Uusin lehti - Mielenterveysyhdistys Taimi ry
kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 25. vuosikerta • Nro 4/2015 tammikuu m t k t 4 11 18 25 Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11 33200 Tampere 045 135 1351 www.taimiry.fi toimisto@taimiry.fi 5 12 19 26 6 13 20 27 7 14 21 28 huhtikuu m t k t 4 11 18 25 7 14 21 28 5 12 19 26 6 13 20 27 p 1 8 15 22 29 p 1 8 15 22 29 heinäkuu m t k t 4 11 18 25 7 14 21 28 p 1 8 15 22 29 t p 6 13 20 27 7 14 21 28 5 12 19 26 6 13 20 27 lokakuu m t k 3 10 17 24 31 4 11 18 25 5 12 19 26 kipunoita sisällys 4 / 2015 Julkaisija 2016 Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere www.taimiry.fi toimisto@taimiry.fi helmikuu l s m 2 3 1 9 10 8 Päätoimittaja 16 17 15 Aila Dündar-Järvinen 23 aila.dundar@koti.soon.fi 24 22 30 puh. 31 041 573 2031 29 t 2 9 16 23 k 3 10 17 24 t 4 11 18 25 Toimitussihteeri Ritva Merinen ritva.merinen@taimiry.fi toukokuu puh. 0400 686 698 l s m t k t 2 Kiitokset 3 kielihuollosta vastanneille 9 Annalle 10 3 4 5 ja Kirstille! 2 16 17 9 10 11 12 23 Taitto 24 16 17 18 19 30 Tomi Kallio 23 24 25 26 30 31 Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. l 2 9 16 23 30 2 Kalenteri vuodelle 2016 3 Sisällys 4 Taimin esittely / Puheenjohtajan ja päätoimittajan palsta 6 Vuoden Taimilainen on Hilkka-Anneli 9 Sinuiksi tulemista maaliskuu p 10 lEnsiohjaus s m t k t p l s Ensio 5 11 6Taimissa 7 1 2 3 / Joulujuhlat 4 5 6/ tapahtuu: Syyskokouskutsu 12 13 14 7 8 9 10 11 12 13 Lempeys ja hyvinvointi -teemailta 19 20 21 14 15 16 17 18 19 20 12 Ravinnon vaikutus mielenterveyteen 26 27 28 21 22 23 24 25 26 27 13 Vertaisohjaajia koulutettiin 28 29Tampereella 30 31 16 Oikeus päihdepalveluihin on lakisääteinen 18 Alkemistin elämänohjeet eivät sytytä 19 Sarjakuvat 20 Keskiaukealla kesäkuu p 22 lMitäs hyötyä hoidosta? m t k t p l s 1 24 Ehkäistään itsemurha yhdessä 1 2 3 4 5 6 25 7Unelmointi 8 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 13 14 15 16 17 18 19 26 Uusi lukuvuosi 20 21 22 20 21 22 23 24 25 26 27 Taimissa tapahtuu: Avoimet ovet Arttelissa / Keilailu27 28 29 27 28 29 30 ryhmä / Avantouintia 28 Joskus on rankkaa olla kuntoutuja 30 Tuulispää ja teesi ajan nopeutumisesta 32 Vuosi takana kohtaamispaikka Toivossa syyskuu 34 Pispalan päihdeja mielenterveyspäivät p l s m t k t p l s 36 Hyvää Taimin päivää! 5 6 7 1 2 3 4 Aquila-tutkimus / Taimin 1237 13 14 5 jäsenyys 6 7 8 9 10 11 1938 20 21 12 13 14 15 16 17 18 Toimintakalenteri 2637 27 28 19 20 21 22 23 24 25 Kalenteri vuodelle 2016 Seuraava Kipunoitaelokuu 1 / 2016 ilmestyy viikolla 9 m t s k t 3 1 2 3 4 Juttutarjoukset viimeistään 10 8 9 10 11 31.12.2016 mennessä15osoitteeseen: 17 16 17 18 Mielenterveysyhdistys Taimi 24 22 23 ry24 25 Koulukatu 11, 3320029 Tampere 31 30 31 tai sähköpostitse: ritva.merinen@taimiry.fi Taimin hallitus 2014 - 2015 l 1 8 15 22 29 s 2 9 16 23 30 26 27 28 29 30 marraskuu joulukuu m t k t p l s k t p l s Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinenm t 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 7 8 9 Varsinaiset 10 11 jäsenet: 12 13 Pasi Kekäläinen 5(varapuheenjohtaja), 6 7 8 9Merja 10Mattila, 11 14 15 16 Jyrki 17 Rönkkö, 18 19Anu20 12Tuominen 13 14 15 16 17 18 Vähäniemi ja Tuula 21 22 23 24 25 26 27 19 20 21 22 23 24 25 28 29 30Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko26 27 28 Noomi 29 30 31 Vepsäläinen, Nelimarkka ja Jari Kataja Päätoimittajan & puheenjohtajan palsta Aila Dündar-Järvinen Hallituksen kausi päättyy H yvät Kipunoita -lehden lukijat ja Taimi ry:n jäsenet. Syksy on saapunut ja etenemme kohti talvea Taimissakin tutuin askarein. Kulunut toimintavuosi on lopuillaan ja samalla on päättymässä hallituksen kaksivuotiskausi 2014–2015. Paljon näihin kahteen vuoteen on mahtunut positiivisia asioita, mutta myös negatiivisia. Joulukuussa yhdistyksen syyskokouksessa valitaan koko hallitus uudestaan kaksivuotiskaudelle eli vuosiksi 2016 ja 2017. Tämän hallituksen päättäessä kohta vastuullisen tehtävänsä, voin todeta, että olen melko tyytyväinen hallituksen toimintaan kokonaisuudessaan. Yhteistyömme on ollut hyvää ja sujuvaa, olemme keskustelleet paljon kokouksissamme. Kokoukset ovat kestäneet keskimäärin 2-3 tuntia. Olemme kokoontuneet heinäkuuta lukuun ottamatta kerran kuukaudessa, muutama sähköpostikokous on myös ollut. Tänä vuonna lokakuuhun mennessä hallitus on käsitellyt kokouksissaan jo noin 140 pykälää. Valitettavasti kaikki hallitusvastuuseen vuosiksi 2014- 2015 valitut hallituksen jäsenet eivät ole kokouksissa käyneet. Ellei hallituksen kokouksissa olisi käynyt ahkeria ja sitoutuneita varajäseniä, ei hallituksen toiminnasta olisi juuri tullut mitään; emme olisi olleet aina edes päätösvaltaisiakaan. Kiitos myös hallituksen aktiivisille varsinaisille jäsenille, Taimin jäsenille sekä tietysti kaikille yhdistyksen työntekijöille. Ilman heidän asiantuntemustaan ja tukeaan ei yhdistyksen eikä hallituksenkaan toiminnasta tulisi mitään. yleisvaltuutus ja -velvollisuus hoitaa yhdistyksen asioita. Lain mukaan asiat on hoidettava lain, sääntöjen ja Hallitustyöskentelystä: yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti (YhdL § 35). Yhdistyslain mukaan jokaisessa Hallituksen lakisääteisiä tehtäviä yhdistyksessä on oltava hallitus ja Yhdistyslain mukaan ovat esimerkiksi sillä puheenjohtaja. Hallituksella on seuraavat: hallituksen on aina huo- T yhdistys. Toimipaikkamme on ien tuj tou un ysk rve nte ele mi on aimi me toiTampereella. Yhdistyksessäm Ruusantalo Koulukatu 11:ssä sviikottain yli 40 erilaista vertai un pu lop un ku ko tou a ust mii syysku ja toiminnallista ryhmää. tukeen perustuvaa keskusteluinta. Ruusantalo on avoinna avo le kil kai on nta mi toi n mi Lähes kaikki Tai vuoden jokaisena päivänä. Ta i m i o n F a c e b o o k i s s a ! Löydät Taimin nyt myös Facebookista. Tule tykkäämään! Saat uutisvirtaasi ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta! Löydät meidät kansalaisjärjestönä Mielenterveysyhdistys Taimi ry -nimellä. 4 kipunoita 4 / 2015 lehdittava mm. jäsenluettelon pitämisestä (YhdL § 11), yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta (YhdL § 31) ja yhdistyksen kirjanpidosta (YhdL § 35). valmisteli strategiaa yhteistyössä jäsenistön kanssa vuoden 2014 ajan. Keväällä 2015 strategia valmistui ja se esiteltiin jäsenistöllemme Taimin kevätkokouksessa. Strategian nimi on ”Vertaistukea ja sisältöä elämään” ja se Hallitus myös hyväksyy tai erottaa kattaa vuodet 2015- 2020. Strategian yhdistyksen jäsenet. Hallituksella on voi lukea kotisivuiltamme. monia muitakin tärkeitä tehtäviä, kuten yhdistyksen jäsenkokouksen Hallitukseen valitulla luottamuspäätösten täytäntöönpano, talousarvion henkilöllä tulee olla riittävästi aikaa ja toimintasuunnitelman hyväksyminen tehtävänsä hoitamiseen. Myös jonkin sekä työntekijöiden valitseminen. tason ymmärrys yhdistyksen talousTalousarvio, toimintasuunnitelma asioista ja -käsitteistä sekä kokousja toimintakertomus tuodaan myös työskentelystä on tarpeen, jos on jäsenistölle hyväksyttäviksi jäsenko- kiinnostunut hallituksen jäsenyydestä. kouksissa (syyskokous ja kevätkokous). Hallitustyöskentely edellyttää yhteistyökykyä ja -halua. Usein hyvään lopHallitus huolehtii käytännön yhdis- putulokseen tarvitaan kompromisseja tysasioiden hoitamisesta ja yhdistyksen kaikilta osapuolilta. Hallituksen toiminnan johtamisesta. Hallituksen kokouksessa käydyt keskustelut ovat vastuulla on, että käytännön asiat luottamuksellisia eli hallituksen jäsen (laskujen hyväksyminen, kirjanpito on vaitiolovelvollinen. Taimi ry:n kotitoimii, tilinpäätökset valmistuvat sivuilla on luettavissa hallituksen pääajallaan, arkistonhoito, jäsenrekisteri) tösluettelot. ovat kunnossa. Näissä asioissa hallituksella on yleisvastuu: se vastaa siitä, Hallitus kokoontuu yleensä kerran että tehtäviin on nimetty niistä vastaava kuussa, tarvittaessa useammin, kuten henkilö. Hallituksen tulee lisäksi pyrkiä tänä vuonna on tehty. Kokouksen aktiivisesti kehittämään yhdistystä. esityslista lähetetään hallituksen jäsenille noin viikkoa ennen Yksi tärkeistä hallituksen tehtävistä kokousta. Puheenjohtaja johtaa halon yhdistyksen strategian laatiminen. lituksen kokousta ja jakaa pyynnöstä Mainittakoon, että Taimi ry:n hallitus puheenvuoroja. Asioista päätetään yleensä esittelyn ja keskustelun pohjalta. Yhdistyksen hallituksen jäsenenä toimiminen on vapaaehtoistyötä. Taimissa hallituksen puheenjohtajalle on maksettu kokouksesta 30 euron ja jäsenelle 15 euron palkkiot, joista menee vero. Hallituksen kokoukseen ovat puhe- ja läsnäolo-oikeudella oikeutettuja myös varajäsenet. Heille ei makseta kokouspalkkiota, jos varsinainen jäsen on paikalla. Hallituksen jäsenyys on vaativa ja aikaa vievä luottamustehtävä; vastuu on iso. Toivotan kaikille taimilaisille, yhteistyökumppaneillemme ja lehden lukijoille hyvää loppuvuotta ja Joulun odotusta! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen puheenjohtaja@taimiry.fi. Aila Dündar-Järvinen Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi Sähköpostiosoitteet Puhelinnumerot Toimisto toimisto@taimiry.fi Puheenjohtaja puheenjohtaja@taimiry.fi Toiminnan koordinaattori ritva.merinen@taimiry.fi Jäsentoiminnan ohjaaja tomi.suomalainen@taimiry.fi Kipunoita-lehti ritva.merinen@taimiry.fi Kohtaamispaikkavastaava kohtaamispaikka@taimiry.fi Toimisto 045 135 1351 Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori 0400 686 698 Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja 050 408 8474 Tiina Vartiainen, kohtaamispaikkavastaava 050 460 3580 Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 10.30 - 15.00 Kohtaamispaikka avoinna ma-pe klo 12 - 18.00 Olohuonetoiminta la-su klo 13 - 17.00 Vuoden taimilainen on HILKKA-ANNELI ”Hyvä ihminen, ystävällinen, avulias - sydämellinen ihminen ja aina kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia. Iloinen, hyväntuulinen aina!!! - Aina positiivinen ja huomioi kaikki.” Ritva Merinen 6 kipunoita 4 / 2015 Muun muassa näin arvioivat taimilaiset Hilkka-Annelia äänestäessään hänet vuoden 2015 taimilaiseksi. - Tunnustus tuntui ja tuntuu edelleen hyvältä ja arvokkaalta, Hilkka-Anneli hymyilee ja jatkaa: - Oli todella pakahduttavaa ja liikuttavaa kuunnella niitä arvioita. Kiitospuhe jäi lyhyeksi, liikuttunut sankari ei saanut monta sanaa sanottua. Tämä tunnustus tuli heiltä, joita Hilkka-Anneli pitää tärkeinä ihmisinä omassa elämässään - Ei minusta yksin tullut vuoden taimilaista, vaan meistä yhdessä. Koen tämän Taimin yhteisön vastavuoroisuuden sellaisena, että kun minua kohtaan käyttäydytään hyvin, on vastaus samanlainen. Olen saanut Taimissa alusta asti vertaistukea hyvällä tavalla ja minulle sopivina annoksina. Sen kiertoon laittaminen on minulle ollut luontevaa. Ja sen saman ihanan tähän yhteisöön