Päiväkummun Sanomat 2014 kesä.pdf
A s u k a s - j a h e n k i l ö k u n t a l e h t i 1 / 2 0 1 4 Sisältö 3Pääkirjoitus 4Hoitokoti Päiväkumpu palveluntuottajaksi nuorten aikuisten kehitysvammaisten Käpytikka-taloon 6Asiakas- ja henkilöstötutkimuksesta erinomaisia tuloksia 9Anna minulle turvaa 13 Kieliä, musiikkia, kirjallisuutta, matkoja ja mökkeilyä – Aune Koskenmäen värikäs elämä 15 Tapahtumia 22 Kodinhoitopalveluita pääkaupunkiseudulle Päiväkummun Kodinhoidosta 23 Töölön Krista ry:n ja Päiväkummun Kotihoidon yhteistyö käynnistynyt 24 Hoitokoti Päiväkumpu Facebookissa ja nettisivujen uusi ilme 25 Sisäisestä auditoinnista toiminnan kehittämiskohteita 26 Valokuvaus harrastuksena 27 Voima- ja tasapainoryhmistä energiaa asukkaiden arkeen 28 Gallup 30 Keittiönurkka: Herkullista kotiruokaa omasta keittiöstä – esittelyvuorossa Hoitokoti Päiväkummun keittiö Karpalo 34 Esteettisyys ja sisustus osana hoitajan työtä ja ryhmäkodin arkea ja juhlaa 36 Tukena ja turvana, mörönsyöttinä ja nukkumattina – yökkönä Vuosaaren yksikössä Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä Marjo Alste, Tuulisirkku Bärlund-Ohtonen, Aija Jacobsson, Henriikka Järvenperä, Anne Kangas, Maarit Kankimäki, Anu Koskela, Patricia Kulpakko, Satu Lievonen, Minna Lyhty, Paula Malmberg, Laura Pasanen, Mirja Saksa, Jaana Sulkava, Maarika Suopanki, Taimi Turunen, Irma Väätäinen Etukansi Ari Korpela Takakansi Thinkstock Ulkoasu ja taitto Adverbi Paino Fram 2014 ISSN 1799-9243 Yhteystiedot sanomat@hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan, Malmin ja Arabianrannan toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa www.hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot Hallinto Mikonkatu 8 A, 9. krs, 00100 Helsinki, 050 433 2275. Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7, 00520 Helsinki. Ryhmäkoti Ainola 050 409 4358. Ryhmäkoti Vipula 050 527 5081. Ryhmäkoti Kullervo 050 527 5810. Ryhmäkoti Vanamo 050 527 5904. Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2, 00240 Helsinki. Ryhmäkoti Ilmatar 050 441 7965 Ryhmäkoti Väinölä 050 347 9069. Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R 142-143, 00960 Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo 050 356 3936. Ryhmäkoti Ahtiala 050 356 4639. Malmi/Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, 00700 Helsinki, 050 599 3149. Arabianranta/Käpytikka-talo Muotoilijankatu 18 A, 00560 Helsinki, 045 261 5440. Keittiö Karpalo (09) 7562 7856. 2 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 Pääkirjoitus Palvelut kehittyvät valtakunnassa ja Päiväkummussa M aaliskuun loppupuolella hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta. Kyseessä on yhteiskuntamme ehkä merkittävin rakenneuudistus, jonka aikaansaamiseksi pitää hyödyntää kaikki tarjolla oleva osaaminen. Toki uudistuksen rakentamisessa on vielä työtä, mutta eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella ja tarkoituksena on, että uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa 1.1.2017. Tavoitteena on, että uudessa sote-mallissa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saman järjestelmän piirissä, jolloin niistä huolehtisivat viisi eri sote-aluetta. Näin ollen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut toimivat jatkossa saumattomammin yhdessä. Tämän palveluiden käyttäjä havaitsee jouhevana ja paremmin saavutettavissa olevana hoitona. Julkinen sektori vastaa sote-palveluiden järjestämisestä ja osallistuu myös itse merkittävällä tavalla tuotantoon. Tämä lähtökohta on suomalaisissa olosuhteissa oikea ja perusteltu. Kansalaiset hyötyvät kuitenkin siitä, että osan sote-tuotannosta tuottavat kilpailluilla markkinoilla toimivat yrittäjät ja yritykset. Näin siksi, että toimiva kilpailu parantaa palvelujen laatua, kustannustehokkuutta ja saatavuutta siihen vaihtoehtoon verrattuna, että palvelut tuotettaisiin vain virkatyönä. Lisäksi yrittäjyyteen luontaisesti kuuluva luovuus edistää asiakaslähtöisten toimintamallien löytymistä. Yritystoiminnan avulla sote-palveluita voidaan myös kasvattaa ja laajentaa julkisen sektorin vastuulla olevaa palvelua laajemmaksi, jolloin syntyy uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Toivottavaa on, että uudessa mallissa voitaisiin paremmin toteuttaa asiakkaan oikeutta valita palveluntuottaja. Jotta asiakas voisi paremmin vertailla palveluntuottajia, tulisi lain valmistelussa kiinnittää huomiota aidon kustannus- ja laatuvertailujärjestelmän rakentamiseen. Tärkeää on, että lain valmistelussa asetetaan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat samalle viivalle samoilla säännöillä ja huomioidaan, että palveluiden tuottajina voivat toimia kunnat, kolmas sektori, yritykset ja yrittäjät. Hoitokoti Päiväkummussa palveluiden kehittämistä on jatkettu aktiivisesti myös tänä keväänä. Saimme tärkeitä eväitä toimintamme edelleen kehittämiseen loppuvuodesta saatujen tyytyväisyyskyselyiden perusteella (ks. sivu 6). Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Toimintamme on laajentunut tänä keväänä erityisesti kotiintuotettavien palveluiden puolella (ks. sivut 22 ja 23), mutta myös hoitokotitoiminta on laajentunut; tarjoamme nykyisin palveluita myös Käpytikka-talon asukkaille (ks. sivu 4). Toimintamme laajentumisesta johtuen teimme tänä keväänä myös organisaatiomuutoksen, jonka myötä johtoryhmään kuuluvat eri liiketoiminta-alueiden johtajat – hoitokotien toimintayksiköiden vetäjät muodostavat puolestaan johtotiimin, jota vetää toiminnanjohtaja Jaana Sulkava. Tätä kirjoittaessa keväiset omaisten illat ovat jo käynnissä ja ensimmäiset kesäretketkin on toteutettu. Toimintaa kehittäessä pidetään tärkeistä perinteistä kiinni! Aurinkoista kesää kaikille lukijoille toivottaen, Anne Kangas toimitusjohtaja Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 3 Hoitokoti Päiväkumpu palveluntuottajaksi nuorten aikuisten kehitysvammaisten Käpytikka-taloon Teksti ja kuvat: Paula Malmberg Hoitokoti Päiväkumpu aloitti 1.4.2014 palvelutuottamisen Helsingin Arabianrannassa sijaitsevassa Käpytikka-talossa, jossa asuu aikuista nuoria kehitysvammaisia. Talon viidessä keskimmäisessä kerroksessa asuu 20 asukasta 44–49 m²:n kaksioissa, ja henkilökunta työskentelee ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä. Talon omistaa asukkaiden vanhempien perustama Käpytikka-yhdistys. Käpylän yläasteelta Käpytikkataloon Ensimmäiset askeleet kohti Käpytikka-talon perustamista otettiin tammikuussa 2003, kun Helsingin Käpylän yläasteen kahden harjaantumisluokan oppilaiden vanhemmat kokoontuivat ja miettivät, miten järjestää lasten asuminen, kun he muuttavat pois kotoa, sillä sopivia asuntoja Helsingin kaupungilta vapautui kovin vähän. Vanhemmat päättivät perustaa Käpytikka-yhdistyksen ja alkoivat selvittää, mistä löytyisi sopiva tontti, jonne voisi rakennuttaa talon, jossa lapset voisivat asua turvallisesti ja itsenäisesti. Pekka Särssi vastasi sopivan tontin etsimisestä, rahoituksen järjestämisestä sekä talon rakennusprojektista. Taideteollinen korkeakoulu saatiin mukaan projektiin, kun sen Future Home Instituten maisterikurssi suunnitteli talon toiminnallisuuden selkärangan seuraamalla tulevien asukkaiden arkea heidän kotonaan, työpaikoilla ja harrastuksissa ja tutkimalla, millaisia haaveita ja tarpeita heillä on. Työryhmä oli kansainvälinen eikä kukaan sen jäsenistä puhunut suomea eivätkä tulevat asukkaat englantia, mutta työryhmä sai silti upealla tavalla löydettyä juuri oikeat näkökulmat ja asiat, joita talon toiminnallisuuden suunnittelussa tarvittiin. Kurssin lopputyö toimi lähtökohtana arkkitehdeille, jotka myöhemmin suunnittelivat talon. Sopiva tontti talolle löytyi Helsingin Arabianrannasta. Tärkeää oli, että talo sijaitsi 4 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 hyvien liikenneyhteyksien päässä ja se oli osa naapurustoa. ”Integroituminen yhteiskuntaan, ympäristöön ja naapurustoon on todella tärkeää”, Pekka Särssi toteaa. Hänen mukaansa kehitysvammaisia integroidaan yhteiskuntaan päiväkodissa ja koulussa, mutta aikuisena asunnot ovat helposti hieman syrjässä. Siksi Käpytikka-yhdistyksen vanhemmat halusivat, että lapset asuisivat lähellä palveluita ja aktiviteettejä. Talon rahoitus mahdollistui ARA:n 35%:n investointiavustuksella ja korkotukilainalla, ja peruskivi muurattiin 2007. Asukkaat pääsivät muuttamaan taloon alkuvuodesta 2009. ASPA Palvelut Oy tuotti Käpytikka-talon asumispalvelut aina huhtikuuhun 2014 saakka, ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa on tehty läpi vuosien tiivistä yhteistyötä. Avoimuus tärkeää Talon sisustussuunnittelijana toimi Kirsi Gullichsen. Yhteiset tilat on sisustettu suomalaisilla klassikkohuonekaluilla ja suomalainen klassinen selkeä linja näkyy kaikkialla talossa Iittalan, Aeron ja Artekin tuotteiden muodossa. Arabianrantaan on keskittynyt paljon taideteollisuutta, ja kotimaista taidetta näkyykin siellä täällä talon yhteisissä tiloissa. Talon sisäänkäyntiin on kiinnitetty erityistä huomiota: talon edessä on arkadi, jolloin ei astuta suoraan kadulle, vaan siirtyminen ulkomaailmaan tapahtuu pehmeästi. Sisään astuttaessa ei ole pitkiä käytäviä tai henkilökunnan kansliaa, vaan vastassa on kotoisa deski. Ovia yhteisissä tiloissa on mahdollisimman vähän, jolloin liikkuminen on helppoa ja avointa. ”Verhot on jätetty tarkoituksella pois alakerran aulatilasta, jolloin ohikulkijat ja naapurit näkevät, että talossa asuu tavallisia ihmisiä, jotka tekevät tavallisia asioita”, Särssi kuvailee. On tärkeää, että asukkaat näkyvät Arabianrannassa ja heihin on helppo tutustua. Naapuruston kanssa ollaan tultu tutuiksi mm. avointen ovien päivänä, jolloin järjestettiin myös pop-up kahvila ja talossa on järjestetty myös kaksi kotikonserttia. Voimavaroja yhteisöllisyydestä ja omasta asunnosta Yhteisöllisyys on tärkeää Käpytikka-talossa. ”Talon tilasuunnittelu mahdollistaa tahattomia kohtaamisia”, Särssi kertoo. ”Kussakin kerroksessa asuu vain neljä asukasta ja talossa on paljon yhteisiä tiloja”, hän jatkaa. Alakerran valoisa ja korkea olotila on suunniteltu siten, että siellä voidaan pitää esim. juhlia, ja yläkerran parvelta on suora näkyvyys tilaan heille, jotka eivät halua olla huomion keskipisteinä, mutta jotka haluavat silti olla osana tapahtumia. Talossa on lisäksi kaksi muuta yhteistä tilaa, joissa voi viettää vapaa-aikaa ja harrastaa ilman, että muut asukkaat häiriintyvät: televisioja kirjastotila sekä yläkerran kerho- ja saunatilat. Hyvään akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Integroituminen yhteiskuntaan, ympäristöön ja naapurustoon on todella tärkeää. Kerrosten porrastasanteet ovat isot, ja asunnoista on pyritty tekemään mahdollisimman kodikkaita. Särssi kuvailee, että asunnot ovat kuin pieniä pesiä, sillä niissä näkee helposti joka huoneeseen ja tuntee, että hallitsee koko tilaa. On tärkeää, että asunto tuntuu omalta ja turvalliselta kotipesältä mutta apu on tarvittaessa lähellä. ”Parasta Käpytikassa asumisessa on oikeus määrätä omista asioistaan ja se, että tuntee tulevansa kuulluksi”, toteaa Käpytikka-talon vanhin asukas, Valtteri Poitsalo, 35. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 5 Asiakas- ja henkilöstö tutkimuksesta erinomaisia tuloksia Asiakas- ja henkilöstötutkimus toteutettiin syksyllä 2013 yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Tavoitteena oli selvittää asukkaiden ja heidän omaistensa tyytyväisyyttä Hoitokoti Päiväkummun toimintaan ja palveluihin. Teksti: Jaana Sulkava, toiminnanjohtaja Kuvat: Thinkstock H enkilöstötutkimuksella kartoitettiin työtyytyväisyyttä ja henkilöstön sitoutuneisuutta. Tyytyväisyyskyselyjen tuloksien perusteella kehitämme ydinprosesseja eli hoito-, ateria-, asumispalvelujamme ja yhteisöllisyyttä sekä tukiprosesseja (operatiivinen, henkilöstön, talouden ja strategian ohjaus). Henkilöstökyselyn tulosten kautta kiinnitämme huomiota työhyvinvoinnin ja –ympäristön osa-alueisiin. