Puun käyttöön uusi kulttuuri Piensahojen määrä

M – Suomen Posti Oyj
P u u t u o t e t e o l l i s u u d e n u u t i s - j a a m m a t t i l e h t i • 6 / 2012
23. 5. 2012
Sivu 4
Puun käyttöön uusi kulttuuri
Arkkitehti Pekka Helinin mielestä puurakentamisen
lisääntyminen edellyttää kulttuurin ja asenteiden muutosta
niin rakennuttajilta, urakoitsijoilta kuin lupaviranomaisilta.
Puu – ei päämäärä
vaan väline
Puu itsessään ei ole tärkeää, sen tuomat ratkaisut
sen sijaan ovat, korostaa johtaja Niclas Svensson
Ruotsin Träbyggnadskanslietista.
Johtaja Svensson painottaa, että nimestään
huolimatta Träbyggnadskansliet ei ole keskittynyt puun vaan
rakentamissysteemien markkinointiin: Miten rakennetaan tehokkaasti, miten koko rakentamisen prosessi organisoidaan,
mitä ratkaisuja voidaan tarjota ilmastonmuutokseen ja mitä hyötyjä yhteiskunnalla tulee
heidän markkinoimansa rakennusjärjestelmän käytöstä.
Menetelmä myy
– Korostan siis vielä: Puu itsessään ei ole markkinoinnissa tärkeää, vaan menetelmä. Me tarjoamme ratkaisuja, emme siis
pelkkää puuta, rakentamiseen.
Kun kerrostalo nousee uudella menetelmällä puolessa siitä
ajasta mitä betoninen, kiinnostaa se niin rakennuttajaa kuin
rakentaakin. Kun rautatien yli
voidaan rakentaa silta 45 minuutissa katkaisematta liiken-
nettä, kiinnostavinta on rakentamisen nopeus, ei mistä materiaalista silta on. Se että nämä
ratkaisut ovat mahdollisia vain
puurakenteisena, kääntää valinnan luonnollisesti puuhun. Tietysti puuratkaisujen pitää olla
toimivia ja myös siten kilpailukykyisiä, tarkentaa Svensson.
Ruotsissa
rapatut julkisivut
Svensson muistuttaa, että
Ruotsin mallia ei ole syytä
kopioida suoraan Suomeen,
sillä jokaisessa maassa on
omat erityispiirteensä. Puisten kerrostalojen rakentamiseen on Ruotsissa vaikuttanut
voimakkaasti se, että merkittävä osa asuntotuotannosta
on kuntien vuokrataloja ja tilaajia on siten vähän.
Toinen merkittävä ero ruotsalaisen ja alkavan suomalaisen kerrostalorakentamisen
välillä on julkisivujen materi-
aali. Ruotsissa puuta ei käytetä julkisivuissa juuri lainkaan. Niclas Svenssonin mukaan puun käyttö julkisivuissa olisi Ruotsissa suorastaan
itsemurha, sillä ihmiset ovat
tottuneet rapattuihin taloihin.
Myöskään sisäpinnoissa
puu ei välttämättä näy Ruotsissa eivätkä asukkaat aina
edes tiedä asuvansa puurakenteisessa talossa.
Ruotsissa uusista silloista
viidennes rakennetaan puisena. Näistä pääosa on kevyen
Ruotsissa rakennetaan
vuosittain 2000–2500 asuntoa
puukerrostaloihin, kertoo
Niclas Svensson.
Sivu 6
Mittatarkkoja elementtejä tehokkaasti
Pyhäntäläisen LapWall Oy:n upouusissa tehdastiloissa­
puiset rakennuselementit valmistuvat pitkälle automati­soidulla linjalla.
liikenteen siltoja. Jos huomioidaan siltojen volyymi, on puun
osuus noin viisi prosenttia.
Energiansäästöstä
ilmastovaikutuksiin
Yhtenä syynä puurakentamisen suosioon Niclas Svensson
Sivu 8
nostaa esiin rakentamisen viime vuosikymmenien
hitaan kePaineilmanaulaimet
hityksen.
ilman
jaReilussa
letkuja!
kymmenessä vuodessa sekä piensahojen mää– Rakentamista
pitääkaasua
teollisrä että niiden käyttämä puumäärä on romahtanut. Päätaa, nyt siellä menetelmät eivät
osa piensahojen
tuotannosta on nykyisin rahtisahausta.
ole kehittyneet vuosikymmeUUTUUS
niin. Erilaisia puiset rakentamisen ratkaisut vievät koko raNaulaimet
kennusalaa eteenpäin. Samalviimeistelyyn
la voidaan vaikuttaa ilmastonFN65DA
muutokseen.
FN55AX
Johtaja Svensson nostaa esiin
myös paljon puhutun energiansäästön.
– Ei pelkkä energian säästö
ole kokonaisratkaisu, jos rakentamisen muu negatiivinen vaiSivu 18
kutus esimerkiksi rakennusmawww.mechelin-company.
teriaalien osalta jätetään huomiotta. Rakentamisessa pitäi23. kerran järjestetyt puuntyöstökonemessut Milanossa­
sikin puhua ilmasto- eikä enerantoivat hyvän kuvan tämän päivän tilanteesta kansaingiansäästövaikutuksista.
välisessä puutuoteteollisuudessa; hiljaista ja apeaa.
Piensahojen määrä romahtanut
Xylexpo hiipuu
Maija-Liisa Saksa
2
Puu&Tekniikka
numero 6/2012
Tikusta asiaa
Ruotsin kaluste­teollisuus kasvoi
USA:n sahatavaran käyttö kasvoi
Viime vuonna valmistettiin Ruotsissa 1,6 miljoonaa
ovea, nousua edellisvuodesta oli 14 prosenttia. Vientiin
meni noin puolet ja nousua
oli peräti viidennes. Suurimpia vientikohteita ovat Norja
ja Tanska.
Myös portaiden kotimaan
myynti kasvoi viidellä prosentilla, vienti sen sijaan takkusi erityisesti Saksaan.
Viime vuoden lopun sahatavaran lievä kysynnän kasvu on
jatkunut alkuvuonna USA:ssa
ja Kanadassa nousun ollessa
ensimmäisellä neljänneksellä
kuusi prosenttia. Kulutus oli 26
Kaluste- ja huonekaluteollisuus pärjäsi ja sen tuotanto kasvoi miljardilla kruunulla 23 miljardiin kruunuun. Keittiökalusteteollisuuden osuus tästä on
15 prosenttia. Koko kaluste- ja
huonekaluteollisuuden vienti
kasvoi kuudella prosentilla, eniten Euroopan EU:n ulkopuolisiin maihin. Alan tuonti kasvoi
vain muutamalla prosentilla ja
oli 13,4 miljardia kruunua.
Itävallassa rajoitetaan edelleen
Vaikka toukokuun alun
kaupankäynti on hieman piristynyt Itävallassa, ei vielä
ylletä viime vuoden tasoon.
Vienti Italiaan ei ole lähtenyt
kunnolla liikkeelle, Euroopan saksankielisellä alueella
kauppa on sen sijaan käynyt
melko vakaasti.
Useat itävaltalaiset sahaajat valittavat, että tarjolla ei
ole riittävästi edullisemman
luokan tukkeja edullisempien
Pohjois-Afrikkaan menevän
sahatavaran tuotantoon. Bluokan tukeillakaan ei nykyisellä hintatasolla päästä kannattavaan tuotantoon, vaikka
Pohjois-Afrikan hintataso on
noussut 5–6 eurolla kuutiometriltä viime viikkoina.
Tukkitarjonnan ei uskota
olevan viime vuoden ennätystasoa ja alalla uskotaankin, että tulevina vuosina tulee olemaan entistä vaikeampaa pitää yllä Itävallan nykyistä sahauskapasiteettia.
miljoonaan kuutiometriä. Nousun syynä pidetään leutoa alkuvuotta, mikä mahdollisti rakentamisen jatkumisen.
Kiinan viennin kasvu oli hitaampaa kuin vuosi sitten, mut-
ta kahden ensimmäisen
kuukauden vientimäärä
Pohjois-Amerikasta Kiinaan kasvoi kuitenkin 18
prosenttia ja oli 3,6 miljoonaan kuutiometriä.
Pakkauksia tarvitaan
Saksalaisella pakkausteollisuudelle sahatavaraa toimittavilla yrityksillä on ollut hyvä
alkuvuosi. Ensimmäisen neljänneksen aikana toimitettiin
vielä melko runsaasti viime
vuoden puolella saatuja tilauksia ja alkuvuoden myynnin
odotetaan olevan lähes viime
vuoden ennätyskorkealla tasolla. Ensimmäisellä neljänneksellä oli havaittavissa pientä tilausten määrän pudotusta
johtuen mm. Saksan koneteollisuuden (VDMA) ensimmäisen neljänneksen noin yhdek-
sän prosenttia viime vuotta pienemmästä tilauskannasta. VDMA:n ennuste on kuitenkin edelleen melko optimistinen
tämän vuoden tilanteesta, mikä merkitsee tilauksia pakkausteollisuudelle.
Saksan sahojen myynti laski
Saksan sahojen myynti laski yli kahdeksan prosenttia
290 miljoonaan euroon helmikuussa edellisvuoteen verrattuna. Kotimaan myynti laski 6,7 prosenttia, viennin arvo
lähes 12 prosenttia.
Koko puutuoteteollisuuden
myynti kuitenkin kasvoi helmikuussa pari prosenttia vuoden takaisesta. Tammi-helmikuun nousu oli vielä suurempi, hieman vajaa kuusi prosenttia.
Huonekaluteollisuuden
tuotannon arvon nousu jatkui edelleen helmikuussa ja oli 1,1 miljardia
euroa, nousua oli yli yhdeksän prosenttia edellisen vuoden helmikuusta.
Ruotsissa panostetaan tutkimukseen
Ruotsin metsäteollisuus panostaa miljardi kruunua tutkimukseen vuosina 2013–2016.
Nousua nykytilanteeseen on
50 prosenttia ja tavoitteena
on nostaa se jopa kaksinkertaiseksi tämän päivän panostukseen verrattuna. Panostus
edellyttää kuitenkin, että valtio tulee mukaan vastaavansuuruisella summalla.
Tavoitteena on kehittää uusia, entistä pidemmälle jalostettua tuotteita, jotta halpatuontimaat eivät ohita ruotsalaista metsäteollisuutta.
Ruotsin vienti
kasvoi helmikuussa
Ruotsin sahatavaran ja
höylätuotteiden vienti kasvoi helmikuussa lähes 27
prosenttia vuodentakaisesta ja oli 1,06 miljoonaa kuutiometriä. Erityisen voimakkaasti kasvoi Afrikan vienti,
mikä lähes kolminkertaistui.
Aasian vienti kasvoi reilulla
viidenneksellä ja Euroopan
viennin kasvu oli yhdeksän prosenttia. Vaikka viennin määrä nousi reippaasti,
laski keskimääräinen vientihinta noin seitsemän prosenttia edellisvuoden helmikuusta.
Italian huonekaluteollisuus laski
Ota yhteyttä ja kysy lisää:
Ty ö s t ö k o n e e t
massiiviipuu
Kimmo Kaunisto
020 771 3372
Projektit
massiivipuu
Veli Nyman
020 771 3367
Projektit
puuntyöstö
Jari Johansson
020 771 3325
w w w.pr oje c t a.fi
Ilmoitusmarkkinointi
Kustantaja
Puu & Tekniikka Oy
Päätoimittaja
Maija-Liisa Saksa
maija-liisa@puutekniikka.fi
puh. 050 464 6455
Toimitus
toimitus@puutekniikka.fi
Kimmo Janas
Faktapro Oy
PL 4, 02941 Espoo
puh. (09) 5479 7410
kimmo.janas@puutekniikka.fi
puh. 050 912 7332
Sana-Saku Oy
Maija-Liisa Saksa
Muuttolinnunreitti 23 A
02660 Espoo
050 4646 455
maija-liisa@sana-saku.fi
Tilaukset/
osoitteenmuutokset
www.puutekniikka.fi
Puu&Tekniikan tilaus on
veloitukseton.
Paino
Allatum Oy,
Mikkolantie 24, 28130 Pori
WBS 140 suurnopeusautomaattisaha
5-akselisen tekniikan ja 8-paikkaisen työkalunvaihtajan
ansiosta kone soveltuu monipuolisiin sahaus- ja loveamistöihin. NC-ohjatut tarttujat (2 kpl), laadukas asemointijärjestelmä sekä tarkkuuslineaarijohteet takaavat
tarkan työstön. Leikkuuoptimoinnin hyötyaste on 98% .
Italian huonekaluteollisuuden vaikeudet jatkuivat
viime vuonnakin ja huonekaluteollisuuden (sis. valaisimet ) tuotannon arvo laski 4,8 prosenttia 20,2 miljardiin euroon. Kotimaan
myynti laski peräti 13 prosenttia, vienti sen sijaan
nousi yli neljällä prosentilla
10,4 miljardiin euroon.
Kotimaan myynti laski erityisesti toisella vuosipuoliskolla ja on jatkunut
tänä vuonna. Vuoden 2012
tuotannon arvon ennustaankin laskevan 10–15 prosentilla.
Tikut kokosi mls,
lähteet NTT, Euwid
a!
aa veloituksett
il
t:
T
!
n
a
to
su
k
a
n lopetukse
M
hden tilaust
kset / tilauste
vasta
ksettoman le
malla ole
lle veloitu
itteenmuustto
valitse vasem
kemään sinu
ja
te
i
.fi
a
k
se
Tilauksete/sionso
k
lli
ii
vä
ua ystä
w.puutekn
oikein!
Pyydämm
illamme w w päivittyvät viiveettä ja
utokset sivu
t
koskevat mu vaihtoehto. Näin tiedo
ttaen
ea
ik
o
a
st
o
ipaikkaan ka
lik
va
000 eri toim vyteollisuuden,
10
i
yl
l,
kp
0
ja le
luste: sahat, taloLevikki: yli o13te00
teollisuuden uusepänteollisuuden, ka titoitu
u
u
p
eh
sp
koko
it
u
Ilmoitusten peruuttaminen
n
kk
n
ar
ke
t,
ra
istaja
kkeet,
puutavaralii ol­lisuuden ym. pienvalm sinsinööritoimistot,
ja reklamaatiot
te
u
u
n
n
al
ke
ek
n
ra
o
,
u
at
ja h
telij
Ilmoitus on peruttava viikkoa
isen työn
stussuunnit
et sekä tekn
ennen lehden ilmestymistä.
mistot ja sisu inojohtajat, oppilaitoks
ke
Reklamaatiot viikon kuluessa
kuntien elin
ostuneet.
. alasta kiinn
lehden ilmestymisestä kirjallisena.
opettajat ym
Ilmoitusaineistot
Suositeltavin tiedostomuoto on
Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon
kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja
grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja
aineisto-ohjeet www.allatum.fi
Muut käytettävät ohjelmat:
Freehand, InDesign, Photoshop,
Adobe Illustrator. Värit määritellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat
ja grafiikka korkearesoluutioisina
tiff- tai eps -muodossa. Fontit
Adoben­ PostScript-fontteja.
Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai
liittää tarvittavat fontit mukaan.
Aineiston toimitus:
Sähköpostilla:
aineistot@puutekniikka.fi
Taitto
Adverbi Oy, Itäportti 4 B, 02210
Espoo. Puh. (09) 8678 9200
jouko.savolainen@adverbi.fi
numero 6/2012
Puu&Tekniikka
3
P ä ä k i r j o i t u s
Puukerrostalojen imu kasvaa
P
uukerrostalohankkeita on runsaasti vireillä ympäri Suomea. Yhtenä uusimmista on Espoon Tapiolaan kaavailtu
puukerrostaloalue. Hyvä näin, sillä kysyntä on kasvussa.
TNS Gallup Forumin helmikuussa tekemän
puukerros­talokyselyn perusteella seuraavan kolmen
­vuoden aikana muuttoa harkitsevista
Maija-Liisa Saksa
Päätoimittaja
maija-liisa@puutekniikka.fi
yli 100 000 kotitaloudelle puurakenteinen
kerrostalo olisi mieluisin vaihtoehto.
Imua puukerrostalorakentamiseen on siis jo syntynyt. Toivottavasti niin
rakennuttajat kuin rakentajat ottavat tämän suunnitelmissaan huomioon.
Puutuoteteollisuuden kannalta merkittävää kyselyn tuloksissa on se,
että asuntopäätökset syntyvät järjen ja tunteen yhteisvoimin. Järki – tai
tietoisuus rahapussin paksuudesta ratkaisee, sillä tärkein vaikuttava tekijä on puukerrostaloasunnon sopiva hintataso. Myös paloturvallisuus
koetaan tärkeäksi. Tämän jälkeen kodinvalintaan tulevat mukaan tunteet: puupinnat ovat miellyttäviä, puulla saadaan aikaan kodikas tunnelma, puu koetaan terveelliseksi, luonnonmukaiseksi ja esteettiseksi jne.
On siis oleellista, että puukerrostalojen rakentamisen ratkaisut saadaan kilpailukykyisiksi muiden materiaalien kanssa. Kun tärkein valinta
tehdään kukkarolla, puun miellyttäväksi koetut ominaisuudet kallistavat
vaa´an puun puolelle vasta tasapaino- tai lähes tasapainotilanteessa.
Puisen vaihtoehdon valintaan vähemmän vaikuttavia tekijöitä sen
­sijaan ovat puurakentamisen energiatehokkuus, sen kansantaloudellinen näkökulma tai suotuisa vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Syynä näiden tekijöiden pienempään merkitykseen voi arvailla.­­Ehkä
syynä on suomalaisten vielä keskieurooppalaisia vähäisempi­tietoisuus puun vaikutuksista ilmastomuutokseen tai emme vielä ­välitä
omien valintojemme vaikutuksista ilmastomuutokseen.
Vastauksissa eri tekijöiden vaikutuksista puukerrostaloon valintaan
on havaittavissa selkeä ero sukupuolten välillä. Naisille kaikki kysytyt­
tekijät vaikuttavat miehiä enemmän päätöksentekoon. Suurimmat erot
syntyivät ilmastonmuutoksen hillinnän, hiilijalanjäljen koon, puu­
rakentamisen luonnonmukaisuuden sekä esteettisyyden vaikutuksista.­
Raha ratkaisee sekä asunnonostajan että rakentajan tehdessä päätöksiä. Puu itsessään ei siis ole tärkeää, vaan menetelmät, joilla puu­
rakentaminen saadaan kannattavimmaksi ja edullisimmaksi vaihto­
ehdoksi. Puun hyvät ominaisuudet halutaan kaupan päälle.
***
Tämä on kevätkauden viimeinen Puu&Tekniikka. Toivotamme
­ilmoittajillemme sekä lukijoillemme aurinkoista ja voimia antavaa
kesää. Palaamme puuasioihin jälleen elokuussa, jolloin ensimmäinen syksyn kuudesta numerostamme ilmestyy. Päivitämme netti­
sivujamme alan uutisilla myös kesällä.
Valitse Wolmanit CX-8
®
käsitelty kestopuu,
kun haluat kestävää ja
ympäristöystävällistä laatua
puurakentamiseen !
BASF OY
PL 112, 45701 Kuusankoski
Puhelin: +358 5 311 0420.
Fax: +358 5 311 0424
Sähköposti: wolman.finland@basf.com
www.wolman.de
Käytä tuotetta turvallisesti. Lue aina tuoteseloste ennen kayttöönottoa.
4
Puu&Tekniikka
numero 6/2012
Puun käyttöön uusi kulttuuri
Puuta käytetään meillä aivan liian vähän rakentamisessa. Vielä joku aika sitten puurakentamisen vähyyttä puolusteltiin palomääräyksillä, mutta tänä päivänä arkkitehti Pekka Helinin mielestä suurin syy löytyy pysähtyneissä
asenteissa ja pitäytymisessä siihen,
miten on tehty ennenkin.
Onnistunut puun käyttö rakentamisessa vaatii tuotantoketjussa monet pätkityt urakkarajat ylittävää
huolehtimista.
– Puurakentamisessa joutuu prosessin joka vaiheessa komponenttitehtaalta työmaalle asti ottamaan
huomioon kuljetuksen ja varastoinnin, pintojen säilyvyyden jne. Kyse ei useinkaan ole rahasta, täytyy vaan yksinkertaisesti
oppia menettelemään
toisin, Helin huomauttaa.
Puusta rakentamisessa joudutaan näkemään
hieman enem-
män vaivaa, johon ei olla totuttu esimerkiksi betonirakentamisessa.
Urakoinnissa ongelmia
Ylläpidossa ei ole totuttu huolehtimaan rakennuksista samalla välittämisellä kuin esimerkiksi autoista,
veneistä tai harrastusvälineistä. Kuvitellaan, että on pitkiä hoitovapaita aikoja. Tai että se tapahtuu hyvin
harvoin ison ja kalliin remontin yhteydessä.
