Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 24. vuosikerta • Nro 3/2014
kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 24. vuosikerta • Nro 3/2014 Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi Puhelinnumerot Toimisto045 135 1351 Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja 050 373 3562 Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori 0400 686 698 Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja 050 408 8474 Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 10.30 - 15. Muuten olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo 13-17. Kohtaamispaikka avoinna 1.9. 2014 alkaen klo 12-18. Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtajamarika.vartiainen@taimiry.fi Toimistotoimisto@taimiry.fi Puheenjohtajapuheenjohtaja@taimiry.fi Toiminnan koordinaattori ritva.merinen@taimiry.fi Jäsentoiminnan ohjaaja tomi.suomalainen@taimiry.fi Kipunoita-lehtiritva.merinen@taimiry.fi T me on tujien yhdistys. Toimipaikkam tou un ysk rve nte ele mi on i aim me toiTampereella. Yhdistyksessäm Ruusantalo Koulukatu 11:ssä sviikottain yli 40 erilaista vertai un pu lop un ku ko tou a ust mii syysku ja toiminnallista ryhmää. tukeen perustuvaa keskustelu- ppo avointa. Ruusantaloon on hel le kil kai on nta mi toi n mi Tai Lähes kaikki tulla. kipunoita sisällys 3 / 2014 Julkaisija 2 3 4 5 Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere, www.taimiry.fi toimisto@taimiry.fi Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Päätoimittaja Marika Vartiainen marika.vartiainen@taimiry.fi puh. 050 373 3562 Toimitussihteeri Ritva Merinen ritva.merinen@taimiry.fi puh. 0400 686 698 Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1800 kappaletta. Seuraava Kipunoita 4 / 2014 ilmestyy viikolla 45 Juttutarjoukset viimeistään 30.9. mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, 33200 Tampere tai sähköpostitse: ritva.merinen@taimiry.fi Taimin esittely Sisällys Pääkirjoitus: Someähky Taimissa tapahtuu: Nimikilpailu / Kohtaamispaikka aukeaa 6 Puheenjohtajalta: Jokainen jäsen on arvokas 7 Taimissa tapahtuu: Liikuntaryhmät 8 Neljä ja puoli miljoonaa askelta onneen 12 Ajankohtaisia asioita sosiaalihuollon saralta 16 Olivia F. Cabellos kirjoitti kirjan suomalaisesta rakkaudestaan 19 Terapia-alpakka Bingo 20 Keskiaukealla 22 Tallipihalle oli tilattu aurinko 23 Juha on klassinen tragedia 24 Retki Korkeasaareen 26 Teatteriesitys Rikki sai pohtimaan sairastumisen syitä 27 Taimissa tapahtuu: Syksyn retkiä / Taimin nimipäivä 28 Mielenterveyden ensiapukoulutusta myös Tampereella 29 Olohuoneen kesämenyy 2014 30 Kirje kirjailijalle 32 Taimissa tapahtuu: Johdatuskurssi / Tunnelukko-ryhmä 33 Erityisuimakortti 34 Apua ja neuvontaa elämän eri osa-alueille 36 Taimin tapahtumia / Jäseneksi liittyminen 37 Taimissa tapahtuu: Korttiryhmä / Teatteripaja 38 Toimintakalenteri 39 Kuvasivu Taimin hallitus 2014 - 2015 Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja Pääkirjoitus Marika Vartiainen KUVA! O len mielestäni sosiaalinen ihminen. Pidän ihmisten läsnäolosta, saan virikkeitä muista ihmisistä ja tunnen vajavaisuutta, jos joudun korpimökille pitkäksi aikaa. Ihmisten puhe, liike ja olemassaolo tekevät minut rauhalliseksi. Olen siis kaupunkilainen henkeen ja vereen. Siitä huolimatta, viihdyn myös metsässä. Kunhan vaan tiedän, että kohta pääsen kauppaan ja ihmisten ilmoille. Minulle ei ole tärkeää mitä muut minusta ajattelevat. Hyvä on, kyllä muiden ajatuksillakin on väliä, mutta koen olevani vapaa jatkuvan palautteen saannin kahleista. Totta kai minullekin on tärkeää, että olen hyvä ja riittävä ja tarpeellinen, mutta en usko siihen, että nämä asiat toteutuvat sen kautta mitä itsestäni sanon ja miten itseäni ilmaisen. Someähky On tietysti hienoa, että somekulttuuri on luonut uusia työpaikkoja bloggaajille ja lisännyt ihmisten mahdollisuuksia ylittää sosioekonomisia raja-aitoja, mutta ihmisen kokonaishyvinvoinnille tällaisella jatkuvalla päivittämisellä ei voi olla hyviä seurauksia. Ymmärrän kyllä sosiaalisen median tarpeen. Ihminen on sosiaalinen olento. Me tahdomme olla yhtä, kuulua johonkin ja olla näkyviä muiden kautta. Sosiaalinen media tarjoaa meille runsaasti mahdollisuuksia olla ja rakentaa identiteettiämme. Voimme esittää itsemme niin kuin itse itsemme haluamme nähtävän. Toisaalta toivoisin, että tässä yhteiskunnassa olisi tehtäviä ja rooleja, joissa henkilöllä ei olisi tarpeen miellyttää kaikkia, vaan riittäisi ainoastaan, että on asiantunteva ja hoitaa tehtävänsä hyvin. On kuitenkin hienoa, että meillä on suunnannäyttäjiä ja esikuvia, joita voimme kunnioittaa, arvostaa ja tavoitella. Toisaalta, on myös lohduttavaa, kun antaa itselleen mahdollisuuden riittää sellaisena kuin on. Vaikka minulle tulikin someähky, se ei tarkoita sitä, että muille tarvitsisi tulla. Ihmisten tavoittamiseksi ja paremman palvelun nimissä Taimikin Toki teemme tätä identiteetin ra- liittyy syksyllä Facebookiin. Tällä takennusta myös muulla tavoin. Pukeu- voittelemme yhä enemmän ihmisiä dumme, syömme, asumme ja harras- toimintamme pariin ja pyrimme vastamme asioita, joista itse pidämme, taamaan ihmisten tarpeeseen olla yhtä mutta myös sen vuoksi, miten haluam- myös sosiaalisen median välitykselme muiden meidät näkevän. lä. Eikä sitä tiedä, ehkä harkitsemme Someilu on valintakysymys, vaikka myös lintukotoon liittymistä, mikäli Uskon enemmän tekojen voimaan. somekriittisyyttä joutuukin puolusta- Twitter-kielestä poistetaan risuaidat En halua uskoa, että olen parempi ih- maan. Ikään kuin sinulla ei voisi olla oi- sanojen edestä. minen niin, että käteni ovat jatkuvasti keasti ystäviä, jos et halua olla aktiivikiinni joko näppäimistössä tai puheli- nen somen käyttäjä. Mietin kuitenkin, Sosiaalista syksyä toivottaen, messa. miksi pääministerin täytyy twiitata? Kutsukaa tätä vanhakantaiseksi tai Eikö uskottavampaa noinkin merkitMarika Vartiainen jäykäksi, mutta minä arvostan kyläilyjä tävässä asemassa olisi käyttää tiedonja kahvitteluja ystävien kesken enem- välityksessä perinteisiä menetelmiä? män kuin sitä, että olen virtuaalisesti Toisaalta ymmärrän, että kansalaisten koko ajan läsnä ystävieni ja tuttavieni mielipide on tärkeää poliitikolle ja sopäivässä ja ensimmäisenä kommentoi- siaalista mediaa käyttämällä päättäjä massa jokaista ajassamme tapahtuvaa voi luoda suoran ja ajankohtaisen yhilmiötä tai uutista. teyden äänestäjiinsä. 4 kipunoita 3 / 2014 Taimissa tapahtuu RUUSANTALON TILOJEN NIMIKILPAILU Ruusantalo uudistuu Mielenterveysviikolla, kun ryhmätilat saavat uudet nimet. Ruusan Kahvilan kahvilatilalle tarvitaan uusi nimi nyt, kun tilaa käytetään Kohtaamispaikkatoimintaan. Samalla myös muut tilat nimetään yhdenmukaisesti samaan teemaan. Ehdota nimiä ryhmä- ja oleskelutiloille tai jätä ideasi yhtenäisestä teemasta toimiston postilaatikkoon tai sähköpostitse: toimisto@taimiry.fi. Kilpailuun osallistujien kesken arvotaan kaksi teatterilippua Tampereen työväen Teatteriin. Muista jättää ehdotuksesi 30.9.2014 mennessä! Uudistetut nimet julkistetaan Mielenterveysviikolla (vko 47). Tilojen nimet ovat tällä hetkellä: - olohuone yläkerran kahvilatila takkahuone tv-huone kuvataidehuone pyykkihuone välikammari soittohuone nurkka KOHTAAMISPAIKKA AUKEAA 1.9.2014 Ruusan Kahvilan entinen liiketila on ollut pääasiallisesti olohuonekäytössä huhtikuusta alkaen. Syyskuusta alkaen toimintaa tullaan tilassa entisestään lisäämään. Kohtaamispaikka aukeaa arkipäivisin klo 12.00 ja sulkeutuu klo 18.00. Taimin toimisto on avoinna edelleen joka arkipäivä klo 10.30–15.00. Olohuonetoiminta sisältyy jatkossa kiinteäksi osaksi kohtaamispaikkatoimintaa ja vertaisohjaajia on edelleen paikalla sekä arkipäivinä että viikonloppuisin. Alakerran pelitiloihin pääsee jatkossa pelaamaan biljardia kohtaamispaikan aukioloaikoina. Saamme Taimiin syksyllä myös uuden Kohtaamispaikkavastaavan. Hänestä kuulette lisää seuraavassa Kipunoita-lehdessä ja häneen pääsee tutustumaan heti syyskuun alusta alkaen. Kohtaamispaikkavastaavan tehtävänä on tuoda sisältöä ja toimintaa Kohtaamispaikkaan sekä vastata paikan käytännön asioista. 5 kipunoita 3 / 2014 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä H yvät Kipunoita-lehden lukijat jaTaimin jäsenet. Olemme saaneet nauttia tänäkin kesänä erityisen paljon auringosta ja hellepäivistä viileän alkukesän jälkeen. Nyt on taas aika kuitenkin vähitellen kesän jälkeen palailla normaaliin päiväjärjestykseen ja asennoitua siihen, että kesäiset päivät vähenevät. Toivottavasti olette kuitenkin levänneet ja keränneet voimia syksyä varten. Oma kesäni on sujunut tiiviisti Suomen kamaralla erilaisissa kesätapahtumissa sekä muuttolaatikoita pakkaillessa. Matkani Ruusantaloon pitenee, mutta asun toki edelleen visusti Tampereella! Toukokuun 24. päivä johdin viime vuoden tapaan yhdessä ryhmänohjaaja Tuula Kauniston kanssa taimilaisten ryhmää Likkojen Lenkillä Tampereen Ratinassa ja sen ympäristössä. Lenkkeily ja kävely sujui mainiosti hyvässä seurassa ja säässä. Tuula oli askarrellut meille hauskat kiiltävät hatut lenkkipolulle. Toukokuussa pidettiin myös Mielenterveyden keskusliiton liittokokous Kuopiossa. Meitä edusti siellä kunnialla hallituksen varajäsen Jari Kataja. Jouduin lopulta tekemään raskaan päätöksen olla asettumatta ehdolle 6 kipunoita 3 / 2014 liiton hallintoelimiin. Työ- ja luottamustehtävät Tampereella pitävät minut niin kiireisenä, että minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia käydä jatkuvasti Helsingissä kokouksissa. Harmillinen, mutta välttämätön päätös. Kesäkuun 26. päivä täysi bussillinen taimilaisia matkasi kohti Helsinkiä, Korkeasaaren eläintarhaa, Taimin perinteiselle kesäretkelle. Sää oli valitettavasti pilvinen ja sateinen. Bussissa oli kuitenkin säästä huolimatta iloinen ja rento tunnelma. Toiminnanjohtaja keräsi matkan aikana palautteita ja kehittämisehdotuksia, joita syksyn hallituksen kokouksissa käymme läpi. Lämmin kiitos kaikille kesäretkelle osallistuneille mukavasta ja iloisesta seurasta! Kesällä minulla on ollut ilo törmätä muutamiin Taimin jäseniin ja käydä syvällisiä ja luottamuksellisia keskusteluja. Olen iloinen, että Taimissa on suuri joukko pitkäaikaisia ja uskollisia jäseniä; iloitsen jokaisesta teistä. Jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä. Haluan rohkaista Sinua, joka olet jäsen, mutta et ehkä ole ollut vähään aikaan mukana toiminnassa syystä tai toisesta, tulemaan mukaan! Toimistostamme ja nettisivuiltamme saat lisätietoa syksyn toiminnastamme sekä ajankohtaisista asioista. Kotisivuiltamme voit lukea myös hallituksen päätöspöytäkirjat, jotka ilmestyvät sinne pöytäkirjojen hyväksymisen jälkeen. Hallituksen syksyn kokoukset alkavat elokuussa; syksyllä pidämme myös strategiakokouksia, joissa keskitymme erityisesti Taimin tulevaisuuden suunnitteluun. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille hyvää syksyä! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen puheenjohtaja@taimiry.fi. Aila Dündar-Järvinen Taimissa tapahtuu Taimissa pääset liikkumaan Taimissa on useita liikuntaryhmiä. Tule mukaan, ryhmät sopivat myös aloittelijoille! • Keilailu-ryhmä alkaa 1.9.2014 • Lentopalloa • Jumppaa • Salibandya • Kuntosalitreeniä • Sulkapalloa • Kuntonyrkkeily Kaupin keilahalli, Keilakuja 1, maanantai klo 15.00 Keilailuun osallistujat arvotaan. Mukaan mahtuu ohjaajan lisäksi 11 henkilöä. Ryhmäläinen maksaa 2€:n keilakenkävuokran itse. Ilmoittautumiset arvontaan viimeistään torstaina 28.8.2014 Taimin toimistoon, puh. 045 135 1351. Ilmoittautuneista arvotaan osallistujat syyskuusta joulukuuhun. Etusijalla ovat he, jotka jäivät ulkopuolelle kevään ryhmän arvonnassa. Ryhmän ohjaajana toimii Mika Viksten. Harjun koulu, Nokiantie 22, perjantaisin klo 18.30-20.00. Ohjaajana Mika Vikstén. Pelataan hyvässä porukassa. Ohjaajana Tomi Suomalainen Tampereen stadion, Ratinan rantatie 1, sali 4, tiistaisin klo 12.00-13.00 ja Hervannan vapaa-aikakeskus Lindforsinkatu 5, maanantaisin klo 15.00-16.00 Kaikille sopivia, erilaisia jumppia. Ota mukaan oma jumppa-alusta. Ohjaaja Tomi Suomalainen Nääshalli, Näsijärvenkatu 8, liikuntasali tiistaisin klo 14.30-16.00 Mukaan pelaamaan voi tulla vaikka ei olisi ennen pelannutkaan. Mailat löytyy talon puolesta. Mukaan omat sisäpelikengät ja vaatteet. Ohjaaja Tomi Suomalainen Tampereen stadion Ratinan rantatie 1, ke ja pe klo 13.00-14.00 Helppo ryhmä aloittaa liikuntaharrastus. Mahdollisuus laatia ohjaajan kanssa oma harjoitusohjelma. Ohjaaja Tomi Suomalainen Tampereen tenniskeskus, Toimelankatu 8, keskiviikkoisin klo 15.00 Voi tulla pelaamaan tai ihan muuten vaan lyömään sulkapalloa. Taimi lainaa mailat ja pallot. Mukaan omat sisäpelikengät ja vaatteet. Ohjaaja Tomi Suomalainen Nääshalli, Näsijärvenkatu 8, Nyrkkeilysali torstai klo 12.00-13.00 Ryhmään mahtuu 8 uutta mukaan. Ilmoittautumiset 29.8. mennessä. Ryhmässä harjoitellaan nyrkkeilyn tekniikkaa sekä pidetään kuntoa yllä hyvässä seurassa. Ilmoittautuminen Tomi Suomalaiselle puh 050 408 8474 tai sähköpostilla tomi.suomalainen@taimiry.fi • Tanssiliikunta Ohjaajana Hannele Tampereen Stadion Sali 3, perjantai klo 12–13.30 Monenlaista tanssillista jumppaa. Mukaan myös miehet! HUOM! Vesijumppa jatkuu Kalevan uimahallin remontin valmistuttua. Hervannassa ei ole Taimin kuntosaliryhmää syksyllä tilanpuutteen vuoksi. Neljä ja puoli miljoonaa askelta onneen TEKSTI: RITVA MERINEN KUVAT: WWW.HAPPYHUMAN.FI 8 kipunoita 3 / 2014 Mirja Kärnä käveli Euroopan läpi. Hän aloitti elokuussa 2013 Suomen Hattulasta ja saapui perille Atlantin rannalle Luoteis-Espanjan Fisterraan helmikuussa 2014. Käveltyjä kilometrejä tuli yhteensä 3650. Se tekee yli neljä ja puoli miljoonaa askelta. Kävelyn teema oli onnellisuuden etsiminen. - Toivon, että tämä minun kävelyni voisi olla myös esimerkki siitä, miten ihminen voi toteuttaa unelmiaan ja saavuttaa mahdottomalta tuntuvia päämääriä, ottamalla yhden askeleen kerrallaan ja jatkaen silloinkin, kun tekisi mieli lopettaa, Mirja Kärnä sanoo. Mirja Kärnä kertoo aikoinaan lukeneensa Paolo Coelhon Pyhiinvaelluksen ja kuuli silloin ensimmäisen kerran Santiagon tiestä. Se jäi mieleen ja herätti mielenkiinnon lähteä itsekin kokemaan tuo tie. Santiagon tie eli Pyhän Jaakobin tie (Camino de Santiago) on Ranskan rajalta Pohjois-Espanjan Santiago de Compostelaan kulkeva pyhiinvaellusreitti. Reitti on lähes 800 kilometrin pituinen ja sen varrelta löytyy 1 800 historiallista maamerkkiä. Niiden joukossa on sekä uskonnollisia että maallisia nähtävyyksiä. Vaellus apostoli Jaakobin hautapaikkana pidettyyn Santiago de Compostelaan oli tärkeä pyhiinvaellusreitti jo keskiajalla. Tätä tietä kulkee edelleen yli 100 000 patikoijaa vuosittain. Vuonna 2010 Mirja Kärnä käveli ensimmäisen kuukauden mittaisen pitkänmatkankävelyn. Sen jälkeen kävelyjä on tullut joka vuosi kolmesta viikosta seitsemään kuukauteen. Kilometrit kasvaa Santiago de Compostelaan (1 kk). Hän on tämän vuoden keväällä ja kesällä jatkanut kävelyjään Suomen reiteillä. Hän myös järjestää yhteisiä teemakävelyjä. Kesällä 2014 kaikille avoimet kävelyt ovat tapahtuneet Valamon luostarin alueella, Kolin kansallispuistossa ja Turun saaristossa Kävelystä on siis tullut paitsi elämäntapa myös elämäntyö. Näiden järjestettyjen kävelyjen teemoina ovat yhteys itseen, yhteys toisiin ihmisiin ja yhteys elämään. Syvä onnellisuus Mirja Kärnää laittoi liikkeelle syvän onnellisuuden etsiminen ja mahdollisuuteen löytää se. Hänen Euroopan läpi kävelynsä teemana oli syvä, ulkoisista asioista riippumaton onnellisuus. - Minulle onnellisuus ei ole korkea onnen tunne, vaan rauha läsnä olevan hetken kanssa. Siihen liittyy syvä luottamus siihen, että elämä vie minua lopulta oikeaan suuntaan ja silloin pystyy antautumaan elämän virtaan, luottamuksella ja rauhassa. Löytyikö onni ja onnellisuus? - No se onnellisuuslihas, jota tavallaan lähdin vahvistamaan, eli rauha läsnä olevan hetken kanssa, kyllä vahvistui. Mutta siitä huolimatta tunsin ja tunnen edelleen laajan skaalan tunnetiloja, negatiivisista tunteista positiivisiin. Ainoa ero on, että en kiinnity niihin niin paljon kuin ennen, ajattelen kaikkien tunteiden olevan vieraita talossani. Kaikki ne ovat tervetulleita vieraakseni ja ne saavat olla niin kauan kuin parhaaksi näkevät. Minä katselen niitä ja kuuntelen, mitä sanottavaa niillä minulle on. Silloin tunne ei pääse hukuttamaan alleen niin pahasti kuin silloin, kun siihen uppoutuu. Mirja Kärnä on toteuttanut kävelyjään pian 7000 kilometrin edestä. Hänen reittinsä ovat olleet: Kävely 2013: 3 650 km, Suomen Hattulasta Espanjan Fisterraan (7 kk), Kävely 2012: 1 700 km, Ranskan Le Puyistä Espanjan Fisterraan (3 kk), Kävely 2011: 300 km, Pohjois-Es- Lupa luovuttaa panjan rannikolla, Aviles – Fisterra (3 viikkoa) ja Kävely 2010: 780 km, Ranskan Ei kävelymatka ollut koko ajan yhtä Sain Jean Pied de Portista Espanjan juhlaa ja upeaa oivallusta. Vaikeitakin Espanjassa nuolet ja asetellut kivet näyttävät pyhiinvaeltajille tietä. hetkiä tuli. Kävelyn aikana tärkeäksi ja merkittäväksi tulivat perustarpeiden mistä ruokaa ja suojaa? - täyttäminen ja niihin liittyivät myös vaikeimmat hetket. - Vaikeinta konkreettisesti oli Itä-Ranskan majoitusten löytyminen. Lähetin teltan Ranskaan saapuessani postilla Suomeen, sillä ilmat kylmenivät. Itä-Ranskassa hostelli- ja B&B-majoitustarjonta oli vähäistä ja niiden vähäistenkin paikkojen löytäminen oli ranskaa ja saksaa taitamattomana vaikeaa. Tämän etapin aikana Mirja Kärnä kertoo omien pelkojen tulleen tutuksi nimenomaan liittyen perustarpeiden täyttämiseen. - Tajuttuani Itä-Ranskan majoitustilanteen, kävelin muutaman päivän stressissä ja suorittaen. Lopulta annoin itselleni periksi ja luvan lopettaa kävelyn kesken. Tämän luovuttamisluvan antamisen jälkeen pää alkoi taas toimia: - Kun olin antautunut tilanteelle ja heittänyt kädet ilmaan, mieleni sai tilaa toimia luovasti. Keksin, että voin kulkea junalla ja autolla päivän kävelyn päätepisteestä majapaikkaan ja pala9 kipunoita 3 / 2014 Nousu Cabeirolle ta seuraavana aamuna takaisin. Ja niin kun sitä ennen olin kävellyt lähes erakminä tein ja kävelymatka jatkui. kona. Kysymykseen pelottiko yksin käveKävelyn hienoimmat hetket tuli- ly, hän myöntää välillä pelottaneenkin. vatkin sitten näiden epätoivon hetkien - Mutta kun riittävän monta kerjälkeen. Kun hän oli päässyt tarpomaan taa on naamatusten omien pelkojensa läpi Itä-Ranskan ”henkisen Siperian”, kanssa, ymmärtää, että ne ovat pääoma mieli rauhoittui ja tuli hyvin vah- asiassa mielen kehittelemiä tarinoita, vasti läsnä olevaksi. Etelä-Ranskassa eivät todellisia vaarallisia tilanteita. oli majoitusta, merkitty reitti ja kau- Loppumatkasta tuntui, että pelko ei niit maisemat puhtaassa luonnossa ja enää kontrolloinut eikä vaikuttanut. vuoristossa. Tapasin Ranskassa erään pitkänmat- Se pätkä oli matkan henkisin osuus kan vaeltajan ja hän kysyi, joko olen ja oma yhteys elämän näkymättömään kokenut pelottomuuden. Pystyin saja selittämättömään puoleen vahvistui. nomaan, että kyllä. Se taitaa olla sitKoin sen pätkän myös luovuuden puo- ten aika peruskokemus, kun riittävän lesta todella hyvänä. Siellä oma kirjoi- kauan vaeltaa itsensä kanssa. tus oli vaivatonta ja sujuvaa. - Myös Espanjan viimeinen pätkä On vain tämä hetki ja siellä vaeltavat muut ihmiset olivat hieno kokemus. Oli oikeastaan palkinto saada jakaa viimeiset melkein tuhat Kävely oli matka omaan itseensä ja kilometriä muiden vaeltajien kanssa, oivaltamista. Mirja Kärnä uskoo, että pienet havahtumiset kävelyn aikana olivat jotain, joiden ymmärtäminen jatkuu vielä kauan. - Yksi tärkeimmistä oivalluksista kävelylläni oli, että me kaikki ihmiset olemme riittävän hyviä juuri niin kuin olemme. Ei ole mitään pistettä, mihin meidän tulisi ponnistella, vaan tämä hetki ja tämä tilanne on absoluuttisella tasolla juuri niin täydellinen kuin se on. Tiedän, että tämä kuulostaa kummalliselta, eikä se oivallus tarkoita passiivisuutta, vaan antautumista elämälle ja siinä ilmenevälle hetkelle - oli se sitten millainen tahansa niin sanotusti ulkopuolisin silmin. Mielenterveydelle matka teki todella hyvää: - Mieli rauhoittuu kävellessä ja luonto ympärillä tekee sen, että turhat draamalliset mielen koukerot alkavat vähitellen sulaa pois ja tilaa jää olemiselle, mikä tekee hyvää. Estaing (Aveyron), Ranskassa 10 kipunoita 3 / 2014 Tie askelille Ranskassa. Mirja Kärnä huomasi myös, että toisten ja myös itsensä tuomitseminen väheni. - Jokainen me teemme parhaamme, niillä eväillä ja niillä korteilla, jotka siinä meidän elämänpöydässämme milloinkin on. Absoluuttisella tasolla tarkasteltuna ei ole olemassa paremmuutta tai huonommuutta, on vaan elämän eri ilmenemismuotoja, yhtä kaikki samanarvoisia. Yksinäisyyden kestäminen on myös asia, jota varmasti moni pohtii miettiessään Mirjan matkaa. Hän itse sanoo, ettei juurikaan kokenut olevansa yksinäinen, vaikka olikin hyvin paljon yksin. - Tässä oli suuri ero siihen verrattuna siihen, kun kävelin vuonna 2010 ensimmäisen kävelyn. Silloin ympärilläni oli paljon ihmisiä, mutta minä koin yksinäisyyttä. Nyt vuonna 2013 kävelin suurimman osan seitsemästä kuukaudesta yksin, mutta en juuri kokenut yksinäisyyttä. Ajattelen, että yksinäisyyden kokemus tulee siitä, jos meillä ei ole syvää yhteyttä sisimpäämme, omaan itseemme. Kun meillä on syvä yhteys itseemme, ei yksinäisyys tule vieraaksemme. ■ M irja Kärnä on heittäytyjä ja onnellisuuden etsijä. Hän aloitti elokuussa 2013 kävelyn Suomesta Espanjaan. Kävely alkoi 1.8.2013 Hämeenlinnan läheltä Hattulasta ja sen tavoitteena oli saavuttaa Atlantin rannikolla sijaitseva Fisterra. Mirja Kärnä saavutti Määränpäänsä 27.2.2014. Suomessa Mirja Kärnä käveli viikon ajan Helsinkiin ja jatkoi sieltä laivalla Saksan Travemündeen. Saksasta kävely eteni Luxemburgin kautta Itä-Ranskaan ja sieltä Etelä-Ranskan Le Puyihin, josta alkoi merkitty pyhiinvaellusreitti nimeltä ”Via Podiensis”. Reitti vei Ranskan ja Espanjan rajalle, josta matka jatkui Espanjan suosittua pyhiinvaellusreittiä ”camino el Francesia” pitkin Santiago de Compostelaan ja sieltä määränpäähän Fisterran rannikkokaupunkiin Atlantin rannalle. Mirja Kärnä käveli yhteensä 3 650 kilometriä, jonka lisäksi kokonaiskilometreihin tuli tuhannen kilometrin laivamatka Suomesta Saksaan. Keskimäärin kävely eteni 17 kilometriä päivässä. Lepopäiviä hän piti yhteensä 40. Majoituksesta suurin osa oli pyhiinvaeltajien majataloissa ja ostelleissa sekä pieni osa hotelleissa, teltassa sekä majapaikan vaeltajalle tarjonneiden yksityisten ihmisten kodeissa. Kävelyä ennen hän perusti HappyHuman.fi -yrityksen. Ammatilliselta taustaltaan Mirja Kärnä on kulttuurituottaja. Hän on tuottanut mm. teatteria ja tapahtumia, esimerkiksi Tampereella Vihan Päivät 1918 -draaman. Hän on toiminut myös improvisaatio-opettajana sekä suomen että englannin kielellä. http://happyhuman.fi Ajankohtaisia asioita SOSIAALIHUOLLON SARALTA Aikuissosiaalityön kehittämishanke SOS II (Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä) käynnistyi 1.11.2013 jatkona SOS I:lle. SOS II kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmaan ja hanke toimiiVäli-Suomen alueella. Pirkanmaan kunnista mukana ovat Tampere, Orivesi, Kangasala, Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Sastamala, Vesilahti sekä Kanta-Hämeen kunnista Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Hausjärvi sekä Riihimäki. Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä työskentelee viisi projektityöntekijää sekä projektipäällikkö. SOS II -hankkeen tavoitteena on aikuissosiaalityön kehittäminen, asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja palveluiden kehittämisessä yhdessä ammattilaisten kanssa. Hankkeessa kannustetaan ammattilaisia kehittämistyöhön, oman työn tutkimiseen ja aikuissosiaalityön ajankohtaisten ilmiöiden esiin tuomiseen. Perustoimeentulotuki Kelaan Perustoimeentulotuen käsittely siirretään Kelalle vuoden 12 kipunoita 3 / 2014 projektipäällikkö TUULA TUOMINEN projektityöntekijät MIA MÄKI-FRÄNTI SAMULI PIETILÄ 2017 alusta. Hallitus päätti asiasta kehysriihessä 25.3.2014. Uudistuksen tarkoituksena on vähentää kuntien tehtäviä ja parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta tuen saamisessa. Nykyisin suurin osa toimeentulotukipäätöksistä tehdään kirjallisten hakemusten perusteella asiakasta tapaamatta. Näin tapahtuu myös Tampereella. Sähköinen toimeentulotuen hakeminen on samoin otettu monessa kunnassa käyttöön, myös Tampereella. Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa, että perustoimeentulotuki ei tule jatkossakaan olemaan automaattisesti kuukausittain suoritettava etuus vaan se myönnetään hakemuksen perusteel- la. Tuki normitetaan yhtenäisemmäksi siten, että kuntakohtaiset erot vähenisivät ja kansalaisten yhdenvertaisuus paranisi. Uudistuksen jälkeenkin kuntien sosiaalityöntekijät päättävät harkintaa edellyttävästä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kelan etuuskäsittelyssä varmistetaan asiakkaiden ohjaus sosiaalipalvelujen piiriin yhteisesti sovituin perustein. (Lähde: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/ view/1879307, viitattu 16.6.2014) tus. Laki määrittelee sosiaalisen kuntoutuksen näin: ”Sosiaalisella kuntoutuksessa tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.” (18 § lakiehdotuksesta) Laki korostaa myös kuntalaisten neuvonnan ja informaation saannin tärkeyttä monessa eri kohdassa. Lakiluonnos näyttää hyvältä. Toinen asia on, mitkä mahdollisuudet kuntien on toteuttaa kyseisiä lakipykäKyseinen päätös on herättänyt liä. Lain mukainen asioiden toteuttatyöntekijöissä ja asiakkaissa ristirii- minen edellyttää kyllä monessa kohtaa taisia tunteita. Toisaalta työntekijät resurssien lisäystä ja suurempaa taloutoivovat, että kyseinen muutos antaa dellista satsausta. Odotamme mielenheille nyt enemmän aikaa tehdä varsi- kiinnolla. naista sosiaalityötä ja tavata asiakkaita Omalta osaltamme olemme hankenemmän, mutta toisaalta mietityttää keessa huomioineet lain tuoman veltavoitellaanko tällä säästöjä henkilös- voitteen jo nyt: asiakkaiden äänen tön määrissä – ja mitä tapahtuu isolle kuulemisen ja osallistumismahdollietuuskäsittelijöiden joukolle? suuksien lisäämisen, tästä esimerkkinä Lisäksi monella on herännyt huoli kokemusasiantuntijatoiminta ja asiaasiakkaista: miten turvataan sosiaa- kasraadit. lityön tarpeessa olevien asiakkaiden ohjaaminen sosiaalityöntekijöille ja Kokemusasiantuntijatoiminta miten toimii esim. maksusitoumukset tai muut kriisitilanteet jatkossa? Tässä vaiheessa ei asiasta ja mene- SOS II-hankkeessa asiakkaat nähdään telmistä ole saatavilla lisätietoa joten ei tärkeinä palveluiden kehittäjinä muiauta muu kuin odotella. den kehittäjien rinnalla ja heistä käytetään käsitettä kokemusasiantuntija. Kokemusasiantuntijoiden osallistumiUusi sosiaalihuoltolaki 2015 nen aikuissosiaalityön kehittämiseen perustuu heidän omakohtaisiin kokeUusi sosiaalihuoltolaki pitäisi tulla voi- muksiinsa ja kokemustietoon. Kokemaan 1.1.2015. musasiantuntijat ovat sosiaalityön palLaki oli laajalla lausuntokierrok- veluita tuntevia asiakkaita. sella 6.6.2014 asti ja yhtenä lausunKokemusasiantuntijoilla on tai on non antajana oli Tampereen kaupunki. ollut asiakkuus Tampereen aikuissoLaki pyrkii parantamaan asiakkaiden siaalityössä, lapsiperheiden sosiaalioikeuksia ja lisäämään osallistumis- työssä, Toimeentulotuen yksikössä tai mahdollisuuksia. Uusina asioina laissa kuntouttavassa työtoiminnassa. Kokemääritellään erikseen mm. sosiaalityö, musasiantuntijat tuovat esiin asiakkaan sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntou- ääntä ja heillä on halua ja intoa vaikut- taa sosiaalipalveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Olennaista on, että näkemystä ja kokemusta omaavat motivoituneet asiakkaat saavat osallistua palveluiden kehittämiseen yhdessä ammattilaisten kanssa. Kokemusasiantuntijuus perustuu henkilökohtaiselle kokemukselle, joka rakentuu sosiaalisten prosessien kautta samassa asemassa olevien kanssa. Kokemusasiantuntijatoiminnassa on kyse myös heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä, se perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimii asiakkaille sosiaalisena kuntoutuksena. Sosiaalityön kokemusasiantuntijat toimivat erilaisissa tehtävissä. He käyvät kertomassa omaa elämäntarinaansa tai kokemuksiaan palveluiden käyttäjinä oppilaitoksissa ja eri viranomaistahoilla erilaisissa seminaareissa, koulutuksissa ja luennoilla. Kokemusasiantuntijat toimivat asiantuntijoina opinnäytteissä, tutkimuksissa, esitteiden sekä asiakaskyselyiden laadinnoissa ja asiakkaan näkökulman esiintuojina johtoryhmissä, ohjausryhmissä, asiantuntijaryhmissä, hankepäivillä sekä muissa työryhmissä. Lisäksi kokemusasiantuntijat ovat antaneet lehti- ja radiohaastatteluita, olleet mukana sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminnassa ja asiakasfoorumeissa. Kokemusasiantuntijoille maksetaan rahallinen korvaus esiintymisistä ja muista toimeksiannoista. Sosiaalityön kokemusasiantuntijat ovat käyneet SOS II -hankkeen ostaman kokemusasiantuntijakoulutuksen TAKK:ssa. He ovat opiskelleet ja reflektoineet mm. kokemusasiantunti- jan oman elämäntarinan kerrontaa, julkista esiintymistä, omaa kokemusta asiantuntijuuden perustana sekä puheharjoituksia. Koulutuksella vahvistetaan asiakkaan osallisuutta ja tuodaan esille asiakkaan näkemystä. Tällä hetkellä koulutettuja sosiaalityön kokemusasiantuntijoita on noin kymmenen. SOS II -hanke on rekrytoinut uusia asiakkaita kevään 2014 aikana. Seuraava kokemusasiantuntijakoulutus alkaa elokuussa. Koulutus on kestoltaan yhdeksän puolta päivää, kerran viikossa ja kouluttajana toimii TAMK. Kokemusasiantuntijatoiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä SOS II -hankkeen työntekijöihin. Nyt olikin oiva tilaisuus järjestää sosiaaliaseman henkilöstölle koulutus asiakkaan kohtaamisesta. Koulutus suunniteltiin yhdessä hankkeen työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Koulutuksen järjestämisestä ja toteutuksesta vastasivat hankkeen henkilöstö ja osallistumiseen halukkaat kokemusasiantuntijat. Tämä oli yksi uusi työskentelymuoto kokemusasiantuntijoiden kanssa. Asiakkaan kohtaamisen koulutuksessa käytiin läpi omaelämänkerroin kokemusasiantuntijoiden hyviä ja huonoja kokemuksia asioinnista työntekijän luona. Lisäksi kokemusasiantuntijat esittivät kaksi eri draamaa: positiivisen ja negatiivisen kohtaamiskokemuksen sosiaalitoimistossa. Jälkeenpäin tilanAsiakkaan kohtaamisen teet käytiin yhdessä läpi. Palaute osalkoulutus listujilta on ollut erittäin positiivista. Koulutusta tullaan järjestämään myös Sarviksen sosiaaliaseman työnteki- jatkossa. jäkyselyissä on noussut esiin toiveita erilaisten koulutusten järjestämiselle. Yhteistyö Unton kanssa Keväällä 2014 SOS II -hankkeen projektityöntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa virisi idea järjestää Keväällä 2014 sosiaalityön kokemusyhdessä koulutusta sosiaaliaseman asiantuntijat aloittivat yhteistyön Sarhenkilöstölle. Kokemusasiantuntijoi- viksen sosiaaliaseman uusien toimeenden kokemusten mukaan työntekijän tulotukiasiakkaiden yksikön (Unto) ja asiakkaan välisellä kohtaamisella kanssa. Kyseisessä yksikössä asioivat on saattanut olla hyvinkin merkittävä kaikki tamperelaiset toimeentulotuen rooli asiakkaan eri elämäntilanteiden asiakkaat, jotka hakevat ensimmäistä muutosvaiheissa, siksi tämä aihe on kertaa toimeentulotukea tai eivät ole hakeneet tukea yli kahteen vuoteen. noussut useissa eri tilanteissa esiin. 14 kipunoita 3 / 2014 Toimeentulotuen hakeminen ensimmäistä kertaa on usein herkkä tilanne asiakkaalle ja sosiaalialan ammattilaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaan kohtaamiseen. Tämän vuoksi sosiaalityön kokemusasiantuntijat ja Unton henkilökunta tapasivat ja keskustelivat yhteisesti siitä, mitä asioita on erityisesti otettava huomioon uusia toimeentulotuen asiakkaita kohdatessa. nöyryyttävänä. Jokainen asiakas on kohdattava kunnioittavalla tavalla. Yhteisessä keskustelussa nousi esiin monia hyviä asioita. Kokemusasiantuntijat painottivat sitä, että asiakkaille saattaa tapaamisella tulla ”informaatioähky”. Kenelle tahansa voi olla vaikea sisäistää kaikkia asioita, joita tapaamisella käsitellään. Kokemusasiantuntijat neuvoivat työntekijöitä tekemään suullisen yhteenvedon tapaamisen päätteeksi varmistaakseen, että asiakas on ymmärtänyt mitä tapaamisen jälkeen tulee tehdä. Asiakkaalle tulisi myös kirjoittaa työntekijän käyntikortin taakse Top 5 asiat, mitä muistaa tehdä tapaamisen jälkeen. Usein ohjeet kirjoitetaan toimeentulotukipäätökseen viranomaiskielellä, joka ei helposti avaudu asiakkaalle. Muutenkin kokemusasiantuntijat painottivat sitä, että tapaaminen on ainutlaatuinen kohtaaminen asiakkaalle. Tällä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta asioinnista sosiaalitoimessa ja moni voi tarpeettomasti kokea sen Kokemusasiantuntijoilla ja heidän tuottamalla asiantuntijuudella on paikka sosiaalityössä. He tuovat esiin näkökulmia, joita ammattilaiset eivät välttämättä huomaa työskennellessään samojen asioiden piirissä joka päivä. Lisäksi asiakkaan asemaan asettuminen ei aina ole niin yksinkertaista. Kokemusasiantuntijat ja Unton työntekijät pitivät tapaamista hyödyllisenä. Untossa otettiin heti käyttöön isommat käyntikortit, joiden taakse työntekijät alkoivat listata Top 5 - asioita. Myös muut Sarviksen sosiaaliaseman työntekijät ovat ottaneet käyntikortit käyttöönsä. Tapaamisessa nousi muitakin vinkkejä, jotka siirtyivät käytännön työhön. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa syksyllä mm. siitä, miten kohdata yrittäjätaustainen asiakas. Yhteisellä työskentelyllä pystymme rakentamaan sosiaalityön palveluista entistä asiakasystävällisempiä ja auttavimpia. ■ Lisätietoa SOS II - Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä -kehittämishankkeesta ja työntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta: WWW.SOS-HANKE.FI Espanjalainen O l i v i a F . C a b e l l o s kirjoitti kirjan S U O M A L A I S E S TA R A K K AU D E S TA A N KAISA VUORINEN Olili on utelias ja seikkailunhaluinen tyttö, joka asuu Espanjassa. Hän tykkää matkustamisesta ja tutkii mielellään maailmaa. Olilin tarina alkaa Suomesta. Mutta mikä kumma toi tämän pienen tytön Espanjasta kauas pohjoiseen, Suomeen? Olili on kirjailija Olivia F. Cabellosin luoma hahmo. Olivia työskentelee viihdealalla viestintäpäällikkönä ja päivätyönsä ohella hän kirjoittaa mielikuvituksellisia Olili-tarinoita esiteini-ikäisille. Olivian ensimmäinen kirja, Olili and Love in Finland (”Olili ja rakkaus Suomessa”), perustuu hänen omaan rakkaustarinaansa suomalaisen pojan, Teron, kanssa. Kaikki alkoi päiväkirjasta Olivia syntyi Madridissa, Espanjassa. Jo pienestä tytöstä alkaen hän on 16 kipunoita 3 / 2014 päässyt matkustamaan perheensä kanssa ympäri maailmaa. Hänelle on aina ollut luontevaa ilmaista itseään kirjoittaen. Kuusivuotiaana hän alkoi kirjoittaa päiväkirjaa, ja tapa on jatkunut näihin päiviin asti. ”Olen luonteeltani tarkkailija ja rakastan kirjoittaa siitä, mitä ympärilläni tapahtuu, mitä tunnen ja näen”, kertoo Olivia. Ystävyys syvenee rakkaudeksi Eräänä päivänä Olivian tie vei Suomeen. Ennen matkaansa hän oli ollut muutaman vuoden ajan kirjeenvaih- Olivia F. Cabellos on kosmopoliitti, joka kirjoittaa mielellään näkemästään. Tästä elokuisesta päivästä lähtien he ovat olleet yhdessä. Sattumat tekevät unelmista totta dossa suomalaisen Teron kanssa, ja Teron perhe kutsui hänet vierailemaan Suomeen. Ensin Tero vaikutti ujolta ja etäiseltä, aivan kuten suomalaiset usein ensikohtaamisella saattavat vaikuttaa. Tästä huolimatta Olivian ja Teron kirjeenvaihdossa syntynyt ystävyyssuhde pysyi, ja he jatkoivat kirjeenvaihtoaan. Yhteydenpito jatkuikin vuosia, joskus tiheämmin ja joskus harvemmin. Kirjeet vaihtuivat sähköposteihin samalla kun nuoret kasvoivat aikuisiksi. Molemmat elivät elämäänsä ja arkeaan, työpaikat ja ihmissuhteet vaihtuivat, mutta he eivät koskaan unohtaneet toisiaan. Lopulta elokuussa vuonna 2007 Olivia ja Tero ymmärsivät, että heidät oli tarkoitettu toisilleen. Se, kuinka Olivia päätyi kirjoittamaan kirjan omasta rakkaustarinastaan, on myös tarinan arvoinen. ”Päätin, että rakkaustarinamme on niin tärkeä, erityinen ja kiinnostava, että siitä voisi kirjoittaa kirjan. Haluan todellakin, että lapsemme saavat tulevaisuudessa tietää, kuinka heidän vanhempansa tapasivat”, Olivia perustelee. Ensin Olivia kirjoitti noin 50 sivua ja jätti käsikirjoituksen omalle tietokoneelleen. Ikäväksi onnettomuudeksi hänen kodissaan syttyi tulipalo, jossa hän menetti lähes kaiken omaisuutensa. Kuin ihmeen kaupalla kaikki hänen lapsuutensa muistot, kirjeet ja valokuvat pelastuivat, samoin kirjan käsikirjoitus. Olivia tapasi kirjan kuvittajan, Ana Junqueran, sattumalta matkallaan Suomeen. Ana oli vaikuttunut Olivian ja suomalaisen pojan rakkaustarinasta, joten Olivia antoi Analle kirjansa käsikirjoituksen luettavakseen. Muutama viikko myöhemmin Olivia sai Analta hämmästyttävän yhteydenoton. ”En uskonut aluksi silmiäni. Olili and Love in Finland oli jo herännyt henkiin”, muistelee Olivia. Ana oli luonut kauniita kuvituksia Olivian tarinan innoittamana. Kun Olivia sai kustannussopimusehdotuksen kustantajalta, hänellä ei käynyt hetkeäkään mielessä kieltäytyä. ”Se oli yksi elämäni onnellisimmista päivistä. Olin aina haaveillut tulevani kirjailijaksi, ja tuon haaveen toteutuminen oli yhä vain lähempänä.” Tuo sopimus oli alku hänen kirjailijanuralleen, ja tähän päivään mennessä hän on ehtinyt julkaista jo kuusi kirjaa, joissa kaikissa Olili seikkailee pääosassa. Lama koettelee Espanjan taloutta Kuten monet muutkin Euroopan maat, myös Espanja kamppailee taloudellisten ongelmien kanssa. ”On ikävä nähdä ystävien ja sukulaisten painivan työttömyyden kanssa. Työttömyys voi osua kohdalle tällä hetkellä ihan kenelle tahansa.” Espanjassa on pitkät perin- Olili-kirjojen ensimmäisessä osassa Olili matkustaa Suomeen. 17 kipunoita 3 / 2014 teet hyväntekeväisyystyöllä, ja vaikeina aikoina hyväntekeväisyys nousee erityiseen arvoonsa. Olivia kertookin, että monet eläkeläiset omistavat aikaansa hyväntekeväisyydelle, esimerkiksi auttamalla päivähoitopaikoissa. Myös ruoan lahjoittaminen on kasvussa, ja auttamishalu näkyy myös siinä, että Espanja on kärkisijoilla verenja elintenluovutustilastoissa. Olivia on osallistunut hyväntekeväisyyteen lahjoittamalla neljän ensimmäisen kirjansa ensimmäisistä painoksista saadut tuotot Fundación Juegaterapia -järjestölle. Järjestö auttaa syöpään sairastuneita lapsia järjestämällä heille erilaista vapaa-ajantoimintaa. Olivia on kohdannut syöpää lähipiirissään niin lapsilla kuin aikuisilla. Lahjoittamalla kirjatuottonsa hän halusi tukea Fundación Juegaterapia -järjestöä, sillä hän arvostaa suuresti sen tekemää työtä. Tarinat ja seikkailut jatkuvat Olivia pursuaa edelleen innokkuutta ja halua jatkaa Olilin tarinaa. Niin kauan kuin lapset ja perheet jaksavat lukea Olilin seikkailuja, lisää tarinoita tullaan julkaisemaan, lupaa Olivia. Koska Suomella on erityinen paik- ka hänen sydämessään, hän haluaisi nähdä tarinat joskus vielä julkaistuna suomeksi. Suomessa julkaisua odotellessaan Olivia (ja Olili) jatkaa matkustelua ja seikkailujaan ympäri maailmaa löytääkseen uusia inspiraation lähteitä. ■ Olili-kirjat ovat kaksikielisiä, mikä mahdollistaa myös kielen opettelun hauskojen tarinoiden lomassa. Olivia F. Cabellos on julkaissut yhteensä kuusi Olili-kirjaa: • • • • • • Olili Olili Olili Olili Olili Olili and Love in Finland (“Olili ja rakkaus Suomessa”) and Lolo The Ghost (“Olili ja Lolo-kummitus”) goes to Summer Camp (“Olili menee kesäleirille”), and Her Granny’s Recipes (“Olili ja isoäidin reseptit”) and her Best Friend Miki (“Olili ja hänen paras ystävänsä Miki”) and Her Secret Apartment (”Olili ja hänen salainen asuntonsa”) Kaikki kirjat ovat luettavissa sekä englanniksi että espanjaksi. Kirjoissa on mukana ainutlaatuinen 3D-teknologia, joka saa kirjan hahmot elämään mobiilisovelluksen avulla. Lisää tietoa Olili-kirjoista löytyy nettisivuilta ja Facebookista, www.olili.es ja www.facebook.com/OliliySusAventuras. 18 kipunoita 3 / 2014 KUVA: RITVA MERINEN Katsellaan toisiamme silmiin, pyytää TERAPIA-ALPAKKA B I N G O RITVA MERINEN S M astamalassa sijaitsevasta Teralpasta tulevat alpakat ovat vierailleet erilaisissa laitoksissa, toimintapäivissä, päiväkodeissa ja tapahtumissa. Alpakat tuodaan asiakkaiden luokse. Ne antavat elämäniloa ja vaihtelua päivään. Mukana tuotava eläin valitaan tilanteen luonteen mukaan. Vanhainkotiin varataan rauhallisen ja verkkaisesta olemisesta nauttivan eläimen, kun taas päiväkodin toimintapäivässä saattaa esiintyä agilitymestari. Mielenkevennystä Tallipihalla tapahtumaan tuotiin tilan kaikki kolme alpakkaa: Lumo, Filippa ja Bingo. Tilan emäntä Virpi Sten kertoo alpakoistaan: ”Lumo on paitsi suurikokoinen, se on näistä vilkkain eikä paljon ehdi pysähtyä. Lumo on myös emä, eli naaraspuolinen. Luulen, että Lumon laamaisoäidin veri pistää siihen vauh- A Ä K I ? lpakka on eteläamerikkalainen kamelieläin. Alpakoiden turkin väri on yksivärinen tai kirjava, perusväreinä ovat valkoinen, ruskea, harmaa ja musta. Täysikasvuisen alpakan säkäkorkeus on alle metrin ja paino 60–80 kg. Alpakka, samoin kuin laamakin, on kesytetty kotieläimeksi ainakin 5000 Bingo-alpakka tia. Laamaperintönä se on saanut myös suuren kokonsa. Alpakat ovat yleensä alle metrin säkäkorkeudeltaan”. ”Filippa on väriltään musta ja se on lauman pienin ja arin. Yleensä se kulkee tiiviisti Bingon kyljessä.” Teralpan alpakkalauman johtaja on Bingo. Bingo on väriltään ruskea ja sukupuoleltaan orhi. ”Täytyyhän sen vähän luotsata noita emä-puolia. Bingo on todella rauhallinen, mutta Lumon kanssa se saa touhottaa, jos siltä tuntuu.” ”Kerran Bingo lähti vähän hortoilemaan Lumon kanssa. Filipalla tuli niin kova hätä, että se alkoi tuijottaa ikkunaa ja kuvitteli, että siellä heijastuskuvassa on toinen alpakka. Sille se sitten ynisi jotain alpakkakielellä siihen saakka, että toiset tulivat takaisin. Nämä ovat tosi kilttejä, eivätkä ne yleensä karkaile mihinkään. Aitaus omalla tilalla on lähinnä siksi, että muut pysyvät poissa ei niinkään, että nämä karkaisivat” Vaikka alpakat kovasti tykkäävät ihmistä, eivät ne ole onnellisia ilman toisia alpakoita. ”Alpakat ilahtuvat toisistaan ja yhdessä ne haluavat ilahduttaa muita. Läsnäolollaan ne rauhoittavat ja antavat positiivista hyväksyntää kaikille. Siksi niitä käytetään eläinavusteisessa terapiassa”. Bingon ja kavereiden viereen voi mennä koska vaan, silittää vähän pehmeän karvan peittämää kylkeä ja olla vaan rauhassa. ”Alpakat haluavat katsella silmiin. Se on niille ihan elinehto. ” Bingo kääntää päätään rauhallisesti ja ottaa lämpimän katsekontaktin suurilla ruskeilla silmillään. Katse on syvä ja ystävällinen. Bingon kanssa on kiva katsoa silmiin. vuotta sitten. Alpakasta on kaksi päätyyppiä: pörröinen ”huacaya” ja suoravillainen ”suri”. Huacaya-tyyppi pärjää Suomen oloissa talvellakin, surin suora villa saattaa kastua ja se on herkempi palelemaan huonolla ilmalla. Alpakoiden perusvärejä on 22, ja perinteinen tapa villankäytössä on ollut luonnonmukaisten värien käyttö. Nykyisin valkoista villaa myös värjätään. Alpakoita ja laamoja käytetään paitsi villantuottajina myös maatilamatkailussa, lemmikkeinä, maisemanhoitajina ja terapiaeläiminä. Maisemanhoitoon ne sopivat siksi, että ne ylettyvät korkeammalle kuin lampaat, eivät pehmeillä anturoillaan jätä jälkiä maastoon ja lisäksi ne ovat niin hiljaisia, että niitä voi pitää alueilla, joissa ei saa tulla häiriötä kuten koulujen, sairaaloiden, hautausmaiden ja vastaavien lähellä. Alpakka ääntelee ynisemällä. Terapia-alpakat valitaan tehtävään- sä niiden luonteen ja olemuksen mukaan. Ammattiterapeutti voi valita kutakin kertaa varten sopivat eläimet ALAT-koulutetun eläinten ohjaajan katraasta. Eläimen tulee myös itse pitää terapiaeläimen työstään. Terapia-alpakat ja -laamat ry kouluttaa eläinten ohjaajat toimimaan yhteistyössä terapeuttien kanssa, valmentamaan omat terapiaeläimensä fyysisesti ja psyykkisesti vaativaan työhön sekä kehitti alpakoille ja laamoille testin, jonka läpäisseet ovat valmiita eläinavusteiseen terapiaan. ALAT-sertifioitu alpakka tai laama on turvallinen ja vahvahermoinen kaikenlaisissa yleisötapahtumissa. ALAT-ohjaajalla on yhdistyksen antamat velvoitteet koko tallinsa eläinten terveydenhoidosta ja -valvonnasta.