Helmikuu 2011 Havainnekuva proomulautasta, jonka Wärtsilä toimittaa Seaboard-yhtiölle Dominikaaniseen tasavaltaan. Lue lisää sivu 3. Luottovakuutukset kuparikaupan edistäjänä Kuparin korkea maailmanmarkkinahinta kasvattaa Cupori Groupin lyhyen maksuajan luottovakuutustarvetta. Teksti: Helinä Hirvikorpi Kuvat: Tanja Mikkola Sivu 2 Rahoitusmarkkinat ovat kriisin jälkeen normalisoituneet mutta eivät palanneet entiselleen. Sivu 3 Finnveran ja Vientiluoton rahoitusjärjestelyillä on tärkeä rooli Wärtsilän voimalaitoskaupoissa. Cupori sananmukaisesti elää kuparista, joka on sen käyttämä raaka-aine. Pääkonttorissa Otaniemessä on jonkun työpöydällä kuparinen kahvipannu. Se on muisto menneisyydestä eikä kuvaa yhtiön tuotteita, jotka ovat kupariputkia. Finnvera sai vielä vuoden jatkoajan viime vuonna voimassa olleelle lyhyen maksuajan luottovakuutukselle läntisiin teollisuusmaihin. Erityisjärjestelylle saatiin lupa EU:lta. Taloustaantuma oli aiheuttanut vientiyrityksille selkeän markkinapuutteen. Yksityiset luottovakuuttajat, joita Suomessa toimii kaksi, Euler Hermes Luottovakuutus ja Atradius Credit Insurance, vähensivät merkittävästi luottovakuutuslimiittejään. Cupori sananmukaisesti elää kuparista, joka on sen käyttämä raaka-aine. Pääkonttorissa Otaniemessä on jonkun työpöydällä kuparinen kahvipannu. Se on muisto menneisyydestä eikä kuvaa yhtiön tuotteita, jotka ovat kupariputkia. – Kuparin hinnalla on meille suuri merkitys, erityisesti viime aikoina nähdyllä huimalla hinnannousulla. Meille se merkitsee, että käyttöpääomaan sitoutuu paljon enemmän rahaa, koska myyntisaatavien ja myös vaihto-omaisuuden arvo kasvaa ja ne täytyy rahoittaa, Cupori Groupin johtaja Sakari Lassila sanoo. Cuporin tulokseen kuparin hinta ei vaikuta. – Tulosvaikutus eliminoidaan niin, että käytämme hyväksi johdannaismarkkinoita, lähinnä Lontoon metallipörssiä. Cupori tekee siellä vastakauppoja niin, että kuparipositio nollataan. Näin kuparin hintavaihteluilla ei ole tulosvaikutusta. Muutoin ne voisivat olla dramaattisia, Lassila toteaa. Mm. riskien hallinnasta vastaava johtaja Lassila näyttää käyrän kuparin hinnan vaihteluista; se vaikuttaa vuoristoradalta. Tammikuun alkupuolella nähtiin huippu, lähes 10 000 dollaria per tonni. Vuosi sitten samaan aikaan kuparin hinta oli 7 500 ja sitä edeltävänä vuonna alle 3 000 dollaria tonnilta. Pitkään ennen vuotta 2005 kuparin hinta oli vaihdellut vain 1 500–2 000 dollarissa. Hintaheilahteluja selittävät vain pieneltä osin kupariteollisuuden kysyntä ja kuparin saatavuus. Raaka-aineista on tullut sijoittajien spekulaation kohteita samalla kun talouden epävarmuus on kasvanut. Kupari, kuten kultakin, ovat likvidejä, ja sijoituksia on mahdollista tehdä paperilla. Siksi Cuporin tarvitsema kupari on suosittu sijoituskohde. Riskeiltä suojaudutaan Cupori käytti jo viime vuonna Finnveran lyhyen ajan luottovakuutusta läntisiin maihin. – Lähtökohtamme on, että pyrimme suojautumaan sellaisilta riskeiltä, jotka saat- taisivat tuoda odottamattomia elementtejä toimintaamme. Yksi on tämä kuparin hintariski ja toinen on asiakasluottoriski. Siksi myyntisaatavat pyritään vakuuttamaan, Lassila sanoo. Cupori Group käyttää saatavien turvaamiseksi