1. No category

02
13
Aiderix
eripainos
SUUHYGIENISTI
www.suuhygienistiliitto.fi
Suomen Suuhygienistiliiton jäsenlehti
1991
2013
ISSN: 1795-049x
AIDERIX ERIPAINOS
• www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI
shg 2 • 13
1
Hml Nina Eriksson
ja hh Nina Koskinen
hoitavat Jonia.
2
shg 2 • 13
www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI • AIDERIX
ERIPAINOS
Teksti ja kuvat:
Thea Mandelin
Hammashoitoa
nukutuksessa
K
un normaali hammashoito ei ole onnistunut ja on päädytty anestesiahammashoitoon, alkavat valmistelut. Hoitava
hammaslääkäri tekee potilaille alustavan hoitosuunnitelman ja ilmoittaa heidän nimensä anestesiahammashoitopäivän vastuuhenkilölle. Vastuuhenkilö puolestaan ilmoittaa potilaiden nimet anestesiasairaanhoitajalle, joka soittaa potilaille ja selvittää anestesiaa varten oleelliset taustatiedot. Sovittuna aamuna anestesiayksikkö Aiderix tulee paikalle.
Anestesialääkäri nukuttaa potilaat, hammaslääkäri–
hammashoitajaparit suorittavat hammashoidon ja
anestesiasairaanhoitajat seuraavat potilaiden vointia hoidon aikana ja heräämössä. Suuhygienisti juttelee hoidon aikana perheiden kanssa suun omahoidosta. Anestesiahammashoidon toteuttaminen on iso kokonaisuus, mikä vaatii eri ammattiryhmiltä ja potilailta saumatonta yhteistyötä.
Aiderixilta huipputoimintaa
Aiderix tiimi nukuttaa perusterveitä hammashoidon potilaita. Potilaat, joilla on terveysongelmia, hoidetaan sairaalaolosuhteissa. Myös
hengitystieinfektioita sairastavien hoito siirrettään tuonnemmaksi kunnes potilas on tervehtynyt. Turhia riskejä ei oteta.
Varsinainen hoito, näkyvin osa, on anestesiatiimin työn jäävuoren huippu. Ennen potilaan
saapumista hoitoon on tehtävä mittava taustatyö,
jotta potilas voidaan turvallisesti nukuttaa. Kaikki selvitykset tehdään puhelimitse, mutta jos tarvitaan lisätietoja, pyydetään potilas paikan päälle. Potilaan terveystiedot selvitetään perusteellisesti ja jos tarvitaan lisäselvityksiä, tilataan sairaalas-
ta potilaspapereita ja tarvittaessa otetaan yhteyttä
hoitavaan lääkäriin.
– Yleissairaudet otetaan huomioon päivän
potilaslistan laadinnassa. Esimerkiksi diabetespotilaan kanssa sovitaan yhdessä insuliinin käytöstä anestesiapäivän aamuna. Jos jollakin potilaalla on vaikea olla ravinnotta, voi anestesiasairaanhoitaja muuttaa päivän potilasjärjestystä, kertoo
anestesiasairaanhoitaja Minna Lehmusvirta.
Aiderixin varapotilasjärjestelmän ansiosta sovitun työajan käyttöaste on 100 %. Varalla on hyvä olla 1–3 motivoitunutta potilasta, joiden taustatiedot
ovat työstetty ja potilaat valmiustilassa tulemaan
lyhyellä varoitusajalla hoitoon. Erityisesti keväisin
ja syksyisin flunssakauden aikana varapotilasjärjestelmä on tarpeen, jotta anestesiahammashoitoa
voidaan tehdä kustannustehokkaasti. Sen mahdollistaa myös Aiderixin 24/7 puhelinpäivystysjärjestelmä. Tyhjäkäyntiä ei ole, toteaa anestesiaerikoislääkäri Mauri Numminen.
Anestesiatiimi on kehittänyt myös laitoksessa
olevien ikäihmisten hoitoon ns. vierihoidon konseptin. Mallin mukaan potilaat hoidetaan sairaalan hammashoitolassa tai terveyskeskuksessa, mihin heidät tuodaan taksilla tai ambulanssilla. Potilaat hoidetaan, lääkitään ja palautetaan takaisin
osastolle. Potilaita seurataan tunti tai puolitoista toimenpiteen jälkeen ja osaston sairaanhoitajat
ohjeistetaan jatkohoidon varalta.
