MVL:n uusi jäsenetulomakohde Vuokatissa s. 4
maitotalous 5 | 2014 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI Holiday Club Katinkulta Villas – MVL:n uusi jäsenetulomakohde Vuokatissa s. 4 MVL:N SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI LÄHETETÄÄN JOULUKUUN PUOLIVÄLISSÄ S. 7 MITEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ MUUTTUU S. 14 Tässä lehdessä | 5 • 2014 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN JÄSENLEHTI 64. vuosikerta | 12.12.2014 3 Päätoimittajalta 4 Uutta 6 Ajankohtaista: Joulu-tammikuun työajat Muista kehityskeskustelu/ pätevyydenarviointi Vuoden 2015 jäsenmaksu JULKAISIJA Meijerialan Ammattilaiset MVL ry TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puhelin: (09) 6156 6227 faksi: (09) 6156 6220 sähköposti: maitotalous@mvl.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Yli-Kovanen puh: (09) 6156 6222 sähköposti: juha.yli-kovanen@mvl.fi TOIMITUSSIHTEERI Tarja Rauhala puh: (09) 6156 6227 sähköposti: tarja.rauhala@mvl.fi KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVAT Tuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa Jaana Stenholm, Helsinki Irene Ruokonen, Herajoki Teemu Tuominen, Hämeenlinna Eini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa Satu Kangassalo, Keski-Suomi Pentti Määttä, Kuusamo Johanna Puustinen, Kymi-Karjala Johanna Moilanen, Oulu Hannu Ainasoja, Pohjois-Pohjanmaa Hanna Anttila, Satakunta Minna Räsänen-Käki, Savo Desirée Engström, Österbottniska Noora Jokiranta, MVL opiskelijat H-linna Sofia Kansikas, Meijeri-insinöörit MVL ry Heikki Lammela, eläkeryhmä 7 MVL:n sähköinen jäsenkortti lähetään joulukuussa 8 Työssäjaksamispäivät: Ole rohkea – laita ideat elämään 11 Kerhojen neuvottelupäivillä tehtiin hyviä päätöksiä 12 Valtuuston syyskokous: Valtuusto täydensi hallitusta sekä valitsi varapuheenjohtajansa 14 17 Minna Helteestä uusi valtakunnansovittelija 19 Viestintävirasto ohjeistaa: Näin vastaanotat joululahjan oikein 20 Nimityksiä 21 Maailmalta 22 Lomakotihaaveesta kylpyläksi – TKL:n taipaleesta historia-artikkeli 24 Opiskelu: Ruokamatka Pohjois-Italiaan opetti arvostamaan kotimaisuutta, perinteisiä elintarvikkeita ja lähiruokaa Ilmestyy seuraavan kerran 20.2.2015 PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN 0355-0672 (Painettu) ISSN 2342-5725 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen 25 Meijerialan opiskelijoiden kerhossa puhaltavat muutoksen tuulet 27 Työttömyyskassan nimi ja yhteystiedot muuttuvat – Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa aloittaa toimintansa vuoden alussa KANSIKUVA Vuokatin rinteet ja ladut kutsuvat talvilomailijoita! Holiday Club Katinkulta Villas Vuokatissa on MVL:n uusi jäsenetukohde. Kuva: Holiday Club Q & A Eläkeuudistus: Miten työeläkejärjestelmä muuttuu? 28 Perhe ja työ: Valtaosa parivuotiaiden isistä ei aio jäädä kotihoidon tuelle 30 Vastuuverkko tarjoilee luotettavaa tietoa vastuullisista ruokavalinnoista 4041 0763 Painotuote 2 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 33 Merkkipäiviä 7 MVL siirtyy sähköiseen jäsenkorttiin 8 Syksyn työssäjaksamispäivät kokosivat alueyhdistysten väkeä. 19 Osaatko vastaanottaa joululahjan oikein? Tutustu viestintäviraston ohjeisiin. 22 TKL:n vaiheista historia-artikkeli. PÄÄTOIMITTAJALTA MVL on edunvalvojasi – käytä etujasi Meijerialan Ammattilaisten tärkein tehtävä on edunvalvonta, jota se hoitaa työnantajapuolen kanssa solmimillaan työehtosopimuksilla. Tänä vuonna MVL solmi kaksi työehtosopimusta, Elintarviketeollisuusliiton kanssa jatkettiin sopimusta ja aivan uutena työehtosopimuksena tehtiin sopimus Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L:n kanssa. Juuri nämä työehtosopimukset ja Meipake-palkkausjärjestelmä takaavat meijerialan ammattilaisille vähimmäispalkkatason sekä tehtävien mukaisen palkkakehityksen ja tuovat turvaa jäsenen työelämään. MVL:n jäsen saa liitosta henkilökohtaista neuvontaa työtä, työehtoja, työpaikkaa, työsopimuksia sekä niiden tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Näissä asioissa jäsen voi myös kääntyä suoraan työpaikalla liiton yhdysmiehen puoleen. MVL:n jäsen on vakuutettu työttömyyskassassa, mikä takaa ansioihin suhteutetun päivärahan työttömyyden varalta. MVL:n koulutusrahastosta jäsen voi hakea avustusta ammatillista osaamista lisäävään koulutukseensa. Oikeusasioissa jäsenet saavat asianajotoimistosta puhelinneuvontaa.Alueyhdistykset tarjoavat erilaisia tapahtumia sekä mahdollisuuden osallistua liiton toimintaan. Myös vapaa-ajalle liitto tarjoaa monenlaista etua. Jäsenen käytössä ovat liiton jäsenetulomakohteet eri puolilla Suomea. Turvaa antaa vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus. Nämä ovat konkreettisia etuja, joita MVL:n jäsenyytesi sinulla tarjoaa. Tämän lisäksi on paljon muuta, mitä ei suoraan voi mitata rahassa. Valtakunnan tasolla työmarkkinajärjestöt olivat esimerkiksi nyt syksyllä mukana sopimassa eläkejärjestelmän uudistuksista. Ratkaisusta olisi tullut paljon rankempi palkansaajalle, jos nämä eivät olisi olleet neuvottelupöydässä. Samoin on nyt kuluvana syksynä käyty Valion meijereissä yt-neuvotteluja, joissa MVL:n yhdysmiehet ovat olleet mukana pehmentämässä neuvottelujen vaikutuksia. Yhdysmiehet ovat tehneet hyvää työtä ja siitä heille iso kiitos. Meijerialan Ammattilaiset MVL ry on ainoa liitto, joka ajaa meijerialan ammattilaisten asiaa. Olemme olleet sitä jo 70 vuotta. Ensi vuonna liitto viettää 70-vuotisjuhlavuottaan. Toukokuussa juodaan juhlan kunniaksi kaikissa meijereissä kakkukahvit ja elokuun lopussa risteillään juhlaliittokokouksen merkeissä. Toivotan sinulle hyvä jäsen levollista joulua ja onnellista uutta vuotta 2015! Juha Yli-Kovanen juha.yli-kovanen@mvl.fi MVL är din intressebevakare – använd dina förmåner Den viktigaste uppgiften för mejeribranschens fackförbund Meijerialan Ammattilaiset är intressebevakning via kollektivavtal som ingåtts med arbetsgivarsidan. I år ingick MVL två kollektivavtal, ett avtal med Livsmedelsindustriförbundet fortsatte och ett helt nytt kollektivavtal ingicks med Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L. Dessa kollektivavtal och lönesystemet Meipake garanterar yrkesfolket inom mejeribranschen en minimilönenivå, en löneutveckling enligt arbetsuppgifterna och skapar trygghet i medlemmarnas arbetsliv. MVL:s medlemmar får personlig rådgivning av förbundet i frågor som gäller arbete, arbetsvillkor, arbetsplatsen, arbetsavtal och tolkning av dessa. I dessa frågor kan medlemmen även vända sig direkt till förbundets förbindelseman på arbetsplatsen. MVL:s medlemmar är försäkrade via arbetslöshetskassan, vilket garanterar en inkomstrelaterad dagpenning vid arbetslöshet. Ur MVL:s utbildningsfond kan medlemmar ansöka om bidrag för kompetenshöjande utbildning. I rättsärenden får medlemmar telefonrådgivning av en advokatbyrå. Lokalföreningarna ordnar olika evenemang och möjlighet att delta i förbundets verksamhet. Även på fritiden har förbundet många slags förmåner att erbjuda. Medlemmarna har som en medlemsförmån tillgång till förbundets semesteranläggningar runtom i Finland. En olycksfalls- och resenärsförsäkring för fritiden ger trygghet. Detta är några konkreta förmåner som ditt medlemskap i MVL erbjuder dig. Dessutom ingår mycket annat som inte kan mätas i pengar. På riksnivå var arbetsmarknadsorganisationerna till exempel nu i höst med och beslutade om reformerna av pensionssystemet. Lösningen hade blivit mycket tuffare för löntagaren om inte dessa hade suttit med vid förhandlingsbordet. Detsamma gäller samarbetsförhandlingarna som förts i Valios mejerier under hösten. Där var MVL:s förbindelsemän med och mildrade effekterna av förhandlingarna. Förbindelsemännen har gjort ett bra jobb och det ska de ha ett stort tack för. Meijerialan Ammattilaiset MVL ry är det enda förbundet som verkar för alla yrkesverksamma inom mejeribranschen. Det har vi gjort i 70 år redan. Nästa år firar förbundet sitt 70-årsjubileum. I maj kommer vi jubileet till ära att bjuda på kaffe och tårta i alla mejerier och i slutet av augusti blir det kryssning och förbundskongress i jubileets tecken. Jag önskar dig bästa medlem en fridfull jul och ett gott nytt år 2015! MAITOTALO US 5 • 2014 • 3 Uusi jäsenetukohde - Katinkulta Villas Vuokatissa Ensi vuoden alusta alkaen MVL:n jäsenten käytössä on Vuokatissa sijaitseva lomahuoneisto Katinkulta Villas. Holiday Club Villas -huoneistot on rakennettu Katinkullan hotellisiiven jatkeeksi. Nelikerroksisen Villas-siiven asunnoista on näkymät joko Golfkentälle tai Nuasjärvelle ja Vuokatinvaaralle. Varustelu 64,5 neliöisessä ja viihtyisästi sisustetussa huoneistossa on täysin varusteltu keittiö, olohuone, kaksi makuuhuonetta, kylpyhuone, sauna ja lasitettu terassi. Makuupaikkoja löytyy kuudelle. Varusteluun kuuluvat astiasto kuudelle, vedenkeitin, kahvinkeitin, tiskikone, liinavaatteet, tv & blueray-soitin, silitysvälineet, cd radio, hiustenkuivain, rikkaimuri, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Hinta Huoneistoa vuokrataan viikoksi kerrallaan, lauantaista klo 17.00 lauantaihin klo 11.00 hintaan 450 euroa/viikko. Vuokraan sisältyvät liinavaatteet ja siivous. Varaukset Varaukset tehdään netin kautta osoitteessa www.mvl.fi/katinkultavillas käyttäjätunnus: MVL salasana: lomavaraus Hotelli Termen varaukset nyt myös netin kautta Hotelli Termen lomahuoneistoa Ikaalisten kylpylässä voi nyt varata myös netin kaut- 4 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 ta. Varaukset tehdään edelleen kolmen ja neljän vuorokauden paketteina, perjantai- maanantai ja maanantai -perjantai. Varauskalenterista näkyy varatut sekä vapaana olevat ajankohdat. Käytännössä varauskalenteri toimii niin, että jäsen valitsee haluamansa vapaan ajankohdan kalenterista ja täyttää muut varauslomakkeen kohdat (huom! sähköpostiosoite tarvitaan) ja lähettää varauksen. Varaus tulee MVL:n toimistoon, ja kun se on käsitelty toimistossa, niin varaajalle lähetetään tämän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen vahvistusviesti varauksesta. Termen tiedot sekä hinnat ja varauskalenteri löytyvät osoitteesta www.mvl.fi/varauskalenteri Meijeriopiskelijoiden risteily Tukholmaan 13.-15.3.2015 MS Silja Symphonylla MVL järjestää meijeriopiskelijoiden risteilyn Tukholmaan. Risteily on tarkoitettu Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun meijeristi- ja meijeri-insinööriopiskelijoille sekä jo valmistuneille MVL:n opiskelijakerhojen entisille aktiivijäsenille, kuten entisille hallitusten jäsenille. Matkalla on tarkoitus suunnitella MVL:n opiskelijatoiminnan tulevaisuutta ja kehittää opiskelijakerhojen toimintaa. Samalla kuulemme esimiesasemassa olevan meijerialan ammattilaisen puheenvuoron siitä, millaisia odotuksia meijerissä asetetaan harjoittelulle ja valmistuvalle opiskelijalle. Lähtö Helsingistä pe 13.3.2015 klo 17.00 (HUOM! lähtöselvityksessä tulee olla viimeistään 16.30), Helsingin Eteläsatama/Olympiaterminaali, Olympiaranta 1, Helsinki Saapuminen Helsinkiin su 15.3.2015 klo 10.00 Risteilyillä majoitutaan A- tai B-luokan kahden tai neljän hengen hytteihin. Risteilyn hintaan sisältyvät aamiaiset ja päivälliset juomineen. Matkan omavastuuhinta on A2-hytissä 100 €/jäsen A4-hytissä 75 €/jäsen B2-hytissä 75€/jäsen B4-hytissä 50€/jäsen Sitovat ilmoittautumiset 31.1.2015 mennessä osoitteessa www.mvl.fi/opiskelijaristeily Mukaan mahtuu 50 nopeinta! HUOM! Ikäraja 18 vuotta. MAITOTALO US 5 • 2014 • 5 AJANKOHTAISTA Joulu-tammikuun työajat Muista kehityskeskustelu/ pätevyydenarvionti! Itsenäisyyspäivä on tänä vuonna lauantai. Tästä johtuen viikolla 49 ei ole vapaapäiviä normaalien vapaapäivien lisäksi Jouluaaton ja joulunpyhien sekä loppiaisen johdosta joulukuun ja tammikuun työaikaa lyhennetään seuraavasti: Jouluaatto on tänä vuonna keskiviikko, torstai ja perjantai ovat joulupäivät. Tämän vuoksi viikolla 52 on kolme vapaapäivää normaalien vapaapäivien lisäksi. Uudenvuodenpäivä on torstai ja loppiainen osuu tiistaiksi, siksi viikot 1 ja 2 ovat nelipäiväisiä työviikkoja. pitoa. Jokaisen arvioitavan toimihenkilön toimintaa voidaan ohjata arvioinnista saatavan palautteen avulla. EsimiesMeijereissä käytössä olevan Meipake- alaiskeskustelut ovat yksi suositeltava palkkausjärjestelmän mukainen päte- väline pätevyyden arvioinnin ylläpitoon. vyydenarviointi on suoritettava vähintään kerran