POHJOIS-KARJALAN METSÄSTYSTOIMINNAN JA -KULTTUURIN TOIMINTAKENTÄN LOPPURAPORTTI SELVITYS 2014 LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo sivu 3.................Tausta, tavoitteet, toteutus sivut 4-10............Tulokset,metsästysseuroille suunnattu kysely sivut 11-12...........Tulokset, maanomistajille suunnattu kysely sivut 13-16...........Tulokset, kyläyhdistyksille suunnattu kysely sivu 17................Luontomatkailu sivut 18-19...........Pyöreän pöydän keskustelun (23.10.2014) tuotokset sivu 20................Hankkeen tulosten yhteenveto ja johtopäätökset sivu 21................Esiselvityshankkeen pohjalta toimenpide-ehdotukset tärkeysjärjestyksessä sivu 22/takasivu....Tulevaisuustassu eli tärkeimmät kehittämisuunnat 2 Taustaa Pohjois-Karjalassa on vahva metsästyskulttuuri ja metsästysseurat ovat usein kylien ainoita aktiivisia toimijoita. Metsästysseuratoiminnan mallit ovat kuitenkin pääosin 1960 - luvulta ja siten osittain vanhentuneita. Seuratoiminnassa ei ole aiemmin nähty tarpeelliseksi aktiivista sidosryhmätiedottamista eikä myöskään harrastuksen arvostuksen lisäämistä avoimella esilläololla. Vahvasti talkoohenkeen perustuva seuratoiminta tulee olemaan haasteellista koska jäsenet eivät enää asu välttämättä paikkakunnalla jossa seura sijaitsee. Toimintaa uhkaa lisäksi seurojen jäseneksi pääsemisen vaikeus ja metsästysseurojen jäsenistön ikääntyminen. Metsänomistajuus on siirtymässä kaupunkeihin ja suhde paikkakuntaan ja siellä toimivaan yhteisöön voi olla katkennut. Maaomistajilla ei ole välttämättä riittävää tietoa metsästyskulttuurista joka osaltaan on myös lisännyt kriittistä suhtautumista maanvuokraukseen ja siten vaikuttaa myös metsästysseuratoiminnan tulevaisuuteen. Metsästysseurojen tärkeää roolia metsänhoidossa erityisesti hirvivahinkojen torjumisessa ei ole mitenkään erityisesti nostettu esille. Metsästäjät käyttävät eräretkillään erilaisia palveluita ja tuovat alueille tuloja mm. vieraslupa – ja muina maksuina. Alueella toimivat matkailupalvelujentuottajat eivät tee kuitenkaan järjestelmällistä yhteistyötä metsästysseurojen kanssa ja ohjeistusta ja malleja toiminnan laajempimittaiseen järjestämiseen ei ole. Tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva metsästystoiminnan – ja kulttuurin toimijakentästä Pohjois-Karjalassa. Haluttiin myös selvittää yhteistyö- ja toimintaverkostoja sekä -malleja sekä kansallisten ja kansainvälisten metsästysmatkailutoiminnan yhteistyöedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena oli aloittaa yhteistyökontaktointi kansallisesti ja kansainvälisesti, tutustua yhteistyökohteisiin kotimaassa ja ulkomailla ja osallistua erilaisiin tapahtumiin. Toteutus Perustietoselvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä joka lähetettiin Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan Piiri ry:n jäsenseuroille, pohjoiskarjalaisille kylille sekä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry:n metsänomistajille. Syventävät haastattelut toteutettiin yhteystietonsa jättäneiden kanssa siten että vastaajat edustivat maakunnan eri kuntia. Sähköinen kysely tavoitti ne seurat, kylien edustajat ja maanomistajat jotka olivat jättäneet sähköiset yhteystietonsa. Lisäksi haastateltiin erilaisia matkailutoimijoita sekä palvelun tuottajia ja osallistuttiin Kolin Erämessuille. 3 Tulokset Kyselyyn vastanneet metsästysseurat kunnittain Metsästysseurat Kysely lähetettiin webropol – nettipohjaisen sovelluksen avulla sähköisesti n. 160:lle Pohjois-Karjalan piirin jäsenseuralle. Lisäksi tehtiin syventäviä jatkohaastatteluja kymmenessä metsästysseurassa. Sähköisen kyselyn vastausprosentiksi muodostui n. 35 %. Kyselyn keskeiset teemat olivat: koulutus, tiedottaminen, yhteistoiminta kyläyhteisön ja maanomistajien kanssa ja metsästysmatkailu. Vastauksia saatiin tasaisesti ympäri Pohjois-Karjalaa ja seurat edustavat laajalti maakunnan erityyppisiä metsästysseuroja Haastatelluista puheenjohtajista toimessaan yli puolet oli ollut puheenjohtajina enemmän kuin 12 vuotta. Seuran jäsenten keski-ikä yli 90 % vastauksissa oli 45-64v. Nuorten määrä (alle 25v) oli n. 8 % jäsenistä ja naisia seuroissa oli keskimäärin alle 4 naista. Iäkkäitä jäseniä (yli 65v) seuroissa oli keskimäärin 26 %. Jäsenistä n. puolet asui paikkakunnalla. Yli 80 % vastanneilla seuroilla oli käytössään oma metsästysmaja. Ilomantsi Joensuu Kitee Rääkkylä Kontiolahti Liperi Lieksa Juuka Nurmes Outokumpu Polvijärvi Taustatiedot Taustatiedot Kyselyyn vastasi pääasiassa seuran sihteeri ja puheenjohtaja. Haasteena nähtiin johtokunnan jäsenten vaihtuminen, uusien jäsenten saaminen mukaan johtokuntaan on vaikeaa. Eno Taustatiedot Kyselyyn vastasi pääasiassa seuran sihteeri ja puheenjohtaja. Haasteena nähtiin johtokunn jäsenten vaihtuminen, uusien jäsenten saaminen mukaan johtokuntaan on vaikeaa. Haast puheenjohtajista toimessaan yli puolet oli ollut puheenjohtajina enemmän kuin 12 vuotta jäsenten keski-ikä yli 90 % vastauksissa Nuorten määrä (alle 25v) oli n. 8 % jäse Eno Ilomantsi Joensuu Kiteeoli 45-64v. Rääkkylä Kontiolahti naisia oli keskimäärin alle Nurmes 4 naista. Iäkkäitä jäseniä (yli 65v) seuroissa oli keskimä Liperiseuroissa Lieksa Juuka Outokumpu Polvijärvi 26 %. Jäsenistä n. puolet asui paikkakunnalla. Yli 80 % vastanneilla seuroilla oli käytössään metsästysmaja. Kyselyyn vastasi pääasiassa seuran sihteeri ja puheenjohtaja. Haasteena nähtiin johtokunnan jäsenten vaihtuminen, uusien jäsenten saaminen mukaan johtokuntaan on vaikeaa. Haastatelluista puheenjohtajista toimessaan yli puolet oli ollut puheenjohtajina enemmän kuin 12 vuotta. Seuran jäsenten keski-ikä yli 90 % vastauksissa oli 45-64v. Nuorten määrä (alle 25v) oli n. 8 % jäsenistä ja naisia seuroissa oli keskimäärin alle 4 naista. Iäkkäitä jäseniä (yli 65v) seuroissa oli keskimäärin 26 %. Jäsenistä n. puolet asui paikkakunnalla. Yli 80 % vastanneilla seuroilla oli käytössään oma metsästysmaja. 