luottovakuutuksia. Perinteisesti sillä on ollut kaupallinen luottovakuuttaja. Finnveraa yhtiö on käyttänyt täydentämään vakuutusturvaa niiltä osin, kun yritys on liikkunut Finnveran toiminta-alueella, EU-maiden ulkopuolella, erityisesti Venäjällä. Vuonna 2008 alkanut taloustaantuma johti siihen, että myös kaupallisten luottovakuutusten tarjoajat alkoivat itse huolestua omista riskeistään. Kun talous alkaa mennä huonosti, luottotappiot kasvavat, ja vakuuttajat alkavat nähdä oman bisneksensä uhattuna. – Kaupalliset vakuutusten tarjoajat alkoivat vähentää riskinottoansa ja kerta kaikkiaan vetää pois limiittejä. Syntyi tilanne, jossa meidän piti päättää, jatketaanko omalla riskillä pitkäaikaisten asiakassuhteiden hoitamista. Silloin Finnvera tuli hätiin ja loi tilapäiseksi tarkoitetun mahdollisuuden, jonka otimme käyttöön, johtaja Lassila kertoo. Sivu 4 Finnveran Pekka Karkovirta lähti kahdeksi vuodeksi EUkomissioon. 2 FinnveraInfo – Annoimme voimakkaasti signaaleja, että tällainen järjestely olisi hyvä, ja heti kun se tuli mahdolliseksi, aloimme hyödyntää sitä. Myyntisaamiset on Finnveran mallissa vakuutettu 80 prosenttisesti, eli yrityksellä itsellään on 20 prosentin omavastuu. Cupori Groupin vienti on Eurooppa-painotteinen: Pohjoismaat ja Italia, jossa on paljon laitevalmistusta sekä Englanti, Saksa, Tsekki ja Puola. Venäjän vienti on kasvanut voimakkaasti, ja se on Finnveran jatkuvan takaustuotteen piirissä. Parempia tuloksia tulossa Lyhyen maksuajan luottovakuutuksen piti päättyä vuoden 2010 lopussa, mutta se sai lisäaikaa vuoden 2011 loppuun. – Sillä on meille suuri merkitys. Vaikka viime vuonna oli nähtävissä, että toipuminen on käynnissä markkinoilla, niin se ei ole vielä johtanut siihen, että kaupalliset limiitit olisivat täysin palautuneet. Kun kyseessä eivät ole julkisesti noteeratut yhtiöt, ongelma on, että kaikki ovat sen tiedon varassa, mitä asiakkaasta on saatavilla. Ajantasaista tuloslaskelma- ja tasetietoa on harvoin saatavissa, ja viimeisimmät tilinpäätökset vuodelta 2009 tulivat viime kesänä. Ne eivät ole kaunista luettavaa, Lassila huomauttaa. Tilanne saattaa parantua, kun parempia tuloksia vuodelta 2010 alkaa olla loppukeväästä saatavilla. Asiakasriskin arvioiminen on iso haaste. – Toivotaan, että vuoden 2012 kuluessa kaupallisten limiittien saatavuus on taas normalisoitunut. Finnvera on silloin täyttänyt tilapäisen markkinatarpeen paikkaamisen tehtävän. ”Uusi normaali” poikkeaa entisestä Miltä Cupori Group Oy:n vuosi 2011 näyttää? – Taantuman aiheuttama notkahdus on näkynyt meidänkin toiminnassa. 2010 oli jo selvästi toipumista heikosta edellisvuodesta. Nyt tilauskanta on varsin korkea, ja olemme toiveikkaita, että tämä vuosi on jo normaali. Lama on opettanut asiakkaille sen, että pitkälle etukäteen ei lyödä asioita lukkoon ja tehdä tilauksia. Asiakkaat ovat oppineet tilaamaan lyhyellä varoitusajalla ja minimoimaan oman varastonsa. Näkyvyys ei siten meilläkään yllä pitkälle. Uskomme, että kun taloudellinen tilanne on yleisesti paranemaan päin, se heijastuu meidänkin bisnekseen, johtaja Lassila arvioi. Rahoitusmarkkinat ovat kriisin jälkeen normalisoituneet mutta eivät palanneet entiselleen. ”Uusi normaali” on