– Kun ajatellaan puun käyttöä
rakentamisessa sukupolvia sitten,
oli itsestään selvää, että kattopäreet vaihdettiin määrävälein ja hirsirakennusten alahirret uusittiin. Jos
otetaan betonirakentaminen vertailukohdaksi, tiedämme 1960- ja
1970-lukujen betonilähiöiden
tulleen tiensä päähän. Betonikuoret joudutaan uusimaan tai verhoilemaan ne
täysin uudelleen.
– Herääkin kysymys, onko se niin suuri asia huoltaa puujulkisivu vaikka viiden vuoden välein. Helsingin Vanha kirkko on hyvä esimerkki jatkuvassa käytössä
olevasta puurakennuksesta, joka
on kaksisataa vuotta vanha ja jonka
julkisivuverhousta huolletaan säännöllisesti, Helin huomauttaa.
Puurakentamisessa ja puurakennusten hoidossa pitäisikin hänen
mielestään omaksua täysin uusi
kulttuuri, joka on pitkälle oppimisasia.
– Tätä odotan urakointipuolelta. Kyllä komponenttivalmistajat,
teollisuus on mukana samassa hengessä suunnittelijoiden kanssa. Ongelmana onkin rakennuttaminen ja
kohteiden urakointi sekä tapa, jolla suhtaudutaan hankkeisiin. Mietitään vain hankintahintaa, tehdään
helpoimmalla ja halvimmalla mahdollisella tavalla.
Arkkitehti Pekka Helinin mielestä puurakentamisen lisääntyminen edellyttää kulttuurin ja asenteiden muutosta niin
rakennuttajilta, urakoitsijoilta kuin lupaviranomaisilta.
Huoltovapaus utopiaa
Huoltovapaata rakennusta ei yksinkertaisesti ole olemassa, tehtiin talo mistä tahansa.
– Säännöllinen ylläpitohuolto
olisi parempi kuin kerran 30 vuodessa täysremontti, jolloin ei jää
kuin rungon karahka jäljelle. Näidenkin palveluiden ulkoistamisessa
päättäjien tulisi hänen mielestään
ymmärtää vastuu, ettei oteta halvinta joka ilmoittautuu, vaan kokonaistaloudellisesti edullisin osaaja.
Monet asiat ovat jääneet juhlapuheiden tasolle. Puutalo vaatii betonirakennusta useammin huolenpitoa. Vaiva ei ole iso, mutta laiminlyönnit kohtalokkaita.
Kuva: Michael Perlmutter
Arkkitehtitoimisto Helin & Co:n suunnittelemassa eduskunnan lisärakennuksessa vaativia puupintoja ja -komponentteja ei sisällytetty pääurakkaan, vaan ne
kilpailutettiin 52 erillisurakkana.
Ei itsetarkoitus
Puurakentamisessa on kuivatekniikalla mahdollisuus saavuttaa nopea
Kuva: Voitto Niemelä
toteutusaika, ja säästää näin oleellisesti kustannuksia.
Finnforest Modular Office -suunnittelukilpailun tavoitteena oli luoda puurun– Tuotannonohjaus on mie- koinen toimistotalo. Helinin tiimi käytti suunnittelutyössään MetsäWoodin koko
tittävä huolella. Ei laboratorio-­ tuotepalettia.
olosuhteissa vaan käytännössä,
Puurakentamistakin on edistetty Suomessa lähes samoilla argumenteilla jo liki
Pekka Helin selvittää.
80 vuotta. – Vuoden 1937 Pariisin Maailmannäyttelyssä Alvar Aallon suunnittelema
Suomen paviljonki tehtiin kokonaan puusta, ja silloin käytettiin samoja iskulauseita
kuin tänä päivänä. Mutta jostain syystä sanoma ei tunnu menevän perille, puheita
riittää, mutta tekoja puuttuu, Pekka Helin ihmettelee.
Puulla kilpailuetuja rakentamisessa
Puurakentamisesta toivotaan
piristysruisketta suomalaiselle
puutuoteteollisuudelle. Toisaalta dosentti Henrik Heräjärvi­Metsäntutkimuslaitokselta huomauttaa, että sahatavaran ja vanerin tuotanto- ja kulutustilastot osoittavat väitteet puutuoteteollisuudesta auringonlaskun alana joko valeeksi tai jopa emävaleeksi riippuen siitä, mistä tuotteesta puhutaan.
– Kun tuotanto ja myynti kasvavat
koko ajan, ei ala oikein vaikuta auringonlaskun alalta, hän hymähtää.
Paikallinen raaka-aine
Rakentamisella on suuri merkitys
kansantalouden kannalta, sillä Suomessa käytetään rakentamiseen 10
prosenttia bruttokansantuotteesta.
Työvoimapulasta kärsivä rakennusala työllistää maassamme keskimäärin 175 000 ihmistä.
– Yksinkertaistettuna johtopäätöksenä voisi todeta, että puurakentamisen lisääntyminen voi helpottaa
työvoimapulaa, koska sama porukka rakentaa lähes kaksi puukerrostaloa samassa ajassa kuin yhden betonikerrostalon, Heräjärvi lisää.
Eikä tietenkään sovi unohtaa, kuinka puurakentaminen työllistää koko
Keskustelu puun ja kilpailevien rakennusmateriaalien eroista kiristää tunteita teollisuudessa. Valtakunnallinen puurakentamisohjelma on kuitenkin kirjattu hallitusohjelmaan ja
puukerrostaloja on alkanut nousta eri puolille maatamme.
Puun käytön kasvumahdollisuudet ovat
kerrostalo- toimitila ja hallirakentamisessa
100
puutuotearvoketjussa. Metsänkasvattajien saamista kahden miljardin euron vuosittaisista kantorahatuloistakin yli 2/3 tulee tukkipuusta, jonka
tärkein loppukäyttö on rakentaminen.
Heräjärvi myös muistuttaa puun
käytön tuomista eduista paikallisena raaka-aineena. Työpaikat syntyvät paikkakunnalla, ja raha myös jää
samoille alueille.
– Raaka-aineiden hankintaan sekä
tuotteiden valmistukseen ja kuljetukseen liittyvä energiankulutus ja päästöt alenevat, mitä voidaan pitää aikamoisina kilpailutekijöinä, hän toteaa.
Uusiutuva raaka-aine
Kun tarkastellaan puun tarjoamia
etuja suomalaisrakentajalle, tärkein
niistä on varmaankin kotimaisuus;
sitä ovat niin itse raaka-aine, sen
tuotanto kuin rakentaminenkin eli
koko arvoketju. Kuten jo niin useasti on todettu, puu on myös eko-
loginen. Itse asiassa puu on Henrik
Heräjärvin kertoman mukaan ainoa
uusiutuva, teollisesti hyödynnettävä
rakennusmateriaali.
– Kannattaa myös muistaa, että
nykyään puukerrostalot ovat muista materiaaleista tehtyjä kerrostaloja paloturvallisempia, koska vain
puukerrostaloissa on vaatimuksena
sprinklaus.
Puu ja energia
Vaikka 1970-luvun energiakriisi johti USA:ssa moniin kuluttajien ohjeistuksiin, 30 vuodessa kokonaisenergiankulutus kuitenkin lisääntyi 50 prosenttia.
– Tämä onkin aikamoinen haaste, energian kokonaiskulutus kasvaa vähintään samaa tahtia kuin uusiutuvilla energialähteillä tuotetun
energian osuus, Heräjärvi painottaa.
Betoni- ja terästeollisuus ovat ainakin toistaiseksi uusiutumattoman ener-
Puurunko: Vapaa-ajan rakennuksista 99 %, Pientaloista 84 %, Kerrostaloista alle 1 %
4 500
90
4 000
80
3 500
70
3 000
60
2 500
50
2 000
40
1 500
30
20
1 000
10
500
0
Omakoti
Rivitalot
Puun osuus
runkorakenteissa %
Kerrostalot
Julkiset
Teollisuus Maatalous Muu talonja liikeja varastot
rakentaminen
rakennukset
Puun osuus ulkoverhouksissa %
gian suurkuluttajia, kun taas puutuoteteollisuus tuottaa uusiutuvaa energiaa.
– Toisin sanoen puun lisäys rakennuskäytössä aiheuttaa merkittävän
CO2-emissiovähennyksen rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamien päästöjen vähenemisen kautta, hän
tarkentaa.
– Nähdäkseni meidän pitäisi edelleen määräyksissä ja valvonnassa se-
0
Markkinoiden koko (M€)
kä rakentamisessa kompensoida tällaisten poikkeuksellisen vähäpäästöisten rakennusmateriaalien kuten
vaikkapa massiivihirren käyttöä.
Heräjärvi myös huomauttaa, että energian hinnan jatkaessa nousuaan, tulee energiaa vähän kuluttavien tuotteiden hinta nousemaan suhteellisesti maltillisemmin kuin energiasyöppöjen tuotteiden.
numero 6/2012
Olisi toivottavaa, että myös suuret urakoitsijat kiinnostuisivat
laajamittaisesti puusta.
– Vaivaa joudutaan näkemään
enemmän kuin rahaa käyttämään! Ajattelutapojen pitäisi
muuttua.
Ei puun runsaampi käyttö ole
itsetarkoitus, perusteena ovat ennen muuta ekologia ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Lisäksi
puu on monia muita materiaaleja käyttäjäystävällisempi.
Vakioasuntotuotannossa pitäisi Helinin mielestä alkaa näkyä
enemmän puuta, esim. lattioissa
laminaattien sijasta, ikkunakarmeissa ja kalusteissa.
– Toki siitä joutuu maksamaan
hieman enemmän ja työmaalla
käsittely vaatii enemmän huomiota, mutta se ei saisi olla esteenä. Käyttäjäystävällisyys ja kestävä kehitys ovat arvoja, joita pidetään itsestään selvinä keskusteluissa, tekoja puuttuu.
Löytyykö materiaalia?
Pienillä markkinoilla on ongelma, löytyykö laadukasta tavaraa.
– Nykyään ei tehdä mitään varastoon, mutta eräiden kalustepuulajien pitäisi kuivua vuosia.
Jos esimerkiksi halutaan käyttää
hyvälaatuista, paksua lattialankkua, se on tyypillisesti tänä päivänä tanskalaista.
– Tanskassahan ei ole paljoa
metsiä, mutta sinne istutettiin
jo 100 vuotta sitten tammi- ja
douglaskuusimetsikköjä. Miksei
meillä istuteta huonosti tuottaville pelloille rakennuskäyttöön tarvittavia tukkimetsiä? Aikaa kuluu, mutta nythän puhutaan kestävästä kehityksestä, Helin ihmettelee.
Tämäkin vaatii koulutusta ja
ammattitaitoa – ja herkkyyttä
nähdä, mikä on hyvä tuote.
– Helppoa tietä ei näissä asioissa ole, kaikessa joutuu ponnistelemaan. Pitää olla näkemystä, visioita ja yrityshenkeä!
Puu&Tekniikka
Puuelementtejä Voikkaalta
Puurakentaminen viriäminen on
synnyttänyt Kouvolassa aloittaneen
WoodPrime Oy:n. Se erikoistunut
puisten rakennusjärjestelmien tuotantoon ja markkinointiin.
Alkuksi valmistetaan rakennuselementtejä, myöhemmin myös
pitkälle jalostettuja puurakentamisen komponentteja. Yritys työllistää nyt 10–12 henkilöä, ensi vuoden alussa jo 30–40 henkilöä.
Mielenkiintoista on, että osakkaita
ovat Puuliitto sekä MTK perinteel­
lisempien Sitran ja Finnveran aloitus­
rahasto Veran lisäksi. Mukana ovat
myös Rakennustoimisto Rasto Oy
sekä Ari Martonen, Jari Pajala
sekä Risto Kauppila.
WoodPrimen konsepti perustuu
kantavien puurakentamisen ratkaisujen tarjoamiseen suunnittelusta
työmaa-asennukseen. Toimitusjohtaja Jari Pajalan mukaan tarjolla on
Puuliitto osakkaana
liiketoimintakumppanuuksia rakenYrityksen osakkaina on yksityis- nusalan yritykselle sekä Suomessa
ten sijoittajien lisäksi yhteisöjä. että Venäjän lähialueilla. Myös ali-
hankinnassa ja logistiikassa on mahdollisuuksia yhteistyöhön paikallisesti.
Vähän kotimaista
laitetarjontaa
– Elementtituotanto alkoi Voikkaalla jo alkuvuodesta verstasmaisesti ja
ensimmäinen kaupunkipientalokohteen toimitus on käynnissä. Syksyllä on tavoitteena investoida elementtivalmistuksen automaattilinjoihin
tehdasmaisen toiminnan aloittamiseksi, kertoo Ari Martonen.
Myöhemmin investointikohteena
on palkkien ja levyjen työstön automatisointi.
Ari Martonen suree vähäistä kotimaista rakennukomponenttivalmistuksen laitetarjontaa.
– Euroopan rakennusosateollisuus kasvaa kaksinumeroisin luvuin ja sen 55 miljardin euron arvo on jo yhtä iso kuin alueen sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuuden. Suomessa puisten rakennustuotteiden valmistukseen käytettävien koneiden kehittämiseen on
panostettu vähän ja joudummekin
investoinnissamme turvautumaan
pitkälti ulkomaisiin laitevalmistajiin, harmittelee Martonen.
Tikkurila ProHouse
– kestävien puutalojen puolesta
Kimmo Janas
– Eli puutuotteiden hintakilpailukyky kasvaa entisestään, hän
jatkaa.
Vaikka ylilaatua
Kustannuskilpailukyky on ehdoton edellytys sille, että puuhun
perustuvat ratkaisut ovat päässeet
kerrostalorakentamisen markkinoille, mutta kustannuskilpailukyky ei Heräjärven mielestä ratkaise pitkän aikavälin menestystä. Puukerrostalorakentamisen
tulevaisuuden ratkaisee varmasti monessa suhteessa rakentamisen laatu, ja siihen on kiinnitettävä tosissaan huomiota. Puukerrostalot ovat niin median, viranomaisten, kilpailevien materiaalien puolestapuhujien, poliitikkojen kuin suuren yleisönkin silmätikkuna vielä pitkään.
– Jos meillä tulee yksikin heikkoa laatua, huolimattomuutta tai
välinpitämättömyyttä osoittava
erehdys, niin sen jälkien siivoaminen voi olla järkyttävän työlästä ja kallista, Henrik Heräjärvi toteaa. – Tässä markkinoille
tunkeutumisen vaiheessa kestävä menestys kannattaa mielestäni varmistaa tekemällä vaikka ns.
ylilaatua.
Kimmo Janas
Edistyksellisin maalausjärjestelmä julkisivupaneeleille
Tikkurila ProHouse on sertifioitu uuden ajan pintakäsittelykonsepti,
jossa ulkoverhouspaneelit ja -laudat käsitellään Ultra Pro -pintamaalilla
kahteen kertaan maalauslinjalla, ja työmaalle jää vain yksi pintamaalauskerta. Valmiiksi pintamaalatun puutavaran käyttö helpottaa myös
talvirakentamista ja säästää jokaisessa vaiheessa sekä aikaa, vaivaa että
rahaa. Kun maalaustyö on tehty konseptin mukaisesti sertifioiduilla
menetelmillä ja materiaaleilla, voimme luvata kohteelle jopa yli 15
vuoden huoltomaalausvälin.
Luotettavan ProHouse-laadun lähtökohtana ovat korkealuokkaiset
Ultra-tuotteet, joissa on käytetty alan viimeisintä vesiohenteista
maaliteknologiaa. Tuotteiden takana on innovaatio, joka määrittelee
maalin sään- ja värinkestävyyden täysin uudella tavalla. Ultra-perheen
tuotteet ovat ympäristöystävällisiä, helppokäyttöisiä ja tutkitusti kestäviä. Viimeistely- ja huoltomaalaukseen kehitetyt ja ProHouse-
yhteensopivat Ultra-talomaalit saat nyt kolmessa uudistetussa
kiiltoasteessa: Ultra Matt, Ultra Classic ja Ultra Lux.
Tutustu tarkemmin ProHouse-konseptiin ja -maalausmenetelmiin
www.tikkurila.fi/prohouse tai soita maalausneuvontaan
Ammattilaiset: p. (09) 8577 3720, ark. klo 8-19 (pvm/mpm)
Teollinen pintakäsittely: p. (09) 8577 4568, ark. klo 8-16 (pvm/mpm)
5
–mls
6
Puu&Tekniikka
numero 6/2012
Mittatarkkoja elementtejä
tehokkaasti
Pyhäntäläisessä LapTi Groupiin kuuluvassa LapWall Oy:ssä on kunnian­himoiset suunni­telmat kasvaa merkittäväksi elementtitoimittajaksi sekä
Suomessa, Pohjois-Euroopassa että Venäjällä.
Viime syksynä perustetun yrityksen ensimmäiset pitkälle automatisoidulta linjalta valmistuneet 43 elementtiä toimitettiin viime kuussa. Upouuteen tehtaaseen investoitiin noin viisi miljoonaa
euroa, josta kolmannes koneisiin ja laitteisiin.
Yrityksen ensi vuoden liikevaihtotavoite on 6–7 miljoonaa
euroa, seuraavana vuonna jo yli
10 miljoonaa euroa.
Tuotteistettu valikoima
Toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kertoo yrityksen perustamisidean syntyneen tarpeesta saada markkinoille mittatarkkoja ja hinnaltaan kilpailukykyisiä elementtejä, joiden
avulla rakentamisen työmaaaikaa pystytään ratkaisevasti
lyhentämään niin kerrostalokuin hoivarakentamisessakin.
– Teolliselle elementtituotannolle on valtava potentiaali, sillä tuotteistamalla tuotannosta saadaan erittäin kilpailukykyistä. Tuomme uuden toimintatavan, jossa tuotevalikoima standardoidaan tuoteryhmittäin ja asiakas voi valita haluamansa mittaiset tuotteet jopa millimetrin välein
hinnastostamme. Koska tuotteet on mietitty etukäteen valmiiksi, emme laske tarjouksia
perinteiseen tapaan. Tilausvaiheessa ei enää tarvitse suunnitella tuotteita alusta alkaen,
vaan ne voidaan valmistaa nopeasti ja kustannustehokkaasti. Toimimme autotehtaan tapaan: tietyt moottorivaihtoehdot tiettyihin malleihin ovat
mahdollisia, mutta prototuotteita meiltä ei saa, selventää
Pekkarinen.
Toimitukset brändeille
LapWall syntyi Groupin
omista tarpeista, sillä Rakennusliike LapTin kohteet ovat
pääosin omaa kerros-, rivi- ja
luhtitalotuotantoa, jossa elementeille on kasvava kysyntä. LapWallin tavoitteena on
kuitenkin markkinoida tuotteitaan muille rakennusliikkeille niin, että ryhmän osuus
tuotannosta jää viidenneksen
tasolle.
– Uskon rakentamisen menevän yhä nopeammin suuntaan, jossa markkinointiyhtiöt rakentavat oman brändin,
myyvät kohteet ja toimittavat rakennukset avaimet-käteen -periaatteella. Tuotanto
ulkoistetaan LapWallin kaltaisille yhtiöille, jotka toimittavat tuotteet brändeille. Tämä on jo yleistä monella alalla esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, jossa kauppaketjuilla on omat merkkituotteensa.
Pitkälle automatisoitu
Elementtituotanto on Suomessa ollut, ja on yhä edelleen,
hyvin käsityövaltaista. LapWallissa tuotantoa haluttiin
automatisoida mahdollisimman pitkälle sekä tehokkuuden että myös liitosten tarkkuuden ja sitä kautta entistä
paremman laadun parantamiseksi. Saksalaisen Weinmannin automaattilinjat toimitti
Projecta Oy.
Elementtien kaikki runkoosat työstetään 5-akselisessa
WBS 120 työstökeskuksessa,
mikä mahdollistaa tarkat liitostyöstöt. Rungon osat kootaan automaattisessa WMS
120 runkoasemassa, joka siirtää rungon oikeaan kohtaan ja
naulaa osat kiinni. Monitoimisilta aukottaa levytetyn rungon, merkitsee mm. koolausten paikat, naulaa levyt ja ulkoverhoukset. Linjaan kuuluu
Elementit kootaan runkoasemasta, monitoimisillasta ja kääntöpöydästä muodustuvalla linjalla.
myös kääntöpöytä, jolla elementti käännetään.
Valmiit elementit siirtyvät
kiskoilla liikkuvalla vaunulla
– ”Pyhtään ainoalla junalla”,
varastoon tai suoraan toimitukseen. Kuljetuslinjan toimitti liminkalainen Jahotek Oy.
