1. No category

1/2014
Kansainvälinen toiminta
nro 1 joulukuu 2014
A
S
I
A
K
A S
L
E
H
T
I
Kohti
laajentuvaa
kumppanuutta
PÄÄKIRJOITUS
Reippahasti käypi askeleet
Joululaulun sanoja mukaillen voidaan sanoa, että reippahasti käypi askeleet, meidän hommat on niin kiireiset.
Vuoden töitä leimasivat syksyyn saakka jatkuneet kumppanuussopimusneuvottelut. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen alkoi todellinen loppukiri ja valmistautumisaika jäi todella lyhyeksi. Kaikkea ei ehditä saada toivottuun kuntoon,
mutta työt alkavat vuoden vaihteessa ja siirrosta selvitään varmasti.
Kumppanuussopimuksen lisäksi solmittiin merkittävät sopimukset: optroniikan LISA-toimitussopimus sekä Oricopan sopimus Kongsbergin kanssa NASAMS-vientihankkeessa. Kumpikin antaa pohjaa tulevaisuudelle, etenkin optroniikassa
uskotaan vahvaan kasvuun uusien tuotteiden myötä. Kasvua kummankin osalta haetaan hankkeiden, mutta myös mahdollisten yrityskauppojen kautta.
Uusi kumppanuussopimus hyödyntää vuonna 2008 allekirjoitettua alkuperäistä sopimusta, sisältäen kuitenkin merkittäviä parannuksia kumppanuuden kehittymiselle. Kumppanuuden palvelut ja toimintamalli ovat entistä paremmin määriteltyjä, kehittyminen kohti käyttövarmuusperusteista kunnossapitoa on otettu mukaan ja Millogin
roolia hankkeissa on selvennetty, vain muutamia mainitakseni. Vaikka sopimus on kehittynyt, tarvitsee se
sovellusohjeen etenkin kaupallisten prosessien tueksi.
Uutta sopimuksessa on Merivoimien kunnossapidon siirtyminen kumppanille. Millogille asia on haaste,
joka otetaan mieluusti vastaan. Millogin organisaatioon on perustettu neljäs toimiala Merijärjestelmät,
joka muodostuu pääosin siirtyvästä henkilöstöstä. Siirtyviin tehtäviin liittyvää resurssivajetta ryhdyimme
ripeästi paikkaamaan. Olemmekin palkanneet jo parikymmentä henkilöä Merijärjestelmät-toimialalle.
Ensi vuoden alusta Millogin toimipaikkaverkko kattaa koko maan, 25 paikkakuntaa ja yli 1000 työntekijää.
Yhtenäisten toimintamallien ja Millog-hengen luominen on haaste hajanaisessa palveluverkossa. Asiakkaan operatiivinen toiminta on vielä konkreettisemmin läsnä jokapäiväisessä toiminnassa kuin mitä se nyt
on ollut. Reagoinnin on oltava nopeaa ja joustavaa, mutta järjestelmällistä ja yhtenäistä.
Samaan aikaan Logistiikkalaitos aloittaa toimintansa ja Puolustusvoimissa tapahtuu merkittävä periaatteellinen toimintamallin muutos. Millogin toiminnalla on suuri merkitys Logistiikkalaitoksen
palvelutarjontaan. Laitoksen palvelupäälliköiden ja Millogin asiakkuuspäälliköiden saumaton
yhteistyö on asiakastyytyväisyyden edellytys. Tiedän, että muutos on valmisteltu huolella
ja että se on välttämätön toiminnallisuuden kehittymiselle. Olen vakuuttunut, että asiat kehittyvät vauhdilla oikeaan suuntaan.
Ei jäädä tuleen makaamaan vaan toimitaan.
Kiitän Millogia kohtaan osoitetusta luottamuksesta. Asiakkaan ja Millogin henkilöstöä
kiitän hyvästä yhteistyöstä ja venymisestä. On hienoa olla kehittämässä uutta!
Toivotan lukijoille Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa!
Aarne Nieminen, toimitusjohtaja
Millog asiakaslehti 4. vuosikerta
llmestymisaika joulukuu 2014.
Seuraava lehti ilmestyy
joulukuussa 2015.
Toimituskunta
Taitto
Palaute, lisätiedot ja tilaukset
Päätoimittaja Veli-Matti Kohtamäki
Suunnittelutoimisto Mera Oy
viestinta@millog.fi
veli-matti.kohtamaki@millog.fi
Vastaava toimittaja Maria Takalo
maria.takalo@millog.fi
Painopaikka
Eura Print Oy
www.millog.fi
2
Millog asiakaslehti 1/2014
Kannen kuva
Aku Siukosaari, Puolustusvoimat
SISÄLLYSLUETTELO
4-8
9
4-8
12-13
14-15
Laajennettu strateginen kumppanuus
selkeyttää työnjakoa
Pullinen Merijärjestelmien ruoriin
10-11
Millog huolehtii henkilöstöstään
12-13
Optroniikkatuotanto kovassa kasvussa
14-15
Jokainen kantaa vastuun
15
Reilu peli sisäisesti ja ulospäin
16
Virtaa leiriin Keski-Afrikassa
17
Onnistunut projekti palkittiin jälleen
18-19
Vientihanke poiki uuden toimipisteen
20-21
Millogia neljään kerrokseen
22
23
17
20-21
22
Millogille uusi Leopard 2 -polviakseleiden
testauslaite
Vuosipäivä 5.9.2014
23
3
Millog asiakaslehti 1/2014
Kumppanuus
Kumppanuussopimuksen allekirjoittivat
Millogin myynti- ja markkinointijohtaja Veli-Matti
Kohtamäki (vas.), toimitusjohtaja Aarne Nieminen
sekä Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi ja logistiikkapäällikkö
kenraalimajuri Timo Rotonen.
Laajennettu strateg
selkeyttää työnjak
4
Millog asiakaslehti 1/2014
Kumppanuus
TEKSTI Henna Ikävalko
KUVA Aku Siukosaari, Puolustusvoimat
ginen kumppanuus
koa
5
Millog asiakaslehti 1/2014
Kumppanuus
KUVA Puolustusvoimat
K
esäkuussa 2014 saatiin esimakua
tulevasta, kun puolustusministeri
Carl Haglund esitti talouspoliittiselle
ministerivaliokunnalle Maavoimien
ja Merivoimien järjestelmävastuulla olevan materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamista Millog Oy:n kanssa.
Uusi laajennettu strateginen kumppanuussopimus ja siirtosopimus allekirjoitettiin perjantaina 26. syyskuuta. Strategista kumppanuutta koskeva sopimus on voimassa toistaiseksi
ja se sisältää vuosille 2015–2020 kiinteästi hinnoitellun jakson.
Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö kenraalimajuri Timo Rotonen on tyytyväinen pitkän harkinnan ja monivaiheisen selvityksen tuloksiin.
