Voiko lapsellakin olla kaksisuuntainen mielialahäiriö - ADHD
2/2012 ADHD-liiton jäsenlehti Voiko lapsellakin olla kaksisuuntainen mielialahäiriö? s. 10 Afrikan tähtiä - arkea ja elämää ulkomailta adoptoitujen lasten kanssa s. 24 Olisiko mindfulnessista apua keskittymisvaikeuksiin? s. 28 sisällys Tässä numerossa 3Pääkirjoitus ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhdoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi www.adhd-liitto.fi PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9–11 Puh. 040 541 7696 Toiminnanjohtaja (22.6.2012 saakka) Virpi Dufva Puh. 045 636 1841 virpi.dufva@adhd-liitto.fi Vastaava järjestösuunnittelija (toiminnanjohtajan sijainen 23.6.2012 alkaen) Mirjami Koivunen Puh. 050 400 6478 mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi 4Puheenjohtaja 5Lyhyesti 10 Voiko lapsellakin olla kaksisuuntainen mielialahäiriö? 17Kirjaesittelyt 18 ADHD-keskuksessa huoli otetaan vakavasti 20Jäsenyhdistykset 24 Afrikan tähtiä 27 Erityinen nainen ‒ Lyhytelokuva adhd:n maailmasta 28 Mindfulnessista apua keskittymisvaikeuksiin? 30 Oman elämänsä sankari ‒ Nuorten palvelupolut tutuiksi ADHD-liiton toimisto on suljettuna kesätauon ajan 22.6. - 5.8.2012. Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 jari.hamalainen@adhd-liitto.fi Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 toimisto@adhd-liitto.fi Kuntoutussuunnittelija Puh. 040 777 1207 Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen Puh. 045 657 8720 anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Teija Jalanne Puh. 040 778 2677 puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 2/ 2 0 12 Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: 800017-71010197 Nordea: 126230-112404 Osuuspankki: 578010-214497 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa 3.5.2011– 31.12.2012 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2 pääkirjoitus Hyvät ADHD-lehden lukijat N dessä. Liiton yhtenä perustehtävänä on adhd-tietoisuuden lisääminen ja tästä syystä olemme olleet mukana toteuttamassa tätä julkaisua. Pian on aika astua kesälaitumille. Niin me myös täällä liiton toimistolla teemme. Toimisto on suljettuna 22.6.– 5.8.2012 välisen ajan. Itse siirryn kesäloman jälkeen uusiin työtehtäviin toisaalle. Kiitän kaikkia ADHDliiton ja jäsenyhdistysten toimijoita sekä muita yhteistyökumppaneita lähes kuusi vuotta kestäneestä yhteistyöstä ja toivotan kaikille lehden lukijoille oikein hyvää kesää ja jatkoa. Viime vuoden alkupuolella adhd-aikuisten lääkekorvausasia nousi esille Kelan tarkennettua metyylifenidaattivalmisteisten adhd-lääkkeiden peruskorvattavuuden ikärajoja. Tämän vuoden alkupuolella kuulimme hyvänä uutisena, että yksi lääkevalmiste on nyt saanut aikuisten osalta peruskorvattavuuden. ADHD-liitto jäsenyhdistyksineen jatkaa omalta osaltaan vaikuttamistyötä adhd-oireisten lasten ja nuorten sekä aikuisten erilaisten tuki- ja hoitomuotojen saatavuuden lisäämiseksi. Työtä riittää, mutta tiiviillä ja rakentavalla yhteistyöllä saadaan enemmän hyvää aikaiseksi. Käypä hoito -suositus on lasten ja nuorten osalta päivitetty tänä vuonna. Nyt olisi tärkeää saada vastaava Käypä hoito -suositus myös adhd-aikuisten osalta. Kevään aikana liitto on ollut mukana työstämässä uutta ADHD-kirjaa, josta tarkemmin myös tässä leh- Virpi Dufva Toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI tilaukset ja tilauslaskutus Päätoimittaja Virpi Dufva puh. 045 636 1841 Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 adhd@adhd-liitto.fi taitto Jari Hämäläinen Kuvat Futureimagebank.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen Ilmestymisajat 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 Aineistot 27.1.12 7.5.12 9.8.12 9.11.12 3 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: 1459-5753 Ilmestyy viikko 9 viikko 23 viikko 37 viikko 50 2/ 2 0 12 Kuva Silva Lehtinen yt kädessäsi oleva lehti on ulkonäöllisesti uudistunut. Olemme halunneet päivittää ulkoasua melko pitkän tauon jälkeen. Huomiota on kiinnitetty myös tekstin luettavuuteen ja asetteluihin. Edellisessä lehdessä kerroimme liiton uusista wwwsivuista, jotka avattiin alkuvuodesta. Sivuilla on käyty ahkerasti ja olemme saaneet uudistuksesta hyvää palautetta. Mikäli et ole vielä käynyt tutustumassa, niin osoite on www.adhd-liitto.fi puheenjohtaja Aurinkoista alkanutta kesää kaikille lukijoille! M eneillään oleva toimintakausi on ehtinyt jo kesän kynnykselle, ja paljon on tapahtunut adhd-kentälläkin, niin jäsenyhdistysten kuin liitonkin osalta. Tulevan kesän aikana jäsenyhdistykset järjestävät yksin tai yhdessä muiden jäsenyhdistysten kanssa erilaista vapaa-ajan toimintaa, mikä tuo kaivattua vaihtelua loma-aikaankin. Osallistukaa, tutustukaa uusiin ihmisiin ja perheisiin, nauttikaa ja voimaantukaa vertaistuesta kukin omalla tavallanne. mä, jossa suurin osa elinkaarestamme kuluu. Nämä elämän osa-alueet kaipaisivat myös omat ohjeistuksensa, joita noudatettaisiin koko maassa. Maamme päättäjät pitäisi saada konkreettisesti tietoisiksi niistä rajoitteista, joita yhteiskunnassamme edelleen on olemassa esimerkiksi adhd-oireisten henkilöiden työllistymiselle, huolimatta siitä, että tietoa on saatavilla, ja koulutusta näista asioista on järjestetty jo pitkään. Pelkkä tietoisuus ei todellakaan riitä, vaan tämän lisäksi maamme päättäjien niin kunta- kuin valtiotasollakin tulisi laatia selkeä ohjeistus eri viranomaisia ja toimijoita varten, jotta myös adhd-oireiset henkilöt voisivat tasavertaisina tavoitella niin opiskelu- kuin työpaikkojakin. Tämän kaiken lisäksi tulisi myös pyrkiä turvaamaan jo saadun opiskelu- tai työpaikan pysyvyys, sillä tiedämme kaikki varsin hyvin, että hyvin monen adhd-oireisen aikuisen ongelma ei esimerkiksi ole saada työpaikkaa, vaan säilyttää työpaikkansa. Tälle asialle täytyy olla jotain tehtävissä. Tämä vaatii sitkeyttä ja ponnisteluja, mutta mahdotonta se ei voi olla. Olemme iloinneet jo jonkin aikaa Käypä hoito -suosituksen olemassaolosta lasten ja nuorten osalta. Toivottavasti saamme pian samanlaisen suosituksen myös aikuisille adhd-oireisille henkilöille. Vai olisiko meidän sittenkin toivominen jotain vielä parempaa? Adhd-oireisten ihmisten elämä ei ole vain diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta, vaan se on myös paljon muuta. Hyvin olennainen osa ihmisen elämää on koulutus ja työelä- Tänä keväänä moni adhd-oireinen lapsi ja nuori saa jälleen opintonsa päätökseen, ja haluankin näin palstani kautta onnitella paitsi kaikkia jälleen vuoden koulutyössä uurastaneita myös heidän vanhempiaan, jotka sitkeydellään, ymmärryksellään ja rakkaudellaan ovat mahdollistaneet opintojen sujumisen hankalinakin hetkinä. Koulun päätösjuhla on kaikkien juhla, siellä ei diagnooseja kysellä ja ilon kyynel kimmeltää yhtä kirkkaasti jokaisen vanhemman ja läheisen silmäkulmassa. Onnittelut 2/ 2 0 12 4 kaikille parhaansa yrittäneille opiskelijoille ja heidän läheisilleen! Kesäkuu Kesäkuussa, kesäkuussa hehkuu maassa, hehkuu puussa monta kirjavaa kukkaa tuoksuvaa. Sirkutusta, kujerrusta sirinää ja maiskutusta kaikkialla soi. Kaikki vihannoi. Sinisenä järvi hohtaa, pääsky liitää, melkein kohtaa taivaan sinisen, pilven valkoisen. Kiittää tahdon kesäkuusta, kukkivasta tammipuusta, kesän syliin jään, lämpöön lempeään. (Anna-Mari Kaskinen: Kodin iltakirja, Kirjapaja, 1997) Kesän sylissä, lempeässä lämmössä Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi lyhyesti ADHD-liiton kevätkokous pidettiin 21.4.2012 ADHD-liiton sääntöjen mukainen kevään liittokokous pidettiin jälleen Helsingissä keväisen sään vallitessa. Kokouksessa käytiin läpi toiminnanjohtaja Virpi Dufvan esitteleminä mm. vuoden 2011 toimintakertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus 2011. Liiton hallitukselle ja tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Liiton vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen esitteli vuoden 2012 tarkennetun toimintasuunnitelman pääkohdat sekä talousarvion. Molemmat kohdat hyväksyttiin sellaisinaan. Muissa asioissa toiminnanjohtaja Dufva kävi vielä läpi ADHD-liiton tulevaa strategiaan vuosille 2013-2015. Syksyn liittokokous pidetään marraskuussa, ja paikkana tällä kertaa on Varkaus. Neuroplastisuusterapian vaikuttavuutta tutkitaan Helsingissä Psykoterapiakeskus Vastaamo toteuttaa yhteistyössä Helsingin yliopiston kognitiotieteiden laitoksen ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa tutkimuksen, jossa testataan uuden hoitomuodon vaikutuksia adhd:n oireisiin. Neuroplastisuusterapian on osoitettu vähentävän adhdhenkilöiden oireita huomattavasti ja pysyvämmin kuin lääkkeet, mutta tulosten varmistamiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Neuroplastisuustutkimukseen osallistuvat adhd-diagnosoidut henkilöt pelaavat tietokonepelejä tai katsovat elokuvia oppien samalla ohjaamaan aivotoimintaansa tietokoneen avulla. Aivotoimintaa mitataan täysin turvallisen EEG-laitteen avulla terapiaistunnoissa, joita jokaiselle potilaalle järjestetään noin neljäkymmentä. Istunnot alkavat elokuussa ja tutkimukseen otetaan vielä muutamia täysiikäisiä henkilöitä. Yhteensä tutkimuksessa on n. 60 adhd-diagnosoitua henkilöä, joista 30 aloittaa tutkimuksessa elokuussa 2012 ja 30 tammikuussa 2013. Terapiaistunnot järjestetään Psykoterapiakeskus Vastaamon Malmin toimipisteessä. Lisätietoa tutkimuksesta löytyy Psykoterapiakeskus Vastaamon verkkosivuilta osoitteesta www.vastaamo.fi/adhd. ADHD-liiton sopeutumisvalmennusta 10.-11.11.2012 Teemakurssi vanhemmille, joiden adhd-oireinen lapsi on varttunut aikuiseksi Tavoitteet: - tiedon saaminen adhd:stä ja sen liitännäisoireista - käytännön keinojen saaminen adhd-oireisen tukemiseksi - vertaisuuden kokemuksen saaminen - omien voimavarojen tukeminen Ilmoittautuminen: puhelimitse 045 657 7876 tai kuntoutus@adhd-liitto.fi Kurssilaisten omavastuuosuus on 50€/hlö (sisältää majoituksen ja täysihoidon) Kurssipaikka: Palvelukeskus Iiris, Helsinki Hakuaika päättyy: 30.9.2012 5 2/ 2 0 12 2/ 2 0 12 6 HAASTAVASTI KÄYTTÄYTYVÄN LAPSEN TUKEMINEN Koulutus to 20.9.2012 klo 8.30–16.00, Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, Joensuu ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö voi asettaa monella tapaa haastetta oppimiseen ja vuorovaikutustilanteisiin. Myönteiset kasvatuskäytännöt lisäävät lapsen ja koko perheen hyvinvointia ja parantavat ADHD:n ennustetta. ADHD-liitto yhdessä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskuksen kanssa järjestävät koulutustilaisuuden, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä haastavasti käyttäytyvää lasta kohtaan ja antaa vinkkejä kasvatuskäytäntöihin. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ja päivähoidon henkilöstölle sekä muille lasten ja perheiden kanssa toimiville ammattihenkilöille ja opiskelijoille. OHJELMA 8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja kahvit 9.00–9.10 Koulutuspäivän avaus, Silve Serenius-Sirve, yksikönjohtaja, ADHD-keskus 9.10–10.10 Haastavasti käyttäytyvä lapsi - oireiden neurobiologisia ja psykososiaalisia taustamekanismeja, Marianna Savio, LL, lastenpsykiatrian ylilääkäri, PKSSK 10.10–11.10 Varhainen tuki ja käytöshäiriöiden ennaltaehkäisy, Silve Serenius-Sirve, yksikönjohtaja, PsM, psykologi, ADHD-keskus 11.10–12.30 Lounas 12.30–13.30 Koko perheen huomioiminen ja tuen tarve, Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, terveydenhoitaja ylempi AMK, ADHD-keskus 13.30–14.00 Kahvit 14.00–15.45 Menetelmiä haastavasti käyttäytyvän lapsen arjen tukemiseksi (parhaiten sovellettavissa alle kouluikäisille ja alakoululaisille lapsille), • vuorovaikutus • myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen • palautteet, käskyt, palkkiot, rajat… Silve Serenius-Sirve, yksikönjohtaja, PsM, psykologi, ADHD-keskus Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, YTM, toimintaterapeutti, ADHD-liitto ry 15.45–16.00 Kiitokset ja loppusanat, Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry Sitovat ilmoittautumiset koulutukseen viimeistään pe 31.8.2012 ADHD-keskukseen, adhd-center@bvif.fi tai 09 3294 5520. Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse nimesi, laskutusosoite, puhelinnumero ja mahdollinen erityisruokavalio. Koulutusmaksu on 100 € ja ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäseniltä 80 € sisältäen ohjelman, aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaan. Jäsenyys ja jäsenyhdistyksen nimi tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutukset tulee tehdä viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, myöhemmin tehtävistä peruutuksista peritään puolet osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Lisätietoja koulutuksesta antaa ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen, anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi, puh. 045 657 8720. Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään. 7 2/ 2 0 12 Rakennuspelti Vila Oy SOVIPIHAT RP-Pinnoitus Helsinki • Puh. 040-4133 771 Oulunsalo Puh. 040-750 9699 www.sovipihat.fi Virttaa • Puh. 050-3698 657 Ruuti Jussi Tmi Suomen Liikunta-apteekki Ahvenainen Anssi Tmi Pori • Puh. 044-5681 766 Huhdantie 7 A, Orimattila Puh. 050-4611 131 Rakennusedustus R. Kananen Ky Jorvaksen Sähkö Oy Verkkorannantie 20, Nastola Puh. 044-737 2507 - Kattoremontit Risto-Matti Jokela Rakennustyö Taisto Ollila Annankatu 8, Salo Puh. 0400-977 333 - Luontaishoitaja ja luovuusvalmentaja Kangasalan Jäähalli Oy Vauhtimoppi Finnentie 38, Kangasala Puh. 03-3577 300, 040-570 5484 av. ma-su 7-23 - Myös kahvoi VDST-Group Veljekset Huovila Ay Rakennus ja Asennuspalvelu Ahola Soltintie 16, Muijala Puh. 050-511 8024 Kiiminki • Puh. 0400-393 143 Suomen Savunpoistohuolto Oy Kärsämäki Puh. 050-3455 502 JN Security Oy turvallisuusneuvonantaja käyttöturvatiedotteet Espoo • Puh. 040-146 4714 Sevasto Rakennus Suvi Ahlfors Oy LKV Puh. 0400-656 879 www.savunpoustohuolto.fi Helsinki • Puh. 046-571 8632 Varkauden Akkuhuolto S. Kallinen Ky Tilinoiva Oy P-Syketalo Pensionaatti Oy Relanderinkatu 90, 78210 Varkaus Puh. 0400-987 683 RB-Palvelut Baazo Puh. 0400-877 146 Opastetus retket ja retkeilyvälineiden vuokraus Eko-Eriste Oy Katajaharjunkatu 8, Kuusankoski Puh. 0400-699 472 eko-eriste@ekovilla.com Tassu & Tarvike Sulkavantie 170, Kallislahti Puh. 044-5588 320 Rakennus ja Remontointi Tmi J.T. Laine Sepontie 3, Espoo Puh. 050-575 8701 Vimpelin Puu ja Parkki Oy Puusepäntie, Vimpeli Puh. 040-565 9077 Juhlapalvelu Anneli Pilpola Pilpolan Autokorjaamo Lohja, Karjaa Puh. 0500-505 836 www.suviahlfors.fi RJ Metsäpalvelut Oy Oulu www.metsastysmatkat.fi K-Supermarket Järnvägsgatan 19, Tammisaari Puh. 019-2126 500 www.k-supermarket.fi av. ark. 7-21, la 7-18, su 12-21 Varma-Perustus Oy Kristiinankaupunki Puh. 045-2355 734 Isonjärvenpää 4 C 26, Espoo Puh. 045-1311 708 Mesi & Manna Oy Rakennustoimisto Aresa Oy Helsinki Energy-an Consulting Raahe Jokema Oy Helsinki Puh. 041-456 8893 Skaffarinkatu 11, Kokemäki Puh. 02-5461 981 Tamora Oy Urakointi Niemi J. Porrassalmenkatu 21 B, Mikkeli Puh. 0400-574 451 Elmering Oy Askola Puh. 040-181 4327 Laskutaito Lexa Oy Rimpiläntie 12, 41370 Kuusa Puh. 044-729 1881 Ortenniitynkuja 8, Vanhalinna Puh. 044-2747 888 - Sähköiset ohjauslaitteet teollisuuteen Kuminatie 16 A 1, Vantaa Puh. 09-8235 256, 0400-451 947 laskutaito.lexa@elisanet.fi Perhekoti Rauhanlinna Ay Kotipalvelu Kultapisara / Sisko Huusko Taksi Merilehto Mikko Rauhankatu 20, 26100 Rauma Puh. 02-825 1658 SM-Korjuu Oy Mäenkyläntie 13, Mynämäki Puh. 02-430 7082 Kankitie 7, 48400 Kotka Puh. 044-575 2037 www.korkuu.fi Tepan Remontti ja Rakennus Taka Lapin Pojat Taksi Suvanto Jukka Sukellus-Valkeala Ay Suomussalmi Puh. 0400-188 542 Tmi Eija Tång Klaukkala Puh. 040-700 2297 Rakennustyöt Vanha Rantatie 399, Jorvas Puh. 09-296 1311, 040-833 2538 - Sähköurakointi ja suunnittelu Vihtakatu 20 C 1, Järvenpää