kuulumisen tunteen Hilkka-Anneli haluaa välittää myös muille. Palautteesta päätellen hän on siinä hyvin onnistunutkin. Se ihana yhteisöön kuulumisen tunne! Vapaaehtoistyöstä tulee kiitollinen olo Hilkka-Anneli on aina tehnyt töitä. Se on ollut hänelle niin tärkeää, että kun se loppui, hän sairastui.Toipumisvaiheessa hänelle haettiin paikkaa, mihin tulla, ja hän kierteli eri paikoissa. Taimissa hän kävi pariin kertaan tutustumiskäynnillä ennen kuin tuli mukaan toimintaan. - Toisella kerralla ajoitin tutustumiskäyntini Avoimet ovet -päivään. Tulin yksin ja kiersin rauhassa taloa ja tutustuin toimintaan. Oli tosi hienoa, että ryhmänohjaajia oli itse kertomassa omista ryhmistään. Monen kanssa keskustelin pitkäänkin. Jäsentoiminnan ohjaaja Tomi rakensi minulle esittelyn ohella oikein kunto-ohjelmankin. Se tosin on vielä lunastamatta, kun tuli fyysisiä esteitä väliin, Hilkka-Anneli naurahtaa. Se käynti Ruusantalossa sai Hilkka-Annelin vakuuttuneeksi siitä, että tämä toiminta on sellaista, johon hän voisi tulla, ja hän alkoi käydä ryhmissä. Tämä tapahtui keväällä 2014. Sitten tuli pääsiäinen ja pitkäperjantai. Hilkka-Anneli siivoili kotonaan ja mietti pitkää päivää edessään. Sitten hän päätti, nyt! Nyt lähdet Taimiin olohuoneeseen, hän komensi itseään. Se oli tosi hyvä päätös. Hänet otettiin todella hyvin vastaan: olohuoneen valvojana oli Jouni, joka tuli kädestä pitäen häntä tervehtimään ja kertoi olohuoneen toimintatavoista. Yhdellä pöydällä askarreltiin tipuja rautalangasta. - Siinä meni pääsiäinen iloisesti. Tapasin uusia ihmisiä, tehtiin yhdessä, kahviteltiin ja juteltiin. Minusta tuli taimilainen! ”Hilkka-Anneli todella välittää toisesta ihmisestä. Hän kuuntelee ja myös huolehtii. Hän saa kanssaihmisille turvallisen olon ja hänelle on helppo uskoutua. Hän ei jätä ketään yksin.” Olohuonevalvojaksi Hilkka-Anneli tuli mukaan 2014 kesällä. Hän oli jo miettinyt sitä ja ajatellut sen olevan hänelle sopivaa tekemistä - Tekeminen on aina ollut tosi tärkeää minulle. Olohuonevalvojan tehtävässä olen tuntenut itseni tarpeelliseksi, ja se on estänyt minua taas juuttumasta kotiini. - Kun tulin Taimiin, olin vielä aika epävarma ja ahdistunut. Sen kesän aikana itseluottamukseni ja itsekunnioitukseni kasvoivat, ja syksyllä tunsin taas itseni minuksi. Olen saanut täällä paljon ystäviä. Olen huomannut, että monet uskoutuvat minulle, ja minun on kyllä helppo kuunnella, Hilkka-Anneli toteaa. Hän on tehnyt aiemminkin paljon vapaaehtoistyötä. Hän on ollut Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitopalvelussa: - Siellä minulla oli 12 perhettä, joiden luona kävin auttamassa lastenhoidossa. Olin monelle sellainen varamummu. Oma mummu saattoi olla kaukana tai mummua ei ollut ollenkaan. Kittilässä asuessani olin SPR:n ystäväpalvelussa. Kävin paljon vanhusten luona. Oli todella hienoa kuunnella heidän tarinoitaan ennenvanhaan-ajoista. Monen vanhuksen kanssa Hilkka-Anneli pitää yhteyttä edelleen. Joskus soitellaan, ja hän on myös kirjeenvaihdossa heidän kanssaan. - Kun tulin heidän luotaan oli aina niin kiitollinen, hyvä ja kevyt olo, hän muistelee. - Samanlainen hyvä olo tulee täällä Taimissakin ollessa. Taimilaisista on tullut minulle toinen perhe. Ihmisten erilaisuus ei Hilkka-Annelille ole ollut koskaan ongelma: - Päinvastoin, se on rikkaus. Fyysistä poikkeavuutta en välttämättä edes huomaa. En tiedosta esimerkiksi puuttuvaa kättä tai jalkaa. Ihminen on tärkein. Sama pätee psyyken puolelle. Minun ei tarvitse tietää kenenkään diagnoosia. Kohdatessani huonosti voivan, väsyneen ihmisen pyrin helpottamaan hänen oloaan, jos se mitenkään on mahdollista. Taimin olohuone on tärkeä paikka ”Hän on aina valmiina tuuraamaan esimerkiksi olohuoneessa, jos on tarve. Hän tekee myös tosi paljon vapaaehtoistyötä ilman työosuusrahakorvaustakin. Hän ohjaa myös Ompeluseura-ryhmää.” Hilkka-Anneli sanoo, ettei vapaaehtoistyö vaadi paljon, enemmän se antaa. Hänen kokemuksensa mukaan vapaaehtoistyöhön tarvitsee antaa hieman omaa aikaa, hyvää tahtoa ja positiivista asennetta. Vapaaehtoistyö rikastuttaa elämää monin tavoin.Yhdessäoloaika on arvokasta; siinä kaikki ovat sekä saajia että antajia. - En koe tätä vapaaehtoistyötä raskaaksi, olen aina tehnyt paljon töitä. Vapaaehtoistyötä kukin tekee oman jaksamisensa mukaan, mutta sen avulla saa kyllä voimiakin lisää, hän toteaa. - Taimissa tehtävä vapaaehtoistyö on todella mukavaa. Siinä saa tehdä monenlaista ja olla tosi mukavien ihmisten keskellä. Moni on sanonut, että tämä on tärkeä paikka, ja tuleekin joka päivä. Jonkin aikaa Hilkka-Anneli on huolehtinut Taimin tilojen siistimisestä. Säännöllinen, lyhytkestoinen työ sopii 8 kipunoita 4 / 2015 Hilkka-Anneli on hyvin otettu valinnasta erinomaisesti hänelle, iänikuiselle työnarkomaanille. - Jos löydätte nurkasta hiljaisen villakoiran, tiedätte kenen hoitoon sen voitte tuoda, Hilkka-Anneli naurahtaa ja jatkaa sitten: - Tämän työn vuoksi minun on mahdollista olla olohuonevalvojana harvemmin, ja se on pieni harmi. Mutta Ruusantalossa Hilkka-Annelin voi tavata melkein joka päivä, se ei ole harmi ollenkaan. ■ Kursiivilla olevat äänestäneiden perusteluja Hilkka-Annelin valitsemiseksi vuoden taimilaiseksi SINUIKSI tulemista – lempeää karaistumista omaksi itseksi P ienenä minulla oli salaisuus. Tilaisuuden tullen painoin päähäni äidin kesäräyskän, ruuvasin korviini olkapäille yltävät hopeariipukset ja verhouduin muovihelmin somistettuun morsiuspukuun. Tunne oli kutkuttava ja omanoloinen. Jossain kohtaa saatoin tulla nähdyksi äidille ja siskolle, mutta isälle salaisuutta ei jaettu. Isä edusti elämässäni miehekkyyden ruumiillistumaa, hän oli lihaksikas alfauros, poliisi, merimies, ja sellainen katseen vangitseva sotilas, joka sai naapurin rouvien päät kääntymään kylän raitilla. Olisin kovasti tahtonut olla isäni kaltainen. Ehkä siksi, että koin, että niin kuuluisi olla. Minua kannustettiin aktiivisesti sukupuolioletuksiin, vaikka tiesin sisimmässäni, että minua puhuttaa myös naisellisuus. Murrosiässä – vastaanhangoittelustani huolimatta – tunsin seksuaalista vetoa miehiä kohtaan. Tunsin taipumuksestani suurta häpeää. Suuren, moninkertaisen salaisuuden kantaminen sisällä vei voimia, olin epävarma ja jatkuvan kiusaamisen kohde. Yli kaksikymmentä vuotta sitten en voinut kertoa opettajalleni, että minua kiusataan siksi, etten istu oletuksiin. Päätin kestää, kärsiä hiljaa. Tätä sisukkuuttani olen myöhemmin ihmetellyt, sillä moni muu vastaavan paineen alla oleva ei ole kestänyt. Kävin jopa kaatajapapin luona nuorena aikuisena, jotta minusta tulisi ”normaali”. Papin kosketus sai minut antamaan sananmukaisesti ylen. Onneksi pian tämän jälkeen rakastuin ensi kerran turvalliseen, ihanaan mieheen, jonka kanssa saattoi perustaa pienen perheen ja paeta maalle maailman pahuutta. Pienin askelin uskaltauduin vähitellen omaksi itsekseni. Raotin ensin kaapin ovea vähän, mutta lopulta tulin ulos täydellä rytinällä. Minulla oli nälkä hyväksynnälle, ja janosin sitä kaikilta. Jälkeenpäin ajatellen minulle olisi ollut hyötyä siitä, että olisin osannut myös suojata itseäni, käyttää harkintaa ja kypsytellä identiteettiäni rauhassa vailla paineita ulkopuolisesta oikeutuksesta olemassaololleni. Luontevana jatkona omalle ulostulo-missiolleni oli tehdä gradu yliopistolla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksista. Vasta valmistuttuani yksi tutuistani sai minut maaniteltua mukaan vertaisryhmään. Olin ajatellut, etten tarvitse vertaisia; voin niin hyvin, etten kaipaa sellaista sosiaalihömpältä haiskahtavaa nynnyilyä. Onneksi menin mukaan, sillä jäin hyvällä lailla koukkuun. Meitä on moneksi, kahta samanlaista matkantekijää ei ole, eikä ole ”oikeita” lokeroita tai määritelmiä, jotka sopisivat jokaiselle. Silti vertainen on kokenut jotain samankaltaista kuin minä tai sinä. Samuuden tutulta tuntuva kokemus on äärimmäisen hyvää tekevä. Kerrankin voi olla oma itsensä ilman selittelyjä, ja toinen jo pelkällä läsnäolollaan viestii, että olet tullut kotiin. Vuosien kuluttua tarjoutui mahdollisuus tehdä tällaista tukemista työkseen, laittaa hyvä kiertämään. Mikko Väisänen Pirkanmaan Setan ja sen tuki- ja neuvontapalvelun (Sinuiksi) toiminnanjohtaja www.pirkanmaanseta.fi www.sinuiksi.fi jo pi en en ä. Va st a an ta es ud su ai in uu s ti es i m on ll e, et tä om an la is si a st 6- vu ot ia s M ik ko tu is hv va i va rm uu tt a ja ai ku is en a hä n sa avar a. on ri kk au s ja vo im Pirkanmaan Setalla ja Taimi ry:llä on yhteinen ”Ei kaikki muumit laaksossa” -mielenterveysryhmä Kaapista ulostulolla tarkoitetaan omasta seksuaalisesta suuntautumisesta ja/ tai sukupuoli-identiteetistä kertomista. Kertominen on käytännössä ainoita keinoja tulla nähdyksi omana itsenä omassa lähipiirissä ja mahdollisesti laajemminkin. Kaappi voi olla myös tarpeellinen turvapaikka. Tärkeintä on, että henkilö voi hyvin, on sinut itsensä kanssa, ja hän osaa itse rajata ja suojata itseään tarvittaessa. Ulostulo ei ole kertaluonteinen tapahtuma. Yleensä ihmiset joutuvat toistuvasti harkitsemaan eri olosuhteissa tarvetta ulostuloon. Siten se on koko elämän kestävä prosessi. Sinuiksi-hanke julkaisee Hallitun ulostulon oppaan tänä syksynä. ■ 9 kipunoita 4 / 2015 Ensiohjaus ENSIO Kesäkuun alussa käynnistettiin Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluissa uuden Psykiatria- ja päihdekeskuksen osana Ensiohjaus Ensio. Alkuvaiheessa Ensio sijaitsee Kaupin sairaalassa, Parantolankatu 6, 1. kerros, mutta muuttaa remontin valmistuttua keväällä 2016 Sarviksen alueelle Hatanpäälle. Anu Vähäniemi, hoitotyön päällikkö Tampereen kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Ensiohjaus Ensioon voivat hakeutua ilman lähetettä ja ajanvarausta 18 - 64-vuotiaat tamperelaiset ja orivesilaiset, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Ensio on avoinna arkisin klo 8.15 - 11.30. Apua hakevat tapaavat käynnillä sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän, ja yhdessä mietitään, minkälaisesta avusta ja tuesta henkilölle olisi hyötyä. Ension hoito on määrämittaista tavoitteellista hoitoa. Käynnit ovat maksuttomia lukuun ottamatta lääkärinlausuntoja. Vastaanotolle tullessa on hyvä varata riittävästi aikaa, ja toivottavaa on, että vastaanotolle tullaan tuntia ennen vastaanoton loppumista. Ensiohjauksen monipuolinen palvelu yhteydessä sopia lyhyestä hoitojaksosta Ensiossa tai tarvittaessa ohjata apua hakeva kolmannen sektorin palveluiden piiriin, ajanvarauksellisiin mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai sosiaalipalveluihin. Muita auttamistahoja ovat mm. terveysasemat, jotka vastaavat alueellisesti kaiken ikäisten perusterveydenhuollon palveluista. Mielenterveys- ja päihdeongelmissa alle 18-vuotiaita auttavat Nuorten talo (16 – 29-vuotiaille) tai Nuorisoasema (alle 25-vuotiaille). Alkoholikatkaisun arviot tehdään Selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla, iv-huumeiden käyttäjiä autetaan Matalassa, ja päihdeongelmien kanssa kamppailevat vanhukset voivat ottaa Ensiohjaus Ensiosta saa myös yhteyttä kotikatkoryhmään. Mikäli puhelinneuvontaa maanantaista per- muuta apua ei ole saatavissa, äkillisissä jantaihin klo 8.15 – 15.00 numerosta kriisitilanteissa kaikki voivat aina 040 639 7780. Puhelimessa neuvotaan hakeutua myös Acutan päivystykseen. ja opastetaan sekä apua hakevia että heidän läheisiään sen suhteen, mikä Niiden potilaiden, joilla on jo olisi avun tarpeeseen ja tilanteeseen olemassa hoitokontakti johonkin nähden sopivin mielenterveys- tai päih- mielenterveys- ja päihdepalveluiden depalvelu. yksiköistä, toivotaan ensisijaisesti ottavan yhteyttä omaan hoitoTampereella on nykyisin monia paikkaansa. Jokaisessa yksikössä on toimijoita, joilta saa apua mie- arkisin kriisitilanteita varten päivyslenterveys- tai päihdeongelmaan. tysnumero, johon yksikön hoitavat Ensiossa voidaan ensitapaamisen työntekijät vastaavat. 