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin asukkaiden osalta henkilökohtaisin haastatteluin ryhmäkodeissa ja omaiset vastasivat kirjekyselyyn tai puhelinhaastatteluun. Henkilökunnalle Taloustutkimus ohjelmoi kyselylomakkeesta sähköisen version intranettiin. Henkilökunnasta tutkimukseen osallistui 76 henkilöä, joista 65 oli kuukausipalkkaista ja 11 tuntityöntekijää. Talous- 6 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 tutkimuksen koulutetut haastattelijat vierailivat 48 asukkaan luona. Omaisista palautti kirjekyselyn 46 henkilöä ja puhelinhaastatteluun osallistui 15 ihmistä. Taloustutkimus tallensi asiakas- ja henkilöstötutkimuksen aineiston, analysoi ja raportoi materiaalin Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Raportissa tulokset ovat pääosin graafisessa muodossa. Tekstiyhteenvedoissa esitettiin kokonaistasolla asukkaiden ja omaisten tyytyväisyysarvioita. Omaisten tuloksista on myös laskettu osa-aluekohtaisesti eri tekijöiden tärkeys korrelaatioanalyysin avulla (mitkä tekijät nousivat tärkeimmiksi osa-alueen kokonaistyytyväisyyden kannalta). Ryhmäkotien asukkaat arvioivat tyytyväisyyttään toimintaan ja palvelun osatekijöihin ns. kolmiportaisen ”naama-asteikon” avulla, jossa J ”tyytyväinen”, K ”ei tyytyväinen mutta ei tyytymätönkään” ja L ”tyytymätön”. Naama-asteikko vastaa numeroasteikkoa 3–1. Asukkaiden omaiset puolestaan käyttivät arvioinnissaan asteikkoa, jossa 5=erittäin tyytyväinen; 4=melko tyytyväinen; 3=ei tyytyväinen eikä tyytymätön; 2=melko tyytymätön; 1=erittäin tyytymätön. Asukas- ja omaiskyselyjen yhteenveto Kokonaisuutena vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä Hoitokoti Päiväkummun toimintaan ja palveluihin. Tyytyväisyys kaikkiin arvioituihin osa-alueisiin on kokonaisuutena hyvällä ja useimmilla osa-alueilla erittäin hyvällä tasolla. Tyytyväisyysarviot useimmista osa-alueista sekä osatekijöistä ovat myös kehittyneet positiivisesti verrattuna edellisen tyytyväisyyskyselyn tuloksiin. Vahvuudeksi asukkaiden ja omaisten tuloksissa nousivat ateriapalvelut, henkilökunta ja mahdollisuus lisäpalveluihin. Kehityskohteena toivottiin monipuolisen viriketoiminnan näkyvyyttä omaisille ja läheisille. Valtaosa sekä asukkaista että omaisista on valmiita suosittelemaan Hoitokoti Päiväkumpua varmasti tai todennäköisesti ystävilleen. Asukas- ja omaistutkimuksen osa-alueiden tuloksia Hoitopalvelusuhde Hoitokotien asukkaat arvioivat hoitopalvelusuhdetta seitsemän ja omaiset 11 tekijän suhteen. Asukkaat ovat kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä hoitopalvelusuhteeseen. Sekä asukkaat että omaiset arvioivat hoitopalvelun paremmaksi kuin edellisessä kyselytutkimuksessa. Asukkaat ja omaiset antavat kritiikkiä tiedon saannista ajankohtaisista asioista. Omaiset odottavat asukkaiden voinnin muutoksista systemaattista Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 7 tietoa ja osa vastaajista toivoi hoito- ja palvelusuunnitelmaan selkeyttä. Omaisten kokemaan osa-alueen kokonaistyytyväisyyteen eniten vaikuttavia tekijöitä ovat yhteistyön sujuvuus, hoitokodin toiminnan esitteleminen, hoito- ja avuntarpeiden ymmärtäminen, tiedon saanti hoitokodin asukkaan voinnista ja sen muutoksista, Hoitokoti Päiväkummun internetsivut ja hoito- ja palvelusuunnitelman selkeys. Hoitohenkilökunta, esimiehet ja johto sekä keittiöhenkilökunta Asukkaat ja omaiset ovat varsin tyytyväisiä ryhmäkotien hoitohenkilökuntaan. Hoitokotien asukkaiden tyytyväisyydessä henkilökuntaan ei kokonaisuutena ole tapahtunut muutosta verrattuna edelliseen kyselyyn. Omaisten tyytyväisyys henkilökuntaan kokonaisuutena on sen sijaan kehittynyt positiivisesti. Parhaat arviot annetaan henkilöstön ystävällisyydestä, kun taas eniten tyytymättömiä arvioita annetaan henkilöstön riittävyydestä. Asukkaiden ja omaisten tyytyväisyys keittiöhenkilökuntaan on samalla hyvällä tasolla kuin vuonna 2010. Tyytyväisyys hoitokodin esimiestyöhön ja johtoon on myös kehittynyt myönteisesti ja tyytyväisyys on valtaosin erittäin hyvällä tasolla. Asumispalvelut/asumisolosuhteet Tyytyväisyystekijöitä oli arvioitavana kokonaistyytyväisyyden lisäksi yhdeksän kappaletta. Asukkaat ovat kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä asumisolosuhteisiinsa. Asukkaiden ja omaisten tyytyväisyys asumispalveluihin on parantunut edellisestä kyselystä. Tilojen siisteys, esteettömyys, turvallisuus ja kalusteiden sekä varusteiden tarkoituksenmukaisuus saavat parhaat arvosanat asukkailta. Omaiset puolestaan antavat parhaat arviot tilojen turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Asukkailta eniten kritiikkiä tulee tilojen kodikkuudesta, joskin valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä kodikkuuteen. Omaisilta saatu kritiikki kohdistuu vaatehuollon toimivuuteen sekä tilojen kodikkuuteen ja 8 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 viihtyisyyteen. Eniten omaisten kokemaan kokonaistyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät ovat tilojen viihtyisyys, kodikkuus, siisteys ja tilojen soveltuvuus omaisten vierailuille. Ateriapalvelu Arvioitavia tekijöitä oli kokonaistyytyväisyyden ohella kaikkiaan yhdeksän osa-aluetta. Asukkaat ja omaiset ovat kokonaisuutena hyvin tyytyväisiä ateriapalveluihin. Asukkaiden arvio ateriapalveluista on hieman heikompi kuin edellisessä tyytyväisyyskyselyssä, omaisten palaute on pysynyt samalla tasolla. Asukkaat antavat erittäin hyvät arvosanat erityisesti ruoan laadusta, ruoka-annosten ja ruokailukertojen riittävyydestä sekä ruokailuaikojen sopivuudesta. Ruuan laadusta annettu arvosana on noussut lähes kaksi kymmenystä. Omaisten tyytyväisyysarviot ovat useimmissa tekijöissä parempia tai vastaavalla tasolla. Eniten omaisten kokemaan kokonaistyytyväisyyteen vaikuttavat avun saaminen ruokailutilanteissa, ruuan laatu, maku ja ruokailtutilojen viihtyvyys. Virike- ja harrastuspalvelut Arvioitavia osa-alueita oli neljä kokonaistyytyväisyyden lisäksi. Asukkaat ja omaiset antoivat kokonaisuutena hieman heikomman arvion kuin edellisessä tutkimuksessa. Asukkaat antavat parhaan palautteen lehdistä, kirjoista ja muista virikkeistä ja toivovat ulkoilumahdollisuuksia useammin. Omaiset ovat tyytyväisimpiä hoitokodin yhteisiin tilaisuuksiin ja toivovat mahdollisimman paljon ulkoilumahdollisuuksia. Vastanneista suuri osa ei osannut arvioida tyytyväisyyttään virike- ja harrastuspalveluihin. Eniten omaisten kokemaan kokonaistyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat retket, konsertit tai muut ulkopuoliset tapahtumat ja yhteiset tilaisuudet. Lisäpalvelut Lisäpalveluihin kuten jalkahoitoon, fysioterapiaan, musiikki- ja kuvataideterapiaan sekä kampaajan palveluihin vastaajat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä. Kokemukset lisäpalveluista ovat positiivisempia kuin edellisessä tutkimuksessa. Henkilöstökyselyn yhteenveto Taloustutkimus käytti tulosten raportoinnissa korrelaatioanalyysia, jolla selviää yksittäisten osa-alueiden vaikutus kokonaistyytyväisyyteen. Henkilöstökyselyn tuloksista laadittiin osa-aluekohtainen nelikenttä kehityskohteiden arviointiin. Henkilöstökyselyjen tulosten vertailukohteena Taloustutkimus käytti ns. terveys- ja sosiaalipalvelujen tietopankkia, jossa on yhteensä 760 toimialan vastaajaa. Hoitokoti Päiväkummun henkilöstö on hyvin tyytyväistä ja sitoutunutta työhönsä. Tyytyväisyys on kaikkien osa-alueiden kohdalla paremmalla tasolla verrattuna edelliseen tyytyväisyyskyselyyn. Henkilöstö on myös sitoutuneempaa ja uskollisempaa edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna. Lähes kaikki pitävät omaa työkykyään varsin hyvänä ja henkilöstöllä on myös erittäin positiivinen asenne oman ammatillisen osaamisensa kehittämisen suhteen. Vajaa puolet vastaajista kokee yrityksen muuttuneen selvästi tai hieman parempaan suuntaan viimeisen vuoden aikana. Parannuksina koetaan yleisesti toiminnan, viestinnän ja tiedottamisen parantuminen, koulutuksen lisääntyminen ja johdon tiiviimpi läsnäolo. Tuntityöntekijät antavat lähes kaikista väittämistä paremman arvosanan kuin kuukausipalkkaiset. Terveys- ja sosiaalipalvelut -vertailuryhmään verrattuna lähes kaikkia osa-alueita/osatekijöitä arvioidaan Hoitokoti Päiväkummussa selvästi positiivisemmin. Tulokset ovat kehittyneet positiivisesti edellisestä henkilöstökyselystä, jossa ne olivat jo kaikilta osin korkealla tasolla. Tämä tekee entistä haastavammaksi selkeiden kehityskohteiden osoittamisen tutkimuksen perusteella. Henkilöstön hyvän tyytyväisyystilan, sitoutuneisuuden ja uskollisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen on tärkeää myös tulevaisuudessa. Henkilöstökyselyn osa-alueina olivat oma työ, työilmapiiri, koulutus ja kehittyminen, sisäinen tiedonkulku, palkitseminen, johtaminen sekä sitoutuminen ja uskollisuus. • Tiimityö on välttämätöntä ryhmäkodissa. Tarjan kainalossa on lähihoitaja Shillan Ahmadi. Anna minulle turvaa Teksti: Minna Lyhty Kuvat: Minna Lyhty Elämässä ei kannata kerätä tavaraa vaan muistoja ja ystäviä. Lähihoitaja Tarja Koivunen on oppinut sen työskennellessään muistisairauteen työikäisenä sairastuneiden parissa. H erätyskello on soinut Tarja Koivusen kotona klo 4. Väsymys ei paina, sillä lahtelaisella Tarjalla on aina ollut tapana herätä ennen kukonlaulua. Klo 5.40 hän on hypännyt Lahdesta Helsingin junaan. Jo ennen seitsemää hän on työpaikallaan Pasilassa Hoitokoti Päiväkummussa. Päiväkummun Ainola-ryhmäkoti, jossa asuu muistisairauteen työikäisenä sairastuneita, avattiin viisi vuotta sitten. Tarja oli juuri valmistunut lähihoitajaksi, ja hän pääsi Ainolaan töihin. – Monet pelkäävät työtä nuorten muistisairaiden parissa. He luulevat, ettei muistisairaiden kanssa voi enää tehdä mitään. Mutta se ei ole totta. Heidät voi ottaa mukaan moneen tekemiseen, kaikki vain tapahtuu hitaasti. Kun hyväksyy muistisairaat sellaisena kuin he ovat, tämä on erittäin antoisaa ja mukavaa työtä. Täällä pätee hyvin sanonta: jos annat, sä saat. Suomessa on hyvin vähän työikäisille muistisairaille suunnattuja hoitopaikkoja. Perässähiihtäjän etua ei ole Ainolassa saatu. – Olemme kehittäneet tätä työtä. Kun toteamme, ettei jokin asia toimi, pitää keksiä uutta. Minulla on pyrkimyksenä tuoda hoitoon koko ajan lisää syvällisyyttä, sallivuutta ja yksilöllisyyttä. Jotta onnistun tässä, tarvitsen tietoa omaisilta ja ystäviltä asukkaan eletystä elämästä. Ryhmäkodissa noudatetaan Elämänilon hoitofilosofiaa, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että arkeen ja juhlaan etsitään mieltä ilahduttavia kokemuksia. Tavoitteena on, että asukkaat, omaiset ja työntekijät ovat tyytyväisiä. Ainolan kaikilla asukkailla on etenevä muistisairaus. Suurimmalla osalla on Alzheimer, muutamalla otsalohkodementia. Kenelläkään asukkaista ei ole päihteiden lii- kakäytöstä johtuvaa muistisairautta. Monet asukkaat ovat korkeasti kouluttautuneita ja olleet vaativissa työtehtävissä. – Väitetään, että kun huoltaa aivojaan, ei tule muistisairautta. Se ei näytä pitävän paikkansa. Elämä on arpapeliä, jossa voit saada millaiset kortit tahansa. Saunomisesta hyvää oloa Työpäivä Ainolassa alkaa tavalliseen tapaan yöhoitajan raportilla. Yö on ollut rauhallinen. Pari asukasta on jo jalkeilla. Kahvikupin äärellä Tarja sopii toisen aamuvuorolaisen Shillan Ahmadin kanssa työjaosta: Shillan on saunottamassa aamupäivän ja Tarja auttaa muissa aamutoimissa ja tarjoilee aamupalaa. Ainolassa sauna on lämpimänä jokaisena aamuna, paitsi sunnuntaisin. Asukkaat käyvät saunassa pari kertaa viikossa. Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 9 Tarja Koivunen laittaa Marita Hakulisen seinälle kalenterin, josta on helppo tarkistaa omat menot. – Muistisairaille ihmisille on tärkeää päästä pesulle lämpimään, vaikka ei löylyjä ottaisikaan. Tarja menee herättämään naispuolisen asukkaan, jonka pitäisi lähteä Alzheimer-yhdistyksen päivätoimintakeskukseen. Asukas sanoo olevansa väsynyt, eikä jaksaisi mennä sinne tänään. Tarja muistuttaa, miten mukavaa siellä on tavata ystäviä ja käydä kävelyllä. Keittäjä tuo aamiaisen Päiväkummun keittiöstä Ainolaan. Asukas pääsee aamutoimien jälkeen suoraan aamupalalle. Tarja mainitsee, että taksi tulee pian hakemaan hänet päivätoimintaan. – En minä halua lähteä sinne vanhojen miesten seuraan, asukas sanoo. – Mutta eihän siellä ole yhtään vanhaa miestä, Tarja vastaa. – No, en halua sinne siltikään. Jos tykkäät päivätoiminnasta, mene sinä sinne, asukas toteaa tyynesti. – Minä menisinkin sinne ihan mielelläni, Tarja vastaa. Tarja tarjoilee aamupalaa myös muille jalkeilla oleville. Yhdelle asukkaalle puuro pitää jäähdyttää, muuten hän syö sen tulikuumana. Toiselle puuron sekaan laitetaan banaania, sokeria ja voita. – Muistisairauteen kuuluu painonlasku ja kun paino laskee, lähtevät myös lihakset. 