Päiväkummun Sanomat 2011 talvi.pdf
Hoitokoti Päiväkummun Sanomat. Asukas- ja henkilökuntalehti 2/2011 www.hoitokotipaivakumpu.fi Etukansi: Hoitokoti Päiväkummun työntekijä Elisa Laiho ja ryhmäkoti Vanamon asukas Tauno Naumanen (kuva: Anne Kangas) Takakansi: Talvinen Senaatintori (kuva: iStocphoto.com) Sisältö Hoitokoti Päiväkummun Sanomat 3 4 5 11 24 28 31 36 39 40 42 46 48 51 52 54 Pääkirjoitus Gallup Hoitokoti Päiväkummun 10-vuotisjuhlissa Moniammatillisessa yhteistyössä on voimaa Tauno Naumasen esikoisrunokirjan julkistamistilaisuus Itä-Pasilassa Turvallinen lääkehoito Tapahtumia Asukkaan kohtaaminen: Pekka Peltomäki Laivamatka Tallinnaan Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erilaiset ja kehittyvät keinot palveluiden ostamisessa Näin 10-vuotissynttäreitään juhlinut Hoitokoti Päiväkumpu juhli 94-vuotiasta isänmaataan - Suomi-äitiä Yhteistyöstä voimaa – Metropolia Ammattikorkeakoulu, Hoitokoti Päiväkumpu ja alueyhteistyöfoorumi Sitoutumisesta oppimassa Toiminnanohjauksen kehitys Päiväkummussa Musiikista iloa arkeen ja juhlaan Ryhmäkoti Vanamossa Keittiönurkka Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä: Marjo Alste, Airi Järvinen, Anne Kangas, Keittiö Karpalo, Jonna Lindberg, Sini Lindqvist, Paula Malmberg, Niina Olaniyi, Laura Pasanen, Taina Rajala, Ryhmäkoti Ainola, Ryhmäkoti Kullervo, Jaana Sulkava, Ilmari Tuomivaara (ulkoasu), Taimi Turunen, Eero Välimaa, Irma Väätäinen, Ville Väätäinen Yhteystiedot: sanomat@hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Malmin toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa www.hoitokotipaivakumpu.fi. ISSN 1799-9243 Paino: Picaset Oy/Helsinki. Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot: Hallinto 050 433 2275 Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7 00520 Helsinki. Ryhmäkoti Ainola (09) 756 278 51 Ryhmäkoti Vipula (09) 756 278 52 Ryhmäkoti Kullervo (09) 756 278 53 Ryhmäkoti Vanamo (09) 756 278 54. Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2 00240 Helsinki. Ryhmäkoti Ilmatar (09) 777 127 40 Ryhmäkoti Väinölä (09) 777 127 50. Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R 142-143 00960 Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo (09) 328 414 31 Ryhmäkoti Ahtiala 050 356 4639. Malmi / Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, 00700 Helsinki puh. 050 599 3149. Keittiö Karpalo (09) 7562 7856. Pääkirjoitus Hyvä Päiväkummun Sanomien lukija, Teksti: Anne Kangas, toimitusjohtaja K ädessäsi on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Hoitokoti Päiväkummun Sanomat. Tähän lehteen kasaamme puolivuosittain hoitokotimme ajankohtaisia asioita ja tapahtumia asukkaita, omaisia, henkilökuntaa ja muita sidosryhmiämme ajatellen. Edellisessä, kesän alussa ilmestyneessä numerossa paneuduimme Hoitokoti Päiväkummun kymmenvuotiseen historiaan – lehdessä käytiin läpi niin arvoja kuin taustojakin. Arvokeskustelu vanhustenhoidon ympärillä on jatkunut tiiviinä tänäkin syksynä. Ja hyvä niin. Pitkäaikaishoito on kehittynyt ja lainsäädäntöä on tullut lisää. Viranomaiset ohjeistavat ja seuraavat yksityisiä ja julkisia toimijoita tehden näistä seurannoistaan myös julkaisuja. Vastoin yleisestä keskustelusta nousevaa käsitystä, ovat esimerkiksi hoitajamitoitukset toteutuneet näiden selvitysten mukaan paremmin yksityisissä hoitopaikoissa. L aki omavalvonnasta sosiaalipalveluissa astui voimaan tämän vuoden lokakuun ensimmäisenä päivänä – ja vanhuspalvelulakia odotetaan. Hoitokoti Päiväkummussa on pyritty toimimaan hyvien käytäntöjen mukaan – ja iloksemme, uuden omavalvontalain nähtyämme huomasimme kehittäneemme toimintaamme myös viranomaisten toivomaan suuntaan. Toiminnassamme on jo huomioitu monet asiat, joita sosiaalipalveluntuottajilta odotetaan. Muutamissa asioissa, kuten laitehuollossa, meillä on vielä tehtävää – nämä asiat saatamme kuntoon kevään 2012 aikana. Aikaa omavalvonnassa vaadittujen asioiden kuntoon laittamiseen on toimipaikoissa kesäkuuhun 2012 saakka. Myös ulkoinen auditoijamme NHG totesi syksyisessä ser- tifikaatin seuranta-auditoinnissa, että asiamme ovat hyvällä mallilla. Tällä kertaa ulkoinen auditointi keskittyi Itä-Pasilan yksikköömme. Kiitosta Itä-Pasilan ryhmäkodit saivat erityisesti siitä ilmapiiristä ja hengestä, joka niissä vallitsee. Mikäli huomaatte toiminnassamme ruusujen tai risujen aihetta, toivomme siitä palautetta. Myös ideavinkkejä otamme ilolla vastaan. Palautteen antamisen helpottamiseksi olemme tänä syksynä avanneet internetsivuillemme palautelomakkeen. Jatkossakin toivomme saavamme palautetta myös kasvotusten, puhelimitse ja sähköpostitse. T ässä lehdessä painopisteenä ovat yhteistyökumppanimme ja heistä monia on haastateltu tähän lehteen. Mutta monien esittely myös puuttuu. Tärkeitä arjen yhteistyökumppaneitamme, joita ei ole tässä lehdessä esitelty, ovat esimerkiksi kiinteistönhuollosta vastaavat tahot, tilitoimisto, pyykkihuolto sekä IT-tuki. Päiväkummun vuosi 2011 jää muistoihini monista mukavista yhteisistä hetkistä asukkaiden, omaisten, henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Saimme kohottaa maljat niin ISO-sertifikaatille kuin kymmenvuotiselle taipaleellekin. Tätä kirjoittaessa on osassa ryhmäkoteja jouluun laskeutuminen jo aloitettu tunnelmallisissa omaistenilloissa. Joulun ajasta ryhmäkodeissa nautitaan perinteikkäin menoin – joulupukkia ja jouluherkkuja unohtamatta. Vuoden vaihteen jälkeen toimintamme jatkuu hyviksi todettujen käytäntöjen mukaan ja kehittyy niitä jalostaen ja uutta ideoiden. Mutta sitä ennen haluan toivottaa kaikille lukijoillemme rauhaisaa joulunaikaa ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle 2012! ■ Päiväkummun Sanomat 3 GALLUP Näin joulun lähestyessä kysyimme asukkailta, mikä on lempijouluruokasi. Haastattelut: Airi Järvinen, Jonna Lindberg, Paula Malmberg, Taina Rajala ja Taimi Turunen Hessu, Ryhmäkoti Vipula Veli-Pekka, Ryhmäkoti Kullervo Kinkkuindeksi 40 % 50 % 10 % Parasta jouluruokaa on kinkku, perinteinen suomalainen. Imelletty perunalaatikko ja kinkku. Suosikkiruoka Ei kuulu suosikkeihin Ei pidä kinkusta Paula K., Ryhmäkoti Vanamo Paula M., Ryhmäkoti Vanamo Graavilohi, paistettu kalkkuna ja jälkiruuaksi lakat ja jäätelö. Lohiruuat on paras jouluruoka, laatikoista parasta on lanttulaatikko, kinkusta en tykkää. Ari, Kotipolun ryhmäkoti Helvi P., Ryhmäkoti Vanamo Pekka, Ryhmäkoti Ilmatar: Kinkku! Liisa, Ryhmäkoti Vellamo Isän pyytämästä hauesta tai kuhasta äidin tekemä lipeäkala valkokastikkeen, perunoiden ja herneiden kanssa tarjottuna. Sirkka, Kotipolun ryhmäkoti Lanttulaatikko. Aino, Ryhmäkoti Ahtiala "Kinkku!" - Pekka Ehdottomasti parhaat jouluruuat ovat kinkku, porkkana- ja maksalaatikko. 4 - Hoitokoti Päiväkumpu Perunat, silakka ja leipä, ne ovat parasta. Ei joulu olisi joulu ilman kinkkua, kinkku ehdottomasti. Joulutortut ovat myös herkullisia kahvin kanssa. 10 vuotta Hoitokoti Päiväkummun 10-vuotisjuhlissa Kuva: IStockphoto.com sivut 5-10 Päiväkummun Sanomat 5 10 vuotta "Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..." Teksti: Irma Väätäinen Valkovuokot, tuomet, omena- ja kirsikkapuut kukkivat. Hoitokoti Päiväkumpu valmistautuu ensimmäisiin 10-vuotisjuhliinsa omaisten iltojen merkeissä. Kuohuviinin kupliessa juhlaväki onnittelee hyvin kasvanutta ja kehittynyttä päivänsankaria, joka juuri kuin juhlan kunniaksi on siirtynyt takaisin täysin perheen ja suvun haltuun ja saanut pitkäaikaisesta kehitystyöstään ISO 9001:2008 standardin mukaisen laatusertifikaatin. Tämän 10-vuotistaipaleen taittumista on epäilemättä helpottanut se, että rinnallamme asukkaiden auttamisessa olette kulkeneet te omaiset ymmärtäen ja tukien. Tästä vilpitön kiitoksemme. V arsinaisena Hoitokoti Päiväkummun 10-vuotispäivänä 1.7.2011 auringon helottaessa kirkkaalta taivaalta ja monien omaisten ja vakituisten hoitajienkin viettäessä ansaittuja lomiaan päästettiin synttäri-ilo ylimmilleen asukkaiden kanssa. Pihat, hoitokotien yhteiset tilat ja jokainen ryhmäkoti oli koristeltu kukkasin ja keltaisin ilmapalloin, jotka oli varta vasten valmistettu synttärisankarille. Tunnelmaa kohottivat myös erityiskattaukset, sankarille tilattu erikoiskuohuviini ja tietenkin synttärikakkukahvit hienon ohjelman kera. Jokaisessa yksikössä toimitusjohtaja Anne Väätäisen juhlatervehdys, Hoitokoti Päiväkummussa 10 vuoden ajan esiintyneiden laulaja Eeva Kasvion ja hanuristi Hannu Jylön juhlakiertue ja siihen liittyneet tanssin 6 - Hoitokoti Päiväkumpu pyörähdykset saivat ilon pintaan ja hyvän mielen. Muistolahjana jokainen ryhmäkoti ja keittiö Karpalo sai uunituoreena painoksena erikoisnumeron Päiväkummun sanomista ja Janne Vasaraisen toimittaman valokuvakirjan, joka kertoo Hoitokoti Päiväkummun 10-vuotishistoriasta. Lomien jälkeen 16.9.2011 oli Hoitokoti Päiväkummun henkilökunta ja yhteistyökumppanit kutsuttu juhlimaan 10-vuotiasta sankaria Ravintola Mestaritalliin. Merelle aukeava juhlatila oli somistettu Päiväkummun väreihin liittyen keltavihrein liinoin ja kukkasin. Päivänsankarille omistetut keltaiset merkkiilmapallot sisällä ja ulkona nostattivat tunnelmaa jo juhlaan tultaessa. Juhlan juontotehtävistä vastanneella Hoitokoti Päiväkummun monitoiminaisella Jaana » 10 vuotta 1.7. eli varsinaisena syntymäpäivänä kohotettiin maljat Päiväkummulle yhdessä asukkaiden ja henkilökunnan kanssa. Onnittelulaulu 10-vuotiaalle Hoitokoti Päiväkummulle Sävel: ”Kolmekymppinen” (Frederik) Sanat: Irma Väätäinen ja Anneli Tuovinen-Vasarainen Tässä tulee Päiväkumpu läpi vuosien, hellää hoivaa asukkaille siellä suosien. Jo varhain opin arvot, joita työssä tarvitaan, ja yhdes kohti laatua me aina matkataan. Mä oon kymmenvuotinen, kymmenvuotinen takana on luja putki tehovuosien. Oon kymmenvuotinen, kymmenvuotinen, en oo enää lapsonen, mä oon kymmenvuotinen. Mä jumaliste tiedän, mitä on se hoitotyö. Muistan miten innoitti se meidän yhteistyö. Ei maahan ole lyönyt meitä päivä yksikään, ilosta mä voimaa saan, se meillä tiedetään. Mä oon kymmenvuotinen, kymmenvuotinen takana on luja putki tehovuosien. Oon kymmenvuotinen, kymmenvuotinen, en oo enää lapsonen, mä oon kymmenvuotinen. Mä asukkaista pidän niin kuin hoitsun tuleekin, ja kavereiden kanssa otan joskus pilsnerin. Pois huolet tieltä väistyköön, on ilo elää nyt. Kun yhteisöllisyyskin on meille löytynyt. Mä oon kymmenvuotinen, kymmenvuotinen takana on luja putki tehovuosien. Oon kymmenvuotinen, kymmenvuotinen, en oo enää lapsonen, mä oon kymmenvuotinen. Päiväkummun Sanomat 7 10 vuotta Laulaja Eeva Kasvio ja haitaristi Hannu Jylö, Päiväkummun ystävät kymmenen vuoden takaa Musiikkitaiteilija Elisa Laiho ja ihanat soinnut. Juhlapuhe: hallituksen puheenjohtaja Irma Väätäinen. 8 - Hoitokoti Päiväkumpu Päiväkummun palkitut: Päiväkummun 3-vuotis-hopeamerkin, Suomen Yrittäjien 5- ja 10-vuotis-ansioristien sekä Keskuskauppakamarin elämäntyömerkin saajat. Improvisaatioteatteria Stella Polariksen johdolla. 10 vuotta "Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..." Sulkavalla olikin ilo toivottaa runsaslukuinen juhlaväki tervetulleeksi ja kutsua estradille juuri häämatkaltaan palannut toimitusjohtajamme, nykyisin rouva Anne Kangas, tervehtimään juhlaväkeä ja kohottamaan onnittelumaljat päivänsankarille. Juhlapuhujista ensimmäiset onnittelusanat lausui Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Samalla hän ihmetteli sankarin kasvuvauhtia. Onhan asukaspaikkaluku 10 vuodessa liki 10-kertaistunut, jos otetaan huomioon myös Päiväkummun perustaman Allianssin mukana tulleet osakkuusyritykset. Kasvun lisäksi päivänsankari on neljä vuotta sitten tehnyt myös sukupolvenvaihdoksen. Lisäksi pääomasijoittajan kanssa tehdyt ratkaisut ovat saaneet aikaan sen, että Hoitokoti Päiväkumpu jatkaa nyt taivaltaan kasvollisena perhe- ja sukuyrityksenä, joka kaiken lisäksi on panostanut myös laatuun siinä määrin, että on saanut laatusertifikaatin vähän aikaa sitten. Tällaiseen suoritukseen ei moni yritys hänen mielestään pysty näin lyhyessä ajassa. Helsingin kaupungin puolesta tervehdyksen ja onnittelut päivänsankarille toi tuore apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty. Hän on tullut Hoitokoti Päiväkummulle jo aiemmin tutuksi erityisesti Palveleva Helsinki- hankkeen merkeissä. Laura Rädylle oli päiväsankarista jäänyt erityisesti mieleen asiakaslähtöisyys, ystävällisyys, lämminhenkisyys ja vahva ammattimainen työote ja toiminnan kehittäminen ja halu rakentaa hyvää yhteistyötä ympäristön kanssa. Varsinaisessa juhlapuheessa Hoitokoti Päiväkummun konsernin hallituksen puheenjohtaja Irma Väätäinen valotti niitä taustoja, joiden perustalta Hoitokoti Päiväkumpu syntyi ja lähti kasvuun kolmen yrittäjäsisaren toimesta 10 vuotta sitten. Juhlapuheessa kuvattiin myös yrityksen värikästä 10-vuotistaivalta ja kurkistettiin tulevaisuuteen yhteistyöstä sisukkaita yrittäjäsisaria, nuoria ja sitoutuneita yrittäjiä, yrityksen ammattitaitoista johtoa, esimiehiä, henkilökuntaa ja mainioita yhteistyökumppaneita syvästi kiittäen. Konkreettiset kiitokset ja arvostuksen osoitukset jaettiin työssä pidempään olleelle henkilökunnalle Suomen Yrittäjien myöntämillä 5- ja 10-vuotis-ansioristeillä. Myös kolme vuotta työssä olleita muistettiin hopeisilla Hoitokoti Päiväkummun pinsseillä. Yrittäjäsisarista Mirja Saksa sai 40-vuotisesta palveluksestaan elinkeinoelämän parissa Keskuskauppakamarin myöntämän kultaisen elämäntyömerkin. Tämän juhlan arvokkaimman mitalin saajana hän kiittikin kaikkien mitalin saajien puolesta Hoitokoti Päiväkumpua, joka on paitsi kannustanut ja vaatinut, myös mahdollistanut monipuolisen työnteon ja kehittymisen. Puheiden lomassa saatiin nautiskella hoitokotimme lähihoitajan, musiikin maisterin, Elisa Laihon ihanista piano- ja lauluesityksistä. Vapaamman ohjelman alkaessa oli mahdollisuus herkuttelun ohella nauttia Improvisaatioteatteri Stella Polariksen nauruhermoja kutittavista esityksistä sekä Eeva Kasvion ja Hannu Jylön musiikkisikermästä, joka ennakkosuunnitelmasta poiketen sai juhlaväen pistämään jalalla koreasti. Hauskanpidon lomassa saatiin kuulla vielä lisää onnittelupuheenvuoroja mm. kansanedustaja Juha Väätäiseltä. Hän on tullut päiväkumpulaisille tutuksi erityisesti monien taideteostensa ja Liisa-vaimonsa kautta. Juhlat päättyivät yhteisesti laulettuihin yrittäjäsisarten Annelin ja Irman sepittämään synttärilauluun 10-vuotiaalle Hoitokoti Päiväkummulle ja kaikille tuttuun ”Me ollaan sankareita”- lauluun. Se sopikin hyvin paitsi Päiväkumpuun myös Mestaritallin fiilikseen. ■ Päiväkummun Sanomat 9 10 vuotta Päiväkummun vastaavat hoitajat Sanna Kylliö ja Tytti Lahtinen. Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Matti Vanhasen tervehdys, vierellä juontaja Jaana Sulkava. Mirja Saksa sai kultaisen elämäntyömerkin. Helsingin kaupungin tervehdys ja onnittelut: apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty. Sydämellinen kiitos kaikille Hoitokoti Päiväkummun arjessa ja juhlassa mukana olleille! 10 - Hoitokoti Päiväkumpu Yhteistyö sivut 11-23 Seuraavilla sivuilla esittelemme Päiväkummussa pitkään olleita moniammatilliseen tiimiin kuuluvia yhteistyökumppaneita, joiden esittely tulee jatkumaan myös seuraavissa lehden numeroissa. Päiväkummun Sanomat 11 Yhteistyö Fysioterapeutti Jukka Yli-Pelkonen Teksti: Paula Malmberg Hoitokoti Päiväkummussa työskentelee useita eri fysioterapeutteja. Fysioterapeutti Jukka Yli-Pelkonen on tuttu näky Hoitokoti Päiväkummun Ryhmäkoti Kullervossa, jonka asukkailla on jokin neurologinen sairaus tai vamma, jonka seurauksena heidän liikunta- ja toimintakykynsä on alentunut. J ukka kertoo toimineensa fysioterapeuttina Kullervossa jo noin kuuden vuoden ajan. Hän käy Kullervossa yleensä maanantaiaamupäivisin sekä vielä myöhemmin viikolla tapaamassa muutamaa asukasta. Jukka omistaa Fysioterapia Kunnontekijät -nimisen yrityksen, joka tarjoaa neurologista fysioterapiaa. Yrityksen toimipiste on Myyrmäessä ja siellä on töissä neljä fysioterapeuttia. Mitä fysioterapeutin työ Ryhmäkoti Kullervossa pitää sisällään? ”Keskeisimpänä tekijänä on asukkaan tämänhetkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Tämä tarkoittaa siirtymisten harjoittelua esim. pyörätuolista sänkyyn ja kävelyn harjoittelua käytävillä ja portaissa. Lisäksi teemme lihaskuntoharjoituksia sekä venyttelem12 - Hoitokoti Päiväkumpu me”, Jukka kuvailee. ”Osalla asukkaista esim. kävelykyky pyritään pitämään sillä tasolla, millä se tällä hetkellä on, ja osalla sitä pyritään parantamaan, jotta hoitotoimenpiteiden suorittaminen olisi helpompaa”, hän kertoo ja jatkaa: ”Kaikella tällä pyritään siihen, että asiakas pystyisi olemaan mahdollisimman paljon mukana hoitotoimenpiteissä, esim. nousemaan sängystä.” Olennainen osa Jukan työtä on myös asukkaiden apuvälineiden säätäminen ja arviointi. Jukka kertoo, että tärkeä osa hänen työtään on vuoropuhelu Kullervon henkilökunnan kanssa asukkaiden toimintakyvystä ja sen parantamisesta. Fysioterapian rooli on tärkeä, jos asukkaan toimintakyky laskee äkillisesti. Fysioterapian avulla hyvää toimintakykyä voidaan pitää myös mahdollisimman pitkään yllä. Tavoitteet tehdään yhdessä henkilökunnan kanssa. ”Täällä Kullervossa yhteistyö hoitajien kanssa on aktiivista, ja meillä on jatkuva keskusteluyhteys asukkaiden tämänhetkisestä tilanteesta. Toivon, että tämä jatkuu tulevaisuudessakin”, hän kertoo. Jukka kertoo, että parasta hänen työssään on se, kun löydetään toimintakyvyn voimavarat uudelleen. ”Kun toimintakyky paranee fysioterapian seurauksena, ovat ne mukavia onnistumisen hetkiä tässä työssä. Asiakas onnistuu tekemään niitä asioita, joita on harjoiteltu”, hän kuvailee. Haastattelun päätteeksi Jukka kävelee erään Kullervon miesasukkaan kanssa pitkin yhteistä oleskelutilaa. Askel on vakaa ja hymy kohoaa asukkaan kasvoille tuon tuosta. Yhteistyö Hakaniemen apteekki Teksti: Paula Malmberg Hakaniemen apteekki sijaitsee Helsingin Hakaniemessä Ympyrätalossa. Apteekki on Helsingin kahdeksanneksi vanhin apteekki, se on perustettu jo vuonna 1887. Apteekki aloitti toimintansa Linnunlaulussa, ja Hakaniemen torin laidalla se on sijainnut noin sata vuotta muutamissa eri paikoissa. Ympyrätaloon apteekki muutti Ympyrätalon valmistuttua vuonna 1968. Aila Rämö (vas.) työskentelee Hakaniemen apteekin annosjakelussa, Onerva Pekkonen (oik.) toimii Hakaniemen apteekin apteekkarina. H akaniemen apteekilla on laajat tilat Ympyrätalon katutasossa. Se on oikea terveydenhuollon tavaratalo, josta saa paitsi lääkkeitä mutta myös hyvinvointiin, terveyteen sekä ihonhoitoon liittyviä tuotteita. Hakaniemen apteekissa on myös sairaanhoitajapalvelu. Keskiviikkoisin kanta-asiakkailla on mahdollisuus verenpaineen, verensokerin sekä kolesterolin mittaukseen apteekin tiloissa. Myös luuntiheysarvon mittauttaminen onnistuu Hakaniemen apteekissa. Apteekki on auki arkisin sekä lauantaisin. Apteekin yhteydessä toimii sen rinnakkaisyritys, korkealaatuisia homeopaattisia valmisteita maahantuova sekä niitä jälleen- ja vähittäismyyvä Circlum Farmasia. Tuotteisiin voi käydä tutustumassa tarkemmin osoitteessa www. terveyskauppa.fi. Hakaniemen apteekki on toiminut Hoitokoti Päiväkummun Länsi- ja ItäPasilan yksiköiden apteekkina yksiköiden perustamisesta lähtien. Onerva Pekkonen toimii apteekin apteekkarina. Hän kertoo tulleensa harjoittelijaksi Hakaniemen apteekkiin vuonna 1965. Vuonna 1967 hän valmistui farmaseutiksi ja vuonna 1972 proviisoriksi. Pekkonen vietti reilut 16 vuotta ulkomaisen lääketeollisuuden palveluksessa, mutta teki iltatöitä apteekissa, jotta pysyi ”kehityksessä mukana”. Pekkonen kertoo saaneensa Hakaniemen apteekin apteekkarioikeudet vuonna 1990, kun hänen edeltäjänsä siirtyi maaseutuapteekkiin. Onerva Pekkonen, mitä etuja lääkkeiden annospussijakelusta on ja mitä kaikkia dokumentteja tarvitsette Hoitokoti Päiväkummun asukkaalta lääkkeiden annospussijakelua varten ja mitä etuja annospussijakelusta on? ”Annospussijakelu on hyvä lisäpalvelu, sillä monesti kotona asuvan asiakkaan on vaikea muistaa ottaa lääke oikeasta paikasta. Annospussijakelun avulla apteekin on myös helppo huomata suurimmat poikkeukset, esim. ylilääkitykset. Tämä lisää potilasturvallisuutta.” Pekkonen kertoo. ”Kun uusi asukas tulee Hoitokoti Päiväkumpuun, tarvitsemme häneltä valtuutuksen, jotta voimme laittaa hänen tietonsa rekisteriimme”, Pekkonen jatkaa. Hän kertoo, että apteekkiin tulisi lähettää Kela-kortin tiedot eli kopio kortin molemmista puolista, lääkärin reseptit sekä laskutustiedot. Apteekki tarvitsee myös allekirjoitetun annospussijakelusopimuksen, kantaasiakassopimuksen sekä tilihakemuksen/ sopimuksen. ”Yhteistyö Hoitokoti Päiväkummun kanssa on sujunut mukavasti”, Pekkonen kertoo. ”Henkilökunta vaikuttaa sitoutuneelta ja yhteistyö on sujunut hyvin ja joustavasti”, hän päättää ja toivottaa kaikille Hoitokoti Päiväkummun Sanomien lukijoille oikein mukavaa joulun odotusta. Päiväkummun Sanomat 13 Yhteistyö Itäkeskuksen apteekki Teksti: Paula Malmberg Itäkeskuksen apteekin apteekkari Markku Ylinen. 14 - Hoitokoti Päiväkumpu Yhteistyö Itäkeskuksen apteekki toimii Hoitokoti Päiväkummun Vuosaaren yksikön omana apteekkina. Apteekki on yksi Helsingin vilkkaimmista apteekeista. Sen sijainti Itäkeskuksen kauppakeskuksen yhteydessä, aivan metroaseman kupeessa tuo asiakkaita apteekkiin. Itäkeskuksessa on tarjolla myös lääkäripalveluita, mikä tuo myös asiakaskäyntejä. Apteekilla on laajat palveluajat joka päivä, myös sunnuntaisin. I täkeskuksen apteekki on erikoistunut lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun. Se tarjoaa palveluaan myös muille apteekeille Suomessa yhteistyössä Pharmac Finland Oy:n kanssa. Pharmac on yritys, jonka tiloissa ja laitteilla itse pakkaustoiminta suoritetaan. Lääkkeiden annosjakelu apteekissa on palvelu, joka helpottaa pitkäaikaisia lääkehoitoja ja säästää niin lääkkeenkäyttäjän kuin yhteiskunnankin kustannuksia. Itäkeskuksen apteekin apteekkarina toimii farmasian tohtori Markku Ylinen. Hän siirtyi Munkkiniemen apteekista Itäkeskukseen helmikuussa 2010. Ylisen aloitettua apteekkarina Itäkeskuksen apteekki uudistettiin kokonaan. Samaan aikaan pidennettiin palveluajat nykyisiksi. Lääkkeiden annosjakelu on Ylisen ”sydäntä lähellä”: hän on alusta saakka ollut Pharmacin toiminnassa mukana ja sen hallituksessa. - Apteekkari Ylinen, kun uusi asukas saapuu Päiväkumpuun, mitä dokumentteja hänen tulee täyttää, jotta hän saisi lääkkeensä annospussijakeluna? Uudesta annosjakeluasiakkaasta apteekki tarvitsee kaikki lääkereseptit. Kaikki lääkkeet eivät sovellu koneelliseen annosjakeluun, joten reseptien läpikäynti on tarpeen. Jos jokin valmiste ei ole annosjakelussa, se toimitetaan erikseen tai se korvataan rinnakkaisella valmisteella, joka soveltuu annosjakeluun. Annosjakelufarmaseuteille tämä on viikoittaista rutiinia. Tarvittaessa apteekista otetaan yhteys hoitavaan lääkäriin ja ehdotetaan valmisteen vaihtoa. Samalla katsotaan asiakkaan lääkitys kokonaisuutena; mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin tässä vaiheessa tai viimeistään silloin, kun lääkitys viedään apteekin tietojärjestelmään. Näitä huomatessaan farmaseutti ottaa heti yhteyden hoitavaan lääkäriin. Annosjakelusta tehdään myös kirjallinen sopimus asiakkaan kanssa samoin kuin tiliasiakkuudesta. Asiakkaan Kelakortti on tärkeä dokumentti apteekille: sen perusteella määräytyvät asiakkaan saamat lääkekorvaukset. Apteekki on aktiivinen osapuoli tässä vaiheessa: kaikki tarvittavat dokumentit pyydetään uudelta asiakkaalta heti alkuvaiheessa. Miten lääkkeiden annospussijakelu toimii? Mitkä sen edut ja hyödyt ovat asukkaan, hoitajien ja lääkärien kannalta? Koneellisessa annosjakelussa asiakkaan lääkkeet pakataan päivä- ja ottoaikakohtaisesti läpinäkyviin muovipusseihin, jotka ovat nauhana kiinni toisissaan. Näin lääkkeenottajan on helppo itse ottaa hänelle määrätty lääkitys. Jos asiakas ei itse kykene hoitamaan lääkitystään, helpottaa annosjakelu myös omaishoitajan tai hoitohenkilöstön työtä. Tällöin ei myöskään tarvitse säilyttää kotona tai ryhmäkodissa monia lääkepurkkeja, sillä kahden viikon tarve toimitetaan kerralla asiakkaalle. Tämä vähentää myös lääkehävikkiä: jos lääkitys vaihtuu, ei kotiin jää varastoon käyttämättömiä lääkkeitä. Lääkärikin voi olla huoletta ja varma siitä, että lääkitys toteutuu siten kuin hän on määrännyt. Lääkepusseista on helppo seurata, että kaikki määrätyt lääkkeet on otettu ajallaan. - Millaisia terveisiä Itäkeskuksen apteekilla on Päiväkummun Sanomien lukijoille ja 10-vuotiaalle Hoitokoti Päiväkummulle? Itäkeskuksen apteekki haluaa vastedeskin palvella Päiväkummun asukkaita. Viikoittain on yhteydenpitoa lääketilausten ja niihin liittyvien asioiden tiimoilta. Apteekkari ja vastuuhenkilöt pyrkivät vuosittain myös vierailemaan yhteistyökumppaneiden luona ja keskustelemaan niiden henkilöstön kanssa. Näin yhteistoiminta kehittyy. Apteekki haluaa osaltaan olla mukana takaamassa Päiväkummun asukkaille mahdollisimman hyvän ja nykyaikaisen hoidon. Apteekkari Markku Ylinen ja Itäkeskuksen apteekin koko henkilöstö onnittelevat vielä Päiväkummun henkilöstöä ja asukkaita hienosta hoitokodista ja sen 10-vuotisesta toiminnasta! Päiväkummun Sanomat 15 Yhteistyö Jalkahoitaja Sirkka Auranen Teksti: Paula Malmberg Tapaan Päiväkummun pitkäaikaisen jalkahoitajan Sirkka Aurasen kauniita alkutalven päivänä Itä-Pasilan yksikön ryhmäkoti Vanamossa, jossa Sirkka on aloittanut asukkaiden jalkojenhoidon jo varhain aamulla. S irkka kertoo toimineensa jalkahoitajana jo yli 30 vuotta. Hänen asiakkaitaan asuu vanhainkodeissa, hoitokodeissa sekä yksityiskodeissa. Päiväkummussa Sirkka kertoo käyneensä säännöllisesti vuodesta 2005 lähtien. ”Kahden kuukauden välein olisi ainakin hyvä käydä jalkahoidossa ja tarpeen mukaan useamminkin”, toteaa Sirkka. ”Hoitokertaan kuuluu jalkakylpy, jos sen vain voi antaa, jalkojen ja varsinkin varpaidenvälien tarkistus, kynsien leikkaus sekä kovettumien ja känsien poisto. Jalat myös rasvataan ja hierotaan kevyesti, jos asukkaan vointi sen sallii”, Sirkka jatkaa. Hän