4 Haastatteluissa ilmeni että uusien jäsenten rekrytointi vaihteli seuroittain riippuen seuran Haastatteluissa ilmeni että uusien jäsenten rekrytointi vaihteli seuroittain riippuen seuran säännöistä. Käytännöt seuran jäseneksi valittaessa ovat hyvin erilaisia. Nuoria jäseniä toivottiin lisää kaikissa seuroissa. Naisten ja nuorten mukanaoloa seuratoiminnassa ei yhtä haastateltua seuraa lukuun ottamatta ollut huomioitu mitenkään erityisesti. Yksi haastatelluista seuroista ilmoitti järjestävänsä nuorten metsästysleirejä tai vastaavia ja yksi seura ilmoitti huomioivansa toiminnassaan nuoret ja naiset siten että pystyi tarjoamaan mahdollisuuden osallistua jahteihin ilman metsästystutkintoa tai asetta. Seurojen talkookäytännöt myös erosivat suuresti. Yksi vastanneista seuroista käytti talkootoiminnassaan kannustinta kun muut vastanneet ilmoittivat erityyppisistä joko vapaaehtoisista tai pakollisista maksuista jos jäsen ei päässyt osallistumaan talkoisiin. Kyseisessä seurassa käytetään toimintamaksuja toimimattomuussanktioiden sijasta ja mm palkitaan pienpetopyyntiin tai riistanhoitoon aktiivisesti osallistuneita. Yleensä seurojen kiinteistöjä (lahtivajat, metsästysmajat, kodat yms.) ylläpidettiin ja korjattiin talkoilla. Yksi seura ilmoitti kunnostaneensa metsästysmajaa hankerahalla ja yhden ampumaradan kunnostukseen oli saatu julkista tukea. Useimmissa seuroissa majaa nan myös vuokrattiin seuran ulkopuolisille, mutta vuokrausmahdollisuutta ei erityisesti markkinoitu yhtä seuraa lukuun ottamatta. Useimmat tatelluista seurojen hallussa olleet metsästysmajat olivat varustetasoltaan varsin perustasoisia ja useimmissa majoissa ei ollut juoksevaa vettä eikä a. Seuran saniteettitiloja sisällä. Yksi haastatteluista seuroista käytti metsästysseuran kiinteistöä liiketoimintamaisesti erilaisten juhlien ja tapahtuenistä jamien pitopaikkana ja ilmoitti saavansa pääosan seuran tuloista ruokahuolto – ja juhlapalveluilla. äärin n oma Kaikki haastatellut ilmoittivat tuntevansa yhdistyslain hyvin eikä ongelmia ole ollut. Muutama haastateltu seura ilmoitti päivittäneensä n seuran sääntöjä mm. uusien jäsenten rekrytointia silmällä pitäen. Kirjanpito- ja talousasioita hoiti yli 80 % vastanneista seuran jäsen ja n. 80 % vastanneista käytti kaupallista kirjanpito-ohjelmaa tai Excel-pohjaista ohjelmaa. Seuroista n. puolella oli www-sivut tai aikomus hankkia omat www-sivut ja metsästäjäliiton ylläpitämää jäsenrekisteriä käytti n. 70 % vastanneista. Kyselyyn vastanneet seurat eivät kokeneet tarpeelliseksi tai kiinnostavaksi hankkia erillistä kirjanpito-ohjelmaa. Metsästysalueet vuokrattiin kyselyyn vastanneista seuroista pääasiassa yksityisiltä maanomistajilta. Yleensä metsästysalueet muodostuvat lukuisista pienistä alueista ja vuokrasopimukset on tehty kirjallisesti. Useimmilla seuroilla sopimuksia on yli 100 kpl /seura. Yksi vastanneista seuroista ilmoitti vuokranneensa metsästysalueet pääasiassa metsäyhtiöiltä. Vuokrattujen metsästysalueiden keskiarvo yksityisiltä maanomistajilta oli 3300ha ja metsäyhtiöiltä n. 2300 ha /seura. Metsästysalueiden vuokraus oli pääosin korvauksetonta yksityisiltä maanomistajilta. Haastatteluun vastanneista seuroista noin puolet ilmoitti pitävänsä riistapeltoa, tai – kolmioita ja kosteikkoa. Yksi vastanneista ilmoitti saaneensa julkista rahaa kosteikon perustamiseen. Vain muutamalla haastatteluun vastanneella seuralla oli käytössä oma ampumarata. Pääasiassa ampumarata oli käytössä ainoastaan seuran jäsenille. Muutama haastateltu seura oli huolestunut tulevaisuudesta seuran toiminnan hiipuessa ja jäsenmäärän vähetessä. Keskusteluissa nousi esiin ajatus alueella toimivien seurojen yhdistäminen yhdeksi suuremmaksi seuraksi toiminnan jatkumisen takaamiseksi. 5 Tiedottaminen Tiedottamisessa useimmin käytetyksi tiedotuskanavaksi nousivat tapahtumien yhteydessä tiedottaminen ja kirjalliset tiedotteet. Ainoastaan yksi haastatelluista seuroista käytti erillistä tapahtumakohtaista esitettä tapahtumatiedottamisessa. Vähiten käytettiin tiedottamisessa seuran omia www-sivuja. Jäsenistöä tiedotettiin useimmissa seuroissa puolivuosittain. Muina tiedottamiskanavina mainittiin tekstiviestit, sanomalehdet ja ilmoitustaulu. Maanomistajia vastaajat ilmoittivat tiedottavansa useimmiten tapahtumien yhteydessä ja tämä tapahtui yleisimmin kerran vuodessa, käytännössä tiedottaminen tapahtui hirvipeijaisten tai vastaavan maanomistajille ja kyläläisille tarkoitetun tapahtuman yhteydessä. Yli puolet vastanneista ilmoitti, etteivät tiedota lainkaan maanomistajia. Yhteistyökumppaneita seurat ilmoittivat tiedottavansa useimmiten tarpeen mukaan ja tapahtumien yhteydessä. Kukaan vastanneista seuroista ei ilmoittanut tiedottavansa jäsenistöä, yhteistyökumppaneita tai kyläyhteisöä suunnitelmallisesti. Tiedottamisen tärkeys ja nykyaikaiset tiedotuskanavat nousivat esille haastateltujen kesken. Koulutus Seuroista vähän yli puolet ilmoitti järjestäneensä koulutusta jäsenilleen ja vajaa puolet ilmoitti että aikoo järjestää koulutusta myös kuluvan vuoden aikana. Koulutuksista tärkeimmiksi nousivat riistankäsittely (26 %), ampumiskoulutus (24 %), nuorisokoulutus (23 %) ja yhdistystoiminta (21 %). Kaikki haastatteluihin vastanneet ilmoittivat suhteiden olevat hyvät kyläyhteisön kanssa. Yhteistyötä tehtiin useimmiten kyläyhdistyksen kanssa kerran vuodessa. Muita yhteistyökumppaneita olivat marttayhdistykset, kalastusosuuskunnat ja erilaiset seurat. Kuitenkin yli puolet vastanneista ilmoitti, ettei tee yhteistyötä kylän muiden toimijoiden kanssa. Haastatteluissa nousi esille koulutustarpeiksi mm. hankerahoituksen hakeminen. 