Toimitusjohtaja Pekkarinen
kertoo, että vuonna 2014 hankitaan toinen vastaavantyyppinen linja, jolla pystytään tekemään nykyistä suurempia
elementtejä. Nyt elementti-
en maksimikoko on 3,2 x 12
metriä.
Suunnittelun merkitys
Oleellinen osa koko valmistusta
on elementtien suunnitteluohjelmisto, jossa on tiedot tuotevalikoiman vakiorakenteista.
– Tavoitteemme on poistaa tilauskohtaisen suunnittelun tarve kokonaan. Ohjelmisto on
helppokäyttöinen ja sen avulla rakennekuvat sekä työstötiedostot saadaan todella nopeasti.
Tiedot siirtyvät suoraan työstökoneelle ja näin elementeistä
saadaan erittäin mittatarkkoja,
korostaa Pekkarinen.
Koulutus ja opastus
Automaattikoneiden käyttöönottokoulutus kesti pari
päivää ja Jarmo Pekkarinen
on siihen erittäin tyytyväinen.
Hän kuten yrityksen muutkin
avainhenkilöt kaikki opettelivat käyttämään kaikkia linjoja
ja he myös kouluttavat uudet
Maailmannäyttelyn siemen
My Green World
-näyttelykeskuksen
kaarevien muotojen
innoittajana on maasta versova siemen.
Alankomaiden talous-,
maatalous- ja innovaatioministeriön Venlon kaupungissa 5.4.–7.10.2012 pidettävään Floriade 2012 maailmanäyttelyyn tilaama My Green
World -paviljonki on pituusja leveyssuunnassa geometrisesti määriteltynä venytetty ellipsoidi. Rakentamisessa hyödynnettiin Metsä Woodin Kerto-Q-levyä sekä Lenomassiivipuuta. Oranssi suojapinnoite korostaa yhteyttä
messujen isäntämaahan ja antaa suojaa sään vaikutuksilta.
Paviljongin arkkitehtuurista vastasi hollantilainen
2D3D-toimisto, joka on erikoistunut kaksi- ja kolmiulotteiseen suunnitteluun. Puolen vuoden
”kasvuaika”
1200-neliöisen näyttelykeskuksen valmistuminen ensimmäisistä itävä siemen -ajatuksista valmiiksi rakennukseksi
kesti vain kuusi kuukautta.
– My Green World on oivallinen esimerkki siitä, miten
puu voi olla kilpailukykyinen
materiaali myös messurakentamisessa. Rakentamisessa
puutuotteiden puolesta puhuvat rakentamisen nopeus, ratkaisujen muuntojoustavuus
ja ekologinen kestävyys, sillä puu on 100-prosenttisesti
kierrätettävä rakennusmateriaali, toteaa Metsä Woodin rakentamisen tuotteiden johtaja
Ari Tiukkanen.­
Maailmannäyttelyn jälkeen
alkaa rakennuksen toinen elämä, todennäköisesti monikäyttöisenä liiketilana.
Paviljongin rakennesuunnittelusta vastasivat GLC
Zuid ja STEP Engineering,
jotka käyttivät työssään apuna 3D-mallinnustyökaluja.
Komponentit Saksassa
Materiaalin tarkat kulmat,
kaaret ja mitat muotoiltiin Metsä Woodin tehtaalla Aichachissa Saksassa, jossa valmistettiin myös viime vuonna valmistuneen Parasol Metropolin puuosat.
My Green Worldin lähes tuhat
puuosaa muokattiin robotilla
138 erilaiseksi komponentiksi, joista suurin oli 5,6 metriä
pitkä ja 1,8 metriä leveä.
Kerto-Q-levyjen käyttö rakennuksen rungossa ja kehikossa takaa paviljongin vakauden. Ristiinliimattua Lenoa käytettiin puolestaan kävelytason rakenteissa.
Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti led-kei-
novalon määrä pidettiin My
Green Worldissä mahdollisimman pienenä. Paviljonki
on rakennettu sopivaan kulmaan kohti aurinkoa niin pitkittäis- kuin poikittaissuunnassa, jotta auringonvalo tulvii sen 49 ikkunasta.
Maailmannäyttelyn puistoalueet ja lukuisat paviljongit
houkuttelevat miljoonia kävijöitä. Musiikki-, tanssi-, teatterija kuvataide-esityksistä järjestetään päivittäin. numero 6/2012
Puu&Tekniikka
Jarmo Pekkarinen korostaa rakentamisessa koko toimitusketjun
tehokkuuden ratkasevan pelin, osaoptimoinnista ei ole hyötyä. Asiakkaan asiointi toimitusketjussa on tehtävä mahdollisimman helpoksi.
Jahotekin valmistaman nostimen avulla ovet sekä isotkin ikkunat
saadaan siirrettyä asennukseen kevyesti.
työntekijät. Näin tuotanto saatiin erittäin nopeasti käyntiin.
– Mielestäni yrityksen jokaisen työntekijän johtoa
myöten pitää tietää, mistä toiminnassa on kyse.
– Käyttöönottovaihetta helpotti Weinmannin erinomainen
palvelu, jossa koneilta saadaan
datayhteys Saksaan. Meillä
kaikki linjan ylösajoon liittyvät
ongelmat ovat ratkenneet palvelun avulla, sillä linjaa pystytään
ajamaan Saksasta käsin. Tämä
tietysti vaatii kielitaitoa, mutta
nykytyöntekijöillä sitä on.
Töissä pitää
olla mukavaa
Lapwallin uudet työntekijät
saavat neljän kuukauden rekrytointikoulutuksen alalle. Ammattitaidon lisäksi Lapwallissa
panostetaan vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
– Me teemme töitä yhdessä
ja työhyvinvoinnilla on hyvin
suuri merkitys yrityksen me-
LapTi Group
LapTi Group on rivi-,
kerrostalo- ja hoivarakentamiseen erikoistunut valtakunnallisesti toimiva, voimakkaasti kasvava yritysryhmä, joka työllistää noin
300 henkilöä. Rakennusliike LapTin viime vuoden liikevaihto oli noin 54 miljoonaa euroa, edellisenä vuonna noin 15 miljoonaa euroa.
Kiinteistötekniikka NuoTek Oy:n liikevaihto oli viime vuonna yli kuusi miljoonaa euroa. LapWallin
tuotanto käynnistyi tänä keväänä, ja tämän vuoden liikevaihdoksi arvioidaan 2,5
miljoonaa euroa. Ryhmään
kuuluu myös LapTi-Invest
Oy, joka on hoiva- ja palveluasumisen toimitilaratkaisuihin erikoistunut yritys.
Tavoitteena on nostaa
LapTi Groupin liikevaihto yli sataan miljoonaan
euroon seuraavan kolmen
vuoden aikana.
nestymiseen. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen puolestaan
edistää työhyvinvointia. Töissä pitää olla mukavaa, mutta se
ei merkitse, etteikö töitä tehtäisi, perustelee Jarmo Pekkarinen
panostuksia.
LapWallin henkilökunta on
kasvanut koko kevään ajan.
Toukokuun lopulla heitä on parikymmentä, syksyllä kymmenen enemmän.
Suomen metsäkeskuksen
RakPuuCe-hankkeen avulla CE-merkinnät
käyttöön helposti ja edullisesti
Metsäkeskuksen puutuoteasiantuntijat kouluttavat vuosina 2012–2014
pienyritykset valmiiden mallien perusteella CE-merkinnän käyttöönottoon.
Parin päivän kurssilla selvitetään yrityksen tilanne:
• tarvitsevatkoyrityksentuotteetmerkinnän?
• tarvitseekoyritysilmoitetunlaitoksenalkutarkastuksentaitestauksenja
vuosittaisettarkastuskäynnit?
Ryhmäkoulutuksessa tehdään tuoteryhmittäin valmiiksi laaditun ja RTT:n CE-merkintätyöryhmässä hyväksytyn tuotannon valvonnan mallikäsikirjan (FPC-manuaali) pohjalta
omiin tuotteisiin sopivat FPC-manuaalit sekä
muut materiaalit, mitä CE-merkinnän käyttöönotto vaatii. Opetus kattaa seuraavat tuotteet: saha- ja höylätavarat, massiivipuupanee-
lit sekä sisä- ja ulkoverhouslaudat, lattialaudat
ja ikkunat.
Kantavia rakennussahatavaratuotteita valmistaville yrityksille RakPuuCe-hanke järjestää
myös sertifioituja Insta 142 -lujuuslajittelukursseja ja vanhan luvan uusintoja. Koska koulutushanke toteutetaan Maaseuturahaston tukemana, kurssipäivän hinta on vain 50 e / hlö.
FPC-manuaalin valmistuspäivät
puutuotealan yrityksille syksyllä 2012
Insta 142 lujuuslajittelukurssit
viikko n:o ja paikka
14.–15.8.
21.–22.8.
28.–29.8.
11.–12.9.
25.–26.9.
3.–4.10.
9.–10.10.
16.–17.10.
30.–31.10.
13.–14.11.
27.–28.11.
11.–12.11.
38.
41.
44.
xx.
xx.
Ii / Micropolis
Joensuu
Pori
Kuhmo
Kuopio
Huittinen/ Loimaa
Kouvola
Lappeenranta
Jyväskylä
Lahti
Salo
Hämeenlinna
Vampula
Salo
Rantasalmi
Viitasaari
Nurmes
RakPuuCe-hanke 2012–2014
Ota yhteyttä. Järjestetään koulutus aina kun tarpeeksi yrittäjiä ilmoittautuu eri alueilla
Puutuoteasiantuntijat Jouni Silvast, puh. 040 525 3204 ja Mikko Peltovirta, puh. 040 5253103
Maija-Liisa Saksa
Piharakentaminen kasvaa
Piharakentaminen ei reagoi yhtä herkästi talouden
käänteisiin kuin asuntorakentaminen ja pihaan ollaan valmiita sijoittamaan.
Pihatuotteiden tuotannon arvo Suomessa on vielä verraten pieni, noin 100
miljoonaa euroa vuodessa.
Metla kartoitti kuluttajien toiveita kesän 2011 aikana kyselytutkimuksessa,
jossa keski­tyttiin kolmeen
tuoteryhmään: puisiin aitoihin ja teras­silautoihin,
piharakennuksiin ja pihahuonekaluihin.
Vastaajat olivat vahvasti sitä mieltä, että piha lisää asumisviihtyvyyttä, on
hyvä paikka rentoutumiseen ja että sen pitäisi olla kaunis.
– Vastaajan iällä ei ollut merkitystä näiden arvostusten suhteen. Pihaan
sijoittaminen nähtiin taloudellisesti järkevänä – tosin miehet olivat naisia
haluttomampia investointeihin. Selvästi suurin osa
vastaajista teki piharakentamiseen liittyvät työt pääasiassa itse, kertoo tutkija
Maria Riala.
Laatu tärkeää
Tärkeimpiä ominaisuuksia kai­kissa tuoteryhmissä
ovat tekninen laatu, ulkonäkö
ja helppokäyt­töisyys. Eri ryhmissä laadun eri osa-alueilla
on erilainen merkitys. Aitojen ja terassilautojen alkuperän merkitys on suurempi
kuin muiden tuoteryhmissä.
Pihahuonekalujen osalta taas
ympäristöystävällisyydellä ja
ympäristösertifikaateilla on
tärkeä rooli. Piharakennuksissa palvelujen, kuten asennuksen, huollon ja ylläpidon,
merkitys kokonaislaadulle on
suuri.
Uusilla tuotteilla
kysyntää
Viidennes vastaajista toivoi
uusia piharakentamisen puutuotteita. Toiveet erosivat tuoteryhmittäin. Aitojen ja te-
7
rassilautojen osalta helppohoitoisuus, kestävyys
ja ympäristö­ystävällisyys
olivat tärkeitä. Myös uudenlaisia tuotteita kuten
esimerkiksi pitkospuita
sekä uusia tuotteita piharakennusten ryhmään toivottiin. Lisäksi tyylikkäämpi design, ympäristöystävällisyys ja lasten tarpeet
huomioon ottavat tuotteet
kiinnostivat.
Pihahuonekalujen osalta keskeistä on uusien
puumateriaalien käyttö ja
luonnollisuus. Lisäksi toivottiin parempaa designia:
muunneltavuutta, yksinkertaisuutta, tyylikkyyttä
ja modernia muotoilua.
Puutuotealan
kansainväliset erikoismessut
Lahden Messukeskuksessa
14.–16.11.2012
International Exhibition for
Wood Products Industry
Lahti Fair Centre, Finland
Panostus laatuun
kannattaa
Piharakentamisen puutuotteissa kaivataan yhä
yksilöllisempiä tuote­
ratkaisuja. Puutuotealan
yritykset voivat vastata
tähän kehittämällä kokonaisvaltaisia, räätälöityjä
ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Jos taas yritykset
haluavat luoda pihatuotteita, jotka vastaavat kuluttajien yleisimpiä mieltymyksiä, panostus tekniseen laatuun ja ulkonäköön kannattaa.
www.lahdenmessut.fi
8
Puu&Tekniikka
numero 6/2012
Piensahojen
määrä romahtanut
Tämän kuun alussa
julkistetun selvityksen
mukaan Suomessa oli vuosina 2008–2010 yhteensä noin
1600 käyttökelpoista piensahaa. Näistä 1200 oli toiminnassa, vähennystä vuoteen
1998 on peräti 900 sahaa. Ne
sahasivat yhteensä 0,7 miljoonaa kuutiometriä puuta,
josta tuotettiin 0,31 miljoonaa kuutiota sahatavaraa.
Pienet säilyneet
parhaiten
ALIPAINETARTTUJAT wacuumgrippers
www.lineartec.fi
www.vacuumgrippers.fi
044-266 2771
Ilmoitus puutekniikka lehteen 10 kertaa
Lineartec Oy
Lovisa Forwarding & Stevedoring
Arvo Nuutinen
044 266 2771
Ykköstiimisi satamatoiminnoissa
Keskimääräinen piensaha sahasi vielä vuonna 1998 runsaat 900 kuutometriä puuta, toissa vuonna määrä oli
lähes puolittunut 500 kuutioon. Pienimpien sahojen määrä ja puun käyttö on
säilynyt parhaiten, sillä alle 500 kuutiota vuodessa sahaavilla vähennystä oli sekä sahojen kappalemäärän
Pääosa piensahauksesta on rahtisahausta. Kuvassa sahuri Markku Sohlman.
että puun käytön suhteen
viidesosa, kun 500–999­­
kuutiota vuodessa sahaavilMetsäntutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan piensahojen määla sahoilla vähennys molemrä väheni 40 prosentilla vuodesta 1998. Myös sahatunpuun määrä romahti
pien osalta oli kolmasosa ja
1000–1999 kuutiota sahaavikahdella kolmasosalla eli 1,2 miljoonalla kuutiometrillä.
en osalta sahausmäärä putosi
prosenttia vuoden 1998 puu- sa. Niiden raakapuun käyttö huri punnitsemaan miettieslähes neljä viidesosaa.
Isompien sahojen eli vä- määrästä.
oli vuosina 2008–2010 enää sään kaluston uusimista, suhintään 2000 kuutiota vuo- Yli 2000 kuutiometriä vuo- kolme prosenttia sahateolli- kupolvenvaihdosta tai uuden
dessa puuta sahaavien osuus dessa sahaavien sahojen vaih- suuden puun käytöstä kun se yrityksen perustamista.
kaikesta piensahojen käyttä- tuvuus on ollut suurta. Kolme vuonna 1998 oli vielä lähes
Sahayrittäjien keski-ikä oli
mästä puumäärästä laski puo- neljäsosaa oli joko uusia tai seitsemän prosenttia.
53 vuotta, neljäsosa oli yli
lesta runsaaseen neljäsosaan. ne olivat kasvattaneet tuotan60-vuotiaita ja 13 prosenttia
toaan tarkasteluvuosien välil- Mies ja saha ikääntyvät on alle 40 vuotiaita.
Suuri vaihtuvuus
lä. Edellisen tutkimuksen yri- Monessa tapauksessa toiminTutkimuksen mukaan muu- tyksistä vain neljäsosa jatkoi nan lopettamisen tai supista- Valtaosa sivutoimisia
tokset olivat niin suuria, et- samassa kokoluokassa.
misen syynä on ollut sekä sa- Valtaosa eli 87 prosenttia satä erikseen on selvitetty, mihurin että sahan ikääntymi- hayrittäjistä on sivutoimisia
ten vuoden 1998 aineiston Piensahojen
nen. Muista syitä ovat mm. ja keskimäärin he sahasivat
vähintään 2000 kuutiomet- osuus väheni
sahatavaran kysynnän vähe- hieman alle 400 kuutiometriä
rin sahat löytyvät uudesta ai- Teollisuussahojen puun käyt- neminen maaseudun raken- raakapuuta vuodessa. Päätoineistosta. Yhteensä 79 tällai- tö pieneni runsaan kolman- nustoiminnassa, puun kor- misten sahojen keskimääräisen sahan toiminta pysyttiin neksen vuodesta 1998 ver- kea hinta ja hakintavaikeudet nen puunkäyttö oli 1300 kuuselvittämään. Näistä 45 oli rattuna lamavuoteen 2009 ja sekä vähittäismyynnin kova tiometriä vuodessa, mutta niijoko lopettanut yritystoimin- vuosina 2009-2010 niiden hintakilpailu. Myös tehdas- den osuus sahauksesta jäi kolnan tai ei sahannut raakapuu- sahausmäärä oli keskimäärin valmisteiden tuotteiden li- masosaan.
Yli puolet piensahojen sata vuonna 2010. Edelleen jat- neljäsosan pienempi.
sääntyvällä käytöllä sekä saPiensahoilla supistus on ol- hatavaran laatu- ja lujuusluo- hauksesta on rahtisahausta
kavia oli 34, mutta niiden sahausmäärä oli puolittunut ja lut teollisuussahoja rajumpi kittelulla on oma vaikutuk- eli sahataan asiakkaan omaa
tämän vertailun sahat käytti- ja ne ovat menettäneet osuut- sensa. Näitä kaikkia tekijöitä puuta.
Maija-Liisa Saksa
vätkin vuonna 2010 vain 21 taan sahatavaratuotannos- joutuu nykyinen tai tuleva sa-
Toiminnassa olleiden piensahojen lukumäärä ja raakapuun käyttö
sahojen kokoluokittain vuosina 1998 ja 2010
6DKRMDNSO
www.nordlfs.com
±
± ± ±±
5DDNDSXXQNl\WW|PllUlVDKDOODPYXRGHVVD
P
±
± ± ±±
5DDNDSXXQNl\WW|PllUlVDKDOODPYXRGHVVD
Eastwood
O
Kuva: Puuinfo
hjelman tärkein tehtävä on tukea puutuoteyritysten ja puurakentamisen kilpailukyvyn kehittämistä ja kansainvälistymistä. Ohjelman virallinen nimi on
Eastwood 2014 -ohjelma.
EASTWOOD 2014 -OHJELMAN TAVOITTEET
Yritysten kehittämistyön tavoitteet ohjelmassa ovat:
• Puutuoteyritysten kilpailukyvyn, liikevaihdon ja
kansain­välistymisen kasvu
• Uusien palveluliiketoimintojen kehittäminen
• Puurakentamisliiketoiminnan kilpailukyvyn ja
liikevaihdon kasvu
Nyt haetaan
puurakentamisesta
kiinnostuneita
rakennuttajia
Eastwoodin uusi kehittämisaihe on puurakentamisen
kehittäminen.
– Ohjelman aikana haetaan
erityisesti rakennuttajia sekä
tietenkin kaupunkeja ja kuntia,
joita teollinen puurakentaminen kiinnostaa. Uusien kohteiden avulla voidaan käytännössä
edistää puurakentamista suurissa kohteissa kuten kerrostaloissa tai julkisissa rakennuksissa
tai yritysten toimitiloissa.
– Etsimme siis sellaisia uusia
kohteita, joissa hankkeeseen
osallistuvat yritykset pääsevät näyttämään ja kehittämään
puurakentamisen ammattitaitoaan ja mielellään yhteistyössä
rakennuttajien ja toisten yritysten sekä rahoittajien kanssa, lataa ohjelmajohtaja Aki Hakala
Miktech Oy:stä.
Puurakentamisen kehittämistyön
tavoitteet ohjelmassa ovat:
• Uusien teollisten puurakennuskohteiden
käynnistäminen
• Puutuotealan ja puu­rakentamisen
tutkimustoiminnan tehokas käyttö
Kehittämisrahoitusta
ja kumppaneita
Eastwood-ohjelman kehittämispäälliköt jatkavat tutuksi
tullutta perustyötään ja tapaavat yrityksiä ja suunnittelevat
yhteistyössä yritysten tarpeisiin perustuvia kehittämis- ja
yhteistyöhankkeita. Yritysten
hankkeissa tarvitaan usein
yritysten ulkopuolisia asiantuntijoita ja rahoitusta.
