaariajattelu nostetaan kantavaksi ajatukseksi hankintoja tehtäessä, on puulla erittäin hyvät kilpailuedellytykset, muistuttaa Sunabacka. Maija-Liisa Saksa ”sikajuhlat” keskiviikkona ja torstaina klo 15-19 Rentoa ja mehevää sikajuhlatunnelmaa! Vartaassa paistuu kokonainen possu ja palanpainikkeeksi oluthanasta kylmää kuohuvaa... Bussikuljetus messualueelta klo 15-17 non-stop aikataululla 30 minuutin välein. Paluukuljetus Penopelta Lahden torille klo 18 ja 19. Tule tapaamaan tuttuja ja viihtymään! Syysterveisin Penopen väki www.penope.fi Page 1 8 ITÄVALTA-sivut Puu&Tekniikka Messut nahkahousumaassa Klagenfurtissa Itävallassa elokuun lopussa pidetyillä puualan messuilla vieraili 22 000 kävijää, mikä on uusi ennätys. Ei huono saavutus, kun vertaa viimeaikojen messukävijämääriin eri maissa. Klagenfurtin Holzmesse on keskieurooppalainen tapahtuma. Näytteilleasettajia oli yli 450 yli kahdestakymmenestä maasta. Suomalaisille ainakin vielä toistaiseksi vähän tunnettu messu keskittyy puunkorjuuseen, sahateollisuuteen, puurakentamiseen ja bioenergiaan. Messuilla sai useampikin tuote ensiesittelynsä. Messujen ajan on myös monipuolinen seminaariohjelma, mikä kerää alan ammatti lais ia kuuntelemaan tilannekatsauksia niin sahatavara-, rakennuspuutuote- kuin bioenergiamarkkinoilla. Merkittävää oli suuri naapurimaiden kävijöiden osuus messuilla, sillä 37 prosenttia vierailijoista tuli Itävallan ulkopuolelta. Sekä Slovenian että Italian osuus oli kolmanneksen luokkaa, saksalaisia oli neljännes ulkomaisista kävijöistä. Seuraava Holzmesse järjestetään kahden vuoden kuluttua ja siellä nostetaan puurakentamista esiin tämänvuotista enemmän. Maija-Liisa Saksa Prinz Ecostar nippukatkaisusaha liikkuu omilla pyörillään ja soveltuu pyöreän puutavaran sekä puutavaranippujen katkaisuun. Messukäytävillä näkyi useammatkin nahkapolvihousut, myös kansallispukuja. Vähäpukeisia messutyttöjä ei sen sijaan näkynyt yhtä ainutta. Hundeggerin 6-akselisella K2-Robotilla voidaan työstää esim. hirsitalon eri komponentit kaikilta sivuilta kerralla valmiiksi. Kone soveltuu pienehköille valmistajille. Unthan uusi VR – murskainsarja oli Klagenfurtissa ensiesittelyssään. Murskaimet soveltuvat sekä saha- että puutuoteteollisuuteen ja kapasiteetti on tyypistä riippuen tuhannesta aina 10 000 kiloon tunnissa. Suuri 3120 x 2280 mm:n täyttöaukko mahdollistaa tehokkaan materiaalin syötön. Ledinekin uudella cnc-ohjatulla kaaripuristimella voidaan puristaa liimapalkkeja 30 asteen kaarelle, minimisäde on 11 m. Puristusleveys on 200–2500 mm. Toinen Ledinekin uutuus oli Eurozink Compackt sormijatkoskone, joka voi toimia joko pysty- tai vaakasuuntaan. Liitosnopeus on mallista riippuen 4,5–6 kappaletta minuutissa. Mühlböck on tuonut markkinoille ensimmäisen kanavakuivaamonsa. Siinä on erityisesti kiinnitetty huomiota energiansäästöön. Ensimmäinen kuivaamo asennettiin elokuussa Italiaan. Toinen Mühlböckin uutuus oli hake-, kuori ja sahanpurukuivuri. Moduulirakenteisena kuivauskapasiteettia voidaan lisätä tarpeen mukaan kahdesta aina sataan kuutioon tunnissa. Lämpötilaa voidaan säätää 45–140 asteen välillä. Söderham Erikssonin CombiCutin pelkkalevyn aiempaa pienemmät terät tuottavat hyvälaatuista haketta entistä pienemmällä energialla. Woodmeizerin uudella palkkihöylällä voidaan höylätä 60–600 mm:n palkkeja. Maksimi höyläysleveys on 410 mm ja höyläyssyvyys 4 mm. Prinz Mobilcut Comfort nippukatkaisusahassa on terälaipan hydraulinen katkaisuliikke ja joystick-ohjaus. Moottorin teho on 11 kW ja puutavaranipun koko voi olla 130 cm x 130 cm, pituus 6 m. Kone voidaan varustaa pituuden näytöllä, mittausjärjestelmällä sekä jätepalojen poistolla. Itä-Eurooppa lupaava markkina Itä-Eurooppa tarjoaa pitkällä tähtäimellä muuta Keski- Eurooppaa lupaavammat näkymät puutuotteille, arvioi Frischeis ryhmän toimitusjohtaja Werner Stix. Frischeis on itävaltalainen, 14 Keski-Euroopan maassa toimiva puutavaratukkuliike. Stixin mukaan tällä hetkellä puutuotteiden hinnat ovat raaka-aineriippuvaisia, eivät kysyntäriippuvaisia. Huolena onkin puutavaran hintojen nousu niin korkealle, että muut rakennustarvikkeet alkavat korvata sitä. Lama ohitti Puolan Rakentaminen on Keski-Euroopassa keskimäärin lievässä nousussa laman aiheuttaman pudotuksen jäl- keen. Asuntorakentaminen piristyy muuta rakentamista nopeammin. Positiivisena poikkeuksena rakentamisen suhteen on ollut Puola, jossa talous on kasvanut koko laman ajan. Erityisen voimakasta kulutus- ja teollisuustuotteiden kasvu on viime kuukausina ollut Ukrainassa ja Venäjällä, 10–12 prosentin luokkaa. Teollisuustuotteiden tuotanto on lisääntynyt viimevuodesta voi- makkaasti myös Tsekissä, Unkarissa, Puolassa ja Sloveniassa. Yksityinen kulutus ei kuitenkaan näissä maissa ole vielä piristynyt. Toimitusjohtaja Stix muistutti, että vaikka moni itäisen Euroopan maa on elpynyt länttä nopeammin, on talouden kehityksen ennustaminen lyhyellä tähtäimellä epävarmaa ja markkinat saattavat muuttua nopeastikin. Pitkät maksuajat Puutavarakaupan ongelmaksi on viime aikoina noussut toimitusjohtaja Stixin mukaan pidentyneet maksuajat. Huippuna on Bulgaria, jossa keskimääräinen maksuaika on jo noin 190 päivää. Seuraavana on Kroatia 120 päivällään. EU-maiden keskiarvo on noin 50 päivää. Maija-Liisa Saksa ITÄVALTA-sivut Puu&Tekniikka 9 Tukkipula vaivaa Itävallassa – Tukkien saatavuus ja rajusti nousseet hinnat huolestuttavat itävaltalaisia puunjalostajia, totesi Itävallan sahateollisuuden puheenjohtaja Christoph Kulterer Klagenfurtin Holzmessen yhteydessä järjestetyssä puumarkkinoita käsittelevässä seminaarissa elokuun lopulla. Itävallassa kotimaisen puun tarjonta ei riitä sahateollisuuden tarpeisiin ja havutukkien tuonti kasvoikin viime vuonna 5,3 miljoonaan kuutioon. Havusahatavaran tuotanto puolestaan laski 22 prosenttia 8,5 miljoonaan kuutioon. Itävallan hakkuut olivat viime vuonna lähes 17 miljoonaa kuutiota. Tänä vuonna havutukkien tuonti on lisääntynyt edelleen viiden ensimmäisen kuukauden aikana 15 prosenttia. Tärkein tuontimaa on nyt Tsekki, joka ohitti Saksan. Sahateollisuuden puuvarastot ovat hieman kasvaneet huhtikuusta ja vastasivat elokuussa 2,1 kuukauden tuotantoa. Talousmetsiä Itävallassa on metsiä yli kolme miljoonaa hehtaaria. Metsistä kaksi kolmasosaa kasvaa kuusta, yli viidennes on lehtipuumetsiä. Tärkein lehtipuu on pyökki. Tukin hinta huipussa Itävallan maaseudunyritysten kauppakamarin johtajan Martin Höbarthin mukaan – Myös puutavaran hinnat sekä kotimaassa että viennissä ovat nousseet, mikä onkin välttämätöntä nousseiden raaka-ainekustannusten vuoksi, sanoo Kulterer. Sahateollisuus uskoo, että lähikuukausina saadaan vielä läpi pieniä hinnankorotuksia. Stora Enso suurin sahuri Tänä vuonna sahausmäärät ovat lisääntyneet koko Euroopassa ja Stora Enson Itävallan sahojen tuotannon kasvu on ollut noin viisi prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Stora Enso valmistaa Itävallassa CLT:tä, ristiin liimattua puulevyä rakentamiseen. tukin keskihinta on nyt korkein viiteentoista vuoteen ja elokuun keskihinnaksi hän arvioi 89 euroa kuutiolta tien varressa. Syynä keväällä alkaneeseen hinnannousuun on hänen mukaan vuodenvaihteen epävarma tilanne, jolloin teollisuus ei osannut arvioida alkuvuoden raaka-ainetarvettaan. Maaliskuussa kysyntä kasvoi reilusti eikä tarjonta ehtinyt mukaan ja johti näin puupulaan. Positiivinen tilanne Itävallan sahatavaran vienti Italiaan on kasvanut alkuvuodesta yhdeksän prosenttia ja kysyntä päämarkkinoilla Italiassa näyttää hyvältä. Vienti Saksaan ja Japaniin voi nousta voimakkaasti, joten Itävallan puutavaran tuotannon uskotaan nousevan tänä vuonna 10 prosenttia. Itävallan sahateollisuudessa on noin 1200 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 10 000 henkilöä. Kymmenen suurinta sahaa tuottavat 65 prosenttia ja 40 suurinta peräti 90 prosenttia tuotannosta, joten pieniä sahoja on todella paljon. Stora Enso on Itävallan suurin sahayritys. Sillä on maassa neljä saha ja sahauskapasiteetti on 1,6 miljoonaa ja jatkojalostuksen 1,2 miljoonaa kuutiota. Noin 55 prosenttia tukeista tulee Itävallasta. Eniten, yli 20 prosenttia tukeista tuodaan Tsekistä. Vuonna 2009 tuotettiin Itävallassa yhteensä 8,5 miljoonaa miljoonaa kuutiota sahatavaraa, laskua edelliseen vuoteen oli 22 prosenttia. Vientiin tuotannosta meni 5,6 miljoonaa kuutiota. Maan koko puunjalostusteollisuudessa on noin 1550 yritystä, jotka työllistävät hiukan yli 30 000 henkilöä. Tuotanon arvo oli yli 6 miljardia miljardia euroa, josta sahatavaran osuus oli 1,6 miljardia euroa, rakennustuoteteollisuuden ja huonekaluteollisuuden kummankin 2,3 miljardia euroa. Maija-Liisa Saksa Sahalinjojen valmistusta Itävallassa Sahateollisuuden koneiden ja laitteiden toimittajille Venäjä on tärkeä markkina, niin myös itävaltalaiselle Springerille, jonka tuotteista kolmasosa päätyy itänaapuriimme. Komponentit valmistetaan suurelta osin omilla tehtailla. Springeriä vetää kolmannessa sukupolvessa Timo Springer. Vuonna 1952 yritys aloitti viiden henkilön voimin, nyt työntekijöitä on 500 viidessä eri toimipisteessä, kolmessa maassa. Tuotteista 75 prosenttia menee vientiin, pääosin Eurooppaan. Tämän vuoden liikevaihto nousee 85 miljoonaan euroon. Yhtiön omien arvioiden mukaan se on Euroopan suurin sahalinjojen toimittaja. Omaa valmistusta Tukin syötössä uutta on pikkukuvassa oleva ruuvikuljetin, jossa yhdistyvät erottelu, oikaisu ja kiihdytys. Nykyisin useat yritykset ostavat komponentteja sopimusvalmistajilta, mutta Springerin tehtailla väännetään rautaa ja työstetään tukin- ja sahatavarankäsit- telylinjojen komponentteja laajalla Friesachin tehdasalueella. Yritys valmistaa myös höylä- ja tuotantolinjoja jatkojalostusteollisuudelle, mm. liimapuun ja rakennuspuuosien valmistukseen. Tuotanto on hyvin pitkälle omissa käsissä, toimitettavien linjojen automaatiosta vastaa tytäryhtiö Microtec. – Olemme kokonaisratkaisun tarjoaja aina avaimet-käteen -ratkaisuihin asti ja räätälöimme kaikki sahan toiminnot asiakkaan tarpeiden mukaan. Erityisesti venäläiset asiakkaat arvostavat tätä ja olemmekin toiminntaneet 30 vuoden aikana sinne runsaasti sahalaitoksia maan länsiosista aina Kauko-Itään asti, kertoo Timo Springer. Maija-Liisa Saksa NYT JOS KOSKAAN koulutuksella uuteen nousuun! OSAAMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN Tutustu puutuoteteollisuuden tuotanto- ja myyntihenkilöstölle räätälöityihin koulutusratkaisuihin osoitteessa www.ael.fi/ratkaisujentalo. Autamme kehittämään koko yritystä. Lisätietoja Markku Rekinen, koulutuspäällikkö puh. 050 3695 498, markku.rekinen@ael.fi 10 Puu&Tekniikka numero 8/2010 Kuhmon AA-Puun Kannattavaa höyläystä Kunnon koneet, tehokas tuotanto ja käyttökate yli 10 prosenttia. Siinä tavoitteet, jotka Arto Appelgren asetti itselleen perustaessaan Kuhmon AA-Puu Oy:n yli kymmenen vuotta sitten. Arto Applegren on tyytyväinen terätoimittajien kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Hienoharjattu höyläyspinta on hyvä maalipohja myös oksien