– Vertailimme yli kahden vuoden aikana huolellisesti oman toiminnan kehittämisen ja kumppanuuden laajentamisen vaihtoehtoja kunnossapidon toteuttamiseen. Välivaiheissa totesimme,
että molemmat mallit kehittyivät koko ajan paremmiksi, joten meillä oli vaikeuksia valita, Rotonen kertoo.
Millogin valintaa puolsi muun muassa se, että
materiaalin elinjakson kokonaishallinnan arvioitiin toteutuvan paremmin kuin kilpailevissa
vaihtoehdoissa. Lisäksi vaakakupissa painoivat
kustannusvertailujen tulokset sekä vuosien hyvä kokemus yhteistyöstä Millogin kanssa.
– Sopimuksilla on moninaisia vaikutuksia elinjakson kokonaishallintaan, sillä jatkossa Maavoimilla ja Merivoimilla on yksi kokonaisvastuullinen materiaalin kunnossapidon toimittaja.
Työnjako selkiytyy myös Puolustusvoimien sisällä, Rotonen sanoo.
Syyskuun lopulla Helsingissä allekirjoitettiin sopimukset, jotka muodostavat uuden virstanpylvään Millogin taipaleelle. Vuoden 2015 alussa yritykseen siirtyy henkilöstöä
ja toimintoja neljältätoista paikkakunnalta.
6
Millog asiakaslehti 1/2014
Myös Millogissa uutiset kumppanuuden laajentumisesta otettiin vastaan ilolla.
– Olemme erittäin tyytyväisiä, että Puolustusvoimat arvostaa tähän saakka tekemäämme
työtä Puolustusvoimien strategisena kumppanina ja antaa meille lisää vastuuta Puolustusvoimien kunnossapidon toteuttajana. Millogin
tavoitteena on kehittää edelleen kunnossapitotoimintaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, sanoo toimitusjohtaja Aarne Nieminen.
Kumppanuus
poikkeusoloissa, joten lisäämme entisestään valmiussuunnittelua kriisiaikojen varalle, Rotonen kertoo.
Henkilöstömäärä nelinumeroiseksi
Vuodenvaihteessa Millogiin siirtyvät liikkeenluovutuksella Maavoimien joukko-osastojen korjaamot sekä kaksi
Maavoimien varastoaluetta henkilöstöineen kahdeltatoista paikkakunnalta. Lisäksi Merivoimien kunnossapitotoiminnot ja Merivoimien keskusvarasto siirtyvät yrityksen
vastuulle. Siirtosopimuksessa sovittiin myös työvälineistä, jotka siirtyvät Millogin omistukseen tai hallintaan tammikuun alussa.
– Viimeistelemme parhaillaan Puolustusvoimissa siirtyvän omaisuuden materiaalilaskentaa. Järjestelemme kumppanuuden aiheuttamia
muutoksia sekä siirtyvien työntekijöiden työsuhteisiin liittyviä asioita, Rotonen kertoo.
Jatkokehityksessä tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja resurssien kohdentaminen oikeisiin kohteisiin.
Kunnossapidossa tavoitteena on siirtyä käyttövarmuusperusteisen kunnossapidon toimintamalliin.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri toimijoille
taataan käyttöön määrätty määrä kalustoa. Esimerkiksi
ilmavoimien valmiustehtäviin, merivoimien alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja joukko-osastojen
koulutukseen sovitaan tietyt laitemäärät ja käyttötuntimäärät, jotka vastaavat tarpeeseen, Rotonen selventää.
”Nykyisinä aikoina, kun
yritykset liputtavat pihalle henkilökuntaansa, Millog on varma ja
selkeä työnantaja.”
Siirtyviä henkilöitä on yhteensä noin
330 ja Millog rekrytoi jonkin verran
myös lisää tarvittavia osaajia. Siirron seurauksena yrityksen työntekijämäärä ylittää tuhannen henkilön rajapyykin.
Myös Millogin sisäinen toimintamalli muuttuu kunnossapidon kumppanuuden laajentuessa. Organisaatioon lisätään neljäs toimiala, Merijärjestelmät. Asiakkuuspäälliköt
vastaavat jatkossa tietystä maantieteellisestä alueesta.
– Millog asettaa oman asiakkuuspäällikön palvelemaan
niin pohjoisessa, etelässä, lännessä kuin idässä sijaitsevia joukko-osastoja. Näiden lisäksi yksi asiakkuuspäällikkö
palvelee Merivoimien joukko-osastoja ja yhden vastuulla on jatkossakin Millogin osallistuminen kansainvälisiin
operaatioihin, kertoo Millogin myynti- ja markkinointijohtaja Veli-Matti Kohtamäki.
Puolustusvoimien puolella Millogin asiakkuuspäälliköiden työpareina toimivat Logistiikkalaitoksen organisaatioon tulevat palvelupäälliköt, jotka sijoittuvat yhdessä
Millogin asiakkuuspäälliköiden kanssa valmiusyhtymiin,
Panssariprikaatiin ja Merivoimiin.
Kohti käyttövarmuusperusteista
kunnossapitoa
Vuodenvaihteeseen mennessä tehtävien käytännön toimien lista on pitkä ja muutokseen liittyvää työtä riittää
vuodenvaihteen jälkeenkin.
Käyttövarmuusperusteisen kunnossapidon toimintamallissa pyritään
siihen, ettei kalustoa ja laitteistoa
ylihuolleta eikä suuria kalustomääriä pidetä ylimääräisessä valmiudessa. Kaluston tasaista kulutusta edistetään kierrättämällä sitä järkevästi sekä
minimoimalla käytössä olevan kaluston määrä.
Viestintäkiertueen tervetulotoivotus
Millog ja Puolustusvoimat toteuttivat yhteisen viestintäkiertueen 4.–19. syyskuuta. Siellä kerrottiin tulevista muutoksista sekä vastattiin siirtyvää henkilöstöä askarruttaviin kysymyksiin.
– Olimme kaksi viikkoa tiiviisti tien päällä. Tilaisuuksia
pidettiin 11:llä eri paikkakunnalla Sodankylästä Santahaminaan, ja väkeä oli kuulolla yhteensä noin 700 henkilöä.
Saadusta palautteesta päätellen kiertue koettiin onnistuneeksi, Veli-Matti Kohtamäki kertoo.
Kenraalimajuri Rotonen uskoo aiempien kokemustensa
perusteella, että henkilöstön siirtyminen sujuu jouhevasti.
Kun Millog perustettiin, seurasi hän siirtyvän henkilöstön
tunnelmia lähietäisyydeltä ja huomasi, että työtyytyväisyys jopa kasvoi Millogiin siirryttäessä.