Tyypillinen anestesiahammashoidon potilas
Noin 30–40 % potilaista on alle kouluikäisiä lapsia, jolla on suuri hammashoidon tarve. Kun-
AIDERIX ERIPAINOS
• www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI
shg 2 • 13
3
Anestesiahammashoidossa hampaat hoidetaan kerralla kuntoon.
4
shg 2 • 13
www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI • AIDERIX
ERIPAINOS
nallisessa hoidossa tyypillinen potilas on keskimäärin 5-vuotias perusterve lapsi, jolla on kariesta 4–6 hampaassa ja usein myös poistotarvetta.
Usein pienillä lapsilla on hoitokypsymättömyyttä,
mutta taustalla voivat vaikuttaa myös pelot taikka
muut sosiaaliset vaikeudet perheessä.
– Toisinaan anestesiahammashoidolla yritetään
vain estää lapsen kovan pelon ja ahdistuksen syntyä. Vaikka ei olisikaan niin isoa hammashoidon
tarvetta, nukutushoitoon päädytään, jotta jatkossa voitaisi aloittaa tavallisessa hammashoidossa
ikään kuin puhtaalta pöydältä, kertoo Minna Lehmusvirta.
Yksityisellä sektorilla yleinen nukutuksessa hoidettava on 30+ aikuinen, joka haluaa hoidattaa
hampaansa kerralla kuntoon. Heistä jotkut ovat
käyneet hammashoitolassa jopa yli 10 vuotta sitten ja usein hampaiden kunto on romahtanut.
Kynnys hammashoitoon on noussut liian korkealle. Jotkut taas perustavat tässä iässä perhettä ja
miettivät alkavaan vanhemmuuden liittyen myös
omaa terveyttään.
Muita isoja ryhmiä ovat maahanmuuttajat,
kehitysvammaiset, syrjäytyneet nuoret ja päihteidenkäyttäjät. Viime aikoina uutena potilasryhmänä on tullut muistisairauksia potevat aikuiset ja ikäihmiset, joilla on implantteja ja siltoja
suussa, muttei enää valmiuksia omahoitoon. Laitokseen joutuessaan suun kunto romahtaa omahoidon pettäessä. Monet heistä eivät hyväksy toimenpiteitä tehtävän suussaan. Joillakin potilailla
on niin vakavia nielemisvaikeuksia tai oksennusrefleksi, ettei tavanomainen hammashoito ota
onnistuakseen.
Mitä anestesiahammashoito
maksaa?
Anestesiahoito maksaa yksityisesti 400 euroa tunti,
15 minuutin tarkkuudella. Nukutuskustannuksien
päälle lasketaan lisäksi hammashoidon kulut. Tunti on yleensä minimihoitoaika. Ennen hoitoa asiakas saa hammaslääkäriltä arvioinnin tehtävistä toimenpiteistä ja siihen kuluvasta ajasta. Kela korvaa
yksityisellä sektorilla tehdystä nukutuksesta osan.
Tavallisen hammashoidon hammaslääkäri–
hammashoitaja työparin työvoimakustannukset
ovat n. 3 euroa minuutti. Anestesiahammashoidon työvoimakustannukset ovat n. 5,5 euroa työparin kustannuksien lisäksi eli yhteensä n. 8,5 euroa minuutti. Jos anestesiahammashoitoa tehdään
Yläkuva: Potilas anestesiahammashoidon alkaessa nukutettuna.
Alakuva: Sama potilas neljä tuntia kestäneen anestesiahammashoidon jälkeen ennen herätystä.
sairaalaolosuhteissa, niin kustannukset nousevat
28,5 euroon minuutti, koska leikkaussalin ylläpidon kustannukset ovat 20 euroa minuutissa.
Verrattuna sairaalassa tehtävään hoitoon liikkuvan
anestesiahoitotiimin työ on kustannustehokasta.
– Turhia kustannuksia syntyy usein ennen
anestesiahammashoitoa. Hammaslääkäri–hoitaja
työparilla voi kulua jopa puolitoista tuntia arvokasta työaikaa, kun potilasta yritetään hoitaa normaalikeinoin, mutta hoito ei onnistu. Potilas joko ei ole
yhteistyökykyinen tai jättää yksinkertaisesti tulematta vastaanotolle. Anestesiahammashoidossa
usein koko hampaisto kunnostetaan tunnissa
tai parissa riippuen potilaan suun tilanteesta. Jos
anestesiahammashoitoon päädytään, niin päätös
pitäisi tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kustannusten ja inhimillisen kärsimyksen minimoimiseksi, pohtii Mauri Numminen.