vuodessa. Uudet pätevyy- Valmistaudu etukäteen denarvioinnit tulevat voimaan 1.1.2015. Käytäviin kehitys/pätevyydenarvioinSuositeltavaa on liittää pätevyydenarvi- tikeskusteluihin kannattaa valmistauointi yrityksessä käytäviin tavoite- ja ke- tua etukäteen. Hyvä keino on palauttaa ennakkoon mieleen, mistä asioista hityskeskusteluihin. Toimihenkilön pätevyydellä tarkoi- edellisessä kehityskeskustelussa sovittetaan hänen työskentelyominaisuuk- tiin. Näin niiden toteutumisen arviointi siensa ja suorituksiensa suhdetta hänen yhteisesti helpottuu. Lisäksi voi pohtia tehtäviensä vaikeusasteeseen. Tehtävän esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Missisältö määrittää vaativuuden perusta- sä olen onnistunut? Missä asioissa mison, joka jokaisen tehtävää hoitavan on nun pitäisi ennen kaikkea kehittyä? Mitä täytettävä. Tehtävän asettamien vähim- olen oppinut? Minkälaista tukea kaipaimäisvaatimusten ylittävät avut ovat hen- sin esimieheltäni? On myös hyvä myös kilökohtaista pätevyyttä. Hyvää pätevyyt- miettiä valmiiksi sellaisia ajankohtaisia tä ja hyviä työsuorituksia voi esiintyä kai- asioita, joista haluaa esimiehensä kanskilla vaativuustasoilla. sa keskustella. Meipake-palkkausjärjestelmässä on määritelty meijeritoimihenkilöiden henkilökohtaisen palkanosan perusteet. Pä- Varaa aika pätevyydenarviointiisi tevyyden arvioinnin käyttö johtamisen esimiehesi kanssa hyvissä ajoin ja ja toiminnan ohjaamisen apuvälinee- varaa siihen riittävästi aikaa! nä edellyttää järjestelmän jatkuvaa yllä- Yhteensä viisi vapaata Jouluaatosta, joulupäivistä, uudenvuodenpäivästä ja loppiaisesta tulee vapaapäiviä yksi kustakin. Lisävapaiden antaminen voidaan toteuttaa siten, että ne annetaan joko asianomaisen tai edeltävän tai jälkeisen työaikajakson aikana. Tarvittaessa työajan lyhentämiseen voidaan käyttää myös pidempää aikaa. Työskentely joulunpyhinä Jouluaatto Jouluaatto on tänä vuonna keskiviikko. Aattona tehdystä työstä maksetaan 50 % aattokorvaus, joka kahdeksan tunnin jälkeen nousee 100 %. Jouluaattona kello 16.00 alkaen maksetaan 200 % suurjuhlapyhäkorvaus, jonka lisäksi maksetaan vielä ilta- ja yötyölisä 15 %/30 % kaksinkertaisina. Joulupäivä, Tapaninpäivä Joulupäivänä ja Tapaninpäivänä maksetaan vähintään 200 % suurjuhlapyhäkorvaus ja sen lisäksi mahdolliset vuorotyölisät kaksinkertaisina, kuten sunnuntaityössä. Myös 100 % aamutyölisä maksetaan lisänä suurjuhlapyhäkorvauksen päälle. Uudenvuodenpäivä Maksetaan normaalit sunnuntaityöstä tulevat korvaukset. Loppiaispäivä Loppiaispäivänä työskenneltäessä maksetaan 200 % suurjuhlapyhäkorvaus, kuten joulunpyhinä. 6 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 Pätevyydenarvioinnilla määritetään henkilökohtainen pätevyytesi Vuoden 2015 jäsenmaksu Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n jäsenmaksu vuonna 2015 on 1,2 % verotettavasta ansiosta. Jäsenmaksuun sisältyy työttömyyskassan jäsenmaksu. Työttömät eivät maksa liiton jäsenmaksua. Opiskelijajäsenet maksavat jäsenmaksua harjoitteluajan palkasta. Opiskelijajäsenyys oikeuttaa työttömyysturvaan, mikäli valmistuttua ei työllisty. Eläkeläisjäsenten jäsenmaksu on 40 euroa 70-vuotiailta ja sitä nuoremmilta eläkeläisjäseniltä. Työttömyysturvan lisäksi MVL:n jäsenmaksuun sisältyy monia muitakin jäsenetuja kuten vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus aina sen vakuutuskauden loppuun kun täyttää 70 vuotta, Maitotalous-lehden vuosikerta sekä lomaetuja. Oletko oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen? Asepalvelus, äitiysloma, hoitovapaa, vanhempainvapaa, opiskelu tai Kelan pitkäaikainen sairaspäiväraha oikeuttavat jäsenmaksuvapautukseen kyseiseltä ajalta. Muista ilmoittaa näistä ja muista jäsentietomuutoksistasi välittömästi liittoon. Voit muuttaa jäsentietojasi helposti osoitteessa www.mvl.fi/jasentietomuutoslomake Pidä jäsenkortti aina mukanasi Jäsenkortti kannattaa pitää aina mukana, sillä se toimii muun muassa matkavakuutuksen todisteena. Sähköinen jäsenkortti kulkee kännykässäsi kätevästi mukanasi. Lisää jäseneduista osoitteessa www.mvl.fi/jasenedut MVL:n sähköinen jäsenkortti lähetetään joulukuussa – lataa käyttöösi heti MVL siirtyy vuoden 2015 alusta sähköisen jäsenkortin käyttöön, kun nykyisen muovisen jäsenkortin voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa. Joulukuun puolen välin jälkeen jokaiselle MVL:n jäsenelle, jonka kännykkäpuhelinnumero on MVL:n tiedossa, lähetetään tekstiviestinä sähköisen jäsenkortin latauslinkki, josta avautuvia ohjeita noudattamalla voi ladata uuden jäsenkortin käyttöönsä. Sähköinen jäsenkortti toimii kaikissa värinäytöllisissä matkapuhelimissa. Kortin lataaminen ja kortin sisältämien linkkien ja viestintäkanavan käyttö edellyttävät Internet-yhteyttä. Latausohjeet sekä käyttötuki Sähköinen jäsenkortti ladataan tekstiviestillä puhelimeesi tulevaa linkkiä klikaten ja linkin takaa avautuvia ohjeita noudattaen. Osoitteeseen www.intellipocket.com/ wiki/ on kerätty kortin latausohjeita eri puhelimille sekä muita käyttöön ja käyttöönottoon liittyviä ohjeita. Lisätietoa ja sovelluksen lataamisen tai käytön ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä sovelluksen toimittajan Intellipocketin tukipalveluun: tuki@intellipocket.com Asennusohjeet löytyvät myös MVL:n kotisivuilta www.mvl.fi/asennusohjeet. Jäsenkortista lisätietoja antaa järjestöpäällikkö Tomi Seppä, puh. 040 675 3070, tomi.seppa@mvl.fi Sähköinen jäsenkortti on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Jos puhelimesi särkyy, katoaa tai vaihdat puhelinta, on sähköinen jäsenkortti ladattava uudelleen. Tarvitset uuden linkin, joka on tilattava MVL:n toimistosta, puh. (09) 6156 611 tai netin kautta www.mvl.fi/jasenkorttitilaus. Jäsenpalveluun uusia mahdollisuuksia Sähköinen jäsenkortti tuo uusia mahdollisuuksia MVL:n jäsenpalveluihin ja viestintään. Sähköisen jäsenkortin sisältö koostuu seuraavista osista: 1. Koti (näytössä teksti jäsenkortti, MVL:n logo ja jäsenen etunimi ja sukunimi) 2. K oodi (näytössä jäsennumero ja QR-koodi, jonka takaa löytyvät jäsentiedot) 3. Edut (näytössä lyhyt esittely eduista sekä linkkipainikkeet jäsenetuihin MVL:n www-sivuille) 4. Viestintä (viestintäkanava, jonne liitto päivittää ajankohtaisia asioita) 5. Vakuutus (näytössä Ifin vapaaajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksen tiedot sekä logo ja soitto- ja/tai weblinkit) * * * www-linkit ja viestintäkana- Yhteystiedot kuntoon Sähköinen jäsenkortti lähetetään automaattisesti MVL:n jäsenrekisterissä olevaan jäsenen kännykkäpuhelinnumeroon, joka on ollut liiton rekisterissä joulukuun alussa. Mikäli epäilet, ettei kännykkänumerosi tai muut yhteystietosi ole ajan tasalla, voit päivittää ne osoitteessa www.mvl.fi/jasenkorttitilaus. Saat sähköisen jäsenkortin jälkilähetyksenä. van käyttö edellyttävät Internetyhteyttä. Alle 70-vuotiaille muovinen jäsenkortti vain tilaamalla MVL:n nykyisen muovisen jäsenkortin voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa. Uutta muovista jäsenkorttia ei lähetetä ilman tilausta lainkaan alle 70-vuotiaille vaan se pitää tilata erikseen. Huom! Yli 70-vuotiaille jäsenille lähetetään muovinen jäsen- kortti kuten ennenkin. Marraskuussa tilatut muoviset jäsenkortit postitetaan jäsenille joulukuussa. Tämän jälkeen tilattuja muovisia jäsenkortteja postitetaan jäsenille vähitellen. Jos myöhemmässä vaiheessa haluat jät- tää muovisen jäsenkortin pois käytöstä ja siirtyä sähköiseen jäsenkorttiin, voit tilata sen osoitteessa www.mvl.fi/jasenkorttitilaus tai ottamalla yhteyttä MVL:n toimistoon, puh. (09) 6156 611. MAITOTALO US 5 • 2014 • 7 TYÖSSÄJAKSAMISPÄIVÄT TEKSTI HANNU AINASOJA Ole rohkea - laita ideat elämään Viime vuonna kerhojen neuvottelupäivillä sovittiin alueellisista tapahtumista. Pohjoisen alueen tapahtumapaikaksi valittiin 27.9.2014 Kalajoki. Tilaisuuden teema oli työssäjaksaminen. Tilausta tällaiselle seminaarille varmasti on. Työelämän nopeat muutokset ja alati kasvavat tehokkuusvaatimukset ovat ristiriidassa ihmisten jaksamisen kanssa. L uennoitsija Dan Lundberg aloitti tilaisuuden pienellä, mutta haasteellisella tehtävällä. Piirroksen avulla oli helppo havainnollistaa meidän tapaa ratkaista ongelmia ja pulmia. Usein esiintyvät ja lievät tapaukset on ratkaistavissa totutulla kaavalla. Työelämän ongelmat ovat kuitenkin useimmin niitä vaikeampia tapauksia. Näissä tapauksissa, siis mitä vaikeampi asia, on osattava hakea ratkaisumahdollisuuksia laajemmalta. Moni meistä tietämättään pitää liikkumavaran ongelmanratkaisussa liian pienenä, noudatetaan orjallisesti vanhoja sääntöjä ja tapoja. Huumoria mukaan Työyhteisössä saa ja pitää viljellä huumoria. Tutkitusti oikealla huumorilla on paljon positiivista vaikutusta työyhteisöön. Koska huumorin käyttö lisää fyysistä terveyttä ja vähentää stressiä, ei sen käyttämistä voi kieltää. Nauraminen ehkäisee myös uupumusta ja lisää luovuutta. Lisääntyvällä luovuudella työyhteisössä voidaan helpommin ja nopeammin ratkaista myös ongelmia. Näin päästään seuraavalle tasolle ja viihtyvyys lisääntyy, motivaatio kasvaa ja yhdistää ihmisiä toisiinsa. ”Se mihin kiinnittää huomiota, se lisääntyy!” Tämä toimii niin hyvässä kuin pahassakin. Tosin on osattava varoa myös karikkoja, eli huonoa huumoria. Pilkka, vinoilu ja sarkasmi eivät kuulu työyhteisöön. Näillä huumorilajeilla saadaankin päinvastainen vaikutus. Voidaan toki nauraa ja nauretaan yhdes- sä, mutta ei koskaan yksilöille. Huumori on kuitenkin vaikea laji. Työpaikoille muodostuu aina omanlaisensa huumori ja jutut, joita sivullisen on vaikea ymmärtää. Huumorin käytössä on aina muistettava tietyt raja-alueet. Ongelma on kuin virus Työyhteisön ongelmia ja pullonkauloja voidaan ratkoa ongelmakeskeisesti tai mieluummin ratkaisukeskeisesti. Tilanne aukeaa ongelman kuvaamisella ja siitä käynnistyy niiden selittäminen. Väärällä tavalla asiaa ratkaistaessa kaivetaan esiin syylliset. Syylliset puolustautuvat ja esittävät ryöpyn vastasyytöksiä. Tässä vaiheessa tunnelma latistuu ja yhteistyö loppuu ratkaisujen avaamiseksi. Selittely jatkuu tässä noidankehässä ja muutosta ei saada aikaan ja ongelmat pysyvät ja myrkyttävät työilmapiiriä. Uupumus, motivaation lasku ja lisääntyneet sairauspoissaolot kertovat väärin hoidetusta ongelmasta. Monesti myös työilmapiirikyselyt johtavat samaan; kyselyjä tehdään, mutta tulosten julkistamisen jälkeen ei tosiasiallisia, korjaavia toimenpiteitä aloiteta. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa määritellään tavoitetila, mihin pyritään. Edistymisestä keskustellaan avoimesti ja kiitetään saavutuksista. Jaetaan vuolaasti arvostusta ansiosta ja näin lisätään panoksia yhteistyöhön. Samanaikaisesti saadaan lisää ideoita ongelmanratkaisuun. Luodaan hedelmällinen ilmapiiri jatkuvalle yhteistyölle ja kehittymiselle. Kieltosanat ovat pahasta, sillä niillä usein Työssäjaksamispäivien luennoitsijana toimi psykoteraupeutti Dan Lundberg. 