Puh. 040-5528 113 Rempakka Oy Tuusula • Puh. 0500-140 570 www.rempakka.fi Yhdystie 14, Ivalo Mäntyläntie 14, Valkeala Puh. 0400-55 77 65 Kallioimarteentie 13 A 25, Vantaa Puh. 040-582 6359 Kaarikatu 23 A 6, Oulainen Puh. 044-555 5819 Mäntsälän Apteekki Hyrynsalmen Hautauspalvelu Teija Karppinen Lohitie 19, Hyrynsalmi Puh. 08-742 010 Urakointi Joutsenlahti ASP Parts Oy Tottakai Eläintarvikeliike Taksipalvelu J. Rönnholm Keskuskatu 12, Mäntsälä Puh. 019-6896 600 Papurikonkatu 20, Pori Puh. 040-552 1549 www.aspparts.fi Puh. 040-417 4170 Puh. 040-5721 220 www.jtlaine.fi Forssa • Puh. 040-5730 799 Voite Oy Rahikainen Kai Tmi Fredrikinkatu 61, Helsinki Puh. 040-456 1313 Mirvan Parturi- ja Kauneuskulma Asemakatu 2, Oulainen Puh. 08-472 740 www.mirvankauneuskulma.fi Turkhauta Puh. 044-200 2536 - kymppikatto - Vastamäentie 140, Lakiala Puh. 040-752 7409 - Keittiöremontit ja kodin pienet remontit Eerola kortistotie 101, Ohkola Puh. 050-5321 827 Koiramäen Perhekoti K-Market Suvela Oulunkylän Sähkö Tmi Rakennus ja Saneeraus Kiviniemi Oy Rakennus ja Saneeraus J. Kiviranta Reisjärvi Espoo Puh. 040-1457 420 Fiskari • Puh. 040-530 1980 Kankaanpää Puh. 040-547 2877 Valtimon Sähkötyö Oy Vammalan Eurokaivin ja Kuljetus Oy Vihannesliike J. Myllynen Vihdin Maalaus Oy Teollisuustie 1, Nurmes Puh. 0500-372 823 Tmi Jan Wessman Sackleninkatu 20 as 1, Pori Puh. 02-6370 996 Rakennusurakointi Tmi Lindlöf Reijo Hämeenlinna Puh. 040-515 8140 Toimintaterapia Sonja Tuohimaa Varkauden Vanha Apteekki Flod Jarkko Tmi Vaasa • Puh. 045-891 4588 EML-Yhtiöt Oy Ikkala Puh. 0400-313 657 Kortekuja 3 H, Sastamala Puh. 050-3710 430 Relanderinkatu 30, Varkaus Puh. 017-266 4700 Peikkoahonpolku 25, Kuopio Puh. 040-755 2754 Vesantti Oy ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Oy V-S Rakennusvaraosa ja Korjaus Oy TR-Kakkoset Oy Viikaistentie 342, Laitila Puh. 040-5821 256 Klaukkala Puh. 050-5849 467 Tilitoimisto Liisa Kähkönen Ky Tilitoimisto Lokka-Turunen Tilipalvelu Satu Nerola Ky Tulppatie 26, Helsinki Puh. 09-5491 6000 Rakson Rakennusliike Lapua • Puh. 040-5120 962 Toimintaterapia Eija Vehviläinen Reposeläntie 1, Kiiminki Puh. 040-7790 272 Iisvedentie 3, Suonenjoki Puh. 044-588 4421 Ukon-Ilma Oy Urakoitsija Kalevi Seppälä Sysmäläntie 1, Jyväskylä Puh. 0400-614 423 Sähköasennukset Helsinki • Puh. 050-380 5029 Alasuutarintie 5, Kotka Puh. 05-2288 622 Ylimyksentie 165, Äijänneva Puh. 0500-746 591 Urheilutie 6, Vantaa Puh. 020 7472 300 Lauttakatu 6 g 4.krs, Kuusankoski Puh. 05-5354 070 J. Tuomainen Oy Sköllerstantie 138, Pinjainen Puh. 0400-478 522 Tilitoimisto A. Karppinen Oy Hallituskatu 11 A, Oulu Puh. 08-8809 500 Anaskintie 27, Tuusniemi Puh. 045-2657 360 Teollisuustie 9, Veikkola Puh. 010 666 1950 Pystykorvantie 6, Littoinen Puh. 0400-521 411 Tuontikatu 7, Turku Puh. 02-2779 999 Turun Mittaus- ja Asennuspalvelu Turun Vapaavarasto Oy Tmi Jukka V. Vainio Säkylän Lujitemuovi Volttikatu 9 A, Kouvola Puh. 040-5140 610 Putki-Tare Karhusuontie 256, Säkylä Puh. 050-357 9143 Talohuolto H. Volotinen Talonmiespalvelu Toni Lehto Tattoo Cafe Oy Ratatie 4, Vantaa Puh. 0440-180 470 Tommilankuja 3, Noormarkku Puh. 0400-721 755 Tiilipellontie 4 B, Kempele Puh. 0400-689 507 Tehomaalaus M. Karlsson Tellsell Oy TH Putkiasennus Oy Tilintarkastuspalvelut Reivel Oy Rovaniemen Kiinteistötyö Pasmat Oy Rahtikatu 20, Joensuu Puh. 0400-275 478 Leirikaari 26 A 8, Espoo Puh. 044-010 1469 2/ 2 0 12 Kaarikuja 7, Kiukainen Puh. 044-5693 768 Nisulankatu 78, Jyväskylä Puh. 050-5299 390 Kujakatu 1, Vaasa Puh. 050-561 9756 8 Vattuniemenranta 2, Helsinki Puh. 0400-418 368 Techen Oy Kairatie 62, Rovaniemi Puh. 0400-691 200 Tilitoimisto Riitta Hyry Oy Hatanpään valtatie 34, Tampere • Puh. 03-2254 700 Meri-Oulun Äitiys- ja Perheneuvola Rantakatu 7 B 18, Oulu Puh. 040-8610 664 Raudoitus Reipo Oy Nurmikatu 2, Kerava Puh. 040-831 2448 Rautarakenne Leivo Ky Paatsamakatu 8, Lappeenranta Puh. 0400-257 595 Porin Puutuote Oy SMTEC Oy Ltd Linnan kasarmi, Hämeenlinna Puh. 03-6824 600 Sähköasennus K. Forssell Sähkö-Erkki Oy Sähkö- ja Rakennuspalvelu Rauno Gylden Remonttiapu Nevalainen Tmi Rovaniemen Lähiapu RM-LVITekniikka Oy Rauma Cata Oy Siivous / Kotipalvelu Eila Kauppila Koskenkyläntie 288, Myrskylä Puh. 0400-874 968 Kansankatu 5 A 3, Rovaniemi Puh. 050-303 7196 Hollmingintie 4, Rauma Puh. 02-8227 900 Päivin Liikenne Oy Raitatuote Oy Asennus Samsten Tmi Satamakatu 9 A 5, Rauma Puh. 0500-785 304 Tasalanaukio 7 A 14, Raisio Puh. 0400-863 573 Ravintola Hannes Vappulantie 235, Lohja Puh. 050-3850 894 Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit Pikkulahden Palvelut Pomelo-Koti Oy Prismarit Oy Komerintie 23, Mynämäki Puh. 044-2099 660 Kauppakatu 22, Raahe Puh. 040-519 8079 JÄMSÄ Kurttastentie 14, Rauma Puh. 0400-593 538 Oulun Toimistogalleria Oy Oulun Vuokrakone Oy Parturi-Kampaamo Soiletti P&P Betonilattiat Oy Kauppurienkatu 23, Oulu Puh. 08-3125 600 Tikkasentie 2, Oulu Puh. 08-5521 444 Kulmatie 3, Somero Puh. 0400-195 400 Viilanhakkaajankatu 17 B, Pori • Puh. 0500-568 909 Korttilankatu 18 as 2, Tornio Puh. 040-757 3852 Päiväkoti Huvikumpu Hiukkavaarantie 2, Oulu Puh. 08-336 411 Tmi Nina Nyström OJS-Nosto Arolankaari 6 B 6, Turku Puh. 044-2812 700 Pirkanmaan Kone- ja Laiteasennus Poikeluksentie 900, Sisättö Puh. 040-5468 150 Pogostan Asuste- ja Luontaistuote Tmi Erja Pulkkinen Mautsintie 8, Ilomantsi Puh. 040-7730 399 Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Turuntie 15, Kauttua Puh. 02-864 8107 Ostostie 5 O 318, Helsinki Puh. 045-122 8403 Merikatu 2, Raahe Puh. 08-2237 900 Jamava Tmi Norsitie 43, Oripää Puh. 02-766 6144 Niemenkyläntie 110, Ylivieska Puh. 08-424 848 PL 8 Smithers Oy PLP-Kivi Oy Hernepellontie 15 F, Helsinki Puh. 0400-839 003 Leppäruhkantie 8, Veneskoski Puh. 0500-623 570 Puhtipalvelu Pikku Puutarha Robbes Kauppakatu 30 A, Raahe Puh. 045-110 1120 Palokan Autohuolto Ky Parketti Suvala Oy Helmintie 1 E, Jyväskylä Puh. 050-5527 825 Terttuseljantie 4, Hämeenlinna Puh. 050-572 1966 Pelttarin Kuljetus Oy Perhekoti Honkalyhty Oy Tiihalantie 19, Kangasala Puh. 03-377 1186 Mäntsälän Uunimaakari Jordasvägen 110, Lindkoski Puh. 040-5526 442 Parturi-Kampaamo Eitzu Keskusaukio 1, Kuusankoski Puh. 045-139 2236 Perhekoti Kaurismäki Kappalaisentie 116, Hausjärvi Puh. 019-768 464 MÄ-VA Kuljetus Oy Länsipuisto 20 A, Pori Puh. 0500-227 169 Louhenkuja 4, Ulvila Puh. 044-340 5522 Kaanaantie 349, Sälinkää Puh. 0400-843 213 Maalauspalvelu Malin Nikkilän Huolto Oy Erik Näsintie 6, Söderkulla Puh. 0400-2020 90 Alinenkatu 36, Uusikaupunki Puh. 02-844 3553 www.alina.fi Tmi OM-Huolto Oriveden Maalauspalvelu Oulun Suolahoitola Tuusulantaival 42 B 27, Kerava Puh. 09-2420 241 Piilipuuntie 32, Haarajoki Puh. 0400-400 744 Tilanhoitajankaari 23 A 5, Helsinki • Puh. 040-708 6508 Backman Group Oy Maint Partner Oy Marskin Maja Metsäkonepalvelu Peltomaa Oy Päiväkoti Kulkunen Oy Peltolankaari 15 A 10, Oulu Puh. 045-651 9511 Piha ja Puutarha J. Ahvenjärvi Kymintie 314, Kotka Puh. 044-509 2312 Käppöstie 2, Nummela Puh. 045-634 2232 Sinful Skin Tattoo Oripään Elementti Oy Pianoviritys Ville Kukko Pyhäniementie 251 / 20, Kihniö • Puh. 040-5748 903 Siivouspalvelut Aila Uutela Laulukuja 4, Helsinki Puh. 09-5306 540 Pieni Mainostoimisto Turku Pian Kotipalvelu Tmi Johanna Niemenmaa Saanio & Riekkola Oy Vilhonkatu 8, Salo Puh. 02-7776 400 Maliskyläntie 129, Nivala Puh. 044-290 2890 Tmi Pasi Perälä Kellomäentie 62, Puumala Puh. 050-521 5495 Salon Vanha Apteekki Laituritie 14 B, Pori Puh. 0400-645 314 Niittyrannantie 156, Kempele Puh. 040-736 9536 Mökkihuolto Dyster Holvikatu 1, Imatra Puh. 0400-658 722 Rantamäki Jarmo Tmi Niemeläntie 208, Taavetti Puh. 0400-165 571 Pirttikuja 7, Sotkamo Puh. 050-407 8006 Särjenmättääntie 1, Lammi Puh. 0400-103 418 Rami Air Mechelininkatu 18 A 57, Helsinki • Puh. 040-544 8345 Taipaleentie 1, Kestilä Puh. 045-322 6882 Päärnävarrentie 61, Laitila Puh. 044-2727 232 Suomen Tykistömuseo Kurimontie 21-23, Suomussalmi Puh. 0400-381 423 Koivusalontie 102, Hyönälä Puh. 0400-795 318 Raumametals Oy Sumetek Oy Rakennusmestarintie 21 B 6, Turku • Puh. 044-507 1975 Alikyläntie 74, Pori Puh. 0400-597 529 Tervasuontie 3, Nummela Puh. 040-5477 466 Steman Kauppatie 5, Mustasaari Puh. 050-3588 288 Kenkäkauppa Alina Ruskatie 11, Orivesi Puh. 040-751 5789 Isokatu 82, Oulu Puh. 044-322 3432 LOPPI Puh. 040-5480 525 Keltamaantie 191, Merijärvi Puh. 0400-633 975 Rapinkorventie 15, nokia Puh. 010 8324 300 Micros-Fidelio Finland Oy Metson Murskaus Oy Maansiirto Asko Hyvärinen Oy Monipalvelu Asklöf ja Aaltonen Kerrolankatu 2, Raisio Puh. 040-5861 337 Heikkilänjoentie 620, Möykky Lemminkäisenkatu 50, Turku Puh. 0400-293 666 Puh. 03 039 110 Niittyranta 27, Helsinki Puh. 0400-462 645 Merijärven Taksipalvelu Kankaanseläntie 20, Muhos Puh. 0400-387 674 Metallityö J. Annala Oy Suutarkyläntie 25, Särkisalo Puh. 0400-822 184 MT-Aita Oy Kajaaninlinnantie 7 k 175, Helsinki • Puh. 050-5238 709 Mustion Kuljetus Oy Syrenvägen 13, Svartå Puh. 040-586 8516 Kralfix Oy KTH-Sähkö RUSKO Puh. 040-5150 907 Joukahaisenkatu 6, Kotka Puh. 050-637 27 Kukkapuoti Johanna Kuljetus-Högström Oy Kuljetus Kämppä Oy Hotelli K 5 Köysivalmiste Oy Kaivuri Koot Oy Ruosniementie 152 A, Pori Puh. 02-639 3911 Asennus Koski & Saloranta Oy Metsäkaari 5 B 6, Hyvinkää Puh. 045-630 9081 Kiinteistöhoito Oy H. Männistö Pakilantie 18, Alastaro Puh. 0500-822 845 Suntianmäki 38, Myrskylä Puh. 0400-718 247 Café Paahtimo Sysmäntie 38, Sysmä Puh. 03-717 2060 Kivipalvelu Jämsä Ky Koivulantie 46, Haukipudas Puh. 044-594 6106 Tuppikuja 33, Ulvila Puh. 0400-322 323 ESP LEVI Ilmastointi ja Saneeraus Oy Kotiharjun Perhekoti Klaukkalan Rakennustyö Oy Kiinteistötoimisto Antila Pertteli Puh. 050-433 6139 Näsiäpolku 2, Klaukkala Puh. 041-441 8244 9 KAUSALA Nortamonkatu 6, Rauma Puh. 02-822 9190 Kullervonkaari 39, Kuluntalahti Puh. 050-467 1103 Miharintie 288, Sasi Puh. 03-3711 241 Kirkkonummen Maatilapuoti Eestinkyläntie 316, Kirkkonummi Puh. 09-298 2075 www.maatilapuoti.fi Heino Kokkonen Tmi Korkeakankaantie 91, Kolkontaipale Puh. 050-589 4856 2/ 2 0 12 Voiko lapsellakin olla kaksi Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarihäiriö) on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jolle on tyypillistä jaksottainen voimakas mielialan ja toimintakyvyn vaihtelu (1). Häiriössä esiintyy masennus- ja maniajaksoja sekä vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Aiemmin sairaudesta käytettiin oireilua kuvaavaa maanis-depressiivisen häiriön nimikettä. M anialla tarkoitetaan mielialan epänormaalin voimakasta, perusteetonta kohoamista, johon liittyy toimeliaisuuden ja puuhakkuuden lisääntymistä, ja jolla voi olla haitallisia seurauksia (esim. ihmissuhteissa tai raha-asioissa). Hypomanialla tarkoitetaan lievemmin kohonnutta mielialaa ja toimeliaisuutta, josta ei yleensä ole yhtä suurta haittaa kuin maniasta. Masennus on pitkäaikaista mielialan laskua, joka voi lamata toimintakyvyn osittain tai täysin. Oirejaksojen välissä toimintakyky voi palautua normaaliksi, mutta pitkäaikaisessa häiriössä toimintakyky voi olla heikentynyt myös varsinaisten oirekausien välillä. Tyypin I kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on esiintynyt masennustiloja ja manioita tai pelkkiä maniajaksoja ilman masennusta. Sekamuotoisesta tyypin I kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä on kyse, jos esiintyy samanaikaisesti sekä masennuksen että manian oireita vähintään viikon ajan. Tyypin II kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on masennustiloja ja hypomanioita. Mielialajaksot voivat vaihdella myös erittäin nopeasti, jolloin lyhyet, nopeasti toistuvat ja vaihtuvat jaksot kestävät tunteja tai muutamia päiviä (1). Esiintyvyys mäisistä sairausjaksoista diagnoosiin voi olla pitkä, jopa 16 vuotta (1,8). Amerikkalaisista aikuisista potilaista 30–60 %:lla oireet ovat alkaneet ennen 20 vuoden ikää ja 10–20 %:lla jo ennen kymmenen vuoden ikää (7). Suomalaisista kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista aikuisista 30 %:lla oireet olivat alkaneet ennen 18 vuoden ikää (9). Puhjettuaan kaksisuuntainen mielialahäiriö on useimmiten krooninen, uusiutuva sairaus. muksia yhdistäen on esiintyvyydeksi ennen 21 vuoden ikää saatu 1,8 % (6). Sukupuolten välillä ei esiintyvyydessä näytä olevan eroa, joskin pojilla näyttää ilmenevän useammin maniaoireita ja tytöillä masennusoireita (1). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen lapsuudessa on ollut huonoa viime vuosiin saakka ja tämä vaikuttaa myös esiintyvyyden arviointiin. Kuvauksia lapsuusiän maniasta ja sen hoidosta on julkaistu ”Lapsuudessa kaksisuuntainen mielialahäiriö on harvinainen, mutta usein taudinkuvaltaan aikuisuudessa alkavaa häiriötä vakavampi, ja siihen liittyy usein muita samanaikaisia sairauksia.” Seurantatutkimusten perusteella potilailla esiintyy oireita noin puolet ajasta ja jaksojen välinen oireilu on yleistä (1). Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat aikuiset hakeutuvat hoitoon harvoin sairauden alkuvaiheessa, eikä etenkään hypomaniaa koeta ongelmalliseksi. Tavallisesti hoitoa hakevat pitkäkestoisista, vakavista masennustiloista kärsivät potilaat. Manian aikana hoitoon tullaan usein läheisten aloitteesta ja usein myös omasta tahdosta riippumatta (1,9). Kaksisuuntaista mielialahäiriötä esiintyy 1-2 %:lla aikuisista, muita mielialahäiriöitä (esim. mielialan aaltoiluhäiriö) 5 %:lla väestöstä (1,7,8). Yleensä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastutaan nuorena aikuisena, tyypillisesti 15–35 ikävuoden välillä, mutta sairastumisikä vaihtelee lapsuudesta vanhuuteen. Viive ensim- Lapsuudessa kaksisuuntainen mielialahäiriö on harvinainen, mutta usein taudinkuvaltaan aikuisuudessa alkavaa häiriötä vakavampi, ja siihen liittyy usein muita samanaikaisia sairauksia. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta lapsilla on niukasti tutkimustietoa, mutta useita tutki- 2/ 2 0 12 10 jo 1920-luvulta lähtien, mutta vasta viimeisen vuosikymmenen aikana on alkanut kertyä enemmän tutkimustietoa lapsuusiän kaksisuuntaisesta häiriöstä ja sen hoidosta. Taustatekijät Alttius sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön näyttää olevan perinnöllisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksen säätelemää. Perinnölliset tekijät selittävät 80–90 % tyypin I häiriön esiintyvyyden vaihtelusta väestössä. Myös tyypin II kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy perinnöllistä alttiutta (1). Stressaavat tai traumaattiset elämäntapahtumat ja unenpuute sekä päihteiden käyttö voivat laukaista mielialahäiriöjakson tai vaikeuttaa tai kiihdyttää jo esiintyvää oireilua (1). Varhaislapsuuden kokemukset voivat lisätä tai vähentää sairastumisalttiutta, esim. lapsen tarpeisiin vastaava, suuntainen mielialahäiriö? normaalia kehitystä tukeva kasvatus voi pienentää sairastumisriskiä. Kasvatuksen epäjohdonmukaisuus, perheenjäsenten etäiset välit ja runsaat keskinäiset ristiriidat puolestaan lisäävät kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskiä lapsilla (3,7,8). Runsas lapsiin kohdistuva kurinpito ja kielteisten elämäntapahtumien esiintyminen näyttävät ennustavan myöhemmin todettavaa bipolaarihäiriötä (7). Toisaalta kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet lapsuudessa voivat lisätä kieltämisen ja rajoittamisen tarvetta ja vaikuttaa myös perheen ilmapiiriin ja toimintakykyyn kielteisesti. kyky tunnistaa negatiivisia tunteita on heikentynyt (1). Myös bipolaarihäiriöstä kärsivien lasten kyky tunnistaa kasvojen ilmeitä on heikentynyttä ja samanikäisten eleet ja ilmeet tulkitaan herkästi todellista negatiivisemmiksi (4,5,7). Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat lapset kokevat maailman pelottavampana ja uhkaavampana kuin muut. Usein mukana on mielialaoireiden lisäksi oman toiminnan ohjauksen häiriöitä, hahmottamisvaikeuksia, impulsiivisuutta, kognitiivista joustamattomuutta, sanansujuvuuden hitautta ja työmuistin vaikeuksia. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on aikuisilla todettu aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia erityisesti tunteita käsittelevillä aivoalueilla. Psykologisissa testeissä aikuisten maniapotilaiden Oireet lapsuudessa Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet lapsuudessa poikkeavat nuorten ja aikuisten oireista, erityisesti maniaoireiden osalta, mutta myös selkeiden mania- ja masennusjak- sojen puuttumisen vuoksi (3,7,8). Lapsuudessa ja varhaisnuoruudessa sekamuotoinen taudinkuva tai nopeasti vaihtuvat mielialat ovat tyypillisempiä kuin selkeärajainen, pidempikestoinen mania- ja masennusjaksojen vuorottelu, mikä osaltaan tekee häiriön tunnistamisesta vaikeampaa kuin aikuisuudessa. Ikä ja kehitystaso vaikuttavat oireiden ilmiasuun, ja käytöksen poikkeavuutta on mahdollista arvioida vain vertaamalla sitä normaaliin kehitykseen (7,8). Usein diagnoosikin varmistuu vasta pitkäaikaisessa seurannassa, vaikka joitakin oireita olisi esiintynyt jo varhain. Nuoruusiässäkin kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet ovat usein epätyypillisiä, ja oirekuvaan voi liittyä enemmän ärtyneisyyttä tai psykoottisuutta kuin aikuisilla (1). Nuorena alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö ja laaja-alainen monihäiriöisyys 11 2/ 2 0 12 jatkuvat usein aikuisikään. On kuitenkin vielä jossakin määrin epäselvää, onko myös lapsuudessa alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö täysin sama häiriö kuin myöhemmin puhkeava häiriö. Edeltävät oireet Seurantatutkimuksissa on havaittu, että kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön myöhemmin sairastuneilla on usein esiintynyt sairauden puhkeamista edeltäviä oireita. Ennakoivat oireet eivät varmuudella ennusta sairastumista, vaan voivat liittyä myös muihin, tavallisempiin häiriöihin tai ohimeneviin stressitekijöihin. On kuitenkin tärkeää, että oireileva lapsi tai nuori saa asianmukaista tukea ja hoitoa, sillä se voi vähentää kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastumisen riskiä. Ennakoivia oireita näyttävät olevan vaikeus tunnistaa ja säädellä omia mielialoja ja tunteita sekä estoton, pidäkkeetön käyttäytyminen (4). Myös tavanomaista voimakkaampi, kausittain vaihteleva tunnereagointi normaalistikin tunteita herättäviin tapahtumiin voi liittyä myöhempään sairastumisriskiin. Oman toiminnan ohjauksen ongelmat ja keskittymisvaikeudet sekä ajattelun vaikeutuminen voivat myös olla kaksisuuntaista mielialahäiriötä edeltäviä oireita, samoin univaikeudet ja alakuloisuus. Keskittymisen ja oppimiskyvyn ongelmat voivat näkyä luokkatilanteessa häiriökäyttäytymisenä ja levottomuutena. Usein mukana on itsetunnon ja itseluottamuksen heikkenemistä, arvottomuuden kokemuksia ja yksinäisyyttä. Lapsilla esiintyy myös ahdistuneisuutta ja pelkoja, uhmakkuus- tai käytöshäiriöitä ja vetäytymistä harrastuksista ja kaveripiiristä. Lisäksi voi esiintyä unettomuutta ja ruokahalun muutoksia sekä erilaisia kipuja ja vaivoja ilman selkeää syytä. Itsemurha-ajatuksia ja itsetuhoista käyttäytymistä esiintyy erityisesti vakavan masennuksen yhteydessä. mukaan myöhemmin muuttuvan kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (4,7,8,10). Luotettavaa tapaa erottaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön ensimmäinen masennusjakso tavanomaisesta masennuksesta ei kuitenkaan ole. Ilottomuus, surullisuuden ja ärtymyksen yhdistelmä sekä itsetuhoisuus näyttävät olevan tavallisempia kaksisuuntaisen häiriön masennusjaksolla kuin yksisuuntaisessa masennuksessa (10). Itsemurhariski on kaksinkertainen ennen 25 vuoden ikää diagnosoiduilla verrattuna myöhemmin diagnosoituihin. Lasten ja varhaisnuorten kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa usein vakavalla masennusjaksolla, joista 20–25 % näyttää tutkimusten Lapsilla maniaoireista tavallisimpia ovat lisääntynyt energisyys ja touhukkuus, mielialan kohoaminen, suuruuskuvitelmat, yliseksualisoitu- Masennus Masennuksen tyypillisiä oireita kaikenikäisillä ovat mielialan lasku sekä tarmon ja toimeliaisuuden puute. Keskeinen oire on toistuva tai pitkäkestoinen surullisuuden, ilottomuuden, alavireisyyden tai ärtyisyyden tunne, joka haittaa toimintakykyä. Lapsilla ärtyneisyys ja motorinen levottomuus ovat tavallisempia kuin aikuisilla. Ajattelussa voi ilmetä toivottomuutta ja syyllisyyden tunteita. Mielenkiinto aiemmin kiinnostavia asioita ja tekemisiä kohtaan heikkenee, eikä juuri mikään tunnu innostavan. Halu olla tekemissä toisten kanssa vähenee ja ihmissuhdetaidot voivat heiketä, riitoja ja erimielisyyksiä tulee tavallista herkemmin. 2/ 2 0 12 12 Mania nut tai voimakkaan mielihyvähakuinen käytös ja vähentynyt unen tarve (3,7,8). Oireet ilmenevät jaksoittain ja poikkeavat lapsen normaalista käyttäytymisestä, myös lapsella mahdollisesti muutoin esiintyvistä ADHD-oireista. Psykoottisia oireita kuten harhoja esiintyy 16–60 %:lla kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista nuorista (7). Maniaan liittyvä liiallinen energisyys ilmenee vauhdikkuutena sekä ajattelun ja puheen kiihtymisenä (3,7,8). Toiminta on päämäärähakuis- tai väsymyksestä, jolloin kyse ei ole maniaoireista. Kohonnut mieliala voi ilmetä myös tilanteeseen sopimattomana hilpeytenä ja tavallista voimakkaampana iloisuutena. Lapsilla maniaan liittyy usein samanaikaista ärtyisyyttä ja ärsytysherkkyyttä, johon voi liittyä vähäisistä syistä laukeavia voimakkaita, pitkäkestoisia ja vaikeasti hallittavia kiukkukohtauksia (7,8). Niiden aikana lapsi voi olla ”tahallisen” tuhoava ja rikkoa tavaroita tai yrittää vahingoittaa itseään tai toisia. Lisäänty- ”Lapsilla maniaoireista tavallisimpia ovat lisääntynyt energisyys ja touhukkuus, mielialan kohoaminen, suuruuskuvitelmat, yliseksualisoitunut tai voimakkaan mielihyvähakuinen käytös ja vähentynyt unen tarve.” ta, mutta impulsiivista ja seurauksista piittaamatonta eikä mikään tunnu tyydyttävän tekemisen tai elämysten saamisen tarvetta. Vauhdikkuuteen voi liittyä keskittymisvaikeuksia ja lisääntynyttä häiriöherkkyyttä sekä ärtyisyyttä. Maaninen puhe on nopeaa ja usein vaikeasti keskeytettävissä. Puhetta voi ikään kuin ryöpytä katkeamattomana, aiheesta toiseen pulppuavana virtana. Lapsen ajatuksenjuoksu on hyppelehtivää ja siinä saattaa olla vaikeaa pysyä perässä. Lapsi voi kertoa ajatustensa menevän ”satasta”. Maniavaiheen puhetapa eroaa lapsen tavallisesta puhetavasta. Lapset saattavat puhua kiihtyneesti ja nopeasti myös ollessaan ahdistuneita, jännittyneitä tai vihaisia, jolloin kyse ei ole maniaoireesta. Mahdolliset puhevaikeudet tulee myös ottaa erotusdiagnostiikassa huomioon. Mielialan kohoaminen (euforia) tarkoittaa ilman selittävää syytä esiintyvää huomattavan voimakasta hyväntuulisuutta, joka voi ilmetä naureskeluna tai kikatteluna ja riehakkaana käyttäytymisenä, joskus pelleilynä tai ilmeilynä. Tällainen käytös saattaa johtua myös muusta syystä, kuten mukavan tapahtuman odottamisesta nyttä ärtyisyyttä esiintyy myös käytöshäiriöissä, masentuneisuudessa, ADHD:ssä ja psykooseissa. Erityisen voimakas, räjähtävä ärtyvyys liittyy useammin kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja masennukseen kuin ADHD:hen, ja toisaalta lievästi madaltunut turhautumiskynnys ei ole yhteydessä mielialahäiriöihin (5,7). Suuruuskuvitelmilla tarkoitetaan voimakkaasti lapsen käyttäytymiseen vaikuttavia epärealistisia kuvitelmia omista mahtavista ominaisuuksista tai erinomaisuudesta (3,7). Suuruuskuvitelmat ovat sitkeitä eivätkä muutu, vaikka todellisuus osoittaisi ne vääriksi. Suuruuskuvitelmat voivat johtaa vaaratilanteisiin, jos lapsi yrittää testata ylivoimaisiksi uskomiaan kykyjä hakeutumalla vaarallisiin tilanteisiin kuten kävelemään moottoritielle tai katolle. Alle kouluikäisillä voi esiintyä kuvitelmia prinsessana tai supermiehenä olemisesta eikä näitä fantasioita tule sekoittaa maniassa esiintyviin suuruuskuvitelmiin. Olosuhdetekijät, esimerkiksi ikätovereiden puute, voivat aiheuttaa myös fantasialeikkien jatkumista tavanomaista pidempään (8). Jos kuitenkin normaalisti kehittynyt koulu13 ikäinen uskoo vahvasti olevansa fantasiahahmo tai omaavansa erityisiä kykyjä (totuudenvastaisesti), on kyse suuruuskuvitelmista. Maniassa esiintyvä ikään kuulumaton seksualisoitunut käytös ei selity pornolle tai muille seksuaaliväritteisille kokemuksille altistumisella, mutta olennaista on kuitenkin varmistaa, ettei lapsi ole kokenut hyväksikäyttöä. Maaniseen käyttäytymiseen voi liittyä ylenmääräistä kiinnostusta seksiin liittyvistä asioista, asiattomia puheita ja aikuismaista flirttailua tai eleitä tai toisten koskettelua (3). Maniassa seksualisoituneeseen käyttäytymiseen ei yleensä liity ahdistuneisuutta toisin kuin hyväksikäytetyillä lapsilla (8). Maniaan liittyy usein mielihyvä- ja riskihakuista käyttäytymistä (makeanhimo, pelaaminen), joka voi olla erittäin voimakasta ja keinoista piittaamatonta (3,7). Mielihyväkäyttäytymisen estäminen tai rajoittaminen voi johtaa raivokohtaukseen. Riskihakuisuus voi ilmetä uhkarohkeutena tai tietoisena hakeutumisena riskialttiisiin paikkoihin ja tekemisiin sekä piittaamattomuutena vaaroista. Tietokone- tai pelihimon taustalla voi toisinaan olla kaksisuuntainen mielialahäiriö. Yli kaksi tuntia normaalista vähentynyttä unen tarvetta ja erilaisia unihäiriöitä esiintyy jopa 72–95 %:lla kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista lapsista (3). Unen tarve vaihtelee kausittain ja vähäunisuus ajoittuu yleensä maniavaiheeseen, jolloin lapsi ei näytä kärsivän väsymyksestä vaan on vauhdikas ja energinen. Lapsi voi myös kadottaa vuorokausirytminsä ja valvoskella yöllä leikkien ja touhuten vanhempien nukkuessa. Masennuksessa unen tarve voi lisääntyä huomattavasti tavallisesta, eikä runsaskaan nukkuminen lievitä väsymyksen tunnetta. Diagnosointi Epäily lapsen kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä herää tavallisimmin 2/ 2 0 12 lapsen tunteiden ja käyttäytymisen voimakkaan vaihtelun vuoksi, usein vaikeaoireisen ADHD:n yhteydessä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskiin voivat viitata voimakas ärtyvyys, johon liittyy kausittaista vähäunisuutta ja mielialan kohoamista, vaikea, mielialavaihteluita sisältävä käytöshäiriö tai vakava masennus tai voimakkaat, hoitoon huonosti reagoivat ADHD-oireet lapsella, jonka lähisukulaisella on kaksisuuntainen mielialahäiriö (1,4,5,7,8). Myös heikko pettymysten sietokyky, voimakkaat räjähtävät suuttumiset ja pitkittyvät aggressiiviset raivokohtaukset voivat viitata kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Diagnosoinnissa on otettava huomioon lapsen ikä ja kehitystaso, elämäntilanne, aiemmat tapahtumat ja kokemukset sekä samanaikaiset häiriöt ja lääkitysten haittavaikutukset. Lisäksi tarvitaan tietoa suvussa esiintyneistä häiriöistä, erityisesti masennuksesta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Lisätutkimuksina saatetaan tarvita psykologinen arvio ja joskus esimerkiksi pään kuvantamistutkimuksia tai laboratoriokokeita, vaikka niillä ei voida todeta tai 2/ 2 0 12 poissulkea kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuutta. Samanaikaishäiriöt Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla lapsilla esiintyy usein samanaikaisesti uhmakkuus- tai käytöshäiriöitä, pakko-oireista häiriötä, ADHD:tä, paniikkihäiriötä ja autismikirjon häiriöitä (7). Päihteiden käytön riski on suurentunut erityisesti nuoruusiässä sairastuneilla. Manian ja ADHD:n oireet ovat osittain päällekkäisiä. Noin 70– 90 %:lla lapsuusiän ja 30–40 %:lla nuoruusiän kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista täyttyvät (ainakin maniassa) myös ADHDdiagnoosikriteerit. Toisaalta ADHDdiagnoosin saaneista lapsista vain noin 6 %:lla on samanaikainen kaksisuuntainen mielialahäiriö (2,5,7,8). Maniaoireista kohonnut mieliala, vähentynyt unen tarve, ajatuksen riento, suuruusajatukset ja poikkeava seksuaalinen kiinnostuneisuus näyttäisivät erottelevan lapsilla kaksisuuntaista mielialahäiriötä ADHD:stä, kun taas ärtyisyys, yliaktiivisuus, nopeutunut 14 puhe ja häiriöherkkyys ovat molemmille häiriöille yhteisiä piirteitä (5). ADHD ei lisää kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastumisen riskiä (2). Maniassa olevista lapsista 40 %:lla on samanaikainen käytöshäiriö (7,8). Nopeita, räjähtäviä raivonpuuskia ja jaksoittaista ärtyisyyttä pidetään tyypillisempänä manialle kuin käytöshäiriölle. Käytöshäiriöissä tila etenee usein lievästä rajojen rikkomisesta kohti vakavampia rikkeitä ilman selkeää jaksoittaisuutta. Molemmissa häiriöissä harkintakyky on huono eikä sosiaalisista säännöistä piitata. Hoito Hoidon tavoitteena on mielialavaihteluiden tasaaminen siten, että toimintakyky paranee (1,8). Lapsilla tavoitteena on myös normaalin kehityksen tukeminen (8). Samanaikaiset häiriöt on otettava huomioon hoitoa suunniteltaessa. Hoito koostuu psykoedukaatiosta, psykoterapiasta ja lääkityksestä. Hoito, myös lääkitys, voi olla erilaista sairauden eri vaiheissa. Perhe tarvitsee tukea vaikeasti oireilevan lapsen kasvatuksessa, ja ”Oireiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden sekä esioireiden tunnistamiseen voidaan käyttää oirekorttia, johon merkitään mieliala ja muut oireet sekä hoito ja ajankohtaiset stressitekijät.” myös perheterapia voi olla tarpeen. Jos vanhemmalla on psyykkinen sairaus, on sen aktiivinen hoito lapsen ennusteen kannalta erityisen tärkeää. Vakava itsetuhoisuus, psykoottisuus ja toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen ovat aiheita sairaalahoidolle (1). Oireiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden sekä esioireiden tunnistamiseen voidaan käyttää oirekorttia, johon merkitään mieliala ja muut oireet sekä hoito ja ajankohtaiset stressitekijät (1,11). Tavallisesti masennuksen esioireet on helpompi havaita itse, kun taas manian esioireet ovat helpommin läheisten havaittavissa. Tutkimalla oirejaksojen kehitystä voidaan laatia lista varoitusmerkkioireista ja sopia menettelystä näiden ilmaantuessa. Erityisen tärkeää on huolehtia säännöllisestä vuorokausirytmistä, riittävistä stressinhallintaja rentoutumiskeinoista ja päihteiden käytön välttämisestä (1,3,7,8,11). Kognitiivisen ja kognitiivis-behavioraalisen yksilöpsykoterapian vaikuttavuudesta on näyttöä aikuisilla (1,11) ja se soveltuu hyvin myös lapsille ja nuorille. Perheterapia näyttää myös vähentävän jaksojen uusiutumista ja jaksojen välisiä mielialaoireita. Lapsen tai nuoren mielialaoireet herättävät vanhemmissa ja sisaruksissa usein vaikeasti käsiteltäviä tunteita kuten häpeää, pelkoa, syyllisyyttä ja vihaa. Lapsen oireilu vaikuttaa koko perheen toimintaan ja voi lisätä ristiriitoja perheenjäsenten kesken. Tämä puolestaan lisää lapsen oireilua. Toisaalta vanhemmat ovat välttämättömän tärkeitä erityisesti pienen lapsen hoidon toteuttamisessa ja voivat olla suureksi avuksi nuoruusikäiselle tukiessaan nuorta hoitoon ja toimiessaan oikein mielialahäiriöjakson varhaisoireiden ilmaantuessa. Perhete- rapian keinoin pyritään kehittämään perheen sisäisiä kommunikaatio- ja ongelmanratkaisutaitoja, opetetaan koko perhe tunnistamaan mielialajakson varhaisoireet ja tehdään yhteinen toimintasuunnitelma käytettäväksi oirejakson esioireiden ilmetessä (11). Lasten kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkityksenä voidaan käyttää psykoosilääkkeitä (esim. ketiapiini, risperidoni, aripipratsoni) tai mielialan tasaajia (epilepsiankin hoidossa käytettyjä divalproaattia tai karbamatsepiinia) (3) vastaavalla tavalla kuin aikuisilla. Tavallisimmin lääkehoito aloitetaan psykoosilääkkeellä, johon voidaan tarvittaessa lisätä mielialan tasaaja (3,10). Ylläpitohoidossa on yleensä mahdollista siirtyä yhdistelmästä yhteen lääkkeeseen. Masennuslääkkeet voivat altistaa maniajaksolle sekä syklisyyden nopeutumiselle. Lääkityksen lopettamista on mahdollista harkita, kun oireetonta aikaa on ollut 12–24 kuukautta, elämäntilanne on vakaa eikä uusiutumisriskiä lisääviä tekijöitä ole tiedossa (3,8). Ennuste Seurantatutkimusten perusteella 40–100 % lapsista toipuu siten, että oireetonta aikaa on yhtäjaksoisesti ainakin kahdeksan viikkoa (7). Häiriön uusiutuvuus on toipuneilla vuoden kuluessa kuitenkin 60–70 %. Osittaiset oireet ja toimintakyvyn ongelmat ovat tavallisia, vaikka varsinaista oirejaksoa ei olisikaan todettavissa. Vaikka kaksisuuntainen mielialahäiriö on huomattavasti vaikkapa ADHD:tä harvinaisempi, esiintyy sitä kuitenkin myös lapsilla. Sairastumisriskissä olevien lasten hoito voi vähentää sairastumisriskiä ja siirtää häiriön puhkeamista myöhemmäksi, mikä parantaa ennustetta (4). Myös 15 jo sairastuneiden lasten ja nuorten hyvä ja riittävän pitkäaikainen hoito sekä vanhempien tukeminen on tärkeää sekä lapsen itsensä että perheen kannalta. Teksti Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian ylilääkäri, YET lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeutti, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri kirjallisuus: 1) Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito-suositus. Duodecim 2008;124:2616-29 2) Lasten ja nuorten ADHD. Käypä hoito-suositus. www.kaypahoito.fi 3) Kowatch RA, Fristad M, Birmaher B ym. Treatment guidelines for children and adolescents with bipolar disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:213-35 4) Luby J, Navsaria N. Pediatric bipolar disorder: evidence for prodromal states and early markers. J Child Psychol Psychiatry. 