Uniperhonen
Potilaat saavat syödä neljä tuntia ennen toimenpidettä jotain kevyttä ja helposti sulavaa ruokaa.
Esilääkitystä ei käytetä, koska ne ovat pitkävaikutteisempia kuin nukutuslääkkeet. Esilääki-
AIDERIX ERIPAINOS
• www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI
shg 2 • 13
5
Aiderix Oy
• Aiderix Oy on perustettu vuonna 1998
• Tarjoaa järjestelmällistä
ja kokonaisvaltaista anestesiapalvelua.
• Toimii julkisella ja yksityisellä sektorilla.
• Toiminta kattaa koko Suomen.
• Noin 2700 nukutusta vuodessa.
• Tiimissä on noin
10 anestesiahoitajaa ja
4–5 anestesialääkäriä.
• Siirrettäviä anestesiavälineitä on
12 settiä ja 6 pakettiautoa.
• Päivystyspuhelin 24/7:
045 129 4616.
Mauri Numminen
Anestesiaerikoislääkäri
Puh. 0400 404 064
mauri.numminen@kolumbus.fi
www.nukutushammashoito.fi
Sen jälkeen vielä toivotaan, että vanhemmat huolehtisivat kotona hampaista jatkossa paremmin.
On myös tilanteita, jolloin vanhemmat eivät anna
lasta nukuttaa, kertoo Mauri Numminen.
Potilaita ei kytketä hengityskoneeseen, vaan
he hengittävät spontaanisti. Ainoastaan nukutuksen alussa hengittämistä autetaan ventilaatiolla noin 10 minuutin ajan. Potilaat intuboidaan.
Anestesiasairaanhoitaja on hoitotilanteessa koko ajan läsnä seuraamassa potilaan vointia. Esimerkiksi diabetespotilaan verensokeritasoa seurataan ja lisätään sokeriliuosta tai insuliinia tarvittaessa. Toinen anestesiasairaanhoitaja työskentelee heräämössä.
Anestesiahoidon komplikaatiot liittyvät usein,
varsinkin lapsilla, ilmateiden hallintaan. Tämän takia potilasvalinnassa huomioidaan lapsen
terveydentila. Kipeää lasta ei nukuteta vaan annetaan hänen parantua rauhassa. Erityistilanteita
anestesiassa on kuitenkin hyvin harvoin. Potilasta seurataan siinä tapauksessa pidempään ja mikäli tarvitaan seurantaa yön yli, lähetetään potilas
sairaalahoitoon. Tavoitteena on kuitenkin lähettää
potilas aina kotiin aikuisen seuraan.
Heräämössä
tystä käyttäessä joudutaan tilanteeseen, että potilas on herännyt nukutuksesta ja olisi valmis lähtemään kotiin, mutta esilääke vaikuttaa vielä aiheuttaen väsymystä. Esilääkkeet myös tehoavat eri tavalla eri ihmisillä. Jotkut potilaat sedatoituvat hyvin, jotkut eivät. Tilanteeseen, että kaikilla sedaatio toimisi, ei päästä.
Kanyyli eli ”uniperhonen” laitetaan lapsen istuessa vanhemman sylissä rauhoitetussa tilanteessa. Uudet kanyylikärjet ovat leikattu sillä tavoin,
että pistettäessä kipua tuntevat hermopäätteet siirtyvät neulan edestä sivuun. Kanyylin laittaminen
ei varsinaisesti satu, mutta lapset kokevat usein
kiinni pitämisen harmilliseksi.
– Jotkut perheet ovat tilanteeseen hyvin valmentautuneita ja rauhallisia. Toiset taas syyllistävät itsensä lapsen huonosta hammasterveydestä.
Tunteet purkautuvat aggressiivisuutena sekä turhautuneisuutena, mitkä kohdistuvat valitettavasti hoitohenkilökuntaan. Tilanne tuntuu vanhemmista minihuostaanotolta kun alleviivataan lapsen huonoa hammastilannetta, lapsi nukutetaan
ja hoitohenkilökunta pitää lapsesta huolta tovin.
