Uusin lehti
kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 25. vuosikerta • Nro 3/2015 Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi Puhelinnumerot Toimisto045 135 1351 Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori 0400 686 698 Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja 050 408 8474 Tiina Vartiainen, kohtaamispaikkavastaava 050 460 3580 Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 10.30 - 15.00 Kohtaamispaikka avoinna ma-pe klo 12 - 18.00 Olohuonetoiminta la-su klo 13 - 17.00 Sähköpostiosoitteet Toimistotoimisto@taimiry.fi Puheenjohtajapuheenjohtaja@taimiry.fi Toiminnan koordinaattori ritva.merinen@taimiry.fi Jäsentoiminnan ohjaaja tomi.suomalainen@taimiry.fi Kipunoita-lehtiritva.merinen@taimiry.fi Kohtaamispaikkavastaava kohtaamispaikka@taimiry.fi T me on tujien yhdistys. Toimipaikkam aimi on mielenterveyskuntou toime Tampereella. Yhdistyksessäm Ruusantalo Koulukatu 11:ssä vertaispuun viikottain yli 40 erilaista mii syyskuusta toukokuun lop ja toiminnallista ryhmää. tukeen perustuvaa keskustelulo on avoinna on kaikille avointa. Ruusanta Lähes kaikki Taimin toiminta vuoden jokaisena päivänä. Ta i m i o n F a c e b o o k i s s a ! Löydät Taimin nyt myös Facebookista. Tule tykkäämään! Saat uutisvirtaasi ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta! Löydät meidät kansalaisjärjestönä Mielenterveysyhdistys Taimi ry -nimellä. kipunoita sisällys 3 / 2015 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere www.taimiry.fi toimisto@taimiry.fi Päätoimittaja Aila Dündar-Järvinen aila.dundar@koti.soon.fi puh. 041 573 2031 Toimitussihteeri Ritva Merinen ritva.merinen@taimiry.fi puh. 0400 686 698 Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 4 / 2015 ilmestyy viikolla 46 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Puheenjohtajan ja päätoimittajan palsta 5 Taimissa tapahtuu: Nimipäivät / Pyöräilyretki / Itsemurhien ehkäisypäivä 6 Asiakasraadin asiantuntijat tulevat kuulluiksi 9 Sarjakuvat 10 Vapaaehtoistyöstä sisältöä elämään 12 Erityisuimakortti 13 Taimi ry:n strategia vuosille 2015 - 2020 14 Levylautasella kristillistä poppia ja punkkia 15 Joogalla hyvinvointia 16 10 keinoa henkiseen voimaantumiseen 17 Lapin luonto luo outoa taikaa 18 Tuulispää ja rakastamisen alku 20 Keskiaukealla 22 Harvinaisempaa musiikkia 24 Kun tippa voi tappaa 28 Matkalla vanhassa Raumassa 30 Terve sielu terveessä ruumiissa 32 Taimin syksyn ryhmätoiminta 37 Taimin jäsenyys 38 Toimintakalenteri 39 Taimin tapahtumia: Uusiversio / Kesäjuhla / Vertaisohjaajien kevättapaaminen Juttutarjoukset viimeistään 30.9.2015 mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, 33200 Tampere tai sähköpostitse: ritva.merinen@taimiry.fi Taimin hallitus 2014 - 2015 Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja Päätoimittajan & puheenjohtajan palsta Aila Dündar-Järvinen Hyvät Kipunoitalehden lukijat ja Taimin jäsenet K irjoittelen tätä puheenjohtajan ja päätoimittajan palstaa kesäloman viimeisinä päivinä. Tämä kesä on ollut poikkeuksellisen viileä ja sateinen, hellepäiviä ei juuri ole ollut. Monet meistä varmaan tuntevat, ettei mieli ja keho ole oikein auringon ja lämmön puutteen vuoksi kovin hyvässä terässä. Nyt on taas aika kuitenkin vähitellen kesän jälkeen palailla normaaliin päiväjärjestykseen ja yrittää asennoitua positiivisesti tulevaan syksyyn ja talveen; asenne ratkaisee :). Oma kesäni on sujunut tiiviisti Suomen kamaralla erilaisissa kesätapahtumissa. Toukokuun 23. päivä johdin viime vuoden tapaan yhdessä ryhmänohjaaja Tuula Kauniston kanssa taimilaisten ryhmää Likkojen Lenkillä Tampereen Ratinassa ja sen ympäristössä. Lenkkeily ja kävely sujui mainiosti hyvässä seurassa ja säässä. Kohtaamispaikan väki oli askarrellut meille hauskat vyöt. Kiersimme kaikki liki 9 km:n kävelylenkin omassa tahdissamme. Kesäkuun 25. päivänä vietimme Taimin yhteistä kesäjuhlaa. Iloitsimme kesän alkamisesta ja nautimme toistemme seurasta ja kahvipöydän antimista. Meille esiintyi myös Taimin oma housebändi; joukostamme löytyy monenlaisia lahjakkuuksia ! Tämän kesän yhteinen kesäretki on tätä kirjoitettaessa vasta edessä. Elokuun 22. päivänä lähdemme taimilaisten toiveesta Hämeenlinnaan; saamme kokea päivän ajan keskiajan markkinoiden tunnelmaa sekä tutustua Hämeen linnaan. melko raskas. Olemme kokoontuneet melko tiheään. Loppukeväästä hallitus päätti, että puheenjohtaja ottaa tehtäväkseen myös Kipunoita- lehden päätoimittajan tehtävät. Siitä syystä kirjoittelenkin nyt tällaista yhdistettyä palstaa. Valitettavasti myös yhdistyksemme hallinto uudistuu taas. Marika Vartiainen ei jatka enää toiminnanjohtajana. Elokuussa käynnistyy siis uuden toiminnanjohtajan etsintä. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että uusi toiminnanjohtaja aloittaa puolipäiväisenä. Hallitus on seurannut tiiviisti yhdistyksen talouden kehittymistä. Halusin tarkat luvut tämän vuoden taloustilanteesta sekä ennusteen vuodelle 2016. Niinpä saimme kirjanpitotoimistostamme tarkennetun talousarvion. Uskon, että kun etenemme taloudellisesti kohti ensi vuotta, meillä ei ole mitään hätää. Keväällä toista sataa taimilaista vetosi hallitukseen adressein, että Kohtaamispaikkatoiminta vakinaistetaan osaksi Taimin toimintaa. Sen toiminta on koettu tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Hallitus otti vakavasti jäsenten pyynnön ja vakinaisti toiminnan. Valitettavasti emme saaneet Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta tälle vuodelle Kohtaamispaikkatoimintaan, joten joudumme maksamaan toiminnasta aiheutuvat kulut itse täysin ilman rahallista avustusta. Olen iloinen, että Taimissa on suuri joukko pitkäaikaisia ja uskollisia jäseniä; Kulunut kevät on ollut hallitukselle iloitsen jokaisesta teistä. Jokainen jäsen 4 kipunoita 3 / 2015 on arvokas ja tärkeä. Haluan rohkaista Sinua, joka olet jäsen, mutta et ehkä ole ollut vähään aikaan mukana toiminnassa syystä tai toisesta, tulemaan mukaan! Haluamme uudistaa toimintaamme siihen suuntaan, että kaikki jäsenet viihtyisivät yhdistyksessämme ja kokisivat sen toiminnan tarpeellisena ja tärkeänä itselleen ja myös läheisilleen. Toivotankin myös läheiset ja omaiset toimintaamme mukaan. Lähettäkää toivomuksia, ehdotuksia ja ideoita, miten saamme Taimin yhä paremmin toimimaan jäsentensä hyväksi. Toimistostamme ja nettisivuiltamme saat lisätietoa syksyn toiminnastamme sekä ajankohtaisista asioista. Kotisivuiltamme voit lukea myös hallituksen päätöspöytäkirjat, jotka ilmestyvät sinne pienellä viiveellä pöytäkirjojen hyväksymisen jälkeen. Hallituksen syksyn kokoukset alkavat elokuussa. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille hyvää syksyä! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen puheenjohtaja@taimiry.fi. Henkilökohtainen sähköpostiosoitteeni on aila.dundar@koti.soon.fi. Seuraan sitä tiiviisti päivittäin. Myös Kipunoita- lehteä koskevissa asioissa voi siihen sähköpostisoitteeseen lähettää postia. Aila Dündar-Järvinen Ta im in NI MI PÄ IV ÄT Taimissa tapahtuu Taimin nimipäivää juhlitaan tiistaina 8.9. klo 16–18. Julkistetaan Vuoden 2015 Taimilainen. Ilmo Korhonen laulaa Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Pyöräilyretki Lähde mukaan pyöräilemään noin 30 km reissu Pyhäjärven maisemiin läpi Tampereen, Nokian ja Pirk kalan. Perjantaina 4.9.2015 Lähtö klo 11 Ruusantalon edestä Pyöräilyn vetäjänä Tuula Kaunisto. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Taimin toimisto: toimisto@taimiry.fi, puh. 045 135 1351 (ilm. viimeistään 31.8.) Pyöräillen Itsemurhaa ehkäisemään TERVETULOA ITSEMURHIEN EHKÄISYPÄIVÄÄN 10. SYYSKUUTA 2015 Kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä 10.9. keskustellaan itsemurhien ehkäisemisestä työpaikoilla, solmitaan surunauhat itsemurhan tehneiden muistoksi ja pyöräillään kulkueessa itsemurhia vastaan eri puolilla Suomea. Myös Tampereella järjestetään pyöräilykulkue. Tarkoitus on pyöräillä kaupungin päättäjien luo viemään viestiä ja kysymys, miten kaupunki vastuullisena sote-palvelujen järjestäjänä aikoo toimia itsemurhien ehkäisemiseksi. Tarkempia tietoja ajankohdasta ja muusta järjestelyistä saat Taimin toimistosta, puh. 045 135 1351. Laitamme tiedot myös heti niiden varmistuessa Ruusantalon ilmoitustaululle, Taimin nettisivuille www.taimiry.fi ja facebook-sivuille. Tervetuloa mukaan! 5 kipunoita 3 / 2015 6 kipunoita 3 / 2015 ASIAKASRAADIN ASIANTUNTIJAT tulevat myös k u u l l u i k s i Ritva Merinen Kai Räsänen on Taimissa vertaisohjaajana ja vapaaehtoistoiminnassa. Hän on itse asiassa hyvinkin monessa mukana oleva aktiivi ja yksi SOS-hankkeen asiakasraatilaisista Tampereella. Kai kertoo asiakasraatiin tulevan osallistujia omasta kiinnostuksesta: - Mukana olevilla on halu vaikuttaa asioihin. Sosiaalityön asiakasraati on tarkoitettu nimenomaan sosiaalityön omille asiakkaille. Mehän olemme asiakkuudessa niitä asiantuntijoita. Asiakasraadissa käsitellään asiakasraatilaisilta ja sosiaaliasemilta nousevia kehityskohteita, joihin raatilaiset syventyvät ja kertovat oman mielipiteensä. - Me mukana olevat olemme kiinnostuneita kehittämisestä ja meillä on halua vaikuttaa asioihin, Kai sanoo ja jatkaa: - Asiakasraati ottaa aktiivisesti kantaa myös yhteiskunnallisiin asioihin ja toteuttaa näin rakenteellista sosiaalityötä kunnallisella sekä valtakunnallisella tasolla. Sosiaalityön asiakasraati on ryhmämuotoista sosiaalityötä, jonka tarkoituksena on lisätä asiakkaiden osallisuutta. Raati toimii osallistujilleen - Asiakasraatilaisen tehtävinä myös sosiaalisena kuntoutuksena. ovat luonnollisesti asiakasraatiin - Asiakasraatilaiset ovat oikeita sosi- osallistuminen ja siellä aktiivisesti aalityön ”moniosaajia” ja tietopankkeja. toimiminen. Osa raatilaisista kouluttautuu kokemusasiantuntijoiksi, jotka käyvät kertomassa eri foorumeilla, Asiakkaan arvokas näkökulma mm. oppilaitoksissa sosiaalialan opiskelijoille, omia kokemuksiaan aikuissosiTampereen sosiaalityön asiakasraati on aalityöstä. Osa raatilaisista osallistuu aloittanut toimintansa syyskuussa 2012. myös pienemmällä porukalla sosiOsallistujia asiakasraatiin on kerätty aalityön ammattilaisten tilaisuuksiin, muun muassa asiakastyytyväisyys- Kai kertoo. kyselyjen kautta, mainostamalla sosiaaliasemilla sekä yhteistyökumppaneiden - Eli raatilaiset tuovat asiakasnätiloissa. Myös sosiaalityöntekijät ovat kökulmaa aikuissosiaalityöhön pyrkien mainostaneet toimintaa omille asiak- näin vaikuttamaan asioihin ja tuomaan kailleen. myös uusia rakentavia ehdotuksia. Kiinnostuneet kutsutaan