8 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 Pohjoisen alueen osallistujat. syyllistetään. Syyllistämisestä onkin siirryttävä kehujen jakamiseen. Usein tällaisten kehittämisen ja ongelmanratkaisujen tielle saattaa astua joku vastustaja. Narisijat tai narsistit koettavat kaikin keinoin vesittää työilmapiirin parantamiseksi tehtyjä päätöksiä. Vastaanpanijat yrittävät saada ajatuksilleen myös kannattajia. Välittäminen auttaa jaksamaan Niin helppo ja yksinkertainen asia kuin tervehtiminen voi parantaa työilmapiiriä ja edistää työssä jaksamista. Hyvän huomenen toivotus työkaverille kertoo välittämisestä. Työtoverin kuulumiset voi silloin tällöin kysyä. On hyvä olla kiinnostunut työkaverisi kyvyistä ja taidoista. Ole utelias, mitä työkaverisi tekee tai mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä. Näitä asioita jaettaessa keskenään syntyy voimavaroja työssä jaksamiseen. Laittakaa liikkeelle positiivinen juoru. Kerro kaverillesi työtoverista jokin positiivinen ominaisuus tai asia, jonka hän hallitsee hyvin. Vaadi ehdotonta luottamusta, ettei hän kerro tätä kenellekään. Ja pian suuri joukko työyhteisöstä onkin tietoinen henkilön taidoista ja osaamisesta. Seminaarin luennoitsija Dan Lundberg on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Urallaan hän on erikoistunut sisätautikirurgiaan ja psykiatriaan. Työssään hän on ehtinyt toimia hoitajana rahtilaivoilla ja hoitolaitoksissa. Etelän alueen kerhot kokoontuivat työssäjaksamispäivään 20.9.2014 Hotelli Radisson Blun tiloihin. Helsingissä. Aamupäivällä kerhot pitivät omat kokouksensa ja iltapäivällä oli varsinaisen päivän teeman ja Dan Lundbergin vuoro. Päivän päätteeksi osallistujat jatkoivat Tallinnan risteilylle. Työssäjaksamispäivät päättyivät lännen alueen tapahtumaan 25.10.2014 Peurungalla. MAITOTALO US 5 • 2014 • 9 TEKSTI MINNA RÄSÄNEN-KÄKI JA JOHANNA PUUSTINEN Idän alueella vietettiin mieleenpainuva ja lämminhenkinen koulutuspäivä MVL Savon ja MVL Kymi-Karjalan yhteinen työssäjaksamispäivä oli vuorossa 18.10.2014. Tilaisuus järjestettiin Joensuun kaupungin kattojen yllä, Sokos Hotel Kimmelissä, kauniissa auringonpaisteessa. Kipakan syyspakkasen siivittämänä, koulutustilaisuuteen saapui kolmisenkymmentä hyvin motivoitunutta idän alueen meijerialan ammattilaista Joensuusta, Lapinlahdelta ja Suonenjoelta. Työssäjaksamisteemaa pohdittiin Dan Lundbergin johdolla. Danin ajatukset herättivätkin ajoittain vilkasta keskustelua, löytyipä sieltä mallia työn ohella myös kotioloihin… Avoimen keskustelun aikana jaoimmekin erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvoinnista ja jaksamisesta samalla herätellen ajatuksia siitä, kuinka oma käytöksemme vaikuttaa työyhteisöön. Luennolla jaksamisemme tueksi oli Valion Joensuun tehtaalta saatu maittavia juustoja ja vilvoittavia juomia; kylläpä meidän kelpasi. Runsaan nelituntisen työssäjaksamisannin ja lennokkaan huumorin siivittäminä siirryimme pitämään kerhojen syyskokoukset, joiden jälkeen nautimme yhdessä illallista Kimmelin ravintola Fransmannissa. MVL Savo täydensi johtokuntaansa Pekka Kasurinen Valio Oy Lapinlahdelta ja Heljä Hyvärinen Osuuskunta Maitomaasta valittiin uusina jäseninä MVL Savon johtokuntaan kaudelle 2015-2016. Lisäksi erovuorossa olleet johtokunnan jäsenet Sini Mykkänen, Marko Pyykkönen, Minna Räsänen-Käki ja Juha Tikkanen valittiin jatkamaan tehtävissään kaudella 2015-2016. Valinnat tehtiin yhdistyksen syyskokouksessa 18.10.2014 Joensuussa. Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015 ovat Lassi Kauppinen, Merja Matjussi, Paula Kyyrönen, Sami Talo, Kari Makkonen ja Rauno Konttinen. Puheenjohtajana toimii Tiina Parviainen. MVL Keski-Suomen kerhon johtokunta jatkaa entisellä kokoonpanollaan MVL Keski-Suomen kerhon johtokunnan erovuorossa olleet jäsenet Arto Autio, Matti Leivonen ja Leena Vähä-Maahi valittiin jatkamaan tehtävissään kaudella 2015-2016. Valinnat tehtiin yhdistyksen syyskokouksessa 25.10.2014 Peurungalla. Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015 ovat Tauno Lemettinen, Krista Polmio ja Rauno Vuotila. Yhdistyksen puheenjohtaja on Matti Ylitalo. MVL Kymi-Karjalan syyskokoussatoa Kaija Määttänen, Johanna Puustinen ja Jani Tiainen valittiin jatkamaan Meijerialan Ammattilaiset MVL Kymi-Karjalan johtokunnassa kaudellla 2015-2016. Valinnat tehtiin yhdistyksen syyskokouksessa 18.10.2014 Joensuussa. Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015 ovat Nina Andersen, Pasi Levy ja Arto Väistö. MVL Kymi-Karjalan puheenjohtajana toimii Tarja Loppi. Kari Harsia jatkaa MVL EteläPohjanmaan puheenjohtajana Meijeristi Kari Harsia valittiin jatkamaan MVL Etelä-Pohjanmaan johtokunnan puheenjohtajana kaudella 2015-2016. Lisäksi erovuorossa olleet johtokunnan jäsenet Tuula Kortesmäki, Janne Lampinen ja Sanna Tunkkari valittiin jatkamaan tehtävissään kaudella 2015-2016. Muut johtokunnan jäsenet vuonna 2015 ovat Päivi Haapanen, Teuvo Riihimäki ja Jaana Vuorela. MVL Etelä-Pohjanmaan sääntömääräinen syyskokous pidettiin 22.11.2014 Seinäjoella. 10 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 TEKSTI HELI PERTTULA Yhteistyö ja aktiivisuus kerhojen polttoaineena Kerhojen neuvottelupäivillä tehtiin hyviä päätöksiä J oukko kerhoaktiiveja kokoontui 10.– 11.10. kerhojen neuvottelupäiville Tampereelle. Porukan päätavoitteena oli selkiyttää sekä kerhon toimijoiden työnjakoa että kerhon tehtäviä MVL:n edunvalvonnassa. Tässä onnistuttiinkin. – Jäi semmoinen maku, että tehtiin hyviä päätöksiä ja mentiin eteenpäin kerhojen toiminnan virkistämiseksikin, kehuu useita vuosikymmeniä kerhon toiminnassa mukana ollut Hannu Ainasoja Pohjois-Pohjanmaalta. Mikä on kenenkin tontti? Kerhon toimijoiden tehtävänkuvien selvittämistä ja kehittämistä tehtiin kaikki yhdessä. Ryhmissä pohdittiin niin kerhon puheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan kuin tiedottajankin toimintaa. Puheenjohtajan perustehtävien ohella nostettiin esiin erityisesti se, että hänen tulee muistaa huolehtia myös kerhon ilmapiiristä ja imagosta. Taloudenhoitajan tehtäväkenttä johdatti osallistujat pähkäilemään, kenen vastuulla on tulojen hankinta kerholle. Tässä, kuten monessa muussakin, painotettiin yhteistyön tekemistä: kukaan ei voi olla yksin vastuussa kaikesta. Sihteerin katsottiinkin tarvittaessa paikkaavan puheenjohtajan puutteita. Neuvottelupäivillä tarkasteltiin myös kerhon ja yhdysmiehen tehtävänjakoa. Keskeisin ero tässä on siinä, että yhdysmies hoitaa TES-asioita työpaikalla, eli tekee sitä, mihin hänet on valittu. Kerhoissa puolestaan voidaan kyllä pohtia yhdessä työehtosopimukseen liittyviä kehitysehdotuksia, mutta kerhon puheenjohtajan paikka ei ole yt- eikä palkkaneuvotteluissa. Uudet tervetulleita mukaan Kerhon toiminnan markkinointi ja uusien jäsenten mukaan saaminen puhutti paljon neuvottelupäivillä. Neuvottelupäivien päätteeksi osallistujat pääsivät kokkailemaan. – Tuntuu, että toiminnassa pyörii liian pieni piiri. Kerhotoimijat vanhenevat, joten siksikin pitäisi saada lisää ihmisiä, toteaa Hannu Ainasoja. Perusratkaisu tähän on tiedottamisen kehittäminen. Tekstiviestien avulla tiedottamisesta oli monella hyviä kokemuksia. Muitakin lääkkeitä ideoitiin, esimerkiksi uuden jäsenen kummitoimintaa suositeltiin. Kerhon toiminnassa tulisi panostaa kokousten lisäksi myös vapaampiin tilaisuuksiin, sillä kerhon toiminnan yksi tärkeä tavoite on me-hengen lisääminen. Ensi vuonna MVL:n 70-vuotisjuhla onkin tuomassa mukanaan uusia tapahtumia. Juhlaristeilyn lisäksi on suunnitteilla erilaisia kerhojen välisiä tilaisuuksia, jopa leikillisiä kilpailuja. – Aktivointia ja uudenlaisia toiminnan muotoja on tietysti hyvä miettiä. Silti toivoisin, että nykyiset toimijat eivät ottaisi liikaa vastuuta tässä kannettavakseen. Itse näen, että juuri ne ihmiset riittävät, jotka ovat kulloinkin paikalla, liiton toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen toppuuttelee huolestuneita. Tyytyväisin mielin kotiin Päivät päätettiin yhteiseen kokkausiltaan Tampere Holiday Clubin Klubikeittiössä. Kun ruoka oli saatu valmiiksi, oli aika kokeilla Suomen Puheopiston vuorovaikutuskouluttaja Marsa Bäckin ohjeistamaa päivällisetikettiä käytännössä. Sunnuntaiaamuna suunnattiin tyytyväisin mielin kohti kotia. Tosin kylpylähotellin altaille ei taaskaan taidettu ehtiä. MAITOTALO US 5 • 2014 • 11 VALTUUSTON SYYSKOKOUS TEKSTI TARJA RAUHALA MVL:n valtuusto kokoontui syyskokoukseensa 27.11.2014 Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä ajankohtaisia liiton omia ja yleisiä työmarkkina-asioita. Valtuusto täydensi hallitusta sekä valitsi varapuheenjohtajansa V altuusto täydensi MVL:n hallitusta. Jatkokaudelle valittiin MVL:n hallituksen erovuoroiset jäsenet meijeristi Hanna Anttila ja meijeristi Juha Tikkanen. Etelän alueen edustaja, Osuuskunta Satamaidossa työskentelevä Hanna Anttila valittiin tehtävään yksimielisesti, mutta idän alueen edustajasta äänes- tettiin. Kokouksessa esitettiin myös meijeriteknikko Tarja Loppia idän alueen edustajaksi hallitukseen. Äänestyksen voitti Valio Oy Suonenjoen tehtaalla työskentelevä Juha Tikkanen. Valtuusto valitsi myös valtuuston varapuheenjohtajan meijeristi Martin Virran jatkamaan tehtävässään vuonna 2015. Ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma vahvistettiin Toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen esitteli valtuustolle liiton taloutta ja sijoitustoimintaa. Valtuusto vahvisti tulevan vuoden 2015 talousarvion sekä toimintasuunnitelman. Ajankohtaiskatsaus työmarkkinoihin Toiminnanjohtaja esitteli valtuustolle keskusjärjestöjen jo aiemmin syksyllä hyväksymää työeläkeuudistuspakettia. Uudistustyö jatkuu nyt lainsäätäjällä. Ajankohtaisista työmarkkina-asioista esillä oli MVL:n omien työehtosopimusten tilanne sekä Valiolla syksyn aikana käydyt yt-neuvottelut. Yleisestä työmarkkinatilanteesta esille nousi samalla viikolla julkisuudessa esitetty ajatus uudesta, kaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä edustavasta, keskusjärjestöstä. Vuosi 2015 liiton juhlavuosi MVL täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Valtuusto kävi läpi juhlavuoden tapahtumia, joista tärkein on elokuun lopussa järjestettävä 70-vuotisjuhla- ja liittokokousristeily Tukholmaan. MVL:n hallituksen idän alueen edustajasta äänestettiin. Tiina Komulainen (vas.) ja Anni Alakotila saavat äänestyslipun, Tomi Seppä seuraa tilannetta. 12 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 Työttömyyskassan fuusio Maa- meri ja metsäalojen työttömyyskassan (MMTK) johtaja Anja Tikka toi valtuustolle kuulumiset työttömyyskassasta, joka vuoden vaihteessa yhdistyy Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan. Uuden kassan nimeksi tulee Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK. – MMTK:n työttömyyskassan fuusion taustalla on huoli työttömyyskassan tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Nykyinen reilun 12 000 jäsenen määrä tulisi jatkossa Anja Tikka selvitti valtuustolle työttömyyskassan fuusion taustoja. Valtuustotyönsä päättävä Pentti Määttä sai kotiin viemisiä. pienenemään ja näin vaikeuttaisi toimintaa, MMTK:n johtaja Anja Tikka totesi. Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta, joka asettaa kassojen toiminnalle sääntöjä. Vähintään 8000 jäsenen kassa saa täydet rahoitusosuudet toimintaansa. Työttömyyskassojen toiminta rahoitetaan valtion ja työttömyysvakuutusrahaston maksamalla osuudella sekä jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla. Jäsenmaksujen osuus ansiopäivärahan rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahaston varat kerätään palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla. – MMTK:n jäsenmaksu sisältyy MVL:n jäsenmaksuun ja se on ollut 0,22 %. Se ei olisi ollut riittävä vaan sitä olisi pitänyt jatkossa nostaa 0,26 prosenttiin. JYTK:n jäsenmaksu tulee olemaan 84 euroa vuodessa. Äänenlaskijoina toimivat Niina Seppälä ja Pentti Määttä. MAITOTALO US 5 • 2014 • 13 Q&A ELÄKEUUDISTUS Vuoden 2017 alusta voimaan tulevalla eläkeuudistuksella pyritään turvaamaan työeläkejärjestelmän rahoitus, riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tulevan eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Miten työeläkejärjestelmä muuttuu? Keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia eläkeuudistuksen sisällöstä. 1. Miksi eläkejärjestelmää pitää uudistaa – nykyiset laithan ovat olleet voimassa vasta vuodesta 2005? Uudistuksen taustalla on erityisesti tarve pidentää työuria. Tarvitsemme pidempiä työuria, jotta eläkkeiden taso pysyy riittävänä tulevaisuudessa, kun elinikä pitenee. Suomalaisten elinikä on noussut peräti 4,5 vuotta edellisen uudistuksen taustaoletuksiin verrattuna. On havaittu myös, että 2005 uudistuksessa sovitut työuran pidentämisen kannustimet (elinaikakerroin, karttumat) eivät ole toimineet toivotulla tavalla, vaan eläkkeelle jäädään liian usein heti kun mahdollista. Uudistusta tarvitaan myös siksi, että työeläkejärjestelmämme ei ole täysin tasapainossa eri sukupolvien kannalta. Mikäli nyt ei olisi tehty mitään, olisimme lykänneet maksurasitusta tuleville sukupolville. Nyt tehdyllä ratkaisulla pystytään turvaamaan työeläkkeiden riittävä rahoitus sekä eläkkeiden taso myös nuorille. Kolmas perustelu uudistukselle liittyy julkisen talouden kestävyyteen. Työeläkeuudistus auttaa siinä, että pystymme rahoittamaan julkiset hyvinvointipalvelut, kun väestö ikääntyy ja elinikä pitenee. Uudistus pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta reilulla prosenttiyksiköllä. 