erilainen kuin entinen normaali. Lyhytaikaisen luottovakuutuksen osalta uusi normaalitila jättää edelleen markkinapuutteita etenkin pienille vientiyrityksille, joilla ei ole yksityisten vakuuttajien edellyttämiä asiakasvolyymejä. Suomi saikin ensimmäisenä EU-maana hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista vuoden jatkoajan OECD-maissa olevien lyhytaikaisten luottoriskien vakuuttamiseen. Muut jatkoluvan saaneet maat ovat tätä kirjoitettaessa Saksa, Tanska ja Unkari. EU toivottavasti harkitsee ”markkinakelpoisuuden” määritelmää vielä tarkemmin. Vanhan määritelmän kielto, jonka mukaan julkiset takuulaitokset eivät voi lainkaan vakuuttaa OECD:n teollisuusmaissa sijaitsevien ostajien alle kahden vuoden riskejä, on Finnveran näkemyksen mukaan liian ehdoton. Viennin väliaikainen jälleenrahoitusmalli on voimassa kesäkuun loppuun. Pääomatavaroiden viennissä pankit ovat kuitenkin haluttomia sitomaan taseitaan pitkäaikaisiin, yli 6–7 vuoden lainajärjestelyihin. Tämä johtuu paitsi markkinatilanteesta ja pitkän rahoituksen saatavuuden haasteista, niin myös kaavaillusta Basel -III pankkisääntelystä. Uusi sääntely edellyttää pankeilta aiempaa enemmän omia varoja myös vientitakuilla katettuihin luottoihin sekä entistä paremmin Cupori Groupin vienti on Eurooppa-painotteinen: Pohjoismaat ja Italia, jossa on paljon laitevalmistusta sekä Englanti, Saksa, Tsekki ja Puola. tasapainotettua otto- ja antolainausta. Tämän johdosta työ- ja elinkeinoministeri on asettanut Vienninrahoitus 2011 -työryhmän, jonka tehtävänä on helmikuun loppuun mennessä miettiä keinoja pääomatavaraviennin pitkäaikaiseen ostajaluottorahoitukseen ja sitä kautta Outokummusta mbo-kaupalla Cuporin liiketoiminta oli ennen osa Outokumpua. Aikanaan Outokumpu valitsi kuparin strategiseksi pääpainoalueeksi, mutta heittikin näkemyksensä ympäri ja päätti keskittyä ruostumattomaan teräkseen. Kuparista irtautuessaan Outokumpu teki kolme järjestelyä: ensin se myi ruotsalaiselle Bolidenille alkupään tuotantoa ja pääomasijoittaja Nordic Capitalille muun jalostettujen tuotteiden valmistuksen, josta syntyi Luvata-yhtiö. Kupariputkiliiketoiminta jäi vielä Outokummulle. Siihen kuului Cuporin nykyinen toiminta sekä isot tehtaat Belgiassa ja Espanjassa. Vuonna 2008 toimiva johto osti MBO-kaupalla Outokummulta jäljellä olevan kupariputkiliiketoiminnan ja myi edelleen Espanjan ja Belgian tehtaat. Cupori Groupille jäi Porin tuotantolaitos ja Västeråsin tehdas Ruotsissa. Liiketoiminta jakautuu kahteen alueeseen: LV-asennusputket menevät rakentamiseen ja teollisuusputket laitevalmistutukseen. Vientiin menee 85 prosenttia tuotteista noin 30 maahan. Cuporin liikevaihto on noin 150 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä yrityksessä työskentelee noin 300. Vientitakuita myös RMB-määräisinä Finnveran myöntämiin lyhyen maksuajan vientitakuisiin voidaan hyväksyä laskutusvaluutaksi euron tai dollarin lisäksi myös Kiinan renminbi (RMB). Kiinan hallituksella on tarkoitus tehdä RMB:stä vapaasti vaihdettava valuutta. Pääomaliikkeiden rajoituksia on asteittain vapautettu ja ulkomaille suuntautuvia suoria sijoituksia helpotettu. Tavoitteena on myös laajentaa RMB:n käyttöä kansainvälisessä kaupassa