aloitusti- Lisäksi raati antaa lausuntoja kunlaisuuteen haastateltavaksi ja kuulemaan nallisen ja valtakunnallisen tason vailisää toiminnasta. Raadissa on tällä kuttajille. hetkellä noin 20 jäsentä. Raatiin voi kuulua niin kauan kuin halua ja kiinMyös eri medioiden kautta pyritään nostusta riittää. Toiminta on täysin vaikuttamaan aikuissosiaalityön kehitvapaaehtoista. tämiseen sekä jakamaan tietoa julkisuuteen. - Itse lähdin mielenkiinnosta - Julkisuudessa me asiakasraamukaan. Ilmaisin mielenkiintoni asia- tilaiset esiinnyimme esimerkiksi viime kastyytyväisyyskyselyn kautta. Sitten keväänä Tampereen aktiivipassin tultua sainkin kutsun aloitushaastatteluti- käyttöön. Meitä kuultiin myös pankkilaisuuteen. tunnusten eväämisen ja luottotietojen menettämisen epäoikeudenmukaisista vaikutuksista ihmisten arkeen. Tästä lähti myös uusille kansanedustajille viestiä ainakin lehtikirjoituksen välityksellä heti vaalien jälkeen. - Raati tekee myös vierailuita ja yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Useisiin raadin kokouksiin osallistuu vierailijoina myös sosiaalityön ammattilaisia esimerkiksi terveydenhuollosta, lastensuojelusta tai toimeentulotuesta. - Uutena haasteena tulee olemaan uusi sosiaalihuoltolaki, sen toimeenpano ja toimivuus. Asioihin pystyy vaikuttamaan - Raati kokoontuu kokonaisuudessaan noin kerran kuukaudessa kahden tunnin ajan. Kokemusasiantuntijoilla on lisäksi omia tapaamisia. Koollekutsumisen, jallisesti tietoa sopiviksi katsomiini johtamisen ja kirjaamiset hoitavat SOS paikkoihin. II -hanke ja Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijät ja ohjaajat. He toimivat Kai kertoo asioihin vaikuttamisen myös raadin kokousten vetäjinä. lisäksi raadissa toimiminen olevan kuntouttavaa toimintaa ja vertaistukea. Kai on ollut asiakasraadissa vuoden Myös uusia ystäviä on tullut raadin verran myötä. -Raatilaisena toimiminen on ollut - Raatilaiset pitävät lisäksi yhteyttä hyvin antoisaa. Koen pystyväni aidosti facebookin suljetun ryhmän kautta ja vaikuttamaan asioihin. Kaikkien mie- myös tarvittaessa sähköpostitse, Kai lipiteet ja ehdotukset kirjataan ja toteaa. niistä keskustellaan. Tarvittaessa niistä Yhdessä toimiminen on Kain syntyneet ideat ja ehdotukset viedään mukaan sujunut mutkattomasti. Toimyös eteenpäin. mintatavoista raati on ollut koko lailla yksimielinen, ja kokoukset on -Itse olen pyrkinyt olemaan raadin yhdessäkin todettu hyvin järjestetyiksi kokouksissa aina paikalla ja aktiivinen ja toimiviksi. ■ muutenkin. Olen vienyt tietoa eteenpäin myös raadin ulkopuolelle kertomalla tärkeimmistä asioista henkilökohtaisesti ihmisille. Olen ollut mukana lehtijutuissa ja jakanut kir- A Mikä on SOS II -HANKE: ikuissosiaalityön kehittämishanke toteutetaan 1.11.2013-31.10.2015 Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen sekä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Hankkeessa on mukana 55 kuntaa Väli-Suomen alueelta. - Tavoite: Aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen sekä omissa palveluprosesesseissa että palveluiden kehittämisessä. * Aktivoivien ja kuntouttavien menetelmien kehittäminen. * Palveluprosessien ja yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden välillä. * Aikuissosiaalityön ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. * Rakenteellinen sosiaalityö. = Sosiaalisesti Osalliseksi Sosiaalityöllä 8 kipunoita 3 / 2015 Tavoitteet nousevat kuntien tarpeista, sosiaali- ja terveysministeriön KASTE-ohjelmasta ja SOS-hankkeen ensimmäisen kauden (2011-2013) kehittämistyöstä. Tavoitteissa huomioidaan myös tehtäviä, joita uusi sosiaalihuoltolaki (1.4.2015) tuo kunnille. ■ Kai Räsänen 9 kipunoita 3 / 2015 Vapaaehtoistyöstä SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄN Marko Heikkilä Liityin Taimin jäseneksi vuonna 1997. Tähän melkein 20 vuoden jaksoon on liittynyt paljon tapahtumia ja muistoja.Taimin toiminta onkin hyvin arjenläheistä ja sitä kautta kiinnostavaa ja se on elämäntuntua täynnä. Parasta Taimin toiminnassa on yhteiTässä kuitenkin listaa siitä monisöllisyyden tunne, joka jäsenten kesken puolisuudesta, mitä Taimin jäsenyys on vallitsee. Aina kun avaan Ruusantalon minulle tarjonnut. oven, tunnen olevani tervetullut. Uskon, että moni muukin taimilainen Aloitin vapaaehtoistyön Taimissa kokee samoin. vetämällä tietokoner yhmää. Opettelimme ryhmässä tietokoneen Jäsenyyteeni Taimissa on liittynyt peruskäyttöä ja tutustuimme lisäksi vapaaehtoistyön tekeminen. Olen eri ohjelmiin ja niiden hyödyntämiseen. kokenut sen todella antoisaksi ja palParhaat muistot vapaaehtoistyöstä kitsevaksi tavaksi saada omaan elämään liittyvät kuitenkin muualle kuin tietosisältöä ja elämänhallinnan tuntua. koneiden parissa toimimiseen. Vuosia Kun liityin Taimin jäseneksi, en sitten Taimilla oli käytössä kuunteleva ajatellut tuolloin, että vielä 20 vuoden puhelin, johon jokainen apua tarvitseva päästäkin olisin mukana toiminnassa. sai soittaa ja kertoa ongelmistaan tai Tähän sitoutumiseeni on tärkeänä muuten vain jakaa ajatuksiaan tukitekijänä ollut vapaaehtoistyö. Olen henkilölle, joka kuunteli ja antoi tukea todella saanut toteuttaa itseäni Taimin soittajalle mahdollisuuksien mukaan. vapaaehtoistyössä ja tuskin edes Viikonloppuiltaisin kuuntelevassa muistan, mitä kaikkea olen jäsenyyteni puhelimessa toimiminen oli niin palaikana Taimissa tehnyt. kitsevaa, että yhä edelleen kaipaan tätä 10 kipunoita 3 / 2015 mahdollisuutta tehdä vapaaehtoistyötä. Lisäksi olen vuosia sitten taittanut Taimin Kipunoita - jäsenlehteä sekä kirjoittanut siihen juttuja. Myös aiemmin ilmestyneeseen Mielekäs - lehteen kirjoitin juttuja ja toimin avustajana. Tämä harrastelijatoimittajana oleminen on antanut mahdollisuuden tutustua tarkemmin niin hoitotyön ammattilaisiin kuin näyttelijöihin ja musiikintekijöihin. Tämän lisäksi monet taimilaiset ovat tulleet yhä vain tutummiksi, kun heitä on saanut haastatella lehtiin. Nämä vapaaehtoistyön mukana tulleet elämänkokemukset ovat olleet todella arvokkaita. Minulla ei olisi samaa kokemusmaailmaa ja ymmärrystä elämän eri ilmiöistä, ellen olisi saanut tehdä tätä työtä. Toisinaan sanomalehdissä ja televisiossa haastatellaan ihmisiä, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä ja saaneet siitä jopa tarkoituksen elämälleen. Nämä haastatellut ihmiset ovat kokeneet auttamisen ja aktiivisen toimimisen tarpeelliseksi oman elämänsä hyvinvoinnin kannalta. Voin hyvin jakaa näiden vapaaehtoistyöntekijöiden tunteet siitä, kun he tuntevat tekevänsä tärkeää työtä ja saavansa siitä elämälleen sisältöä. Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä Taimissa? Ihminen on niin monimutkainen olento, kun hän tuntee auttavansa toista ihmistä, hän saa siitä myös itselleen mielihyvän tunteita. Kun auttaa apua tarvitsevaa, ei se ole pois auttajalta, vaan päinvastoin, auttaja itse saa samalla paljon positiivisia tunteita ja kokemuksia. Ruusantalo on vapaaehtoisten ansiosta ollut jo usean vuoden avoinna joka ikinen päivä, myös viikonloput, juhlapyhät ja loma-ajat. Olohuonevastaavat avaavat ja sulkevat ovet, keittävät kahvit ja laittavat muut tarjottavat esille. He hoitavat kassaa, he pitävät huolta yleissiisteydestä ja seurustelevat kävijöiden kanssa. Vuorot ovat olleet 3-4 tuntia. Vapaaehtoistyön luonteeseen kuuluu, että sitä tehdään omien voimavarojen mukaan. Toisinaan se voi olla väsyttävääkin, mutta se on aina yhtä palkitsevaa. Auttaminen ja opastaminen kuuluvat ihmislajin ominaisuuksiin. Vapaaehtoistyö antaa mahdollisuuden oppia elämästä yhä enemmän. Taimi on upea yhdistys ja minulle se on merkinnyt melkein 20-vuotista suhdetta tutustua uusiin ihmisiin. Taimi on Suomen suurin ja kaunein. Pidetään Taimi jatkossakin paikkana, jossa on aktiivisia jäseniä ja monipuolista toimintaa. Tämä toteutuu vain siten, että yhdistyksen jäsenet jaksavat olla aktiivisia ja viedä toimintaa eteenpäin.■ Mielenterveysyhdistys Taimi ry tarjoaa monia mahdollisuuksia tulla mukaan vapaaehtoistyöhön. Tässä joitakin tehtäviä: Ryhmänohjaaja: Voit perustaa vertaistukeen perustuvan keskusteluryhmän omien kokemustesi pohjalta tai harrastusryhmän oman osaamisesi, harrastuksesi ja taitojesi mukaan. Olohuonevastaava: Esilukija: Taimin nettisivujen keskustelupalstalle. Kirjoittajaksi Kipunoita-lehteen: Tule tekemään haastatteluja, artikkeleita ja/tai muita juttuja. Esiintymään: Laulatko, soitatko, esitätkö runoja tai stand up´ia ym. ym. ? Taimi järjestää vuosittain monia tapahtumia Ruusantalossa ja on mukana tapahtumissa ympäri kaupunkia. Vai olisiko Sinulla mielessä jotain muutakin, missä voisit antaa vapaaehtoistyön panoksesi yhdistykselle? Vapaaehtoistyö on paitsi antoisaa, myös hauskaa! Taimissa vapaaehtoisista pidetään hyvää huolta. Tapaamisia ja koulutuksia sekä yhteisiä virkistystapahtumia järjestetään useita vuodessa. Tule mukaan tosi mukavaan porukkaan! Ota yhteyttä toiminnan koordinaattori Ritva Meriseen, ritva.merinen@taimiry.fi, puh. 0400 686698. 11 kipunoita 3 / 2015 ERITYISUIMAKORTTI Erityisuimakortti on tarkoitettu tamperelaisille eri tavoin vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille edistämään omaehtoista uintiharrastusta. • Korttia myydään liikuntapalveluista, Ratinan rantatie 1, 33100 Tampere, (Ratinan stadion). Kortti on henkilökohtainen ja myönnetään liikuntajohtajan päätöksellä. • Hakijan tulee aina korttia henkilökohtaisesti noutaessaan esittää todistus henkilöllisyydestään ja luotettava selvitys perusteista kortin myöntämiseksi. • Erityisuimakortti on voimassa puoli vuotta tai vuoden ostopäivästä lukien, jonka jälkeen se voidaan ladata uudelleen. • Kortti on voimassa Pyynikin, Hervannan ja Tesoman uimahalleissa sekä Tampereen uintikeskuksessa niiden aukioloaikoina. • Korttia ei lunasteta takaisin jälkikäteen ja sitä ei voi maksaa liikuntaseteleillä. • Mikäli asiakas kadottaa erityisuimakortin, hänelle voidaan ladata maksukuittia vastaan kadonneelle kortille jäänyt sisältö 10 euron maksua vastaan. Tällöin kadonnut kortti mitätöityy. • Erityisuimakortin saa joko nimetyillä KELA-kortin tunnuksilla tai lääketieteelliseen lausuntoon perustuvalla todistuksella merkittävästä haitasta. Perusteet tarkistetaan vuosittain. • Uimahallissa on pyydettäessä esitettävä henkilöllisyystodistus ja KELA-kortti. • Vuosikortin hinta on 120 euroa ja puolen vuoden kortin 70 euroa. Erityisuimakortin tarkemmat myöntämisperusteet KELA-kortin tunnukset: - Keuhkosairaudet, tunnus 203 - Diabetes, tunnus 103 - Epilepsia (diagnoosi G40), tunnus 111 - Lihastauti, tunnus 108 - Krooninen