10 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 Emme voi antaa valtavan suuria annoksia, joten pienessä annoksessa on oltava paljon energiaa ja riittävästi proteiinia. Toiset tarvitsevat apua syömiseen, toisilta se sujuu vielä omatoimisesti. Puhelin soi. Taksinkuljettaja ilmoittaa tulostaan. Tarja kysyy vielä asukkaalta, onko hän aivan varma siitä, ettei halua tänään päivätoimintaryhmään. Päätös on ja pysyy. Koskaan aikaisemmin näin ei ole käynyt. – En voi pakottaa sinua lähtemään sinne, Tarja sanoo lempeästi asukkaalle. Hienotunteisuutta ja huolenpitoa Puoli kahdeksalta saapuu aamuvuoroon kolmas työntekijä Riikka Niemi. Hänen tehtävänään on mennä antamaan kahdelle asukkaalle aamupala vuoteeseen ja auttaa sen jälkeen muissa aamutoimissa. – Pyrimme siihen, etteivät ateriavälit ole liian pitkiä. Siksi annamme aamupalat varhain. Aamupalan yhteydessä Tarja jakaa aamulääkkeet. Ainolassa lääkitykset on saatu hyvälle mallille. Nykyään ei mene mitään ylimääräistä. – Rauhoittavia tarvitaan tietyissä tilanteissa, mutta pyrimme siihen, ettei lääkitys jää päälle. Kun sairaus on edennyt riittävän pitkälle, myös muistisairauslääkkeitä lopetetaan. Kun aivot surkastuvat, mitä enemmän siellä on lääkettä, sitä sekavampi ihminen on. Monella muistisairauslääkkeen lopettaminen on tuonut lisää toimintakykyä. Mutta vaatii tarkkaa harkintaa, missä vaihteessa lääke lopetetaan. Päivä Ainolassa on alkanut kiireettömästi. Tunnelma on levollinen ja ilmassa leijuu kahvintuoksu. Tarja tarjoilee lisää juomista pöydissä istuville. – Nämä juomat ovat rypynestoon. Me olemme jo sen ikäisiä, että tarvitsemme näitä. Minä ainakin olen mieluimmin viinirypäle kuin rusina. Pöydässä istuvat naiset ovat samaa mieltä. Jotkut ovat tulleet saunasta ja istuvat nyt pöydän ääressä papiljotit päässä. Kauneudenhoito on aina ollut osa heidän elämäänsä, ja se on edelleenkin. Sälekaihtimet ovat vielä kiinni. Ikkunan takana on raitiovaunupysäkki, jossa työmatkalaiset jäävät pois tai hyppäävät kyytiin. – Olemme tarkkoja siitä, milloin pidämme sälekaihtimia auki. Pimeään vuodenaikaan pidämme kirkasvalolamppua päällä olohuoneessa ja olemme kuin teatterin esiintyjiä, jos sälekaihtimet ovat kokonaan auki. Kesällä ikkunoissa oleva tummennus toimii melko hyvin. Haluamme suojella asukkaitamme. Emme halua yleisöä sille, jos joku asukkaistamme tekee jotain tavallisesta poikkeavaa. Pysäkillä seisoskeleva ihminen ei voi tietää, mistä on kyse. Tarja korostaa sitä, että työ työikäisten muistisairaiden parissa vaatii suurta hienotunteisuutta. Koko ajan pitää olla tuntosarvet ylhäällä, ettei tunkeudu toisen reviirille. Asukkaat ovat tottuneet tekemään asioita itse. – Pitää osata auttaa niin, ettei asukas tunne olevansa kuin lapsi. Esimerkiksi en koskaan puhu asukkaalle vaipasta. Sanon aina, että laitetaanpa nämä alushousut jalkaan. Tarja ei käytä työssään lainkaan ei-sanaa. Kiellot täytyy verhoilla toisin tai sanattomasti ohjata toimimaan oikein. Nuorin asukkaista on samanikäinen kuin Tarja, 53-vuotias. Se koskettaa. – Jos muistisairaus tulee yli 80-vuotiaana, se ei ole niin valtava menetys. Elämä on jo antanut paljon ennen sitä. Mutta 50-vuotiaana olet parhaimmillasi työelämässä. Koko elämä jää silloin kesken. – Kun mietin, millaista elämää elän, haluaisin antaa näille ihmisille paljon enemmän. Joskus tunnen itseni riittämättömäksi. Mutta kun sairaus etenee, he eivät enää pysty ottamaan paljoa vastaan. Silloin kaipaa vain turvallisuutta ja huolenpitoa. Afrikkalaisia rytmejä Nenäpäivän nenä saa Sanna Ojalan hyvälle tuulelle. Kun aamun askareet on hoidettu, Tarja Koivunen menee toimistotöihin. Hän on ollut viimeiset kaksi vuotta ryhmäkotivastaavana. Hän on mukana lääkehoidon suunnittelussa, tekee apteekkitilaukset, soittaa tarvittaessa esimerkiksi omaisille ja lääkärille sekä suunnittelee työvuorolistat. Nyt Tarja soittaa päivätoimintaan. Hän haluaa tietää, miten asukkaalla on sujunut siellä viime kerroilla. Mitään erityistä ei ilmene. Ehkä ensi viikolla ryhmä kiinnostaa jälleen. Ainolassa on rauhallinen tunnelma, vaikka kaikki ovat jo hereillä. Aamupäivän ohjelmassa on afrikkalaisia tansseja, mutta tällä kertaa intoa on vain afrikkalaisen musiikin kuunteluun. Tarjan mukaan Ainolan asukkaat tulevat hyvin toimeen keskenään ja he jopa hoitavat toinen toisiaan. He jotenkin tietävät olevansa samassa maailmassa. – Kun hoitokotiin tulee uusi asukas, hänelle ovat tärkeitä oma huone ja omat tavarat. Vähitellen ne menettävät merkityksensä. Asukkaat ovat yhteisissä tiloissa, kävelevät käytävällä ja hakevat meistä hoitajista turvaa. Täällä halataan, itketään ja nauretaan paljon. Nuorena muistisairauteen sairastuneille on tyypillistä, että he menettävät puhekykynsä sairauden edetessä. Kasvojen ilmeitä seuraamalla tietää, onko asukkaalla hyvä olo. Tarja on sopinut, että hän menee aamupäivällä ryhmäkoti Vipulaan leikkaamaan asukkaan viikset. Samalla siistitään myös hiukset. Työ sujuu rupattelun ohessa. Puoli kahdeltatoista Ainolaan tuodaan lounasruoka. Pöydän ääressä nauretaan yhdessä arkisille iloisille asioille. Ruoan jälkeen melkein kaikki asukkaat haluavat päivälevolle, pari heistä jää viettämään aikaa olohuoneeseen. Tarja pitää oman ruokataukonsa yhdessä muiden hoitajien kanssa. Sen jälkeen on palattava toimistotöihin. Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 11 Tänään töissä Teksti ja kuvat: Minna Lyhty (SuPer-lehti, 12/2013) Kuka Tarja Koivunen on ryhmäkotivastaavana Hoitokoti Päiväkummun Ainolaryhmäkodissa, joka on tarkoitettu työikäisenä muistisairauteen sairastuneille ihmisille. Muistisairaus ei vie iloa elämästä, tietävät Hoitokoti Päiväkummun ryhmäkotivastaava Tarja Koivunen ja asukas Marita Hakulinen. Elämä jatkuu nyt näin Puolen päivän jälkeen omainen tulee hakemaan puolisonsa ulkoilemaan. Samalla selvitetään asukkaan vaateasioita. Moni omainen on hoitanut läheistään pitkään kotona. Se on ollut uuvuttavaa, koska läheisensä hoitamisen lisäksi on täytynyt käydä töissä. Työpäivän aikana on joutunut murehtimaan, mitä kotona tapahtuu. – Sairastuminen on omaiselle valtava shokki. Heistä tuntuu siltä, että sairaus vie heiltä puolison, äidin tai isän. Lapsille syntyy pelkoja siitä, sairastuuko itsekin nuorena muistisairauteen. Tarjan mukaan omaiselle rankin vaihe on se, kun muistisairas menettää sairaudentuntonsa. Jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi hoitopaikan miettiminen. – Kun luovuttaa rakkaansa meidän hoitoon, moni kokee syyllisyyttä mutta samalla helpottuneisuutta, kun voi jälleen tehdä omia asioita. Kestää jonkin aikaa tottua tilanteeseen, että elämä jatkuu nyt näin. Ainolassa eletään aktiivista elämää niin kauan kuin mahdollista. Ainoastaan muutamat viimeiset viikot asukkaat ovat vuodehoidossa. – Sitten kun asukkaan kunto menee niin huonoksi, että on ajankohtaista puhua saattohoitopäätöksestä, se on omaisille ja myös 12 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 meille hoitajille jälleen sopeutumista vaativa tilanne. Kun ollaan tiiviisti yhdessä, asukkaista tulee hoitajille tärkeitä. – Olen itkenyt monet yhteiset itkut omaisten ja asukkaiden kanssa. Pitäisi itse pysyä vahvana, mutta olen tosi itkuherkkä. Toisaalta ei itku ole paha asia. Tarja ei murehdi asukkaiden tulevia päiviä. Hän on oppinut elämään päivä kerrallaan. Hänen mukaansa hoitajalla on paljon valtaa vaikuttaa siihen, millaista muistisairaan elämä hoitokodissa on. – Haluan, että asukkaat saavat elää turvallista arkea, johon kuuluu myös huippuhetkiä. Muistisairaana voi elää vielä hyvää elämää. Häneltä vain katoaa joitain taitoja. Siksi minua tarvitaan vierellä kulkijaksi. Iltavuorolaiset saapuvat töihin. Ainolan asukkaat juovat kahvit tänään tavallista aikaisemmin, sillä Vipulassa on Helsingin kulttuurikeskuksen järjestämä teatteriesitys. Tarja ei ehdi sinne, sillä toimistotyöt ovat vielä kesken. Hän haluaa hoitaa asiat kuntoon, vaikka menisi vähän ylitöiksikin, sillä edessä on viikon loma. Aamulla on lento Malagaan. • Teksti ja kuvat on julkaistu alun perin SuPer-lehden numerossa 12/2013. Työura Opiskeli nuorena parturi-kampaajaksi, mutta lopetti työt allergian vuoksi. Työskenteli pitkään puolisonsa kanssa autoalan yrittäjinä. Valmistui lähihoitajaksi vuonna 2007. Aloitti työt Ainolassa vuonna 2008, kun ryhmäkoti avattiin. Viimeiset kaksi vuotta on työskennellyt ryhmäkotivastaavana. On opiskellut muistihoitajaksi, mutta haluaisi opiskella vielä lisää muistisairauksista. Perhe Asuu Lahdessa aviomiehensä kanssa. Harrastukset Uiminen, vesijuoksu ja luonnossa liikkuminen. Tykkään myös sisustamisesta, lasitöiden tekemisestä ja lukemisesta. Parasta työssä Silloin kun saa yhteyden asukkaaseen ja hän luottaa minuun, kaikki sujuu helposti. Saan antaa näille ihmisille hyvää elämää ja elämyksiä. Ikävintä työssä Mikään ei ole ikävää, mutta rankinta on se, että Ainolan asukkaat ovat niin nuoria. On vaikeaa, kun näkee omaisten tuskan. Kun hyväksyy muistisairaat sellaisena kuin he ovat, tämä on erittäin antoisaa ja mukavaa työtä. Asukkaan kohtaaminen Kieliä, musiikkia, kirjallisuutta, matkoja ja mökkeilyä Aune Koskenmäen värikäs elämä Aune Koskenmäki, 83, on asunut Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikössä ryhmäkoti Vanamossa kolme vuotta. Hänellä on takanaan pitkä ja värikäs elämä. Elämän polulla kulkijana vierellä on ollut aviomies Aarre Koskenmäki, joka asuu lähistöllä ja käy tervehtimässä vaimoaan säännöllisesti. ”Vastahan me siellä Malmin lentokentällä kohtasimme”, Aune hymyilee. Teksti: Paula Malmberg Kuva: Paula Malmberg A une Koskenmäki syntyi vuonna 1930 Helsingissä, jossa hän on asunut suurimman osan elämästään. Lapsuusvuosia varjosti 24-vuotiaan isän tapaturmainen kuolema traagisessa junaonnettomuudessa, kun Aune oli vasta 3-vuo- tias ja pikkusiskonsa 2-vuotias. Aunen äidin elämä kahden pienen lapsen yksinhuoltajana 1930-luvulla ei ollut helppoa, mutta hän onnistui selviytymään läpi vaikeiden aikojen ja toisen maailmansodan pommitusten. Aune menestyi hyvin koulussa, mutta lukio jäi kesken, sillä perhe muutti Ruotsiin sodan loppuvaiheissa. Ruotsissa Aune työskenteli sairaaloissa ja sai perushoitajakoulutuksen. Hän oppi hyvin ruotsin kielen, josta oli hänelle paljon hyötyä myöhemmissä elämänvaiheissa. Muutama vuosi sodan jälkeen Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 13 Asukkaan kohtaaminen Aune palasi äitinsä kanssa takaisin Suomeen, mutta Aili-sisko, joka oli Aunelle hyvin läheinen, meni naimisiin ruotsalaismiehen kanssa jo 16-vuotiaana ja jäi Ruotsiin loppuelämäkseen. Sisko pysyi Aunelle aina hyvin läheisenä ja he pitivät säännöllisesti yhteyttä. Ruotsissa vierailtiin ahkerasti, ja kun Aili sairastui keuhkosyöpään, soitti Aune hänelle joka päivä tukien ja rohkaisten häntä loppuun saakka. Rakkautta lentokentällä Aarren, 90, Aune tapasi 1940-luvun lopussa Malmin lentokentällä, jossa he olivat molemmat töissä – Aune Aero Oy:n eli Finnairin edeltäjän infodeskillä ja Aarre ulkomaan rahtivirkailijana. Rakkaus syttyi ensi näkemältä. Pian syntyi myös esikoinen, Irmatytär, ja vuoden kuluttua pikkuveli Yrjö. Nuori perhe perusti kodin Itä-Helsinkiin Vartiokylään, jossa he asuivat aluksi omakotitalon vintillä. Aune oli lasten kanssa kotona ja Aarre kävi töissä. Ensin hän oli Malmin lentokentällä, mutta Helsinki-Vantaan lentokentän valmistuttua vuonna 1952 hän siirtyi sinne. Kun Aarre saapui illalla kotiin töistä, oli Aunen vuoro lähteä töihin. Lasten ollessa pieniä Aune teki iltaisin toimitussihteerin ja oikolukijan töitä eri aikakauslehdissä. Kun lapset olivat kasvaneet ja menneet kouluun, Aune meni päivätöihin ja teki pitkän uran Yleisradiossa, jossa hän toimi