6
shg 2 • 13
www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI • AIDERIX
Potilasta seurataan hoidon jälkeen tunti tai puolitoista, kunnes hän on herännyt ja syönyt mehujäätelön. Seuranta-aika heräämössä voi olla tarvittaessa pitempikin. Käytettävät unilääkkeet ovat
hyvin lyhytvaikutteisia, jolloin jälkiyllätyksiä ei
esiinny. Pahoinvointia ei myöskään ole. Saattajia tai vanhempia kehotetaan seuraamaan potilaan vointia koko loppupäivän ja yön ajan. Tarvittaessa sovitaan jälkikontrolli hammaslääkärille
tai suuhygienistille jo seuraavalle päivälle. Jälkikontrollin aikataulu vaihtelee myös kunnittain.
Potilaat saavat suulliset ohjeet myös kirjallisena
kotiin mukaan.
Hammaslääkäri käy heräämössä kertomassa
vanhemmille, mitä tehtiin ja miten hoito sujui.
Pyritään tilanteeseen, että vanhemmat ovat paikalla kun lapsi herää. Lapsen näkökulmasta hän
nukahtaa isän tai äidin syliin ja herää vanhempien vierellä. Lapsi herää pehmeästi ikään kuin
aamulla. Kotona potilas saattaa olla normaalia väsyneempi ja nukahtaa sohvalle. Myös tasapaino
voi olla heikko. Läheiset voivat soittaa päivystyspuhelimeen mikäli kysyttävää on. Useimmiten kysytään kipulääkityksestä, mitä suositellaankin. n
ERIPAINOS
Anestesiahammashoitoa
KIRKKONUMMELLA
Anestesiatiimin ja hammashoitotiimin rajapinnalla ahkeroi
anestesiapäivän vastuuhenkilö,
hammashoitaja Teija Näätänen.
Teksti ja kuvat: Thea Mandelin
Kaaviot: Kirkkonummen kunnan suun
terveydenhuolto, prosessikaaviot.
AIDERIX ERIPAINOS
• www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI
shg 2 • 13
7
Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon prosessikaaviot
PELKOPOTILAAN HOITO
Tavanomainen
hammashoito
onnistuu
Kyllä =
Onnistunut
hoitoprosessi
Ei
Midazolamesilääkitys
omassa
hammahoitolassa
onnistuu
Ei
Lääkerentoutuksen
hoitoprosessi
(lokaasu ja/tai
esilääkityshoito)
onnistuu
Ei
Suun ja hampaiden
hoito välttämätöntä
yleisterveyden vuoksi,
tarvitaan anestesiahammashoitoa
E
nsin on valmisteltava päivän potilaslista.
Hammaslääkäriltä kysytään aika, mitä varataan yhden potilaan hoitoon. Samalla suunnitellaan, kuinka monta potilasta mahtuu päivään.
Kun potilaat ovat valittu, lähettää vastuuhenkilö
potilaille kirjeen, missä on esitietokaavake, tietoa
anestesiahammashoidosta ja lupa-asiakirja, jossa
potilas antaa luvan muuttaa hoitosuunnitelmaa
kliinisen tilanteen mukaan. Potilas sitoutuu hoitoon allekirjoittamalla paperit. Myös anestesiahoitaja soittaa potilaille ja selvittää anestesian kanAnestesianalta oleellisia asioita.
Hammashoitolan vastuuANESTESIAHAMMASHOITO
hammashoitotiimi
henkilö avaa hammashoitolan ovet, lisäksi hän
varmistaa, että huoneissa ovat kaikki tarvittavat
välineet, tarveaineet ja
että esimerkiksi heräämösSuunAnestesiahammashoitoon
ja hampaiden
Tarvittavien asiakirjojen
Anestesiapotilaat
sä on sänky.
hoitosoveltuvat
välttämätöntä
laadinta sekä ilmoitus
hammashoidon
Päivän päätteeksi vastuuhenkilö
varmistaa, et(Kirkkonummi):
anestesiahammashoidon
yleisterveyden
vuoksi,
valmistelu
Kyllä
tä
viimeinenkin
potilas
on
lähtenyt
saattajan
kanstarvitaan
anestesiavastuuhammashoitajalle,
• hoitokypsymättömät lapset
joka laittaa potilaan
hammashoitoa
sa turvallisesti kotiin. Teija siivoaa huoneet ja pos• syrjäytymisvaarassa olevat nuoret
anestesialistalle
tittaa lähettäneille hammaslääkäreille
hoidettujen
• psykiatriset potilaat
Anestesia• yleissairaat
potilaiden hoitokertomukset.