■ WWW.ALPACA.FI WWW.ALAT.FI Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Välistävetotaktiikka Toisilla tyypeillä on niin kova kiire lipoa kermat jonkun kolmannen kakusta, ettei heille jää aikaa miettiä oman elämän katkeruuden todellista lähdettä. Sen sijaan he pöyristelevät sitä, miten elämä ja kanssaihmiset ovat kovia. He ovat niin sokaistuneita omien soppiensa hämmentelystä, etteivät ole koskaan huomanneet, että myös heillä on omat kakkutarpeensa, täytyy vain keksiä sopiva resepti! Varastettu teoksesta, Kakkumestarin säkeet, s. 327. Tuho Työlästä Lähes itseään täynnä olevat pururatamuurahaiset kulututtavat kenkäkiertotietä. Päivinen Timo 20 kipunoita 3 / 2014 Laine liplattaa, rantakiven välissä eroosiota Pirjo Ekola Aikamme tyyliä Olen älykäs, älykkäin tapaamani henkilö! Vielä kun saisin muutkin vakuuttumaan asiasta... Totuudentorvelo Kuuma Aurinko paistaa, silmiä siristäen etsin pilviä. Pirjo Ekola Tervetuloa Tervetuloa Rautjärvelle. Sattumalta. Polkupyörällä. Päivinen Timo – Hullu paljon työtä tekee, tuumii psykiatri kirjoittaessaan B-lausuntoa potilaalle. Jorma Kekki 21 kipunoita 3 / 2014 E L L A H I P I L L ko A n i r u a T ti lat t u i l o i. ht um as sa ki va st Yl ei sö ä ol i ta pa TEKSTI JA KUVAT: RITVA MERINEN T ämän vuoden Mielenkevennystä Tallipihalla -tapahtumassa olivat mukana Taimin lisäksi Kriisikeskus Osviitta, Sopimusvuori, Omaiset, Sopimusvuori ja Tampereen kaupungin kulttuuritoimi sekä tietenkin Tallipiha-yhteisö. Kylmän alkukesän säitten väliin sattui sopivan lämmin päivä juuri tälle sunnuntaille, joten Tallipihalla oli aurinkoista ja kivaa, ja yleisöä riitti. Osallistujia päivän aikana kävi 1200. Tuttuun tapaan yhdistykset olivat koonneet erilaisia toimintapisteitä. Viime vuonna Taimin maalauslakana sai niin suuren suosion, että viritimme sen tänäkin vuonna omenatarhaan suurten puiden väliin. Ja suosio oli odotusten mukainen. Lisäksi Taimin omassa toimintapisteessä lapset (tai erittäin pienikokoiset muut henkilöt) saivat ryömiä kangastunnelin läpi, heitellä renkaita, tähtäillä hernepusseja ämpäriin tai harjoitella hernepussi pään päällä tasapainoilua. Omenatarhassa sai myös Omaisten järjestämänä nättejä kuvia maalattuna poskeensa. 22 kipunoita 3 / 2014 Sopimusvuori ja Osviitta pitivät toimintapisteitään lavan lähellä. Siellä oli kuva-arvoituksia ja sanapelejä. Lavaohjelma oli tuttuun tapaan kattava. Teatteri Lysti juonsi, esitteli järjestäjien toimintaa ja väliin pisti muutaman sketsin kehiin yleisön riemuksi. Päättömät miehet (entiset Päättömät pojat) esittivät suomirockia, ja Orffit valloittivat lavan lastenmusiikillaan. Tallipihan omat putiikit olivat avoinna, poniratsastus veti yleisöä, ja tapahtumaan oli tilattu myös Sastamalasta terapia-alpakoita. ■ N a ll e s a n o o M o r o. Va uh ti ve ik ko. JUHA on k l a s s i n e n t r a g e d i a MARKO HEIKKILÄ J uhani Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Hänen tuotantonsa kuvaa suomalaista elämää, vaikka usein aiheet ovatkin universaaleja. Siinä missä Juhani Aho oli suomalaisuusaatteen kannattaja, on Aki Kaurismäki parantumaton romantikko omassa tuotannossaan. Juha-elokuvassa nämä kaksi maamme kulttuuripersoonaa lyövät kättä sukupolvien yli. Kaurismäen ohjaama ja käsikirjoittama Juha-elokuva on tuttua suomalaisuuden kuvausta. Huumori ja kansamme vakavuus tulee myös esiin kaurismäkimäisellä tavalla. Yhtäläisyydet Juhani Ahon romaanin ja Aki Kaurismäen elokuvan kanssa on helposti löydettävissä. Juha on kolmiodraama ja lajityypiltään klassinen tragedia. Elokuvassa keski-ikäinen maatalon isäntä Juha on saanut vaimokseen nuoren ja kauniin Marjan. Sakari Kuosmasen esittämä, jalkaansa ontuva Juha on maanviljelijä, jonka laajat kaalipellot tuovat avioparille riittävän varallisuuden. Nuorta vaimoa Marjaa esittää Kati Outinen, joka vielä tarinan alussa tuntuu viihtyvän Juhan seurassa hyvin. He elävät onnellista elämää maaseudulla ja elämä tuntuu turvalliselta ja auvoisalta. Tätä avioparin onnea tulee hämmentämään shemeikka, joka paratiisin käärmeen tavoin tuo Marjalle lupauksen paremmasta ja helpommasta elämästä. Ranskalainen André Wilms näyttelee shemeikan roolin ilmeikkäästi. Kaurismäki teki elokuvasta mykkäversion. Hän sanoo tätä elokuvaa kunnianosoitukseksi elokuvan viattomuuden vuosille. Elokuvan mykkyydestä johtuen vuorosanoja on vain vähän. Elokuvaa katsoessa täytyykin herkistää aistinsa ja avautua sille kuvalliselle kerronnalle, joka onkin varsin mainiota. Ohjaajan tekemät oivallukset ovat elokuvan suola. Kun shemeikka ensimmäisellä käynnillään Juhan maatilalla sai Marjan valinnan eteen, toteutuu tämä näyteltynä seuraavasti: Marja kantaa kaaleja pellostaan, hän kohottaa yhden kaaleista kädellään ylös asentoon, joka on tuttu Shakespearen Hamlet näytelmästä. Tässä näytelmässä prinssi Hamlet kohottaa pääkallon ylös ja kysyy itseltään, ”ollako vai eikö olla, kas siinäpä kysymys”. Juha-elokuvassa oleva oivallinen viittaus Shakespearen näytelmään tuo esiin Marjan epätoivon valitessaan sen, jäädäkö Juhan luokse vai lähteäkö shemeikan matkaan. Elokuvassa on muitakin viittauksia tunnettuihin kulttuuri- ilmiöihin ja jokainen varmasti löytää siitä itselleen tutut asiat. Myös huumori on kaurismäkiläistä laatua. Shemeikan auton hajottua, Juha ottaa valtavan kokoisen jakoavaimen, jolla korjaa auton moottoria. Tilanne jatkuu myös siten, että tullessaan takaisin tupaan, Juha on irrottanut moottorista männät tuolla valtavalla työkalulla. He jotka hieman tuntevat auton moottoria huomaavat tämän yhtälön mahdottomuuden. Viittaukset psykoanalyyttiseen symboliikkaan tulevat väistämättä mieleen. Tämä on Kaurismäen elokuvatuotannossa tuttu tapa kertoa asioita huumorin kautta. Juha-elokuvan katsominen tai romaanin lukeminen kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen. Tarina on tragedia puhtaimmillaan kolmiodraaman muodossa. Shemeikka saa houkuteltua Marjan lähtemään mukaansa kaupunkiin, mutta kaikki ei olekaan niin kuin maalaistalon emäntä asiata aluksi kuvittelee. Shemeikka osoittautuu varsin keljuksi ihmiseksi ja tarinan loppu onkin tragedian mukainen. ■ 23 kipunoita 3 / 2014 R e t k i KORKEASAAREEN TEKSTI JA KUVAT: MARIKA VARTIAINEN Taimilaiset tekivät perinteisen kesäretken tänä kesänä 26.6.2014 Korkeasaareen. Retkellä mukana oli yhteensä 57 henkilöä. Retken matkanjohtajina toimivat Marika Vartiainen ja Aila Dündar-Järvinen. Sää suosi matkalaisia. Koko päivän paistanut aurinko vaihtui sateeseen vasta kun kävelimme siltaa pitkin pois saarelta. Keli oli siis aivan tilauksemme mukainen. Saaren eläimissä olikin paljon nähtävää. Useilla eläimillä oli pieniä pentuja ja myös uusia ennen Korkeasaaressa näkemättömiä yksilöitä oli tuotu ihmisten ihailtaviksi. Viileähkö keli näytti olevan otollinen eläintarharetkellä. Eläimet olivat aktiivisina pihoillaan ruokailemassa ja liikkumassa. Helteisinä päivinähän eläimet piiloutuvat majoihinsa ja varjoon suojaan auringonpaisteelta. Alueella liikkui myös paljon vapaita lintuja. Hanhet ja Riikinkukot kulkivat sulassa sovussa lasten ja aikuisten eläintarhavierailijoiden keskellä. 24 kipunoita 3 / 2014 Kengurulla voi olla kaksi eri-ikäistä maitopoikasta yhtä aikaa. Sen nisät tuottavat kahta erilaista maitoa kummankin tarpeisiin: pussipoikanen imee makeaa ja ”murrosikäinen” valkuaispitoista maitoa. Suuri osa retkeläisistä oli käynyt Korkeasaaressa viimeksi lapsena. Sen vuoksi retki tuntui olevan erityisen mielenkiintoinen nyt, kun eläimiä ja paikkaa katsoi aikuisen uusin silmin. Siitä huolimatta, vaikka katselija oli aikuinen, löytyi eläimistä kertovista infotauluista uusia faktoja jo entuudestaan tutuista eläimistä. Saaressa kiertelijä täyttyi myös ilosta löytäessään uudelleen samat innostuksen ja hämmästyksen tunteet, jotka suurten villieläinten läsnäolo toivat jo lapsuudessa. Vietimme saaressa vajaat neljä tuntia ja osalla ihmisistä jäi tästäkin huolimatta paikkoja, joihin he eivät ehtineet tutustua. Saaressa riittää siis todellakin paljon katsottavaa. Villieläinten ihmeellisyys, kauneus, aitous ja viehätys kantavat vielä useiden viikkojen päähän. Totesimme, että tänne täytyy tulla pian uudestaan! ■ Milu on yksi niistä eläimistä, joiden tarina olisi ilman eläintarhoja päättynyt aikoja sitten. Jos törmäät karhuun metsässä, pidä ääntä, jotta karhu tietää, että olet perääntymässä. Älä myöskään tuijota karhua silmiin, se merkitsee haastetta. Jos karhu tulee kohti, laskeudu maahan mahallesi, suojaa pää käsivarsillasi ja makaa liikkumatta. Syntymäpäiväänsä saaressa viettänyt Mika Viksten kuvaili saaressa paljon kasvillisuutta ja luontoa. Aila Dündar-Järvinen oli iloinen nähdessään Taimilaiset aktiivisina mukana retkellä. Mikä oli parasta Korkeasaaressa? Gallup HAASTATTELU JA KUVAT: MARIKA VARTIAINEN Lasse Tammi: Apinat ja yleensäkin mukava retki. Nähtävää oli paljon. Timo Päivinen: Parasta oli, että retkeen si- sältyi myös paluumatka Tampereelle. ;) Riitta Pohjonen: Luonto, kasvillisuus ja ympäristö yleensäkin. Amazonia ja tropiikki. Anni Aalto: Leijona, panda, pantteri, kaikki. Uiminen oli kivaa myös. 25 kipunoita 3 / 2014 kosketti, hauskuutti ja laittoi RIKKI pohtimaan moninaisia sairastumisen syitä TEKSTI: EEVA LAHTINEN KUVA: ANU RANTANEN ävimme 16.4. taimilaisten porukalla katsomassa Tukkateatterin esityksen Rikki. Näytelmä tarjosi katsauksen mielisairaalan osastoon sekä päähenkilöiden lapsuuden ja nuoruuden koteihin tai tapahtumiin heidän muistoissaan. Nimellisesti koko rumbaa pyöritti tohtori (Minna-Reetta Kuusinen), joka oli sekaisin itsekin eikä lainkaan kiinnostunut aidosta kohtaamisesta potilaidensa kanssa. Tohtori vain ahmi romanttista kirjallisuutta ja puski eteenpäin omilla hoitomenetelmillään riippumatta hoidettavien tahdosta. Näytelmän päähenkilö Oona (Eveliina Niemi) oli joutunut mielisairaalaan eikä oikein itsekään tiennyt miksi. Välähdykset lapsuudesta vaivasivat tuomatta selitystä pahalle ololle. Rinnalla kulki myös nuoren miehen, Einon (Lauri Kallio) tarina. Einon oli sairastuttanut omalta osaltaan kasvuympäristö. Hänen isänsä viljeli kemiallista sanastoa, ja vanhemmat kokivat olevansa keskenään jalometalleja heidän poikansa ollessa syövyttävää, haisevaa rikkihappoa, joka tuhoaisi metallit. Osaston eloa hallitsivat Psykootikko (Jarno Puusniekka), joka toivoi itseään kutsuttavan Elvikseksi, sekä räväkkä Potilas (Annu Hakala). Nämä äärimmäisyyksiin menevät hahmot ihastuttivat ja vihastuttivat käytöksellään ja saivat ainakin minut pohtimaan meihin mielenterveyskuntoutujiin liittyviä ennakkoluuloja. Riehumisestaan huolimatta naispotilas kertoi herkästi ja kauniisti murtumispisteestään. Hän oli pitkään katsellut kotinsa ikkunasta vastapäisen liikehuoneiston