Päiväkummun Sanomat 2012 kesä.pdf
Hoitokoti Päiväkummun Sanomat. Asukas- ja henkilökuntalehti 1/2012 oivalla Hellällä h huippu! n i i s k o l u t www.hoitokotipaivakumpu.fi Etukansi: Hoitokoti Päiväkummun Naisten Kympin porukkaa (kuva: A-J Kangas) Takakansi: iStocphoto.com Sisältö Hoitokoti Päiväkummun Sanomat 3 4 5 13 14 16 18 22 24 28 30 31 32 34 Pääkirjoitus Gallup Moniammatillisessa yhteistyössä on voimaa Welsh corgi pembroke Yhteistyö Hesoten kanssa jatkuu monipuolisena Apua hahmotushäiriöisen arkeen Metropolian opiskelijoiden innovaatioprojektista Tapahtumia Viriketoimintaa Leijonien kanssa Irma eläkkeelle sisältörikkaan yli 40-vuotisen työuran jälkeen Yksityisten sosiaalipalveluiden omavalvonta Uutisia Terveydenhoitajaopiskelija tanssin pyörteissä Ahtialassa Ravintoterapeuttista palvelua Hoitokoti Päiväkummun asukkaille Keittiönurkka Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä: Toimitusryhmä: Hanna Huttunen, Airi Järvinen, Anne Kangas, Tytti Lahtinen, Paula Malmberg, ryhmäkoti Ainola, ryhmäkoti Ilmatar, ryhmäkoti Kullervo, Mirja Saksa, Jaana Sulkava, Ilmari Tuomivaara (ulkoasu), Irma Väätäinen ja Ville Väätäinen. Yhteystiedot: sanomat@hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Malmin toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa www.hoitokotipaivakumpu.fi. ISSN 1799-9243 Paino: Picaset Oy/Helsinki. Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot: Hallinto 050 433 2275 Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7 00520 Helsinki. Ryhmäkoti Ainola (09) 756 278 51 Ryhmäkoti Vipula (09) 756 278 52 Ryhmäkoti Kullervo (09) 756 278 53 Ryhmäkoti Vanamo (09) 756 278 54. Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2 00240 Helsinki. Ryhmäkoti Ilmatar (09) 777 127 40 Ryhmäkoti Väinölä (09) 777 127 50. Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R 142-143 00960 Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo (09) 328 414 31 Ryhmäkoti Ahtiala 050 356 4639. Malmi / Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, 00700 Helsinki puh. 050 599 3149. Keittiö Karpalo (09) 7562 7856. Pääkirjoitus Hyvä Päiväkummun Sanomien lukija, S Teksti: Irma Väätäinen, Hoitokoti Päiväkummun hallituksen puheenjohtaja ydämellinen Kiitos yhteisestä yli 40 vuoden työelämän matkasta sairaiden ja vanhusten hyväksi! On jälleen ihana kevät. Luonto kukoistaa. Varsinkin nuoret ovat päättämässä opintojaan ja valitsevat uusia tai ottavat ensiaskeleitaan työelämässä. Omalla kohdallani yli 40 vuotta sitten houkuttelevinta oli lähteä kulkemaan sairaanhoitajaopintojen kautta hoitotyön polkua osaamatta uneksiakaan siitä, mitä tuleman piti. Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä taitekohta koko ihmisen elämässä. Katsoessani omaa polkuani taaksepäin näen siellä merkittävän osan eri tiimeissä ja sektoreilla tehtyä hoitotyötä ja sen johtamista, hallinnointia, opettamista ja kehittämistä niin valtion, kunnan kuin lopulta myös hoivayrittäjänä yksityisellä sektorilla. Voimia matkalleni ovat antaneet lapsuuskotini ja oman perheeni antamat eväät, vahva opiskelun ura ja ne apua tarvitsevat sairaat ja vanhukset, innokkaat opiskelijat, etevät yhteistyökumppanit, esimiehet ja opettajat, joiden kanssa olen saanut olla soveltamas- sa oppejani käytäntöön ja sen kehittämiseen. Tästä suurta kiitollisuutta tuntien vein ruusun jokaisen pitempiaikaisen työpaikkani portin tai oven pieleen eläkejuhlieni aattona. Muistojen polun ja muistojen aarrearkun penkominen on auttanut havaitsemaan sen monipuolisen ja mittavan kehityksen, joka sosiaali- ja terveysalalla, hoitotyössä, vanhusten hoidossa, peruskoulutuksessa ja alan ammatillisessa koulutuksessa ja hoitajien edunvalvonnassa ja koko yhteiskunnassa on tapahtunut. Tämän tarkastelu vaatisi ihan oman artikkelinsa johonkin muuhun Päiväkummun lehteen. Meillä olisi totisesti aihetta muistaa myös olla kiitollisia siitä, mitä olemme jo saaneet aikaan. Omalta osaltani minulla oli jo mahdollisuus kiittää yksilöinä ja yhdessä kaikkia niitä asukkaita ja nykyisiä ja entisiä työtovereitani ja esimiehiäni, jotka olivat eläkejuhlissani eri hoitokodin yksiköissä muistelemassa yhteistä taivaltamme sanoin, lahjoin, lauluin ja kukkasin ja yllätyksin. Yllätyksistä muistanen vielä dementoituneenakin sen, miten minut huijattiin ajamaan eräänä eläkejuhlan iltana vanhalla Kangoollani talven pahimmassa pyryssä Kallioon. Siellä tulin huijatuksi menemään yleiseen saunaan, jossa minut sitten löylytettiin, pestiin pritsillä työelämän pölyt pois ja lopuksi pyöriteltiin lumihangessa ennen uutta löylyä ja piknikiä. Näistä eläkejuhlista kuten Hoitokoti Päiväkummun muistakin lukuisista tapahtumista on kerrottu monipuolisesti sanoin ja kuvin tämän lehden muilla sivuilla. Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet merkittävällä tavalla kannattelemassa minua yhden rajapyykin yli elämässäni. Olette myös olleet rakentamassa pohjaa rikassisältöiselle huomiselle, johon te kaikki kuulutte erilaisissa tapaamisissa, yhteistyön muodoissa ja muistoissa. Siunauksellista ja ilon sävyttämää työelämän ja koko elämän jatkomatkaa teille kaikille. Päiväkummun Sanomat - 3 GALLUP Tämänkertaisessa gallupissa kysyttiin ryhmäkotien asukkailta millaisesta musiikista he pitävät. Haastattelut: Paula Malmberg & Airi Järvinen Jukka, ryhmäkoti Ilmatar: Pidän 70-luvun rockista. CCR, Hurriganes ja Beatles ovat suurimpia suosikkeja. Reijo, Kotipolun ryhmäkoti: Tykkään iskelmämusiikista, Paula Koivuniemestä ja Jamppa Tuomisesta. Anna-Liisa, ryhmäkoti Ahtiala: Pidän kaikenlaisesta musiikista. Olen itse aikoinaan laulanut kuorossa sopraanoa, ja minulla on paljon levyjä ja kasetteja. Musiikki on tärkeää, ja musikaalit ovat mieluisia. Viime viikolla olimme Eino Grönin konsertissa. Konsertti oli hyvä, mutta Grön ei kuulu suursuosikkeihini. 4 - Hoitokoti Päiväkumpu Olen kaikkiruokainen, pidän kaikenlaisesta musiikista. Kari Tapio ja Kirka ovat suosikkejani. Eeva-Liisa, ryhmäkoti Vipula: Aila, ryhmäkoti Kullervo: En pidä rockista tai punkista, vaan rauhallisesta ja klassisesta musiikista. Kullervon levyraadissa oli aikoinaan Bachin huilujuttuja, ne olivat ihania. Minulla on Tsaikovskin ja Andrea Bocellin levyjä, ja Griegin Vuorenpeikkojen tanssi on hieno. Pidän myös Varsova-konsertosta, jota äidillä oli nuorena tapana laulaa, ja kreikkalainenkin musiikki on lähellä sydäntä. Aune, ryhmäkoti Vanamo: Olavi Virta ja Veikko Tyrväinen ovat suosikkejani. Pidän kyllä kaikenlaisesta musiikista. Internationalelaulu, jota vappuna lauletaan, on myös hyvä. Jari, Kotipolun ryhmäkoti: Juice, Elvis ja countrymusiikki. Kaarina, ryhmäkoti Vellamo: Ikivanhat kansanlaulut käyvät aina mieleen. Sibeliuksellakin on hyviä sävellyksiä. Kerran täällä oli mieskuoro laulamassa - se oli upeaa kuultavaa! "Minulla on Tsaikovskin ja Andrea Bocellin levyjä, ja Griegin Vuorenpeikkojen tanssi on hieno." - Aila Musiikkikorneri klassinen rock musikaalit iskelmä Yhteistyö 2 a s o sivut 5-12 Päiväkummun Sanomien edellisessä numerossa alkanut Päiväkummun moniammatilliseen tiimiin kuuluvien yhteistyökumppaneiden esittely jatkuu edelleen, ja tässä numerossa esittelemme mm. kampaajan sekä kiinteistöjenhuoltoon sekä ryhmäkotien siisteyteen liittyviä tärkeitä henkilöitä. Päiväkummun Sanomat - 5 Yhteistyö Teksti: Paula Malmberg Akvaarioiden hoitaja Samuli Auvinen Akvaario värikkäine asukkaineen löytyy useasta eri Päiväkummun ryhmäkodista. Itä-Pasilan yksikön akvaarioita on hoitanut jo noin kahdeksan vuoden ajan Samuli Auvinen. 28-vuotias Samuli, joka tekee työkseen av-urakointia oppisopimuksella ja opiskelee samalla sähköurakoitsijaksi, on kotoisin Vantaalta ja hän on suorittanut lähihoitajan opintoja Malmin Hesotessa. Samulin oli tarkoitus erikoistua ensihoitoon ja sitä kautta ambulanssikuskiksi mutta senaikaisten elämäntilanteiden takia hän ei koskaan valmistunut mutta sai kuitenkin opiskelujen kautta uusia ystäviä. Eräs heistä oli tetjaksolla Päiväkummussa ja kertoi, että Päiväkumpuun kaivattaisiin akvaarioiden hoitajaa, ja Samuli, joka oli harrastanut akvaarioita jo pienestä pojasta lähtien, palkattiin tähän tehtävään. Samuli käy hoitamassa ryhmäkoti Vipulan, Kul- 6 - Hoitokoti Päiväkumpu lervon ja Vanamon akvaarioita kolmen viikon välein. Hänen työnkuvaansa kuuluu vedenvaihto, pohjan lappoaminen, vesipumpun puhdistus ja yleinen huoltotarkistus (esim. mahdollinen vesipumpun suodattimen vaihto) sekä kasvien ja kalojen voinnin tarkkailu. Samuli hankkii akvaarioihin tarvittaessa myös uusia kaloja ja kasveja. Samuli pitää työstään, sillä akvaarioiden puhdistamisessa yhdistyvät sekä harrastus että työ. Hän kertoo, että on mukava nähdä, miten omalla työllään voi vaikuttaa kalojen hyvinvointiin, samalla tavalla kuin Päiväkummun työntekijät vaikuttavat omalla työllään Päiväkummun asukkaiden hyvinvointiin. Yhteistyö Tilitoimisto Hawcon Oy Teksti: Paula Malmberg Hawcon Oy on vuonna 1992 perustettu taloushallinnon palveluja tuottava yritys, jonka toimipisteet ovat Kotkassa sekä Espoossa. Hoitokoti Päiväkummun tili- ja palkkatoimistona yritys on toiminut jo vuodesta 2004 lähtien. Tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä Hawcon on omistuksen osalta 100% perheyritys. Yritys on kasvanut varmoin askelin yhden naisen