verenpainetauti, tunnus 205 - MS-tauti (diagnoosi G35), tunnus 109 tai 303 - Parkinsonin tauti, tunnus 110 - Psykiatriset sairaudet, tunnus 112 tai 188 - Reuma, tunnus 202 - Sepalvaltimotauti, tunnus 206 - Sydämen vajaatoiminta, tunnus 201 - Elinsiirron tai kudossiirron jälkitila, tunnus 127 Lääketieteelliseen lausuntoon perustuvat: - CP-vamma (diagnoosi G80), Kelan hoitotukipäätös tai lääketieteellinen selvitys - Diabetes, lääketieteellinen selvitys tablettihoidosta - Etenevät keskushermoston sairaudet (diagnoosi G10-G13), lääketieteellinen selvitys - Invalidit, haitta-aste vähintään 55 % tai haittaluokka 11, lääketieteellinen selvitys - Näkövammaiset (haitta-aste 60%), lääketieteellinen selvitys - Kehitysvammaiset, kehitysvammahuollon lausunto, Kelan hoitotukipäätös tai lääketieteellinen selvitys - Krooninen kipuoireyhtymä (diagnoosi F45.4) tai fibromyalgia (diagnoosi M79.0) - Lihastaudit (diagnoosi G70-G73), lääketieteellinen selvitys - MS-tauti (diagnoosi G35), lääketieteellinen selvitys - Polion jälkitilat, lääketieteellinen selvitys - Psykiatriset sairaudet (diagnoosi F 32.2, F 33.2), lääketieteellinen selvitys - Rintasyöpäpotilaat (diagnoosi enintään 10 vuotta), lääketieteellinen selvitys - Vammaiset lapset (esim. adhd, autistit, dysfasia, epilepsia, sydän- ja syöpäsairaat), lääketieteellinen selvitys Vuosittain kortin uudelleenlatauksen yhteydessä psykiatrisissa sairauksissa (diagnoosit F 32.2 ja F 33.2) on esitettävä voimassa oleva todistus sairaudesta. Lisätietoja: Johtava liikunnanohjaaja Anne Lahtinen 12 kipunoita 3 / 2015 Matkapuhelin 050 554 5874 Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n STRATEGIA VUOSILLE 2015–2020: ” Ve r t a i s t u k e a j a s i s ä l t ö ä e l ä m ä ä n ” Mielenterveysyhdistys Taimi ry on vuodesta 1976 asti toiminut Tampereen alueella toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on tehdä työtä mielenterveyden edistämiseksi, vaikuttaa yhteiskunnassa mielenterveysongelmia aiheuttaviin tekijöihin ja lisätä yhteiskunnassa sallivuutta ja ymmärrystä mielenterveysongelmia kohtaan.Yhdistyksen tavoitteena on mahdollistaa jäsenistönsä vertaistoimintaa, osallistumista, kuntoutumista, edunvalvontaa ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumista.Taimi tavoittaa vuosittain noin 23000 kävijää. Taimi on • yhteisö ja paikka • toimintaa, kohtaamisia ja tukea • laajasti tunnettu • ajassa elävä, kehittyvä ja tarpeeseen reagoiva • tuen tarjoaja ja työllistymiseen kannustava • edunvalvoja, vaikuttaja • käytännön asiantuntija Taimin kohderyhmät • Mielenterveyskuntoutujat, heidän omaisensa ja kaikki mielenterveydestä ja Taimin toiminnasta kiinnostuneet Taimin toiminnan erityispiirteet • yhteisöllisyys • vertaisohjatut ryhmät • laajat aukioloajat • monipuolinen osallistumis- ja vaikuttamistoiminta • kaikille avointa toimintaa Taimin arvopohja Mielenterveysyhdistys Taimi ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö, joka pyrkii kaikessa toiminnassaan toteuttamaan ihmisten tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua sekä eettisesti kestävää toimintaa. Yhdistyksen arvoja ovat: • TASAVERTAISUUS ja SUVAITSEVAISUUS • INHIMILLISYYS ja OIKEUDENMUKAISUUS • REHELLISYYS ja AVOIMUUS • LUOTETTAVUUS ja AVULIAISUUS • TARPEENMUKAISUUS ja AJANKOHTAISUUS Arvot näkyvät käytännön toiminnassa mm. niin, että toimitilalla kohdatut henkilöt hyväksytään omana itsenään, avoimesti ja inhimillisyyttä kunnioittaen. Taimin toimitilalle on helppo tulla ja siellä on mukava olla.Yhteisöllisyys on asia, jota yhteisesti vaalitaan ja rakennetaan. Yhteisesti laadittuja sääntöjä noudatetaan ja muut ihmiset otetaan huomioon. Taimi toimii • omassa toimitilassa • Tampereen alueella • yhteistyössä esim. muiden järjestöjen, eri toimialojen, lähialueen kuntien ja hoitopalveluita toteuttavien tahojen kanssa Taimi näkyy • yleisötapahtumissa • alan seminaareissa • tiedotusvälineissä • Internetissä: omat sivut, hakupalvelukoneet, sosiaalinen media • kohdennetussa viestinnässä yhteistyötahoille, tuleville kävijöille, päättäjille, opiskelijoille, alan ammattilaisille yms. • avoimin ovin • tutkitun tiedon ja kokemustiedon kautta Taimin tavoitteet vuosille 2015–2020 • Säilyttää vertaisohjattujen ryhmien määrä RAY-avustuslinjauksista huolimatta. • Säilyttää asema mielenterveyskuntoutujien tukikohtana Tampereen alueella. • Tarjota tukea myös entistä varhaisemmassa vaiheessa mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville ja mielenterveysongelmia kohdanneille perheille. • Tarjota mielekästä tekemistä ja vertaisuuden kokemusta myös muille vaikeassa elämäntilanteessa oleville: nuorille, työttömille, ikääntyville. • Lisätä tietoutta mielenterveyteen liittyvistä asioista Tampereen alueella yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. • Olla mukana kehittämässä entistä parempia hoitopalveluita ja hoitoketjuja mielenterveystyössä Tampereen alueella. • Vahvistaa vapaaehtoistoimintaa mielenterveystyössä. • Edistää mielenterveyskuntoutujien paluuta työmarkkinoille ■ 13 kipunoita 3 / 2015 Levy la ut as el la kr is til lis tä POPPIA ja PU NK KIA Pekka Pato Aikainen kevät toi levylautasella kaksi mielenkiintoista albumia; kumpikin edustaa laaja-alaista Suomigospelia. Esikoisalbumin väsännyt Herz tulee Kokkolasta. Bändin liider i on Augustyhtyeestä tuttu Esa Klapuri. Levy on ilmeeltään raikasta nykyaikaista koneavusteista poppia. Kappaleet ovat nuorekkaita ja tanssittavia. Koukuissa ei ole säästelty, ja melodiat ovat tarttuvia. Radiossakin soitetut kappaleet Jäät, Voittajana maalissa ja Paperiliidokki ovat varteenotettavia korvamatoja. Bändin kristillisyys ei ole julistava tai itsestään todistava, vaan sanoma tulee esiin rivien välistä. Levyn äänimaailman takana on Jonas Olsson (työskennellyt Suomessa mm. Robinin, Jannika B:n ja Poisonblackin, ulkomailla mm. Desmond Childin kanssa). HERZ: Kuriton kakara PULA: Pilvenk arkoittaj a (Medusa Produ ction Oy 2015 ) Jo na s O lss on in ni m i lö yt yy myö s Punaisesta Langasta Pu tyttöbändin esikoisle laksi tiivistyneen koittaja” krediiteistä. vyn ”Pilvenkar- (Villi Muuli Entertaiment Oy 2015) Ensi kuuntelulta pulaan, levy vaikutti vialuulin joutuneeni käynnistettynä kaikki lliselta. Uudelleen stereoista alkoi kuuluatoimi normaalisti ja punkrockia. ”Tiktakia raskaam vuosien takaisesta Punapaa” oli eräs ar vio (myös Olssonin tuot isen Langan levystä vistymisen myötä uudetama). Bändin tiija”-levyn musiikki on sun ”Pilvenkarkoittarosoisempaa. Tiktak-h oraviivaisempaa ja aamut ovat jääneet kauas taakse. Verisaarnoja ei Pu ovat suorasukaisia kalakaan esitä. Laulut 80-luvun uuden aallon ppaleita elämästä henkeen. ■ 14 kipunoita 3 / 2015 JOOGALLA hyvinvointia Jooga on sanskriitin kieltä ja tarkoittaa ”kehon ja sielun yhdistymistä”. Se on kotoisin Intiasta ja sitä on opetettu suullisen perinteen mukaisesti jo 7000 vuotta sitten. Patanjali-niminen joogi keräsi joogaopin kirjalliseen muotoon 2300 vuotta sitten. Joogan historia voidaan jäljittää yli 5000 vuoden päähän, vanhimmat maininnat joogasta on löydetty Induslaaksossa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa. Nykyajan joogan sanotaan saaneen alkunsa vuonna 1893 USA:ssa järjestetyn The Parliament of Religions in Chicago -kongressin aikana. Tässä kokouksessa nuori S wa m i Vivekananda Intiasta teki syvän vaikutuksen amerikkalaiseen yleisöön esitellessään heille joogaa. Tänä päivänä joogalajeja on kymmeniä, mm. hatha-, kundaliini-, astanga-, äijä- ja äitiysjooga. Tampereeltakin löytyy useita paikkoja joogan harrastamiseen, mm. Ahjolan kansalaisopisto, työväenopisto, joogakoulut Om jooga, Prana, Lentävämatto, Ong Namo, Astangajoogakoulu - muutamia mainitakseni. Jooga ei ole uskonto. Paremminkin elämänasenne. Joogalla on hyviä vaikutuksia mielialaan Yhdysvalloissa vuonna 2008 tehdyn tutkimuskatsauksen mukaan joogalla saattaa olla positiivisia vaikutuksia ADHD:n, selkävaivojen, rannekanava-syndrooman, masennuksen, MS-taudin, ärtyneen suolen ja reuman oireisiin. Astman kohdalla ei havaittu kliinisten tulosten parantumista, mutta osin tulokset viittasivat vähentyneeseen lääketarpeeseen. Isobritannialaisen yliopiston työntekijöiden keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden viikoittaisen joogatunnin Teksti ja kuva: Tommi Raappana liikuntaa oli kehiteltävä. Ensimmäisiä kertoja opettelin hengitystä, rentoutumista ja keskittymistä suorittamisen sijaan. Jooga ei mielestäni olekaan suoritus, vaan henkinen ja fyysinen harjoitus oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä on siis oma käsitykseni. En ole lukenut joogakirjallisuutta paljoakaan, olen käynyt tunneilla ja opiskellut tekemällä. Opiskelua riittää varmasti aina lisää. Improjoogaa sisältänyt joogakurssi kohotti sille osallistuneiden työntekijöiden mielialaa sekä paransi keskittymistä ja stressinsietokykyä verrattuna kontrolliryhmään. Joogaa Taimissa Minä olen Tommi ja olen ohjannut joogaryhmää Taimissa. En ole opettaja, eikä minulla ole opettajankoulutusta; joogasta on vuosien kokemus. Itse aloittelin astangajoogalla. Siitä olen siirtynyt pikkuhiljaa lempeämpään hathajoogaan sekä kundaliiniin. Näissä on kaikissa ominaisuutensa. Käyn edelleen muiden ohjaamilla tunneilla pari kertaa viikossa ja yhteensä teen viitisen kertaa viikossa harjoituksen. Aloittelin joogaa, koska minulle tehtiin useita leikkauksia, ja jotain Taimissa sain mahdollisuuden alkaa ohjata joogaryhmää. Alkukankeuden jälkeen olen onnistunut jo hieman välittämään omaa kokemusta muillekin. Taimin jooga on oikeastaan sekoitus erilaisia joogalajeja. Eräs osallistujista sanoi sitä improjoogaksi, joka minusta onkin varsin hyvä nimitys ryhmämme joogalle. Ratinan sali nelosessa syksyllä 2014 aloitellussa joogassa on käynyt 7 - 25 henkeä kerrallaan. Syksyllä jatkamme, ja mukaan mahtuu uusiakin. Lähtötaso voi olla nolla. Olenkin tunnin alussa sanonut että aikamme, tunnin ja viisitoista minuuttia, voi halutessaan käyttää vaikka päivänokosiin. Pakko ei ole tehdä yhtään mitään. Jokaisella meillä on oma kykymme siihen, mihin pystymme. Toki rajojaan voi kasvattaa pikku hiljaa. Tervetuloa kokeilemaan uutta harrastusta tai jatkamaan harjoituksia taas syyskuun alusta! OM Lähteet: yogasidan.se, Wikipedia, wasayogacenter.fi 15 kipunoita 3 / 2015 a o n i e k 1 0 iseen voimaantumiseen henk Sari Koli • Kunnioita kaikkea, mitä kohtaat. • Vietä aikaa itsesi kanssa. Ole avoin sille. Hyväksy se, minkä joudut käymään läpi. ”Jos tietäisit, kuinka montaa ihmistä olet koskettanut, olisit ihmeissäsi. Jos tietäisit, kuinka