elämää, asiakkaita ja vaihtuvia liikkeitä. Aikansa tarkkailtuaan hän alkoi samaistua liiketilaan, K 26 kipunoita 3 / 2014 Tohtorin (Minna-Reetta Kuusinen oik.) hoidettavana Potilas (Annu Hakala). joka jatkuvasti hylättiin, kunnes siihen tuli hautaustoimisto. Psykootikko oli hyvin filosofinen hahmo. Hänestä jäi päällimmäisenä mieleen yksin vietetty piknik, jonka aikana hän nautti lääkkeen kauniilta kattaukselta ja kertoi, ettei lapsuudessaan koskaan kaivannut kavereita tai hienoja leluja, koska hänellä oli oma maailmankaikkeutensa mielessään. Romantiikkaakin näytelmään mahtui, kun päähenkilöt ihastuivat toisiinsa osastolla. Oonan oireilun syy selvisi kivuliaan lapsuusmuiston auetessa, ja Eino ymmärsi, ettei olekaan toisille vaaraksi. Jäin näytöksen jälkeen pohtimaan, Tukkateatteri antoiko se sairastumisen syistä ja parantumisesta hiukan yksipuolisen kuvan, mutta tulin lopulta siihen tulokseen, ettei mikään näytelmä voi selittää kaikkea kattavasti näin laajasta aihepiiristä. Tässä näytelmässä oli henkilöiden tarinat tuotu esiin koskettavalla tavalla ja onnistuttiin mielestäni herättämään tunteita ja ajatuksia. Roolisuoritukset olivat verrattomia, ja rankasta aiheesta huolimatta välillä sai nauraakin. Erityisesti huvitti, kun näytelmän Tohtori iski käteeni yleisössä istuessani diagnoosilapun, jossa oli kirkkaanpunainen Hullun leima. Mistä ne senkin tiesi? ■ on vuonna 1999 perustettu tampe- relainen teatteriryhmä, jolla on oma huonenäyttämö Tammelan puistokadulla. Esityksissään teatteri pyrkii katsomaan toisin ja näkemään itsestäänselvyyksien taakse. Pääpaino tuotannoissa on uusilla, itsekirjoitetuilla tai -dramatisoiduilla teksteillä, mutta myös kotimaisiin ja kansainvälisiin klassikoihin tartutaan. Tänä vuonna teatteri viettää 15-vuotisjuhlavuottaan, jota juhlistetaan esittämällä kantaesityksiä. Syyskauden avaa 6.9. ensi-iltansa saava steampunk-henkinen Missä paikkasi, tiedätkö sen?. Lisätietoja teatterista: WWW.TUKKATEATTERI.FI KAISA VUORINEN Taimissa tapahtuu Sieniretki tä klo 9.00 ö Ruusantalon edes ht lä 4 01 .2 .9 12 Pe 7 henkilöä. Mukaan mahtuu n. le. mpereen lähialueel Ta uu ut ta un su i tk Re i repteet ja kengät, pien at va ilu ko ul t vä johon hy Ota mukaan kä kori tai ämpäriveitsen. se et te at va de sa , s pienen pu, vesipullo ukaan tarvitset myö M ä. ni sie tä rä ke i vo n. Omat eväät mukaa 8474 selle puh 050 408 ai al om Su i m To t imiry.fi Ilmoittautumise i.suomalainen@ta m to ti os öp hk sä i ta Päiväretki Seitsemiseen pe 10.10.2014 lähtö Ruusantalon ede klo 9.00. Mukaan mahtuu 8 henkilöä. stä Hinta sisältää makkarat ja kahvit. Mukaan hyvät ulkoiluvaatteet ja ken gät, pieni reppu, vesipullo sekä sadevaatte et. Ilmoittautumiset Tomi Suomalaiselle puh 050 408 8474 tai sähköposti tomi.suomalainen@taimiry.fi Taimin nimipäivät Taimin nimipäivää juhlitaan maanantaina 8.9. klo 16 Yläkerran kahvilatilassa. KUVA: KUKKA-MARIA ROSENLUND Laura Moisio laulaa. Muuta ohjelmaa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Laura Moisio esiintyy Taimin nimipäivillä 27 kipunoita 3 / 2014 MIELENTERVEYDEN ENSIAPUKOULUTUSTA järjestetään myös Tampereen alueella Mielenterveyden ensiapu®1–koulutus Koulutuksessa osallistuja saa tietoa mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hän rohkaistuu huolehtimaan omasta ja läheisten mielenterveydestä. Koulutuksessa saa taitoja selvitä elämään kuuluvista vastoinkäymisistä. Koulutuksessa on viisi osiota: 1. Mitä hyvä mielenterveys on? 2. Ihmissuhteet ja vuorovaikutus 3. Tunnetaidot 4. Elämänhallinta 5. Elämän monet kriisit Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki, joita kiinnostaa hyvän mielenterveyden vaaliminen. Mielenterveyden ensiapu®2–koulutus Koulutuksessa osallistuja saa tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä ja niiden oireista. Hän saa valmiuksia tarjota apua ja ohjata hoitoon. Koulutuksessaoppii soveltamaan mielenterveyden ensiavun askeleita. Koulutuksessa käsitellään seuraavia häiriöitä ja niiden ensiapua: • Masennus • Traumaattiset kriisit • Päihderiippuvuus • Ahdistuneisuushäiriöt • Psykoosit • Itsetuhoinen käyttäytyminen Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat saada tietoa mielenterveyden häiriöistä ja niiden kohtaamisesta sekä mielenterveyden häiriöiden ensiavusta. Syksyllä järjestetään useita kursseja myös Tampereella. Tampereen työväenopistossa järjestetään tänä syksynä sekä MTEA 1 että MTEA 2-kurssit, tarkemmat tiedot löytyvät työväenopiston nettisivuilta opiston ohjelmasta. Tampereen kaupunki ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus yhteistyössä Artteli ry:n kanssa järjestää Mielenterveyden ensiapu 1 kurssin Kumppanuustalo Arttelissa (Salhonojankatu 42) Keskiviikkoisin 5.11., 12.11., 19.11., 26.11. ja 3.12.2014 klo 17–19.30. Lisätietoja: suvi.nousiainen@muotiala.fi. Myös Pirkanmaan mielenterveystyön kehittämisyksikkö www.pshp.fi/pmt ilmoittelee kursseista. 28 kipunoita 3 / 2014 Olohuoneen kuuma kesämenyy 2014 PIRJO EKOLA Kahvia, teetä, kaakaota, mehua, monenlaista ja -makuista jäätelöä, rahkaa, pullaa, keksiä, korppuja, lämpimiä voileipiä, suklaapatukoita, hedelmiä, limsaa, rupattelua, naurua ja tottakai välillä vähän kähinääkin. Tällaisesta menyystä muodostui Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n olohuonetoiminta kesällä 2014. Aloitin olohuonevalvojien vastaavana kesän alussa. Alkuun mietin, lähdenkö Merjaksi Merjan paikalle, kun Merja sitä pyysi. Ajattelin, että osaanko olla ns. vastuuvalvoja, sellaista virkaa kun ei ole tähän ikään vielä ollut. Tuossa ’’virassa’’ pitää olla valta ja vastuu -ajatusmaailma kunnossa. 30-vuotisen työurani aikana tuli tavattua jos jonkinlaista esimiestä ja luottamushenkilöä, joilta se on ollut totaalisesti hukassa. Joten ei oikein ole ollut lähivuosilta esimerkillistä henkilöä, jonka johtamistaitoja olisin voinut noudattaa. Olen asiasta keskustellut useammankin valvojan kanssa ja ilmeisesti olen onnistunut ihan tyydyttävästi. Itse tykkäsin suunnitella tarjoiluja ja olla kassan takana. Muutenkin kivasti hommat hoidettiin tasapuolisesti. Pullaa oli jäänyt raakapakasteina paistettavaksi ja sitä sitten tehtiin enemmän ja vähemmän menestyksekkäästi... toisinaan pullat paloivat ja toisinaan jäivät raa’aksi, mutta kyllähän ne joskus onnistuivatkin. Kun pullia jäi yli, niin niistä tehtiin pullamussukkaa ja jos joku ei tiedä, mitä se on, niin pulla siivuiksi uunivuokaan, hilloa väliin ja päälle munamaito. Sitten vaan uuniin kypsymään vajaaksi tunniksi. Hyvää tuli. Juhannuksena valvojat laittoivat pöydän koreaksi, ISO KIITOS siitä heille. Tarjolla oli grillimakkaraa, itse tehtyä perunasalaattia - nam, vihreää salaattia, karjalanpiirakoita ja munavoita – juomaksi tehtiin simaa. Jossain vaiheessa kehiteltiin lämmin leipä, koska kuumalla ilmalla suolainenkin maistui. Tarjolla oli sekä makkara- että myöhemmin myös kasvisversio. Joka päivä niitä meni kaupaksi... valvoja kypsensi ne joko pikkukeittiön hellalla paistinpannulla tai sitten ne laitettiin vaan mikroon kuumenemaan... riippui leivän täytteistä. Ruusan kahvilan lopetettua toiminJäätelöä meni TODELLA paljon. tansa 31.3.2014, olohuonetoiminta Oli peruseskimoita ja tuutteja... millä siirtyi pikkuhiljaa tästä jääneisiin kah- maulla milloinkin – suklaajäätelö teki vilatiloihin. Lisäksi alakerran remont- eniten kauppansa. Joku teki pirtelöä ti ajoi meidät yläkertaan evakkoon. pakettijäätelöstä ja banaanirahkakin oli Vain biljardihuone pysyi entisellään ja raikas lisä listalle. vaikka siellä ei valvojaa ollutkaan, niin bilisporukka käyttäytyi suhteellisen moitteettomasti... vastuu kasvattaa. No, ainakaan olohuonevalvojilla ei ollut mitään sitä vastaan, että saimme hulppeat keittiötilat käyttöömme helloineen sekä uuneineen ja mikä ihanin laite: astianpesukone... ei tarvinnut kokoajan tiskata käsin. Ehti myös seurustelemaan jäsenistön kanssa. Ja astioita oli riittävästi isommallekin kävijämäärälle. Valvojien kanssa hommat sujuivat ihan putkeen, toisilla oli välillä hiukan erilaiset toimintatavat, mutta niistäkin keskusteltiin ihan ilman suurempaa riitaa. Heinäkuun alussa pidettiin yksi palaverikin, että saatiin vielä lisää yhteisiä ajatuksia kasaan. Itsestä tuntui kivalta, kun joku oli oivaltanut jonkin asian toimivan paremmin uudella tyylillä ja sitten siitä toisillemme viestiteltiin. Välillä kävi niin, että info ei tavoittanut kaikkia, mutta kyllä niistäkin sitten selvittiin... taivas ei pudonnut niskaan tänäkään kesänä. ■ Saunakin oli tänä kesänä päällä myös henkilökunnan loman ajan. Hiukan aikatauluja aikaistettiin, että väki ehtii saunomaan olohuoneen aukioloaikana. Alkuun tuli rutinaa kahvi- ja mehumaksusta, mutta kyllä ihmiset lopulta ymmärsivät, että nimellinen 30 senttiä isosta kahvikupista tai 10 senttiä lasillisesta mehua ei ole kohtuuton hinta. Jäsenmaksuhan on 12 euroa/vuosi, joka tarkoittaa 1 euro/kuukausi ja siihen hintaan on tarjolla 40 vertaistuki- Pirjo, Jarmo, Johanna, Jani ja Hilkka-Anneli olivat olohuoneen kesätoiminnan ahkerat vastuuhenkilöt ryhmää. KIRJE KIRJAILIJALLE K irjasarjasi, kuusiosainen Min kamp, Taisteluni, voisi herättää epäluuloja. Hitlerin kirja kustannettiin saman nimisenä. Sitä en ole lukenut, tuskin luenkaan. Sinun omaelämänkerrallinen kirjasarjasi sitä vastoin leijaa itsepintaisesti mielessäni. Olen lukenut kaksi osaa, neljäs osa menossa. Jätin kolmannen osan väliin, koska palasit siinä ensimmäisen osan lailla lapsuuteesi, mikä ei minua enää kiinnostanut. Karl Ove Knausgård, se on nimesi. Olet norjalainen ja unelmasi tulla kirjailijaksi toteutui viimeistään kirjasarjasi ensimmäisen osan ilmestyttyä. En tiennyt olemassaolostasi saati kirjailijastatuksestasi ennenkuin esiinnyit teeveen kirjaohjelmassa, jota katsoin puolihuolimattomasti niin kuin omiin ajatuksiinsa uppoutunut tekee. Sinä istuit, puolittain makasit tuolilla. Tuoli oli kannettu ulos, pihaan 30 kipunoita 3 / 2014 (sinun puutarhaasi) ? Ympärillä siritti kesä ja sinä olit seksikäs niin kuin nuorehko, hoikka, intensiivikatseinen Mies voi olla. Älykkö. Haastattelija kääntyi puoleesi, meidän katsojien alter ego. Nälkäinen ja ahne pääsemään sisääsi, aivokiemuroihisi. Ajatustesi maisemaan. Minä kohottauduin. Ajatukseni, ne mitä olin viimeksi miettinyt (pääsemättä tietenkään puusta pitkään) hävisivät ja samalla minä hävisin. Liuuin ruudun läpi viereesi. Muutuin imperfektistä preesenssiin. Nykyhetkeen. Minusta tulee ihailijasi, sellainen hupakkotyylinen henkilö joiden kaltaisille olen naureskellut, koska minkäänlainen ihailu ei ole kuulunut tapoihini saati tavoitteisiini. Mutta sinä, Kallu, jos saan sinua näin tuttavallisesti kutsua, saat sydämeni käsiisi. Rakastun, huit hupsista vaan. Haastattelija jatkaa haastattelua. Kysytkö sitä mitä haluan kuulla. Miten tullaan kirjailijaksi? Miten tullaan sellaiseksi kirjailijaksi kuin sinä? Sinusta tilanne on kiusallinen. Kohu on kiusallista. Mutta näennäinen vaatimattomuutesi ei vakuuta. Come on, Kallu, täytyyhän sinun myöntää, että olet imarreltu. Sinun elämäsi, se paketti josta olet