ja tehdä siitä reservivaluutta. Tähän menee kuitenkin pitkä aika, sillä reservivaluutan edellytykset, kuten itsenäinen keskuspankki, pääomien vapaa liikkuvuus ja likvidit arvopaperimarkkinat, puuttuvat Kiinalta. Kauppavaluuttana RMB on lähtenyt nousuun, kun ulkomaankaupan maksuja koskevia käyttörajoituksia on lievennetty. Kasvusta huolimatta RMB:n osuus ulkomaankaupasta on vain runsaat kaksi prosenttia. vientiteollisuutemme kilpailukyvyn turvaamiseen. Työryhmä pohtii myös Finnveran vientitakuuriskinoton rajoja. Uskon, että Finnvera on osaltaan auttanut yrityksiä rahoitusmarkkinoiden kriisin yli. Toivottavasti vientitakuu- ja vienninrahoitusmallimme ovat kilpailukykyisiä ”uudessa normaalissa” tilanteessa, johon näyttävät kuuluvan vientiyritystemme kasvaneet kilpailuhaasteet. Tiukassa kilpailussa takuu- ja rahoitusehdot ovat entistäkin ratkaisevampia. Topi Vesteri varatoimitusjohtaja, Finnveran viennin rahoitus FinnveraInfo 3 Wärtsilän voimalaitoskauppaan lisäpuhtia rahoituksesta Wärtsilällä on useita pitkäaikaisia asiakkaita Karibialla. Voimalaitoskaupoissa Finnveran ja Vientiluoton rahoitusjärjestelyillä on tärkeä rooli. Teksti: Helinä Hirvikorpi Kuvat: Heikki Savolainen ja Standard Chartered Wärtsilällä on meneillään useita voimalaitoshankkeita Karibialla, joihin liittyvät Finnveran tai Suomen Vientiluoton rahoitusjärjestelyt. Näihin kuuluvat viime vuonna solmitut sopimukset voimalaitoksista Dominikaaniseen Tasavaltaan ja Jamaikalle. Edellinen on 106 megawatin kelluva voimala ja jälkimmäinen teholtaan 66 MW. Kummassakin on tilaajana pitkäaikainen asiakas. Jamaikalainen itsenäinen voimantuottaja West Kingston Power Partners tilasi jo kolmannen voimalansa Wärtsilältä. Myös Dominikaaniseen Tasavaltaan proomuvoimalan tilannut Seaboard-yhtiö on ostanut aiemmin kaksi voimalaa Wärtsilältä. Kyseessä on korkean hyötysuhteen ns. kombivoimalaitos, eli se hyödyntää myös moottorien tuottaman lämmön sähköntuotannossa. Wärtsilä on toimittanut Karibialle ja Aasiaan yhteensä 25 kelluvaa voimalaa, joissa voimala on rakennettu proomun päälle. Miksi juuri Karibialle on syntynyt ”kantaasiakkaita”? Dominikaanisen kaupassa erittäin tärkeässä roolissa oli myös asiakkaiden saama Finnveran pitkäaikainen vientitakuu ja Suomen Vientiluoton jälleenrahoitus. – Finnvera oli mukana keskusteluissa jo vuonna 2009 sopimusneuvotteluiden rinnalla. Rahoitusaspekti tuotiin mukaan alusta alkaen. Finanssikriisi iski rahoitusmarkkinoihin juuri tuohon aikaan voimakkaasti, ja Vientiluoton jälleenrahoitus on ollut erittäin tärkeä elementti kaupan syntymiselle, Tuomas Haapakoski sanoo. Pitkäaikaisen rahoituksen saaminen markkinoilta ei ole edelleenkään helppoa. Voimalaitosinvestointi tarvitsee pitkän maksuajan, jotta tuotetun sähkön hinta voidaan pitää kohtuullisena. Seaboardin tapauksessa laina-aika on12 vuotta voimalan luovutuksesta. Voimalan tilannut amerikkalainen Sea board on monialayritys, joka on voimalaitos bisneksessä vain tässä maassa. Luottojär jestely on arvoltaan 88 miljoonaa euroa. Varmuutta neuvotteluihin Suomalaiset viejät tarvitsevat Finnveran ja Vientiluoton jatkettua tukea, Torsten Richter lontoolaisesta Standard Chartered -pankista huomauttaa – Karibialla