– Molempiin tarpeisiin löytyy kyllä Eastwoodin kautta
hyviä ja toimivia vaihtoehtoja, lupaa Hakala.
– Haemme yrityksille myös
kansainvälisiä asiakaskontakteja. Tällä hetkellä Aasiasta,
mutta tarpeen mukaan myös
esimerkiksi Venäjältä yhteistyökumppaniemme kanssa.
Jos yrityksillä on tarve yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin, niin niitä suunniteltaessa käytämme teknologiateollisuudessa hyviä osumia
saanutta Progress-ohjelmaa.
Sillä voimme määritellä hyvin tehokkaasti ja nopeasti yritysten todelliset kehittämistarpeet ja -kohteet ja sen
jälkeen keskittyä kehittämissuunnitelmien ja rahoitushakemustenkin tekoon yhdessä yritysten ja niiden käyttämien asiantuntijoiden kanssa,
täsmentää Hakala edelleen.
– Kokoamme myös yritysryhmiä yritysten yhteisten kehittämis- ja yhteistyötarpeitten perusteella. Tällä hetkellä
toimii mm. ryhmä, johon haettiin Kiinan ja Japanin mark-
u u tiset
Uusittu Eastwood-ohjelma
Palvelee myös
rakennuttajaa
Eastwood-ohjelman toimintaa on uudistettu. Nyt se on myös puurakentamisen
kehittämisohjelma, mutta kehityspanoksia laitetaan edelleen puutuotealan
kehittämiseen kuten aikaisemminkin.
Ohjelmajohtaja Aki Hakala on
ollut iloisesti yllättynyt yritysten
aktiivisesta osallistumisesta
Eastwood-ohjelmaan.
kinoista kiinnostuneita puualan yrityksiä. Ryhmän käytössä oleva asiantuntija hakee
Kiinasta ja Japanista yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneet
itäsuomalaisen yritysryhmän tuotteista ja joiden kanssa ryhmän yritykset aloittavat
neuvottelut. Toinen yritysryhmä tuotteistaa parhaillaan tosi
mielenkiintoista välipohjaa.
– Hyvin usein kuulee, että
investointi- ja kehittämisrahoituksen hakemiseen tarvittavat
paperityöt eivät innosta yrittäjiä. Niiden tekeminen onnistuu
sujuvasti Eastwood-­ohjelman
kehittämispäälliköiden tai muiden Eastwoodin kautta hankittavien asiantuntijoiden kanssa,
muistuttaa Hakala.
Hakala toivoo myös, että yhä
useampi yritys ja rakennuttaja olisi jatkossakin yhteydessä ohjelmaan, koska se voi
nopeuttaa monen kehittämiskohteen käynnistymistä ja
mahdollista rahoitusta. Eastwoodiin kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman aikaisin, eikä tarvitse olla valmista suunnitelmaa. Paras aika yhteydenotolle on silloin,
kun kehittämistyölle on ilmennyt selkeä tarve. Eastwoodin kautta löytyy kyllä kumppaneita ja asiantuntijoita, joita kehittämishankkeissa hyvin usein tarvitaan.
Ohjelmaa jatkuu vielä kaksi vuotta eli kesään 2014 asti. Ohjelman toiminta-aluei-
ta ovat Etelä- ja Pohjois-Savo. Lisäksi Pohjois-Karjalan
kanssa tehdään sopimuksen mukaista yhteistyötä.
Ohjelmaa johtaa ja hallinnoi edelleen Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy.
Ohjelmaa rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto sekä toimintaalueiden kunnat ja yritykset.
EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on EteläSavon maakuntaliitto. Pohjois-Savon liitto ja PohjoisKarjalan maakuntaliitto
osallistuvat myös hankkeen
osarahoitukseen.
Ensimmäisessä
Eastwood-ohjelmassa
mukana 240 yritystä
Ensimmäinen Eastwoodohjelma toteutettiin vuosina
2008–2011. Toiminta-alue
oli silloin laajempi eli siihen
kuuluivat Etelä- ja PohjoisSavo sekä Pohjois-Karjala ja
Kainuu.
– Monet mukana olleet
yritykset saavuttivat erinomaisia tuloksia. Erityisen
mukava yllätys oli se, että
usein aivan pienetkin yritykset halusivat kansainvälistyä tai halusivat löytää uusia
kansainvälisiä laite- ja raakaainetoimittajia, ohjelmajohtaja Aki Hakala toteaa.
Alun perin tavoitteena oli
saada mukaan sata yritystä.
Erilaisissa kehittämishank-
keissa, tapahtumissa ja kansainvälistymismatkoilla oli
mukana lähes 240 yritystä,
joista noin 180 yritystä osallistui ohjelmaan erittäin aktiivisesti. Yllätys oli se, että
jopa kolmasosa eli lähes 60
aktiivista yritystä haki uutta
potkua kansainvälistymisestä ja kansainvälisestä tiedonhankinnasta. Toinen kolmannes eli lähes 60 yritystä haki
määrätietoisesti uusia kumppaneita kotimaasta tai kehitti määrätietoista yhteistyötä
muiden yritysten kanssa.
Eastwoodin aikana laadittiin lähes 40 yrityskohtaista
kehityssuunnitelmaa ja seitsemän liiketoimintasuunnitelmaa. Eastwoodin kanssa tai sen myötävaikutuksella laadittujen yritysten kehittämishankkeitten arvo oli
noin 13 miljoonaa euroa.
Päälle tulee vielä investointien arvo.
Lisäksi yritysryhmissä toteutettiin 20 erilaista markkinointi-, kansainvälistymistai verkostojen kehittämishanketta ja ne saivat aina alkunsa yritysten omista tarpeista.
– Erittäin hyviä ponnistuksia yrityksiltä, kun muistaa minkälaiseen taantumaan
vajottiin vuoden 2009 alussa,
Hakala mainitsee.
Uusitusta
Eastwood-­
ohjelmasta lisää Internetosoitteessa: www.eastwood.fi
EASTWOOD
-uutiset 2012
Päätoimittaja
Toimittaja
Kuvat
Julkaisija
Taitto ja sivunvalmistus
Painopaikka
Aki Hakala 0440 361 624
aki.hakala@miktech.fi
Alexander Autio, Puuinfo,
Tiina Toivakka ja yritysten arkistot
Adverbi Oy
Tiina Toivakka 050 561 0925
tiina.toivakka@toivakkaoy.fi
Miktech Oy
Allatum Oy
www.eastwood.fi
Kuva: Puuinfo
V
iidettä kertaa hallitusohjelmaan mukaan
otettu puurakentaminen on nyt saamassa siivet
alleen. Kehittämispäällikkö
Markku Karjalainen uskoo
puurakentamisen lisääntyvän
vahvasti tulevina vuosina.
Tekniikan tohtori Markku
Karjalainen nimitettiin Työja elinkeinoministeriön asettaman valtakunnallisen puurakentamisohjelman vetäjäksi vuoden vaihteessa. Karjalainen on mies paikallaan,
sillä hänellä on pitkä kokemus puukerrostalojen ja puisten asuinalueiden kehittäjänä.
Edellisessä tehtävässään
valtakunnallisen Moderni
puukaupunki -hankkeen projektipäällikkönä hän oli myötävaikuttamassa 50 puumiljööhankkeen toteutumiseen
Suomessa.
– Puurakentaminen etenee tekemisen kautta, ja nyt
on sen aika. Mahdollisuudet
ovat suuret.
Erityiset toiveet Karjalainen asettaa puukerrostalojen
suuntaan.
– Tavoitteena on nostaa
puukerrostalojen markkinat
10 prosenttiin tämän hallituskauden aikana, ja se on täysin
mahdollista.
Uudistuneet rakennus- ja palomääräykset mahdollistavat
aikaisempaa korkeampien kerrostalojen rakentamisen, hän
muistuttaa.
– Lisäksi haluamme myös
kasvattaa puutuotealaa kaikkinensa ja kaksinkertaistaa sen viennin. Metsissämme kasvaa tällä hetkellä puuta enemmän kuin koskaan ennen, yhteensä sata miljoonaa
kuutiota vuodessa, josta käytetään alle 60 miljoonaa.
Kuntapäättäjät
Markku Karjalainen
haluaa tehdä suomalaisesta
puurakentamisesta kansain­
välisen brändin.
kiinnostuneet tosissaan puu­rakentamisesta
– Puu ei tästä maasta lopu,
vaikka kaikki asuintalot rakennettaisiin puusta.
– Perinteinen metsäteollisuus on murroksessa, mikä pakottaa etsimään uusia käyttökohteita. Niitä löytyy rakentamisen ja bioenergian puolelta.
Karjalainen uskoo lujasti puurakentamisen läpimurtoon lähivuosina.
– Fiilis on hyvä ja tekemisen meininki kova. Nyt on
saatu suuret toimijat mukaan,
ja niin rakentajat, rakennuttajat kuin sijoittajatkin uskomaan asiaan.
– Tämän jälkeen puurakentamista ei tarvitse enää erik-
seen kirjata hallitusohjelmaan.
Asiat alkavat edetä omalla painollaan, ja aitoa yhteistyötä
syntyy tekemällä.
Karjalainen korostaa, että tarkoituksena ei ole tehdä
vastakkainasettelua betoni- ja
puurakentamisen välille, sillä markkinoita riittää molemmille.
Uusien puukerrostalojen rakentamisen lisäksi kasvupotentiaali on lähiökerrostalojen
korjausrakentamisessa.
– Tämä on uusi markkina,
joka ei ole keneltäkään pois,
Karjalainen korostaa.
Vanhoihin kerrostaloihin
voidaan uusien määräysten
sallimana rakentaa esimerkiksi puurakenteisia lisäkerroksia tilaelementteinä.
Puuta voidaan entistä
enemmän hyödyntää myös
parvekkeiden, kattorakenteiden, pihojen ja julkisivujen rakentamisessa.
Materiaalina puu on pitkäikäinen, kevyt ja pärjää
myös energiatehokkuudessa
hyvin. Sen äänieristävyys on
hyvä, ja kustannuksiltaankin
se on kilpailukykyinen betonin kanssa.
Myös asuinviihtyvyydessä puu on tutkimuksissakin
todettu kodikkaaksi ja miellyttäväksi.
Uudessa välipohjaelementissä on yhdistetty puun ja
betonin hyvät puolet.
Puun ja betonin
yhteistyöllä syntyy tulosta
Satu Lipsanen toivoisi puu- ja
betonialan yrittäjien yhteistyön
jatkossa lisääntyvän.
P
uu- ja betonirakentamista pidetään usein
toistensa kilpailijoita. Näin ei tarvitse olla, sen
ovat todistaneet oikeaksi betoniyritys Lipa-Betoni ja kattoristikoiden valmistaja Sepa
Oy. He ovat kehittäneet yhdessä uudenlaisen välipohjalementin, jolta odotetaan
paljon.
Pieksämäellä betonielementtejä valmistavan Lipa-Betoni­
Oy:n­ja keiteleläisen Sepa Oy:n
yhteistyö käynnistyi muutama
vuosi sitten.
–Aloimme kehitellä ajatusta uudentyyppisestä välipohjaelementistä jo 2000-luvun lopulla. Silloin se jäi vielä muhimaan, ja asiaa alettiin
tutkia uudestaan viime kevää-
nä, kun löysimme Lipa-Betonista ja sen kautta leppävirtalaisesta Mikenti Oy:stä yhteistyökumppanin, kertoo kehitysjohtaja Hannu Pellikka
Sepa Oy:sta.
Eastwood-ohjelman kanssa koottiin yritysryhmä välipohjan tuotteistamiseksi, ja projekti pyörähti viime syksynä käyntiin. Yri-
tysryhmän käyttöön ostettiin
myös yritysten ulkopuolista
asiantuntijaosaamista. Yhteyshenkilönä Eastwoodissa
on toiminut kehittämispäällikkö Ari Luttinen Aluekehityssäätiöstä.
Uuden tuotteen ideana on
se että välipohjaelementti voidaan rakentaa valmiiksi tehtaalla ja siirtää sitten
– Ihmisten halukkuudesta
asua puukerrostaloissa ollaan
aloittamassa laajaa kyselyä.
Jo kymmenen vuotta sitten
tehdyn selvityksen mukaan
puutalossa asuminen koetaan
mukavaksi ja viihtyisäksi. Materiaalina puuta pidetään lämpimänä ja kodikkaana, puutaloissa asuu tyytyväisiä asukkaita,
Markku Karjalainen toteaa.
Kotimaan lisäksi puurakentamista suunnitellaan vietäväksi ulkomaille, ja Karjalainen kertoo tavoitteena olevan
viennin tuplaaminen viidessä
vuodessa.
– Suomalaisesta puurakentamisesta halutaan tehdä kan-
työmaalle. Tähän mennessä elementit on rakennettu ja
ristikot valettu rakennuspaikalla.
Nyt voidaan jo valmistusvaiheessa asentaa elementtiin
lämpö-, vesi- ja ilmastointiputket valmiiksi , jolloin sen
asennusvaihe työmaalla on
nopeampaa ja edullisempaa
kuin perinteisissä välipohjaratkaisuissa. Esimerkiksi kylpyhuoneissa vaadittavat kaadot voidaan tehdä valmiiksi
ennen asennusta.
– Tuotteessa on yhdistetty puun ja betonin hyvät puolet, betoni ottaa vastaan puristuksen ja puu vedon, selvittää
Lipa-­
Betoni Oy:n toimitusjohtaja Satu Lipsanen.
Uusi tuote sopii sekä pientaloihin että kerrostaloihin ja
julkisiin tiloihin, ja sitä voidaan käyttää sekä puukerrostalojen että betonisten talojen
rakentamisessa.
– Poikittais- ja pitkittäisLVI-vedot voidaan tehdä suoraan elementtiin, alaslaskettuja kattoja ei enää tarvita.
LVI-töissä yhteistyökumppanina on leppävirtalainen
Mikenti Oy.
– Tuote on hinnaltaan kilpailukykyinen ja tuo rakennuttajalle selkeitä kustannussäästöjä, Hannu Pellikka huomauttaa.
Uutta elementtiä on testattu kevään aikana VTT:n laboratorioissa ja Lipsanen uskoo
sainvälinen brändi, jossa vahvuuksina ovat meikäläinen
korkeatasoinen arkkitehtuuri
ja muotoilu sekä ekologisuus.
Tavoitteisiin pääseminen
edellyttää alan koulutuksen ja
suunnittelun saattamista ajan
tasalle. Markku Karjalainen
on kiertänyt maakunnissa puhumassa puurakentamisen
puolesta ja on optimistinen.
– Kuntien virkamiehet
ja päättäjät ovat
nyt tosissaan kiinnostuneita
puutalorakentamisesta. Seuraava askel
on saada
rakennusliikkeet ja
rakentajat
mukaan, ja
kiinnostus
on silläkin puolella jo selvästi herännyt, Karjalainen mainitsee.
Etelä-Savossa mahdollisuudet
puurakentamiseen ovat hyvät, kasvaahan
maakunnassa 10 prosenttia
maamme puuvaroista.
– Itä-Suomessa on aina osattu käyttää puuta elämiseen.
Nyt vain tarvitaan enemmän
uskallusta ja rohkeutta uusien korkealaatuisen esimerkkikohteiden rakentamiseen.
– Hyviä avauksia on jo tehty, kuten Vihantasalmen silta,
Orijärven puutaloalue Mikkelissä ja Savonlinna-sali. Tämänkaltaisia avauksia voisi
olla enemmänkin, erityisesti kaupunkien keskustoissa,
Karjalainen kannustaa.
tuotteen olevan valmis markkinoille kesään mennessä.
Valmisteilla olevaan kivitaloon asennetaan lähiaikoina
uusi elementti, ja siellä tehdään myös viimeiset tarvittavat testit.
– Periaatteessa tuotetta voisi myydä jo asuinhuoneistojen välipohjiksi, mutta odotellaan kuitenkin testituloksia, jotta päästään heti laajaan
markkinointiin.
Satu Lipsanen pitää turhana puun ja betonin vastakkainasettelua ja toivoisi sen
sijaan yhteistyön eri toimijoiden kesken lisääntyvän.
– Olisi järkevää yhdistää
molempien materiaalien hyvät puolet, jolloin kaikki hyötyisivät.
Materiaalirajat voitaisiin
Lipsasen mielestä unohtaa
myös kaavoituksessa, ja suunnittelussa pitäisi suosia materiaalivapaita kaavoja.
– Vaikka puurakentamiseen
onkin viime vuosina panostettu ja siitä on paljon julkisuudessa puhuttu, on betonilla edelleen vahva jalansija rakennusteollisuudessa.
– Uinumaan ei silti pidä
jäädä. Molemmilla materiaaleilla on omat vahvuutensa, ja
toimintaa kehittämällä ja parantamalla niistä voi jatkossa saada vielä enemmän irti,
Lipsanen uskoo.
Lisätietoja: www.lipa-betoni.fi
www.eastwood.fi
Omaan tekemiseen
luotetaan
L
aatu, yksilöllisyys ja
nopeat toimitusajat ovat
kangasniemeläiselle
porrasvalmistajalle Hovinikkarit Oy:lle kunnia-asia. Ne
ovatkin taanneet 30-vuotiaalle
yritykselle tasaisen menestyksen kilpailuilla markkinoilla.
–Tasaista ei taival ole aina ollut, ja menestyminen on
vaatinut jatkuvaa kehittämistä
ja oman kilpailukyvyn säilyttämistä. Talouden suhdanteet
niin kotimaassa kuin maailmallakin näkyvät myös meidän bisneksessä, toteaa yrittäjä Kari Laitinen Hovinikkarit Oy:stä.
Yritystä onkin kehitetty
vuosien myötä asiakkaiden ja
olosuhteiden muuttuvien tarpeiden mukaan. Tällä hetkellä
yritys työllistää 14 henkilöä,
ja liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa.
1990-alussa alkoi tuotannon automatisointi, jota on johdonmukaisesti viety
eteenpäin.
– Tuotantokoneistoa on uusittu, kapasiteettia lisätty ja
sitä kautta saatu kiertoa nopeutettua, Laitinen selvittää.
Laitinen korostaa Hovinikkareiden löytäneen oman tekemisen mallin, jossa painottuvat palvelu ja laatu. Sen
avulla on pärjätty hiljaisemmatkin vuodet.
Hovinikkareiden valmistamien portaiden suurin asiakaskunta ovat yksittäiset ra-
kentajat, joille tarjotaan yksilöllistä ja mittojen mukaan
tehtävää palvelua.
– Asiakkaan läheisyys on
meille tärkeää, sillä yleensä
myymme kokonaispaketin,
johon kuuluu tuotteen lisäksi
myös mittaaminen ja asennus.
– Käymme asiakkaan luona mittaamassa porrastilan,
sen jälkeen suunnitellaan tietokoneella portaikkoon tarvittavat osat ja ne siirretään
tehtaan CNC-jyrsimeen, joka
työstää tarvittavat osat ohjeiden mukaan.
– Varastoon ei tehdä juuri mitään, sillä vakioportaita
ei oikeastaan ole olemassakaan. Mitoitus, mallit ja tyylit vaihtelevat kohteen ja aikakauden mukaan, Kari Laitinen kertoo.
Tällä hetkellä suosiossa
ovat lasikaiteelliset portaat ja
materiaalien yhdistelmät kuten puu-rosteri- tai puu-rosteri-lasi. Värivaihtoehtoina ovat
puhtaan puun rinnalla muun
muassa valkoinen, tumma ja
mustavalkoinen.
Katse itään
Hovinikkareiden portaita on
jo vuosia viety kotimaata
kauemmas. Päävientimaa on
ollut Saksa, josta kokemukset ovat olleet hyviä. Viennin
osuus on viime vuosina ollut
noin 20 prosenttia, ja jatkossa
tavoitteena on kasvattaa vientiä entisestään.
Hovinikkarit on löytänyt portaiden rakentamiseen oman
tekemisen mallin, toteaa Kari Laitinen.
– Nyt tähyilemme itään,
sillä Venäjän markkinoilla
on iso potentiaali. Erityisesti
meitä kiinnostaa venäläinen
keskiluokka, joka tulevaisuudessa rakentaa ja rakennuttaa
aikaisempaa enemmän.
Eastwood-ohjelman apuun
yritysten kansainvälistymisessä ja markkinoinnissa Laitinen suhtautuu myönteisesti.
– On hyvä, että pieniäkin
yrityksiä tuetaan ja että kustannuksia saadaan jaettua tätä
kautta. Verkottuminen on jatkossakin tärkeää.
Laitinen myös toivoo, että puualan arvostus yleisemminkin nousisi. Siinäkin
Eastwoodin kaltainen ohjelma voi olla apuna.