10 kipunoita 4 / 2015 Ensiohjauksen yksilökeskustelun jälkeen asiakas voidaan ohjata hoidolliseen ryhmään tai kokemusasiantuntijan tapaamiseen. Ensiohjaus Ensiossa kokoontuu useita hoidollisia ryhmiä viikossa. Ryhmissä on mahdollisuus oppia itsehoitoa ja selviytymiskeinoja sekä saada tiivistä hoitoa. Ryhmähoidon kautta on mahdollisuus saada vertaistukea ja osallistua sosiaaliseen toimintaan. Ensiohjaus Ensiossa toteutetaan tarvittaessa myös lääkehoitoa, kuten valvottu antabushoito, bentsodiatsepiinivieroitus ja muu lääkevieroitus. Ensiosta tehdään tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, ja myös läheiset ovat tervetulleita apua tarvitsevan kanssa vastanotoille. Usein hoidon aikana tarvitaan sosiaalisen tilanteen selvittelyä, ja tarpeen mukaan järjestetään perheja verkostotapaamisia. ■ Taimissa tapahtuu T TAIMIN JOULUJUHLA 15–17 perjantaina 18.12. klo mm. Joululauluja, joulutorttuja e! ja glögiä. Tonttujakin vieraile TEISEEN JOULUJUHLAAN! TERVETULOA TAIMILAISTEN YH Syyskokouskutsu Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n sääntö ke 9.12.2015 klo 15.30 Kohtaamisp määräinen syyskokous aikka Toivo Käsiteltävät asiat: Hallituksen puheenjohtajan valinta kau Hallituksen valinta kaudelle 2016–2 delle 2016–2017 Toimintasuunnitelma ja Talousarvio 20017 16 Tilintarkastajan valinta muut sääntömääräiset asiat Ter vetuloa! Mielenter veysyhdistys Taimi ry:n hallitu s LEMPEYS JA HYVINVOINTI -teemailta Kohtaamispaikka Toivossa Oletko lempeä itsellesi tapahtuipa elämässäsi mitä tahansa? Vai onko itsesi ruoskiminen, tuomitseminen, huonoksi ihmiseksi tunteminen ja masentuminen tyypillisempiä tapoja reagoida asioihin? Uskallatko lähteä liikkeelle ihmissuhteissa ja uusissa haasteissa avoimella ”kokeilumielellä”? Siis suunnittelematta/osaamatta/ tietämättä kaikkea etukäteen? Asenteella, että tutustun/opin pikku hiljaa ja virheitäkin saa tulla? Vähän niin kuin itsekin lähdin lapsena odottavalla mielellä luokkaretkelle Poriin uudet futiskengät jalassa ja ajatuksella, että saas nähdä, mitä kaikkea mukavaa tänään tapahtuu. Ja vaikkapa kaikki ei menisikään putkeen, niin oletko kiitollinen kokemuksesta ja siitä opista, mitä olet saanut ja kuinka olet saanut kenties uusia oivalluksia ja kasvanut ihmisenä? Voitko jopa myöntää, että taisin olla myös osallinen ikävään tapahtumaan ja aika kyvytön jossain tilanteessa ja ymmärrän sitä kautta myös toisen osapuolen reaktion? Ehkäpä pienen ”voimienkeräilytauon” jälkeen olet taas valmis lähtemään liikkeelle hyvillä mielin. Vai oletko lukinnut tilanteet ja päättänyt, ettet enää ikinä ala uuteen suhteeseen, jatka harrastusta - joka oli niin tärkeä aiemmin, mutta joka loppui jonkun ikävän tapahtuman vuoksi? Oletko päättänyt, ettet jatka elämäntapamuutosta, kun viimeksi meni homma läskiks? Etkö hae uusiin töihin, koska sain potkut osana organisaatiouudistusta? Eli, koska tiedän miten nämä hommat menee, niin ei kannata enää. Onko sisäinen puhe, jota päästäsi tulee, lempeää, hyväksyvää ja positiivisviritteistä. Onko itsellesi nauraminen tuttua? Kuuluuko elämääsi anteeksianto itselle ja muille? Onko kehossani taas ”elämän värinää” ja jopa pelonsekaista innostusta uuteen? Tule kuuntelemaan ja juttelemaan lempeydestä itseäsi kohtaan ke 18.11.2015 klo 16.00, paikkana on Kohtaamispaikka Toivo. Illan vetäjänä Harri. 11 kipunoita 4 / 2015 RAVINNON vaikutus mielenterveyteen on M E R K I T TÄVÄ Hippokrates aikoinaan valisti, että ruoka olkoon lääkkeesi ja lääkkeenäsi olkoon ruoka. Voisiko olla niin, että ruoalla voisi olla merkitystä mielenterveyteenkin? Nykytietämyksenkin mukaan näin on. Tarkastellaanpa asiaa aivojen kannalta, koska ne ovat oleellisessa osassa mielenterveyteen liittyen. Tähän voisi ottaa esimerkin. Autoilijat pitävät itsestäänselvyytenä, että tietyin väliajoin autoon vaihdetaan uudet öljyt ja että on käytettävä juuri oikeanlaista polttoainetta, jotta auton kulku olisi luotettavaa ja matkanteko mukavaa ja nautinnollista. Jos tässä kohdassa unohdetaan öljyt ja bensat tai käytetään sopimattomia tuotteita, alkaa tulla ongelmia: käynnistyminen voi kangerrella, moottori alkaa pätkiä, ajaminen on epävarmaa ja henkisesti raskasta ja pahimmillaan auto voi jopa sammua. Joka tapauksessa, matkanteko ei ole enää sitä, mitä se parhaimmillaan voisi olla. Kannattaisiko ihmisen pitää huolta oman kehonsa ”öljyistä”? edellyttää, että meillä ensinnäkin on näitä rasvoja ja vielä, että niiden laatu olisi hyvä. Omega-3 -rasvahapot vaikuttavat aivoissa ja ehkäisevät sekä hoitavat ahdistusta, masennusta ja stressiä. Näitä voimme saada rasvaisista kaloista ja kalaöljystä. Marevan-lääkitystä käyttävien on keskusteltava asiasta lääkärin kanssa kalaöljyn verta ohentavan vaikutuksen vuoksi. Muutoinkin on yhä laajenevan nykykäsityksen mukaan terveellistä käyttää kohtuudella luonnontuotteita eli voita, kylmäpuristettua oliivi- ja kookosöljyä, sekä pähkinöitä ja vaikkapa avokadoa, jotta saisimme hyvänlaatuisia rasvoja, myös aivoja varten. Nämä tasaavat samalla veren sokeria ja tuovat kylläisyyttä. Kuten autossakin on valot, tarvitsemme mekin ”valoa” silloin, kun emme sitä luontaisesti saa. D-vitamiini Tarvitsemme hyviä rasvoja ja on valontuojamme talvisaikaan kun vitamiineja aurinko ei paista ja D-vitamiinilla on todella positiivisia vaikutuksia myös Aivojen kuiva-ainepitoisuudesta noin mielenterveyteen. Aikuisen tarve D-vi60 % on rasvaa. Aivojen hyvä toiminta tamiinille on 50 µg päivässä. 12 kipunoita 4 / 2015 Harri Virtanen Oikea ravinto pitää nälän pois Autolla on mukava ajaa, kun kulku on tasaista. Ihmisen tasaisen kulun varmistaa tasainen verensokeri, johon pystytään vaikuttamaan syömällä tasaisin väliajoin 3-5 kertaa päivässä täysipainoinen ateria. Jos verensokeri laskee liian nopeasti, se voi aiheuttaa väsymystä, keskittymiskyvyn heikkenemistä, voimattomuutta, makeannälkää, ärtymystä ja masennusta. Oikealla ateriarytmillä ja täysipainoisella aterialla tämä voidaan välttää. Usein juuri väliin jäävät ateriat kostautuvat myöhemmin ahmimisena tai huonoina valintoina, kuten karkkeina, limsoina, liiallisena kahvin juontina tai muina nopeina verensokerin nostajina, jotka taas lisäävät kierrettä entisestään. Täysipainoinen ateria koostuu tuore- ja höyrytetystä kasvisosasta (salaatit, kurkut, tomaatit, porkkanat, hapan-, parsa- ja kukkakaalit , marjat jne.), joka on noin puolet ateriasta, proteiiniosasta (kala, kana, kananmuna, liha, hapanmaitotuottet, pavut, linssit, pähkinät, siemenet), noin neljäsosa rasvoista (aiemmin mainittuna) ja tärkkelyksestä (peruna, täysjyväleipä, riisi ) yhteensä neljäsosa. Tarvittaessa välipaloina voi ottaa vaikka pähkinöitä tai hedelmän. Joillekin ihmisille, jotka eivät ole keliaakikkoja, myös gluteeni eli ohran, rukiin ja vehnän sisältämä proteiini voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Tämän yhteyttä myös skitsofreniaan tutkitaan. Gluteenittomia tuotteita on nykyään hyvin saatavilla ja jo esimerkiksi neljän viikon gluteeniton jakso voi jo näyttää, paraneeko vointi. Perinteinen ruoka on parasta Aivoteemaan liittyen on myös alettu puhua elimistön toisista aivoista eli suolistosta. Suurin osa aivojen vireystilaa ja mielialaa säätelevästä serotoniinista tuotetaan siellä. Eli jos suolisto voi hyvin ja sen bakteerikanta on hyvänlaatuinen, serotoniinin muodostus paranee. Tähän voidaan vaikuttaa juuri syömällä edellä mainittuja täysipainoisia aterioita ja käyttämällä esimerkiksi hapankaalia tai maitohappobakteereita. Bakteerikannan ”pahiksia” ovat mm. puhdistetut ja prosessoidut sokerit ja valkoiset vehnäjauhot eli yleensä konditoriatuotteet ja karkit. Myös monet piilosokeria sisältävät tuotteet, kuten sokeroidut jogurtit, muuttavat bakteerikantaa heikommaksi ja voivat rikkoa suoliston seinämän ja tämän kautta aiheuttaa myös monenlaisia mielenterveydellisiä ongelmia. Aivojen toimintaa saattavat häiritä vierasaineet, jotka pääsevät ns. veriaivoesteen ohitse vaikuttamaan suoraan aivoihin. Makeutusaine aspartaami (E951) estää jo edellä mainitun serotoniinin muodostumista. Aspartaamia käytetään muun muassa limonadeissa ja makeisissa. Liian vähäiset serotoniinin määrät aiheuttavat monia oireita, kuten huimausta, unettomuutta, ahdistuneisuutta, masennusta, muistinmenetystä ja paniikkihäiriötä. Valmisruokiin lisätään aivojen kylläisyyskeskuksen toimintaa häiritseviä aineita, kuten aromivahvenne natriumglutamaattia (E621). Näin lisäaineena käytettynä oireita voivat olla suolisto-ongelmat, migreeni ja päänsärky, huimaus ja hengenahdistus. Näin yhteenvetona voisi sanoa, että perinteinen luonnollinen ruoka, säännölliset ruokailuajat, muutamat lisäravinteet, veden riittävä juonti ruokailujen välillä ja nautintoaineiden kohtuullinen käyttö voivat osaltaan myös edistää mielenterveyttä ja lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. ■ 13 kipunoita 4 / 2015 VERTAISOHJAAJIA koulutettiin yhteistyössä Tampereella Avita kaveria -hanke Kansalaisareenasta on kouluttanut vertaisohjaajakouluttajia ympäri maan, myös Tampereella. Tamperelaiset koulutuksessa mukana olleet huomasivat loistavan tilaisuuden kokemusten jaolle ja verkottumiselle ja päättivät järjestää koulutuksen yhdessä.Taimi oli tässä mukana. Syyskuussa vietettiin kolme työntäyteistä iltaa vertaisohjaajuuden parissa. Illat olivat todella antoisia, osallistujien aktiivisuus oli suurta ja uusia yhteyksiä löytyi, ystävyyssuhteitakin syntyi. Vertaisohjaajat ovat todella motivoitunutta porukkaa! Tärkeää koulutuksessa oli myös kokemusten vaihto, jokainen osallistuja oli joskus kuulunut johonkin vertaisryhmään, jos ei itse ollut sellaista vielä ehtinyt ohjaamaan. Koulutuksen tarkoitus oli antaa jo ryhmää ohjanneille uutta virtaa ja uusia keinoja ryhmän ohjaamisessa ja aloitteleville ryhmänohjaajille välineitä myös ryhmän perustamiseen. Taimin Pirstale-ryhmän ohjaaja Hannan ryhmä tiivisti päivän opit seuraavaan räppiin: Avoimuus ja luottamus siinä ryhmän tarkoitus! Turvallista olla on olo tosi huoleton. Sata salamaa iskee tulta ja koko ryhmä räjähtää. Näin turvaamme ryhmän jatkuvuuden ja autamme vertaisena. Kokemukset koulutuksesta olivat hyviä. Taimilaisia vertaisohjaajia oli mukana seitsemän henkilöä. Tässä Taunon ja Katri-Marian kokemuksia koulutuksesta ja annista: Lööpit tunnelmista koulutuksen toisen päivän alkajaisiksi. 