yhtiöstä yli kahdenkymmenen ammattilaisen joukoksi. Yhtiön nimen tarina johtaa suoraan syntyjuurille: H tulee Hennasta eli Henna Mäkisestä, Hawcon Tilit Oy:n nykyisestä toimitusjohtajasta ja silloisesta hyvinkin innokkaasta assistentista. A tulee Ainosta, Hawcon Oy:n toimitusjohtaja Vuokko Mäkisen äidistä, nykyisin 85-vuotiaasta rautamummista, joka piti hyvää huolta Hennasta ja Vuokosta, jotta yritys pääsi lentävään alkuun. W tulee Vuokosta, tuplana, koska Vuokko sai Hennan mukaan tehdä varmasti tuplaten töitä aluksi muihin verrattuna, ja con-pääte jäi taloushallinnon konsultoinnista, joka oli yrityksen ensimmäinen bisnesalue. Nykyään Hawconin toiminta koostuu valtaosin sähköisten taloushallinnonpalvelujen tarjoamisesta suomalaisille pk-yrityksille. Hawconin Hoitokoti Päiväkummulle tarjoama palvelukokonaisuus on suhteellisen laaja, sillä sitä on kehitetty pikkuhiljaa Päiväkummun toiminnan kasvaessa. Kokonaisuus käsittää palkanlaskennan, kirjanpidon, ostoreskontran hoidon eli sähköisen laskujen kierrätysjärjestelmän ja verkkolaskujen vastaanoton ja myyntisaatavien valvonnan, ja laskutuksen osalta aloitetaan pian myös verkkolaskujen lähetys. Seuraavassa on esittely neljästä rautaisesta ammattilaisesta, jotka hoitavat Hoitokoti Päiväkummun asioita Hawconilla. Henna Mäkinen on Hawcon tilit Oy:n toimitusjohtaja ja yksi hawconilaisista. Henna kertoo toimenkuvansa koostuvan päivittäisestä johtamisesta, järjestelmien ja toimintamallien kehittämisestä ja ennen kaikkea asiakkaiden ja työntekijöiden tukena toimimisesta. Kotkassa asuva Sari Alho on ollut Hawconin palveluksessa viisi vuotta ja neljän vuoden ajan hän on hoitanut Hoitokoti Päiväkummun kirjanpitoa. Kirjanpitoja hän on tehnyt työkseen jo vuodesta 1988 alkaen. Sari kertoo, että työ Hoitokoti Päiväkummun kanssa ei ole päivittäistä, mutta hän on yhteydessä Päiväkummun toimitusjohtajan Anne Kankaan, talousjohtaja Ville Väätäisen ja johdon assisten- tin Paula Malmbergin kanssa useamman kerran kuukaudessa kirjanpitoon ja muihin yrityksen toimintaan liittyvissä asioissa. Haminalainen Jenni Moilanen toimii reskontranhoitajana. Hän on ollut Hawconin palveluksessa noin puolitoista vuotta ja hoitaa Hoitokoti Päiväkummun osto- ja myyntireskontraa, johon kuuluu ostolaskujen tiliöinti ja maksut sekä myyntisaatavien kirjaus ja valvonta. Eija Aatola on ollut Hawconissa palkanlaskijana heinäkuusta 2011 alkaen. Palkkoja hän kertoo laskeneensa jo vuodesta 1988 lähtien ja kertoo olleensa eri yrityksissä talous- ja henkilöstöhallinnassa. Eijan suurin asiakas on Hoitokoti Päiväkumpu. Eija tekee Hawconilla pääasiassa palkkahallintoa ja kertoo, että työ on monipuolista, sillä asiakkaat ovat erilaisia. Yhteistyö Päiväkummun kanssa on aika tiivistä varsinkin ennen palkkapäivää, ja eniten Eija kertoo olevansa yhteydessä henkilöstösihteeri Maiju Suomelan sekä yksiköiden vastaavien hoitajien kanssa. Päiväkummun Sanomat - 7 Yhteistyö Teksti: Paula Malmberg Itä-Pasilan huoltomies Marko Eklund Itä-Pasilan yksikön huoltomiehenä toimii ISS:ltä Marko Eklund. Marko kertoo olleensa Pasilassa huoltomiehenä kolmen vuoden ajan. Hän toimi ensin työharjoittelussa parisen vuotta ja pääsi tuon kautta vakituiseksi työntekijäksi. Hoitokoti Päiväkummun varsinaisena huoltomiehenä Marko kertoo työskennelleensä vajaan vuoden ajan. Tyypillisimpiä ongelmia, joihin Markon apua tarvitaan Itä-Pasilassa, ovat hänen mukaansa erilaiset lamppuihin liittyvät tehtävät, viemäriongelmat sekä talvella pattereihin liittyvät asiat. Kesäisin aamut alkavat pihojen siistimisellä ja roskien keräyksellä ja ruohonleikkuu työllistää myös säännöllisesti. Talvisin työllistävät erityisesti lumityöt, joita viime talvina on totisesti riittänytkin paljon! 8 - Hoitokoti Päiväkumpu Yhteistyö Teksti: Paula Malmberg Kampaaja ja lähihoitaja Jaana Aulén Jaana Aulén tekee Päiväkummussa töitä keikkaluontoisesti sekä kampaajan että lähihoitajan ominaisuudessa. Hän kertoo, että hänen ensimmäinen ammattinsa oli parturikisälli ja hän teki parturintöitä kymmenisen vuotta ennen kuin valmistui lähihoitajaksi vuonna 2004. Jaana on toiminut myös perhepäivähoitajana. Hiustenlaiton hän kertoo olevan nykyisin rakas harrastus, joka tuo mukavaa vastapainoa muille töille. Jaana leikkaa asukkaiden hiuksia Päiväkummussa jokaisessa yksikössä paitsi Kotipolun ryhmäkodissa. Eniten hän kertoo tekevänsä normaaleja hiustenleikkauksia, mutta esim. raitojen ja permanentin teko onnistuu myös ryhmäkodissa. Näitä ei tehdä kuitenkaan kovinkaan usein, ja Jaana kertookin, että etenkin permanentin tekoa tulisi miettiä tarkkaan, sillä se saattaa olla asukkaalle kovin väsyttävä kokemus, sillä permanentin teko kestää varsin pitkään. Sakset viuhuvat Jaanan mukaan eniten ennen suuria kalenterijuhlia eli ennen joulua ja juhannusta, mutta töitä on tasaisesti ympäri vuoden. Jaana toteaa, että usein saatetaan ajatella, että ei tarvitsisi näyttää siistiltä, jos asuu hoitokodissa, mutta hän on täysin päinvastaista mieltä. ”Kauniisti leikatut hiukset piristävät asukasta ja myös hoitajia”, Jaana jatkaa. Hiustenlaitto on Jaanan mukaan mukavaa ja helppoa, sillä suurin osa asukkaista on tuttuja hänelle ja toisaalta myös asukkaat tuntevat hänet. Haastattelua tehdessäni Jaana on leikkaamassa Ilmattaressa asuvan Annelin hiuksia ja Anneli kehuu, kuinka Jaana osaa ”tiedolla, taidolla ja kokemuksella leikata hiuksia niin upeasti”. ”Älä koskaan ikinä muutu, pysy sellaisena kuin nyt olet”, Anneli toteaa hymyillen. Teksti: Paula Malmberg Pertti Väätäinen – Päiväkummun oma monitoimimies Hoitokoti Päiväkummun hallituksen puheenjohtajan Irma Väätäisen aviomies Pertti Väätäinen on varmasti tuttu kasvo suurimmalle osalle Päiväkummun asukkaista ja työntekijöistä. Pertti jäi eläkkeelle reilu vuosi sitten ja nyt eläkepäivillään kertoo harrastavansa työntekoa Päiväkummussa. Pertti kertoo tekevänsä pääasiassa kunnostustöitä ja pikkuparannuksia, jotka eivät kuulu ISS:n huoltosopimuksen piiriin ja hän kertoo haluavansa työllään edesauttaa sekä asukkaiden että henkilökunnan viihtyvyyttä. Pertti on taitava käsistään ja huolto- töiden lisäksi hän on mm. nikkaroinut ja entisöinyt lukemattomia isoja ja pieniä huonekaluja Päiväkummun eri yksiköihin. Pertin autotallin verstaalta ovat kotoisin mm. useiden ryhmäkotien kanslioiden pöytätasot, Länsi-Pasilan viherhuoneen tv-taso sekä viherhuonetta kiertävät säilytyspenkit sekä useimpien ryhmäkotien pöydät. Pertti on myös asentanut lääkekaappeja, verhoillut ansiokkaasti lukuisia tuoleja ja yhtenä viimeisimpänä työnään hän on asentanut Itä-Pasilan yksikön sprinklereihin metalliset suojat. Pertin auton peräkärryssä kulkevat usein myös esim. apuvälineet ja sairaalasängyt ryhmäkodista toiseen. Pertti on siis sanalla sanoen varsinainen monitoimimies! Jotta Pertti tietäsi aina, minne suunnata työkalupakkinsa kera, toivoisi hän, että ryhmäkodit ilmoittaisivat huoltotarpeet hänelle palvelimella kiinteistönhallinnan kansiossa olevien Huoltotarpeet -dokumenttien avulla. Päiväkummun Sanomat - 9 Yhteistyö Teksti: Paula Malmberg Teksti: Paula Malmberg Itä-Pasilan yksikön siivoojat Henriikka, Lassila&Tikanojan työntekijät Marianna Poldmaa ja Luule Vainikk hoitavat Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikön siivousta sekä pyykkihuoltoa. He ovat molemmat kotoisin Virosta. Marianna on kolmatta vuotta töissä Päiväkummussa ja Luule on ollut Suomessa lokakuusta 2010 lähtien. Marianna ja Luule pitävät työstään, sillä heidän mukaansa jokainen päivä on erilainen ja työ on mukavan itsenäistä. Marianna kertoo, että aloittaa työpäivänsä yleensä katsomalla, mitä pyykkejä on pestävänä. Kun pyykkikoneet ja kuivausrummut ovat hurisseet ja työnsä tehneet, asukkaiden vaatteet siirretään lajiteltuina takaisin ryhmäkoteihin. Pyykkihuollon lisäksi tyypillisiin aamutöihin kuuluu ryhmäkotien lattioiden puhdistus. Tämä on Mariannan mukaan kätevä tehdä aamulla varhain, kun asukkaat ovat 10 HoitokotiPäiväkumpu Päiväkumpu 6 - -Hoitokoti vielä nukkumassa, jolloin siivouksesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Pyykkihuollon ja lattioiden lisäksi Luule ja Marianna huolehtivat Itä-Pasilan yksikön asukashuoneiden, wc-, kylpy- ja saunatilojen sekä yleisten tilojen siisteydestä. Luule ja Marianna kertovat viihtyvänsä hyvin Päiväkummussa, ja he ovat pidettyjä myös asukkaiden joukossa. He kertovat, että monet asukkaat tuntevat heidät hyvin ja odottavat, milloin he tulevat paikalle. Marianna kertoo hymyssä suin, kuinka ryhmäkoti Kullervon pihalla ulkoilevat asukkaat saattavat vilkuttaa ja tervehtiä häntä iloisesti ja tulevat mielellään auttamaan esim. roskasäkkien viemisessä roskakatokseen. Siivouskärryjen työntämiseen saa myös usein apua asukkailta. Välillä asukkaat hassuttelevat Luulen ja Mariannan kanssa ja saattavat napata esim. vessapaperirullan siivouskärryistä ja lähtevät vessapaperirulla kainalossa ja pilke silmäkulmassa pinkomaan heitä pakoon. Eräällä asukkaalla on tapana laittaa käsi aina suun eteen, kun hän näkee Mariannan, sillä hän oli saanut kerran Mariannalla makeisen, joka selvästikin oli ollut makoisa! Marianna ja Luule kertovat, että tuntevat olevansa päiväkumpulaisia ja kiittelevät sitä, että heidät muistetaan kutsua aina mukaan juhliin, kakkukahveille