monella ihmisellä on tunteita ”Kaikki mitä vastustat, heikentää sinua. Kaikki mitä kannatat, sinua kohtaan, olisit shokissa. Olet paljon mahtavampi kuin voimaannuttaa sinua” — Wayne Dyer uskotkaan. Hyväksy se. Rentoudu. Ja rakasta itseäsi tänään.” –Neale DonaldWalsch • Anna itsellesi aikaa. Aikaa levätä. Aikaa parantua. Luota, että kaikki menee tarkoitetulla tavalla. • Päästä irti liiasta kontrolloimisen tarpeesta. ”On aikoja jolloin on edellä, aikoja jolloin on jäljessä, aikoja jolloin on liikkeessä, aikoja jolloin lepää, aikoja jolloin on tarmokas, aikoja jolloin on puhki, aikoja jolloin on turvassa, aikoja jolloin on vaarassa. Mestari näkee asiat niin kuin ne ovat, ilman yritystä kontrolloida niitä. Hän antaa niiden lipua omalla painollaan ja jää itse kaiken keskelle.” — Lao Tzu,Tao Te Ching • Pyri hyväksymään myös kärsimyksesi. ”Tietoisesti kärsiminen on tunteiden, aistien ja kärsimyksen hyväksymistä. Se ei ole kärsimistä, vain kipua.” — Eckhart Tolle • Rakasta kipu pois. • Pyydä apua ja tukea. ”Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Ihmisillä, jotka saavat sinut nauramaan, jotka auttavat sinua, kun sitä eniten tarvitset. Ihmisillä, jotka aidosti välittävät. He ovat arvokkaita ja ansaitsevat jäädä elämääsi. Muut ovat vain läpikulkumatkalla.” —Karl Marx (säveltäjä) • Anna luonnon parantaa ja lohduttaa. ”Ihmisen tulisi olla yksin taivaan alla ennen kuin kaikki romahtaa, ja hän löytää oman paikkansa kaiken romahtaneen alta. Meillä tulee olla nöyryys havahtua, että olemme kaikki osa luontoa.” —Thomas Merton • Älä kiinny liikaa omaisuuteen tai asioihin. ”Suurimmat ongelmamme johtuvat intohimoisesta halusta ja kiintymyksestä asioihin, joiden virheellisesti luulemme kestävän ikuisesti.” —Dalai Lama ”Pimeydestä ei pääse pois pimeydellä, vaan valolla. Vihalla ei • Käytä haavojasi vahvuutenasi. pääse pois vihasta, vaan rakkaudella.” —Martin Luther King ”Löydä yksinkertaisuus epäjärjestyksen keskeltä ja harmonia kaaoksen keskeltä. Vaikeuksien seasta löytyvät mahdollisuudet.” —Albert Einstein 16 kipunoita 3 / 2015 Mukaellen lähteestä: earthweareone. com/12-tips-for-recovering-from-emotional-pain/ L a p i n l u o n t o luo outoa taikaa T imo K. Mukka kirjoitti Maa on syntinen laulu - romaanin jo hyvin nuorella iällä. Hän oli vain 19-vuotias kun tämä esikoisromaani ilmestyi. Romaanissa kuvataan Siskonranta nimisen kylän elämää 1950 luvun alun Lapissa. Kirjan päähenkilö on Mäkelän Martta, jonka seksuaalinen herääminen toimii punaisena lankana koko romaanissa. Siskonrannan asukkaat ovat kaikki omalla tavallaan persoonia. Kirjailija on osannut kuvata hyvin ihmisen luonnetta ja romaanista kyläläisten erilaiset luonteenpiirteet tulevat melko hyvin esille. Martan koti on Mäkelän talo. Isä Juhani pitää talon isännyyttä säntillisellä ja isällisellä kädellään yllä. Mäkelän talossa elää kolme sukupolvea. Mäkelän talon isoisä, jota Martta kutsuu äijäksi, on kirjan sympaattisin hahmo. Ilkikurinen ja kujeileva vanhaisäntä tuo hieman huumoria muuten tähän synkkään romaaniin. Martta on 19-vuotias nuori nainen, joka seksuaalisen aktiivisuutensa myötä tulee raskaaksi. Romaanin kulussa on epäselvää, kuka lapsen isä on, mutta kirjan lopussa asia selviää. Martta rakastuu saamelaiseen mieheen, mutta isä-Juhani ei hyväksy heidän mahdollista avioliittoaan. Saamelaisen ja Martan suhteen loppu on traaginen ja siitä isä-Juhani kantaa syyllisyyttä koko romaanin ajan. Lopulta syyllisyys käy isä-Juhanille niin suureksi, että hän päättää tehdä oman ratkaisunsa syyllisyydestä päästääkseen. Martan lisäksi kirjassa on henkilöitä, joilla jokaisella on omat heikkoutensa ja ahdistuksensa. Romaani luo kovin lohduttoman ja ahdistavan tunnelman lukijalleen. Kirjailija kuvaa tapahtumat hyvin synkästi. Erityisesti Lapin luonnon kuvaus on keino, millä kirjailija saa synkän tunnelman kirjaan. Luonto näyttäytyy synkkänä. Pitkät sateiset syksyt, pimeä talvi ja loskainen kevät tuovat tunnelman, joka on jokaiselle suomalaiselle tuttu. Romaanissa on kuitenkin päästy tässä synkkyyden kuvauksessa vielä pari pykälää masennuksen puolelle. Kirja on rankka kuvaus elämästä lappilaisen kylän elämästä. Kirjan synkkyyttä lisää kuoleman, väkivallan, seksuaalisuuden ja uskonnollisen kiihkon läsnäolo kyläläisten arjessa. Uskonnollisen hurmoksen mukanaan tuoma ahdistus purkautuu estottomaan seksuaaliseen käyttäytymiseen. Jopa lestadiolaisen papin synninpäästö tapahtuu sukupuoliyhteyden kautta. Romaani on ahdistavuudestaan huolimatta todella kiinnostava. Sen kieli on rikasta ja täyteläistä. Vaikka kirjailija kuvaa luonnon synkkänä, on se samalla jollakin tavalla kiinnostava ja monelle suomalaiselle tuttu. Me tunnemme nahoissamme sen, miten sateiset syksyt saavat mielen alakuloiseksi ja miten loskaisen kevään aurinko tuntuu kovuudessaan kurjalta. Lukukokemuksena Maa on syntinen laulu - romaani on järisyttävä. Se on samalla hyvin kiehtova eikä ahdistustakaan voi välttää, kun lukee tätä upeaa romaania. Jotain suomalaisessa luonteenlaadussa on sellaista, että romaani kiehtoo suuresti. Erityisesti kiehtovasti kuvattu luonnon synkkyys on asia, joka pistää pohtimaan elämän arkea. Elämä on lähes aina arkista ja harmaata. Kuitenkaan toista yhtä synkkää romaania en vähään aikaan halua lukea. Tämä kirja kyllästi ajatukset synkällä luonteellaan ja vaikka kirja on loistavasti kirjoitettu ja upea teos, ei montaa samanlaista romaania jaksa kahlata läpi. Marko Heikkilä 17 kipunoita 3 / 2015 T u u l i s p ä ä ja rakastamisen alku Johanna Ania V iimeksi Tuulispää kirjoitti työn tekemisestä ja tehokkuuden merkityksestä hänen elämässään. Hän uskoi voivansa ottaa iisisti ja olla möllöttää sen sijaan, että painaa menemään tukka putkella sata lasissa. Kirjoituksessaan hän myös totesi, että noina raukeina hetkinä, kun hän kuuntelee tuulen ujellusta nurkissa ja nuokkuu saunan lämmössä, löytyy se ihmisen arvon mitta - elämästä ja hetkestä nauttimisen ilo. Elämästä ja hetkestä nauttimisen ilo - se on sekoittanut Tuulispään pään. Siellä, mistä Tuulispää tulee, suhtaudutaan tunne-elämän asioihin asioina, jotka tapahtuvat, ovat olemassa; olemassa mutta kuitenkin sellaisina, joista ei puhuta, tai ainakaan puhuta ääneen. Siellä tunteiden osoittaminen tapahtuu vaivihkaa, ehkä jopa hieman häveliäästi nolostellen. kevyesti ja vaivihkaa). Tuulispään kotona todetaan lähdettäessä, että “koita ny kattua, että muistat syörä” tai “ilimoottele ittestäs” tai huudetaan pikaisesti ovelta “mä lähren ny, heippa!” Tai rakkauden ja välittämisen osoituksena lähetetään niitä suklaalla ja muilla herkuilla täytettyjä herkkupaketteja… Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmiset olisivat tunteettomampia tai vailla tunteita siellä, mistä Tuulispää tulee. Tunteita on, paljon, mutta niiden osoittaminen on ehkä sitäkin hankalampaa, jopa vaivaannuttavaa. Ja tämä lienee hyvin syvällä siinä pohojalaasuuressa, johon kuuluu lyhyet tokaisut ja murahdukset (vähäpuheisuus), kulmien alta katselu, sekä tunteiden vähättely. Tätä “tunteiden vähättelyä” ei saa kuitenkaan ymmärtää väärin. Sillä Kun Tuulispää muutti lukioikäisenä ei tarkoiteta “pahaa” tai sillä ei haluta vaihto-oppilaaksi Amerikkaan, koki pahoittaa kenenkään tunteita. Se vain hän nolostumisen ja vaivaantumisen on. Ehkä se liittyy jotenkin pohojatunteita, kun lähes vieraat ihmiset laasuureen ytimeen ja siihen, miten halasivat häntä. Tuulispään kotona siellä on vuosisatojen kuluessa totuttu ei halata (tai jos halataan, halataan kommunikoimaan muiden kanssa. 18 kipunoita 3 / 2015 Tai ehkä se on vain sitä perintöä, jota aikaisemmat sukupolvet ovat omalla toiminnallaan ja tunteidensa näyttämisellään välittäneet eteenpäin omille lapsilleen. Tai ehkä se onkin vain sukutai perhekohtaista, en tiedä. Sairastuessaan va k ava a n masennukseen Tuulispää koki menettäneensä arvonsa ihmisenä mutta myös kykynsä tuntea, tuntea tunteellisena yksilönä. Tuulispään elämä oli yhtä alakuloa ja mustaa mieltä, Tuulispään risukasaan ei ulottunut aurinko paisteellaan. Mieli oli musta, epäilyksen siemen iti ja kasvatti juuriaan yhä syvemmälle sieluun. “Mä en kelpaa enää kenellekään, ees itselleni”, Tuulispää muistaa ajatelleensa. “Mä vihaan itseäni” oli ajatus, joka syövytti mieltä, ja joka kaikui korvissa, huoneen seiniin. Tänä keväänä Tuulispään elämä kuitenkin muuttui. Hän huomasi taas tuntevansa; ihastumisen tunteita, tykkäämistä, rakastumista ja rakkautta. Tunteita, jotka hän oli aikaisemmin sulkenut pois mielestään ja sydämestään, tunteita, joita hän ei enää uskonut tuntevansa. Hänen elämäänsä tunki poika, joka hyväksyi Tuulispään täysin omana itsenään, ja jolle Tuulispää sai olla tärkeä ja ennen kaikkea läsnä. Niihin ensihuuman hetkiin kuului tunteiden pakahtumista, suunnatonta kaipuuta mutta myös itsemietiskelyn hetkiä, epäluuloa ja pelkoa: uskallanko näyttää tunteeni ja kertoa pojalle, kuinka paljon hänestä tykkään ja välitän? tunteiden tavanomaisuutta ja arkipäiväisyyttä? Eihän kuitenkaan ole aivan jokapäiväistä, että ihminen kohtaa elämässään sen oikean, syöksyy suin päin siihen vaaleanpunaisten lasien läpi katseltavaan rakkaus-maailmaan? Eihän… elokuvista tutut ai lav juu -hokemat - enemmän tunnetta, itsensä likoon saattamista ja sisimpänsä avaamista. Joka tapauksessa Tuulispääkin on jo rohkaistunut sanomaan välittämälleen pojalle “mä tykkään susta, tosi vähän” tietäen, että pojan korvissa se kuulostaa yhtä aidolta ja puhtaalta kuin “mä No, joka tapauksessa Tuulispään rakastan sua”. elämään tunki poika, joka sai Tuulispään tuntemaan itsensä kauniiksi, ihanaksi Se on se elämästä ja hetkestä tytöksi. Tämä poika tuo Tuulispään nauttimisen ilo - olkoon sitten pojan elämään turvallisuutta ja kump- kanssa kotisohvalla elokuvaa katsellen panuutta, minkä kaltaista ei löydy niistä tai käsi kädessä kaupungilla kävellessä. kaveruus-, ystävyys- tai perhesuhteista, Näinä hetkinä mieleen eivät muistu ne joita myös Tuulispään elämään kuuluu yksinäiset päivät ja itsesyytösten hetket. (ja on kuulunut jo syntymästä saakka). On vain se tunne ja ne sanat… ■ Tähän uuteen suhteeseen kuuluu arkipäiväisten asioiden lisäksi myös niitä tunteiden ilmaisuja ja kädestä pitämistä. Tykkään ja välitän… Ja tässä kohtaa törmättiin taas siihen, mikä juontaa juurensa sinne, mistä Tuulispää on kotoisin. Miksi Tuulispään on niin sydäntä riipaisevan vaikeaa kertoa tuolle pojalle tuntevansa rakkautta tätä kohtaan? Tai edes todeta olevansa rakastumassa tähän poikaan? Sanoa se Ehkä tärkeintä ei kuitenkaan ole ääneen? se, mitä sanotaan vaan miten