ADHD-lehti 3/2012 - ADHD
3/2012 ADHD-liiton jäsenlehti Mitä perusopetuslain muutokset tarkoittavat käytännössä? s. 8 ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus s. 4-17 Ajatuksissa armeija s. 22 sisällys Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhdoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9–11 Puh. 040 541 7696 Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh. 045 636 1841 nina.hoven-korpela@adhd-liitto.fi Järjestösuunnittelija Henna Niskala Puh. 050 400 6478 henna.niskala@adhd-liitto.fi Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 jari.hamalainen@adhd-liitto.fi ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton yhteinen teemaosuus – teemana perusopetuslain muutos 4Ledare 5Pääkirjoitus 6 Valteri-verkosto tukee opiskelua lähikoulussa 8 Mitä perusopetuslain muutokset tarkoittavat käytännössä? 10 Perusopetuslain muutokset koulun arjessa 12 Kaikki oppimaan – Yksilöllisen oppimisen tukeminen ryhmässä 15 Kolumni – Erityisopetuksen tulevaisuus 16 Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren itsenäisen elämän tukeminen -tilaisuus Hämeenlinnassa 17 Erityistä tukea tarvitseva lapsi kotona, päivähoidossa ja koulussa -tilaisuus Savonlinnassa Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 toimisto@adhd-liitto.fi Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi s. 8 Kuntoutusassistentti Petra Mäki Puh. 040 777 1207 petra.maki@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen Puh. 045 657 8720 anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Teija Jalanne Puh. 040 778 2677 puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 3/ 2 0 12 s. 12 Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: 800017-71010197 Nordea: 126230-112404 Osuuspankki: 578010-214497 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa 3.5.2011– 31.12.2012 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2 sisällys ADHD-liiton oma osuus 18Puheenjohtaja 19 s. 22 Uusia työntekijöitä 20Lyhyesti 21 Vertaistuesta voimia – vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu 22 Ajatuksissa armeija 24Jäsenyhdistykset 26 ADHD-liitto jatkaa liveryhmiään Tukinetissä ADHD-liiton syyskokous 27 ADHD-liitolla käynnissä lyhytelokuvaprojekti 28 Yhdistykseltä – Juhlakonsertti Tampereella s. 27 s. 28 Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI tilaukset ja tilauslaskutus Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh. 045 636 1841 Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi taitto Jari Hämäläinen Kuvat Futureimagebank.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Toimituskunta Teija Jalanne Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen Ilmestymisajat 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: 1459-5753 AineistotIlmestyy 27.1.12 viikko 9 7.5.12 viikko 23 9.8.12 viikko 37 9.11.12 viikko 50 3 3/ 2 0 12 ledare Jukka Gustafsson Eleven har rätt till undervisning anpassad till ålder och personliga förutsättningar I lagen om grundläggande utbildning finns en tydlig utgångspunkt också för utveckling av undervisningen för elever som behöver särskilt stöd. I samband med förändringarna i lagen om den grundläggande utbildningen år 2010 kompletterade man reglerna för specialundervisning och annat särskilt stöd för eleven. Stödet finns nu i tre former, ett allmänt, ett intensifierat och ett särskilt stöd. Man ville på det här sättet stärka det tidiga och preventiva stödet vilket ges enligt en plan. Det ser också ut som om städerna och kommunerna har gått framåt när det gäller att tillämpa den reformerade lagen och dess målsättning. ra sådan att läraren har en möjlighet att följa med och stöda elevens inlärning och utveckling i samarbete med hemmen. Ministeriet har fortsättningsvis särskilda medel för minskning av gruppstorlekarna. Det är också skäl att främja acceptans av olikhet och en jämbördig behandling av individer. Delaktighet, välfärd, trygghet och att man respekterar andra bör betonas i skolornas verksamhet. Avsikten är att stärka grundskolan som en läropliktsskola för alla elever och att på ett signifikant sätt minska skillnaderna mellan skolorna. Verksamheter för att minska mobbning intensifieras och man försöker också stärka skolans roll som utvecklare av de emotionella och sociala färdigheterna hos eleverna. Det är också meningen att förbättra de läropliktiga elevernas rätt att delta i den grundläggande utbildningen ifall de befinner sig i öppen vård eller på sjukhus samt trygga de barns rätt till grundläggande utbildning som är under omvårdnad eller placerade i fosterhem. Inlärningssvårigheterna kan ha många olika orsaker. En kvalitativt bra utbildning och inlärning möjliggörs genom att man tidigt observerar risken för inlärningssvårigheter och att rehabilitering, stödtjänster och undervisning är planerade och genomförda på ett bättre sätt än tidigare. Det är ett krävande arbete att känna igen problemen därför att det ofta är fråga om överlappande fenomen. Därför är samarbetet mellan lärare och andra experter samt vårdnadshavarna ytterst viktigt. Vi måste komma ihåg att inlärningssvårigheter är ett verkligt hot även mot den ungas självkänsla och identitetsutveckling samt mot de utbildnings- och yrkesdrömmar hon eller han har efter grundskolan. Grunden för vår välfärd är jämlikhet i utbildningen. Med sina utvecklingsåtgärder vill ministeriet försäkra att inlärningsförutsättningarna för alla barn är goda redan i förskolan och i grundskolan samt stöda barn och unga som av olika orsaker har behov av stöd och där det finns fara för marginalisering. Undervisnings- och kulturministeriet skapar förutsättningar för att grundundervisningen kvalitativt utvecklas på många sätt. Undervisningsgruppernas storlek bör va- Jukka Gustafsson är undervisningsminister. Delaktighet, välfärd, trygghet och respekt för andra bör betonas i skolornas verksamhet. 3/ 2 0 12 4 pääkirjoitus Jukka Gustafsson Janne Suhonen / Valtioneuvoston kanslia Oppilaalla on oikeus saada opetusta ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti Perusopetuslaki antaa selvän lähtökohdan myös erityisen tuen oppilaiden opetuksen kehittämiselle. Perusopetuslain muutoksilla vuonna 2010 täydennettiin erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä. Tuki rakennettiin kolmiportaiseksi jakautuen yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilaalle suunnitelmallisesti annettavaa varhaista ja ennalta ehkäisevää tukea haluttiin näin vahvistaa. Näyttääkin siltä, että kaupungit ja kunnat ovat edistyneet uudistuneen lain soveltamisessa päämäärän suuntaisesti. dollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä myös yhteistyössä kotien kanssa. Ministeriö ohjaakin edelleen ryhmäkokojen pienentämiseen erityisiä avustuksia. Erilaisuuden hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua on myös syytä kehittää. Osallisuuden, hyvinvoinnin, turvallisuuden sekä kanssaihmisten kunnioituksen tulee korostua koulujen toiminnassa. Tarkoitus on vahvistaa peruskoulua kaikkien oppilaiden oppivelvollisuuskouluna sekä merkittävästi kaventaa koulujen välisiä eroja. Toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi tehostetaan ja koulua oppilaiden emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä vahvistetaan. Myös avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen ja tarvittaessa sairaalaopetukseen on tarkoitus parantaa sekä turvata huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen. Oppimisvaikeuksien taustalta löytyy monenlaisia syitä. Oppimisvaikeuksien riskien varhainen tunnistaminen sekä entistä paremmin suunniteltu ja toteutettu kuntoutus, tukipalvelut ja opetuksen järjestäminen mahdollistavat laadukkaan koulutuksen ja oppimisen. Ongelmien tunnistaminen on vaativaa työtä, koska useimmiten on kyse päällekkäin esiintyvistä ilmiöistä. Siksi opettajien ja muiden asiantuntijoiden sekä huoltajien yhteistyö on aivan välttämätöntä. On muistettava, että oppimisvaikeudet ovat todellinen uhka myös nuoren itsetunnolle ja identiteetin kehitykselle sekä perusopetuksen jälkeisille koulutus- ja ammattihaaveille. Koulutuksellinen tasa-arvo muodostaa hyvinvointimme kivijalan. Kehittämistoimilla ministeriö haluaakin varmistaa hyvät oppimisen edellytykset kaikille jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä tukea eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Opetus- ja kulttuuriministeriö luo edellytyksiä monin tavoin perusopetuksen laadun kehittymiselle. Opetusryhmien kokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mah- Jukka Gustafsson on opetusministeri. Osallisuuden, hyvinvoinnin, turvallisuuden sekä kanssaihmisten kunnioituksen tulee korostua koulujen toiminnassa. 5 3/ 2 0 12 teemaosuus Valteri-verkosto tukee opiskelua lähikoulussa Valteri-verkosto on laaja, valtakunnallinen asiantuntijaverkosto, joka kehittää aktiivisesti ohjausja tukipalveluja vastaamaan nopeasti muuttuvan yhteiskunnan ja toimintaympäristön tarpeita. Verkosto vahvistaa koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja oppimisen tueksi. H yvää koulutusta pidetään yhteiskunnallisen kehityksen keskeisenä tekijänä. Siksi lasten ja nuorten oikeus koulutukseen on myös kansainvälisesti tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite. Keskusteluissa on pohdittu, kuinka voidaan turvata kaikkien lasten ja nuorten pääsy koulutukseen ja kuinka kehitetään koulutuksen laatua. Koulutuksen tulee antaa riittävät valmiudet yhteiskunnassa toimimiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Tasapuolinen ja laadukas koulutus kuuluu jokaiselle. Oppimisen esteitä pyritään poistamaan ja jokaisen oppimista tukemaan mahdollisimman hyvin. Vuoden 2007 erityisopetuksen strategiassa on pyritty hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin. Oppimiskäsitys lähtökohtana Opetuksen järjestämisen lähtökohta on oppilaiden opetus yleisopetuksessa aina, kun se on mahdollista. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestäminen arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Oppimisessa ja opettamisessa tulevat entistä tärkeämmiksi oppijalähtöiset opetusjärjestelyt, oppijoiden aktiivinen osallisuus sekä opettajan ja oppilaan kohtaamisen luonne. tyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tuki sekä kiinteä yhteistyö eri toimijoiden ja vanhempien kanssa. Valtion yleissivistävät erityiskoulut toimivat tällä hetkellä opetusministeriön järjestämislupapäätöksen mukaisesti valtakunnallisina vammaisten lasten erityiskouluina sekä oppimis- ja ohjauskeskuksina. Niiden rooli on muuttunut sekä meillä että maailmalla. Muutos on kulkenut erillistä erityisopetusta eli segregaatiota toteuttavista erityiskouluista kohti yleisopetukseen osallistumista eli inkluusiota tukevia oppimis- ja ohjauskeskuksia. Tavoitteena on lähikouluperiaatteen tukeminen ohjaus- ja palvelutoiminnan avulla. Valtakunnallinen palveluverkosto Perusopetuslain muutokset haastavat koulut kehittämään omaa toimintakulttuuriaan, luomaan uusia pedagogisia ratkaisuja ja panostamaan monipuolisiin oppimisympäristöihin. Erityisen tärkeää on oppimiseen liit- Valteri on valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskusten verkosto, jonka tavoitteena on lisätä jo olemassa olevien valtakunnallisten ohjausja tukipalveluiden saavutettavuutta sekä kehittää edelleen opetus- ja kuntoutushenkilöstön verkko-ohjauspalveluita. Valteri-palveluverkoston suomenkieliset ohjaus- ja tukipalvelut painottuvat kieleen ja vuorovaiku- 3/ 2 0 12 2/ 6 tukseen, kuulemiseen, liikkumiseen ja motoriikkaan sekä näkemiseen liittyviin erityistarpeisiin. Ruotsinkieliset palvelut vastaavat laajemminkin ruotsinkielisten oppilaiden erityisen tuen tarpeista. Valteri-verkosto koostuu tällä hetkellä valtion yleissivistävien erityiskoulujen ja ruotsinkielisen palveluverkoston tarjoamista ohjaus- ja tukipalveluista eri puolilla Suomea. Kouluja on tällä hetkellä seitsemän: Haukkarannan koulu ja Jyväskylän näkövammaisten koulu Jyväskylässä, Mikael-koulu Mikkelissä, Mäntykankaan koulu Kuopiossa, Ruskeasuon koulu ja Svenska skolan för synskadade Helsingissä sekä Tervaväylän koulu Oulussa. Speres (Finlandssvenskt specialpedagogiskt resurscentrum) muodostuu ruotsinkielisten palveluntuottajien verkostosta. Kaikille Valteri-keskuksille yhteisiä palvelumuotoja ovat henkilöstön teemaosuus täydennyskoulutus, materiaalintuotanto, ohjauskäynnit ja konsultaatio sekä tukijaksotoiminta ja kuntoutus. Keskukset palvelevat erilaisia kohderyhmiä ja tarjoavat myös muita asiantuntijuusalueidensa mukaisia ja kohderyhmänsä tarvitsemia palveluja. Mukana muutoksessa Opetusministeriö kutsui kesäkuussa 2008 kouluneuvos Erkki Merimaan selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti valtion ja kuntien erityiskoulujen sekä sairaalaopetuksen asemaa, tehtävää ja rahoitusta. Tehtävänä oli laatia arvio erityiskoulujen ja sairaalakoulujen nykyisestä toiminnasta sekä tehdä esityksiä siitä, miten niiden järjestämää opetusta ja palvelutoimintaa voidaan parantaa ja tehostaa ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Selvitysmies teki raportissaan ehdotuksia valtion erityiskoulujen roolin ja tehtävän selkiyttämiseksi. Valtion erityiskoulujen säilyminen valtion omistuksessa