kertoo, että ikäihmisten jalkoja 16 - Hoitokoti Päiväkumpu ei useinkaan voi hieroa ihon ohuuden takia. Myös turvotus ja säärihaavat estävät jalkojen hieronnan. ”Jalkahoidossa säännöllisesti käyminen on tärkeää, sillä esim. rikkonaiseen varpaanväliin voi tulla ruusu”, Sirkka kertoo. ”Kynnet myös kasvavat helposti ihon sisään, jollei niitä leikkaa säännöllisesti”, hän jatkaa. Sirkka kertoo työssään olevan parasta sen, kun on saanut jalat hoidettua ja asiakas on silminnähden tyytyväinen ja kiitollinen. Hän haluaa välittää kiitoksensa Hoitokoti Päiväkummun mukaville hoitajille ja asukkaille mukavasta yhteistyöstä ja toivottaa iloista joulun odotusta. Yhteistyö Kotihoidon lääkärit Teksti: Paula Malmberg Hoitokoti Päiväkummun Länsi-Pasilan, Itä-Pasilan sekä Vuosaaren yksiköiden asukkaat saavat lääkäripalveluita Helsingin kaupungin kotihoidon lääkäreiltä. Halutessaan asukkaat voivat käyttää lisäksi myös yksityisiä kotilääkäripalveluita. Helsingin kaupungin kotihoidon lääkärin käynnit korvaavat omalääkärikäynnit terveysasemalla. K otihoidon lääkäri käy säännöllisin väliajoin jokaisessa yksikössä, ja hänen kauttaan on mahdollista saada apua ja konsultaatiota aina voinnin muuttuessa ja akuutisti sairastuessa. Lisäksi hoitajat voivat kysyä kotihoidon lääkäriltä konsultaatiota arkisin virkaaikaan akuuteissa asioissa. Kotihoidon lääkäri hoitaa ryhmäkodissa ns. vuosikontrollit, ja laboratoriokokeiden ottaminen onnistuu myös lääkärin lähetteellä ryhmäkodissa. Sydänfilmiin ja röntgeniin lääkäri voi kirjoittaa lähetteen omalle terveysasemalle. Hän voi konsultoida tarvittaessa kotihoidon omia geriatreja mm. muistihäiriöihin liittyvissä asioissa sekä tarpeen vaatiessa kaupungin muita erikoislääkäreitä muissa asioissa. Kotihoidon lääkäri uusii asukkaiden reseptit ja häneltä saa tarvittaessa lähetteen mm. omahoitotarvikkeita ja vaippoja varten. Lääkäriltä saa tarvittaessa myös todistuksia esim. eläkkeensaajan hoitotukea tai fysioterapiaa varten. Länsi-Pasilan yksikön kotihoidon lääkärinä toimii tällä hetkellä Elisa Talja, Itä-Pasilan yksikön kotihoidon lääkärinä Anu Tenhunen ja Vuosaaren yksikön kotihoidon lääkärinä Lea Tiis. Kotipolun ryhmäkodin asukkaat käyvät omalla terveysasemallaan. Seuraavassa kuulumisia Länsi- ja Itä-Pasilan kotihoidon lääkäreiltä. Anu Tenhunen Olen Anu Tenhunen ja aloitin elokuun alussa Itä-Pasilan yksikön kotihoidon lääkärinä. Olen geriatrian erikoislääkäri ja toimin tällä hetkellä Helsingin kaupungin kotihoidon lääkärinä. Noin puolet asiakkaistani on kotona asuvia ja puolet hoitokotien ja palvelutalojen asukkaita. Käyn Itä-Pasilassa aina keskiviikkoisin, muutoin olen puhelimitse tavoitettavissa. Koska Itä-Pasilan ryhmäkodeissa on taustaltaan erilaisia asukkaita, on tämä yksikkö geriatrille ammatillisesti mielenkiintoinen paikka työskennellä. Täällä on eri-ikäisiä asukkaita sekä erilaisia muistisairauksia. Kierrot ovat aina hyvin järjestettyjä, hoitajat päteviä, ja on ollut mukava tutustua tähän taloon. Anu Tenhunen (vas.) ja Elisa Talja. Toivotan kaikille paljon jaksamista ja hyvää talvea! Elisa Talja Olen Elisa Talja ja olen toiminut Hoitokoti Päiväkummun Länsi-Pasilan yksikön kotihoidon lääkärinä alkusyksystä lähtien. Käyn Länsi-Pasilan yksikössä pääsääntöisesti joka toinen viikko. Päiväkummussa käyminen tuo vaihtelua kotihoidon ns. normaaleihin käynteihin, jolloin vierailen yksityiskodeissa. Sairaanhoitajat, jotka minua konsultoivat, ovat kullan arvoisia, sillä ilman heidän potilaiden pitkäaikaista tuntemusta olisi lähes mahdotonta vastata esitettyihin kysymyksiin. Kotihoidon lääkärin arkea hankaloittaa toiminen erilaisissa sähköisissä potilastietojärjestelmissä, mutta onneksi puhelimitse saa asioita hoidettua silloinkin, kun ei itse pääse paikalle. Haluaisin toivottaa kaikille Päiväkummun Sanomien lukijoille iloista joulun odotusta! Päiväkummun Sanomat 17 Yhteistyö Kuvataideohjaaja Mirja Ilkka Haastattelu: Paula Malmberg Tapasin Päiväkummun pitkäaikaisen kuvataideohjaaja Mirja Ilkan Itä-Pasilan yksikössä pidetyn talvisen lumihiutaleaskartelutuokion jälkeen. Asukkaat olivat leikelleet paperista upeita, herkkiä lumihiutaleita, joista jokainen oli oma, erilainen ja kaunis yksilönsä. Ryhmäkoti Vipulan asukas Jussi askarteli Mirja Ilkan vetämässä kuvataideryhmässä talven ensilumihiutaleen. 18 - Hoitokoti Päiväkumpu Yhteistyö Hei Mirja! Kerro itsestäsi. Miten sinusta tuli kuvataideohjaaja? Olen kotoisin Virroilta. Isä viljeli mansikoita, joiden äärellä kasvoin. Olen maalannut ja piirtänyt pienestä pitäen isoäitini kanssa. Ja siten oli jo nuoresta asti selvää, että jotain siihen liittyvää haluan tehdä isona; valmistuin Taikista 2007 taidekasvatuksen osastolta kuvataideopettajaksi. Opintojen aikana ehdin asua hetken Rovaniemellä ja hiihtää porojen seassa sekä Firenzessä, jossa Italian ihmeellisyydet tulivat tutuksi niin ikään. Miten kauan olet tehnyt yhteistyötä Hoitokoti Päiväkummun kanssa? Vedän Päiväkummussa kuvataideryhmiä, jotka aloitin vapaaehtoistyöntekijänä joskus opiskeluaikana useampi vuosi sitten toimintaterapeutti Eila Turusen kanssa. Sittemmin olen perustanut oman toiminimen ja viime vuonna sain työskennellä Uudenmaan taidetoimikunnan Taidetta terveyden eteen -apurahan voimin Päiväkummussa. Pääpaino opinnoissani on ollut maalauksessa ja piirustuksessa, mutta yhden lukukauden aikana opiskelin myös kuvataideterapiaa, joten tuolta kurssilta käteen jääneet jutut ovat läsnä tavalla ja toisella edelleen. Minkälaisia kuvataideryhmiä olet toteuttanut täällä Hoitokoti Päiväkummussa? Itä-Pasilassa viikoittain ja vuoroviikoin Länsi-Pasilassa ja Vuosaaressa pidettävissä ryhmissä kuullaan kuulumisia ja keskustellaan päivän teemasta tutkien siihen liittyviä asioita eri aisteja hyödyntäen. Esimerkiksi teemana voi olla kurkku, jolloin keskustelu polveilee siihen liittyvistä muistoista kurkun terveysvaikutuksiin. Maistelun ja haistelun kautta lopulliset “taideteokset” saattavat olla paperille valikoitunut määrä vihreän eri sävyjä. Keskeistä on, että kenenkään ei ole pakko tehdä mitään, mutta hyvässä seurassa vaivihkaa voi syntyä mitä kiinnostavimpia muotoja, värejä ja tarinoita, jotka antavat uutta näkökulmaa aiheeseen. Miten kuvataide voi auttaa muistisairasta? Uskon, että kuvien ja keskustelujen kautta syntyvien muistojen nouseminen vahvistaa käsitystä omasta muistamisesta, ja sitä kautta myös parantaa sitä. Pienet tutut liikkeet sormissa, ja ylipäätään niiden käyttäminen on tärkeää. Oleellista ei ole, että syntyy jotakin ällistyttäviä taideteoksia keinolla millä hyvänsä, vaan että itse saa omista lähtökohdista käsin toimia. Kaikkein tärkeintä on varmaankin ryhmään kuulumisen tunne ja yhdessäolo. Miten kuvataideryhmään pääsee? Hoitohenkilökunta arvioi keille ryhmästä voisi olla iloa ja kyselevät asiakkailta kiinnostusta. Kaikki ovat tervetulleita! Mitä kuvataideohjaajana toimiminen antaa sinulle? Olen nauttinut suunnattomasti Päiväkummun asukkaiden kanssa viettämistäni hetkistä. He ovat huumorintajuista ja älykästä väkeä, ja olen oppinut heiltä valtavasti. Lasten ja nuorten kanssa työskentelyn lomassa vanhemmat ihmiset ovat osoittautuneet ehdottomasti huumorintajuisimmiksi! Mitä toivoisit moniammatilliselta yhteistyöltä kuvataideopettajan näkökulmasta? Toivoisin, että kuvataide voisi olla mukana asukkaiden ja henkilökunnan arjessa luomassa mielekkyyttä ja iloa päiviin. Välineet voisivat olla kaikkien hoitajien ja asukkaiden ahkerassa käytössä milloin vain. Joskus ei tarvita kuin rauhallinen hetki, pala paperia ja asiakkaan mielimusiikkia. Yksin voi olla hankala keskittyä omiin mielikuviin ja suorituspaineet kasvavat, mutta jos joku toinen (hoitaja tai ohjaaja) antautuu värien vietäväksi, on helpompi “mennä mukana” ja nauttia vaan. Omanarvontunnetta kohottavia ovat käynnit museoissa tai gallerioissa kahvihetkineen. Tällaista toimintaa suosittelen erityisesti omaisille! Retket ovat mahdollisuus tutustua kunnolla läheiseen ja tarjota samalla elämys. Aivan ihania keskusteluja syntyi viime vuonna kahvikupin ääressä taidetta ihmetellessä. Haluaisitko mainita mitään erityisen hienoja ja mieleen jääneitä kokemuksia Päiväkummussa työskentelyn ajalta? Viime vuonna mahdollistunut yksityishetkien pitäminen oli mieliinpainuvaa. Moni luulee, että voidakseen osallistua kuvataiteeseen, täytyy suorittaa jotain monimutkaista ja motorisesti haastavaa silmän ja käden yhteistyötä. Parhaimmat muistot ovat kuitenkin hetkistä, jolloin ei tehty juuri mitään, oltiin vain. Asiakkaan istuessa tai maatessa hiljaa paikallaan maalari tai piirtäjä voi tutkia mallin piirteitä ja osoittaa näin huomiota. Omien kasvojen näkeminen hahmoteltuna paperille nostaa useimmiten hymyn kasvoille ja vähintäänkin herättää keskustelua. Millaisia terveisiä sinulla on Päiväkummun Sanomien lukijoille? Mitä toivoisit yhteistyöltä tulevaisuudessa? Kiitän yhteistyöstä iloista ja mukavaa henkilökuntaa ja erityisen fiksua ja filmaattista asiakaskuntaa! Toivon myös omaisten ottavan rohkeasti yhteyttä mikäli mietityttää, voisiko heidän läheiselleen sopia jokin kuvataiteeseen liittyvä toiminta keskustelujen, kuvien katselun, galleriakäyntien, maalaamisen, muotoilun tai mallina olemisen saralla. Toivottavasti tulevaisuudessa on lisää räätälöityä, asiakkaan tarpeista lähtevää toimintaa - vain mielikuvitus on rajana. Olen käytössä! Päiväkummun Sanomat 19 Yhteistyö Vyöhyketerapeutti Tiina Vorotinski Teksti: Paula Malmberg Tiina Vorotinski on tarjonnut vyöhyketerapiapalveluita halukkaille Päiväkummun asukkaille pian kolmen vuoden ajan. Hän saapui Suomeen Eestistä 20 vuotta sitten suorittaakseen lisäopintoja Jyväskylässä. Tiina suoritti vuonna 1997 hierontatutkinnon ja vuodesta 1999 lähtien hän on tehnyt myös vyöhyketerapeutin töitä. H ieronnan ja vyöhyketerapian lisäksi hän tekee akupunktiohoitoja sekä vetää liikuntaryhmiä. Päiväkummussa hän toimii vain vyöhyketerapeuttina. Tiina kertoo, että vyöhyketerapia on vaihtoehtohoitomuoto, joka juontaa juurensa PohjoisAmerikkaan. Vyöhyketerapian tarkoituksena on tasapainottaa kehoa ja mieltä ja auttaa kehoa parantamaan itse itsensä. Vaikutusmekanismi on jokseenkin sama kuin akupunktiossa. Jalkapohjissa ja –terissä olevia heijastepaikkoja hieromalla vastaavassa sisäelimessä oleva häiriö voidaan poistaa ja auttaa näin kehoa parantamaan itse itsensä. Terapeutti ei siis paranna, 20 - Hoitokoti Päiväkumpu vaan elvyttää, eli kyse on epäsuorasta vaikutuksesta. Tiina kertoo vyöhyketerapian parantavan neste- sekä verenkiertoa sekä tuovan virkistävää oloa. ”Vyöhyketerapia voi parantaa myös liikkuvuutta eli aktivoi asukkaita liikkumaan ja sillä on todettu olevan myös muistia vilkastavia vaikutuksia”, Tiina jatkaa. Asiakkaiden kanssa olemisen sekä mukavan palautteen saamisen Tiina kokee työnsä parhaimmiksi puoliksi. Haastattelun jälkeen hän aloittaa vyöhyketerapiatuokion jo monivuotisen asiakkaansa kanssa, joka kertoo hymyillen jo odottaneensa Tiinaa. Kiitän haastattelusta ja jätän Tiinan työnsä pariin. Yhteistyö Qvik Teksti: Paula Malmberg Qvik Oy on helsinkiläinen verkko- ja mobiilipalveluita tuottava yritys, jolla on pitkä yhteinen historia Hoitokoti Päiväkummun kanssa. Yhteinen historia juontaa juurensa aina parinkymmenen vuoden taakse, jolloin yksi Qvikin perustajista ja sen nykyinen toimitusjohtaja, Lari Tuominen tutustui Hoitokoti Päiväkummun talousjohtaja Ville Väätäiseen ja koko Väätäisten perheeseen yhteisillä kotikulmilla Helsingin Suutarilassa. L ari kertoo viettäneensä lapsuudessaan ja nuoruudessaan paljon kesiä Väätäisten perheen kanssa heidän sukulaistensa luona Itä-Suomessa, ja muun muassa jalkapallo kuului Villen ja Larin yhteisiin lapsuus- ja nuoruusajan harrastuksiin. Ensimmäiset yhteiset projektit Ville ja Lari aloittivat jo ennen kuin Qvik perustettiin. Tuolloin, vuonna 2007 he alkoivat kehittää yhdessä Hoitokoti Päiväkummulle intranettiä. Tavoitteena oli päästä mahdollisimman pitkälle eroon paperisista dokumenteista, siirtyä sähköiseen viestintään ja koota kaikki järjestelmät yhden katon alle. Lari kertoo Qvikin syntyneen Hoitokoti Päiväkummun nykyisen toimitusjohtajan Anne Kankaan, Annen veljen eli Ville Väätäisen sekä heidän äitinsä eli Päiväkummun hallituksen puheenjohtajan Irma Väätäisen yhteisen, henkilöstöhallintoon liittyvän projektin tiimoilta. Qvik Oy perustettiin marraskuussa 2008, ja tämän samaisen projektin lopputuloksena syntyi myös henkilöstöhallintajärjestelmä Solina, joka julkaistiin keväällä 2009 Unita Oy:n toimesta. Unita on Qvikin tytäryritys, jonka Qvik perusti keväällä 2009 yhdessä Hoitokoti Päiväkummun kanssa. Kun Hoitokoti Päiväkummun hallinto muutti keväällä 2009 Itä-Pasilan tiloista omaan toimistoon Helsingin keskustaan Aikataloon, muutti Qvik yhtä aikaa samoihin tiloihin. Yhteisessä toimistossa Päiväkummun kanssa Qvik oli syksyyn 2010 asti, kunnes tila yhteisessä toimistossa kävi liian pieneksi ja Qvik vuokrasi oman toimiston Helsingin keskustan Autotalosta. Yhtiön ammattitaitoisen johdon sekä perustajien kovan työn ansiosta