– Nykyisinä aikoina, kun yritykset liputtavat pihalle henkilökuntaansa, Millog on varma ja selkeä työnantaja. Niillekin, jotka siirtyvät Puolustusvoimilta Millogiin, ei varmasti tule tunnetta etteivätkö olisi edelleen isänmaan
asialla, Rotonen sanoo.
– Tähtäämme syvenevään yhteistyöhön, jota hienosäädetään ja kehitetään. Sopimuksen mukaan yhteistyömme
on velvoittava kumppanille normaaliolojen lisäksi myös
7
Millog asiakaslehti 1/2014
Kumppanuus
Millogin
toimipaikkaverkko
1.1.2015
Millog Oy:n nykyiset toimipaikat
1
Riihimäki
2
Lyly
3
Ilveskallio
4
Kalkku
5
Siikakangas
6
Tervola
7
Lievestuore
8
Tikkakoski
9
Tampere
10
11
6
SA-Kaupat
1
Hämeenlinnan SA-Kauppa
2
Oulun SA-Kauppa
3
Jyväskylän SA-Kauppa
2
Oricopa Oy:n toimipaikat
1
Oricopa Oy, Tampere
2
Oricopa Oy, Orivesi
3
Oricopa Oy, Kangasala
9
Millog Oy:lle siirtyvät toimipaikat
1
Pansio
2
Upinniemi
3
Parolannummi
4
Säkylä
5
Niinisalo
6
Hamina
7
Lappeenranta
8
Vekaranjärvi
9
Kajaani
10
Sodankylä
11
Rovaniemi
12
Santahamina
13
Keuruu
8
13
5
4
5 2 2
9
4 1 3
3
7
3
1
1
1
12
2
8
3
Millog asiakaslehti 1/2014
8
6
7
Tullaan tutuksi
Pullinen
Merijärjestelmien ruoriin
T
oimialajohtaja Risto Pullisen syksy on ollut työntäyteinen,
sillä hän käynnistelee Millogin uuden toimialan, Merijärjestelmien toimintaa. Tammikuussa Merivoimilta siirtyvä
kunnossapitotoiminta pyritään järjestämään siten, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut käyttöönsä saumattomasti.
Millogin vastuulle siirtyy Merivoimien materiaalin kunnossapito ja materiaalipalvelut muutamin poikkeuksin. Merivoimat ja Millog ovat tehneet muutoksen eteen paljon valmistelutöitä. Siirtyvän henkilöstön
lisäksi myös monet muut Merivoimien henkilöstöstä auttavat siirtymävaiheen toteuttamisessa.
– Elämme vielä kahdessa maailmassa – kunnossapitoa tehdään perinteisellä mallilla, mutta ajamme samaan aikaan sisään Millogin suunnittelumallia. Omien työtehtäviensä lisäksi moni on tehnyt samalla
Millogilta tulevia toimeksiantoja. Haluankin kiittää väkeä, joka on joutunut venymään paljon, Pullinen sanoo.
Millogilla on velvoite kehittää toimintaa sekä sisällöllisesti että kustannustehokkuuden näkökulmasta. Ennakoivaa kunnossapitoa ja vikakorjauksia tehdään kunnossapitokeskuksissa tai telakoilla, mutta jos tarvetta esiintyy, voidaan korjauspartio lähettää aluksen luo.
– Alusten tulee olla käyttökunnossa valmiustehtäviä varten. Korjauksia
pitää pystyä tekemään myös lyhyellä varoitusajalla, jotta alukset saadaan pidettyä liikenteessä, Pullinen sanoo.
Pullinen siirtyi Millogiin toukokuussa Patrialta, missä hän ehti työskennellä parisenkymmentä vuotta. Urapolku Merijärjestelmät-toimialan vetäjäksi tuntuu luonnolliselta, sillä hän on aina ollut kiinnostunut
Merivoimien asioista, ja tuntee ihmiset ja järjestelmät jo ennestään.
– Ensimmäinen työtehtäväni silloisessa Finnyardsin elektroniikkayksikössä vuonna -93 liittyi Merivoimiin, vaikka minut oli palkattu ympäristöntutkimussatelliittiprojektiin. Ja esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa myin puolustuselektroniikkaa Merivoimien suuntaan. Ala on
siis minulle tuttu, mutta nyt saan katsoa asioita uudesta näkökulmasta, hän kertoo.
Johtajana Pullinen kokee olevansa delegoiva. Hän antaa valtaa ja vastuuta tuleville esimiehille, mutta toisaalta vaatii näkyviä tuloksia nopeasti. Merijärjestelmien käynnistämisessä esimiestoiminta on hänen
mielestään keskeisessä asemassa.
– Rekrytoimme parhaillaan täydentävää henkilöstöä. Esimiesten merkitys korostuu, kun muutoksia tulee niin toimintamalliin kuin henkilöstömäärään. Uskon kuitenkin, että siirrymme uuteen maailmaan sujuvasti, hän sanoo.
9
Millog asiakaslehti 1/2014
TEKSTI Henna Ikävalko
KUVA Wille Nyyssönen
Työhyvinvointi
Kansainvälinen toiminta
Millog huolehtii h
TEKSTI Henna Ikävalko
KUVA Wille Nyyssönen
Työhyvinvoinnin parantaminen ei ole
Millogissa pelkkää sanahelinää, vaan
henkilöstöstä pidetään huolta monin
käytännön toimin.
H
enkilöstön terveydentilaa kartoitettiin keväällä
Vitaskooppi-terveyskyselyllä. Jokaisen Vitaskooppi-terveyskyselyyn vastanneen milloglaisen postiluukkuun kolahti kesäkuussa henkilökohtainen kirjallinen palaute, kun muun
muassa elintapoja, sairastumisen riskiä ja toimintakykyä
mitanneen tutkimuksen tulokset saatiin valmiiksi.
Tampereen Työterveys ry:n toteuttamassa kyselyssä kunkin henkilön tuloksia verrattiin koko yrityksen tuloksiin. Vihreä valo liikennevalosymbolissa kertoi hyvästä terveystilanteesta ja keltainen osoitti, että terveystottumuksissa on
ajattelemisen aihetta. Ne, joiden liikennevalo näytti punaista valituilla osa-alueilla, saivat kutsun työterveyshuoltoon,
jossa kartoitettiin terveysriskejä tarkemmin esimerkiksi erilaisin tutkimuksin.
– Yllätyin siitä, kuinka paljon saimme tästä tutkimuksesta
irti. Kävimme tuloksia läpi johtoryhmässä ja järjestimme
toimipaikoilla purkutilaisuudet, joissa oli paikalla esimiesten lisäksi lääkäri, hoitaja ja henkilöstöpalveluiden edustaja, henkilöstöjohtaja Marja Kuronen kertoo.