takaa parhaiten erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuuden tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen esi-, perus- ja lisäopetukseen sekä tukevan pohjan Valteriverkoston ohjaus-ja tukipalveluiden kehittämistyölle. Valteri tukee alueellisia toimijoita Valtakunnallisen ja alueellisen palvelukeskustoiminnan kehittämistä ehdotettiin kaksiportaiseksi. Eh- dotuksen mukaan Valteri-verkoston keskukset toimisivat valtakunnallisina oppimis- ja ohjauskeskuksina ja erikseen sovittavat kunnalliset erityiskoulut sekä itsenäiset sairaalakoulut alueellisina keskuksina. Uudet toimitilat valmistuvat syksyllä 2015 Kukkumäkeen, nykyiselle näkövammaisten koulun tontille. Rakennuksesta toivotaan uudenlaisen koulurakentamisen malliesimerkkiä huomioimalla erityisesti aistivammaisten oppilaiden erityistarpeet ja esteetön toimintaympäristö kaikille toimijoille sekä rakennuksen sisätiloissa että ympäristössä. Tällöin Valteri-keskusten rooli painottuisi alueellisten keskusten tukemiseen: täydennyskoulutukseen, materiaalituotantoon, tukijaksotoimintaan ja tutkimusyhteistyöhön. Alueellisten keskusten rooli taas kohdistuisi erityisesti ohjauskäynteihin ja konsultaatioon eli yksittäisten työyhteisöjen ja oppilaiden tukemiseen. Edelläkävijyys teknologian integroimisessa arjen toimintaan sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukainen rakentaminen ovat myös osa hankkeen tavoitteita. Onerva – uusi oppimis- ja ohjauskeskus Hyvä elämä kaikista lähtökohdista Haukkarannan ja Jyväskylän näkövammaisten koulu yhdistyvät hallinnollisesti ja toiminnallisesti vuoden 2013 alussa. Yhdistyvän keskuksen nimestä järjestettiin nimikilpailu. Nimikilpailun tuloksena johtokunta on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle uuden organisaation nimeksi Oppimis- ja ohjauskeskus Onervaa / Onerva Mäen koulua kasvatustieteen tohtori Onerva Mäen mukaan. Mäki on erityispedagogiikan uranuurtaja ja erityislasten puolestapuhuja. Yhdistymishankkeen tavoitteena on luoda korkeatasoinen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä oppimis- ja ohjauskeskus, jonka yhteydessä toimii monimuotoinen koulu erityistä tukea tarvitseville lapsille. Oppimis- ja ohjauskeskuksen roolissa korostuu korkeatasoinen asiantuntijuus sekä tutkimus- ja kehitystyö eli oman erityisalan osaamisen kehittäminen. Verkottuminen muiden alan toimijoiden kanssa, kehittämis- ja tutkimusyhteistyön edelleen vahvistaminen ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat keskeisiä elementtejä tulevassa toiminnassa. 7 Valteri-verkoston jäsenet ovat sitoutuneet oppimisen ja hyvän elämän edistämiseen. Jokaisella on mahdollisuus kehittyä edellytystensä mukaisesti ja rakentaa hyvä elämä kaikista lähtökohdista. Verkostolla on kaikki mahdollisuudet edistää ja kehittää erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelujärjestelmää. Yhteinen työmme vaatii meiltä aitoa innostusta ja sitkeyttä viedä asioita eteenpäin. ”Niille, jotka innostava idea on saanut syttymään ja jotka omistautuvat sille ja antavat sen hallita ajatuksiaan, avautuvat uudet maailmat. Niin kauan kuin riittää innostusta, riittää erilaisia mahdollisuuksiakin.” − Norman Vincent Peale − Teksti Tuula Vähäkainu-Kujanen Tuula Vähäkainu-Kujanen on Haukkarannan koulun rehtori ja kuuluu Valteri-verkoston johtoryhmään. 3/ 2 0 12 2/ teemaosuus Mitä perusopetuslain muutokset tarkoittavat käytännössä? Jokaisella oppilaalla on uusitun perusopetuslain säännöksen mukaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Hänen ei tarvitse odottaa lausuntoja tai diagnooseja. Tuen tarvetta arvioidaan nyt enemmän pedagogisista lähtökohdista eli oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien tarpeiden pohjalta kuin lääketieteellisin perustein. Opettajilla sekä vanhemmilla ja oppilaalla itsellään on arvioinnissa keskeinen rooli. Muita asiantuntijoita käytetään silloin, kun se on tarpeen. P erusopetuslaki sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet muuttuivat viime vuoden alusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen ja joustavaan tukeen. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen on keskeinen asia ehkäistäessä ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tämä on erityisen tärkeää lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus, koska kieli on avain muuhun oppimiseen. Jokaisen lapsen tulee voida hankkia oppimisen kannalta välttämättömät kommunikoinnin keinot mahdollisimman varhain. Osalla oppilaista ei välttämättä ole oppimisen vaikeuksia, mutta he tarvitsevat psyko-sosiaalista tukea, esimerkiksi tarkkaavuushäiriön vuoksi. Tuki muuttui kolmiportaiseksi Tuki on nyt rakennettu kolmiportaiseksi: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Lähes jokainen oppilas voi joskus tarvita yleistä tukea, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Tehostettua ja erityistä tukea saava oppilas tarvitsee vahvempaa ja pitkäkestoisempaa tukea. Tällöin on yleensä käytössä myös monenlaisia tukimuotoja. Tehostettu tuki on yleistä tukea suunnitelmallisempaa. Aikaisemmin oppilaalle on liian usein tehty erityisopetuspäätös ja oppiaineiden oppimääriä on yksilöllistetty, vaikka hän ei ole saanut paljoakaan tukea. Tämän ehkäisemiseksi otettiin nyt käyttöön tehostettu tuki. Rimaa ei tavoitteiden osalta alenneta, jos oppilas suinkin voidaan auttaa riman yli suunnitelmallisen tuen avulla. Erityisestä tuesta tehdään hallinnollinen päätös, jota ennen sekä huoltajaa että oppilasta itseään on kuultava. Erityisen tuen päätöksen yhteydessä päätetään monista tärkeistä asioista, kuten oppilaan pääsääntöisestä opetusryhmästä, avustajapalveluista ja oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisestä. Päätöksessä on yksilöitävä edellä mainitut asiat. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi avustajapalvelusta on kirjattava päätökseen se, mihin oppilas on oikeutettu, yleisellä tasolla olevat sanamuodot eivät riitä. Uudet asiakirjat arvioinnissa ja tuessa Muutoksen myötä on otettu käyttöön uusia, lakisääteisiä asiakirjoja, kuten pedagoginen arvio tehostettua tukea varten ja pedagoginen selvitys erityistä tukea varten. Näissä opettajat ja moniammatillinen henkilöstö arvioivat oppilaan vahvuuksia ja tuen tarpeita. Myös huoltajan ja oppilaan näkemykset ovat arvokkaita. Näihin asiakirjoihin kirjataan myös oppilaan siihen asti saama tuki. Näin varmistetaan se, että uudelle tuen portaalle ei 3/ 2 0 12 8 teemaosuus julkaistuissa erityisopetuksen tilastoissakin: erityiskoulujen ja niissä opetettavien oppilaiden määrä on vähentynyt jatkuvasti, kun taas kokoaikaisesti yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien oppilaiden osuus on lisääntynyt. siirrytä, ellei oppilas ole saanut riittävästi tukea. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki kirjataan tehostetun tuen aikana oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmaa on mahdollista käyttää jo yleisen tuen aikana. Erityisen tuen aikana oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilaalla ei voi olla yhtä aikaa molempia suunnitelmia, vaan erityistä tukea saavan oppilaan kaikki tuki kirjataan HOJKS:iin. Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään maininnut, että erityistä tukea saavan oppilaan opetus riittävine tukitoimineen järjestetään oppilaan lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä aina kun se on mahdollista. Tämä vaatii uusien toimintatapojen omaksumista ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä kouluissa. Siirtymävaiheissa tuen tulee jatkua On tärkeää, että tuki jatkuu varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen ja vielä toiselle asteelle sekä oppilaan vaihtaessa koulua. Tämän vuoksi uudistuksessa on kehitetty hallinnonalojen välistä ja moniammatillista yhteistyötä sekä selkiytetty tiedonsiirtoon liittyviä normeja. Oppilasta koskevia tietoja siirretään siksi, että oppilasta voidaan tukea oikealla, hyväksi koetulla tavalla. Ellei tietoa tuen tarpeesta ja käytetyistä tukimuodoista saada uuteen kouluun, viivästyy tuen saaminen aina. Siitä on yleensä seurauksena oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksien lisääntyminen. Oppilasta koskevat, salassa pidettävät tiedot tulevat uudessa koulussakin ainoastaan niiden käyttöön, jotka tarvitsevat niitä oppilaan kanssa työskennellessään, eivät koko henkilökunnan tietoon. Oppivelvollisuutta voidaan pidentää Normien mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Oppivelvollisuus alkaa tällöin vuotta säädettyä aikaisemmin, siis kuusivuotiaana. Osa niistä oppilaista, joilla on kielellisiä vaikeuksia, on pidennetyn op- pivelvollisuuden piirissä. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksiä on tehty maassamme melko kirjavin perustein, joissakin kunnissa niitä on jopa nelinkertainen määrä joihinkin toisiin kuntiin verrattuna. Tämän vuoksi uusituissa opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu pidennetty oppivelvollisuus tarkemmin kuin aiemmin. On tärkeää, että päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä jo lapsen ollessa viisivuotias ja näin oppilas ohjautuu tuen piiriin riittävän varhain. Tämän jälkeen huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen jo viisivuotiaana. Tätä päätöstä kannattaa harkita tarkkaan myös siltä kannalta, mitä se merkitsee pitemmällä tähtäimellä. Aloittaessaan esiopetuksen viisivuotiaana, on lapsen aloitettava ensimmäinen luokka seitsemänvuotiaana. Koska oppivelvollisuus ei voi jatkua välistä tai lopusta, on oppilas yleensä suorittanut perusopetuksen 16-vuotiaana ja silloin olisi löydyttävä jatkopaikka toiselta asteelta tai muualta. Muutos koskee kaikkia opettajia ja sen toteuttamisessa rehtorien rooli on erityisen tärkeä. Se edellyttää ennen kaikkea muutosta asenteissa, mutta myös täydennyskoulutusta ja määrätietoista kehittämistä sekä riittävien resurssien varaamista koulun käyttöön. Vanhempien rooli on tärkeä Opetussuunnitelman perusteet sisältävät monissa kohdin määräyksiä siitä, että huoltajille annetaan mahdollisimman paljon tietoa oppimisen ja koulunkäynnin tuesta yleisellä tasolla. Huoltajat tarvitsevat tietoa uudesta kolmiportaisesta tuesta ja koulun uusista työskentelytavoista, kuten samanaikaisopetuksesta ja joustavista ryhmittelyistä. Tukea tarvitsevia oppilaita opetetaan yhä enemmän yleisopetuksen ryhmissä. Tämä näkyy alkukesästä Erityisen tiivistä yhteistyön tulee olla vanhempien kanssa silloin, kun oppilaalla on tuen tarvetta. Nykykoulussa vanhemmat ovat tasavertaisia yhteistyökumppaneita, joiden asiantuntemusta oman lapsensa asioissa kuunnellaan ja heidät otetaan mukaan tukemaan lastaan yhteisten oppimis- ja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Teksti Pirjo Koivula Pirjo Koivula toimii opetusneuvoksena Opetushallituksessa. Hänen vastuualueenaan ovat oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiat. 9 3/ 2 0 12 Tuettu opetus yleisopetuksen ryhmissä lisääntyy teemaosuus Perusopetuslain muutokset Perusopetuslain muutokset näkyvät koulun arjessa monin tavoin. Koulun eri työntekijäryhmät ovat saaneet omaksua uusia työtapoja ja tukimuotoja, ja asioiden kirjaamiskäytännöt ovat muuttuneet. Tämä edellyttää myös asenteiden muutosta ja halua oppia uutta. Kunnissa käytäntöjä on yhtenäistetty ja kouluja pyritään tukemaan monin tavoin. V uonna 2007 julkaistu erityisopetuksen strategia toi paljon uusia ajatuksia ja ideoita perusopetuslain muutosten pohjaksi. Strategia olikin perusteellinen asiakirja, jossa asioita tuotiin myös arjen tasolle monesta eri näkökulmasta. Kelpo-hanke ennakoi kehittämistä Erityisopetuksen strategiaan pohjautuva Kelpo-hanke on toiminut erinomaisena kehittämisen areenana. Heti ensimmäiseen Kelpo-aaltoon mukaan lähteneet kunnat ja koulut ovat saaneet paljon etumatkaa ja ovat voineet vaikuttaa lain valmisteluun ja sisältöön. Madekosken koulu ja Oulun kaupunki lähtivät hankkeeseen heti alussa ja ovat olleet mukana koko ajan. Siitä on ollut hyötyä monessa mielessä. Henkilökunta on ollut mukana suunnittelussa ja kehittämisessä, ja uutta tietoa on ajettu sisään pikku hiljaa. Suurin hyöty on toivottavasti koitunut oppilaille, joille on yhteistyössä mietitty ja järjestetty ennakoivaa, suunnitelmallista ja monipuolista tukea. Kelpo-hankkeessa on järjestetty myös monia koulutuksia. Yliopistojen tuoma tutkimusnäkökulma ja arviointi ovat olleet tervetullut lisä kehittämistyöhön. Hankkeen kokonaissuunnittelu ja johtaminen on ollut erinomaista, mistä kiitos Opetushallitukselle. en näkökulmasta. Myös Oulussa on hankkeessa ollut mukana muun muassa luokan- ja aineenopettajia, lastentarhanopettajia, keltoja (kiertävä erityislastentarhaopettaja), psykologeja ja erityisopettajia. Yhteistyö on ollut rikastuttavaa sekä uusia ajatuksia virittävää. Vertaistuki ja -oppiminen onkin ollut yksi tärkeimmistä hankkeen eduista. Uusi laki pyrkii inkluusioon Perusopetuslain muutosten taustalla on inkluusion periaate. Siinä ajatuksena on tuoda tuki sinne, missä lapsi opiskelee. Myös Suomi on sitoutunut vuonna 1993 solmitun Salamancan sopimuksen mukaan edistämään inkluusiota opetuksessa. Kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus opiskella omassa lähiesikoulussaan ja lähikoulussaan. Osa