on paljon pieniä saaria, joilla on erillinen sähköverkko. Wärtsilän joustavan perusvoiman tuottamiseen suunnitellut voimalat sopivat hyvin tällaiseen ympäristöön luotettavuutensa ja joustavuutensa ansiosta, vienninrahoituksesta vastaava johtaja Tuomas Haapakoski sanoo. Dominikaanisen laitos käyttää polttoaineena maakaasua. Moderni maakaasulaitos toimii Wärtsilälle hyvänä referenssinä, sillä ympäristöystävällisillä, korkean hyötysuhteen voimalaitoksilla on maailmalla kysyntää. – Nämä ovat Wärtsilälle tärkeitä tilauksia. Maakaasulaitosten markkina kasvaa vahvasti, Haapakoski toteaa. – Vientiluoton jälleenrahoitus tuo tiettyä varmuutta prosessiin. Puhtaasti kaupallinen pankkirahoitus saattaa reagoida herkemmin nopeasti muuttuvaan markkinatilanteeseen. Finanssikriisin myötä pitkää rahoitusta ei aina ole saatavillakaan, ja esimerkiksi dollarimääräisten pitkien lainojen rahoitus voi olla eurooppalaisille pankeille haastavaa. Seaboardin kanssa rahoitus oli myyntiprosessissa keskeisellä sijalla, Haapakoski myöntää. Kyse on myös kilpailusta. Muutamilla Wärtsilän isoilla kilpakumppaneilla on omat rahoitusyhtiöt. Vastaavasti monilla mailla, kuten Ruotsissa on Vientiluottoa vastaava laitos, joka toimii jatkuvasti rahoittajana vientiluotoissa. Suomessa viennin jälleenrahoitus otettiin käyttöön väliaikaisesti vuonna 2009 helpottamaan suomalaisten pääomatavaran viejien asiakasrahoitusta, ja sen piti päättyä vuoden 2010 lopussa. Lisäaikaa annettiin vielä puoli vuotta tämän vuoden kesäkuun loppuun. Tuomas Haapakoski sanoo, etteivät rahoitusmarkkinat ole edelleenkään normalisoituneet finanssikriisin jäljiltä. Myös pankkien regulaatio ja vakavaraisuusäännösten tiukke neminen voivat kiristää rahoitusmahdollisuuksia. – Finnvera ja Vientiluotto toimivat hyvin ja pystyivät suhteellisen nopeasti luomaan jälleenrahoitusmekanismin. Onneksi mallia on myös pystytty edelleen kehittämään lähemmäksi kilpailijamaiden tarjoamaa tasoa, hän huomauttaa. Haapakosken mielestä on erittäin tärkeää, että jälleenrahoitusmallista tulee pysyvä järjestely, jotta suomalaisilla viejillä on jatkossakin mahdollisuus tukeutua Vientiluottoon tarpeen vaatiessa eikä kauppoja menetetä Vientiluoton jälleenrahoitus on ollut erittäin tärkeä elementti kaupan syntymiselle, viennin rahoituksesta vastaava johtaja Tuomas Haapakoski Wärtsilästä sanoo. kilpailijamaiden yrityksille rahoitusehtojen vuoksi. Uusi jälleenrahoitusmalli Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy tuo jälleenrahoitusprosessissa ”rahan pöytään”, ja Finnvera kantaa luottoriskin. – Jälleenrahoitus tuli alun pitäen Vientiluoton tehtäväksi, koska finanssikriisin takia pankit eivät pystyneet hankkimaan markkinoilta pitkäaikaisia varoja. Valtio kehitti jälleenrahoitusmallin, joka perustuu valtion varainhankintaan markkinoilta, Suomen Vientiluoton apulaisjohtaja Arja Griffin kertoo. Järjestelyssä on aina mukana pankki, joka neuvottelee ensin lainan ostajan kanssa ja siirtää sen allekirjoituksen jälkeen Vientiluotolle. Järjestäjäpankki jää kuvioon mukaan mm. agentin rooliin. Tässä Wärtsi- län tapauksessa pankkina on Standard Chartered Bank Lontoosta. Jälleenrahoitusjär jestely edellyttää Finnveran 100-prosenttista vientitakuuta. Koska Finnveran takuu normaalisti kattaa alle 100 prosenttia, pankki antaa Finnveralle puuttuvasta osuudesta takauksen, ja näin Finnvera pystyy korottamaan katteensa sataan. Väliaikainen viennin jälleenrahoitusjärjestelmä on voimassa tämän vuoden kesäkuun loppuun. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän, joka pohtii järjestelmän jatkamista, ja sillä on määräaika helmikuun loppuun. – Kyllä se olisi hyvä järjestely suurille pääomatavaroiden viejille. Työryhmä pohtii, miten järjestely voitaisiin toteuttaa ilman valtion varainhankintaa. Toteutuksella on vaikutusta myös rahan hintaan, Griffin huomauttaa. Rahoituspaketilla olennainen merkitys Standard Chartered -pankin projekti- ja vienninrahoituksen johtaja Torsten Richter sanoo, että Finnveran takuilla ja Vientiluoton jälleenrahoituksella on tälle rahoitusjärjestelylle olennainen merkitys. Rahoituskustannukset pysyvät hallinnassa, ja lainalla on pitempi maksuaika. Molemmat elementit ovat tärkeitä Seaboardin ratkaisulle, kun se arvioi voimalaitosprojektin kaupallista toteuttamiskelpoisuutta. – Standard Chartered -pankki on tyytyväinen saadessaan mahdollisuuden työskennellä Suomen Vientiluoton kanssa sen ensimmäisessä transaktiossa, joka ei ollut laivatilaus, Richter sanoo. Torsten Richter uskoo, että tämänkaltainen vientiluotto sekä rahoitus ovat tärkeitä tekijöitä ylläpidettäessä suomalaisten vientiyhtiöiden kilpailukykyä. – Rahoitusmekanismi on verrattavissa muiden maiden vastaaviin, ja jatko auttaisi ylläpitämään suomalaisten yhtiöiden kykyä kilpailla kansainvälisten kollegoiden kanssa, hän sanoo. Standard Chartered Bankin edustaja Tors ten Richter näkee, että rahoitusmarkkinat ovat nyt merkittävästi paremmat kuin kaksi vuotta sitten. – Kuitenkin monilla markkinoilla erityisesti pitkäaikainen rahoitus on vielä niukkaa ja kallista. Suomalaiset viejät tarvitsevat Finnveran ja Vientiluoton jatkettua tukea, Richter huomauttaa 4 FinnveraInfo Kansallisena asiantuntijana EU-komissiossa Koonnut: Eeva-Maija Pietikäinen Karkovirta suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää Kuva: Meri Finnveran kansainvälisistä suhteista vastannut apulaisjohtaja Pekka Karkovirta lähti viime kesänä kahdeksi vuodeksi EUkomissioon kansalliseksi asiantuntijaksi. Asemapaikkana on kaupan pääosasto, jossa toimii 3 hengen vientiluottoasioita hoitava tiimi. EU-komissio edustaa jäsenmaita OECD-vientiluottosopimukseen liittyvissä neuvotteluissa. Karkovirta on yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kollegojen kanssa edustanut pitkään Suomea EU:n neuvoston kuukausittain kokoontuvassa vientiluottoryhmässä ja siirtyi sujuvasti Suomen lipun takaa komission delegaatioon. Mitä tehtäviisi komissiossa kuuluu? Tällä hetkellä laivojen vientiluottokysymykset, vientiluottokonsensuksen strategiset kysymykset ja tulevaisuus, WTO:hon liittyvät vientiluottoasiat, vientiluottokilpailu, Basel III ja sekaluotto kysymykset. Seuraan aktiivisesti myös mm. lyhyen maksuajan tiedonannon valmistelua. Lukuisia muita pienempiä asioita käsitellään jatkuvasti. Mikä on vientitakuiden ja vienninrahoituksen merkitys EU-komission kauppapoliittisesta näkövinkkelistä katsottuna? Kuten pitkälti