2010 April; 51(4): 459–471 5) Luckenbaugh DA, Findling RL, Leverich GS ym. Earliest symptoms discriminating juvenile-onset bipolar illness from ADHD. Bipolar Disord 2009;11:441-51 6) Van Meter AR, Moreira AL, Youngstrom EA. Meta-analysis of epidemiologic studies of pediatric bipolar disorder. J Clin Psychiatry. 2011 Sep;72(9):1250-6. Epub 2011 May 31. 7) Pavuluri MN, Birmaher B, Naylor MW. Pediatric bipolar disorder: a review of the past 10 years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:84671 8) Puustjärvi A, Kumpulainen K. Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa. Duodecim 2008;124:2095-101 9) Suominen K, Mantere O, Valtonen H ym. Early age at onset of bipolar disorder is associated with more severe clinical features but delayed treatment seeking. Bipolar disord 2007;9:698-705 10) Wozniak J, Spencer T, Biederman J ym. The clinical characteristics of unipolar vs. bipolar major depression in ADHD youth. J Affect Disord 2004;82 Suppl 1:S59-69 11) Oksanen J. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalinen hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010;126(4):371-7 2/ 2 0 12 Vertaistuesta voimia - vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu 27.–28.10.2012 Sokos Hotel Pasila, Maistraatinportti 3, Helsinki Koulutus on tarkoitettu sekä aloitteleville ryhmänohjaajille että vertaisryhmää jo jonkin aikaa ohjanneille. Kouluttajana toimii ryhmänohjaajakouluttaja Veli Kaukkila Suomen Mielenterveysseurasta. Ohjelma LAUANTAI 27.10. 11.30 Lounas 12.30 - 13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen 13.15 - 17.00 Vertaistukiryhmän perustaminen, ryhmänohjaamisen perusteita 17.00 - 18.00 (aihe vahvistetaan myöhemmin) 18.00 - 19.00 Päivällinen SUNNUNTAI 28.10. Aamupala 9.00 - 9.30 Hyvää huomenta 9.30 - 11.30 Ohjaajan persoonallisuus, ohjaajana kehittyminen 11.30 - 12.30 Lounas 12.30 - 14.00 Vertaisryhmän suunnittelua 14.00 - 14.30 Viikonlopun eväät ja palautekeskustelu 14.30 Koulutuksen päätös Koulutusviikonloppu on maksuton ADHD-liitto ry:n jäsenyhdistysten jäsenille. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Koulutukseen mahtuu 18 henkilöä. Osallistujille maksetaan majoitus Sokos Hotel Pasilassa lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä sekä ohjelmassa olevat ruokailut. Matkakustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Koulutuksen yhteyshenkilö ja ilmoittautumiset: vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen, mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi, puh. 050 400 6478. ADHD-liitto pidättää oikeudet ohjelmamuutoksiin. 2/ 2 0 12 16 kirjaesittelyt Linda Olsson si, jossa ei voittajaa tunneta. Olen ylpeä sinusta -kirjassa kantavana periaatteena on vahvuuksien etsiminen, tarvittavien taitojen opetteleminen ongelmien korostamisen sijaan sekä ihmisten tasavertainen kohtaaminen, jossa kaikki osapuolet saavat huomaamattaan enemmän kuin antavat. Kehuminen, kannustaminen, totteleminen, erilaisten vaikeuksien ja ongelmien kohtaaminen sekä vääryyksien ja rikkomusten hyvittäminen ovat asioita, joita voi oppia harjoittelemalla positiivisessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kirjassa on runsaasti esimerkkejä mainittuihin teemoihin kiinteästi liittyen ja bonuksena lukija voi vielä opetella ”viiden sormen muistisäännön”. Joko sinä osaat sen? Olen ylpeä sinusta! Kaikki hyvä sinussa Gummerus (2012) Jokainen meistä kantaa mukanaan omaa historiaansa kaikkine ilon ja surun värein maalattuna. Historiastamme tallennamme mieleemme muistoja, jotka saattavat yllättäin alkaa elää omaa elämäänsä ja vaativat tarkempaa selvittelyä ja paneutumista niihin. ”Kaikki hyvä sinussa” -kirjassa Marion Flint joutuu kasvotusten oman menneisyytensä ja muistojensa kanssa tutustuessaan pieneen Ika-poikaan, jota Marion tapaa viikoittain yhteisen keitto-aterian äärellä. Tapaamisten aikana Marionille aukeaa näköalapaikka Ikan karuun, rakkaudettomaan lapsuuteen, mutta samalla Marion avaa myös saranat naristen ovet omiin muistoihinsa. Tie omiin lapsuuden muistoihin on pitkä ja pölyinen, mutta vasta tuon muistojen tien kuljettuaan Marionin on mahdollista hyväksyä kaikki tapahtunut merkitykselliseksi osaksi omaa historiaansa ja tulevaisuuttaan, jossa viha ja rakkaus, usko ja toivo värittävät jokaista elettyä ja tulevaa päivää. Kirjaesittelyt Teija Jalanne, puheenjohtaja, ADHD-liitto Ben Furman Olen ylpeä sinusta! Ratkaisukeskeisiä keinoja vanhemmille ja muille lasten kasvattajille Tammi (2012) Voitko uteliaisuudeltasi vastustaa kirjaa, joka jo nimellään hurmaa lukijansa? Kommunikointi lasten ja nuorten kanssa kasvatuksellisissa asioissa tai aikuisten väliset erimielisyydet ajautuvat liian usein yksipuoliseksi tai joukkomykkäkouluksi tai vaihtoehtoisesti ryhmärähinäk- Uusi adhd-aiheinen kirja tulossa elokuussa ADHD Diagnosointi, hoito ja hyvä arki Tässä kirjassa kerrotaan monipuolisesti, miten lasta, nuorta ja aikuista voi tukea, jos hänellä on ADHD, ja mistä ADHD-oireinen löytää itse apua ja tukea. Teoksessa esitellään myös, miten ADHD ilmenee, miten se diagnosoidaan ja millaista hoitoa ja kuntoutusta on saatavilla. Kirja on hyödyllistä luettavaa opetus-, kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä vanhemmille ja muille läheisille, jotka kaipaavat vinkkejä ADHD-oireisen tukemiseen. Teos soveltuu myös hyvin nuorille ja aikuisille, joilla itsellään on ADHD. Kirjan on toimittanut Virpi Dufva ja Mirjami Koivunen ADHD-liitosta ja kustantanut PS-kustannus. Arvioitu ilmestymispäivä on 15.8.2012. Kirjan ilmestyttyä sitä voi tilata ADHD-liitosta. Hinta ja jäsenhinta varmistuvat myöhemmin. Seuraa tilannetta verkossa. www.adhd-liitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/kirjamyynti. 17 2/ 2 0 12 ADHD-keskuksessa huoli otetaan vakavasti Barnavårdsföreningen i Finlandin ADHD-keskus tukee perheitä, joiden voimavarat ovat koetuksella haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa. M istä vanhemmat löytävät avun kokiessaan olevansa väsyneitä arkensa toimimattomuuteen ja ollessaan huolissaan lapsensa uhmakkuudesta, ylivilkkaudesta tai tarkkaavaisuuden pulmista? Helsingin Meilahdessa sijaitsevasta ADHDkeskuksesta, joka on tuki-, tiedotusja kuntoutuskeskus perheille, joissa lapsella tai nuorella on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden vaikeuksia, adhd, Touretten oireyhtymä tai muita neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. ADHD-keskus on yksi Suomen vanhimman lastensuojeluorganisaation, Barnavårdsföreningen i Finland rf:n kuudestatoista yksiköstä. ADHD-keskus tarjoaa palvelua matalan kynnyksen periaatteella: vanhemmat voivat tulla keskukseen keskustelemaan ammattihenkilön kanssa, jos heillä on huoli lapsen ylivilkkaudesta, koulunkäynnistä, kuntoutuksesta tai muista arjen pulmiin liittyvistä kysymyksistä. – Meille voi todellakin tulla ilman lähetettä ja diagnoosia. Pelkkä vanhemman huoli riittää, sanoo yksikönjohtaja, psykologi Silve SereniusSirve. ADHD-keskus palvelee asiakkaita sekä suomen- että ruotsinkielellä. Peilaamaan omia ajatuksia Keskuksessa vanhempien huoli otetaan vakavasti. Tiedossa nimittäin on, että riski uupua on suuri, kun perheessä on lapsi, jolla on neuropsykiatrisia ongelmia. Myös vanhempilapsi-suhde saattaa olla kovalla koetuksella. Niin perhe, lähipiiri kuin ympäristökin ovat asianmukaisen tiedon ja tuen tarpeessa. – Vanhemmat eivät välttämättä edes osaa ajatella, että kyse olisi adhd:stä, mutta kokevat, etteivät arjen tilanteet suju. Täällä he voivat peilata omia ajatuksiaan ja pohtia, pitäisikö lähteä selvittelemään mistä Silve Serenius-Sirve ja Carolina Martin kokeilemassa Perhekoulu POP:n lapsiryhmän leikkihuonetta. on kyse, sanoo lapsiperhetyön asiantuntija, sosiaalityöntekijä Carolina Martin. Maksuttomalla asiakaskäynnillä ammattihenkilö kartoittaa vanhempien kanssa tuen tarvetta. Perheelle voidaan suositella jatkotoimenpiteitä ja kerrotaan tarjolla olevista palveluista sekä ADHD-keskuksessa että muualla. ADHD-keskuksen ammattihenkilön kanssa on mahdollista puhua myös puhelimitse. – Vanhempien lisäksi lasten parissa työskentelevät ammattilaiset voivat olla meihin yhteydessä, sanoo Serenius-Sirve. Mukaan Emmaan & Eliakseen ADHD-keskus aikoo kehittää toimintamuotojaan edelleen entistä asiakaslähtöisemmiksi ja helpommin tavoitettaviksi. Tässä auttaa pääseminen mukaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan Emma & Elias -avustusohjelmaan, johon ADHDkeskuksen perheiden tukemisen toimintamuotojen kehittäminen vuosina 2012–2017 tuli valituksi ensimmäisten joukossa. – Olemme tähänkin saakka jo tiedottaneet palveluistamme esimerkiksi neuvoloiden ja perheneuvoloiden kautta, mutta aiomme jatkossa edelleen tehostaa tiedotusta. Tavoitteena on myös jalkautua enemmän asiakkaiden luokse, sanoo Serenius-Sirve. Perhekoulu lapselle ja vanhemmille Ammattihenkilö saattaa suositella asiakaskäynnillä osallistumista Perhekoulu POP:iin. 2/ 2 0 12 18 – Perhekoulu POP on 3–6-vuotiaille ylivilkkaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettu, 10 viikon mittainen ohjelma. Lapset ja vanhemmat kokoontuvat omissa ryhmissään kerran viikossa, kuvailee Martin. Lapset harjoittelevat omassa ryhmässään leikin avulla heille vaikeita asioita, kuten toisten huomioon otta- AHDH-keskus on järjestänyt Perhekouluja sekä Helsingissä että Tammisaaressa vuodesta 1999 lähtien, ja sen on käynyt läpi vajaat 300 perhettä. Tulokset ovat olleet kannustavia. – Vanhemmat kokevat ymmärtävänsä paremmin lasta ja hänen käytöstään käytyään Perhekoulun. He kykenevät suhtautumaan myönteisemmi lapsen käytökseen, jolloin ilmapiiri kotona muuttuu hyväksyvämmäksi. Tämä vaikuttaa myös pidemmällä tähtäimellä, sanoo Serenius-Sirve. – Perhekoulun aikana vanhemmat oppivat myös analysoimaan tilanteita ja harjaantuvat näkemään, kuinka asioihin voi vaikuttaa ennalta ja miten niitä voi jopa suunnitella etukäteen. Se vähentää vanhempien stressiä, toteaa Martin. ”Vanhemmat kokevat ymmärtävänsä paremmin lasta ja hänen käytöstään käytyään Perhekoulun.” mista, oman vuoron odottamista ja keskittymistä. Kunkin lapsen oma ohjaaja tukee ja ohjaa lasta koko päivän ajan. Hänen tärkeänä tehtävänään on mahdollistaa onnistumisen kokemukset. Ohjaajien tukena taas toimii lasten ryhmän kouluttaja, joka seuraa peiliikkunan takaa ryhmän toimintaa. Samaan aikaan koolla olevat vanhemmat saavat kouluttajalta ohjausta toimivampaan arkeen. Ryhmä käy lävitse Perhekoulun käsikirjan, joka käsittelee lapsen käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä ja antaa käytännön keinoja arjen helpottamiseen. Vanhemmat saavat myös kotitehtäviä. – Monelle myös ryhmän vertaistuki on äärimmäisen tärkeää, sanoo Martin. ADHD-keskus järjestää myös maksuttomia vanhempien keskusteluryhmiä, jotka toimivat samalla vertaistukiryhminä. Kokoontumiskertoja on viisi. Lisäksi järjestetään maksuttomia info- ja iltaluentoja, joista saa ajantasaista tietoa keskuksen internetsivulta. Olipa kyse keskusteluryhmästä, Perhekoulusta tai muusta toiminnasta, ADHD-keskuksessa pyritään antamaan nimi arjen haasteille. – Kun lähdemme konkretisoimaan hankalia tilanteita, niihin päästään vaikuttamaan. Tällöin vanhemmat saavat jälleen hallinnan tunteen omaan vanhemmuuteensa, sanoo Serenius-Sirve. www.bvif.fi/adhd-center Teksti ja kuvat Ulla Ojala Emma & Elias kasvuolosuhteita parantamaan Täydentävä tukimuoto on henkilökohtainen neuropsykiatrinen ohjaus/ coach-palvelu kaiken ikäisille. Tuen lähtökohtana ovat asiakkaan omat tavoitteet, ja ohjaajan tehtävänä on opettaa käytännönläheisellä tasolla uusia toimintamalleja arjen tilanteisiin. – Esimerkiksi läksyjen tekemisen kanssa painiskelevalle lapselle voidaan vinkata, kuinka niihin voi keskittyä paremmin, sanoo SereniusSirve. Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma Emma & Elias (2012– 2017) kokoaa yhteen järjestöjen hankkeita, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia tukemalla vanhemmuutta, painottamalla aikuisten yhteistä vastuuta sekä muistuttamalla lasten oikeudesta turvalliseen lapsuuteen. Ohjelmaan valitaan kymmenisen hanketta vuodessa. Tänä käynnistämisvuonna aloittaa 13 hanketta tai toimintoa, joista yksi on ADHD-keskuksen perheiden tukemisen toimintamuotojen kehittäminen 2012–2017. Tavoite on, että Emmassa & Eliaksessa mukana olevat hankkeet saavat ohjelmasta konkreettista tukea viestintään, verkostoitumiseen, koulutukseen ja arviointiin. Ohjelman toiminnallisesta koordinaatiosta vastaa Lastensuojelun Keskusliitto. www.emmaelias.fi 19 2/ 2 0 12 Perheohjaus taas on tarkoitettu hieman vanhempien lasten perheille. Perheohjauksessa vanhemmat saavat henkilökohtaista ohjausta heitä askarruttaviin tilanteisiin viiden 1,5 tunnin mittaisen tapaamisen yhteydessä. Käytössä on myös Perhekoulun käsikirja. Arjen haaste saa nimen jäsenyhdistykset Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Aut ismiyhdistys ry Kalevantie 25, 20520 TURKU Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10–12) dyma@dyma.info www.dyma.info ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) 7641 962 paula.kulmala@suomi24.fi Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta ellary@suomi24.fi ja netistä http://ellayhdistys.nettisivu.org/ Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä Yhdistyksen puh. 044 516 0724 es-ada@es-ada.com Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 rhviljamaa@gmail.com http://koti.aina.net/~hymy La - Su 11.-12.8.2012 ELOMESSUT. Hymy perinteisesti mukana Elomessuilla. Tervetuloa käymään HYMY:n teltalla! Lisätietoa yhdistyksen nettisivuilta: http://koti.aina.net/~hymy/ Itä- Savon Puatti ry pj Kati Sairanen puh. 050 542 8499 puheenjohtaja@puatti.com jäsenvastaava Anne OtranenSilvennoinen, sihteeri@puatti.com Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta www.puatti.com. Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Keski-Suomen ADHDyhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys ry puheenjohtaja, Tapani Salonen ta.sa59@tintti.net sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen paivi.pietilainen@luukku.com Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, www.keskisuomenadhd.com Vertaistukiryhmät ovat kesätauolla kesä- ja heinäkuun ajan. Ryhmiä käynnistellään jälleen elokuussa. Kokoontumispaikka muuttuu, ja jatkossa ryhmät kokoontuvat osoitteessa Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä. Yhdistyksemme kotisivut löytyvät osoitteesta www.keskisuomenadhd.com, täältä löydät ajankohtaiset tapahtumat ja tietoa toiminnastamme sekä yhteystiedot. Tarjolla on vertaistukiryhmät aikuisille adhd-oireisille sekä adhd-lasten vanhempien ryhmä. Neste ralli ajetaan jälleen loppukesästä (2.-4.8.2012), ja osallistumme sen järjestelyihin kartuttaaksemme ropoja yhdistyksen kirstun pohjalle. Kaikki, jotka ovat suorittaneet järjestyksenvalvojakoulutuksen tai muuten tunnistavat sisäisen järjestyksen valvojan itsessään, ilmoittautukoon Päivi Pietiläiselle, paivi. pietilainen@luukku.com. Vapaaehtoisia tarvitaan kipeästi myös tänä vuonna. Kertyneet varat käytetään kuten ennenkin yhdistyksen toiminnan kustannuksiin mm. retkiin ja tapahtumiin. Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 lahtiadhd@gmail.com Lahden Seudun ADHD-yhdistys ry toivottaa jäsenilleen hyvää kesää! Toiminta jatkuu elokuussa! Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Kata Kaukiainen kata.vertsikka@gmail.com kymenlaakson.aada@gmail.com www.kymenlaaksonaada.org Seuraa tapahtumia ja muuta toimintaan yhdistyksen verkkosivuilta osoitteessa www.kymenlaaksonaada.org. Jairi Palonen jairi.palonen@netti.fi 2/ 2 0 12 20 Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, adhdoulu@gmail.com Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 adhdpirkanmaa@luukku.com pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu. org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Anne-Maarit Palviainen annemaarit.palviainen@gmail.com, puh. 050 306 8261 siht. Noora Mikkonen nmikkone@luukku.com, 040 412 3792 www.aksoni.suntuubi.com Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan puolelta), 70110 Kuopio puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18, muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille) toimisto@eijsveikeet.fi Katso verkkosivut osoitteessa www.eijsveikeet.fi Puheenjohtajamme tavoittaa nykyään sähköpostitse osoitteesta puheenjohtaja@eijsveikeet.fi Uusi hallitus on valittu, puheenjohtajana jatkaa Kaisu Mikkonen, Varapuheenjohtaja Antero Nieminen ja sihteerinä Enni Kesonen. Muut Hallituksen jäsenet ovat: Raija Lehtinen jäsenyhdistykset Ritva Martikainen Satu Martinez Antero Nieminen Eija Suvela Tiina Tiussa Helena Vaittinen Varajäsenet Aino Lappalainen Satu Pasanen, Anu Silaste, Helana Snellman- Kettunen, Siilinjärven Vuorelan vertaistukiryhmä jatkuu syksyllä ja lisäksi toimintaa ovat aloittelemassa vertaistukiryhmät Pielavedellä, Kiuruvedellä ja Suonenjoella. Syksyn kokoontumisajat ja paikat voit katsoa yhdistyksen nettisivuilta. tärkeää, että ilmoitat jos sähköpostiosoitteesi muuttuu. Seuraava jäsenkirjeemme ilmestyy elo-syyskuun vaihteessa. Rentouttavaa kesää kaikille jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme! Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Yhdistys toimii autismin kirjon, ADHD-tyyppisten, dysfaattisten sekä lukivaikeushenkilöiden eduksi yhteistyössä asiantuntijoiden ja perheenjäsenten kanssa järjestämällä kerhoja, koulutusta, vertaistukea ja virkistystä. Tarkempia tietoja toiminnasta (kerhot, vertaistuki) ja tapahtumista (tilaisuudet, leirit, retket, koulutukset) kotisivuilla: www.samdy.info Krapupolku 1, 00890 Helsinki www.pks-adhd.fi Puheenjohtaja: Arja Havilo arja.havilo(at)kolumbus.fi Varapuheenjohtaja: Heli Junno hesu69(at)gmail.com puh. 050 436 7708 Jäsenrekisteriasiat: Minna Hirvonen adhd.espoo(at)gmail.com Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 19.4.2012. Puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudelle valittiin Arja Havilo. Hallituksen muut jäsenet ovat Satu Helistö, Minna Hirvonen, Anja Huovinen, Heli Junno, Eeva Karppinen, Marja Kuittinen, Sinikka Lehto ja Tani Salomäki. Adhd lasten vanhempien ryhmä kokoontuu Porvoossa Omenamäen palvelukeskuksessa os:Tullinportinkatu 4 klo 18-20 syksyllä 23.8., 20.9., 18.10., 15.11. ja 13.12. Lämpimästi tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet Olet varmaan huomannut yhdistyksellä olevan omat FB-sivut. Tykkää, kommentoi ja vaikuta toimintaamme Facebookin kautta! Jäsen, ilmoitathan mikäli yhteystietosi muuttuvat. Kerro osoitteesi tai sähköpostiosoitteesi muutoksesta meille, adhd.espoo(at)gmail.com, niin saat ADHD-lehden ja jäsenkirjeet perille keskeytyksettä. Jos haluat jäsenkirjeen sähköpostilla, on Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Toimisto: Samdy ry, Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan www.samdy.info puh. 044 346 0898 samdy@samdy.info Suomen AD/HD-Aikuiset ry Suomen ADHD- Aikuiset ry Puheenjohtaja Minna Lindeqvist puh. 040 703 6932 www.adhd-aikuiset.org Varapuheenjohtaja Jarkko Mäenpää Sihteeri ja vertaistukivastaava Seija Kaarre Rahastonhoitaja Anneli Hänninen Internet- toimikunta Jarkko Mäenpää ja Panu Rinne Potilasetu-toimikunta Minna Lindeqvist, Jarkko Mäenpää ja Päivi Tasala Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@adhd-aikuiset. org tai hallitus@adhd-aikuiset.org Yhdistyksemme täyttää tänä vuonna täydet kymmenen vuotta! Tietoa juhlavuoden tapahtumista sekä muusta toiminnastamme sekä ajankohtaista asiaa aikuisten adhd:stä löytyy nettisivuiltamme osoitteesta adhd-aikuiset.org sekä http://www. facebook.com/#!/Suomen.ADHD. Aikuiset 21 Aurinkoista kesää kaikille! ”Nauti uusia perunoita ja voita mansikoita ja makkaroita, Tee saunaan tuore vasta varpaat veteen kasta, Hakkaa liiteriin halkoja oio nurmikolla jalkoja, Ihastele poutapilviä siristele auringossa silmiä, Haista kesän tuoksut unohda turhat juoksut, Muista paljon lekotella laiturilla elämää hekotella, Mieti kivoja juttuja tapaa ystäviä ja tuttuja, Älä murehdi ötököitä vietä rauhallisia kesäöitä” Vaasanseudun ADHD-yhdistys ry puh. 044 210 5959 info@vaasanadhd.com www.vaasanadhd.com Kesätapahtumia tulossa! Seuraa tiedotusta yhdistyksen nettisivuilla www.vaasanadhd.com Seinäjoen aluekerhon toiminnasta voi kysellä: tuula.palovuori@ netikka.fi tai puh. 050 090 1628. Varkauden Seudun Wamdy ry (autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 Äksyt ry Vappu Carlsson, jäsenvastaava aksytasiat@gmail.com Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa. Liity jäseneksi ADHD-liiton jäsenyhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi 2/ 2 0 12 Konehuolto Hirvonen Oy Koneurakointi Pasi Yliluoma Tmi Emalointityöt Jouni Granath Oy Keittiö-Kartano Raunintie 24, Pori Puh. 0400-416 116 Hevosenkenkä 8, Pori Puh. 0400-721 413 Kontio Apteekki Kahvila-Ravintola Sirpukka Kaivinkoneurakoitsija Pasi Laajola Kalusteasennus Tmi A. Holopainen Joensuuntie 286 g, Tuusniemi Puh. 050-502 3420 Potkuritie 6 A, Lempäälä Puh. 044-5525 287 Karhulantie 30, Kotka Puh. 05-220 0440 Vanha Pappilantie 3, Anttola Puh. 015-660 191 Jyväskylän Peltityö Tmi Jari Sarja Kangaslan Rakennuspari Risto Kannisto Jämin Rahtipalvi Oy Kalle Kelkka Tmi Jämijärvi Puh. 02-5471 755 Turuntie 217, Oripää Puh. 0500-535 942 Tmi Kierrehiomo Tapper Ilmax Oy Insinööritoimisto Veijo Kohonen Aarontie 9, Jyväskylä Puh. 040-913 5150 Leenankatu 8, Turku Puh. 0400-316 466 JME-Catering Oy Maauuninkuja 4 g 66, Vantaa Puh. 045-1325 171 Jämin Tilipalvelu Ky Jämijärventie 28 B 2, Jämijärvi Puh. 0400-893 637 Euran Autopelti Oy Kännöntie 10, Kauttua Puh. 02-865 2647 Hammaslääkäri Seppo Hänninen Oikotie 3, Suinula Puh. 050-306 8130 Nuppulankulma 108, Suomusjärvi Puh. 0400-863 366 Palsankyläntie 289, Lannevesi Puh. 040-5866 730 Jannen Kivi ja Kaivuu Tmi Katajisto Jarkko Kauneushoitola Evelyn Holmantie 160, Kankaanpää Puh. 050-585 8169 Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Jeptron JIS-Automation Oy JP Transload Oy Kahvila Koivu Crystal Team Oy Klaukkala Puh. 040-7345 012 Evesham Oy Eläintarvike Norppis Oy Kanava-aukio 2, Imatra Puh. 05-476 1154 Jokimäki-Service Oy Kirjurinluoto Puh. 02-646 2512 - avoinna joka päivä Kirkkotie 1, Parola Puh. 040-5050 464 Luomantie 3, Kuusamo Puh. 0400-926 837 JMN-Racing Oy Vanha Söörmarkuntie 32, Söörmarkku Puh. 020 7437 550 Kangasalan Hitsaustyö Oy Hitsaajantie 3, Pälkäne Puh. 03-534 2961 Vapaudenkatu 43 LH 12, Jyväskylä • Puh. 040-751 8652 Paanamäentie 46, Nummi Puh. 045-1120 180 Kurvintie 17, Pertteli Puh. 040-824 5672 Aittakalliontie 25, Perttula Puh. 040-709 6917 Perheniemi Puh. 040-592 6047 Nevakatu 6, Tampere Puh. 040-822 4209 Kotimaalari Erja Leppävuori Keisarinviitta 20, Pirkkala Puh. 0400-625 508 Tmi Reijo Jyrkinen Lasitehtaantie 12, Ryttylä Puh. 040-5745 740 Pyhällöntie 384, Lempäälä Puh. 0400-634 651 Epn-Line Oy Esan Saha Vähäraumantie 67 A 3, Pori Puh. 040-9011 853 Kaamanen Puh. 044-054 7911 Satakunnankatu 27, Eura Puh. 02-8378 7950 Oulunkyläntie 1, Helsinki Puh. 0400-504 206 Sammontie 10, Toivala Puh. 040-500 6597 Fin-Turbo Oy Extra Marine Oy Hammaslääkäri Matti Laiho Hammaslääkäri Raija Tahkola Elokuvateatteri Kino-Huovi Hibox Systems Oy Ab Euran Yritystilit Oy Tornatorintie 15, Kotka Puh. 040-500 6181 Lemminkäisenkatu 14-18 C, Turku • Puh. 075-008 110 Linja-autoasema, Kangasala Puh. 03-3772 774 Raskinpolku 9 C, Turku Puh. 02-253 9092 Lappastentie 1 A, Pattijoki Puh. 08-264 933 Harjavallankatu 33, Harjavalta Puh. 0400-598 338 AriPro Oy AD-Autohuoltamo Ismo Lahtinen Perhekotiyhteisö Oljenkorsi Oy AK-Raudoitus Oy Arabian Sähköliike Kaurialankatu 21, Hämeenlinna Puh. 040-553 4182 Orimattila www.oljenkorsi.fi Puh. 050-355 7221 Ilmarintie 7, Mäntsälä Puh. 050-3581 258 Intiankatu 25, Helsinki Puh. 040-8408 151 Asianajotoimisto Rauno Fält Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa • Puh. 019-531 309 Asianajotoimisto Markku Potinkara Kauppalankatu 6, Kuusankoski Puh. 05-3746 664 Auran Ajomestarit Oy Antenni ja Sähköhuolto Okkonen City Car Wash Ab Neste Oil K-Market Ulvila Vanha Harmaalinnantie 2, Ulvila • Puh. 02-529 8181 Lahden Tasopalvelu Oy Vaaniankatu 12 A 3, Lahti Puh. 040-5457 875 Laskenta ja Konsultointi Kilpeläinen Tmi Lohjanharjun Teollisuus Oy Lattiakolmio Oy Lounaskahvila Aisakello VANTAA Puh. 050-412 7667 Lastenkoti Kasvunpolku Puutiolampi 20, Vartiala Puh. 040-5846 430 BM Raudoitekonsultit Oy Puurtajankatu 32, Järvenpää Puh. 020 7437 900 Köpmansgatan 16, Jakobstad Tel. 050-400 6278 Lastensuojelulaitos Merituuli Oy Lasten ja Vanhusten Hoivapalvelut Viklund LSK-Machine Oy Luontaistuotteiden Erikoisliike Jasmin Pietniementie 1, Pori Puh. 02-6330 475 Pyhällöntie 6, Yliskulma Puh. 02-4899 700 Helsingin Toimistosiivous Oy Kytösuontie 8 A 2, Helsinki Puh. 020 730 9309 Taksi Jarmo Nikander Naulapolku 2, Karkkila Puh. 0400-548 051 Kuljetusliike Veljekset Matilainen Allintie 55, Kotka Puh. 044-317 1510 Tullikatu 10, Naantali Puh. 050-522 4704 Hongistonkatu 4, Lohja Puh. 0400-894 521 LVI-Insinööritoimisto Akel Oy Hömötiaisentie 1, Reijola Puh. 040-590 7857 Helsingin Talosiirto Oy Helsingin Energia Kuljetukset Oy Anakaisen Puutarha Uudenmaan Puu ja Piha Oy Viinikankaari 2, Vantaa Puh. 0400-922 821 Pekkolankuja 43, Reitkalli Puh. 040-7750 155 Jukupaalaus Vittamontie 2 B 11, Helsinki Puh. 040-709 5170 Länsitie 242, Sipoo Puh. 040-561 3079 Tmi Jarmon Taksi Kyröntie 30, Kyrö Puh. 050-300 8582 Hermannin rantatie 10, Helsinki • Puh. 010 8357 400 Ehdatuksentie 6, Huruksela Puh. 050-913 2990 Tmi Kari Krongvist AMAR Arkkitehtitoimisto Anna-Maarit Reijonen Nivalantie 245, Haapajärvi Puh. 040-564 7084 Itä-Suomen Rakennuskuivaus Oy Jääkiekkoradankuja 1 C 34, Savonlinna Puh. 050-339 7066 Jarexon Mäntytie 11, Liperi Mäntymäentie 5, Pori Puh. 050-3487 648 Tmi Kaj-Erik Gustafsson Suomen Talousverkko Oy Östman Net Ab Supermikko Ryijytie 16 A, Espoo Wolffintie 36 F 12, Vaasa Puh. 050-372 1064 Tammelan Puistokatu 22, Tampere • Puh. 050-3670 908 Sähkö-Lahdelma Ky IB Race & Mec Perhekoti Nuorten Mummola Finnlatera Oy Aseman Eväsherkku Ky Mikkelin Rautatieasema, Mikkeli • Puh. 050-545 3177 2/ 2 0 12 Auramaa-Yhtiöt Oy Luistarintie 31, Kauttua TAMPERE ATK-Kirjanpito Kiiskenevä 1, Espoo Puh. 010 3200 450 22 Ravitie 7, Seinäjoki Puh. 06-414 1151 Puh. 045-2660 980 Vehmersalmentie 405 D, Konnuslahti Puh. 040-549 2744 Tavinsalmi Puh. 040-8426 172 Rajakatu 33, Jyväskylä Puh. 014-618 125 Hoitokoti Ompelimo Näpstikki Tulevaisuuden Portti Oy VARKAUS Väätintie 254, Alavieska Puh. 044-347 0052 Auratie 42, Kokkola Puh. 050-308 4067 Pyölintie 1, Jokioinen Puh. 050-411 4011 Myllytie 13 B, Järvenpää Puh. 0400-880 690 Ilomantsin Betonituote Kautto Ky Mustalammentie 6 A, Ilomantsi Puh. 040-595 9191 A-Lehdet Bellcrest Käännökset Oy Yli-Haakkointie 31, Nummela Sörnäisten rantatie 27 C, Helsinki • Puh. 0400-766 991 Jurvan Hautaus- ja Kukkapalvelu Kahl Oy All Apparat Anders Björkqvist Kauppatie 15, Jurva Puh. 06-3631 028 VARATTU Korpo • Tel. 0400-945 665 Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Linnoitustie 5, Espoo Puh. 020 7621 600 Building Automation Group Oy Tulvaniityntie 18, Vantaa E-S Kuljetus Kreiviläntie 13, Myrskylä Puh. 050-517 9816 Karanteeni Parviainen Ky Lampelankuja 2, Muhos Puh. 040-722 7582 Harjun Oppimiskeskus Katariinakuja 19, Ravijoki Puh. 05-2295 500 K & K Mustoset Ay Tuulenmäki 2, Enonkoski Puh. 015-479 222 Nordic Service Group Rajavoudinkuja 1 A, Vantaa Puh. 044-022 6789 Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa HYVÄÄ KESÄÄ ! Uki-Trailer Oy Borelia Oy Ahjotie 32, Rovaniemi www.allergiakauppa.fi K.L.M. Express Oy Härjänruopantie 6, Rusko Puh. 040-779 4005 Koneyhtymä Blomqvist Muttilantie 97, Myrskylä Puh. 0400-322 200 Mericamping Palosaarentie 67, Merikarvia Puh. 0400-719 589 Kaplaaki Oy Kuninkaankatu 31, Rauma Puh. 0500-226 524 Puiden Kaato- ja Hoitotyöt Arboristi Tom Nylund Energiingenjörerna Stagnäs & Nylund Ab Maxmovägen 241, Maxmo Duxiana Oy Ab Vaatturiliike Sauma Oy Fincolaw Oy Alajärven Apteekki Arkadiankatu 15, Helsinki Puh. 09-495 524 Korpelin Jukka Oy Santaholmantie 93, Haukipudas Puh. 050-381 3000 Kirjanpito M. Häkkinen Ky Katajatie 8, Espoo Puh. 09-8011 381 Metsäurakointi Matti Jääskeläinen Matkontie 204 B, Kerimäki Puh. 0500-172 508 Vanha Vuohimäentie 5, Nakkila • Puh. 0400-533 247 Koivumäentie 30, Uurainen 37240 Linnavuori Puh. 03-3417 111 Auran Apteekki Turuntie 7, Aura Puh. 02-486 0024 Hevoshaankatu 3, Pori Puh. 02-633 8730 Julmalantie 61, Peräseinäjoki Puh. 0500-163 656 Autokorjaamo Pertti Miettinen Arkkitehdit Mustonen Oy Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners Oy Bos-Pelti Betonipumppaus Oy Histec Oy Erik Bassen tie 10 B 23, Espoo Kalliolanrinne 4 A 10, Helsinki Puh. 0400-774 005 Puh. 050-5695 704 Laatokan Lankku Oy Pilkantie 69, Tarnala Puh. 0400-803 981 OVH Oy Ahertajankatu 20, Järvenpää Puh. 09-2790 940 Kivenkaari 9, Vihti Puh. 040-750 3183 Alf Lökström Oy Teräsjärvi Oy Repliikki Oy Pitkänsillanranta 7-9 B 70, Helsinki Agro Sisu Power Reinsgatan 7, Vaasa Pohjanluomantie 14, Luoma Puh. 0400-261 143 Perhekoti Pilvi-Sisko Tiliarja Oy Lapin Kattomestarit Oy Teeriperäntie 346, Hautakylä Puh. 044-5288 141 Kuljetus Kari Rinta-Kahila Nauti-Electronics Oy Taksi Juhani Palomäki www.asperger.fi Tammer Diesel Oy Omenaharjuntie 14, Varkaus Puh. 040-822 2513 Porin Mainostuotanto Oy Vapaalantie 2 B, Vantaa Rautacom Oy Jotul Studio Oy Talman Lehtopuutarha Jokihaara Oy Insinööritoimisto Lausamo Oy Helping Hand Oy Jokiniementie 36-38 A 4, Helsinki • Puh. 0500-977 723 Taksipalvelu Jousmäki Loukkuranta 22, Vanha-Ulvila Puh. 044-533 2661 Kappelintie 6 B 6, Kirkkonummi Puh. 050-4413 888 Grannarsintie 23-8, Kalkkiranta www.mkcfinland.fi Lepco Rakennus ja Kuljetus Oy Kiertokatu 11, Raisio Puh. 0400-525 047 KITT Kirkkonummen Inva- & Tila Taksi Ky MKC Finland Oy Urontie 354, Valkeala Puh. 041-5031 632 H. Koivisto Ky Juhonkatu 10, Lohja Puh. 041-462 1175 Tmi Kotilainen Juha Otvakatu 6, Seinäjoki Puh. 040-548 5600 