Anestesiakertomus
hammashoidon
• infektiopotilaat
ja lupapaperit säilytetään
potilaan omassa hamtoteutus
• keinonivelhoitoa
Potilas
voi odottaa odottavat aikuiset
mashoitolassa. Joskus kello on reilusti yli kuusi ilseuraavaa terveyslalla kun Teija sulkee hammashoitolan ovet.
keskusksen
anesteAnestesiahoitoon
soveltumatto– Kerran saattaja oli niin heikossa kunnossa, etLähete
(B1)
siapäivää
ja potilas (Kirkkonummi):
Anestesiamat potilaat
tä harkitsin itse potilaan ja saattajan kotiin viemissuusairauksien
Ei
soveltuu anestesiahammashoidon
tä. Saattajalla ei ollut autoa
eikä rahaakaan, mutta
poliklinikalle
jälkeen
• hoitoon
epästabiilia astmaa sairastavat potilaat
onneksi yksi anestesiasairaanhoitajista antoi heil• potilaat, joilla on hoitamaton verenpainetauti
le kyydin kotimatkalla, nauraa Teija Näätänen.
• insuliini-DM:ta sairastavat potilaat, mikäli sairaus epätasapainossa
• ylähengitystieinfektiopotilaat
• lapset, joiden vanhemmat suhtautuvat epäilevästi anestesiahammashoitoon
• potilaat, joille ei löydy saattajaa
• potilaat, joiden BMI on 38–40 (painoindeksi)
8
shg 2 • 13
www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI • AIDERIX
Käytännön työssä
Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuolto
järjestää anestesiahammashoitoa 4–6 kertaa vuodessa. Anestesiahammashoitotiimiin kuuluvat
ERIPAINOS
Anestesiahammashoitotiimi
ANESTESIAHAMMASHOITO
Suun ja hampaiden
hoito välttämätöntä
yleisterveyden vuoksi,
tarvitaan anestesiahammashoitoa
Potilas voi odottaa
seuraavaa terveyskeskusksen anestesiapäivää ja potilas
soveltuu anestesiahoitoon
Kyllä
Ei
Tarvittavien asiakirjojen
laadinta sekä ilmoitus
anestesiahammashoidon
vastuuhammashoitajalle,
joka laittaa potilaan
anestesialistalle
Lähete (B1)
suusairauksien
poliklinikalle
kolme hammaslääkäri–hammashoitaja-paria ja
suuhygienisti. Tehtävät ja työnjako sovitaan päivän alussa kun tiedetään minkä tyyppisiä ja kuinka monta potilasta päivässä on. Yksi työpari hoitaa pääasiallisesti lapsia, muut aikuisia. Työparit
vuorottelevat kahdessa hoitohuoneessa. Esimerkiksi pitkän hoitorupeaman jälkeen työpari voi levätä tai ruokailla kun toinen työpari tulee tilalle.
Potilaiksi valikoituvat enimmäkseen pienet hoitokypsymättömät ja pelkäävät lapset, jolla on paljon
hammashoidon tarvetta. Usein ei kokeilla muita keinoja, vaan lapsi lähetetään suoraan anestesiahammashoitoon. Lasten hammashoitopelko on
usein peräisin vanhempien omasta pelosta.
– Esimerkiksi vanhemmat saattavat sanoa lapselle: ei se satu! Lapsi reagoi siihen, ai, voiko hammashoidossa sattua! Ja pelko onkin valmis, kertoo
hammaslääkäri Maija Heikkinen.
Kirkkonummella lähetetään anestesiahammashoitoon myös pelkääviä aikuisia, joilla on monia
peruuttamattomia poisjääntejä. Taustalla voi olla
muita ongelmia kuten esimerkiksi syrjäytymistä.
Silloin on järkevämpää suorittaa koko tarvittava
hoito kerralla. Ensin kuitenkin yritetään keskustelemalla purkaa potilaan pelkoja ja annetaan potilaan vaikuttaa hoitonsa kulkuun. Yksinkertaisetkin konstit saattavat tehota, kuten odotetaan puudutuksen vaikutuksen alkamista ja kunnioitetaan
potilaan toiveita hoidon kulun suhteen. Myös esi-
Anestesiahammashoidon
valmistelu
Anestesiahammashoidon
toteutus
Anestesiahammashoidon
jälkeen
lääkitystä ja ilokaasuhoitoa voidaan kokeilla.