kaikessa komission toiminnassa asioiden painoarvoon liittyy lukuisia tekijöitä – eikä vähiten sidosryhmien, kuten esimerkiksi viejien ja teollisuuden tai EU:n jäsenmaiden antamat signaalit siitä, mitä asioita pidetään tärkeinä. Kaupan pääosasto hoitaa monia kauppapoliittisia neuvotteluita, kuten tulli- ja tariffisopimuksia, vapaakauppasopimuksia ja kahdenvälisiä investointisopimuksia. Voisi tuntua, että pieni niche-sektori, kuten vientiluotot, hukkuu muiden joukkoon. Viime aikoina vientiluottokysymykset ovat saaneet yhä enemmän huomiota useammallakin foorumilla, muun muassa G-20 maiden keskuudessa. Myös komission kauppapääosastossa vientiluottoasiat ovat nousseet selkeästi näkyvämmin esille. Joulukuussa sovittiin uudistettu, lentokoneita koskeva vientiluottosopimus, joka sai suhteellisen paljon resursseja ja myös julkista huomiota. Myös vientiteollisuuden puolelta on tullut yhä riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityis rahoittaja ja Suomen virallinen vienti takuulaitos Export Credit Agency (ECA). Valtakunnallinen vaihde 020 460 11 Puhelinpalvelu 020 690 782 www.finnvera.fi Finnveran kansainvälisistä suhteista vastannut apulaisjohtaja Pekka Karkovirta työskentelee kaksi vuotta kansallisena asiantuntijana EU-komissiossa. enemmän yhteydenottoja vientiluottoasioissa komissaaritasoa myöten. Vientiluotot ovat nykyään esillä, mutta kuten varmaan kaikissa organisaatioissa, myös täällä omaa asiaansa pitää ajaa ja pitää esillä. Kiina ja muut nousevat markkinat kilpailevat entistä enemmän perinteisten teollisuusmaiden kanssa vientikaupoista ja tarjoavat viejiensä tueksi julkisesti tuettua rahoitusta ja takuita. OECD-maiden toimintaa säätelevä OECD-vientiluottosopimus ei kuitenkaan sido nousevia vientimaita. Mitä EU-komissio tekee edellä mainitun pulman ratkaisemiseksi ja EU-maiden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi? Useimpia nousevia markkinoita sitoo kuitenkin WTO-sopimus, jonka puitteissa voidaan tarkastella myös vientiluottokysymyksiä. WTO:ssa ja EU:lla itselläänkin on erilaisia mekanismeja nostaa kilpailukysymyksiä esille esimerkiksi erilaisissa konsultaatioprosesseissa tai viime kädessä riitojenratkaisumekanismeissa. Nämä ovat kuitenkin usein pitkäkestoisia prosesseja, joissa vaaditaan toisaalta laajaa todistusaineistoa kansainvälisten sopimusten rikkomisesta ja toisaalta kilpailuvääristymän takia heikompaan asemaan jääneen osapuolen kiinteää yhteistyötä mahdollisessa riitatapauksessa. Mitkä muut asiat näet tärkeimpinä vienninrahoituksen tulevaisuuden kannalta? Vienninrahoitus on murrosvaiheessa monenkin syyn vuoksi. Rahoitusmarkkinat ovat muuttuneet rahoituskriisin myötä, ja uudet suunnitellut pankkien Basel III -säännökset vaikuttavat vientiluottojen asemaan rahoituskentässä. Vientitakuiden ja vientiluottojen, eli itse julkisen rahoituksen, myöntämisen keskinäinen asema on muuttunut. Ja kuten edellä olevasta kysymyksestä käy ilmi, kilpailu nostaa voimakkaasti päätään. Tämä tilanne on jo johtanut vientiluottosopimusten tarkasteluun aiempaa laajemmasta näkökulmasta. EU:ssa käydään strategista keskustelua vientiluottosopimusten kentästä ja pitkän ajan tavoitteista. Miten Suomen asiaa parhaiten ajettaisiin