Rakennuspalvelu Lindholm Linnantie 5 F 46, Vaajakoski Puh. 040-8251 527 Keskuskatu 14, Alajärvi Puh. 06-5572 249 Raudikkokuja 6 A 32, Vantaa Puh. 050-596 2140 EP:n Kehärakenne Oy Tmi Markun Autoapu Raha Nalle Ky Trans Eloranta Ky Eteläranta 23, Rovaniemi Puh. 016-313 002 Tyrväänkyläntie 233, Sastamala Puh. 050-560 8318 Nakkilan Sihuma Hemming Elfvingvägen, Hangö • Puh. 019-2484 332 Growpoint Oy Hyrräkuja 10 A 2, Vantaa Puh. 040-590 1203 MVieska Tuomo Hirvi Tmi Auto-Service S. Wiberg Kb Elbus Oy EK-Special Oy Paapuurinlenkki 10, Oulu Puh. 050-3436 579 Korsholmanpuistikko 22, Vaasa • Puh. 06-312 0027 Ruukinpirtintie 20, Rovaniemi Puh. 040-1834 884 Pyrästie 8, Lehmo Puh. 0400-257 157 Tinurinpolku 3, Ylämylly Puh. 0400-673 467 Neitsytpolku 12, Helsinki Puh. 09-6813 1630 Jaakolantie 6, Uusikaupunki Puh. 0500-599 386 Terveystie 7 as 1, Ylivieska Puh. 044-9947 244 Elektro-Metek Oy Kuusan Asematie 13, Kuusa Puh. 0400-648 376 Linnankatu 10, Turku Puh. 010 6170 440 Patteritie 4, Turenki Puh. 050-5142 722 Puhdas Kukka Ky Metsäkoneurakoitsija Rauno Simoinen Peltolantie 13, Vantaa Puh. 040-7329 565 Pyhäjoen Rakennus Oy Mehtäkyläntie 240, Yppäri Puh. 0400-668 758 Tmi Tapio Korhonen Oravasaarentie 293, Vaajakoski Puh. 040-7522 732 Lindgren Jouko Oy Kirveskoskentie 381, Pornainen Putki-Mikko Oy Koskenkylänraitti 59, Honkilahti Puh. 02-866 8056 Keskuskatu 17-19 A-talo 2.krs, Pieksamäki Puh. 010 666 6432 LJR-Accounting Oy HELSINKI Akkuhuolto Hirvonen Oy Rapparintie 2 B, Lahti Puh. 0400-494 380 Sähkö ja Rakennus Laine Katavistontie 200, Säkylä Puh. 050-4010 186 TAMPERE Poikojantie 1, Lieto Puh. 02-487 6082 Tmi Martti Mäenpää Kirkkotie 61 as 3, Hyvinkää Deluxe Productions Töölönkatu 29 A 45, Helsinki Puh. 040-5463 155 Turun Hovirakennus Puh. 044-0160 674 Innolane Oy Bellapipe Oy Aquilae Ammatillinen Perhekoti Muksumäki Oy Tmi Hietakymi Jukka Kaijonharjun Apteekki Kokkosenlahdentie 105, Anttola • Puh. 050-4949 285 Karstula Puh. 0400-488 058 Kauppakartanonkatu 22 G 58, Helsinki • Puh. 050-321 3753 Tynkkyläntie 201, Savonlinna Puh. 044-570 3574 Pratilankuja 3, Nurmijärvi Sammonkatu 14, Oulu Puh. 08-5561 591 Metsäpalvelu Raimo Lehtonen Insinööritoimisto Arcus Oy K-Extra Herkkulautta K-Market Liikenne Vallontie 4, Lappi Puh. 050-573 1527 Linnankatu 16, Turku Puh. 02-274 7050 Kuusisaarentie 16, Kerava Puh. 040-568 5253 Lauttasaarentie 5, Helsinki Puh. 0400-182 204 Kivenlahdentie, Espoo Puh. 09-809 1811 Leipomo Koskelonseutu Autokorjaamo Laulaja Lakeuden Neon Kaukora Oy JJJN Monirakennus Ky Väinönkatu 8, Seinäjoki Puh. 017-511 614 Liikunta ja Terveys Timo Riihiranta Hernesaarenranta 13, Helsinki Vallikallionkuja 4 B 20, Espoo Puh. 09-622 5322 Puh. 050-548 2250 K-Extra K. Elo Martinkyläntie 588, Talma Puh. 09-239 6108 Vannekuja 7, Vantaa Puh. 0400-531 708 Hierontapalvelua Katja Sarkamies Tmi Karjakuja 45, Koisjärvi Puh. 0400-832 365 23 Faaringintie 102, Laihia Puh. 06-477 0277 Tuotekatu 11, Raisio Puh. 02-4374 600 Taksi Luiro Oy Kilpisjärventie 645, Aavasaksa Puh. 040-521 5134 Marttilantie 10, Isokyrö Puh. 06-414 9733 Lahdenkatu 1, Ikaalinen Puh. 0400-874 391 Ikitaito Oy Porinkatu 1, Parkano Puh. 050-300 3150 2/ 2 0 12 AFRIKAN TÄHTIÄ Elämäni onnellisin päivä oli se, kun löysin sähköpostista viestin, teitä odottaa Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa poika 1 v 9 kk. Enpä tajunnut, miten kokonaisvaltaisesti tuo päivä, jolloin pieni surusilmäinen poika laskettiin syliimme Johannesburgilaisessa lastenkodissa, muuttaisi elämäämme. P oika oli maailman ihanin pieni pojan alku, jonka hymy jo muutaman päivän yhdessä olon jälkeen sulatti kaikkien ympärillä olevien sydämet. Opettelimme yhdessä oloa, joka oli varsin luontevaa, Johannesburgissa hotellissa, ja siinä poikaa ja hänen touhujaan katsellessa mieheni totesi, että poikahan on ihan kuin Eemeli. Eipä arvattukaan kuinka oikeassa hän oli. kuitenkin hänen ymmärtävän asioita nopeasti suomeksi. Hän oli ollut Suomessa vuoden, kun muutimme uuteen vasta valmistuneeseen kotiin. Poika oli silloin kolmevuotias. Useamman kerran tuli naapurista tekstiviesti, ”teidän nuori herra on taas katolla” tai ”kiipeää kolmen metrin korkeudella lyhtypylvääseen”. No se saatiin loppumaan, kun pyörä uhattiin pistää autotalliin vähäksi aikaa. Keittiön lasivitriinin kohtaloksi tuli pieni kaulassa pidettävä kuksa. Se napsahti oikein iloisesti lasista läpi. Sitä ennen kuului, ”Äiti katso, kuinka hienosti pyörii”. Kotona Suomessa hän ihastutti ihmisiä vikkelällä ja ketterällä touhullaan. Aina, kun yritimme ottaa asian puheeksi esimerkiksi neuvolassa, oli vastaus, että kyllä lapset saavat olla vilkkaita, ja kaikki afrikkalaisethan ovat vilkkaita. Puhetta ei ollut vielä iänkään puolesta ja se kehittyi kovin hitaasti, mutta huomasimme Poika aloitti englanninkielisen päiväkodin, vaikka puheen kehitys oli vielä alkutekijöissä. Ajattelimme 2/ 2 0 12 24 Sisko saapuu taloon kuitenkin valita vieraskielisen päivähoidon hänen taustansa vuoksi, ja englantia hän kuitenkin oli kuullut jo ihan pienestä asti. Puheesta puuttui useampia kirjaimia ja aloitimmekin pian puheterapian. Lopputuloksena oli esikouluikäisenä saatu dysfasia (nykyinen kielellinen erityisvaikeus, SLI) diagnoosi. Pojan ollessa viisivuotias aloitimme uuden adoptioprosessin saadaksemme sisaruksen pojalle. Huhtikuussa 2004 tuli SE puhelu, kuten adoptio piireissä puhutaan, eli tieto pienestä 2 v 9 kk vanhasta tytöstä, joka odottaa meitä Etelä-Afrikassa. Seisoin päiväkodin pihassa puhelin kädessä hölmistyneenä. Olimme nimittäin odottaneet alle kaksivuotiasta poikaa. Poikaa siksi, että siihen aikaan suurin osa sieltä adoptoiduista lapsista olivat poikia, ja ikä toiveemme oli alle kaksivuotias lapsi. Siinä meni hiukan aikaa toipua ihanasta uutisesta. Illalla saimme ensimmäiset kuvat tytöstä ja ensimmäisen mekon lahjaksi ystäviltä. Olihan aika huikeata tajuta, että hei tyttö tuli ja shoppailukaveri äidille. Vappupäivänä viisi vuotta sitten lähdimme hakemaan pikkusiskoa kotiin. Lastenkodista oli tullut pyyntö, että asuisimme aluksi siellä, koska tyttö oli jo melkein kolmevuotias ja sopeutuminen voisi olla helpompaa. Saavuimme Johannesburgiin, ja kolmesta matkalaukusta ainoastaan yksi tuli perille. Autokyyti oli joutunut lähtemään muihin hommiin, mutta onneksi olivat saaneet tilalle toisen tutun sosiaalihoitajan meitä vastaan. Hänellä oli niin pieni auto, että laukut eivät olisi mahtuneetkaan mukaan. Perille päästyämme poika lähti sosiaalityöntekijän kanssa hakemaan lastenhuoneesta tyttöä, ja pian he tulivat käsi kädessä meidän luokse. Tekniikka petti, sillä videokameramme ei toiminut ja kamerastakin loppui akku juuri siinä kohtaa. Paniikki iski, mutta muutaman kuvan ehdimme kuitenkin saada ensi kohtaamisesta. Alusta alkaen kävi selväksi, että meillä on nyt erittäin voimakastahtoinen nuori neiti sylissämme, joka puhua pulputti taukoamatta, silloin englanniksi. Suomenkielen hän oppi kolmessa kuukaudessa. Alku perheenä kahden lapsen kanssa, oli täyttä kaaosta. Tyttö huusi ja kärsi sanoin kuvaamattoman pahoista eroahdistuskohtauksista minua kohtaan. Ja äiti itki väsymyksestä ja vaikeuksista kiintyä uuteen tulokkaaseen. Jonkin ajan kuluttua tyttö lähti jo itse iloisena isovanhempien kanssa matkaan, mutta äiti ei saanut poistua kotoa hetkeksikään. Lasten vauhti kiihtyi päivä päivältä enemmän. Eräänä iltana tulin töistä kotiin ja ihmettelin miehelle, miksi eteisen yläkaapin ovi retkottaa? Poika oli nostanut siskoa kaappiin ja molemmat olivat sitten roikkuneet kaapin ovessa ja oven saranat olivat pettäneet. Tytön ollessa viisivuotias hän oli löytänyt tulitikut ja hän kokeili miten ne toimivat. Ja toimivathan ne sillä seurauksella, että huone syttyi palamaan. Onneksi palo huomattiin nopeasti ja saatiin sammumaan, ja päästiin suhteellisen pienellä remontilla. Ikkuna meni vaihtoon, kattoa uusittiin ja tapetit vaihdettiin. Tytön ollessa seitsemänvuotias, äidin laittaessa ulkona jouluvaloja, hän oli löytänyt vasaran ja naulannut keskelle keittiön kaappia isolla naulalla dippipussin. Kun kysyttiin miksi hän teki niin, kuului vastaus, kun sitä ei ollut koskaan kiellettykään. Kouluhaasteita Dysfasian vuoksi foniatri suositteli suomenkielistä perusopetusta ja poika pääsi aloittamaan normaaliluokalla. Periaatteena on adoptiolapsilla, että mahdollisimman pienillä muutoksilla hyvä tulee. Nyt olimme kuitenkin siinä tilanteessa, että poika piti laittaa lähikouluun, joka oli neljän kilometrin päässä esikoulusta, ja yksikään vanha kaveri ei tullut samalle luokalle. Onneksi lähikoulun etuna oli se, että naapurustosta tuli tuttuja lapsia samalle luokalle. Saimme foniatrilta avustajaa varten paperin, mutta sitä ei huomioitu koulussa. Onneksi luokalla oli toinen lapsi, jo25 ka tarvitsi avustajaa, joten näin siellä oli kaksi aikuista ja 14 lasta. Toisen luokan lopulla opettaja alkoi puhua, että pojan pitäisi tuplata luokka. Siinä kohtaa nousivat leijonaemon tunteet pintaan. Ei onnistu, koska lapsi osaa kotona tehdä vaadittavat koulutehtävät, eli missä vika. Hän oli koulussa liian kiltti eli täysin omissa maailmoissaan ja kotona lennettiin katon rajassa illat. Lähdimme uudelleen foniatrin puheille ja hän kertoi meille kuunneltuaan hetken, että ei tässä nyt olekaan kyseessä dysfasia, vaan adhd. Pääsimme nopeasti psykologin vastaanotolle ja tutkimustulosten kanssa menimme lastenpsykiatrin yksityisvastaanotolle. Hän vahvisti diagnoosin ja aloitimme lääkityksen. Koulu alkoi sujua seuraavana vuonna niin hyvin, että poika toi keväällä stipendin kotiin. Asia, joka on noussut esiin erityisen tärkeänä lasten koulunkäynnin kannalta, on opettajan ammattitaito, asenne ja tietämys adhd-oireisen lapsen koulunkäynnistä. Ammattitaitoinen opettaja voi halutessaan auttaa pienillä asioilla lapsen koulunkäyntiä huomattavasti. Esimerkiksi meillä kokeissa onnistumiseen auttoi se, että poika saa jatkaa kokeen kirjoittamista tunnin lisäksi seuraavan välitunnin. Koska kirjoittaminen on ollut pojalle 2/ 2 0 12 työlästä, hän saa käyttää tietokonetta välillä tunnilla ja hänellä on lupa tehdä kotitehtävistä kirjoitusosiot tietokoneella. Hän pääsee mukaan pienryhmiin, esimerkiksi ympäristöopin ja äidinkielen tunteja hän on käynyt opiskelemassa maahanmuuttaja oppilaiden ryhmässä. Viimeisin keksintö, joka tuli opettajalta, on äänikirjakokeilu. Kun pojan asiat oli saatu hoidettua, olimme ajatelleet siihen asti, että tyttö on vilkas veljensä mukaan vetämänä, mutta näin ei ollut. Poika rauhoittui, pystyi keskittymään tekemisiinsä ja tytön vauhti sen kun kiihtyi ja puhetta tuli taukoamatta, huone oli kuin kauhukammio. Tyttö kävi myös englanninkielistä esikoulua, ja siellä kiinnitettiin huomiota hänen keskittymisvaikeuksiinsa ja tehtävien tekemisen vaikeuksiin. Tehtiin epäonnistunut koulukypsyystesti, jossa tyttö pistettiin vieraaseen ryhmään tekemään testiä. Tulos oli katastrofaalinen. Mietimme kovasti pääsisikö hän kouluun, saati englanninkieliseen luokkaan. Hänen elämässään oli tapahtunut kuuden vuoden ikään mennessä jo useita hylkäämisiä ja suuria muutoksia. Taasko päädyttäisiin siihen, että hänen koko elämänsä mullistetaan ja siirretään uuteen ympäristöön täysin uusien ihmisten keskelle. Olimme sitä mieltä, että se taannuttaa häntä enemmän, kuin se, että alkuajat koulussa täytyy tehdä hiukan enemmän töitä kuin kaverit. Koulusta pistettiin hanttiin, eikä häntä luvattu ottaa oppilaaksi englanninkieliselle luokalle, eikä edes samaan kouluun. Koulusta kehotettiin mielellään hakeutumaan lähikouluun ja pienluokalle. Hakeuduimme psykologin testeihin ja lastenpsykiatrille, ja jälleen lähdimme adhd-diagnoosin kanssa ja resepti kädessä. koulussa ymmärrystä antaa hänelle aikaa kypsyä vielä vuoden ikätovereidensa kanssa, vai taistellaanko jälleen hänen paikastaan samassa luokassa? Adoptio ja adhd Kohta on tytön ensimmäinen kouluvuosi takana. Pelko iskee jälleen tajuntaan, saako hän jatkaa seuraavalle luokalle. Hän lukee jo kahdella kielellä, matematiikka tuottaa hiukan vaikeuksia, mutta hän on kuitenkin vasta seitsemänvuotias. Riittääkö Miten nämä kaksi asiaa näkyvät meidän perheessä? Adoptio näkyy jo ulospäinkin lasten ihonvärin vuoksi. Lapsille itselleen adoptio on ollut uuden alku ja jälleen yksi hylätyksi tulemisen kokemus, lähtö tutusta lastenkodista ja ympäristöstä. Poika ei mieti taustojaan ainakaan vielä, mutta tyttö itkee ajoittain ikävää biologisia vanhempiaan kohtaan. Hän tuskin muistaa heistä mitään, mutta sisällä on selittämätön tyhjyyden tunne, joka ahdistaa. Olemme käyneet perheneuvolassa jaksoja hänen kanssaan, jossa hän on saanut purkaa pahaa oloaan leikin avulla. Adoptiosta, puhutaan avoimesti meidän perheessä, ja Etelä-Afrikka on meidän perheen lasten toinen kotimaa. Puhumme siitä, katsomme valokuvia, elokuvia, luemme afrikkalaisia satuja lapsille ja kuuntelemme musiikkia sekä tapaamme muita lapsia, jotka ovat adoptoituja Etelä-Afrikasta. Lasten adoption kautta meille tuli uusi suku. Eli perheet, joilla on myös adoptoituja lapsia, muodostavat vahvan vertaistukijoukon ympärillämme. Onko Adhd 2/ 2 0 12 26 molemmilla lapsilla vain sattumaa, vai onko kyseessä esimerkiksi trauman jälkitila? Syytä emme varmaankaan saa koskaan tietää. Oireet ja hoito ovat samankaltaisia sillä erolla, että adhd-diagnoosilla saa helpommin apua, kuin trauman jälkitilalla. Se tunne, kun esikoinen sai diagnoosin, oli sanoin kuvaamattoman lamauttava. Lähdet lääkärin vastaanotolta takki täysin tyhjänä, pää täynnä kysymyksiä, resepti kädessä. Miten tästä lähdetään eteenpäin? Helpotuksen tunne on lopulta valtaisa, kun vihdoin on joku, joka tietää mistä puhumme, ja joka uskoo meitä. Varsinkin kun olemme usean vuoden ajan yrittäneet sanoa, että kaikki ei ole kunnossa. Itketti päiväkausia, ja tiedon sekä vertaistuen löytäminen tuntui ylivoimaisen vaikealta. Mistään ei tuntunut löytyvän mitään, ainakaan kovin helpolla. Tytön saadessa diagnoosin, oli tieto jo helpompi sulattaa. Asioista oli jo ehtinyt kertyä itselle tietoa ja kokemusta. Kaiken kaikkiaan meillä on kaksi erityisen ihanaa lasta, joiden kanssa aika ei käy pitkäksi, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Teksti ja kuvat Mirja Muotio kahden adoptiolapsen äiti Erityinen nainen Lyhytelokuva adhd:n maailmasta Erityinen nainen -lyhytelokuva sai ensi-iltansa 9.3.2012 Jyväskylän ammattiopiston Mediapajan auditoriossa. Elokuva kertoo adhd-oireisen naisen elämästä kolmella eri ikäkaudella, lapsuudesta aina kypsään aikuisuuteen asti. Elokuva on toteutettu Keski-Suomalaisin talkoovoimin, ja sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Pauliina Kinnunen. P auliina valmistui vuonna 2009 äidinkielen opettajaksi, mutta huomasi pian haluavansa tutustua käsikirjoittamiseen ja kuvalliseen ilmaisuun. Kinnunen kertoo, että valmistumisen jälkeen hänelle tuli tarve lähteä etsimään itseään ja omaa identiteettiään taiteen keinoin. Sitä kautta hän löysi käsikirjoittamisen ja kuvallisen ilmaisun, ja tuloksena oli esikoiselokuva Erityinen nainen. Mistä ajatus elokuvaan - Tein muutama vuosi sitten ystäväni kanssa huumorilla internetistä löytyneen adhd-testin. Saimme molemmat korkean pistemäärän. Pian vitsistä olikin tullut täyttä totta. Tunsin suurta hengenheimolaisuutta ihmisiin, joilla on päässä ”kaikki kanvavat yhtä aikaa auki”, kuten minullakin. Luonteenomaiseen tapaani aloin kirjoittaa. Minulle on helppoa kirjoittaa ajatuksia käsikirjoitusmuotoon. Idearikkaassa päässä on kaiken aikaa auki useita vaihtoehtoisia suhtautumistapoja asioihin. Kirjoittaessani hyödynnän tätä taipumusta, kertoo Pauliina Kinnunen. Keväällä 2011 Pauliina käsikirjoitti ja ohjasi tunteiden nimeämisen vaikeutta käsittelevän lasten musiikkinäytelmän Aleksis ja Kognitio. Teatterikokemuksen jälkeen, ja Erityisen naisen käsikirjoituksen valmistuttua, Pauliina halusi kokeilla vuorostaan elokuvan tekoa. - Minua viehätti ajatus siitä että elokuva