– Yhteistyössä voimme
vahvistaa puualaa ja lisätä sitä kautta alan tunnettavuutta
ja arvostusta.
Lisätietoja:
www.hovinikkarit.fi
Huvila asiakkaan mitoilla
J
oustavuus ja taito kuunnella asiakasta osataan
Kangasniemen Huvilaveistämössä. Niitä taitoja tarvitaankin, kun huviloita ja
muita hirsirakennuksia valmistetaan asiakkaan toiveiden mukaan mittatilaustyönä.
Kangasniemen Huvilaveistämöstä valmistuu vuosittain
noin 60–80 rakennusta. Raaka-aineena käytetään hitaasti
kasvanutta tiukkasyistä mäntyä, joka työstetään tehtaalla käyttökohteen mukaan.
Rakennus voidaan valmistaa
myös asiakkaan omista puista.
–Varsinaista päätuotetta
meillä ei ole, vaan toimitamme
asiakkaan tilauksen mukaan
aitoista ja pienistä varastoista
aina isoihin huviloihin asti,
kertoo toimitusjohtaja Leena
Sippo.
Sippo on luotsannut vuonna 1973 perustettua Huvilaveistämöä vuodesta 2007. Sitä ennen yritystä pyöritti hänen äitinsä. Sipon rinnalla
työskentelee aviomies Mika,
ja vakituisia työntekijöitä on
heidän lisäkseen kolme.
– Kesäsesongiksi otetaan
pari kesäapulaista, Sippo
mainitsee.
Yrityksen liikevaihto on liki 10 vuoden ajan pysynyt jo-
takuinkin samoissa lukemissa
eli miljoonan euron tietämillä. Lama-ajatkaan eivät juuri
ole yritystä heilauttaneet.
– Välillä on ollut hiljaisiakin kausia, mutta liikevaihdon olemme onnistuneet säilyttämään, Sippo toteaa.
Kasvua odotetaan
Saunat ovat yksi Huvilaveistämön suosituimpia tuotteita.
Vienti kiinnostaa, mutta ensin hoidetaan rutiinit kohdalleen, kertoo Kangasniemen Huvilaveistämön toimitusjohtaja Leena Sippo.
Tulevilta ajoilta odotetaan
kuitenkin kasvua, sillä yritys investoi tänä vuonna automaattiseen hirrentyöstökoneeseen, joka automatisoi
hirren käsittelyn.
– Tähän mennessä hirren
käsittely on ollut pitkälti käsityötä, mutta jatkossa koneenkäyttäjä valvoo työn etenemistä tietokoneelta, Leena
Sippo selventää.
Uuden koneen myötä tuotannon volyymi on mahdollista kaksinkertaistaa. Kotimaassa Kangasniemeltä on
myyty hirsirakennuksia lähinnä Järvi-Suomen ja Turun
alueille.
Rakentaminen ei Leena Sipon mukaan jatkossakaan lopu, mutta suuntautuu aikaisempaa enemmän korjausrakentamiseen. Kasvua haetaan
tulevaisuudessa viennistä, tosin ihan lähiaikoina se ei vielä ole ajankohtaista.
Palvelun ja viennin lisääminen
yhteisinä tavoitteina
K
aksi vuotta sitten käynnistynyt
PuuSuomi-verkostohanke on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Uuteen hallitusohjelmaan kirjatun puurakentamisohjelman myötä hanke on saanut lisää
tuulta siipiensä alle. Eri
puolella Suomea toimivia puualan yrittäjiä
kannustetaan hankkeen
kautta aikaisempaa tiiviimpään yhteistyöhön.
Työ- ja elinkeinoministeriön uudelleen
käynnistämän valtakunnallisen puurakentamisohjelman ja metsäalan
strategisen ohjelman
(MSO) tavoitteena on
edistää puurakentamista, nostaa jalostusastetta, lisätä puun käyttöä
ja luoda alalle uutta yritystoimintaa.
Verkostohanketta on
alusta pitäen vetänyt
toimialapäällikkö Pasi­
­Loukasmäki. Tämän
vuoden alusta puurakentamisohjelman vetäjäksi valitun Markku
Karjalaisen työ painottuu rakentamisen suuntaan, Loukasmäki puolestaan keskittyy puutuotealan yritysten kehittämiseen.
– Tavoitteena on kehittää erityisesti puualan yritysten palveluliiketoimintaa ja kansainvälistymistä. Konkreettiseksi tavoitteeksi on asetettu yritysten
viennin kaksinkertaistaminen tulevien vuosien
aikana.
Verkostoon kuuluu
kaikkiaan yli 30 toimijaa, ja heidän välilleen
haetaan synergiaa, välitetään tietoa eteenpäin
ja vältetään päällekkäisten asioiden tekemistä.
Maakunnalliset toimijat ovat Loukasmäen mukaan tärkeitä puutuotealan eteenpäin viemisessä.
– Puutuotealalla on
paljon pk-yrityksiä,
joissa kehittämistyö
on pientä ja varovaista.
Uusien asioiden kehittely vaatii rohkaisua ja ak-
– Ensin pitää saada tuotanto toimimaan ja rutiinit
kohdalleen, sitten aletaan
suunnata voimia vientityöhön.
Tunnusteluja kansainvälistymiseen on saatu Eastwoodin kautta, kun Mika Sippo oli mukana Eastwoodin järjestämällä Kiinan
matkalla.
Viikon pituisella reissulla tutustuttiin kiinalaiseen
rakentamiskulttuuriin ja tavattiin alan paikallisia toimijoita.
– Konkreettisia projekteja matka ei poikinut, mutta siellä oltiinkin lähinnä
ideoita hakemassa ja mah-
tivointia ja siinä verkosto
voi olla hyvänä tukena.
Loukasmäki muistuttaa, että harvalla puualan
yrityksellä on tuotannossa
vientiin valmiita tuotteita.
Tarvitaan tuotekehittelyä
ja monesti myös apua oikeanlaisten tuotteiden kehittämiseksi.
– Helposti ajatellaan,
että kehittäminen on samaa kuin investoiminen,
mutta kyseessä on paljon
laajempi kokonaisuus.
– Jatkossa keskitymme
myös palveluliiketoiminnan kehittämiseen puualan yrityksissä. Palvelusta on tulossa yhä tärkeämpi kilpailukykyyn vaikuttava tekijä myös puutuotealalla, Loukasmäki muistuttaa.
Eastwood on yksi verkostoon kuuluvista hanketoimijoista. Loukasmäki antaa Eastwoodille kiitosta erityisesti rakennuttajapuolen aktivoimisesta.
– Eastwoodissa on oltu hyvin aktiivisia rakennuttajien suuntaan ja heidän valmiuksiaan puurakentamiseen on selvitelty
eri puolella Itä-Suomea.
Se antaa hyvän pohjan jatkotyölle.
Pasi Loukasmäki uskoo
lujasti puurakentamisen
ja puutuotealan tulevaisuuteen.
– Puulla on paljon positiivisia ominaisuuksia
ja käyttämättömiä mahdollisuuksia. Materiaalina
se on kestävä ja ekologinen, Pasi Loukasmäki
mainitsee.
Pasi Loukasmäki muistuttaa puulla olevan paljon
vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia.
dollisuuksia kartoittamassa. Hyvän kumppanin löytyminen on viennin aloittamisessa avainjuttu, Sippo mainitsee.
Tulevaisuuteen suhtaudutaan Kangasniemellä joka tapauksessa luottavaisesti.
– Ihmiset haluavat varmasti jatkossakin loma-asuntoihinsa yksilöllisiä ratkaisuja, ja meille voi tulla vaikka
ruutupaperille tehdyn suunnitelman kanssa. Yhdessä sitten katsomme, miten saisimme siitä toteutettua asiakkaan
haaveet.
Lisätietoja:
www.puulahirsitalo.com
www.eastwood.fi
Tuotekehitys- ja tutkimusapua puualan yrityksille
M
aamme suurimpiin
ammattikorkeakouluihin lukeutuva Savonia tarjoaa laajan koulutusvalikoiman lisäksi myös korkeatasoista tuotekehitys- ja tutkimusapua alueen yrityksille.
– Yrityksille ja yhteisöille on tarjolla erilaisia palveluja ja yhteistyömuotoja,
joissa painottuvat yhteistyö,
verkottuminen ja kansainvälisyys, toteaa puutekniikan T&K -vastaava Mauno
Multamäki.­
Puutoimialan kehittämistä Savoniassa viedään eteenpäin rakennus- ja ympäristöalan koulutuksen ja yrityspalveluiden kautta.
Multamäki vastaa puutekniikasta ja on samalla
Eastwood-ohjelman yhteys­
henkilö. Hänen lisäkseen
Eastwood-­o hjelmaa alueella tekee tunnetuksi Aki
Hytönen,­jonka vastuulla on
puurakentamisen kehitystoiminta.
– Varsinkin puutekniikan
alalla alueen yritysten tuotekehitys ja tutkimus on ollut voimakasta. Tällä hetkellä
meneillään on toinen peräkkäinen useampivuotinen Tekes-rahoitteinen, puutuotteisiin liittyvä tutkimus- ja tuotekehityshanke.
– Alan yrityksiä on hankkeissa mukana useita, ja kiinnostus on ollut suurta, Multamäki kiittelee.
Eastwood-ohjelmaan Savonia liittyi mukaan reilut puo-
li vuotta sitten, ja Multamäen mukaan vauhtiin on päästy hyvin.
– Eastwoodin kautta yritykset voivat viedä eteenpäin
sellaisia tuote- ja toiminnankehittämishankkeitaan, joihin heidän omat resurssinsa
ja aikansa eivät riittäisi.
Mauno Multamäki muistuttaa Eastwoodin luovan yhteyksiä yritysten lisäksi myös
puutuotealan sidosryhmiin,
kuten kuntiin ja rakennuttajiin.
– Tiedon eteenpäin vieminen, verkottuminen ja kokemusten jakaminen on hyödyllistä ja auttaa monissa
asioissa eteenpäin, Multamäki mainitsee.
www.savonia.fi
Puualan mies ISBE:n ohjaksiin
I
tä-Suomen Business­
edustuston vastavalitulle uudelle toimitusjohtaja
Pekka Ruotsalaiselle Venäjä on tuttu kauppakumppani
vuosikymmenten ajalta.
Myös puuala on kuopiolaissyntyiselle Ruotsalaiselle tuttua. Hän perusti vuonna
1991 Venäjän kauppaan erikoistuneen vientiyrityksen,
jonka päätoimialana on ollut vanerin tuonti silloisesta
Neuvostoliitosta ja sen edelleen myynti koti- ja ulkomaan markkinoille.
ISBE:en Ruotsalainen siirtyi toukokuun alussa, ja uuteen työtehtäväänsä hän suhtautuu innolla.
– Toimintakenttä on monikulttuurinen ja verkos-
CE-merkintä kuntoon, aikaa 400 päivää
E
nsi vuoden heinäkuusta lähtien CEmerkintä tulee pakolliseksi suurimmalle
osalle rakennustuotteita.
Merkinnän saaminen voi
kestää pidemmän aikaa, joten toimiin sen saamiseksi
on hyvä ryhtyä jo nyt.
Valmistajalta CE-merkinnän kiinnittäminen
edellyttää mm. suoritustasoilmoituksen tekoa,
mikä taas vaatii tuotteen
testauksia ja valvontaa.
Merkintäpakko koskee
lujuuslajitellun sahatavaran lisäksi kaikkia niitä
rakennustuotteita, joilla
on olemassa harmonisoitu tuotestandardi.
Harmonisoitu tuotestandardi eli hEN on eurooppalaisen standardisoimisjärjestön laatima
CR-merkintään johtava
tuotestandardi, joka määrittää tuoteryhmäkohtaisesti tuotteilta selvitettävät ominaisuudet ja muut
sille asetetut vaatimukset.
Jos tuoteryhmä ei kuulu harmonisoidun tuotestandardin piiriin, voidaan tuotteelle hakea
CE-merkintään johtava
eurooppalainen tekninen
arviointi (ETA).
Suoritustasoilmoitus
tehdään testitulosten ja
muiden selvitysten perusteella. Se kertoo tuotteen
ominaisuuksien ilmoitetut
arvot ja luokat. Ilmoituksen laatii tuotteen valmistaja, joka myös vastaa tietojen
paikkansapitävyydestä.
CE-merkinnän edellyttämiä testauksia ja valmistuksen laadunvalvontaa saavat
Suomessa tehdä ns. ilmoitetut laitokset, joista löytyy­
luettelo osoitteesta www.
­
ymparisto.fi/CE-merkinta.
CE-merkintä tuotteessa ei
kuitenkaan vielä takaa sitä,
että tuote varmasti sopii käytettäväksi tiettyyn rakennuskohteeseen tietyssä maassa.
Esimerkiksi Suomessa asetetaan omia, kansallisia vaatimuksia kantavien
rakenteiden ja julkisivujen
pakkasenkestävyydelle. CEmerkintä ei automaattisesti
takaa pakkasenkestävyyttä,
vaan rakennustuotteen käyttäjän on tarkistettava myös
kansalliset vaatimustasot.
CE-merkintä helpottaa rakennustuotteiden ominaisuuksien vertailua, ja se kertoo rakennustuotteelta vaadittavat ominaisuudet yhdenmukaisella tavalla.
Ostajan on puolestaan CEmerkinnän avulla helpompi
arvioida tuotteen sopivuutta
tiettyyn rakennuskohteeseen.
Euroopassa CE-merkittyä
tuotetta voi markkinoida kaikkialla ilman erillisiä, kunkin
maan viranomaisselvityksiä.
Maakohtaiset rakentamismääräykset sitä vastoin pysyvät voimassa edelleen.
Ilman CE-merkintää rakennustuote ei voi määräajan jälkeen olla markkinoilla Suomessa eikä Euroopassa.
– Varsinkin korjausrakentamisen puolella mahdollisuuksia on paljon. Venäläiset
arvostavat laatua ja ovat siitä valmiit maksamaan. Suomalaisten maine rakentamisessa on hyvä ja sitä kannattaa suomalaisten puualan toimijoiden hyödyntää Venäjän
markkinoille pyrkiessään.
Ruotsalaisen asemapaikPuuala on ISBE:n uudelle toimitusjohtaja Pekka Ruotsalaiselle kana tulee olemaan Kuopio.
tuttua vuosikymmenten ajalta.
– Sitä kautta voidaan lisätä
ISBE:n tunnettuutta Pohjoistomainen, ja tapa toimia on Savossa, jossa se on ollut heikompi, osin ISBE:n taustoisosoittautunut tehokkaaksi.
ISBE:n palveluvalikoima ta johtuen. Tietysti palvelemon laaja ja maine hyvä. Isoil- me yrityksiä sijainnista ja kola markkinoilla pienen toimi- tipaikasta riippumatta.
jan joustavuutta ja hyvää hintaISBE Oy on itäsuomalaislaatu-suhdetta osataan arvostaa. ten elinkeinoyhtiöiden, kaupPuutuotealalla Pekka Ruot- pakamarien ja yrittäjäjärjessalainen uskoo potentiaalin jat- töjen yhteinen Venäjä-palvekossa kasvavan.
luyhtiö. www.isbe.fi
Puurakentamisessa vauhti päällä
J
oensuuhun ja sen lähialueille nousee lähivuosina useampikin näyttävä
puurakennuskohde. Kehityspäällikkö Harri Välimäki­ Joensuun Tiedepuistosta kokoaa puualan yrittäjiä ja osaajia
yhteen ja välittää tietoa alasta eteenpäin. Tiedepuisto on
Eastwoodin yhteistyökumppani Pohjois-Karjalan alueella.
– Puurakentamisen alalla
tapahtuu tällä hetkellä Pohjois-Karjalan alueella paljon,
ja yritykset ovat innokkaasti
kehittäneet uudenlaisia puurakentamisen ratkaisuja.
Esimerkkinä Välimäki mainitsee Opiskelija-asunnot Oy
Joensuun Ellin, joka rakennuttaa mittavan puukerrostaloalueen Joensuun Noljakkaan. Kuuden talon ja noin
sadan asunnon kokonaisuus
on Suomen suurimpia lähes
passiivitasoisia asuinkäyttöön tarkoitettuja puurakentamiskohteita.
Välimäki muistuttaa, että­
puutalorakentaminen ei sinäl­
lään ole itseisarvo, mutta se
on tehokas tapa kehittää uusia­
tuotteita puualalle.
– Lisäarvoa alalle tuovat
uudet tuotteet, joiden kehittämiseen on panostettava ja joiden avulla voidaan kasvattaa
vientiä.
– Yritysten motivoiminen
tuotekehittämiseen on hel-
pompaa, kun kehitystyötä
voidaan tehdä konkreettisten
kohteiden kautta. Varsinkin
pk-yrityksiä on monesti vaikeampi motivoida pitkän tähtäimen kehitystyöhön, konkreettisten kohteiden kautta
tuotekehitys on heille motivoivampaa.
Välimäen vastuulla on
Uusiutuva metsäteollisuus
-osaamisklusterin toiminta Pohjois-Karjalan alueella.
Puurakentaminen on luonteva osa ohjelmaa, johon osallistuu myös muiden alojen
yrityksiä.
– Eastwoodin kautta puolestaan voidaan verkostoitua
muualla Itä-Suomessa toimiviin puualan yrityksiin ja luoda yhteisiä t&k-hankkeita.
Pohjois-Karjalassa puurakentamisen eteenpäin viemisessä iso rooli on ollut Puurakentamisen Road Showtilaisuudella, joka järjestettiin tänä vuonna kaikkiaan
13 paikkakunnalla ja johon
osallistui yhteensä 2 600 ihmistä eri puolella Suomea.
– Meillä yhtenä seminaarien konkreettisena tuloksena
on käynnistynyt edellä mainittu Joensuun Ellin puurakentamiskohde ja useita tuotekehitysprojekteja, Välimäki mainitsee.
Suomen metsäkeskus tarjoaa puutuotealan pienyrittäjille apua CE-merkintöjen
käyttöönotossa
Valtakunnallisen RakPuuCehankkeen asiantuntijat ovat
mukana RTT:n vetämässä CEmerkintätyöryhmässä ja ovat
ryhmän toimeksiannosta laatineet CE-merkinnöissä vaadittavien sisäisten laadunvalvontakäsikirjojen mallit eri puutuotteita valmistaville yrityksille. Hankkeen järjestämissä
1–3 päivän ryhmäkoulutuksissa yrittäjät saavat itselleen
räätälöidyt käsikirjat valmiik-
si ja voivat ottaa käyttöön
CE-merkinnät tuotteissaan.
Poikkeuksena on lujuuslajiteltu kantaviin rakenteisiin
valmistettava rakennuspuutavara. Se vaatii ns. ilmoitetun laitoksen alkutarkastuksen ja todistuksen sekä vuotuiset tarkastuskäynnit.
Maaseuturahaston 90 %
tuella toteutettavan hankkeen koulutuspäivän hinta
on vain 50 osallistujaa kohden. Sillä kerätään hankkeen yksityisrahoitusosuus.
SFS:n kanssa tehdyn
sopimuksen mukaan RakPuuCe-hankkeen koulutustilaisuuksien yhteydessä
käsikirjojen liitteiksi tarvittavat SFS EU ­-sertifikaatit
voi tilata puoleen hintaan.
Hanke järjestää myös sertifioituja Insta 142- lujuuslajittelukursseja samalla päivähinnalla.
RakPuuCe-hanke
2012–2014
• Puutuoteasiantuntijat
Jouni Silvast,
puh. 040 525 3204 ja
Mikko Peltovirta,
puh. 040 5253103 • Suomen metsäkeskus,
Julkiset palvelut
Pormestarinkatu 6A
53100 Lappeenranta J.S.
Kuralankatu 2
20540 Turku M.P.
Yhteyshenkilöt:
Aki Hakala
Miktech Oy
Puh. 0440 361 624
aki.hakala@miktech.fi
www.miktech.fi
Sakari Mouhu
Savonlinnan seudun yrityspalvelut
Puh. 044 417 4966
sakari.mouhu@savonlinnanseutu.fi
www.savonlinnanseutu.fi/yrityspalvelut
Aki Hytönen
Savonia-ammattikorkeakoulu
puh. 044 785 6252 aki.hytonen@savonia.fi
www.savonia.fi
Ari Luttinen
Aluekehityssäätiö
Puh. 041 441 9141
ari.luttinen@aluekehityssaatio.fi
www.aluekehityssaatio.fi
Mauno Multamäki
Savonia-ammattikorkeakoulu
puh. 044 785 6278
mauno.multamaki@savonia.fi
www.savonia.fi
Harri Välimäki
Joensuun Tiedepuisto Oy
Puh. 050 379 9112
harri.valimaki@carelian.fi
www.carelian.fi
Lisätietoja:
• www.eastwood.fi
• Rakennus­teollisuus RT ry,
www.rt.fi/CE-merkinta
• Ympäristöministeriö,
www.ymparisto.fi/
CE-merkintä
• Suomen standardoimisliitto
SFS ry, www.sfs.fi
• hEN Helpdesk -nettisivusto
www.eastwood.fi
LÄHDE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN JA KEHITTYMÄÄN!