6 aikoo järjestää koulutusta myös kuluvan vuoden aikana. Koulutuksista tärkeimmiksi nousivat riistankäsittely (26 %), ampumiskoulutus (24 %), nuorisokoulutus (23 %) ja yhdistystoiminta (21 %). Kaikki haastatteluihin vastanneet ilmoittivat suhteiden olevat hyvät kyläyhteisön kanssa. Tapahtumat ja palvelut ja yhteistyö Yhteistyötä tehtiin useimmiten kyläyhdistyksen kanssa kerran vuodessa. Muita yhteistyökumppaneita olivat marttayhdistykset, kalastusosuuskunnat ja erilaiset seurat. Kuitenkin kyselyyn ilmoitti, vastanneet seurat järjestivät aktiivisesti jäsenistölleen ja kanssa. yhteistyökumpyliTapahtumia puolet vastanneista ettei tee yhteistyötä kylän muiden toimijoiden paneille. Hirvipeijaiset taikoulutustarpeiksi vastaava tapahtuma laajimmin kaikki metsästysseuran siHaastatteluissa nousi esille mm. tavoitti hankerahoituksen hakeminen. dosryhmät. Tapahtumat ja palvelut ja yhteistyö Jäsenistöä eniten koolle keränneet tapahtumat olivat talkoita jäsenistölleen ja ampumisharjoittelutilaisuuksia Tapahtumia kyselyyn vastanneet seurat järjestivät aktiivisesti ja tai – kisoja ja järjestetyistä tapahtumista jäsenille suunnattiin n. puolet kaikista yhteistyökumppaneille. Hirvipeijaiset tai vastaava tapahtuma tavoitti laajimmintapahtumista. kaikki metsästysseuran sidosryhmät. Jäsenistöä eniten koolle keränneet tapahtumat olivat talkoita ja Muina tapahtumina mainittiin mm. perhepäivä ja hirvenkävelytai juoksu. Lisäksin. ampumisharjoittelutilaisuuksia tai –pönttötalkoot, kisoja ja järjestetyistä tapahtumista jäsenille suunnattiin yhdessä seurassa järjestetään ns. ajojahti johon ovat tervetulleita myös kyläläiset ja vieraat. puolet kaikista tapahtumista. Muina tapahtumina mainittiin mm. pönttötalkoot, perhepäivä ja hirvenkävely- tai juoksu. Lisäksi yhdessä seurassa järjestetään ns. ajojahti johon ovat tervetulleita myös kyläläiset ja vieraat. Metsästysseurojen tapahtumat Metsästysseurojen järjestämät järjestämät tapahtumat Jäsenille Yhteistyökumppaneille (kyläyhteisö jne.) Maanomistajille Ei järjestä Yht. Hirvipeijaiset tms. 49 38 47 2 136 Talkoot 54 4 3 2 63 Erätulet 13 8 8 23 52 Talviset tapahtumat (pilkkikilpailut yms.) 26 10 7 16 59 Kesäiset tapahtumat (rantakala yms.) 14 6 5 23 48 Ampumaharjoittelut Tilaisuudet / -kisat 48 1 0 5 54 5 3 3 13 24 209 70 73 84 436 Muuta, mitä Yhteensä Maanomistajille järjestettiin vaihtelevasti palveluita ja käytännöt erosivat suuresti vastanneiden seurojen kesken. Seuroista noin kolmannes ilmoitti järjestäneensä metsänhoitoapua. Teiden kunnostusta ja huoltoa järjesti 10 % vastanneista ja alueen ja rakennusten vartiointia ilmoitti 7 Maanomistajille järjestettiin vaihtelevasti palveluita ja käytännöt erosivat suuresti vastanneiden seurojen kesken. Seuroista noin kolmannes ilmoitti järjestäneensä metsänhoitoapua. Teiden kunnostusta ja huoltoa järjesti 10 % vastanneista ja alueen ja rakennusten vartiointia ilmoitti järjestäneensä 7 %. Vastanneista 13 Maanomistajille järjestettiin vaihtelevasti palveluita ja käytännöt erosivat suuresti vastanneiden % ilmoitti, ettei järjestä mitään palveluita maanomistajille. seurojen kesken. Seuroista noin kolmannes ilmoitti järjestäneensä metsänhoitoapua. Teiden Haastatelluissa ilmeni että yksi ja seura arpoo hirvipeijaisten yhteydessä paistin ja niille kyläläisillevartiointia jotka eivätilmoitti kunnostusta huoltoa järjesti 10 % vastanneista ja alueen rakennusten ole mukana seuranjärjestäneensä toiminnassa. Yksi seura ilmoitti muistavansa maanomistajia mm. pikku palveluita muistamisella esim. 7 %. Vastanneista 13 % ilmoitti, ettei järjestä mitään maanomistajille. purkitetulla lihalla.Haastatelluissa Muita järjestettyjä palveluita tai maanomistajien Edellä ilmeni että yksiolivat seurahirvipeijaiset arpoo hirvipeijaisten yhteydessähirvipaisti. paistin niille kyläläisille jotka mainitusta yhteistyöstä on sovittu pääasiallisesti suullisesti tai sitä järjestetään ilman erillistä sopimusta eivät ole mukana seuran toiminnassa. Yksi seura ilmoitti muistavansa maanomistajia(n. mm. pikku 84 % vastanneista). muistamisella esim. purkitetulla lihalla. Muita järjestettyjä palveluita olivat hirvipeijaiset tai maanomistajien hirvipaisti. Edellä mainitusta yhteistyöstä on sovittu pääasiallisesti suullisesti tai Haastatelluista seuroista yli puolet ilmoitti yhteistyötä alueen muiden seurojen kanssa. Yhteistyötä sitä järjestetään ilman tekemänsä erillistä sopimusta (n. 84 % vastanneista). Haastatelluista seuroista yli puolet tehtiin mm. yhteisten karhuja hirvijahtien muodossa. Lisäksi seurat ilmoittivat järjestävänsä ilmoitti tekemänsä yhteistyötä alueen muiden seurojen kanssa. Yhteistyötäyhteisiä tehtiin ammm. yhteisten pumakilpailuja alueen muiden seurojen kanssa. Yhteistyötä tehtiin lisäksi seurakunnan ja paikallisen Lions karhu- ja hirvijahtien muodossa. Lisäksi seurat ilmoittivat järjestävänsä yhteisiä ampumakilpailuja – klubin kanssa. Riistanhoitoyhdistyksen kanssa tehtiin yhteistyötä järjestämällä koululaisille tarkoitettuaLions – alueen muiden seurojen kanssa. Yhteistyötä tehtiin lisäksi seurakunnan ja paikallisen metsästyskoulutusta. klubin kanssa. Riistanhoitoyhdistyksen kanssa tehtiin yhteistyötä järjestämällä koululaisille tarkoitettua metsästyskoulutusta. Yleisesti ottaen kyselyyn ja haastatteluun vastanneet seurat ilmoittivat että suhtautuminen paikkakunnalla on ollut myönteistä.Yleisesti Kuitenkinottaen n. 80 kyselyyn % seuroista ilmoitti että seuran toiminta-alueella on maanomistajia jotka ja haastatteluun vastanneet seurat ilmoittivat että suhtautuminen eivät vuokraa maita seuralle. Syyksi useimmiten metsästysvastaisuus. paikkakunnalla onmainittiin ollut myönteistä. Kuitenkin n. 80 % seuroista ilmoitti että seuran toimintaalueella on maanomistajia jotka eivät vuokraa maita seuralle. Syyksi mainittiin useimmiten metsästysvastaisuus. Maanomistajien metsästysalueiden vuokraamisen esteet ja syyt Maita ei vuokrata koska syynä on 8 Maanomistajien metsästysvastaisuus 56,25% Taloudelliset kysymykset 2,08% Henkilöiden väliset riidat 56,25% Halu säilyttää metsästysoikeus itsellä 37,5% Muuta, mitä 14,58% Metsästäjien vieraslupa- ja vieraskäytännöt ja metsästäjävaihto Muuta, mitä 14,58% Metsästäjien vieraslupaja vieraskäytännöt ja metsästäjävaihto Metsästäjien vieraslupaja vieraskäytännöt