kohdalla. Yritys on pysynyt tavoitteissaan. Vaikka viime vuonna liikevaihto notkahti reiluun viiteen miljoonaan, parani käyttökate edellisestä vuodesta. Tänä vuonna liikevaihtoa kertyy 16 työntekijän voimin yli kuusi miljoonaa euroa. – Joka vuosi olemme pystyneet tekemään positiivista tulosta. Olemme raivanneet laadulla ja toimitusvarmuudella oman paikkamme. Jos olisin kysellyt yritystä perustaessani, tarvitaanko uutta höyläriä, tuskin yhtään positiivista vastausta olisin saanut, arvelee toimitusjohtaja Arto Appelgren. Hänellä on pitkä tausta puualalla. Kymmenkunta vuotta kului rahtisahurina ja siltä ajalta on muistona mm. sirkkelisahauksen Suomen mestaruus ja muita erivärisiä mitaleja. Tukkukauppiaat asiakkaina AA-Puun asiakaskunnaksi linjattiin heti alkuvaiheessa tukkukauppiaat ja näin on edelleen. Yritys toimittaa ulkoverhouslautoja sekä paneeleja myös muutamalle talotehtaalle. Enimmillään on höylätty 40 000 kuutiota, tänä vuonna tuotantolinjoilta tulee ulos 37–38 000 kuutiota julkisivulautoja, paneeleita sekä muita höylätuotteita, pääosin kuusesta. Sahatavaraa ostetaan viereiseltä Kuhmon sahalta, mutta koska sen tuotanto on pääosin mäntyä, tulee raaka-ainetta runsaasti myös muilta sahoilta, hiukan Venäjältäkin. Pintakäsittelyn osuus kasvaa Kahden miljoonan investointi Kolme vuotta sitten hankitulla maalauslinjalla käsitellään nykyisin yli puolet tuotannosta ja pintamaalattuja tuotteita halutaan koko ajan enemmän. Nyt niiden osuus koko pintakäsittelystä on viidenneksen luokkaa. Käytössä on Teknoksen vesiohenteiset tuotteet. Ruiskuautomaatilla maalataan pienet sarjat ja vakuumikoneella isot. Kun edellistä erää maaltaan, valmistellaan jo seuraavaa erää, jotta värin vaihto veisi mahdollisimman vähän aikaa. Jotta tuotanto pyörisi tehokkaasti, pitää koneiden olla kunnossa. Nyt höylälinjoja on kaksi, Wacon 5000 suurtehohöylä ja monikäyttöinen Weinig 23 Hydromat. Kolmas höylälinja on tulossa vuodenvaihteessa. Arto Appelgren korostaa, että pelkkä yhden koneen komea huippunopeus ei vielä ratkaise lopputulosta. – Koko linjan pitää olla kunnossa. Tavoitteena on, että koko uuden linjan ohjaus tapahtuu yhdestä pulpetista, kuten metalliteollisuudessakin. Uusi höylä on 7-karainen Waco 3500 ja linjassa on myös määrämittakatkonta. Linja korvaa osittain nykyisen suurteholinjan tuotantoa. Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita Arto Appelgren kertoo, että yrityksessä on tietoisesti pyritty pitkäaikaisiin yhteistyökumppanuuksiin niin omien asiakkaiden kuin tavarantoimittajien kanssa. Esimerkkinä hän mainitsee sekä pintakäsittelyaineet että terät, joita on kehitetty yhdessä Leitz Kes Metallin kanssa. Tuloksena on mm. höylään kehitetty hienoharjausterä, jolla myös oksien kohdat saadaan hienoharjattua ja näin maali saadaan tarttumaan hyvin. Lyhyesti Laudat siirretään maalauslinjalle levyinä. Näin maalauslinjan nopeus voidaan pitää suurena. Pinomatic Oy toimittaa tarvittavan linjaston. Koko investointi halleineen ja uusine varastotiloineen on kaksi miljoonaa euroa. Tavoitteena tehokkuus Tavoitteena on tuotannon tehokkuus kokonaisuutena ja uuden höylän aiempaa huomattavasti nopeammat aseteajat olivat pääsyy sen valintaan. – Kun tuotannossa on helposti 3–4 asetteen vaihtoa vuorossa ja jos jokaista tehdään nyt 20–25 minuuttia, merkitsee uuden linjan 5–8 minuutin asetteenvaihtoaika merkittävää tehokkaan tuotannon lisäaikaa. Tämä merkitsee kovia vaatimuksia koko linjastolle, korostaa Appelgren. Uusi höylälinja on riittävän tehokas toimiakseen yhdessä vuorossa. Sitä hoitaa yksi henkilö, lisäksi tarvitaan pakkauspäähän yksi työntekijä. Vannesahalinja ja maalaamo toimivat jatkossakin vähintään kahdessa vuorossa. Koko ketjun pitää toimia Arto Appelgren kertoo oppineensa tyttäreltään kierrätyksen merkityksen. Yrityksessä pyritäänkin kierrättämään kaikki mahdollinen. Arto Appelgren kertoo, että hyvin pian yhtiön perustamisen jälkeen mukaan tuli kaksi muuta osakasta, jotka toivat oman ammattitaitonsa mukanaan. Toisena pääosakkaana on myyntipäällikkö Hannu Grohn, joka toimii myös hallituksen puheenjohtajana. – Osaamista tarvitaan koko ketjussa alusta loppuun yhteistyökumppaneita myöten. Pidän hyvin tärkeänä, Paneelit harjataan ennen pinta käsittelyä. Puru siirretään viereiseen pellettitehtaaseen putkea pitkin. että myös yhteistyökumppanimme pystyvät toimimaan tehokkaasti ja kannattavasti. Vain siten pystytään takaamaan koko ketjun toimivuus. Puru putkella pellettitehtaalle Yksi yhteistyökumppani on samalla tehdasalueella kolme vuotta toiminut M-Pelletti Oy, joka valmistaa pellettejä 3000 tonnia vuodessa, pääosin lähialueelle. Kuhmon AA-Puu on yrityksessä mukana osakkaana. Pääosa pellettitehtaan raaka-aineesta tulee Kuhmon AA-Puusta suoraan putkea pitkin, joten hankalalta purun siirrolta vältytään. Tällä hetkellä osa Kuhmo AAPuusta lämpiää vielä öljyllä, mutta siirtyminen kaukolämpöverkkoon on lähiaikoina todennäköistä, pellettituotannosta huolimatta. – Meillä on vieressä iso kaukolämpölaitos, ei meidän kaikkea tarvitse tehdä itse, sanoo Appelgren. Uhkaava tilanne Spirit of Nature -palkinnot Kansainvälisen Spirit of Nature 2010 -puuarkkitehtuuripalkinnon saaja on itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann. Palkinnon jakaa Puu kulttuurissa ry ja se on suuruudeltaan 40 000 euroa. Palkinto jaetaan rakennustaiteellisista ansioista henkilölle tai ryhmälle, joka on töissään osoittanut puumateriaalin etevää ja luovaa käyttöä. Se jaettiin nyt kuudennen kerran. Samassa yhteydessä julkistettiin myös Young Spirit of Nature 2010 -puuarkkitehtuuripalkinnon Vannesahalla halkaistaan sahatavara haluttuihin mittoihin. saaja, arkkitehti SAFA Sanna Jokimäki Vaasasta. Hänen diplomityönsä ”Näkökohtia tilaelementtiarkkitehtuuriin, sovelluksena koulu” hyväksyttiin Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella huhtikuussa 2010. Young Spirit of Nature -palkinto perustettiin viime vuonna Suomen Metsäsäätiön aloitteesta ja jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tavoitteena on kannustaa arkkitehtiopiskelijoita luovaan puun käyttöön. Helikopteri arkkitehti kaufmannin suunnitteleman Olperer-majan rakennustyömaalla Tirolissa. Kuhmon AA-Puu Oy:n tuotantotiloissa on kiinnitetty erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja kaikki purunpoistojärjestelmät on sprinklattu. Lisäksi tuotantolinjat toimivat erillisissä rakennuksissa, jotta mahdollisen suurvahingon sattuessa kaikki ei tuhoutuisi. Erilliset linjastot aiheuttavat toisaalta ylimääräisen materiaalinsiirtovaiheen höyläämöstä maalaamoon. Kesäkuussa tehokas palonestojärjestelmä kantoi hedelmää. Purunpoistojärjestelmä syttyi tuleen, mutta sammutusjärjestelmä pysäytti palon alkuunsa puruputkeen, kun sen palopellit sulkeutuivat heti. Laakerivaurioista ai- heutunut palo aiheutti nyt puolentoista vuorokauden tuotantokatkoksen ja 25 000 euron kustannukset. – Jos palo olisi päässyt leviämään, olisi kyseessä ollut helposti miljoonan euron vahinko ja lisäksi koko kesän tuotannon menetys, selvittää Arto Appelgren. Yrityksessä on kokemuksia pahemmastakin tulipalosta, sillä kolme vuotta sitten höyläkone paloi, mutta sammutusjärjestelmä esti palon leviämisen koneen ulkopuolelle. Vuodenvaihteessa asennettava uusi hyvin palosuojattu höyläkone tulee muuratun kopin sisään, jolloin myös äänieristys on aiempaa parempi. Eastwood www.eastwood.fi uutiset Puuverhoilulla voidaan muuttaa talon ulkonäköä pehmeämmäksi. Kuvan kerrostalo Mikkelin Emolassa. Puukerrostaloilla on tulevaisuutta Puukerrosrakentamisen puolesta on tehty Suomessa töitä jo pitkään. Eteenpäin on menty, ja lähivuosina odotetaan puurakentamisen kasvun kiihtyvän. T ekniikan tohtori Markku Karjalainen Oulun yliopistosta on tehnyt töitä puukerrostalorakentamisen puolesta jo liki 15 vuotta. Tällä hetkellä hän johtaa kansallista Moderni Puukaupunki -hanketta, jonka tehtävänä on saada puurakentamisen avulla aikaan näyt- Markku Karjalainen johtaa Moderni puukaupunki –hanketta, jonka tavoitteena on edistää puurakentamisen näkyvyyttä ja kilpailukykyä. täviä ja konkreettisia puumiljöökohteita eri puolille Suomea. – Tavoitteena on edistää puurakentamisen näkyvyyttä ja kilpailukykyä konkreettisten toteutusten kautta ja tiivistää alan toimijoiden yhteistyötä, Karjalainen tiivistää. Suomalaisen puurakentamisen lisäämistä ja tehostamista on pohdittu myös teollisuuden parissa. Yksi tärkeimpiä herättäjiä oli 90-luvulla Punkaharjulle perustettu metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus Lusto. Keskelle kaunista metsämaisemaa rakennettiin metsään keskittynyt tutkimuskeskus – betonista. – Teollisuus alkoi silloin selvittää, miten puutalorakentamista voitaisiin lisätä. Ulkomailla, erityisesti Yhdysvalloissa, löytyy paljon hyviä esimerkkejä siitä, miten puu toimii hyvin julkisivuelementtinä ja kantavana runkona. Puuteollisuuden aloitteesta käynnistettiinkin valtakunnallinen teknologiaohjelma selvittämään puurakentamisen mahdollisuuksia. Keulakuvaksi saatiin silloinen pääministe- Helsingissä puukerrostalokohteita löytyy muun muassa Viikistä. (Kuva: Puuinfo) ri Paavo Lipponen, jonka edesauttamana vietettiin Puun vuotta 1996 ja julistettiin Puun aika 1997–2000. – Palomääräyksiä muutettiin vuonna 1997, minkä jälkeen käynnistyi useita puukerrostalohankkeita, muun muassa Helsingin Viikkiin, Ylöjärven asuntomessuille ja Ouluun, Karjalainen kertoo. Samoihin aikoihin perustettiin myös Puutuotealan osaamiskeskus. Hyvin käynnistyneen alun jälkeen tuli kuitenkin takapakki. Yhtenäisten järjestelmien puuttuessa puurakentaminen osoittautui ennakoitua kalliimmaksi, ja teollisuuden ja rakennuttajien into alkoi hiipua. Hiljaiseloa kesti 2000-luvun lopulle asti, jolloin muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi kiinnostus alkoi pikkuhiljaa kääntyä uudelleen puutalorakentamiseen. – Teollisuus alkoi linjata puurakentamisen tavoitteita uudelleen, ja sekä isot toimijat että kuntien ja kaupunkien päättäjät saatiin kiinnostumaan puurakentamisen hankkeista. Vuonna 1997 käynnistetty Moderni puukaupunki-hanke on myös saanut uutta tuulta alleen, ja tällä hetkellä meneillään on kymmenkunta uutta puukerrostalohanketta. – Moni asia puhuu puurakentamisen puolesta. Energiatehokkuusmää- räykset kiristyvät jatkuvasti, ja rakennusmateriaalina puu on ylivoimainen vaihtoehto. Myös arkkitehtuuriltaan puu on betonia houkuttelevampi, monipuolisempi ja lämminhenkisempi. Myös asukkaat pitävät puumateriaalia miellyttävänä. – Toteutin vuonna 2002 väitöskirjaani varten kyselyn, jossa kartoitettiin puutaloasukkaiden mielipiteitä asuinoloistaan. Puuta pidettiin pehmeänä ja miellyttävänä materiaalina ja sitä haluttiin suosia sisätilojen lisäksi myös julkisivuissa. Myös ympäristöarvojen merkitys korostui jo tuolloin. Markku Karjalainen uskoo, että puukerrostalorakentamisesta tulee varteenotettava vaihtoehto betonirakentamiselle. Muutos tapahtuu hitaasti, mutta selviä merkkejä siitä on jo nähtävissä. – Ollakseen kilpailukykyinen puurakentaminen tarvitsee samanlaiset