sanotaan. Ehkä ne peripohojalaaset mä saatan Miksi kaikki välittäminen ja vähä tykätä susta -tunnustukset tykkääminen pitää ilmoittaa ikään pitävät sisällään enemmän tunnetta ja kuin vähätellen, alleviivaten niiden tunteiden paloa kuin ne amerikkalaisista 19 kipunoita 3 / 2015 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Tasarahalla kiiltäväksi Mustavalkoinen siivooja kiittää vaatimatonta wc-runoilijaa, joka julkaisee ajatuksensa ainoastaan kahden euron vihkossa Timo Päivinen Keltaiset niityt valaisevat tajuntani pimeitä seiniä Maarit Uhma kun se nousee on kuin jouseen tarttuisi vihan vimmassa ampuisi -aina vaan ohi vihan vimmassa suuressa ajatus kateissa tekemisen raivo haluamisen pakko unettomuuden aika ei taikaa elossa ajatukset pelossa kun se helpottaa voit laulun aloittaa kirjoittaa runoja punoa koreja nauttia hetkestä elämän retkestä Villitilli 20 kipunoita 3 / 2015 Laitan maalariteipin mun sydämeni päälle. Paljoa en perintöä saanut, mutta tämän isä opetti: älä käytä koskaan huonoa maalarinteippiä. Musta Elämä on hauras näyttävä leikki Maarit enemmän uida vähemmän puida luottaa ja pyytää ei vihaa ulos syytää laulaa ja maalata ei mennyttä mukana haalata pyrkiä eteenpäin yhdessä yrittäin mennään tänään ei tarvi tyytyä jämään♥ Villitilli Kolmioleipä ”Ostaisin kolmioleivän. Minkä muotoinen se on?” Timo Päivinen 21 kipunoita 3 / 2015 Harvinaisempaa musiikkia Welness Taimilla harvinaisemman rockhistorian tunteva jäsen osasi Welnessiä valistaa näin: Ranskassa jo 1920-luvulla keksityn Konkreettinen musiikki -teorian mukaan musiikiksi voidaan kokea esimerkiksi tehtaan ääniä. Suomessa 1968 Erkki Kurenniemi nauhoitti mm. Imatran voiman turbiineja. 2000-luvun Suomessa Cleaning Women on menestynyt hyvin itse mm. pyykinkuivaustelineistä ja elektroniikasta rakentamilla soittimilla. Maailmalla hälymusiikista aivan kaupallistakin menestystä on onnistunut tekemään industrial-yhtye Einstürzende Neubauten. Maaliskuussa istuin Extremen kanssa Ruusantalon olohuoneessa, ja jotenkin ajauduimme puhumaan konemusiikista, efekteistä. Haluaisimme harrastaa sitä, mutta sopivia tilaisuuksia on liian harvoin. Extreme kertoi tehneensä pois heitetystä tavarasta perkussiosoittimia. Minulla oli kokemusta kolmen euron piezomikkien rakentamisesta, joten ajattelimme tehdä jotain. Ehkä Taimilta löytyisi muitakin, joille konemusiikki tai askartelu maistuisi? Otin yhteyttä minigolfkentän vieressä toimivaan Pyynikin aikamatkoihin. Yllätyksekseni puhelimeen vastannut taiteilija Mika Pettissalo halusi kovasti tukea tällaista hyvän mielen askartelua ja järjestäisi meille neljän kerran työpajan. Äkkiä tuumasta toimeen, ettei jää tekemättä! 22 kipunoita 3 / 2015 sävelet kiiloilla tai mutterikiinnitteisillä metallipaloilla. Suosittelemme myös keittiön tikittävän minuuttikellon tai Kokeilimme mm. tietokoneen näp- usean kellon mikittämistä, jos tarvitsee päimillä täytettyä kuivausrumpua, halpaa rytmikonetta. sähkökäyttöistä nurmikontrimmeriä isoissa peltipurkeissa ja mietiimme Elektroniikkapuolella oli yllättävän jonkinlaista blenderin käyttöä. Vanhoja hankalaa ja hidasta juottaa varmasti viulunkieliä, kitarankauloja, radioita, toimivia kytkentöjä, metallirakennus paineentasauskammioita ja mm. Neste meni nopeammin. Lopulta saimme Oil PMB -merkkisiä säiliöitä lii- kokeilla soittimia parin halvan mulkuteltiin. Extreme painotti kuitenkin tiefektilaitteen, yhden loopperin ja usein yksinkertaisuuden etuja, joten minimiksauspöydän ryydittämänä. päädyimme pienikokoisiin telineisiin, Ihastuimme Fitnessin eksoottisesti joihin tuli mm. eri pituuteen katkaistuja mekaaniselta kuulostavalla tanskan ja ritilöitä ja tuulikellomaisia putkia. saksan kielellä lausuttuihin ruokaresepteihin, jotka toimivat esim. kohiPC-räätäliltä voi hakea rikkinäisiä nasweepattuina ja säröllä. Welness tietokoneita hakattavaksi: sijoittamalla yritti häärätä roudarina sekä mm. tietomikrofonin koneen runkoihin tai mihin koneelta löytyvien resonaattoriefektien vain kapineeseen niistä saa yllättävän kanssa tuottaa kolinasta sävelmonipuolisia ääniä. Prosessorin jäähdy- korkeuksia, mutta ontuvalla menestyskammioista saa soittorasian tyyliin tyksellä. Extreme piti tärykalvojamme heleää ääntä. Pirkanmaan jätehuollon ehjänä ja rajoitti kaikkien äänentasoa läntisen aluejohtajan suostumuksella ajatellen ehkä eniten tulevien keikkojen saatiin poikkeuslupa poimia metalliosia yleisöä tai Roughnessin upeita suuria myös Nekalan jäteasemalta. Tiskin- voimia. Toivottavasti joskus saisi meluta kuivausritilään pingotetuista jousista ihan täysillä vaikka jossain teollisuusja kiiloista sekä vanhasta nimikyltistä hallissa! syntyi oma Casio. Suosittelemme lämpimästi kokeilemaan tiskinkuivausTyöpajojen lopulla taiteilija telinettä; siihen voi virittää haluamansa Pettissalo yllätti koko porukan tarSoitinrakennusta KUVA: METAL KITCHEN joamalla mahdollisuutta esintyä upeissa futuristisissa päähineissä. Great Shows Taimin väkeä kun olimme, niin todella huvittavaa oli päästä Pyynikin aikamatkojen kasvihuoneeseen esiintymään. Soitimme nimellä Kaatuvat lääketehtaat todella pienen kirjaston avajaisissa 3.5. Hieno ja hauska kokemus: Kun laittaa todella erikoiset naamiaisasut päälle ja noin 30 ihmisen yleisön edessä takoo mitä erikoisimpia ääniä, niin itseäni ainakin nauratti jälkeenpäin makeasti. Päätettiin yrittää toteuttaa myös Taimin kohtaamispaikan väelle vastaava spektaakkeli. Tätä ennen teimme Mikalle vastapalveluksen soittotilasta ja työpajoista. Me kaunistimme kaupunkiamme rakentamalla minigolfin vastapäiselle tontille puistoa ja sulkapallokentän. Varmaan kaupungin ainoa kenttä, joka tarjoaa mailat ja pallot. Puistoon tulee kenties myös soivien veistosten kokoelma, joten sinne vaan soittamaan metallimusiikkia! Koulukadun kohtaamispaikan olohuoneen salongissa soitimme 28.5. puolituntisen spektaakkelin bändinä nimeltä Metal Kitchen. Akun tehtaan ja Hervannan kautta toimme paikalle värivalot ja savukoneenkin, liekö ensimmäinen kerta Taimin historiassa? Salissa oli todella hyvä tunnelma ja yleisö. Soitossa se kuului mm. perkussioihin ja efekteihin perustuvalle bändeille harvinaisina, upeina rauhallisina ja hiljaisuuttakin kunnioittavina jaksoina. Tilaa toki oli myös industrialmaiselle mäiskeelle ja äkilliselle rohinalle. Miltä vaikutti? Kuinka voisimme tietää, miltä arvoisan yleisön kovin erilaiset ihmiset suhtautuvat näin erikoisiin esityksiin? Yksi kuulija totesi Taimin keikan jälkeen nähneensä meidän esityksessä vision tulevaisuudesta, jossa ydinjätteitä käsittelevä vankien porukka raataa ja ääntelyllään kommunikoi työhön Äänimaailmaa päästiin kuuntelemaan myös Ruusantalon kohtaamispaikassa liittyviä asioita. Toinen taas totesi, että hienoa oli, mutta jos se olisi kestänyt yhtään pidempään, niin huh huh! Olisi tosi mukavaa, jos kaikki tulisivat juttelemaan ja kertoisivat, miten tällaisen esityksen näkeminen vaikuttaa? Käydäänpä haastattelemassa näitä ihmisiä, jotka käyttivät naamareita ja kolistivat metallia. mielestä on vapauttavaa tehdä vaan jotain abstraktia ääntä; ei melodiaa, ei harmoniaa, ei rytmiä, jne. Mitä jää? Tulevaisuus Taimilaisille tyypillisinä dynaamisina yksilöinä sekä yhteistyössä Pyynikin aikamatkojen kanssa ei koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Bändi saattaa jatkossa panostaa esim. Miltä tuntui esiintyä? Roughnessin erikoisvahvuuksiin nähdä 360 astetta ympäriinsä, jolloin hän Roughness - Siinähän se kivvaa oli.Tosin ”nuotitus” voi hyvin koordinoida ja komentaa oli ei Strömsö. Hyvä että kuuntelivat. bändin jäseniä. Ehkä löytyy uusia ulottuvuuksia Fitnessin kykyyn synkronoitua täydellisesti ritilöiden, sakWellness - Hienoa päästä soittaan näin hyvällä salaisvalmisteisten rytmikoneiden porukalla. Yllättävän hauskaa pyrkiä kanssa. Extremelle tulevat supervoimat tekemään jotain tavallisesta poikkeavaa tuonevat useiden looppereiden samanaikaisen masterointikyvyn. Welness ”musiikkia”. sotkeentunee piuhoihin, jotka kulkevat joko mikropiireihin tai esihistoriallisiiin Fitness - Esiintyminen tuntui ihan hyvältä, perinnesoittimiin. vaikka jännittikin.Taimilla pystyin myös Lisävahvistusta on toivottavasti vähän eläytymään musaan. odotettavissa myös muualta: eräskin tuntematon sankari, ehkä yleisöstä Extrem - Jännitti, naamari helpotti oloa vähän. tai sen ulkopuolelta, on äänellään Sekin helpotti että ei tavallaan voi jo vaikuttanut siihen, miltä kaikki soittaa ”väärin”. Me tehtiin eräänlainen kuulostaa.■ ”biisilista” ennen keikkaa, karkea luonnos siitä että millaisia kohtia Käy katsomassa ja kuuntelemassa soitetaan. Jälkeenpäin ajetellen se itse! oli kuitenkin virhe koska me jäätiin mun mielestä sen listan vangiksi eikä https://youtu.be/rNLfXRAyWWI oltu tarpeeksi läsnä hetkessä. Mun https://youtu.be/IhXVsZ85UKg 23 kipunoita 3 / 2015 Kun TIPPA v o i TAPPAA Teksti: Sanni Nikali Kuvat: Joonas Merinen Muistan, kuinka lapsena ihmettelin isäni jokapäiväistä kaljan kittaamista. Kerran kysyin häneltä, miksi hän juo.Vastaus oli: ”Helpottamaan elämän tuskaa.” Opin, että olemassaoloa värittää jokin musertava ja vaikeasti hallittava ”elämän tuska”, jota voi alkoholilla lievittää. Suomalaisia tuntuu vaivaavan kollektiivinen ”elämän tuska” - erään arvion mukaan Suomessa on 500 000 - 600 000 riskiryhmään kuuluvaa alkoholin käyttäjää. Riskikäytön raja on miehillä 24 alkoholiannosta viikossa ja naisilla 16. Yksi annos vastaa yhtä keskiolutta, siideriä tai lonkeroa, 12 cl mietoa viiniä tai 4 cl viinaa. Riskikulutus altistaa osaltaan varsinaiselle alkoholismille. Voidaan lukea tilastoja. Vertailla ja analysoida. Etsiä ja löytää geneettisiä poikkeavuuksia. Se ei ole kuitenkaan niin kiinnostavaa kuin kuunnella ihmistä, joka tuntee alkoholismin omakohtaisesti. Lilli Loiri-Seppä on koonnut Selviämistarinoita-kirjaansa (Gummerus, 2010) raittiiden alkoholistien itse kertomia elämäntarinoita viinan talutusnuorassa. Kuinka alkoholi on hiipinyt elämään, alkanut määrittää sitä kokonaisvaltaisesti, mutta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua alkanut hellittää otettaan. 