2. Milloin eläkeikä nousee, keitä se koskee ja mitä tarkoittavat eläkeiän nousuun liittyvät siirtymäajat? Vanhuuseläkkeen alaraja nousee asteittain siten, että se on 65 vuotta vuonna 2027. Myös 14 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 yläraja nousee ja on 70 vuotta vuonna 2027. Vanhuuseläkeikä säilyy siis joustavana. Vanhuuseläkkeen alaraja nousee kolmen kuukauden portaissa vuosittain. Ensimmäisenä korotus koskee vuonna 1955 syntyneitä. Heidän alin eläkeikänsä on siis 63 vuotta ja kolme kuukautta. Vuonna 1956 syntyneillä alin eläkeikä on 63 vuotta ja kuusi kuukautta. Tästä eteenpäin alin eläkeikä nousee vuosittain siten, että se on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä. Ennen vuotta 1955 syntyneiden vanhuuseläkeikä säilyy ennallaan eli se on 63-68 vuotta. 3. Mikä on tavoite-eläkeikä? Tavoite-eläkeikä on kunkin ikäluokan ohjeellinen vanhuuseläkeikä. Tavoite-eläkeikä määritellään syntymävuosittain viisi vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajan saavuttamista. Se kertoo, kuinka pitkään kannattaa vähintään työskennellä, jotta elinaikakerroin ei leikkaisi tulevan eläkkeen tasoa. Elinaikakerroin sopeuttaa eläkettä pitenevään elinaikaan. Tavoite-eläkeikä on aina vanhuuseläkkeen alaikärajaa korkeammalla ja se nousee elinajan pidetessä. Tavoite-eläkeiän tarkoituksena on kannustaa jatkamaan työuraa ja Vanhuuseläkkeen alaikäraja 26.9.2014 Syntymävuosi Vanhuuseläkeiän alaraja 1954 63 v. 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 63 v. 3 kk 63 v. 6 kk 63 v. 9 kk 64 v. 64 v. 3 kk 64 v. 6 kk 64 v. 9 kk 65 v. 65 v. 1 saavuttamaan paremman eläketason. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä jo tavoiteeläkeikää aiemmin, mutta tällöin eläkkeen taso jää heikommaksi. Jatkossa arvion eläkemenetyksestä saa työeläkeotteella viisi vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää. Vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeisestä työskentelystä saa eläkkeeseen korotuksen (lykkäyskorotus), joka on 0,4 % kuukaudessa kertyneestä eläkkeestä jokaista lykkäyskuukautta kohti. Tämän korotuksen menettää, jos ei jatka työskentelyä vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen. Työskentelyä voi jatkaa myös tavoiteiän jälkeen. Myös tästä työskentelystä kertyy lykkäyskorotusta vanhuuseläkkeen ylärajaan saakka. 4. Eläkeikä nousee, mutta voiko pitkä työura vaikuttaa siihen, milloin pääsee vanhuuseläkkeelle? Pitkän työuran raskaissa ja kuluttavissa töissä tehneillä on jatkossa mahdollisuus hakea työuraeläkettä 63-vuotiaana. Työuraeläke pehmentää eläkeiän noston vaikutusta töissä, joissa ei voi pitää kohtuullisena, että työssä enää jatkaa. Työuraeläke on yksilöllinen eli siinä tarkastellaan hakijan omaa työuraa sekä mahdollisuuksia selviytyä nykyisessä työssä. Työuran pituus tai tietyllä ammattialalla työskenteleminen eivät yksin takaa työuraeläkkeen saamista. Työuraeläkkeen edellytyksenä on vähintään 38 vuoden työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavissa töissä. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita lasketaan mukaan enintään kolmen vuoden ajalta. Myös nykyisen työn on oltava raskasta. Tarkastelussa ovat mukana sekä fyysiset että psykososiaaliset kuormitustekijät. Työuraeläkkeen myöntämisen edellytykset ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeen. Työuraeläkkeen taso on eläkkeen myöntämiseen saakka kertynyt eläke, joten se on tasoltaan pienempi kuin vanhuuseläke. Tulevaa aikaa ei lasketa mukaan, joten eläkkeen taso jää alemmaksi kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Työuraeläkkeen yksityiskohdat ratkaistaan jatkovalmistelussa. 5. Miten eläkettä kertyy jatkossa? Mikä muuttuu? Jatkossakin eläke on sitä parempi, mitä pidempään työskentelee. Karttumamuutokset tulevat voimaan 1.1.2017. Eläkettä karttuu jatkossa jo 17-vuotiaana tehdystä työstä eli vuotta aikaisemmin kuin nykyisin. Eläkettä karttuu vanhuuseläkkeen yläikärajaan saakka tehdystä työstä. Eläkettä kertyy jatkossakin 1,5 prosenttia palkasta. Jatkossa palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkekertymän pohjana olevasta palkasta. Toisin sanoen eläkekarttuma lasketaan jatkossa täydestä palkasta. Eläkettä karttuu siis nykyistä enemmän heti työuran alusta lähtien. Tämä parantaa etenkin nuorten eläkkeiden tasoa. Koska karttumat muuttuvat nykyisestä, on 53-62 –vuotiailla karttumissa siirtymäaika. Siirtymäsäännön mukaan 53-62 –vuotiaille karttuu eläkettä 1,7 prosenttia palkasta 31.12.2025 saakka. Tällä estetään eläkkeiden tason heikkeneminen niillä, jotka eivät ehdi paljoa hyötyä palkansaajan työeläkemaksun vähentämisestä, mutta menettävät tällä hetkellä voimassaolevat ikääntyvien korkeammat karttumat. Siirtymäajan 1,7 prosentin karttuman piiriin kuuluvien palkansaajan eläkemaksu on korkeampi kuin työntekijän eläkemaksu muutoin. Vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen tehdystä työstä saa jatkossakin normaalia suuremman eläkekertymän. Nykyinen ns. superkarttuma muuttuu lykkäyskorotukseksi, joka kasvattaa kertynyttä eläkettä jokaista lykkäyskuukautta kohden. Korotuksen suuruus on 0,4 prosenttia kuukaudessa. Lykkäyskorotuksessa huomioidaan siis koko työuran ajalta kertynyt eläke, jota jokainen vanhuuselä- keiän alarajan jälkeen työskennelty kuukausi kasvattaa. Nykyinen superkarttuma lasketaan sillä hetkellä voimassaolevasta palkasta. Jatkossa palkkataso vanhuuseläkeiän alarajan jälkeen ei siis enää ratkaise korotuksesta saatavaa hyötyä, vaan siihen vaikuttaa koko työura. 6. Säilyykö osa-aikaeläke? Mahdollisuus osittaiseen eläkkeeseen säilyy, mutta erilaisena. Nykyinen osa-aikaeläke lakkaa ja tilalle tulee 1.1.2017 lukien osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi päästä aikaisintaan 61-vuotiaana. Ikäraja nousee 62 vuoteen vuoden 2025 alusta. Tässä uudessa eläkemuodossa nostetaan etukäteen valinnan mukaan 25 tai 50 prosenttia tulevasta vanhuuseläkkeestä. Nostettavan eläkkeen suuruuteen tulee 0,4 prosentin suuruinen varhennusvähennys jokaista kuukautta kohti, jona eläkettä maksetaan ennen alimman vanhuuseläkeiän täyttymistä. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä normaalisti. Varhennusvähennyksen takia eläkkeen taso jää yleensä jonkin verran matalammaksi kuin nykyinen osa-aikaeläke. Myös tulevan vanhuuseläkkeen taso alentuu. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on toisaalta paljon nykyistä osa-aikaeläkettä joustavampi, sillä sen ohessa tehtävän työn palkkaa tai työaikaa ei seurata lainkaan. Eläke ei siten aseta rajoituksia työnteolle, kuten nykyinen MAITOTALO US 5 • 2014 • 15 Eläkereitit ikärajoineen 1.1.2017 alkaen (Ikärajamuutokset huomioitu v. 2030 saakka) Työttömyysputki* 60 v. 61 62 Vanhuuseläke* 63 65 68 70 Työuraeläke *v. 1961 synt. ikäraja nousee 62 vuoteen *v. 2025 lähtien alaikäraja 62 v. *ikärajat nousevat asteittain 65-70 vuoteen v. 2027 mennessä 26.9.2014 Osittainen varhennettu vanhuuseläke* Lisäksi: Työkyvyttömyyseläke (ei ikärajaa) osa-aikaeläke, joka sisältää tiukat rajoitukset työnteolle. Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä osa-aikatyö työntekijälle, joka käyttää oikeuttaan osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Työajan lyhentämisestä sovitaan työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella, jossa otetaan huomioon työntekijän tarpeet sekä tuotanto- ja palvelutoiminta. Säännös lyhennetystä työajasta tulee työaikalakiin 1.1.2017 lukien. 7. Säilyykö työkyvyttömyyseläke? Työkyvyttömyyseläke säilyy, eikä sen kriteereihin ole tulossa muutoksia. Työkyvyttömyyseläkkeiden taso paranee, sillä eläkkeen suuruutta laskettaessa tuleva aika otetaan jatkossakin huomioon vanhuuseläkeiän alarajaan saakka. Kun vanhuuseläkkeen alaraja nousee, paranee samalla työkyvyttömyyseläkkeiden taso. 8. Säilyykö ns. työttömyysputki? Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyysputki säilyy. Työttömyysputkella tarkoitetaan ikääntyneiden työntekijöiden oikeutta saada tietyin edellytyksin ansiosidonnaista työttömyysturvaa myös 500 työttömyyspäivän jälkeen siihen saakka, kunnes on mahdollisuus päästä vanhuuseläkkeelle. Vuonna 1955-1956 syntyneillä lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta, tätä vanhemmilla 59 vuotta. Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana. 16 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 1 Jatkossa yli 58-vuotiailla on ns. ansiopäivärahatakuu työttömyysturvassa. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden aiempaa työtä pienempipalkkaisen työn vastaanottaminen ei heikennä työttömyyspäivärahaa. Näissä tapauksissa työttömyyspäiväraha lasketaan vanhan palkan perusteella. Työeläkeuudistuksessa on sovittu, että työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nousee vuodella eli 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Ennen korotuksen toteuttamista arvioidaan, miten työvoimapalvelujen ikääntyneitä koskevat tuki- ja aktiivitoimet ovat vaikuttaneet. Lain mukaan 60 vuotta täyttäneellä tai sitä vanhemmalla työttömällä työnhakijalla on oikeus ennen ansiopäivärahan enimmäiskeston täyttymistä saada työvoimaviranomaisen järjestämä tukityö tai muu aktiivitoimi niin pitkäksi ajaksi, että työssäoloehto uudelleen täyttyy. Mikäli toimet eivät ole vaikuttaneet riittävän positiivisesti ikääntyneiden työmarkkina-asemaan, ei ikärajan nostoa tehdä. 9. Miten nuorten eläkkeelle käy? Työeläkeuudistus parantaa merkittävästi nuorten asemaa työeläkejärjestelmässä. Työeläkkeen karttumiin tehtävät muutokset edesauttavat nimenomaan tulevien sukupolvien eläkkeiden tasoa. Palkansaajan työeläkemaksun vähentäminen eläkepalkasta poistuu 1.1.2017 lukien, mikä parantaa karttumia heti työuran alusta lukien. Jatkossa 1,5 prosentin eläkekarttuma lasketaan siis täydestä palkasta ilman vähennyksiä. Eläke al- kaa kertyä jo 17-vuotiaana tehtävästä työstä eli vuotta aiemmin kuin nykyisin. Nuorten kannalta erittäin tärkeää on myös se, että työeläkkeiden rahoitus saadaan kestävämmäksi. Tähän vaikuttavat erityisesti vanhuuseläkeiän korotus sekä sovittu ratkaisu työeläkkeiden rahoituksesta. Vaikka työeläkejärjestelmämme onkin jo nyt taloudellisesti vakaalla pohjalla, ei tällä hetkellä voimassaolevia työeläke-etuuksia olisi pystytty turvaamaan nykyisellä rahoituksella tuleville sukupolville. Tulevien sukupolvien kannalta on tärkeää, että osa yksityisen sektorin työeläkemaksuista rahastoidaan jatkossakin tulevien eläkkeiden maksamista varten. Rahastoidut varat sijoitetaan ja tuotoilla kustannetaan tulevia eläkkeitä. Tällä hetkellä työeläkevaroja on koko työeläkejärjestelmässä lähes 170 mrd. euroa. Työeläkeuudistuksen yhteydessä on sovittu, että hieman nykyistä suurempi osa työeläkesijoituksista voidaan sijoittaa osakkeisiin parempien tuottojen saamiseksi. Työeläkeuudistuksen yhteydessä on sovittu, että yksityisen sektorin työeläkemaksujen rahastointia jatketaan edelleen. Vanhuuseläkerahastoja vahvistetaan lisäksi lisärahastoinnilla. Näin voidaan hillitä työeläkemaksujen nousua ja estää tarve leikata etuuksia tulevaisuudessa, vaikka ikäluokat pienenevät. 10. Keitä tämä eläkeuudistus ei varmuudella koske? Eläkeuudistus tulee voimaan 1.1.2017 ja se koskee siitä lähtien kertyviä eläkkeitä. Mm. karttumiin tehtävät muutokset tulevat voimaan heti, samoin osittainen varhennettu vanhuuseläke tulee osa-aikaeläkkeen tilalle. Nykyisten säännösten aikana kerrytetty eläke lasketaan yhteen uusien säännösten kanssa. 