Työllä on merkitystä
Aloite terveyskyselystä tuli henkilöstöltä, kun kaksi vuotta kestäneessä työhyvinvointiprojektissa kyseltiin henkilöstön toiveita. Vitaskooppi-kyselyyn vastasi 79 prosenttia milloglaisista.
– Vastausprosentti oli aivan loistava. Kun vertasimme tuloksia vielä muiden yritysten noin 9 000:n henkilön vastauksiin,
saatiin luotettavat ja vertailukelpoiset tulokset, sanoo työterveyshoitaja Nora Nyberg Tampereen Työterveys ry:stä.
– Tulosten mukaan 96 prosenttia vastaajista pitää työstään. Meillä tunnetaan, että työllä on merkitystä. Työsuh-
10
teen varmuuteen luotetaan huomattavasti enemmän kuin
keskimäärin muissa yrityksissä, jatkaa Kuronen.
Parannettavaakin riittää, sillä esimerkiksi keuhkosairausriski todettiin korkeammaksi kuin muissa yrityksissä. Raskas ruumiillinen työ lisää myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä.
– Päätimme järjestää ensi vuonna Tupakasta irti -kampanjan. Työnantaja kustantaa aloituspakkauksen lääkevalmistetta avuksi tupakoinnin lopettamisessa sekä tarjoaa käytännön tukea työterveyshuollon kautta. Vuoden 2016 alusta lähdemme tavoittelemaan savutonta Millogia, Kuronen
kertoo.
Henkilöstöllä laaja
terveysturvavakuutus
Nybergin mukaan Vitaskooppi-kyselyn hyvä puoli on sen
monipuolisuus, koska se kartoittaa elämäntapa-asioiden
lisäksi myös työhön liittyviä näkökohtia.
– Olemme selvittäneet tarkemmin joissakin yksiköissä ilmenneitä ongelmia ja tukeneet jatkotoimenpiteissä. Toki
olemme myös vahvistaneet hyviä asioita ja kehuneet onnistumisista, Nyberg kertoo.
Yksilön terveyden kannalta sekä Nyberg että Kuronen nostavat tärkeimmäksi asiaksi liikunnan.
– Liikunnalla saa iskettyä monta kärpästä kerralla. Se on
parhaita stressinhallintakeinoja ja parantaa unen laatua.
Sillä on monta vaikutusta fyysisesti ja henkisesti. Kannattaa muistaa, että vaikka tekisi fyysisesti kuormittavaa työtä, tarvitsee liikuntaa, Nyberg sanoo.
Sen lisäksi, että Millog tukee henkilöstön työhyvinvointia
ja harrastustoimintaa, koko henkilöstö on laajan terveysturvavakuutuksen piirissä.
– Vakuutus mahdollistaa erikoislääkärin tutkimukset ja hoitoonpääsyn ilmaiseksi ja jonottamatta. Tämä on erityisen
hyvä henkilöstöetu, Kuronen sanoo.
Millog asiakaslehti 1/2014
Työhyvinvointi
henkilöstöstään
Liikunnalla saa iskettyä monta
kärpästä kerralla. Se on parhaita stressinhallintakeinoja ja
parantaa unen laatua.
Henkilöstöjohtaja Marja Kuronen.
11
Millog asiakaslehti 1/2014
Optroniikka
Optroniikkatuotanto
kovassa kasvussa
TEKSTI Henna Ikävalko
KUVA Wille Nyyssönen
Keväällä Millog ja Puolustusvoimat
julkaisivat 26,8 miljoonan euron sopimuksen tulenjohtosensoreiden hankinnasta. Myös muille pimeänäkölaitteiden tuoteperheen tuotteille on
kysyntää.
– Puolustusvoimien tilaamien tulenjohtosensorien valmistus on lähtenyt hyvin käyntiin, kertoo Millogin Optroniikkayksikön päällikkö Timo Vuorenpää.
Pitkään valmistellun optroniikkakaupan varmistuttua keväällä alkoi Millogin Lievestuoreen toimipaikassa kova
kuhina. Vaativaan lämpökamerateknologiaan perustuvan tulenjohtosensorin eteen on tehty paljon töitä, joten
hankintasopimuksen solmiminen tuntuu merkittävältä.
– On henkisesti tärkeää, että tuote on osoittautunut onnistuneeksi, ja se menee kaupaksi. Kilpailimme isojen
toimittajien kanssa ja päihitimme ne. Vielä suurempi
hyvän olon tunne tulee, kun katsoo optroniikka-alan
messuilla mammuttien tuotteita, ja huomaa, että tuotteemme on muita markkinoilla olevia tuotteita parempi, Vuorenpää sanoo.
Linssit uudesta materiaalista
Tilatut tulenjohtosensorit varusteineen toimitetaan toimituserissä ja viimeiset toimitukset tapahtuvat vuoden
2017 aikana. Millogin ja Puolustusvoimien välisen sopimuksen on arvioitu työllistävän Millogia ja sen kotimaisia alihankkijoita noin 140 henkilötyövuoden verran.
12
Tuotantoon on rekrytoitu lisähenkilöstöä, ja tuotanto on
tällä hetkellä täydessä käynnissä.
– LISA-sensori on ensimmäinen Millogin lämpökamera,
jossa käytetään Lievestuoreella itse valmistettuja germaniumisia optiikoita. Uudenlaisesta materiaalista valmistettujen linssien tuotanto on lähtenyt käyntiin jopa
yli odotusten, Vuorenpää sanoo.
Millog on ollut perinteisesti tunnettu valovahvistinpohjaisten pimeänäkölaitteiden valmistajana, mutta
pitkäjänteinen panostus lämpökameratekniikkaan on
kasvattanut pimeänäkölaitteiden tuoteperhettä. Nyt lämpökameroiden osuus nousee tuotannossa merkittäväksi.
Referenssi vientimarkkinoille
Vuorenpään mielestä LISA:n menestyksellä on laaja
merkitys koko Optroniikkayksikön toimintaan, sillä se
antaa potkua ja synnyttää uusia ideoita muiden optroniikkatuotteiden kehittämiseen. Millogin tuotekehitys
on aktiivista ja tuottaa uusia tuotteita asiakkaiden tarpeisiin. Esimerkiksi tuoteperheeseen kehitetyille ajajan
ja ampujan lämpökameroille on markkinoilla kysyntää.
Myynti- ja markkinointijohtaja Veli-Matti Kohtamäki yhtyy Vuorenpään näkemyksiin.
– LISA:n toimittaminen Puolustusvoimille on osoitus
Millogille tuotteen kilpailukyvystä, ja se toimii hyvänä
referenssinä vientimarkkinoilla. Lähdemme aktiivisesti
hakemaan optroniikkatuotteille jalansijaa myös ulkomailta, hän sanoo.