EU:ssa? Minkä tahansa maan asioita – maan koosta riippumatta - voidaan ajaa edustamalla uskottavasti, asiantuntevasti ja rakentavasti. Se vaatii kotimaassa tavoitteiden asettamista ja pitempiaikaista sitoutumista asian eteenpäin viemiseen sekä luonnollisesti erilaisten perusteltujen muistioiden tai ehdotusten laatimista, verkottumista muiden jäsenmaiden tai toimijoiden kanssa ja tietysti loputtomia keskusteluja sekä kokouksissa että kokousten ulkopuolella. Miltä maistuu belgialainen elämänmuoto? Työpäivät ovat pitkiä, mutta toisaalta täällä bonuksena on ainakin maailman paras suklaa ja olut. Erityisesti olen löytänyt Neuhaussuklaan, jota saa edullisempaan hintaan tehtaanmyymälästä, ja Delirium Tremens oluen, jonka tuotemerkkinä ovat pienet vaaleanpunaiset elefantit… Vientiluottosopimuksen lievennykset jatkuvat OECD-mailla on mahdollisuus taata aikaisempaa enemmän paikalliskustannuksia. Takuulaitokset voivat taata vientiluottoja, joihin on sisällytetty paikalliskustannuksia enintään 30 prosenttia vientikaupan arvosta. Vuoteen 2008 saakka raja oli 15 prosenttia. Finnvera ja muut takuulaitokset ovat käyttäneet paljon uutta joustoa, josta tuli vuoden 2011 alusta lähtien pysyvä osa vientiluottosopimusta. Paikalliskustannukset ovat viennin kohdemaassa syntyviä vientikauppaan olennaisesti Finnvera tarjoaa rahoitusta yritys toiminnan alkuun, kasvuun ja kansain välistymiseen sekä viennin riskeiltä liittyviä kuluja. Vietyjen tavaroiden ja palvelujen arvo määritellään OECD-vientiluottosopimuksessa tavallisimmin vähentämällä kauppahinnasta paikalliskustannukset. Vientiluottosopimuksen edellyttämä käteisosuusvaatimus on 15 prosenttia vientikaupasta. Finanssikriisin vuoksi sovellettavaa projektirahoitussäännön väliaikaista lievennystä päätettiin myös jatkaa vuodella. Korkean tulotason maissa toteutettavien projektira- hoitushankkeiden enimmäisluottoaika on vuoden 2011 loppuun saakka 14 vuotta. Korkean tulotason maissa julkisesti tuetun vientiluottorahoituksen osuus voi olla puolet koko rahoituspaketista. Sähköposti etunimi.sukunimi@finnvera.fi Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010 00101 HELSINKI Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127 70111 KUOPIO Aluekonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL 1010 00101 HELSINKI Joensuu Torikatu 9 A 80100 JOENSUU Jyväskylä Sepänkatu 4 40100 JYVÄSKYLÄ Kajaani Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Kuopio Haapaniemenkatu 40 PL 1127 70111 KUOPIO Lahti Laiturikatu 2 15140 LAHTI Lappeenranta Snellmaninkatu 10 53100 LAPPEENRANTA Mikkeli Linnankatu 5 50100 MIKKELI Oulu Asemakatu 37 90100 OULU Pori Valtakatu 6 28100 PORI Rovaniemi Maakuntakatu 10 PL 8151 96101 ROVANIEMI Seinäjoki Kauppatori 1–3 60100 SEINÄJOKI Tampere Hämeenkatu 9 PL 559 33101 TAMPERE Turku Eerikinkatu 2 20100 TURKU Vaasa Pitkäkatu 55 65100 VAASA Info helmikuu 2011 Finnvera Oyj:n yritys- ja sidosryhmäuutiskirje Julkaisija Finnvera Oyj, Eteläesplanadi 8 (PL 1010), 00101 Helsinki Toimitus Kaisa Sailas, puh. 020 460 7402 Osoitteenmuutokset tanja.jarvinen@finnvera.fi Taitto DesignConcept Oy Kuvatoimistokuvat Shutterstock Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy www.yrityssuomi.fi