on hetken taidetta. Siinä jokainen silmänräpäyskin tallentuu. Minua viehätti myös ajatus, ettei kohtauksen tarvitse onnistua täydellisesti kuin kerran. Sen vuoksi koen, että elokuvan teko sopii ihmiselle, jolla uusia projekteja syntyy jo ennen kuin edellinen on täysin kuosissaan, sanoo Pauliina. Elokuvasta Elokuvan tarina on mielenkiintoinen ja hyvin uskottava. Tiedusteltaessa Pauliinalta onko tarinan takana joku todellinen henkilö tai todelliset tapahtumat hän toteaa, että jotkin piirteet henkilöhahmoissa muistuttavat häntä tai hänen ystäviään, mutta kaikki muu on mielikuvituksen tuotetta. Todellisista tapahtumista mukaan on mahtunut ainakin Pauliinan kokemus Erityisen naisen päähenkilö Jaana, 25 (Reetta ystävänsä kanssa tehdystä Kivinen), pohtii naiseuttaan. internetistä löydetystä adhd-testistä, ja kuvaukset kestivät puolisen vuotsillä myös elokuvan päähenkilöt te- ta. Mitä Pauliina Kinnunen haluaisi kevät hetken mielijohteesta interne- sitten elokuvallaan kertoa katsojille, tistä löytämänsä testin. ja onko elokuvan suhteen tehty jo jatkosuunnitelmia? Ratkaisu elokuvan rakenteesta, eli - Halusin kertoa haaveilijatytön tatavasta seurata päähenkilön elämää rinan. Tulkinta on varmasti jokaisella kolmella eri ikäkaudella, oli Paulii- katsojalla erilainen. nalle helppo. Elokuvaa on näytetty jo muun mu- En ole koskaan kyennyt elämään assa Jyväskylän kaupunkifestivaatäysin tässä ja nyt -elämää. Elämän- leilla, Yläkaupungin yössä. Lisäksi kaari ja ihmisen kehitys on lähtö- sitä on tarjottu muutamille tahoille kohta ajattelulleni. Mieli seikkailee esitettäväksi, mutta lopullinen levijatkuvasti nyt-hetken lisäksi jossain tyskanava on vielä auki. menneessä tai tulevassa tai kuvitelTeksti Jari Hämäläinen lussa todellisuudessa. Tuntui tärkeältä näyttää henkilöhahmosta enemmän tiedottaja kuin yksi ikävaihe, mikä oli lyhyteloADHD-liitto ry kuvan (50 min) puitteissa iso haaste. Kuva Pauliina Kinnunen Elokuvan tekeminen oli antoisa projekti. Alkuperäinen käsikirjoitus valmistui muutamissa kuukausissa 27 2/ 2 0 12 Mindfulnessista apua Jos adhd-oireisten ongelmana on vaikeus keskittyä ja rauhoittua, mindfulness tarkoittaa kutakuinkin päinvastaista: kykyä tietoisesti pysähtyä ja tarkkailla nykyhetkeä sellaisena kuin se on, ja ottaa välimatkaa omiin ajatuksiin, tunteisiin ja impulsseihin, niitä arvottamatta. Kun tätä taitoa harjoittelee pitkäjänteisesti, kyky etäisyydenottoon ja todelliseen läsnäoloon kasvaa. Samalla kehittyy stressinhallintakyky, keskittymiskyky ja emotionaalinen älykkyys. M indfulnessin juuret ovat buddhalaisuudessa, mutta samanlaisia harjoitteita on myös länsimaisissa hengellisissä perinteissä. 1970-luvulla John Kabat-Zinn toi mindfulnessin osaksi länsimaista lääketiedettä. Sitä alettiin käyttää muun muassa kipupotilaiden elämänlaadun parantamiseen, stressinhallintaan ja masennuksen hoitoon. 2000-luvulla Susan Kaiser-Greenland, Christopher Willard, Amy Saltzman ja muut mindfulnessin asiantuntijat alkoivat kehittää lapsille ja nuorille omia mindfulness-ohjelmiaan sekä terapiaan että kouluihin ja koteihin. KabatZinn kirjoitti vaimonsa, Myla KabatZinnin kanssa kirjan siitä, miten oma mindfulness-asenne auttaa vanhempia kasvamaan läsnä olevammiksi ja viisaammiksi lapsiaan kohtaan. Harjoittelu antaa vaihtoehtoja reagoimiseen Suomessa vuoden alussa vieraillut ja kesällä palaava mindfulnessin asiantuntija, psykologian tohtori ja terapeutti Chris Willard kertoo, että suurin osa hänen terapia-asiakkaistaan on keskittymishäiriöistä kärsiviä nuoria. ”Olen työskennellyt monien adhd- ja ADD-oireisten lasten kanssa, ja nähnyt upeita tuloksia siinä miten he ovat oppineet keskittämään huomiotaan ja suodattamaan ajatustensa tulvaa. Olen nähnyt miten mindfulness-työkalut ovat todella muuttaneet heidän elämäänsä. He eivät enää pety niin paljon silloin, kun keskittyminen ei onnistu vaan ovat kiltimpiä itseään kohtaan. He ovat oppineet käsitte2/ 2 0 12 lemään turhautumistaan paljon terveemmillä tavoilla kuin ennen. He pystyvät hidastamaan tahtiaan ja jatkamaan yrittämistä silloin, kun asiat eivät suju. Pikku hiljaa, ajan kanssa, he huomaavat kuinka heidän keskittymiskykynsä on parantunut.” Aikuisten mindfulness-harjoittelun hyödyistä on jo runsaasti tieteellistä tutkimusta. Nyt kun aivotutkimus on todistanut, että aivot todella ovat muuttumiskykyiset läpi elämän, ei vain varhaisvuosina, mindfulnessista ollaan entistä kiinnostuneempia. Sen on todettu muokkaavan aivojen hermoratoja uudelleen, tasapainoisempaan suuntaan. Chris Willardin mielestä mindfulnessista hyötyvät kaikki lapset. ”Kaikki me eksymme ajatuksiimme niin, että ne tuntuvat aivan liian voimakkailta. Mindfulness-harjoittelu auttaa lapsia näkemään ajatuksensa ja päähänpistonsa pelkkinä ajatuksina ja päähänpistoina, jolloin he saavat vähän enemmän valinnanvaraa reagoimiseensa.” Viisi askelta mindfulnessiin lapsille 1. Aloita kertomalla lyhyesti siitä, mitä mindfulness on ja keskustelemalla. Pyydä lasta tai lapsia kokeilemaan yksinkertaista ja lyhyttä harjoitusta. Pyydä lapsia vaikka istumaan hiljaa ja kiinnittämään huomionsa hengittämiseen, siihen miten ilma menee sisään ja ulos. 2. Pyydä lapsia kiinnittämään huomionsa ympäristöönsä. Pyydä heitä 28 valitsemaan yhden huomaamansa asian ja piirtämään siitä kuvan. Tämän jälkeen ohjaa lapset tarkkailemaan valitsemaansa asiaa uudelleen ja kokeilemaan miten paljon uusia yksityiskohtia he siitä löytävät. 3. Anna lapsille kolme rusinaa. Pyydä heidän kiinnittämän huomiota siihen, miltä kukin rusina tuntuu, millainen sen pinta on ja taittuuko se. Kehota heitä tutkimaan miltä se näyttää, esimerkiksi kokoa ja väriä. Lapset voivat havaita kuuluuko rusinoista ääni, kun niitä puristaa. He voivat haistaa rusinan tuoksua. Lopulta lapset saava hyvin hitaasti maistaa ja syödä rusinan ja kertoa sitten, miltä rusinat maistuivat ja tuntuivat. 4. Pyydä lapsia liikkumaan huoneessa ihan hiljaa, niin kuin jossain nukkuisi vauva, jota ei saisi herättää. Heidän tehtävänään on kiinnittää huomiota jokaiseen tekemäänsä liikkeeseen. 5. Ottakaa kannellinen lasipurkki. Täyttäkää se vedellä ja sirotelkaa sinne erivärisiä hileitä. Kerro että hileet keskittymisvaikeuksiin ovat kuten heidän iloiset, vihaiset, surulliset ja huolestuneet tunteensa. Anna heille sitten hiekkaa, jonka he myös laittavat veden sekaan. Kerro että hiekka on kuten heidät tavalliset ajatuksensa. Sulje kansi, heiluta lasipurkkia ja kerro, että se on kuin mieli, joka ajattelee kaikenlaista kuten kotiläksyjä, koulua, bussia tai sinun kenkiäsi. Lopeta sitten purkin ravistelu ja kerro, että näin mieli antaa ajatusten mennä menojaan. Jos lapset eivät innostu tai suostu harjoittelemaan, se on ihan tavallista. Mindfulnessin kouluohjelman Yhdysvalloissa perustanut Susan Kaiser-Greenland on kertonut omasta pojastaan, joka ei kerta kaikkiaan kiinnostunut koko asiasta. Jos harjoituksia yrittää esitellä lapsille, kannattaa ne aloittaa pikku hiljaa ja armollisesti itseä ja lapsia kohtaan. Terapeutin tai opettajan on usein vanhempia helpompi saada lapset mukaan. Moni mindfulness-opettaja, kuten Jon Kabat-Zin, korostaakin vanhemman oman mindfulnessin, hyväksyvän läsnäolon, merkitystä myös lasten elämässä. Hän on yhdessä vaimonsa Mylan kanssa kirjoittanut mindfulness-asenteesta – hyväksyvästä, armollisesta, kritisoinnista pitäytyvästä tavasta olla läsnä lasten elämässä. Tätä taitoa voi kehittää tekemällä itse mindfulness-harjoituksia, vaikkapa keskittymällä hengittämiseen päivittäin. Ajatus on se että opimme huomaamaan herkemmin, mistä kussakin tilanteessa on kyse, ja reagoimaan luovasti ja tarkoituksenmukaisesti ilman, että olemme omien tunteidemme ja tapojemme vankeja. Omat selkäydinreaktiomme huomaten, ja kuitenkin armollisesti niitäkin kohtaan. Mindfulness-olotilaa voi kokeilla vain laittamalla silmänsä kiinni ja keskittymällä hetken hengitykseen, ja sitten siihen, miltä kehossa tuntuu. Kun tällä tavalla laskeudumme ajatuksistamme nykyhetkeen, myös lapsemme vaistoavat lisääntyneen läsnäolomme. Yhdessäolo tuntuu vahvemmin, ja kehot puhuvat keskenään ilman sanojakin. 29 2/ 2 0 12 Kirjoittaja on perustanut ystävänsä Johanna Waldenin kanssa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin keskittyvän hankkeen Valpas tyyni mieli. Webbisivulta löydät lisää tietoa mindfulness-koulutuksista ja -työpajoista. Teksti Pauliina Seppälä www.valpastyynimieli.com www.facebook.com/valpastyynimieli valpastyynimieli@gmail.com Oman elämänsä sankari – Nuorten palvelupolut tutuiksi Savon YTRY ja Itä-Suomen aluehallintovirasto ovat järjestäneet yhteistyössä nuorten neurologisiin erityisvaikeuksiin keskittyneen työkokousten jatkumon, jonka tarkoituksena on ollut nostaa esille hyviä käytäntöjä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevasta työstä, edistää ongelmia ennaltaehkäisevien työkäytäntöjen juurtumista ja toimia kuntoutumista tukevan työn foorumina. Itsenäiseen elämään työkokous pidettiin Kuopiossa neljännen kerran Yhteiskunta ja nuorten lähiympäristö vaikuttavat suuresti nuoren selviytymiseen itsenäistymisestä ja aikuistumisen haasteista. Tämänkertainen työkokous kokosi yhteen tahoja, jotka toimivat nuorten ja nuorten aikuisten kanssa, joilla on neurologisia erityisvaikeuksia. Lisäksi tilaisuudessa pohdittiin, saadaanko PohjoisSavoon tehtyä toimijakarttaa, jonka avulla niin nuori, perhe kuin toimijatkin löytäisivät helpommin tukea nuorelle, joka suuntaa kohti itsenäistä elämää. Tärkeää olisi suunnata paikalliset palvelut oikein, oikeaaikaisesti ja tehokkaasti, nuoren oma osallisuus ja itsenäisyys huomioiden. Nuori tarvitsee yksilöllistä tukea riittävän varhain palvelupolkujen toimivuudesta adhdnuoren näkökulmasta. Nuori ja äiti kertoivat kokemuksia peruskoulun ajalta ja erityisesti siirtymävaiheiden tuen tarpeista ja siitä, kuinka palvelujärjestelmä on pystynyt vastaamaan perheen tuen tarpeisiin. Nuoren tarina oli koskettava ja toi esiin haasteet, joita erityistä tukea tarvitseva nuori arjessaan kohtaa. Hän oli kokenut peruskoulun aikana jatkuvaa kiusaamista, joka jätti nuoreen ikuiset arvet. Miksi kiusaamiseen ei puututtu ajoissa ja saatu sitä loppumaan? Äiti toi esiin palvelujärjestelmän puutteet: perheelle ei tarjottu vaihtoehtoja peruskoulun suhteen, vaikka arki koulussa oli lapselle todella vaikeaa. Kuntoutus- tai tukimuotoja lapselle tarjottiin vasta, kun lastensuojelu Työpajassa käyty keskustelu koottiin yhteenvedoksi, josta toimijakartan työstäminen alkaa. Keskiössä on kuitenkin aina nuori. Päivän puheenjohtajana toiminut Aluehallintoviraston sivistystoimentarkastaja Kari Lehtola korosti avauspuheenvuorossaan, että tämänkaltaiset työkokouspäivät mahdollistavat eri hallintokuntien välisen dialogin ja auttavat luomaan palvelurakenteita. Nuoren oman polun löytämiseksi tulee kuitenkin tehdä yhteistyötä myös ruohonjuuritasolla esimerkiksi kouluissa opettajien ja perheiden kesken. Lehtola nosti esiin hallitusohjelman painopistealueita nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Aamupäivän kunniavieraina olivat nuori ja hänen äitinsä kertomassa 2/ 2 0 12 tuli mukaan koulukonfliktien myötä. Palvelujärjestelmän sijaan tuki on löytynyt erilaisten projektien kautta. Vanhemmat olisivat kaivanneet palveluohjausta ja tilanteen kokonaisvaltaista haltuunottoa. Sen sijaan jatkuvasti vaihtuvat ammattihenkilöt vaikeuttivat tiedon siirtymistä ja palveluiden saatavuutta. Positiivinen käänne tuli nuorelle peruskoulun päättövaiheessa, kun hän pääsi opiskelemaan valmentavalle ja kuntouttavalle linjalle ammatilliseen erityisoppilaitokseen. Nuori pääsi vertaisryhmään mukaan ja hän löysi omia vahvuuksia, jotka tukevat ammatillista suuntautumista ja itsenäistymistä. Nuoren itsetuntemuksen vahvistamisessa on ollut apuna neuropsykiatrinen valmentaja. Äiti painotti vertais- 30 tuen merkitystä vanhemmuuden ja oman jaksamisen tukemisessa. Kouluttaja Heikki Turkka painotti vastuunottoa palveluverkoston toimijoilta ja yksilöllisten palvelupolkujen rakentamista. Nuoret tarvitsevat yksilöllistä kohtaamista ja palvelujen räätälöintiä. Usein palvelujärjestelmässä sullotaan nuoret samaan muottiin ja unohdetaan nuoren oikeus omaa elämäänsä koskeviin ratkaisuihin. Turkka peräänkuulutti nuoren ja perheen kunnioittamista ja nuorelle tärkeiden henkilöiden osallistamista nuoren tukemiseen. Kun onnistutaan löytämään nuoren motivaatio ja riittävät perusteet toiminnalle, kaikki on mahdollista. Kuopion kaupungin terveiset tilaisuuteen toi erityisluokanopettaja Esa Pitkänen. Kuopiossa on tahtotilaa laittaa nuorten asiat kuntoon. Kehittämiskohteita palvelujärjestelmässä ovat mm. palveluohjaus ja nuorten asumisen tukeminen. Vaikeuksia palveluiden saatavuuteen aiheuttaa palveluiden lakisääteisyys ja palveluiden saatavuudelle asetetut tiukat kriteerit, jolloin varhainen tuki esimerkiksi ennen diagnoosia ei toteudu. Myös Pitkänen peräänkuulutti yksilöllisten, räätälöityjen palvelupolkujen merkitystä. Yhteinen dialogi synnyttää yhteisiä merkityksiä Iltapäivällä osallistujajoukko jakaantui työpajoihin, joissa palvelupolkua käsiteltiin learning cafe -menetelmällä. Työpajojen teemoina olivat hoitopolut lapsuudesta aikuisuuteen, kuntoutus, itsenäinen elämä ja arjenhallinta sekä opiskelu ja työelämä. Työpajoissa koostettiin toimijaverkostoa nuoren elämänkaaren eri vaiheissa. Palveluverkostossa on paljon monipuolisia toimijoita, mutta tietoisuus toisista toimijoista, yhteistyö ja palveluiden kokonaisuuden hallinta ovat vielä puutteellisia. Keskeistä olisi yhteinen keskustelu, kokonaisuuden hahmottaminen ja yhteinen innostus kehittämiseen. Suurimpana päivän antina koettiin uusien näkökulmien ja ideoiden saaminen. Työkokous auttoi osallistujia verkostoitumaan ja nosti esiin tärkeitä aiheita koulutuksiin jatkossa. Kuopioon on suunnitteilla lasten ja nuorten neuropsykiatrisen kuntoutuksen seminaari syksyllä 2013. Toimijakartta koettiin tärkeäksi ja hyödylliseksi tulevaisuuden työkalupohjaksi, mikäli siitä saataisiin rakennettua riittävän selkeä ja helppokäyttöinen. Työkalupohjamallista toivottiin myös riittävän ”poikkihallinnollista” ja laajaa, mutta kuitenkin riittävän yksinkertaista, jotta siitä saataisiin mahdollisimman asiakaslähtöinen ja helposti yksilöitävissä oleva. YTRY on sitoutunut viemään eteenpäin työpajoissa alkuun saatettua toimijakarttaa. Teksti Kirsi Rönkä ja Marjo Hodju Kuva Kirsi Rönkä Lisätietoa: Kirsi Rönkä, TtM, projektikoordinaattori, Savon YTRYn puheenjohtaja TATU ry, kirsi.ronka@tatury.fi Marjo Hodju, YTM, Projektipäällikkö Savon Vammaisasuntosäätiö, marjo.hodju@savas.fi Savon YTRY on vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia edistävä alueellinen työryhmä. Työryhmään kuuluu lasten ja nuorten kanssa toimivia tahoja, muun muassa terveydenhuollon, sosiaali- ja opetustoimen, erityisopetuksen, Kelan sekä kolmannen sektorin toimijoita Pohjois-Savon alueelta. Työryhmän tarkoituksena on selvittää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten, nuorten sekä heidän perheidensä palveluiden saatavuutta, kehittää ja levittää hyviä käytäntöjä sekä toimintamalleja. Lisäksi keskeistä on osallistua ja vaikuttaa koulutusten suunnitteluun ja järjestämiseen. Tärkeää on myös saattaa yhteen järjestöjen ja yhdistysten sekä julkishallinnon alueellisia toimijoita ja edistää laaja-alaista yhteistyötä paikallistasolla. YTRY-toimintaa koordinoi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö (VAMLAS). Valtakunnallisen työvaliokunnan lisäksi valtakunnalliseen verkostoon kuuluvat alueelliset YTRY-työryhmät, joita aikanaan oli yksitoista. Nykyään alueellisista YTRY-työryhmistä toimii ainoastaan Savon (Kuopion) työryhmä. 