Millog asiakaslehti 1/2014
Optroniikka
Tuoteperhe esittelyssä maailmalla
Millogin Optroniikkayksikön tuotekärki oli näkyvästi esillä tänä vuonna useissa alan tapahtumissa. Millog LISA,
valonvahvistimet sekä ajajan ja ampujan lämpökamerajärjestelmät herättivät kiinnostusta muun muassa Pariisin
Eurosatory-messuilla ja NATO:n organisoimassa Future
Forces -konferessitapahtumassa Prahassa.
Messuilla ja konferenssissa Millogin messutiimi edisti
halutun tuotemielikuvan syntymistä ja teki sekä Millogia että yrityksen tuotteita tunnetummiksi. Tapahtumat
olivat vilkkaita ja niistä saatiin paljon asiakaskontakteja.
Viisipäiväisillä Eurosatory-messuilla vieraili kesäkuun
puolivälissä yli 55 000 alan ammattilaista, ja Millogin lisäksi Suomen yhteisosastolla oli 11 näytteilleasettajaa.
Future Forces kokosi lokakuun 15.–17. päivinä Prahan
messukeskukseen yli 7 000 vierailijaa 48:sta maasta.
13
Millog asiakaslehti 1/2014
Reilu peli
Jokainen
kantaa
vastuun
Millog haluaa
olla luotettava
ja vastuullinen
yhteistyökumppani
– kaikissa tilanteissa.
Henkilöstöasiantuntija
Heidi Leppänen.
T
änä syksynä Millogin ja Oricopan työntekijät
ovat pohtineet eettistä ja vastuullista toimintaa koko henkilöstön koulutuksissa. Henkilöstöä opastettiin arvioimaan ja harkitsemaan oikeita ja vastuullisia toimintatapoja käymällä
läpi käytännön esimerkkejä.
muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa, kertoo Millogin henkilöstöjohtaja Marja Kuronen.
Toimipaikoilla pidettyjen koulutustilaisuuksien jälkeen
henkilöstö vastasi kyselyyn, jolla varmistettiin käytännönläheisin esimerkein, että eettisen toiminnan periaatteet
on sisäistetty arkipäivän toiminnassa, henkilöstöasiantuntija Heidi Leppänen kertoo.
Yrityksessä uskotaankin, että osaava, ammattitaitoinen
ja yhteistyökykyinen henkilöstö tekee Millogista menestyvän yrityksen sekä halutun työnantajan ja yhteistyökumppanin.
Tärkeimmät toimintaa ohjaavat työelämän pelisäännöt
koottiin uuteen Koodi-oppaaseen, joka jaettiin koko henkilöstölle. Jatkossa jokainen uusi työntekijä saa oppaan
perehdyttämisen yhteydessä, Leppänen jatkaa.
– Eettisen ja vastuullisen toiminnan perusta on henkilöstön tietoisuus oikeista toimintatavoista. Se liittyy yrityksen sisäisiin asioihin, muun muassa miten suhtaudumme
tasa-arvoon, johtamiseen, henkilöstöön ja työtovereihimme. Se kertoo myös, miten toimimme asiakkaidemme ja
14
– Jokaisen tulee ymmärtää oma henkilökohtainen vastuunsa työyhteisön pelisääntöjen noudattamisessa ja toiminnan jatkuvassa kehittämisessä, Kuronen toteaa.
Toimitusjohtaja Aarne Nieminen korostaa, että puolustusalalla yrityksen toimintaa koskevat standardit ovat muita
aloja tarkemmat. Eettinen ohjeistus antaa työkaluja toiminnan ja päätöksenteon pohjaksi erityisesti arvioitaessa
tilanteita, jotka eivät aina ole yksiselitteisiä.
– On tärkeää muistaa, että lakien, sopimusten ja omien
ohjeidemme lisäksi meitä sitovat myös asiakkaan ohjeistukset, Nieminen muistuttaa.
TEKSTI JA KUVA Henna Ikävalko
Millog asiakaslehti 1/2014
Reilu peli
Reilu peli
sisäisesti
ja ulospäin
Eettinen ja vastuullinen
toiminta Millogissa on:
• lakien, sääntöjen ja
sopimusten noudattamista
• työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua
• syrjinnän, kiusaamisen
ja häirinnän aktiivista
vastustamista
TEKSTI Henna Ikävalko
KUVA Pentti Hokkanen
Eettistä toimintaa edellytetään nykyisin koko toimijaketjulta. Patria-konsernin lakiasiainjohtaja Hanna Kyrki
pitää tärkeänä, että pelisäännöt sovitaan heti yhteistyön alussa.
• vastuun ottamista omista
teoista ja päätöksistä
• lahjonnan aktiivista
vastustamista
E
ettisiä toimintatapoja
sovelletaan sekä sisäiseen toimintaan että
kaikkeen yhteistyöhön
– niin asiakkaiden kuin alihankkijoidenkin kanssa toimittaessa.
• liiketoiminnan ympäristövaikutusten huomioimista
• vastuullista toimintaa
ympäröivässä yhteiskunnassa
Eettistä toimintaa edellytetään
koko toimijaketjulta. Yhteistyökumppaneista tehdään tarkat taustaselvitykset, ja sopimuksiin kirjataan eettisen toiminnan vaatimus.
– Yhteistoimintaa helpottaa, kun pelisäännöt sovitaan heti
yhteistyön alussa, kertoo lakiasiainjohtaja Hanna Kyrki.
Kyrki on huomannut, että yleinen asenne eettisyyteen ja
siihen liittyviin standardeihin on tiukentunut huomattavasti viime vuosina. Lakien mukaan toimimisen lisäksi
nykyään vaaditaan korkeaa moraalia ja eettistä päätöksentekoa, ja seuraukset voivat olla laajakantoiset, mikäli
toimija ei ymmärrä asian tärkeyttä ja merkitystä toiminnassaan.
– Yritykset haluavat toimia vain luotettavien tahojen kanssa, ja tämän takia yhtiö, jonka toiminnan eettisyydestä
yhteistyökumppanit eivät ole vakuuttuneita menettää helposti liiketoimintaa. Eettisimmäksi mielletyt yhtiöt mielletään nykyisin helposti myös yhtiöiksi, joilla on korkean
tason ammattitaito, hyvää teknologiaa ja hyvä kilpailukyky, Kyrki kertoo.
15
Millog asiakaslehti 1/2014
Kansainvälinen toiminta
TEKSTI Päivi Heikkinen, Markus Peltonen ja Henna Ikävalko
KUVA Markus Peltonen
Virtaa leiriin
Keski-Afrikassa
Millogin Riihimäen toimipaikan asentajien toukokuisen komennusmatkan
määränpää löytyy Afrikan tähti -pelilaudalta Darfurista lounaaseen.
V
aikka Millogin voimakoneasentajien Markus
Peltosen ja Ilkka Mattilan Afrikan-matkalla
ei tullut vastaan Afrikan tähteä ja rosvojen
hyökkäyksiltäkin vältyttiin, vaati kuumassa
ilmanalassa työskentely totuttelua.