ohjelmasihteerinä. Käsivaivojen takia Aune joutui siirtymään sairaseläkkeelle jo 56-vuotiaana. Perhe on asunut koko elämänsä Helsingissä. Aarre asuu nykyisin lyhyen matkan päässä ryhmäkoti Vanamosta, joten hänen on helppo käydä tapaamassa vaimoaan. Heillä on tapana mm. ulkoilla yhdessä ryhmäkodin ympäristössä. Kieliä, kirjallisuutta, oopperaa ja kuorolaulua Aune on ollut lahjakas monellakin saralla. Varhain menehtyneeltä isältään hän on todennäköisesti perinyt kielellisen lahjakkuutensa. Aunen isällä, joka oli jo nuorena poikana lähtenyt seikkailumielellä merille, oli kirjallinen kyky. Hän kirjoitti tarinoita mm. merimiehistä ja lännen sankareista 14 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 ”Vuodet ovat menneet nopeasti. Vastahan me siellä Malmin lentokentällä kohtasimme.” sekä piirsi juttuihinsa myös kuvituksen. Ennen varhaista kuolemaansa Aunen isä ehti osoittaa kykynsä myös taidemaalarina. Hänen upeata öljyvärimaalaustaan voi tänäkin päivänä ihailla Aunen huoneen seinällä Päiväkummussa. Aune on elämänsä aikana ahminut valtavasti kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta, ja hänellä on ollut aina tarkka kielikorva sekä hyvä muisti. Koulussa hän ehti lukea englantia ja saksaa, ja myöhemmin hän opiskeli itse vielä venäjää ja espanjaa. Espanjan kieltä hän sai käyttää, kun perhe teki Aarren Finnairilta saamilla henkilökunnan lentolipuilla useasti lomamatkoja Espanjan Malagaan. Siellä asuttiin espanjalaisen perheen pitämässä kodikkaassa matkustajakodissa. Aune ystävystyi perheen äidin kanssa ja oli tämän kanssa ahkerassa kirjeenvaihdossa. Yksi Aunen rakkaista harrastuksista oli valokuvaus. Aarre kehuu, että Aune oli hyvä myös auton ratissa – jopa niin hyvä, että hän uskalsi tarttua rattiin myös vieraissa isoissa kaupungeissa perheen ulkomaanmatkoilla. Ihmisten kanssa Aune on aina ystävystynyt helposti, sillä hän on ollut hyvin sosiaalinen. Hänellä on ollut paljon ystäviä, ja erittäin hyvät suhteet naapureihin perheen kesämökillä Nummi-Pusulassa. Kun paikka hankittiin, oli se aluksi vain peltoa, mutta tontti täyttyi pikkuhiljaa erilaisilla metsäpuulajeilla, pensailla, hyötykasveilla ja kukilla. Mökillä vietettiin aluksi viikonloppuja mutta eläkkeellä ollessa jo koko kesä. Se oli Aunelle hyvin tärkeä paikka. Myös musiikki, erityisesti ooppera, on ollut aina Aunen sydäntä lähellä ja hänellä on myös erinomainen nuottikorva. Nuorena Aune lauloi Helsingin saksalaisen kirkon tyttökuorossa. Vielä joitakin vuosia sitten hän osasi laulaa ulkomuistista monet virret vanhasta virsikirjasta alkavasta muistisai- raudestaan huolimatta. Myös Aarre on musikaalinen – hän laulaa sekä soittaa huuliharppua, pianoa ja klarinettia ja on käynyt poikansa Yrjön kanssa esiintymässä monissa vanhainkodeissa, tietenkin myös Päiväkummussa. Lisäksi Aarre laulaa ensimmäistä tenoria maineikkaassa Helsingin Sotaveteraanikuorossa. Tukea elämään Lapset ovat aina olleet hyvin tärkeitä Aunelle. Omat lapset samoin kuin 3 lastenlasta ovat saaneet sen hyvin tuntea. Nyttemmin jälkikasvuun kuuluu myös 4 lastenlastenlasta. Irma-tyttären mukaan Aune on luonteeltaan ollut varsin voimakastahtoinen ja usein myös temperamenttinen, mutta lasten kanssa hän on aina ollut tyyni, rauhallinen ja pitkämielinen. Irma kertoo, että Aune ja Aarre täydentävät toisiaan upeasti: isä on filosofoiva pohdiskelija, kun taas äiti on ollut käytännönläheinen ja tarvittaessa järkähtämätönkin toimeenpanija. Irma ja hänen veljensä saivat kasvaa rakastavassa ilmapiirissä, jossa lapsia tuettiin kaikin tavoin. Heitä motivoitiin myös opiskelemaan ja toteuttamaan itseään. Ennen kaikkea piti luottaa itseensä. Periksi ei saanut koskaan antaa. ”Isä ja äiti ovat antaneet hyvät elämän eväät, ja suhteet vanhempiin ovat aina olleet läheiset ja luottamukselliset.” Kun Aune huomasi noin 13 vuotta sitten ongelmia muistissaan, hän hakeutui lääkäriin, joka varmisti Alzheimer-diagnoosin. Aarre ehti toimia kymmenisen vuotta vaimonsa omaishoitajana. Lopulta kotona selviytyminen kävi vaikeaksi, jolloin Aune muutti hoitokotiin. Vanamossa Aune on ollut jo kolme vuotta. ”Täällä on hyvä olla”, hän kertoo. ”Vuodet ovat menneet nopeasti. Vastahan me siellä Malmin lentokentällä kohtasimme”, Aune tuumaa ja katsoo Aarretta pilke silmäkulmassa. • Tapahtumia Muotinäytösten hurmaa Päiväkummussa Teksti ja kuvat: Marjo Alste Muotinäytöksen mallit ja Irma Väätäinen (3. vas.) sekä Fantasticon omistaja Irma Jeng (1. vas.) Vuosaaren yksikön muotinäytöksessä. Hoitokoti Päiväkummussa päästiin huhtikuussa nauttimaan hieman erikoisemmista asukastapahtumista, kun Fantastico XLvaateliikkeen mallit esittelivät Päiväkummun Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksiköissä vaateliikkeen keväisiä vaatteita. Fantastico XL sai alkunsa sen omistajan Irma Jengin matkustellessa Argentiinassa. Jeng löysi matkallaan kauniita vaatteita, mutta kokoja ei ollut tarpeeksi. ”Siitä syntyi ajatus oman, xl-kokoisia vaatteita myyvän liikkeen perustamisesta”, Jeng kertoo. Fantasticon vaatteet ovat tanskalaisia ja suomalaisia. Lisäksi asusteita tuodaan eri puolilta Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Jeng kertoo Päiväkummun näytösten olevan liikkeen ensimmäisiä muotinäytöksiä. ”Syksyllä järjestimme kaksi hyväntekeväisyysnäytöstä, mutta muuten olemme tässä vasta-alkajia.” Itä-Pasilan yksikön tilaisuus alkoi Hoitokoti Päiväkummun hallituksen puheenjohtajan, Irma Väätäisen puheella ja maljojen nostolla. Paikalla oli asukkaita Itä-Pasilan yksikön eri ryhmäkodeista, ja innostunut tunnelma välittyi kaikkien kasvoilta. Muotinäytöksen mallit ja heidän esittelemänsä vaatteet saivat aikaan useita ihastelevia huudahduksia ja suuret suosionosoitukset. Tilaisuuden lopussa päästiin nauttimaan keittiö Karpalon loihtimista maistuvista cocktailpaloista ja virvokkeista. Monet innostuivat sovittamaan paikalle tuotuja esittelyvaatteita, ja muutaman asukkaan mukaan tarttuikin puseroita ja kauniita kesämekkoja. ”Oli tämä aivan ihana tapahtuma”, ryhmäkoti Kullervon asukas Kirsti huokaili uudenuutukainen kesämekko käsivarrellaan. Asukkaat saivat esityksen jälkeen tutkia vaatteita itse kaikessa rauhassa. Kuva Itä-Pasilasta. Hoitaja mallaa uutta mekkoa Kirstin ylle Itä-Pasilan yksikössä. Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 15 Tapahtumia ✽ Kevättunnelmia Teksti ja kuvat: Vellamo, Vanamo ja Ainola Kevään ensimmäiset lämpimät päivät jäävät aina mieleen: auringon säteet lämmittävät ja tuovat ajatuksia tulevasta kesästä ja muistoja edelliskesästä mieleen. Kävelylenkillä voi aistia mullan ja kevätsateen tuoksun ja kuunnella parvekkeella ja pihapenkillä lintujen viserrystä. Vellamossa pidettiin pienet kevätkauden avajaiset ja kohotettiin malja kevään ensimmäisen todella lämpimän päivän kunniaksi erään asukkaan parvekkeella. Vanamossa nautittiin päiväkävelyn päätteeksi auringon lämpimistä säteistä. Itä-Pasilan yksikön edustalla olevan viereisen taloyhtiön lasten leikkipaikan keinu saa aika ajoin käyttäjiä myös asukkaista ja hoitajista. ✽ Isänmaallinen ilta Teksti: Anne Kangas Kuva: Eino Jokkala Lions Club Helsinki/Malmittaret järjestivät jo perinteeksi muodostuneen isänmaallisen illan Kansallisen veteraanipäivän merkeissä torstaina 24.4. Malmin kirkossa. Esiintyjinä tässä lämminhenkisessä illassa saimme kuulla Malmin mieslaulajia sekä Kaartin soittokunnan varusmiehiä. Lisäksi Hoitokoti Päiväkummun asukas sotaveteraani Tauno Naumanen lausui runon Aamuhetki II, jonka hän on kirjoittanut rintamalla ollessaan. Lionsien Ulla Welin lausui Eeva Tuovisen runon Oi Suomi Äiti. Kapteeni Valto Mattilan tervehdyksen tilaisuuteen toimitti Irma Väätäinen Mattilan estyttyä tulemasta. 93-vuotias Mattila halusi viestittää kuulijoille, että pitäkää huolta nuorisosta – siinä 16 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 on tulevaisuus. Illan monipuolinen ohjelma houkutteli paikalle yli 50 päiväkumpulaista. Aamuhetki II Kaunis ja kylmä aamuhetki, sodanurut yllä kuolemaa soittaa, elämän tahtois ne voittaa. Polvistun maahan hiljaa, elonretki toi minut tähän, suommeni aukee, Herra; juurruta sinne elämän kukka. Tauno Naumanen Kirjoitettu rintamalla 1941 Kristillisen päiväkodin lapset kävivät esittämässä Vuosaaren yksikössä pääsiäisen aikaan pääsiäiskertomuksen musiikin sekä kuvaelman keinoin. Kaunis esitys herätti tunteita – aasi pitkine korvineen oli erityisen suloinen! Teksti ja kuva: Paula Malmberg Tapahtumia Vapputunnelmia Kuvat ja teksti: Ahtiala, Vellamo ja Ainola Anneli Vellamosta kohotti muiden ohella maljan vapulle ja keväälle. Vappua juhlittiin jälleen tänä keväänä kaikissa ryhmäkodeissa perinteisten vapputanssien, laulun, siman, munkkien ja muiden vappuherkkujen sekä koristeiden ja hassuttelun merkeissä. Vellamossa jatkettiin vuonna 2002 aloitettua vappuperinnettä ja lakitettiin kaksi Mantaa. Kummatkin Mantat pitivät ylioppilaslakkia koko vapun ajan. Kaikki nauttivat iloisesta yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta. Ahtialassa muisteltiin juhlahumun ohessa menneitä vappuja. Aino muisteli, että vappuna ostettiin aina vappuhuiskuja. Isän ja äidin piti aina heti ensimmäisestä paikasta ostaa vappuhuisku, kun lähdettiin ulos. Maaretin vappuun kuuluivat vappuhuiskut, kynttilät, vappusima ja tippaleivät. Hän muistelee tehneensä myös marsipaanirullia kermavaahdolla. ”Mies vatkasi aina kerma- Vellamon Mantat, Paula (vas.) ja Liisa. Aino ja Maaret Ahtialasta vapputunnelmissa. vaahdon, koska siihen tarvitaan raakaa voimaa”, Maaret kertoo. Itä-Pasilan yksikössä pidettiin isot vapputanssit Sampola-juhlatilassa. Tunnelma oli iloisen kepeä! Tunnelma Itä-Pasilan yksikön vapputansseissa oli iloisen kepeä. Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 17 Tapahtumia ✽ KANNELPOPTYTÖT ESITTIVÄT RAIKKAAN KEVÄISEN KONSERTIN ÄITIENPÄIVÄN KUNNIAKSI Hoitokoti Päiväkumpu järjesti yhdessä LC Helsinki/Malmittaret kanssa ikimuistoisen konsertin äitienpäivän kunniaksi Länsi-Pasilan, Itä-Pasilan ja Vuosaaren yksiköissä. Kuusi Kannelpoptyttöä opettajansa Riina Kyllösen kanssa saivat seitsemästä kanteleestaan ilmoille sointuja, jotka herättivät kuulijoiden mieleen monia muistoja lapsuuden keväistä ja äitienpäivistä. Välillä oli mukavaa laulaa yhdessä kanteleiden säestyksellä, välillä taas kuunnella vaan, miten ihanasti eri tavoin soivat kanteleet sointuivat yhteen. Kuulijat olivat kiinnostuneita myös soittajien taustoista. Tytöt kertoivat soittaneensa kannelta jo seitsemisen vuotta ja yhdessä Yhteistyö Lyhty ry:n eli aikuisille kehitysvammaisille mm. työpajapalveluita tarjoavan yhdistyksen kanssa jatkui jälleen tänäkin vuonna. Lyhdyn ulkotyöpaja Ladon iloiset jäsenet kävivät istuttamassa Päiväkummun yksiköihin jälleen perinteisesti ulos terasseille ja pihoille kevät- ja kesäkukkia asukkaiden ja hoitajien iloksi. Kiitos! Teksti ja kuva: Paula Malmberg noin neljä vuotta. Nyt he opiskelevat kanteleen soittoa Musiikkikoulu Demossa Helsingin Tapanilassa. Kevään aikana he ovat kartuttaneet ahkerasti matkakassaansa, jotta voivat lähteä touko-kesäkuun vaihteessa Italian Riccioneen musiikkifestivaaleille. He olivat saaneet festarikutsun, koska festivaaleille halutaan erikoisia soittimia. Vaikka tytöt soittavat kanteleillaan taidokkaasti ja mieluisasti poppia, sujuu muunkinlainen musiikki kuulijan sävelkorvaa hivellen. Lämmin kiitos esiintyjille ja konsertin järjestäjille! Teksti: Irma Väätäinen Kuva: Irma Väätäinen Ahtialan ystävykset Tuulikki ja Aino unten mailla. ✽ Äitienpäivän kauneussalonki Vanamossa Vietimme äitienpäivää Vanamossa jo lauantaina ja järjestimme asukkaille Illun ja Immin kauneussalongin hemmotteluhoitoja. Jonoa salonkiin alkoi muodostua jo aamuyhdeksän aikoihin ja avasimme salongin klo 10 aikaan. Miesasukkaille oli luvassa parturipalveluja ja naisasukkaat saivat pikamanikyyrejä, kasvohoitoja ja kampauksia. 