Normaalisti työskennellään kolmessa huoneessa; kahdessa tehdään hammashoitoa ja kolmannessa huoneessa on heräämö. Käytännössä
potilastyö on kuten tavallisestikin. Hammashoitotyöparin ei tarvitse seurata potilaan vointia. Intubaatioputki ei haittaa hammastoimenpiteitä. Jos
työskennellään oikealla puolella, putken voi siirtää vasemmalle ja päinvastoin.
Anestesiahammashoidossa voidaan tehdä kaikkia hoitotoimenpiteitä, paitsi juurihoitoja, joiden
ongelmana on pitkä hoitoaika. Poikkeuksena ovat
etuhampaat, joihin juurihoidot tehdään kerralla
valmiiksi. Purennan kehityksen kannalta avainhampaat pyritään säilyttämään ja hoitamaan, jotta vältyttäisiin myöhemmin kalliilta oikomishoidoilta. Tyypillisesti kulmahampaat, maitoviitoset
ja pysyvät kuutoset ovat tärkeitä. Tarvittaessa käytetään metallikruunuja.
Potilasajat vaihtelevat tunnista kolmeen riippuen potilaan hampaiden kunnosta. Lapsia hoidetaan keskimäärin puolitoista tuntia. Aikuisten
hoitoajat ovat yleensä pidempiä.
– Pitkät hoitoajat tuntuvat. Ergonomiassa pitää
olla tarkkana, toteaa hh Nina Koskinen.
Päivän aikana hoidetaan yhteensä keskimäärin
8–10 potilasta kahdessa huoneessa. Hoito lähtee
periaatteesta, että kaikki hoidetaan kerrallaan kuntoon, mikä toisinaan venyttää päivän pituutta. n
AIDERIX ERIPAINOS
• www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI
shg 2 • 13
9
10
shg 2 • 13
www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI • AIDERIX
ERIPAINOS
Potilaskertomus:
Joni hoidossa
n Kaksitoistavuotias Joni nukkuu rennosti hammashoitotuolissa. Hammaslääkäri Nina Eriksson ja hammashoitaja
Nina Koskinen ovat aloittaneet Jonin hampaiden hoidon.
Hoidon aloitusta on jouduttu siirtämään monta kertaa, koska
Joni on ollut usein sairaana. Hänellä on Downin syndrooma ja
sydän leikattu vuosia sitten. Joni käy koulua Helsingissä, mutta asuu Kirkkonummella. Vanhemmille onkin ollut epäselvää,
kuka on vastuussa Jonin hammashoidosta. Tavanomaisessa hammashoidossa on tehty tarkastus, mutta se oli vaikea.
Vanhempien kertoman mukaan Joni ei varsinaisesti pelkää
hammashoitoa, mutta koska hän ei ymmärrä, mitä tehdään,
niin yhteistyötä ei synny. Taustalla ovat myös korvalääkärikäynnit, koska Jonille on laitettu putket korviin useita kertoja.
Edessä olevasta nukutushammashoidosta Jonille kerrottiin edellisenä päivänä, että huomenna mennään hammaslääkäriin ja hampaat hoidetaan kuntoon. Muita valmisteluja ei
pystytty tekemään, koska hän puhuu hyvin vähän. Jonia on
nukutettu monta kertaa, joten mitään uutta ei ollut tulossa.
– Hampaiden harjaus on vaikeaa, koska Jonilla on hampaat kahdessa rivissä ja poika on hyvin itsepäinen. Opettelemme yhdessä harjausta iltaisin ja aamuharjausta harjoitellaan koulussa. Jonin kanssa kommunikoidaan osittain tukiviittomia käyttäen, kertoo Jonin isä.
Jonilta poistettiin maitohampaita ja paikattiin pysyviä hampaita. Varsinainen hoito kesti kaksi tuntia ja heräämössä kului
puolitoista tuntia. Kotiin sai lähteä kun mehujäätelö oli syöty. Perhe odotti jo seuraavaa suuhygienistikäyntiä, jolloin on
tarkoitus katsoa Jonille sopivia kotihoitovälineitä ja opetella
harjaustekniikkaa.
Lempilastenlaulut piristävät Jonia kun hän herää turvallisesti isän ja äidin läheisyydessä.