oppilaista kuitenkin tarvitsee, ainakin jonkin aikaa, erityistä tukea. Siihen tarvitaan erityisvälineitä ja laajaa erityisosaamista. Tuota osaamista perusopetuksen opettajilla ei ole ilman tuntuvaa lisäkoulutusta. Oppilaille tulisi voida tarjota erityyppisiä opiskelumalleja, joissa heidän koulunkäyntinsä onnistuu parhaiten; samoin kuin pienille lapsille ja vanhuksille on tarjolla erilaisia hoitomalleja. Muutoksia koulun arjessa Kelpo-hankkeen etuna on ollut kehittämistyö yhdessä eri työntekijäryhmien kesken. Näin hanketta ei toteutettu pelkästään erityisopettaji- Koulun arjessa on toki aina pyritty huomioimaan erilaisia oppijoita ja heidän tarpeitaan. Nyt asioita tehdään suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin, edelleen yhdessä vanhempien ja eri työntekijäryhmien kanssa. Pyrimme näin maksimoimaan monipuolisen tiedon ja osaa- 3/ 2 0 12 10 misen. Uuden lain ja kolmiportaisen tuen mallin omaksumiseksi ja uusien toimintatapojen sisäistämiseksi on kouluille järjestetty useita koulutuksia. Uudet termit ja lomakkeet hämäävät Kolmiportaisen tuen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) mallissa kuvataan hyvin eri tukimuotojen mahdollisuuksia sekä tuen määrän ja laadun kasvamista eri tukemisen vaiheissa. Vaiheiden välillä käytetään sanaa ”siirretään”, kuten ”siirretään tehostettuun tukeen”. Siksi osa vanhemmista luulee, että heidän lapsensa konkreettisesti siirretään omasta koulusta johonkin toiseen paikkaan tai kouluun. Tämä saattaa aiheuttaa epäilyksiä ja turhaa epävarmuutta. Avoin keskustelu ja vanhempien kysymyksiin vastaaminen onkin olennainen osa yhteistyötä. Koulun oppilashuollolla on suuri merkitys uusien käytänteiden käyttöönotossa ja niistä tiedottamisessa vanhemmille. Uusien käsitteiden sekamelska on monille uuvuttavaa. Esimerkiksi oppimissuunnitelma-nimitys näyttää olevan harhaanjohtava. Opettajat ja vanhemmat usein olettavat, että lomakkeeseen kirjataan vain erilaiset teemaosuus koulun arjessa oppimisen ongelmat. Tarkoitus on kuitenkin etsiä tukimuotoja ja ohjausta kaikkiin koulunkäyntiin liittyviin pulmiin (kuten käyttäytymisongelmat, sosiaalisemotionaaliset ja psyykkiset ongelmat, ynnä muut) sekä kirjata ne oppimissuunnitelmaan. Koulunkäynnin tukemisen suunnitelma olisikin ehkä kuvaavampi nimitys oppimissuunnitelmalle. Tällöin koko koulunkäyntiin liittyvän tuen kirjo olisi paremmin ymmärrettävissä eri tahoille. Myös lomakkeiden sisällöt ovat osittain toisiaan toistavia, kuten pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman kohdalla. Usein tiedot kirjataan uusiin tietokoneohjelmiin, joiden opettelu vaatii opettajilta oman aikansa. Uudet ohjelmat ovat vielä kankeita ja vaativat lisätyöstöä. Tämä kaikki arjen keskellä vaatii aikaa ja paneutumista. Erityisopettajien uusi rooli Laaja-alaisten erityisopettajien työnkuvaan perusopetuslain muutokset ovat myös tuoneet haasteensa. Erityisopettajat ovat usein olleet niitä, jotka ovat aluksi saaneet eniten tietoa uudesta laista ja jakaneet sitä eteenpäin kouluissaan. Tukimuotojen suunnittelussa ja niiden kirjaamisessa tarvitaan usein erityisopettajien osaamista ja tukea. Erityisopettajat ovat tarjonneet myös opettajille konsultaatiota erilaisiin oppilaiden koulunkäyntiin liittyviin pulmiin. Konsultaatio onkin erityisopettajilla lisääntynyt huomattavasti. Onneksi siihenkin, ainakin Oulussa, on ollut mahdollista saada koulutusta. Monenlaiset palaverit ja verkostojen kanssa työskentely vievät paljon aikaa. Erilaisia oppimisen tukemisen välineitä ja materiaaleja etsitään 11 ja hankitaan oppilaille yhteistyössä koulunkäynninohjaajien kanssa. Myös vanhemmat ovat erityisopettajaan yhteydessä aina tarvittaessa. Erityisopettajan työnkuvan ja työajan soisikin jo muuttuvan. Pelkät opetettavat tunnit eivät kata kaikkea tätä työaikaa. Näitä asioita tuleekin miettiä koko maan tasolla ja pyrkiä paremmin oppilaita, vanhempia ja koko kouluyhteisöä palvelevaan kokonaisuuteen. Teksti Helena Nykänen Kasvatustieteiden maisteri Helena Nykänen toimii erityisopettajana ja luokanopettajana Madekosken ja Heikkilänkankaan kouluissa Oulussa. Kuvat Jari Hämäläinen, ADHD-liitto ry 3/ 2 0 12 teemaosuus Kaikki oppimaan – Yksilöllisen oppimisen tukeminen ryhmässä Oppilaan tuen tarpeisiin tulisi vastata heti tarpeen ilmetessä. Monet pedagogiset ratkaisut ja oppimisen ohjaamisen strategiat hyödyttävät koko luokkaa. Niitä käyttämällä autetaan erityisesti oppilaita, jotka tarvitsevat kielellistä tukea, tukea keskittymiseen, itsesäätelyyn, toiminnanohjaukseen tai sosiaalisten taitojen kehittämiseen. J okaisessa koululuokassa on monenlaista tukea tarvitsevia oppilaita. Perusopetukseen on luotu kolmiportaisen tuen malli: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tukijärjestelmässä eri tuen muodot muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden, jossa tuen määrä ja laatu muuttuvat oppilaan tarpeiden mukaan. Tavallisimpia yleisen tuen muotoja ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus sekä opetuksen eriyttäminen, mikä mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa keskeisenä tuen muotona. Myös opetusta, joka soveltuu kaikille oppilaille voi kutsua eriyttäväksi opetukseksi. Eriyttävän opetuksen perusperiaate on, että pedagoginen, sosiaalinen ja fyysinen oppimisympäristö muokataan oppilaille sopivaksi. Tunne oppilaasi Opettajan ja koulunkäynninohjaajan on tärkeää tuntea oppilaat hyvin. Opetuksen suunnittelu ja eriyttäminen on muutoin vaikeaa. Oppilaiden vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunteminen on erityisen tärkeää, sillä niiden varaan voi rakentaa oppilaan itsetuntoa tukevaa oppimista. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada onnistumisen kokemuksia koulussa. Se on hyvän ja tehokkaan oppimisen tae. laan vahvuudet ja pulmakohdat oppimisessa tulisi arvioida huolellisesti. Paras kuva oppilaasta saadaan monien eri tahojen yhteistyöllä ja hyvällä tiedon siirrolla. Kun oppilaan oppimis- ja työskentelytavat tunnetaan hyvin, on helpompi asettaa riittävän konkreettiset tavoitteet oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan eli HOJKS:iin. Luo myönteinen ilmapiiri Oppilaan hyvä tuntemus perustuu myös hyvään kodin ja koulun yhteistyöhön. Vanhemmat voivat antaa koululle sellaista tärkeää ja arvokasta tietoa oppilaasta, joka helposti voi jäädä koulussa huomaamatta. Oppi- Hyvässä ilmapiirissä oppii parhaiten. Koulussa kannattaa tuhlata aikaa ja voimavaroja luokkien ryhmäyttämiseen, työrauhan rakentamiseen, oppilaiden kaverisuhteiden tukemi- 3/ 2 0 12 12 seen ja moninaisuutta kunnioittavan kouluyhteisön luomiseen. Oppilaiden on tärkeää tietää, mitä heiltä odotetaan. Sen vuoksi tarvitaan ryhmän selkeät säännöt, jotka tarvittaessa visualisoidaan. Säännöt voidaan laatia yhdessä oppilaiden ja koko kouluyhteisön kanssa. Oppilaat sitoutuvat sääntöihin paremmin, kun ovat voineet olla itse niitä laatimassa. Sääntöjen tulee olla riittävän selkeitä eikä niitä saa olla liikaa. Seuraamusten sääntöjen rikkomisesta ja palautejärjestelmien tulee olla myös selkeitä. Koulujen käyttöön on kehitetty hyväksi koettuja ohjelmia ja mittareita luokkien ja kouluyhteisön ilmapiirin parantamiseksi. Esimerkiksi Suomen teemaosuus mielenterveysseuran hankkeessa on kehitetty luokan ilmapiirikysely ja Kelpo-verkostohankkeessa on luotu Työrauha kaikille -toimintamalli. Tue ymmärtämistä Oppilaiden ymmärtämistä voidaan tukea monin tavoin. Ohjeet on hyvä antaa yksi tai muutama kerrallaan. Aina kannattaa myös varmistaa, ovatko oppilaat ymmärtäneet ohjeet. Ohjeet voi antaa vaiheittain, mikä tukee myös toiminnanohjausta. Osalla oppilaista voi olla vaikeuksia muistaa ohjeita, joten niiden toistaminen esimerkiksi toisin sanoin tukee muistamista. Avainsanat ja uudet käsitteet kannattaa aina avata esimerkiksi ennen uuteen tekstiin tutustumista. Monissa luokissa on jo niin kutsutut älytaulut, jotka mahdollistavat helposti visualisoinnin ja kuvien käytön puheen tukena. Luokan aikuisten puheen selkeys lisää puheen ymmärtämistä. Opetta- jien ja koulunkäynninohjaajien tulisi välttää liian vaikeita tai monitulkintaisia ilmaisuja ja hankalia lauserakenteita. Oppilaat hyötyvät myös siitä, että ymmärtämisen kannalta keskeiset sanat alleviivataan tekstistä tai kirjoitetaan kappaleen avainsanat kappaleen marginaaliin. Osa oppilaista hyötyy selkoteksteistä. Joissakin kouluissa onkin oppiaineen keskeisistä teksteistä tehty selkoversioita tai ainakin selkiytetty usein varsin käsitteellistä oppikirjatekstiä. Selkokielisiä kirjoja löytyy helposti äidinkielen tunneille opetuksen eriyttämisen tueksi kirjastoista. Tietoa selkokielestä ja selkokielisistä materiaaleista löytyy myös Papunetin ja Selkokeskuksen verkkosivuilta. Ryhmittele oppilaita joustavasti Luokka voidaan jakaa monella tavalla erilaisiin ryhmiin, jolloin opiskellaan koko luokkaa pienemmissä ryhmissä. Tutkimus osoittaa, että harkittu ryhmittely ja ryhmien toiminnan 13 järjestelmällinen organisointi parantaa oppimistuloksia. Ryhmiä voi muodostaa muun muassa oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Eri-ikäiset oppilaat voivat työskennellä yhdessä. Esimerkiksi kummioppilaiden työskentely yhdessä nuorempien oppilaiden kanssa lisää turvallisuuden tunnetta ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Taitotason mukainen ryhmittely on yleistä matematiikassa sekä äidinkielessä. Työrauhaa tukee myös samanaikaisopetus, jolloin luokassa on kaksi opettajaa samanaikaisesti. Se mahdollistaa myös välittömän reagoinnin oppimisen solmukohtiin ja oppimisen pulmat voidaan havaita nopeasti. Samanaikaisopetus mahdollistaa myös tehokkaan opetuksen eriyttämisen ja luokan jakamisen erilaisiin ryhmiin. Jäsennä ja ennakoi Oppilaan koulun arjen jäsentäminen tukee erityisesti oppilaita, joilla on pulmia toiminnanohjauksessa. 3/ 2 0 12 teemaosuus Koulupäivää voi jäsentää esittämällä koulupäivän rakenne kuvastruktuurin avulla tai vain kirjoittamalla päivän tapahtumajärjestys oppilaille näkyväksi. Lisäksi voidaan jäsentää tehtäviä. Oppilaalla voi olla tehtävälista pulpetilla, jonka avulla hän etenee tehtävästä toiseen. Koulussa voidaan jäsentää myös aikaa ja fyysistä ympäristöä. Kun oppilaat ovat tietoisia, mitä koulussa tapahtuu, se auttaa useimpia oppilaita jäsentämään arkeaan. Koulussa tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää yllättäviä tapahtumia ja epäselvää ohjeistusta. Jokaisen koululuokan seinällä tulisi olla kalenteri, johon on merkitty näkyvästi kouluviikon tapahtumat. Anna riittävästi palautetta Säännöllinen ja johdonmukainen palaute lisää oppilaiden motivaatiota ja parantaa oppimistuloksia. Palautteen antaminen oppilaille eri tavoin on yksi koulun aikuisten tärkeimpiä tehtäviä. Aina suullinen palaute ei kuitenkaan riitä. Joskus tarvitaan niin kutsuttuja palkkiojärjestelmiä ryhmän tai yksittäisen oppilaan työskentelyn ja oppimisen avuksi. Palkkiojärjestelmien lisäksi voidaan käyttää sopimuksia, tavoitetauluja ja taitojen tekemistä näkyväksi. Oppilaat voivat antaa myös toisilleen palautetta. Korjaava palaute on parempi antaa oppilaan ja aikuisen kahdenkeskisessä tilanteessa. Kaikki oppilaat tarvitsevat myönteistä palautetta. Tee oppimisesta mielekästä Oppilaalle sopivan tasoiset ja mielekkäät tehtävät lisäävät motivaatiota ja onnistumisen kokemuksia koulussa. Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu parhaiten silloin, kun oppija voi itse olla aloitteellinen. Esimerkit voivat olla oppilaiden maailmasta. Toiminnan tulisi olla myös oppilaan kasvua tukevaa ja ikätasoista. Kun oppimistilanteet viedään autenttiseen ympäristöön ja oppiminen linkitetään elävään elämään, se lisää oppilaiden kiinnostusta. Kaikille oppilaille tulisi tarjota valinnan mahdollisuuksia. Kun oppilas voi itse valita, hän sitoutuu paremmin tehtävään. Valintatilanteet tulee aluksi tehdä helpoksi; esimerkiksi valinta kahden vaihtoehdon välillä riittää aluksi. Käytä opetusmenetelmiä monipuolisesti Perinteisesti oppilaat ovat koulussa olleet opetuksen vastaanottajia eivätkä niinkään aktiivisia toimijoita. Nykyisin korostetaan oppijan omaa aktiivisuutta. Opettajan on hyvä tiedostaa, että menetelmällisestikin oppilaat tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja. Toinen oppilas voi opiskella parhaiten hyvinkin strukturoitujen tehtävien avulla, toiset oppilaat ovat itseohjautuvia. Koulupäivän tulisi sisältää yhdessä tekemistä ja yksin työskentelyä. Esimerkiksi matematiikkaa voi opiskella myös toiminnallisesti. Opettaja voi huomioida eri oppimistyylit silloin, kun hän käyttää monipuolisia menetelmiä. Oppimaan oppiminen on tullut yhä 3/ 2 0 12 14 tärkeämmäksi taidoksi. Opiskelutaitojen opettaminen, kuten luetun ymmärtämisen tai muististrategioiden opettaminen kaikille oppilaille tehostaa oppimista. Teksti Marjatta Mikola Kasvatustieteen tohtori, erityisopettaja Marjatta Mikola työskentelee ohjaavana opettajana Haukkarannan koulussa. Hän on tehnyt väitöskirjan yhdessä oppimisen edellytyksistä perusopetuksessa. Hyödyllisiä linkkejä opetuksen tueksi www.valteri.fi (Ohjausta, koulutusta ja materiaaleja.) www.nmi.fi (Koulutusta ja materiaaleja.) Kelpo-kehittämisverkot: esim. www.peda.net/veraja/projekti/kelpokymppi (Paljon ilmaista aineistoa eriyttämisestä ja hyödyllisiä linkkejä.) www.oph.fi/download/46882_ varikkaat_oppilaamme_pdf (Kuvaus yleisopetuksen luokan ja erityisluokan yhdistämisestä ja oppimistyyleittäin jaettujen ryhmien oppimisen ohjaamisesta.) www.nmi.fi/julkaisut/ilmaiset_materiaalit/työrauha_kaikille_opas_ohjaajille (Tukitoimimalli yläkoulujen työrauhaongelmiin.) http://mielenterveysseura.fi/ files/1023/Pulinapaja_2007_2011_ Työrauhaa_rakentamassa.pdf (Käytännöllinen opas yläkoulun työrauhan parantamiseksi, sisältää mm. luokan ilmapiirikyselyn.) Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL: Yhteispeli-hanke, verkkosivustot aukeavat syksyllä 2012 (Tunne- ja vuorovaikutusosaamisen kehittäminen.) www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus/oppaatjakuvat. html (Kuvia toimintojen jäsentämiseen, osittamiseen, tarkkaavuuden tukemiseen, puheen tueksi.) www.papunet.net (Sivusto kommunikoinnista ja selkokielestä. Sisältää myös osion, jossa asiaa ja ohjeita kuvilla kerrottuna.) www.selko.fi (Kokoelma suomenkielisistä selkosivustoista.) teemaosuus Kolumni Erityisopetuksen tulevaisuus E rityisopetus elää juuri nyt murroksessa. Vaikuttaa siltä, että erityiskouluja ja -luokkia ollaan vauhdilla ajamassa alas, ja osin näin on jo tehtykin. Puhutaan integraatiosta tai inkluusiosta, erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oikeudesta osallistua yhteisopetukseen omassa lähikoulussa, kun riittävät yksilölliset tukitoimet toteutuvat. Erityisopetus ja erityisluokat nähdään epätasa-arvoisena, jopa syrjivänä tekijänä. Haluan nyt tuoda esille erityisoppilaan vanhemman ajatuksia tästä asiasta. kuinka sekaisin yksi oppilas voi saada pienen luokan normaalin päivän. Kuullessani ensimmäisen kerran inkluusiosta minulla kieltämättä heräsi ensin vastustus asiaa kohtaan. Lukiessani aiheesta enemmän mietin, etteivät inkluusion puolestapuhujatkaan aina välttämättä ymmärtäneet mistä puhuivat. Esimerkiksi kielellisiin erityisvaikeuksiin suuntautuneiden erityisluokkien vertaaminen apukouluun tuntui minusta melko epäkorrektilta. Samoin autismin, Aspergerin oireyhtymän, adhd:n ja kielellisen erityisvaikeuden kuittaaminen vain hienoina diagnooseina sai karvani nousemaan pystyyn. Kuitenkin olen hiljalleen lämmennyt inkluusion perusajatukselle, kunhan vain sen toteutus mietitään tarkkaan. Erityisoppilaamme aloitti peruskoulunsa dysfasialuokalla kahdeksan oppilaan pienryhmässä seitsemän vuotta sitten. Pohjaa koulun aloittamiseen koululaisemme oli saanut kielellisiin erityisvaikeuksiin erikoistuneessa päiväkodissa integroidussa ryhmässä. Pidennetty oppivelvollisuus oli alusta asti selvä asia, mutta koulupaikan saaminen erityisluokalta vaikea-asteisesta semanttispragmaattisesta kielihäiriöstä huolimatta oli epävarmaa. Kun asia lopulta varmistui, tuntui se silloin kuin olisimme voittaneet lotossa. Inkluusiossa on taustalla erittäin tärkeä asia, tasavertaisuus. Erityistä tukea eniten tarvitsevien oppilaiden kohdalla tasavertaisuutta ei mielestäni kuitenkaan ole tasapäistäminen, vaan oikeus saada oppilaan omista lähtökohdista paras mahdollinen saatavilla oleva apu ja tuki oppimiseen. Toivon todella, ettei tätä asiaa unohdeta. Opiskelu erityisluokassa ammattitaitoisen erityisopettajan ohjauksessa, missä myös kaikki apu- ja tukikeinot ovat tarvittaessa välittömästi saatavilla, on mielestäni edelleen paras vaihtoehto oppilaalle, jolla on esimerkiksi merkittäviä kielellisiä ongelmia. Kaiken parin viime vuosikymmenen aikana erityisopetukseen kertyneen tietotaidon sekä kaikkien apuvälineiden ja erityisopetuksen menetelmien saaminen jokaiseen yleisopetuksen luokkaan on kyllä melkoinen haaste. Erityistä tukea tarvitseva koululaisemme pääsi toivomallemme erityisluokalle kouluun, josta on jokunen oppilas vaikea-asteisesta kielellisestä erityisvaikeudesta huolimatta ponnistanut jopa lukion kautta yliopistoon saakka opinnoissaan. Koulussa toteutuu fyysinen integraatio, jossa opiskellaan omissa luokissa, mutta muuten toimitaan yhteisissä tiloissa. Tarvittava apu, tukitoimet ja erityisosaaminen ovat olleet tähän saakka aina helposti ja nopeasti saatavilla. Kiitos ammattitaitoisten erityisopettajien ja avustajien, koulunkäynti on pääasiassa sujunut hyvin ilman suurempia ongelmia. Toisella kerralla, kun adhd-lääkitys aamulla koululaiseltamme unohtui, hoitui asia opettajalta luovasti nopealla lukujärjestyksen muutoksella – opiskelua ulkoilun merkeissä normaalin luokassa työskentelyn sijaan. Se ensimmäinen kerta ilman lääkettä kun riitti näyttämään, Teksti Tuomo Leppänen Tuomo Leppänen toimii Päijät-Hämeen dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten tuki ry:ssä ja on kielihäiriöisen lapsen isä. Kuva Kaisa Leppänen 15 3/ 2 0 12 teemaosuus ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN JA NUOREN ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKEMINEN Tiistaina 9.10.2012, kello 18–20 Koulutuskeskus Tavastia, auditorio, Hattelmalantie 8, 13100 Hämeenlinna Neuropsykiatriset kehityksen pulmat kuten adhd, autismin kirjo ja kielellinen erityisvaikeus voivat aiheuttaa haastetta kotona, vapaa-ajalla, koulussa ja koulun jälkeisen itsenäisen elämän rakentamisessa. Nämä haasteet ovat usein voitettavissa kiinnittämällä tietoisesti huomiota tukimuotoihin. Hymy ry yhteistyössä ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa järjestävät iltatilaisuuden, jonka tarkoituksena on antaa vinkkejä siitä, millaiset arjen tukitoimet ja vapaa-ajan mahdollisuudet vahvistavat kohti itsenäistä aikuisuutta. Tilaisuuteen ovat tervetulleita erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat, neuropsykiatrisen kirjon ihmiset, kasvatus- ja opetusalan henkilöstö ja opiskelijat sekä kaikki asiasta kiinnostuneet. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluun ja ajatusten vaihtoon sekä valtakunnallisten liittojen esitemateriaaliin tutustumiseen. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumisia. OHJELMA 18.00–18.10 Tilaisuuden avaus 18.10–18.50 Nuoren koulupolun tukeminen, TtM, ammatillinen erityisopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja Tuula Palomäki-Jägerroos, ADHD-liitto ry 18.50–19.10 Mielekäs vapaa-aika, Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, Aivoliitto ry 19.10–19.40 Omien vahvuuksien löytäminen, Vertaistoiminnan suunnittelija, kokemusosaaja Jan-Mikael Fredriksson Autismi- ja Aspergerliitto ry 19.40–20.00 Keskustelua illan aiheista ja mahdollisuus tutustua liittojen esitemateriaaleihin 20.00 Tilaisuus päättyy Lisätietoja: henna.niskala@adhd-liitto.fi, elina.salo@aivoliitto.fi tai elina.vienonen@autismiliitto.fi 3/ 2 0 12 16 teemaosuus ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA LAPSI KOTONA, PÄIVÄHOIDOSSA JA KOULUSSA 10.10.2012 klo 17.15–20.00 Talvisalon koulu, Muurarinkatu 4, Savonlinna Neuropsykiatriset kehityksen pulmat kuten adhd, autismin kirjo ja kielellinen erityisvaikeus voivat aiheuttaa erilaisia haasteita kotona, päivähoidossa ja koulussa. Nämä haasteet ovat osaltaan myös voitettavissa kiinnittämällä tietoisesti huomiota kasvatuskäytäntöihin. Itä-Savon Puatti ry yhteistyössä ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa järjestävät iltatilaisuuden, jonka tarkoituksena on antaa vinkkejä siitä, millaiset kasvatuskäytännöt ja arjen tukitoimet vahvistavat oppimista, käyttäytymisen hallintaa ja arjessa selviämistä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat ja kasvatus- ja opetusalan henkilöstö sekä kaikki asiasta kiinnostuneet. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluun ja ajatusten vaihtoon sekä valtakunnallisten liittojen esitemateriaaliin tutustumiseen. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. OHJELMA: 17.15–17.45 Kahvittelua Talvisalon koulun oppilaiden järjestämänä (sisältää vapaaehtoisen kahvimaksun oppilaiden toiminnan hyväksi) ja liittojen esitemateriaaleihin tutustumista 17.45–18.00 Tervetuloa, tilaisuuden avaus, Kati Sairanen, puheenjohtaja, Itä-Savon Puatti ry 18.00–18.30 Strukturointi ja strukturoinnin välineet, Elina Vienonen, järjestösuunnittelija, Autismi- ja Aspergerliitto ry 18.30–19.00 Aistitiedon erilaisuuden huomiointi ohjauksessa, Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry 19.00–19.30 Kommunikoinnin tukeminen, Risto Lappalainen, järjestösuunnittelija, Aivoliitto ry 19.30–20.00 Vapaata keskustelua 20.00 Tilaisuus päättyy Lisätietoja: anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi, risto.lappalainen@aivoliitto.fi tai elina.vienonen@autismiliitto.fi Itä-Savon Puatti Ry 17 3/ 2 0 12 puheenjohtaja Värikästä syksyä koko adhd-kentälle Syyskuu on perinteisesti täynnä eri värejä, joilla rikas luontomme meitä hemmottelee. Usein kalenterimme- kin ovat tässä vaiheessa värikkäitä täytyttyään erilaisista harrastuksista, työtehtävistä ja monista muistakin tapahtumista, joihin innolla haluamme osallistua. Kaikki uusi viehättää, koukuttaa, vaikka samalla saattavatkin perhoset leikkiä piirileikkiä vatsassa, kun uudet asiat myös jännittävät. ADHD-liiton keskustoimistollakin ovat uudet tuulet puhaltaneet loppukesällä ja nyt vielä syksynkin aikana. Pitkäaikainen toiminnanjohtajamme Virpi Dufva vaihtoi vanhustyön pariin ja hänen tilalleen saimme lasten ja nuorten parissa pitkän uran tehneen Nina Hovén-Korpelan uudeksi toiminnanjohtajaksemme. Näin lehtemme välityksellä kiitän vielä Virpiä hänen panoksestaan liittomme kehittäjänä ja toivotan Ninan tervetulleeksi jatkamaan merkittävää työtä kaikkien adhd-oireisten henkilöiden ja heidän verkostojensa paremman tulevaisuuden hyväksi. Toiminnanjohtaja tarvitsee avukseen toimivan tiimin, ja sijaistavana järjestösuunnittelijana on työnsä aloittanut Henna Niskala, kun vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen on jäänyt ”vauvalomal- 3/ 2 0 12 18 K ädessänne on jälleen hyvän kolmikantayhteistyömme tuloksena yhdessä koottu jäsenlehti. Toivottavasti jokainen lukija löytää lehdestämme jälleen jotain omaa, yhteistä ja jaettavaakin. le”. Onnea ja menestystä sekä Hennalle että Mirjamille uusissa tehtävissä. Kuluvan syksyn aikana teistäkin moni pääsee varmasti tutustumaan uusiin työntekijöihimme, joko aivan kasvotusten tai muulla tavoin. Ottakaa rohkeasti yhteyttä liiton kaikkiin toimijoihin aina, kun siihen tarvetta ilmenee, yhdessä saamme enemmän aikaiseksi, ilot tuplattua ja harmit toivottavasti ainakin puolitettua. Raikasta syysmyötätuulta ja reipasta syksyä kaikille lukijoille! PS. Oletko jo kuullut uudesta kirjasta ”ADHD diagnosointi, hoito ja hyvä arki”? Kirja on tehty yhteistyössä ADHD-liiton kanssa, ja se on hyödyllinen tietopaketti adhd:stä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kirjan voit tilata mm. ADHD-liitosta nettisivuiltamme osoitteesta http://www. adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/kirjamyynti. Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi N imeni on Nina Hovén-Korpela. Aloitin liiton uutena toiminnanjohtajana elokuun alussa. Peruskoulutukseltani olen toimintaterapeutti. Sen jälkeen olen opiskellut johtajuutta ym. vuosien saatossa paljon. Tällä hetkellä viimeistelen YMK-opintojani Arcadassa. Olen aiemmin työskennellyt vanhusten ja vammaisten palvelutalon johtajana sekä henkilöstöhallinnon että lastenhuollon linjajohtajana. Järjestötyöstä minulla on kokemusta kahteen otteeseen MS-liiton palveluksessa. Asun Hyvinkäällä, missä ison osuuden vapaa-ajastani vie puutarha, jossa viihdyn puuhastelemassa. Minulla on kolme lasta, jotka kaikki ovat jo aikuisia. Muita vapaa-ajan harrastuksia ovat liikunta ja matkustelu. Myös S ade – mikä ihana tekosyy! Harvoin olen töiden alkaessa tuntenut oloni näin levänneeksi ja rentoutuneeksi. Sisätiloihin ja päiväunille tuli hypättyä lähestulkoon aina, kun sadepisarat alkoivat takoa nenänpäätä. Liika on toki liikaa ja kun vettä roimi niin, ettei sekaan ollut mahtua, tuli surku maanviljelijöitä, joiden sato oli vaarassa. Onneksi mukaan mahtui myös aurinkoisia hetkiä ja kuin itsestään vanhempieni mökki sai uuden ulkoverhouksen, pakastin täyttyi mansikoista ja hollantilaiset vieraamme oppivat paljon uusia asioita Suomesta, suomalaisista ja Helsingistä. Ihana kesä! Ihanan kesän jälkeen saapuu ihana uusia työntekijöitä moottoripyörän selästä minut saattaa löytää aina kesäaikoina. Olen perusluonteeltani positiivinen. Pidän ihmisten kanssa työskentelystä. Hakeuduin ADHD-liiton palvelukseen, koska minusta järjestötyö on kiinnostavaa. Haasteita riittää ja aika ei koskaan käy pitkäksi. Erilaiset projektit ja muut hankkeet rytmittävät työtä, mutta fokus on kuitenkin aina liiton jäsenistössä, jolle palvelut tarjotaan. Myös verkosto- ja asiantuntijatyö on tärkeää. Olen saanut liitossa tiimikseni asiantuntijajoukon, jonka kanssa yhteistyössä voimme edistää adhdasiaa ja luoda uutta. Haasteenamme tulee olemaan muuttuva yhteiskunta ja taloustilanne, joka omalta osaltaan heijastuu kaikkiin meihin. Järjestöväkeä tulen tapaamaan syksyn aikana, kun ensin olen asettunut taloksi täällä liiton toimitiloissa. Odotan innolla tapaamistanne! Kaunista syksyn jatkoa! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry syksy. Näin aavistelen. Hyvää lupaa muun muassa se, että sain aloittaa työt ADHD-liitossa järjestösuunnittelijana. Pestini on äitiysloman mittainen. Olen enemmän kuin innoissani uudesta työstäni! Työkaverit vaikuttavat mahtavilta ja työtehtävät mielenkiintoisilta. Tästä on hyvä aloittaa. Koen, että työskentely ADHD-liitossa sopii loistavasti jatkoksi sille, mitä olen aiemmin tehnyt. Olen koulutukseltani kasvatustieteen maisteri. Opintojeni ohessa tein usean vuoden ajan sijaisuuksia pääkaupunkiseudun päiväkodeissa ja kohtasin lukemattomia erilaisia, ja silti niin samanlaisia, lapsia. Opintojeni ollessa loppusuoralla, sain mahdollisuuden työskennellä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa ja sydämeni suli järjestötyölle. Valmistumiseni jälkeen toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja lähdin Brysseliin ihmettelemään, miten ne päätökset siellä oikein syntyvät. Toimin työelämävalmennettavana Suomen pysyvässä edustustossa sosiaali- ja työelämäkysymysten parissa ja olen erittäin kiitollinen kaikesta siitä, mitä sain oppia ja kokea. Suomeen palattuani työskentelin jonkin aikaa työhyvinvoinnin parissa ja voilà: nyt olen täällä. Odotan innolla sitä, mitä uusi työni tuo tullessaan. Paikallisyhdis- tysten toiminta ja vapaaehtoisten jaksaminen on äärimmäisen tärkeää ja kannan ilolla oman korteni kekoon auttaakseni jäsenistöä. Järjestö- ja vapaaehtoistyö on tuttua minulle myös ”siviilissä”, sillä toimin vapaaehtoisystävänä seuraa ja virkistystä kaipaaville vanhuksille. Tapaamiset heidän kanssa ovat olleet antoisia ja toisinaan myös hullunkurisia. Kun vierailin vanhustenkeskuksessa ensimmäistä kertaa, vilkaisi eräs mummu minua päästä varpaisiin ja kysyi: ”Kauanko sinulla kesti pukea nuo housut jalkaasi?”. Hän oli sitä mieltä, että pöksyni olivat turhan piukat. Tilanne päättyi meidän molempien nauruun, mutta seuraavaa tapaamiskertaa varten pukeuduin – ihan noin varmuuden vuoksi – hameeseen. Parhaimmillaan vapaaehtoistyö ottaa vähän ja antaa paljon. Tämä mummukin osoittautui myöhemmin oikein kultaiseksi tuttavuudeksi. Jos koette, että yhdistyksenne kaipaa tukea, niin ottakaahan yhteyttä. Olen täällä teitä varten. 19 3/ 2 0 12 Oikein ihanaa syksyn alkua toivotellen, Henna Niskala järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry lyhyesti Tuore tutkimustulos: adhd ei häviä iän myötä A dhd mielletään yhä usein vain lasten ja nuorten ongelmaksi, vaikka myös monet aikuiset kamppailevat samojen oireiden kanssa. Hollantilainen tutkimusryhmä on tuoreella tutkimuksellaan kerännyt näyttöä siitä, ettei adhd häviä iän myötä. Tutkimusryhmä toimitti adhdoireita kartoittavan kyselylomakkeen 1494:lle 60–94-vuotiaalle henkilölle. Vastausten perusteel- la kutsun strukturoituihin diagnostisiin haastatteluihin sai 231 osallistujaa. Tutkijoiden mukaan yli 60-vuotiaista noin 3 % täytti adhd:n kriteerit. Yleisyys on samaa suuruusluokkaa kuin lasten ja nuorten keskuudessa. Heistä 3-7 sadasta täyttää vastaavat kriteerit. Tutkijat havaitsivat 60–70-vuotiailla merkittävästi enemmän oireita kuin 71–94-vuotiailla. Iäkkäämpien ihmisten tarkkaavaisuushäiriöitä on tutkittu vähän, mikä osaltaan lisää tulosten mielenkiintoisuutta. Tutkimukseen voi perehtyä tieteellisen British Journal of Psychiatry -lehden internet-sivuilla http:// bjp.rcpsych.org/. Artikkelin nimi on Prevalence of attention-deficit hyperactivity disorder in older adults in The Netherlands. ADHD-liiton sopeutumisvalmennusta 9.-11.11.2012 Teemakurssi vanhemmille, joiden adhd-oireinen lapsi on varttunut aikuiseksi Tavoitteet: - tiedon saaminen adhd:stä ja sen liitännäisoireista - käytännön keinojen saaminen adhd-oireisen tukemiseksi - vertaisuuden kokemuksen saaminen - omien voimavarojen tukeminen Ilmoittautuminen: puhelimitse 045 657 7876 tai kuntoutus@adhd-liitto.fi Kurssilaisten omavastuuosuus on 50€/hlö (sisältää majoituksen ja täysihoidon) Kurssipaikka: Palvelukeskus Iiris, Helsinki Hakuaika päättyy: 30.9.2012 Uusi adhd-aiheinen kirja ilmestynyt ADHD Diagnosointi, hoito ja hyvä arki Tässä kirjassa kerrotaan monipuolisesti, miten lasta, nuorta ja aikuista voi tukea, jos hänellä on ADHD, ja mistä ADHD-oireinen löytää itse apua ja tukea. Teoksessa esitellään myös, miten ADHD ilmenee, miten se diagnosoidaan ja millaista hoitoa ja kuntoutusta on saatavilla. Kirja on hyödyllistä luettavaa opetus-, kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä vanhemmille ja muille läheisille, jotka kaipaavat vinkkejä ADHD-oireisen tukemiseen. Teos soveltuu myös hyvin nuorille ja aikuisille, joilla itsellään on ADHD. Kirjan on toimittanut Virpi Dufva (entinen ADHD-liiton toiminnanjohtaja) ja Mirjami Koivunen ADHD-liitosta ja kustantanut PS-kustannus. Kirjaa voi tilata ADHD-liitosta www.adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/kirjamyynti. ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäsenet voivat tilata kirjaa syyskuun loppuun asti, normaalia jäsenhintaa edullisemmin, hintaan 30,52 €. 3/ 2 0 12 20 Vertaistuesta voimia - vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu 27.–28.10.2012 Sokos Hotel Pasila, Maistraatinportti 3, Helsinki Koulutus on tarkoitettu sekä aloitteleville ryhmänohjaajille että vertaisryhmää jo jonkin aikaa ohjanneille. Kouluttajana toimii ryhmänohjaajakouluttaja Veli Kaukkila Suomen Mielenterveysseurasta. Ohjelma LAUANTAI 27.10. 11.30 Lounas 12.30–13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen 13.15–17.00 Vertaistukiryhmän perustaminen, ryhmänohjaamisen perusteita 17.00–18.00 Adhd & vertaistuki (Anna-Elina Pajunen, toimintaterapeutti) 18.00–19.00 Päivällinen SUNNUNTAI 28.10. Aamupala 9.00–9.30 Hyvää huomenta 9.30–11.30 Ohjaajan persoonallisuus, ohjaajana kehittyminen 11.30–12.30 Lounas 12.30–14.00 Vertaisryhmän suunnittelua 14.00–14.30 Viikonlopun eväät ja palautekeskustelu 14.30 Koulutuksen päätös Koulutusviikonloppu on tarkoitettu ADHD-liitto ry:n jäsenyhdistysten jäsenille, ja on heille maksuton. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Koulutukseen mahtuu 18 henkilöä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 5.10.2012. Osallistujille maksetaan majoitus Sokos Hotel Pasilassa lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä sekä ohjelmassa olevat ruokailut. Matkakustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Torstain 11.10.2012 jälkeen tulleista peruutuksista (ilman lääkärintodistusta tms.) perimme 50 % korvauksen majoitus- ja ateriakuluista suoraan ilmoittautuneelta. Koulutuksen yhteyshenkilö ja ilmoittautumiset: Järjestösuunnittelija Henna Niskala, henna.niskala@adhd-liitto.fi, puh. 050 400 6478. ADHD-liitto pidättää oikeudet ohjelmamuutoksiin. 21 3/ 2 0 12 Ajatuksissa armeija Tänäkin syksynä moni poika ja nykyään myös yhä useampi tyttö päätyy kutsuntojen kautta suorittamaan varusmiespalvelusta eri puolille Suomea. Tilanne on jännittävä ja herättää varmasti monenlaisia ajatuksia niin varusmiespalvelukseen valmistautuvan nuoren kuin hänen lähipiirinsäkin mielessä. J okainen meistä on varmasti kuullut isien tai veljien, sisartenkin kertomuksia omasta palvelusajastaan, sopivin maustein ja muistoin varustettuina. Lukemattomat ovat myös ne tarinat, joita isovanhempamme tai heidän vanhempansa ovat kertoneet niiltä ajoilta, jolloin sota oli totta meidänkin maassamme. Kutsuntoihin käy monen adhdoireisen nuorenkin tie. Tähän lehteen haastattelimme erästä adhd-oireista nuorta miestä, jonka palvelusaika on jo onnekkaasti ohi ja sotilaspassi komeilee kirjahyllyssä muiden muistojen rinnalla. Mitä tapahtui kutsunnoissa? -Kutsuntoja edelsi lääkärintarkastus ja omalta osaltani se tarkoitti sitä, että silloinen adhdlääkitykseni tuotti minulle pettymyksen armeijaan menon suhteen ja sain vuoden lykkäystä. Vuoden kuluttua menin uudelleen terveystarkastukseen, adhd-lääkitykseni oli loppumassa ja olin siis armeijakelpoinen. Itse kutsunnoissa poliisi tarkasti henkilöllisyyden, sosiaalityöntekijä hoiti oman osuutensa ja sokerina pohjalla minullekin määrättiin palveluspaikka ja palvelukseenastumisajankohta. Kutsuntojen jälkeen olin helpottunut siitä, että armeijapalvelus omalta osaltani toteutuisi suunnitelmieni mukaan.3/ 2 0 12 Missä ja milloin suoritit varusmiespalveluksesi? -Olin Turun Rannikkopataljoonassa 9kk ajan heinäkuusta 2011 aina huhtikuulle 2012.- Miten kuvailisit palvelukseenastumispäivän tunnelmia? -Aikainen herääminen kotona, mutta päivä ei jännittänyt. Palvelukseenastumispäivänäni sattui Paimiossa teurastamopalo, jonka johdosta suunniteltu junamatka Kupittaalta Kirkkonummelle muuttuikin bussimatkaksi Saloon saakka, josta matka sitten jatkui alkuperäisen suunnitelman mukaan junalla Kirkkonummelle. Juna oli täynnä, joten matkustin käytävän seisomapaikalla koko matkan. Kirkkonummella odotimme armeijakyytejä Upinniemen varuskunta-alueelle. Päivä oli tuskastuttavan kuuma. Upinniemessä kasarmialueella meidät jaettiin komppanioihin, kun ensin oli tarkastettu mukanamme tuodut tavarat. Komppaniat jaettiin vielä joukkueisiin ja minusta tuli ensimmäisen joukkueen tuvan 19 alokas. Siirryimme kaikki omiin tupiimme. Tuvassamme oli 11 alokasta. Olin onnekas, kun sain yläpetin. Seuraavaksi haettiin varusvarastolta vauhtisäkillinen ja lomakassillinen vaatteita ja tavaroita palvelusaikaamme varten. Varusteet kuljetettiin Masilla (Puolustusvoimien maastokuorma-auto) komp22 panian eteen, missä lasti purettiin ja tavarat tarkistettiin, ettei mitään tärkeää jäänyt puuttumaan. Tavarat piti saada mahtumaan omaan henkilökohtaiseen kaappiin tuvassa, ja tehtävä oli aika helppo, koska kaappi oli aika tilava. Ensimmäiset viikot kuljimme lenkkitossuissa, jotta jalkamme tottuisivat armeijan maihareihin (maihinnousukengät) paremmin. Maihareita ruvettiin käyttämään alokaskauden puolessa välissä eli kuukausi palvelukseen astumisen jälkeen.- Miten kuvailisit armeijan arkea? -Herätys oli aamulla klo 6.15 ja sen jälkeen ohjatut aamutoimet parin kolmen minuutin aikana. Alokasajan lopulla saimme suorittaa aamutoimet jo omatoimisesti. Kiirettä piti! Kaikki siirtymiset ruokailuihin, oppitunneille ja palvelukseen suoritettiin muodossa kävellen tai marssien. Ensimmäiset iltavapaat saimme toisella palvelusviikolla. Iltavapaiden aikana menimme ”Sotkuun” (Sotilaskoti / varuskunta-alueella sijaitseva kahvila) perinteisille munkkikahveille tai urheilemaan. Iltavapaat loppuivat 20.45, jonka jälkeen puettiin ylle valtion virallinen verryttelyasu, tehtiin pinkka (päiväpeitto taitellaan tuolin päälle) ja punkka, jotka sitten tuvan johtaja tarkasti. Jos pinkka ei ollut oikean kokoinen ja oikealla tavalla tehty, tapahtui ”pinkan räjäytys” ja homma tehtiin uusiksi. Oma pinkkani räjäytettiin useita kertoja ennen kuin opin tekemään sen tyydyttävällä tavalla. Hiljaisuus alkoi komppaniassa aina klo 22 ja tuolloin oli määrä ruveta nukkumaan. Todellisuudessa tuvissa kuunneltiin tuolloin vielä musiikkia napit korvilla tai oltiin netissä kännyköillä.- Mikä oli mukavaa ja mikä haasteellista armeijassa? -Taisteluammunnat ja lomat olivat parasta armeija-aikana. Paikallaan olo oli joskus haastavaa vilkkaalle adhd-oireiselle alokkaalle. Myöhemmin matruusina tilanne helpottui.- Miten sinua kohdeltiin, ymmärrettiinkö erilaisuutta? -Kouluttajat kohtelivat minua samoin kuin muitakin varusmiehiä ja varusnaisia. Upinniemessä tehdyssä terveystarkastuksessa armeijan lääkäri tiedusteli minulta, haluaisinko B:n paperit (rajoitettu varusmiespalvelus), koska minulla on adhd. Vastaukseni oli ehdoton ei, koska uskoin pärjääväni armeija-ajan Amiehenä (kelpaa kaikkeen palvelukseen), kuten useimmat muutkin. Sain pitää A-paperit. Olen sitä mieltä, että oma tilanteeni alokkaana parani, kun kerroin kouluttajille omasta adhd:stäni ja sen tuomista haasteista. Minua ymmärrettiin paremmin ja epäilykset haluttomuudestani palvelukseen hälvenivät. Siirryin Pansioon Saaristomeren Merenpuolustusalueelle alokasajan päätyttyä elokuussa. Aika Pansiossa ei ollut helppoa, koska ryhmänjohtajien ja eräiden palvelustovereiden asenne ja käyttäytyminen minua kohtaan oli törkeää. Simputtaminen, haukkuminen jne. erilaisuuteni tähden oli lähes jokapäiväistä arkea minulle. Tilanne muuttui paremmaksi, kun eräät ryhmänjohtajat saivat tiedon hankalasta tilanteestani ja käsittelivät asiaa yhdessä meidän varusmiesten kanssa. Asiat näyttivät mielestäni jo paremmalta, mutta tilanne kärjistyi entiselleen ja tilannetta rat- 23 kaisemaan tarvittiin komppanian päällikönkin apua.- Jäikö mieleesi jokin erityisen mukava asia palvelusajaltasi? -Palvelusaikanani sain olla kunniavartiossa Sankarihaudoilla, mikä oli hieno kokemus. Palvelusaikani päättyessä huhtikuussa olin tyytyväinen omaan palvelusaikaani. Kotiutuskahvituksessa minut palkittiin ”Nuhteettomasta palveluksesta” muistolaatalla.