ja metsästäjävaihto Kyselyyn vastanneista vastanneista seuroista seuroista suurin ns.ns. metsästyspaketteja Kyselyyn suurinosa osamöi möivieraslupia. vieraslupia.Kaupallista Kaupallistametsästystoimintaa metsästystoimintaa kuitenkin järjesti kyselyyn vastanneista ainoastaan yksi seuraainoastaan yksi seura. metsästyspaketteja kuitenkin järjesti kyselyyn vastanneista Seuramme myy vieralupia vuodessa Alle 100 91,23% 100-200 3,51% 200-300 1,75% yli 300 Seuramme ei myy vieraslupia 0% 3,51% Vastanneista seuroista seuroistayliyli puolet ilmoitti suhtautuvansa myönteisesti Vastanneista puolet ilmoitti suhtautuvansa myönteisesti metsästäjävaihtoon. metsästäjävaihtoon. tarkoitetaan Metsästäjävaihdolla tarkoitetaan tässä seurojen Metsästäjävaihdolla tässä seurojen välistä toimintaa jolla vastavuoroisesti seurojen välistä voivat toimintaa jolla vastavuoroisesti seurojen jäsenet käydän. 40 % oli sitä mieltä että jäsenet käydä metsästämässä yhteistyöseuran mailla.voivat Vastaajista metsästämässä yhteistyöseuran mailla. Vastaajista n. 40 % oli sitä mieltä että seuran jäsenillä on riittävästi tietoja ja taitoja omatoimiseen metsästysmatkan järjestämiseen ulkomailla ja seuran jäsenillä on myös riittävästi tietoja ja taitoja ottaa vastaan ulkomaalaisia vieraita. Haastatelluilla seuroilla oli kaikilla ollut ulkomaalaisia metsästysvieraita ja seuran omat jäsenet käyvät myös ulkomailla jahdeissa. Toiminta ei kuitenkaan ollut yhtä seuraa lukuun ottamatta järjestelmällistä. 9 Muita kyselyssä esille nousseita kommentteja ja huomioita: ”Jotkin maanvuokraajat ovat ilmoittaneet, että jos Metsästysseura alkaa myymään metsästysmatkailupalveluja niin hekin haluavat siitä osansa. Joten eiköhän ihan kerrasta uskota” ”Ongelmia: Hallintoon ja talkoisiin ei saa tekijöitä. Kaikki duunit pakkaa jäämään yksien hoidettavaksi. Aina vedotaan jäsenten tasa-arvoiseen kohteluun, mutta onko tämä nyt sitä tasa-arvoa? Vaikka metsästysmaanvuokraa ei tarvitakaan maksaa rahassa väitän, että metsästäminen loppupelissä yksityismailla tulee kalliimmaksi kuin esim. valtiolta vuokratuilla metsästysalueilla” ”Seuramme on järjestänyt vieraillemme myös edustusjahteja, Metsähallituksen pääjohtaja, puolustusvoimain komentaja, Kuopion Piispa, Prikaatin komentajat Metsähallituksen maille on vierailut järjestettävä vaihtoperiaatteella. Kaupallista jahtia ei vuokrasopimus salli” ”Huomio! Maanomistuksen muuttuessa on havaittavissa vastustusta maanvuokraukseen. Ei ole selkeää syytä tiedossa tähän ilmiöön. Muutamia kommentteja on tullut jopa maanviljelijöiltä että susia salametsästetään. Pienriistan metsästyksen rauhoittamista esitetään, vaikka itse ollaan metsästäjiä” ”Toivotaan metsästysharrastuksen positiivisen viestin eteenpäin viemistä” Haastateltujen seurojen toiminnan uhkakuviksi nousivat metsästysharrastuksen arvostuksen laskeminen, asenteellisuus, nuorien sitouttaminen ja saaminen mukaan metsästys- ja erästelytoimintaan. Lisäksi erityisesti maakunnan pohjoisosissa haastatellut seurat ilmoittivat todelliseksi uhkaksi sudet ja siihen liittyvä lainsäädäntö. Edelliseen viitaten jokainen haastateltu kertoi joko omakohtaisesta tai seuran jäsenen kohtaamisesta suden kanssa. Yleisimmin haastateltu tai seuran jäsen oli menettänyt metsästyskoiransa ns. suden suuhun. Lisäksi keskusteluissa nousi esille uhkakuvat seuran talkootoiminnan järjestäminen tulevaisuudessa jäsenten muuttaessa kaupunkiin tai yleensäkin talkooperinteen katoaminen seuratoiminnasta. Haastateltujen seurojen ylpeydenaiheeksi nousi omassa seuratoiminnassa hyvä yhteishenki ja perinteisyys. 10 Maanomistajat Maanomistajia lähestyttiin sähköisellä kyselyllä joka toteutettiin Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan sähköisen tiedotuskirjeen yhteydessä. Tiedotuskirjeen yhteydessä oli linkki kyselyyn ja tiedotuskirje lähetettiin yhdistyksen jäsenille. Vastauksia saatiin yhteensä 36 kpl. Vastausten vähäisyyteen lienee vaikuttanut se että linkki kyselyyn postitettiin massapostituksen yhteydessä sähköisessä tiedotteessa. Lisäksi maanomistajien mielipiteitä kerättiin muiden haastatteluiden yhteydessä, koska useimmat haastatellut olivat myös maanomistajia erityisesti kyläyhdistyshaastatteluiden yhteydessä. Taustatiedot Vastaajista melkein neljännes oli iältään 55–64 -vuotias ja suurin osa vastaajista (72 %) omisti tilan henkilökohtaisesti. Tilan koko noin puolessa vastauksia on 20–50 ha. Suurempia tiloja (51–100 ha) ilmoitti omistavansa n. 30 % vastaajilta. Vastaajista yli puolet ilmoitti asuvansa muualla kuin tilan sijaintikunnassa. Vastaajista melkein 80 % ilmoitti vuokranneensa maata metsästysseuralle ja yli puolessa vastauksista maanomistajat sallivansa kaikenlaisten riistalajien metsästyksen maillaan. Enemmistö vastanneista ilmoitti, ettei saa mitään korvausta maan vuokraamisesta. Vastaajista n. 30 % harrasti metsästystä ja ilmoitti kuuluvansa metsästysseuraan. ilmoitti omistavansa n. 30 % vastaajilta. Vastaajista yli puolet ilmoitti asuvansa muualla kuin tilan sijaintikunnassa. Vastaajista melkein 80 % ilmoitti vuokranneensa maata metsästysseuralle ja yli puolessa vastauksista maanomistajat sallivansa kaikenlaisten riistalajien metsästyksen maillaan. Enemmistö vastanneista ilmoitti, ettei ja saa tapahtumat mitään korvausta maan vuokraamisesta. Vastaajista n. Yhteistyö, tiedottaminen metsästysseurojen kanssa 30 % harrasti metsästystä ja ilmoitti kuuluvansa metsästysseuraan. Kyselyyn vastanneet kokivat metsästysseurat luotettaviksi ja metsästyksen hyväksi harrastukseksi. Yhteistyö, tiedottaminen ja tapahtumat metsästysseurojen kanssa Pääasiassa metsästysseuratoiminta ja yhteistyö seurojen kanssa koettiin myönteiseksi. HaastelluisKyselyyn vastanneet kokivat metsästysseurat luotettaviksi ja metsästyksen hyväksi harrastukseksi. ta ainoastaan muutama ilmoitti, ettei vuokraa maitaan metsästysseuroille tai että metsästysoikeus Pääasiassa metsästysseuratoiminta ja yhteistyö seurojen kanssa koettiin