ja muille kekkereille. Myös jouluisin jokaisesta ryhmäkodista saadut joulukortit lämmittävät sydäntä. Luule ja Marianna kertovat tekevänsä töitä Päiväkummussa hyvällä mielellä. Länsi-Pasilan hoitoapulainen Henriikka työskentelee Hoitokoti Päiväkummun Länsi-Pasilan yksikössä hoitoapulaisena. Hän kertoo tulleensa töihin Päiväkumpuun Passari-hankkeen kurssin kautta helmikuussa 2012. Henriikka oli kuullut Passari-hankkeesta työ- ja elinkeinotoimistossa. ”Minulla ei ole vielä toisen asteen koulutusta, ja Passari-hanke kuulosti mielenkiintoiselta polulta edetä”, hän kertoo. ”Aluksi opiskelimme kolmen kuukauden ajan kotipalvelualaa, henkilökohtaista avustamista sekä siivoamista ja olimme samalla töissä”, hän jatkaa. Toukokuusta lähtien Henriikka on ollut työsuhteessa Päiväkummussa. ”Syksyllä haluaisin mieluusti aloittaa lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen täällä Päiväkummussa”, hän kertoo. Henriikka kertoo siivoavansa joka arkipäivä neljän tunnin ajan Länsi-Pasilan yksikköä. ”Ensin siivoan yleensä asukashuoneita Ilmattaren ja Väinölän puolella sekä yleisiä tiloja. Auttelen myös pyykkihuollossa”, hän kuvailee. Päiväkumpu on Henriikan mielestä kiva paikka olla töissä. ”Tänne on kiva tulla ja tekemistä on koko ajan. Pidän siitä, että työ on itsenäistä ja saan tehdä töitä rauhassa”, hän kertoo. Hän kertoo, että asukkaiden kanssa on myös mukava jutustella, kun heitä on alkanut oppia tuntemaan paremmin ja tietää, millaisista asioista he pitävät. Yhteistyö Teksti: Paula Malmberg Jenny Borgar – Vuosaaren yksikön siivooja Jenny Borgar on 28-vuotias lähihoitaja, joka tekee Hoitokoti Päiväkummun Vuosaaren yksikössä sekä lähihoitajan että siivoojan töitä. Jenny aloitti Päiväkummussa loppukesällä 2010 vuorotteluvapaan sijaisena, mutta ei pystynyt tuolloin tekemään vuorotyötä ja siirtyi töihin päiväkotiin. Hän kuitenkin palasi takaisin Päiväkumpuun keikkailemaan ja maaliskuusta 2012 lähtien hän on huolehtinut Vuosaaren yksikön siisteydestä. Siivoustöiden lisäksi Jenny tekee noin neljäsosan työajastaan lähihoitajan tehtäviä. Jenny kertoo siivoavansa yleensä kolmena päivänä viikossa. Hän huolehtii yleisten tilojen, asukashuoneiden, wc-tilojen sekä henkilökunnan pukuhuonetilojen siisteydestä. Jenny pitää kovasti työstään, sillä työ on vaihtelevaa ja työkaverit ovat tosi mukavia ja hauskoja. ”Töihin on mukava tulla, ja asukkaiden ja hoitajien välillä on lämmin kontakti. Tuntuu melkein siltä, kun tulisi kotiin, kun aamulla saapuu töihin”, Jenni kuvailee. Kysyessäni, mitä kehittämiskohteita hän Ahtialan ja Vellamon ryhmäkodeissa näkee siivoustyön näkökulmasta, Jenny kertoo, että säilytystilaa esim. tuoleille voisi olla enemmän, jotta siivoaminen sujuisi jouhevammin ja nopeammin. Purkamattomat tai väärissä paikoissa olevat tukkukuorma- ja vaippalaatikot hidastavat Jennyn mukaan myös työtä, ja hän toivoisi, että lattialle tippuneet ruokatahrat pyyhittäisiin heti pois. Näitä epäkohtia lukuun ottamatta Jenny kertoo viihtyvänsä hurjan hyvin Vuosaaressa ja toivoo, että saisi olla Päiväkummussa töissä vielä pitkään. Teksti: Paula Malmberg Passari-hanke: työllistämispolun kautta työelämään ja uuteen ammattiin Passari-hanke on Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa toimintaa, jossa on tavoitteena luoda työttömälle henkilölle työllistymispolkumalli kotityöpalvelualalle. Hoitokoti Päiväkummussa aloitti talvella yhteensä kolme Passaria, jotka kaikki työskentelevät tällä hetkellä Päiväkummussa. Hankkeen työllistämispolkumalli on kehitetty yhteistyössä Helsingin kaupungin ammatillisten oppilaitosten (Hesote, Heltech, Helpa) sekä työhallinnon ja alan yritysten ja yhteisöjen sekä kolmannen sektorin- ja yrityspalveluiden edustajien kanssa. Kotityöpalvelulla tuetaan ihmisten ja perheiden selviämistä jokapäiväisessä elämässään omissa kodeissaan tai kodinomaisissa laitoksissa. Kotityöpalvelun tavoitteena on asiakaskodin hyvä arki. Kotityöpalvelun perinteisiä tehtäviä ovat kotisiivous, tekstiili- ja vaatehuolto, ruoanvalmistus, pihan ja puutarhan hoito, erilaiset kodin kunnostus- ja huoltotehtävät, henkilökohtainen avustaminen kuten pukeutumis-, peseytymis- ja ulkoiluapu sekä asiointi- ja kauppapalvelut. Työllistämispolku tukee työttömyysuhan vaarassa olevaa työntekijää ja/tai työtöntä työnhakijaa kiinnittymään takaisin työelämään ja uuteen ammattiin. Työnhakijan soveltuvuus alalle kartoitetaan ja hänelle järjestetään valmentavaa koulutusta kotityöpalvelualan työtehtäviin. Työnhakijalle etsitään työllistävä yritys tai organisaatio, johon työntekijä solmii työsuhteen. Työnantaja perehdyttää työntekijän työtehtäviin, ja tarvittavan ammattitaidon työntekijä hankkii alan työtehtävissä työpaikalla. Työsuhteen aikana tai sen päätyttyä työntekijä voi jatkaa opintojaan työvoimakoulutuksessa kotityöpalvelun ammattilaiseksi tai lähihoitajaksi, ja yrityspalveluiden turvin työntekijää tuetaan tarvittaessa myös alan yrittäjyyteen. Passari-hankkeen työllistämispolulle pääsee mukaan varaamalla ajan työ- ja elinkeinotoimiston virkailijalle ja kertomalla olevansa kiinnostunut Passarihankkeesta, tai hankevetäjään voi olla suoraan yhteydessä joko puhelimitse tai sähköpostitse. Passari-hankkeesta saa lisätietoja hankkeen nettisivujen kautta: www. passari.fi Lähde: Passari-hankkeen esite (Helsingin kaupungin opetusvirasto ja ELY-keskus) Päiväkummun PäiväkummunSanomat Sanomat- 11 15 Päiväkummun Sanomat 7 Yhteistyö Vuosaaren talonmies Tuije Sjöroos Hoitokoti Päiväkummun Vuosaaren yksikkö sijaitsee Merikorttikuja 6:ssa tavallisen kerrostalon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Talonmiehenä yhtiössä toimii Tuije Sjöroos. Teksti: Paula Malmberg Tuije on tehnyt pitkän työuran talonmiehenä Merikorttikuja 6:ssa, sillä hän tuli varatalonmieheksi yhtiöön vuonna 1973 ja vuodesta 1980 lähtien hän on toiminut vakituisena talonmiehenä. Taloyhtiöön kuuluu yhteensä kuusi taloa: kolme korkeaa ja kolme matalampaa kerrostaloa. Asuntoja yhtiöissä on yhteensä 155. Alueella toimii myös päiväkoti sekä seurakunnan lasten päiväkerhotila. Tuije kertoo, että talonmiehen työnkuva on hyvin monipuolinen eikä kahta samanlaista päivää ole. Päiväkumpulaisia Tuije kertoo auttavansa esim. lamppujen vaihtojen kanssa sekä viemäriongelmissa ja hän huolehtii myös esim. spinkleritestauksista. Hän kertoo myös käyneensä välillä auttamassa yökköä nostamaan lattialle kaatuneen asukkaan ylös. Tuije kertoo hymyssä suin, kuinka erään kerran eräs rouva oli kaatunut yöllä ja Tuije tuli auttamaan yökköä rouvan pystyyn saamisessa. Kun rouva oli saatu pystyyn, hän oli todennut Tuijelle pilke silmäkulmassa, että taitaa kaatua seuraavanakin yönä. 12 - Hoitokoti Päiväkumpu Teksti: Tytti Lahtinen Welsh corgi pembroke Vuosaaren terapiakoira Elli Welsh corgien uskotaan asuneen kotiseudullaan Walesissa jo yli 3 000 vuotta sitten. Rotua käytettiin jo varhain paimennustehtävissä. Niitä saatettiin risteyttää paikallisten lammaskoirien kanssa monipuolisemman työkoiran aikaansaamiseksi. Mataluudesta oli karjakoiralle hyötyä, koska lyhytjalkaista paimenta lehmät eivät yltäneet potkaisemaan. Corgi oli arvostettu ja monipuolinen käyttökoira, jossa oli samassa paketissa karjapaimen, tuholaistorjuja, vahtikoira ja perheen lemmikki. Rotufaktan mukaan Pembroke on Englannin kuningatar Elisabet II:n suosiossa, ja hän on omistanut niitä vuosien varrella paljon. Elli on Vuosaaren ryhmäkotien terapiatassu jo toisessa polvessa. Myös Ellin vanhemmat ovat toimineet terapiakoirina Päiväkummussa ja jättäneet jälkensä sydämien lisäksi myös huonekalujen jalkoihin. Ellin ura terapiakoirana alkoi pentuiäs- sä kolme vuotta sitten. Tuolloin asukkaat saivat osallistua ristiäisiin osallistumalla nimiäänestykseen. Yhteistuumin Elli sai nimensä, joka ryhmäkodeissa jo hyvin tunnetaan. Kiintymys koiran ja asukkaiden välillä on molemminpuolista. Omistajansa kertoman mukaan Elli tuntee hyvin tien Päiväkumpuun. Liekö myös hyvin ansaitulla palkalla osuutta asiaan? Palkka maksetaan haleina, rapsutuksina ja herkkupaloina. Ellillä ei ole pentuja, mutta hän on ylpeä siskonsa komeasta katraasta. Poikahauvoja on yhteensä seitsemän ja kaikki ovat saaneet nimensä Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen mukaan. Ellin työpäivä Päiväkummussa on yleensä maanantaisin, mutta muinakin päivinä Elli on odotettu vieras. Kilpailu suosiosta on kova. Rapsuttajilta ei into lopu ja haleja riittää koko työpäivän ajan. Olen terapeutti Elli suloinen kuin karamelli, sievä, soma karvatassu tosi kiltti, hieman hassu. Kaunis musta turkki yllä senhän toki huomaa kyllä. Viuhkahäntääni heilutan, kun makupalaa kinuan. Vellamossa, Ahtialassa käyn asukkaita tapaamassa. Saa minua rapsutella silitellä, taputella. Voi salaisuudet kertoa en niitä muille juorua. Hau hau hauskaa päivää vaan kaikille mä toivotan. Runon Ellistä kirjoitti Anneli Kammonen hinkään. mutta ei tarvitse lähteä mi ”Kieltä voit niille näyttää, Pistä pää tyynyyn vaan.” ”Minä tykkään Ellistä kovasti. Se on melkein kesy, ei se pure.” Teksti: Paula Malmberg Suun hoitoa, kipsikäsitaidetta, hierontaa, kummiasukastoimintaa Yhteistyö Hesoten kanssa jatkuu monipuolisena Tiivis yhteistyö Hesoten eli Helsingin sosiaali– ja terveysalan oppilaitoksen ja Hoitokoti Päiväkummun kanssa jatkui jälleen keväällä. Hoitokotikoulu jatkoi toimintaansa, ja tämän tiimoilta Hesoten oppilaita kokoontui keväällä kolme kertaa Päiväkummun tiloissa, ja jokaisella kerralla opiskelijat pääsivät aamun luennon jälkeen kokeilemaan oppimiaan taitoja käytännössä Päiväkummun asukkaiden kanssa. Hoitokotikoulusta käytännön oppia opiskelijoille ja mukavia hetkiä asukkaille Alkuvuodesta hoitokotikoulussa oltiin musiikin pyörteissä ja helmikuussa ohjelmassa oli luento ja demonstraatio iäkkään suun puhdistuksesta. Teoriaosuuden jälkeen opiskelijat harjoittelivat suun hoitoa käytännössä asukkaiden kanssa opettajan johdolla. Hesoten opiskelijat vanhustyön koulutusohjelmasta, Kristiina ja Anna-Liisa olivat mukana suun puhdistus –luennolla. He kertoivat, että on tosi mukava ja hyödyllistä nähdä itse, miten asioita tehdään ja päästä sitten kokeilemaan niitä käytännössä. Se, että hoitokotikoulun tiimoilta on ollut mahdollista päästä tutustumaan Hoitokoti Päiväkumpuun, on myös ollut mielenkiintoista ja he toivoivat, että hoitokotikoulu saisi jatkoa jälleen syksyllä. Naistenpäivänä 8.3. hoitokotikoulun ohjelmassa oli monenlaista hemmottelua. 