18 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 Asukkaat nauttivat hemmottelusta ja saamastaan erityiskohtelusta silminnähden! Yhdessä tekeminen ja oleminen on asukkaille tärkeää! Teksti: Tuulisirkku Bärlund-Ohtonen Kuva: Vanamo Tapahtumia Markku ja Eva-Kaisa. Päiväkummun syntymäpäiväsankareita on juhlittu jälleen talven ja kevään aikana kukkien, onnittelukorttien ja -maljojen sekä lahjojen kera. Ahtialassa on juhlittu mm. Kaisan syntymäpäiviä ja Vellamossa kaikki iloitsivat Eva-Kaisan 96-vuotispäivästä. Vellamon Markku-asukas harrastaa kuorossa käyntiä ja kuuntelee joka aamu You Tubesta musiikkia. Hän lauloi perinteisesti syntymäpäiväsankarille. Kaisa. Teksti ja kuvat: Ahtiala ja Vellamo Kaikkea ei tarvitse tehdä itse eikä yksin! Päiväkummun Kotihoidosta saat luotettavaa apua arkeen, yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseenkin tarpeeseen. Hyödynnä kotitalousvähennys! Eräs perinteisistä kevätaskareista ryhmäkodeissa on rairuohon tai muun kevätruohon istutus. Kuvissa Aune Vanamosta istutuspuuhissa ja Ainolassa istutus sujui yhteistuumin. Kysy palveluistamme lisää puh. 050 344 2254 tai käy kotisivuillamme: paivakummunkotihoito.fi Kotisairaanhoito • Lääkäripalvelut • Kotihoiva • Kotihoidon tukipalvelut Omaishoitajan lomitus • Lapsiperheiden kotipalvelu Kuva ja teksti: Vanamo ja Ainola Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 19 Tapahtumia Vuosaaren kevätristeily Teksti ja kuva: Patricia Kulpakko Vuosaaren ryhmäkodit Ahtiala ja Vellamo tekivät perinteeksi muodostuneen kevätristelyn Norsö-laivalla 13.5.2014. Risteilyä oli odotettu ja mukana oli suurin osa asukkaista, hoitajia ja omainen. Lähtötunnelma oli iloinen ja odottava. Tummat pilvet ja luvatut sateet eivät alentaneet tunnelmaa, kun kaikilla oli lämpimät vaatteet päällä. Lopulta luvattu rankkasade olikin hyvin pientä. Laivan lähdettyä nostimme alkumaljat ja iloinen puheensorina täytti laivan. Kiersimme laivalla Sipoon saaristoon, ja maisemat herättivät jatkuvia ihasteluita. Ran- 20 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 tamökit ja saunat saivat monet asukkaat muistelemaan ja odottamaan kesää. Risteilyyn kuului tietenkin mukaan musiikki, ja ryhmäkotiemme omat muusikot esiintyivät. Ahtialan ryhmäkodissa asuva Matti soitti kauniisti haitaria ja otti vastaan toivelauluja. Vellamon ryhmäkodissa asuva Markku myös lauloi suosittuja laulujaan. Myös hoitajien tanssi- ja lauluesitys nosti tunnelmaa. Risteilyllä oli mukana lämmin ruoka, ja keittiö Karpalon tekemä janssoninkiusaus maistui merimaisemia katsellessa erityisen hyvältä. Pullakahvit ja suklaakonvehdit maistuivat ruoan päälle. Koko risteily sujui hyvin ja paljon naurua kuului laivalla. Kotiin palattiin takseilla ja kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä. Risteilyn jälkeen haastattelin Ahtialan ryhmäkodissa asuvaa Kaisaa. Miltä nyt tuntuu risteilyn jälkeen ja väsyttääkö? ”Ei, matkahan vain virkistää. Tuntee itsensä paljon virkeämmäksi kuin lähtiessä, kun saa uusia elämyksiä. Elämyksiähän tulee maailmassa joka päivä. Silmä pysähtyy aina eri kohteisiin ja siitä tulee uusi elämys. Muuten elämä on sellaista tasapaksua”, Kaisa totesi. Eli risteilyt kannattavat ja tuovat elämäniloa! Tapahtumia Vanamossa päästiin herkuttelemaan itse tehdyillä korvapuusteilla. Vellamon iloiset leipojat Milla (vas.) sekä Eva-Kaisa. ✽ Pullanleivontaa Pullanleivonta on aina yhtä suosittua puuhaa ryhmäkodeissa. Kuvissa Milla sekä Eva-Kaisa Vellamosta ovat taikinan äärellä ja Vanamossa tehdään porukalla korvapuusteja. He, jotka eivät pysty leipomaan, pääse- vät maistamaan taikinaa ja lopuksi nautitaan yhdessä uunituoreista tuotoksista kahvin tai kylmän maidon kera. Teksti ja kuvat: Vellamo ja Vanamo Ainolassa vietettiin iloista karaokehetkeä hoitajien ja asukkaiden kesken. Kuva ja teksti: Ainola Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 21 Kodinhoitopalveluita pääkaupunkiseudulle Päiväkummun Kodinhoidosta Teksti: Aija Jacobsson Kuva: Thinkstock H oitokoti Päiväkumpu –konsernin palvelut laajentuivat vuoden alussa uusilla kotiin tuotettavilla palveluilla, kun konserniin perustettiin uusi tytäryhtiö, Päiväkummun Kodinhoito Oy, joka hankki Helmi Kodinhoidon liiketoiminnan. Toimimme pääkaupunkiseudulla ja olemme kodin palveluihin erikoistunut yritys, joka tekee yksityiskodeissa perus- ja ylläpitosiivouksia, muuttosiivouksia, ikkunanpesua ym. kodinhoitotehtäviä. Huhtikuussa Päiväkummun Kodinhoidon toiminta laajeni, kun pääosin pääkaupunkiseudulla kodinhoitoa 22 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 harjoittavan Liikkuvat Palvelut Oy:n liiketoiminta siirtyi liiketoimintakaupalla osaksi Helmi Kodinhoitoa. Kolmantena kodinhoitoa tarjoavana yrityksenä osaksi Helmi Kodinhoitoa siirtyi myös Tomi Alanne Ky:n tarjoamat siivouspalvelut huhtikuussa. Helmi Kodinhoito työllistää tällä hetkellä keskimäärin 16 siivoojaa. Yritys laajentaa hienosti kotiin tarjottavien palveluidemme kirjoa, sillä kotihoidosta vastaa Päiväkummun Kotihoito, joka yksityisasiakkaiden lisäksi vastaa Helsingin Kruununhaassa toimivan seniorikerrostalon, Kristakodin, toimisto- ja emäntäpalveluista. Tervetuloa päiväkumpulaisten joukkoon kaikki uudet asiakkaat, henkilökunta sekä yhteistyökumppanit! • Lisätietoja Helmi Kodinhoidosta löydät osoitteesta helmikodinhoito.fi tai voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme puh. 010 423 6460, sähköposti asiakaspalvelu@helmikodinhoito.fi ja varata ajan ilmaiseen kartoituskäyntiin. Töölön Krista ry:n ja Päiväkummun kotihoidon yhteistyö käynnistynyt Hoitokoti Päiväkumpu-konserniin kuuluva Päiväkummun Kotihoito on aloittanut maaliskuussa yhteistyön Töölön Krista ry:n kanssa. Yhdistys omistaa Helsingin Kruunuhaassa olevan seniorikerrostalon, Kristakodin. Yhdistys on perustettu alun perin Töölön seurakunnan kristillisen diakonia- ja kasvatustyön sekä sosiaalisesti heikossa asemassa olevien eläkeläisten asumisolojen ja kotona asumisen edistämisen tukemiseksi. Teksti ja kuva: Maarit Kankimäki Turvaa ja monipuolisia palveluita upeissa puitteissa seniorikerrostalossa Töölön ja Taivallahden asuntoyhdistys ry perustettiin vuonna 1950, ja sen taustayhteisönä toimi Töölön seurakunta. Yhdistys osti vuonna 1959 jugendtalon Helsingin Kruununhaasta Oikokadun ja Kristianinkadun kulmauksesta vanhusten asuntolaa varten. Tässä nykyisin 110-vuotiaassa talossa toiminta jatkui asuntolamuotoisena kevääseen 1996 saakka, jolloin talossa alkoi peruskorjaus ja asuntolamuotoiset asuintilat muutettiin hienovaraisesti uutta luoden ja vanhaa vaalien 33,5–70 m2:n asunnoiksi. Nykyisin Kristakoti on seniorikerrostalo, jossa on yhteensä 41 asuntoa; talosta löytyy yksiöitä, kaksioita ja yksi kolmio. Talo on peruskorjauksen yhteydessä muutettu esteettömäksi, siinä on hissi ja osa asunnoista on inva-varusteisia. Asunnot on varustettu turvapuhelimin. Normaalien asumispalveluiden lisäksi Kristakodin asukkaiden käytössä on kokoushuone, takkahuone (jossa on tv), kirjastohuone lehtien ja kirjojen lukemiseen sekä käsityö-, ATK- ja liikuntatilat. Asukkaat voivat käyttää korvausta vastaan pyykkitupaa sekä saunaosastoa, jossa on myös poreamme. Myös kampaajaa, jalkahoitajaa ja hierojaa varten löytyy talosta työskentelytilat. Talossa asui vuonna 2013 keskimäärin 48 asukasta, jotka olivat iältään noin 60–95-vuotiaita. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 23 Hoitokoti Päiväkumpu Facebookissa ja nettisivujen uusi ilme Hoitokoti Päiväkummun Facebook-sivut on avattu. Tervetuloa peukuttamaan ja seuraamaan arjen ja juhlan tapahtumiamme! Toimistopalveluita Päiväkummun Kotihoidosta Kristakoti ei itse tuota esim. hoiva- tai hoitopalveluita asukkaille. Halutessaan ja tarvittaessa asukkaat voivat käyttää Helsingin kaupungin kotihoidonpalveluita ja yksityisiä palveluntuottajia esim. siivousapuun. Seurakunnat järjestävät kaksi kertaa kuukaudessa hartauden ja Lions Club järjestää toimintaa kerran kuukaudessa. Viikoittain juodaan yhdessä päiväkahvit juhlasalissa, ja vuosittain on asukkaille järjestetty mm. yhteinen joulujuhla. Keväällä juhlasalissa järjestettiin näyttelijä Hannele Laurin juontamana suuren suosion saavuttanut muotinäytös Päiväkummun Kotihoidon toimesta (kts. kuva). Yhteistyö Kristakodin ja Päiväkummun Kotihoidon välillä alkoi maaliskuussa 2014. Päiväkummun Kotihoito tuottaa Kristakotiin toimistopalveluja maanantaisin ja torstaisin ja Päiväkummun Kotihoidon Maarit Kankimäen tehtävänkuvaan kuuluu myös talon emäntänä toimiminen. • Lisätietoja Kristakodista ja sen asukaspaikkatilanteesta voi tiedustella Maarit Kankimäeltä arkisin klo 8–16, puh. 050 564 8999. 24 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 Myös Hoitokoti Päiväkummun nettisivujen ulkoasu on uudistettu alkuvuonna. Tule vierailulle osoitteeseen www.hoitokotipaivakumpu.fi! Sisäisestä auditoinnista toiminnan kehittämiskohteita Teksti: Jaana Sulkava Kuva: Thinkstock H oitokoti Päiväkummussa suoritettiin keväällä vuosittainen sisäinen auditointi. Vuosittainen sisäinen auditointi varmistaa, että toimimme suunnitellulla tavalla ja täytämme toimintaamme kohdistuvia vaatimuksia. Auditointi noudatti vuosille 2014-2017 tehtyä auditointiohjelmaamme ja sen tavoitteena oli etsiä ja löytää toiminnan kehittämiskohteita. Auditoijille pidettiin valmennus- ja suunnittelutilaisuus ennen auditoinnin toteutusta, ja auditoinnit suoritettiin kahden ja kolmen hengen tiiminä, eikä kukaan arvioinut oman yksikkönsä toimintaa. Itä-Pasilan yksiköstä auditoijina toimivat Taimi Turunen ja Heidi Pietiläinen, Länsi-Pasilasta Jenni Lehtinen, Vuosaaresta Patricia Kulpakko ja Malmin yksiköstä Laura Pasanen. Sisäisen auditoinnin jälkeen auditoijat kertoivat tulokset; havaitut vahvuudet, poikkeamat ja kehityskohteet ryhmäkotivastaaville ja vastaaville hoitajille raportointitilaisuudessa. Tulokset käsiteltiin myös johtotiimissä johdon katselmuksessa. Vahvuuksia ja kehityskohteita Kevään 2014 sisäisessä auditoinnissa teemana olivat henkilöstön ohjaus (Resurssien hallinta/ ISO 9001:2008), jossa selvitettiin, onko ryhmäkotivastaavien perehdyttämisessä käytetty lähiesimiehille tarkoitettua perehdytyslomaketta. Länsi-Pasilan yksikössä perehdyttäminen oli tapahtunut ohjeiden mukaisesti ja arkistoitu sovitulla tavalla. Itä-Pasilan yksikössä koeajalla olevalle ryhmäkotivastaavalle on perehdytys parhaillaan käynnissä sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Hoitopalvelujen (Tuotteen toteuttaminen/ ISO 9001:2008) osalta teemana oli selvittää hoitoneuvottelujen toteutuminen ja hoitotyön päivittäinen kirjaaminen asukastietojärjestelmä PrimeCareen. Auditoinnissa havaittiin 54 vahvuutta, 19 kehityskohdetta ja 8 poikkeamaa. Asiakassuhteenhallinnan osalta (Mittaus, analysointi ja parantaminen/ISO 9001:2008) teemana oli asukkaiden käteiskirjanpidon tarkistusten selvittäminen. Sisäisessä auditoinnissa havaittiin 18 vahvuutta, 15 kehityskohdetta ja 2 poikkeamaa. Vuosittaisessa sisäisessä auditoinnissa tuli esiin kehityskohteita esim. asukastietojärjestelmä PrimeCaren elämisen toimintojen sisältöön ja auditoinnin toteutukseen (kannettava tietokone auditoijien käytössä lisäisi joustavuutta). Auditoijat kokivat, että osallistuminen ryhmäkotien vuosittaiseen auditointiin on mielenkiintoinen ja luonteva osa työtä. Erityishuomiota auditoinnissa kiinnitettiin mm. asukkaiden lähete-palaute-kansioiden järjestelmälliseen sisältöön ja toimivaan vastuuhoitajuuteen. Seuraavaan auditoinnin toteuttamiseen toivottiin hieman enemmän aikaa. Hoitohenkilökunta jatkaa sisäisiä auditointeja ns. jatkuvalla havainnoinnilla ja kuukausittaisilla määräaikaisauditoinneilla, jotka kirjataan henkilökunnan intraan Sisu-järjestelmään. Syksyllä 2014 toteutetaan ulkoinen auditointi DNV:n (Det Norske Veritas) kanssa yhteistyössä. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 25 Valokuvaus harrastuksena Teksti: Laura Pasanen Kuvat: Jarmo Pentikäinen Kotipolun ryhmäkodin tukiasukas Jarmo Pentikäinen harrastaa valokuvausta. Jarmo kertoo aloittaneensa valokuvaamisen kolme vuotta sitten kesällä, kun hän osti itselleen digikameran. ”Kuvaaminen on kivaa puuhaa”, hän kertoo. Jarmo pitää erityisesti luonnon ja eläinten kuvaamisesta. 