53-62 –vuotiaita koskee kuitenkin karttumien osalta 31.12.2025 saakka siirtymäaika. Eläkeuudistus ei koske ennen vuotta 1.1.2017 myönnettäviä eläkkeitä eikä jo maksussa olevia eläkkeitä. Vanhuuseläkeikää koskevat muutokset eivät koske niitä, jotka ovat syntyneet ennen 1955. Uudistuksella ei muuteta myöskään julkisen sektorin henkilökohtaisia tai ammatillisia eläkeikiä. Julkisen sektorin työnantajat ja palkansaajia edustavat pääsopijajärjestöt arvioivat jatkovalmistelun yhteydessä erikseen, miten sopimus yhteen sovitetaan julkisen sektorin eläkejärjestelmien erityispiirteisiin. Arviointi tehdään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Lähde: STTK Eläkeuudistus huomioi työelämän murrokseen Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema eläkeuudistus sisältää erilaisia elementtejä, jotka ottavat aiempaa paremmin huomioon työelämän ja työmarkkinoiden murroksen. Eläkeratkaisu pitää monessa kohdassa myös naisen puolta, arvioi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Eläkeratkaisussa sovittiin, että eläkettä kertyy jatkossakin palkattomilta jaksoilta, kuten perhevapailta ja vuorotteluvapaalta. Nämä tukevat erityisesti naisten eläkkeen kartuttamista. – Naiset voivat vaikuttaa omaan työeläke-euroonsa ennen kaikkea kiinnittämällä huomiota omiin valintoihinsa työuran aikana. Kovin pitkäksi venyvät poissaolot työelämästä näkyvät myös lopullisessa eläkkeessä, Siimes korostaa. – Myös työuraa pidentämällä eläkettään voi parantaa, erityisesti jos jaksaa ja kykenee jatkamaan yli vanhuuseläkkeen alarajan. Naisen keskimääräinen eläke-euro on tilastollisesti pienempi kuin palkkaeuro. Kun naisen palkkaeuro on keskimäärin 83 senttiä, kokonaiseläke-euro on Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 78 senttiä. Tästä naisen omaan työuraan perustuu vain 69 senttiä, loput kertyvät pääosin perhe-eläkkeistä. Perhe-eläkkeet pysyivät eläkeratkaisussa ennallaan. Naisten eläkkeelläoloaikana tienaama kokonaissumma on kuitenkin keskimäärin samansuuruinen kuin miesten, koska naiset elävät pidempään ja saavat enemmän leskeneläkkeitä. – Näin työeläkejärjestelmä itse asiassa hiukan tasaa sukupuolten välisiä eroja. Parhaiten eläkkeiden tasa-arvoa kuitenkin tuetaan edistämällä naisten palkkatasa-arvoa työuran aikana. Eläkeratkaisussa sovittiin myös, että jatkossa eläkettä kertyy palkasta tasaisesti läpi koko työuran. Superkarttuma yli 63-vuotiaana tehdystä työstä poistuu ja korvautuu jo kertyneeseen eläkkeeseen saatavalla lykkäyskorotuksella. Lisäksi sovittiin, että jatkossa eläkkeen perustana olevasta palkasta ei enää laskennallisesti vähennetä työeläkemaksujen osuutta, jolloin eläkettäkin kertyy enemmän. Kaikesta tehdystä työstä on kertynyt tähänkin saakka eläkettä, mutta työuran loppupäätä on painotettu korkeamman karttuman takia. – Muutoksilla on merkitystä erityisesti paljon pätkätöitä tekeville sekä erilaissa työsuhteissa ja eri ammateissa työuran varrella työskenteleville. Tulevaisuudessa kaikissa työuran vaiheissa tehty työ on eläkkeen tienaamisen näkökulmasta yhtä arvokasta, sanoo Siimes. (Tela) Minna Helteestä uusi valtakunnansovittelija STTK:n edunvalvontajohtajasta Minna Helteestä tulee uusi valtakunnansovittelija. Helle aloittaa uudessa virassaan ensi vuoden alussa ja virkatehtävä kestää vuoden 2018 loppuun. – On hienoa tulla valituksi tähän tehtävään ja suhtaudun tulevaan työhön vakavasti ja tosissani. Odotan innolla työn alkamista, vaikka samalla olo on haikea, sillä aikani STTK:ssa jäi turhan lyhyeksi, Minna Helle kertoo. – Sovittelujärjestelmän toimivuus on tärkeä osa toimivia työmarkkinoita. Nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä riitojen joutuisan ratkaisemisen merkitys on vain entisestään korostunut. Sovittelujärjestelmän kehittäminen on osa neuvottelujärjestelmän uudistamistyötä, joka on parhaillaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä. Toivon, että tämä työ saadaan maaliin ja se tuo osaltaan uusia eväitä myös sovitteluun, Helle kuvaa neuvottelujärjestelmän kehittämistyötä. Valtakunnansovittelijan viran nykyisen haltijan Esa Longan määräaika tehtävässään päättyy 31.12.2014. Kaikkiaan virkaan haki kahdeksan henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriö kuuli virantäytön yhteydessä myös työmarkkinakeskusjärjestöjä. – Sovittelijan tehtävänä on ratkoa työriitoja sekä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa edistää työnantajien ja palkansaajien välisiä suhteita. Ei ole yhtä valmista muottia, jolla sovittelija tehtävää hoitaa. Jokainen muokkaa siitä hieman oman näköisensä. Tärkeintä on, että sovittelija on toimissaan puolueeton ja kuuntelee kaikkia osapuolia. Tämä arvo on minulle itsestään selvä lähtökohta, Helle korostaa. Ennen nykyistä STTK:n työstään oikeustieteen kandidaatti Minna Helle on toiminut johtajana Työeläkevakuuttajat TELA ry:ssä (2011–2013) ja Akava ry:ssä (2009–2011) sekä edunvalvontajohtajana Tehy ry:ssä (2006– 2009), lakimiehenä ja neuvottelupäällikkönä Akava ry:ssä (2000– 2006) sekä työehtoasiamiehenä Suomen Journalistiliitossa (1997–1999). KUVA LIISA VALONEN Telan Siimes: MAITOTALO US 5 • 2014 • 17 Teboilin JOULUKAMPANJA - jäsenkortilla lisäalennusta vuoden loppuun asti Teboil on korottanut jäsenkorttialennusta 20.11.- 31.12.2014 väliseksi ajaksi. Alennus on 2,5 senttiä/ litra bensiinistä ja dieselöljystä, kun se normaalisti on 1,7 senttiä/litra. Lisäksi jäsenkortilla saa alennusta voiteluaineista 10 %, autokemikaaleista 5 %, pesuista 5 % sekä nestekaasupullon täytöstä 5 %. ”Joulun aikana autoilu yleensä lisääntyy, mikä tarkoittaa myös suurempia polttoainekustannuksia. Tämän huomioon ottaen haluamme kiittää etuasiakkaitamme kuluneesta vuodesta antamalla lisäalennuksen jäsenkortilla vuoden 2014 loppuun asti”, kertoo Teboilin huoltoasema- ja automaattilii- ketoiminnan johtaja Henrik Tuulos”. Polttoainealennukset saa liiton magneettijuovallisella jäsenkortilla kaikilta Teboilhuoltamoilta ja -automaattiasemilta, lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia. MVL:n tapahtumia vuonna 2015 löydät osoitteesta www.mvl.fi/tapahtumat Kiitämme kuluneen vuoden yhteistyöstä ja toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! ¨ Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Maitotalous-lehti Meijerikalenteri Perinteisten joulukorttien sijasta olemme tukeneet Uusi Lastensairaala 2017 -hanketta. 18 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 Viestintävirasto ohjeistaa: Näin vastaanotat joululahjan oikein Jos pystyt vakuuttamaan lahjan antajat siitä, että jokainen saamasi paketti on mieleesi, tunnelma säilyy positiivisena koko aattoillan. Mutta jos joku epäilee, että olisit ottanut mieluummin vastaan vaikka klassiset koko jalan mittaiset alushousut, seuraukset voivat olla vakavat. Epäonnistumisestaan traumatisoitunut lahjanantaja tekee jatkossa entistä heikompia lahjanostopäätöksiä. Kierre on valmis. Lue ja ymmärrä, kuinka vastaanotat lahjat oikeina. 1. Paketin tunnusteluvaihe On tärkeää luoda vaikutelma äärimmäisestä kiinnostuksesta. Onkin toivottavaa, että pyörität pakettia käsissäsi ympäri vähintään kahdesti sivu- ja pystysuunnassa ennen avaamisesta. Osoitat tällöin kykyä itsehillintään, kun et revi papereita kuin mikäkin barbaari. Sivistys sopii jouluun hyvin. Muista antaa tunnustusta painavalle paketille. Se on todennäköisesti jotain, mikä on maksanut sievoisen summan. Mitä teet, jos kohtaat pehmeän paketin? Tärkeintä on yrittää pysyä rauhallisena. Unohda hetkeksi, että lahjanantaja on siirtänyt itselleen oikeutesi päättää vaatteista, joita käytät. Sovita vaatetta ja vääntelehdi vaikeanoloisesti. Näin luot vaikutelman liian pienestä tai suuresta vaatteesta. Voitkin nyt kysyä hyvällä omallatunnolla, onko kuitti tallessa. Oikeaoppinen reagointi saamiisi lahjoihin ratkaisee koko joulun onnistumisen. 2. Paketin avaaminen Pidä pää tiukasti kohti pakettia, niin ilmeistäsi ei voi tulkita reaktiotasi. Älä vilkuile edes sivuille, sillä peili voi antaa tunteesi ilmi. Kun avaat paketin hitaasti, ehdit miettiä sopivaa kommenttia lahjan paljastumishetkeen. 3. Mitä teet, kun saat mieluisan lahjan? Kiitä kohteliaasti, mutta hillitysti. Älä missään tapauksessa riemuitse ylitsevuotavasti, sillä herätät epäilyksiä, kun et riemuitse samalla tavalla vähemmän miellyttävien lahjojen kohdalla. Riemun esittäminen on vaikeaa jopa monille kokeneille näyttelijöille. 4. Mitä teet, kun saat vähemmän mieluisan lahjan? Tavoitteesi on ilahduttaa lahjanantajaa, vaikka hänen hankkimansa paketti olisi kelvoton. Mitä pitäisi oikein sanoa? Lahjanantaja kun on usein läheinen, jolle valehtelu on kiusallista ja vaikeaa. Sinun tuleekin suosia kommentteja, jotka voi tulkita kahdella tavalla. Lahjanantaja odottaa positiivista reaktiota, joten hän tulkitsee vastauksesi onnistuneesti väärin. Väärintulkittaviksi tarkoitetut kommentit: Oho! Voi vitsit! Tällaista en osannut edes toivoa. Oi, vain sinä voit hankkia tällaisen. Olen sanaton. 5. Laatulupaus Annettuja ohjeita noudattamalla varmistat mukavan aattoillan asianosaisille tilanteesta riippumatta. Toivotamme mukavaa joulua ja onnistuneita pakettiratkaisuja! MAITOTALO US 5 • 2014 • 19 NIMITYKSIÄ L okakuussa Valion uudeksi toimitusjohtajaksi valittu Annikka Hurme haluaa Valion keskityttävän vahvuuksiinsa. Näitä ovat asiakkaita ja kuluttajia kiinnostavien maukkaiden tuotteiden kehittäminen, valmistus ja myyminen sekä Suomessa että tytäryhtiöissä, mikä nykytilanteessa tarkoittaa Suomen ohella erityisesti Ruotsia, USA:ta ja Kiinaa. - Valion vahvuutena ovat suomalaiset maidontuottajat omistajina, huippuluokan tuotekehitys ja henkilöstön vastuullinen toimintatapa koko ketjussa tilalta kuluttajalle. Valion henkilöstö on erinomaisesti sisäistänyt arvomme ”Teemme parasta” vaikeinakin aikoina. Uskon, että suomalaiset haluavat syödä kotimaassa tuotettua ruokaa myös tulevaisuudessa. Haluan myös kiittää kuluttajia, joiden luottamuksen Valio on säilyttänyt huolimatta yhtiötä kohdanneista kriiseistä, toteaa toimitusjohtaja Annikka Hurme. Annikka Hurme aloitti toimitusjohtajana haasteellisessa markkinatilanteessa, jossa Valiota koettelevat sekä eurooppalainen matalasuhdanne että Venäjän asettama tuontikielto. - Nyt on katsottava eteenpäin ja pidettävä huolta siitä, että Valio valmistaa markkinoiden maistuvimmat ja innovatiivisimmat tuotteet jatkossakin. Niiden tuotolla, hyvällä asiakasyhteistyöllä ja oman toiminnan tehokkuudella Valio turvaa suomalaisen maidontuotannon toimintaedellytykset, mikä on perustehtävämme, sanoo Annikka Hurme. Annikka Hurme on pitkän linjan valiolainen ja tuntee meijeritoimialan hyvin. Hän on työskennellyt Valiossa eri tehtävissä vuodesta 1989 ja toiminut konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2004. Annikka Hurmeella on monipuolinen kokemus Valion liiketoiUskon, että mintojen tulosvastuullisesta johtamisesta. Konsernijohtoryhmän vas- suomalaiset haluavat syödä kotimaassa tuita on aika ajoin muutettu, minkä johdosta Annikka Hurme on vastuotettua tannut vuorollaan lähes kaikista Varuokaa myös lion liike- ja konsernitoiminnoista tulevaisuudessa. vuosien 2007 – 2014 aikana. 20 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 Juha Gröhn jatkaa Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtajana Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn jatkaa Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtajana vuonna 2015. Liiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa VAASAN Oy:n toimitusjohtaja Esa Rautalinko. Uutena toisena varapuheenjohtajana aloittaa Paulig Oy:n konsernijohtaja Jaana Tuominen. Kultainen juustohöylä maidontuottajalle Maidontuottaja, kotitalousopettaja Minna Kurtelius-Luttiselle luovutettiin Juustopöytä ry:n historian viides Kultainen Juustohöylä -palkinto 23.10.2014 Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Hukkalan maitotilan emäntänä Vieremällä vuodesta 1994 toiminut Minna Kurtelius-Luttinen on aktiivisesti mukana myös Maa- ja kotitalousnaisissa. Lisäksi hän kirjoittaa Valion Maitoa maalta -blogia, jossa hän yhdistää ammattimaista maidontuotantoa, maalla asumisen tunnelmia, perhettä ja harrastuksia. Minna Kurtelius-Luttisen toimintaa sitoo yhteen hyvä ruoka, maitovalmisteet ja suomalaisen luonnon antimet. - Juusto on minulle puhdas ja aito maitotuote, minunkin tekemä, lukemattomien mahdollisuuksien raaka-aine. Käyttämällä suomalaisia juustoja saan makunautinnon lisäksi hieman paremman oman maan asua, hän toteaa. Juustopöytä ry on vuonna 1978 perustettu naisten juustoseura, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen, ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen. KUVA TAINA LAMPELA-HELIN Valion keskityttävä vahvuuksiinsa MAAILMALTA KOONNUT MARTIN VIRTA Arla lisää tuotantoa Venäjällä VENÄJÄN tuontikielto EU:sta on johtanut siihen, että Arla lisää juuston valmistusta Lounais-Venäjällä sijaitsevassa Kalachin juustolassaan. Tällä hetkellä juustoa valmistetaan noin 1 000 tonnia vuodessa, tavoite on valmistaa 8 000 tonnia vuodessa. Tällä tavoin kompensoidaan Arlan vientiä. Jos tämä onnistuu, niin Arla voi saada kolmasosan liikevaihdostaan takaisin Venäjältä. maidon tuotannon nousu 4 -5 % enemmän kuin oli odotettu. Tällä hetkellä maitotuotteiden kysyntä on noussut 1-2 %. Juotavien jogurttien kulutus kasvaa Kiinassa DAIRYREPORTER.COMIN mukaan kiinalaiset kuluttavat juotavia jogurtteja yhä enemmän. Kulutus on kasvanut niin paljon, että jogurttijuomien suosion ennustetaan ylittävän riisijuoman suosion jo vuonna 2016. Kuitenkin kulutustilastojen ykköspaikkaa pitävät vielä maito- ja soijajuomat. Jogurttijuomien kulutuksen kasvu johtuu kiinalaisten lisääntyvästä kiinnostuksesta käyttää terveellisiä ja energiapitoisia tuotteita. DFA on maailman suurin maidonvastaanottaja Rasvaisilla meijerituotteilla diabetesta vastaan UUDET ruotsalaistutkimukset näyttävät, että rasvaisten meijerituotteiden, kuten voin ja kerman, käyttö pienentäisi riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Lundin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on ollut mukana 27 000 henkilöä 14 vuoden ajan. Tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta niistä käy ilmi, että viidesosalla rasvaisia meijerituotteita syöneillä tutkituista oli 23 % pienempi riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen verrattuna niihin tutkittuihin, jotka söivät vähärasvaisia meijerituotteita. Maidontuottajat kovilla MAITOA on tällä hetkellä markkinoilla niin runsaasti, että tanskalaiset maidontuottajat ovat kovilla ja heidän taloutensa on menossa alaspäin. Maidonhinnan laskun vaikutus keskivertotuottajalle on 750 000 Tanskan kruunua vuodessa, eli käytännössä he joutuisivat tekemään työtä ilman palkkaa. 