AIDERIX ERIPAINOS
• www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI
shg 2 • 13
11
Teksti ja kuvat: Thea Mandelin
Suuhygienistin rooli
anestesiahammashoitotiimissä –
suuhygienisti
Nina Iholinin
kokemuksia
K
un lapsi on nukutettu, alkaa suuhygienisti
Nina Iholinin tärkeä osuus hoitokokonaisuudessa. Nina keskustelee perheiden kanssa suun
omahoidosta, tukee perheitä vaikeassa tilanteessa
ja muutoksessa sekä sopii tarvittaessa jatkohoidosta. Anestesiaerikoislääkäri Mauri Nummisen mukaan kunnissa, missä suuhygienisti kuuluu hoitotiimin, potilaiden anestesiahammashoito jää
usein yhteen kertaan. Uudestaan joudutaan nukuttamaan noin 1–2 % potilaista. Kunnissa, missä suuhygienisti ei kuulu anestesiahammashoitotiimiin, noin joka kymmenes – viidestoista potilas
nukutetaan uudelleen. Jos suuhygienisti pystyy estämään ennaltaehkäisevällä toiminnallaan 10–20
nukutusta vuodessa, niin hän on antanut potilaille
uuden mahdollisuuden hammashoidossa ja säästänyt oman vuosipalkkansa verran rahaa.
Anestesiaerikoislääkäri Mauri Nummisen mukaan
suuhygienisti Nina Iholinin työ ehkäisee potilaan
joutumista uudelleen anestesiahammashoitoon.
Miten perheet reagoivat kun läheinen on anestesiahammashoidossa?
Minkälainen tilanne keskustelu on?
Kanyylin laitto lapseen käteen on monelle perheelle, erityisesti lapselle tiukka paikka, vaikka tilanne
yritetään rauhoittaa ja pistäjät ovat hyvin kokeneita. Lasta voidaan joutua pitämään paikallaan monen aikuisen voimin. Nopea nukahtaminen näyttää pelottavalta vanhempien silmissä. Suuhygienistin huoneessa tunteet purkautuvat usein itkuisuutena. Vanhemmat potevat syyllisyyttä, koska ymmärtävät että olisivat voineet hoitaa lapsen hampaita
paremmin. He ovat myös joutuneet käsittelemään
lapsen pelkoja ennen hoidon alkua.
Keskustelutilanteessa saan olla aika taiteilija,
etten vahingossakaan liikaa syyllistä vanhempia.
Kiperiä kysymyksiä käsitellään perheen lähtökohdista. Yhteistyö hankaloituu jos vanhemmat kokevat paineet liian kovaksi. Toisinaan koko keskustelutilanne saattaa olla vanhempien omien ongelmien kuuntelua ja tukemista. Perheen tunnetiloihin ei kannata kuitenkaan mennä mukaan, vaan
pyrin pääsemään aiheesta mahdollisimman pian
jatkamaan eteenpäin. Vien puheen itse lapseen,
että mitä siellä kotona oikein tapahtuu ja mihin
asioihin vanhempien on puututtava, jotta lapsen
hampaiden hoito olisi kunnossa tulevaisuudessa.
Mistä keskustelette?
Joitakin perheitä joudun herättelemään keskusteluun, usein sen takia, että takana on voimakas
tunnemyrsky. Joidenkin kanssa keskustelu sujuu
kuin itsestään eteenpäin. Esimerkiksi tämän päivän viimeisen potilaan äiti kertoi, että lapsi syö
huonosti ruoka-aikana, mutta kyselee aterioiden
välissä voileipää, nakkia, mehua, makujugurttia,
yms. Tavoitteeni on saada vanhemmat itse oivaltamaan, mikä tässä kuviossa menee pieleen. Onnistumisen hetki tuli, kun isä oivalsi yhtäkkiä, että runsaat välipalathan ne pilaavat lapsen ruokahalun. Ongelmien taustalla ovat usein väärät ruokailutavat, sokerin käyttö sekä harjaamattomuus.
Miten perheet reagoivat neuvojen
antamiseen?
Vanhemmilla on yleensä tässä tilanteessa tsemppi päällä ja he ovat hyvin motivoituneita muuttamaan kotihoidon tapoja. Toisinaan perheet
puolustautuvat ilmoittamalla, että ovat kuulleet
14
shg 2 • 13
www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI • AIDERIX
aikaisemminkin nämä puheet. Muistan hyvin yhden isän, joka ilmoitti heti alkumetreillä, että on
kuullut aikaisemminkin nämä puheet terveellisistä
omahoito tottumuksista. Perheen muita sisaruksia
oli ollut aikaisemmin anestesiahammashoidossa.