14 kipunoita 4 / 2015 Vertaisohjaajakoulutuksen annin purkua räpäten ”Avoin ilmapiiri, iloinen!” dollisuus muutokseen - passiivisesta avunsaajasta aktiiviseksi osallistujaksi. Vertaisohjaajakoulutus antoi paljon selkeyttä esimerkiksi siihen, mitä vertaistoiminta on, ja mitä se ei ole. Vertaisohjaajan ei tarvitse olla kaikkitietävä auktoriteetti tai terapeutti. Hän on vertainen siinä missä muutkin. Ohjaaja tulee autetuksi ryhmässä siinä missä toisetkin. Koulutuksessa tuli esille, että vertaisryhmässä jaetaan kokemuksia erilaisista elämäntilanteista, jotka varmasti liikuttavat ja koskettavat kaikkia ryhmäläisiä. Mukavaa koulutuksessa oli kaiken informaation lisäksi lämmin tunnelma sekä antoisat harjoitukset. Jaetusta materiaalista löytyy myös kivoja harjoitteita, joilla voi elävöittää ryhmän istuntoja. Vertaisryhmässä ei olla liian totisia, leikkiä mukaan! uusia täkyjä ”oppilailta”. Muistetaan, että jokaisen ongelman ytimessä on tukahdutettu unelma jonka voimme mahdollisesti yhdessä vertaisryhmässä vapauttaa. Lopuksi oman pienryhmämme tuloksista kehittämämme, vähän runoa muistuttava, mietelmä Elämä on ainutkertainen siksi siis toivon ylläpitäminen ryhmässä on tärkeää. Muista myös ohjaajana luoda turvallinen avoin ilmapiiri, iloinen jotta kaikki pääsevät keskustelemaan. Ohjaajalla on tavoitteet ryhmässä ja ne on sovittu yhdessä. Erilaisten välineiden, esimerkiksi tunnekorttien, käyttöä painotettiin ja se on varmasti hyvä. Keskusteltiin siitäkin, kuinka tärkeää on saada ryhmä keskustelemaan keskenään ohjaajan pienellä ohjauksella. Koulutuksessa saimme tietoa, miten Hyvin tärkeä asia oli varmistaa, selviytyä vastaavanlaisten asioiden ettei kukaan tunne olevansa syrjässä kanssa. Tragediatarina omasta elämästä ryhmästä. Tästä heräsi paljon kesvoimattomana uhrina voi muuttua kustelua. Hyvä on myös muistaa, että Iloista loppuvuotta toivottaen, selviytymistarinaksi kun huomaa, että kaikki osallistuvat voimiensa mukaan. olenkin voimakas selviytyjä. Viimeisessä koulutusillassa Katri-Maria Keranto Koulutus antoi faktaa siitä, kuinka pohdittiin kahden ensimmäisen Tauno Ojanen asiat voivat saada vertaisryhmässä illan tietoiskuja pienryhmissä. Niitä erilaisen mittakaavan ja niihin voi purettaessa tuli hyvin esille kuinka tieto saada toisenlaisen näkökulman. Siellä oli mennyt perille. Koulutettavien omat tuli hyvin esille, kuinka vertaiset ovat kysymykset herättivät erittäin vilkasta toisilleen esimerkkejä selviytymisestä ja antoisaa keskustelua. Kysymyksistä ja muutoksen mahdollisuudesta. Kou- olisi riittänyt keskustelua ja mielipiteitä lutuksen asiantuntijat toivat hyvin aamuun asti. Oli mukava kuulla, esille, miten vertaisryhmässä on mah- että kouluttajat olivat myös saaneet 15 kipunoita 4 / 2015 Oikeus PÄIHDEPALVELUIHIN on l a k i s ä ä t e i n e n Marjo Tervo päihdeasiamies www.paihdeasiamies.fi Perusoikeutena turvataan jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Päihdetyöstä on säädetty terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolaissa ja siitä, että päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän päihde- ja mielenterveystyön kanssa. Kunnan tehtävänä antaa neuvoja ja ohjausta sekä tiedottaa päihdepalveluista, jotta kuntalaiset ylipäätänsä osaavat tarvittaessa hakeutua niiden piiriin. Päihdehuoltolain perusteella päihdehuollon palveluja on järjestettävä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen läheisilleen. Päihteellä laissa tarkoitetaan alkoholia ja muuta päihdyttävässä tarkoituksessa käytettyä ainetta, kuten väärin käytettyjä lääkeaineita, huu16 kipunoita 4 / 2015 KUVA: JOONAS MERILÄINEN mausaineita, liuottimia sekä aineiden erilaista sekakäyttöä. Päihteiden käytöstä johtuvat ongelmat voivat taas olla hyvin erilaisia raittiuden ylläpitämiseen, suurkulutuksen hillitsemiseen tai pitkälle kehittyneeseen krooniseen sairauteen liittyviä sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä haittoja. Oikeus palveluihin määräytyy henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Päihdehuoltolakia sovelletaan myös sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisessa opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidossa. Päihdepalvelujen asiakaslähtöisyys Lähtökohtana on, että päihdepalvelujen piiriin voi hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoito perustuu luottamukseen, ja toiminnassa otetaan ensisijaisesti huomioon ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Tarvittaessa on autettava ratkaisemaan toimeentuloturvaan, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. Oikeuskäytännössä päihdehuoltolakia on tulkittu siten, että palvelujen hakijalla on subjektiivinen oikeus päihdehuoltoon, mutta ei välttämättä oikeutta valita haluamaansa hoitopaikkaa. Asiakasta on kuultava myös hoitopaikan valinnassa ja huomioitava hänen mielipiteensä, jolloin hoitoon ja kuntoutukseen pääsyn kriteerinä tulee olla avun, tuen ja hoidon tarve ja siten myös soveltuva hoitomuoto ja -paikka. Asiakaslähtöisyys on kirjattu sosiaalihuollon asiakas- ja potilaslakiin. Ne edellyttävät oikeutta hyvään kohteluun ja laadultaan hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Nämä säännökset koskevat myös päihteiden vuoksi ongelmiin joutuneita kansalaisia. Jotta asiakkaita ei pallotella luukulta toiselle, on tärkeää, että ajoissa laaditaan palvelu-, kuntoutus- ja hoitosuunnitelmat siten, että niistä selviävät kuntoutuksen vastuullinen taho ja hoitoketjut. Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi oma työntekijä, jonka tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää palvelujen toteuttamista palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti. Päihdepalvelut muutoksessa – miten käy asiakkaan ? Vaikka päihdepalvelut ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana, palvelu- rakenteen muutosprosessissa tarvitaan edelleen niiden kehittämistä ja asiakkaan aseman parantamista, ettei toipumisen polku katkea. Sote-uudistuksen tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun sekä kansalaisten oikeuksien varmistaminen. Hoidon pirstaleisuudesta on päästävä mahdollisimman matalakynnyksiseen palvelurakenteeseen, jolloin hoito ja kuntoutus jatkuvat katkeamattomana. Päivystysasetuksen mukaan myös päivystysyksikköön hakeutuneen tai sinne tuodun päihtyneen henkilön hoidon tarve on aina arvioitava. Päihtymys ei saa estää hoidon tarpeen arviointia tai hoidon järjestämistä. Haittojen minimointiin kohdistuvat asukkaiden lähellä olevat kunnan/ sote-alueen peruspalvelut ovat jo päihdehuoltolain mukaan ensisijaisia, ja niissä tulee olla yhä enemmän päihdesairaanhoitajia ja -sosiaalityöntekijöitä. Tarvittaessa asiakkaat tulee ohjata erityispalvelujen avo- tai laitoskuntoutuksen sekä muiden tukipalvelujen piiriin. ohjattu enemmän lyhytaikaiseen katkaisuhoitoon tai asumispalveluihin. Samansuuntaisia yhteydenottoja on tullut myös päihdeasiamiehelle viimeisten vuosien aikana. Päihdepalvelujen riittävyyden takaaminen jatkossa alueellisesti edellyttää kaikkien päihdetoimijoiden yhteistyötä tulevilla sote-alueilla sekä asiakkaan äänen kuulemista jo palveluja suunniteltaessa ja strategioita laadittaessa. Päihdehoito ja -kuntoutus on ihmisen kärsimysten lieventämistä sekä elämän laadun parantamista, mikä edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua ja toteutusta. Ennen päihdepalvelujen tuottamista tulee selvittää alueellinen hoidon ja kuntoutuksen tarve, mikä tulee myös huomioida ennen palvelujen kilpailuttamista. Jo hankintaprosessin alkuvaiheessa tarjouspyyntöjä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet sekä myös oikeusturvakeinojen käyttömahdollisuus. Esimerkiksi hoito- ja etuuspäätöksiä tehtäessä niistä tulee antaa asiakkaille THL:n viimeisen päihdetapaus- perusteltu päätös tiedoksi. Ostolaskelman (2011) mukaan asiakkaiden palvelujen lisääntymisen myötä on määrä oli kasvanut erityisesti terve- vaarana, että sopimuksia tehdään liian ydenhuollon avopalveluissa, joissa kategorisesti, jolloin asiakkaiden eriotettiin aikaisempaa enemmän vastuuta tyispiirteet ja räätälöidyt palvelutarpeet asiakkaiden hoitamisessa. jäävät huomioimatta. Oikea-aikaiset, Päihdehuollon erityispalvelujen, laadukkaat ja tarpeenmukaiset päihkuten A-klinikan ja kuntoutuslaitoksien, depalvelut ovat sekä kuntalaisten että käyttö oli vähentynyt, mikä on näkynyt kunnan yhteinen etu. ■ vaikeasti päihdeongelmaisten hoitoon ja kuntoutukseen pääsyn heikkenemisenä. Lisäksi pitkäaikaiseen kuntoutukseen pääsy on vaikeutunut, ja asiakkaita on 17 kipunoita 4 / 2015 ALKEMISTIN elämänohjeet EIVÄT SYTYTÄ Marko Heikkilä P on aivan yhtä oivaltava ja viisaskin kuin tämä englantilainen, jolla on paljon kirjoista opittua tietoa muistissaan. Lopulta matka päätyy Egyptiin vaiherikkaiden tapahtumien ja ihmisten Tämä nuori paimen on päättänyt kautta. kasvaa ihmisenä ja hän valitsikin Median ja suuren paimenen ammatin, jotta oppisi yleisön suosioon elämää. Lammaspaimenena Santiago päässyt Coelho on usein on oppinut paljon arkisen työnsä ymmärretty elämäntapakautta. Hän tuntee hyvin Andalusian kylät ja kaupungit ja monet niiden oppaiden kirjoittajaksi. ihmiset. Hän myy lampaiden villoja, Myös Alkemisti on yksi joskus myös kokonaisen lampaan ja saa hänen elämäntapaopsiten elantonsa. Hän kulkee laumansa paistaan. Kovin erikoisia kanssa, etsien aina tuoretta ruohoa ja tai elämäntaitojen kannalta suuriakaan neuvoja en romaanista kuitenkaan uutta vesikaivoa. löytänyt. Elämänkatsomukselliset Santiago katsoo elämää hyvin aiheet olivat itsestään selviä ja helppoja avoimesti ja on halukas oppimaan aina ymmärtää. Toisaalta ymmärrän, että uusia asioita. Hän päättää kuitenkin nuorille tällainen kirjallisuus voi olla lähteä etsimään aarretta, josta on hyvinkin opettavaista ja elämänkatsokuullut ennustajanaiselta. Santiago muksellisiin kysymyksiin vastaavaa. tapaa kuninkaan, joka myös ehdottaa Arjessa eletty elämä kuitenkin opettaa paimenelle aarteen etsimistä. Ennustaja näitä kykyjä ja taitoja jokaiselle kertoi aarteen löytyvän Egyptistä ihmisille, joka elämänsä avoimin mielin elää. pyramidien luota. aulo Coelhon Alkemisti kertoo nuoren andalusialaisen paimenen onnen etsinnästä. Paimenen nimi on