Qvikin voimakas kasvu on vain kiihtynyt. Tästä johtuen laajempia tiloja tarvittiin jo 2011 ja nyt joulukuun alussa voimme haastatella yhtiön toimi- tusjohtajaa uusissa, moderneissa tiloissa Helsingin Kampinkeskuksessa. Paitsi Päiväkummun intranetin, Qvik on toteuttanut myös Päiväkummun laadunvalvontajärjestelmä Sisun. He myös ylläpitävät useita Päiväkummun tietojärjestelmiä sekä ovat olleet mukana monilla messuilla yhdessä Päiväkummun kanssa. Tällä hetkellä eniten pinnalla olevana yhteisenä projektina on Päiväkummun laadunvalvontajärjestelmän laajentaminen ja parantaminen. Lari Tuominen kertoo, että hän on hyvin kiitollinen kaikesta siitä avusta ja tuesta, jota Qvik on saanut Päiväkummulta vuosien saatossa. Hän kertoo, että esimerkiksi Qvikin perustamisasiakirjojen sekä osakassopimusten laadinnassa oli Päiväkummusta saadulla avulla keskeinen rooli. Hän on kiitollinen myös siitä, että Qvik sai olla Päiväkummun kanssa samassa toimistossa yrityksen alkuaikoina. Päiväkummun Sanomat 21 Yhteistyö Musiikkiterapia Haastattelu: Paula Malmberg Soiva Kuntoutus Hoitokoti Päiväkummussa Eräs Hoitokoti Päiväkummun pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista on musiikkiterapeutti Soili Laukka. Hei Soili, kertoisitko itsestäsi ja taustastasi? ”Olen viisilapsisen perheen esikoinen ja syntyisin Oulusta, mutta olen ihan pienenä tyttönä muuttanut perheeni kanssa Jyväskylään isäni työni vuoksi. Musiikkiharrastukseni alkoi 9-vuotiaana, jolloin sain pianon. Isäni harrasti kuorolaulua ja hän lauloi myös oopperarooleja Jyväskylän oopperassa. Lapsuudenkodissani musiikilla oli siis suuri merkitys, ja sen myötä tutuksi ja rakkaaksi tulivatkin monet suomalaiset ja ulkomaisetkin laulut. Harrastin pianonsoittoa ja kuorolaulua Jyväskylän Konservatoriossa, jossa myöhemmin aloitinkin musiikkiopinnot. Perheen perustaminen ja pianonsoitonopettajana toimiminen lasten ja nuorten kanssa pitivät elämän kiireisenä. Pidin kovasti opettajan työstäni Jyväskylässä ja syntymäkaupungissani Oulussa, jossa asuin kymmenen vuotta ennen Helsinkiin muuttoa. Helsinkiin muutin mieheni työn perässä keväällä 1998 ja musiikkiterapeutiksi valmistuin Sibelius-Akatemiasta 2003”, Soili kertoo. ”Suurin osa musiikkiterapeuteista toimii yksityisyrittäjinä, ja niin minäkin perustin Musiikkiterapia Soivan Kuntoutuksen joulukuussa 2004. Työssäni olen erikoistunut ikääntyneiden, eri-ikäisten muistisairaiden, neurologista sairautta sairastavien sekä aikuisten kehitysvammaisten hoitoon ja kuntoutukseen. Annan yksilö- sekä ryhmämusiikkiterapiaa hoitokodeissa ja laitoksissa pääkaupunkiseudulla. Olen ollut mukana myös erilaisissa projekteissa. Musiikkiterapeutin työ on palkitsevaa ja haastavaa. On myös etuoikeus saada käyttää musiikkia joka päivä työssään ja nähdä sen positiiviset vaikutukset sen parantavassa, hoitavassa ja kuntouttavassa mielessä. Tällä hetkellä elämääni tuo myös suurta iloa joulukuussa yksi vuotta täyttävä tyttärentyttäreni”, Soili jatkaa. 22 - Hoitokoti Päiväkumpu Kuinka kauan olet toiminut musiikkiterapeuttina Päiväkummussa? ”Yhteistyöni Hoitokoti Päiväkummun kanssa alkoi helmikuussa 2006. Näiden vuosien aikana olen pitänyt kymmenittäin erilaisia musiikkiryhmiä Päiväkummun asukkaille; Musiikkia ja muistelua -ryhmiä, Sävelkammaria, Musaklubia Kullervossa ja hengellistä Sävelkammaria ryhmäkoti Vanamossa. Syksyllä 2009 minulla oli ilo ohjata Itä-Pasilassa hoitokodin omaa kuoroa Päiväkummun laulajia. Olen myös ollut mukana monissa juhlatilaisuuksissa sekä tehnyt yhteistyötä kuvataideryhmän ohjaajan Mirja Ilkan kanssa. Minulla on myös yksilöterapia-asiakkaita Päiväkummussa. Moniammatillinen yhteistyö hoitohenkilökunnan, omaisten ja muiden terapeuttien kanssa on mielestäni tärkeää, sillä se tuo erilaisia näkökulmia ja tietoa omaan työhön sekä hoitotyöhön asukkaan parhaaksi”, Soili kuvailee. Mitä musiikkiterapia on? ”Musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikkia käytetään vuorovaikutuksen ja kontaktin välineenä, yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapiaan osallistuminen ei edellytä musiikillisia taitoja. Musiikkiterapian menetelmiä ovat musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen, ja musiikkiin voidaan yhdistää kuvallista työskentelyä, tarinaa ja liikkumista sekä elämänkaarityöskentelyä. Musiikkiterapiassa voidaan tukea ja ylläpitää toimintakykyä ja vuorovaikutustaitoja sekä aktivoida itseilmaisua. Musiikki aktivoi muistia, herättää tunteita ja näin auttaa sairastunutta samaan kosketuksen itseensä. Musiikki antaa minuutta eheyttäviä kokemuksia, mielihyvää ja iloa ja sen Yhteistyö avulla voi rentouttaa ja rauhoittaa. Musiikilla voidaan myös tukea hengellistä elämää ja hoitokotiin sopeutumista. Musiikkiterapiassa voidaan myös lieventää sairauteen liittyviä käytösoireita esim. ahdistusta ja masennusta. Musiikkiterapiaa voidaankin hyvällä syyllä kutsua musiikkikuntoutukseksi”, Soili kertoo. Hän jatkaa: ”Suomen muistiasiantuntijoiden Memolehden tämän vuoden viimeisessä numerossa musiikin tohtori ja hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistämisen läänintaiteilijana 2009-2011 toiminut Ava Numminen kirjoittaa artikkelissaan siitä, miten parin viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyissä aivotutkimuksissa on saatu runsaasti tietoa siitä, miten laaja-alaisesti aivot käsittelevät musiikkia. Esim. mielimusiikki aktivoi syvällä aivokuoren alla sijaitsevan aivojen tunnekeskuksen, ns. limbisen järjestelmän. Se tuottaa mielihyvän tunteita ja säätelee immuuni- ja hormonijärjestelmää. Musiikin vaikutusmekanismit mielessä ja aivoissa voimistuvat, kun ihminen itse laulaa, soittaa tai tanssii. Koska musiikki liittyy niin monin sitein elämäämme, se myös vahvistaa minuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Joka tapauksessa me kaikki olemme musiikin kanssa tekemisissä päivittäin. Musiikki liittyy iloon ja suruun, juhlaan ja arkeen. Se antaa energiaa ja rentouttaa.” Millaisia mieleenpainuvia kokemuksia sinulla on ollut Päiväkummussa vuosien varrella? ”Mieleenpainuvia asioita ovat olleet Musiikkia ja muistelua -ryhmän pitäminen Vuosaaren ryhmäkoti Vellamossa. Sinne oli aina mukava mennä. Asukkaat odottivat hyvällä ja virkeällä mielellä tiistaiaamupäivän ryhmää ollen aina innolla mukana. Musiikin, laulun ja yhdessäolon myötä saimme jakaa ajatuksia, elämänkokemuksia ja tarinoita, sekä ilossa että surussa. Myös Kullervon Musaklubi on jäänyt mieleen unohtumattomasti, sillä koimme yhdessä paljon monenlaisia asioita musiikista nauttien”, Soili muistelee. ”Niin ja sitten on mainittava Päiväkummun Laulajien esiintymiset omaisten/ pikkujouluilloissa joulukuussa 2009. Miten hienosti ja musikaalisesti he lauloivatkaan! Kyynel tuli silmään, sillä olin niin iloinen siitä laulamisen ja esiintymisen riemusta, mikä heistä näkyi kaikille kuulijoille. Tällä hetkellä kuoroa ei ole, mutta mietinnässä tällä hetkellä ovat ensi vuoden ryhmät”, Soili pohdiskelee. Mikä työssäsi on parasta? ”Parasta työssäni musiikkiterapeuttina on saada olla lähellä ihmistä, luovuus, erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset sekä musiikin käyttö ja se, että saa nähdä musiikin moninaiset ja yksilölliset vaikutukset ihmisessä. Eikä yksikään päivä ole samanlainen”, Soili kertoo ja lisää: ”Jos olet kiinnostunut musiikkiterapiasta, voit ottaa yhteyttä suoraan minuun tai kysyä yhteystietojani Päiväkummun henkilökunnalta.” ”Lopuksi haluan vielä lämpimästi onnitella 10 vuoden ikään ehtinyttä Hoitokoti Päiväkumpua kiittäen vuosia kestäneestä hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä kaikkien hoitokodissa työskentelevien kanssa. Hyvää joulunaikaa ja kaikkea hyvää kaikille päiväkumpulaisille!” Soili toivottaa. ■ Päiväkummun Sanomat 23 ” anut hyvän Kun on kirjoitt tyytyväinen runon, voi olla iteneerini ovat ku itseensä. Krit t, Tauno kin aika kova llen. m kertoo hy yi 24 - Hoitokoti Päiväkumpu Tauno Naumasen esikoisrunokirjan julkistamistilaisuus Itä-Pasilassa Teksti: Marjo Alste, kuvat: Marjo Alste ja Paula Malmberg Iloinen puheensorina täyttää Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikön juhlatilan, kun kutsuvieraat asettuvat paikoilleen kauniissa, kukkasin koristellussa huoneessa. Ihmisjoukko on tullut Tauno Naumasen ensimmäisen runokirjan julkistamistilaisuuteen. P aikalla on Taunon omaisia ja perheenjäseniä, Irma Väätäinen, Paavalin seurakunnan pappi Annaelina Tähtinen, hoitohenkilökuntaa sekä paljon asukkaita eri Itä-Pasilan ryhmäkodeista. Vieraiden asetuttua paikalleen on aika kohottaa yhdessä kuohuviinilasilliset Taunon kunniaksi. Ensimmäisen puheen pitää Taunon lapsenlapsi Sissi Kähkönen. Hän kiittää kutsuvieraita heidän saapumisestaan tilaisuuteen, sekä kertoo hieman Taunosta ja hänen elämänsä vaiheista. Seuraavan puheen pitää Tauno itse. Myös hän kiittelee vieraita heidän läsnäolostaan sekä esittelee kirjaansa hieman. Taunon runokirja Elon Helmet on kokoelmateos runoista, joita Tauno on vuosikymmenten aikana pöytälaatikkoonsa ahkerasti kirjoittanut. Vanhin kirjan runoista on vuodelta 1941. Kirjassa on kuitenkin vain murto-osa Taunon runoista: seuraavan runokirjan onkin tarkoitus ilmestyä ensi vuonna. -Kun on kirjoittanut hyvän runon, voi olla tyytyväinen itseensä. Kriteerini ovat kuitenkin aika kovat, Tauno kertoo hymyillen. Tauno on Pohjois-Karjalan Liperissä elämäntyönsä opettajana tehnyt mies. Jo nuoresta pojasta asti runous ja runojen kirjoittaminen » Päiväkummun Sanomat 25 Vanamossa juhlajoukkoa odotti upea, kermalla ja mansikoilla koristeltu täytekakku. on kiinnostanut Taunoa suuresti. Ensimmäisen runon Tauno kertoo kirjoittaneensa 15-vuotiaana oppikoululaisena. -Innoittajani on enimmäkseen luonto. Kiinnostuin luonnosta jo nuorena poikana; itsekin tosin ihmettelen vielä hieman, että mikä minua veti luontoon. Erikoisesti perhoset ovat kiinnostaneet minua aina, Tauno kertoo käsillään vilkkaasti elehtien ja koko kasvoillaan hymyillen. Iloisuus ja aurinkoisuus ovatkin piirteitä, joita Taunosta puhuttaessa mainitaan; näin tekee myös eräs Päiväkummun perustajasisarista, Irma Väätäinen, omassa puheessaan. -Tauno on ystävällinen ja viisas ihminen, jonka puheista kuka tahansa meistä voi ottaa opikseen, Irma kertoo hymyillen. Taunon kasvoilta kuvastuu selvä liikutus hänen kuunnellessaan kaunista puhetta. Myös pappi Annaelina Tähtinen puhuu kauniisti seurakunnan puolesta ja ojentaa Taunolle kauniin kukkakimpun. S euraavaksi juhlavieraat saavat kuulla Taunon runoja ääneen, kun Taunon oman ryhmäkoti Vanamon kesätyöntekijä Marjo lukee muutaman Taunon valitseman runon tarkkaavaisena kuuntelevalle ihmisjoukolle. Myös Irma Väätäinen innostuu lausumaan. Runokirja kiertää kädestä käteen vieraiden joukossa, ja jokainen pysähtyy ihastelemaan kauniita kuvia, joilla runot on kuvitettu. Kuvat ovat osa Taunon luontoharrastusta: kirjan kuvitus on peräisin Taunon omalta kameralta, joka on täynnä erilaisia kuvia luonnosta, kukista ja varsinkin erilaisista perhosista. 26 - Hoitokoti Päiväkumpu T aunon runot herättävät keskustelua vieraiden joukossa. Muutamat pysähtyvät muistelemaan omia luontomuistojaan, Tauno muiden mukana. Taunon puhuessa luonnosta on häntä ilo katsella. Hänen silmiinsä syttyy uskomaton intohimon välke, joka kertoo paljon siitä, kuinka tärkeä aihe hänelle on. Keskustelu on vilkasta ja aiheet vaihtelevat laidasta laitaan sekä sodan että luonnon ympärillä. Joku kysyy Taunolta, mikä on hänelle rakkain ja tärkein runo. Tauno istuu hetken mietteliään näköisenä. -Kaikki runoni ovat minulle tärkeitä, en osaa valita yhtä, joka olisi rakkaampi kuin muut. Luontorunot ovat aiheena ehkä rakkaimpia, Tauno puhelee. Aika kuluu kuin siivillä, ja pian onkin jo aika lähteä ryhmäkoti Vanamoon kakkukahville. Hissi kulkee ahkerasti kerrosten välillä, jotta kaikki vieraat saataisiin kuljetettua oikeaan kerrokseen. Vanamossa juhlajoukkoa odottaakin upea, kermalla ja mansikoilla koristeltu täytekakku sekä vastakeitetty kahvi. Iloinen seurue istuukin pöytään nauttimaan virvokkeita ja jatkamaan kesken jäänyttä keskusteluaan. -Minulle tulee vain jonkinlainen himo ja halu kirjoittaa, selvittää jokin miete. Selvittämistähän kirjoittaminen nimenomaan on, kun sen mietteen kirjoittaa ylös ja sitä pohdiskelee. Yleensä jokin ristiriitatilanne, luonnonhavainnot ja niiden kauneus tai erikoiset tilanteet ovat niitä asioita, mistä tulee kirjoitettua, Tauno kertoo hymyillen ja silittää uuden runokirjansa kaunista kantta. ■ Kuva: asifthebes / www.sxc.hu Tauno haluaa jakaa kaksi esikoisrunokirjansa runoa kaikkien Päiväkummun Sanomien lukijoiden kanssa. Runot ovat ”Äiti” sekä ”Luhtakerttunen”. Äiti Luhtakerttunen Alla kirkon kupolin keskellä avaran salin vainaja yksin on, vilusta tuotu, jäässä, arkku avattu, hän pieni on kuin lapsi kehdossaan, hapsin harmain, äiti, lepo valahtanut hänen ylleen, kuin valo oudon maan, nyt käsi ahkera on hiljaa, niin kuin kerran, kauan sitten, kesken arjen aherruksen hiljeni ja katsoi valoon, kevääseen, katse jossain poissa