14 - Hoitokoti Päiväkumpu Opiskelijat koristelivat Länsi-Pasilan yksikön viherhuoneen ja Itä-Pasilan yksikön Sampolan kukilla, liinoilla ja koristeilla viihtyisiksi hoitoloiksi, joissa tarjolla oli mukavan yhdessäolon ja jutustelun lisäksi käsien rasvausta ja hierontaa, kynsien lakkausta, päänhierontaa, niska- ja hartiahierontaa, yksin pelattavia taito- ja hahmotuspelejä sekä käsimuottien tekoa kipsin avulla. Itse olin mukana Itä-Pasilassa, jossa Sampolan täytti heti hemmotteluhetken alettua iloinen tunnelma ja puheensorina. Niska- ja hartiahierontapisteessä näkyi onnellisen ja rentoutuneen näköisiä asukkaita puhumattakaan päähierontapisteestä, jossa osa asukkaista näytti miltei nukahtaneen päänhipsuttimen rentouttavan hipsutuksen jälkeen. ”Maailman parasta, aivan ihanaa!” totesi eräs asukas hymyillen, kun oli ollut hierottavana. Kynsienlakkauspisteessä lakattiin kynsiä juhlakuntoon, ja erityisen suosittua näytti olevan käsimuottien teko kipsistä. Kipsisuikaleita aseteltiin asukkaan käden päälle ja annettiin kuivua hetken, jonka jälkeen muotti oli valmis koristeltavaksi. Naistenpäivän hemmottelutuokiosta jäi monelle muistoksi hieno koristeltu kipsinen muotti omasta kädestä, iloinen mieli sekä rentoutuneet hartiat. Toivottavasti saamme tästä hemmottelutuokiosta jokavuotisen perinteen! Vapaaehtoisprojekti kummiasukastoimintaan liittyen Hoitokotikoulun lisäksi yhteistyötä Hesoten kanssa tehtiin keväällä myös vapaaehtoisprojekti kummiasukastoiminnan muodossa. Hoitokotikoululaisilla oli omia kummiasukkaita Hoitokoti Päiväkummun Länsi- ja Itä-Pasilan yksiköissä ja opiskelijat tapasivat kummiasukkaitaan mm. hoitokotikoulupäivien yhteydessä. Tapasin hoitokotikoulussa Marjutin, jonka kummiasukas on Lauri Itä-Pasilan yksiköstä. Marjut kertoi, että Siilitie Helsingin Herttoniemessä yhdistää häntä ja hänen kummiasukastaan, sillä he ovat molemmat asuneet Siilitiellä. Marjut kertoi, että he ovat tarinoineet Laurin kanssa mm. lapsuudesta, vanhemmista sekä tutuista seuduista Siilitiellä, ja Marjut kertoi myös vieneensä Laurille Aku Ankkoja luettavaksi. Kummiasukastoiminta on Marjutin mukaan tosi hyvä idea, ja hän toivoisi, että mukana olisi vielä enemmänkin asukkaita. Palaammekin kummiasukastoimintaan Sanomien sivuilla vielä jatkossa. Päiväkummun Sanomat - 15 A Apua hahmotushäiriöisen arkeen Metropolian opiskelijoiden innovaatioprojektista Teksti: Paula Malmberg O sana Metropolia-ammattikorkeakoulun innovaatioprojektiopintoja toteutti joukko Metropolian opiskelijoita ohjaavan opettajan Kaarina Pirilän johdolla syksyllä 2011 Hoitokoti Päiväkummun Länsi-Pasilan yksikössä projektin, jonka tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla helpottaa hahmotushäiriöistä kärsivien asukkaiden arkea ja elämänlaatua. Projekti oli osa innovaatiohanketta, jossa tutkittiin vanhusten monipuolisten hyvinvointipalveluiden kehittämistä. Opiskelijat muodostivat moniammatillisen työryhmän, 16 johon kuului toimintaterapeutti-, fysioterapeutti- sekä optometristiopiskelija sekä kaksi sairaanhoitajaopiskelijaa. Projektissa pureuduttiin yhden ryhmäkoti Ilmattaren asukkaan arkeen ja sen ongelmiin. Asukkaalla on vaikea hahmotushäiriö, mikä toi lisähaastetta projektille. Projektin avulla löytyi kuitenkin useita yleiseen toimintakykyyn, wc-toimintoihin, valaistukseen sekä ruokailuun liittyviä apukeinoja, joista kerrotaan seuraavaksi tarkemmin lisää. A sukkaalle oli aamuisin vaikea orientoitua ympäristöönsä ja hahmottaa, mikä päivä tai vuosi oli kyseessä. Keinona aamulla heräämiseen ja päivään orientoitumiseen opiskelijat ehdottivat kelloradiota, joka ilmoittaisi aamuisin, mikä päivä ja vuosi on sekä paljonko kello on. Havainnoinnin pohjalta vaikutti siltä, että asukas näki ja tunnisti ainakin päävärejä, joten tätä voitaisiin hyödyntää arjessakin enemmän. Huomattiin myös, että tiloissa liikkuminen ja esimerkiksi ruokapöydän ääreen istuminen tuottivat jonkun verran vaikeuksia. Asukas I TT ER NS ► ei ehkä uskaltanut luottavaisesti istua alas tuoliin, koska ei hahmottanut, missä tuoli tarkalleen on. Korkeammat tuolit tai istuinkorokkeet voisivat auttaa, jottei hänen tarvitsisi nojautua niin alas. Koska hahmotushäiriö esti asukasta toimimasta näkönsä ohjaamana, opiskelijat ehdottivat, että hoitajat voisivat toimia käyttäen enemmän hyväksi asukkaan tarkkaa kuulo- ja tuntoaistia. Asukkaalla oli vaikeuksia löytää reittiä wc-tiloihin sekä hahmottaa, siellä missä eri asiat (esim. wc-istuin, jonka kansi oli vaihdettu jo aiemmin punaiseen sekä lavuaari ja peili) sijaitsevat. Wc-tilojen löytämiseen ideoitiin ovien karmien peittäminen värikkäällä teipillä sekä kaiteen tai narun laittaminen sängyltä wc:hen ”reitiksi”, jotta asukas voisi saada muuta kuin visuaalista informaatiota siitä, minne on menossa ja saattaisi auttaa häntä löytämään helpommin wc:n ovelle. Wc-tilojen suuri peili saattaa tuottaa myös hahmotushäiriöstä kärsivälle erityisiä hankaluuksia, sillä asukas ei pysty erottamaan peilikuvaansa lopusta huoneesta. Peili lisäksi ”jatkaa” tilaa, mikä hankaloittaa jo muutenkin heikkoa kykyä aistia kolmiulotteisuutta. Tähän voisi olla ratkaisuna peilin peittäminen yksivärisellä ja heijastamattomalla kankaalla. V alaistukseen liittyviksi apukeinoiksi projektissa löydettiin mm. yleisvalaistuksen sekä yleisissä tiloissa että asukkaan omassa huoneessa parantaminen sekä kohdevalojen runsaampi käyttö. Ruokailutilanteita seuratessa huomattiin, että ruokailutilan vaalea koivusta tehty ruokapöytä kiiltää, ja asukkaan saattaa olla vaikea erottaa vaaleita astioita pöydältä. Vahakankainen, yksivärinen ja mattapintainen pöytäliina estäisi heijasteita, ja lisää apua voisi tulla omasta ruokailutabletista, joka voisi olla väriltään tumma, jotta vaalea lautanen erottuisi paremmin. Tabletti voisi olla myös materiaaliltaan ”röpelöinen”, jotta sen tuntisi paremmin. Myös hieman painavampi, aikuisille suunniteltu nokkamuki voisi auttaa ruokailutilanteissa, sillä asukkaalla ollut muki oli suhteellinen kevyt ja saattoi näin ollen kaatua painavaa nokkamukia helpommin. Ryhmäkotivastaava Sari Salonen ryhmäkoti Ilmattaresta kertoo, että projektin loppuraportissa todettuja keinoja arjen elämän helpottamiseen on otettu onnistuneesti käyttöön ja kiittää vielä koko Päiväkummun puolesta opiskelijoita hyvästä projektista. Lähde: Metropolia-ammattikorkeakoulun innovaatioprojektin loppuraportti , Ikääntyneiden monipuoliset hyvinvointipalvelut (Kanerva, Koivuneva, Tirkkonen, Pärnänen, Vuorinen), 2011 KO Kevään aikana on saatu nauttia monista musiikkiesityksistä Länsi-Pasilan viherhuoneessa. EN A ILT ST AI M ► O Pertti Riihelä, Helsingin Alzheimeryhdistyksen toiminnanjohtaja oli puhumassa Vuosaaren omaisten illassa. KI ► AR Ryhmäkotivastaava työssään, Sari Salonen ryhmäkoti Ilmattaresta. Päiväkummun Sanomat - 17 Tapahtumia Tauno ja Elon helmet esillä Sukupolvien välisessä solidaarisuuspäivässä Voimatalossa Teksti: Irma Väätäinen V oimatalossa Helsingin keskustassa vietettiin 3.5.2012 Sukupolvien välisen solidaarisuuden tapahtumapäivää. Päivän teemana oli aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Tapahtuman aamupäivän upea ohjelma päättyi Hoitokoti Päiväkummun ryhmäkoti Vanamon asukkaan Tauno Naumasen koskettavaan esiintymiseen. Aluksi hänen saattajanaan toiminut seuraavan sukupolven ns. suurten ikäluokkien edustaja, Irma Väätäinen, lausui Taunon pyynnöstä hänen runokirjastaan runon ”Äiti”. Runossa Tauno hyvästelee avoimen arkun äärellä hänen edellisen sukupolvensa rakkaimman edustajan, oman äitinsä. Esiintyminen huipentui kahteen lauluun, jotka hänen hoitajanaan toimiva nuori lähihoitaja, musiikin maisteri Elisa Laiho oli säveltänyt ja sovittanut Taunon runoista ”Totuus” ja ”Valon voitto” ja nyt hän tulkitsi niitä kauniisti laulaen ja pianolla itseään säestäen. 