Toukokuun 19.–27. päivien välisenä aikana miehet asensivat EUFOR RCA -kriisinhallintaoperaatiossa työskentelevien rauhanturvaajien leiriin sähköt sekä auttoivat muissakin leirin rakentamiseen liittyvissä tehtävissä.
EU lähetti joukkoja toukokuussa Keski-Afrikkaan suojelemaan siviiliväestöä, tukemaan humanitaarisen avun perillepääsyssä ja vakiinnuttamaan olosuhteita Keski-Afrikan
tasavallan pääkaupungin Banguin alueella.
Suomen parinkymmenen hengen pääjoukko koulutettiin
Porin Prikaatissa ennen matkaanlähtöä. Operaatioon lähetettiin esikuntahenkilöstöä, siviili-sotilasyhteistyöhön
keskittyvä CIMIC-osasto sekä raivaajaryhmä.
Luovuutta ja osaamista tarvitaan
Peltosen ja Mattilan paikalle saapuessa oli rauhanturvaajilla käytössään tilapäinen tukikohta. Millog asensi sähkövoimakoneet rakenteilla olevaan leiriin sekä opasti rauhanturvaajia laitteiden käytössä.
Asentajat huomasivat, etteivät suoraviivaisilta tuntuvat
asennustehtävät ole aina yksinkertaisia tilanteiden muuttuessa, joten komennuksille lähteviltä vaaditaan laajaa
osaamista ja kokeilunhalua.
– Saimme sähköt toimimaan ja pysymään päällä, vaikka
se vaatikin säätöjä voimakoneiden logiikkaan vielä kohteessa. Ja esimerkiksi polttoainekäyttöön suunniteltuja
16
letkuja käytimmekin lopulta kondenssivesien poisjohtamiseen, Peltonen kertoo.
Vaikka olosuhteet Keski-Afrikassa ovat trooppisen kuumat
ja kosteat, ja lämpömittari näytti 70 celsiusastetta ulkona auringonpaisteessa, rakennettiin leiriin sauna. Siellä
saunoo suomalaisten lisäksi myös muista maista tullutta väkeä.
– Kun on päivän hikoillut, ei kuumassa ilmastossa tunnu
suihkunkaan jälkeen puhtaalta. Kyllä sauna aina rakennetaan leireihin, ja se on luontainen paikka myös debriefingiin eli kriisien jälkikäsittelyyn, kertoo itsekin Kosovossa
ja Keski-Afrikan naapurimaassa Tšadissa rauhanturvaajana toiminut Peltonen.
Turvallisuusnäkökohdat
otettava huomioon
Työpäivät leirissä aloitettiin jo ennen auringonnousua,
ja päivän kuumin hetki vietettiin varjossa kevyempiä askareita tehdessä, esimerkiksi jatkojohtoja valmistaen.Takaisin hotellille asentajat saapuivat vasta iltapimeällä.
Päivittäiset siirtymiset hotellin ja leirin välillä tapahtuivat
rauhanturvaajien kyydillä. Muutoin leirin ulkopuolelle ei
ollut turvallisuussyistä asiaa. Vaikka asentajat eivät nähneet matkansa aikana taisteluja, välillä kuului ampumisen
ääniä. Leirissä tuntui kuitenkin turvalliselta.
Turvallisuusasiat mietityttivät myös kotimaassa asentajat
matkaan lähettänyttä Millogin yksikönpäällikkö Kai Kalliota, vaikka rokotuksista, vakuutuksista ja muista turvallisuuteen liittyvistä näkökohdista oli huolehdittu ennen
matkaa.
– Kaikkeen ei pysty varautumaan etukäteen. Kyllä välillä komennusten aikana tulee mieleen, että toivottavasti
kaikki menee kohteessa hyvin. Mutta meille on iso asia,
että saamme olla mukana kansainvälisissä operaatioissa. Saamme niistä arvokasta kokemusta ja näkemystä
monelta kantilta, Kallio sanoo.
Lähde: www.puolustusvoimat.fi
Millog asiakaslehti 1/2014
Toiminnanohjausjärjestelmä
Onnistunut
projekti
palkittiin
jälleen
Viime vuonna Millogin toiminnanohjausjärjestelmä sai kultaa SAP-toiminnanohjausjärjestelmien laatukilpailussa Baltian ja Pohjoismaiden suurissa
SAP-käyttöönotoissa. Nyt projekti
valittiin vuoden 2014 ERP-projektiksi
Suomessa.
E
hdokkuus vuoden 2014
ERP-projektiksi oli yllätys Millogin SAP kehitys- ja tukipalvelujen
päällikkö Mikko Vepsäläisellekin. Ennen Konferenssi
ERP 2014 -tapahtumaa kahdeksanhenkinen valmisteleva raati
oli valinnut ehdokkaiksi kaksi onnistuneinta toiminnanohjausjärjestelmäprojektia: Millogin ja Stockmannin.
Helsingissä Crowne Plaza -hotellissa 14. lokakuuta pidetyssä tilaisuudessa ehdokkaat saivat esitellä projektiensa toteutusta. Paikalla olleet 80 toiminnanohjausjärjestelmien ammattilaista äänestivät esitykset kuultuaan
voittajaksi Millogin.
– Aloite ehdokkuuteemme tuli SAP:lta. Esityksessä korostimme ERP-matkaamme vuosina 2011–2014. Voitto on koko Millog-tiimimme ansiota, kertoo Vepsäläinen.
Millogin SAP-järjestelmäprojektin voitokkuuteen on vaikuttanut monta tekijää. Toiminnanohjausjärjestelmän
käyttöönotosta ei aiheutunut häiriöitä liiketoiminnalle ja
sen käytettävyys on ollut jatkuvasti erittäin hyvällä tasolla.
Millogin järjestelmän tietoturvakäytännöt on todennettu
korkeiksi, ja sitä on pystytty laajentamaan SAP-alustalla
tytäryhtiö Oricopan sekä kolmannen osapuolen käyttöön.
Laajennuksia on tehty myös raportointiin, dokumentinhallintaan ja koulutustyökaluihin.
Koska järjestelmästä saadaan tarkentunut tilannekuva
liiketoiminnasta, on liiketoiminnan johtaminen parantunut. Järjestelmä mahdollistaa liiketoiminnan kasvun ja
kustannustehokkuuden lisäämisen.
– Millogin pää- ja avainkäyttäjät, prosessin- ja konseptinomistajat sekä konsultit ovat tehneet vankkaa yhteistyötä.
Näin olemme onnistuneet saavuttamaan hyvät tulokset
tuki- ja kehitysprosesseissa, Vepsäläinen sanoo.