Santiago, joka espanjan kielisissä Raamatussa ja Koraanissa vastaa nimeä Jaakob. Alkemisti-romaani onkin uskonnollisilla teemoilla täytetty. Paimen lähtee matkalle kohti Egyptiä ja jättää lammaslaumansa ja Espanjan, mutta taival onkin huomattavasti pidempi ja vaivalloisempi kuin hän aluksi ajatteli. Vuosien päästä ja monen elämänopetuksen myötä hän päättää liittyä karavaaniin, joka on matkalla Egyptiin. Matkan aikana Santiago tapaa ihmisiä, joilla on suuri vaikutus hänen elämäänsä. Hän tapaa muun muassa englantilaisen miehen, jonka kirjaoppineisuus on valtava. Vaikka Santiago ei ole käynyt kouluja, hän 18 kipunoita 4 / 2015 Vaikka Alkemisti-romaania pidetään elämäntapaoppaana, kriittinen lukija huomaa nopeasti kirjan näennäisen syvällisyyden. Elämäntapaoppaana kirja on mielestäni epäonnistunut. Sen sijaan viihdekirjallisuutena romaani toimii hyvin. Sitä voisi pitää aikuisten opettavaisena satuna ja jossakin määrin myös seikkailuromaanina. Elämänkatsomukselliset ansiot kirjasta romuttuvat viimeistään siinä vaiheessa, kun kirjan alkemisti opettaa paimenelle ihmeiden tekemistä. Omassa ajattelumaailmassani ihmeiden tekeminen kuuluu uskonnollisiin teemoihin. Kirjan islamilainen mytologia kiehtoo omalla tavallaan. Siitä löytyy samaa ajattelua kuin kristinuskostakin, mutta tässä kirjassa paljon mystisemmin kuin mitä meidän kirkollinen luterilaisuus opettaa. Uskonnollisen maailmankuvan kautta tämä kirja avautuu ehkä helpommin kuin arkirealistisen ajattelun myötä. Kirja oli hyvin viihdyttävä ja helppolukuinen. Teksti vei lukijaa nopeasti mukanaan, eikä kirjassa tarvinnut pysähtyä miettimään suuria viisauksia. Romaani ei suuria tunteita herättänyt ja oikeastaan kirja on aika mitätön ja toisaalta hieman turhakin. Kirjan lukemiseen käytetyn ajan olisi voinut käyttää jonkin klassikon lukemiseen. Olisi saanut enemmän elämänviisauksia koettavakseen ja saanut nauttia elävämmästä ihmiskuvauksesta. ■ Sarjakuvat 19 kipunoita 4 / 2015 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO minun rakkauteni ei ole mikään vaikeasti hoidettava sisäkasvi jollaisen tapan aina minun rakkauteni voi jättää hoitamatta sen voi kiistää kokonaan se on niin sitkeä siltä voi viedä koko perustan se vaan pysyy vaikka oltaisiin vain ystäviä vaikka et enää olisi Sami Syksyn tullessa Syys hiipii nurkkien takana. Lehtipuut syksyä elää valmistautuen talven tuloon. Ruska loistossaan, lehdet maahan vaonneina taas yksi vuodenaika tekee tilaa seuraavalle. Kohta lumi verhoo tienoot; Tulisipa tosi talvi. Sitä odotan ja toivon Aune Rissanen Aika A: ”Monesko päivä nyt on?” B: ”Kuudeskymmenestoinen tammikuuta.” A: ”Ai hitto kun aika menee nopeasti. ” Päivinen Timo 20 kipunoita 4 / 2015 8. lokakuuta 2015 Soitto Kerran mulle soitti mies. Kysyi: ”Misä tää o?” Tiedustelin, kohteliaasti missähän pitäisi? ”Ei ainaka siä sun tykönä!” tokas ukko ja läppäs luurin korvaan. Ilmeisesti väärä numero. Annukka Starck Syksyinen aamu, pakkanen kaivettava esiin rukkanen kukkanen jaksaa kukkia lasitetulla paevekkeella Syksy tuo levon kadotan kukkivan kedon löydän värikkään metsän ohimenevää kaikki, tiedän Tekee mieli keltaista ostan krysanteemin kirjoitusryhmä alkaa lukeminen kiinnostaa Uimahalli on auki menen sinne ja nautin saunan lämmöstä veden hyväilystä Syksy on hyvää aikaa siinä on muuttumisen taikaa elpyy vanhat taidot tuntuu tunteet aidot Kiitos luoja syksystä tuulesta ja myrskystä tiedän olevani pieni metsästä löytyy sieni Villitilli Joulu Rauhallista joulua vai soitanko rumpua! Päivinen Timo viidestä ajatuksesta ja kahdesta tunteesta siunasin kokonaisen rakkauden eikä maailmassa painanut enää mikään Sami 21 kipunoita 4 / 2015 Mitä hyötyä HOIDOSTA, mitä haittaa HOITAMATTOMUUDESTA? Antti Holopainen emeritusylilääkäri, Järvenpään sosiaalisairaala Ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen päihdeongelmiin sanotaan olevan tehokkaimpia yhteiskunnan keinoja päihdeongelmien hillinnässä. Käsitykset parinsadan viime vuoden aikana näistä keinoista ovat vaihdelleet. Kansanliikkeet alkoholin aiheuttamia haittoja vastaan 1800-luvulla johtivat kieltolain säätämiseen 1900-luvun alussa. Viinan kieltäminen lailla ei johtanut toivottuihin tuloksiin. Kieltolaki kumottiin 1932. Sen jälkeen suomalaisella yhteiskunnalla on ollut varsin ristiriitainen suhtautuminen keinoihin, joilla alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja on yritetty ehkäistä. YK:n julistama ”huumekieltolaki” eli huumausaineyleissopimus 1960-luvun alusta on toiminut alkoholikieltolakia paremmin globaalina riippuvuutta aiheuttavien psykoaktiivisten aineiden leviämisen ehkäisykeinona. Ilman komplikaatioita ei tuokaan kieltolaki ole vaikuttanut, sillä globaaliksi vastavoimaksi ovat syntyneet laittomat huumemarkkinat, joista on tullut laajamittainen aseteollisuuteen rinnastettavissa oleva ja sodista ja sekasorrosta voimansa ammentava rikollisen markkinatalouden ydinalue. Kaupungistuminen, ihmisten irrottaminen juuriltaan, yhteiskuntien sisäinen sosiaalinen polarisaatio ja viime aikoina ICT-teknologian räjähdysmäisesti maailmaa muuttava voima ovat laajentaneet riippuvuushäiriöiden synnyn etiologista pohjaa. 22 kipunoita 4 / 2015 Riippuvuushäiriöt kansanterveysongelmina ovat monimutkaistuneet. Laittomien aineiden tuotanto ja markkinointi ovat tehostuneet kaikkialla. Viranomaisten valvonta- ja puuttumiskeinot kulkevat enemmän tai vähemmän jälkijunassa. Kansanterveysnäkökulma, jota joissain yhteyksissä kutsutaan myös haittojenvähentämisnäkökulmaksi, näyttää vähitellen korvaavan sosiaaliseen ja rikosoikeudelliseen kontrolliin perustuvan lähestymistavan. Tilalle on tulossa tietoisuuden kasvattaminen psykoaktiivisten aineiden terveysriskeistä ja niiden käyttöön liittyvistä terveyshaitoista. Varhainen puuttuminen päihteiden ja muiden riippuvuushäiriöitä, kuten ongelmapelaamista ja nettiriippuvuutta, lisäävien käyttäytymismallien aiheuttamiin ongelmiin purkaa tästä näkökulmasta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten roolin holhoojasta ja kontrollipolitiikan jatkeena toimimisesta asiakkaan puolella olevaksi asiantuntijaksi. Ajattelu- ja toimintatavan muutos johtaa toivon mukaan aikaa myöten siihen, että riskeille altistuva ja ongelmista kärsivä päihdeongelmainen nähdään entistä vahvemmin oman toipumisensa subjektina. Asiantuntijoiden tukiverkosto mahdollistaa tässä lähestymistavassa toipumisen ja pienentää hengenvaarallisten tilanteiden, kuten alkoholi- ja huumeyliannostusten, aiheuttamaa kuolemanvaaraa. Asiantuntijat huolehtivati käytettävissä olevien tehokkaimpien hoito- ja kuntoutusmenetelmien tarjolla olemisesta silloin kun apua tarvitaan. Käypä hoito -suositusten aikaansaaminen alkoholiongelmien osalta kymmenen vuotta sitten ja huumeongelmien osalta vuotta myöhemmin oli ensimmäinen merkittävä askel tähän suuntaan. Tieto varhaisen puuttumisen vaikuttavuudesta, toimivista hoitomenetelmistä ja mahdollisuudesta kuntoutumiseen kroonistuneissakin päihdehäiriöissä tulee lisäämään hoito-optimismia ja ymmärrystä päihde- ja mielenterveyshäiriöiden monimutkaisesta keskinäisestä dynamiikasta. Yhä paremmin tiedostetaan myös tarve hoitaa molempia häiriöitä yhtä aikaa sekä puuttua niiden takana oleviin etiologisiin tekijöihin, kuten elämäntilannekriiseihin. Oman toipumiskokemuksen omaavien verkostojen ilmaantuminen ammattilaisten rinnalle on tärkeä kehi- tysaskel vahvistamassa toipuvien omaehtoisuutta. AA-liike avasi tämän tien jo 1930-luvulla. Kahdentoista askeleen toipumisohjelmista on kehittynyt globaali vaihtoehtoliike, joka on valanut toipumisoptimismia miljoonille riippuvuushäiriöistä kärsineille ja kärsiville. Toivon mukaan suomalainenkin hoitojärjestelmä kypsyy siihen, että riippuvuushäiriöistä toipuvat ja muut mielenterveysongelmaisten muodostamat vertaisverkostot ovat oman elämänsä ja toipumisprosessinsa subjekteja. Tätä tulee vahvistaa ja tukea eikä nähdä ammatillisen toiminnan vastavoimana. vaikuttavaa kansanterveystyötä.Vuoden 2011 alussa voimaan astunut terveydenhuoltolaki ja tämän vuoden alusta voimaan astunut sosiaalihuoltolain uudistus antavat ajattelutavan muutokselle tukevan selkänojan. Muutos vaatii oman aikansa ja panostusta koulutukseen, asennekasvatukseen ja päihde- ja mielenterveyshäiriöisiä syrjivien rakenteiden purkamiseen. Varhaisen puuttumisen ja mutkattoman hoitoon pääsyn rakenteet tulisi luoda syrjivien rakenteiden tilalle niin, että pitkäjänteinen kuntoutusajattelu tulisi palvelujärjestelmän ominaisuudeksi siten, että asiakkaasta Päihdeongelmaisten hoitamisen lai- kasvaa oman toipumisensa subjekti. minlyönti näkyy katukuvassa, perheväkivaltana, ennenaikaisina kuolemina, Olisiko nyt aika mobilisoida laaja-alaisena syrjäytymisenä ja vaa- uudestaan terveyttä edistävä kantimuksina vahvistaa yhteiskunnan sanliike 1800-luvun malliin – kuitenkin sisäistä väkivaltakoneistoa suojelemaan parinsadan edellisen vuoden harhans. normaaleja ihmisiä. Näin syntyvät poluista oppia ottaen ja kertynyttä tutturhat menetykset, ja yhteiskunnan kimustietoa hyödyntäen? ■ polarisoituminen ”menestyneihin” ja ”menetettyihin” lasketaan miljardeissa euroissa. Lasku kasvaa laiminlyöntien jatkuessa. Kansanter veysnäkökulman oivaltaminen päihdetyön kentällä normalisoi toivon mukaan päihdeja muut riippuvuushäiriöt elämään kuuluviksi normaalin elämän terveyshäiriöiksi ylipainoisuuden, metabolisen oireyhtymän ja muiden kansansairauksien rinnalla, joiden kaikkien onnistuneessa hoitamisessa ja kuntouttamisessa on menestyksen salaisuus toipuvien ihmisen oma aktiivinen rooli niin yksilönä kuin yhteisön jäsenenä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten olisi aika lopettaa päihde- ja mielenterveyshäiriöiden mystifiointi ja normalisoida hoitoajattelu osaksi terveyden edistämistä ja 23 kipunoita 4 / 2015 Ehkäistään itsemurha YHDESSÄ! S yyskuun 10. päivä vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Tänä vuonna tuona päivänä järjestettiin tapahtuma myös Tampereella. Itsemurhien ehkäisypäivä levittää eteenpäin sanomaa siitä, että itsemurha on estettävissä, sekä vähentää itsemurhiin liittyvää KUVA: RITVA MERINEN häpeäleimaa. Suomessa päivän viettoa koordinoi Suomen Mielenterveysseura yhteistyössä mielenterveysjärjestöjen sekä SURUNAUHA RY:N, itsemurhan tehneiden läheisten järjestön kanssa. Taimi ry oli mukana Tampereen tapahtumassa. Pyöräilimme tunnusliivit päällä Hämeenkatua pitkin luovuttamaan Kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman Raatihuoneen eteen. Vastaanottamassa olivat apulaispormestari Mikko Aaltonen ja Hoitotyön päällikkö Anu Vähäniemi. Anu Vähäniemi on myös Taimi ry:n hallituksen jäsen. ■ Kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteena on puolittaa itsemurhien määrä. Näin saavutettaisiin itsemurhien suhteen sama taso kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen Mielenterveysseura esittää Suomeen 14 kohdan itsemurhien ehkäisyohjelmaa: 1. Valmisteleva työryhmä 2. Seurantaryhmä 3. Tietovaranto 4. Onnettomuustutkinnan ulottaminen itsemurhiin 5. Kansalaisten mielenterveysosaamisen lisääminen 6. Avainryhmien koulutus; taitokoulutusta itsemurhien ehkäisyyn 7. Vuosittaiset tiedotuskampanjat 8. Matalan kynnyksen tuki ja apu vaikeissa elämäntilanteissa oleville 9. Itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus 10. Tuki itsemurhaa yrittäneille 11. Tuki itsemurhan tehneiden läheisille 12. Keinojen itsemurhavälineiden saatavuuden rajoittamiseen 13. Riskiryhmien kartoittaminen ja seuranta 14. Tehokkaat mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitokäytännöt Lisätietoja: http://www.mielenterveysseura.fi/ fi/suomen-mielenterveysseuranesitys-seuraavaan-hallitusohjelmaan 24 kipunoita 4 / 2015 KUVA: RITVA MERINEN E L I N T N I O U NEM L I T OOIN UUNELMM INTI M ikä on unelma? Onko se sitä, kun arki saa siivet alleen ja mieli kiitää mukaan johonkin, mitä järki ei tue. Hetki tulee aina yllättäen. Jos unelmaa anelee avukseen niinä päivinä kun toivottomuus istuu päälaella, eikä aurinko, sininen taivas valaise, silloin kun harmaa kattaa maiseman, kun vettä sataa, kun myrsky näyttää voimallaan pienuuteni, niin silloin sanon. Unelma, tule ja nosta minut tämän kaiken yläpuolelle ja heijaa kuin olisin lapsi äitini sylissä. Mutta silloin unelma vaikenee. Ei unelman näköistäkään vilahtele nurkissa, nurkissa pyörii vain pölypallot. Unelmoinko lapsena? Mistä lapsi unelmoi? Kimaltavien karkkipaperien sisältämistä herkuista? Joulupukin vierailusta? Lahjoista? Unelmointi liittyy aina itseen. Unelmointi on itsekeskeistä. Mitä minä toivon, mitä minä haluan. Mitä minä saan. Jne. Itsekästä. Voisiko itse kunkin unelmointi tuottaa hyvää muille? Toive ja unelma ovat eri asioita. Unelma on henkilökohtaista. Massaunelmointi kuuluu fanittamiseen, siihen kun kirkuva lauma ihailee poplaulajaa. Unelmalla on nuori minä, iätön. Aina ilmestyessään sillä on uudet kasvot ja ääni. Se on muuntautumiskykyinen, eikä se jauha menneitä. Siksi sen viestiä on hyvä miettiä. Unetkin ovat tavallaan unelmointia, mutta ne ovat melkein todellisuutta koska ne kumpuavat todellisista tapahtumista. Elokuvat ruokkivat unelmia, tarinat mitkä selittävät pettymykset ja toiveet järkeenkäyvästi vereksi ja lihaksi. Nainen katsojana ihastuu miestähteen, jonka karisma peittoaa kotikunnaitten miehet mennen tullen. Mies saa ylleen unelman viitan. Sen sisälle katsoja kietoo itsensä ja hänet. loppuminen, oikeudenmukaisuus kaikkien kesken ei ole toteutunut, muuten kuin joillekin. Martin Luther King sanoi vuonna 1963: ”Sata vuotta sitten suuri amerikkalainen, jonka symbolisessa varjossa seisomme tänään, allekirjoitti vapautusjulistuksen.Tämä merkittävä julistus oli kuin valonhohtoinen toivon majakka miljoonille neekeriorjille, jotka olivat kärventyneet epäoikeudenmu”Unelmointi pehmentää sinut ja tekee kaisuuden loimottavissa liekeissä. Se tuli sinut arkiselle työlle sopimattomaksi.”. riemuisana päivänkajona päättämään (Louise Bourgeois, kuvanveistäjä.) heidän vankeutensa pitkän yön. Mutta sata vuotta myöhemmin mustaihoiset Voiko unelmointi saada täyt- eivät vieläkään ole vapaita.” tymyksen? Sellaisen, että se on tasavertainen todellisuuden kanssa? Hän sanoi unelmansa tuhansille Unelmointiahan väheksytään. Kyllä ihmisille. Unelman tasavertaisuudesta todellisuus unelmoinnin peittoaa, rotujen välille. Miten hänen kävi, hänet sanotaan. Unelmointi on monen murhattiin. mielestä hupakkojen toimintaa. Mistä miehet unelmoivat? UnelEhkä unelmat on toivottava hiljaa, moivatko he ylipäätään ja jos niin itsekseen. Siten ainakin tavallinen tekevät, niin onko se miehille häpeä, tallaaja välttyy epäilysten masentavalta epämiehekästä? tulvalta, toteamuksilta kuten: Joskus unelma toteutuu. Riittävä Tuo on vain unelmaa, ei se voi tahdonvoima ja motivaatio auttaa, toteutua... sekä usko. On sanottu, että kaiken voi saada jos tarpeeksi haluaa. Kaikki, ehkä on liioittelua ja mitä se itsekullekin Riitta Penttinen tarkoittaa, vaihtelee. Yhteiskunnallisesti unelmat toteutuvat harvoin, jos koskaan. Sotien 25 kipunoita 4 / 2015 UUSI LUKUVUOSI 1/IX/2015 *** Olen kovin iloinen useasti, kun Taimiin tallustan. Kotiportilta Taimiin asti tunnen sieluni tanssivan. Se aina odottaa jotakin suurta, joka yhdessä löydetään, se odottaa jutun juurta, joka ihmiset yhdistää. Juuri nyt minä Kiekkarin ohitan, Pikarilinnan kierrän näin, jää Palvelutalo taakse, kisakenttä on vierelläin. Ensin hautuumaan kylkeä pitkin, sitten lukion portista sisään, ohi mobiiliautojen rivistön, ja näen katuja lisää ja lisää. Seison Koulukadun toisessa päässä, siitä luikaus vain Taimiin on. Kun Taimiin perille pääsen, tiedän, en ole onneton. Siellä ystävät mua oottaa, tutut vuosien monien taa. Saamme toisemme kohdata jälleen ja taas oikein halata haluttaa. OH/01/09/-15 26 kipunoita 4 / 2015 Taimissa tapahtuu Open Stage ja avoimet ovet Arttelissa to 19.11. torstaina klo 15.00 alkaen. Kumppanuustalo Arttelissa on yhdistysten yhteinen Open Stage iltapäivä Osoite on Salhojankatu 42. Tervetuloa! Open Stage on Kumppanuustalo Arttelin neljännessä kerroksessa. uomalainen@taimiry.fi Lisätietoja Open Stagesta Tomi Suomalaiselta, puh. 050 408 8474, toimi.s talon 1-vuotissynttäreitä. Samana päivänä on myös Arttelin avoimet ovet klo 13-16 ja vieterään Liikuntapäivä naisille ja miehille Arttelissa 4.12. Tervetuloa liikuntapäivään Arttelin kuntosalilla ja neljännen kerroksen tiloissa perjantaina 4.12. perjantaina klo 12-14. 13.45 kuntopiiri. Tanssillinen jumppa on neljännessä kerroksessa klo 12-12.45 ja klo 13ttomia. maksu ovat udet Tilaisu Samaan aikaan on salilla opastettu kuntosaliharjoitus. Avantouintia! Taimilaiset lähtevät yhteiselle avantouintireissulle tiistaina 17.11. klo 16.00 Rauhanniemen kansankylpylään. Rauhaniemessä on kaksi saunaa, jotka ovat yhteisiä miehille ja naisille ja niissä saunotaan uima-asuissa. Saunojien käytös sä on lämmitetyt pukuhuoneet. Rauhaniemi sijaitsee vain pari kilometriä Keskustorilta Lapinnimen kaupu nginosassa, jonne pääsee kätevästi keskustasta bussilla numero 2. Rauha niemessä on myös hyvät paikoitustilat aivan uimarannan läheisyydessä. Ilmoittautumiset 13.11. mennessä jäsentoiminnanohjaaja Tomi Suomalaiselle puh. 050 408 8474 (myös tekstiviestit) tai tomi.suomalainen@taimiry.fi. Reissu maksaa 1 €/jäsen. Keilailu-ryhmä alkaa 11.1.2016 Kaupin keilahalli, Keilakuja 1, maanantai klo 15.00 Keilailuun osallistujat arvotaan. Mukaan mahtuu ohjaajan lisäksi 11 henkilöä. Ryhmäläinen maksaa 2€:n keilakenkävuokran itse. Ilmoittautumiset arvontaan viimeistään tiistaina 15.12. Tomi Suomalaiselle, puh. 050 408 8474 (myös tekstiviesti). Ilmoittautuneista arvotaan osallistujat tammikuusta -toukokuuhun. Etusijalla ovat he, jotka jäivät ulkopuolelle syksyn ryhmän arvonnassa. 27 kipunoita 4 / 2015 Joskus on rankkaa olla kuntoutuja Marko Heikkilä Jokaisella mielenterveyskuntoutujalla on omat kokemuksensa sairaudestaan. Toisinaan on mediassa juttuja siitä, miten mielenterveyskuntoutujat ovat ihan tavallisia ihmisiä, eikä mielen sairautta kovin usein edes päällepäin näy. Tämä mediassa toistuva hokema mielenterveyskuntoutujien ”tavallisuudesta” tai ”normaalisuudesta” verrattuna heihin, joilla ei vielä ole diagnoosia on jo ainakin minua väsyttävää. Niinpä päätin kirjoittaa kolmesta tapauksesta, joissa nämä ”terveet” ihmiset ovat omalla toiminnallaan osoittaneet minulle oman ennakkoluulonsa mielenterveyskuntoutujia kohtaan ja saaneet minut epäilemään heidän omaa ”normaaliuttaan” tai ”tavallisuuttaan” seisomaan penkille, jotta näkisi paremmin asuntooni. No, pointtini ei kuitenkaan ole kertoa tästä naisesta Asuin parikymmentä vuotta sitten enempää. Hän oli omalla tavallaan yksiössä, kerrostalon ensimmäisessä ”normaali” ja muuten kovin harmiton. kerroksessa. Asunto oli oikein mukava Tosin oli usein hyvin kiusallista kokea ja siinä oli jopa parveke ja talo oli hänen vahtimisensa. hyvin rauhallinen. Jostakin syystä, jota en tiedä, minua alkoi stalkkaamaan Minä kunnollisen kuntoutujan eräs talon vanhempi naisihminen. tapaan kävin ajoittain terapiassa ja Hän seurasi minun asumistani, muun kerroin tästä naisesta terapeutilleni. muassa sitä, kuinka paljon käytin vettä Terapeuttini asenne asiassa minua asunnossa. Toisinaan hän myös kävi läpi kohtaan sai minut hämilleen. Hän minun roskapussini ja kävi penkomassa yritti löytää minusta syyn naisen roskalaatikot sen jälkeen kun olin käytökseen. Terapeuttini kyseli, olinko vienyt sinne roskia. Tämä nainen myös tehnyt asuintalossani jotain moitittavaa siirsi pihassa olevan penkin siten, että ja hän oli hyvin kiinnostunut siitä, pystyi näkemään suoraan asuntooni miten minä olin toiminut ennen kuin sisälle, kun pidin parvekkeen ovea tämä stalkkaus alkoi. Terapeuttini kysyi auki. Hän esimerkiksi nousi ajoittain muun muassa sitä, millainen on minun Case one. 28 kipunoita 4 / 2015 naiskuvani näin yleisesti ajateltuna. Käsittääkseni tämä terapeutti oli osaava työssään, mutta esimerkkini on yksi tapaus siitä, että joihinkin yhteiskunnan ongelmiin ja ilmiöihin syyllinen löytyy mielenterveyskuntoutujista. Myös terapeutillani oli jo oma käsityksensä tapahtumien kulusta, joka tosin poikkesi siitä, miten itse koin tuon naapurini käyttäytymisen. Case two. Minulla on huono selkä ja joudun usein käymään lääkärissä selkäkipujen vuoksi. Tämä seuraava kohtaus tapahtui pari vuotta sitten. Oli perjantai-ilta ja olin kärsinyt jo monta päivää kovista selkäkivuista. Tuona iltana sietokykyni kuitenkin meni siihen pisteeseen, että päätin lähteä lääkärille päivystykseen. Asun Kangasalla ja kuntalaisille viikonlopun lääkäripäivystys on Valkeakosken aluesairaalassa. Ajoimme vaimoni kanssa Valkeakoskelle ja lyhyehkön odottelun jälkeen mieslääkäri otti minut vastaan. Kerroin lääkärille toistuvista selkäkivuista ja siitä, että käyn toistuvasti lääkärissä näiden kipujen vuoksi. Kerroin mitä lääkkeitä olin saanut vaivoihin omalääkäriltä, joka tunsi vaivani hyvin. Olin saanut omalääkäriltäni aina tarvittaessa Panacod-nimistä kipulääkettä. Panacod on kuitenkin lääke, joka on haluttua tavaraa huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Omalääkärini Kangasalla oli kuitenkin sitä minulle kirjoittanut, koska hän luotti minuun ja koska muut lääkkeet eivät tehonneet kipuihini. Kaikki meni Valkeakoskella erittäin hyvin ja minut vastaanottanut lääkäri oli hyvin asiallinen ja kuunteli vaivojani ja taivutteli selkääni ja kokeili jalkojen toimivuutta. dollisia vaivoja ja sairauksia. Kerroin, että minulla diagnoosi masennuksesta. Hän lopetti samalla istumalla reseptin kirjoittamisen ja alkoi kysellä minulta, oliko minulla huumeongelma tai olenko