kuuntelee ja sanoo: ”kun käki kukahtelee niin sydän sykähtelee”, lähelle hän tuli tuolloin lapsen mieltä, oman sydämeni kieltä. Oli varjoisa polku, kasvisto vierellä villinä rehotti, jostain siitä läheltä kuului ääni. Polulle kulkija hämmentyi – täälläkö tuollaista kuulla voi, korvat se hellästi herkisti kuuntelemaan, säkeitä kertyi, mielen pohjalla läikähti lämpöisesti: laulu on milloin soittoa, milloin laulua, paussit ja painotukset kohdallaan, se matkalla lie vaikka taivaisiin. Tuo laulaja pieni on lintunen, hitunen maata, enemmän laulua sisällä sen. Se laulaa ja laulaa, ei tarkkaile kuuliko lauluaan kukaan, ei palkkaa, kiitosta mahtane pyytää. Ken nyt tuollaista laulua kuulla saa, ei omia murheita muistakaan. Päiväkummun Sanomat 27 Turvallinen lääkehoito Teksti: Jaana Sulkava Kuva: iStockphoto.com 28 - Hoitokoti Päiväkumpu Hoitokoti Päiväkummun toiminnan lähtökohtana on Elämänilon hoitofilosofia ja ammattitaitoiseen hoitotyöhön sisältyy asukkaiden kunnioittava kohtaaminen, kuunteleminen, läsnäolo ja sopivan tilaisuuden tullen lämmin halaus. Onnistunut lääkehoito on tärkeä osa hoitotyön kokonaisuutta ja keskeinen lääketieteellinen hoitokeino. L ääkehoidon tavoitteena on ehkäistä ja parantaa sairauksia sekä hidastaa sairauksien etenemistä, ehkäistä komplikaatioita ja lievittää sairauksien aiheuttamia oireita. Lääkehoito perustuu asukkaan, hoitavan lääkärin ja lääkehoitoa toteuttavan henkilökunnan väliseen kiinteään yhteistyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut vuonna 2005 oppaan nimeltään Turvallinen lääkehoito – valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nimensä mukaisesti oppaan tarkoituksena on yhtenäistää laadukkaan lääkehoidon toteuttamisen periaatteet, selkeyttää lääkehoidon toteuttamiseen liittyvä vastuunjako ja määrittää vähimmäisvaatimukset, joiden tulee toteutua kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä. Hoitokoti Päiväkummun asukkaiden lääkehoidon toteuttaminen perustuu lääkehoitosuunnitelmaan, joka on laadittu STM:n ohjeiden mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelma on osa Hoitokoti Päiväkummun toiminnanohjausjärjestelmää ja lääkehoidon suunnitelmallisen toteut- » Päiväkummun Sanomat 29 tamisen, arvioinnin ja kehittämisen työväline. Lääkehoitosuunnitelma elää ja kehittyy hoitokodin arjen mukana, ja päivityksiä tehdään tarpeen mukaan sekä säännöllisesti kerran vuodessa yksiköiden vastaavat hoitajat tarkistavat lääkehoitosuunnitelman ajantasaisuuden. Turvallinen lääkehoito perustuu siihen, että lääkehoitoa toteuttava henkilöstö ymmärtää lääkehoidon merkityksen osana hoidon kokonaisuutta ja lääkehoidon koko kaaren: miksi lääkettä annetaan, mitä lääkettä, kuinka paljon, miten ja mitä antoreittiä käyttäen aina lääkehoidon vaikuttavuuden arviointiin asti. Lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa ja pääsääntö on, että terveydenhuollon ammattihenkilöt (lähihoitajat ja sairaanhoitajat) toteuttavat lääkehoitoa. Jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva työntekijä kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Esimiehet ohjaavat ja valvovat, että lääkehoito toteutuu ryhmäkodeissa lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Päiväkummun johdolla on puolestaan vastuu lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä, toteuttamisesta sekä seuran- nan organisoinnista. Hoitokoti Päiväkummun asukkaiden lääkehoidon kehittämistä on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Lääkehoidon toteuttaminen tapahtuu moniammatillisessa yhteistyössä ja edellyttää hoitohenkilöstöltä lääkehoidon eri vaiheiden ja kokonaisuuden hyvää hallintaa. Henkilökunnan lääkehoidon osaamisen varmistamiseksi on Hoitokoti Päiväkummussa otettu käyttöön ns. lääkelupakäytännöt. Henkilökunnalle on laadittu erillinen ns. lääkeluvan tietopaketti, joka täydentää lääkehoitosuunnitelmaa. Henkilökunnan lääkelupatietopaketti sisältää yksityiskohtaista tietoa esim. Marevan-hoidosta, lääkelaastareiden käytöstä, eri lääkemuodoista, lääkepoikkeamatilanteista, ihonalaisesta (s.c) injektiosta, pistotapaturmista ja aseptiikasta. Terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat perustutkinnossaan tietyt oikeudet lääkehoitoon ja lisäkoulutusta/osaamisen varmistamista (eli lääkehoidon toteuttamiseen oikeuttavaa lupaa) edellytetään ammattitutkinnon mukaisesti. Esim. lähihoitajat antavat osaamisen näytön lääkejaosta, tilaami- sesta, ihon alaisesta (s.c) injektiosta, PKV-lääkkeistä (suun kautta/laastareina) sekä lääkelaskuista. Lääkehoidon osaamisen varmistamiseen liittyen 11 sairaanhoitajaa Hoitokoti Päiväkummusta suorittaa parhaillaan lääkealan lisäkoulutusta (aj. 8.9.2011–16.2.2012). Koulutuksen järjestää ProEdu yhteistyössä Helsingin kaupungin opetusviraston oppisopimustoimiston kanssa. Lääkehoidon koulutuksen teemoina ovat mm. lääketurvallisuus, lainsäädäntö, lääkeaineiden vaiheet ja vaikutustavat elimistössä, lääkehoidon riskitilanteet, iäkkäiden lääkehoidon erityispiirteet, lääkehoidon seuranta, muistisairauksien lääkehoito, lääkkeiden yhteisvaikutusten mekanismit, eri lääkeryhmät jne. Hoitokoti Päiväkummun henkilökunta on sitoutunut edelleen kehittämään asukkaiden hyvän lääkehoidon periaatteita ja toimintatapoja. Lääkehoito on yksi jatkuvasti kehittyvä ammatillisen osaamisen alue ja turvallisen lääkehoidon osaaminen edellyttää tieto-taidon ajan tasalla pysymistä. Lääkehoitosuunnitelmassa on kuvattu seuraavat lääkehoidon osa-alueet: • Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat • Lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen • Henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja työnjako • Lupakäytännöt • Lääkehuolto • Lääkkeiden jakaminen ja antaminen • Asukkaiden informointi ja neuvonta • Lääkehoidon vaikuttavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi • Dokumentointi ja tiedonkulku • Seuranta- ja palautejärjestelmät Artikkelin lähteinä käytetty: STM:n opas 2005:32 Turvallinen lääkehoito – valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitokoti Päiväkummun Lääkehoitosuunnitelma (3. päivitetty versio, voimassaoloaika 4/2012). 30 - Hoitokoti Päiväkumpu ■ Tapahtumia IS PP ► Anneli taituroi paistinlastan Herraenergiaa! Kaino kaataa jauhoja Daamien yhteistyö sujuu saumatto- varressa mallikkaasti. ja Tauno sekoittaa taikinaa. masti. Helena lisää sokeria ja Aune LI vatkaa. Lettuja paistamassa Pekka on entinen rekkakuski ja tykkää kovasti SISU-merkkisistä rekoista. Ajattelin yllättää Pekan ja hommata SISU-lippiksen... Homma olikin hieman mutkikkaampi kuin luulinkaan. Lippistä ei tuntunut löytyvän mistään. Lopulta otin yhteyttä SISUN toimitusjohtajaan sähköpostitse n. 3 kertaa. Vastaus tuli lopulta, että täytyyhän rekkakuskilla lippis olla. Niinpä Pekka sai paketin SISUN toimitusjohtajalta, hymylle siis oli aihetta. Teksti: LH Taimi Turunen Kuvat: LHopisk. Heidi Pietiläinen Mikä ilahduttaisi syksyisen harmaana päivänä enemmän kuin lettukestit. Innokkaita lätyn paistajia ilmoittautuu roppakaupalla. Kaikilla tuntuu olevan aikaisempaa kokemusta räiskäleiden paistamisesta; ammattilaiset siis asialla. Joten tuumasta toimeen. Keittiö Karpalon ystävällisesti toimittamat tarvikkeet ja letturesepti pöydälle ja homma alkaa. Jokaiselle löytyy tekemistä: reseptin lukijalle, maidon kaatajalle, munien vatkaajalle, suolan ja sokerin mittaajalle, jauhojen sekoittajalle. Jauhot pöllyävät ja juttu luistaa. Taikina valmistuu ja pöytäkin pyyhitään yhdessä huolellisesti. Lopulta päästään kiinni lettupannun varteen. Kuuma voi sulaa pannulla ja taikinan voi kaataa paistumaan. Ihanat tuoksut leviävät kaikkialle ja lettupino alkaa kasvaa. Ohukaisten paistaminen on päivän kohokohta, jota vieläkin muistellaan, mutta parasta kaikesta on itse paistettujen lettusten nautiskelu koko Vanamon väen voimin. Maistuvat maailman parhaimmilta! "Meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana." Teksti: Taina Rajala i t rt se o v er ll ► Ku Teksti: Kullervon hoitajat Kullervon ryhmäkodissa on koko tiimi sitoutunut mahtavasti viriketoimintaan. Ryhmäkodin seinältä löytyy kuukausikalenteri, johon on merkitty Päiväkummun yhteiset tapahtumat sekä hoitajien järjestämät viriketuokiot. Kun jokainen Eräs monista mieluisista viriketoiminnoista on visailuhetki, jossa käytetään apuna erilaisia viriketoiminnan ohjekirjoja. n ► Ko hoitaja pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan viriketoiminnan suunnittelussa, koetaan toiminta mieluisana. Vipulan kesätapahtumassa 19.9.2011 esiintyi Jippii-kuoro. Kuvateksti: Jonna Lindberg Päiväkummun Sanomat 31 Tapahtumia Mattojen pesu Teksti: Ainolan henkilökunta T aksi hurahti pihaan, innokas joukko hyppäsi kyytiin ja suunnistettiin mattolaituria kohti. Olimme tehneet pitkän listan siitä, mitä tarvitsisimme retkelle mukaan. Mukaan otimme kolme likaista mattoa, juuriharjat, mäntysuopaa, kumisaappaat ja aurinkorasvaa. Tärkein varustus oli tietenkin hyvät eväät. Mattolaituri sijaitsi Töölössä Humallahden venesataman vieressä. Paikalla oli jo useampia pesijöitä työn touhussa. 32 - Hoitokoti Päiväkumpu Laiturilta valtasimme kaksi pöytää itsellemme. Ensiksi kastelimme ison maton ja nostimme sen pesupöydälle. Maton päälle lorautimme runsaasti mäntysuopaa ja miehet alkoivat innokkaasti harjaaman. VOI EI! Yksi tärkeä listalla ollut tavara puuttui. Missä on meidän sanko? Laiturilla kolme naista oli huilaustauolla ja he lainasivat mielellään meille sankonsa. Kiitos naiset! Jotkut asukkaista alkoivat heti hoitamaan pr-toimintaa uusien ystävien kanssa, toiset taas pesivät maton loppuun asti ja huuhtelivat sen. Vaalean maton kimppuun kävi Tuula Annen kanssa tarmoa uhkuen. Matto oli ollut Viirun ja Nokinenän käytössä karvoista päätellen. Toivottavasti pesujälki tyydyttää kissoja. Joku huikkasi, että täällähän voisi vaikka tanssia. JOOO, TANSSITAAN! Eräs miesasukkaista haki nuorta naista lavalle ja Anne kaappasi Leenan parketille. Musiikista vastasivat kaikki laulamalla kuuluvasti ja nuotin vierestä. Lauluihin tuli uusia sovituksia ja sanoituksia. Tapahtumia A ► FE LI SE Ryhmäkoti Ilmattaren poppoo kävi Sea Lifessa. Katsottavaa riitti ja pelottavia mereneläviäkin löytyi. Kuvassa oleva hai ei kuitenkaan tarttunut pyydykseen. Teksti: Taina Rajala Kun matot valuivat puhtaana laiturin kaiteen päällä, pääsimme juomaan kylmää juotavaa ja syömään keksejä. Herkkuja tarjoiltiin myös uusille ystävillemme. Väinö hoksasi vieraan miehen, joka pesi isoa valkoista mattoa. Hän suuntasi kulkunsa naisten pöydälle, otti sieltä juuriharjan ja syöksyi miehen avuksi pesemään mattoa. Mies oli hyvillään saadessaan apulaisen. Mattolaiturin vieressä oli mankeli, jonka avulla saa puristettua matoista ison osan vesistä pois. Toinen miehistä pyöritti kampea ja toinen huolehtii maton sujuvasta kulkemisesta mankelin läpi. Kaikki kolme mattoa mankeloitiin kahteen kertaan. Väinö mankeloi tarmokkaana naapurimiehen maton. Nyt oli työt tehty ja puhdasta pyykkiä saimme aikaan. Matot pakattiin jätesäkin sisään. Silmämme osui lähellä olevaan jäätelökioskiin. Kaikilla teki mieli jäätelöä. Ei muuta kuin sinne juoksujalkaa! Shillan halusi nautiskella mangomelonijäätelöä, pojat ja Leena ottivat päärynäjäätelöt. Tuula halusi ehdottomasti ainoan oikean jäätelön eli suklaajäätelön. Annelle ei kelvannut jäätelö, hän halusi syödä loput keksit kahvin kanssa. Ai että ne maistuivat taivaallisilta! Pian taksi tuli hakemaan iloiset retkeläiset kotiin. Märät matot laitoimme saunaan kuivumaan. Onnistuneesta retkestä näytimme upeita kuvia kotijoukoille. Seuraavana päivänä Tuulalla punotti niska, joka muistutti aurinkoisesta reissusta Töölöön. ■ ► KONSERTTI Suomen eturivin kitarataiteilijoihin kuuluva Jyrki Myllärinen piti upean ”Oopperaa olohuoneessa” -konsertin Länsi-Pasilan yksikön Viherhuoneessa marraskuussa. lu ► e rt LINTSI ka ► as Muovailuvaha taipui Ryhmäkoti Ilmattaressa moneksi, mm. käärmeeksi ja joutseneksi. Linnanmäen reissu: Ainolasta tehtiin kesällä retki Linnanmäelle upeassa ja aurinkoisessa säässä. Päiväkummun Sanomat 33 Tapahtumia Isoäidin pyykkipäivä -näyttely Vanamossa P arin viikon ajaksi Vanamosta sukeutui pyykkitupa. Moni vieraskin hieraisi silmiään sukkuloidessaan narulla roikkuvien pyykkien alitse. Isoäidin aikaiset silitysraudat, pyykkilauta, pellavapyyhkeet, pärepyykkikori, käsin kirjotut pöytäliinat, pyykkipojat, räsymatot, juuriharjat, käsin veistetyt hengarit, nimikoidut tyynyliinat ja taitavasti koristellut pyyheliinapeitot nostattivat muistoja ja virittivät monia keskusteluja vanhoista ajoista. Moni muisteli höyryäviä pyykkipatoja, lipeän tuok- 34 - Hoitokoti Päiväkumpu Teksti: LH Taimi Turunen sua, lakanoiden huuhtelua avannossa ja selvisipä sekin, miten ennen vanhaan mankeloitiin käsin lakanoita. Mäntysuovan tuoksu toi mieleen kesäiset matonpesut rannalla ja vuosikymmenten silittämät puiset pyykkipojat tuntuivat mukavalta kädessä. Eräs rouva totesi kuitenkin lopuksi: "Nostalgista ja romanttistakin, mutta tosiasiassa pyykinpesu oli ennen erittäin