18 - Hoitokoti Päiväkumpu Esityksen jälkeen halusi moni kuulija tulla tutustumaan tarkemmin Taunoon ja hänen viime vuonna julkaisemaansa esikoisrunokirjaseen Elon helmet. Kuulijat saivat tietää, miten runot ja Taunon ottamat upeat perhosvalokuvat päätyivät kirjaan hoitokodissa koululaissopimuksella työskennelleen lukiolaisen, sittemmin suomenkielen ja kirjallisuuden opiskelijan, Marjo Alsteen, toimesta ja miten Taunon lapsenlapsi Sissi Kähkönen hoiti kirjan taiton ja toimitti painatuksen. Taunon esiintyminen oli oivallinen osoitus siitä, että sukupolvien välisellä aktiivisella vuorovaikutuksella on mahdollista luoda ja kasvattaa yhteistä henkistä pääomaamme ja nauttia siitä yhdessä ja jättää aikanaan perinnöksi myös tuleville sukupolville. Tähän myös hoitokotielämä antaa hyvät mahdollisuudet, kun vain oivallamme tarttua niihin sukupolvien välistä solidaarisuutta vahvistaen. Tapahtumia IT A IH SI T RT ► KO ► NS TA Ilmattaren korttihait vauhdissa. A LU I KA K ► KO Leikitäänkö sankareita vai ollaanko päivänsankareita? Nakkikääröjen rullailua Ilmattaressa. KI ► T RE Ryhmäkoti Kullervosta tehtiin keväinen retki Gallergia Foggaan ”Ihmeiden aikaan” –näyttelyyn, jossa esillä oli esim. Hoitokoti Päiväkummussa kuvataideohjaajana toimivan Mirja Ilkan taidetta. Teksti: Tytti Lahtinen Länsi-Pasilan ryhmäkotien asukkaat ja henkilökunta saivat nauttia nykytanssin esityksestä 16.5. Pääsimme osallisiksi Myrskyryhmän 10-vuotisjuhlaesityksestä. Myrskyryhmä on Elli Isokosken ja Pauliina Tynin vuonna 2002 perustama tanssiryhmä. Pauliina Silvennoinen on ollut ryhmässä vuodesta 2009. Myrskyryhmä vie ihmisläheistä tanssia arkisiin ympäristöihin. Isokoski ja Tyni ovat tanssineet vanhuksille ja pitkäaikaissairaille eri puolilla Suomea. He ovat esiintyneet myös kirkossa, pankkikonttoreissa, parturi-kampaamoissa, kahviloissa ja tanssiteattereissa. Länsi-Pasilaan saimme yhden naisen energisen tanssiesityksen, kun Elli Isokoski esitti Myrskyryhmän tanssiteoksen ”Leikitäänkö sankareita”. Tanssiteos on saanut alkunsa lapsuuden leikeistä, ihan- teista ja sankareista. Esitys loi mielikuvia sankareista ja sai pohtimaan, kuka on todellinen arjen sankari. Kulhoa vimmatusti vatkaava äiti vai pitkään takkiin piiloutunut salapoliisi? Esityksen jälkeen pohdittiin, kuka on elämän sankari. Ilmattaren asukkaat pitivät Pekka Puupäätä ja Uuno Turhapuroa todellisina positiivisen ajattelun sankareina. Mutta olihan joukossamme myös kaksi päivänsankaria, joille kajautimme komeat onnittelulaulut esityksen jälkeen. Sattumalta tanssitaiteilija Elli Isokoski vietti syntymäpäiväänsä. Oman talon sankari oli Pirkko Keinänen, jonka 60-vuotismaljat kohotettiin koko porukalla. Päivänsankaruuden lisäksi Pirkko sai myös ansaitun voileipäkakkumestarin tittelin! Teksti: Kullervon väki Päiväkummun Sanomat - 19 Tapahtumia Jussi Ratia (ensimmäinen vas .) vierailulla Maltan preside Teksti: Jussi Ratia, Kotipolun ryhmäkodin asukas Kotipolun Jussin matka Maltalle us Arvokkaat Päiväkummun ystävät, tässä kertom unohtumattomasta Maltan matkastani. L ähtö Helsingistä oli sunnuntaiaamuna. Aikainen lento lähti klo 6.30. Lensimme ensin Frankfurttiin ja sieltä Maltalle. Saavuimme klo 9.00 Maltan lentokentälle missä meitä oli vastassa hieno musta Mersu. Ajoimme British hotellille jossa yövyimme. Paikka oli historiallinen. Samana päivänä lähdimme hieman tutustumaan Maltan kauniiseen yöelämään ja shoppailumahdollisuuksiin. Maanantaiaamuna söimme hienon aamiaisen. Sen jälkeen oli tapaaminen Suomen suurlähetystössä. Tapasimme Down syndroomaa sairastavia nuoria. Kerroimme heille Lyhdystä. Työstäni kerroin että teen Lyhdyssä monipuolista työtä. Teen puutarhatöitä ja talvella teen lumitöitä ja hoidan vaikeavammaista Laura tyttöä sekä Lyhdyssä harrastan tanssia. Keskustelimme sujuvasti englanniksi heidän kanssaan. He näyttivät meille Maltan kaupunkia ja kaupungin historiaa. Kävimme lounastamassa hienoissa ravintoloissa. Tiistaina oli vierailu paikallisella radioasemalla. Tutustuimme kuinka maltalaiset tekevät radio ohjelmia. Keskiviikko oli tärkeä päivä. Silloin oli vierailu 20 - Hoitokoti Päiväkumpu Maltan presidentin linnassa. Siellä oli kovat turvatoimet. Meidän kunniavierailuamme vahti sotilaat vartiokopeissaan. Ojensin presidentille kättelyn aikana lahjan Suomesta. Hän oli mielissään. Ja jälleen iski nälkä. Menimme syömään ennen vierailuamme pääministerin luona. Se oli hyvin ansiokas Suomen ja Maltan välinen yhteistyösopimus. Työn jälkeen päätimme ottaa ilon irti matkastamme. Menimme bailaamaan diskoon. Se oli hauskaa. Maltalla oli ihanan lämpimät ilmat. Aurinko paistoi meille joka päivä. Lämpötila oli noin 20 astetta. Minun omasta mielestäni Malta oli kaunein paikka missä olen käynyt elämäni aikana. Sain sieltä paljon uusia ystäviä. Heitä en unohda ikinä mielestäni. Maltalta jäi ihanan kauneimmat muistot. Lensimme Maltalta Tukholmaan ja Tukholmasta Helsinkiin Finnairin lennolla. Lopuksi tahdon sanoa lämpöiset kiitokset vieraanvaraisuudestanne. Oli ihanaa saada olla kotimaassanne kunniavieraina. Malta, tervetuloa vastavierailulle Suomeen ja Lyhdyn vieraaksi toivottaa Lyhty r.y.n porukat. It was nice to wisiting you home. Please I hope we see soon my friends. ntin luona. VÄ E ST ► UA ÄI NP I NA UA L TE R A K ► AS L TE R A K ► AS Naistenpäivän tunnelmia Ainolasta. I TT ER NS ► KO Ainolasta tehtiin kevätretki Kasvitieteelliseen puutarhaan, joka oli juuri avattu remontin jäljiltä. Rairuohon istutus on mukavaa puuhaa - hauskoja hetkiä Ilmattaressa! Kalevalanpäivän kanteleensoittajat Länsi-Pasilassa Teksti: Ainolan väki I KI T ► RE T LA N H ► JU Ainolassa juhlittiin viiden asukkaan syntymäpäiviä, jotka sattuivat tammikuulle. Joten päätimme ideoida asukkaille yhteiset juhlat, joille annoimme nimeksi kaurisjuhlat, johon kutsuimme omaiset viettämään yhteistä juhlaa yhdessä. Lauloimme, tanssimme ja vietimme mukavia hetkiä yhdessä omaisten ja asukkaiden kanssa. T RT E S ► KO Teksti: Ainolan väki Eräällä ryhmäkoti Kullervon opiskelijalla oli komea amerikanrauta, jonka kyytiin neljä Kullervon asukasta pääsivät vappuna tyylikkään vappuajelun merkeissä. Helsingin poliisisoittokunnan vaskiseitsikko kävi töräyttelemässä torviaan Ilmattaressa ja Ilmattaren asukas asukas Anneli kaappasi yhden soittajista kainaloonsa. ”Suloinen ja hieno konsertti, tykkäsin tosi paljon”, Anneli kehui. Teksti: Kullervon väki Päiväkummun Sanomat - 21 Lions Club Helsinki / Malmittaret Lions Club Helsinki / Malmittaret on KoillisHelsingin alueella toimiva vireä naisklubi. Malmittaret on aloittanut toimintansa 31.8.2005, jonka jälkeen se on toiminut aktiivisesti alueen lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi. Lisätietoja Lions-järjestöstä ja Malmittarista löytyy mm. seuraavista verkkoosoitteista: www.lions.fi ja www.verkkoviestin.fi/lionshkimalmittaret 22 - Hoitokoti Päiväkumpu Viriketoimintaa Leijonien kanssa Teksti: Anne Kangas Lions Club Helsinki / Malmittaret on joukko energisiä ja aktiivisia naisia, jotka ovat vuosien saatossa tulleet tutuiksi useille päiväkumpulaisille. Malmittarien kanssa on yhdessä organisoitu muun muassa muutaman vuoden ajan asukkaiden avustaminen Malmin kirkkoon adventtikonserttiin ja huhtikuussa veteraanipäivän konserttiin. V iime joulun alla useita asukkaita oli kuuntelemassa Koop Arposen adventtikonserttia ja tänä keväänä 26.4.2012 saimme olla kuuntelemassa Malmin mieslaulajia Isänmaallisessa illassa. Malmittaret organisoivat nämä kaksi kirkkokonserttia vuosittain – hankkivat esiintyjät, myyvät käsiohjelmia ja avustavat kuulijoita konserttiin. Malmittaret ovat odottamassa Hoitokoti Päiväkummun taksikuljetuksia ja avustavat asukkaat kirkkoon yhdessä hoitajien kanssa ja konsertin jälkeen takaisin autoihin. He ovat joinakin kertoina olleet avustamassa asukkaitamme myös Tuomiokirkkoon Cantores Minoresin konserttiin. Yhteistyö Malmittarien kanssa on pitänyt sisällään kirkkokonserttien lisäksi myös muunlaisia tapahtumia. Helmikuun 11. päivänä Malmittaret olivat avustamassa Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan asukkaita ulkoilussa ja Malmittarien jäsen Ulla Welin luki myös runoja. Malmittaret saivat houkuteltua ulos pieneen pakkaseen 22 asukasta pienille kävelylenkeille. Ulkoilujen jälkeen saimme paneutua Ulla Welinin yhden runokirjan antiin. Huhtikuun 24. päivänä Ulla oli lausumassa kirjoittamiaan runoja myös Vuosaaren yksikössämme. Malmittaret esittivät meille päiväkumpulaisille toiveen, että joku tulisi kertomaan muistisairauksista, jotta yh- teistyö olisi entistäkin hedelmällisempää päiväkumpulaisten kanssa ja jotta omassa lähi- ja tuttavapiirissä oleviin tilanteisiin saisi lisää tietoa. Ainolan ryhmäkotivastaava Tarja Koivunen vastasi tähän pyyntöön ja oli kertomassa 14.3.2012 Malmittarien kuukausikokouksen yhteydessä muistisairauksista ja erilaisista tahoista, joista voi saada lisätietoja ja apua yksilöllisiin tilanteisiin. Yhteistyö Malmittarien kanssa tulee jatkumaan niin kirkkokonserttien kuin muidenkin tapahtumien kanssa. Ensi kesälle ideoitiin jo yhteistä grillaushetkeäkin. Lämmin kiitos Malmittarille avusta ja mukavista yhteisistä hetkistä! Päiväkummun Sanomat - 23 Entisiä työtovereita ja yhteistyökumppaneita ystävänpäivänä Irman eläkejuhlissa Vuosaaressa. Ohi on – viimeinen työvuoro. Irma lähdössä eläkkeelle vanhan Kangoonsa kanssa. Länsi-Pasilan eläkejuhlissa perehdyttiin myös Irman uran alun opiskelu- ja työvaatetuksiin. 