käyttänyt huumaavia lääkkeitä väärin. Lääkäri muun muassa kysyi, onko minut tuomittu oikeudessa lääkkeiden myynnistä huumeidenkäyttäjille. Kerroin totuudenmukaisesti, että en ole myynyt kenellekään lääkkeitä ja että olen vastuullinen lääkkeiden käyttäjä. Kerroin myuös, että omalääkärini Kangasalla tuntee vaivani hyvin ja on kirjoittanut kipulääkettä, joka on auttanut vaivaani. Lopputulema tältä päivystyskäynniltä oli se, että sain koviin kipuihini Buranaa ja Parasetamolia, jotka ovat flunssalääkkeitä. Seuraavana maanantaina kävin omalääkärin luona omassa terveyskeskuksessani ja sain lääkettä, jolla selkäkipuni ovat aina parantuneet. Case three Tämä seuraava tapaus on yleisellä tasolla olevaa kommentointia erityisesti mielenterveysalalle opiskeleville nuorille. Minulla on kahdenkymmenen vuoden kokemus vapaaehtoistyöstä Taimissa. Olen tänä aikana päässyt tutustumaan sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoihin, jotka koulutukseensa liittyen ovat olleet työharjoittelussa tai muussa harjoittelussa Taimissa. Olen käynyt muun muassa sairaanhoito-oppilaitoksissa kertomassa mielenterveyskuntoutujien elämästä ja tehnyt tutuksi opiskelijoille kuntoutujien sairauksia ja antanut myös ”kasvot” mielenterveyskuntoutujille, kun opiskelijat ovat olleet siirtymässä työelämään. mutta heillä ei usein ole sitä elämänkokemusta, jota tarvitaan kuntoutujien kanssa toimimiseen. Yleinen väärinkäsitys opiskelijoilla on se, että he usein ajattelevat kuntoutujien olevan älyllisesti vähemmän lahjakkaita. Suomeksi sanottuna, opiskelijoiden ennakkoluulo on se, että kuntoutujat ovat tyhmiä. Haluan tässä oikaista tämän ennakkoluulon, sillä oman kokemukseni mukaan kuntoutujat ovat hyvin usein tavallista ruisleivänpurijaa viisaampia ihmisiä. Usein kuntoutujilla on jokin erityinen lahjakkuus. Monet ovat musikaalisia tai kuvataiteessa hyvin taitavia. Monella kuntoutujalla on loistava kyky ajatella analyyttisesti ja tehdä oivaltavia päätelmiä esimerkiksi yhteiskuntamme tilanteesta. Omakohtaisena kokemuksena, monella psykiatrisen alan nuorella opiskelijalla on ennakkoasenne siitä, että he itse ovat ”viisaampia” tai tietävät paremmin, mikä on kuntoutujalle hyväksi tai miten kuntoutujaa tulisi kohdella. Opiskelijoille neuvoksi, pääskää tästä ajatuksesta yli. Kun tulette aikanaan työelämään, huomaatte, että moni kuntoutuja onkin yllättävän viisas ja heillä on kyky ajatella itsenäisesti. Olen huomannut tämän asenteen monella alan opiskelijalla. Tässä kommentteja niistä kokemuksista, joita olen itse kokenut kuntoutujana. Usein kuntoutujan elämä on hyvin raskasta yhteiskunnassa, jossa ennakkoluulot ovat yhä syvemmät ja vaikeammin muutettavissa. Toivottavasti näihin ennakkoluuloihin tulee muutos ajan myötä. ■ Psykiatrisen alan opiskelijat ovat Muutos lääkärin käytökseen tuli usein hyvin valveutuneita eri mielen siinä vaiheessa, kun hän alkoi kirjoittaa sairauksiin liittyvissä ilmiöissä. He minulle reseptiä ja kyseli muita mah- tuntevat teorian tasolla eri sairauksia, 29 kipunoita 4 / 2015 TUULISPÄÄ ja myöhäiskapitalistisen yhteiskunnan teesi ajan nopeutumisesta - ajatuksia ajasta, sen kulumisesta ja kuluttamisesta A jelimme eilen illalla siskoni perheen kanssa Etelä-Pohjanmaalta Pirkanmaalle. Radiossa kerrottiin, että yöksi on luvassa liukkaita kelejä. Siskoni alkoi muistella sitä viime vuoden marraskuista iltaa, kun ajelimme tallilta kotia kohti. Siskoni oli ollut kuvaamassa estetuntiani. Estetunnin aikana oli satanut ensilumi, ja autossa oli kesärenkaat alla. Yhdessä risteyksessä jarrutus meni pitkäksi, hyvin pitkäksi. Selvisimme pelkällä säikähdyksellä sekä kolhuitta. Mutta tulemme muistamaan tuon illan… vielä vuosienkin päästä. Aika on niin julma Se matelee Juuri silloin kun se saisi kiiruhtaa Nyt kun olet siinä aika suinpäin ryntäilee Minäkin muistan yhä tuon illan kuin eilisen päivän.Vähän aikaisemmin siskoni oli, kuin vaivihkaa, todennut: “Meille tulee vauva!” Ja nyt me viisi jo ajelimme kohti Pirkanmaata: minä, siskoni, hänen miehensä, heidän vauvansa sekä Ukko-koira. Jäin vielä kotiin päästyäni miettimään aikaa ja käsityksiä ajasta. Aikatutkimuksen parissa on kehitetty teesi ajan nopeutumisesta. Sen mukaan myöhäiskapitalistisessa yhteiskunnassa on siirrytty non-stop-elämään ja 24/7-kulttuuriin, jota leimaa ajallinen samanaikaisuus, epälineaarisuus, katkonaisuus ja välittömyys. Seurauksena on jatkuva kiire ja aikapula niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Ajan nopeutuminen johtaa myös nykyhetken laajentumiseen ja tulevaisuuden kutistumiseen, sillä nopeasti muuttuvissa olosuhteissa aiemmat saavutukset menettävät merkityksensä ja tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennustaa. (lähde:https:// fi.wikipedia.org/wiki/Aika) Kuka voisi kellot seisauttaa Ja ajan pysäyttää Kun maailma lainaa kaikkein kauneintaan Kuka voisi kellot seisauttaa Ja ajan pysäyttää Kun maailma antaa kaikkein parastaan 30 kipunoita 4 / 2015 Olen jo vuosia kirjannut kalenteriini pieniä huomioita päivistä, ajan kulusta. Toisinaan merkintäni liittyvät säähän (“ihana ilma aamulla, hieman kylmä”), tekemisiini (“ajelin ruohonleikkurilla, saldona traktorin peräkärryllinen lehtiä”), harrastuksiini (“ostin kahvakuulan, 8 kg”) tai tähtitieteellisiin ilmiöihin (“auringonpimennys klo 1208”). Näiden pienten huomioiden ja muistiinpanojen avulla palaan ajassa taaksepäin niihin virstanpylväisiin ja omiin tuntemuksiini, joilla oli iso merkitys siinä ajassa, jossa ne tapahtuivat. Kalenteristani löytyy merkintöjä, joissa selitän omia tunteitani ja epäonnistumisilta tuntuvia hetkiä. Niiden kirjaaminen on mahtanut tarkoittaa jotakin jo kirjaamishetkellä, epäilemättä. Lueskellessani merkintöjäni jälkeenpäin pystyn yhä samaistumaan siihen hetkeen, kun tunsin epävarmuutta ja epätoivoa tulevasta (“ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi”), ylpeyttä ja onnistumista (“Me onnistuttiin Rupsukan kanssa, jes! Puomitehtäviä, lyhyttä laukkaa jne.”) ja ihastumisen hetkeen liittyvää siirappia (“Aurinko paistaa, ihana ilma. Oltiin rantsussa, jätskillä.”) kulumisen (ja kuluttamisen) ihanuus - mutta myös kauhuus. Sanoituksessa muistutetaan siitä, miten ajan toivoisi pysähtyvän niinä hetkinä, kun “maailma antaa kaikkein parastaan”, jolloin tuosta hetkestä, ajasta, pystyisi nauttimaan Erään asiakkaamme logoon on mahdollisimman pitkään. merkitty “8760”. Tiedätkö, mitä se tarkoittaa? Sanoituksessa muistutetaan myös Vuodessa on yhteensä 8760 tuntia, siitä, miten ajan toivoisi kulkevan sitä se merkitsee. nopeampaa niinä hetkinä, kun mieli Tänään töihin polkiessani muistui on musta, ei huvita, on ikävä tai ei ole mieleeni juuri tuo “8760”: tätä kirjoit- mitään tekemistä. Ja näinhän se on. taessani on jo lokakuu, eli suurin osa Soisin, että jokainen meistä osaisi noista tämän kalenterivuoden 8760 nauttia niistä hetkistä, siitä kuluneesta tunnista on jo kahlattu läpi. Osa noista ja yhtä lailla kulutetusta ajasta niin, tunneista on ollut tuskastuttavan pitkiä, että niihin löytyy merkityksellistä osa on mennyt ohi kuin varkain, osa on sisältöä, ja että ne yhtä lailla jälkeenpäin vain… no, kulunut. muisteltuna palauttavat takaisin hetkiin, jolloin oli hyvä olla. Toivon, että olen osannut arvostaa kutakin niistä tunneista, jotka ovat jo Olen pieni ihminen menneisyyttä, ja että saavutukseni eivät Enkä sille mitään voi ole kuitenkaan menettäneet sitä merParhaat hetket juoksee nopeaan kitystään. Maailma kulkee radallaan Lainasin tähän kirjoitukseeni Se vähät välittää lyriikoita Suurlähettiläiden kappaleesta Mutta eikö voitais hidastaa Kuka pysäyttäisi kellot. Minusta sanoituksessa piilee ajan Johanna Ania 31 kipunoita 4 / 2015 Vuosi toimintaa takana KOHTAAMISPAIKKA TOIVOSSA Teksti ja kuvat: Tiina Vartiainen Kohtaamispaikka Toivon ensimmäinen vuosi on täynnä mukavia muistoja ja kivoja kohtaamisia. Ruusan Kahvilan jälkeensä jättämä aukko on täyttynyt toisenlaisella toiminnalla. Kohtaamispaikan jäsenkahvilatilassa rupatellaan, lueskellaan lehtiä sekä nautitaan kahvit kera kahvileivän. Noin 50 päivittäistä kävijää pitävät Kohtaamispaikan tilat vireinä, ja juttuseuraa täältä varmasti löytyy jokaiselle. Yksi suurimmista muutoksista kahvilan aikaan verrattuna on päivittäin vaihtuva ohjattu toiminta, johon jokainen voi halutessaan osallistua ilman ennakkoilmoittautumista ja täysin ilmaiseksi. Jokainen päivä on teemoitettu sen sisältöä kuvaavalla nimellä: tietovisatiistai, käsityökeskiviikko, toimintatorstai sekä peliperjantai. Bingo! 32 kipunoita 4 / 2015 Aiemmin oli ohjelmassa myös makumaanantai. Syyskuusta 2015 makumaanantain tilalle siirtyi Nuorten ryhmä, joten leivonta ja ruuanlaitto toteutetaan toimintatorstain alla. Nuorten ryhmä on tarkoitettu alle 30-vuotiaille nuorille, eikä ryhmään tuleminen vaadi ennakkoilmoittautumista. Nuorten ryhmä on keskittynyt pääosin vertaistukeen pohjautuviin keskusteluihin, joiden aiheina ovat olleet muun muassa masennus, koulukiusaaminen, voimaantuminen sekä liikunnan ja terveellisen ruokavalion merkitys hyvinvointiin. mukavaa, ja pelaaminen on hauskaa ajanvietettä. Se on myös hyvä kanava tutustua uusiin ihmisiin ja harjoittaa omia sosiaalisia taitojaan sekä muun muassa ongelmanratkaisu- ja päättelykykyään. Tietovisatiistaisin Kohtaamispaikassa on visailtu perinteisten tietovisojen lisäksi muun muassa erilaisten kuva- ja sana-arvoitusten sekä musiikin ja sloganeiden parissa. Joka toinen tiistai Kohtaamispaikassa pelataan bingoa. Sekä tietovisat että bingo ovat saaneet Kohtaamispaikassa kävijöiden suosion, mikä näkyy muun muassa erinomaisissa osallistujamäärissä. Ja koskaanhan ei pieni aivojumppa ole pahitteeksi, eikä voittamisen aikaansaama riemu! Tiistaisin Kohtaamispaikassa on myös voinut tavata terveydenhoitajaa Tampereen kaupungin järjestämän terveysneuvontapäivän tiimoilta. Yhteislaulut ovat kajahtaneet ilmoille Kohtaamispaikassa klo 16 alkaen. Käsityökeskiviikkoisin Kohtaamispaikassa on keskitytty laajasti erilaisiin kädentaitoihin. Olemme valmistaneet muun muassa huopasaippuoita, syttyruusuja, helmikoruja, heijastimia sekä koristeita erilaisiin juhlapyhiin. Olemme myös painaneet kangasta, kokeilleet kuvansiirtoa kankaalle, valmistaneet näyttävät origami-valopallot sekä valmistaneet erilaisia tuotteita kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Käsitöiden tekemisellähän on tutkimustulosten mukaan laajasti erilaisia hyvinvointivaikutuksia. Sen on todettu muun muassa lisäävän hyvinvointia ja virkeyttä sekä parantavan elämänlaatua. Kohtaamispaikan käsityökeskiviikoissa ei voi myöskään unohtaa käsityön sosiaalistavaa vaikutusta eikä yhdessä tekemisen tuomaa riemua ja mielihyvää. Myös peliperjantaisin olemme pitäneet suosittuja turnauksia. Taimin mestarit on ratkottu muun muassa mölkky- ja petankkiturnauksissa sekä