raskasta, kyllä tänään on paljon helpompaa, kun koneet hoitavat pyykin käsittelyn ja saa vain nauttia puhtaista, tuoksuvista lakanoista." Tapahtumia A LU AA ARTE ► K AS ► en a ilt st ai m LEIVONT ► o TIESITKÖ? Kotipolulla leivottiin jouluisia pipareita omaisten iltaa varten. Taikinaa oli kolme kiloa, joten puuhaa ja joulumieltä riitti! Kotipolun ryhmäkodissa vietettiin omaisten iltapäivää pikkujoulun merkeissä 26.11.2011. Suosittu asukastrio esitti jälleen mieltä lämmittävän ja tunteellisen ohjelman. Omaisia oli paikalla runsaslukuisesti kuten muissakin Päiväkummun ryhmäkotien pikkujouluissa. Glögiä, puuroa ja muita herkkuja nautittiin mahan täydeltä. Suosittu trio on luvannut tulla esiintymään myös muissa Päiväkummun ryhmäkodeissa. Teksti: Laura Pasanen Kotipolun tukiasukas Brita Lindroos askarteli perinteisiä joulukortteja Päiväkummun yksiköille. Teksti: Laura Pasanen KI KI ► RET ► Retki Ratikkamuseoon Anne keksi järjestää pojille reissun Ratikkamuseoon Töölöön. Ei kun menoksi! Väinö, Veijo, Eino sekä Anne ottivat ratikkakyydin ja matkasivat Töölöä kohti kauniin ilman helliessä kulkijoita. Perillä museossa katseltiin vanhoja raitiovaunuja ja filmiä raitiovaunujen kehityksestä. Pojat olivat innokkaina nousemassa vaunujen kyytiin Annen räpsiessä kuvia. Väinö istuutui tottuneesti vanhan vaunun etuosaan, otti mukavan asennon ja nautti ”menosta”. Veijo oli kiireisempi: käytyään vaunuissa haistelemassa hän halusi lähteä jo muualle. Hoitajat hillitsivät RET Teksti: Ainolan henkilökunta Veijon intoa ja ohjasivat istumaan. Puolen tunnin kiertelyn jälkeen alkoi hoitajia ja poikia hiukoa, joten suuntasimme museon yhteydessä olevaan kahvioon. Sieltä saimme makoisat leivonnaiset ja kahvit itse kullekin. Lopuksi pojat saivat vielä luksushinnan sorbetjäätelöt. Kyllä maistui! Sitten olikin lähdön aika. Anne sai päähänsä, että voisimme hyvin kävellä takaisin Itä-Pasilaan, olihan ilma lämmin ja tunnelma mukava. Joten lähdimme reippain askelin kohti Päiväkummun tupaa. Perillä poikia odottivat kylmät juomat ja päivällinen. Vuosaaren Merimieskirkossa oli Ahtialan ja Vellamon asukkaita hoitajineen ja muutama omainenkin pääsi retkelle mukaan. Osa asukkaista pääsi myös katselemaan maisemia korkeuksista, sillä Merimieskirkon työntekijä vei visiitille asukkaita katolle, josta olikin hulppeat näkymät. Teksti: Niina Olaniyi Päiväkummun Sanomat 35 Asukkaan kohtaaminen ” olatkustelu on Ulkomailla m hän ja tä än d an sy lut lähellä Pek -lunsä mm. 1960 kertoo käynee nsa ja reissannee vulla Intiassa iassa. muuallakin Aas 36 - Hoitokoti Päiväkumpu Asukkaan kohtaaminen P P Teksti: Paula Malmberg ekka eltomäki Vipulassa, Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikön eräässä ryhmäkodissa asuu mies, jollaisia ei kohtaa aivan joka päivä. Pekka Peltomäki on mies, joka on haastatellut Francisco Francoa, saanut aivokuumeen Kabulista, tavannut useita Suomen presidenttejä, toiminut päätoimittajana lukuisissa eri lehdissä ja toimii edelleen aktiivisena esim. Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä. P ekan elämä on ollut vaiherikasta ja värikästä. Hän kertoo palasia elämäntarinastaan aamiaisen lomassa Vipulan yhteistilassa, ja tarinaa jää toden totta hämmentyneenä ja mykistyneenä kuuntelemaan. Pekka muutti Hoitokoti Päiväkumpuun parisen kuukautta sitten Brahen palvelutalosta. Hän kertoo muuton olleen ”puolentoista vuoden projekti”. Brahen palvelutalossa ei ollut mahdollista saada yöhoitoa, toisin kuin Päiväkummussa, ja tämä oli yksi syy Päiväkumpuun muuttoon. Pekka syntyi Alhaisissa, joka on nykyisin osa Poria, vuonna 1947. Alhaisissa hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa ja muutti lukio-opintojen jälkeen Helsinkiin opiskellakseen Helsingin yliopistossa sosiologiaa ja kansainvälistä politiikkaa, joka oli hänen pääaineensa. Gradunsa hän teki presidentti Nixonin ulkopolitiikasta. Myös poliittinen historia kiinnosti Pekkaa. Ulkomailla matkustelu on ollut lähellä Pekan sydäntä ja hän kertoo käyneensä mm. 1960-luvulla Intiassa ja reissanneensa muuallakin Aasiassa. Ka- » Päiväkummun Sanomat 37 Asukkaan kohtaaminen bulissa käynnin jälkeen hän kertoo sairastuneensa aivokuumeeseen, hurjaan tautiin, joka vei hänet vuoteen omaksi ja aiheutti 40 asteen kuumeen. Pekka kertoo nähneensä kaiken kahtena, ja hänen puhekykynsä katosi joksikin aikaa. Paavo Riekkinen, tunnettu aivotutkija tutki Pekkaa tuolloin. ”Ensimmäinen sanani Turun yliopistollisessa sairaalassa aivokuumeesta toipumiseni jälkeen oli ´vettä´”, hän muistelee. Parkinsonin tautinsa Pekka epäilee olevan aivokuumeen peruja. Aivokuumeesta selvittyään hän päätti lähteä opiskelemaan ulkomaille ja päätyi Oslon yliopiston rauhantutkimuslaitokselle, jossa hän vietti vuoden rauhaa tutkien. Rauhantutkimuksensa aikana hän kertoi tutustuneensa tunnettuun norjalaiseen sosiologiin Johan Galtungiin. P ekka kertoo toimineensa päätoimittajana useissa eri lehdissä. Suurin osa näistä on erilaisia hoivakotien lehtiä, joista ensimmäinen oli 1970-luvun lopulla Järvenpään sosiaalisairaalan lehti. Sittemmin hän kertoo päätoimittaneensa myös Hyvinkään huoltolan, Tervalammin, Siltamäen, Kotkankadun sekä Syväpuron hoitokotien asukaslehtiä. Nykyisin Pekka päätoimittaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n Asukki-lehteä sekä kirjoittaa värikkäitä horoskooppeja ko. lehteen. ”Tuo on lehden suosituin palsta”, hän lisää. Hoitokotien lehtien toimittamisen lisäksi Pekka kertoo kirjoittaneensa artikkeleita vuosien varrella mm. Seuraan, Apuun, Hymyyn, Tietoviikkoon sekä Erotiikan maailmaan, jossa hän on toiminut myös päätoimittajana. ”Urpo Lahtinen oli nero”, Pekka toteaa hymyillen. Pekan värikkääseen ja pitkään historiaan lehtien maailmassa kuuluvat myös mm. Mao Tse-tungin kuolinkirjoituksen tekeminen, ja kertoopa hän haastatelleensa myös eräänä vuonna kaikki Suomessa tuolloin käyneet ulkomaalaiset VIPhenkilöt. Haastattelut tapahtuivat Hotelli Interconti- 38 - Hoitokoti Päiväkumpu nentalissa Helsingissä. Pekan huoneessa Vipulassa on paljon lehtiä, lehtileikkeitä, papereita sekä kirjoja. Ja miksei olisi, toimiihan Pekka edelleen Vailla vakinaista asuntona ry:n Asukki-lehden päätoimittajana ja on muutenkin aktiivisesti mukana asunnottomien asioita ajamassa. Hän kertoo sytyttäneensä vuosi sitten Asunnottomien yö – tapahtuman soihdut ja olleensa tänäkin vuonna tapahtumassa mukana. Presidentti Halosen hän kertoo tavanneensa tuolla Hakaniemen torin tapahtumassa, jo kolmannen kerran eläissään. Ja kertoopa hän tavanneensa aikoinaan myös presidentti Martti Ahtisaaren Ahtisaaren vaalivalvojaisissa. Pekka etsiskelee ja näyttää minulle mainosta lähestyvästä ”Avain on? Avaimeton” –gaalasta, joka pidetään marraskuun lopulla Helsingin Savoy-teatterissa. Gaalaillan tuotto menee asunnottomien toiminnan tukemiseen sekä vertaistoimintakeskuksen ja virkistyspaikan ylläpitämiseen. P ekka on siis mies, joka on monessa mukana, vaikka Parkinsonin tauti ja syöpä verottavat hänen voimiaan. Hän kiertää silti viikoittain tietokilpailuissa ja liikkuu muutenkin aktiivisesti Päiväkummun ulkopuolella. Päiväkummussakin Pekka kertoo pitäneensä tietokilpailuja. Ryhmäkodit ovat Pekalle tuttuja paikkoja, Vipula ei ole niistä ensimmäinen. ”Ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi. Olen viihtynyt”, Pekka toteaa elämästään Päiväkummussa. ”Johtoajatus on se, että asukkaat olisivat mahdollisimman tyytyväisiä”, hän summaa, kun kysyn millaista Päiväkummussa on ollut. ”Säilyttäkää kurssi!” hän toivottaa lopuksi ja alkaa järjestellä papereitaan. Olipa siinä mies - mies, jollaista ei kohtaa aivan joka päivä! ■ Laivamatka Tallinnaan Teksti: Sini Lindqvist K otipolun ryhmäkodista tehtiin laivamatka Tallinnaan 18-19.9.2011. Matkassa oli mukana ryhmäkodin ohjaaja Sini Lindqvist ja kaksi miesasukasta, Ari Pesonen ja Reijo Väisänen. Matkaan lähdettiin sunnuntaina 18.9.2011, jolloin oli oikein hyvä ilma, eikä laiva juurikaan keinunut. Meillä oli hytissä ikkuna, josta oli kiva katsella merta ja sitten myöhemmin illalla Tallinnan sataman valoja. Teimme heti ostoksia laivan myymälässä ja kävimme kahvilla. Sitten vaihdoimme illanviettoon siistimmät vaatteet ja lähdimme nauttimaan laivan orkesterin musiikista ja myöhemmin illalla katsoimme vielä puolen yön show:n, joka oli todella upea. Maanantaiaamuna nautimme herkullisen ja hyvin täyttävän aamiaisen laivan buffeessa. Syötyämme lähdimme katselemaan Tallinnan kauppoja ja teimme vielä muutamia tuliaisostoksia. Reijo lähetti tervehdyskortin vanhalle ystävälle. Tallinnassa oli puolipilvinen ja hieman tuulinen päivä. Laiva lähti takaisin kohti kotiSuomea ja me menimme ruokailemaan laivan ravintolaan, jossa söimme hyvin täyttävän aterian. Ruokailun jälkeen kävimme vielä hetken kuuntelemassa karaokebaarissa muiden ihmisten lauluja. Paluumatkalla laiva keinutti hieman ja puolessa välissä matkaa rupesi satamaan ja tuuli oli kova. Reissu oli kaikin puolin mukava, Ari ja Reijo nauttivat matkasta. ■ ” ehdimme kats Syötyämme lä ja an kauppoja lemaan Tallinn limuutamia tu teimme vielä eheijo lähetti terv aisostoksia. R alle ystävälle. dyskortin vanh Päiväkummun Sanomat 39 Tiesitkö tämän palvelusetelistä? Teksti: Anne Kangas Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erilaiset ja kehittyvät keinot palveluiden ostamisessa Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ostaa yksityisiltä toimijoilta palveluita erilaisilla sopimuksilla, kuten maksusitoumuksilla ja puitesopimuksilla. Näitä sitoumuksia ja sopimuksia kaupunki voi tehdä yksityisten toimijoiden kanssa kilpailutettuaan palveluntuottajat hankintalain mukaisesti. Lisäksi Helsingin kaupunki voi myöntää kaupunkilaiselle palvelusetelin tiettyjen palveluiden hankkimiseen. Tällöin palvelusetelin saaja valitsee palveluntuottajan Helsingin kaupungin hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Uutena palvelusetelin rinnalle kokeillaan kotipalveluissa henkilökohtaista budjettia. Puitesopimukset ovat olleet Helsingin kaupungin sosiaalivirastolle tyypillisin tapa hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta palveluita. Hoitokoti Päiväkumpu on ollut palveluntuottajana niin aikuisten kuin vanhustenkin puolella ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa ja vammaispuolella olemme tarjonneet myös ohjattua ja tuettua asumista. Vammaispuolella on käytetty aiemmin palveluiden hankinnassa myös maksusitoumuksia. Palvelusetelin suosio on lisääntynyt niin kaupungin virkamiesten, asiakkaiden kuin yritystenkin keskuudessa. Se lisää asiakkaiden valinnanvapautta ja mahdollistaa erilaisten palveluiden kehittymisen kilpailutusmallia paremmin. Helsingissä sosiaalivirastossa palveluseteli on vakinaisessa käytössä vanhusten palveluasumisessa. Tämän lisäksi palveluseteliä 40 - Hoitokoti Päiväkumpu kokeillaan tällä hetkellä lasten kerhotoiminnassa, lapsiperheiden kotipalvelussa, vammaispalvelulain mukaisessa henkilökohtaisessa avussa, vanhusten päivätoiminnassa, omaishoitajien lomituksessa, vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa sekä alle 65vuotiaiden monisairaiden asiakkaiden sosiaalihuoltolain mukaisessa palveluasumisessa. Kokeilut ovat alkaneet ja kestävät 30.6.2012 asti. Tämän jälkeen päätetään toiminnan vakinaistamisesta. Myös Espoossa ja Vantaalla on omat palvelusetelinsä esimerkiksi vanhusten palveluasumisessa. Eri kuntien välillä palvelusetelillä tarjottavat palvelut on määritelty vähän eri tavoin. Tämä aiheuttaa haasteita palveluiden tuotteistamisessa – yksittäisen ryhmäkodin näkökulmasta olisi merkittävästi helpompaa, jos metropolialueella saataisiin aikaan yhtenäiset kriteerit. Vanhusten palveluasumisen palveluseteli Hoitokoti Päiväkummun väelle näistä palveluseteleistä on tutuin vanhusten palveluasumisen palveluseteli. Se on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista palveluasumista tai laitoshoitoa. Palveluseteli on tulosidonnainen ja tarkoitettu palvelun kustannuksiin. Asunnon vuokran ja ateriat asiakas maksaa itse. Palveluseteli on 2 000 euroa kuukaudessa, kun asiakkaan nettotulot ovat korkeintaan 1 600 euroa. Pienin palveluseteli on 200 euroa yli 3 000 euron nettotuloilla. Viime keväänä vanhusten palveluasumisen palveluseteliin saatiin pitkään odotettu korotus, mutta edelleen palvelusetelin arvonlaskennassa on kehittämistä. Palvelusetelin arvoa on pidetty liian pienenä – sen tulisi olla todellinen vaihtoehto kaikille kuntalaisille. 