26 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 Ylhäällä vasemmalla: Upeat sinisen sävyt Parkanossa. Ylhäällä oikealla: Aurinko on värjännyt taivaankannen Parkanossa. Alhaalla vasemmalla: Auringonvalo leikkii meren aalloilla Helsingin Suomenlinnassa. Alhaalla oikealla: Tyyni metsälampi Parkanossa. Voima- ja tasapainoryhmistä energiaa asukkaiden arkeen Teksti ja kuva: Paula Malmberg Kun ihminen vanhenee, voimat alkavat pikkuhiljaa vähentyä. Voimien heikentyminen alkaa yleensä alaraajoista. Tästä seuraa monesti tasapaino-ongelmia, joita esim. lääkitys saattaa pahentaa. Aloittamalla voimaja tasapainoharjoitusten teon riittävän aikaisin ja harjoittelemalla pitkäkestoisesti ja säännöllisesti, voidaan voimia ylläpitää ja pysyä näin ollen pidempään vetreänä ja toimintakykyisempänä. Toimintakyvyn ylläpitämistä harjoitteiden avulla Suomen Fysiogeriatria on pitänyt keväällä Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan, LänsiPasilan sekä Vuosaaren yksiköissä asukkaille voima- ja tasapainoryhmiä, joissa erilaisten liikunta- ja tasapainoharjoitusten avulla pyritään ylläpitämään toimintakykyä. ”Liike aktivoi aivoja ja sillä saadaan ihmisen kokonaisviretilaa paremmaksi, eli harjoitteista on hyötyä monellakin eri tapaa”, kertoo Suomen Fysiogeriatrian palvelupäällikkö Tarja Kindstedt. Kognitiivinen toiminta onkin otettu ryhmissä huomioon mm. muistiharjoitusten avulla. Säännöllisesti kokoontuvissa fysioterapeuttien vetämissä ryhmissä on ollut mukana asukkaiden lisäksi myös henkilökuntaa ja opiskelijoita. Yhdessä tehdyt harjoitukset ovat toiminnallisia ja monipuolisia ja osa harjoituksista tehdään aina istuen, jotta kaikki pääsevät mukaan harjoittelemaan. Vanteen kanssa on harjoiteltu erilaisia pujotteluita, jotka auttavat pukeutumisessa ja harjoituksia on tehty myös laittamalla mielikuvitushattua päähän tai mielikuvitushousuja jalkaan. Suuntien harjoittelu on tärkeää, ja yhtenä perusharjoituksena ryhmissä on ollut mm. tuolilta ylös nousemisharjoituksia. Yksiköihin on hankittu myös välinepaketteja, joissa olevia harjoitteluvälineitä, mm. vanteita, palloja ja nilkkapainoja, voidaan käyttää ryhmätuokioiden lisäksi myös yksilöterapioissa. Virtaa yhdessä tekemisestä Ryhmätapaamiset ovat tärkeitä paitsi fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen mutta myös sosiaalisten taitojen kannalta. Ryhmässä tulee huomioitua toisia, ja harjoitukset sujuvat mukavasti porukalla tehdessä ja muiden kannustaessa. Jokaisella on ryhmässä oma roolinsa. Tarja Kindstedt kertoo, että jotkut ovat olleet ryhmässä aluksi vain katseluoppilaina ja myöhemmin lähteneet mukaan harjoitusten tekoon. Hiljalleen tutustuminen on tärkeää muistisairaille. Hoitajat ovat olleet yllättyneitä muutamien asukkaiden ennakoitua paremmasta toimintakyvystä ryhmässä – ryhmässä jaksaa tsempata paremmin! Ryhmistä on saatu myös loistavia vinkkejä omien jumppatuokioiden pitoon. ”Ihana ryhmä!” totesi eräs asukas ryhmätuokion jälkeen. ”Sain todella liikuntaa, ja ihan hiki tuli liikkeitä tehdessä” hän toteaa hymyssä suin. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 27 Gallup Vappumuistoja Tällä kertaa perinteisen gallupin aiheena olivat vappumuistot – muistot menneisyydestä ja tältä keväältä. Teksti ja kuvat: Anu Koskela, Patricia Kulpakko, Satu Lievonen, Laura Pasanen, Maarika Suopanki, Taimi Turunen ja Thinkstock 28 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 Gallup Parasta vapussa on ollut aina juhliminen kavereiden kanssa. – Allan, Kotipolku Olin Malmilla viettämässä vappua, ja tuntematon mies tuli ja suuteli minua suulle. Se jäi iäksi mieleen. – Birgit, Kullervo Työskentelin trukkikuskina Alkon varastolla yli 20 vuotta. Pidin työstäni kovasti ja jäin usein ylitöihin, välillä myös vappuna. Tuolloin sai parempaa palkkaa ja työpaikalla tarjottiin vappurinkeleitä ja simaa. Lapsuudessa vappuna seurattiin tv:stä vappumarsseja. – Olavi, Ilmatar Siemenperunat otettiin vappuna itämään. Olin aina vappuna Lähetystalolla myyjäisissä. Polvisukat ja pikkukengät sai laittaa vappuna ensimmäistä kertaa päälle. – Paula, Vanamo Vappu oli aina oikein semmoinen hauska (alkaa nauraa hyväntuulisesti). – Tuulikki, Ahtiala Parasta vapussa on hyvän ruuan ja juoman ohella hyvä seura. Vappuaattoa juhlimme perinteisesti Käpytikassa asukkaiden kesken ja vappupäivän olin perheen kanssa siirtolapuutarhamökillä. – Valtteri, Käpytikka-talo Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 29 Keittiönurkka Herkullista kotiruokaa omasta keittiöstä - esittelyvuorossa Hoitokoti Päiväkummun keittiö Karpalo Teksti: Mirja Saksa Kuvat: Mirja Saksa ja Anna Dammert H oitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikössä sijaitsee oma keittiömme, keittiö Karpalo, joka valmistaa päivittäin makoisat ruoat Itä- ja Länsi-Pasilan sekä Vuosaaren yksiköihin. Täysihoitoon sisältyy aamupala, lounas, iltapäiväkahvi, päivällinen ja iltapala sekä erikseen valmistetut merkkipäivä- ja juhlatarjoilut sekä teemaviikkojen herkut. Tarkoituksena on tuottaa ammattitaidolla sekä tarkalla reseptiikalla ravitsemuksellisesti hyvää ja kotoisaa ruokaa sekä tarjota makuelämyksiä ja mielihyvän hetkiä ateriointiin erikoisruokavaliot, juhlapyhät, laatu sekä taloudellisuus huomioiden. Karpalo noudattaa kiertävää ruokalistaa, joka on laadittu asukkaidemme toiveet sekä ravitsemukselliset näkökohdat huomioiden. Ruokalistat ja reseptit tehdään Aromi-ohjelmalla, jonka avulla pystytään varmistamaan, että ruoka täyttää kaikki ravintosuositukset. Parhaillaan sekä ruokalistoja että reseptejä ollaan uusimassa uuden Aromi-ohjelman avulla. Moniammatillisen yhteistyön avulla parhaaseen lopputulokseen Karpalon henkilökunta ei yksistään voi taata asukkaan täydellistä ravitsemusta, vaan tämä vaatii moniammatillista yhteistyötä. Vastuuhoitajan tehtävänä on kartoittaa uuden asukkaan ruokavalio, mieltymykset, annoskoko, ruokajuomatoive sekä ruokailutottumukset. Karpalo saa nämä tiedot asukashallintajärjestelmä PrimeCaresta, jonne tiedot kirjataan ns. keittiönäytölle. Erikoisruokavaliot ja rakennemuunnettujen ruokien tilaukset otetaan tarkasti huomioon ruokaa valmistettaessa. Tukun toimitettua raaka-aineet Karpaloon keittiön henkilökunta vastaa raaka-aineiden asianmukaisesta varastoimisesta, omavalvonnasta, ruuaksi valmistamisesta, pakkaamisesta kuljetusta varten, kuljetuksen aikaisen omavalvonnan varmistamisesta sekä Itä-Pasilan yksikön astiahuollosta. Ryhmäkodeissa hoitohenkilökunta vastaa aterioiden jakelusta kunkin asukkaan toiveet, ruokavalio ja erilaiset annoskoot huomioiden. Luotettavat ja pitkäaikaiset yhteistyökumppanit Ruuan toimittamisesta Länsi-Pasilan ja Vuosaaren yksiköihin vastaa A.S.A.P.-Yhtiöt, 30 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 joka toimittaa ateriat Itä-Pasilan valmistuskeittiöltä kuljetusbokseilla yksiköihin. Kuljetuksenaikaista lämpötilaa seurataan tietokoneen välityksellä. Kun kuljetuksenaikainen kuljetusloggeri on saapunut kunkin yksikön tukiaseman piiriin, sensori lähettää lämpötila-arvot koneelle. Ruuan lämpötila mitataan Karpalossa ennen ruuan pakkaamista ja kuljetusta, ja hoitohenkilökunta mittaa aterioiden lämpötilan niiden saavuttua ryhmäkotiin ja vielä tarjoilun lopussa. Heinon Tukku on toiminut raaka-aineiden päätoimittaja lähes Päiväkummun historian alusta alkaen. Tavaratoimitukset hoidetaan nettitilausjärjestelmää käyttäen, ja raaka-aineet toimitetaan kolme kertaa viikossa toimitustukusta Espoosta ja tarvit- Hoitohenkilökunta seuraa kuukausittain asukkaan painon kehitystä. taessa täydennyksiä tilataan Tikkurilan tai Sörnäisten Heinon pikatukuista. Tuorevihannekset ja -juurekset tilataan Sörnäisissä toimivalta Vihannespörssiltä. Haaveissa juurileipä ja uudet perunat Raaka-aineina käytetään mahdollisimman paljon kokojyväviljaa. Haasteellisinta on saada juurileipä, jossa olisi pehmyt kuori ja sisus sekä vahva juurileivän maku. Onneksi juurileivän leipojia on alkanut tulla Keittiönurkka myös pääkaupunkiseudulle, ja toivon mukaan myös Päiväkummussa saataisiin nauttia tuosta entisajan hyvästä mausta mahdollisimman pian. Elintarvikevalvonta tuo joitakin rajoituksia elintarvikevalintoihin. Esimerkiksi multaisia juureksia, perunoita tai vihanneksia ei saa käsitellä samoissa tiloissa, joissa ruokaa valmistetaan, joten näiden tuotteiden tulee olla pestyjä, ellei ole erillistä tilaa, jossa multaisia tuotteita voisi käsitellä. Kuinka hyvää olisikaan juuri maasta nostettu peruna juhannuksen alla, kun se on mukavasti huuhdottu kylmässä vedessä, keitetty tuoreen tillin kanssa ja tarjottu sillin kera! ”Se maku tuntuu vieläkin suussa”, totesi eräs asukas uusien perunoiden makua muistellessaan. Yhteistyötä ravitsemusterapeutin kanssa Hoitohenkilökunta seuraa kuukausittain asukkaan painon kehitystä. Äkillisesti painon muuttuessa vastuuhoitaja keskustelee tarvittaessa lääkärin, asukkaan tai asukkaan omaisen kanssa tehostettuun ravitsemukseen tai mahdollisesti rakennemuunnettuun ateriointiin siirtymisestä tai muihin rajoituksiin ryhtymisestä. Asukas voi halutessaan saada ostopalveluna myös ravintoterapeutin palveluita. Ravintoterapeuttiyhteistyökumppaninamme toimii Hanna Huttunen Ravintopolulta. Ravintoterapeutin avulla asukkaalle voidaan tehdä mm. ravintoanalyysi, jonka tuloksia Karpalon henkilökunta voi toteuttaa ravintoterapeutin ohjeiden mukaisesti. Kala ja D- ja B-vitamiinit tärkeitä ikäihmisten ruokavaliossa Tänä vuonna on julkaistu uudet yleiset ravintosuositukset, joissa keskeisempänä muutoksena on kalan lisääminen vähintään kolme kertaa viikossa ruokalistalle ja vastaavasti lihan määrää tulisi vähentää. D-vitamiinin saanti on ikäihmisille erittäin tärkeää. Sitä saadaan mm. kalasta ja auringosta. Asukkaat saavat D-vitamiinia tabletteina, sillä tämä vaikuttaa myös yleiskuntoon. Toinen tärkeä vitamiini on B-vitamiini, jota saamme luontaisesti eläinkunnan tuotteista kuten lihasta, maidosta ja munista. B-vitamiini on tärkeä ”muistivitamiini”, sillä sen puutos voi aiheuttaa muistiongelmia. B-vitamiiniarvon mittauttamisen olisikin hyvä kuulua normaaleihin kontrollikäynteihin terveyskeskuksissa jo heti B-vitamiini on tärkeä ”muistivitamiini”, sillä sen puutos voi aiheuttaa muistiongelmia. täytettyämme 50 vuotta, ja etenkin kasvisruokavaliota noudattavien henkilöiden tulisi tarkistaa B-vitamiiniarvonsa. Ikääntyneiden ravitsemussuositus 1500 kcal/vrk Ikääntyneille on laadittu omat ravitsemussuositukset. Niiden tavoitteena on turvata se, että jokaisella ikääntyneillä olisi mahdollisuus saada tarvitessaan laadukasta ja tarvettaan vastaavaa ravitsemushoitoa riippumatta siitä asuuko hän kotona vai hoitolaitoksessa. Ikääntyneet on suosituksessa jaoteltu toimintakyvyn ja sairastavuuden mukaan neljään ryhmään: 1) hyväkuntoisiin ikääntyneisiin 2) kotona asuviin ikääntyneisiin, Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 31 Keittiönurkka Susanna Ülle Aira Satu Raili Kasvot kauhanvarren ja essun takaa tutuiksi – keittiö Karpalon henkilöstön esittely Aira Pesonen-Alste on ollut vakituisena työntekijänä Karpalossa vuodesta 2006 alkaen. Hän teki pienen pyrähdyksen pohjoisessa palaten takaisin Päiväkumpuun 2009, ja tämän jälkeen hän on toiminut emännän tehtävissä Karpalossa. Airalla on pitkä kokemus hotelli- ja ravintola-alan keittiöistä sekä suurtalouspuolelta. Hän on päivittänyt säännöllisesti tietojaan osallistumalla ravinto- ja omavalvontakoulutuksiin sekä esimiespäiviin. Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinnon hän suoritti oppisopimuskoulutuksena 2012. Airan vahvuuksia ovat etenkin uusien henkilöiden kouluttaminen ja perehdyttäminen ja vahva ravitsemuspuolen osaaminen. Aira on ”rempseä” persoona. Aira osallistuu myös Päiväkummun Tyhy-tiimin toimintaan. Satu Hakala on toiminut vuodesta 2008 alkaen vakituisena kokkina Karpalossa. Hän on suorittanut suurtalouden perusopintolinjan, myöhemmin ravintolapuolen kokki-kylmäköksi valmistavan koulutuksen ja oppisopimuksena baaritarjoilijan koulutuksen. Sadun vahvuuksia ovat etenkin annosten kaunis asettelu etenkin tilaustarjoilussa. Satu on päivittänyt taitojaan osallistumalla työnantajan järjestämille ravitsemuskoulutuspäiville sekä hygieniakoulutukseen. 