erilaisemmat pihapelit -nimisessä turnauksessa. Viimeiseksi Origamikukkapalloja käsityökeskiviikkona. mainitussa turnauksessa lajeina olivat muun muassa Keskiviikkoisin Kohtaamispaikassa potkukeilaus, pituusheitto sekä ämpäon ollut mahdollista myös laulaa ri-frisbeegolf. ohjatusti karaokea. Karaokeisäntä on ollut paikalla keskiviikkoisin klo 12 Kulunut vuosi on siis ollut erittäin 13.30. monipuolinen ja antoisa. Tekemisen vastapainona ovat olleet hyvät yhteiset Toimintatorstai on pitänyt keskustelut jäsenkahvilatilan pöydän sisällään monipuolisesti erilaisia äärellä. Mielestäni Kohtaamispaikassa turnauksia, nojatuolimatkoja, esiintyjiä, vallitsee hyvä, hyväksyvä ja huumoelokuvailtoja ja niin edelleen. Olemme rintajuinen ilmapiiri. On ollut ilo ratkoneet Taimin mestaruudet muun huomata, kuinka myös uudet tulijat muassa tikanheitto-, minigolf- ja Kine- otetaan hyvin vastaan. Suuri kiitos tästä ct-turnauksissa. Nojatuolimatkoja kuuluu teille kaikille Kohtaamispaikassa olemme tehneet Tampereelle, Norjaan kävijöille. Yhdessä teemme Kohtaasekä Thaimaahan ja museosalkun mispaikasta jatkossakin paikan, jossa avustuksella olemme muistelleen kaikilla on hyvä olla! ■ ja ihmetelleet entisaikojen elämää. Keväällä 2015 kävimme ihailemassa myös Mielen maisemia -näyttelyä Sara Hildénin taidemuseossa. Toimintatorstain tapahtumista ovat olleet suosittuja myös sinkkuja ystäväillat sekä Open Stage -tapahtumat. Kuluneen vuoden aikana olemme pitäneet Kohtaamispaikassa kaksi ystävä/sinkkuiltaa, joista molemmista on seurannut ainakin ystävyyssuhteita. Open Stage -tapahtumissa olemme saaneet nauttia laajasti erilaisista esityksistä aina stand upista runonlausuntaan ja akustisista esityksistä bändeihin. Peliperjantaisin Kohtaamispaikassa on pelattu erilaisia lautapelejä, korttipelejä sekä ulkopelejä. Olemme tutustuneet uusiin palkittuihin lautapeleihin, mutta pelailleet myös vanhoja, kaikkien tuntemia klassikkopelejä. Uuden pelin oppiminen on aina Halloweenin leikkejä. 33 kipunoita 4 / 2015 Pispalan PÄIHDEJA MIELENTERVEYSPÄIVÄÄ vi etet tiin jo 2 5 . ke r r an Aila Dündar-Järvinen Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivää vietettiin 20.8.2015 aurinkoisessa säässä jo 25. kerran. Paikkana oli tuttuun tapaan Tampereen A-killan Tahmelan monitoimitalo. Sain kunnian toimia tänä vuonna päivien puheenjohtajana ja juontajana. Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivän teemana tänä kesänä oli ”Mitä hyötyä hoidosta, mitä haittaa hoitamattomuudesta?”. Perinteistä päihdetyötä tekevien järjestöjen ja asiakkaiden päivää oli uudistettu ottamalla mukaan uusia aiheita. Päivän aikana kuultiin mielenkiintoisia alustuksia: ylilääkäri emeritus Antti Holopainen puhui päivän teemasta ”Mitä hyötyä hoidosta, mitä haittaa hoitamattomuudesta?” joituksen voitte lukea tästä lehdestä. Päihdehoito ei ole mielipidemittausten suosikki, kun kuntalaisilta kysytään, mihin verovaroja tulisi kohdentaa. Antti Holopaisen kirjoituksen voitte lukea tästä lehdestä. Oikeus päihdehoitoon -aiheesta puhui päihdeasiamies Marjo Tervo. Päihdeasiamies on valtakunnallinen päihdeasiakkaiden edunvalvoja, joka toimii Ehyt ry:n alaisuudessa. - Yksinäisyyden karkotus. Yksinäisyyden tunne on monelle suomalaiselle tuttu. Se on taustalla usein, kun ihmisen mielenterveys on koetuksella. Yksinäisyys ei riipu sosiaaliryhmästä tai iästä, mutta kasaantuu niille, joilla vaikeuksia on muutenkin: mielenterveysogelmista kärsiville lapsille, nuorille ja vanhuksille. Työpajassa mietittiin uusia keinoja yksinäisyyden lievittämiseksi. Päihdepalvelulain mukaan kuntien tulee järjestää riittävä päihdehoito asukkailleen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa niukentuvien resurssien maassa, ja mitä on lainsäädäntörintamalla odotettavissa lähiaikoina? Entä Sote, mikä on päihdepalvelujen asema tulevassa uudistuksessa ja kuka siitä päättää? Myös Marjo Tervon kir34 kipunoita 4 / 2015 Alustusten lisäksi päivään kuului myös työpajoja, jotka käsittelivät tärkeitä aiheita: - Naisen päihdeongelma. Sekä A-klinikan että huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteen ja matalan kynnyksen palveluiden asiakkaista noin kolmasosa on naisia. - Vertaistuki korvaushoidossa. Työpajassa mietittiin, miten toipua huumeista korvaushoidon avulla. Entä jos käyttö jatkuu, mutta elämää pitää muuten tasoittaa ja saada tukea selviytymiseen? Vertaistuki on apua ihmiseltä ihmiselle, saman kokeneiden yhteistä jakamista. Päivien historiaa : Päihdepäivän ideoiminen alkoi heti vuoden 1991 keväällä Tampereen A-killan saatua Tahmelan kiinteistön hallintaansa. Kesän 1991 alussa päätettiin Soten, Raitsun, A-klinikan ja A-killan yhteisessä palaverissa järjestää Päihdepäivä elokuun loppupuolella kokeiluluonteisesti. Päivä sai suuren suosion, ja sen ansiosta Pispalan päihdepäivästä on tullut jokavuotinen ajankohtaisiin teemoihin keskittyvä asiakkaiden, päättäjien ja työntekijöiden yhteistapaaminen sekä kaikille tamperelaisille tarkoitettu päihdepalveluista ja vapaaehtoistoiminnasta tietoa antava tapahtuma. Vuodesta 2011 alkaen päivä muutettiin Pispalan päihde- ja mielenterveyspäiväksi, ja järjestelyistä on edelleen vastannut Tampereen A-Kilta ry, mutta vastuuta päivän toteuttamisesta on kantanut Pirkanmaan päihdepalvelujärjestöt yhdessä mielenterveysyhdistysten kanssa. Järjestelyistä ovat vastanneet seuraavat järjestöt: A-klinikkasäätiö Pirkanmaan palvelualue Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry Huumeklinikka yhdistys Kris -Tampere ry Mielenterveysyhdistys Taimi ry Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry Myllyhoitoyhdistys ry Naisten Suojakoti ry Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Pirkanmaan Sininauha ry Silta - Valmennusyhdistys ry Sopimusvuori ry Tampereen A-Kilta ry Tampereen Mielenterveysseura ry VAK ry (ent. Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry) Päivien kustannuksista vastaa osaltaan Pirkanmaan päihdepalvelujärjestöt ry, joka on saanut Tampereen kaupungin toiminta-avustusta tilaisuuden järjestämiseen. Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivät 2015 sujuivat hienossa säässä sekä iloisessa ja mukavassa hengessä. Puhujien alustukset herättivät paljon keskustelua ja kysymyksiä. Kävijöitä oli komeat 450 henkilöä, jotka laittoivat nimensä vieraskirjaan. Osallistujia oli kuitenkin enemmän, koska kaikki eivät nimeään kirjoittaneet. Tapaamisiin Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivillä 2016! Puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen ja jäsentoiminnan ohjaaja Tomi Suomalainen Taimin esittelypisteessä Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivänä. Lähde:VesaVaittinen,Tampereen A-killan toiminnanjohtaja 35 kipunoita 4 / 2015 HYVÄÄ TAIMIN PÄIVÄÄ! * * * ”Yksinäisyyden lahja antaa tilaa.” ANNE HÄNNINEN, kirjailija ”Hyvä kaveri matkalla korvaa ajoneuvon.” TUNTEMATON Tiistaina, kahdeksas syyskuuta, kun lehtiä lakaisee jo syksyn luuta, vietimme Toivossa Taimin päivää, ihan ilman mitään ikävän häivää. Tervetulleeksi Aila D. toivotti salin täyden juhlakansaa. Taisi menneestä, tulevasta jutella, en ota siihen tässä kantaa. Päästän irti aina iloisen veikkosen, ikivakaan Korhosen Ilmon. Sukunimensäkin on niin yleinen, ettei riitä se Suomessa kaikillen. Kysyi maestro retorisesti, onko Taimista laulua omaa. Kävi läpi hän lauluja naisista, kuten Irjasta, Leilasta, Sirkasta … Joku joukosta silloin huudahti, että kyllä Taimilla laulu on oma. On Taimista laulanut Runeberg, ja laulu on kovinkin soma: ”Mä taimi olen sun tarhassas, ja varten taivasta luotu. Sun armollisehen huomahas jo syntymästäni suotu.” Olin lapsena Lepolan tarhassa ja tarhassa hyvin viihdyin. Oli ihmissuhteet ihanat, ja tekemistä aina löytyi. Nyt taimena Taimin tarhassa minä taivaan toivossa käyn siihen asti, kun fysiikka pettää, minä tiistaisin Taimissa näyn. Ilmo lauloi juhlassa upeasti, niin kuin Ilmo vain laulaa voi. Oli naiset hyvän kahvin keittäneet ja munkkirinkilät tarjolle toi. Minä kiitän juhlan järjestäjiä, kiitän trahteerauksesta myös. Moninaisissa Taimin ryhmissä on meillä jälleen toivo ja työ. – KIITOS! Osmo Haapaniemi OH/12/09/-15 36 kipunoita 4 / 2015 Aquila-tutkimus Jos käytätte masennuslääkettä, mutta Teillä on silti masennusoireita – tai jos läheisellänne on tällainen tilanne - saatatte olla kiinnostunut Aquila-tutkimuksesta. Osana COMPASS-tutkimusohjelmaa, kansainvälisessä Aquila-tutkimuksessa arvioidaan, lievittääkö tutkimuslääke (breksipratsoli) masennusoireita, kun sitä käytetään lisähoitona yhdessä hyväksytyn masennuslääkkeen kanssa. Aquila-tutkimusryhmä etsii seuraavanlaisia henkilöitä: · vähintään 65-vuotias · vakavan masennustilan diagnoosi · nykyinen masennuslääkehoito ei anna hyvää hoitovastetta · voi osallistua tutkimukseen, joka kestää enintään kahdeksan kuukautta Jos Te tai läheisenne täytätte nämä ehdot ja haluaisitte lisätietoa Aquila-tutkimuksesta, voitte ottaa yhteyttä: LT, psykiatrian dosentti Marko Sorvaniemi, Mentoria Oy, Hämeenkatu 25 A 4. kerros, 33200 Tampere. Puh. 040 82 33 255. Jos päätätte osallistua tutkimukseen, tutkimuslääke annetaan Teille ilmaiseksi ja kohtuulliset matkakulut korvataan. Taimissa tapahtuu Haluatko liittyä Taimi ry:n jäseneksi? Yhdistyksemme vuosijäsenmaksu on 12 €/vuosi. Ainaisjäsenmaksu on 75 €. Tukijäsenmaksu on 120 €. Jäsenmaksun voi suorittaa tilillemme FI53 4726 5020 0003 49. Muista laittaa tiedonantoja-kohtaan osoitetietosi ja syntymävuotesi. Yhdistys ei anna/myy tietojasi kenellekään muulle. Jäsenmaksuun kuuluu yhdistyksen tarjoama toiminta ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kipunoita-lehti. Jäsenmaksun voi suorittaa myös käteisellä Taimi ry:n toimistossa. 37 kipunoita 4 / 2015 3 0 7 24 31 0 7 4 2016 helmikuu m t k 1 2 3 8 9 10 15 16 17 22 23 24 29 toukokuu m t k 2 9 16 23 30 3 10 17 24 31 4 11 18 25 3 0 7 24 31 elokuu m t 1 2 8 9 15 16 22 23 29 30 2 9 6 23 30 marraskuu m t k 1 2 7 8 9 14 15 16 21 22 23 28 29 30 k 3 10 17 24 31 t 4 11 18 25 p 5 12 19 26 l 6 13 20 27 t p l 5 12 19 26 6 13 20 27 7 14 21 28 t 4 11 18 25 t 3 10 17 24 p 5 12 19 26 p 4 11 18 25 l 6 13 20 27 l 5 12 19 26 s 7 14 21 28 s 1 8 15 22 29 s 7 14 21 28 s 6 13 20 27 maaliskuu m t k 1 2 7 8 9 14 15 16 21 22 23 28 29 30 t 3 10 17 24 31 p 4 11 18 25 l 5 12 19 26 s 6 13 20 27 kesäkuu m t k 1 6 7 8 13 14 15 20 21 22 27 28 29 t 2 9 16 23 30 p 3 10 17 24 l 4 11 18 25 s 5 12 19 26 t 1 8 15 22 29 p 2 9 16 23 30 l 3 10 17 24 s 4 11 18 25 t 1 8 15 22 29 p 2 9 16 23 30 l 3 10 17 24 31 s 4 11 18 25 syyskuu m t k 5 12 19 26 6 13 20 27 7 14 21 28 joulukuu m t k 5 12 19 26 6 13 20 27 7 14 21 28 39 kipunoita 4 / 2015 Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään lähetys palauttamaan osoitteella: Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere
© Copyright 2024