24 kipunoita 3 / 2015 Alku Voisi luulla, että alkoholisoituvan ihmisen lapsuusperheessä viina on poikkeuksetta ollut osa arkea. Näin ei kuitenkaan aina ole. Alkoholin liikakäyttöön johtaa monia polkuja. Nyrkkeilijä Jukka alkoi juoda palkitakseen itseään voitoista. Jonkun toisen ajoi juopoksi työelämän juomakulttuuri. Toiset vain ajautuivat. Sari tunnisti itsessään alttiuden alkoholismiin jo lapsena: ensimmäinen juomiskokeilu ei ollut varovaista maistelua, vaan Sarissa heräsi heti halu juoda taju kankaalle. Geenit eivät yksistään riitä synnyttämään alkoholismia. Pitää treenata. Yliopistonlehtori Frank toteaa: ”Se, juoko itsensä alkoholistiksi, vaatii sopivat olosuhteet, riittävän monta väärää valintaa sekä tarpeellisen määrän harjoittelua.” Myös Jukka harjoitteli alkoholismia juoppohulluuteen asti. Rappiolla on hyvä olla? Autuaallinen nousuhumalan tunne. Sitä kirjan kertojat tavoittelivat uudelleen ja uudelleen. Kunnes sitä tunnetta ei enää tullut. Pekka Loiri, tunnettu graafikko ja Vesa-Matti Loirin veli, saattoi juoda kymmenen annosta, jotka eivät enää tuntuneet missään. Myös Olli joi ja joi, muttei tuntenut olevansa humalassa. Silti viinasta tuli kirjan henkilöille elämän Suuri Rakkaus, joka voittaa kaiken muun. Satu, nuori lääkäri, ajatteli mielummin kuolevansa kuin jättävänsä viinan kokonaan. Elämästä tulee juomisen suunnittelua ja sen ajattelua: otetaan kalenteri käteen ja unelmoidaan päivästä, jolloin on taas mahdollisuus juoda. Lopulta millään muulla ei ole väliä kuin juomisella. Alkoholisti tekee sekopäisiä suunnitelmia. Ylikonstaapeli Onni saa päähänsä, että ryöstää kioskin ja lähtee palkkatappajaksi Dominikaaniseen Tasavaltaan. Aie jää suunnitelman tasolle. Opiskelija Kaaleppi kuvaa ”fyysisiä pakkoliikkeitä”, joilla kuvitellaan saatavan elämä hallintaan: jospa ottaisi koiranpennun, joka parantaisi terveeksi. Ei toiminut. Täytyy vain ihmetellä joidenkin alkoholistien elimistön kestokykyä. Näin kertoo toimitusjohtaja Runar: ”Vauhtia antoi minulle mikä tahansa, mistä pää sekosi, join ja oksentelin korviketta, desinfiointiainetta, lasinpesunestettä, wc-ankkaa, bensaa, suuja kodeiinivesiä, muskottipähkinöitä, yskänlääkettä ja vaikka mitä.” tajuamaan oman alennustilan. Se voi olla isäksi tai isoisäksi tulo, kuten tuottaja Jukalla, tai vaimon lähtö yhteisestä kodista. Lilli (kirjan kirjoittaja) heräsi huomaamaan todellisuuden soitettuaan keikan ympäripäissään, Olli taas ajoi autoa kännissä ja kärähti rattijuopumuksesta. Joku kyllästyy viinan aiheuttamaan kaiken kattavaan sumukerrokseen, toinen havahtuu syötyään humalassa koiralle tarkoitetut raa’at sisäelimet. Kirjoittajat myöntävät taantuneensa juovina vuosinaan kauheaan itsekeskeisyyteen. Viina voittaa ihmissuhteet. Ego turpoaa massiiviseksi. Läheisiä petetään ja huijataan ja alkoholisti saattaa vedota henkilökohtaiseen oikeuteensa juoda, kuten suomen kielen maisteri Riitta: ”Minulla on oikeus tehdä ja mennä. Älä sinä puutu, Jukalle ja Pekalle pysäyttävä tämä on minun asiani.” Avioliitot ja kokemus oli delirium tremens eli muut ihmissuhteet kaatuvat rytisten. juoppohulluus. Se on hengenvaarallinen harhainen tila, joka voi seurata rankkaa Alkoholisti selittelee myös ryyppyputkea. Jukka muistaa kolmen itselleen. Kun maksa-arvot vielä ovat vuorokauden täydellisen pimeyden. jotenkin viitearvojen rajoissa, eihän Harhat voivat olla hyvinkin ahdistavia silloin voi mitenkään olla alkoholisti. tai sitten vain outoja. Yksi näkee Epätoivoisilla selittelyillä koitetaan pikkuisia ukkeleita. Kas kummaa, kun huijata myös ammattiauttajia. Frank kissankupilla seisoskelee pikkuinen on menossa katkolle ja puhaltaa 3,3 äijä, jota edes kissa ei väistä. Viinan promillen lukemat. Mutta eihän se vieroitusoireina seuranneiden harhojen voi pitää paikkansa, koska mitään en pelko piti sittemmin Frankin raittiuden ole ottanut. Yhdessä ihmetellään ”rik- tiellä. Pohjakosketus voi olla jokin kinäistä” alkometriä. Laskelmoinnin konkreettinen tapahtuma tai sitten esikyky kehittyy huippuunsa kun merkiksi valtaisa häpeän tunne. mietitään, kuinka monta tuntia ja paljonko ennen katkolle menoa vielä Nurkkaan ajetut sukupolvet voi ottaa. Pohjakosketuksia Moni kirjan haastatelluista nimeää selkeän käännekohdan tai pohjakosketuksen, joka on havahduttanut Eräs läheinen alkoholisti kysyi minulta kerran: ”Miten kestät elämää selvin päin?” No, enimmäkseen huonosti mutta välillä siedettävämmin. Esitetty kysymys kielii siitä, mistä monet kirjan ihmisistäkin puhuvat. Viina vaimentaa 25 kipunoita 3 / 2015 vaikeita tunteita - hetkellisesti. Tunne voi olla musertavaa surua, mustasukkaisuutta, kateutta. Frank juo raittiuden pelkoon: on otettava kuppia, jotta uskaltaa lähteä katkolle. Ironista. Yksi kirjassa lukuisia kertoja mainittu tunne on häpeä. Se voi olla teiniä koettua seksuaalisen nöyryyttämisen häpeää. Häpeää siitä, että jättää lapsensa oman onnensa nojaan viinan vuoksi. Jukka häpeää juomistaan niin paljon, että valitsee ryyppypaikoikseen baareja, joissa on teipatut ikkunat. Häpeä on kierre: ihminen juo koska häpeää ja häpeää koska juo. Onko häpeä juuri suomalaisille tyypillinen juomiseen ajava tunne? Puhutaan menneiden vuosikymmenten häpeäkasvatuksesta. Muistan, kuinka meitä pikkukoululaisia vielä 80-luvulla komennettiin nurkkaan häpeämään. Sielläpä lusit lopputunnin. Opettaja oli vanhan kansan slipoverimiehiä. Nykyään häpeän käyttäminen kasvatuskeinona tuomitaan jyrkästi. Alkoholi ei kuitenkaan ole kovin kaksinen mielialalääke. Ennen pitkää siitä tulee masenne, toteaa Lilli. Mutta häpeäkin on voitettavissa, mistä kertoo se, että monet henkilöt esiintyvät kirjassa omilla nimillään ja ovat julkisuudesta 26 kipunoita 3 / 2015 tuttuja, kuten kirjailija Monika Fagerholm ja entinen ammattijalkapalloilija Atik Ismail. avulla Joonas sai heti ensimmäisestä AA-kerrasta kahdeksan kuukauden raittiusjakson. Penan mielestä vain vertaiset voivat antaa sitä samastumisen, hyväksytyksi tulemisen ja kelpaamisen Kukkopillejä ja kantarelleja tunnetta, jota toipuva alkoholisti tarvitsee. Monet kirjan kertojista Kirjan haastateltujen raitistuminen on ovatkin sittemmin kouluttautuneet tapahtunut hyvin eri tavoin. Halu juoda päihdetyöntekijöiksi. voi yksinkertaisesti loppua. Puhutaan spontaanista toipumisesta, joka Jos haluaa eroon alkoholista, on tapahtuu ilman ammattiapua. Jukalle ensimmäinen askel nöyrtyminen ja lopettaminen ei ollut edes vaikeaa, oman voimattomuuden tunnustaminen. kun taas joku toinen taistelee vuosia On sanottava suoraan ja ääneen, ja retkahtaa aina uudelleen. Näyttelijä että minä en voi tälle mitään, olen Rauha kutsuu raitistumista silkaksi keinoton, toteaa Monika. On tehtävä armoksi. Mona ja Jukka onnistuvat päätös: Minä en pärjää tälle aineelle. korvaamaan tuhoavan riippuvuuden Minun on pakko lopettaa. Hädässään toisella, vaarattomalla riippuvuudella. alkoholisti voi syyttää omasta juoMonalle se on saunominen, Jukalle misestaan vaikkapa kansamme metsäbiljardi. Frank toteaa: ”Joku tykkää läisyyttä, talvisotaa tai jopa sotakorrakennella raitistuttuaan laitureita tai vauskuvioita. Syyllisten hakeminen ja kukkopillejä tai kerätä kantarelleja. Se ylimielinen suhtautuminen ei auta. ”Te oma juttu on etsittävä ja löydettävä.” ette ole dokanneet Cisse Häkkisen tai On uskallettava päästää irti, vaikka Baddingin kanssa, te ette tiedä elämästä mieleen hiipii kysymys: mitä minulle mitään”, myöntää Atik uhonneensa. jää, jos lopetan juomisen? Ja vaikka kuinka unelmoisi, Moni kertoja purkaa pettymystään ei alkoholisti voi ruveta kohtuusuomalaiseen alkoholismin hoitoon, käyttäjäksi. Tästä ovat kaikki tarinansa esimerkiksi A-klinikan käytäntöihin. kertoneet yhtä mieltä. Tahdonvoimalla Sen sijaan moni on saanut avun Myl- ollaan astumatta sisälle Alkoon ja lyhoidosta tai AA:sta. Vertaistuen koskematta punaviinikastikkeeseen, joka voisi laukaista uuden putken. Yksikin tippa voi johtaa tuhoon. Mutta eteenpäin mennään, vauvanaskelin. Päivä kerrallaan. Itkevät äidit Tämän maan äideistä voisi muodostaa tuhatpäsen kuoron, joka itkee kadotettuja poikiaan ja tyttäriään. Kuin Lemminkäisen äiti nämä äidit etsivät joesta palasia lapsistaan rakastaakseen nämä ehjiksi. Kunpa rakkaus parantaisi, mutta sitä se ei tee. Mitä omaiset voivat tehdä muuta kuin katsella vierestä hidasta itsetuhoa? ”Lässyttäminen” tuomitaan kirjassa armotta, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Kaalepin äiti hyysää ja rakastaa, hakee kaljat ja ruuat, maksaa laskut. Mutta tämä ei Kaaleppia auta. Hänen viestinsä on armottomampi: ainoa hoito on amputaatio. Välit poikki alkoholistiin sympatiaa tuntematta, kunnes juova hoitaa itsensä kuntoon. Ei siitä mitään tule, että koitetaan yhdessä juoda marjamehua. rakastaa ja juovalle on turha asettaa sellaisia ehtoja, että jos et lopeta, minä jätän sinut. Mielummin: Niin kauan kuin sinä juot, minä joudun olemaan poissa.” Loiri-Sepän kirjan näkökulma on nimeään myöten positiivinen. Alkoholismista voi selvitä, minkä jälkeen elämä muuttuu paremmaksi. Itse raittiina olosta alkaa saada ”kiksejä” tai suoranaisia oksitosiinisyöksyjä. Kirja todistaa tahdon ja vertaistuen voimasta. Se todistaa myös antautumisesta ja nöyrtymisestä, uhon ja vastaan haraamisen lopettamisesta. Monet ovat selvinneet alkoholismista ilman Korkeampaa Voimaa. Ämpärit on kaadettu ja tipat ovat valuneet viemäriin. Lähteet: Holmberg, Jan: Päihderiippuvuudesta elämänhallintaan (Edita, 2010) Kirjailija Monika Fagerholm www.paihdelinkki.fi puhuu suoraan alkoholistien omaisille: ”Ajattele omaa elämääsi. Omainen häviää aina alkoholille - - Juovaa saa 27 kipunoita 3 / 2015 Matkalla VANHASSA RAUMASSA Raumasta tuli kaupunki jo vuonna 1442, kun se sai kaupunkioikeudet. Se on yksi Suomen kuudesta keskiaikaisesta kaupungista. Keskiajasta on vieläkin merkkejä Rauman vanhassa kaupungissa, kuten kapeat ja mutkittelevat kadut ja kujat sekä epäsäännölliset tontit. Vanha Rauma on säästynyt melko hyvin tuhoisilta tulipaloilta, viimeisin suurpalo oli vuonna 1682. Se on yhä Rauman kaupungin sydän, jossa asutaan, eletään, käydään kauppaa, tehdään työtä ja harrastetaan ympäri vuoden. Ainutlaatuiseksi puukaupungiksi Koko Raumassa on tällä hetkellä asukkaita noin 38 000 ja vanhassa Raumassa heitä on noin 600. Rakennuksia siellä on noin 600. Vanhassa Raumassa tärkeimpiä kauppakatuja ovat pääkadut Kauppakatu ja Kuninkaankatu. Suurin osa puukaupungin rakennuksista on siis puusta tehtyjä – ainoastaan keskiaikainen kirkko, 1776 valmistunut raatihuone ja pari yksityistaloa ovat kivestä tehtyjä. Tonteilla on asuinrakennusten lisäksi ulkorakennuksia, karjasuojia ja aittoja. Asuinrakennukset ovat katujen varsilla ja ulkorakennukset ovat pihojen perällä. Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue. Sen pinta-ala on 28 hehtaaria. Vanhan Rauman rakennukset ovat saaneet nykyisen muotonsa vähitellen lisä- ja m u u t o s r a ke n t a m i s e n tuloksena. Vanhojen 28 kipunoita 3 / 2015 Teksti ja kuvat: Sari Koivuaho paritupien oheen on rakennettu kamareita ja pihan puolelle on lisätty kuisteja ja keittiöitä. Joidenkin rakennuksien ulkoseinissä on jopa säilynyt 1700-luvun lopulta peräisin oleva pystylaudoitus. Toisissa taloissa on puolestaan säilynyt 1820–1830-lukujen leveä empirelaudoitus. Useimpien talojen ulkoseinät ovat kuitenkin peräisin 1890-luvun vilkkaasta korjauskaudesta. Tällöin rahaa korjauksiin oli hyvin saatavilla Rauman purjelaivamerenkulun kukoistuksen ansiosta. Silloinkaan ei uutta saanut rakentaa, jos ei noudattanut voimassa olevaa ruutuasemakaavaa. Raumalaiset korjasivat mieluummin vanhaa kuin rakensivat uutta. Kaksi kolmasosaa Vanhan Rauman raken- puutalojen remontteihin. Tammelan huoneissa voi nähdä hyviä esimerkkejä oikeasta korjaamistavasta. Tammelan mukaan vanhan esikuvan seuraaminen ja huolellinen kunnostaminen on mahdollista. Tammelan kadunpuoleinen runko on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Sen sisätiloissa on ns. kurkistusaukkoja, joiden kautta voi nähdä talon rakenteisiin pintamateriaalien alle. Yhdessä huoneessa voi nähdä jopa noin 15 eri tapettikerrosta, koska paperitapetit olivat 1800–1900-lukujen taitteessa hyvin halpoja - aina, kun taloon tuli uudet vuokralaiset, uusittiin myös heidän vuokraamiensa huoneiden tapetit. Katukuvaa idyllisestä Vanhasta Raumasta nuksista sai tuolloin uuden ilmeen, kun niiden julkisivujen vuorilaudoitus muutettiin koristeelliseen uusrenessanssiasuun – tämän jälkeen alueen ilme säilyi yhtenäisenä, jollaisena se on pysynyt viimeiset sata vuotta. kaupungin kiinteistöistä on yksityishenkilöiden omistamia ja asumia. Kun Vanha Rauman arvo Pohjoismaiden laajimpana yhtenäisenä säilyneenä puukaupunkialueena todettiin, otettiin se vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon. Yleensä maailmanperintösopimuksen lähtökohtana on ajatus Unescon kansainvälisestä vastuusta kansallisten maailmanperintökohteeksi kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden arvokkaimman osan säilymisestä Vanhan Rauman asemakaavan histo- ihmiskunnan yhteisenä maailmanriallinen arvo todettiin jo 1900-luvun perintönä. Maailmanperintöluetteloon alussa, jolloin ruutukaavan tilalle hyväksytyt kohteet edustavat yleismaayritettiin saada asemakaava, jossa katu- ilmallisesti katsottuna erittäin arvokasta verkosto olisi säilytetty. 1800-luvun kulttuuri- ja luonnonperintöä. lopussa perusteellisesti korjatut Vanha Rauma on säilynyt historakennukset pysyivät hyväkuntoisina vuosikymmeniä, eikä ollut tarvetta riallisten rajojensa puitteissa arkkitehtonisesti yhtenäisenä kokonaisuutena, uudisrakentamiseen. jossa asuminen, työnteko ja sosiaalinen Vasta 1960-luvulla vanhakaupunki elämä muodostavat toimivan kokooli todella uhattuna, kun sinne esitettiin naisuuden. rakennettavaksi suuria liikekiinteistöjä ja jopa kerrostaloja. Kaupungissa Nähtävyyksien katselua kuitenkin heräsi halu säilyttää puukaupunki ja sen rakennuskanta. Kun Vanhassa Raumassa sitten vuonna 1981 Vanhan Rauman säilyttävä asemakaava vahvistettiin, Kävin itse Vanhassa Raumassa kesäkuun olivat kaikki raumalaiset yksimielisiä alussa. Ensimmäinen vierailukohteeni alueen arvosta. siellä oli Korjaus-rakentamiskeskus Tammela Eteläpitkäkadulla. Sieltä Tällä hetkellä suurin osa vanhan- voi esimerkiksi hakea tietoa vanhojen Toinen vierailukohteeni oli entinen laivanvarustajan talo Kauppakadulla. Talon nimi on Marela. Vanhassa Raumassa talot saivat nimensä tontin omistajan mukaan ja yleensä ensimmäisen omistajan nimi jäi käyttöön. Marela on nykyisin museo ja se oli aikanaan kaupungin komeimpia porvaristaloja. Marelan nimi tulee 1700-luvulta, jolloin kiinteistön omisti porvari ja laivanvarustaja Abraham Marelin. Kolmas kohteeni oli Rauman Vanha Raatihuone, joka on myös museona. Se on kivestä rakennettu ja valmistunut vuonna 1776. Raatihuone edustaa lähinnä barokkityyliä, mutta talon kaksikerroksisuus torneineen on tuttu jo keskiajan kaupungeista.Tällaisia alkuperäisessä asussaan säilyneitä 1700-luvun raatihuoneita on Suomessa jäljellä vain enää kaksi, toinen Porvoossa. Neljäs kohteeni oli keskiajalta 1400-luvun lopulta peräisin oleva Rauman Pyhän Ristin kirkko. Kirkon rakennuttivat fransiskaanimunkit. Kirkon kaksilaivainen pohjakaava noudattaa fransiskaanien kirkoille luonteenpiireistä muotoa. Ulkomuodoltaan kirkko muistuttaa muita satakuntalaisia harmaakivikirkkoja. Kirkossa on erikoista useimpiin muihin Suomen keskiaikaisiin kirkkoihin nähden se, että kirkon seinissä ja katossa ovat tallella vanhat keskiajalla maalatut seinä- ja holvimaalaukset eikä niitä ole peitetty. ■ 29 kipunoita 3 / 2015 -l ita uno sä es ehd 97 9 5/1 Kip n i er np alu u t s kai Jul Te r v e s i e l u TERVEESSÄ RUUMIISSA TEKSTI: MATTI MOISIO Hyvä fyysinen kunto auttaa kestämään henkisiä paineita huomattavasti paremmin kuin rapakuntoinen kroppa. Tampereen mielenterveyskeskuksen avohoidon ylilääkäri Erkki Ritola painottaa myös ruumiillisen kunnon merkitystä ennaltaehkäisevässä mielenterveyden hoidossa. - Vaikeat kriisitilanteet hoidetaan, kymmenen vuoden ajan. eikä ketään käännytetä ovelta takaisin, Taikasanana viranomaiset käyttävät sanoo Ritola oheisessa haastattelussa. avohoitoa. Pystyykö avohoidon sektori Tampereella vastaamaan haasteeseen? Otsikon ikivanha sanoma koskettaa akuutisti modernia 90-luvun ihmistä. Hyvä fyysinen kunto auttaa kestämään henkisiä paineita huomattavasti paremmin kuin rapakuntoinen kroppa. Tampereen mielenterveyskeskuksen avohoidon ylilääkäri Erkki Ritola painottaa myös ruumiillisen kunnon merkitystä ennaltaehkäisevässä mielenterveyden hoidossa. Se on ehdottomasti halvinta terapiaa verrattuna vaikkapa laitoshoitoon tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. - Parhaamme yritämme tehdä, vakuuttaa Erkki Ritola. Toimimme tosin varsin alimitoitetulla henkilöstömäärällä. Yleisesti asetettu tavoite olisi 6,5 hoitohenkilöä 10 000 asukasta kohti, mutta Tampereella suhdeluku on vain kaksi eli kolmannes optimaalisesta tilanteesta. Tampereen mielenterveyssektorin hoitohenkilöresurssit ovat selvästi maamme keskiarvon alapuolella, lisää ylilääkäri. Kriisiryhmä ja työpari 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja iskujoukkoina laitospaikkoja on vähennetty säästöihin ja tehokkuuteen vedoten todella radi- - Vaikeat kriisitilanteet hoidetaan, eikä kaalisti kuluvaan vuoteen asti lähes ketään käännytetä takaisin. Meillä 30 kipunoita 3 / 2015 toimii kriisiryhmä Hatanpäällä, tosin valitettavasti vain virka-aikana. Suunnitelmissa oli aloittaa myös psykiatrinen päivystys Hatanpäällä, mutta se kaatui terveyskeskuksen itsensä toimesta rahoitukseen, toteaa Erkki Ritola. Syksyllä aloitettiin kotihoito lääkärin ja sairaanhoitajan parityönä vaikeasti sairaiden ja avohoitoon kykenemättömien potilaiden kotona. Tähän kohderyhmään kuuluu tällä hetkellä noin 30 potilasta, mikä määrä tulee kaksin- jopa kolminkertaistumaan lähitulevaisuudessa. herkempiä masentumaan, mutta paniikkihäiriöt ja jännittäminen ovat suomalaiskansallinen perinne. Tämän vuosikymmenen alkuvuosia leimannut ja monet kiroukset saanut lama ajoi aivan uusia ihmis- ja ammattiryhmiä ensin taloudelliseen ahdinkoon ja sitten useista tuli mielenterveyskeskuksen asiakkaita. Aikaisemmin esimerkiksi yrittäjät ja toimihenkilöt kykenivät tarvittaessa ostamaan palveluita yksityissektorilta, mutta tulojen romahtaessa he siirtyivät yleisen terveydenhuollon piiriin. Uutena toimintatapana on kehitetty konsultointia, jota psykiatrian erikoislääkärit antavat terveyskeskuslääkäreille eri alueilla. Hervannassa tästä on saatu myönteisiä kokemuksia, mutta kaikilla terveysasemilla se ei ole ottanut tuulta alleen. Konsultointi antaa mielenterveyskeskuksen lääkäreille pieniä lisäresursseja erityistä tieto-taitoa edellyttävissä hoitotoimenpiteissä. Omaisten ja läheisten tukipalvelut ovat säästöjen kuristuksessa nousseet arvoon arvaamattomaan. Kriisikeskus Osviitan työ virka-ajan ulkopuolella, samoin kuin kaikki muutkin, jotka vapaaehtoisvoimin auttavat mielenterveyspotilaita, saavat Erkki Ritolan varauksettoman tuen. Depression hoitomenetelmät ovat harpanneet aimo askelin viime vuosina. Lääkityksen laatu on kehittynyt. Voidaan puhua ”täsmälääkkeistä”, joiden vaikutus kohdistetaan tarkasti ja sivuvaikutukset ovat minimoitu. Lääkkeiden hinta erityisesti työttömille ja muille pienituloisille voi muodostaa joskus ylitsepääsemättömän aidan, esimerkiksi kuukauden Zoloft-lääkityksen omavastuuosuus maksaa 255 markkaa. - Useimmissa tapauksissa lääkitys on tarpeen onnistuneelle psykoterapialle, jota kuitenkaan ei voida antaa riittävän tiheästi ja intensiivisesti henkilöstöpulan vuoksi. Mitä nopeammin jo taudin alkuvaiheessa siihen päästään kiinni, sitä paremmat ovat hoitoDepressio yleisin tulokset, tähdentää Erkki Ritola. mielenterveysongelma Kuluvana vuonna Tampereen mielenterveyskeskus selviytyy lähes 55 Depressio on kiilannut 90-luvulla 000:sta potilaskäynnistä keskimäärin ohi skitsofreniasta tautidiagnoosien 80 hoitavan henkilön panoksella. määrässä. Tämä johtuu Erkki Ritolan mielestä ennen kaikkea aiempaa var- Kunnat tuottavat itse haisemmasta sairauksien toteamisesta, jolloin skitsofrenia ei ehdi edetä psykiatrisen hoidon krooniselle asteelle. Suomalaiset eivät kuitenkaan Lähivuosina monissa Tampereen ympäole naapurimaidemme kansalaisia ristökunnissa on trendinä suoriutua ilman sairaanhoitopiiriltä ostettavia mielenterveyspalveluita. Se edellyttää oman psykiatrisen hoito-organisaation luomista terveyskeskuksen osaksi. Erkki Ritolan mukaan asiaan liittyy sekä hyvää että negatiivista. Pirkkalaan suunnitellaan jopa yli suosituksen mukaista hoitohenkilöstön määrää eli 7,5 virkaa/10 000 asukasta kohti. Sitä vastoin jossakin muualla resursseja vähennetään nykyisestä. Tämä johtaa väistämättä eriarvoisuuteen kuntien asukkaiden välillä. Kunnat päättävät itse keitä hoidetaan, keitä ei. - Priorisointi on käsite myös tulevaisuuden psykiatrisessa hoidossa, toteaa Ritola. Tampereen kohdalla Ritola, pitää mielenterveyspalvelujen tuottamisen sairaanhoitopiirin toimesta suotavimpana vaihtoehtona. Työssä voidaan silloin turvata kiinteät yhteydet Tampereen yliopistollisen sairaalan kansaa, jolloin myös psykiatriaan erikoistuva lääkäri- ja muu koulutus on parhaiten yhdistettävissä käytännön hoitotyöhön. ■ 31 kipunoita 3 / 2015 T 31.8. iminta alkaa maanantaina aimin syksyn ryhmäto mukana yli 40 erilaista ryhmää. Näillä Toimintakalenterissa on jälleen ja jatkavia.Toimintakasivuilla esittelemme joitakin, mukan.a on uusia lenterin löydät tästä lehdestä sivulta 38 mme: www.taimiry.fi. Kaikkien ryhmien esittely löytyy nettisivuilta Olet tervetullut mukaan toimintaan! Taimissa aloittaa HYVINVOINTIRYHMÄ tiistaisin klo 17-18 1.9.