3600 euroa ei riitä nykyään tehostetun palveluasumisen kustannuksiin. Palvelusetelin arvoa pitäisi pystyä kohottamaan ja tulorajoja tarkistamaan. Onneksi on jo vähän vihiä saatu siitä, että seuraava mahdollinen korotus palveluseteliin saatettaisiin saada loppuvuodesta 2012. Palveluseteli Kullervon kesäretki Fallkullan kotieläintilalle. Henkilökohtainen budjetti Palveluseteliä on kovasti odotettu ja toivottu kotipalveluihin, mutta tähän kokeillaan Lauttasaaressa jotain aivan uutta. Tällä hetkellä Lauttasaaressa on käynnissä asiakaskeskeinen palveluverkkohanke. Hankkeessa kotona asuville ikäihmisille pyritään laatimaan henkilökohtainen budjetti kotipalveluiden ostoon. Hankkeen kohderyhmän muodostavat Lauttasaaressa asuvat omaishoitoperheet, jossa hoidettavana on yli 65-vuotias, sekä kotihoidon tukipalveluasiakkaat ja tilapäiset asiakkaat. Tavoitteena on, että perheet voisivat hankkia tarvitsemansa palvelut palveluverkossa mukana olevilta palveluntuottajilta henkilökohtaisen budjetin avulla. Tästä voi kehittyä tulevaisuuden muoto maksusitoumusten ja palveluseteleiden rinnalle/tilalle. Lisätietoja palveluseteleistä Lisätietoja eri palveluseteleistä on saatavissa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston internetsivuilta (http:// www.hel.fi/hki/sosv/fi/palveluseteli) ja yhteyden sosiaaliviraston toimipisteisiin (esim. sosiaali- ja lähityön yksiköihin) saa vaihteen kautta (09) 310 4011. Lisätietoja saa myös sosiaalipalvelujen neuvonnasta S-infosta puh. (09) 310 4400. Hoitokoti Päiväkummun asukkaita palveluseteliasioissa avustaa asiakassuhdevastaava Jaana Sulkava (puh. 050-382 0616/jaana.sulkava@hoitokotipaivakumpu.fi) ja muu Hoitokoti Päiväkummun henkilökunta. Päiväkummun Sanomat 41 Näin 10-vuotissynttäreitään juhlinut Hoitokoti Päiväkumpu juhli 94-vuotiasta isänmaataan - SUOMI-ÄITIÄ Teksti: Irma Väätäinen 42 - Hoitokoti Päiväkumpu I tsenäisyyspäivän juhlan kunniaksi oli koko Suomi eteläisintä helmaansa myöten saanut ylleen valkoisen lumipuvun. Tämä tuli kuin muistutukseksi siitä, miten pohjoisessa tämä sisulla ja sydämellä aina eteenpäin pyrkinyt kansa elää ja asuu. Itsenäisyyspäivän liput liehuivat kaikkialla ja niin myös jokaisen Hoitokoti Päiväkummun yksikön pihalla. Myös sisätilat oli jokaisessa ryhmäkodissa koristeltu sinivalkoisin liinoin, siniristilipuin ja näihin väreihin soveltu- vin kukkasin. Asukkaita oli autettu pukeutumaan juhla-asuihin ja omaisten kanssa oli huolehdittu myös kunniamerkkien kiinnittämisestä asukkaiden rintapieleen. Televisioista ja radioista kuului perinteistä itsenäisyyspäivän ohjelmaa. Ryhmäkodeissa oli mahdollisuus katsella ja kuunnella myös sinne erikseen vuosien saatossa hankittuja isänmaallisia ohjelmia ja musiikkia erilaisina cd- ja dvd-versioina. Kaikki kuitenkin odottivat jokaisen yksikön omaa itsenäisyyspäivän ohjelmaa. Välillä » Päiväkummun Sanomat 43 Vanamon juhlintaa. muisteltiin, miten tämän vuoden itsenäisyyden juhlinta käynnistyi komeasti jo muutama päivä sitten, kun Kaartin soittokunnan pojat kävivät tuomassa itsenäisyyspäivän tervehdyksen upealla esityksellään Itä-Pasilan yksikön juhlasalissa. Länsi-Pasilan yksikön itsenäisyyspäivän juhla alkoi klo 13.00 Viherhuoneessa, jonne oli kokoontunut runsaasti asukkaita sekä ryhmäkoti Ilmattaresta että Väinölästä. Myös joitakin omaisia oli mukana. Toimitusjohtajan avauspuheen jälkeen toi sotaveteraanien tervehdyksen Hoitokoti Päiväkummulle useiden edellisten vuosien tapaan kapteeni Valto Mattila. Itsenäisen Suomen polkua tähän päivään valotti puheessaan hallituksen puheenjohtaja Irma Väätäinen. Pääosan juhlasta muodosti lausuntataiteilija Suvi Olavisen ja musiikkitaiteilija Elisa Laihon yhdessä suunnittelema ja toteuttama herkkä ja taiteellinen osuus yhteislauluineen. 44 - Hoitokoti Päiväkumpu Kaartin soittajat Sampolassa. Klo 14.00 alkoi tunnelmallinen itsenäisyyspäivän juhla yleisgeriatrisessa ryhmäkoti Vanamossa Itä-Pasilan yksikössä. Juhlaan oli kutsuttu asukkaita myös muista yksikön ryhmäkodeista ja läsnä juhlassa oli myös muutamien asukkaiden omaisia. Toimitusjohtaja Anne Kankaan avauspuheen lisäksi keskityttiin juhlassa isänmaalliseen runo- ja lauluesitykseen yhteislauluineen, josta vastasivat lausuntataiteilija Suvi Olavinen ja musiikkitaiteilija Elisa Laiho. Elisa työskentelee tässä ryhmäkodissa myös vakituisena lähihoitajana. Erityisen herkkä ja kaunis hetki koettiin silloin, kun Elisa Laiho soitti ja lauloi asukkaansa Tauno Naumasen tekemän runon ”Valon voitto” omana sävellyksenään. Vuosaaren yksikössä Vellamossa käynnistyi itsenäisyyden juhlinta jo kymmenettä kertaa ja nyt tulivat juhlaan mukaan myös alakerran ryhmäkodin Ahtialan asukkaat. Hallituksen puheenjohtaja Irma Väätäinen tarkasteli juhlapuheessaan Suomen kehityskulkua vuodesta 1917-2011 asukkaiden kom- mentoidessa välillä aktiivisesti omien kokemustensa ja muistikuviensa perusteella. Keskeisen osan juhlasta muodostivat Taisto Augustinin laulu- ja hänen pojantyttärensä Ninan pianoesitykset. He ovat olleet 10 vuotta Päiväkummun elämässä eri tavoin mukana, alkuun omaisina ja sittemmin laulun- ja soittolahjoillaan. Lausuntataiteiden professori Liisa Majapuron tilanteeseen sopiva taidolla ja tunteella esitetty Aleksis Kiven runo, yhteislaulut ja eläköön-huudot juhlamaljoineen kohottivat tunnelman todellisiin isänmaallisiin lukemiin. Juhlatilaisuuden jälkeen juhlaa jatkettiin jokaisessa ryhmäkodissa kahvitilaisuudella ja Päiväkummun keittiö Karpalon leipomalla isänmaallisella juhlakakulla ja jäätiin odottelemaan Linnan juhlia tv:n välityksellä. ■ Kapteeni Valto Mattila ja Irma Väätäinen Päiväkummun Sanomat 45 Teksti: Paula Malmberg Yhteistyöstä voimaa – Metropolia Ammattikorkeakoulu, Hoitokoti Päiväkumpu ja alueyhteistyöfoorumi Hoitokoti Päiväkumpu tekee tiivistä yhteistyötä useiden eri oppilaitoksen kanssa ja yksi näistä on Metropolia Ammattikorkeakoulu. Läheiset siteet Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa juontavat osittain juurensa Hoitokoti Päiväkummun yhden perustajasisaruksen, Irma Väätäisen, kymmenvuotisesta työtoveruudesta Suursuon sairaalassa Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtorin Anita Näslindh-Ylispangarin kanssa. r Vanhustyön koulutusohjelmasta, liikuntatieteellisten Kuvassa ovat FT, lehtori Anita Näslindh-Ylispanga issa taja, lehtori Katja Ihamäki. Kuvasta puuttuu hankke koulut ialan sosiaal sekä Pello aineiden lehtori Pirkko Pirilä. a Kaarin taja yliopet mukana ollut optometrian alan kouluttaja, 46 - Hoitokoti Päiväkumpu A nita Näslindh-Ylispangar kertoo oppineensa Irmalta paljon ajastaan ylihoitajakollegana Irma Väätäisen kanssa ja käyttävänsä vielä tänäkin päivänä häneltä oppimiaan taitoja hyödykseen. Metropolia Ammattikorkeakoulu käynnisti aiemmin tänä vuonna alueyhteistyöfoorumin. Foorumi on tarkoitettu ikäihmisille, heidän omaisilleen ja ammattihenkilöstölle, ja sen tarkoituksena on verkostoitua ja pohtia yhdessä Helsingin Käpylän alueella asuvien ikäihmisten kanssa mm. Käpylän alueen palveluita sekä edistää alueen ikäihmisten hyvinvointia. ”Koko projekti lähti siitä tahtotilasta, että kaikille vanhuksille tulisi saada mahdollisimman hyvä elämä”, Näslindh-Ylispangar tiivistää. ”Käpynetin eli Käpylän ja Koskelan alueen vanhustyön toimijoiden ja järjestöjen perustaman yhteistyöverkoston avulla tähän alueyhteistyöfoorumiin on saatu paljon uusia hyviä kontakteja, esim. seurakunta”, hän jatkaa. Hoitokoti Päiväkummun Itä- ja Länsi-Pasilan sekä Vuosaaren yksiköt osallistuivat syksyllä Metropolian sosionomi (amk) aikuisopiskelijoiden AKO18-ryhmän innovaatio-opintoihin liittyvään projektiin ”Mieleni minun tekevi”. Projektin tavoitteena oli auttaa Päiväkumpua kehittämään edelleen virike- ja vapaaehtoistyötoimintaa, kartoittaa Päiväkummun asukkaiden ja heidän omaistensa sekä Päiväkummun hoitohenkilökunnan toiveita viriketoiminnasta sekä kartoittaa vanhustyön vapaaehtoistoimijoita. Kyselyyn osallistui yhteensä 20 asukasta, 16 omaista sekä 21 työntekijää. Projektin tuloksena selvisi, että miellyttävimmiksi viriketoiminnoiksi Päiväkummussa asukkaiden keskuudessa koettiin samantyyppinen toiminta, mitä tähänkin mennessä on Päiväkummussa toteutettu eli erilainen musiikkiin liittyvä toiminta kuten esim. yhteislaulut, musiikkiesitykset, musiikkiterapiaryhmät sekä myös ulkoilu, retket, kuvataideryhmät sekä pelaaminen. Musiikkitoimintaa toivottiin toisaalta myös lisää, samoin keskustelupiirejä sekä erilaisia pelejä ja liikuntaa esim. pallon kanssa. Omaiset toivoivat kyselyn mukaan lisää keskusteluhetkiä, liikuntaa, tanssia, ulkoilua, jumppaa sekä musiikkia. Hyvän hoidon ja kohtelun, yhdessäolon, yksilön huomioimisen sekä Päiväkummun iloiset ja läsnä olevat hoitajat asukkaiden omaiset kokivat kaikista tärkeimmiksi asioiksi omaisilleen. Henkilökunta koki kyselyn mukaan mm., että viriketoiminta tuo asukkaille iloa ja onnistumisen kokemuksia, samoin kuin henkilökunnalle itselleen, ja viriketoimintaa pidetään hyvänä kuntoutuskeinona ja se lisää yhteisöllisyyttä jo ennestään hyväksi koetulla tavalla. T ämän virike- ja vapaaehtoistyötoimintaan liittyvän projektin lisäksi Päiväkummussa on käynnissä kaksi muutakin Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistä projektia. Toinen näistä on Metropolian optometristiopiskelijoiden vanhusten näkökyvyn perusopintoihin sekä innovaatio-opintoihin liittyvä projekti, jossa tutkitaan, kuinka muistisairas asukas hahmottaa ympäristönsä ja kuinka ympäristön hahmottamista voitaisiin parantaa ja tukea. Tästä projektista ja sen lopputuloksista tullaan kuulemaan myöhemmin lisää samoin kuin kolmannesta Metropolian kanssa yhteisestä projektista, joka liittyy Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikön piha-alueen kehittämiseen. Anita Näslindh-Ylispangar kertoo, että alueyhteistyöfoorumiprojektia on viety tähän asti eteenpäin pedagogisin ratkaisuin. Hän kertoo projektin sujuneen silti kokonaisuutena hyvin. ”Ikäihmiset ovat saaneet paljon hyviä voimaantumisen kokemuksia opiskelijoista, ja toisaalta myös opiskelijoilla on ollut mahdollisuus aitoihin kontakteihin esim. sairaanhoitajien ja kirkon edustajien kanssa”, hän kertoo. Näslindh-Ylispangarin mielestä on tärkeää, että opiskelijat ovat myös oppineet toisiltaan ja löytäneet yhdessä hyviä toimintatapoja toimia erilaisissa tilanteissa. A lueyhteistyöfoorumihankkeen lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulu on tehnyt yhteistyötä Hoitokoti Päiväkummun kanssa myös työharjoittelun tiimoilta. Päiväkummussa on vuoden 2011 aikana työskennellyt kolme Metropolian opiskelijaa ja lisäksi eräs Hoitokoti Päiväkummun työntekijöistä suorittaa Metropoliassa johtamiseen liittyviä opintoja. Anita Näslindh-Ylispangar summaa, että yhteistyö Hoitokoti Päiväkummun kanssa on toiminut aina sujuvasti ja hän toivoo, että ensi vuonna ja tulevina vuosina tultaisiin jatkamaan yhtä hedelmällistä ja mukavaa yhteistyötä ja saataisiin näin yhteistyöstä lisää voimaa. ■ Lähde: ”Mieleni minun tekevi” – Metropolian sosionomi (amk) aikuisopiskelijoiden AKO18-ryhmän innovaatioprojektin loppuesitys Päiväkummun Sanomat 47 48 - Hoitokoti Päiväkumpu Sitoutumisesta opp massa Teksti: Eero Välimaa Päiväkummun työntekijät saattavat muistaa täyttäneensä vuosi sitten netissä kyselyn, jossa kysyttiin monenlaisia asioita työntekijöiden suhtautumisesta työkavereihin, Päiväkumpuun, vastaajan työhön ja niin edelleen. Kysely oli tärkeä osa sosiaalipsykologian yliopistotutkintoni lopputyötä eli pro gradua, mutta mistä siinä olikaan oikeastaan kysymys? V aikka sanaa ei kyselyssä suoraan käytetty, koko tutkimushanke voidaan kiteyttää yhteen aiheeseen: sitoutuminen. Sitoutuminen on käsite, jonka uskoisin olevan melko pinnalla ainakin alaanne liittyvissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa – kuitenkin siihen liittyy myös monia erilaisia mielikuvia ja se ymmärretään todella monin merkityksin. Tässä artikkelissa haluaisin kertoa paitsi oman tutkimukseni näkemyksen sitoutumisesta, myös erityisesti siitä, mitä oman kokemukseni mukaan sitoutuminen merkitsee Päiväkummulle, sen johdolle ja työntekijöille. Psykologitkin ovat vuosien saatossa olleet hyvin ymmällään sitoutumisen käsitteen kanssa – aina ei ole alkuunkaan ymmärretty, mitä se tarkoittaa, kun sitä verrataan vaikkapa motivaatioon tai ylipäätään myönteisiin asenteisiin! Omasta mielestäni merkittävintä, mitä sitoutumisen tutkimus on käsitteen ymmärtämiseksi tehnyt, on vahva näyttö siitä, että se, mitä me ymmärrämme sitoutumiseksi voikin syntyä hyvin erilaisista ajattelutavoista. Sitoutuminen voi perustua monenlaiseen kohteesta tykkäämiseen – vastavuoroisuuteen, toisten arvostamiseen, ihastumiseen, kunnioittamiseen, tai siihen, että koemme itsemme jollain tapaa samankaltaisiksi kohteen kanssa. Se voi perustua toisaalta myös jonkinlaiseen pakkoon – esimerkiksi siihen, että olemme taloudellisen tilanteemme takia lukittu työskentelemään yrityksessä, jossa emme muuten välttämättä haluaisi olla. Kolmas perusta sitoutumiselle on korkea velvollisuudentunne, minkä taustalla voi olla esimerkiksi perus- » Päiväkummun Sanomat 49 "Päiväkummun työntekijät näyttäisivät olevan hyvin sitoutuneita ja tyytyväisiä työssään, mikä oli ilo havaita" tavanlaatuinen persoonaan liittyvä kutsumus tiettyyn työhön, tai vaikka tietylle ihmisjoukolle. Jako on tärkeä, koska se auttaa ymmärtämään paremmin paitsi sen, mistä sitoutuminen syntyy, mutta erityisesti sen, mihin sitoutuminen vaikuttaa. Ei olekaan lainkaan yhdentekevää, mikä perusta sitoutumisella on. Vaikka kaikenlainen työhönsä sitoutuminen vähentää ihmisten lähtöä