24 - Hoitokoti Päiväkumpu Niin rakas siskoni Anneli ja entinen työtoverini Leena, onneksi tämä oli vain lunta eikä tervaa ja höyheniä täällä Kallion yleisen saunan pihalla. Malja ikimuistoiselle yhteiselle työelämän matkalle! Kiitos Varpu työtoveruudestasi ylitarkastajana ammattikasvatushallituksessa ja inspiraation annostasi Elämänilon filosofian etsintään. Teksti: Anne Kangas Irma eläkkeelle sisältörikkaan yli 40-vuotisen työuran jälkeen H oitokoti Päiväkummun yhden perustajasisaren, Elämänilon hoitofilosofian äidin, Irma Väätäisen eläkejuhlia vietettiin Päiväkummussa ystävänpäivän aikoihin. Eläkejuhlien yhteydessä saimme kuulla, kuinka oiva esimerkki Irma on siitä, miten moninaisissa tehtävissä voi sosiaali- ja terveysalalla toimia. Jos Irmaa itseään pyytää kertomaan, mitä hän on työuransa aikana tehnyt, sanoo hän usein nopeasti: ”No, toimin noin 10 vuotta hoitajana, noin 10 vuotta sairaanhoidon opettajana, noin 10 vuotta ammattijohtajana ja noin 10 vuotta yrittäjänä.” Jos Irman 40-vuotista työuraa valottaa hivenen monisanaisemmin, paljastuu pian, että tuore eläkeläisemme on viihtynyt paljon myös koulun penkillä. Irma valmistui ylioppilaaksi Nurmeksen yhteislyseosta vuonna 1969 ja sairaanhoitajaksi vuonna 1971. Tämän jälkeen olivat vuorossa: erikoissairaanhoitajan tutkinto, sairaanhoidon opettajan tutkinto, hallinnollinen tutkinto, terveydenhuollon maisteri, yrittäjän erikoisammattitutkinto – ja lukuisia aproja ja cumuja Helsingin yliopistosta sekä lisensiaattiopintoja Kuopion yliopistossa. Näiden lisäksi Irmalla on suoritettuna pienempiä koulutuksia ja kursseja valtaisa määrä – näiden joukossa mm. talonmieskurssi. Ennen varsinaista hoitoalan uraa Irma joutui tutustumaan tiukkaan työntekoon lapsuuden kodissa maalaistalossa, joka sijaitsi kaukana korvessa Nurmeksen kauppalasta. Lähimmälle bussipysäkillekin kotitalosta oli seitsemän kilomeriä ja koulutien hän joutui usein taittamaan umpihankeen. Ensimmäiset ansiotulot Irma tienasi metsän istutuksesta sekä sekatavarakaupan, vaatekaupan ja ruokakaupan myyjänä. Ensimmäisinä työvuosina tuli myös Fazerin karkkitehdas tutuksi. Lukiosta valmistuttuaan Irma sai saksankielen opettajan sijaisuuden. opettajauran aikana Irma ehti opettaa Helsingin kaupungin sairaanhoitoopistossa mm. sisätautien sairaanhoitoa, sairaanhoito-oppia, kansanterveystiedettä, terveyskasvatusta, sairaanhoidon sovellutusta erityiskysymyksissä, hallintoa ja työnjohto-oppia. Myös Kätilöopistolla Irma toimi sairaanhoidon opettajana. Opettajakesinä Irma teki välillä yöylihoitajan tehtäviä. Vuonna 1982 Irma pyydettiin WHO:n hoitotyön opetuksen kokeilu- ja kehittämisprojektiin koordinoivan projektiylihoitajan tehtäviin. Irma toimi projektissa opetussairaaloissa hoitotyön asiantuntijana ja opetti prosessiajattelun soveltamista käytännön hoitotyöhön. airaanhoitajaopintojen ollessa vielä kesken Irma otti tuntumaa hoitoalaan työskentelemällä yhden kesän Saksassa Bad-Schwalbachissa. Varsinaiset hoitoalan työt Suomessa pääsivät alkuun Lieksan ja Tampereen sairaaloissa ennen Helsinkiin muuttoa. Koskelan sairaalassa Irma teki ensin sairaanhoitajan ja osastonhoitajan – sittemmin myös ylihoitajan ja yöylihoitajan tehtäviä. Noin kymmenen vuotta kestäneen mmattikasvatushallituksessa Irma aloitti ylitarkastajana syksyllä 1985. Ylitarkastajana Irman tehtäviin kuului terveydenhuollon ja kauneudenhoitoalan koulutuksen suunnittelua, ohjausta ja seurantaa. Erityisinä vastuualueina olivat opettajakoulutus, opiskelijavalinta, oppilaanohjaus, erityisopetus ja tukiopetus. Vuosina 1985-87 Irma toimi myös terveydenhuollon keskiasteen peruslinjakokeilun vetäjänä. S A Päiväkummun Sanomat - 25 Kiitos teille entiset ja nykyiset työtoverit ja yhteistyökumppanit kaikesta yhdessä koetusta! Ammattikasvatushallituksessa ollessaan Irma kirjoitti kollegansa Aune Räisäsen kansa kirjan Kasvun aika. Kirja käsittelee vammaisen lapsen perheen kriisiä. Tätä kirjaa luettiin yliopistossakin lähes parikymmentä vuotta. Ammattikasvatushallituksesta Irma siirtyi perhesyiden vuoksi yöylihoitajan tehtäviin Suursuon sairaalaan – mutta pian Irma pyydettiin päivään ylihoitajan ja tulosyksikön johtajan tehtäviin. Aikaa Suursuolla ja erityisesti yhteistyötä osastohoitajien kanssa Irma on muistellut aina lämmöllä. Keväällä 2001 Irma lähti toteuttamaan yhdessä siskojensa kanssa jo kymmenen vuotta kytenyttä haavetta omasta hoitokodista. – Tämä Päiväkummun osuus Irman työhistoriassa onkin meille Päiväkummun Sanomien lukioille jo varsin tuttua (mikäli jollekin Sanomien lukijalle siinä on paljon vierasta – kannattaa tutustua vaikka numeroon 1/2011, jossa käydään läpi Päiväkummun 10-vuotishistoriaa tai Päiväkummun nettisivujen historia-osioon). Irman eläkejuhlissa oli mukava nähdä työkavereita työuran eri vaiheilta ja kuulla mielenkiintoisia muistoja töistä ja sen ulkopuolelta. Irmalle osoitetuista puheista ja esityksistä tuli hyvin esille se, että työ on merkinnyt Irmalle aina paljon. Irma on ollut ahkera ja määrätietoinen, aikaansaapa, avulias ja työtä pelkäämätön – monipuolinen osaaja. Irma on aina kyennyt hyvin hahmottamaan isot kokonaisuudet ja on mielellään tehnyt erilaisten asioiden suunnittelua ja organisointia sekä kannustanut ja innostanut muita. 26 - Hoitokoti Päiväkumpu Y ksi asia on kulkenut Irman mukana jo kaksikymmentä vuotta – nimittäin Elämänilon hoitofilosofia. Tämä yrityksemme punainen lanka lähti kehittymään Irman myötävaikutuksella jo 90-luvun laman kourissa Suursuon sairaalassa. Päiväkummussa Elämänilon filosofiaa on kehitetty eteenpäin ja Irma onkin ollut luennoimassa siitä useissa tilaisuuksissa. Irman halu sytyttää ilo asukkaiden silmiin ja saada henkilökunta kokemaan työniloa on ollut mukaansatempaavaa. Opiskelun lisäksi Irman toinen harrastus on ollut yhdistystoiminta. Irma on ollut perustamassa viittä eri yhdistystä. Ensimmäisen kerran Irma aktivoitui perustamaan yhdistystä Koskelan sairaalan, johon hän perusti kollegoidensa kanssa sairaanhoitajien ammattiosaston ja toimi sen puheenjohtajana useita vuosia. Sen jälkeen hän paneutui yhdistystoimintaan kouluelämän puolella – Suutarilan alaasteen vanhempainyhdistys ja sen jälkeen Suutarilan yläasteen ja lukion vanhempainyhdistys perustamisvaiheineen tulivat tutuiksi. Gerbera ry perustettiin vanhustenhoidon kehittämiseen. Viimeiset kuusi vuotta Irma on toiminut aktiivisesti Lions Club Hki / Malmittarissa eri rooleissa. Eläkejuhlien yhteydessä kävi selväksi se, että monien päiväkumpulaisten onkin ollut vaikea kuvitella, että Irma jäisi töistä kokonaan pois. Osa-aikaeläkekin tarkoitti Irmalle käytännössä lähes normaalia työaikaa ja lomia – ennen osa-aikaeläkettä Irma painoi työtä lähes yötäpäivää ja lähes lomitta. Ja pieni pilke silmäkulmassaan Irma totesi senkin, että ensimmäinen virallinen eläkepäivä on aprillipäivänä. Miten kiittäisinkään sinua opetusneuvos Anu, rakas ystäväni, opiskelu- ja työtoverini kaikesta yhdessä tehdystä ja koetusta. E ikä totaalista työstä poisjääntiä ole myöskään tapahtunut: jo nyt tuore eläkeläisemme on hoitanut päivystävän sairaanhoitajan tointa pääsiäisen pyhät, tehnyt muutaman työvuoron mm. yösairaanhoitajan tehtävissä sekä heiluttanut hallituksen puheenjohtajan nuijaa. Irma opastikin meitä, että töistä hän ei ole jäämässä kokonaan pois – työtä on jatkossa mahdollisuus harrastaa, jatkossa toimeentulon mahdollistaa eläke. Innostavia ja mielenkiintoisia töitä on mahdollista jatkossa tehdä voimien mukaan. Meille muille päiväkumpulaisille tieto siitä, että Irma on myös jatkossa osa yhteisöämme, on hyvin tärkeä. Toivommekin, että meillä on mahdollisuus hyödyntää hänen pitkää kokemustaan ja ammattitaitoaan vielä kauan. Toivomme kuitenkin, että hän voi iloita näistä työelämän suorituksista ja että hänellä on aikaa nauttia myös elämän muista puolista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Irmalle juhlissa luettu netistä löytynyt eläkeruno: Kiitos vuosista näistä, riemuista, myrskysäistä. Ne vietit kanssamme työtä tehden. Nyt käänsit eloosi uuden lehden. Emme aina sua muistaneet kiittää, sanat tänään ne mahda ei riittää. Sen kai tiedät, sua korvaa ei kukaan. Sulle onnea toivotamme mukaan! Hyviä ja aktiivisia eläkepäiviä! Kiitos teille Ketolan sisarukset, jotka olette olleet tukemassa Päiväkummun elämää sen ensihetkistä lähtien! Kiitti sinulle rakas poikani Ville tämän Elon helmet –runokirjan kera ja onnea ja siunausta elämääsi ja työhösi firman talousjohtajana. (Tämän Tauno Naumasen runokirjan saivat muistokseen useimmat Irman pitkäaikaiset yhteistyökumppanit.) Sinä se rakas Mirja-siskoni osaat aina yllättää taidoillasi – Nyt tämä Elämänilon talo kipsiteoksena! Rakkaat sisaret – tulkaapa perässä ja kiitti kaikesta + Karibian eväistä! Rakas tyttäreni Anne, kiitos noista Päiväkummun puolesta lausumistasi mieltä lämmittävistä sanoistasi ja ihanasta oloneuvossormuslahjasta. Onnea ja siunausta elämääsi ja työhösi firman toimitusjohtajana. Kiitos myös Matille (vas. takana) mukavista eläkesoitoista ja Tuulalle (oik. takana) karjalaisesta minulle rakentamastasi ja esittämästäsi itkuvirrestä. Käteni on valettu vahakabinetissa rukoukseen ja kiitokseen muistutukseksi siitä, miten paljon olen teiltä kaikilta saanut ja miten paljon haluaisin teille kaikille toivoa elämäänne ja työhönne. PäiväkummunSanomat Sanomat 27 - 27 Päiväkummun Teksti: Jaana Sulkava Yksityisten sosiaalipalveluiden omavalvonta L aki yksityisistä sosiaalipalveluista astui voimaan 1.10.2011 (922/2011 6 §) ja se edellyttää, että palvelujen tuottaja laatii omavalvontasuunnitelman palvelujensa laadun varmistamiseksi. Lain mukaisesti sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on antanut määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta (määräykset astuivat voimaan 1.3.2012). Palveluntuottajan on määräysten mukaisesti laadittava omavalvontasuunnitelma 1.9.2012 mennessä. Yksityisen sosiaalipalvelulain mukaisesti palveluntuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan tarjoamat sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Omavalvonnan perustana on palveluntuottajalle myönnetyn toiminnanharjoittamisen luvan vahvistamat toiminnan edellytykset, joiden toteutumista seurataan. Omavalvontasuunnitelman tulee olla julkisesti nähtävillä toimintayksikössä. 