-13.10. Rauha Ilmoittautumiset Taimin toimistoon Olemme kolme terveydenhoitaopiskelijaa Tamkista ja tulemme pitämään syksyllä seitsemän ryhmänohjausta kertaa osana opintoja. Ryhmiemme luonne on vapaamuotoinen. Ne voivat sisältää keskustelua sekä pienimuotoista toiminnallista ohjelmaa. Kokoontumiskerroilla on eri teemoja kuten esim. ”uni ja lepo, liikuntatottumukset, positiivinen ajattelu”. Tavoitteenamme on, että jokainen osallistuja löytäisi itselleen hyviä keinoja parantaakseen ja ylläpitääkseen omaa hyvinvointiaan. Ryhmissä on myös mahdollista pienimuotoiseen yksilöohjaukseen. Toivomme ryhmäläisiltä aktiivista keskusteluun osallistumista, sillä ajatusten jakaminen auttaa vertaistuen saamisessa. Näin ryhmäläiset voivat motivoida toinen toisiaan. Teemat: • • • • • • • • Motivaatio Painonhallinta/sydänterveys Uni ja lepo. Unihygienia. Päivärytmi. Positiivinen ajattelu Ihmissuhteet Liikunta. Ulkona jos säät sallii. Miten tulisi liikkua. Liikuntapiirakka. Liikunnan vaikutukset mielialaan Mitä ryhmäläiset itse haluavat. Tervetuloa! T. Erja, Magdaleena ja Anna 32 kipunoita 3 / 2015 Juuri Sinä! Psykoosin kokenut, tule vertais ryhmäämme. Keskustelemme siitä, millaista on hyvä elämä sairastumisen jälkeen. Olet tervetullut, on psykoosistasi lyhyt aika tai vuosia. Keskustelemme luottamukse llisesti, avoimesti ja hyvässä hengessä. Voit myös tulla mu kaan vain kuuntelemaan. Tule ja löydä arkeesi voimaa vertaistuesta! PIRSTALE Tiistaisin klo 15, Ruusantalo, Koulukatu 11, Arvo-tila Ps. Ryhmä on avoin ja perust uu vapaaehtoisuuteen. Voit käydä vain kerran tutustumass a tai vaikka joka tiistai! Uusi ryhmä: TERVEELLINEN JA TERAPEUTTINEN RAVITSEMUS 10-osaisen luentosarjan tarkoituksena on yksi osakokonaisuus kerrallaan käydä lävitse tärkeimmät ravitsemukselliset pääkohdat, jotka yhdessä muodostavat ravintopuolelta pohjan hyvinvoinnille . Päivittäisen ravitsemuksen tulisi tukea kehon ja mielen toimintoja - eikä synnyttää vajaustiloja ja toimintahäiriöitä, jotka sitten ilmenevät erilaisina oireina. Esim. flunssat, väsymys, haluttomuus, paino-ongelmat, suolisto-ongelmat, kankeus, riippuvuussairaudet, masennus, paniikkihäiriöt ja jopa syövät voivat johtua osaltaan vääristä ruokailutottumuksista. Sairastelu yleisesti on merkki epätasapainotilasta, johon voidaan vaikuttaa tasapainot tavasti terapeutti sella ravinnolla. Käymme tunti kerrallaan leppoisalla tahdilla ja osallistujien kokemuksia peilaillen läpi näitä pääkohtia ja niistä voi sitten halutessaan ottaa eväitä omaan arkeensa. Jokainen kerta on oma erillinen kokonaisuus eli voit osallistua myös yksittäisiin kertoihin. Kokonaisuus toki aukeaa parhaiten kaikkien osien summana. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 13-14 31.8.-2.11. Ruusantalon Rauha-tilassa. Ryhmänohjaajana toimii Harri. Tervetuloa! 33 kipunoita 3 / 2015 Tarvitsetko opastusta TIETOKONEEN, NETIN TAI ÄLYPUHELIMEN käytössä? Haluatko oman sähköpostiosoitteen, opetella kirjoittamaa n tietokoneella vai haluatko kenties opetella Facebookin käyttöä? Oletko miettinyt nettik aupan ja nettipankin käyttöä, mutta tarvitsisit alkuun opastusta. Onko sinulla älypuhelin, jonka ominaisuudet ovat vielä hakusessa? Näihin taitoihin on mahdollisuus saada apua. Opastusta annetaan maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 12:00 ja kello 13:00. Yhden opastuksen kesto on 45 minuuttia ja se annetaan yksilöopastuksena. Opastukset alkavat maanantaina 28. syyskuuta ja jatkuv at kevääseen asti. Varaa aika Taimin toimistosta, puh. 045 135 135. Ohjaajana Marko Heikkilä. Tampereen kaupungin TERVEYSNEUVONTA jatkaa Ruusantalossa syyskuun alusta kysymyksiä, Jos ajatuksissa pyörii terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä n kanssa. voi niistä tulla juttelemaan kasvokkain terveydenhoitaja uloksia tai Terveydenhoitajan luona voi myös käydä läpi laboratoriot mittauttaa verenpaineen. järjestetään Terveydenhoitajan tapaa terveysneuvontapäivillä, joita lähetettä tai eri puolilla Tamperetta. Tapaamista varten ei tarvitse vontapäivien ajanvarausta. Tapaamiset ovat maksuttomia. Terveysneu aikataulu on aina sama. avasti: Terveydenhoitajat ovat tavattavissa 1.9. - 10.12.2015 seura Tiistaisin klo 13.30 - 15.30 Kohtaamispaikka Toivossa Mielenterveysyhdistys Taimi ry, Koulukatu 11 34 kipunoita 3 / 2015 TUNNELUKKO -ryhmissä puhutaan sosiaalisten tilanteiden peloista ja paniikkihäiriöistä vaikeuttavat ja rajoittavat jokapäiväistä Tunnelukko-ryhmässä käsitellään asioita, jotka elämää. utuksia sekä niistä selviytymistä. Yhdessä pohdimme asioita ja niiden haittavaik ovat päällimmäisiä asioita, mutta ryhmässä Sosiaaliset tilanteet, paniikkihäiriöt sekä ahdistus yhdessä. tulee muitakin aiheita, joita sitten pohdimme ta, jotka ovat lapsuudessa omaksuttuja ja Usein pohdimme myös asioita tunnelukkojen kaut opittuja asioita (skeemoja). änvetäjien päämäärä. Tunnelukkojen pehmentäminen on meidän ryhm : Miksi elämme välillä aivan toisenlaisessa Yhdessä yritämme pohtia omia ajattelutapojamme maailmassa, mielikuvitusmaailmassa? mutta niitä asioita käsiteltävä. Se on kuitenkin Tekee joskus kipeää palata vanhoihin asioihin, a. ainoa tie eteenpäin muokata omia toimintatapoj emme aina askeleen eteenpäin. Luottamalla ryhmäläisiin ja omiin kykyihin pääs n asioita. Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan pohtimaa emme ole kokoontuneet. Kokemukset viime kaudesta osoitti, että turhaan 15 ja perjantaina klo 14. Paikkana on Arvo. Tunnelukkoryhmiä on kaksi, keskiviikkona klo imman moni mahtuu mukaan. Tervetuloa! Osallistua voi vain toiseen ryhmään, niin mahdollis Ohjaajina Katri-Maria ja Tauno Taimin LUKUPIIRI jatkaa lokakuussa Tapaamme ensimmäisen kerran torstaina 1. lokakuuta. Lukupiiri kokoontuu aina kuukauden ensimmäisenä torstaina. Kokoontumiskerrat syksyllä ovat: Torstai 1. lokakuuta kello 14:30 - 16:00 Lahja-huone Torstai 5. marraskuuta kello 14:30 - 16:00 Lahja-huone Torstai 3. joulukuuta kello 14:30 - 16:00 Lahja-huone Lukupiiriin mahtuu neljä osallistujaa. Varaa oma paikkasi Taimin toimistosta puh. 045 135 1351 Ensimmäiselle tapaamiskerralle lue Tahar Ben Jelloun kirjoittama romaan i Tuhat ja yksi taikaa. Lukupiirissä puramme niitä ajatuksia ja tunteita, joita kirja lukijalle on herättänyt. Tervetuloa mukaan kirjojen ihmeelliseen maailmaan! 35 kipunoita 3 / 2015 MIEHEN MIELI – miesten oma vertaisryhmä in Ryhmässä käydään keskusteluja päivänpolttavista asioista ja kaikista muistak ja estä esille tulevista aiheista mm. yhteiskunnallisista kysymyksistä, terveyd hyvinvoinnista sekä ryhmän jäsenten henkilökohtaisista kokemuksista. Jutustelu ohjautuu täysin vapaasti ryhmän mukaan. Jokainen saa olla mukana vapaasti ja osallistua keskusteluun omalla tavallaan. Vaikkapa vain pelkästään kuunnellen. Mitään ennalta suunniteltua keskustelun aihetta ei ryhmätapaamissa milloinkaan ja ole. Voimme purkaa ja jakaa tuntemuksiamme puolin ja toisin. Ryhmän tuki aina kaikinpuolinen luottamus on kaiken perustana. Rennolla otteella olemme liikkeellä. Ryhmään voi tulla ja käydä silloin kun sopii. Minkäänlaista osallistumispakkoa ei ole eikä ryhmä ei ole mitenkään suljettu porukka. Ovi on aina auki jokaiselle kiinnostuneelle. Ruusantalossa on muuten samana päivänä saunavuoro miehille. Sen jälkeen kerkiää mainiosti ryhmään mukaan. Kokoontumisajankohta on myös suunniteltu työssäkäyviä varten. Ryhmä aloitti kokoontumiset kevätkaudella 2015. Jäseniä kävi vaihtelevasti. Osa kohtalaisen säännöllisesti, osa silloin tällöin. Jos miesten oma vertaisryhmätoiminta kiinnostaa, kannattaa tulla ainakin tutustumaan. Pienemmälläkin porukalla saimme ensimmäisenä kautena mielenkiintoisia keskusteluja aikaiseksi. Joskus tuo ohjeellinen puolitoistatuntinen ylittyi, kun eri asioista tai vaikkapa vain yhdestä aiheesta riitti juttua pitempäänkin keskusteluun. Syksyllä jatkamme samaan tapaan. Uudet jäsenet ovat mieluusti tervetulleita. Nähdään Ruusantalolla! Ohjaaja Kaitsu Miehen mieli –ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 17 Rauha-tilassa. Käynti Ruusantalon sisäpihalta, ulko-ovessa lukee tilan nimi. 36 kipunoita 3 / 2015 JALKAPALLOTURNAUS 3.9. uksessa Taimi on mukana Kumppanuustalo Arttelin yhteisön järjestämässä jalkapalloturna 10-15. klo 15 Kaupin urheilukentällä torstaina 3.9.20 408 8474. Taimin joukkueeseen voi ilmoittautua Tomi Suomalaiselle ryhmissä tai puh 050 Lisätietoja voi kysellä Tomilta. KUNTONYRKKEILYYN pääsee uusia aina kuukauden ensimmäisenä kertana Kuntonyrkkeilyyn voi tulla uusia mukaan joka kuun ensimmäinen torstai. Ensimmäinen kerta on to 10.9 klo 12.00. Paikkana Nääshallin nyrkkeilysali. Mukaan tarvitset sisäliikuntavaateet, juomapullon ja kengät. Ryhmää ohjaa Tomi Suomalainen, häneltä saa myös lisätietoja: puh. 050 408 8474 tai tomi.suomalainen@taimiry.fi. Taimissa tapahtuu Haluatko liittyä Taimi ry:n jäseneksi? Yhdistyksemme vuosijäsenmaksu on 12 €/vuosi. Ainaisjäsenmaksu on 75 €. Tukijäsenmaksu on 120 €. Jäsenmaksun voi suorittaa tilillemme FI53 4726 5020 0003 49. Muista laittaa tiedonantoja-kohtaan osoitetietosi ja syntymävuotesi. Yhdistys ei anna/myy tietojasi kenellekään muulle. Jäsenmaksuun kuuluu yhdistyksen tarjoama toiminta ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kipunoita-lehti. Jäsenmaksun voi suorittaa myös käteisellä Taimi ry:n toimistossa. 37 kipunoita 3 / 2015 Taimin tapahtumia KUVA: TIINA VARTIAINEN HEMMOTTELUA KÄSILLE Uusiversio-nim inen porukka kävi ilahduttamass a Taimilaisia erilaisilla hemmotteluill a toukokuun loppupuolella . Ohjelmassa oli muun muassa käsihoitoja ja hierontaa. Yhdessä leivottiin herkullisia cupcakeja, jotka sitten nautittiin yhdessä KUVA: RITVA MERINEN TAIMIN KESÄJU HLA Kesäku ussa pidettii n Taimin kesäjuh la. Tarjolla oli monenl aista naposte ltavaa, mehubo olia ja musiikk ia. Kuvass a Arttu ja Markus esiinty vät. Kaunist a! VERTAISOHJAA JIEN KEVÄTTAPAAMI NEN Kesäkuun alussa keräännyttiin jälleen Taimin vertaisohjaaji en: ryhmien ohjaajien ja olohuonevasta avien, kanssa saldoamaan upeaa kautta. Aloitimme mielikuvituks ellisella jätskibuffetill a ja jatkoimme leikkimielisel lä kisailulla tietovisan ja mölkyn parissa. Lopuksi mentiin jälkipeleille oikein pitkälle lounaalle. KUVA: RITVA MERINEN 39 kipunoita 3 / 2015 Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään lähetys palauttamaan osoitteella: Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere
© Copyright 2024