- Terveisesi niille, joilla on palvelusaika vielä edessäpäin -Rakkaat adhd-veljet ja -siskot! Jos mietitte armeijaan menoa, niin suosittelen koko sydämestäni, että menette puolustusvoimien palvelukseen. Vaikka välillä tuntuukin siltä, että ei tästä tule yhtään mitään, niin loppujen lopuksi hommat päättyvät hyvin. Sellaista elämystä ette saa mistään, ette edes rahalla.Teksti ja haastattelu Teija Jalanne, puheenjohtaja, ADHD-liitto ry 3/ 2 0 12 liity jäseneksi yhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry dyma@dyma.info www.dyma.info ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) 7641 962 paula.kulmala@suomi24.fi Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta ellary@suomi24.fi ja netistä http://ellayhdistys.nettisivu.org/ Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdist ys ry Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä Yhdistyksen puh. 044 516 0724 es-ada@es-ada.com Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 rhviljamaa@gmail.com http://koti.aina.net/~hymy Vertaistuki-illat - Tapaamiset keskiviikkoiltaisin klo 18–19.30: 3.10., 7.11., 12.12. (syksy 2012) 9.1., 6.2., 6.3., 4.4. (kevät 2013) Paikka: Kutalantien päiväkoti, Kutalantie 3, Hämeenlinna. Yhteyshenkilö: Riitta Viljamaa. Muu toiminta: Tiistai 9.10.2012 klo 18–20 Avoin luento- ja keskustelutilaisuus ”Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren itsenäisen elämän tukeminen” Luennoitsijat Autismi- ja Aspergerliitosta sekä ADHD-liitosta. Paikka: Koulutuskeskus Tavastia, Auditorio (Hattelmalantie 8, Hml) Keskiviikko 10.10.2012 klo 18–20 Asperger- ja ADHD-aikuisille Mindfullness kehon- ja mielenhallintaa. Ohjaajana Eliisa Erkamo Paikka: Kutalantien päiväkoti. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä. Torstai 14.2.2012 klo 18–20 Kaikille avoin Ystävänpäivätilaisuus Toimintaa vetävät HAMK ohjaustoiminnan opiskelijat opintotehtävänään. Lisätietoja HYMY ry netti3/ 2 0 12 sivuilta lähempänä ajankohtaa Kevätretki teatteriin jäsenistölle toukokuulla 2013 Itä-Savon Puatti ry pj Kati Sairanen puh. 050 542 8499 puheenjohtaja@puatti.com jäsenvastaava Anne OtranenSilvennoinen, sihteeri@puatti.com Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta www.puatti.com. Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen jairi.palonen@netti.fi Keski-Suomen ADHDyhdistys ry puheenjohtaja, Tapani Salonen ta.sa59@tintti.net sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen paivi.pietilainen@luukku.com www.keskisuomenadhd.com ADHD-aikuisten vertaistukiryhmä klo 18–20 maanantaisin seuraavasti: 17.9., 15.10., 19.11., 10.12.2012. Helena Kuparin ja Marko Mäkisen vetämänä. Paikka on Matarakatu 6, 1. kerros, kokoustila Saunio. Paikalla hyvä olla ennen klo 18.00 koska ovet sulkeutuvat tuolloin. Tosin aulahenkilö on paikalla klo 18.30 asti ja pienellä koputuksella saa varmasti hänen huomionsa. Hän myös opastaa kokoustilaan, mikäli tarvetta on. Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com kymenlaakson.aada@gmail.com www.kymenlaaksonaada.org Kouvola - vanhempain ja läheisten vertaisohjausryhmä kokoontuu Kouvolassa toimitila Veturissa osoitteessa Kauppamiehenkatu 4, 2. kerros, 45100 Kouvola ( Pohjola-Talo, A-porras ). 24 - Aadan adhd-aikuisten ryhmä kokoontuu Kouvolassa toimitila Veturissa osoitteessa Kauppamiehenkatu 4, 2. kerros, 45100 Kouvola (Pohjola-Talo, A-porras ) keväällä 2013. Vertaisohjaajana Kata Kaukiainen sähköposti: kata.aada@gmail. com, puh. 040 732 0285 Lappeenranta Vertaistukiryhmä kokoontuu Kuutinkulmassa osoitteessa Valtakatu 23 joka kuukauden ensimmäinen torstai (6.12. kokoontuminen siirretään 29.11.). Yhteyshenkilönä: heidi.pautamo@luukku. com, p. 040 727 2410 Kotka Vertaisohjausryhmä kokoontuu joka kuun ensimmäinen maanantai klo 18 - 20 kulttuurikeskus Myllyssä, Gutzeitintie 14, Sapokka. Vertaisohjaajana Jaana Rautio, jaanarautio@luukku.com, puh. 050 597 7361 Seuraa ilmoittelua vertaisryhmistä ja muusta yhdistyksen toiminnasta nettisivuilla ja Facebookryhmässä, www.kymenlaaksonaada. org, facebookissa Aada ry. Ohjelmavapaa syysretki Helsinkiin lauantaina 27.10. Bussireitti Lpr-Kouvola-Leikari-Karhula. Hinta: aikuinen jäsen 15 e, alle 15 v. 5 e, ei-jäsenet 25 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 5.10. mennessä johanna.kristiina.anttonen@kolumbus. fi, tai puh. 050 346 3697 (mieluiten tekstiviestinä). Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 lahtiadhd@gmail.com Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, adhdoulu@gmail.com Vertaistukiryhmät kokoontuvat Kumppanuuskeskuksessa, Isokatu 47:ssä klo 18 - 20: ti 4.9.2012, Isoseppä ADHD-oireisten lasten vanhempien ryhmä, ke 3.10.2012, Isoseppä, ADHD-oireisten aikuisten liity jäseneksi yhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi porinaryhmä, ti 6.11.2012, Isoseppä ADHD-oireisten lasten vanhempien ryhmä, ma 3.12.2012, Isoseppä ADHD-oireisten aikuisten porinaryhmä Oulun seudun yhdistys on myös Facebookissa, Oulun seudun adht. Kajaanin vertaistukiryhmä Seuraava tapaaminen 19.9. klo 17.30. Yhteyshenkilönä Riitta Haataja, riittahaataja77@gmail.com Oulun eteläisen alueen aluekerho (Ylivieska, Kalajoki, Oulainen jne.) Yhteyshenkilönä: Orvokki Rytky puh. 045 113 6513 Raahe Yhteyshenkilöinä: Sari Niemelä puh. 045 633 5422, Eija Riekki eija.riekki(at)hotmail.com Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) järjestää perhetapahtuman Oulussa HopLopissa 10.11.2012. Katso tarkemmat tiedot netistä www.nv.fi. Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 adhdpirkanmaa@luukku.com pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu. org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Anne-Maarit Palviainen annemaarit.palviainen@gmail.com, puh. 050 306 8261 siht. Noora Mikkonen nmikkone@luukku.com, 040 412 3792 www.aksoni.suntuubi.com Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan puolelta), 70110 Kuopio puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18, muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille) toimisto@eijsveikeet.fi www.eijsveikeet.fi Puheenjohtajamme tavoittaa osoitteesta puheenjohtaja@ eijsveikeet.fi Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki www.pks-adhd.fi Puheenjohtaja: Arja Havilo arja.havilo@kolumbus.fi Varapuheenjohtaja: Heli Junno adhd.vertaistuki@gmail.com puh. 050 436 7708 Jäsenrekisteriasiat: Minna Hirvonen adhd.espoo@gmail.com Ryhmät yhteyshenkilöineen: Espoon vertaistukiryhmä/ Minna Hirvonen, adhd.espoo@gmail.com Järvenpään ja Tuusulan vertaistukiryhmät/ Heli Junno, adhd. vertaistuki@gmail.com, p. 050 436 7708 Kontulan vertaistukiryhmä/ Arja Havilo, arja.havilo@kolumbus.fi , p. 040 837 3679 Porvoon vertaistukiryhmä/ Arja Havilo, arja.havilo@kolumbus.fi, p. 040 837 3679. Ryhmän tapaamispäivät 20.9., 18.10., 15.11., 13.12. Sählyryhmä/ Matti Salomäki, nukkumatti48@gmail.com, p. 040 731 3009. Harjoitukset perjantaisin klo 19-20 Campo Sportcenterissä Vantaalla. Nuorten ryhmä/ Essi Tarvonen, essi.tarvonen@gmail.com, p. 040 825 6282 Seuraa ilmoituksiamme syksyn jäsenkirjeessä, nettisivuilla ja Facebookissa. Tervetuloa mukaan toimintaan! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Toimisto: Samdy ry, Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan www.samdy.info puh. 044 346 0898 samdy@samdy.info Adhd-vertaistukiryhmä kokoontuu syyskauden aikana klo 18.00 Satakunnan Yhteisökeskuksen tiloissa: 26.9., 31.10. ja 28.11.12. Tervetuloa! Tarkempia tietoja toiminnasta www.samdy.info 25 Suomen ADHD-Aikuiset ry Suomen ADHD- Aikuiset ry Puheenjohtaja Minna Lindeqvist puh. 040 703 6932 www.adhd-aikuiset.org Varapuheenjohtaja Jarkko Mäenpää Sihteeri ja vertaistukivastaava Seija Kaarre Rahastonhoitaja Anneli Hänninen Internet- toimikunta Jarkko Mäenpää ja Panu Rinne Potilasetu-toimikunta Minna Lindeqvist, Jarkko Mäenpää ja Päivi Hakala Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@adhd-aikuiset. org tai hallitus@adhd-aikuiset.org Suomen ADHD-Aikuiset ry. viettää tänä vuonna 10v.-juhlia. Syksyn tapahtumista lisätietoa yhdistyksen nettisivuilla sekä jäsenille postitettavassa jäsenkirjeessä. Tulossa mm. vertaistukiviikonloppu, ADHDaikuisuutta käsittelevä seminaari ja tietenkin huikeat kymppisynttärit. Osoitteessa www.adhd-aikuiset. org on myös nähtävillä yhdistyksemme uudet säännöt. Vaasanseudun ADHD-yhdistys ry puh. 044 210 5959 info@vaasanadhd.com www.vaasanadhd.com ADHD-aikuisten ja parisuhteessa olevien vertaistukitapaaminen ke 12.9.2012 klo 17.30, Vaasanpuistikko 17, 9. krs, 65100 VaasaSeinäjoen aluekerhon toiminnasta voi kysellä: tuula.palovuori@netikka.fi tai puh. 050 090 1628. Varkauden Seudun Wamdy ry (autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 Äksyt ry Vappu Carlsson, jäsenvastaava aksytasiat@gmail.com Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa. 3/ 2 0 12 ADHD-liitto jatkaa liveryhmiään Tukinetissä ADHD-liitto järjestää loppuvuoden aikana vielä kolme reaaliaikaista keskusteluryhmää Tukinetissä. Ryhmiin mahtuu mukaan aina 12 nopeinta ja osallistuminen vaatii rekisteröitymisen Tukinettiin. Tulevien ryhmien aikatauluja voi seurata osoitteessa https://www.tukinet.net/liveryhma/liveryhma_ajat.tmpl. Alla vielä tarkemmat päivämäärät sekä ryhmien teemat. • keskiviikkona 26.9. klo 17‒19, Aikuisen adhd ja arjen hallinta • keskiviikkona 21.11. klo 17‒19, Nuoruus ja adhd • maanantaina 10.12. klo 17‒19, Aikuisen adhd:n vaikutus opiskeluun ja työhön ADHD-liiton syyskokous 17.11.2012 Scandic Oscar Varkaus, Kauppatori 4, Varkaus ADHD-liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 17.11.2012 klo 14. Syyskokousviikonloppuun kustannetaan yksi osallistuja jokaisesta jäsenyhdistyksestä (majoittuminen kahden hengen huoneissa 17.-18.11., matkat halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan sekä ohjelmassa olevat ruokailut). Lauantaina on luvassa Varkauden seudun Wamdy ry:n järjestämää iltaohjelmaa ja yhteinen illallinen. Sunnuntain ohjelmassa on aamupala ja kotiin paluu. Ilmoittautumiset viimeistään 26.10.2012 puh. 050 354 4325 tai adhd@adhd-liitto.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi ilmoittaa majoitustarve ja mahdolliset erityisruokavaliot. Lisätiedot: Henna Niskala puh. 050 400 6478, henna.niskala@adhd-liitto.fi. 3/ 2 0 12 26 ADHD-liitolla käynnissä lyhytelokuvaprojekti ADHD-liitolla on tänä vuonna käynnissä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama lyhytelokuvaprojekti, joka kulkee työnimellä ”Oikeus kasvaa ja tulla kasvatetuksi”. Projektin ideoijina ja toteuttajina toimivat Juho Honkasilta ja Essi Tarvonen, jotka ovat työskennelleet jo useampina vuosina liiton sopeutumisvalmennuskursseilla. Elokuvan kuvauksesta vastaa Mikko Lahikainen. L yhytelokuva näyttää havainnollisesti luokkahuoneessa tapahtuvan vuorovaikutustilanteen koskien ”haastavaa” luokkahuonekäyttäytymistä. Tapahtumat etenevät aina oppilaan raivokohtaukseen ja opettajan antamaan rangaistukseen saakka. Tapahtumat nähdään eri osapuolten näkökulmista, ja näin muodostetaan kattava kokonaiskuva negatiivisen vuorovaikutuskehän synnystä ja sen syy-seuraussuhteista. Lyhytelokuvan lisäksi dvd:ltä löytyy myös asiantuntijan näkökulma luokkahuoneen tapahtumiin, nimenomaan adhd-oireiston kannalta katsottuna. Asiantuntijana dvd:llä toimiin Niilo Mäki Instituutissa työskentelevä neuropsykologian erikoispsykologi Vesa Närhi. Elokuvan kuvaukset päästiin tekemään aidossa luokkaympäristössä, kun Aleksis Kiven peruskoulu lupasi luokkahuoneen kuvauskäyttöön. Myös elokuvan oppilaita näyttelevät oikeat koulun oppilaat, jotka valikoituivat rooleihinsa koekuvausten valittuja nuoria. Ilmassa oli aistittavissa pientä jännitystä, mutta Juho Honkasilta otti nuoret heti aamusta huomaansa ja veti näille ulkona muutamia harjoituksia, joiden tarkoituksena oli rentouttaa nuoria ja rikkoa jäätä ennen kuvausten alkua. Harjoitukset ilmeisesti toimivat, sillä luokkahuoneeseen mentäessä oli jännitys enää muisto vain. Kuvaustilanteessa luokassa oli niin aito tunnelma, että välillä saattoi kuvitella seuraavansa normaalia oppituntia. Suuret kiitokset vielä kaikille elokuvassa mukana olleille oppilaille huikeasta suorituksesta. Essi Tarvonen ja Juho Honkasilta jälkeen. Opettajaa esittää näyttelijä Aaro Wichmann. ADHD-liiton tiedottajana pääsin seuraamaan kuvauksia toukokuun lopulla. Päivä alkoi aikaisin aamulla reippaalla kuntoilulla, kun kuvauskalusto kannettiin toiseen kerrokseen. Kuvausryhmän pystyttäessä valaistusta ja muuta kalustoa, alkoi paikalle hiljalleen saapua näyttelijöiksi Oppilaat ja kuvausryhmä Elokuvan on määrä valmistua viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Valmista elokuvaa on tarkoitus hyödyntää liiton sopeutumisvalmennustoiminnassa, opetustyötä tekevien ja avustavien henkilöiden koulutuksissa sekä mahdollisesti koululuokkakäytössä. Teksti ja kuvat Jari Hämäläinen, tiedottaja, ADHD-liitto ry Aaro Wichmann 27 3/ 2 0 12 yhdistykseltä Juhlakonsertti Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry ja kansanedustaja Mikko Alatalo keräsivät Tampereen Komediateatteriin maaliskuisena sunnuntai-iltana komean kattauksen Suomen tämän hetken johtavia artisteja tangokuninkaallisista kansansuosikkeihin. V ilkas Lapsi -konsertin ajatus syntyi Mikko Alatalon 60-vuotistaiteilijajuhlakonsertin jatkoilla, kun kaavailtiin tukikonserttia adhd-lasten virkistystoimintaan Pirkanmaalla. Artistien saaminen mukaan konserttiin hyvän asian puolesta ei ollut vaikeaa ja konsertille saatiin upeat tilat Tampereen Komediateatterilta. Yhdistyksen ensimmäisessä hyväntekeväisyys konsertissa esiintyi Mikko Alatalon lisäksi mm. Anna Hanski ja viimevuoden tangokuningatar Mervi Koponen. Mukana oli myös Annie-musikaalin lapsikuoro. Illan juonsi teatterinjohtaja Panu Raipia. Puheenvuorot tilaisuudessa käyttivät ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne sekä psykologi Esko Rinnevuori. Illan aikana Mikko Alatalo luovutti Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry:n puheenjohtaja Merja Saartilalle ja varapuheenjohtaja Inka Kolhinojalle shekin 60-vuotisjuhlakonsertin tuotosta. Varat on tarkoitus käyttää yhdistyksen lapsiperheiden virkistystoimintaan. Tampereen Komediateatterin suuri sali oli lähes loppuunmyyty ja katsojat olivat upeasti mukana luomassa illan tunnelmaa sekä lauloivat mukana Mikko Alatalon ikivihreiden tahdissa. Teksti ja kuvat Inka Kolhinoja, varapuheenjohtaja, Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry 3/ 2 0 12 Jäsenyhdistyksissämme on voimaa Kun jäsenet päättävät tehdä yhdessä hyvää, syntyy jotain todella mieleenpainuvaa. Pirkanmaan ADHDyhdistyksen järjestämä konsertti oli oiva näyttö siitä, kuinka yhdessä tekemällä saadaan aikaiseksi tilaisuus, jossa jokaisen panos on yhtä tärkeä. 