työpaikaltaan, on sitoutumisen tutkimuksen tärkeä viesti yrityksille, että juuri ”aidosti tykkäämiseen” perustuvan sitoutumisen kautta tietyt tekijät organisaatiossa vaikuttavat merkittävästi työpaikan toimivuuteen ja hyvinvointiin. Keskeisiä esimerkkejä tällaisista tietyistä tekijöistä ovat oikeudenmukaisuus sekä organisaation tuki: oikeudenmukaisuutta tulee olla sekä yrityksen resurssien jakamisessa että tavoissa, joilla työ on järjestetty, ja lisäksi jokainen työntekijä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että myös vuorovaikutus ja toisten ihmisten kohtelu työpaikalla on oikeudenmukaista. Organisaation tuki on kuin sitoutumisen kääntöpuoli; kuinka paljon yritys panostaa työntekijöihin, on kiinnostunut näiden pitkäaikaisesta kehittymisestään, jaksamisesta työssä ja niin edelleen. K un yritys panostaa näihin tekijöihin, työntekijät tutkitusti sekä jaksavat, että saavat töissä aikaan 50 - Hoitokoti Päiväkumpu enemmän. Lisäksi he myös toimivat töissä yhteisöä rakentaen – psykologit puhuvat erityisesti niin sanotusta organisaatiokansalaiskäyttäytymisestä, jota tykkäämiseen perustuva sitoutuminen lisää. Organisaatiokansalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka panos työhön ja koko työyhteisön toimivuuteen ja hyvinvointiin ylittää jollain tavalla sen minimin, mitä tältä odotetaan palkanmaksua varten – osataan esimerkiksi ajatella oman työalueen tai -tilanteen ulkopuolella, jopa auttaa muita pyytämättä. Erityisesti teidän työssänne, jossa keskeistä on valmius asukkaiden auttamiseen millä hyvänsä kellonlyömällä ja kaikissa tilanteissa, on organisaatiokansalaiskäytös koko työyhteisön kannalta todella arvokasta. Ylipäätään tykkäämiseen perustuva sitoutuminen tarkoittaa suurempaa työtyytyväisyyttä, merkittävästi suuremmissa määrin kuin ”pelkkä” taloudellisiin syihin perustuva sitoutuminen. T ehtyäni reilun vuoden verran yhteistyötä Päiväkummun johdon kanssa välittyi itselleni vahva näkemys, että tässä yrityksessä työntekijöihin todella halutaan panostaa. Oman tutkimukseni taustalla on ollut paitsi halu ymmärtää paremmin sitä mihin päiväkumpulaisten sitoutuminen perustuu, myös vilpitön tarve luoda jokin systeemi, ikään kuin varoi- tusjärjestelmä, millä työntekijöiden huolet ja tarpeet voitaisiin tiedostaa ja tulkita paremmin, jotta niihin voitaisiin myös reagoida ajoissa. Tutkimuksen varsinainen lopputuote on vastaustenne pohjalta hiotunut kysely, josta yritys saa tarvittaessa tulevaisuudessa yhden kanavan työntekijöiden tarpeiden ja tilanteen ymmärtämiseen. N äkemäni perusteella Päiväkummussa ymmärretään hyvin, että sitoutuminen ei ole mikään itsestäänselvyys, eikä sitä voi ehdoitta työntekijältä odottaa – se on luonteeltaan vapaaehtoista ja ansaittavissa vastavuoroisella sitoutumisella myös yrityksen puolelta. Ja yritys haluaa kuulla, millaisella työntekijöiden tukemisella Päiväkumpu voi olla alansa paras työpaikka! Toisaalta uskon tutkimukseni perusteella myös, että Päiväkummussa tehdään jo moni asia oikein: tutkimukseen Päiväkummun ohella osallistuneeseen Fujitsun käyttötukiyksikköön verrattuna vastanneiden sitoutuneisuus oli lähes kaikissa sitoutumisen lajeissa voimakkaampaa, ja ylipäätään tutkimuksen perusteella Päiväkummun työntekijät näyttäisivät olevan hyvin sitoutuneita ja tyytyväisiä työssään, mikä oli ilo havaita. ■ Toiminnanohjaus Teksti: Ville Väätäinen Toiminnanohjauksen kehitys Päiväkummussa Tässä osiossa esittelemme jatkossa toiminnanohjaukseemme liittyvän kehitystyömme uusia tuotoksia, joita otamme käyttöön eri sidosryhmiemme kanssa. Toiminnanohjaukseen liittyviä tapahtumia kuluneelta syksyltä Sidosryhmille kehitetyt uudet palvelut Tuolijumppatuokio Vellamossa. Mistä on oikein kyse? Mitä se sisältää? Keväällä 2011 Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n kaikille hoitoyksiköille ja ryhmäkodeille myönnettiin ISO 9001:2008 standardin mukainen laatusertifikaatti. Sertifikaatin saaminen on osoitus Hoitokoti Päiväkummun asiakkaille, henkilökunnalle ja muille sidosryhmille siitä pitkäjänteisestä kehittämistyöstä, jota olemme tehneet koko organisaatiomme olemassaolon ajan. Tämän systemaattisen työn tuloksena meillä on nyt hyvin toimiva sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä palveluidemme ydin- ja tukiprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja sitä kautta toimintamme jatkuvaan kehittämiseen ja johtamiseen asukkaidemme parhaaksi. Toiminnanohjausjärjestelmämme sisältää viiden ydin- ja neljän tukiprosessin tarkat vaihekohtaiset kuvaukset, joissa on määritelty myös kunkin vaiheen tavoitteet ja mittarit. Näiden avulla pystymme valvomaan toimintaamme säännöllisesti ja parantamaan sitä. Uusille työntekijöillemme järjestelmä toimii myös hyvänä perehdytyksen apuvälineenä. Järjestelmä sisältää lisäksi myös asiakaspalautemenettelyn, sen seurannan sekä toimintatavat aina säännöllisiin johdon katselmuksiin asti. Viime kesän jälkeen Hoitokoti Päiväkumpu on rakentanut sidosryhmilleen mahdollisuuden antaa avointa palautetta toiminnastamme sähköisesti. Palautelomake löytyy nettisivuiltamme etusivulta "Anna palautetta" -linkin takaa. Ohjaamme palautteet suoraan Päiväkummun laadunvalvontaprosessiin, jossa kaikki palautteet käsitellään yksilöllisesti. Näin voimme varmistaa jokaisen äänen kuulemisen toimintamme kehittämisessä sekä parantaa erityisesti asiakkaittemme todellisesta tyytyväisyyttä. Olemme pyrkineet kehittämään lomakkeesta mahdollisimman helppokäyttöisen. Sidosryhmien koulutukset ja laadun valvonta Syksyn aikana Hoitokoti Päiväkummussa on syvennytty laatutyöskentelyssä toimintatapojen juurruttamiseen sekä pitämään ensimmäisiä ulkoisia "ylläpitoauditointeja". Tällä kertaa NHG auditoi Itä-Pasilan hoitokodit ja saamamme palaute oli pääosin varsin positiivista. ISO 9001:2008 standardin mukainen laatusertifikaatti Päiväkummun Sanomat 51 Musiikista iloa arkeen ja juhlaan Ryhmäkoti Vanamossa Teksti: Paula Malmberg Ryhmäkoti Vanamossa työskentelee oikea moniosaaja, musiikin maisteri ja lähihoitaja Elisa Laiho. Tapaan Elisan eräänä alkutalven iltapäivänä Vanamossa ja juttelemme siitä, miten eri tavoin musiikki näkyy Päiväkummun Ryhmäkoti Vanamon arjessa ja juhlassa. Elisa, kertoisitko ensin itsestäsi ja taustastasi? ”Olen syntyisin Parkanosta. Kirjoitin ylioppilaaksi Kaustisen musiikkilukiosta, ja sieltä muutin Helsinkiin ja aloitin opinnot Sibelius-Akatemiassa. Valmistuin musiikin maisteriksi musiikkikasvatuksen koulutusohjelmasta. Nykyisin toimin kevyen musiikin puolella, pianisti-laulaja-lauluntekijänä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena minulla on runojen säveltäminen, ja etsinkin aina uusia kiinnostavia tekstejä. Edith Södergranin runoihin säveltämäni pitkäsoitto julkaistiin vuonna 2008”, Elisa kertoo. ”Opiskeluaikanani säestin vuosia senioreiden voimisteluryhmiä pianolla, ja se oli todella hauskaa työtä. Tästä jäi kipinä vanhustyöhön”, hän jatkaa. ”Opiskeltuani lähihoitajaksi teen musiikin rinnalla nyt myös hoitotyötä. Näitä kahta ammattia olen voinut myös mukavasti yhdistellä”, hän päättää. Millä eri tavoin musiikki näkyy ja kuuluu Ryhmäkoti Vanamon arjessa ja juhlassa? ”Monikin hoitaja täällä Vanamossa käyttää laulua hoitotilanteessa. Asukkaalle tai hänen kanssaan voi laulaa esim. rauhoittaakseen asukasta tai muuten vain hyvän mielen tuomiseksi”, Elisa kuvailee. ”Musiikki kohottaa itsetuntoa, virkistää mieltä, liikuttaa tunteita ja 52 - Hoitokoti Päiväkumpu lisää yhteyttä ja yhteisöllisyyttä”, hän jatkaa. Yhteislaulutuokioita järjestetään Vanamossa mielellään, kun aikataulu vain antaa tähän myöden. Elisa kertoo säestävänsä laulua näissä joko kitaralla tai sähköpianolla. ”On myös mukavaa, että erään asukkaan omaiset ovat pitäneet laulutuokioita täällä Vanamossa”, hän kertoo. Taustamusiikkia käytetään välillä esimerkiksi ruokailun taustalle tunnelmaa luomaan. Kerran kuukaudessa pidetään ItäPasilan yksikön juhlatilassa, Sampolassa, kirkkohartaus. Vanamon asukkailla on myös mahdollisuus saada musiikkiterapiaa musiikkiterapeutti Soili Laukalta. Elisa ja Soili suunnittelevat myös yhteistyötä musiikin lisäämiseksi Päiväkummun asukkaille. Elisa on tuonut Vanamoon omia lauluvihkosiaan, joissa on laulujen sanoja eri teemoihin liittyen, ja lauluvihkosia Päiväkummusta löytyi toki jo vanhastaan. Elisa kertoo myös upeasta joululaulusetistä, johon kuuluu iso laatikollinen joululauluvihkoja sekä CD-levyjä, ja jonka Hoitokoti Päiväkumpu sai 10-vuotispäivälahjaksi. ”Tämä on tosi hieno kokonaisuus, jota olemme jo onnistuneesti kokeilleet omaisten illassa”, Elisa kuvailee. Juhlatilanteissa Vanamossa, kuten kaikissa Hoitokoti Päiväkumun eri ryhmäkodeissa, musiikilla on suuri rooli. Syntymäpäiväsankareille lauletaan aina onnittelulaulu, ja esim. pikkujouluissa, omaisten illoissa, jouluna, juhannuksena sekä itsenäisyyspäivänä lauletaan teemaan sopivia lauluja. Elisa kertoo kehitelleensä yhdessä lausuntataiteilija Suvi Olavisen kanssa Päiväkummun Itä- ja Länsi-Pasilan yksiköiden itsenäisyyspäivän juhliin esityksen, jossa yhdistellään isänmaallisia runoja ja lauluja. Elisalla on myös tekeillä sävellystyö liittyen erääseen Ryhmäkoti Vanamon asukkaan, Tauno Naumasen, ”Valon voitto”-nimiseen runoon. Tämä runo tullaan kantaesittämään musiikin sävelin Päiväkummun itsenäisyyspäivän juhlissa 6.12. Lopuksi kysyn Elisalta, tuleeko hänelle mieleen Vanamosta mitään erityisen mieleenpainuvia ja koskettavia musiikkiin liittyviä hetkiä, joissa hän on saanut olla osallisena? ”Joka kerta koskettaa, kun ahdistuneen oloinen asukas osallistuu laulutuokioon, rentoutuu ja hymyilee. Voi olla, että joku ei sanallisesti juurikaan kommunikoi, mutta laulaa ulkomuistista vanhoja kappaleita. Siinä on jotain mystistä, suurta ja hoitavaa”, Elisa kuvailee. ”Ja kun lähemmäs yhdeksänkymppinen satakielemme Helena heläyttää heleän sopraanonsa tunteen palolla, tulee siinä tippa linssiin”, hän lisää. ”Eikä aina tarvitse olla vain haikeaa. On myös kiva laulaa yhdessä reippaita lauluja, joista tulee hauska ja iloinen tunnelma”, hän päättää. ■ Päiväkummun Sanomat 53 Keittiönurkka 54 - Hoitokoti Päiväkumpu Keittiönurkka Joululounas Karpalon tapaan Punajuurikeitto ja yrttismetana Ainekset 4 kpl punajuuria, 0,5 dl sokeria, n. 0,25 dl Rajamäen etikkaa, n.1 l vettä Lisänä nokare keiton päälle 1 tlk smetanaa, yrtteinä timjamia, rakuunaa Keitä punajuuret etikka-sokeriliemessä. Kuori punajuuret keittämisen jälkeen. Siivilöi tarvittaessa punajuuren keitinliemi. Lisää kuoritut ja lohkotut punajuuret keitinliemeen. Soseuta ja kiehauta. Yrttismetanan valmistus: Hienonna timjami ja rakuuna hienoksi ja lisää smetanan joukkoon. Lisää smetanaa keiton päälle tarjoiluvaiheessa. Poronpaistia pekonikääreessä karpaloiden kera Ainekset Marinadi 0,5 l ruokaöljyä, nippu rosmariinia, 0,25 dl punaviinietikkaa, katajanmarjoja, valkosipulia Valmista marinadi ja marinoi noin 1 kg:n poronpaisti yön yli marinadissa. Paista paistia pannulla hetki molemmin puolin niin, että pinta ruskistuu. Poronpaistin ainekset Levitä noin 250 g pekonia limittäin folion päälle. Yrttipesto rosmariinia, rakuunaa, katajanmarjoja, mustapippurirouhetta ja öljyä Hienonna tehosekoittimella tahnaksi. Levitä yrttipesto pekonisiivujen päälle. Lisää ruskistettu poronpaisti yrttitahnalla peitettyjen pekoniviipaleiden päälle. Ripottele paistin pintaan muutama hippu merisuolaa. Kääri paisti folion avulla rullalle. Sulje folion päät ja laita saumapuoli alaspäin uunivuokaan. Paista paistia noin 1 tunti 125 asteen lämmössä. Anna paistin vetäytyä foliossa uunista oton jälkeen. Viipaloi paisti tarjoilua varten. Hunajajuurekset poronpaistin kanssa 1 kpl lanttua, 1 kpl naurista, 2 kpl porkkanaa, 2 kpl punasipulia, 2 kpl perunaa tai 1 bataatti, 1 kpl purjoa, öljyä, hunajaa, hienonnettua rosmariinia, rakuunaa ja ripaus suolaa Pilko kasvikset lohkoiksi. Hienonna yrtit. Lisää öljy, hunaja, kasvisliemijauhe ja hienonnetut yrtit. Paista uunissa n. 45 min 180 asteessa ja hauduta kypsäksi. Peitä kasvikset paiston jälkeen foliolla ennen tarjoilua. Tarjoa poronpaistin lisäkkeenä jäisiä karpaloita ja uunijuureksia. Jälkiruoka Mantelileipäset 4 rkl mantelijauhoja, 1 tlk (250g) rahkaa, 1 dl kauraleseitä, 2 tl leivinjauhoja, ripaus suolaa Nostele lusikalla uunipellille noin 6 nokaretta. Paista 175-200 asteessa noin 20 min. Mikäli haluat makean version mantelileivistä, lisää taikinaan piparkakkumaustetta ja fariinisokeria. Mantelileipäset soveltuvat myös gluteenitonta ruokavaliota noudattavalle. Tarjoa mantelileipäset kahvin kanssa jälkiruokana. Reseptit: Keittiö Karpalon tiimi Kuva: iStockphoto.com Päiväkummun Sanomat 55 Pumpulipilvet Pienet pumpulipilvet taivaalla leijailee Pienet pumpulipilvet alas maahan katselee Niin synkkää on kaikkialla ja joulukin lähenee Mitähän voisi tehdä, että pimeys hälvenee Silloin ne pumpulipilvet reppunsa aukaisee ja pehmeää untuvalunta alas maahan heittelee Kohta on valkeanaan metsät ja koko maa Ja pienet pumpulipilvet ne nauraa taivaallaan Anneli Kammonen
© Copyright 2024