vakiintuneet järjestelmät kuin betonirakentamisella on ollut vuosikymmenet. Siihen liittyvä työ on nyt käynnistymässä. Myös valtiovalta on nähnyt puurakentamisen merkityksen. Asuntoministeri Jan Vapaavuori asetti viime vuoden lopulla työryhmän selvittämään puurakentamisen aseman rakentamismääräyksissä. Työryhmän Puutaloasuminen miellyttää yhä useampaa suomalaista tehtävänä on käydä läpi Suomen rakentamismääräykset ja todeta ne asiat, jotka haittaavat puurakentamista ja lisäävät sen kustannuksia. Työryhmä tekee myös esityksen rakentamismääräysten kehittämiseksi. – Esimerkkejä puukerrostalorakentamisesta on haettu muun muassa Ruotsista, ja Suomessa toimivien isojen rakennusliikkeiden ruotsalaisilta tytäryhtiöiltä löytyy runsaasti kokemusta puukerrostalorakentamisesta. Karjalainen korostaa verkottumisen merkitystä myös puukerrostalorakentamisen lisäämisessä. – Kun tietoisuus puurakentamisen hyödyistä lisääntyy riittävästi, syntyy myös valmiuksia toteuttamiseen. EASTWOOD -uutiset 2010 Päätoimittaja Aki Hakala 0440 361 624 aki.hakala@miktech.fi Toimittaja Tiina Toivakka 050 561 0925 tiina.toivakka@toivakkaoy.fi Kuvat Tiina Toivakka ja yritysten arkistot Taitto ja sivunvalmistus Adverbi Oy Julkaisija EASTWOOD -puutuotetoimialan kasvu- ja kehitysohjelma Painopaikka Allatum Oy www.eastwood.fi Kaupunkipuukerrostaloilla asumiseen uusi suunta Arkkitehti Taina Jordan uskoo puukerrostalorakentamisen pääsevän vauhtiin Suomessakin lähivuosina. Uudet kerrostaloasumisen trendit kasvavat puusta. Maailmalla puutalorakentaminen kukoistaa. Porvooseen rakennettu puukaupunki on saanut asukkailtaan hyvän vastaanoton. (Kuva: Puuinfo) P uu on hyvin monipuolisesti käytettävä materiaali ja ominaispiirteiltään vaihteleva. Sen etuina ovat ekologia, esteettisyys ja taloudellisuus. Suomen uudisrakennuskannasta vain muutama prosentti on puurakentamista, ja puun osuutta rakentamisessa pitäisikin merkittävästi lisätä. Muun muassa nämä syyt ovat saaneet arkkitehti Taina Jordanin viehättymään puusta ja tekemään työtä kaupunkimaisen puurakentamisen edistämiseksi. Mikkeliläissyntyinen Jordan on osakkaana ja toimitusjohtajana tamperelaisessa Tilatakomo-arkkitehtitoimistossa, joka käyttää puuta monipuolisesti suunnittelukohteissaan. – Puurakentaminen on vahvasti esillä monissa arkkitehtikilpailujen kautta toteutetuissa kohteissamme. Kotimaassa puurakentaminen on palomääräysten vuoksi usein rajoittunut julkisen rakentamisen hankkeis- sa pintaverhoiluun, ja asuinrakentamisessa ei ole rakennettu yli neljää kerrosta korkeampaa, saati haettu tähän perusteltua poikkeusta. Puukerrostalorakentamisen puolesta puhuvat monet käytännön seikat, kuten runkojärjestelmien ja puutuotteiden kehittäminen. Puu on ympäristöystävällinen, rakenteellisiltaan ja tilallisilta ominaisuuksiltaan erinomainen rakennusmateriaali. Teollisesti puuta on helppoa työstää, ja rakenteelliset yksityiskohdat ovat ratkaistavissa yksinkertaisesti ja esteettisesti. Puu on kaunis materiaali, Taina Jordan luettelee ja korostaa vielä puun ekologisuutta. Taina Jordanin mielestä kotimaassa on hyvät mahdollisuudet lisätä onnistuneella ja kilpailukykyisellä tavalla puun käyttöä julkisessa, asunto- , toimitila- ja korjausrakentamisessa. 1990-luvulla puukerrostalorakentaminen kasvoi koerakennushankkeiden suosion kautta, mutta betonirakentamisen ympärille noussut voimakas teollinen tuotanto jätti puurakentamisen toiseksi. – Betonirakentamisen runkojärjestelmien kehittämiseen panostettiin puurakentamista enemmän, Taina Jordan mainitsee. – Puurakentamisen rytmiin tarvitaan muutos, ja nyt on ryhdytty tekemään työtä puurakenteisten runkojärjestelmien, puutoimittajien ja teollisten tuotteiden yhteensovittamisen puolesta. Myös maankäytönsuunnittelussa otetaan etunojaa puurakentamiseen. Toimijoiden verkoston ketju halutaan tehdä katkeamattomaksi. Tuotteistamis- ja kehittämistyöllä pyritään ennen kaikkea energiatehokkaisiin ja kestäviin tuotteisiin, kilpailukykyiseen hintaan ja selkeisiin järjestelmiin. – Puurakennukset kestävät jopa vuosia, mikä edellyttää huomion kiinnittämistä suunnitteluun, toteutukseen, rakennuksen elinkaareen ja tarvittavaan huoltoon, Jordan muistuttaa. Suomessa on nyt syntymässä selkeä tahtotila kaupunkimainen puurakentamisen, erityisesti puukerrostalorakentamisen puolesta, ja Jordan uskoo puukerrostalorakentamisen nousevan lähivuosina varteenotettavaksi vaihtoehdoksi betonirakentamiselle. Nyt tarvitaan yhteistyötä. Puurakentamisen lisäämiseksi hyvin suuri merkitys on kuntien maankäytön strategisilla linjauksilla ja sitä kautta kaupunkien ja kuntien päättäjillä. Puu on erityisen esiin nostettu aihe keskusteltaessa ilmastomuutoksesta ja kestävästä kehityksestä. Puukerrostaloista on maailmalla olemassa hyviä ja kunnianhimoisia esimerkkejä, joista uusimpana Taina Jordan mainitsee Lontooseen valmistuneen yhdeksänkerroksisen puukerrostalon. Talon runkoratkaisu perustuu esivalmistettuihin ristiinliimattuihin kantaviin ja jäykistäviin puuelementteihin. Puurunko on mahdollistanut nopean rakennusajan, kustannustehokkaan toteutuksen ja viranomaisten vaatimukset hiilijalanjälen täyttämiselle. Sami-talot säästävät energia Sami-talot tarjoaa Suomen markkinoille suurelementeistä koottuja, puurunkoisia taloja. Mallistosta löytyy niin perinteisiä klassikoita kuin moderneja ja jenkkityylisiä talomalleja. K otimaisten Sami-talojen vahvuudet ovat asiakaslähtöisyys ja joustavuus. Myös energiatehokkuuteen on tuotannossa panostettu jo vuosia. Sami-talon matalaenergiaratkaisu säästää sekä rahaa ja ympäristöä. – Jokainen Sami-talo valmistetaan asiakkaan tilauksen mukaisesti ja toimitetaan sovittuna ajankohtana, kertoo markkinointijohtaja Ari Kilpeläinen Samitaloja valmistavasta Karelment Oy:stä. Sami-talo -tuotemerkin yhtenä vahvuutena on myös pitkä kokemus alalta. Yritys perustettiin vuonna 1994, perustajajäseninä olivat Ari Kilpeläisen lisäksi Kyösti Kettunen sekä saksalainen rakennuttajayhtiö. Omistajapohjan vuoksi päämarkkina-alue alkuvuosina oli Suomen lisäksi Saksa, jonne toimitettiin 90-luvun puolivälissä yli 100 omakotitaloa. – Saksan toimituksista saatiin hyvää kokemusta ja oppia. Myös paikallistuntemus kasvoi huomattavasti. Saksalaiset ovat ostajina tarkkoja, mikä opetti myös meitä toimittajina täsmällisyyteen ja tarkkuuteen, Kilpeläinen muistelee. Markkinatilanne muuttui, saksalaisten kiinnostus suomalaiseen rakentamiseen hiipui 90-luvun lopulla, ja 2000-luvun alussa saksalaiset luopuivat omistajuudesta. Kolmanneksi suomalaiseksi osakkaaksi tuli Keijo Rusanen, joka tällä hetkellä vastaa myyntityöstä pääkaupunkiseudulla. Yrityksen toimitusjohtaja- na on Kyösti Kettunen, ja Kilpeläisen vastuulla on myynnin ja markkinoinnin kokonaiskoordinointi. Sami-talot tarjoaa Suomen markkinoille suurelementeistä koottuja, puurunkoisia taloja. Mallistosta löytyy sekä perinteisiä Klassikkoja, linjakkaita Moderni-talomalleja että jenkkityylisiä Uncle Sam -malleja. – Olemme jo pitkään panostaneet talojemme energiatehokkuuteen, ja kaikki mallistomme talot on saatavilla edistyksellisellä matalaenergiaratkaisulla. Talojen energiatehokkuus koostuu rakenteiden tiiveydestä, kunnollisesta eristyksestä ja hallitusta ilmanvaihdosta. – Sami-talojen ulkoseinäeristys on markkinoiden suurimpia. Ikkunat on varustettu selektiivikalvolla ja argon-kaasutäytteellä. Myös yläpohjan eristys on reilu. – Energiaystävällisten materiaalien ansiosta Sami-talot ovat myös terveellisiä asua, Ari Kilpeläinen korostaa. Sami-talojen ydinosaamista ovat talopaketit, mutta tarvittaessa asiakkaalle toimitetaan täysin valmis talo avaimet käteen -periaatteella. – Tämän mahdollistaa hyvä ammattilaisten verkosto eri puolilla Suomea, Kilpeläinen kertoo. Sami-talot myydään jälleenmyyjäverkoston kautta pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomeen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on myös viennin käynnistäminen. – Verkot on heitetty itään, ja Ukrainaan olemme jo toimittaneet useita taloja. Tavoitteena on saada jalansijaa myös Pietarin alueella, jossa talopaketeille on keskiluokan vaurastumisen myötä luvassa kasvavat markkinat. Eastwood-puutoimialaohjelmaa Ari Kilpeläinen pitää hyvänä välineenä lisätä ja vaihtaa tietoa. – Eastwoodin kautta on syntynyt hyvää vuorovaikutusta ja kokemusten vaihtoa. Se helpottaa ajan tasalla pysymistä, Kilpeläinen mainitsee. Lisätietoja: www.sami-talo.com www.eastwood.fi Lameco LHT:n entistä laajempi tuoteperhe sisältää kaikki rakentamisen puuosat – kestävät, liimatut puuaihiot kattavat kaiken perustuksista aina sisustustuotteisiin. uusia haasteita Lamecon ja muiden maaseutukunnan yritysten väliselle yhteistyölle ja liiketoiminnan kehittämiselle. Jokainen Lameco-tuote on tarkan tuotekehityksen tulos, ja puun kestävin osa eli sydänpuu on aina tuotteen pinnassa. (kuva Lameco LHT) Jokainen Lameco-tuote on tarkan tuotekehityksen tulos. P ohjois-Savossa Varpaisjärvellä vuodesta 2000 lähtien toiminut Lameco LHT on Pohjoismaiden suurin lamellihirsitehdas, joka työllistää noin parikymmentä henkilöä Tehdas on tuottanut hirsikehikoita alusta saakka kotimaan markkinoiden lisäksi myös vientiin. Yritys vie tuotteitaan muun muassa Baltian maihin, Venäjälle, Eurooppaan, mutta myös kaukaisempiin vientikohteisiin kuten Koreaan ja Japaniin. Hirsikehikoiden rinnalla Lameco LHT valmistaa mänty- ja kuusisahatavarasta liimaamalla, sormijatkamalla valmiita ja asiakkaan haluamien mittojen mukaisia profiloituja lamellihirsiä sekä lamellihirsiaihioita. Tuotevalikoimaan kuuluu myös muita liimattuja komponentteja kuten mm. tolppia, pilareita, palkkeja, lattiapäällysteitä ja sisustuspaneeleja. Liimapuutuote valmistetaan kahdesta tai useammasta kappaleesta. – Jokainen Lameco-tuote on tarkan tuotekehityksen tulos ja puun kestävin osa eli sydänpuu on aina tuotteen pinnassa. Pitkäjänteisen, in- Lameco tarjoaa uutta puurakentamiseen novatiivisen tuotekehityksen tuloksena syntynyt lamellituote valmistetaan modernilla tekniikalla, kertoo toimitusjohtaja Ismo Rautiainen. Lamecon uusimpana innovaationa hirsirakentamisen markkinoilla on lämpöpuuhirsi, joka parantaa edelleen hirsirakennusten energiatehokkuutta. LamecoThermoLoglämpöpuuhirrellä on neljänneksen parempi lämmöneristyskyky. Lämpöpuuhirren etu- na ovat lisäksi paremmat lämmöneristysarvot, lahonkestävyys ja pihkattomuus. Myös puulle luonteenomainen eläminen on tavallista hirttä vähäisempää. Tällaisten ominaisuuksien merkitys korostuu etenkin maissa, joissa sääolosuhteet vaihtelevat ääripäästä toiseen, kuten esimerkiksi Suomessa sekä Japanissa. Vuoden 2010 Uudet rakennusmääräykset vaativat rakennuksilta paksujen ja hy- vän lämmönläpäisykertoimen omaavien rakenteiden lisäksi myös hyvää ilmatiiviyttä. Patentoitu ja testattu LamecoAirLog nurkkaratkaisu takaa 50 % tiiviimmät hirsinurkat. – Koulutettu henkilökuntamme toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa aina hirsikehikkotilauksen suunnittelusta lopulliseen toimitukseen saakka. Käytössämme on nykyaikainen AutoCad-yhteensopiva Hirsi- Puuska-hanke etsii hyviä ideoita P uuteollisuuden ja -rakentamisen edistämiseksi tehdään työtä Tekesin rahoittamassa nelivuotisessa Puuska-hankkeessa, jonka kohderyhmänä ovat uudistushaluiset puutuoteteollisuuden yritykset. – Puuskan avulla halutaan antaa kirjaimellisesti konkreettinen kehityspuuska alan teollisuudelle. Kehittämiskohteita ovat muun muassa tuotteet ja palvelut, järjestelmät, liiketoimintakonseptit ja kumppanuudet, luettelee Puuska- aktivointihankkeen päällikkö, johtava teknologia-asiantuntija Ilmari Absetz Tekesistä. Puutuoteala on merkittävä teollisuuden ala, joka talouden rakennemuutoksen myötä on viime vuosina kärsinyt lomautuksista, irtisanomisista ja tehtaiden sulkemisesta. – Vanha tapa tehdä bisnestä ei enää toimi ja nyt tarvitaan uudenlaista tekemistä. Tahtotila onkin selvästi syntymässä sekä teollisuudessa että alan etujärjestöissä. Absetz muistuttaa suomalaisen puuteollisuuden luontaisista vahvuuksista, joita kannattaa jatkossa entistä paremmin hyödyntää. – Meillä on luontaisesti paljon raaka-ainetta, jota on helppo saada metsästä. Kehittämismahdollisuuksia on sitäkin kautta. Puuska-hankkeen kautta halutaan edistää varsinaisen puutuoteteollisuuden rinnalla myös energiapuualan kehittymistä. Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa puulla on keskeinen asema polttoaineena. – Puuskan yksi tehtävä on kannustaa energiapuualan toimijoita kehittämään kustannustehokkaita ratkaisuja luotettavaan ja toimintavarmaan energiapuun hankintaan, Absetz mainitsee. Ilmari Absetz muistuttaa Tekesillä olevan käynnissä useita sellaisia hankkeita, jotka sisällöllisesti sopisivat puutuoteteollisuuden hyödynnettäväksi. Ohjelmakirjo on laaja ja monipuolisempi kuin usein luullaan. Tekesin ohjelmista noin kymmenkunta sopii puutuoteteollisuuden kehittämiseen. Rahoitusta näiden ohjelmien kautta on tarjolla vuosittain yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. – Alalla on perinteisesti ollut hyvin vahvaa metsäraakaaineen käytön ja siihen liittyvän tuotannon osaamista. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan nyt on aika suunnata katse kohti asiakasta ja alettava kehittää mahdollisimman asiakaslähtöisiä tuotteita, palveluita ja kokonaisratkaisuja. – Teknologian kehittämisen rinnalla yhä tärkeämmäksi ovat nousemassa erilaiset ei-aineelliset asiat, kuten palveluliiketoiminnan kehittäminen, liiketoimintakonseptien rakentaminen ja arvoketjujen luominen. Monet puutuoteteollisuuden yritykset kaipaavat myös tukea johtamisen ja bisneskulttuurin kehittämiseen. Puuska-hankkeen tehtävänä on löytää kasvuhakuiset yritykset, tunnistaa niiden tarpeet ja ’sisäänheittää’ ne ohjelmiin. – Ratkaisevaa on kuitenkin aina yritysten oma tahto kehittyä ja hankkia lisäosaamista. Parempaa tulosta on oikeasti himoittava ja on uskallettava olla myönteisellä ta- valla erilainen kuin muut, Ilmari Absetz rohkaisee. Hyvien, kehityshaluisten ja -kelpoisten yritysten etsinnässä Tekesillä on omat yh- Yritysten oma tahto ratkaisee. teyshenkilönsä eri puolella Suomea, mutta Eastwoodin kaltaisia kumppanit ovat rahoittajataholle myös tärkeitä. – Ely-keskusten verkosto on hyvä ja kattava, mutta esimerkiksi Eastwoodin yrityskentän tuntemus helpottaa huomattavasti sopivien yritysten etsinnässä. Puuska-hankkeen tehtävänä on löytää kasvuhakuiset yritykset, tunnistaa niiden tarpeet ja ’sisäänheittää’ ne ohjelmiin, kertoo Puuska-aktivointihankkeen päällikkö, johtava teknologia- asiantuntija Ilmari Absetz. Cad-ohjelmisto, sekä siihen perustuva automaatiolinja, kertoo tehdaspäällikkö Jari Fröberg. Markkinoiden ja kysynnän uudet haasteet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin asettavat – Eastwood-projektin keskeisimmät teemat ovat vastanneet tarpeitamme parhaiten. Kansainvälistyminen on pitkä prosessi, joten yhteistyöllä ja verkostoitumisella on siinä keskeinen merkitys. Lameco on saanut projektilta tukea muun muassa vientimarkkinoiden kartoituksissa, investointi-, sekä tutkimusja tuotekehityshankkeiden valmisteluissa, toteaa toimitusjohtaja Ismo Rautiainen. Lameco näkee hirsirakentamisen tulevaisuudennäkymät valoisina. Kuluttajan yhä enemmän ympäristöä ja ekologisuutta korostavat arvot rakennusmateriaalien valinnassa puhuvat puun käytön puolesta. Lisätietoja: www.lameco.fi Ekopine suojaa puuta ympäristöystävällisesti Mäntyöljyjä jatkojalostava Ekopine Oy löysi kotipesän Kajaanista, Renforsin Rannan yritysalueelta. Yritys on kotiutunut entisiin UPM:n tehdastiloihin hyvin. Vuonna 1993 perustettu Ekopine Oy:n toiminta-ajatus perustuu mäntyöljyn jatkojalostamiseen ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin menetelmin. – Käytämme raaka-aineina aitoja luonnontuotteita eli muun muassa erilaisia mäntyöljyjä, -hartseja ja tärpättejä, kertoo Ekopine Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kokko. Yhtiön tärkein toimintaalue tällä hetkellä on ympäristömyönteinen puunkäsittely; puun teolliset kyllästeöljyt ja puun öljykäsittelypalvelu sekä puun pintakäsittelytyöt. Toimitusjohtaja Hannu Kokolla on pitkä kokemus metsä- ja puutalousalasta. Oman yrityksen perustamista edelsivät vastaavat työtehtävät Veitsiluoto Oy:ssa. – Veitsiluodossa alettiin keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin, minua puolestani alkoi kiehtoa bioöljyn kehitysmahdollisuudet, Kokko muistelee yrityksen perustamisvaiheita. Yrityksen alkuvuodet olivat kiivasta tuotekehitysvaihetta. Ekopine Oy:ssä kehitettiin mäntyöljystä puunsuojaustuotteita ja pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja mäntyöljyn loppukäyttökohteeksi. Kokko uskoo mäntyöljyn merkityksen ja markkinoiden kasvavan nykyisestä merkittävästi tulevina vuosina. Ekopi- ne aikoo olla vahvasti mukana bioöljyjen kasvavilla markkinoilla. – Me Ekopinessä olemme kehittäneet metsäkemian osaamistamme lähes 20 vuotta, ja meistä on ehtinyt kehittyä alan monipuolinen osaaja. Pystymme tarjoamaan puunsuojaa silloin, kun suojausta ei haluta tehdä myrkyttämismenetelmillä, vaan luonnon omilla aineilla. Puunjalostusalan liiketoiminta elää parhaillaan voimakasta muutoskautta. Sekä tuotteet että asiakasrakenne ovat muuttumassa ja uusia markkinoita vallataan. – Entiset kilpailijat voivat tulevaisuudessa olla yhteistyökumppaneita, kun puutuotealalle tulee uudentyyppisiä tuotteita. Esimerkkinä uusista tuotteista Hannu Kokko mainitsee muun muassa puusta valmistetut kylpyhuonelavuaarit ja uudet terassirakennevaihtoehdot, joita ainakin Keski-Euroopan markkinoilta jo löytyy. Sijaintia Renforsin Rannan yritysalueella Hannu Kokko pitää hyvänä asiana, josta yritys on hyötynyt monella tapaa. – Tänne siirtyessämme käynnistimme koulutusohjelman, jossa UPM:n entisiä paperityöntekijöitä koulutettiin puunkäsittelypuolen osaajiksi. Lisätietoja: www.ekopine.fi www.eastwood.fi Ideoiden ja innostuksen määrä yllätti Energiatehokkaat ikkunat valtaavat markkinoita Joensuulainen Karelia-Ikkuna Oy on toimittanut suomalaisille rakentajille ja korjaajille ikkunoita liki 20 vuoden ajan. Vuosien myötä materiaalit ovat kehittyneet, ja energiatehokkuuden merkitys on kasvanut jatkuvasti. Puutaloasuminen kiinnostaa Kangasniemelle vuoden päästä järjestettävällä omakotinäyttelyalueella on jo täysi vauhti päällä. Valtaosa suunnitteilla olevista taloista on puutaloja. Kunnanjohtaja Pekka Toivonen kertoo odotusten näytt elyn suhteen olevan korkealla. Renforsin Rantaan rakentuu vahva osaamiskeskittymä Kajaaniin, entisen UPM:n paperitehtaan alueelle on reilussa vuodessa syntynyt yli 20 yrityksen ja 250 ihmisen yrityskeskittymä. Yksi tärkeimmistä alueen painopistealueista on puutuoteala. Strategiasta käytäntöön Viime vuoden maaliskuussa käynnistyneen valtakunnallisen Metsäalan strategisen ohjelman pitkän tähtäimen tavoitteena on parantaa koko metsäja puutuoteteollisuuden kannattavuutta ja kilpailukykyä. Lue lisää osoitteesta www.eastwood.fi/ ajankohtaista/ Mistä näitä kehittämisideoita oikein tulee? Tämä tv-mainoksestatuttu lausahdus tulee mieleen, kun tutkailee Eastwood-ohjelmassa mukana olleiden itäsuomalaisten puuyritysten kehittämishalukkuutta ja -osaamista. N oin kaksi vuotta sitten käynnistynyt Eastwood-puutuotealan ohjelma on poikinut lukuisia kehittämistarpeita ja -ideoita, ja uusia innokkaita yrityksiä ja yrittäjiä löytyy kaiken aikaa. Ohjelmaan osallistuneet yritykset ovat osoittaneet vääräksi sen ennakkoluulon, että puualan yritykset ovat haluttomia kehittämään toimintaansa – kehityshalua ja -tarpeita on löytynyt, vaikka taantuma on riepotellut puualaakin melkein kesäisiä ukkosmyrskyjä pahemmin. Vuoden 2010 aikana yrittäjiä tai yritysjohtajia on tavattu yli 200 palaverissa, joissa on tosissaan mietitty ja suunniteltu tulevia tekemisiä. Palaverien jälkeen luottamuksellisia kehitysideoita ja suunnitelmia on yhdessä viety eteenpäin, yleensä yhteistyössä Eastwoodin omien yhteyshenkilöiden kanssa. Omien kehittämispäälliköiden lisäksi Eastwoodin kautta löytyy myös muita asiantuntijoita, esimerkiksi konsulttitoimistoista ja ammattikorkeakouluista, joiden tietotaitoja yritykset ovat voineet hyödyntää. Viime aikoina kiinnostus erityisesti Tekesin puualalle suuntamaa rahoitusta kohtaan on lisääntynyt. Tekes kiinnostaa, koska monet yritykset ovat taantuman hellittäessä käynnistäneet vaativia ja kansainvälisiäkin kehittämishankkeita. Yritysten ja Eastwoodin yhteistyö Ely-keskuksen ja Tekesin kanssa on sujunut loistavasti, ja erityisen tyytyväisiä asiakkaat ovat olleet saatuaan rahoittajilta nopeita päätöksiä merkittäviin hankkeisiinsa. Yhä useampi puualan yritys on palvelujen tuottamisen lisäksi kiinnostunut myös viennin käynnistämisestä. Eastwoodin kautta on tutkittu vientimahdollisuuksia Venäjän lisäksi myös kaukaisemmille alueille, kuten Japaniin ja Kiinaan. Myös perinteisemmät vientikohteet ovat yritysten suunnitelmissa hyvin edustettuina. Onneksi kotimaassakin on tarjolla nopeasti elpyneen rakennustoiminnan ja lisääntyvän korjausrakentamisen kautta markkinoita niille yrityksille, joiden ei ole järkevä pyrkiä vientiin. Monille pienille puutuotealan yrityksille juuri paikallismarkkinat ovatkin kehittymisen ja työpaikkojen lisäämisen kannalta tärkein kohde. Jatkossa kehittämispäälliköt keskittyvät entistä enemmän yrityskohtaiseen neuvontaan, koska tavoitteena on saada yrityksiin lisää laajoja kansainvälisiä hankkeita, joille voidaan hakea tavanomaisen rahoituksen lisäksi erityisesti Tekesin Puuska-hankkeen rahoitusta. Työ on lähtenyt jo hyvin käyntiin, ja Eastwoodin aktivoimiin yrityshankkeisiin on saatukin myönteisiä rahoituspäätöksiä Tekesiltä. Yritysryhmähankkeiden painopiste on markkinoinnissa, ja uusien kansainvälisten liikesuhteiden määrätietoisessa hakemisessa ja aloittamisessa. Suunnitteilla on yritysryhmien neuvottelumatkoja Japaniin, Kiinaan ja Venäjälle. Lisäksi kotimaassa toimiville yritysryhmille valmistellaan kehittämistoimia, jotka tähtäävät yritysten markkinoinnin laajentamiseen. Aki Hakala ohjelmajohtaja Vuonna 2004 valmistunut Metla-talo Joensuuhun oli ensimmäinen puusta