Ota yhteys oman alueesi yhteyshenkilöön
ja kysy lisää!
Ohjelmaa rahoittavat EU:n aluekehitysrahasto,
kunnat ja yritykset. Vastuullinen rahoittaja­
viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto ja
Pohjois-Savon liitto sekä Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto toimivat myös hankkeen osarahoittajina.
www.carelian.fi
numero 6/2012
Savo 30 vuotta
Savo Design and
Technic Oy vietti
30-vuotisjuhlaansa
avoimien ovien merkeissä tämän kuun
alkupuolella.
TULE JA TESTAA TAITOSI!
Toyota GP on trukin taitoajokilpailu,
johon voi osallistua kuka tahansa.
Kaikkien osakilpailijoiden kesken arvotaan huikeita palkintoja!
Toyota GP 2012 finalisteille tuotepalkintoja ja voittajalle viikonloppumatka
Eurooppaan. Lisäksi voittajan yritykselle kuljettajakoulutus viidelletoista
työntekijälle toivottuna ajankohtana!!!
Harri Savon luotsaama yritys aloitti pienestä. Nyt yritys työllistää 24
henkilöä.
– Tädilläni oli pieni ovien
liukulistoja rullia myyvä yritys, jota ryhdyin kehittämään.
Ensimmäinen edustukseni oli
Nehlin muoviset säätöjalat.
Vuonna 1985 tulivat Grassin
sekä Hawan edustukset. Tällöin mukaan tuli Jarmo­Suominen, joka on myös osakkaana yrityksessä.
Nykyisin tuotevalikoima
tarjoaa kaluste- ja sisustussuunnitteluun vaihtoehtoja
perinteisistä heloista älykkäisiin tietotekniikkaa hyödyntäviin designratkaisuihin.
Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.
toyota-forklifts.fi ja varmista paikkasi
osakilpailuissa.
4.6. klo 11-17 Vesijärven Auto, Myyntimiehenkatu 4, 15700 Lahti
5.6. klo 11-17 IKEA, Leppästensuonkatu 4, 33840 Tampere
6.6. klo 11-17 Vähälä Logistics, Metsälehmuksentie 6, 40800 Vaajakoski
7.6. klo 11-17 Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kolmisopentie 7, 70780 Kuopio
24.8. klo 11-17 Toyota Material Handling, Jonkankatu 4, 20360 Turku
7.9. Finaali Toyota Material Handling, Korpivaarantie 1, 01450 Vantaa
Vauhdissa mukana:
Kehitykseen
panostetaan
Savon kellokas. Harri Savo ja pitkäaikaisen yhteistyökumppani
Hawan lahjoittama kello.
Harri Savo kertoo yrityksessä
olevan meneillään viisivuotissuunnitelman, jossa tavoitteena on nostaa yrityksen liikevaihto tämän vuoden noin
kymmenestä miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon
vuoteen 2015 mennessä.
– Kehitystyö liittyy enemmän yrityksen toimintoihin
kaikilla osa-alueilla kuin tuotevalikoimaan. Panostamme
voimakkaasti henkilöstöön,
sen osaamiseen ja vahvuuksien kehittämiseen. Yrityksen
hallitukseen tullut ammatti-
lainen on tuonut meille uutta osaamista ja olemme organisoineet vastuita uudelleen,
jotta voimakas kasvu on mahdollista, selvittää Harri Savo.
Hän on osakkaana myös liesituulettimien turvatekniikkaa
kehittävässä Safera Oy:ssä,
jonka liikevaihdosta merkittävä osa tulee jo viennistä. Tekniikka on liitettävissä Savon
liesituulettimiin.
– Panostamme lisääntyvissä määrin omien Savo-tuotteiden tarjontaan, jossa rakennamme asiakaskohtaisia rat-
kaisuja. Pelkällä helamyynnillä on vaikea kasvaa ja kehittyä, arvioi Savo.
Hän nostaa esiin uusien
ideoiden ja toiminnan kehittämisen merkityksen yrittäjän jaksamisen kannalta.
– 30 vuoden yrittämisen
jälkeen pitää tekemisestä löytää uusia, innostavia puolia,
jotta jaksamiseen löytyy motivaatiota. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että jatkan hyvinkin vuoteen 2020 asti.
-mls
SAHATEOLLISUUSPÄIVÄT
2012
teemana tuottavuus
Hämeenlinna
Hotelli Rantasipi Aulanko
Lyhyesti
31.10. - 1.11.2012
Suomalaista outoutta New Yorkiin
Northern Oddities – Design Collection from Finland toukokuisessa tempauksessa yhdistetään pohjoisen elämäntyylin outoudet
ja muotokieli. Siihen osallistuu New Yorkissa avatussa Ivana Helsingin myymälässä kahdeksan suomalaista ensi kertaa Yhdysvaltojen markkinoille esiteltävää
designtuotemerkkiä. Tavoitteena on tehdä ruohonjuuritason markkinatutkimusta.
Tempaus koostuu myyntinäyttelystä ja erilaisista ta-
Puu&Tekniikka
pahtumista osin New York Design Weekin aikana.
– Idea syntyi Ivana Helsingin tarjotessa New Yorkin liikettään suomalaisen muotoilun esiinmarssille. Useimmat
vientihankkeet ovat pienille
toimijoille kustannustensa ja
byrokratiansa vuoksi saavuttamattomissa. Toisaalta osassa näyttelyitä tavoitteet ovat
korostetun taiteellisia, puhutaan enemmänkin kulttuuriviennistä. Tällaiselle ”handson”-tapahtumalle on siis selkeä tilaus, kommentoi tempa-
uksen järjestelyistä vastaava Satu Saksman muotoiluagentuuri Musta Designista.
Jokainen osallistuja kertoo omalla tavallaan tarinaa
pohjoisesta elämäntyylistä. Näyttelyyn osallistuvat
tuotteet ovat sarjavalmisteisia ja jälleenmyyntiin soveltuvia. Mukana ovat mm.
Eimin perinteinen keinutuoli uusissa väreissä, Nerokon suomalaista muotoilua koirakoteihin ja Private
Casen vaneriset vihkot.
Tuotanto laski
Skaala Akatemia aloittaa
Sahatavaraa tuotettiin tammi-maaliskuussa
2,3 miljoonaa kuutiota eli
kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vanerin tuotanto väheni edellisvuodesta 7 prosenttia ja oli
250 000 kuutiota. Sahatavaran vienti kasvoi tammi-helmikuussa miljoonaan kuutioon.
Skaala Oy ja Vaasan Yliopiston Levón-instituutti
aloittavat koulutus- ja tutkimusyhteistyön tavoitteena
tukea Skaalan henkilöstön
kehitys- ja koulutusstrategian toteuttamista sekä tukea
ja hyödyntää yliopiston tutkimus- ja koulutushankkeita.
Alkuvaiheessa koulutus
kohdistetaan uusien työnte-
kijöiden perehdyttämiseen,
myynnin ja asennuspalvelun
osaamiseen sekä esimies- ja
johtotason työskentelyyn.
Tavoitteena on jatkuva
oppiminen ja oman ammattitaidon kehittäminen. Myös
työssä jaksaminen ja oman
urapolun selkeyttäminen
kuuluvat ohjelman keskeisiin periaatteisiin.
Tervetuloa Sahateollisuuspäivät 2012 -tapahtumaan hotelli Rantasipi
Aulangolle 31.10-1.11.2012. Tämä kaksipäiväinen kontaktitapahtuma
järjestetään nyt jo kolmannen kerran.
Tänä vuonna meillä on yhteistyökumppaneina 18 johtavaa, Suomessa
toimivaa sahalaite-, automaatio- ja ohjelmistotoimittajaa. Sinulla on
mahdollisuus tavata yhteensä 12 toimittajaa noin tunnin mittaisissa
workshopeissa. Ensimmäisen päivän iltana voit myös vaihtaa ajatuksia
kollegoiden kanssa happy hour - ja illallistunnelmissa.
Tapahtumaan osallistuu yli 150 sahateollisuuden parissa työskentelevää
henkilöä. Ethän jätä käyttämättä tätä hienoa tilaisuutta tavata konetoimittajia ja kollegoja!
Ilmoittauduthan ajoissa Taina Taskiselle, gsm 044 261 6279 tai
taina.taskinen(at)veisto.com. Lisätietoa tapahtumasta sekä päiville
ilmoittautumisesta löydät myös Suomen Sahateollisuusmiesten
Yhdistyksen internetsivuilta:
www.stmy.fi
13
14
Puu&Tekniikka
numero 6/2012
Liimattu, pituus ja
leveyssuuntaan sormijatkettu elementti on
vääntyilemätön.
Ei ole sattuma,
että Puu&Tekniikka
on alan tärkein*
tietolähde.
Puurunkoinen
Siksi mainos
Puu&Tekniikassa
tuo tulosta!
Lukijatutkimuksessa* esitetty kysymys:
Puualan tietoa on tarjolla monista
eri lähteistä. Arvioi seuraavien lähteiden
merkitystä omalta kannaltasi.
Puualan tietolähteiden merkitys
Internet yleensä
46
36
Puu&Tekniikka
21
16
46
2
31
2
Päivälehdet
17
32
35
31
Puumies
11
Kesän keskeinen kohtaamispaikka, Paviljonki
on avannut ovensa Helsingissä Designmuseon
ja Arkkitehtuurimuseon
välissä.
Syyskuun puoliväliin
palveleva Paviljonki on
kaikille avoin tila, jossa
voi nähdä ja kokea, mistä designpääkaupunkivuodessa on kysymys.
Aalto-yliopiston Puustudion opiskelija- ja asiantuntijaryhmän suunnittelema paviljonki on
suomalaisen kestävän
puurakentamisen huippunäytös. Arkkitehtuuri
perustuu suunnittelukilpailun voittajan opiskelija Pyry-Pekka Kantosen
suunnitelmaan.
Paviljongin ovat designpääkaupungin kanssa toteuttaneet Aaltoyliopisto, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo ja UPM. Ohjelman
on koordinoinut Demos
Helsinki.
Paviljongin edustalle
UPM ProFista toteutetut
terassipenkit on suunnitellut Philip Tidwell Aalto-yliopistosta. Paviljongin puu- ja komposiittimateriaalit ovat UPM:ltä.
20
35
25
42
Woodworking Puuntyöstö
3
0
9
16
20
Hyvin tärkeä
Melko tärkeä
72
40
60
Jonkin verran merkitystä
Ei merkitystä / En seuraa
Varaa oma tilasi tulevista
Puu&Tekniikan numeroista.
Saat mainoksellesi puualan päättäjien
jakamattoman huomion!
Soita Maija-Liisa Saksa 050 4646 455, s-posti: maija-liisa@puutekniikka.fi
Lyhyesti
9
33
22
Koko rankajärjestelmä perustuu samaan profiiliin, jota
käytetään lattiaan, kattoon sekä pystytolppiin ja myös karmimateriaalina. Profiilit kiinnitetään toisiinsa sekä kattoon kiilalla. Tämä mahdollistaa tolppien katkaisun ker-
42
41
23
Kieroutumaton runko
Designpääkaupungin sydän
Kauppalehti
9
re ja Johan Karlstömin omistama APTWood Oy ja sen patenttisalkku siirtyi uuden yhtiön omistukseen. Mukana on
myös pääomasijoittajia.
9
Talousalan aikakauslehdet
8
Väliseinien paikalla rakentamiseen on
kehitetty puurankajärjestelmä, jolla kevyet
väliseinät asennetaan nopeasti patentoidulla
kiilamenetelmällä.
42
Messut
14
Klik-järjestelmän kehittämisen taustalla
on nykyisin yleisesti käytössä oleva teräsrunkoinen väliseinäjärjestelmä. Puisen menetelmän ovat kehittäneet ja
patentoineet ahvenanmaalaiset Tore ja Johan Karlstöm,
joilla on useita muitakin puualan patentteja.
Tuotetta valmistetaan vajaa
pari vuotta sitten perustetussa Pihlavan Puutuote Oy:ssä
ja sen markkinoinnista kotimaassa vastaa Muotolevy
Oy, yksi yrityksen osakkaista. Muita osakkaita ovat mm.
Pihlavan Saha Oy ja Raunion
Saha Oy, jotka vastaavat tuotteen vientimarkkinoinnista. Suurin osakkaista on To-
80
100
* Lukijatutkimus 2010,
Focus Master Oy, luettavissa
www.puutekniikka.fi
ralla, sillä kiilan toleranssi on
20–50 mm, joten pienillä korkoeroilla ei ole merkitystä.
Profiiliin käytetty puu on
kahdesta komponentista liimattu ja sormijatkettu sekä
pituus- että leveyssuuntaan,
millä varmistetaan profiilin
vääntyilemättömyys. Koska
profiiliin höylätään kiilaura,
voidaan materiaalina käyttää
vajaasärmäistä raaka-ainetta.
– Tukkien keskikoko pienenee koko ajan. Tähän tuotteeseen voimme hyödyntää
numero 6/2012
Puu&Tekniikka
15
Pihlavan Puutuotteella on käytössään
3500 neliön toimitilat, joissa puutavara
höylätään, katkaistaan optimointisahalla
ja sormijatketaan.
väliseinäjärjestelmä
pienpuusta saatavia vaikeasti
myytäviä dimensioita, kertoo
Pihlavan Saha Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Kurkela. Hänen mukaansa Pihlavan Saha on yksi raaka-aineen toimittaja muiden joukossa, eikä omistajayritysten sahoilta
tuleva raaka-aine riittäisikään
tuotannon päästyä täyteen
vauhtiin.
Parempilaatuisesta raakaaineesta valmistetaan oksatonta karmiaihiota ikkunateollisuudelle.
Puu haastaa teräksen
– Muotolevy valmistaa erilaisia teräsrunkoon perustuvia
tilaratkaisuja sekä tuo maahan rakennustuotteita. Us-
komme, että puinen helposti
asennettava järjestelmä pystyy haastamaan teräsrangan
tuoteominaisuuksiensa avulla. Kohteissa, joissa ei tarvita teräksen lujuus- ja korroosionkesto-ominaisuuksia on
sen käyttö raaka-aineen tuhlausta, selvittää projektijohtaja Jarkko Kuisma perusteita Muotolevyn kiinnostukselle uuteen terästä ekologisempaan järjestelmään.
Yksinkertainen
patentoitu idea
Toimitusjohtaja Kurkela puolestaan kertoo Pihlavan Sahan kiinnostuneen tuoteideasta sen yksinkertaisuuden ja
patenttisuojauksen vuoksi.
– Liimapuupalkkien ja sormijatkettujen tuotteiden
markkinat ovat ylitarjonnan
vuoksi varsin kilpailtuja. Patentoidun järjestelmän markkina pysyy paremmin kannattavana, vaikka toisaalta
markkinointi vaatii suurempia panostuksia kuin pelkän
runkotolpan myynti, selvittää
Kurkela.
Reklamaatiot
loppuivat
Alkuvaiheessa onkin tarkoitus
markkinoida kotimaahan, vaikka tuotetta on jo esitelty useammassa Euroopan maassa.
– Kaikki yritykset, jotka
ovat järjestelmää kokeilleet,
ovat sen myös ottaneet käyt-
töön. Emme kilpaile hinnalla
vaan menetelmän mukanaan
tuomalla ajansäästöllä. Uskomme tuotteella olevan isot
markkinat myös maailmanlaajuisesti, sillä emme tiedä
vastaavaa järjestelmää olevan
markkinoilla, kertoo Kurkela.
Profiilia on valmistettu pilottiluonteisesti mm. Jettataloille jo yli kolme vuotta. Tuotetta on testattu myös
kerros- ja rivitalokohteissa.
– Kokemuksemme ovat
hyvin positiiviset, sillä reklamaatiot väliseinien tolpista loppuivat siirryttyämme
käyttämään Klik-järjestelmää. Mittatarkkaan ja kieroutumattomaan tolppaan on
helppo kiinnittää levyt eikä
Jarkko Kuisma esittelee puista elementti­
rakennetta, jonka alla on Muotolevyn valmistamia
väliseinäelementtien teräsprofiileja.
pystytolppien kiinnitykseen
käytetä kiilasysteemin ansiosta lainkaan nauloja tai ruuveja, kertoo Jetta-Talot Oy:n
markkinointijohtaja Ilpo­
Harsunen. Viime vuonna
Jetta-talot toimitti noin 300
omakotitaloa.
Lisää tuotteita tulossa
Pihlavan Puutuote työllistää tällä hetkellä Porissa viisi
henkilöä ja kesällä on tulossa lisähenkilökuntaa markkinointiin. Parhaillaan on menossa investointiohjelma ja
suunnitteilla on kehittää konenäköä sekä automatisoida
kappaleenkäsittelyä.
Tuotantoon on tulossa
myös muita puurakentami-
Pystyrankoja ei kiinnitetä mekaanisesti ruuveilla tai nauloilla,
minkä ansiosta tolppia voidaan
siirtää levytysvaiheessa.
seen liittyviä uutuustuotteita,
mm. kieroutumaton massiivitolppa.
Lähes 20 000 syytä soittaa SALHYDRO:n
Satamaoperaattorille omia junia
Loviisalainen satamaoperaattori LFS, Lovisa
Forwarding&Stevedoring ja
Proxion Train Oy tarjoavat yhteistyössä sahatavaran junakuljetuksia Loviisan Satamaan.
Ensi vuoden lopulla LFS saa
käyttöönsä kaksi tavarajunaa.
Molempiin tulee kymmenen
vaunua, joten kerralla voidaan
kuljettaa tuhat kuutiota sahatavaraa.
–Tarjoamme asiakkaille junan, joka hakee tuotteet koko
rataverkon alueelta sovitun aikataulun mukaisesti ja kuljettaa ne Loviisan satamaan ilman
välipysähdyksiä. Näin kuljetusketjusta saadaan tehokas ja
kustannukset voidaan pitää kurissa, sanoo LFS:n toimitusjohtaja Jan van den Wildenberg.
– Sahateollisuudessa pienetkin hintamuutokset kuljetustuissa ja polttoaineen hinnassa
vaikuttavat toiminnan kannattavuuteen. Olemme avanneet viime aikoina uusia liikennöintilinjoja Eurooppaan sekä kehittäneet palveluamme. Uudella
sopimuksella pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kilpailukykyiset rautatiekuljetusratkaisut satamaamme ja sieltä maailmalle sekä pitämään Loviisan
edelleen sahatavaran tärkeänä
vientisatamana, linjaa van den
Wildenberg.
–mls
Vuoden puuteollisuusyritys
Vuoden 2012 puuteollisuusyritykseksi on valittu
Luoman Oy. Toiminta käynnistyi 1982 kenttäsirkkelillä
ja sahatavaran höyläämisellä.
Asiakkaina olivat puukomponentteja ja puisia pakkauksia tarvitsevat maakunnan konepajat.
Uusi aikakausi yrityksessä
alkoi vuonna 1992, kun elementtimökkien valmistus alkoi. Vuonna 2003 yritys yhtiöitettiin ja muutettiin konser-
niksi, Luoman Oy:ksi. Konsernilla on nykyään kaksi tytäryhtiötä Ranskassa ja yksi tuotannollinen tytäryhtiö
Saksassa.
Tärkeimpänä Luoman
Oy:n kilpailukeinona on ollut asiakkaan kuuntelu. Siihen reagoitiin kehittämällä
palvelukonseptia, etabloitumalla kohdemaahan, rakentamalla varaosapalvelu sekä
kouluttamalla jälleenmyyjien
henkilökunta.
Liimapuun
tuotanto nousi
Suomessa tuotettiin viime vuonna liimapuuta sekä duoja triolamia yhteensä
330 000 m3, viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Liimapuusta toimitettiin kotimaahan 50 500 m3. Eurooppaan vietiin liimapuuta sekä duo- ja triolamia
54 000 m3 ja Euroopan
ulkopuolelle, käytännössä Japaniin, 225 000 m3
liimapuuta. Edellisvuoteen verrattuna kasvua
oli liimapuun toimituksessa kotimaahan viisi prosenttia ja viennissä
Euroopan ulkopuolelle
12 prosenttia. Sen sijaan
vienti Eurooppaan pieneni seitsemän prosenttia.
Japanin jälkeen seuraavaksi eniten liimapuuta sekä duo- ja triolamia viedään Suomesta
Ranskaan 12 000 m3, IsoBritanniaan 10 000 m3 ja
Italiaan 8000 m3.