myönteiseksi. Haastelluista ainoastaan muutama ilmoitti, etteiilmoitettiin vuokraa maitaan metsästysseuroille että vuokrattavalla maalla on rajoitettu. Syyksi tyytymättömyys seuran tai toimintaan ja sekä metsästysoikeus vuokrattavalla maalla on rajoitettu. Syyksi ilmoitettiin tyytymättömyys seuran maanvuokraajan halu rajoittaa metsästystä oman metsästysharrastuksen vuoksi. Edellisessä tapauktoimintaan ja sekä maanvuokraajan rajoittaa metsästystä oman metsästysharrastuksen sessa vuokraaja ilmoitti että haluaahalu säilyttää pienriistametsästysoikeuden itsellään. vuoksi. Edellisessä tapauksessa vuokraaja ilmoitti että haluaa säilyttää pienriistametsästysoikeuden itsellään. Maanomistajien mielikuva metsästysseuratoiminnasta ja metsästyksestä Maanomistajien mielikuva metsästysseuratoiminnasta ja metsästyksestä Täysin Samaa Ei samaa mieltä mielipidettä mieltä Metsästyseurat toimivat avoimesti 5,56% 38,89% 38,89% Metsästysseurat ovat luotettavia 13,89% 50% 22,22% Metsästysseurat tekevät arvokasta 27,78% 50% 19,44% riistan- ja luonnonhoitotyötä Metsästysseurat tekevät maanomistajien kanssa hyvää 5,71% 57,14% 22,86% yhteistyötä Metsästys on hyvä harrastus 37,14% 45,71% 11,43% Yhteensä 17,98% 48,31% 23,03% Eri Täysin eri Yhteensä mieltä mieltä 16,67% 11,11% 0% 2,78% 36 36 2,78% 0% 36 14,29% 0% 35 5,71% 10,11% 0% 0,56% 35 178 Vastaajista reilut puolet ilmoitti, ettei alueella toimiva metsästysseura järjestä vastaajaa Vastaajista tapahtumia, reilut puolet mutta ilmoitti, ettei alueella metsästysseura järjestä vastaajaa kiinnostavia kiinnostavia kuitenkin yli 70 %toimiva vastanneista oli osallistunut metsästysseuran tapahtumia,hirvipeijaisiin. mutta kuitenkin 70 % vastanneista oli osallistunut järjestämiin Yksiylivastanneista ilmoitti että vuokratulle metsästysseuran alueelle on tehty järjestämiin rauhoitusalue hirvipeijaisiin.yhteistyössä metsästysseuran kanssa. Yksi vastanneista ilmoitti että vuokratulle alueelle on tehty rauhoitusalue yhteistyössä Metsästysseurojen järjestämät palvelut maanomistajille metsästysseuran kanssa. Metsästysseurojen järjestämistä palveluista kuten esim. alueen tai rakennusten vartioinnista, teiden kunnostuksesta ja huollosta, metsänhoitoavun järjestämisestä ei ollut sopimusta kuin kahdella kyselyyn vastanneella henkilöllä, kuitenkin n. 60 % olisi kiinnostunut edellä mainituista palveluista jos niitä olisi saatavilla. Pääasiassa oltiin tyytyväisiä metsästysalueiden vuokraukseen. Hirvivahinkojen ja – kannan seuranta Noin 60 % vastanneista oli ollut tilallaan hirvivahinkoja ja melkein saman verran vastanneista oli 11 Metsästysseurojen järjestämät palvelut maanomistajille Metsästysseurojen järjestämistä palveluista kuten esim. alueen tai rakennusten vartioinnista, teiden kunnostuksesta ja huollosta, metsänhoitoavun järjestämisestä ei ollut sopimusta kuin kahdella kyselyyn vastanneella henkilöllä, kuitenkin n. 60 % olisi kiinnostunut edellä mainituista palveluista jos niitä olisi saatavilla. Pääasiassa oltiin tyytyväisiä metsästysalueiden vuokraukseen. Hirvivahinkojen ja – kannan seuranta Noin 60 % vastanneista oli ollut tilallaan hirvivahinkoja ja melkein saman verran vastanneista oli sitä mieltä että maanomistajan mielipidettä ei oteta tarpeeksi huomioon metsästysseuran toiminnassa esim. hirvilupia anottaessa. Vastaajista n. 40 % oli sitä mieltä, että hirviä oli liikaa kun n. 15 % ilmoitti, ettei tiedä hirvikannan tiheyttä alueella. Muita kommentteja ja huomioita kyselyyn ja haastatteluihin vastanneilta “Olen kiinnostunut riistatalouden huomioon ottamisesta metsänhoidollisissa toimenpiteissä (ei rauhoitusta)” “Metsästäjät tulevat liian lähelle rakennuksia metsälle ja eivät arvosta metsänomistajan omaisuutta esim. teitä ajetaan eikä ajatella että ne ei kestä syyssateiden aikaan. Lintuja metsästetään periaatteessa autoa hyväksikäyttäen. Aamulla ajellaan tiet läpi ja etsitään lintuparvet autolla.” “Kokemukseni koskevat vain yhtä metsästysseuraa, jossa kommunikaatiotaidot tuntuvat olevan olemattomat. Toivottavasti muut seurat osaavat yhteydenpidon paremmin.” “Koskaan ei metsästäjät ole polttaneet salametsästäjiä. Syy, koska yhdeksän kymmenestä harrastaa itsekin salametsästystä (esim. pimeässä ampuminen ).” 12  Koskaan ei metsästäjät ole polttaneet salametsästäjiä. Syy, koska yhdeksän kymmenestä harrastaa itsekin salametsästystä (esim. pimeässä ampuminen ). Kyläyhdistykset Kyläyhdistykset Kysely toteutettiin webropol – nettipohjaisen sovelluksen avulla. Linkki kyselyyn lähetettiin Kysely toteutettiin webropol – nettipohjaisen sovelluksen avulla. Linkki kyselyyn lähetettiin PohjoisPohjois-Karjalan Kylät ry:n kyläyhdistyssähköpostilistalle jolla on vastaanottajia n. 160. VasKarjalan Kylätsaatiin ry:n kyläyhdistyssähköpostilistalle onkolmen vastaanottajia n. 160. Vastauksia tauksia 40. Syventäviä haastattelujajolla tehtiin kyläyhdistyksen edustajien saatiin kanssa. 40. Syventäviä haastatteluja tehtiin kolmen kyläyhdistyksen edustajien kanssa. Taustatiedot Taustatiedot Kyselyyn vastattiin varsin tasaisesti ympäri Pohjois-Karjalaa. Eniten vastauksia saatiin Joensuun seudun kylistä vastattiin sekä Ilomantsista. Kyselyyn varsin tasaisesti ympäri Pohjois-Karjalaa. Eniten vastauksia saatiin Joensuun seudun kylistä sekä Ilomantsista. Kyselyyn vastanneet kylät alueittain Juuka Liperi Joensuu Ilomantsi Polvijärvi Tohmajärvi Nurmes Rääkkylä Kitee Lieksa Valtimo Vastaajista suurin osa (65 %) ilmoitti toimivansa yhdistyksen puheenjohtajina, muita vastaajia olivat sihteerien lisäksi pääosin kyläyhdistyksen hallituksen jäsenet. Yhdessä tapauksessa vastaaja oli metsästysseuran puheenjohtaja. Keskusteluissa tuli ilmi että perinteisesti kylän ja metsästysseuran yhteistyö on luontevaa ja molemmissa toiminnoissa useasti on mukana samat henkilöt. Kylissä toimii useimmiten kyläyhdistyksen (33 %) lisäksi myös metsästysseura (31 %) ja Marttayhdistys (21 %). Muita kylillä toimivia yhdistyksiä ovat mm. maamies- ja nuoriso ja - urheiluseurat sekä erilaiset kalastukseen liittyvät yhdistykset. Kyselyyn vastanneista n. 40 % ilmoitti harrastavansa metsästystä ja kuuluvansa myös metsästysseuraan. 