28 - Hoitokoti Päiväkumpu Omavalvonta Valviran määräyksen mukaisesti omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön ja valvontaohjelmien edellyttämät sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset, joissa on otettu huomioon palvelujen laadusta annetut suositukset. Omavalvontasuunnitelma Omavalvontasuunnitelmalla puolestaan tarkoitetaan palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi suunniteltujen menettelytapojen kuvausta ja siinä käytettäviä asiakirjoja. Omavalvontasuunnitelman laajuus ja sisältö määräytyvät toimialan ja toiminnan mukaan siten, että palveluntuottajat soveltavat määräyksiä niiltä osin kuin määräysten mukaiset toiminnot toteutuvat omassa palvelussa. Alihankintana tuotetuista palveluista on oltava kuvaus menettelyistä, joilla varmistetaan alihankinnalle asetettujen laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimusten täyttyminen. Omavalvontasuunnitelmassa ei saa käydä ilmi salassa pidettäviä asiakastietoja. Omavalvontasuunnitelma sisältää kaksi isoa kokonaisuutta; omavalvonnan toteuttamisen sekä palvelun sisällön omavalvonnan. Omavalvontasuunnitelman sisältö rakentuu seuraavista osa-alueista: • Omavalvonnan toteuttamista koskevista toimintaohjeista • Palvelun sisältöä koskevista laatuvaatimuksista • Prosesseja koskevista laatuvaatimuksista • Toimintaa ohjaavista menettelyohjeista Omavalvonnan toteuttaminen sisältää konkreettisesti palvelun tuottajan tiedot, toiminta-ajatuksen, arvot ja toimintaperiaatteet sekä omavalvonnan organisoinnin, johtamisen ja vastuuhenkilöiden nimeämisen. Lisäksi se sisältää henkilöstön osallistumisen, perehdyttämisen sekä ”Kun tekee tässä hetkessä parhaansa, on parhaimmin valmiina myös seuraavaa hetkeä varten” -Oprah Winfrey - asiakkaiden ja omaisten osallistumisen sekä toiminnan riskien tunnistamisen ja korjaavien toimenpiteiden käytännöt. Palvelun sisällön omavalvonnan osalta kuvataan henkilöstöön, toimitiloihin, terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin, asiakasturvallisuuteen, asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, asiakastyön sisällön omavalvontaan sekä asiakastietojen käsittelyyn liittyviä asioita. Omavalvontasuunnitelman seuranta Omavalvontasuunnitelmaa tulee päivittää tarvittaessa. Menettelyohjeisiin tulleet muutokset tulee kirjata viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelma vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Omavalvonnan seurannan varmistamiseksi asiakirjoja on säilytettävä 10 vuotta. Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa palvelujen tuottaja ts. toiminnasta vastaava johtaja. Uudet omavalvonnan säädökset osaksi toiminnanohjausjärjestelmäämme Hoitokoti Päiväkummussa omavalvontaa on tehty toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Uuden lain ja ohjeet nähtyämme totesimme kehittäneemme toimintaamme myös viranomaisten toivomaan suuntaan. Omavalvonnan uusien vaatimusten täyttäminen vaatii meiltä joitakin täydennyksiä nykyiseen järjestelmäämme. Toiminnanohjausjärjestelmämme on sertifioitu NHG:n (Nordic Healthcare Group) toimesta ja kaikilla Hoitokoti Päiväkumpu Oy:n yksiköillä ja ryhmäkodeilla on NHG:n myöntämä ISO 9001:2008 standardin mukainen laatusertifikaatti. Toiminnanohjauksen sertifiointi on osoitus asiakkaille, henkilökunnalle, sidosryhmille ja viranomaisille pitkäjänteisestä kehittämistyöstä ja onnistuneesta toiminnan vaatimuksiin vastaamisesta. Sähköinen toiminnanohjausjärjestelmämme on oiva apu palveluidemme ydin- ja tukiprosessien suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa ja sitä kautta se auttaa toimintamme jatkuvassa kehittämisessä ja johtamisessa asukkaidemme parhaaksi. Yksityisen sosiaalipalvelulain mukainen omavalvontasuunnitelma tulee olemaan osa Hoitokoti Päiväkummun toiminnanohjausjärjestelmää. LÄHTEET: • Valviran (sosiaali- ja terveysalan valvonta- ja lupavirasto) määräys 1 (13) Dnro 7754/03.03/2011 ”Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien omavalvontasuunnitelman laatimista, sisältöä ja seurantaa koskevat määräykset” • Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 § • Taija Härkki, tutkija, MMM 1.3.2012 omavalvontasuunnitelman infotilaisuus Päiväkummun Sanomat - 29 Uutisia Teksti: Ville Väätäinen Keikkapörssi Mobile Kuluneen kevään aikana Hoitokoti Päiväkumpu on rakentanut keikkatyöntekijöilleen "Keikkapörssi Mobile" -sovelluksen. Sovelluksen tarkoituksena on parantaa palveluntuottajan ja keikkatyöntekijöiden välistä viestintää. Palvelun avulla pyritään varmistamaan korvaavan hoitohenkilökunnan saanti vakituisen henkilökunnan poissaolojen ajalle. Palvelu on ollut loppukeväästä pienemmän ryhmän testikäytössä ja uuden version myötä palvelu otetaan käyttöön koko Päiväkummussa kesäkuun alkupuolella. Laadunvalvonta Kevään aikana Hoitokoti Päiväkummussa on syvennytty laatutyöskentelyssä poikkeamien korjaamisprosessin parantamiseen. Päivityksiä tehdään eritoten laatuun liittyvän informaation käsittelyyn ja raportointiin. Perimmäisenä tavoitteenamme on rakentaa kaikkia sidosryhmiämme entistä paremmin palveleva kokonaisuus. 30 - Hoitokoti Päiväkumpu Ahtialan vanhin asukas, 97-vuotias Eila pisti jalalla koreasti tiistaipäivän tansseissa terveydenhoitajaopiskelija Tuija Hämäläisen kanssa. Teksti: Paula Malmberg Terveydenhoitajaopiskelija tanssin pyörteissä Ahtialassa R yhmäkoti Ahtialassa keskusteltiin eräänä keväisenä päivänä ruokailun lomassa asukkaiden kanssa rakkaudesta ja miehistä. Pohdiskeltiin yhdessä mm. sitä, millaisia ominaisuuksia pöytäseurueen rouvat miehissä arvostavat. Kohteliaisuus ja huomioon ottaminen olivat rankinglistalla korkealla, kuinkas muuten! Rupattelun lomassa ruokapöydän viereinen ovi aukesi kuin taikaiskusta ja ovesta kurkisti huoneen asukas, haitarivirtuoosi Matti. Matti kumarsi rouville, nosti hattuaan, kääntyi takaisin huoneeseensa ja alkoi näppäillä haitariaan. Liekö kuullut rouvien keskustelun ja päättänyt näyttää malliesimerkkiä siitä, kuinka hurmaavia miehet voivat olla tai sitten Matin päätös musisoinnista oli vain hauska sattuma. Joka tapauksessa näin sai alkunsa tuon keväisen aurinkoisen tiistain ex-temporetapahtuma, Ahtialan tiistaitanssit. Tanssin pyörteisiin liittyivät kaikki kynnelle kykenevät asukkaat sekä hoitajat, heidän mukanaan terveydenhoitajaopiskelija Tuija Hämäläinen. ”Työharjoittelu täällä Ahtialassa on ollut ihana kokemus”, Tuija kertoo. ”Täällä on päivittäin virikkeitä, ulkoillaan, tanssitaan, lauletaan, halataan ja asukkaista todella välitetään ja heidät otetaan huomioon yksilöinä”, Tuija jatkaa. Hän kertoo olevansa koulutukseltaan lähihoitaja ja toimineensa osastotyössä, mutta suorittaa nyt terveydenhoitajan opintoja Vakuutuskuntoutuskeskuksen kustantamana, sillä auto-onnettomuudesta jääneen vamman takia hän ei pysty enää jatkamaan lähihoitajan ammattiaan. Tuijan kolmen viikon perushoidon työharjoittelujakso Ahtialassa on loppusuoralla, ja valmistuminen terveydenhoitajaksi häämöttää 3,5 vuoden päässä. Tuija kehuu, että Ahtialan lämmin ja kodikas tunnelma sekä hoitajien välinen loistava tiimityöskentely sekä henki on tehnyt häneen suuren vaikutuksen. Hän kiittää saamastaan ohjauksesta ja kehuu, että on pystynyt hyvin suorittamaan tämän terveydenhoitajan opintoihin liittyvän harjoittelujaksonsa Päiväkummussa ja pystynyt hyödyntämään tietojaan ja taitojaan mm. ravitsemuksesta ja toimintakyvyn ylläpidosta myös näin hoitokotiolosuhteissa. ”Kun olen joskus vanha ja jos olen siinä kunnossa, että tarvitsen hoitopaikkaa, olisi ihana päästä tällaiseen hoitokotiin asumaan”, hän päättää hymyillen. Päiväkummun Sanomat - 31 Ravintoterapeutti I hmiset ikääntyvät biologisesti eri tahtia, eikä biologista ikää voi aina määritellä kronologisen iän mukaan. Tahtiin vaikuttavat geenit, elämäntyyli, ravinto ja ympäristötekijät. Päiväkummun asukkailla on jo monia seikkoja huomioitu, ja kodinomainen ympäristö sekä Päiväkummun hoitoideologia antavatkin hyvät lähtökohdat laadukkaaseen ikääntymiseen. Syksyllä 2012 Päiväkummun asukkailla on mahdollisuus saada myös terapeuttinen ravintohoitosuunnitelma asukkaan yksilöllisen hoidon tueksi. Tämän tuella asukas voi saada virkeyden ja elämänlaadun paranemista sekä apua moniin vaivoihin ruuansulatusongelmista sitkeisiin