32 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 Ülle Kullamaa on toiminut Karpalossa helmikuusta 2005 eli aivan alusta lähtien kokkina. Üllella on alan työkoemusta jo lähes 30 vuotta. Hän on toiminut vastaavana kokkina sairaalassa Eestissä sekä suorittanut kokin tutkinnon Eestissä sekä täydentänyt tietojaan vielä Suomessa opiskellen oppisopimusopiskelijana cateringalan perustutkinnon. Ülle on osallistunut työnantajan järjestämiin ravitsemus-, omavalvonta- ja turvallisuuskoulutuksiin. Hän viettää mielellään vapaapäivänsä perheensä luona Eestissä, sillä perhe on kasvanut mukavasti jo kahdella lapsenlapsella. Ülle nauttii työstään Karpalossa. Raili Tuovinen siirtyi lähes 30 vuotta kestäneestä vakituisesta työsuhteesta kokiksi keittiö Karpaloon heinäkuussa 2005. Päätöstä pitkäaikaisen työsuhteen lopettamisesta ei varmasti ollut helppo tehdä, mutta päätöksen tekemiseen vaikutti edellisen työnantajan toimipisteen muuttaminen. Raili on päivittänyt osaamistaan osallistumalla työnantajan järjestämiin ravitsemus-, omavalvonta- ja turvallisuuskoulutuksiin. Railin vahvuuksia ovat hyvät leivontataidot: kääretortut, kuivakakut, kotipullat ja muut makeat piiraset valmistuvat käden käänteessä ja maistuvat kotoisilta. Raili osallistuu Päiväkummun Virkku- eli Viriketiimin toimintaan. Susanna Katajisto on pitkäaikainen Karpalon työntekijä. Susanna on aloittanut tuntityöntekijänä tehden vuoroja jo ensimmäisessä yksikössämme Vuosaaressa heti Päiväkummun alkuvuosina vuosituhannen alussa. Susanna on koulutuskeltaan ravitsemuspuolen opettaja. Hän on tehnyt oman toimittajatyönsä ohella eripituisia työjaksoja Karpalossa. Susannan kädenjäljen tuntee luovasta esillepanosta, kauniista kattauksista ja teemaviikkojen somistuksista. Susannalla on taito hyppysissä myös silloin, kun on leivänleivontapäivä tai tehdään täyte- tai voileipäkakkuja. Susannan artikkeleita olemme päässeet lukemaan Ruoka-Pirkasta sekä Maku-lehdestä. Kaisa Kukkonen on Karpalon uusin työntekijä. Kaisa jakaa työpanoksensa kahden yksikön välillä. 1.4. alkaen Kaisa on vastannut Käpytikka-talon ruokapalveluista. Käpytikka-talossa hän valmistaa ateriat iltapäivisin ja aamuisin 20 kehitysvammaiselle ja aamuisin hän aloittaa työt Karpalossa avustaen lounasvalmisteluissa. Kaisa on työskennellyt jo kauan ruoan parissa myös yksityisyrittäjänä. Hän on hyvin sosiaalinen ja pitää kovasti kehitysvammaisten parissa työskentelystä ja ruoanvalmistuksen pariin ohjaamisesta. Kaisa Keittiönurkka Mirja joilla on useita sairauksia 3) kotihoidon asiakkaisiin, joilla on ulkopuolisen avun tarvetta sekä 4) ympärivuorokautisessa hoidossa oleviin. Suosituksessa käsitellään ravitsemukseen liittyviä ongelmakohtia ja keinoja niiden ratkaisemiseksi erikseen kussakin edellä mainituista ryhmistä. Suosituksessa korostetaan ravinnon lisäksi myös liikunnan merkitystä terveyden ja lihaskunnon ylläpitäjänä. Ikääntyneen ihmisen ruokavalion tulee sisältää energiaa vähintään 1 500 kcal (6,5 MJ) vuorokaudessa. Tämä toteutuu helposti syömällä päivittäin kolme ateriaa ja kahdesta kolmeen välipalaa. esimerkiksi vähärasvaiset maidot ja piimät sekä tuoremehut, jotka sisältävät myös vitamiineja ja kivennäisaineita. Juhlan tulee erottua arjesta Esimerkkejä aterioista: Mirja Saksa on Hoitokoti Päiväkummun ensimmäinen työntekijä. Hän on yksi perheyrityksen perustajasisaruksista, ja luontaisasti koulutuksen ja kokemuksen myötä keittiöpuolen vastuu oli hänellä. Mirja aloitti ravintolassa työskentelyn 1970-luvulla, ja hän on sitä kautta jatkanut erityyppisissä tehtävissä ravintola-alalla edeten tarjoilija-harjoittelijasta tuotepäälliköksi, kehittämispäälliköksi, yksityiseksi ravintoloitsijaksi ja cateringalan yrittäjäksi. Töiden välissä hän on kouluttautunut ja täydentänyt opintojaan ennen hoitokotiyrittäjäksi sisariensa Irman ja Annelin kanssa ryhtymistä. Kun Päiväkummun ensimmäisen ryhmäkoti, Vellamo, valmistui, työskenteli hän Vellamon keittiössä valmistaen aamupalasta iltapalaan saakka kaikki ruoat, suunnitteli ruokalistat, vastasi tavarahankinnoista ja osallistui myös muihin hoitokodin tehtäviin, jotka kuuluivat yritystoimintaan. Vuonna 2005, kun Itä-Pasilan yksikkö valmistui, rakennettiin sinne valmistuskeittiö toiseen kerrokseen, jossa Karpalo edelleenkin toimii. Mirjan tehtäviin kuuluu nyt ruokalistojen suunnittelua, ravitsemuksen toteutumisen seurantaa, keittiötoimintojen organisointia, johtotiimityöskentelyä, henkilöstön ohjaamista ja mm. kiinteistöstä huolehtimista. • Aamuateria: puuroa marja- tai hedelmäsoseen tai rasvasilmän ja maidon kanssa • Lounas ja päivällinen: liha-, kala- tai kasvisruokaa (esim. laatikkoa, pataa tai keittoa), salaattia, leipää, rasvalevitettä sekä maitoa tai piimää • Välipalavaihtoehtoja: leipää, rasvalevitettä ja leikkelettä sekä kahvia tai teetä tai viiliä tai jogurttia marjojen tai hedelmien kanssa tai marja- ja hedelmäsmootheja erilaisten pähkinöiden kera Ruokavalion energiamäärää voidaan tarvittaessa lisätä esimerkiksi tarjoamalla ikääntyneelle hänen lempiruokiaan, jälkiruokia sekä ylimääräisiä energiapitoisia juomia ja muita välipaloja. Jos ruokahalu on huono, on parasta syödä sitä, mikä maistuu, joten mieluisten ruokien merkitys korostuu. Nesteiden saanti tärkeää Ikääntyessä janon tunne saattaa heikentyä. Nestevajaus voi kehittyä nopeasti, ja se on ikääntyneille haitallisempaa kuin nuoremmille. Monet lääkkeet poistavat nestettä elimistöstä ja lisäävät kuivumisen vaaraa. Tämä alentaa verenpainetta ja lisää kaatumisalttiutta. Nesteitä on suositeltavaa juoda 1–1,5 litraa (5–8 lasillista) päivässä ruokien mukana saadun nesteen lisäksi. Suositeltavia juomia ovat tavallisen veden lisäksi Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa kaikille täysiä vuosikymmeniä ja puolivuosikymmeniä täyttäville sekä yli 90 vuotta täyttäville joka vuosi Karpalon valmistaman täytekakun. Perinteitä vaalitaan ruokalistalla perinneviikon ja juhlapyhien aikana tarjoamalla perinteisiä ja muistoja herättäviä makuelämyksiä kattaus- ja muuta rekvisiittaa unohtamatta. Syksyisin pidettävät elonkorjuujuhlat ja kesän grillijuhlat ovat muodostuneet jo vuosittain perinteisiksi juhliksi unohtamatta piknik-retkiä, joille pakataan jopa lounas mukaan. Vuodessa on kaksi viikkoa, jolloin Karpalossa toteutetaan asiakkaiden toiveidenmukaista ruokalistaa. Toiveet kerätään kustakin ryhmäkodista haastatteluiden avulla ja eniten ääniä saaneet ruoat tuodaan listalle. Vuodesta toiseen ovat lihapullat muusilla, makaronilaatikko ja karjalanpaisti olleet suosituimpia ruokia. Myös kalan suosio on ollut tasaista. Mielenkiintoista on nähdä mennessämme muutamia vuosia eteenpäin, miten toiveet muuttuvat – alkaako toivelistalla olla enemmän pizzaa ja burgereita? Pian lähestymme juhlien aikaa, ja henkilökunta ja asukkaiden omaiset tilaavat Karpalon valmistamia täytekakkuja juhliinsa. Me karpalolaiset toivotamme mukavaa juhlien aikaa, grillilämmintä kesää ja hauskoja piknik-reissuja asukkaillemme, heidän omaisilleen, yhteistyökumppaneille ja koko Hoitokoti Päiväkummun henkilökunnalle! • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 33 34 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 Esteettisyys ja sisustus osana hoitajan työtä ja ryhmäkodin arkea ja juhlaa Teksti: Henriikka Järvenperä ryhmäkoti Ahtialasta Kuvat: Henriikka Järvenperä, Thinkstock T äällä Vuosaaren yksikön ryhmäkoti Ahtialassa käytämme ryhmäkodin sisustuksessa usein vuodenaikoja ja juhlapyhiä inspiraationa. Vaihdamme sisustusta aina pikkuhiljaa kesään/kevääseen sekä syksyyn ja talveen sopivaksi. Kesällä raikkaat ja kirkkaat värit tuovat iloa ja tunnelmaa, talvella sisustusta vaihdetaan taas harmonisempaan suuntaan. Inspiraationa voi olla väri tai jokin esine, josta aletaan koostaa kaunista kokonaisuutta. Pienillä Kesällä raikkaat ja kirkkaat värit tuovat iloa ja tunnelmaa, talvella sisustusta vaihdetaan taas harmonisempaan suuntaan. muutoksilla kuten verhoilla, viherkasveilla ja sohvatyynyillä saa uutta ilmettä aikaan. Tämän kevään sisustuksen inspiraationamme toimi hoitajan tuoma vihreä päiväpeitto, joka laitettiin päällystämään sohvaa. Sitä kautta lähdettiin rakentamaan muita elementtejä, jotka toivat kesän tuntua Ahtialaan. Väreistä turvallisuutta ja iloa Muistisairaan hoidossa esteettisyydellä on tärkeä rooli. Kaunis ja viihtyisä koti tuo turvallisuutta ja iloa muistisairaalle. Kirkkaat värit sopivat muistisairaille, mutta täytyy kuitenkin huomioida, että värien sekamelska voi sekoittaa muistisairaan ympäristöä. Olimme sisustaneet Ahtialan Halloween-teemalla, ja tuolloin sekä verhot että muu sisustus oli tummaa. Asukkaat vierastivat tummia verhoja ja vaih- doimmekin ne nopeasti värikkäämpiin ja valoisampiin. Kaikki ideoivat yhdessä Rajallinen budjetti on tietysti sisustuksessa esteenä, mutta toisaalta tämä myös mahdollistaa luovuuden käytön. Pienellä summalla voi kirpputorilta saada mukavia juttuja, jotka sopivat sisustukseen. Aina kannattaa pitää silmät auki, jos löytäisi jotain kivaa kaupoista tai vaikkapa kotivarastosta. Seinien maalauksella saimme Ahtialaan uudenlaista valoa. Saamme kiittää yläkerran Vellamosta Aria, joka toteutti Ahtialan seinien maalauksen. Jokainen meistä osallistuu sisustamiseen ideoillaan ja kysymme myös asukkailta heidän mielipidettään sisustuksen suhteen. Koemme Ahtialassa, että hoitajan työssä on ihanaa, että saa hoitotyön ohessa myös käyttää luovuutta tällä osa-alueella. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 35 36 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 Tukena ja turvana, mörönsyöttinä ja nukkumattina – yökkönä Vuosaaren yksikössä Yökön työ on itsenäistä ja monipuolista. Koskaan ei tiedä, mitä seuraava hetki tuo tullessaan. Tärkeintä on asukkaiden levollisen ja rauhallisen yöunen turvaaminen. Öihin mahtuu rutiinien lomaan monia koskettavia ja hassujakin hetkiä. Teksti: Paula Malmberg Kuvat: Patricia Kulpakko ja Paula Malmberg H oitokoti Päiväkummun Vuosaaren ja Itä- ja Länsi-Pasilan yksiköiden ryhmäkodeissa sekä Käpytikka-talon palvelutalossa on paikalla henkilökuntaa myös öisin. Kotipolun ryhmäkodin asukkaat saavat tarvittaessa apua öisin Itä-Pasilan yksikön yököiltä. Mervi Kämper ja Eeva Cleushi työskentelevät yökköinä Hoitokoti Päiväkummun Vuosaaren yksikössä. Seuraavassa pääsemme hieman kurkistamaan sitä, millaista yökön työ on. Yökkö laittoi herralle lääkelasiin viskiä ja itselleen hänen huomaamattaan vettä. Sitten skoolattiin yhdessä. vastuulla. Pitää hallita mielessään pelastussuunnitelmat, palosilmukat yms. Yöhoitajan näkö, kuulo ja hajuaistit harjaantuvat huomaamaan poikkeavia tilanteita. Yököt vitsailevat usein, että huoneeseen mennään nenä edellä; haistellaan onko tullut vaippaan vahinko tai ollaanko vuoteessa vielä hengissä. Yökkö oppii erottamaan yöllisiä ääniä ja toteamaan niiden lähtökohdan. Täällä Vuosaaressa yöaikaan kuulee helposti, mitä yläkerran Vellamossa tapahtuu (tuolin siirtäminen esim. kuuluu usein selkeästi). Paras työkalu yökön työssä on rautaiset hermot. Silloinkin, kun useampi häly soi yhtä aikaa, yökön pitää vain mielessään arvioida, kuka apua tarvitsee ensisijaisesti. Myös koordinointikykyjä ja nopean ratkaisun taitoja tarvitaan tilanteessa kuin tilanteessa. Yökön on kyettävä itsenäisesti ratkaisemaan, tarvitaanko esimerkiksi sairaskuljetusta tai lääkitystä. Yökön ainut tausta-apu sairaanhoidollisissa tehtävissä on päivystävä sairaanhoitaja tai sairaalan ensiapu. Eeva Cleushi – Kertoisitko hieman itsestäsi ja siitä, miten päädyit yököksi? – Olen Eeva Cleushi, seitsemän lapsen äiti ja seitsemän lapsenlapsen mummi. Päiväkumpuun tulin vuonna 2012 ensin keikkailemaan yökön hommiin ja sitten Itä-Pasilan yksikön kautta siirryin tänne Vuosaareen vakiyököksi. – Lähihoitajaksi valmistuin vuonna 2000. Hoitajana olen toiminut vuodesta 2003 saakka. Tuossa välissä olin kotona hoitaen nuorimmaistani. Aloitin psykogeriatrisella puolella, ja sieltä siirryin vanhustyöhön yöhoitajaksi. Välissä olin kotihoidossa Kouvolassa sekä Helsingissä. Pian kuitenkin palasin takaisin yöhoitajaksi. Vanhassa työpaikassani yökkökavereiden kanssa vitsailimme, että olemme myrkyttyneet ”yökköverellä”, eli tarkoitimme sitä, että vain yötyö on mieluisinta meille. Yököt ovat eräänlaisia nykyajan erakoita. Yötyö on minulle se ainoa oikea