13 Tapahtumat ja yhteistyö Tapahtumat jaselvisi yhteistyö Vastauksissa että kylät tekevät yleensä yhteistyötä tapahtumajärjestelyissä metsästysseuran kanssa. Useimmiten osallistuttiin hirvipeijaisten järjestämiseen (20 %). Vastaajista kuitenkin noin Vastauksissa selvisi että kylät yhteistyötä tapahtumajärjestelyissä metsästysseuran kanssa. kolmasosa ilmoitti, ettei tekevät osallistuyleensä tai järjestä yhteisiä tapahtumia metsästysseuran kanssa. Useimmiten osallistuttiin hirvipeijaisten järjestämiseen (20 %). Vastaajista kuitenkin noin kolmasosa ilmoitti, ettei osallistu tai järjestä yhteisiä tapahtumia metsästysseuran kanssa. Mihin metsästysseuran tapahtumien järjestämiseen kyläyhdistys osallistuu? osaosallistuu Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös metsästysseurojen toimintaa ja siihen liittyvää sekä arvioimaan toimintaa metsästystä Vastaajia pyydettiintiedotusta arvioimaan myös metsästysseurojen ja siihenharrastuksena. liittyvää tiedotusta sekä arvioimaan metsästystä harrastuksena. * Metsästysseurojen toiminta koettiin avoimeksi (samaa mieltä ja täysin samaa mieltä 60 %) ja seurat  Metsästysseurojen toiminta koettiin avoimeksi (samaa mieltä ja täysin samaa mieltä 60 %) luotettaviksi (samaa mieltä tai täysin samaa mieltä n. 90 % ). ja seurat luotettaviksi (samaa mieltä tai täysin samaa mieltä n. 90 % ). * Metsästysseuratoiminta kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi arvioitiin tärkeäksi n. 80 % vastauksissa ja yli 90 % vastaajista oli arvioi metsästyksen hyväksi harrastukseksi (samaa mieltä ja täysin samaan.mieltä). Metsästysseuratoiminta kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi arvioitiin tärkeäksi 80 % * Vastaajista myös suurin osa arvioi metsästysseurojen tekemän riistanja luonnonhoitotyön arvokkaaksi vastauksissa ja yli 90 % vastaajista oli arvioi metsästyksen hyväksi harrastukseksi (samaa (samaa mieltä ja täysin samaa mieltä 95 %). mieltä ja täysin samaa mieltä). * Pyydettäessä arvioimaan metsästysseurojen toiminnan tiedottamisen riittävyyttä vastaajista n. 38 % oli eri mieltä täysin eri myös mieltä.suurin osa arvioi metsästysseurojen tekemän riistan- ja luonnonhoitotyön  taiVastaajista arvokkaaksi (samaa mieltä ja täysin samaa mieltä 95 %). Vastaajista n. 70 % oli tyytyväisiä metsästysseuratoimintaan kylällä. Pyydettäessäpyydettiin arvioimaan metsästysseurojen toiminnan tiedottamisen riittävyyttä vastaaToimintaan tyytymättömiä esittämään kehittämisideoita. jista n. 38 % oli eri mieltä tai täysin eri mieltä. 14 Alla vastauksista ja keskusteluista poimittuja kommentteja ja ehdotuksia: * Pitäisi tiedottaa avoimemmin ja jos on kyse talkoista niin metsästysseuran intressit ovat aina kyläyhdistystä edellä * Hirvikanta on liian suuri, metsästystä lisättävä * Metsästysseuran näkyvyyttä ja yhteistyötä voisi mahdollisesti lisätä. * Ei välttämättä tarvetta parantaa tai tarvetta yhteistyöhön. Kylä on hieman jakaantunut vanhan metsästysseuran ja kylätoimikunnan kesken. * Tiedottaminen on vähäistä. Metsästysseuran toimintaan voisi lisätä yhteistyötä esim. kylämatkailun kanssa. Metsästyskulttuuria voisi nostaa enemmänkin näkyviin. * Vierekkäiset Metsästysseurat riitelevät keskenään ja siitä aiheutuu monenlaista mielenharmia. Muut yhdistykset toimivat reippaasti ilman metsästysseuraakin, mutta metsästysseura tarvitsee maanomistajien maita toimintaansa, joten sillä pitäisi olla hyvät välit kaikkiin tahoihin. * Molemmat toimivat yhdistykset voisivat edelleen kehittää yhteistyötään. Seuroista löytyy sellaista potentiaalia, jota kumpikin yhdistys voisi toisiltaan oppia. * Yhteistyötä voisi olla enemmän. Halukkuutta olisi esim. metsästysmajaan tutustuminen, metsästystoiminnan esitteleminen (saaliin käsittely) * Voisi olla yhteistyötä! Kysyttäessä kyläläisten mielipiteen huomioimista metsästysseuratoiminnan järjestämisessä, vastaajista n. 70 % oli tyytyväisiä toimintaan. Toimintaan tyytymättömiä pyydettiin esittämään kehittämisideoita. 15 Alla vastauksista ja haastatteluista poimittuja kommentteja: * Voisi kertoa toiminnastaan muuallakin kuin hirvipeijaisissa * Mielipiteitä ei tunneta * Emme tee tällä hetkellä yhteistyötä metsästysseuran kanssa, joten kysymykseen ei voi vastata. * Kylän vanha metsästysseura on aina toiminut hieman suljettuna yhteisönä. Kun kylätoimikunta perustettiin, metsästysporukat eivät tullet mukaan toimintaan. Pieni kylä, ei ole isoja tarpeita saada yhtenäisyyttä, koska ei ole aktiivitekijöitäkään. * Maanomistajat kyllä ja hirvipeijaisiin kyllä. Muutoin tiedottaminen on vähäistä. On hankala löytää tietoja esim. siitä, kuka on puheenjohtaja ja yhteyshenkilö metsästysseurassa. * Vastaus voisi olla myös kyllä, mutta erityisesti kyläläisten mielipiteitä ei oteta huomioon esim. kyselyjen avulla. Osa mielipiteistä tulee otetuksi huomioon sitä kautta, että suuri osa kylän väestä on metsästysseuran jäsen, jolla on oikeus osallistua yhdistysten kokouksiin. * Tiedottaminen kaikille kyläläisille, ei ainoastaan metsästysseuran jäsenille * Yhteistyön kehittämistä ei ole aiemmin ajateltu. Hyvää on, että nettisivut ovat nyt metsästys-seuralle auenneet, se lisää avoimuutta ja tiedottamista. * Ei tarkoittaa että minulla ei ole tietoa asiasta Kylän yhteisiä tapahtumia pidettiin kylätalolla (31 %), metsästysmajalla (28 %) ja muualla mm. koululla, kodalla, rannalla. Kylistä melkein 90 % ilmoitti osallistuneensa tai osallistuvansa yhteisiin hankkeisiin kylän muiden toimijoiden kanssa. Kylien edustajilta kysyttiin myös osallistumista yhteishankkeisiin kylän muiden toimijoiden kanssa. Yhteishankkeiksi mainittiin esimerkiksi: Leader – rahoitteiset hankkeet (6 kpl) ja tapahtumayhteistyö mm. kesäjuhlat, äitienpäivät, joulutapahtumat (20 kpl). Lisäksi yhteishankkeiksi mainittiin talkoot, kylätalon ja yhteisten harrastepaikkojen ylläpito, erilaiset talkoot, kulttuuritapahtumat ja ympäristönkunnostamishankkeet. 