TEKSTI Henna Ikävalko
KUVAT Henna Ikävalko ja Sami Helenius
17
Millog asiakaslehti 1/2014
Vienti
Vientihanke poiki
uuden toimipisteen
TEKSTI JA KUVA Henna Ikävalko
Millogin tytäryhtiö Oricopa ja norjalainen Kongsberg Defence & Aerospace AS
solmivat toukokuussa 25 miljoonan euron kaupan. Oricopa integroi tilatut tuotteet uusissa toimitiloissa Kangasalan Lentolassa.
T
ämä on Oricopan ensimmäinen näin merkittävä
vientihanke ja suurin yksittäinen kauppa Oricopan historiassa, kertoo yrityksen varatoimitusjohtaja Tuomas Uusikauppila.
ta sisältöä kuin Oricopa, mutta Kongsberg mietti myös
vaihtoehtoa, että he valmistaisivat ja integroisivat tuotteet
itse. Kilpailu oli tiukka, mutta päätös oli onneksi meidän
kannaltamme positiivinen, Uusikauppila sanoo.
Yhteistyö norjalaisen Kongsberg Defence & Aerospacen
kanssa alkoi viitisen vuotta sitten, kun Insta DefSec teki
sopimuksen Kongsbergin kanssa. Insta DefSeciltä sopimus siirtyi Oricopalle vuoden 2012 alussa tehdyssä liiketoimintakaupassa. Nyt tehty sopimus jatkaa yhteistyötä,
mutta puhtaasti Oricopan omin voimin aikaansaatuna
sopimuksena.
Uusikauppilan mukaan Oricopan tarjonta ja kyky palvella
ovat kohdallaan, joten kokonaisuus oli riittävän houkutteleva asiakkaalle.
Kauppa koskee kommunikaatio- ja johtamisjärjestelmäkontteja ja -laitteita NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmään. Oricopa asentaa kontin sisään tulevat järjestelmät sekä valmistaa itse osan järjestelmään kuuluvista
laitteista. Sopimus työllistää Oricopaa ja sen kotimaista
toimittajaketjua lähes 100 henkilötyövuotta, ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2015–2017.
Tuotteiden valmistusta varten Oricopa perusti uuden toimipisteen Kangasalan Lentolaan, johon siirtyi Oricopan
Oriveden toimipisteestä noin kymmenen henkeä. Tilat
otettiin käyttöön asteittain syksyn aikana, ja ensimmäiset
kauppaan liittyvät tuotteet toimitetaan asiakkaalle huhtikuussa 2015.
Kokonaisuus oli houkutteleva
Vaikka Oricopan yhteistyö Kongsberg Defence & Aerospacen kanssa on ollut sujuvaa, ei kaupan saaminen ollut itsestään selvää. Aktiivista myyntityötä tehtiin kolmen
vuoden ajan. Varsinainen tarjousvaihe kesti noin puolitoista vuotta.
– Kilpailimme käytännössä asiakkaan omaa valmistusta
vastaan. Kukaan muu toimittaja ei tarjonnut samanlais-
18
– Olemme saaneet jatkuvasti hyvää palautetta asiakkaalta
hyvästä yhteistyöstä sekä tavastamme etsiä aktiivisesti
ratkaisuja haasteisiin. Molemmilla on halu onnistua yhdessä, Uusikauppila kertoo.
Uusia toimintatapoja käyttöön
Alkanut projekti on monella tapaa erilainen, kuin aikaisemmat Oricopan projektit. Yritys otti SAP-järjestelmän
käyttöön viime syksynä, ja järjestelmää hyödynnetään
materiaalihallinnassa, töiden suunnittelussa, ja etenkin
projektin talouden seurannassa ja ennustamisessa.
– Osana Millogia meillä on käytössämme sama SAP-järjestelmä kuin emoyhtiöllämme, vaikkakin Oricopan ja Millogin SAP-järjestelmät on eriytetty toisistaan.
Uusikauppilan mukaan projekti on myös Oricopan oman
osaamisen kehittymisen kannalta hyvin merkittävä, sillä
projektin loppuasiakas on erittäin vaativa. Sekä projektin toteutukselle että tuotteille on asetettu useita vaatimuksia, jollaisia Oricopalta ei aikaisemmin ole vaadittu.
– Opettelemme uusia asioita, ja teemme asioita eri tavalla
kuin aiemmissa projekteissamme. Vaikka kaupan taloudellinen merkitys on meille suuri, ehkä vielä tärkeämpää
on mahdollisuus oppia uutta ja kehittää osaamistamme,
Uusikauppila kertoo.
Millog asiakaslehti 1/2014
Kansainvälinen toiminta
”Olemme saaneet jatkuvasti
hyvää palautetta asiakkaalta hyvästä yhteistyöstä sekä tavastamme etsiä aktiivisesti ratkaisuja haasteisiin.”
Tuotannonsuunnittelija Katri Jacobson ja toimitusjohtaja Mika Räty seuraavat,
kun Systems Engineering Manager Jukka Siirilä tarkastaa NASAMS-projektin
testauslaitetta Lentolan uusissa toimitiloissa.
19
Millog asiakaslehti 1/2014
Tuotantotilat
Millogia neljään
kerrokseen
TEKSTI JA KUVA Henna Ikävalko
Millog tehostaa toimintaansa ja rakentaa Riihimäen Paljaskalliolle uuden
tuotantohallin. Hallin arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 elokuun loppuun mennessä.
Tuotantohallin maanrakennustyöt aloitettiin heinäkuussa ja ensimmäiset elementit asennettiin marraskuussa.
Uudisrakennuksen pääurakoitsijaksi valittiin Lemminkäinen Talo Oy.
Keskittämisellä tehoa kunnossapitoon
yt on hyvä aika rakentaa, sillä rakentamisen
kustannustaso on kohtuullinen, ja pystymme
tehostamaan toimintaamme keskittämällä sitä
yhteen sijaintiin, kertoo Millogin Elektroniikka-toimialan toimialajohtaja Veli-Pekka Kari.
Vaikka Millogin työlistalle tulee Riihimäellä lisää muun
muassa johtamisjärjestelmiin liittyvää testausta, pysyy
kokonaishenkilömäärä toistaiseksi samalla tasolla kuin
aikaisemmin. Suunnitelmallisuudella ja henkilöstön osaamisen hallinnalla resursseja saadaan kohdennettua tehokkaasti uusiin tarpeisiin.
Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimat
lisää henkilöstöä ja toimintojaan Riihimäellä, jolloin tilojakin tarvitaan enemmän. Tällä hetkellä Millogin käytössä olevat luolatilat siirtyvät Puolustusvoimien hallintaan
vuoden 2015 alussa.
– Teemme uudessa tuotantohallissa noin 60 hengen voimin elektroniikkajärjestelmien kunnossapitoa ja testausta, esimerkiksi mittalaitehuoltoa ja -kalibrointia, kertoo
itsekin varuskunta-alueella työskentelevä yksikönpäällikkö Kai Kallio.