60 %:a maidontuottajista velkaantuu lisää tämä johdosta. Arla laski maidonhintaa lisää 29. syyskuuta alkaen 15,4 äyriä kilolta eli 256,2 äyriin kilolta. Hinnan laskun syynä on maailman AMERIKKALAINEN meijerikonserni Dairy Farmers of America on nyt maailman suurin maidonvastaanottaja. Vuonna 2013 se otti vastaan 27,8 miljoonaa tonnia maitoa. Seuraavaksi suurin on uusiseelantilainen Fonterra, jonka vastaanottama maitomäärä oli 22 miljoonaa tonnia. Fonterra on myös suurin maitotuotteiden viejä. Kolmannella sijalla on Lactalis/Parmalat 15 miljoonalla tonnilla. Seuraavat listalla ovat Nestlé (14,5 miljoonaa tonnia), Arla (12,7 miljoonaa tonnia) ja FrieslandCampina (10,3 miljoonaa tonnia). Omenantuoksuinen maito JAPANILAINEN meijeriyhtiö Meiji on tuonut markkinoille uudentyyppisen maidon. Maito ei tuoksu maidolta, vaan tuoksuu miedosti omenalta tai tuoreelta. Maito maistuu kuitenkin perinteisesti maidolta. Tuote on kehitetty varsinkin iäkkäämmille japanilaisille, jotka juovat vähän maitoa, koska pitävät sitä lasten juomana. Uuden 500 ml:n annoksiin pakatun hedelmäntuoksuisen maitotuotteen toivotaan saavan iäkkäämmät kuluttajat juomaan jälleen maitoa. Ennätyssuuri maitokiintiösakko TANSKALAISET maidontuottajat joutuvat tänä vuonna maksamaan 210 miljoonaa Tanskan kruunua EU:lle. Nämä ovat ylittäneet huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2014 maitokiintiön 101 296 tonnilla maitoa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että meneillään olevalla kaudella tullaan ylittämään kiintiö vielä enemmän ja sakkoa saattaa tulla jopa 300 – 400 miljoonaa Tanskan kruunua. Venäjän tuonti takakautta VENÄJÄ olisi valmis tuomaan juustoa Valkovenäjältä, vaikka juustoissa käytetyn maito on peräisin Venäjän tuontikieltoon asettamista maista. Valkovenäjän hallitus on antanut 15 meijerille luvan tuoda 130 000 tonnia maitoa näistä maista, kuten Puolasta, Ranskasta, Liettuasta ja Latviasta. Vuonna 2013 Venäjä toi 440 000 tonnia juustoa, josta 250 000 tonnia oli EU-maista. Tine lahjoitti juustoa NORJALAINEN meijerrkonserni Tine lahjoitti seitsemän tonnia juustoa Snøfrisk avustus organisaatiolle. Juusto oli alun perin tarkoitus viedä Venäjälle. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, koska Norja on Venäjän elintarvikkeiden tuontikieltolistalla. Juusto ei voitu myöskään myydä Norjassa, koska pakkauksen teksteissä oli kyrillisiä kirjaimia. Tinen vienti on vuodessa 12 000 tonnia, josta viisi prosenttia menee Venäjälle. Eniten Venäjälle on mennyt Jarlsbergin juustoa, jolle nyt etsitään uusia markkinoita. MAITOTALO US 5 • 2014 • 2 1 Lomakotihaaveesta kylpyläksi – TKL:n taipaleesta historia-artikkeli D osentti Ilkka Levä on vuoden päivät tutkinut TKL:n terveysja kuntolomien vaiheita tekeillä olevaa historia-artikkelia varten. Artikkeli kertoo ammattiyhdistysliikkeen sisältä lähteneen meijeriväen lomakotiajatuksen kehittymisestä kuntoutus- ja kylpylätoiminnan kautta nykyiseksi lomaasuntotoiminnaksi sekä MVL:n ja TKL eriytymisestä omiksi yhdistyksikseen. MVL ja TKL ovat käyneet yhdessä pitkää taivaltaan. Jo MVL:ää perustettaessa oli idea meijeriväen lomakodista olemassa. Meijeriväen Liitto perustettiin monien eri vaiheiden jälkeen 27.5.1945, tärkeimpinä tavoitteinaan edunvalvonta ja lomakodin hankinta. Toimintaa rahoitettiin varo- Ilkka Levä - FT, väitellyt suomalaisesta poliisikulttuurista historian alalta - Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, Helsingin yliopisto - tutkimuksia: Suomen kulttuurirahaston perustamiskeräys 2001 Helsingin vankilan 125-vuotishistoria 2006 - muita hankkeita: Tutkimus toimihenkilöliikkeestä kokonaisuutena tekeillä parhaillaan - tutkinut muun muassa eteläkorealaisia elokuvia 22 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 jen keräyksillä. - Vuonna 1949 alettiin myydä arpoja; arpajaisia järjestettiin kolmet muutaman vuoden sisään. Keruuta jatkettiin vuosien 1954 ja 1955 maitokeräyksillä. Vihdoin vuonna 1955 rahaa oli saatu kokoon sen verran, että pystyttiin ostamaan Ikaalisista Tuomarlan tila, joka kunnostustöiden jälkeen avattiin jäsenten käyttöön vuonna 1957, Ilkka Levä kertoo. Kylpyläidea käynnistyy MVL:n jäsenille oli tehty jo 1950-luvun alussa kysely, josta selvisi muun muassa se, että aika moni jäsen kylmien ja kosteiden työolosuhteiden johdosta sairasti reumaa. – Heräsi ajatus lomakotitoiminnan laa- jentamisesta kylpylä- ja kuntoutustoiminnaksi. Koska ammattitaudin hoitaminen ei kuulunut ammattiyhdistyksen ydintoimintaan, sitä varten perustettiin Tuomarlan Reumaliitto, joka myöhemmin nimettiin Terveyskylpyläliitoksi. Vuonna 1965 avattiin Ikaalisten kylpylän uudisrakennus, josta varsinaisesti alkoi TKL:n kylpylävaihe, Ilkka Levä jatkaa. Jännite MVL:n ja TKL:n välillä MVL:n sisällä kulkeneen kahden hyvin erilaisen toiminta-ajatuksen eteenpäin vieminen ei ole sujunut ongelmitta vaan MVL:n ja TKL:n välillä kulkee kaiken aikaa pieni jännite. – Esimerkiksi 1960-luvun lopulla MVL:n jäsenkunta oli huolissaan siitä, että MVL:n silloinen toiminnanjohtaja Heikki Norri käytti aikaansa liikaa kylpylän asioihin. Tämän seurauksena vuonna Heikki Norri siirtyi pysyvästi TKL:ään kylpylän johtajaksi ja siitä alkoi MVL:n ja TKL:n eriytyminen. Myös siitä, ketkä ovat jäseniä ja ketkä ovat voineet käyttää kylpylää, on ollut erimielisyyttä. – 1970-luvun puolivälissä yhdeksi kylpylätoiminnan ydinideaksi palautettiin MVL:n jäsenten palveleminen. Toki oli muitakin käyttäjiä kuten esimerkiksi sotaveteraanit, jotka muodostivat suurimman osan asiakkaista. TKL:n hallinnon paikkajako on niin ikään aiheuttanut jännitettä. – Vuoteen 1978 TKL:n hallinto oli Meijeriväen Liiton jäsenten hallussa, kunnes meijerijohtajat perustivat oman yhdistyksensä ja tulivat mukaan TKL:n hallintoon. Samaan aikaan myös maidontuottajat otettiin mukaan hallintoon. TKL:n toimintaa ohjasi 1980-luvulta eteenpäin aina pyrkimys laajentaa toimintaa, tehdä lisää investointeja ja kasvattaa liikevaihtoa. Kylpylä myytiin dramaattisesti vuonna 1989 ja vuonna 1991 muukin toiminta ja omaisuus. Nykyään TKL vuokraa loma-asuntoja. Vuoden 1965 Maitolaouden toukokuun numerossa uutisoitiin kylpylän valmistumisesta. Historia-artikkeli valmis vuoden vaihteessa Ilkka Levä on tutkinut historia-artikkelia varten vanhoja pöytäkirjoja, Maitotalouslehtiä sekä muuta kirjallisuutta. Lisäksi hän on haastatellut kymmentä entistä MVL:n ja TKL:n aktiivia. Artikkeli valmistuu vuoden loppuun mennessä. Se julkaistaan sähköisessä muodossa ja TKL:n toiminnan eri vaiheita aina perustamisesta vuoteen 2010 pääsee lukemaan MVL:n internetsivujen kautta osoitteessa www.mvl.fi MAITOTALO US 5 • 2014 • 2 3 OPISKELU TEKSTI TERO ORAVASAARI Ruokamatka PohjoisItaliaan opetti arvostamaan kotimaisuutta, perinteisiä elintarvikkeita ja lähiruokaa L okakuussa 2014 suunnistimme ruoka- ja kulttuurimatkalle Italiaan. Meijeristeiksi valmistuva luokkamme oli kasvavalla jännityksellä odottanut opintomatkalle lähtöä jo pitkään. Lentokoneeseen noustessa saattoi vihdoin todeta seikkailun alkaneen. Ensimmäinen aamu Parmassa. Michelle Costa saapui noutamaan meitä hotellilta Food Tour -kiertueelle. Lisensoitu oppaamme lähti innolla tutustuttamaan meitä italialaiseen ruokahistoriaan. Jo bussimatkalla meijerille parmesaanijuuston vuosisatoja pitkä historia tuli tutuksi. Paikallinen suolakaivos oli aikoinaan ollut ratkaisevassa asemassa, jotta juuston valmistus pystyttiin aloittamaan Parman alueella. Parmigiano Reggianon valmistustapa hämmästytti Meijerillä Parmigiano Reggianon valmistustapa hämmästytti meitä suuresti. Ensinnäkin raakamaidon annettiin kermoutua yön yli laakeilla ”peltivuoilla”, minkä jälkeen pellin pohjalta valutettiin rasvaton maito juustokattilaan. Kermakuori otettiin talteen muuhun käyttöön. Separointia ei siis tarvittu, kun homma hoidettiin perinteisellä menetelmällä. Toiseksi juustomaitoa ei pastöroitu kattilassa. Tarvitsi vain lämmittää maito ja lisätä juoksete. Juoksettumishäiriöitä ei juurikaan esiintynyt. Avaimet onnistuneeseen juustonvalmistukseen olivat puhdas maito, suolaus ja pitkä kuivakypsytys. Viinien kanssa juus- KUVAAJA MICHELLE COSTA Meijeristiopiskelijat ja häikäisevät Parman maisemat. 24 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 toa maisteltuamme saattoi sen todeta olevan hyvän makuista ja onnistunutta. Parman kinkkua ja balsamicoa Juustolan jälkeen bussi kyyditsi meidät jyrkkää tietä myöten ylängölle, jossa sijaitsi Parman kinkkua valmistava yritys. Kukkulalta avautuneet maisemat häikäisivät meitä lähes yhtä paljon kuin kinkkulan kypsytysvarastot. Puisilla telineillä roikkui tuhansittain kinkkuja kuivumassa. Alkuun mykistävään tuoksuun tottui nopeasti. Kinkkulasta suuntasimme viinitilalle lounaalle. Alkupaloina olleet kinkkulautaset tyhjenivät kohteliaasti viimeisimmästä yritysvierailusta huolimatta. Paikallisen tilan viinit toimivat hyvin kyytipoikana niille, jotka eivät suuresti olleet il- Meijerialan opiskelijoiden kerhossa puhaltavat muutoksen tuulet makuivattujen kinkkujen ystäviä. Balsamico viinietikan valmistaminen ei ole hätäisen hommaa. Sen saatoimme todeta seuraavassa vierailupaikassa. Ensin luulin kuulleeni väärin, mutta viinietikkaa kypsytettiin Modenalaisen tilan tynnyreissä 12 vuotta. Vuosituotanto ei ollut kovin suurta, mutta laatu korvasi määrän. Maisteluissa huomasi kuinka tippa viinietikkaa sisälsi uskomattomia aromeita. Viimeinen käyntikohde oli luomumaatila Hombre. Tilan opas esitteli meille pihaton, lypsyaseman ja paikan oman pienmeijerin. Lehmien ruokinta oli tarkoin suunniteltua, jotta parmesaanijuuston valmistamiseen saatiin laadultaan parasta mahdollista maitoa. Kierroksen jälkeen teimme lähiruokaostoksia tilan omassa myymälässä. Ostoksia ja kulttuuria Opintomatkan lopulla meillä oli päivän verran aikaa tutustua Milanoon. Kaupungilla kävimme ostoksilla ja katsomassa jyhkeää tuomiokirkkoa. Kauppakadulla söimme erinomaista jäätelöä. Italian matka oli kokonaisuudessaan avartava elämys. Kaikki, mitä näimme ja koimme, sai meidät ajattelemaan uudelleen omia tapojamme ja peilaamaan niitä italialaisiin tapoihin. Oli mielenkiintoista tarkastella meijeristin silmin yritysten hygieniatasoa, valmistusmenetelmiä ja oppia uutta. Jokainen ruokailu matkallamme oli uusi seikkailu italialaisiin makuihin. Paikallisilta opimme kuinka tärkeää on arvostaa kotimaisuutta, perinteisiä elintarvikkeita ja lähiruokaa. Opintomatkamme ei olisi onnistunut ilman saamaamme tukea. Joten haluamme osoittaa suuret kiitoksemme Teille, jotka avustitte opintomatkaamme. Kiitos Meijerialan Ammattilaiset MVL ry ja Meijerioppilaitoksen Kannatusyhdistys ry ! Opiskelijoiden kerhon puheenjohtajana jatkaa kevääseen 2015 asti viime kevätkokouksessa valittu Roosa Oja-Lipasti. Sihteeriksi ja varapuheenjohtajaksi valittiin Roni Mänttäri ja rahastonhoitajaksi Taru Nykänen. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Eerika Linna, Aki Latvaniemi, Laura Lautamo ja Mirkka Laitila. Hallituksen jäsenet aikovat herätellä henkiin monta vuotta uinumassa olleen kerhon toiminnan järjestämällä kerhon jäsenille pikkujoulut joulukuussa 2014 sekä muuta toimintaa talven aiMeijerialan opiskelijoiden puheenjohtaja Rookana. Kerho järjestää opiskelijaristeilylsa Oja-Lipasti ja sihteeri/varapuheenjohtaja Roni le 13.3.2015 lähteville innokkaille opisMänttäri. kelijoille yhteiskuljetuksen HämeenlinHAMI:n Sairion meijerioppilaitoksessa pi- nasta Helsinkiin ja takaisin. Mahdollisesti dettiin 28.10.2014 Meijerialan opiskelijoi- tavoitteena on myös innostaa opiskelijoita den kerhon syyskokous. MVL:n järjestö- mukaan liittokokoukseen elokuun lopussa päällikkö Tomi Seppä oli paikalla kertomas- 2015 järjestämällä yhteiskuljetus myös silsa liiton tapahtumista ja uudesta työehtoso- loin. pimuksesta, joka sisältää myös meijerialan Tulevista tapahtumista ilmoitetaan ajanopiskelijoiden uudistetut työssäoppimisajan kohtaisissa Maitotalous-lehden numeroissa eli harjoitteluajan palkat. sekä liiton nettisivuilla www.mvl.fi Valmistuneita Hämeen ammatti-instituutista valmistui 31.10. 2014 uusia meijeristejä: Saija Eskola Marjo Hyyppä Tuula Kaarlela Matti Korhonen Henna Kuhlman Maria Lintuluoto Katriina Lähteenmäki Reetta Ojanperä Tero Oravasaari Kristiina Salomaa Henna-Maija Savolainen Heidi Takkunen Pihla Tonteri Mika Yrjönen MVL:n stipendin sai Tero Oravasaari. Onnea uusille meijeristeille! MAITOTALO US 5 • 2014 • 2 5 Rauhallista Joulua F ridfull Jul 26 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 Työttömyyskassan nimi ja yhteystiedot muuttuvat Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa aloittaa toimintansa vuoden alussa Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa (MMTK), johon valtaosa MVL:n jäsenistä kuuluu, sulautuu Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan 1.1.2015 alkaen. Uuden työttömyyskassan nimeksi tulee Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK. Kassan jäsenmäärä tulee olemaan lähes 60 000 ja kokoluokaltaan se on Suomen Vuodenvaihteen päivärahojen maksatukseen muutoksia Työttömyyskassan fuusio aiheuttaa muutoksia vuodenvaihteen päivärahojen maksatukseen. Kuluvan vuoden viimeinen maksatusajo on perjantaina 19.12.2014, joten sähköisiä jatkohakemuksia voi toimittaa nykyiseen osoitteeseen 19.12. klo 12.00 asti. Tämän jälkeen järjestelmä sulkeutuu. MMTK:n viimeinen maksupäivä tulee olemaan tiistai 23.12.2014, jonka jälkeen MMTK:n rekisteritiedot yhdistetään Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassan rekistereihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ajalla 20.12. – 31.12.2014 kassaan ei voi lähettää sähköisiä jatkohakemuksia eikä kassa pysty käsittelemään myöskään postitse tulleita päivärahahakemuksia. Työttömyyskassa on muuton vuoksi suljettuna 23.-31.12.2014. 11. suurin kassa. MMTK:n työttömyyskassan fuusion taustalla on huoli työttömyyskassan tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. - Fuusioitumalla Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassan kanssa varmistetaan kassan maksuvalmius sekä nopea palvelu MVL:n jäsenille myös tulevai- suudessa, Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan johtaja Anja Tikka kertoo. Fuusio ei vaikuta kassan maksamiin etuuksiin mitenkään. Ne säilyvät ennallaan. Ainoastaan kassan nimi ja yhteystiedot muuttuvat. Käytännönjärjestelyistä johtuen vuodenvaihteen päivärahojen maksatukseen tulee muutosta. Päivärahan hakeminen 1.1.2015 alkaen Työttömyyskassan yhteystiedot 1.1.2015 alkaen: Päivärahaa haetaan entiseen tapaan kalenterikuukausittain tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Sähköiset hakemukset (sekä ansiopäivärahan ensihakemukset että jatkohakemukset) tehdään uuden nettisivun www.jytk.fi kautta. Nettisivuilta löytyy kirjautumisohjeet järjestelmään. Postin kautta lähetettävät hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa - JYTK Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki puhelin faksi päivystys sähköposti nettisivut 020 789 3871 020 789 3872 020 690 069 (ma – pe klo 9.00 - 15.00) etunimi.sukunimi@jytk.fi www.jytk.fi Aija Olin 020 690 069 Hanna Salmela 020 690 069 Jeanette Pitkänen 020 789 3887 Anja Tikka 020 789 3875 MAITOTALO US 5 • 2014 • 27 PERHE JA TYÖ Valtaosa parivuotiaiden isistä ei aio jäädä kotihoidon tuelle N oin kolme neljästä parivuotiaan lapsen isästä sanoo, että he eivät ole käyttäneet eivätkä aio käyttää hoitovapaata ja sen ajalta maksettavaa kotihoidon tukea. Noin kymmenesosa isistä (13 %) ei ollut vielä päättänyt asiaa lapsen ollessa parivuotias. Hoitovapaan ja kotihoidon tuen käyttämättä jättäviä isiä on hieman vähemmän (72 %) niiden isien keskuudessa, jotka ovat pitäneet isäkuukauden kuin niiden isien (78 %), jotka eivät ole sitä pitäneet. THL:n yhteistyössä Kelan tutkimusosaston kanssa marras-joulukuussa 2013 toteuttamaan Perhevapaakyselyyn vastasi noin 2200 isää, jotka olivat käyttäneet jotain perhevapaata vuonna 2011 syntyneen lapsensa kanssa. Noin joka neljäs isä ei käytä mitään perhevapaita. Kaikista suomalaisista isistä vain kaksi sadasta hoitaa lasta kotihoidon tuen turvin (Kela 2013). Isät eivät pidä hoitovapaalle jäämistä taloudellisesti mahdollisena Yleisimpänä hoitovapaan esteenä isät mainitsevat perheen talouden: yli puolet ansiotyössä olevista isistä (58 %) sanoo, että hoitovapaalle jääminen kotihoidon tuen turvin ei ole taloudellisesti mahdollista. Lähes joka neljäs isä ei pitänyt tarpeellisena jäädä hoitovapaalle. Joka viides isä jätti hoitovapaan pitämättä siksi, että puolisolla ei ole työpaikkaa, ja lähes yhtä usein myös siksi, että lapsi oli mennyt päivähoitoon heti vanhempainvapaan jälkeen. Työhön liittyvät tekijät – työn luonteen tai työkiireet – mainitsi syyksi hoitovapaan pitämättä jättämiselle melko harva eli 17 % ja 14 % isistä. Hoitovapaata ja kotihoidon tukea käyttävät koulutettujen äitien koulutetut puolisot Hoitovapaata ja kotihoidon tukea käyttää pieni vähemmistö isistä. Kaikista Perhevapaakyselyyn vastanneista isistä noin joka kymmenes oli ollut hoitovapaalla ja kotihoidon tuella vuonna 2011 syntyneen lapsensa kanssa vastatessaan kyselyyn vuoden 2013 lopulla. Kyselyn vastaajat olivat siis selvästi keskimääräistä aktiivisempia kotihoidon tuen käyttäjiä. 28 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 Hoitovapaan ja kotihoidon tuen käyttö jakautuu isien keskuudessa samaan tapaan kuin isäkuukauden käyttö. Hoitovapaalla ovat lapsen ollessa parivuotias olleet kaikkein yleisimmin isät, joiden puolisolla on korkeakoulutus. Vähemmän koulutettujen äitien puolisoista hoitovapaalle jää huo- mattavasti harvempi. Puolison koulutus heijastuu selvimmin isien kiinnostukseen pitää hoitovapaata, mutta myös isän oma koulutus vaikuttaa isien toimintaan: korkeakoulutetut isät pitivät hoitovapaata merkittävästi yleisemmin kuin vähemmän koulutetut isät. Ensimmäisen lap- sen kanssa isät pitävät hoitovapaata useammin kuin toisesta lapsesta eteenpäin, ja yli kolmikymppinen isä jää useammin hoitovapaalle kuin sitä nuorempi. Isäkuukauden käyttäjät useammin hoitovapaalla Isäkuukautta ja hoitovapaata käyttävät siis samankaltaiset isät. Isäkuukauden pitäneet isät käyttävätkin useammin myös hoitovapaata. Isäkuukauden pitäneistä isistä 17 % oli parhaillaan, oli ollut tai aikoi olla hoitovapaalla parivuotiaan lapsensa kanssa. Sen sijaan vain 7 % isistä, jotka eivät olleet pitäneet isäkuukautta, oli ottanut tai aikoi ottaa hoitovapaata. Hoitovapaata ei pitänyt eikä aikonutkaan pitää valtaosa molemmista ryhmistä, mutta isäkuukauden pitäneistä harvempi oli tällä kannalla. Kohentaako kotihoidon tukikauden puolittaminen sukupuolten tasa-arvoa? Jää nähtäväksi miten valmisteilla oleva kotihoidon tuen kiintiöiminen puoliksi äidille ja isälle vaikuttaa isien kotihoidon tuen käyttöön. Kun nykyisin isäkuukauden käyttäjistäkin – eli myönteisesti pidemmän perheva- Ansiotyössä olevien isien yleisimmät syyt olla pitämättä hoitovapaata (%). paan pitämiseen suhtautuvista isistä – vain alle 20 % käyttää hoitovapaata ja kotihoidon tukea, tulokset eivät tue ajatusta siitä, että kotihoidon tukikauden puolittaminen äidin ja isän kesken lisäisi merkittävästi isien osuutta kotihoidon tuen käyttäjinä ja näin edistäisi sukupuolten tasa-arvoa. Kotihoidon tuen uudistuksen kohderyhmän eli parivuotiaiden lasten perheissä ei kovin usein ole se tilanne, että äiti vielä tässä vaiheessa olisi jatkamassa kotihoidon tukikauttaan, joka uudistuksen jälkeen siis siirtyisi isän käytettäväksi. Parivuotiaiden lasten äideistä reilulla neljänneksellä on jo nuorempi lapsi, jonka kanssa he ovat perhevapaalla. Jos parivuotias on nuorimmainen, äideistä enää neljännes on kotona hoitamassa lasta. Tulosten mukaan melko monessa perheessä isän ratkaisuun kotihoidon tuelle jäämisestä vaikuttaa se, että perheen äidillä ei ole työpaikkaa, johon mennä. Isät, joiden puolisolla on vähän koulutusta, käyttävät hoitovapaata selvästi harvemmin kuin isät, joilla on korkeasti koulutettu puoliso. Samalla juuri vähän koulutetut ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat äidit ovat niitä, jotka ovat kotihoidon tuella vielä lapsen ollessa parivuotias. Toisin sanoen uudistus kotihoidon tukikauden jakamiseksi kohdistuu juuri niihin perheisiin, joissa isät tähän mennessä ovat käyttäneet hoitovapaata vähiten, ja joissa heidän on äidin huonojen työllistymismahdollisuuksien vuoksi vaikea hoitovapaalle jäädä. Taloudelliset syyt painavat eniten siinä, että isät eivät käytä kotihoidon tukea. Tämä on tilanne myös perheissä, joissa isä on pitänyt isäkuukautensa. Vain hyvin pieni vähemmistö isistä ja äideistä kannattaakin ehdotusta kotihoidon tukikauden puolittamisesta äidin ja isän kesken. (THL) Vuonna 2011 syntyneiden lasten isien hoitovapaan käyttö vuoden 2013 marras-joulukuuhun mennessä (%). MAITOTALO US 5 • 2 014 • 29 Vastuuverkko tarjoilee luotettavaa tietoa vastuullisista ruokavalinnoista Mitä on vastuullinen ruoantuotanto? Mitä ruokaketjun eri toimijat tekevät vastuullisesti? Mistä minä kuluttajana saisin tukea vastuullisille ruokavalinnoilleni? Vastuuverkko.fi on uusi tietopankki ja keskustelukanava ruoantuotannon ja -kulutuksen vastuullisuudesta. T utkimustietoa ruokaketjun vastuullisuudesta karttuu jatkuvasti, mutta tieto on hajanaista. Sitä voi olla myös vaikeaa soveltaa arkipäivän valintoihin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n uusi Vastuuverkko.fi -sivusto tarjoaa vastuullisten ja kestävien kulutusvalintojen tueksi käytäntöön sovellettua tutkimustietoa. – Pyrimme jakamaan faktatietoa ruoantuotannon ja -kulutuksen vastuullisuuteen liittyvistä monimutkaisista kysymyksistä. Vastuullisuuteen liittyy paljon myös ristiriitaisuutta, joten herättelemme tästä myös keskustelua kuluttajien, ruokaketjun toimijoiden, tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja muiden ruoantuotannon vastuullisuudesta kiinnostuneiden välillä, kertoo MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueen tutkimuspäällikkö JuhaMatti Katajajuuri. lisuuden eri osa-alueista. Lisäksi sivustoilla tehdään tutkimusta ja pikagallupeja. Vastuuverkon artikkelien, näkökulmien ja keskustelujen aiheita ovat muun muassa kuluttamisen vastuullisuus, vastuullinen liiketoiminta, ruoantuotanto sekä näitä tukevat politiikkatoimenpiteet. Vastuulliset valinnat omalle lautaselle Ensimmäiset Vastuuverkon artikkelit esittelevät vastuullisuuden eri ulottuvuuksia. Omien ruokavalintojen vastuullisuutta voi siis punnita muun muassa lähiruoasta, ruokahävikistä ja ruoan ilmastovaikutuksista kertovien artikkelien avulla. – Omia vastuullisia valintoja voi tehdä esimerkiksi miettimällä hyvissä ajoin, mitä meidän perheessämme syödään tänään. Syödäänkö lähialueen tuotteista valmistettua kotiruokaa, resurssitehokkaasti tuotettua valmisruokaa vaiko kenties eilisen ruoan tähteistä tuunattua uusioruokaa. Vastuullisen syömisen vaihtoehtoja on paljon, kertoo tutkija Jaana Kotro. kossa myös muut suomalaiset tutkimuslaitokset, ruokaketjun toimijat ja sidosryhmät. Sivustolle toivotaan runsaasti keskustelijoita ruoantuotantoon ja -kulutukseen liittyvistä aiheista. Ensimmäisenä keskustelunaiheena Vastuuverkossa selvitetään, mitkä asiat vaikuttavat kuluttajien ruokavalintoihin. Lukijat voivat myös ehdottaa kiinnostavia keskustelunaiheita ja teemoja. Vastuuverkko löytyy osoitteesta www.vastuuverkko.fi. Tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan! Luonnonvarakeskus aloittaa 1.1.2015 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike tilastopalvelut yhdistyvät 1.1.2015 LuonnonvarakesWHO WE ARE kukseksi. Lisää www.luonnonvarakeskus.fi Faktatietoa yhdeltä luukulta Vastuuverkossa näkee yhdellä silmäyksellä, mitä ruokasektorilla tapahtuu, mitkä vasOsallistu keskusteluihin! tuullisuuteen liittyvät kysymykset ruokaketVastuuverkon artikkeleja tuottavat alukthe heart of Franche-Comté, first French region for the jun eri tahoja askarruttavat ja millaisia käsi MTT:n jaLocated vuodenin2015 alussa aloittavan manufacturingtutkijat, of unpasteurized milk cheeses and cheese spreads, the sityksiä esimerkiksi kuluttajilla onWHO vastuul-WE Luonnonvarakeskuksen mutta jatARE National Dairy School (ENIL) of Besançon-Mamirolle has been training the technicians and the experts of the dairy companies since 1888. Our partners Juustokursseja Ranskassa As a member of the National Dairy Schools Network and the European Association of the Dairy technologists, our institute trains students and employees from all over the world. Located in the heart of Franche-Comté, first French region for the manufacturing of unpasteurized milk cheeses and cheese spreads, the National Dairy School (ENIL) of Besançon-Mamirolle has been training the technicians and the experts of the dairy companies since(ENIL) 1888.of Besancon-Mamirolle, France. Deadline for registration 22.12.2014 National Dairy School Hard and semi-hard cheese technologies 19.