vaihtoehto, sillä olen aina ollut iltavirkku ja yön kukku. Jo kouluaikoina illat venyivät usein liian pitkiksi ja tuntui, että vasta illalla iski luovuus päälle. – Millaisia ominaisuuksia yököltä vaaditaan? – Eroja yötyön ja päivätyön välillä on paljon. Yöllä useimmiten toimitaan yksin tai parin kanssa. Näin vastuu on hyvin suuri. Yöhoitaja vastaa ei vain asukasturvallisuudesta ja hyvinvoinnista, vaan myös asuinympäristön turvallisuudesta. Ensimmäisiä asioita töihin tullessa on varmistaa, että kulunvalvonta toimii ja sellaiset ovet ja ikkunat ovat kiinni, mistä joko asukas voi eksyä ulos tai vastaavasti luvaton vieras voi tulla sisään. Myös paloturvallisuudesta huolehtiminen yöaikaan on yökön Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 37 – Mikä yötyössä on parasta? – Parasta on ajan antaminen asukkaalle. Vaikka pääsääntöisesti pyritään siihen, että yöt ovat nukkumista varten, niin etenkin silloin, kun asukas on nähnyt pahaa unta tai kokee olevansa eksyksissä, hoitajalla on asukkaalle aikaa runsaasti. Asukkaan kanssa istutaan, halataan ja rupatellaan. Yökön tärkein tehtävä on antaa asukkaille turvallisuuden tunne – ei tarvitse pelätä olevansa yksin ja apua saa, jos sitä tarvitsee. Yökkö on saanut kuulla monenlaisia elämäntarinoita yön hiljaisina tunteina. Pidän siitä, että työ on hyvin itsenäistä. Vaikka välillä joutuu tekemään raskaitakin päätöksiä, yökön pitää luottaa itseensä ja siihen, että toimii oikein. Työssään yökkö voi itse vaikuttaa siihen, kuinka työnsä tekee ja ajan käyttää. Joskus luppoaikana voi vaikka hieman lukea Paras työkalu yökön työssä on rautaiset hermot. tai kutoa. Itse kudon kierrätysmateriaaleista esimerkiksi laukkuja. Parhaillaan on valmistumassa laukkuja vhs-nauhoista. Myös jokunen paperipunoksesta tehty korikin koristaa Vellamon pöytiä. – Millaisia ovat yötyön haasteet? – Haasteellisinta yöhoitajana toimimisessa on usein asuinympäristö; ryhmäkodit ovat erillään toisistaan tai eri kerroksissa kuten Vuosaaren yksikössä. Vuosaaren ryhmäkodeista ei ole kameravalvontaa ja hoitajakutsulaitteita lukuun ottamatta 38 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 suoraa yhteyttä toisiinsa, vaan ryhmäkodista toiseen kuljetaan rappukäytävän tai kierreportaiden kautta. Tämä vaikuttaa siihen, että yökön on haasteellista tietää, mitä samanaikaisesti voi tapahtua toisessa ryhmäkodissa. Joskus on käynyt niin, että toisessa ryhmäkodissa on asukas kaatunut vessan lattialle, kun taas toisessa levoton asukas on herättänyt puolet ryhmäkodin asukkaista. Tuolloin on vain mietittävä sitä, kuka tarvitsee eniten apua ja mentävä hänen luokseen ensin. Yksi haasteellisista asioista on myös tiedonkulku. Usein käy niin, ettei tieto kulje yövuoroon saakka. Yöhoitajan yksi tehtävä onkin raportin aikaan tuoda esiin se, että yökkö kuuluu tiimiin. Yöhoito vaikuttaa päivään ja päivähoito yöhön, asioita ratkaistaan yhdessä. – Millaiset tapahtumat ovat jääneet parhaiten mieleesi yökkövuosien varrelta? – Sykähdyttävin ja mieleenpainuvin kokemus yötyössä on erään vanhan rouvan lähtö iäiselle matkalle. Hän kysyi minulta: ”Näetkö nuo enkelit, he odottavat häntä?” Vuoroni päättyessä kysyin asukkaalta, että vieläkö näemme? Asukas vastasi: ”Totta kai näemme”. Nukkuessani näin unen, jossa hän laskeutui kuin pilven päällä luokseni kahden henkilön kanssa. Hän vilkutti minulle hyvästiksi ja katosi henkilöiden kanssa tämän jälkeen. Töihin mentyäni sanoin hoitajille heti, että tiedän tämän asukkaan kuolleen. He ihmettelivät, kuka sen on minulle kertonut. Sanoin: ”Ei kukaan, sillä hän tuli itse kertomaan sen”. Eli asukas piti sanansa, näimme vielä kertaalleen. Erästä vanhaa veijaria kutsuimme VP:ksi. Hän oli hyvin iäkäs mies. Joka ilta hän odotti yökköä ihan vain siksi, että saisi nauttia lääkemukillisen viskiä yökön kanssa. Yökkö laittoi herralle lääkelasiin viskiä ja itselleen hänen huomaamattaan vettä. Sitten skoolattiin yhdessä. Tämän jälkeen oli sitten etsittävä asukkaalle hyvä asento. Tapahtumasta tuli hänen kanssaan traditio, josta ei saanut poiketa. Yhtään hetkeä en yötyöstäni pois antaisi, minulle yötyö on se mieluisin työ. • Mervi Kämper – Kertoisitko hieman itsestäsi, kuka olet ja miten pitkään olet ollut töissä Päiväkummussa? – Olen Mervi Kämper, vanhustyön lähihoitaja vuodelta 2002, yöhoitaja ja Vuosaaren yksikön työsuojeluasiamies. Tulin Päiväkumpuun lokakuussa 2001 ja olin kolmisen vuotta sitten reilun vuoden verran toisen yrityksen palveluksessa, mutta palasin takaisin Päiväkumpuun. – Kuinka pitkään olet tehnyt töitä yökkönä? – Olen tehnyt yökön töitä kaiken kaikkiaan noin seitsemän vuotta ja välillä olin ItäPasilan ryhmäkoti Vanamossa kaksivuorotyössä. Viimeiset kuusi vuotta olen tehnyt pelkästään yötyötä. Olen ollut töissä Päiväkummussa kaikissa muissa yksiköissä paitsi Malmilla ja Arabianrannassa. – Mikä sai sinut aikoinaan hakeutumaan nimenomaan yötöihin? – Olen aina ollut vuorokausirytmiltäni iltaja yökukkuja, ja aikaiseen aamuun herääminen oli ihan kamalaa. Kun aloin tehdä yökön töitä, se sopi hyvin kotioloihin ja tuntui siltä, että ehdin olla lasten kanssa enemmän kuin esim. iltavuoroja tehdessä. Pidän lisäksi yötyön rauhallisuudesta: yöllä on mahdollisuus tehdä työt itselle sopivassa tahdissa ja asukaskontaktit ovat hieman erilaisia (esim. jutustelua päivän tapahtumista, jos ei uni tule) kuin verrattuna usein kiireisiin päivävuoroihin. – Mitkä ovat mielestäsi suurimmat erot yöja päivävuorojen teon välillä? – Edellä tulikin jo hiukan sivuttua asiaa. Pyrin pitämään tilan asukkaille mahdollisimman hiljaisena ja rauhallisena. Tärkeintä on se, että asukas saa nukuttua levollisesti. Jos ei uni tule, keksitään keinoja välipalalla tai mahdollisin tarvittavin lääkkein. Turvaan kaikille unen saannin eli mahdollisten äänekkäiden ja levottomien asukkaiden kohdalla pyrin rauhoittelemaan tilannetta. Tärkeää on olla apuna ja saatavilla. Kaikenlaiset kodinhoidolliset asukkaan kohtaaminen ja ajan antaminen. Tietyllä tavalla se tuo myös hyvän mielen itselle, että monelle yöhoitaja on tuki ja turva, kun unen saanti voi olla vaikeaa. Yöaika on monelle pelottavaa ja tuo muistoja kodista, perheestä ja omaisista. Voi olla turvallista tuntea, että talossa on joku, joka vahtii unta ja pitää ulkomaailman pelot loitolla. Olenkin monelle sanonut olevani mörönsyöttinä ja nukkumattina. Hieno tunne on sekin, kun on valvonut 11 tuntia, tehnyt työnsä, antanut aamuvuorolle raportin ja saattanut huikata asukkaille, että nähdään illalla ja lähtee ajelemaan kohti kotia. Kotiin päästyä ei tarvitse unta houkutella ja uni maistuu makealle! työt tehdään mahdollisimman äänettömästi. Tilat pidetään hämärinä, mutta valoa on sen verran, että wc:ssä kävijät näkevät liikkua. – Millaisia ominaisuuksia yököltä vaaditaan? – Meitä yökköjä on monenlaisia, mutta pääsääntöisesti pitää olla valmiutta valvomiseen, pitkään työputkeen sekä valmiutta reagoida yllättäviin tilanteisiin esim. sairastumis- tai kuolemantapauksissa. Päätökset tehdään itsenäisesti, sillä Vuosaaren yksikössä ollaan yksin vuorossa, ja samalla pitää muistaa, että on vastuussa monesta asukkaasta kerrallaan. Pitää olla rohkeutta olla yksin pimeässä ja hämärässä, mikä kuulostaa hassulta, mutta ei välttämättä ole kaikille itsestään selvää. Yökön pitää osata myös suunnitella työnsä, jotta kaikki yökölle kuuluvat tehtävät tulee tehtyä ennen aamuvuoron tulemista töihin. Yökön tulee olla rauhallinen, erilaisiin tilanteisiin mukautuva, kärsivällinen, ahkerakin. Yötyö ei ole ihmisen fysiikalle tarkoitettu, joten pitää huolehtia itsestään, jotta jaksaa tehdä tätä työtä. On tärkeää rakentaa itselleen sellainen vuororytmi, että keho kärsii työstä mahdollisimman vähän ja saa riittävästi unta ja lepoa. – Millaisia työtehtäviä Vuosaaren yksikön yökön toimenkuvaan kuuluu? – Ilta alkaa iltavuoron raportin kuulemisella ja huolehditaan siitä, että kaikki ovat päässeet nukkumaan. Joillekin annetaan vielä yölääkkeitä ja joku saattaa saada vielä jotain syötävää. Yöllä kierretään kahden tunnin välein ja huolehditaan asentohoidoista. Pestään myös pyykkiä, siistitään yleisiä tiloja ja täydennetään vessojen kaappeja seuraavaa päivää varten. Myös seuraavan päivän lääkkeet jaetaan valmiiksi tarjottimelle sekä tehdään aamupala (puuro ja voileivät) ja katetaan pöydät aamupalaa varten. Kuivitetaan tai käytetään asukkaita wc:ssä tarpeen mukaan yön aikana. – Mikä on mielestäsi haasteellisinta yökkönä toimimisessa? – Itselleni se on tasaisen rytmin säilyttäminen. Jos ei ehdi nukkua riittävästi päivällä, se kostautuu varmasti seuraavana yönä. Pidän yötyöstä, joten en osaa sanoa muuten sen haasteellisuudesta. Viihtyisä työympäristö ja mukava työyhteisö ja ilmapiiri tekevät työn helpommaksi, ja se oli yksi syy, miksi palasin Päiväkumpuun takaisin. – Mikä on parasta yökkönä olemisessa? – Parasta on työn itsenäisyys ja hoitajan ja – Tuleeko mieleesi erityisen sykähdyttäviä tapahtumia yökkövuosien varrelta? – Niitä on paljon, ja on vaikea valita vain yhtä. Näihin vuosiin mahtuu paljon hassuja kommelluksia. On kertoja, kun on etsitty asukasta ja tämä löytynyt toisen sängystä nukkumasta. On asukkaita, jotka ovat sulkeneet itsensä vessaan tai sulloneet pöntön täyteen paperia ja saaneet aikaan tulvan. On asukkaita, jotka kulkevat alasti ympäriinsä, asukkaita, jotka heräävät keskellä yötä ja haluavat päästä päiväkahville, ja on myös kertoja, jolloin joku on kaatunut tai saanut sairaskohtauksen ja on soitettu ambulanssia paikalle. On myös kertoja, kun elämä on tullut tiensä päähän ja on autettu asukasta kauniiseen lähtöön omaisia tukien. Toki suurimmaksi osaksi yöt ovat rauhallisia ja hiljaisia. – Eräs jo edesmennyt asukas Päiväkummun alkuajoilta teki minuun ihmisenä lähtemättömän vaikutuksen. Hän eli pitkän elämän, lähes 100-vuotiaaksi ja loppuaikanaan hänellä oli levoton olo illalla ja hän kaipasi erityisesti poikaansa ja pojantytärtä. Hän oli kuitenkin aikaisemmin kertonut, kuinka hän oli äidiltään oppinut kauniin iltarukouksen, jonka luimme joka ilta ja se rauhoitti hänet täysin. • ”Taivaallinen Isä, silmäs meihin luo. Rakkautta lisää, lahjojasi suo. Anna taivaan valo, rintaan jokaiseen. Kylvä siemen jalo, lasten sydämeen.” Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2014 39 Päivyt kummulle kohosi Kolmen neidon unelmista syntyi koti ensimmäinen, ikimeren rantamille, viikinkien kyntömaille. Vellamo emoksi varttui. Nuori väki Ainolassa kuuli kutsun kanteleen. Karkelossa neidot norjat pyörähtelee urhoineen kummun kultaisen laella. Kelpo joukko Malmillakin Kotipolun tallaajia, joutuisia jaloiltansa, liikunnolta liukkahia, reipasta Kalevan väkeä. Ahtiala perässä kohosi, kasvoi maammonsa hoivissa, laajimman lahden kainalossa, Vartiokylän pohjukassa, saaren suuren syleilyssä. Sampolassa taotaan, ilon lastut lentää. Hengen, sielun rikkaudet joka syömeen entää voimaksi vakaisen väen. Uusiakin unelmia – Käpytikka, Kotihoito, laajentuva Päiväkumpu. Visioita, kehitystä, pohjana perintö Kalevan. Nuori polvi ohjaksissa. Rannoilta meren sijoilta asteli uutehen tupahan, Pasilan parhaalle mäelle, itään, Kullervon kankaille, laajemmille laulumaille. Karpalon ehtoisa emäntä taputteli taikinaisen, pyöritteli lämpimäisen, vuoli paljon voita päälle, pidot parhaat pystytti. Vipulassa vakainen meno, syntynyt salaa elämänilo. Ilo kiertynyt muistoiksi kerälle, siitä voi purkaa voimaksi, varalle, käelle kukuntalatva. Ilmatar ilmojen haltija asteli läntistä tannerta, sinne tupansa rakensi, pirtin puhtoisen pystytti. Helkyttää kultainen käki. Tallella on Vanamossa käden taidot, laulun tahti. Rinnass´ tervaskantojenkin runosuonen syke, mahti, kuusessa kultainen latva. Väinölä viereen virisi vanhan Väinämön sukua, vakainen sotkan munasta pesään pehmoiseen putosi, oksalle kultaisen kuusen. Hellä hoiva, hoito ja kannustus, siitä on saatu julkinen tunnustus. Laadukas palvelu toiminnan motto, sertifikaatti – sekin on totta. Kuuhut latvassa kuusen. Helskyttelee laulujansa, Päiväkummun koko väki. Kalevalan kankahilla kukkuu elon, ilon käki. Neitojen unelma elää! – Taimi Turunen w w w.hoit o k ot ip ai v ak ump u. f i
© Copyright 2024