Suomi on Itävallan
kanssa suurin liimapuun
viejä Japaniin. Lisäksi Suomi on Euroopan
suurimpia liimapuun
valmistajia.
Maija-Liisa Saksa
06.02.2012
MEILTÄ KUNNON LETKUT PURUN POISTOON, PAINEILMALLE, JA VAIKKA MIHIN.
PUL - POLYURETAANI- PURULETKU
Tuotekoodi
Kestää erittäin hyvin kulutusta.
Erittäin taipuisa, kevyt ja sileä sisältä.
Käyttölämpöila: -40º- + 90ºC
Sisämateriaali: Notkea PU, polyesteri
Vahvikkeet: Terässpiraali
Pintamateriaali: Notkea PU, polyesteri
PUL-040
PUL-050
PUL-063
PUL-076
PUL-080
PUL-090
PUL-100
PUL-110
PUL-120
PUL-125
PUL-130
PUL-140
PUL-150
PUL-160
PUL-170
PUL-180
PUL-200
PUL-250
PUL-300
PUL-350
PUL-400
PUL-500
PUL-600
PU - POLYURETAANI - PURULETKU
Tuotekoodi
Kestää erittäin hyvin kulutusta. Pölyn ja
purunpoistoon. Erittäin taipuisa, kevyt ja sileä
sisältä. Tukevampi kuin PUL.
Käyttölämpötila: -40ºC - +90ºC
Sisämateriaali: Notkea PU, polyesteri
Vahvikkeet: Terässpiraali
Pintamateriaali: Notkea PU, polyesteri
PU-040
PU-045
PU-050
PU-063
PU-075
PU-080
PU-090
PU-100
PU-110
PU-120
PU-125
PU-130
PU-140
PU-150
PU-160
PU-170
PU-180
PU-200
PU-250
PU-300
Sisä Ø Seinämä Työpaine Alipaine Taiv.säde Paino Kieppi
(mm)
(kg/m)
(m)
(mm)
(mm) (bar 18ºC) (m. H2O)
40
0,4
0,50
0,30
10
0,150
6/15
50
0,4
0,45
0,20
13
0,180
6/15
63
0,4
0,38
0,15
16
0,230
6/15
76
0,4
0,30
0,10
19
0,350
6/15
80
0,4
0,27
0,10
20
0,370
6/15
90
0,4
0,23
0,10
22
0,420
6/15
100
0,4
0,20
0,09
20
0,480
6/15
110
0,4
0,20
0,09
22
0,520
6/15
120
0,4
0,19
0,09
24
0,550
6/15
125
0,4
0,18
0,08
25
0,590
6/15
130
0,4
0,18
0,08
26
0,610
6/15
140
0,4
0,15
0,08
28
0,660
6/15
150
0,5
0,11
0,06
30
0,700
6/15
160
0,5
0,10
0,06
32
0,750
6/15
170
0,5
0,09
0,06
34
0,780
6/15
180
0,5
0,09
0,06
36
0,830
6/15
200
0,5
0,08
0,05
40
0,920
6/15
250
0,6
0,05
0,04
50
1,070
6/15
300
0,6
0,03
0,03
60
1,500
6/15
350
0,6
0,03
0,03
70
1,750
6/15
400
0,6
0,02
0,02
80
2,000
6/15
500
0,6
0,01
0,01
100
2,500
6/15
600
0,6
0,01
0,01
120
3,000
6/15
Sisä Ø Seinämä Työpaine Alipaine Taiv.säde Paino Kieppi
(mm)
(mm) (bar 18ºC) (m. H 2O)
(mm)
(kg/m)
(m)
40
0,5
1,4
4,5
40
0,180
30
45
0,5
1,3
4
45
0,200
30
50
0,55
1,2
3,5
50
0,260
30
63
0,55
0,9
2,5
63
0,320
30
75
0,55
0,8
2
75
0,440
30
80
0,6
0,7
2
80
0,480
30
90
0,6
0,7
2
90
0,520
30
102
0,65
0,6
1,5
102
0,660
30
110
0,65
0,6
1,5
110
0,720
30
120
0,65
0,5
1,5
120
0,780
30
125
0,65
0,5
1,5
125
0,800
30
130
0,65
0,5
1,5
130
0,840
30
140
0,65
0,5
1,5
140
0,900
30
150
0,7
0,4
1
150
1,100
30
160
0,7
0,4
1
160
1,160
30
170
0,7
0,4
1
170
1,240
30
180
0,7
0,4
1
180
1,300
30
200
0,7
0,3
1
200
1,440
30
250
0,8
0,2
0,5
250
1,880
15
300
0,8
0,2
0,4
300
2,250
15
www.salhydro.fi
MEILTÄ MYÖS KAIKKI PAINEILMAOSAT
- letkut, asennelmat
- pikaliittimet
- spiraalit, letkukelat
- putket ja liittimet
www.hydromarket.fi -- pistoolit
venttiilit
Hki Suutarila - 09-3464 200 - sylinterit
Hki Konala - 09-5131 200 - mittarit
- kiristimet
Kerava - 09-2423 200
- säätimet, suodattimet, öljyttimet
Nurmijärvi - 09-276 6400
Tampere - 03-364 0655
PUUSEPÄNT_06022012.indd 1
2/3/2012 9:21:27 AM
16
Puu&Tekniikka
Vuodenvaihteessa alueelliset
metsäkeskukset yhdistettiin
yhdeksi Suomen metsäkeskukseksi,
jonka liiketoiminta samalla eriytettiin julkisista palveluista.
– Julkisten palvelujen yksikkö ei
kilpaile kenenkään kanssa, liiketoimintayksikkö elää asiakkailta saatavilla rahoilla, kiteyttää Eini eriytyksen käytännön merkitystä. Hänen
mukaansa tärkein julkisen palvelun
yksikön tehtävä on metsätalouden ja
metsäalan elinkeinojen edistäminen.
Muita lakiin kirjattuja tehtäviä ovat
rahoitus- ja tarkastuspalvelut sekä
metsätietoihin liittyvät tehtävät. Vuodenvaihteen uudistusten yhteydessä
tuli voimaan myös laki metsävaratietojen käytöstä. Tällä on suuri merkitys koko metsäalalle.
– Asiakkaan hyvän ajatteleminen
pitää olla kaiken toiminnan takana.
Metsävaratietojen keruun pitää olla
tehokasta ja sitä pitää jalostaa muotoon, jossa siitä on asiakkaalle todellista hyötyä, korostaa Eini.
Metsäkeskus
lähemmäs
jatkojalostusta
– Meidän pitää olla kiinnostuneita myös puun käytöstä,
ei pelkästään sen kasvattamisesta, sillä hakkuilla tehdään
metsätalouden tulos, sanoo Suomen metsäkeskuksen
julkisten palvelujen johtaja Ari Eini.
Metsävaratiedot käyttöön
Puun ostajilla on jo vuoden alusta ollut mahdollisuus pyytää Suomen metsäkeskukselta tietoja esimerkiksi päätehakkuukypsistä leimikoista haluamaltaan alueelta. Ostaja saa metsänomistajien yhteystiedot, ei yksilöityjä
tietoja leimikoiden koosta tms.
Marraskuussa käynnistyy Metsään.
fi-palvelu, jossa metsänomistajat pääsevät metsäkeskuksen metsävaratietopalveluun ja näkevät oman metsikkönsä kuviokohtaiset tiedot. Ensi vuoden
aikana myös puunostajat saavat metsävaratietolain puitteissa tietoja suoraan
Metsään.fi-palvelusta.
– Tulevaisuudessa tietoja voidaan
jalostaa yhdistämällä mukaan kasvupaikkatietoja ym. ja näin ostaja voi etsiä myös erikoispuuta, selvittää Eini
palvelun kehittämismahdollisuuksia.
Hankkeita yrittäjille
Uudistumisen myötä Suomen metsäkeskus on ottanut askeleen lähemmäs
puun jatkojalostusta. Eini näkee askeleen luonnollisena osana kansallista metsäohjelmaa, sillä metsätalouden
tulos on riippuvainen metsän jatkojalostuksesta ja alan yritysten menestymisestä.
– Uskon erilaisen hanketoiminnan
lisääntyvä toiminnassamme. Ei kuitenkaan niin, että tekisimme hankkeita itsellemme, vaan tarpeen pitää tulla kentältä. Ensimmäisenä hankkeena RakPuuCE, jonka tavoitteena on helpottaa pienyrittäjien CE-merkinnän hakemista. Muita, metsäalan elinkeinojen
ja metsätalouden väliin sijoittuvia kehittämiskohteita ovat esimerkiksi metsien sukupolvenvaihdoksiin ja yhteismetisen kehittämiseen liittyvät asiat.
Näiden vaikutukset ulottuvat puutuoteteollisuuteen viiveellä, selvittää Eini.
Metsäelinkeinojen
edistäminen
Ilman kannattavaa puun jatkojalostusta myös metsätalouden kannattavuus vaarantuu. Ari Eini korostaakin,
kuinka tärkeää julkishallinnon on
ymmärtää, ettei voi olla erillistä metsä- ja teollisuuspolitiikkaa, vaan näi-
Yksi koko maan kattava metsäkeskus yhtenäistää palvelun samanlaiseksi
ympäri maata, korostaa Ari Eini.
Lisätarkkuutta lajitteluun
Puutavaran koneellinen lujuuslajittelu perustuu Euroopassa hyvin pitkälti lajittelukonetyypeille ominaisten vakiosäätöarvojen
käyttöön. Tämän lisäksi voidaan
käyttää myös omia konekohtaisia
raja-arvoja. Tässä ns. tuloslajittelussa raja-arvot määritetään erikseen tietylle lajittelukoneelle, ja
niitä voidaan myös jatkossa muuttaa tarpeen niin vaatiessa. Tuloslajittelu on pääsääntöinen lajittelumenetelmä muun muassa Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Tuloslajitteluun liittyvä ensisijainen hyöty on parempi lajittelutarkkuus. Vakiosäätöarvot on
määritetty suhteellisen suurille
puun kasvualueille, tuloslajittelussa voidaan raja-arvot säätää tarkemmiksi.
– Suomessa, missä puutavaran
laatu on yleisesti Pohjoismaiden
keskiarvoa korkeampi, lajittelusLuokkakohtainen saantoprosentti vakiosäätöarvolajittelussa
ja tuloslajittelussa. Lajiteltavan
puutavaran kasvualueena on ollut
Etelä-Suomi. Lajittelu on suoritettu Precigrader-lajittelukoneella.
den pitää lähentyä, mennä jopa lomittain. Hänen näkeekin hyvänä maa- ja
metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välille kehittyneen
yhteistyön.
– On myös tärkeää tarkistaa, ettei
maakunnissa jää aukkoja metsään
liittyvän yrittäjyyden edistämisessä.
Metsäkeskuksethan ovat hoitaneet
perinteisesti metsätalouteen liittyvät
edistämistoimet, ely-keskukset teollisen ja palveluyrittäjyyden
sa voidaan käyttää vakiosäätöarvoja
alempia raja-arvoja lajittelutarkkuuden parantamiseksi ja näin saantojakauma paranee erityisesti parempien laatujen eli yli C30-luokkien kohdalla, korostaa projektipäällikkö Juha
Mikkonen Limab Oy:stä.
Kannattavuus paranee
Saantojakauman parantuessa myös
lajittelun kannattavuus paranee.
– Jos esimerkiksi lujuusluokkaan
C35 lajitellun sahatavaran myyntihinta on viisi prosenttia korkeampi
kuin luokkaan C24, lajittelun kannattavuutta kyetään parantamaan lajitteluyhdistelmän R/C24/C35 kohdalla noin kahdella prosentilla tu-
loslajittelun myötä. Jos sahatavara käytetään yrityksen omassa jatkotuotannossa, lopullisen tuotantokatteen parantuminen voi olla
huomattavasti korkeampikin, arvioi Juha Mikkonen.
– Tarjoamme palvelua tuloslajittelun käyttöönottoon lajitteluyhdistelmien R/C24/C35 ja
R/C24/C40 osalta. Palvelu sisältää
konekohtaisten raja-arvojen määrittämisen ja niiden alkutyyppitestauksen sekä tuloslajittelua koskevan laadunvalvontajärjestelmän
määrittäminen. Lisäksi saatavilla on tarvittavat koulutus- ja FPCmanuaalin päivityspalvelut, kertoo
Juha Mikkonen.
Luokkakohtainen saanto–%
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10%
0%
66 %
55 %
C30
37 %
23 %
C35
Vakiosäätöarvolajittelu
Tuloslajittelu
Energiamessut
lokakuussa
Tampereella lokakuun 23.–25.
päivänä pidettävien Energia 12
-messujen näyttelytila on täyttynyt ennätysvauhtia. Mukana on
jo 200 alan yritystä. EcoCityteema esittelee älykästä, ekologista ja energiataloudellista kaupunki- ja energiainfraa sekä vähäpäästöistä liikennettä. Ohjelmaa suunnataan erityisesti kuntasektorille.
Kolmipäiväisten Energiamessujen lisäksi energia-alan päätapahtuma EnergiaForum 2012
käsittää Energiapäivän, Energiakongressin ja muita seminaareja.
FinnMetko
79 %
28 %
Maija-Liisa Saksa
C40
FinnMetko 2012 järjestetään
20.8.–1.9. Jämsässä ja näytteilleasettajia on ilmoittautunut jo
yli 260.
Vuonna 2010 näyttely kokosi
Jämsään yli 33000 ammattivierasta ja yli 330 näytteilleasettajaa.
numero 6/2012
Lyhyesti
Aivoriihi verkossa
Verkossa käynnistyvä
kansalaiskeskustelu haastaa kansalaiset ja asiantuntijat pohtimaan yhdessä, millaisiin asumisen unelmiin
puukerrostalorakentamisella tulisi vastata nyt ja tulevaisuudessa.
Nyt on tilaisuus
vastata ja vaikuttaa.
Aivoriihi verkossa on osa
työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallista puurakentamisohjelmaa. Keskustelu avautuu 15.5. ja jatkuu
15.6. saakka. Linkki keskusteluun löytyy Puuinfon nettisivuilta osoitteessa
www.puuinfo.fi
RakPuuCe koulutus käynnissä
Suomen metsäkeskuksen
RakPuuCe -hankkeen koulutuksia on pidetty tänä keväänä jo 10 paikkakunnalla
yli sadalle yrittäjälle. Lisää
kursseja on tulossa syksyllä. Ensimmäinen FPC -manuaalin valmistuskurssi pidettiin Tampereella yhteistyössä Puusta elinvoimaa
-hankkeen vetäjän Eveliina
Oinaan­kanssa.
– Ilman parin päivän
kurssia olisi ollut tällaiselle pienyritykselle melkeinpä mahdoton tehtävä itse
laatia asiaankuuluvia käsikirjoja ja muita seurantalomakkeita. Näin sain otettua CE-merkinnän käyttöön
varmasti edullisimmalla tavalla, kertoo huittislaisen
EU-Puu Oy:n myyntipäällikkö Mika Kylväjä kuukausi kurssin jälkeen.
Vilppulan sahan
uudistamista
suunnitellaan
Metsä Group käynnistää
selvitystyön Metsä Woodin
Vilppulan sahan uudistamisesta ensi vuonna 30 miljoonalla eurolla. Kahden
nykyisen linjan tilalle on
suunnittelilla uusi sahalinja sekä tuorekäsittelylaitos.
Myös sahan muita osia uusittaisiin.
Uusi linja pystyisi sahaamaan monipuolisilla sahausmalleilla ja hyödyntämään myös pikkutukkia..
Investointi ei muuta sahan
kapasiteettia merkittävästi.
Koska hanke pienentää
toteutuessaan Vilppulan sahan henkilöstön määrää,
Metsä Wood aloittaa henkilöstöryhmien kanssa käytävät yt-lain mukaiset neuvottelut. Vähennystarve on
arvioitu enintään 40 henkilöksi.
numero 6/2012
Puu&Tekniikka
17
Woodment
– veistoksellisia epäesineitä
Näyttelyn esineistön olivat
toteuttaneet Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin
kalustemuotoilun opiskelijat. Puurakenteisten, veistoksellisten esineiden toiminnallisuus ja yllätyksellisyys perustuivat teosten osien keskinäiseen nivellytykseen moderneilla
kalusteheloilla. Muodonantoa ei ollut ohjattu tai rajattu millään tavoin,
joten näyttelyesineet olivat myös visuaalisesti puhuttelevia.
– Opiskelijoilla oli projektin aikana mahdollisuus tutustua kalusteheloihin ja puuhun sekä niiden antamiin
mahdollisuuksiin kalustemuotoilus-
Pro Puu -keskuksessa Lahdessa huhtikuussa järjestetyssä­
Woodment-näyttelyssä oli esillä toinen toistaan mielen­
kiintoisempia epäesineitä.
sa leikin varjolla, selvitti Markku­
Tonttila­Pro Puu ry:stä. – Odotushan
näissä on aina se, että kun lähdetään
vapaasti irrottelemaan, niistä voi oikeasti syntyä vaikka mitä tuotteita.
Vastaavaa toimintaa on hänen
kertomansa mukaan tarkoitus jatkaa
tulevaisuudessakin ja hakea samalla
uusia keinoja oppimisen kannalta.
Näyttelyn päätukija oli helavalmistaja Häfele, joka halusi hankkeella
näyttää, että vanhasta totutusta helasta voidaan saada aikaan jotakin täysin
uutta.
– Peruslähtökohta suunnitelmissa oli, että esineen on mahduttava
kuution sisään ja käytettävissä heloissa oli tietty budjetti, kertoi Häfelen tekninen myynti-­
insinööri
Vesa­ Repo.
Yritysyhteistyö tarjosi opis­
keli­
joille myös mahdollisuuden saada
luontevia kontakteja tulevaa ammattiaan varten.
Projekti toteutettiin osana Pro Puun
käynnistämää Puustudio-toimintaa,
jonka tarkoitus on laajentaa puualan
oppimisympäristöä ja innovaatiotoimintaa uusin teemoin ja tehtävänannoin. Puustudio on osa IDEAL – International Design and Event Arena
Lahti -hanketta, jota hallinnoi Lahden
kaupungin sivistystoimialan Liikunta
ja kulttuuri vastuualue. Päijät-Hämeen
liitto rahoittaa hanketta EU:n aluekehitysrahastosta.
Kimmo Janas
Esko Ihalainen sorvasi haavasta
hämähäkin, jota voi pyöritellä
ympäri neulansa päässä.
Matilda Palmun ’Viuhka’
herää henkiin saranoilla ja
pintastruktuurilla.
Aidosti
tehokas
Kiskoilla liikkuvat kuutiot tulevat
ulos spiraalimaisessa järjestyksessä
Roope-Oskari Miettisen ’Vetokuutiossa’.
Parasta mahdollista lapsille.
Übelbachin kaupunki Itävallassa halusi sijoittaa lapsiinsa rakentamalla mahdollisimman ekologisen
päiväkodin. Stora Enson CLT oli selvä valinta – energiatehokas massiivipuu pitää lämmön rakennuksen
sisällä ja tarjoaa terveellisen sisäilman sekä miellyttävän ääniympäristön.
Lukijoistamme*
52 %
Lue lisää kustannustehokkaasta rakentamisesta:
storaenso.com/buildingandliving
clt.info
on hankkinut
lisätietoa Puu&
Tekniikassa olleen
mainoksen
perusteella!
* Lukijatutkimus 2010, Focus Master
Übelbachin Päiväkoti.
Runko, kattorakenteet, väliseinät ja
välipohjat: Stora Enso CLT 172 m3.
18
Puu&Tekniikka
Tapahtumia
Toukokuu
24.–27.5. Furniture and Interior 2012, huonekaluteollisuuden erikoisnäyttely, Odessa. expohome.com.ua/index2.
php?page=index&lang=en
Kesäkuu
4.–7.6. Top Movel 2012, huonekaluja, Fortaleza (Brasilia).