Siitä polku aukesikin, kun lähdettiin yhdessä miettimään, miksi taas ollaan tässä tilanteessa. Pystyn
kuitenkin neuvoni hyvin perustelemaan jos vastustelua tulee. Yritän olla vastusteluista ja selittelyistä huolimatta kannustava. Harjausta vastustelevan lapsen vanhemmille sanon, että jos saa lapselta vaikka hampaan kulman harjattua, se on työvoitto joka kantaa pidemmän päälle hedelmää,
koska siitä tulee toivon mukaan rutiini.
Pelkopotilaiden vanhempien kanssa juttelen
peloista ja sen syistä. Korostaen etteivät vanhemmat siirtäisi omaa pelkoaan lapseen. Tarvittaessa neuvon miten voi valmistautua lapsen kanssa
hammashoitolaan tuloa varten.
Onko saman perheen jäseniä usein
nukutushammashoidossa?
Joskus on perheitä, missä jo toinen lapsi perheen
sisaruksista tulee anestesiahammashoitoon. Perusasiat ovat edelleen retuperällä. Taustalla voi olla
vanhempien elämänhallinnan sekasotkua. Väsynyt
aikuinen, joka ei jaksa ottaa vastuuta lapsista. Vanhemman oma pelko voi olla syynä tai terveyteen
liittyvät neuvot eivät ole yksinkertaisesti tavoittaneet perheen aikuisia. Omat turhautumisen tunteet on näissä tilanteissa vain pidettävä taka-alalla.
Entä jatkohoito?
Nukutushammashoidon jälkeen perhe tulee jatkokäynnille vastaanotolleni jolloin keskustelemme,
miten kotona on mennyt. Juttelemme asioista,
joissa perhe tarvitsee vielä lisätukea ja missä he
ovat onnistuneet. Tarkastan myös lapsen hampaat
ja poistan mahdolliset tikit. Halutessaan lapsella
on mahdollisuus tutustua hoitohuoneen laitteisiin. Tavoitteeni on totuttaa lapsi perushammashoitoon ja luoda hänelle onnistumisen tunteita
hammashoidossa. Tämän käynnin jälkeen jatkoajat ovat jo omassa hammashoitolassa. n
441 624
ERIPAINOS
Ulkoasu ja taitto: Studio Anne-Marie Vesto
Painopaikka: Newprint Oy, Raisio
Harjausta
vastustelevan lapsen
vanhemmille sanon,
että jos saa lapselta
vaikka hampaan
kulman harjattua,
se on työvoitto joka
kantaa pidemmän
päälle hedelmää,
koska siitä tulee
toivon mukaan
rutiini.
AIDERIX ERIPAINOS
• www.SUUHYGIENISTILIITTO.FI
shg 2 • 13
15
a
aiderix
anestesiapalvelut
Tarvitsetko nukutushammashoitoa?
Tarvitseeko lapsesi tai omaisesi nukutushammashoitoa?
Mikäli sinä tai omaisesi tarvitsette nukutushammashoitoa, me järjestämme
sen. Aiderixin palvelukeskus on käytettävissäsi nukutushammashoitoon liittyvissä kysymyksissä. Saat vastauksen tiedusteluusi kolmen arkipäivän kuluessa.
Me järjestämme luotettavan hammashoitopisteen, jossa hammashoito voidaan toteuttaa turvallisesti. Teemme yhteistyötä eri puolilla maata sijaitsevien
hammaslääkäriasemien kanssa.
Systemaattisesta nukutushammashoidosta hyötyvät erityisesti hoitopelkoiset
lapset, kehitysvammaiset ja laajoja hoitokokonaisuuksia tarvitsevat aikuiset.
Tosin monet potilaamme valitsevat nukutushammashoidon pelkästään kiireisen aikataulunsa ja mukavuudenhalunsa vuoksi.
Kokonaisvaltainen ratkaisu
hammashoidon anestesiapalvelun järjestämiseksi.
Mauri Numminen
Anestesiaerikoislääkäri
GSM 0400 404 064
mauri.numminen@kolumbus.fi
aiderix
anestesiapalvelut
a
Päivystyspuhelin vuorokauden ympäri: 045 129 4616