valmistettu, kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Eastwood lukuina vuonna 2010: K ehittämispäälliköt tekivät ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana yhteensä yli 180 yritys- tai muuta asiakaskäyntiä. Niiden kehittämishankkeiden ja -suunnitelmien arvo, joihin Eastwood on myötävaikuttanut omalla työllään ja yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa, oli kesäkuun lopussa yli 8 miljoonaa euroa. Näissä on mukaan myös yritysten ulkopuolista rahoitusta. Näiden lisäksi yritykset rahoittavat itse monia sellaisia kehittämistoimia, joiden valmistelussa ja toteutuksessa Eastwoodin kehittämispäälliköt ja ulkopuoliset asiantuntijat ovat mukana, mutta joille ei ole haettu ulkopuolista rahoitusta. Aktiivisia ja pitkäkestoisia asiakkuuksia oli kesäkuun lopussa menossa noin 80 kpl. Eastwood- Itä-Suomen puutuotetoimialan kasvuja kehitysohjelman tärkein tehtävä on tukea puutuoteteollisuudessa toimivien ja niitä palvelevien yritysten kilpailukyvyn kehittämistä ja liikevaihdon kasvua. Myös tuotteiden jalostusarvoa ja niihin liittyviä palveluja halutaan lisätä ohjelman toimenpiteillä. Ohjelmaa toteutetaan Kainuun, Pohjois-Savon, Sisä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla. www.eastwood.fi LÄHDE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN JA KEHITTYMÄÄN! Ota yhteys oman alueesi yhteyshenkilöön ja kysy lisää! Ohjelmaa rahoittavat EU:n aluekehitysrahasto, kunnat ja yritykset. Vastuullinen rahoittaja viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto ja muut kolme maakuntaa (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu) toimivat myös hankkeen osarahoittajina. Ohjelmajohtaja AKI HAKALA Miktech Oy Puh. 0440 361 624 aki.hakala@miktech.fi www.miktech.fi Kehittämispäällikkö HANNU HULKKO Sisä-Savon seutuyhtymä Puh. 040 482 7507 hannu.hulkko@suonenjoki.fi www.sisa-savonseutuyhtyma.fi Kehittämispäällikkö SAKARI MOUHU Savonlinnan seudun yrityspalvelut Puh. 044 417 4966 sakari.mouhu@savonlinnaseutu.fi www.savonlinnaseutu.fi/yrityspalvelut Kehittämispäällikkö ARI LUTTINEN Aluekehityssäätiö Puh. 041 441 9141 ari.luttinen@aluekehityssaatio.fi www.aluekehityssaatio.fi Hankepäällikkö MIKA HYTTINEN Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI puh. 050 367 7530 mika.hyttinen@keti.fi Kehittämispäällikkö JANNE TAAVITSAINEN Kainuun Etu Oy Puh. 044 551 4602 janne.taavitsainen@kainuunetu.fi www.kainuunetu.fi numero 8 /2010 Puu&Tekniikka Vastaa www.puutekniikka.fi ja voita 500 euroa! * Vaikuta Puu&Tekniikan sisältöön ja Voita 500 euroa! * Vastaa lukijatutkimuksemme kysymyksiin, autat meitä tekemään entistä parempaa lehteä juuri Sinulle! Lukijatutkimus on osoitteessa www.puutekniikka.fi * Kaikkien tutkimukseen vastanneiden kesken arvotaan kaksi 500 euron lahjakorttia Starkin myymälöihin! Lyhyesti Rakentamisen tulevaisuus esillä FinnBuildmessuilla Lokakuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestettävät FinnBuild-messut tarjoaa visioita rakennusalan tulevaisuudesta. Suomen Messut järjestää yhteistyössä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Sitran kanssa Rakennusalan tulevaisuusklinikan, joka välittää tietoa rakentamisen tulevaisuuden näkymistä ja mahdollisuuksista erityisesti eettisesti ja ekologisesti kestävässä elämysyhteiskunnassa. Rakentamisen Tulevaisuusklinikka on rakennusalan tulevaisuutta luotaava vuorovaikutteinen seminaari, joka järjestetään FinnBuild-messuilla 7.10.2010. Seminaarin pääpuhujaksi on kutsuttu professori Günter Pauli, joka on ZERI-instituutin (Zero Emissions Research and Initiatives) perustaja ja johtaja sekä Rooman klubin jäsen. Paulin englanninkielistä esitystä kommentoivat professori Markku Wilenius, Turun YliopistonTulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, dosentti Auli Keskinen, ympäristöministeriöstä sekä johtava asiantuntija Jarek Kurnitski, Sitrasta. Tulevaisuusklinikan yleisöllä on myös tilaisuus osallistua keskusteluun. Seminaarin lisäksi FinnBuildmessuilla on nähtävissä Tulevaisuusikkuna, joka esittelee visuaalisessa muodossa rakennusalan megatrendejä ja heikkoja signaaleja 6.–9.10.2010 Helsingin Messukeskus Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessut Tule tutustumaan alan uusimpiin tuotteisiin ja ajankohtaisiin puheenaiheisiin FinnBuild-messuille • Suomen suurin ja tärkein rakennusja talotekniikka-alan tapahtuma Rekisteröidy kävijäksi ennakkoon ja tutustu ohjelmaan • n. 500 näytteilleasettajaa • Laadukas seminaaritarjonta • Uutta! Rakennusalan tulevaisuusklinikka Projecta ja Suomen Terähuolto yhteistyöhön Projecta Oy ja Suomen Terähuolto Oy tehneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Suomen Terähuolto Oy aloittaa Projectan markkinoimien ”Tools by Projecta” -tuotteiden myynnin. Vastaavasti Projecta aloittaa Suomen Terähuollon valmistamien terien myynnin. Tänä vuonna 75 vuotta täyttänyt Suomen Terähuolto Oy on yksi Suomen suurimmista puu- ja metalliteollisuuden teriä huoltavista yrityksistä. Avoinna: ke–pe klo 9–17, la klo 10–16 Samanaikaisesti myös: Mediayhteistyössä: www.finnbuild.fi 15 16 Puu&Tekniikka numero 8 /2010 Tikusta asiaa Keittiökalusteteollisuudella menee hyvin Suomen sahatavaran vienti kasvoi Viiden ensimmäisen kuukauden aikana suomalaisen sahatavaran vienti kasvoi 11 prosenttia 2,4 miljoonaan kuutioon. Egypti säilytti suurimman vientimaan asemansa yli 340 000 kuu- tiollaan, vaikka vienti sinne putosi 17 prosenttia. Toiseksi suurin vientimaa on Englanti, vienti sinne lisääntyi kuudella prosentilla 303 000 kuutioon. Kolmanneksi eniten vietiin Ranskaan, lähes 270 000 EUROVAC - TEOLLISUUSIMURIT ja PUHALTIMET • • • • • Suurtehoimurit ja rakennuskeskusimurit Imurit betonipölylle ja märälle roskalle Kuivaus-, puru- ja alipaineistuspuhaltimet Letkut, suulakkeet ja suodattimet Erikoisimurit asbestitöihin kuutiota. Euroopan vienti oli reilut 1,2 miljoonaa kuutiota, Afrikan ja Lähi-Idän lähes 860 000 kuutiota. Aasiaan, lähes yksinomaan Japaniin vietiin lähes 230 000 kuutiota. Puupohjaisten levyjen Saksan keittiökalusteteollisuuden tilauskanta on pysynyt hyvänä kuumasta kesästä huolimatta. Keittiökalusteteollisuuden parempaa tilannetta huonekaluteollisuuteen nähden selite- tään sillä, että keittiöhankinnat suunnitellaan etukäteen. Inflaation kiihtymisen pelko ja alhainen korkotaso edesauttavat kuluttajien päätöksentekoa. Kysyntä on hieman elpynyt mm. Britanniassa ja Ranskas- sa, mutta niiden kysynnän lähtötaso on laman jäljeltä edelleen alhainen. Hollanti on edelleen vaikea alue, sillä siellä kysynnän lasku on vasta hidastunut. Lisääntynyt kysyntä on johtanut hintojen nousuun niin levy- Pihlavan Ikkunalla hyvä vuosi Pihlavan Ikkuna Oy toimii nyt täysillä, mutta 35 vuoden historiaan mahtuu myös vaihe, jossa valtaosa liikevaihdosta hävisi. Lannistumisen sijaan mietittiin uusi strategia ja nyt maamme suurimpiin kuuluvalla ikkunatehtaalla tehdään vuodessa 150 000 ikkunaa ja 25 000 ovea. Tule ja tutustu Eurovac uutuuksin FinnBuild-messuilla osastolla 2c31. www.suomenimurikeskus.fi Puh. 02 576 700 - fax 02 576 7010 Materiaalinkäsittelyyn tehokkuutta juuri teidän yrityksenne tarpeisiin räätälöidyillä laitteilla - pinonta- ja pinonpurkulaitteet - tuotantolinjakokonaisuudet - konenäkölaite laadutukseen - liimalevypuristimet Liikevaihdon lähes kadotessa Pihlavan Ikkuna valmisti aihioita 35 hengen voimin Fenestran Lempäälän tehtaalle, joka lopetti toimintansa 1995. – Päätimme aloittaa tuolloin oman ikkunavalmistuksen. Meidän piti opetella paljon uusia asioita: miten tuote tehdään loppuun saakka valmiiksi, miten meille uusia tuotteita myydään. Piti myös saada rahoittajat uskomaan, että kypsällä alalla meille on olemassa markkinarako, selvittää yrityksen vaiheita tuotantopäällikkö Arto Leppänen. Saneerauskohteisiin Ruovedellä sijaitseva tehdas työllistää nykyisin yli 200 henkilöä, joista neljännes työskentelee ovitehtaalla. Tehtaat pyörivät pääosin kahdessa vuorossa. Valtaosa tuotannosta myydään saneerauskohteisiin. Kerrostalojen tuotteita myy n. 20 ja pientalojen 35 henkilöä. Lisäksi asiakkaina on 17 talotehdasta. – Yhtään talotehdasta emme ole menettäneet, pikkuhiljaa niitä on tullut lisää, kertoo Arto Leppänen ylpeänä. Ikkunoiden asennuksista vastaavat pääosin ulkopuoliset asentajat. Yksi hyvä myyjä työllistää Leppäsen mukaan kolme asentajaryhmää. Takana hyvä vuosi – Viimeinen vuosi on ollut meillä erittäin hyvä ja meillä on ollut suorastaan positiivinen ongelma Pinomatic Oy Pohjolantie 7 61800 Kauhajoki Puh. 020 741 9720 www.pinomatic.fi pinomatic@pinomatic.fi 4 ehtiäksemme tehdä kaikki tilaukset. Vuoden 2008 elokuusta viime vuoden kevääseen meillä oli vastaavasti erittäin synkkä jakso ja jouduimme lomauttamaankin henkilökuntaa. Uskon hyvän tilanteen kantavan tämän vuoden lopulle saakka, mutta siitä eteenpäin on vaikea ennustaa, sanoo Leppänen. 2 1 Ruotsalaisomistuksessa Pihlavan Ikkunat Oy on nykyisin osa ruotsalaisomisteista Inwido -konsernia, johon kuuluu n. 50 puuta jalostavaa pääosin Pohjoismaissa ja Baltiassa. Suomesta konserniin kuuluvat myös Tiivituote Oy ja Eskopuu Oy. Konsernin suomalaisyrityksistä suurin on Pihlavan Ikkunat tämän vuoden noin 50 miljoonan euron liikevaihdolla. Tiivituotteen liikevaihto on tänä vuonna noin 45 ja Eskopuun 20 miljoonaa euroa. Isoja investointeja tehty Tuotantopäällikkö Leppäsen mukaan tehtaaseen on investoitu viime vuosina runsaasti ja nyt on vuorossa hiljaisempi kausi. Viime vuonna valmistui 1,6 miljoonan euron automaattinen karmilinja. Siinä tehdään kaikki karmeihin tulevat työstöt mm. katkaisu, sormijatkokset, höyläykset, tapitukset ja jyrsinnät. Linja on Penopen toimittama ja siinä on GreConin sormijatkoskone ja kaksi Powermat-höyläkonetta, joista toi- 5 sella kappaleet mitallistetaan neljältä sivulta ja toinen höylää profiilin. Tapituskone on italialaisen GMC Servicen toimittama. Työstöt ja poraukset tehdään ranskalaisella Dubuksen CNC-työstökeskuksella. Työstetyt kappaleet pintakäsitellään ruiskulinjalla, jossa on tehokas maalin kierrätysjärjestelmä. Linja tuli samaan tilaan, missä liimattiin aihioita viime vuoden alkupuolelle saakka. Nyt aihiot ostetaan. Pintakäsittely työllistää Pintakäsittelyssä on ikkunatehtaalla parikymmentä henkilöä kolmella eri linjalla. Kaikki puitteet maalataan robottilinjalla, kahdella muulla linjalla ovat ihmiset maalaamassa. Käytössä on pääosin vesiohenteiset Akzo Nobelin maalit. Samaa tuotetta käytetään pohja- ja pintamaalina. Välihionta on aikaa ja työtä vaativa, mutta pakollinen vaihe. – Vaikka meillä on käytössä neljältä sivulta oksaton raaka- 6 aine, vaativat sormijatkokset kittausta ja hiontaa, selvittää tuotantopäällikkö Leppänen. Ovet valmistuvat radalla Ovitehtaalla ovilehdet ripustetaan orsiin ja ne otetaan pois linjalta, kun ne ovat valmiit pakattavaksi. Ensimmäisenä vaiheena on maalaus kittauksineen ja välihiontoineen, minkä jälkeen ne heloitetaan, tiivistetään ja lasitetaan. Ovitehtaalla tehdään ulkoja parvekeovia kolmea eri omaa mallia. Ikkunakustannukset Ikkunavalmistuksen kuluerät voidaan jakaa viiteen lähes samansuuruiseen osaan. Noin viidenneksen kustannuserä on lasi, jota tulee Pihlalle usealta toimittajalta mm.Pilkingtonilta Nivalasta, PL-Glassilta ja Lasiparilta. Kunta ja PL-Glass Oy ovat pitkällä suunnitelmissaan numero 8 /2010 Puu&Tekniikka Vaikuta Puu&Tekniikan sisältöön ja jen kuin muiden komponenttien osalta. Kohonneet kustannukset ja esim. panostaminen laserlistoitukseen ja sitä kautta kohoavat tuotantokustannukset merkitsevät hinnankorotuspaineita myös keittiökalusteteollisuudelle. Voita 500 euroa! * Vastaa lukijatutkimuksemme kysymyksiin, autat meitä tekemään entistä parempaa lehteä juuri Sinulle! Lukijatutkimus on osoitteessa www.puutekniikka.fi Vastaa www.puutekniikka.fi ja voita 500 euroa! * * Kaikkien tutkimukseen vastanneiden kesken arvotaan kaksi 500 euron lahjakorttia Starkin myymälöihin! Lähde: Euwid, Idän metsätieto 3 1 Jokaista ikkunaa hiotaan ja kitataan, jotta mm. sormijat koskohdat saadaan peittoon. 