tehty, on saanut tälläisen huomion osakseen. Koska tarinaasi voisi verrata miljooniin samanlaisiin tarinoihin. Ihmeellistä on se, että kirjoitit sen kirjoiksi. Kuusi paksua järkälettä sydän-vertasi. Paperia, liuskoja. Mustaa valkoisella. Sivukaupalla yksityiskohtaista vuodatusta. Olet ladannut ihmis-suhteesi, lähimmäisesi, paperille, suojattomaksi aivan kuin olisit riisunut heidät alastomiksi. Kun luen tekstiäsi, koen ihmeenkaltaisen kokemuksen. Samaistun. Sulan osaksi tarinaasi. Todellakin kirjasi, Kallu, poistavat perimmäisen ongelman. Yksinäisyyden. Eksistenttiaalisen perusyksinäisyyden kauhun. kenmaailman pudotuspelit teeveessä. Ruokaohjelmat vastaan laihdutusohjelmat. Näkyvyys vastaan näkymättömyys. Kauheaa, Kallu. Oletko poistanut Mutta haavoittuvuuden dilemma verhon silmiemme edestä ja jättänyt on edessäsi, Kallu. Lähipiirisi häpeä? lukijatkin kuten vaimosi, äitisi, yksin, Mitä on yksityisyys ja onko sitä it- peilin eteen katsomaan miten kuva seasiassa olemassakaan. Helppo mi- pirstaloituu lattialle. Muuten en voi nun on tietenkin huitaista ongelma ymmärrettä-västi selittää itselleni kirpois, koska en ole esimerkiksi vaimosi. jojesi valtavaa huomiota. Samaa multaa kuitenkin olemme kaikki. Harot päätäsi. Se näyttää rasvaiselta. Boheemius antaa anteeksi lian, repOlet kirjoittanut käsitteen yksilö- sottavat vaatteet. Tukkasi valuu kaulan keskeisyys, uuteen uskoon. Kirjoitta- ja olkapään yhtymäkohtaan, kuoppaan. malla itsesi apposen auki, munaskuihisi Sillä on oma elämä, se tahtoo suuhusi, asti. Sen, mistä aikaamme on moitittu silmien peitoksi. Sinulla riittää puhja vannottu sitä vastoin yhteisöllisyy- detta. Työntö, hipaisu. Työntö, hipaiden nimeen. Minun mielestäni yh- su. teisöllisyyttä ei synny saati ymmärretä,ilman tietoisuutta siitä, mikä on se Savuke palaa, savulla on ilo päästä yksilökeskeisyys mistä jauhetaan ali- huuliisi, kitalakeesi ja keuhkoparkoihituiseen. Eräs toinen kirjailija paljasti si. Poltat koko ajan ja makaat istuen ja pahimman pelkonsa. villi,kissamainen kauneutesi saa minut ymmärtämään, ettei nälkä lopu. KauItsensä paljastumisen pelon. neuden, totuuden etsimisen nälkä. Sen sinä olet ylittänyt ja antanut itsesi kuin Jeesus ristillä antoi uhrinsa ihmiskunnan pelastamiseksi. Oletko ehkä uudelleen syntynyt Vapahtaja ? Tämä ei ole Jumalanpilkkaa vaan pienenpieni kysymys. Että nälkä on eteenpäin vievä voima, parhaimmillaan. 2013. Uusi haastattelu. Nyt se tapahtuu talosi ullakolla, huoneessa ei ole muuta kuin tietokone pöydällä, tuoli. Ikkuna, johon siirrät Kirjasi, Kallu sai minut pohtimaan, katseesi aina silloin kun kirjoittaminen ettei oikeata yksilökeskeisyyttä ole it- ei suju, kun väsyneet silmäsi vuotavat. seasiassa ollutkaan. On ollut kuvitel- Katsot pihan puita, sanot itsellesi. ma siitä, kun ei olla keksitty parempaakaan nimitystä aikamme ihmiselle. Olen puu, sen kaikki oksat. Jospa olem-me vain paenneet tuon nimikkeen taakse, ettei todellinen onSilloin rauhoitut ja ymmärrät osasi gelma tulisi esiin. Liian näkyväksi. eikä tehtäväsi ole enää raskas. Viimeinen osa on valmis, se odottaa Kuolemanpelko. Katoamisen pelko, se kustantajalla oikolukemista. Hiontaa. ettei mitään jää jäljelle, että emme ole ym- Toimittaja tivaa kirjan sisältöä. Sitä et märtäneet alkuunkaan mistä tässä kaikessa tietenkään paljasta. on kysymys. Ohjelman otsikkona on: Kirjallinen itsemurha ? Miten muuten on selitettävissä kaiMitä kirjailija kirjoittaa sen jälkeen kun on kirjoittanut kaiken? Kaiken jälkeen ei ole muuta kuin tyhjyys. Jos olen oikein ymmärtänyt. Sinä olet helpottunut. Haluat irti koko mylläkästä. Julkisuudesta. Itsestäsi. Tämä haastattelukin on teeskentelyä, sanot ja harot edelleen likaista tukkaasi. Et välitä mielipiteistä, et siitä miltä näytät. En usko sinua. Toimittaja ei usko sinua. Uhrin on oltava olemassa. Jos se ei ole sinä, niin kuka sitten. Seuraus seuraa tekoja. Sinun tekosi on tehty. Teon voimakkuudella on vaikutuksensa, sinun tekosi ei hevillä unohdu. Yleisöllä tuppaa olemaan nälkä mikä ei täyty. Mitä enemmän annetaan sitä enemmän halutaan. Mieluummin kärsimystä kuin onnea. Helpotus on pahinta mitä tarjotaan viimeisellä aterialla. Nyt vaimosi kirjoittaa kirjaa. Onko se sovitus, sovinto teolle ja niille tekemättömille teoille joita meidän, itsekunkin olisi pitänyt tehdä? RIITTA PENTTINEN 31 kipunoita 3 / 2014 Taimissa tapahtuu Syyskuussa alkaa JOHDATUSKURSSI TIETOISEEN LÄSNÄOLOON Taimin toiminnassa alkaa heti syyskuun alusta tietoisen läsnäolon kurssi. Kurssi järjestetään maanantaisin 1.9.-13.10 klo 15 - 16.30 Välikammarissa Kurssi käsittää kuusi kokoontumiskertaa.Yksi kokoontumiskerta kestää 90 minuuttia. Sen aikana tutustutaan lähestymistapaan ja tehdään käytännön harjoitteita. Lyhyiden harjoitusten tekeminen kokoontumisten välillä auttaa saamaan enemmän irti kurssista. Ryhmää ohjaa Tomi Mikkola. Tietoinen läsnäolo (eng. mindfulness) on taito olla tietoisena ja hyväksyvästi läsnä oman elämän virrassa hetkestä toiseen. Hyväksyvä läsnäolo voi auttaa: ● Rauhoittumaan arjen keskellä. Läsnäolon harjoitus on tehokas tapa pysähtyä ja vähentää stressiä. Harjoitus auttaa myös kehon ja mielen viestien ja rajojen tunnistamista, mikä mahdollistaa paremman huolehtimisen omasta hyvinvoinnista myös muilla tavoilla. ● Harjoituksen kautta on mahdollista oppia pysymään tukevammin nykyhetkessä ja olemaan tietoinen sen sisällöstä. Tämä helpottaa tulemaan toimeen menneisyyteen tai tulevaisuuteen liittyvien vaikeiden ajatuksien, mielikuvien ja tunteiden kanssa. Tällöin on helpompi keskittyä täysipainoisesti nykyhetken haasteisiin ja mahdollisuuksiin. ● Läsnäolon harjoitus voi auttaa pääsemään paremman yhteyteen oman elämän tyydytystä ja hyvinvointia tuoviin puoliin. Se voi auttaa huomaamaan nekin arjen arvokkaat hetket, jotka muuten voisivat lipua ohi tiedostamatta. ● Säännöllisen harjoituksen kautta voi oppia tunnistamaan ja tuntemaan paremmin oman kokemuksen perustekijöitä, kuten tunteita, ajattelumalleja ja tapoja reagoida. Näiden parempi tiedostaminen ja hyväksyminen mahdollistavat vahvemman itsetuntemuksen ja enemmän vapautta toimia omien arvojen, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tietoiseen läsnäoloon perustuvien kurssien on osoitettu tieteellisesti olevan tehokas menetelmä erityisesti stressin, ahdistuksen ja masennuksen hoidossa. Nykyisin sitä sovelletaan laajalti terveydenhuollossa ja osana uudempia kognitiivisia psykoterapioita. Sen käytöstä on saatu hyviä tuloksia myös addiktioihin liittyvien retkahdusten ehkäisyssä. Ryhmään mahtuu kahdeksan henkilöä. Ilmoittautumiset Taimin toimistoon: 045 135 1351 tai toimisto@taimiry.fi Lisätietoja kurssista: mindfulnesskurssi@gmail.com TUNNELUKKO! – Ryhmä paniikkihäiriöstä sekä sosiaalisten tilanteiden peloista kärsiville Ryhmä on tarkoitettu paniikkihäiriöistä sekä sosiaalisten tilanteiden peloista ahdistuville sekä oireista toipuville. Keskustellaan ryhmässä hankalistakin tilanteista ja sitä kautta saamme tukea toinen toisiltamme. Kokemamme tilanteet ovat erilaisia, mutta niistä puhuminen ja tunnistaminen voi laukaista auttavia ”vinkkejä” ryhmän jäsenille. Kaikki olemme samalla viivalla ja yhdenvertaisia. Tervetuloa rohkeasti ryhmään mukaan! Ohjaajat: Tauno ja Katri-Maria 32 kipunoita 3 / 2014 Ryhmä kokoontuu perjantaisin klo 14.00 Välikamarissa TAMPEREEN KAUPUNGIN ERITYISUIMAKORTTI Erityisuimakortti on tarkoitettu tamperelaisille eri tavoin vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille edistämään omaehtoista uintiharrastusta. Korttia myydään liikuntapalveluista, Ratinan rantatie 1, 33100 Tampere, (Ratinan stadion). Kortti on henkilökohtainen ja myönnetään liikuntajohtajan päätöksellä. Hakijan tulee aina korttia henkilökohtaisesti noutaessaan esittää todistus henkilöllisyydestään ja luotettava selvitys perusteista kortin myöntämiseksi. Erityisuimakortti on voimassa puoli vuotta tai vuoden ostopäivästä lukien, jonka jälkeen se voidaan ladata uudelleen. Kortti on voimassa Pyynikin, Hervannan ja Tesoman uimahalleissa sekä Tampereen uintikeskuksessa niiden aukioloaikoina. Korttia ei lunasteta takaisin jälkikäteen ja sitä ei voi maksaa liikuntaseteleillä. Mikäli asiakas kadottaa erityisuimakortin, hänelle voidaan ladata maksukuittia vastaan kadonneelle kortille jäänyt sisältö 10 euron maksua vastaan. Tällöin kadonnut kortti mitätöityy. Erityisuimakortin saa joko nimetyillä KELA-kortin tunnuksilla tai lääketieteelliseen lausuntoon perustuvalla todistuksella merkittävästä haitasta. Perusteet tarkistetaan vuosittain. Uimahallissa on pyydettäessä esitettävä henkilöllisyystodistus ja KELA-kortti. Vuosikortin hinta on 96 euroa ja puolen vuoden kortin 55 euroa. Erityisuimakortin tarkemmat myöntämisperusteet KELA-kortin tunnukset: • Keuhkosairaudet, tunnus 203 • Diabetes, tunnus 103 • Epilepsia (diagnoosi G40), tunnus 111 • Lihastauti, tunnus 108 • Krooninen verenpainetauti, tunnus 205 • MS-tauti (diagnoosi G35), tunnus 109 tai 303 • Parkinsonin tauti, tunnus 110 • Psykiatriset sairaudet, tunnus 112 tai 188 • Reuma, tunnus 202 • Sepalvaltimotauti, tunnus 206 • Sydämen vajaatoiminta, tunnus 201 • Elinsiirron tai kudossiirron jälkitila, tunnus 127 Lääketieteelliseen lausuntoon perustuvat: • CP-vamma (diagnoosi G80), Kelan hoitotukipäätös tai lääketieteellinen selvitys • Diabetes, lääketieteellinen selvitys tablettihoidosta • Etenevät keskushermoston sairaudet (diagnoosi G10-G13), lääketieteellinen selvitys • Invalidit, haitta-aste vähintään 55 % tai haittaluokka 11, lääketieteellinen selvitys • Näkövammaiset (haitta-aste 60%), lääketieteellinen selvitys • Kehitysvammaiset, kehitysvammahuollon lausunto, Kelan hoitotukipäätös tai lääketieteellinen selvitys • Krooninen kipuoireyhtymä (diagnoosi F45.4) tai fibromyalgia (diagnoosi M79.0) • Lihastaudit (diagnoosi G70-G73), lääketieteellinen selvitys • MS-tauti (diagnoosi G35), lääketieteellinen selvitys • Polion jälkitilat, lääketieteellinen selvitys • Psykiatriset sairaudet (diagnoosi F 32.2, F 33.2), lääketieteellinen selvitys • Rintasyöpäpotilaat (diagnoosi enintään 10 vuotta), lääketieteellinen selvitys • Vammaiset lapset (esim. adhd, autistit, dysfasia, epilepsia, sydän- ja syöpäsairaat), lääketieteellinen selvitys Vuosittain kortin uudelleenlatauksen yhteydessä psykiatrisissa sairauksissa (diagnoosit F 32.2 ja F 33.2) on esitettävä voimassa oleva todistus sairaudesta. Lisätietoja: Johtava liikunnanohjaaja Anne Lahtinen Matkapuhelin 050 554 5874 Sähköpostiosoite on anne.lahtinen@tampere.fi 33 kipunoita 3 / 2014 Apua ja neuvontaa on mahdollista saada USEALTA ELÄMÄN OSA-ALUEELTA Mielenterveyskuntoutujille on tarjolla monenlaista apua ja neuvontaa laajasti elämän eri osa-alueilta. Apua on tarjolla esimerkiksi asumisolosuhteisiin ja asunnon hankkimiseen, lakiasioihin, elämänhallintaan ja lomakkeiden täyttämiseen liittyen. Osa palveluista on saatavilla puhelimitse, mutta osassa palveluissa neuvontaa on mahdollista saada kasvokkain joko ajanvarauksella tai ilman. Kun tarvitset neuvontaa ja tietoa kuntoutuspalveluista