16 tapahtumayhteistyö mm. kesäjuhlat, äitienpäivät, joulutapahtumat (20 kpl). Lisäksi yhteishankkeiksi mainittiin talkoot, kylätalon ja yhteisten harrastepaikkojen ylläpito, erilaiset talkoot, kulttuuritapahtumat ja ympäristönkunnostamishankkeet. Luontomatkailutoiminta Kyselyssä haluttiin selvittää myös mahdollinen luontomatkailuyhteistyö kylällä toimivan metsästysLuontomatkailutoiminta seuran kanssa. Ainoastaan kylällä järjestettiin luontomatkailutoimintaa. Kyselyssä haluttiin selvittääkolmella myös mahdollinen luontomatkailuyhteistyö kylällä toimivan metsästysseuran kanssa. Ainoastaan kolmella kylällä järjestettiin luontomatkailutoimintaa. Kyliä pyydettiin myös arvioimaan luontomatkailuun liittyvää yhteistyötä ja osaamista. Suurin osa kylistä oli kiinnostunut tekemään lisäämään yhteistyötä luontomatkailun osalta metsästysKyliä pyydettiin myös arvioimaan seurojen kanssa ja myös kiinnostunutluontomatkailuun järjestämään sitä.liittyvää yhteistyötä ja osaamista. Suurin osa kylistä oli kiinnostunut tekemään lisäämään yhteistyötä luontomatkailun osalta metsästysseurojen kanssa ja myös kiinnostunut järjestämään sitä. Vastaajista on suurin oli sitä mieltä että Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä että metsästysseuroilla kyliäosa hyödyttävää osaamista. metsästysseuroilla on kyliä hyödyttävää osaamista. Kyläyhdistystenkiinnostus kiinnostusyhteistyöhön yhteistyöhön metsästysseurojen kanssa ja muu yhteistoiminta Kyläyhdistysten metsästysseurojen kanssa ja muu yhteistoiminta Ei mielipidettä Eri mieltä Täysin eri mieltä 40% 30% 0% 2,5% 15% 37,5% 42,5% 2,5% 2,5% Metsästysseuroilla on sellaista osaamista esim. maastontuntemuksesta jota voisimme hyödyntää? 37,5% 45% 17,5% 0% 0% Yhteensä 26,67% 40,83% 30% 0,83% 1,67% Kylämme on kiinnostunut lisäämään yhteistyötä metsästysseurojen kanssa Kylämme on kiinnostunut luontomatkailutoiminnan järjestämisestä Täysin samaa mieltä Samaa mieltä 27,5% 17 Pyöreän pöydän keskustelu sidosryhmäedustajien kanssa 23.10.2014 Esiselvityshankkeen loppupuolella päätettiin pitää ohjattuna työpajatyyppisenä järjestetty keskustelutilaisuus johon pyydettiin eri sidosryhmäedustajia keskustelemaan ja tuomaan mielipiteitään ja havaintojaan pohjoiskarjalaisten kylien ja kuntien, koulutuksen, tutkimuksen ja matkailun näkökulmasta metsästysseuratoimintaan ja erästelyyn. Lisäksi paikalla kuultiin myös ajatuksia ja huomioita viestinnän ja nuoren näkökulmasta. Keskustelun teemoiksi nostettiin nuorten harrastustoiminta, kyläyhteisö, luonnon monimuotoisuus ja monipuolinen käyttö sekä matkailuyrittäjyys. Nuorten harrastustoimintaan liittyen todettiin että nuorille tarjottava ja tarjolla oleva harrastuskenttä on todella laaja ja erästelyja luontoon liittyvän harrastukseen sitouttaminen haastavaa. Nuoret ovat vieraantuneet luonnosta ja ennakkoluulot ja – käsitykset vaikeuttavat harrastukseen tutustumista. Nuorilla sekä nuorten vanhemmilla ei välttämättä ole oikeaa ja riittävän laajaa tietämystä metsästysharrastuksesta sekä myös maaseudun nuoret ovat vieraantuneet luonnosta. Todettiin myös että leiri- ja iltakerhotoimintaa on tarjolla muihin harrastusmuotoihin nähden vähän ja sitä tulisi järjestää nykyistä enemmän. Leiri- ja kerhotoiminnassa tulisi nostaa esille metsästäjien tekemän riistanhoitotyön merkitystä luonnonmonimuotoisuuden hyödyntämisessä. Tiedottamisessa tulisi löytää nuoria puhutteleva ja saavuttava muoto esim. hyödyntämällä kummitoimintaa ja riistakameroiden käyttöä. Kouluihin suuntautuvassa tiedottamisessa parhaimmaksi viestintäkanavaksi nousivat esille koulujen yhteiset VESO-päivät. Kyläyhteisön näkökulmasta todettiin että metsästysseura- ja kylätoiminnassa toimivat usein samat ihmiset. Metsästysseuratoim- inta houkuttelee kylälle uusia asukkaita ja voi siten osaltaan elävöittää kyliä. Seuratoiminnan kautta integroituminen kyläyhteisöön olisi luontevaa. Metsästysseuratoimintaa ei ole ehkä huomioitu riittävästi työresurssina myös kylän hyödyksi. Yhteistoiminnan esteenä voi toimia puutteellinen kommunikaatio eri toimijoiden välillä. Todettiin myös että yhdistysten johdossa olevilla on suuri merkitys mm. nuorten toimintaan mukaan ottamiselle. Hyvän ja toimivan yhteistyön edistämiseksi nousi esille yhteistyötarpeen tunnistaminen ja toimintojen yhdistäminen esim. tapahtumajärjestelyissä. Kummitoiminnan sekä hiljaisen tiedon keruun avulla kylissä toimijat voisivat löytää uusia toimintamuotoja. Perinteisen talkootoiminnan elvyttämiselle pitäisi löytää uusia keinoja ja tekijöitä. Kaikille avointen kokoontumistilojen käytöllä ja yhteisten www-sivujen avulla edistettäisiin myös yhteistoimintaa. 18 Matkailuyrittäjyyden ja palvelujen edistämiseksi nostettiin luonnon mo- nipuolisen käytön merkitys tuotteistamisessa. Toimijoiden yhteishengen ja – työn edellytys on hyvä ja toimiva kommunikaatio ja tahtotila. Todettiin että palveluiden tulisi sisältää hyvin erilaisia ja monipuolisia tapoja päästä kokemaan luonto ja sen tarjoamat palvelut. Toimivan palvelukonseptin luomiseksi on ehdottomasti tunnistettava eri toimijoiden roolit ja tulonjakomallit siten että jokainen toimija voi keskittyä omaan osaamisalueeseensa. Kehittämisehdotukset palvelujen tuotteistamiseksi koskivat mm. katselumatkojen, vieraslupametsästysmatkailun ja tutustumispäivien järjestämistä eritysryhmille. Luonnon monimuotoisuuden ja monipuolisen käytön merkityksen lisäämisessä esille nousi keskustelussa myös hyvä metsästysseuratoiminta ja – tapa ja siihen liittyvä tiedottaminen ja valvominen. Todettiin että myös metsästystoiminnassa on kehitettävää. Metsästysharrastuksessa mukana olevien tulisi sitoutua noudattamaan hyvä metsästystapoja korostavia ja kestäviä periaatteita ja metsästäjäliiton tulisi metsästäjien edunvalvontaorganisaationa myös kiinnittää tähän erityistä huomiota. Uusien ja kasvavien metsästystoiminnan muotoihin, kuten jousimetsästys ja metsästyskoiraharrastus, tulisi kiinnittää erityishuomiota. Yhteistyöavauksien ja raja-aitojen kaatamiseksi tulisi löytää toimintamalleja joilla luonnon monimuotoisuuden ja – käytön merkitys saataisiin esille. Yhtenä keinona yhteistyön edistämiseksi keskustelussa nostettiin esille Keltainen nauha – kampanja jonka avulla alueiden eri toimijat voisivat torjua yhteisesti hirvivahinkoja nauhoittamalla ja ylläpitämällä teiden varsia ja siten edistää tielläliikkujien turvallisuutta Pohjois-Karjalassa. 