Riihimäen Paljaskalliontielle rakennetaan uutta tilaa
3 400 neliömetriä, jossa on toimisto- ja laboratoriotyötilojen lisäksi ajoneuvopaikkoja järjestelmien kunnossapitoa varten.
– Toimintojen keskittäminen helpottaa työnjohdollisia
asioita, parantaa tiedonkulkua ja tehostaa toimintaamme, hän täsmentää.
N
Tila-asioita on mietitty yhdessä Puolustusvoimien kanssa, ja yhteistyötä laajennetaan myös alueelle tulevien
uusien toimijoiden piiriin.
Varastotilasta tuotantotilaa
Päätös tuotantohallin rakentamisesta tehtiin toukokuussa
ja sen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2015 elokuun
loppuun mennessä.
– On hieno asia meille, että voimme viedä näitä asioita
yhdessä eteenpäin. Se luo uusia mahdollisuuksia, Kallio sanoo.
Nelikerroksisen uudisrakennuksen lisäksi muutamme
vuonna 2010 valmistuneessa rakennuksessa olevat varastotilat tuotantokäyttöön. Lisäksi rakennukseen tulee
noin 800 m2 toimisto- ja laitetilaa, kertoo kiinteistöpäällikkö Raimo Rantala.
20
Millog asiakaslehti 1/2014
Tuotantotilat
Uusi tuotantohalli pähkinänkuoressa:
•
•
•
•
•
•
Yksikönpäällikkö Kai Kallio on seurannut mielenkiinnolla
uuden tuotantohallin rakennusvaiheita.
Tilaa
3 400 m2 neljässä kerroksessa
Kustannusarvio
6,2 miljoonaa euroa
Arvioitu valmistuminen
elokuun lopussa 2015
Pääurakoitsija:
Lemminkäinen Talo Oy
Pääsuunnittelija:
Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy
Rakennuttajakonsultti:
Insinööritoimisto Jorma Väänänen Oy
HAVAINNEKUVA Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy
21
Millog asiakaslehti 1/2014
Huolto
Millogille uusi Leopard 2
-polviakseleiden testauslaite
TEKSTI Henna Ikävalko
KUVAT Henna Ikävalko ja Wille Nyyssönen
Huoltoon tulevien Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen polviakseleita korjataan
ja testataan jatkossa Hattulan Ilveskalliossa. Millog lisää investoinnillaan komponenttien kotimaista korjauskykyä.
S
inisen metallihäkin sisälle sijoitettu uusi jykevä
testauslaite on koekäytetty ja hienosäädetty ja
valmiina testaamaan Leopard 2 -panssarivaunujen polviakselien vaimennuskykyä. Aiemmin Millog lähetti osat ulkomaille korjattaviksi, mutta jatkossa työ
tehdään omin voimin.
– Haluamme lisätä huoltovalmiutta Suomessa ja tämä on
yksi askel siihen suuntaan. Valitsimme kehityskohteeksi
Leopard 2A4:n polviakselin, koska laitteiden korjausmäärät
ovat suuria ja kustannusanalyysin perusteella pystymme
tuottamaan palvelut asiakkaalle edullisemmin kuin ulkomaiset toimittajat, kertoo yksikönpäällikkö Jari Kankainen.
– Kunnossapitovalmiuden kehittämisen myötä voimme
korjata ja testata Leopard 2 -panssarivaunujen polviakseleita, mutta kehitystyössä huomioitiin, että sama laite soveltuu myös CV9030-rynnäkköpanssarivaunujen polviakseleiden testaamiseen. Se voidaan opettaa myös uusille
polviakselimalleille, Kankainen sanoo.
Millog kehitti tuotelaitteen yhdessä alihankkijansa Cadring
Oy:n kanssa.
Yksikönpäällikkö Jari Kankainen osoittaa, missäpäin Leopard 2 -panssarivaunujen polviakselit sijaitsevat.
– Olemme tyytyväisiä Cadringin toimintaan, yhteistoiminta on ollut sujuvaa ja mutkatonta. Laite on automatisoitu
ja turvallisuusseikat on huomioitu suunnittelussa, koska
testaus vaatii paljon voimaa, sanoo Millogin tekninen päällikkö Esa Muikku.
Yhden polviakselin testaaminen kestää puolisen tuntia –
tämä sisältää sekä polviakselin kiinnittämiseen että testilaitteesta irroittamiseen menevän ajan sekä itse testauksen vaatiman prosessiajan. Vaimennuskyvyn mekaaninen
testaaminen kestää vain muutamia minuutteja.
Laite tuottaa visuaalisen testiraportin, joka tallentuu Excelmuodossa. Asentaja näkee testin tuloksen myös laitteen
ohjauskaappiin kiinnitetystä valo-opastimesta.
22
Testauslaite on tarkastettu ja hienosäädetty. Asentaja Esa Kukkoselle
laite alkaa olla tuttu.
Millog asiakaslehti 1/2014
Vuosipäivä
Vuosipäivä
5.9.2014
TEKSTI Maria Takalo
KUVAT Wille Nyyssönen
P
erinteisesti syyskuun viidentenä, Yrittäjän
päivänä, vietettiin Tampereen Pakkahuoneella Millogin vuosipäivää yhdessä Puolustusvoimien, muiden asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
Toimitusjohtaja Aarne Nieminen käsitteli ajankohtaiskatsauksessaan hankkeita ja kehityskohteita painottaen kunnossapidon kumppanuuden
laajennuksen merkitystä ja vaikutuksia.Tietohallintojohtaja Toni Liukkonen tarkensi omassa puheenvuorossaan, mitä tuleva muutos merkitsee
tietohallinnon osalta. Millogin henkilöstön terveydentilaa kartoitettiin keväällä. Kyselyn tutkimustuloksista ja jatkotoimenpiteistä kertoi
henkilöstöjohtaja Marja Kuronen, Tampereen
Työterveys ry:n edustajan Nora Nybergin vahvistaessa millaista tukea työterveyshuolto tarjoaa esimerkiksi elämäntapamuutosta miettivälle työntekijälle.
Kitaristi Juha Björninen yhdessä Cute 66 -trion
kanssa vastasi illan musiikillisesta annista.
Ensi vuonna vuosipäivää vietetään Kokonaisturvallisuus 2015 -messujen yhteydessäTampereen
Messu- ja Urheilukeskuksessa.
23
Millog asiakaslehti 1/2014
Toivotamme kaikille asiakkaillemme
ja yhteistyökumppaneillemme
rauhallista joulua
ja turvallista uutta vuotta!
Joulutervehdyksiin tarkoitetut varat lahjoitamme
toimipaikkakuntiemme lasten ja nuorten toiminnan hyväksi.