2 Kaikki puitteet maalataan robottilinjalla. 3Valtaosa ikkunoista pintakäsitellään valkeiksi. rakentaa uusi lasitehdas aivan ikkunatehtaan naapuriin. Alumiini on seuraavaksi suurin kuluerä, se tulee Pihlavalle mm. Mäkelä Alusta. Uudessa Pihla Thermo Hybridi -ikkunassa alumiini on korvattu komposiitilla ja näin on saatu uarvo entistä paremmaksi. Kaikki tarvikkeet helat, maalit, tiivisteet, säleverhot ym. muodostavat noin yhden viidenneksen kuluista. Valmiiksi asennettujen säleverhojen kysyntä on lisääntynyt ja joka toiseen ikkunaan ne jo tulevat. Puutavaran osuus on myös noin yksi viidennes. Viimeinen viidennes muodostuu työstä. Purulämmitys Kaikki tuotantotilat, 11 000 neliötä, lämpenevät tehtaalta tulevalla purulla, joka johdetaan tontilla sijaitsevaan lämpökeskukseen. Purua tulee yli oman tarpeen ja se myydään pellettien valmistukseen Paahtopuu Oy:lle. Maija-Liisa Saksa 4 Ikkunoiden toimitusaika talotehtaille on kolme viik koa, pien- ja kerrostalomyyn nin pidempiä, kertoo Arto Leppänen. 5 Karmikomponentit valmis tuvat automaattilinjalla. 6 Ovet kootaan valmiiksi linjalla. Tuotannosta puolet on parvekeovia, toinen puoli ulko-ovia. Niin ovet kuin ikkunatkin suunnitellaan yrityksessä itse. Finnforest-järjestelmät nopeuttavat rakentamista Nopea, kevytrakenteinen ja kestävä kokonaisratkaisu Huippuluokan teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn lisäksi puun suurin vahvuus on ekotehokkuus koko sen elinkaaren ajan. Asuin-, liike- ja teollisuusrakennukset toteutetaan kustannustehokkaasti käyttämällä valmiita tehdasvalmisteisia tuoteosia; liimapuurunkoa ja Kerto-Ripa® -kattoelementtiä. Rakenteet toimitetaan juuri oikeaan aikaan ja valittuun rakennusvaiheeseen. Rakentamiseen käytettävä kokonaisaika lyhenee ja valmista kattoa syntyy jopa 1000 m² päivässä säältä suojaan. Lisää etuja ja referenssejä: www.finnforest.fi ja projektimyynti 010 4650 399. Vesikate Verhous Lämmöneriste > 400 mm Kerto-Ripa® -kattoelementti •Jopa18metrinjännevälilleyksiaukkoisena •Elementilläsaavutetaan60minuutin palonkesto, soveltuu P1-luokan rakennuksiin •Mahdollistaavuodenajastariippumattoman ja nopean aikataulun 17 18 Puu&Tekniikka 1 numero 8/2010 2 3 Habitare 7 8 4 5 – sisustusnäyttely vai rompetori? Syyskuun alkupäivinä järjestetty Habitare -sisustustapahtuma erilaisine oheistapahtumineen herätti monenlaista keskustelua jokavuotisen messutapahtuman merkityksestä. 21. Habitare -messut täyttivät kaikki Helsingin messukeskuksen hallit. Näyttelypinta-alaa oli hieman viimevuotista vähemmän, mutta näytteilleasettajia 1. Arvolistat Oy:n uusi kotimainen mäntyloimupaneeli soveltuu sekä saunoihin että muuhun sisustukseen. Pinnan kuvio saadaan aikaan erikoishöylällä. Pintakäsittelyvaihtoehtoja on musta, harmaa, valkoinen, tervaleppä ja mokka. 2. Herrala Talojen Koko talo oli esillä ”kangasverhoiltuna”. Elämänvaiheiden mukaan muunneltavan talon ovat suunnitelleet arkkitehti Hannu Tikka ja sisustusarkkitehti Tapio Anttila. Kolme asuintilakokoa ja kolme aputilakokoa ovat vapaasti yhdisteltävissä yhdek- säksi eri vaihtoehdoksi. Muunneltavuus ulottuu fasadista sisätilojen yksityiskohtiin. Loftmaista sisätilaa rytmittävät reilusti näkyvissä olevat rakenteet, ja se on väliseinillä ja liukuovilla helposti muunneltavissa. 3. Kotimainen huonekaluvalmistus nostettiin esillä Made in Finland -alueella. 4. Kaarle Holmbergin suunnittelema Kainu-huonekalumallisto oli näyttävästi esillä design-hallissa. 5. Terhi Tuomisen suunnittelemat ja Suvi Nikulan ja Johanna Hodjun valmistamat Fold-jakkarat olivat näyte espoolaisen Omnian puuartesaanikoulutuksesta. 6. Habitare-suunnittelukilpailun voittajaksi valittiin Lahden Muotoiluinstituutin opiskelijoiden Arttu Kuisman ja Janne Melajoen ”Rround”, kierrätetystä messumatosta valmistettu istuin. 7. 60-vuotias Harvia oli tuonut messuille uuden Ventura -saunasisustuspakettinsa, joka koostuu muotoonpuristetuista komponenteista. 8. Pieteetillä valmistetusta keittiöstä oli esimerkkinä Umpipuun viimeistelty luomus. oli puolestaan enemmän. Huonekaluvalmistajia oli takavuosia vähemmän, koska jokavuotinen tapahtuma on ainakin pienemmille valmistajille liian rankka tahti – niin mallistojen suunnittelun kuin taloudenkin kannalta. Samoin loistivat poissaolollaan suuret helakauppiaat Hahlea lukuunottamatta, eikä varsinaisia keittiövalmistajiakaan ollut mukana entisaikojen tyyliin. Tyhjää tilaa paikkaamaan oli Habitaren yhteyteen rakennettu kolme uutta kokonaisuutta; nykytaidetta esittelevä ArtHelsinki, valaisimia koonnut Valo-tapahtuma sekä aikaisemmin Kaapelitehtaalla järjestetty muotoilun monialainen näyttely Designpartners100. NTT såg & trä är bransch- och nyhetstidningen för den svenska såg- och träindustrin Med en annons i NTT når du större delen av beslutsfattarna i Sverige inom hela den trämekaniska industrin, alltifrån sågverk och hyvlerier till hus- och möbeltillverkare. NTT nr 18-19, Tema Finland Boka senast Materialdag UtgiVning 25 oktober 29 oktober 5 november Vill du veta mer kontakta Ing-Marie Mattson på telefon +46 8-670 41 64, ingmarie.m@mentoronline.se www.woodnet.se 6 Ja nyt kun messujärjestäjät pääsivät vauhtiin, nähdään ensi syksyn Habitaressa vielä Salonki Helsingin Antiikkimessut... Minne menee suomalainen valmistus? Messujen avajaispäivän lehdistötilaisuudessa tarkasteli TEM:n toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki suomalaisen huonekaluvalmistuksen nykytilaa. Maamme huonekaluteollisuuden bruttoarvo on hieman alle 1.385 miljoonaa euroa eli vain 1 % koko teollisuuden bruttoarvosta, ja lähes 9.500 henkilöä työllistävän alan jalostusarvo on hänen kertomansa mukaan vajaat 500 miljoonaa euroa. Vielä viime huhtikuussa huonekaluteollisuuden liikevaihto tuntui jatkavan kaksi vuotta aikaisemmin alkanutta laskuaan. – Jos tarkastellaan alan käyttökatetta, valmistuksen puolella se on säilynyt viime vuodet 6 % paikkeilla. Huonekalukaupassa käyttökate on taas laskenut viimeisten viiden Takuulevikkimme 13 000 kpl Tavoitat puun jatkojaostajat ja puun käytöstä päättäjät! numero 8 /2010 Puu&Tekniikka 9 19 10 11 15 12 vuoden aikana dramaattisesti ja on nyt 1 % luokkaa, kun se lamaa edeltävänä aikana oli vielä 5 % pinnassa, Loukasmäki kertoo. Alan toivoisi saavan lisäpotkua viennistä, mutta koko 2000-luvun huonekalujen vienti on laskenut tasaisesti tuonnin kasvettua samaan aikaan lähes kaksinkertaiseksi eli kansainvälinen kilpailu on kasvanut täällä kotimarkkinoillamme. Tuotekehityksen taso on huonekalualalla varsin matala, vain alle 1 % liikevaihdosta. – Huonekalujen kasvumahdollisuudet kotimaassa ovat asiakkaiden ja kuluttajien tarpeita palvelevissa huonekaluissa ja niihin liittyvissä palveluissa. Tässä toivoisin niin valmistuksen kuin kaupankin yrityksiltä löytyvän yhteisiä panostuksia tuotekehitykseen, Pasi Loukasmäki huomauttaa. Hän kuitenkin painottaa, että alan on itse noustava ylös, kukaan muu ei sitä tule tekemään! Kierrättäen onneen Runsaat 68.000 messuvierasta keränneen messupaletin yhtenä kantavana teema oli ekologisuus ja kierrätettävyys – sen kaikissa ihmeellisissä ja mielikuvituksellisissa muodoissa. Teema näkyi myös tapahtumassa jaetuissa kahdessa palkinnossa. EcoDesign -erikoisnäyttelyn teemana oli tänä vuonna ekologinen valaisin, ja näytteillä olevat tuotteet todella koettelivat katsojan ymmärryksen rajoja – vai liekö syynä ollut katsojan ikä. Kutsunäyttelyn kuraattori, saksalainen valaisinsuunnittelija Ingo Maurer päätti jakaa 5000 euron palkintosumman neljän suunnittelijan kesken; Suomesta Samuli Naamanka ja Henrik Enbom, EteläAfrikasta Heath Nash ja Belgiasta Julien De Smedt. Yhdeksättä kertaa järjestetyn Habitare-suunnittelukilpailun teemana puolestaan oli kierrätysistuin. Aalto-yliopiston nuorille muotoilijoille tarkoitetun kilpailun päätuomari, sveitsiläinen muotoilija Alfredo Häberli perusteli Arttu Kuisman ja Janne Melajoen voittoa: – Mitä saat, kun rullaat yhteen 250 neliötä kierrätettyä messumattoa? Idea ja ratkaisu ovat yhtä ilmeisiä kuin meidän läsnäolomme täällä messuilla. Siihen ei ole mitään lisättävää. Väriä lisää Jos kaiken tarjolla olleen tingelitangelin joukosta yrittää etsiä tulevia sisustustrendejä, niin varmaankin värien käytön lisääntyminen on yksi selvä suuntaus. Ja varsinkin yksilöllisten väriratkaisujen tekeminen varsin voimakkaillakin väreillä tuntuu houkuttelevan. Toisaalta tässä eko-kierrätyshuumassa kaikki luontoa lähellä olevat materiaalit ovat suosiossa, ja käsityön arvostus on viimein saamassa tuulta siipiensä alle. 16 13 Kimmo Janas 9. Rintala Meuble esitteli Jori Svärdin suunnitteleman, vanhoista värivahatuista lankuista työstetystä kannesta ja modernista korkeakiiltoisesta jalkarakenteesta koostuvan Martta-pöydän. 10. Jonas Hakaniemen suunnittelema, Huliswood Oy:n vienankarjalaisesta puusta valmistama huonekalumallisto herätti ansaittua mielenkiintoa. 11. Messujen ainoa helatalo Hahle esitteli osastollaan liukuoviuutuuksia. 12. Kari Virtanen oli valmistanut 15 vuotta sitten Lindön kartanosta saamistaan isoista vaahteroista tyylikkään 14 lipaston, jossa voimakaskuvioinen puu pääsi oikeuksiinsa. 13. Arktos Group Oy ja Nisulan Puunjalostus Oy markkinoivat yhdessä liimapuusta valmistettuja julkisivupaneeleita. Paksuus on 23 tai 32 mm, leveys max 235 mm. Paneeli on saatavissa puuvalmiina tai pohjamaalattuna. 14. Helorinne & Kallion Avestia Interior Oy:lle suunnittelema kaappi on hyvä esimerkki siitä, että hieno perintökaappi voidaan tehdä Suomessakin. Eikä jää korkeakiiltoisuudestakaan kiinni. 15. EcoDesign -alueella nousi varsin omaperäisestä valaisinkirjosta esille myös muutamia tyylikkäitä puusta valmistettuja esimerkkejä, kuten etualalla oleva Rudi Merzin lukulamppu ja taustalla valaiseva Seppo Kohon ’Ruoko’. 