28 Mikko Alatalo Musiikin tiedetään yhdistävän ihmisiä ja näin kävi tämänkin konsertin osalta. Tampereen Komediateatterissa oli koolla runsas joukko ihmisiä, joita jollain tavoin yhdisti tai kosketti adhd-asiat. Illan musiikkiannin lisäksi ohjelmaan mahtui myös psykologi Esko Rinnevuoren lämminhenkinen alustus adhd-oireyhtymästä. yhdistykseltä Tampereella Keväisenä sunnuntai-iltana oli ilo olla kutsuvieraana Vilkas Lapsi -konsertissa ja nauttia illan kaikesta annista sekä ennen kaikkea iloita siitä, mitä pirkanmaalaiset olivat saaneet aikaiseksi. Jospa tämä iloinen tapahtuma Tampereella saisi jatkoa jonkun toisen jäsenyhdistyksen järjestämänä toisaalla Suomessa. Teksti Teija Jalanne, puheenjohtaja, ADHD-liitto ry Anna Hanski Esiintyjät ja puuhahenkilöt Annie-musikaalin lapsikuoro 29 3/ 2 0 12 Aidea Suunnittelutoimisto Arto Erkki Ahonen Tmi Kauppakatu 14, Varkaus Savon kylätie 223, Orivesi Puh. 050-595 1891 Metsäpalvelu Metsätimo Tmi Asemaravintola Resiina Orimattilantie 106, Pukkila Puh. 0400-687 831 Tykinkatu 24, Lappeenranta Lautiosaaren Sähkö Ky Arkkitehtuuritoimisto Ilonen-Lautamo Ky Tmi Lauri Haukkaluoma Automaalaamo Parviainen Kivalontie 165, Lautiosaari Puh. 0400-691 404 Mariankatu 22 A, Loviisa Puh. 019-532 165 Hakojärventie 216/40, Parkano Puh. 050-5500 682 Aamuruskontie 6, Helsinki Puh. 0500-945 961 Tuurintie 1, Alavus Puh. 0500-661 462 Soukanjoentie 196, Seinäjoki Alavuden Ikkuna- ja Ovipalvelu AJ-Saneeraus Raatteenpolku 5, Isokylä Puh. 040-738 1880 Benescan Oy CPS Color Eqvipment Oy Päivöläntie 5, Ulvila Puh. 020 718 8000 Konepaja Trameta Oy LVI-Hämäläinen Oy Ravurinkatu 19, Turku Puh. 02-253 8355 Pyhtymäentie 119, Turku Puh. 0400-123 541 Kotipalvelu Näpsäkkä Maanrakennus Paavo Malinen Tmi Kuusipuuntie 21, Perniö Puh. 040-510 8457 Topiron Ky Valkolantie 257, Valkola Puh. 040-725 9398 Teuvan Rengas Oy Parkintie 6, Teuva Puh. 06-267 2053 Tilitoimisto Sorvoja Viirretie 100, Alaviirre Puh. 06-876 544 Siivouspalvelu Aam-Service Ky Asematie 12 B 13, Ylöjärvi Puh. 050-917 6494 Taksi J. Korsi AIDOT INVATAKSIT Apilakuja 5, Forssa Puh. 0400-311 400 Taksi- ja linja-autoliikenne O. Eteläpää Oy Torikatu 47, Savitaipale Puh. 0400-243 910 Lempeä Apu Kitkajoentie 4, Käylä Puh. 040-5788 467 Sami Koivu Tmi Koivulantie 78, Sastamala Puh. 0500-832 740 Sähköasennus Risto Nurminen Hakapolku 2, Padasjoki Puh. 0400-490 963 Tmi Jarmo Härkönen Sinettikuja 4 B 21, Espoo Puh. 050-533 9803 Tilitoimisto KP-Liikepalvelut Oy Vasarakatu 27 B, Jyväskylä Puh. 040-867 9134 AKT Apu ja Urakointi Lastontie 20, Toijala Puh. 0400-532 024 3/ 2 0 12 Kauppa-Aukea 3, Hyrynsalmi Puh. 0400-287 655 Kiteen Kukka- ja Hautauspalvelu Oy Keisarinkuja 10, Kitee Puh. 0500-907 792 Arkkitehtitoimisto Hintsala Jari Leirintäalueentie 3, Ranua Puh. 040-5134 366 Arkkitehtuurisuunnittelu Päivi Pylkkönen-Palm Puuvillakatu 4, Forssa Puh. 03-435 9060 Hyvää Syksyä! K-MARKET Pattijoki Puistotie 3, Pattijoki Puh. 08-265 021 TMI O. Väyrynen Apila Apteekki Elotie 15, Hollola Puh. 03-876 220 Auto-Kirmola Oy Kartanontie 45, Pori Puh. 02-634 3400 Kivikamppi Mechelininkatu 2, Helsinki Puh. 0400-667 113 Bussimiehet Oy Liinakatu 21, Tikkakoski Puh. 050-5611 540 Ravara Oy Savon Salaoja Harjuntie 31, Kotalahti Puh. 0400-278 710 Siskon Siivous Oy Pukinmäenaukio 4, Helsinki Puh. 0400-456 596 Harri Vettenranta Jyvätie 7, Helsinki Yhtymä-Tahlo Oy Rantaniementie 2, Mutala Puh. 0400-239 543 Suomen Bioteekki Oy Viitasaaren Apteekki Kaislatie 2, Raisio Puh. 02-4347 000 Postikuja 1, Viitasaari Puh. 014-577 4700 Suupohjan VM-Rakennus Qualitas Fennica Oy Sähköhalme Oy Portin Telakka/ Portens Båtslip Hiihtomajantie 142, Teuva Puh. 040-7430 213 Kutomotie 9 C, Helsinki Puh. 0500-412 619 Varikkotie 4, Helsinki Puh. 050-556 7201 Huuhankatu 9, Kuopio Puh. 0400-577 414 Ratsukenkä Oy Vammalan Kuljetuspojat Oy Tmi Joel Puranen Tili- ja Isännöintipalvelu Sirpa Korpi Kymdata Oy Liedon PK-Metalli Oy Kankaantaankatu 36 A 9, Nokia Heikinkatu 7, Kotka Puh. 05-227 5100 Miekkakuja 3, Vanhalinna Puh. 0400-783 286 Pöllövaaran Perhekoti Fysiomaxi Talo- ja Huoneistoremontit JST Jalkahoitola Marja Iisakka Teräsrakenne Toivonen Oy Kopunojantie 10, Kiljava Puh. 09-8015 250 Korvolantie 62, Nokia Puh. 03-3400 020 Hammaskari Oy Hämeenkatu 16 A 1, Turku Puh. 02-2311 710 Prunnilankatu 6, Sastamala Puh. 050-5551 799 Vetehisenkuja 3 B 24, Helsinki Puh. 0400-566 345 Metsärannantie 37, Rauma Puh. 0440-612 572 Sorpontie 6, Parainen Vesatie 3 E 45, Tuusula Puh. 041 464 7565 Kankaantie 8, Kemi Puh. 040-515 2434 www.remontitjst.com Helalantie 10, Kyrö Puh. 02-486 2257 Kuorma-autoilija Matti Leivonen Tmi Kaivu- ja Pohjaurakointi Oy Ketomaantie 17, Laukaa Kielistöntie 6, Kaaro Puh. 0400-722 068 Tilintarkastus Pakari Oy JR-Hoitopalvelut Oy Tietoapila Nordells Forest Ab Taksi Pasi Lamminen Baisterpääntie 28, Karuna Suokalliontie 10, Pori Puh. 0400-228 192 Wattikari Oy Rakennuslaskenta Rautalahti Oy Raatihuoneenkatu 2, Hämeenlinna Puh. 0400-401 323 Kivikyläntie 463, Mynämäki Puh. 0400-784 303 Latvalan Sora Ky Hollolantie 2 as 5, Nastola Puh. 050-348 3647 Käsityö-Kaisa Hämeekatu 3 A, Turku Puh. 02-2333 937 Salon Piha- ja Vihertyö Kemiöntie 542, Ylöjärvi Puh. 0500-881 736 Tammitie 28, Vanhalinna Puh. 0400-829 076 Töyrytie 3, Orimattila Puh. 0400-705 820 Sacom Insinööritoimisto Geohorisontti Oy Raskaskonehuolto JP Rajala Oy Insinööritoimisto V. Vilenius Oy Perhekoti Päiviö Oy Hanhikinkatu 9, Lahti Puh. 044-5170 150 Inarintie 172, Köngäs Puh. 044-268 8968 www.perhekotipaivio.fi Tervakkotie 24-26 B, Vantaa Puh. 050-341 5766 Hevosmiehenkatu 11, Mikkeli Puh. 040-552 6133 TMI Matti Voutilainen Sana &Tieto ´55 Tataarikuja 3, Järvenpää Imatra Puh. 010 666 9600 Varpushaukantie 2, Pori Puh. 0400-468 801 Havukoskenkatu 3 L 49, Vantaa Kokonkatu 31, Outokumpu Puh. 050-543 4538 Saarelan Puutarha Oy KAP-Asennus Oy IJ Rahtikeskus Oy TMI Kemppi Reijo Lesec Oy Kannonkone Oy Kuopion Teräs ja Romu Oy Rakennustyö Jokinen Tmi Sipiläntie 3, Märynummi Puh. 0400-319 316 Rakentajantie 10 E 120, Helsinki Puh. 0400-876 185 Siivousliike Albus Näsiäntie 4, Porvoo Puh. 040-5133 606 Teollisuustie 1, Kannonkoski Puh. 0400-345 99 Taksi Kari Koivu Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu Vanttitie 5, Kuopio Puh. 040-485 8098 Hämeentie 68, Lammi Puh. 050-401 5351 Lieksan Viherkeskus ja Hautauspalvelu Oy Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy Heinikonkatu 11 C 26, Turku Puh. 0400-860 461 Simo Hurtan katu 10, Lieksa Oy Sav-Inter Ltd Taksi Sanna Hänninen Tilipalvelu Saarela Varattu Japira Rakennuspalvelu Oy NC Point Tuposlammentie 13, Tupos Puh. 050-526 8340 Virkatie 1, Vantaa Puh. 046-811 0665 Kylväjänkatu 8, Lappeenranta Repsikantie 12 B 5, Kellokoski Puh. 040-480 4562 Puh. 040-5800 162 Lepikönrinne 13, Hämeenlinna Puh. 0400-850 422 30 Eevertintie 33, Sulva Puh. 040-580 4142 KERAVA Urheilutie 46, Haapavesi Puh. 050-514 3137 Veljekset Lehtinen Luopioistentie 1136, Hauho Puh. 0400-806 612 Länsi-Rannikon Kiinteistöpalvelu Kairatie 1, Vaasa Puh. 0400-604 946 Koneurakointi Järri Oy Vännilän Välitie 111, Alastaro Puh. 0400-531 984 Helläsiivous Kiinteistöpalvelut Ay Tili- ja toimistopalvelut Sinitilit Sähköpalvelu H. Åkerman Ky Ari Kansikas Ky J.O Productions & Consulting Tmi Jyrki K. Lehti Tmi A-P Pitsinki Turtolan Kaivin Oy Aleksanterinkatu 16, Lahti Puh. 0400-845 024 Helsinki Puh. 041-505 2852 Anttilantie 51, Valkeala Puh 0400-609 388 Huoltopalvelu Harju & Vuoristo Oy Remonttipalvelu Kaukinen Tmi Värjärinkatu 16, Karkkila Puh. 040-504 9064 Mattilan Monipaja Kruununkatu 52, Hyvinkää Puh. 0400-974 774 Tuumaset Oy Näkinkatu 10, Kemi Puh. 0400-925 028 Ida Ekmanintie 2 H 70, Helsinki Puh. 050-564 3635 Korpelantie 956, Hajala Puh. 050-526 4411 Havanna-Aitta Oy Elwira Oy Kemijärvi Puh. 016-821 375 Kuusitie 14, Karunki Puh. 0400-691 456 Polunmäenkatu 11, Tampere Puh. 0400-632 300 Jools Asemiehentie 22, Uusikaupunki Puh. 046-689 6265 Reitsaarentie 45, Kotka Puh. 040-848 6329 Salmitie 3, Kirkkonummi Puh. 050-557 2623 Korpilaakso 4, Espoo Puh. 040-778 2874 Paussitupa Kaupin Kiinteistökoneet Oy Evijärven Apteekki Outin Siivous ja Kotiapu Tmi Kerkes Oy Rakennuspelti Jokinen Ky Navirentie, Naantali Puh. 040-568 7816 Mainosteline Oy Sienikuja 4, Helsinki Puh. 0400-702 235 Vemta Oy Hallbergintie 5, Joensuu Puh. 042 47261 Wizart Ky Uudenmaankatu 33 A 10, Helsinki Puh. 0400-607 672 Ranta-Putki Oy Marttilan kulmatie 180, Humppila Puh. 0400-487 530 Teollisuustie 2, Kuortti – Kiuaskiviä löylyn tähden – Suonenjoen Pyörä Kuopiontie 1, Suonenjoki Puh. 040-582 9228 Kalannin Kaluste Oy Siimespolku 2, Kalanti Puh. 02-874 180 Kirkkotie 25, Evijärvi Puh. 06-765 1043 Hakupolku 2 A 24, Ikaalinen Puh. 040-535 4916 BH-Rör Oy Vahinkotarkastus Jarmo Laitinen Kotkatie 4, Parainen Puh. 040-565 7229 BL-Tilit Karstuntie 344, Lohja Puh. 040-589 2014 Vuorikatu 35 A, Lahti Tilitalja Oy Nakkilan Sihuma Rakennus ja Maalaus K. Tiippana Rakennusliike T. Rauman Oy Etelä-Suomen Sähkötukku Oy Rakennuspalvelu Sirkiä Oy Vuorikatu 16 C 19, Lahti Puh. 040-530 7073 Rakennus ja konepalvelu Niemelä Ky Katajaharjunkaari 15, Kuusankoski, p. 040-9011 220 Oulun Rakennuslasi Oy Turuntie 8, Salo Puh. 040-584 9646 Kuomu Jussi Launeenkatu 79, Lahti Puh. 040-522 4808 Kuljetus R. Vilén Ylöstalontie 44, Sajaniemi Puh. 044-283 9141 Prolesec Oy Laitatie 1, Jääli, p. 0400-688 373 www.lasia.fi Voimakatu 5, Turku Puh. 040-519 8550 Rakennusyhtiö J & M Kaukinen Oy Kyöstilänmäen Perhekoti Ky Rinteentie 16, Salo Puh. 0400-533 989 Rakennuspalvelu Hannu Kaipio Heikkiläntie 33, Vihijärvi Puh. 040-546 2611 Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi Puh. 0400-674 776 Elokuu Luonnontuote Oy Saunakuja 3, Kuggom Puh. 050-556 5432 Transport J & S. Viiperi Maanrakennus J. Mäentausta Oy Transport Forsman & Co Rakennuspalvelu Valkeapää Pekka Ky Viiperintie 87, Kaustinen Puh. 045-1125 980 Vistanvägen 331, Söderudden Puh. 0500-26 00 36 Kaukajärvi Osuuskunta Juuankatu 10, Tampere Puh. 010 4242 900 Kivistön Työväentalo Yläaitankatu 4 B 38, Jyväskylä Puh. 050-339 9973 Janis Byggservice Labbyvägen 608, Skinnarby Yläneentie 604, Oripää Puh. 0500-957 689 Mäntypolku 6 C, Jaala Puh. 040-769 4275 Sähköpiste Rajala Ky Kastanjatie 4, Hämeenlinna Puh. 0400-845 088 KIAP OY Roppilan Krouvi Joensuuntie 39, Somero Puh. 02-748 5421 TAKSI Aulikki Johansson Suorakuja 3, Pyhtää Puh. 040-575 2268 Välikankaantie 17, Kuukanniemi Puh. 040-762 3162 Vällykatu 10, Imatra Puh. 0400-259 260 Hiekkatie 11, Vantaa Puh. 041-4616 323 Kiertotie 4, Kangasniemi Puh. 0400-154 520 Autokoulu Freeroad Oy Väinönkatu 40, Jyväskylä Puh. 040-528 3852 Tmi Kalle Kelkka Uudenkaupungin 1. Apteekki Alinenkatu 28, Uusikaupunki Puh. 02-842 6200 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pirkanmaan Pesupalvelut Oy Melakatu 1 B 16, Tampere Puh. 040-961 0614 A ja T Myyry Tilintarkastus Orvokki Joutjärvi Oy Utonmäentie 16 C, Kouvola Puh. 040-535 9122 Liito-Kuljetus Oy Sammalpolku 7, Vieremä Puh. 040-271 721 Närhi Oy Sisustuspalvelu Asemanaukio 7, Kerava Puh. 040-536 7476 Insinööritoimisto Matti Pitkälä Oy Äyritie 8 F, Vantaa Puh. 010 832 2200 Oivayhtiöt Oy Turuntie 217, Oripää Puh. 0500-535 942 Kasarminkatu 43 B, Kajaani Kabanovintie 78 A, Kirkkonummi Puh. 09-3158 1367 Hammaslääkäri Airi Tanner Oskelantie 5 A, Helsinki Puh. 09-5877 536 Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy Offcode Oy Perhekoti Koivupelto Tilitoimisto Polojärvi Oy Valtatie 67, Oulu Karanteeni Parviainen Ky Lampelankuja 2, Muhos Puh. 040-722 7582 Kiuruveden Konetyö Ky Rantasalmentie 1783, Kallislahti Puh. 010-538 6574 EK-Special Oy Paapurinlenkki 10, Oulu Tilintarkastus Vuorenalusta Oy Laivanvarustajankatu 2, Helsinki Puh. 020 766 1030 Lahenrannantie 7, Muonio Puh. 0400-693 951 Turun Mittaus- ja Asennuspalvelu Oy Pystykorvantie 6, Littoinen Micros-Fidelio Finaland Oy Kallioharjuntie 11, Kiuruvesi Puh. 0400-430 050 Mäkitorpantie 17 E 40, Helsinki Puh. 0400-504 595 Lemminkäisenkatu 50, Turku Puh. 0303 9110 K-Extra Herkkulautta Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy Sorpo Södergård Oy Ab Lauttasaarentie 5, Helsinki Puh. 0400-182 204 Linnankatu 16, Turku Puh. 010 6170 440 Auto-Service S. Wiberg Kb Hakonen Yhtiöt Oy Kaivinkonetyöt Hautamäki Pauli Kiviveistämö Levander Oy Hemming Elfvingsvägen, Hangö Puh. 019-248 4332 Ansatie 4, Vantaa Puh. 020 1605 