31 2/ 2 0 12 Tilitoimisto Polojärvi Oy Lahenrannantie 7, Muonio Puh. 0400-693 951 Myllyn Pirtti Orankitie 14, Naamijoki Puh. 040-7290 543 Kourukeskus Paappanen Oy JTT-Metalli Oy Kolarin LVI-Tarvike Ky ILV-Asennus Oy Ahopellontie 9, Rusko Puh. 0400-320 071 Saarentie 4, Kolari Puh. 0400-393 848 Yrjönkatu 1, Hyvinkää Puh. 040-414 9393 Ahotie 3, Vantaa Puh. 0500-454 528 Kerimäen seurakunta Parikkalan Apteekki Sahakuja 2, Parikkala Puh. 05-430 016 Merenkulkijankatu 16, Kotka Puh. 0400-395 454 YJT-Myllyrakennus Kotkan Isännöintipalvelu Oy Arctic Fiber Company Oy Ltd Henkilöstötieto Paloniemi Oy Metsäalan Ammattipalvelut Jussi Ryhänen MTT Puh. 015-5789 111 Väylänvarrentie 9 G, Pello Puh. 040-849 5561 Levin Sähkö Oy Valtatie 2-4, Kittilä Puh. 016-642 171 Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro Vanhatie 71 A, Haapavesi Puh. 08-451 287 Naakantie 2 A, Kotka Puh. 0500-659 064 Hekan Helppi Pekantie 21, Kiiminki Puh. 0400-686 089 Kirkkokatu 19 A 9 B, Oulu Puh. 040-506 5483 Menninkäisentie 3, Rajamäki Maanrakennus Leppä Maansiirto Kohvakka Ky Miekansalmentie 691, Koirakivi Oy Wasa Tilit Ab Hakunilan Huolto Oy Kauppapuistikko 12 B, Vaasa Puh. 010 778 844 Kannuskuja 2, Vantaa Puh. 020 7792 300 Martina Silfvast Sorpo Södergård Oy Ab Kurkisaarentie 41, Haukivuori Puh. 0400-257 608 KM RRR-Yhtiöt Oy Autotarvike Marpe Oy Keskitie 56, Viitasaari Puh. 014-572 885 Luontaiskauppa Aurinkoinen Alinenkatu 17, Uusikaupunki Puh. 02-841 2776 MKN-Asennus Oy Mastotie 28, Porvoo Puh. 050-552 5143 Enelec Oy Ransuntie 4, Pyhäsalmi Puh. 044-0712 118 K-Huoltopiste Ky KJ-Rent & Fix Oy Airmax Oy Adato Energia Oy Urjalantie 621, Koskioinen Puh. 02-767 5720 Katumantie 5 B 10, Hämeenlinna Puh. 040-755 9399 Kemin Matto ja Maalaustyöt V. Soini Haukkarinkatu 4 C, Kemi Puh. 0440-588 790 Vairine Oy Sivutie 6, Kyröskoski Puh. 0400-838 909 HELSINKI www.adato.fi R. Kaipainen Ky Marjapolku 17, Sotkamo Puh. 0400-187 057 Tmi Vornanen Pauli Kivisuontie 114, Lieto Puh. 0400-802 302 Pulesjärventie 425, Tampere Puh. 0400-904 631 Sasta Oy Tmi Soini Salin TORNIO Puh. 016-431 066 Sastapolku 1, Nurmes Puh. 020 742 4430 Sähkö- ja Telesuunnittelu Himmanen Oy Suomen Satamarakentaja Oy Suomen Runkopalvelu Oy Kauppatie 16, Loppi Lindkoskentie 218, Lindkoski Puh. 040-703 6078 Sorpontie 154, Parainen Puh. 040-5631 950 Arentitie 5, Helsinki Hiuluntie 7, Sastamala Puh. 0500-929 069 Autoilija Sami Valtonen East Solutions Oy Isonkyrön Kiinteistöhuolto Translift Vuotila Oy Hokkikuja 3, Kouvola Puh. 040-8210 291 Vuoriniementie 206, Vuoriniemi Forssan Lasi Oy Kiannan Taksi MJK Vesitekniikka Oy Maanrakennus Puurunen Oy Itä-Suomen Sisustus ja Väri Ky Taksiliikenne Harri Kaukola Tammelan Nuorisoseura Aura ry Kiannanniementie 77, Suomussalmi Puh. 0400-386 823 Hitsauspalvelu Söderström Skeppsmalmintie 71, Paippinen Tilataksi Tuula Järvinen Mäntyläntie 5, Forssa Puh. 03-4220 616 Mettän Sähkö Keskustie 64-66, Haukivuori Puh. 050-4361 380 Pihlajasaarentie 205, Tornio Puh. 040-584 8330 Pohjois-Karjalan Systema Oy Taxi Kaj Öhman Joensuu • Puh. 013-248 9007 Vallviksvägen 98, Kvevlax Puh. 0500-3122 93 Tunneklinikka Sisä-Savon Pipe & Welding Service Oy Pysäkkitie 36, Isokyrö Puh. 050-3280 280 Naisjärventie 444, Kipinä Puh. 040-517 6347 Hasalantie 61, Askola Puh. 040-724 0058 Katriinantie 48, Vantaa Puh. 050-5697 006 Unikkokuja 3 C 19, Turku Puh. 0400-720 040 Pilkontie 2, Joensuu Puh. 0400-381 613 Auranpirtin varaukset Puh. 040-528 2292 Viamont Oy NB-Seinä Oy Tekeväntie 11, Heinola kk Puh. 03-714 4092 Läyliäistenraitti 710, Läyliäinen Puh. 0400-894 991 Muurlan Rakentajat Oy Riihikosken Apteekki Mustikanpolku 1, Pukkila Heinjoenpolku 2 Y 175, Espoo • Puh. 044-333 6719 Sähköinsinööritoimisto Seppo Räsänen Ypäjän Kirjanpito Oy Soinintie 3, Ypäjä Puh. 050-560 2662 Hirvipolku 8, Porvoo Puh. 0400-491 355 Tunilantie 2, Halikko Puh. 0400-878 079 Turuntie 631, Riihikoski Puh. 02-4861 713 MR-Steel Oy Mikkelin Katerakenne Oy Hammaskeskus Merja Hämäläinen Oy CNC Kakkonen Oy Anjalankosken Linja Oy Tammelantie 8, Karkkila Puh. 0500-408 029 Rautakatu 3, Peräseinäjoki Puh. 0500-667 551 ML-Control Oy Maantiekatu 12, Pori Puh. 040-5651 041 Kuusirannantie 9, Norola Puh. 0500-651 202 Neste Erottaja M. Välimaa Oy Hallituskatu, Rovaniemi Puh. 010 320 1640 Pajamiehentie 4, Varkaus Puh. 017-5561 551 Vartioliike Edström Oy Ab Erkontie 15 D, Orimattila Puh. 03-777 7031 Katajan Liha Oy Karhutie 2, Kitee Puh. 050-322 1078 PSV-Kuljetus Oy Unnaanmäentie 2, Laitikkala Puh. 03-538 1024 Helakallionkatu 17, Tampere Puh. 0400-622 938 Kuljetus Juha Ilmonen Korjaamo S & M Erkkilä Oy Kuljetusliike Esko Kiviniemi Ky Rakennustekninen Palvelu Arto Väiste Tmi Pekkisentie 2, Lapua Puh. 06-433 2227 Pertunmaantie 247 B, Joutsa Puh. 0400-548 298 NEGOTEAM Rakennus Oy Isotalo Lepolantie 64, Tammijärvi Puh. 0400-242 399 Rent Lift Finland Martekka Oy Ulvilantie 71, Orismala Puh. 06-471 4133 Kantelettarentie 4 E 56, Helsinki Willan Apteekki Prisma • Kauppakuja 2, Hyvinkää Puh. 019-475 7700 Maalaustyö Jäntti Mika Kangaslammintie 20, Iisalmi Puh. 050-414 3544 Venekorjaamo Jouko Lindgren Hernesaarentie 13, Helsinki Puh. 09-622 5322 2/ 2 0 12 Kaupintie 11 B, Helsinki Puh. 010 617 6000 Heavy Rakennus Oy Konepaja E. Virtanen Oy Seppientie 9, Jokioinen Puh. 03-438 3838 Masiineri Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Tamitek Oy Imatrankosken Apteekki Tmi Moppauspalvelu Sarix Horninkatu 11, Salo Puh. 0440 425 184 Savotronic Laitaatsillantie 3, Savonlinna Puh. 044-333 7405 Kakskerrantie 905, Turku Ahmoontie 319, Karkkila Puh. 0400-478 302 Tili- ja Isännöinti Vaahtera Ahopaja Oy Tuurintie 21, Alavus Puh. 045-125 3311 Kokontie 19, Tampere Jänispalontie 9, Taivalkoski Puh. 040-585 4935 Helsingintie 9, Imatra Puh. 05-5411 770 Elimäentie 14, Anjala Puh. 020 7181 690 Sepänrinteentie 26 B, Kirkkonummi Puh. 040-590 5170 Satakunnan Elävänkuvankeskus Katariinankatu 18, Pori Puh. 02-6330 666 32 Rantakatu 29, Joensuu Puh. 013-266 3311 Levytie 5, Helsinki Puh. 0400-458 210 Hotelli Tmi Purho Jukka Hirvenhaaran Kartano Talkinahontie 77, Kaipiainen Puh. 0400-567 570 Kartanonlenkki 56, Hirvihaara Puh. 019-688 8255 Sodankylän Varaosa Oy Ilttulan Puutarha Oy Unarintie 11, Sodankylä Puh. 016-611 656 Kurjentie 144, Paimio Puh. 040-5749 679 Marikan Kukkakori Oy Keskuskatu 14, Jokioinen Puh. 03-4383 432 Tmi Utsjoen Tilipalvelu Verokonsultointi Vesa Häkli Tiliyhtymä Oy Kuninkaankatu 30, Tampere Puh. 03-2540 918 Harjutie 14, Nummela Puh. 09-256 8181 Rantasalmentie 1783, Kallislahti Puh. 040-5386 574 Rakennus Keppola Ky Rakennuspalvelu RKM Olavi Ojanperä Uusiolämpö Ky Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Tenontie 205, Utsjoki Puh. 0400-978 901 Rautilantie 3, Vehmaa Puh. 040-746 7867 Jyväskyläntie 98, Ala-Temmes Puh. 0400-878 474 Bygg och Remont G. Snickars Kaivinkone Urakointi Jorma Janhunen Kattopasit Tmi Simon Apteekki Rakennuspelti Etsalo & Etsalo Ky Sulvantie 157 B, Sulva Puh. 0500-540 664 Ratatie 8, Simo Puh. 016-266 009 Keminmaan Vesi Oy Kunnantie 3, Keminmaa Puh. 0400-698 984 Kuljetusliike J. Jokela Huhtamäentie 35, Keuruu Puh. 040-7614 502 Sundesing & Service Tmi Sepetlahdentie 7 A 10, Espoo Puh. 040-5526 110 RP-Louhinta Oy Tiiterontie 26, Sulkava Puh. 0400-172 007 Leppämäentie 68, Paimio Puh. 040-5441 817 Tmi Järri Hannu Perhekoti Koivupelto Harakkatie 6, Pattijoki Puh. 0400-802 983 Linnoitustie 5, Espoo Puh. 020 7621 600 Automaalaus J. Poutanen Ilmapuristeri Huoltopalvelut Oy Jyväläntie 252, Kellokoski Puh. 0400-321 692 Rakvisa Oy Vellamonkatu 1 D 15, Helsinki • Puh. 040-7604 994 Tmi Matti Simola Leppäalhontie 42, Pukkila Puh. 0400-800 682 E-P Karppinen Joutnantie 642, Perniö Puh. 02-735 0025 Vännilän välitie 111, Alastaro Puh. 0400-531 984 Ville Ritolan tie 132, Peräseinäjoki Puh. 050-511 3741 Kievarintie 26, Rajamäki KPA-Rakentajat Oy Kotkan Kivi- ja Pihatuote Ky Kotileipomo Helmi Kuljetusliike E. Kärkkäinen Ky Kuljetusliike Kim-Johan Nuikka Mestarintie 25, Porvoo Puh. 0400-841 025 Kuljetusliike Kivikoski Oy Nunnavuorenkatu 1, Turku Puh. 0400-824 444 Kuljetus- ja Pihatyöt Heikki Saarinen METSÄMYLLER OY Felox Finland Oy Insinööritoimisto Touko Saarinen Oy SCHIEDEL Savuhormistot Hakonen Yhtiöt Oy Roppilan Krouvi Riipiläntie 122, Vantaa Puh. 0400-680 552 Kuljetusliike J & J Oy Puotilantie 480, Vinkkilä Rastaanranta 16, Keminmaa Puh. 040-558 7514 Ansatie 4, Vantaa Puh. 020 160 5000 Liikenteenharjoittaja Jorma Siipola Etelä-Suomen Sähkötukku Oy Ilmarinkatu 6 A 3, Kotka Puh. 050-3633 069 Lumijoentie 8, Oulu Puh. 010 5488 700 Kainuuntie 17, Sotkamo Puh. 08-666 0656 Ahertajantie 6 C, Espoo Puh. 09-460 011 Kokkosalontie 109, Kiuruvesi Puh. 040-722 6310 Koivumäentie 28, Mäntsälä Puh. 040-738 2521 Sinikalliontie 9, Espoo Puh. 020 1552 600 Taksi Mikko O. Meriläinen HJ Jousi Oy Piennartie 5 A 1, Eno Puh. 040-7296 749 Jousitie 6, Kaarina Puh. 02-282 11 Kuljetusliike Esko Kosunen Ky Kuopion ev.lut. seurakunnat OD Säätöasentajat Oy Taksi Tuija Hyvönen Joensuuntie 39, Somero Puh. 02-7485 421 Kirkkotori 10, Toijala Puh. 0400-229 989 Haverinkuja 21, Turku Puh. 0400-525 855 Kabanovintie 78 A, Kirkkonummi Puh. 09-3158 1367 Parkkiniementie 7, Leppävirta Puh. 0400-371 153 Ukonhauta Oy Tientaus 2, Imatra Puh. 0500-400 126 Hammaslääkäri Airi Tanner Tilipalvelu- ja Aputyöt Ylikärppä Ky Oskelantie 5 A, Helsinki Puh. 09-5877 536 Akaan Maanrakennus & Vesijohtosaneeraus Oy ASAP OY Terawatt Oy Uudenmaan Laatumetalli Oy Arkkitehtuuritoimisto Vesa Ekholm & Antero Syrjänen Oy Metsäkorjuu Kauhanen Oy Metsäurakointi Kilpi Oy Tehtaantie 9, Toijala Puh. 0400-928 549 Lyhtytie 24 B, Helsinki Puh. 0400-421 292 Kerkkolantie 91, Turenki Puh. 0400-480 456 Koskelontie 14 A 1, Espoo Muuruvedentie 470, Haluna Puh. 044-033 5311 Rullakuja 9 F, Vantaa Puh. 040-5589 590 Mavor Oy Kuormatie 3, Nummela Puh. 0400-409 808 Vaakatie 7, Helsinki Suomenselän Osuuspankki www.alco.fi Miilukangas Oy Ruonankatu 1, Raahe Puh. 08-211 3500 Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi Puh. 0400-297 863 Jatumi Oy Jartsan Putki ja Pelti Jalovihannes Mariana Ormas Ky Rakennusliike Jyväs-Seiska Oy Perhekoti Jääskeläinen Oy Osuuskunta Kuopion Avainosaajat MH-Kuljetus Heikkonen Marko Martelius & Tytöt Oy Remppasun Oy Ollintie 14, Pyhäsalmi Puh. 010 2576 501 Savistenkuja 1 A, Lahti Puh. 040-828 9239 Kotisuontie 37 A, Niinikoski Puh. 040-516 2874 Moskiitto Ky Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy Ukontaival 7, Pyhäntä Puh. 0400-614 102 Maansiirto Perala Oy Vaskiontie 358, Halikko Puh. 0440-321 451 Laivanvarustajankatu 2, Helsinki • Puh. 020 766 1030 Metsä- ja Moniapu Kastehelmi Kuusirannantie 41, Maavesi Puh. 0400-161 471 Kaivuuveikot Oy Trans Niinilampi Oy Viialantie 172, Turenki Puh. 050-400 4548 Tuomontie 2, Kyrö Puh. 040-5346 789 Huittisten JP-Rakennuspelti Oy Jesimer Ky Kangastie 63, Huittinen Puh. 0400-735 859 Eino Nikka & Co Kuivastontie 635, Perniö Puh. 040-513 5136 Tmi Mauno Nevala Nikantie 17, Pekanpää Puh. 0400-785 844 Elmankuja 1, Salo Puh. 050-569 2284 Pielaveden Maaseudun Kotipalvelu ja Kuljetus Polojärvi Osmo Oy Puustellintie 37, Pielavesi Puh. 0500-218 166 Ravintorengas Oy Kuusistontie 3, Siikainen Puh. 0500-724 552 Tarkintie 19, Kiiminki Puh. 0400-935 053 Rasimuksen Maatila Ilmeentie 199, Imatra Puh. 0400-256 234 Helsinki, Vantaa, Espoo Puh. 0400-489 339 Voutilantie 5, Hämeenlinna Puh. 050-5965 694 Taipalsaaren Kunta Toimistopalvelukeskus Tuohikotintie 8, Savitaipale Puh. 0500-257 173 Perhekoti Satuniemi Oy Akkalankuja 4, Jyskä Puh. 0400-414 127 Niemenmutka 19, Kiuruvesi Puh. 017-759 333 Petkelkuja 17, Kuopio Puh. 040-567 8804 Vehnätie 6, Ylöjärvi Puh. 040-580 8897 Kellomäentie 1, Taipalsaari Vanha Rajamäentie 149, Rajamäki • Puh. 0400-505 789 Vehkalahdentie 38 A 6, Helsinki • Puh. 050-3572 472 Tilintarkastus Vuorenalusta Oy Miilun Haukat Ky Insinööritoimisto Varsinais-Suomen Kalliotekniikka Oy Mäkitorpantie 17 E 40, Helsinki • Puh. 0400-504 595 Kärkelänperäntie 343, Kestilä Puh. 041-724 6087 Nuohoustyö Jukka Suominen Toimintaterapia Kimmo Juntunen Oy NP-Building Oy Sähkösuunnittelu RST Oy Maalausliike T. Harju Tmi TS Racing & Service Tietotarha Oy Yrityspalvelu Harju Oy Keskitie 31 as 2, Raisio Puh. 02-533 2680 Sienitie 18 A 5, Helsinki Puh. 0400-431 172 Rakennuspalvelu Alpo Hirvelä Kyntäjäntie 7, Laitila Puh. 0400-971 618 Tosemetal Putkikatu 18, Naantali Puh. 0500-969 143 33 Luppokuja 4, Oulu Puh. 040-506 7847 Muoniontie 3051, Rauhala Puh. 0400-732 107 Jaavantie 4, Helsinki Puh. 0400-409 271 Tilitoimisto Anttinen Oy Merivalkama 2 A 8, Espoo Puh. 09-810 540 Rydöntie 12 A, Turku Puh. 020 7437 421 Rajalantie 143, Villähde Puh. 044-2731 543 Kukkiskatu 1 A, Rauha Puh. 02-822 5585 Jokijalantie 22, Kolari Puh. 016-561 500 OIVAYHTIÖT OY Kasarminkatu 305, Kuohijoki Puh. 0400-635 889 2/ 2 0 12 Rakentajat Saarikko Oy Remraksa Padankoskentie 305, Kuohijoki Puh. 0400-635 889 Näsiänkatu 5 B 13, Kangasala Puh. 040-588 9625 Vainion Automaalaamo Oy Rakennuspalvelu Tivo Oy Tiirventie 10, Iittala Puh. 03-676 5170 Siukola & Sauna-Aho Ky Myllymäentie 129, Kuortane Puh. 0400-766 911 Herralantie 371, Suonenjoki Puh. 040-543 3130 Connet Oy Juhannustie 19 A 2, Helsinki Puh. 045-6355 272 Savottamiehet Kettuvaarantie 58, Joensuu Puh. 045-898 7067 Puh. 017-571 861 Kosken Leipomo Asianajotoimisto Lepistö ja Mäkinen Oy Finn Lewi Contracting Ltd Oy Rakennusliike M. Haikola Oy Veijo Jatkola Hydropress Huber Ab Hankasuontie 9, Helsinki Suomen Ortotiikka & Protetiikka KORSHOLMS KOMMUN MUSTASAAREN KUNTA Keskustie 4, Mustasaari Puh. 06-327 7111 www.mustasaari.fi Helalantie 10, Kyrö Puh. 02-486 2257 Kaivinkoneyhtymä Hokkanen & Hokkanen ja Hokkanen Koskenpään Huopatehdas Oy K-Supermarket Ruokacenter Laitilan kaupunki Teräsrakenne Toivonen Oy Tmi Ari Siivonen Kuhmon Ikkuna Vehanojantie 19, Eura Puh. 0400-595 277 Loimikatu 36, Salo Puh. 0500-826 390 Lukintie 90, Vakkola Puh. 040-556 7653 Myllymäentie 32, Kutajärvi Puh. 0400-840 340 Euran Maakone Oy Salon InvataksiTaksipalvelu Rahvon Teollisuusalue, Kalajoki • Puh. 0400-589 503 Lammintauksentie 121, Leppävirta Siltapuistonkatu 9-15, Pori Puh. 02-631 3200 Kannintie 37, Kuhmo Puh. 0400-383 207 Kalajoen Kaivinkoneurakointi Teollisuusrakenne Oy Seppälä Tmi Pertti Koponen Kantolan Teollisuusalue, Kuhmo • Puh. 020 7940 660 Leinikkitie 2, Porvoo Puh. 0400-489 222 Metsäurakointi Konehuolto Loponen Jaakko Pulkkinen Oy Työkuja 6, Joroinen Kiinteistöhuolto Jernvall Torikatu 56, Oulu Puh. 0400-686 861 Haikoon Mittaus ja Kone Oy Kiekkotie 2, 70200 Kuopio Puh. 044-507 6880 www.fi-op.fi Keuruuntie 14, Koskenpää Puh. 010 470 9720 Teknologianpuisto 1, Kauhajoki • Puh. 0400-365 195 Lehtikuusentie 6, Oulu Puh. 08-557 3852 Kirjosieponkatu 8, Piispanristi Puh. 0400-824 284 Puutarhakatu 23 B, Turku Puh. 02-230 2138 Katiskatie 9, Helsinki Puh. 0400-150 538 Puh. 0400-380 528 Valtatie 32, 99100 Kittilä www.pohjantahti.fi TAMPERE Neuropsykologipalvelu Frontaali Oy Kauppakatu 3 B, Tampere • Puh. 03-222 6060 Niittykummuntie 2, 02200 Espoo Puh. 09-7511 5400 Av. ark. 7-21, la 7-18, su 12-18 Kaitilankatu 11, Kouvola Puh. 0207 403 200 www.puustelli.com Tmi Kimmo Laihonen Simolantie 49, Masku Mannerheimintie 40 B 56, Helsinki • Puh. 0207 430 800 www.perussuomalaiset.fi Maken Autokoulu Oy Iso Omena, 02230 Espoo Puh. 09-803 2107, 050-556 4604 Stall Hagelund, Sarfbacka Kirkkokatu 16, Kotka Puh. 05-211 44 Pohjois-Sarvilahdentie 236, Loviisa • Puh. 040 773 6526 www.stallhagelund.net - ratsastustunteja ja leirejä kiltit, koulutetut ponit ja hevoset - tallipaikkoja, maneesi, ponikasvatus Galleria Tuija Piepponen Avattu Iittalan Lasimäellä. Tervetuloa tutustumaan maalauksiini ja lahjatavaramyymälään. Kaikki Tuija Piepposen omaa tuotantoa. Puh. 040-502 6533 www.tuijapiepponen.fi 2/ 2 0 12 34 Mustiontie 13, 03100 Nummela kirsi@kirjanpitokirsi.fi AITOON KOULUTUSKESKUS Tullikalliontie 54, 36720 Aitoo Puh. 03-4664 600 www.aikk.fi Myllyojantie 2, 21520 Naskarla Vaihde: 0400 929 220 (ma-pe 8.00-15.30) Telefax: (02) 487 1101 www.v-suomenehp.fi Tiivisteet ja nostolaitteet www.ramikro.fi 35 2/ 2 0 12
© Copyright 2024