5.–8.6. Hanoiwood + Furnitec 2012,
Vietnamin kansainvälinen puu ja puuntyöstökonenäyttely, Hanoi.
www.vietnamwoodexpo.com/hanoi
6.–8.6. Carrefour du Bois 2012, kansainvälinen puualan näyttely,
Nantens (Ranska). www.timbershow.com
6.–8.6. Intermebel 2012, huonekaluja, Kazan (Venäjä).
www.intermebelexpo.ru/rus
6.–8.6. WoodWorking 2012, puusepän- ja huonekaluteollisuuden
koneita ja tarvikkeita, Kazan (Venäjä). www.woodexpokazan.ru/rus
7.–9.6. Design District 2012 (entinen 100 % Design), sisustusala,
Rotterdam. www.designdistrict.nl
8.–10.6. Domo Classica 2012, tyylihuonekaluja, Pesaro.
www.domoclassica.it
9.–10.6. Fiskarsin puumarkkinapäivä, Fiskars.
www.puumarkkinapaivat.fi
14.–17.6. FIMA 2012, puu- ja huonekalumessut, La Paz (Bolivia).
www.portalferias.com/ferias-bolivia/p51
20.–23.6. Furnitech Woodtech 2012, huonekaluteollisuuden
koneita ja tarvikkeita, Bangkok. www.furnitechwoodtech.com
29.6.–1.7. Woodmach Davao 2012, puusepän- ja huonekalu­
teollisuuden koneita ja tarvikkeita, Davao (Filippiinit).
globallinkmp.com/calendar-of-events
Heinäkuu
4.–6.7. Office Furniture Japan 2012, toimistokalusteita, Tokio.
www.isot.jp/en/ofj
6.-8.7. Wood Tech India 2012, puusepänteollisuuden koneita,
heloja, raaka-aineita, ikkunoita ja ovia, huonekaluja, parketteja,
Chennai (Intia).www.woodtechindia.in
15.–18.7. The Manchester Furniture Show 2012, huonekaluja,
Manchester. www.manchesterfurnitureshow.com
19.–22.7. FurniTex 2012, huonekaluja ja sisustuksia, Melbourne.
www.furnitex.com.au
24.–27.7. ForMobile 2012, puusepän- ja huonekaluteollisuuden
tarvikkeita, Sao Paolo. www.feiraformobile.com.br
Elokuu
1.–4.8. ABIMAD Inverno 2012, huonekaluja, Sao Paolo.
www.abimad.com.br/portal
15.–18.8. EXPO Mueble Internacional Verano 2012, huonekaluja,
Guadalajara. www.expomuebleverano.com.mx/veranonew
21.–24.8. Trä & Teknik 2012, puuteollisuuden koneita ja
tarvikkeita, Göteborg. www.svenskamassan.se/kalender/2012/
tra-teknik-2012
22.–25.8. IWF 2012, puuntyöstökoneita ja tarvikkeita, Atlanta.
www.iwfatlanta.com
30.8–2.9. International Timber Fair Klagenfurt, saha-, bioenergia- ja
puutuoteteollisuuden koneita ja tarvikkeita, Klagenfurt Itävalta,
www.kaerntnermessen.at
numero 6/2012
Toukokuun alussa
Milanossa järjestetyt puuntyöstökone­
messut, Xylexpo 2012,
olivat 46-vuotisen
messuhistoriansa
hiljaisimmat.
Xylexpo hiipuu
515 näytteilleasettajan tuotteisiin tutustui vain 43 295 messuvierasta eli lähes 16 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta
sitten. Runsaat 32 000 näyttelyneliötäkin oli saatu mahtumaan neljään halliin, mikä
toisaalta teki messuista entistä kompaktimmat ja helpommin hallittavat. Itse messut olivat kuitenkin hyvät, ja
näytteilleasettajiakin oli saapunut 34 eri maasta eli mistään paikallisesta konenäyttelystä ei suinkaan ollut kyse.
Entä vuonna 2014?
Moni ennusti näiden olleen
viimeiset Milanossa järjestetyt puuntyöstökonemessut,
mikä saattaa jopa pitää paikkansa. Mutta Xylexpo -messuja ei kuitenkaan olla hautaamassa, vaikka Riminillä
jatkettaisiinkin omia messuja. Italian puuntyöstökonevalmistajien liiton, Acimallin edustajien kertoman mukaan neuvotteluita käydään
kuumeisesti liiton jäsenistön
keskuudessa paluusta yksien messujen taakse. Toisaalta kovat uhkasakot Milanon
messujen kanssa ovat pitäneet Acimallin kiinni messusopimuksessa ja Milanossa.
Nyt sopimuskausi kuitenkin
päättyi, ja parhaillaan kartoitetaan tilannetta uuden messupaikan suhteen. Esille on nostettu Milanon ja Riminin lisäksi mm. Bologna ja Verona.
1.
2.
Ratkaisuja tullaan tekemään ensi syksyn aikana.
Mutta sukelletaanpa messutarjontaan kuvien myötä.
Kimmo Janas
1. Weinig esitteli
osastollaan uuden mallisarjan Powermat 2400 höyläkoneen, jossa on uutuusohjelmisto lapepinnan
kuviointia varten.
2. Powermat 2400:n ohjelmistolla saadaan kappaleisiin höylättyä monipuolisia kuvioituja.
3. Iman 4-akselinen cnc-jyrsin
BIMA Gx30 130/430 on
OLSA
KESÄKAMPANJA
d
a
Nyt AiP
Ä
NP ÄLLE!
2012
KAUP
KIA
KOSKEE KAIK
)
0%
v
(al
€
YLI 7.000
KINTOJA!
N
A
H
IA
IS
O
ARV
vaihtokoneita.
kee uusia- ja
ja sen
1.6.-31.7. Kos
in tarjoukseen
Tarjous voimassa
Tutustu tarkemm ssa www.olsa.fi »
ehtoihin osoittee
UUDET KONEET
VAIHTOKONEET
PURUNPOISTO
HUOLTO
TERÄT
VERKKOKAUPPA
OLSA AY - TupALAnkATu 4, 15680 LAhTi MYYnTi: 010 820 7200 - huOLTO: 010 820 7251 - e-MAiL: infO@OLSA.fi -
hTTp://www.OLSA.fi
OHUTVIILUVANERIT SUORAAN TEHTAALTA!
Korkealaatuiset koivuiset ohutviiluvanerit suoraan
Lohjan tehtaaltamme:
• Paksuudet alkaen 0,3 mm
• Koot 1220x1220 / 1500x1500 /1550x1550 mm tai
sopimuksen mukaan
Meiltä saat myös koivu-, mänty- ja haapaviilut, sekä
lämpökäsitellyt viilut.
Kysy tarkemmin meiltä:
Markku Tamminen, puh. 040 841 7178
Sirpa Pesonen, puh. 040 835 6729
Juha Alhonen - paksut mäntyviilut, puh. 040 532 5481
www.mahogany.fi
Puurakentamisen
koulutusta
Paineilmanaulaimet
ilman kaasua ja letkuja!
UUTUUS
Naulaimet
viimeistelyyn
FN65DA
FN55AX
www.woodpolis.fi
www.mechelin-company.
numero 6/2012
Puu&Tekniikka
3.
4.
6.
7.
8.
9.
19
5.
10.
Ura putkessa
11.
12.
13.
Uraputkessa?
Lähetä nimitystiedot: toimitus@puutekniikka.fi
Heinolan Sahakoneet oy
10. Suomeenkin jo myyty
ovien puu- ja välihiontaan
soveltuva QuickWood PRO
1300/8 V/2 säätyy automaattisesti oven paksuuden
mukaiseen leveyteen.
Messuilla esiteltiin koneesta
halkaistu versio.
suunniteltu kestämään
keskeytymättömän vuorotyön
rasitukset. Koneessa on mm.
led-asetteentekojärjestelmä,
360 astetta kääntyvä c-akseli,
10 kW jyrsinmoottori,
2 z-akselia ja porakaralaatikko.
4. Messujen aikana
solmivat Eurotec Oy:n
toimitusjohtaja Anssi Tiira
(vas.) ja Essetre S.p.A.:n
myyntijohtaja Giampietro
Lavarda yhteistyösopimuksen
Essetren koneiden
edustuksesta Suomessa.
6. Griggion Unica 400
Electronic sirkkelissä on
kolmen akselin ohjaus
sisältäen myös ohjelmoitavan katkaisuvasteen.
8. Venture 320 L on täysin
uusi mallisarja Homagin
cnc-koneissa, jossa kompakti
listoitusyksikkö on siirretty
koneen etuosaan huollon
helpottamiseksi.
11. Reinhardt Twin Loop on
uudentyyppinen suurtehokatkaisusaha, joka voidaan kytkeä
linjaan joko ennen höylää tai
sen jälkeen. Maksiminopeus
80 m/sekunnissa.
5. Holz-Herin uudessa
Glu Jet -liimapäässä liima ei
enää tule perinteisesti
reijistä vaan suoraan
putkesta tasaisesti
annosteltuna.
9. Brandt on tuonut aloittaville puusepille entistä
edullisemman Highflex
1220 listoituskoneen,
jonka syöttönopeus on
11 m/min.
12. Friulmac Randomax on
uusi päätyponttikone, jonka
alkuperäinen kehitysidea tuli
tehtaalle Suomesta. Kone sopii
isoille dimensioille (max 50 x
400) ja kovaan käyttöön.
7. Felderin peruskoneita
menee Suomessa tasaiseen
tahtiin.
13. Finiture on tehnyt
Comaun maalausrobottiin
oman helppokäyttöisen
käyttöliittymän. Sovellukset
voidaan tehdä niin uusiin
kuin jo toiminnassa oleviin
linjastoihin.
22.8.
11.9.
-lehdet:
Sahateollisuus, hirsitaloteollisuus,
ikkuna- ja oviteollisuus Varaukset 10.8. mennessä
Kaluste- ja huonekaluteollisuus, suunnittelu
Lisäjakelu: Habitaressa 12.-16.9. Varaukset 30.8. mennessä
3.10. Puusta rakentaminen
Lisäjakelu: Kuntien teknisen toimen ja talonrakennusliikkeiden johto,
rakennesuunnittelutoimistot, Finnbuild 9.–12.10. Varaukset 21.9. mennessä
Puutekniikan
insinööri Kari­
Puustinen on
nimitetty myyntipäälliköksi
Venäjän ja Suomen markkinoille. Hän siirtyy yhtiöön Jartek Oy:stä.
DI Tomi Kau­
kinen on nimitetty hankintatoimen
ostojohtajaksi sekä yhtiön johtoryhmään. Hän siirtyy yhtiöön Foster Wheeler
Energia Oy:stä.
Ammattilaiset asialla
Hiomatarvikkeita
- Kaikkea hiontaan
- Laadustaan tunnettu
Seuraavat Puutekniikan insinööri
Juha­ Ropilo
on nimitetty
myyntijohtajaksi. Ropilo
on toiminut aiemmin yhtiön teknisenä johtajana sekä
vientipäällikkönä.
DI Timo
Juntunen on
nimitetty automaatioryhmän johtajaksi sekä yhtiön
johtoryhmään.
Lisätietoja:
p.0207 940 866
myynti@hiomant.fi
Sorvarinkatu 7,
20360 TURKU
Jalopuuta
DLH Finland Oy
Heidehofintie 4
01300 VANTAA
P. 020 790 2770
Latokarinkatu 4
20200 TURKU
P. 02 253 4400
www.dlh-finland.fi
Lämpökäsiteltyä puuta
Hjt-Holz Oy
35700 Vilppula
puh. 050 554 2965
hannu.salo@hjt-holz.com
www.hjt-holz.com
www.hiomant.fi
Pintakäsittelylaitteet
Puuöljyt
SPRAYTEC
40 x 50 mm ladottu
300 euroa / 4 numeroa
MAALAUSLAITTEET
MAALAUSLINJAT
Ilmoitushinnat ja lukijatutkimus: www.puutekniikka.fi.
Soita 050 4646 455 / Maija-Liisa Saksa ja varaa tilasi!
Parasta puulle!
PUH. 0207 851 900
WWW.SPRAYTEC.FI
Ammattilaiset
asialla ilmoitushinnat:
Lisätietoja:
puh. (019) 264 4200
info@osmocolor.com
www.osmocolor.com
40 x 50 mm 4-v kehystetty
600 euroa / 4 numeroa
Myös muut koot mahdollisia.
Alv lisätään hintoihin
Soita 050 4646 455 /
Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi.
Mikrobeja vastaan
Scheer käsijyrsimiä
Uusia teriä
Yhä vastustuskykyisemmät sairaalabakteerit sekä
lisääntyvät metalliallergiat
ovat ongelma, johon Savolla on ratkaisuna Aseptic line -vetimet. Metallisissa vetimissä ei ole nikkeliä tai
kromia. Niissä on antibakteerinen hopeapinnoite, jossa useat tavallisimmista sairaalabakteereista tuhoutuvat. Vetimet soveltuvat kohteisiin, jossa monet ihmiset
Penope on aloittanut
Scheer-käsijyrsimien myynnin Suomessa. Mallisto sisältää viisi vaihtoehtoa ottotehoiltaan 1000–2500 W,
moottorina on suojaeristetty ja häiriösuojattu kestävä yleismoottori. Kaikissa
malleissa on tarkka jyrsintäsyvyyden pikasäätö, eristetty ja kytkimellä varustettu
ohjauskahva sekä levyalustaan kiinnitetyt ohjainjohteet. Kolmoislaakeroitu kara
tekee työstöstä vakaata. Jyrsimet on varustettu purusuo-
Imperial Bladesin titaanipintaisen Storm T340 rinnalle
on tullut kapeampi 32 mm:n
T330. Tämä mahdollistaa sahaamisen ahtaissa kohteissa.
Titaanipintaisella terällä katkeavat niin naulat, ruuvit kuin
vanhat metalliset vesijohtoputketkin.
Toinen uutuus, kuvan
MM550, on 63 mm aaltomuotoinen terä styrofoamin, polystyreenin, nahan, kumin, paperin ja mattojen leikkaamiseen.
Kaikki Imperial Blades
terät joissa on universaa-
käsittelevät samoja kalusteita tai joissa on metalliallerigaa tai sen puhkeamista halutaan välttää.
Aseptic line -tuotteissa on
vaihtoehtoja runsaasti moderneista malleista perinteisiin.
Lisätietoja: Savo Design
& Technic Oy, www.savo.fi
Ponssen metsäkoneisiin
SCR-moottorit
Ponsse on siirtynyt uusiin SCR-teknologian Euromot 3B-moottoreihin kaikissa 205 kW:n moottorilla
varustetuissa metsäkoneissa. Muutos koskee EU-alueelle myytäviä konemalleja. Mercedes-Benzin 205
kW:n moottorit on käytössä Ergo -harvesterissa, Buffalo-, Elephant- ja ElephantKing -kuormatraktorissa sekä BuffaloDual -yhdistelmäkoneessa.
Muissa moottorikokoluokissa siirtyminen uuteen
teknologiaan tapahtuu vuoden 2014 aikana.
SCR on jälkikäsittelyjärjestelmä, joka alentaa pakokaasun typenoksidien
(NOx) määrää. Siinä pakokaasun sekaan ruiskutetaan ilmaa ja veden ja urean muodostamaa DEF-liuosta, joka pakokaasun lämmön avulla pelkistää pako-
kaasun typen oksideja vaarattomiksi typeksi ja vesihöyryksi. Teknologia vaatii
katalysaattorin, joka sijaitsee äänenvaimentimessa.
Päästöjen vähenemisen
lisäksi polttoainetta kuluu
vähemmän ja vääntöä on
enemmän erityisesti kuormitustilanteissa. Kun moottorin päästöistä huolehtii
erillinen pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä, voidaan moottorin suorituskyky optimoida parhaan tehon ja väännön saavuttamiseksi.
Nordiska Åbon
varastovalikoima laajenee
Nissanilta
uusia pakettiautoja
Nordiska Åbo Oy:n varastotuotteiden valikoima laajenee viilutettuihin mdf-levyihin sekä massiiviliimalevyihin. Decospanin mdf-levyjä on saatavissa heti koivu-, tammi- ja saarniviilutettuna, muut puulajit ovat
toimitusmyynnissä 1–2 viikon toimitusajalla.
Erityisesti porrasvalmistajille on tarjolla noutomyynnissä mänty- ja tammimassiiviliimalevyä sekä
sormijatkettuna että pitkänä
Nissan tuo markkinoille
yhteistyössä Renaultin kanssa kehitetyn Nissan NV400
-pakettiautomallin, jota löytyy sekä etu- että takavetoisena.
Takavetomallit mahdollistavat erilaisien ohjaamolamellina. Lomakauden jälkeen myös koivuliimalevy
on saatavissa eri paksuisena
suoraan varastosta Turusta.
Lisätietoja: www.nordiska.fi, 02 230 2000 400
Havuvaneri kosteisiin
olosuhteisiin
Säädettävä ikkunakalteri
Teräksiset 24/7 HS-kalterit ovat irrotettavia ja
säädettäviä. Kalteri kiinnitetään teräsvastakappaleisiin, joista ne voidaan irrottaa avaamalla lukot kalterin molemmista päistä
esimerkiksi ikkunanpesun
ajaksi.
Tuotteet sopivat joko
kohteisiin, joissa ei ole
muita turvatuotteita tai
juksella ja poistolähdöllä.
Mukana myös ”Systainer”säilytyskotelo. Saatavilla on
myös laaja valikoima teriä ja
lisävarusteita sekä varaosat.
Lisätietoja: www.penope.fi
myös valvontajärjestelmien lisäksi.
Teleskooppiputkirakenteen ansiosta kalterin koko on säädettävissä leveyssuunnassa. Kalteri voidaan
asentaa niin vaaka- kuin
pystysuoraankin. Kaltereita on kahta eri kokoa.
Lisätietoja: Next Deck
Oy, www.nextdeck.fi, info
@nextdeck.fi
li kiinnitys sopivat
seuraaviin
koneisiin: Fein
Multimaster,
Bosch,
AEG,
Dremel, Skil, Milwaukee sekä
kesällä markkinoille tulevaa
Makita.
Lisätietoja: Plektra Trading
Oy Ab, www.plektratrading.
com
Metsä Wood tuo markkinoille puunsuoja-aineella
pintakyllästetyn havuvanerin Spruce MouldGuardin,
joka soveltuu käytettäväksi kosteissa olosuhteissa ja
antaa suojan homehtumista
vastaan. Se sopii vaativiin
seinä-, katto- ja lattiarakenteisiin sekä kohteisiin, joissa suhteellinen ilmankosteus voi ylittää 75 prosenttia. Parhaiten tuote soveltuu
käytettäväksi käyttöluokan
2 ja 3.1 olosuhteissa, esimerkiksi ullakkotiloihin, vesikatteeseen sekä alapohjiin.
VTT:n testien mukaan
käyttämällä puunsuoja-aineella pintakyllästettyä tuo-
alustaversioiden hyödyntämisen. Taka-akselin suuren
kantokyvyn ansiosta takavetomallit sopivat etuvetoisia paremmin keskiraskaille kuormille. Takavetomallit ovat saatavana myös paripyörillä. Akselivälivaihtoehtoja on kolme, pituusvaihtoehtoja neljä ja korkeusvaihtoehtoja kolme, minkä lisäksi tavaratilan koko voi olla
8–17 m3.
Voimanlähteenä käyte­tään uutta Renaultin kehittämää nelisylinteristä, suoraruiskutuksella varustettua
16-venttiilistä turbodieselmoottoria.
Kulmapora hankaliin kohteisiin
tetta homehtumisen ja sinistymisen kesto on merkittävästi parempi, neljä–viisikertainen, verrattuna suojaamattomaan havuvaneriin. Suoja-aine on luokiteltu käyttöluokkaan 3 (EN
599-1) ja aineen tehokkuus
on todettu EN 113 (laho) ja
EN 152-1 (sinistäjä) mukaisissa testeissä.
Tuote on saatavilla kaikissa Metsä Wood havuvanerin
paksuuksissa.
Boschin uudella GWB
10,8-LI Professional -kulmaporalla pääsee käsiksi paikkoihin, joihin perinteiset kulmaporat eivät yletä. Porauspää on säädettävissä viiteen
eri asentoon ja on vain 11
senttimetrin pituinen. 10 millimetrin Auto-Lock-istukan
avulla terienvaihto käy nopeasti.
Monikäyttöinen työkalu
soveltuu niin huoltotöihin,
keittiöremontteihin kuin päivittäisiin asennushommiin.
Sen päätä voi säätää 22,5
asteen portaikolla nollas-
• Pitkäikäiset automaationaulaimet 6 – 220mm kiinnikkeille
• Automaattiset latausasemat robottikäyttöön
• Monipuoliset, sähköiset valvontaratkaisut kiinnityksen seurantaan
• Vaihdettavat ja päältä ladattavat lippaat räätälöityinä
ta 90 asteeseen.
1300 kierrosta minuutissa kierrosluku ja
jopa yhdentoista Newton-metrin vääntövoima
riittää vaativienkin puu- ja metallitöiden suorittamiseen. Ruuvin
halkaisija voi maksimissaan olla kuusi millimetriä ja poranterän
maksimihalkaisija on 10 millimetriä.
Technology
That Works
Automaationaulaimet vaativiin
teollisuuden tarpeisiin!
Kts. lisää > www.kartro.fi
KARTRO . ITW Construction Products Oy . Timmermalmintie 19A . 01680 Vantaa . Puh 0207 859 200 . Fax 0207 859 201 . kartro@kartro.fi . www.kartro.fi