000 Sorpontie 154, Parainen www.alco.fi Elbus Oy Korsholmanpuistikko 22, Vaasa Puh. 06-312 0027 Mäkitie 44, Teuva Puh. 050-581 4625 Pihlajamäentie 32 A, Helsinki Kiihtelysvaaran Osuuspankki LTT-Tekniikka Oy Navirentie, Naantali Tinurinpolku 3, Ylämylly Puh. 0400-673 467 Hannu Kautto ILOMANTSI Borelia Oy Ahjontie 32, Rovaniemi Uudenmaan Laatumetalli Oy Jatumi Oy Kuljetus Nupponen Oy Porvoon Herkku Oy Mäkräntie 8, Kiihtelysvaara Savistenkuja 1 A, Lahti Puh. 040-828 9239 Varattu 31 Kaskelantie 687, Järvenpää Maanrakennus Aappo Laitinen Ky Honkalan yksityistie 47 Muhos Elektro-Metek Oy Rullakuja 9 F, Vantaa Puh. 040-558 9590 Sorvaajantie 15 A, Porvoo Puh. 0400-495 699 Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Puh. 06-317 2000 3/ 2 0 12 Arkkitehtuuritoimisto Vesa Ekholm & Antero Syrjänen Oy Tmi Markun Autoapu Kiinteistöhoito Oy H. Männistö LJR-Accounting Oy Pakilantie 18, Alastaro Puh. 0500-822 845 Helsinki Pehtorintie 1 A 1, Espoo Puh. 040-524 7147 Koneyhtymä Blomqvist Insinööritoimisto Arcus Oy Rakennuspalvelu Tivo Oy Vaakatie 7, Helsinki Muttilantie 97, Myrskylä Puh. 0400-322 209 Kuopion ev. lut. seurakunnat Alajärven Apteekki Keskuskatu 14, Alajärvi Puh. 06-557 2249 NPE Kulplan Oy TAMPERE Trans Eloranta Ky Urontie 354, Valkeala Puh. 041-503 1632 Kuljetus Happonen Aulis Ankkuritie 6 B 26, Kuopio Puh. 050-574 3776 ET-Sähkö Oy Kotkan Kivi- ja Pihatuote Ky Ilmarinkatu 6 A 3, Kotka Puh. 050-3633 069 Rakennus Oy Isotalo Kaupintie 11 B, Helsinki Puh. 010 6176 000 Jukupaalaus Tillinmäentie 1, Espoo Puh. 09-867 8900 Suikka Oy Mavor Oy Lahden Pihat ja Kattohuolto Oy Paltamon Apteekki Rajapesu Oy Rakennustoimi JJK Tampere • Puh. 03-345 2312 Verkkotehtaankatu 17, Tornio Puh. 016-445 008 Savotronic Rakennuspalvelu ja kiinteistöhuolto M. Kolehmainen Pirkkolan Perhekoti Pirkanmaan Finanssi Oy Pirkanmaan Maakivi Oy Tamitek Oy Tampereen Lamppu ja Tarvike Ky Käsityöläiskatu 9, Turku Puh. 02-2755 755 Laitaatsillantie 3, Savonlinna Puh. 044-333 7405 Sillat Oy Sisustustyöt Heikki Tuomisto TAJ-Palvelut Takalapin Pojat Sun Chemical Oy Pirkanmaan Purkuja timanttityö Oy Pieni teollisuuskatu 2, Espoo Puh. 0207 509 700 Taivalkosken Pesulapalvelu Oy Haaraniementie 4, Taivalkoski Puh. 040-723 5788 Rakennustyö Reijo Hituri Ramasa Rannikkoseudun Asennus Oy Rasimuksen Maatila Rautarakenne Leivo Ky Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Rakennustyö J. Rajakallio Oy Saarentie 2, Kankaanpää Puh. 050-595 2452 Repliikki Oy HELSINKI RR-Sähköistys Oy Paatsamakatu 8, Lappeenranta Puh. 0400-257 595 Kannintie 6 A 1, Sastamala Puh. 040-557 4705 Ilmeentie 199, Imatra Puh. 0400-256 234 Postikatu 10 A, Järvenpää Puh. 09-279 0730 Rovaniemen RM-LVITekniikka Oy Kiinteistötyö Pasmat Oy Viilanhakkaajankatu 17 B, Pori • Puh. 0500-568 909 PSV-Kuljetus Oy Juankoskentie 17, Juankoski Puh. 017-612 245 Pohjois-Karjalan Systema Oy Aspitie 2, Joensuu Puh. 013-248 9007 Aaponkatu 16, Imatra Puh. 040-359 1005 Rautavuorentie 7, Kuru Puh. 0440-200 919 Pj-Kiito Oy Hätkäläntie 2, Jämsänkoski Puh. 0400-798 357 Pohjanmaan Tutkimuskeskus Ky Vaasantie 1 C, Seinäjoki Puh. 0500-202 966 Pohjosen Luudat Kultasepäntie 3 A 2, Tampere Puh. 040-570 9416 Porin Mainostuotanto Oy Oulun Autokuljetus Oy Märkätilaeristys Järveläinen Ay MÄ-VA Kuljetus Oy Hevoshaankatu 3, Pori Puh. 02-633 8730 Muuraintie 4, Jokioinen Puh. 040-745 3448 MCT-Tech Oy Poikkimaantie 18, Oulu Puh. 044-712 5000 www.oak.fi Länsipuisto 20 A, Pori Puh. 0500-227 169 Negoteam Kairatie 62, Rovaniemi Puh. 0400-691 200 Puhdistusliike R. Jokimäki Ky Tmi Ari O. Nieminen Nuohouspalvelu Kari Hämäläinen Pyhäjoen Rakennus Oy Pääsky Päällirakenne ja Huoltopalvelut Matti Sandberg Kukka- ja Hautauspalvelut 3/ 2 0 12 Tmi Plakkari Erika Suominen Kyyräntie 11, Somero Puh. 040-511 4941 Kantelettarentie 4 E 56, Helsinki Puh. 050-567 0191 Helakallionkatu 17, Tampere Puh. 0400-622 938 Lentäjäntie 1 C 16, Nummela Puh. 050-542 5293 Perkiöntie 180, Pälkäne Puh. 040-734 6366 PALTAMO Puh. 08-871 067 Murskaamontie 1, Jyväskylä Puh. 0500-34 00 73 Kulotie 36, Kouvola Puh. 041-462 0678 Mehtäkyläntie 240, Yppäri Puh. 0400-668 758 Huutokoskentie 3 B, Polvijärvi Puh. 0400-932 825 Karhumäentie 1, Pirkkala Puh. 03-359 1005 Yhdystie 14, Ivalo Puh. 040-589 4520 Akselintie 3, Turku Puh. 075-325 8460 Komerintie 23, Mynämäki Puh. 044-2099 660 Niemenkyläntie 150, Niemenkylä • Puh. 0400-848 886 Kaartotie 34, Ruutana Puh. 040-554 3668 Teerikukonkuja 2, Helsinki Puh. 09-4283 1107 Rakennuspalvelu MK-Toikka Oy Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit Taksiautoilija Juhani Peltomäki Röykkä Puh. 0400-966 866 Raaseporin Kuljetus Oy Raseborgs Transport Ab Kyrölänkatu 8 A 5, Lahti Puh. 044-929 6630 Sibeliuskatu 26, Hamina Puh. 0400-425 397 Kilpisjärventie 645, Aavasaksa Puh. 040-5215 134 Nivavaarantie 8, Rovaniemi Puh. 040-596 2240 Luistarintie 31, Kauttua Puh. 040-700 6993 Helsinki Olofsborg 29, Snappertuna Puh. 040-505 3077 Vehkosillantie 421, Nastola Puh. 040-557 6605 Tairoma Oy Kerminkuja 1-3, Hyvinkää Puh. 0400-973 511 Auramaa-Yhtiöt Oy Aavasaksan Taksiasema Sähköpalvelu A. Kotila Hyvinkään Kone- ja Rautavälitys Oy Masiineri Oy TAKSI Harri Nieminen Pori • Puh. 02-517 8899 Katariinankuja 19, Ravijoki Puh. 05-229 5500 Hibox Systems Oy Ab Raivaajantie 2, Ylihärmä Puh. 0400-368 289 Kauppatie 5, Mustasaari Puh. 050-3588 288 Harjun Oppimiskeskus Matinkatu 22, Espoo Puh. 09-804 631 Taksi Kauko Mäkinen Rosenlew RKW Finland Oy Grow. Studio Hyrräkuja 10 A 2, Vantaa Puh. 040-590 1203 Matinkylän Huolto Oy Pertteli • Puh. 041-504 9488 www.taksisalo.fi Paulaharjuntie 22, Oulu Puh 040-707 4055 Ryijytie 16 A, Espoo Puh. 0400-504 742 Kuormatie 3, Nummela Puh. 0400-409 808 Lukkarinkuja 20, Lumijoki Puh. 040-589 1947 Tilimaailma Oy Kauniston Sora Oy Koivusaarentie 335, Mellilä Puh. 0500-741 446 HEINOLA Puh. 0400-558 319 Levytie 5, Helsinki Puh. 0400-458 210 Kirkkokatu 23-25 A 5, Oulu Puh. 044-099 4461 Yhteiskoulutie 56, Uusikylä Puh. 040-504 1825 Taksi Jorma Klami SMTEC Oy Ltd Tosemetal Psykoterapeutti Oili Laukkanen TAKSI H. Ketokoski Kirkkokatu 15, Seinäjoki Puh. 0400-664 032 Luppokuja 4, Oulu Puh. 040-506 7847 Mapei Oy Taksipalvelu Veijo Juusola Oy Seinäjoen Kaupunki Liikuntatoimisto Tmi Kaj-Erik Gustafsson Polojärvi Osmo Oy Ahmoontie 319, Karkkila Puh. 0400-478 302 Jaavantie 4, Helsinki Puh. 0400-409 271 Toimintaterapia Kimmo Juntunen Oy Herralantie 371, Suonenjoki Puh. 040-543 3130 Väätintie 254, Alavieska Puh. 044-347 0052 Tietotarha Oy Kalliolahdentie 47, Tammisaari Puh. 040-511 4750 Linnankatu 16, Turku Puh. 02-274 7050 Tarkintie 19, Kiiminki Puh. 0400-935 053 Firma Niklas Bredenberg Helmikankareentie 1, Kyrö Puh. 050-591 8439 Putkikatu 18, Naantali Linnantie 5 F 46, Vaajakoski Puh. 040-8251 527 Pojanluomantie 14, Luopa Puh. 0400-261143 Tili-Kankare Radanvarsi 4, Voikkaa Puh. 0400-550 857 Kauppakatu 29, Kajaani Puh. 010 322 1900 www.paasky.com 32 Partalantie 359, Jämsä Puh. 041-430 2100 Nosto Kaleva Kuuselantie 83, Forssa Puh. 050-380 3457 Linjatie 4, Pattijoki Puh. 040-589 3163 Massatalo Voudintie 3, Oulu Puh. 040-533 5639 Maalausliike Esko Virtanen Ky Nordic Service Group Parkettiliike Witick Maansiirtoliike Juujärvi Ky Hirvilahdentie 62, Ylönkylä Puh. 0400-530 412 Rajavoudinkuja 1 A, Vantaa Puh. 044-0226 789 Oskun Rekkapesu & Huolto Oy Laattatyö Wikman Oy Patenttikatu 10, Naantali Puh. 02-238 9559 Vehmuskallionkatu 16, Nokia Puh. 0500-862 933 Maatila-Liha Meronen Oy Laitehuolto Jari Lehtinen Vanha Nurmijärventie 116, Vantaa Puh. 0400-500 523 Olloksenmutka 33, Vanttauskoski Puh. 0400-395 581 Metsolankuja 95, Virenoja Puh. 03-7784 293 Kappelisatamantie 107 B, Hanko Puh. 040-5640 810 Maa- ja Vesirakennus Tuomimaa Oy Mallivaruste Koski Oy Merijärven Taksipalvelu Kuljetusliike Teemu Riikonen Oy Tuohimaantie 11, Kiiminki Puh. 0400-687 850 Mesi & Manna Oy Välitalontie 5, Helsinki Puh. 0400-654 540 MH-Kuljetus Heikkonen Marko Vehnätie 6, Ylöjärvi Puh. 040-580 8897 Mittavasara Maakunnantie 2, Panelia Puh. 02-864 7465 Metsäpalvelu Raimo Lehtonen Keltamaantie 191, Merijärvi Puh. 0400-633 975 Metsäurakointi Matti Jääskeläinen Vallontie 4, Lappi Puh. 050-573 1527 Matkontie 204 B, Kerimäki Puh. 0500-172 508 Sähköhuolto Ojala Oy Mikai Ky Kuljetusliike Jouko Jokinen Ky Maanrakennus Niemelä Oy Otto Mannisentie 1-3, Kangasniemi Puh. 015-431 631 RAJAMÄKI Puh. 040-524 5874 Kollantie 30, Kolla Puh. 050-354 0474 Kangasalan Eläinpuoti Kauppakatu 41, Lappeenranta Puh. 05-451 3449 Nastola Puh. 0400-716 950 Kuljetus Rali Oy Kuljetusliike Jukka Autero Oy Ankkapurhankuja 7, Helsinki Puh. 0400-430 589 Autopeltikorjaamo Tapio Mattila Ky Kuorma-autoilija Alpo Virtanen Kuorttisen Luomukanala Klaukkalan Rakennustyö Oy Soini • Puh. 0207-416 840 Harjavallan Sairaankuljetus Leinikkitie 2, Porvoo Puh. 0400-489 222 Tuomolankatu 44, Harjavalta Puh. 02-674 1754 Histec Oy Hitsaus ja Rakennustyö Aho Oy Yrittäjäntie 43, Karkkila Puh. 09-224 2740 Hydropress Huber Ab Uimintie 97, Lemi Puh. 0500-928 031 Hankasuontie 9, Helsinki Puh. 020 712 0620 Asianajotoimisto Rauno Fält Autokorjaamo Laulaja Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa Puh. 019-531 309 Faaringintie 102, laihia Puh. 06-477 0277 Bellcrest Käännökset Oy Tmi Patrik Blom Helsinki Finnpiling Oy Kuntotie 57, Sannainen Puh. 040-5122 208 Hylkirannantie 158, Reisjärvi Puh. 0400-648 277 Heavy Rakenne Oy Jänispalontie 9, Taivalkoski Puh. 040-585 4935 Tommilantie 2 A, Pori Puh. 02-637 0008 Näsiäpolku 2, Klaukkala Puh. 041-441 8244 Isonkyrön Kiinteistöhuolto Pysäkkitie 36, Isokyrö Puh. 050-3280 280 Insinööritoimisto Lasse Kilpinen Oy Kallionlaki 3, Kotka Puh. 040-770 6654 Maanrakennus & Hoitokoti Pikkupiha Akaan Vesijohtosaneeraus Oy Asemantie 34, Tohmajärvi Puh. 010 423 5520 CNC Kakkonen Oy Karhutie 2, Kitee Puh. 050-322 1078 Kaitilankatu 11, Kouvola Puh. 0207 403 200 Tehtaantie 9, Toijala Puh. 0400-928 549 Bellapipe Oy Ylisalmentie 5, Karstula Puh. 0400-488 058 Jarrutie 14, Helsinki Puh. 09-350 6202 KH-Taitto Syvärannankuja 1 B, Tuusula Puh. 040-4110 608 Kivityö Kaseva Oy Aitoniementie 85, Tampere Puh. 040-566 5906 K-Market Katajanokka Satamakatu 3, Helsinki Puh. 09-673 210 Jesimer Ky Kuivastontie 635, Perniö Puh. 040-513 5136 JMK Motorsport Seijaistentie 347 D, Lemu Puh. 040-552 8892 Altre Parole Soraharjuntie 2 E 46, Helsinki Puh. 044-539 2919 Erpekon Oy/ Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie 7, Siikajoki Puh. 08-241 299 Neuropsykologipalvelu Frontaali Oy Kauppakatu 3 B, Tampere • Puh. 03-222 6060 Auran Ajomestarit Oy Kyröntie 30, Kyrö Puh. 050-300 8582 Kaplaaki Oy Itkonniemenkatu 13 D, Kuopio Puh. 040-585 8671 Kuninkaankatu 31, Rauma Puh. 0500-226 524 Fysikaalinen Hoitolaitos Kuntoapu Sari Riitaoja Ky Apiankadun Konepistepojat Oy Tampereentie 17, Lavia Puh. 0400-639 484 Kangasalantie 1123, Kangasala Puh. 03-377 1616 Perhekunnantie 14-20 k 49, Helsinki Puh. 0400-433 531 Koiramäen Perhekoti Vappu Orlov Kalusteneuvos Oy Kuljetus Haiko Oy K-Market Kaneli Sörnäisten rantatie 27 C,Helsinki Puh. 0400-488 058 Kanerva Oy Kaide ja Kuljetus Kukkakauppa ja hautaustoimisto Nyberg Ky K-Market Ruokakeskus H & M Hovi Ky Lähdesuonkatu 3, Lahti Puh. 050-524 2346 Alhonkulmantie 193, Numminen Puh. 020 752 8611 Soskuantie 91, Lappeenranta Puh. 040-553 8499 Patteritie 4, Turenki Puh. 050-514 2722 JMN-Racing Oy JM-Nostolavateam Ky Paanamäentie 46, Nummi Puh. 045-1120 180 Keuruuntie 14, Koskenpää Puh. 010 470 9720 Vaskio • Puh. 0400-323 691 Haikkoon Mittaus ja Kone Oy Honkalan yksityistie 47, Muhos Pirttikankaantie 202, Korkeakoski Puh. 0400-330 203 Puh. 0400-765 963 Partiantie 14, Koria Puh. 040-779 4669 Petäjävesi Puh. 0500-640 686 Puutarhakatu 4, Tornio Puh. 016-480 773 Maanrakennus Lindqvist Oy Rikantie 21, Kinnula Puh. 0400-769 831 Maanrakennus Aappo Laitinen Ky Koskenpään Huopatehdas Oy Joensuu Puh. 0400-372 337 Maanrakennus Sakari Koponen Ky Kuusistonpolku 5, Pälkäne Puh. 050-377 8426 Moto Pro Oy Korian Louhinta ja Rakennus Kuljetus Risto Putkinen Oy Maanrakennus Aimo Kumpulainen Oy Moiporo Kollan Räjäytyspalvelu Markkinatie 3, Mustasaari Puh. 06-834 5004 Kuljetuspalvelu A. Kyttälä Oy Uusi Porvoontie 1623, Sipoo Box Puh. 0400-481 024 Kangasniemen Apteekki Mustasaaren Apteekki Lehmuskolo Oy Vanhakoivistontie 12, Pori Puh. 040-5080 577 Kaidanhaantie 3, Leppävirta Puh. 0400-271 228 Maansiirto Asko Hyvärinen Oy Töröntie 5, Tohmajärvi Puh. 0400-313 175 Allintie 55, Kotka Puh. 044-317 1510 Närekuja 1, Järvenpää Puh. 0400-810 468 Patolantie 10 as. 8, Helsinki Puh. 050-545 4468 Konepalvelu J. Ikonen Oy Lasten ja Vanhusten Hoivapalvelut Viklund Karunankuja 6, Turku Puh. 0400-224 530 Pahka-ahontie 160, Äijänneva Puh. 044-765 2058 Kankaanseläntie 20, Muhos Puh. 0400-387 674 Everstengintie 68, Söörmarkku Puh. 0400-530 200 Tmi Jone Laine Ahjonkatu 14-16, Jyväskylä Puh. 0400-361 319 www.vasatokka.fi Apiankatu 3, Valkeakoski Puh. 03-585 0553 33 3/ 2 0 12 KORSHOLMS KOMMUN MUSTASAAREN KUNTA Keskustie 4, Mustasaari Puh. 06-327 7111 www.mustasaari.fi www.puustelli.com TAMPERE www.businesscollege.fi Puh. (09) 1489 0200 Hyvää Syksyä! RAUMA Puh. 020 486 6800 AITOON KOULUTUSKESKUS Tullikalliontie 54, 36720 Aitoo Puh. 03-4664 600 www.aikk.fi 3/ 2 0 12 34 35 3/ 2 0 12
© Copyright 2024