16. Isku Keittiöt lanseerasi Jaani Vaahteran suunnitteleman Kokopuu -keittiömalliston, joka koostuu uuden tyyppisistä massiivipuisista saarekemalleista, liesituulettimista ja kalusteista. Toimitusjohtaja Peter Puhlin uskoo yhtiön pystyvän tarjoamaan yli 50-vuoden laadullisen ja esteettisen käyttöiän uudelle mallistolle. Tervetuloa FinnBuild -messuosastollemme 6 f 48! • Mediakanavanasi suoraan rakentamisen, talotekniikan, sisustamisen ja kiinteistönpidon päättäjiin • Tavoitat myös opiskelijat, kodinrakentajat ja remontoijat Haetko osuvia ratkaisuja tuotteittesi markkinointiin? RT, LVI, SIT, Ratu ja KH Net -tietopalveluissa ammattilaisten ohjetieto linkittyy yritysten tuotetietoon. CAD- ja tekstuurikirjastojen detaljikuvia ja GDL-objekteja suunnittelija voi käyttää suoraan suunnitelmissaan. RT Tarviketieto Net on kaikille käyttäjille ilmainen tuotetiedon hakupalvelu osoitteessa www.tarviketieto.net Uutta puuteollisuusyrittäjille! Puuteollisuusyritykset voivat nyt tehdä RT-tarvikekortin edullisesti sekä tulla mukaan Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja Rakennustiedon yhdessä julkaisemaan Puusta Tuotteeksi -hakemistoon. Hakemistoa jaetaan mm. arkkitehdeille, sisus- RT TietoMediassa voit olla esillä myös ilmoituksella, Janne Liias, puh. 0400 510 755 bannerilla tai näyttelypaikalla. janne.liias@puuteollisuusyrittajat.fi Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä yrityksellesi sopiva RT TietoMedia -paketti! www.rakennustieto.fi/mediapalvelut Henry Olin, puh. 0400 500 033 tussuunnittelijoille, kiinteistönhuollon sekä kaupunkien ja julkishallinnon edustajille. Auta ammattilaisia löytämään tuotteesi – tule mukaan julkaisuihin! 20 Puu&Tekniikka numero 8 /2010 Versowood entistä vahvemmin pellettimarkkinoille Versowood-konsernin omaistjaien omistajien Pekka ja Ville Kopran omistama Lakkaharju Oy on ostanut Juupajoella toimivan Paahtopuu Oy:n koko osakekannan. Paahtopuu Oy valmistaa pellettejä, jotka sen tytöryhtiö PPHot Oy jalostaa Etelä-Suomen alueella teollisten kohteiden lämpöpalveluiksi. Paahtopuu-konsernin liikevaihto nousee tänä vuonna lähes 3,0 miljoonaan euroon. Yhtiössä työskentelee 10 henkilöä. Paahtopuu Oy tuottaa vuonna 2010 puupellettejä noin 15.000 tn. Versowood Oy tuottaa tänä vuonna 40.000 tn puupellettejä Vierumäellä. 2010 Ratkaisut puuteollisuuden menestykseen: Puuntyöstöalan kansainväliset erikoismessut Lahden Messukeskuksessa 13.–15.10.2010 Special Fair for the Woodworking Industry Lahti Fair Centre Finland Energiakysymykset esiin Tampereella Energia-alan syksyn tärkein tapahtuma, EnergiaForum 10 keskittyy teemoissaan energiatehokkuuteen, uusiutuviin energioihin ja uusiin energiainnovaatiohin. – Energiapuulle tulee suurkysyntää tulevaisuudessa, mm. Pohjolan Voima on investoinut 1,4 miljardia uusiin biovoimalaitoksiin, joten edellytykset puun käytön lisäämiselle ovat hyvät. Valtiovallan uudet tuki- ja veroratkaisut vauhdittavat merkittävästi puun kysyntää ja käyttöä vuoden 2011 alussa, sanoo Pohjolan Voiman viestintäjohtaja Juha Poikola, joka toimii Energiakongresisssa biovoimalaitoksia käsittelevän session puheenjohtajana. Pohjolan Voiman ja Keravan Energian yhteishankkeena rakennettu Keravan biovoimalaitos on ollut käytössä marraskuusta 2009. Laitos käyttää polttoaineenaan metsäenergiapuuta eli oksia, latvuksia, kantoja ja pienpuuta sekä turvetta. Poikolan mukaan Pohjolan Voima suunnittelee myös uusia investointeja, kuten mm. biovoimalaitosta Kyröskoskelle, kivihiilen käytön korvaamiseen tähtääviä biokaasuti- ninvestointeja Kristiinankaupunkiin ja Vaasaan. Tampereella pidettävä EnergiaForum 10 käsittää kolmipäiväiset Energia-messut 26.– 28.10, Energiapäivän tiistaina 26.10 ja Energiakongressin 27.–28.10. Tapahtuma kattaa koko sektorin energiamarkkinoista, tuotannosta ja jakelusta voimalaitosjärjestelmiin, käyttöön ja kunnossapitoon. Alan haasteita, mahdollisuuksia, laajenevia markkinoita ja kehitysnäkymiä tarkastellaan useissa seminaareissa. Kaksipäiväisen Energiakongressin teemat ulottuvat energiamarkkinoista ja tekniikan mahdollisuuksista ympäristökysymyksiin. Ympäristöystävällisempiä kuljetuksia Ruotsiin Ruotsin metsäteollisuus, maan suurin kuljetusten ostaja, on päättänyt yhteistyössä asettaa uusia, entistä suurempia vaatimuksia tarvarankuljetusten ilmasto-, työympäristö- ja liikenneturvallisuusolosuhteisiin. Uusia vaatimuksia sovelletaan sopimusten uusimisten jälkeen. Tavoitteena on pudottaa kuljetusten hiili- dioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ruotsin metsäteollisuus vie ulkomaille 20 miljoonaa tonnia vuosittain. Noin 70 prosenttia puutavaraviennistä ja 60 prosenttia massa- ja paperiteollisuuden viennsitä tapahtuu laivoilla, loput junalla ja kuorma-autoilla. Kotimaan kuljetuksissa kuorma-autoilla on merkittä- vä osuus, neljäsosalla kuorma-autoista lasti on metsäteollisuuden tuotteita. Metsäteollisuus on rautatiekuljetusten suurin ostaja Ruotsissa ja ala pyrkii aktiivisesti lisäämään rautatiekuljetusten määrää. Vuosina 20012008 kasvoi rautateiden pyöreän puun kuljetukset 75 prosentilla. Puun tuonti on lisääntynyt Puun tuonti Suomeen on noussut tasaisesti koko alkuvuoden, ja kesäkuussa määrä ylsi jo 1,2 miljoonaan kuutiometriin. Alkuvuonna tärkein tuotu puutavaralaji oli hake. Puun kumulatiivinen tuonti ensimmäisellä vuosipuoliskolla päätyi 5,2 miljoonaan kuutiometriin. Määrä oli 20 prosenttia edellisvuotista suurempi mutta 37 prosenttia edeltävän kym- menen vuoden keskiarvoa pienempi. Alkuvuoden tuonnista 63 prosenttia (3,2 milj. m³) oli peräisin Venäjältä, Latvian osuus oli miljoona kuutiota. www.lahdenmessut.fi Vedä myyntisi nousuun! Mainos Puu&Tekniikassa tuo tulosta! numero 8 /2010 Huonekalu kauppa mainettaan parempi Suomen Huonekalukaupan Liitto ry toteutti keväällä 2010 Mystery shopper –tutkimuksen, jossa kartoitettiin huonekalukauppojen mainontaa ja sen suhdetta liikkeissä oleviin valikoimiin sekä luoton tarjoamista asiakkaille. Mukana tutkimuksessa olivat Vepsäläinen, Suomi-Soffa, Masku, Jysk, Tempur ja Isku Koti. Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena oli se, että tutkimukseen osallistuneissa liikkeissä oli hyvin tarjolla mainostettuja tuotteita. Melko usein tuotteet olivat myös esillä sellaisina, kuin niitä oli markkinoitukin. Kaupoissa myös esitellään mielellään tarjoustuotteita. 80 prosentissa käynneistä asiakkaalle tarjottiin ensisijaisesti tarjoustuotetta. Huonekalukaupoissa on varsin maltillinen linja luoton tarjoamisessa maksuvaihtoehdoksi. Tutkimuksessa 10 prosentissa kaupoista myyjä tarjosi luottoa oma-aloitteisesti. Tutkimuksessa käytiin 30:ssa huonekaluliikkeessä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turun seudulla. Puu&Tekniikka Myrskyt vauhdittivat puukauppaa Yksityismetsien puukauppa kävi erittäin vilkkaana elokuussa. Teollisuus osti puuta kaikkiaan 4,8 miljoonaa kuutiometriä, yli kaksi miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin keskimäärin edeltävällä 10-vuotiskaudella Kaikkien puutavaralajien kantohinnat olivat laskussa heinäkuussa maksettuihin hintoihin verrattuna. Tammi–elokuun puukaupan kumulatiivinen määrä – 16,8 miljoonaa kuutiometriä – oli kuiten- kin edelleen 9 prosenttia pitkän jakson keskiarvon alapuolella. Elokuun 2010 keskimääräinen kantohintataso oli 19 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Mäntytukista maksettiin elokuun pystykaupoissa keskimäärin 54 euroa ja kuusitukista 55 euroa kuutiometriltä. Molemmat kallistuivat neljänneksen edellisvuoteen verrattuna. Kuitupuutavaralajeista paras kysyntä oli koivukuidulla, joka kallistui vuoden aikana 23 prosenttia. Mäntykuitupuun kantohinta nousi maltillisemmin, sitä vastoin kuusikuitupuu jopa hieman halpeni. Heinäkuun keskihintoihin verrattaessa kaikkien puutavaralajien kantohinnat olivat elokuussa laskusuunnassa. Mäntytukin kantohinnassa laskua oli keskimäärin 4 prosenttia ja kuusitukin hinnassa 5 prosenttia Kaikkea massiivipuun työstöön. Kaikkea samasta osoitteesta. Kaikkea 100% laadulla ! Teidän WEINIG-asiantuntijanne löydätte osoitteesta www.weinig.com WEINIG TARJOAA ENEMMÄN Teknos-Olivia Puolaan Teknos yhdistää voimansa puolalaisen maalinvalmistaja Olivan kanssa. Uusi yhtiö tulee toimimaan Teknos-Oliva -nimellä. Oliva -brändillä on vahva markkinaasema metalli- ja venemaaleissa Puolassa. Yrityksessä työskentelee noin 90 henkeä, liikevaihto on noin 8 milj. euroa. Uuden Teknos-Oliva –yhtiön liikevaihto tulee olemaan yli 20 milj. euroa. Teknos on toiminut Puolassa yli 15 vuotta ja moderneissa puuteollisuuden maaleissaTeknos on maassa markkinajohtaja. Metsäteollisuustuotteiden vienti Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli kesäkuussa 0,95 miljardia euroa. Metsäteollisuustuotteita vietiin Suomesta vuoden ensimmäisellä puoliskolla reaalisesti 5,1 miljardin euron arvosta, reaaliarvo kasvoi 20 prosentilla edellisvuodesta. Kasvusta huolimatta metsäteollisuustuotteiden vienti jäi kuitenkin viidenneksen edeltävän kymmenen vuoden keskiarvoa pienemmäksi. Puutuoteteollisuudessa viennin arvon kasvuun vaikuttivat selvästi viime vuodesta lisääntyneet vientimäärät. Sahatavaralla vientihinta oli alkuvuonna korkeampi kuin vuosi sitten, mutta vanerin hinta oli heikentynyt vuoden takaisesta. Myös massa- ja paperiteollisuudessa vientimäärät olivat kasvaneet selvästi edellisvuodesta. Vaikka sellun hinta on ollut kuluvana vuonna jyrkässä nousussa, papereiden hinnat eivät ole lähteneet ylöspäin. Papereiden hintataso onkin selvästi alhaisempi kuin 2000-luvun alkupuolella. Tervetuloa Finnbuildiin osastolle 6 m 49! Teemana CLT-pohjainen elementtirakentaminen sekä massiivipuiset runkoratkaisut. Rakennusprojekteissa hyvä käytännön kumppani on nyt kullanarvoinen. Meiltä saat hyviä tuotteita, tehokkaan hankinnan ja oikea-aikaisen jakelun. Rakennusratkaisujen lisäksi tarjoamme puupohjaisia sisustustuotteita sisäverhouksesta lattioihin – olipa kohteena sitten julkinen tila tai kerrostalokolmio. Ota reippaasti yhteyttä, puh. 020 745 0500. Puutuotetukku parhaasta päästä. 21 22 Puu&Tekniikka numero 8 /2010 Kalevalakehto Seurasareen Ura putkessa Amerikkalais-suomalaisena yhteistyönä aikaansaatu kalevalaiseen henkeen perustuva, Kalevalakehto on avattu Helsingin Seurasaa- Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot toimitus@puutekniikka.fi Heinolan Sahakoneet Oy Antti Kivimaa Heikki Partanen on nimitetty myyntipäälliköksi alueelle Pohjoismaat ja Venäjä. Jussi Jokinen on nimitetty projektipäälliköksi.Partasen ja Jokisen vastuualueena ovat Heinola Kuivaamot. Heikki Partanen ressa. Talon puuosat on valmistettu Kuhmo Oy:n lahjoittamasta raaka-aineesta Woodpoliksen koneilla. Rakennuksen suunnittelu tapahtui opiskelijatyönä. Suomesta ryhmässä oli mukana kolme Aalto-yliopiston opiskelijaa. Myös rakennuksen pystytys tapahtui opiskelijavoimin. Jussi Jokinen VTT Vapo Oy DI, ekonomi Antti Kivimaa on nimitetty VTT:lle puuteollisuuden Senior Adviseriksi. Hän kehittää puutuoteteollisuuden kansainvälisiä ja kotimaisia asiakkuuksia ja verkostoja. Vapo Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu diplomi-insinööri Tomi YliKyyny. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1.4.2011. Hän toimii nykyisin Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtajana. Ammattilaiset asialla Alumiinin työstökoneita Jalopuuta Automaatio ALUMIINITEOLLISUUDEN KONERÄÄTÄLI Mittaus- ja automaatiolaitteita mikro- raja- ja turvakytkimi Puunjalostuskoneisiin ja j rjestelmiin Kuljettimiin, nostureihin ja kattiloihin Liikkuviin ty koneisiin ja ajoneuvoihin Langattomia mittaus-, ohjaus- ja automaatioratkaisuja KUPARHANANTIE 27, 21230 LEMU PUH. 0207 120 120 WWW. ANC.FI P. (014) 338 8900 hormel@hormel.fi Pinnoite- ja päällystemateriaalit Lämpölaitoksia Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie 8 65610 Mustasaari puh. 0207 815 300 www.kuljetuskanavat.fi kuljetuskanavat@ kuljetuskanavat.fi JJL-Tekno Oy Kolamiilunkuja 10 01730 Vantaa Puh. 010 7597 300 Jorma Laaksonen Telefax 010 7597 309 laaksonen@jjltekno.fi www.jjltekno.fi Puhaltimet Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie 4 01300 Vantaa Puh. (09) 774 60 60 Telefax (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Puutavaraa Fiskars laatupuu Hakalan Puutukku Oy Mukkulankatu 24 15240 Lahti Puh. (03) 730 65 11 040 505 52 24 / Jukka Mattila Telefax (03) 730 40 14 www.fiskarslaatupuu.fi Hjt-Holz Oy 35700 Vilppula puh. 050 554 2965 hannu.salo@hjt-holz.com www.hjt-holz.com DLH Finland Oy Heidehofintie 4 01300 VANTAA P. 020 790 2770 Latokarinkatu 4 20200 TURKU P. 02 253 4400 www.dlh-finland.fi Pumput Purunpoistolaitteita Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie 4 01300 Vantaa Puh. (09) 774 60 60 Telefax (09) 774 60 666 info@busch.fi www.busch.fi Puutavaraa Puuöljyt Lisätietoja: puh. (019) 264 4200 info@osmocolor.com www.osmocolor.com 019-2777657 Terät ja terähuoltoa Aineistot 27.9. mennessä. Terät ja terähuoltoa Parasta puulle! mattila.hakalanpuutukku@kopteri.net Terätoimitus Salonen Oy Vipusenkatu 17 15230 Lahti Puh. 020 7999 860 Telefax 020 7999 868 jarmo.lehtinen@teratoimitus.fi www.teratoimitus.fi Puu- ja massalevyjä Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie 8 65610 Mustasaari puh. 0207 815 300 www.kuljetuskanavat.fi kuljetuskanavat@ kuljetuskanavat.fi Fiskars Oyj Abp Numero 9 Puuntyöstömessuilla! Lämpökäsiteltyä puuta www.hormel.fi Puutavaraa reijo.arfman@fiskars.fi Kipinänilmaisuja sammutuslaitteita Trukkeja Ammattilaiset asialla ilmoitushinnat: 40 x 50 mm ladottu 300 euroa / 4 numeroa Käytettyjen truKKien eriKoisliiKe • Trukkimyynti • Trukkipurkaamo 40 x 50 mm 4-v kehystetty 600 euroa / 4 numeroa Myös muita kylkitrukkeja Trukki-Ukko Oy Lentoasemantie 4 80140 JOENSUU 0400-393 666 0400-313 666 www.trukki-ukko.fi trukki-ukko@trukki-ukko.fi Myös muut koot mahdollisia. Alv lisätään hintoihin Soita 050 4646 455 / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi. numero 8 /2010 Puu&Tekniikka Seuraavat -lehdet: 7.10. Puuntyöstökoneet, alihankinta. Lisäjakelu: Puuntyöstömessut (Lahti 13.–15.10). Aineistot: 27.9. 25.10. Bioenergia, sahateollisuus. Lisäjakelu: Energia 10 -messut (Tampere 26.–28.10.) Aineistot 14.10. 12.11. Robotiikka ja automatiikka, työturvallisuus. Aineistot 2.11. Ilmoitushinnat ja lukijatutkimus: www.puutekniikka.fi. Soita 050 4646 455/Maija-Liisa Saksa ja varaa tilasi! Piensahureiden merkitys korostuu Piensahoilla on tärkeä merkitys sekä puun jatkojalostajina että maaseudun työllistäjinä. – Piensahojen tuotanto yhteensä on noin 15 prosenttia koko sahateollisuuden tuotannosta. Sahauksen lisäksi monella yrittäjällä on omaa jatkojalostusta, mm. höyläystä ja aihiotuotantoa. Väitänkin, että piensahureiden jalostusarvo on keskimääräistä suurempi koko alaan verrattuna, korostaa Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja Eero Koskela. Toimintaedellytykset turvattava – Maassamme on kannettu huolta perinteisesti vientiteollisuuden toimintaedellytyksistä ja nyt olisikin syytä kääntää katse pienyrityksiin ja taata niiden toimintaedellytykset, jotta jatkossakin erikoismittaisten ja pienten sahatavaraerien tarvitsijat saavat palvelua ja samoin myös pienille tukkierille ja esimerkiksi arvokkaille puistopuille löytyy jatkojalostajia, muistuttaa Koskela. Pienen sahurin on turha kilpailla bulkkituotteilla. Koskela korostaakin, että piensahat jalostavat pieneriä, joista isompi teollisuus ei ole kiinnostunut ja joita ei löydy tavallisen puutavaraliikkeen varastoista. Maaseudun piensahureita arvioidaan olevan tuhat yritystä ja määrä onkin pienentynyt viime vuosina. Toisaalta sahat ovat entistä tehokkaampia ja niiden toiminta on ympärivuotista. Teknologiaan, esim. kuivaustekniikkaan on panostettu, ja tämä on antanut uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa aiempaa monipuolisemmaksi. Koulutusta tarvitaan Pienyrittäjät hallitsevat yleensä tuotannon ja koneiden huollon. Muut yrittämisen osa-alueet voivat olla kevyemmin hallussa, mutta sopivien koulutusmahdollisuuksien puute sekä käytettävissä oleva aika ovat rajoittaneet lisäopin hankkimista. Pienyrittäjille suunnattu Maaseutu-Pisa -koulutusohjelma on kehitetty erityisesti pienyrittäjien tarpeita ajatellen. Koulutuksen tavoitteena on kokonaisvaltainen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Yrittäjä voi valita haluamansa koulutus- Lyhyesti Maija-Liisa Saksa Viilujen ja laminaattien asiantuntijat Maaliliike Flügger Suomeen Vallila Interior avaa syyskuussa Helsinkiin ensimmäisen suomalaisen Flügger-konseptin mukaisen maaliliikkeen, jonka tarjontaan sisältyyvät kauppa- ja rakennusmaalit tarvikkeineen kuluttajille ja rakennusprojekteihin. Maaleissa on NCS-värikoodit ja värianalysaattoreiden avulla asiakkaan haluama värisävy pystytään määrittämään ja sekoittamaan maaliksi. Flügger perustettiin Tanskaan vuonna 1890 ja sen maaleja myydään 40 maassa. Euroopassa ja Kiinassa myymälöitä on yhteensä 750. Tehtaan liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa ja henkilöstöä yhteensä 1400. paketin, päivän tai useamman mittaisen kurssin, läheltä asuinpaikkaansa, sillä koulutusta järjestetään ympäri Suomea, koulutusryhmien sijainnin mukaan. – Tähän mennessä koulutukseen on osallistunut sata yrittäjää. Osa on käynyt kurssin tai pari, osa useamman, kertoo projektipäällikkö Riitta Backman TTS tutkimuksesta, mikä yhdessä Sahayrittäjät ry:n kanssa koordinoi koulutusta. Kolmevuotisen koulutusprojektin aikana järjestetään kaikkiaan 540 koulutuspäivää. Yksi koulutukseen osallistujista on Juha Salonen, Salosen Saha Ky:stä. – Voin ehdottomasti suositella koulutusta kaikille, jotka haluavat kehittää toimintaansa. Yrittäjälle ei riitä pelkkä sahaustaito, pitää osata myös markkinointia ja talouden hallintaa, jos aikoo saada tulosta aikaan. – Käymäni kurssit ovat herättäneet jo ajatuksia mm. markkinoinnin kehittämiseksi ja ensi talvena aionkin osallistua koulutukseen uudelleen, kertoo Salonen. Asiakkaiden arvostama viiluja levyaihiotoimittaja • • • • Näyttävät sisustuspaneelit julkisiin kohteisiin Viiluarkit Tekniset viilut Viilutetut ja laminoidut levyt MDF-levyt Se hieman edullisempi laminaatintoimittaja • • • • • Laminaattikalvot Umpilaminaatit sisälle ja ulos Paloluokitellut laminaatit Aitoviilulaminaatit Antimikrobiset laminaatit korkean hygienian kohteisiin Viilut ja laminaatit helposti samasta hakukoneesta • HVL:n varastoviilut ja -laminaatit • Myös muiden valmistajien tuotteet www.hvloy.com Hollolan Viilu ja Laminaatti Oy puh. 03-874 340 janne.kuokkanen@hvloy.com www.inpanel.com www.nordekor.com Nordekor Oy puh. 050-5146603 info@nordekor.com 23 24 Puu&Tekniikka numero 8 /2010 Patruuna ja mesenaatti ”Sanalla sanoen, hän on huono ihminen”, tiivisti G. A. Serlachius (1830–1901) henkilöstään vallinneen aikalaismielipiteen. Jälkimaailma oli eri mieltä ja korotti hänet ”suomalaiseksi self-mademan -legendaksi”. Serlachius perusti hiljaiseen erämaahan, pienen kosken partaalle Mäntän tehdastaajaman. Alansa tienraivaajana hän oppi valmistamaan paperia puusta. Te e m u Ke s k i s a r jan uutuuskirja valottaa G.A.Serlachiuksen elämää ja yhteiskunnallista vaikutusta Uusi kiinnike terassilaudoille Suomen paperiteollisuuden syntyvaiheissa. Serlachius näki metsän puilta ja vuoli vihreää kultaa. Toisaalta hän kantoi kirousta, joka lankesi lukemattomina onnettomuuksina. Hän oli vallanjanoinen patruuna, jota nykykäsitteillä kutsuttaisiin työpaikkakiusaajaksi ja psykopaatiksi. Liikeasioissa Serlachius ei kaihtanut keinoja, mutta sivupersoonaltaan hän oli kaunosielu ja idealisti. Hän oli luonnonsuojelun uranuurtaja, suomikiihkoinen kielipoliitikko, kultakau- Sahapöytä pitkille kappaleille Bosch GTA 3800 Professional -sahapöytä soveltuu työmaille ja verstaisiin lähes kaikkeen sahaukseen käytettäessä katkaisu- ja jiirisahoja tai yhdistelmäsahoja. Helposti säädettävien tukien ja entistä leveämpien tukirullien ansiosta jopa 3,8 metrin pituisten kappaleiden sahaaminen on helppoa ja tarkkaa. Työmaalla käytettäessä sahapöydän säädettävä jalka varmistaa oikean työskentelykorkeuden den taide-elämän kannustaja ja Akseli Gallen-Kallelan tärkein mesenaatti. Oy Lunawood Ltd on kehittänyt uuden kiinnikkeen terassilaudoilleen. Kiinnike on sään- ja iskunkestävä, 100 %:sti kierrätettävää polypropeenimuovia. Uusi kiinnike on entistäkin helpompi asentaa. Ruuvinkanta menee kätevästi piiloon, joten terassin yleisilme on siisti. Uuden kiinnikkeen ansiosta lautojen rakoväli pienenee 4 mm:iin. Terassi on tarvittaessa myös helppo purkaa. Citymökki pistä nopeasti pystytettävän valmismallin, jota on tarkoitus markkinoida Suomen siirtolapuutarhojen ohella mm. Keski-Eurooppaan. Pilaripalkkimenetelmällä rakennettu 14-neliöinen tilaan saatiin veneen sisustusta muistuttavilla kiintokalusteilla ja säilytysratkaisuilla nelihenkiselle lapsiperheelle toimiva vapaaajanviettopaikka. Teemu Keskisarja: Vihreän kullan kirous. G.A. Serlachiuksen elämä ja afäärit. Siltala. 350 s. 35 e. ja vakauden epätasaisillakin alustoilla. Lujarakenteinen alumiininen sahapöytä kestää 250 kg:n kuorman. Ergonomisen kantokah- van ansiosta vain 22 kg painava sahapöytä on helppo kuljettaa työmaalle. Sahapöytään on tarvikkeena saatavilla myös pyörät. Arkkitehtipariskunta Riina ja Jussi Palva ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteistyössä Oy TimberHeart Ltd:n kanssa päivitetyn version klassisesta kesämajasta. Pilaripalkkirakentamiseen erikoistunut TimberHeart kehittää Verstas Arkkitehtien suunnitelmien pohjalta kaupunkimökin prototyy- Tools by NäytteLytArjOuS: -teräpaketti kaupan päälle sekä Projecta-rahoituksella korotonta maksuaikaa 31.1.2011 asti! n Aito saks alaine ha tarkis tuspyörösa A 80 X Altendor f W a halkaisuvaste ell moot toroidulla öllä sik yk us ha sa ja piirto an kampanjahinta ruste ttu Työntimellä va r Push 20 0 pe Su or ad lv Sa aisus aha optimoiva katk an kampanjahinta 39500,(hint a alv. 0 % 17900,- ) (hint a alv. 0 % yöstöke skus Alle 5 m2 cnc-t 0 Weeke BHX 05 auksella, Py sty-, vaak apor sekä jyr sinnällä uras ahauksella an kampanjahinta ) 38900,(hint a alv. 0 % Hinnat sisältävät asennuksen ja käyttökoulutuksen. 22.–24.9.2010 Ota yhteyttä ja kysy lisää: Levyntyöstö Antti Bang 020 771 3332 Levyntyöstö Timo Tasala 020 771 3311 Levyntyöstö/terät Marko Juhannusvuori 020 771 3303 w w w.pr oje c t a.fi Massiivipuuntyöstö Kimmo Kaunisto 020 771 3372 ) 2010
© Copyright 2024