ihottumiin. Ravintohoi- 32 - Hoitokoti Päiväkumpu Ravintoterapeuttista palvelua Hoitokoti Päiväkummun asukkaille Teksti: Hanna Huttunen, Dipl.ravintoterapeutti, Ravintopolku / X-ON Oy tosuunnitelman laadinta tulee olemaan erikseen tilattavissa oleva lisäpalvelu ja lisätietoa tästä tullaan antamaan asukkaille, omaisille ja edunvalvojille syksyllä 2012. Ikääntymisen huomioiminen ravitsemuksessa Vanhenemiseen liittyy lukuisia biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat ruoan käyttöön, ravinnon saantiin ja ravintoaineiden hyväksikäyttöön. Tällaisia ovat mm. ruuansulatusentsyymien tuotanto, elimistön kuonanpoiston hidastuminen, vatsahappoerityksen muuttuminen ja suoliston kyky imeyttää ravintoaineita elimistön hyödynnettäväksi. Muutokset ovat hyvin yksilöllisiä. Muutosten ilmenemisnopeutta voidaan hidastaa ja niiden aiheuttamia häiriöitä estää oikealla ruokavaliolla. Ruokavalio vaikuttaa myös suuresti mielialaan, muistiin ja muihin älyllisiin toimintoihin. Iäkkäiden ravitsemusongelmat liittyvät usein liian vähäiseen proteiinin ja energian saantiin. Energiantarpeen pienentyessä ikääntymisen myötä ja vitamiinien sekä kivennäisaineitten suosituksien pysyessä lähes ennallaan tulee ikääntyessä kiinnittää huomiota ruoan laatuun, koska pienemmästä ruokamäärästä olisi saatava sama ravintomäärä kuin aiemminkin. Ruoan tulee olla ravitsemuksellisesti rikasta, jolloin sillä pystytään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi ja hidastamaan ikääntymisen tuomia muutoksia. Liikunnan vähentyessä elimistön lihasmassa vähenee ja ruokahaluttomuudesta johtuva liian niukka syöminen lisää lihasten käyttöä energiaksi. Toisaalta ylipainoisellakin voi olla huono ravitsemustila, kun syöty ruoka sisältää niukasti ravintoaineita suhteessa energiamäärään. Vanhusten ateriapalveluita säätelevät tiukat kriteerit, mutta vaikka ravinto olisi kuinka hyvin koostettu, on aineenvaihdunta yksilöllistä ja vanhuksen kokonaisterveydentila, lääkkeet, suoliston kunto jne. vaikuttavat siihen, mitä ravinnosta pystyy hyödyntämään. On siis paljon syitä siihen, miksi ravitsemuksen tilanne on hyvä tarkastaa ravintoterapeutilla ja laatia yksilöllinen ravitsemussuunnitelma. Varsinkin sitkeitten ruuansulatusvaivojen tai ihottumien hoitamisessa ravintoterapialla tulisi olla keskeinen rooli. Ravintoterapeutin tekemän ravintohoitosuunnitelman tavoitteena on varmistaa ja tehostaa ravintoaineitten riittävä saanti ja imeytyminen, parantaa elämänlaatua, lisätä virkeyttä, hillitä ja jopa taltuttaa mahdollisia kroonistuneita tulehdustiloja, vaikuttaa kipuihin ja mahdollistaa jopa lääkkeitten vähentämistä tilanteesta riippuen. Yksilöllinen ravintohoitosuunnitelma tehdään ravintoterapeutin tekemän kartoituksen perusteella. Kartoituksessa kuullaan asukasta itseään, vastuuhoitajaa sekä omaista. Tämän lisäksi ravintoterapeutti hyödyntää kaikkea saatavilla olevaa tietoa asukkaan terveydestä viimeisimmät laboratoriotulokset yms. terveydentilaa valaisevat dokumentit, sekä kartoittaa asukkaan lääkityksen ravintosuosituksia silmälläpitäen. Tämä on erittäin tärkeää, jotta voidaan huomioida esim. lääkkeistä johtuvat ravintoaineiden imeytymiseen vaikuttavat asiat sekä välttää mahdolliset ristireaktiot ruoka- aineiden tai mahdollisesti tarvittavien ravintolisien kanssa. Tarvittaessa on mahdollisuus lisäpalveluina saada myös lisätutkimuksia esim. suolen seinämän läpäisevyyden kartoitus, viivästyneitten yliherkkyyksien tutkiminen (IgG – vasta-aineet) jne. Kartoituksen perusteella laaditaan ravintohoitosuunnitelma ja ohjeistus keittiölle, vastuuhoitajille sekä omaisille – ravintoterapeutti tekee nämä kirjallisena ja ne käydään yhdessä läpi asianosaisten kanssa. Ravintohoitosuunnitelma pitää sisällään myös mahdolliset lisäravinnesuositukset, sillä muuttuneissa olosuhteissa monipuolinen perusruoka ei välttämättä enää riitä. Lukemattomissa tutkimuksissa on osoitettu, että ruoastamme puuttuu nykyisin monia elintärkeitä ravintoaineita ja lisäravinteet ovat usein tarpeen täydentämään ravitsemusta. Ikäihmiset ovat ravitsemuksellinen riskiryhmä. Monet ikääntyneistä ovat aliravitsemustilassa; he eivät saa riittävästi energiaa eivätkä tarvittavia ravintoaineita. Terapeuttisen ravintohoitosuunnitelman ansiosta Päiväkummun asukkailla tulee olemaan mahdollisuus saada päivittäiseen vointiinsa merkityksellisesti vaikuttavaa, entistäkin yksilöllisempää hoitoa, joka voi mahdollistaa lisää elinvoimaisia ja nautittavia elinvuosia. Ravintoterapeuttina koen, että tuomalla yksilöllisen ravintohoidon mahdollisuuden hoitokodin asukkaille olemme tekemässä jotakin hyvin merkityksellistä ja hienoa, voimme jopa olla edelläkävijöinä kaikille muillekin, jotka haluavat panostaa vanhusten elämänlaatuun. Päiväkummun Sanomat - 33 Keittiönurkka Ateriapalvelut 2.7.-5.8.2012 Ateriaalista Teksti: Paula Malmberg 34 Kuva: www.sxc.hu/CMSeter Hoitokoti Päiväkummun keittiö Karpalon henkilöstön vuosiloma- ym. järjestelyiden takia Hoito koti Päiväkummun ateriapalvelut tullaan 2.7.-5.8.2012 ostamaan Mainio Vire Oy:n omistamalta Ateriaali Oy:ltä. Ateriaali Oy tulee toimittamaan ryhmäkoteihin lounaan lämpimänä, päivällisen jäähdytettynä sekä erikoisruokavalioiden mukaiset sekä rakennemuunnetut ruuat viikon jokaisena päivänä sekä Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan että Vuosaaren yksiköihin. Aamiainen, iltapäiväkahvi sekä iltapala valmistetaan kesällä edelleen itse Hoitokoti Päiväkummussa. Teksti: Mirja Saksa Maksalaatikkoa ja savusipattia Hoitokoti Päiväkummun ateriapalveluiden kyselyn tulokset H oitokoti Päiväkummun ryhmäkodeissa (pois lukien Kotipolku) toteutettiin 13.2.-11.3.2012 ateriapalvelukysely, jonka tarkoituksena oli selvittää mielipiteitä liittyen Hoitokoti Päiväkummun keittiö Karpalon valmistaman ruuan makuun, rakenteeseen, ulkonäköön sekä riittävyyteen. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille! Kysymykset olivat avoimia kysymyksiä, joilla kerättiin mielipiteitä ja kokemuksia asukkailta, henkilökunnalta, omaisilta ja muilta yhteistyötahoilta. Asukkaiden kohdalla henkilökunta kirjasi mielipiteet ylös. Kyselyajankohtaan sisältyi yksi teemaviikko eli perinneruokaviikko, jota vietettiin 27.2.-4.3.2012, ja keittiö Karpalo tarjosi tällöin asukkaiden toiveiden mukaisia perinteisiä suomalaisia ruokia eri maakunnista. Perinneruokaviikolla olivat esillä uusimaalainen, karjalainen, pohjalainen, savolainen, ahvenanmaalainen, hämäläinen sekä lappilainen ruokaperinne. Kyselyn kullekin osa-alueelle annettiin oma painoarvonsa, ja arvosteluasteikko jokaisessa osaalueessa oli 1-5. Yleisindeksin perusteella parhaimmiksi aterioiksi kyselyssä nousivat parhaimmuusjärjestyksessä: maksalaatikko puolukkahillolla, annoslohi ja kuningatarkiisseli, rapusilakat ja omenakiisseli, lindströminpihvi ja sekahedelmäkeitto, bataatti-perunasosekeitto, perunarieska ja voi, lihakeitto, naudanlihavatkuli ja herukkakiisseli, kanaviillokki ja valkosuklaamousse, kahden kaalin keitto ja pasteija sekä makkarakastike ja mansikkarahka. Suosituimpia ruokia perinneruokaviikolla olivat karjalanpaisti, karjalanpiirakat, silakkapihvit, hirvipaisti, riisipuuro sekä maksalaatikko, jotka löytyvät soveltuvin osin myös kiertävältä neljän viikon ruokalistalta. Kymmenestä vähiten pisteitä saaneesta ruuasta noin puolet oli perinneruokaviikon aterioita kuten pohjalainen lihakeitto, uusmaalainen perunatuuvinki ja savusilakkasalaatti sekä hämäläinen makaroonilaatikko ja riävä. Myös kanakeitto, savusipatti perunan kera, kalamureke sekä uusmaalainen silakkalaatikko saivat vähän pisteitä kyselyssä. Neljän viikon kiertävältä listalta tulevat kyselyn perusteella poistumaan tonnikalapasta, savusipatti sekä kanakeitto, ja kalamurekkeen koostumusta tullaan muuttamaan. Paras ateria ulkonäön ja rakenteen perusteella oli mantelikala ja jälkiruokana pähkinävaahto. Maun perusteella parhaimmat ruuat olivat maksalaatikko puolukkahillolla, joka sai maksimipisteet sekä annoslohi (jälkiruokana kuningatarkiisseli), rapusilakat (jälkiruokana omenakiisseli) sekä lindströminpihvi (jälkiruokana sekahedelmäkeitto). Riittävyydeltään paras ateria oli maksalaatikko puolukkahillolla. Yleisarvosanan keskiarvoksi kyselyssä muodostui 4 (asteikko: 1-5). Maun keskiarvo oli 4,1, ruuan rakenteen keskiarvo 4,2, ulkonäön keskiarvo 4,46 ja ruuan riittävyyden keskiarvo 3,45. Ruuan riittävyyteen eniten vaikuttavaksi tekijäksi osoittautui rakennemuunnetun soseruuan riittävyys. Tästä tuli kyselyssä eniten palautetta sosesalaatin osalta. Keittiö Karpalossa tullaan kiinnittämään huomiota edelleen soseruokien riittävyyteen ja henkilökuntaa tullaan myös opastamaan soseruuan annosteluun liittyen. Lämmin kiitos vielä kaikille kyselyyn osallistuneille! Teemme parhaamme, että ruoka, jota teemme sydämellä, tuo makuelämyksiä, ravitsee ja antaa puhtia jokaiselle päivälle. Päiväkummun Sanomat - 35 Voikukat Sieltä ne nousee taas joka kevät uudestaan kuin pienet auringot loistavat nuo kullankeltaiset voikukat. Siellä ne hehkuvat nurmella ei niitä mikään lannista ja lapset niitä kerää taas niin kuin ennenkin, aina vaan. Niistä seppeleen kietovat hiuksillensa laittavat näin kesää uutta alkavaa myös tahtovat he juhlistaa. Teksti: Anneli Kammonen
© Copyright 2024