-23.1.2015 Soft Cheese 23.-27.3.2015 As a member of the National Dairy Schools Network and the European Association of the Dairy technologists, our institute trains students and Enil of Poligny, France. Deadline for registration 6.3.2015 employees from all over the world. TRAINING SESSION Lisää www.mvl.fi/kursseja TRAINING SESSION Hard and semi-hard cheese technologies 30 Hard and semi-hard cheese Ref - FA 23 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 YOUR STAY WITH US Our pa MAITOTALO US 5 • 2014 • 31 MVL:n eläkeryhmän kevätmatka Elsass (Ranska) – Schwarzwald (Saksa) 22. – 28.5.2015 Ohjelma: Pe 22.5. Muenchen – Burgheim La 23.5. Hochkönigsburg – Riquewihr – Colmar Su 24. 5. Vogeesien kiertoajelu Ma 25.5. Schwarzwald Ti 26. 5. Strassburg Ke 27.5. Schwarzwaldin kiertoajelu – kellomuseo To 28.5. Kotimatka Tarkemmat ohjelmatiedot osoitteessa www.mvl.fi/alueyhdistykset/mvl_elakeryhma Majoitus: Hotel Kreuz-Post, Burgheim Matkan hinta: Matkan hinta on noin 1200 euroa, lopullinen hinta selviää, kun lentoliput on hankittu. Yhden hengen huoneen lisämaksu 120 euroa. Eläkeryhmän jäsenille myönnetään matkatukea. Hintaan sisältyy: Lennot ja bussimatkat, 6 x yöpyminen puolihoidolla Hotel Kreuz-Post/Burgheim 2-5 päivinä paikallinen opas Pääsymaksut Hochkönigsburgin ja Bonndorfin linnaan sekä ”Huesliin”, ”Avojuna” Riquewihrissä, Colmar-kaupunkikierto, juustolounas Vogeesien vuorilla, Strassburg/parlamenttitalo, Oldtimer ajo ja viininmaistajaiset, yövahtikierros, Schwarzwaldin kakun valmistus sekä maistiaiset Kahvi ja leivos Colmarin kauppahallissa Tulkkipalvelut, Maija Ellinger Yhteistyökumppani bussifirma Held Reisen Hinta ei sisällä matkavakuutusta! 32 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 Ilmoittautumiset 30.12.2014 mennessä: Ritva Kauppi, puh. 040 767 1054 tai kauppi.ritva@luukku.com Terttu Karjalainen, puh. 050 536 1615 tai terttu.karjalainen@armas.fi Matkaryhmän koko max 40 henkilöä, jos matkalle halukkaita on enemmän, suoritetaan arvonta. MERKKIPÄIVIÄ Järjestöneuvos HEIMO BREILIN 85 v. 22.12.2014 Väinönkatu 3 C 28 57100 Savonlinna matkoilla Varainhoitaja MARI LAMPINEN 50 v. 25.1.2015 Kuurna-Kulhontie 122 A 80910 Kulho Juhlat kotona Onnelassa la 24.-su 25.1.2015 klo 13 alkaen. Tervetuloa! Onnittelut Joensuun OP FI04 5770 0540 1876 29 Sihteeri KYLLIKKI BREILIN 85 v. 2.2.2015 Väinönkatu 3 C 28 57100 Savonlinna ei vastaanottoa Meijeristi MAILA KARHUNEN 80 v. 25.12.2014 Tapionkatu 13 E 47 33500 Tampere juhlat perhepiirissä Vuorovastaava ARTO RIUTTA 50 v. 2.2.2015 Härmälänsaarenkatu 13 A 29 33900 Tampere ei vastaanottoa Meijeristi ELLI KUIVAINEN 80 v. 2.1.2015 Mannerheimintie 47 B 36 00250 Helsinki Meijeristi KARL-ERIK FORSELL 70 v. 4.2.2015 Vanha Ouluntie 106 b 67410 Kokkola ei vastaanottoa Meijeristi RAILI SIKKILÄ 70 v. 26.1.2015 Tapulikuja 2 B 14 60100 Seinäjoki matkoilla Koneenhoitaja JORMA KÖSSI 85 v. 10.2.2015 Siimeksentie 27 21880 Pöytyä ei vastaanottoa MVL-Eläkeryhmä kutsuu jäseniään Virkistyspäiville Ikaalisten Kylpylään 9.-12.2.2015 Ohjelma koostuu pääosin kylpylän tarjoamista päiväohjelmista runsaine aamiais- ja buffet-pöytineen. Kylpylän kuntosalit ja saunat ovat vapaasti käytettävissämme, wellness & sport-liikuntaohjelmat kuuluvat osaksi virkistyspäivien pakettia. Majoittuminen on kylpylän päärakennus Mainingissa. Kokoontuminen kylpylään ma 9.2. klo 15.00 ja lähtö kotiin to 12.2. klo 12.00. Eläkeryhmä myöntää virkistyspäiville osallistuvalle jäsenelleen avustusta 100 €. Alennettu hinta jäseneltä on 167 €/2hh ja 257 € yksin majoittuessa. Lisähintaan voi varata hoitoja Kauneuskeskuksesta. Ennakkoon varatuista hoidoista saa 10 %:n alennuksen, puh. (03) 451 2050. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 15.1.2015 mennessä: Matti Kangasalusta, puh. 0400 600 826, matti.kangasalusta@pp.nic.fi Heikki Lammela, puh. 0400 593 331, heikki.lammela@gmail.com Tervetuloa Ikaalisiin! MVL-Eläkeryhmä MAITOTALO US 5 • 2014 • 33 Maitotalous 2015 Ilmestyminen: Ilmoitushinnat: 20.2.2015 24.4.2015 1.7.2015 9.10.2015 11.12..205 4-väri aukeama 1/1 sivu 1/2 sivu 1/4 sivu 1/8 sivu 2 000 € 1 200 € 750 € 500 € 400 € Aineistot: Tiedostomuoto: painokelpoinen pdf sähköpostina studio.uusimaa@lehtiyhtyma.fi ja faksivedokset 020 770 3023. Leikkuuvara 5 mm aineistoissa, jotka menevät leikkauksiin saakka. Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä 3 viikkoa ennen ilmestymistä. MVL:n kerhot: Kerhon myymien ilmoitusten hinnasta 70 % tulee kerhon käyttöön. Joko saat MVL:n uutiskirjeen? MVL:n sähköinen uutiskirje tarjoaa katsauksen MVL:n ajankohtaisiin asioihin ja tapahtumiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteessa www.mvl.fi/tilaa_kirje MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsi Joko sinulla on käytössäsi MVL:n tekstiviestipalvelu? Sen kautta saat MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsi. Tekstiviestipalveluun voit liittyä osoitteessa www.mvl.fi MVL Facebookissa Seuraa Meijerialan Ammattilaisia Facebookissa: https://www.facebook.com/Meijerialan.Ammattilaiset.MVL MVL:n jäsenedut Maitotalouden ja edullisten lomakohteiden lisäksi MVL:n jäsenenä saat monia erikoishintaisia palveluja yhteistyökumppaneiltamme. Katso jäsenedut osoitteessa www.mvl.fi/jasenyys_ja_jasenedut 34 • MAITOTALO U S 5 • 20 1 4 Muutoksia jäsentiedoissa? ■ Muistathan ilmoittaa jäsentiedoissasi tapahtuneista muutoksista liittoon. ■ Jos vaihdat työpaikkaa, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Laadi uuden työnantajasi kanssa jäsenmaksun perintäsopimus sekä päättymisilmoitus entisen työnantajasi kanssa ja toimita ne liittoosi viikon kuluessa työpaikan vaihtumisesta. Voit myös pyytää yhdysmiestäsi hoitamaan asian. Häneltä saat tarvittaessa lisätietoja asiasta. ■ Eläkkeelle jäävien on itse ilmoitettava asiasta liittoon. ■ Jäsentietomuutosilmoituslomake löytyy MVL:n internet sivuilta www.mvl.fi kohdasta lomakkeet. MVL:N ALUEYHDISTYKSET TOIMISTO HALLINTO Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki, puh. (09) 6156 611, faksi (09) 6156 6220 sähköposti: etunimi.sukunimi@mvl.fi www.mvl.fi Valtuuston puheenjohtaja Paula Kyyrönen Valio Oy Lapinlahden tehdas, puh. 040 734 8642, paula.kyyronen@valio.fi Toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen puh. (09) 6156 6222, 0400 602 398 Järjestöpäällikkö Tomi Seppä puh.(09) 6156 6224, 040 675 3070 Tiedottaja Tarja Rauhala puh. (09) 6156 6227, 0400 656 522 Hallituksen puheenjohtaja Kari Harsia Valio Oy Seinäjoen tehdas, puh. 050 384 0741, kari.harsia@valio.fi Hallituksen ja valtuuston kokoonpanot löytyvät osoitteesta www. mvl.fi Toimistonhoitaja Eija Kousa puh. (09) 6156 611, 040 577 2815 Pl 115, Lastenkodinkatu 5 b, 00181 Helsinki Uudet yhteystiedot 1.1.2015 alkaen ks. sivu 27 Puhelin: (09) 6866 340 Faksi: (09) 6866 3441 Sähköposti: etunimi.sukunimi@mmtk.fi Internet: www.mmtk.fi Puhelinpäivystys ma-pe 9.00 - 11.00 Toimistosihteeri/jäsenasiat Jeanette Pitkänen (09) 6866 340 (09) 6866 3445 (09) 6866 3444 (09) 6866 3446 OIKEUSPALVELUA Meijerialan Ammattilaisten jäsenenä saat maksutonta oikeuspalvelua puhelimitse. Työsuhdekysymyksissä yhteys ensin liittoon. Puhelin (09) 8770 400, faksi (09) 8770 4040 Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Kassanjohtaja Anja Tikka (09) 6866 3442 VAKUUTUSETU JÄSENILLE: LIITTOVAKUUTUS on vapaa-ajan turvana kaikille Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n alle 70-vuotiaille jäsenille. Liittovakuutuksen numero on 201-2037214. Lisätietoja lähimmästä Ifin konttorista tai If-Palvelusta, puhelin 010 191919. TKL:N TERVEYS- JA KUNTOLOMAT RY Kalevankatu 54 C, 00180 Helsinki puh. (09) 6156 6265 faksi (09) 6156 6220 www.mvl.fi/tkl Toiminnanjohtaja: Juha Yli-Kovanen (oto) Toimistonhoitaja: Eija Kousa (oto) HELSINKI Tuula Koppelomäki, Valio Helsinki, puh. 040 594 0503 HERAJOKI Eero Hynynen, Valio Riihimäki, puh. 050 384 2515 KESKI-POHJANMAA Birgitta Jämsä, Valio Toholampi, puh. 050 384 1179 MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA - MMTK LAND- SJÖ- OCH SKOGSSEKTORERNAS ARBETSLÖSHETSKASSA Aija Olin Soile Lindgren Hanna Salmela ETELÄ-POHJANMAA Kari Harsia, Valio Seinäjoki, puh. 050 384 0741 HÄME Teemu Tuominen, Valio Turenki, puh. 050 380 6823 JÄSENPALVELUJA Etuuskäsittelijät PUHEENJOHTAJAT 2015 KESKI-SUOMI Matti Ylitalo, Valio Jyväskylä, puh. 050 384 0345 KUUSAMO Ulla Nivala, Kuusamon Juusto Oy, puh. 050 545 1173 KYMI-KARJALA Tarja Loppi, Valio Joensuu, puh. 050 384 2575 OULU Jaakko Mäkikallio, Valio Oulu, puh. 050 384 0224 POHJOIS-POHJANMAA Jussi Viitala, Valio Haapavesi, puh. 050 398 3211 SATAKUNTA Hanna Anttila, Osuuskunta Satamaito Pori, puh. 050 364 0492 SAVO Tiina Parviainen, Valio Lapinlahti, puh. 040 565 5092 ÖSTERBOTTNISKA KLUBBEN Desirée Engström, Valio Kaitsor, tel. 050 573 5406 Kausikämpät: Vapaa-ajan asuntojen vuokraus. Varaukset: • Rönnäs, puh. 0400 714 673 • Levi, puh. 0207 630 820 Meijerialan Ammattilaiset MVL ry pitää jäsenrekisteriä sääntöjensä mukaisen toiminnan ylläpitämistä varten. Rekisterin jäsentiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen MEIJERIALAN OPISKELIJOIDEN KERHO MVL RY Roosa Oja-Lipasti puh. 040 561 2791 MEIJERI-INSINÖÖRIT MVL RY Olli Ruotsalainen puh. 050 407 8705 MVL-ELÄKERYHMÄ Heikki Lammela puh. 0400 593 331 perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti. MAITOTALO US 5 • 2014 • 35 Laatuaikaa edullisesti liiton jäsenetukohteissa Uutta Katinkulta Villas Vuokatissa Katinkulta Vuoden 2015 alusta alkaen MVL:n jäsenten käytössä on Vuokatissa Villas sijaitseva kahden makuuhuoneen lomahuoneisto Katinkulta Villas. Vuokraus viikoksi kerrallaan, la-la, hinta 450 euroa/viikko. Varaukset: www.mvl.fi/katinkultavillas käyttäjätunnus: MVL salasana: lomavaraus Muistathan myös muut Holiday Clubin lomakohteet: MVL:n jäsenille vähintään 15 %:n alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 %:n alennus loma-asuntojen päivän hinnoista. Varaukset: www.holidayclub.fi - kampanjakoodi: mvl15 Levin Kausikämpät ja Levin Origo Rönnäsin Kausikämpät Polarmeetings, puh. 0207 630 820 tai polarmeetings@levi.fi Levin kohteiden hinnat osoitteessa www.mvl.fi/lomakohteet Rönnäsin Kausikämpät, puh. 0400 714 673 tai info@ronnas.fi Hinnat osoitteessa www.ronnas.fi Tiedustelut ja varaukset: Tiedustelut ja varaukset: Levin Kausikämpillä tai Origossa ja Rönnäsin Kausikämpillä majoittuvat MVL:n jäsenet saavat 35 %:n ja TKL:n jäsenet 45 %:n alennuksen ohjehinnoista. Lisäksi Levin kohteissa majoittuvat MVL:n tai TKL:n jäsenet saavat kaksi lippua Hotelli Levitunturin kylpylään. Liput Polarmeetingsistä. Tahkonpellon loma-asunnot Tahkovuoressa Hotelli Terme Ikaalisten Kylpylä varauskalenterista https://omistajaliittyma.tahko.com/ - käyttäjätunnus : jytypellot - salasana : pellot234 TAHKOcom Oy, myyntipalvelu Marje Toom, puh. 017 481 400 tai sähköposti: marje.toome(at)tahko.com puh. (09) 615 6611 tai www.mvl.fi/varauskalenteri Tiedustelut ja varaukset: MVL:n jäsenille vähintään 15 % alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 % alennus loma-asuntojen päivän hinnoista. Varaukset 3 vkr (pe-ma) tai 4 vrk (ma-pe) UUTTA! Varaa Terme itse suoraan kalenterista osoitteessa www.mvl.fi/ varauskalenteri Hinnat ja lisätietoja kohteista osoitteessa www.mvl.fi/lomakohteet
© Copyright 2025