ja lakisääteisistä etuuksista Mielenterveyden keskusliiton ylläpitämä Tietopalvelu Propelli tarjoaa neuvontaa kuntoutuspalveluista ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista lakisääteisistä etuuksista. neuvontaa keskusliiton tarjoamista työ- ja koulutusvalmennuspalveluista. Neuvontaa saa seuraavista numeroista: • korjausneuvonta: Tapio Laine p. 050 500 4039 ja Mikael Keränen p. 050 590 0931 • oikeusneuvonta: Merja Karinen p. 050 561 7416 Neuvontapuhelin p. 0203 91920 • sosiaalineuvonta: Pirkko Jantunen p. 040 513 6213 • kuntoutusneuvojat ma, ti ja to klo 9-14, ke klo 9-16 • työ- ja koulutusvalmennus: Merja Matilainen p. 040 450 8256, Wille Härkönen (vuorotteluvapaalla 1.9.2014 asti) p. 050 538 4333. • vertaisneuvojat pe klo 10-15 (Puheluun vastaa henkilö, jolla itsellään on kokemusta mielenterveysongelmista.) Soittaminen neuvontanumeroon 0203 91920 maksaa kiinteästä verkosta soitettuna 8,21 senttiä puhelu ja 2,00 senttiä minuutilta. Matkapuhelinliittymästä soitettaessa hinta on 8,21 senttiä puhelu ja 22,90 senttiä minuutilta. (Hintatiedot sitoumuksetta.) Kun tarvitset korjaus-, oikeus- tai sosiaalineuvontaa tai tietoa työ- ja koulutusvalmennuksesta Mielenterveyden keskusliiton kautta on mahdollista saada neuvontaa myös asumisolosuhteisiin ja asunnon korjaukseen liittyen, oikeusneuvontaa lakiasioihin liittyen, sosiaalineuvontaa esimerkiksi toimeentuloon liittyen sekä tietoa ja 34 kipunoita 3 / 2014 Kun tarvitset tukea terveyteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etapin terveyspiste on toimipiste, joka on tarkoitettu kaikille työttömille ja muille, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Myös taimilaiset voivat käyttää terveyspisteen palveluja. Terveyspisteestä pystyy varaaman ajan terveydenhoitajalle terveyskartoitustapaamiseen sekä yksilöohjaajalle keskustelutapaamiseen, jossa voidaan keskittyä mielenterveys-, päihde-, ja elämänhallinta-asioihin. Terveystapaamisessa voidaan kartoittaa hyvinvoinnin eri osa-alueet, tehdä kakkostyypin diabeteksen riskikartoitus, mitata BMI, verenpaine ja verensokeri. Terveyspiste sijaitsee Tampereen Kalevassa, Etappi ry:n tiloissa, osoitteessa Sarvijaakonkatu 28. Sekä neuvontanumero että palvelupiste palvelevat seuraavasti: ma - to klo 9 - 12 ja klo 13 - 15 pe klo 9 - 12 ja klo 13 – 14 Yhteydenotot ja ajanvaraukset: Sarviksen toimipiste • Terveydenhoitaja Susanna Oksanen puh. 050 364 0236 susanna.oksanen@etappi.info Sosiaalipalvelujen neuvonnan Sarviksen toimipiste sijaitsee Sarviksen kiinteistön J-rapun 1. kerroksen ala-aulassa, osoite Hatanpäänkatu 3 J. Toimipisteessä neuvotaan ilman ajanvarausta erityisesti toimeentulotukeen liittyvissä asioissa. • Yksilöohjaaja Katja Koskensalo puh. 050 364 0050 katja.koskensalo@etappi.info Toimipiste palvelee seuraavasti: ma - pe klo 9 - 11 ja klo 12 – 14 Kun tarvitset apua erilaisten hakemusten ja Kun tarvitset vuokra-asuntoa tai tietoa eri lomakkeiden täyttämisessä asumisvaihtoehdoista Sosiaalineuvonta on vapaaehtoispohjalta toimiva neuvontapalvelu, jossa on mahdollista saada opastusta ja tukea erilaisten lomakkeiden, hakemusten, valitusten ja oikaisujen täyttämiseen ja tekemiseen. Tampereen kaupungin Asuntotorilta saat ajankohtaista tietoa eri asumisvaihtoehdoista. Asuntotorilla ovat asiointipisteet eri asuntopalvelujen Asia voi koskea niin asunto-, sosiaalietuus-, terveys- tai tarjoajilla, kuten VTS-kodeilla, Tampereen Vuokra-Asunnot työelämäasioita. Oy:llä ja Tampereen Kotilinnasäätiöllä. Lisäksi paikan päältä saa yli kymmenen muun yhteisön esitteitä ja tietoa näiden Sosiaalineuvontaa on tarjolla parittomina viikkoina palveluntarjoajien asunnoista. maanantaisin klo 16.30 - 18.00 Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry:n tiloissa osoitteessa Näsilinnankatu Palvelu on asiakkaille maksutonta. 22 A 37 (6. krs), puh. (03) 214 2675. Asuntotori sijaitsee osoitteessa Puutarhakatu 8 (katutasossa). Kun tarvitset tietoa ja neuvoja kaupungin palveluista ja etuuksista tai palveluohjausta ja asiointitukea Tampereen kaupungin Sosiaalipalvelujen neuvonta auttaa sekä puhelimitse että palvelupisteessä esimerkiksi taloudellisissa vaikeuksissa, päihdeongelmissa ja muissa elämän kriiseissä. Myös päivähoitoa ja vanhustenhuoltoa koskevissa asioissa neuvotaan. Neuvontapisteestä saa myös toimeentulotukihakemuksia ja apua niiden täyttämisessä. Neuvontanumero: p. 03 5657 0200 Neuvonnan asiakaspalvelupiste sijaitsee Kelan talossa osoitteessa Aleksis Kiven katu 18. Puh. 020 127 7215, asuntotori@tampere.fi Asuntotori on avoinna seuraavasti: ma klo 9.30 – 17 ti - to klo 9.30 – 15 pe klo 8 – 13 Taimin nettisivuilta löydät lisätietoja Taimin nettisivuilla on listattuna edellä mainittujen lisäksi vielä muitakin tahoja, mistä on mahdollista etsiä apua ja neuvoa. Sivuilta löytyy etenkin auttavien puhelimien numeroita ja netin kautta tarjolla olevia palveluja. Löydät kaikki Taimin nettisivuilta www.taimiry.fi Mistä apua? -välilehden alta. ■ 35 kipunoita 3 / 2014 Taimin tapahtumia Vertaisohjaajien kevään virkistyspäivässä myös iloinen yllätys KUVA: RITVA MERINEN Taimi ry:n vertaisohjaajat viettivät kevään lopettajaisia ja virkistäytyivät ihan kesän kynnyksellä, toukokuun viimeisenä perjantaina. Tuttuun tapaan juteltiin menneestä hienosta toimintakaudesta, suunniteltiin tulevaa ja käytiin yhdessä syömässä, tällä kertaa perinteisessä Tillikka-ravintolassa. Tällä kertaa oli myös iloinen yllätysnumero virkistyspäivässä: Lions Club Tampere Kanjoni ry:n edustajat Mervi Hailla ja Heidi Kujantola saapuivat paikalle ja lahjoittivat yhdistyksemme vertaisohjaajien virkistykseen arpajaisvoittonsa. Iloisesti yllättyneitä taimilaisia ja iloisia yllättäjiä LC Kanjonin Mervi Hailla ja Heidi Kujantola Lahjoitussumma tuli hyvään tarpeeseen. Sen avuin saamme toteutettua vertaisohjaajien toivoman improvisaatio-koulutuksen. Iso kiitos Lions Club Tampere Kanjonille! ■ Haluatko liittyä Taimi ry:n jäseneksi? Yhdistyksemme vuosijäsenmaksu on 12 €/vuosi. Ainaisjäsenmaksu on 75 €. Tukijäsenmaksu on 120 €. Jäsenmaksun voi suorittaa tilillemme FI53 4726 5020 0003 49. Muista laittaa tiedonantoja-kohtaan osoitetietosi ja syntymävuotesi. Jäsenmaksuun kuuluu yhdistyksen tarjoama toiminta, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kipunoita-lehti sekä Mielenterveyden Keskusliiton Revanssi (neljä kertaa vuodessa). Taimi ry:n jäsenmaksuun liittyy myös jäsenyys Mielenterveyden Keskusliitossa. Kumpikaan yhteisöistä ei anna/myy tietojasi kenellekään muulle. Jäsenmaksun voi suorittaa myös käteisellä Taimi ry:n toimistossa. 36 kipunoita 3 / 2014 Taimissa tapahtuu Korttiryhmä aloittaa lokakuussa Korttiryhmä jatkaa kuvataidehuoneessa tiistaisin klo 13.30 lokakuun alusta. Ensimmäinen kokoontumiskerta on 7.10. Korttiryhmässä tehdään 3d-kortteja. Kuvat leikataan valmiista 3d-kuvista. Korttiryhmä sopii kaikille askartelusta kiinnostuneille. Mukaan mahtuu 7 osallistujaa, ilmoittautumiset Taimin toimistoon puh. 045 135 1351 tai toimisto@taimiry.fi TEATTERIPAJA Taimissa Meillä on nyt tarjolla myös teatteritoimintaa. Keskiviikkoisin klo 16 Olohuoneen Tv-huoneessa aloittaa ”Teatteripa ja”. Ryhmä kokoontuu aluksi viisi kertaa. Teatteripaja pitää sisällään improvisaatiota ja erilaisia draamallisia perusharjoitteita: hulluttelua ja heittäytymistä. Tervetuloa rohkeasti mukaan! Suunnitellaan myös yhdessä, mitä kaikkea tehdään ja mihin kykenemmekään. Sisältö: Kaikki kerrat pitävät sisällään perusharjoitteita sekä jonkin pääteeman 1. Pajan aloitus (tutustumista, toiveita ja odotuksia) 2. Joo! Improvisaatiossa kaikki ideat ostetaan 3. Ylästatus ja alastatus, miten asenne vaikuttaa esiintymiseen 4. Varmuutta esiintymiseen ja sanaton viestintä 5. Pajan purku (mahdollisen jatkon suunnittelua, toiveiden mukaisia harjoitteita) Ota mukaan sisätossut ja vesipullo. Paja aloittaa keskiviikkona 3.9. Ilmoittaudu Taimin toimistoon, puh. 05 135 1351 tai toimisto@taimiry.fi. Ohjaajana ryhmässä on Eeva Lahtinen 37 kipunoita 3 / 2014 16.00 Yhteislaulua Yläkerran kahvilatila Ohj. Timo Päivinen 15.00 Jumppa+venyttely Hervannan vapaa-aikakeskus Sali 108, Lindforsink. 5/Tomi S 17.00 Sateenkaarivertaisryhmä: Ei kaikki muumit laaksossa Välikammari/Jari 16–17.45 Miesten sauna 15.00 Sulkapallo Tampereen tenniskeskus Toimelankatu 8, Ohj. Tomi S. 16.00 Teatteripaja 3.9.–1.10. TV-huone/Eeva 15–16 Naisten sauna 13.00 Kuntosali Tre Stadion Ratinan rantatie 1 Ohj. Tomi Suomalainen 13.00 Kirjoittajapiiri Pyykkihuone Ohj. Aila Airaksinen 13.00 Pirstale ( psykoosin kokeneille) Välikammari Ohj. Hanna ja Perttu 14.00 Kuvataideryhmä Kuvataidehuone Ohj. Jussi Karhunkorva 17.30 Soittoryhmä Soittohuone/ohj. Mika Vikstén 14.30 Luovan kirjoittaminen, Pyykkihuone Ohj. Eeva 12.00 Kuntonyrkkeily Nääshalli, Näsijärvenkatu 8 Ohj. Tomi Suomalainen 12.30 Kajastus (masennusta sairastaville), keskusteluryhmä Välikammari, Ohj. Tauno 13.00 Ruotsin kielikylpy Språkbad på svenska, Pyykkihuone/ohj. M-L Virkki 13.30 Tässä ja nyt keskusteluryhmä, TV-huone/Ohj. Miska 14.00 Valoa elämään keskusteluryhmä/Välikammari Ohj. Marita Siukonen 10.00 Bändiharj. (täynnä) Soittohuone 12.00 Tanssiliikunta Ratinan stadion, Sali 3 Ratinan rantatie 1/Hannele 13.00 Talvisieluiset (täynnä) Pyykkihuone 13.00 Kuntosali Tampereen Stadion, Ratinan rantatie 1 Ohj. Tomi Suomalainen 14.00 Tunnelukko (paniikkihäiriö ja sosiaaliset pelot) Välikammari, Ohj. Tauno ja Katri-Maria 14.30 Tasainen virta (kaksisuuntainen diagnoosi) TV-huone/Noomi 15.00 Bändiharjoitukset (täynnä), Soittohuone 12.00 Englannin keskustelu Kuvataidehuone/M-L Virkki 19.00 Bändiharjoitukset 18.30 Lentopallo/Mika V. (suljettu)Soittohuone Harjun koulu, Nokiantie 22 Jos kokoontumispaikassa ei ole osoitetta, ryhmä kokoontuu Ruusantalon tiloissa. Ryhmien tarkempi esittely ja muutokset: www.taimiry.fi/toimintakalenteri . 15.00 Bändiharjoitukset (Täynnä)/Soittohuone 14.30 Salibandy/sähly Nääshalli, Näsijärvenkatu 8 Ohj. Tomi Suomalainen 12.00 Jumppa+venyttely Tampereen stadion, Ratinan rantatie 1, Sali 4/Tomi S 13.00 Kulttuuriryhmä Pyykkihuone Ohjaaja Jyrki Rönkkö 13.30 Korttiryhmä (ALKAA 7.10) Kuvataidehuone Ohj. Heidi 11.00 Bändiharjoitukset (täynnä) 15.00 Johdatuskurssi tietoiseen läsnäoloon 1.9.–6.10. Välikammari/ Tomi Mikkola 15.00 Keilailua Kaupissa Keilakuja 1, Ohj. Mika Vikstén 13.30 Masto – masennuksesta toipuville, keskusteluryhmä TV-huone/Ohj. Noomi ja Jarmo 11.00 Bändiharjoitukset (täynnä) Soittohuone 12.00 Kässyryhmä Pyykkihuone Ohjaaja Hannele 11.00 Väriä ja viivaa maalaten Kuvataidehuone/Ohj. Heli H. Taimi ry, Koulukatu 11 33200 Tampere. Puh. 045 135 1351. www.taimiry.fi. Toimisto ma-pe klo 10.30-15, Kohtaamispaikka ma-pe klo 12-18, Olohuone ma-pe klo 15-18 la-su klo 13-17 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n toimintakalenteri 1.9.–19.12.2014 ja 7.1 – 29.5.2015 KUVANURKKA Tomi Kallio 39 kipunoita 3 / 2014 Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään lähetys palauttamaan osoitteella: Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere
© Copyright 2024