19 Hankkeen tulosten yhteenveto ja johtopäätökset Pohjoiskarjalainen metsästystoiminta ja – kulttuuri on murrostilassa. Seurat ikääntyvät, uusien jäsenten rekrytoiminen on haastavaa ja toimintakulttuuri on osiltaan vanhentunut. Perinteisen talkootoiminnan avulla metsästysseurojen kiinteistöjen ja toiminnan ylläpitäminen on haastavaa jäsenten ulkopaikkakuntalaisuuden vuoksi ja metsästystoiminnan kokonaisvaltaisuutta luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ei ole nostettu riittävästi esille. Metsästysseuratoiminnan kehittämistä ei ole otettu huomioon kylien elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Maanomistajuus on siirtymässä kaupunkeihin ja sitä kautta myös luonteva tiedonkulku metsästysseuratoiminnan tekemästä kokonaisvaltaisesta riistanhoito- ja maanomistajaa palvelevasta työstä myös voi olla puutteellista. Kylät ja kylien toimijat vähenevät ja ikääntyvät eikä kylillä toimivat yhdistykset ja yritykset ole välttämättä löytäneet toimivaa yhteistyömallia jonka avulla väheneviä resursseja voisi täysimääräisesti hyödyntää. Erästelytoiminnalla on suuria alueellisia talousvaikutuksia. Metsähallituksen ja Ruralia – instituutin tekemän tutkimuksen mukaan (Metsästykseen ja kalastukseen sijoitettu euro tuo seitsemän euroa alueelle -tutkimus) kaikkiaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime syksynä alueille 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa asioimalla muun muassa kaupoissa, huoltoasemilla ja matkailuyrityksissä. Metsästyksen osuus oli 24,4 miljoonaa ja kalastuksen 9,4 miljoonaa euroa. Metsästyksen ja kalastuksen suora työllistävä vaikutus oli 445 henkilötyövuotta. Pohjois-Karjalassa suoraa tuloa oli 3,3 miljoonaa ja työllistävä vaikutus 49,1 henkilötyövuotta. Eränkävijät kokevat myös harrastuksen parantavan terveyttä ja lisäävän hyvinvointia. Varsinkin naiset ja nuoret aikuiset (25-44-vuotiaat) kokivat kalastuksen ja metsästyksen kohentavan terveyttä. Metsästysseurojen toiminnan ja kylien elinvoimaisuuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi olisi tärkeää kehittää toimintaa ja toimintoja koulutuksen avulla siten että metsästysseurat osaisivat viestiä toiminnastaan oikein ja riittävästi kaikkia sidosryhmiä. Seuratoiminnan kehittämisessä tulisi keskittyä miettimään uudenlaisen palvelutoiminnan tuotteistamista siten että toiminnassa keskityttäisiin metsästysseuratoiminnan keskeisiin osaamisalueisiin: riistanhoitoon, luonnossa liikkumiseen, maaston tuntemukseen ja luonnon havainnointiin. Yhteistyömallien ja – palvelujen tuotteistamisessa kyläyhteisöjen, paikkakunnalla olevien matkailutoimijoiden ja maanomistajien kanssa tulisi keskittyä löytämään malli, jonka avulla kylien elinvoimaisuutta vahvistettaisiin. Erityisesti on keskityttävä luomaan toimintatavat- ja mallit joilla metsästysseuratoimintaa voidaan kehittää nykyaikaisten sähköisten välineiden avulla. Yhteistyöllä ja viestinnällä on vahvistettava maanomistajien tietämystä ja uudenmuotoisen metsästysseuratoiminnan hyväksyntää. Edellämainitut toiminnot luovat pohjan, jolla kehitystyötä voidaan viedä pohjoiskarjalaiseen metsästysseuratoimintaan jatkohankkeen ja pilotointimallien avulla. Erästelyn aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät ja kehittämismahdollisuuksia on runsaasti. 20 Esiselvityshankkeen pohjalta ja sen perusteella ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä tärkeysjärjestyksessä: 1) Metsästysseuratoiminnan kehittäminen; nuoret ja sähköiset palvelut * yhdistystoiminnan koulutus, nuorille rohkeutta ja taitoa yhdistystoimintaan * verkkopalvelujen hyödyntäminen kokouspalveluissa * www-sivujen arkipäiväistäminen metsästysseuratoimintaan * jäsenpalvelujen ja taloushallinnon sähköiset palvelut * viestinnän eri keinot, mallinnus * metsästysseurapalveluvalikon kehittäminen - mitä seura pystyy ja osaa tehdä * Metsästysseurajäsensenssit (jäsen- ja seurapörssi), avoimia jäsenpaikkoja metsästäjille * ulkopaikkakuntalaisuus on vahvuus, ei rasite! 2) Yhteistoiminta maanomistajien kanssa metsästysalueiden ja maankäytön laajentamiseksi. * Mitä maanomistaja hyötyy metsästysseuratoiminnasta? * Miten yhteistyötä maanomistajien kanssa kehitetään win-win periaatteella * Metsästysseurakohtaiset kokeilut, maanomistajien kuuleminen ja sitouttaminen uudistukseen 3) Yleisen mielikuvan muokkaaminen; eettisen ja hyvän metsästyskulttuurin esilletuominen * viestinnän kehittäminen * aktiivinen esilläolo * ammattimaisuuden korostaminen viestinnässä 4) Nuorten koulutus; kansalaisopistot, eräkerhot ja koulut * koulutuspaketit * yhteistyö eri toimijoiden ja sidosryhmäedustajien kanssa * vastuunjako 5) Eräretket kohderyhmille * kohteiden kehittäminen eri hankkeina * esteettömyyden ja erityisryhmien huomioiminen 6) Luontoreitit * palvelut kesäisin ja talvisin mm. hiihtoreitit * kodat, laavut, nuotiopaikat * valmistus ja ylläpito 7) Yhteistyö kylien kanssa * tapahtumat * rakenteet * viestintä (kylälehti, kotisivut, tiedotteet yms.) 8) Yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa * yhteistyömallien kehittäminen paikalliset olosuhteet huomioiden (esim. matkailupalvelut vieraslupametsästäjille) * uudet tuote- tai yrittäjyysmallit esim. Green Care & Metsästysseuratoiminta 21 T U L E VA I S U U D E N TASSU eli yhteistyön suunnat kuvauksineen Lisätietoja: 22 jaana.puhakka@msl.fi antti.kuivalainen@metsastajaliitto.fi msl-ita.fi/metku-hanke