Syksy 2011
MYRSKYÄ HORISONTISSA? … katsoi horisonttihin, oli myrsky alkava, oli myrsky alkava… Kuuman kesän jälkeen katseet ovat kääntyneet syksyyn. Maailmalla vallitsee lama. Maassa on uusi hallitus ja eduskunta…puhaltaa uudet tuulet. Kulttuurimyönteisyyttä ei taida sittenkään löytyä edes kaukoputkella. Orkesteritoiminnasta ollaan leikkaamassa 10 %, ammattikorkeakoulujen 16 %:n säästöt saattavat johtaa kulttuurialan opetuksen lakkauttamiseen useilla paikkakunnilla ja kun puolustusvoimissakin on odotettavissa miljardiluokan säästötoimia ei taivaalla näy juuri muuta kuin synkkiä pilviä. Sinällään toimenpiteet eivät suoraan kohdistu puhallinmusiikin harrastukseen, mutta on selvää, etteivät nykyiset suunnitelmat voi ajan mittaan olla vaikuttamatta myös siihen. Ammattilaispaikkojen väheneminen ajaa muusikot tilapäisiin ja epävarmoihin työsuhteisiin. Orkesteritoiminnalle tämä kehitys olisi tuhoisaa. Aiheuttaisihan se mm. sinfoniaorkestereille suuria vaikeuksia toteuttaa edes normaaleja kausikonsertteja. Isoja projekteja karsittaisiin ja freelance avustajienkin toimeentulo hankaloituisi. Tiettyjen puhallinsoittimien koulutus olisi vaarassa kariutua tyystin. Missä olisi esim. saksofonin soittajat, jos soittajalle ei löytyisi kuin muutama työpaikka koko maasta? Kulttuurialan päättäjät ovat ajautuneet tuntemattomille vesille. Nyt hahmotellut esitykset voivat tehdä ennennäkemätöntä tuhoa koko suomalaiselle musiikkielämälle. Erityisen vaikeaa tätä on ymmärtää siksi, että juuri tämä on jo pitkään ollut kansainvälinen ylpeydenaiheemme. Sitä paitsi se on aikaansaatu pienin panoksin. Tekijät eivät ole keränneet optiopalkkioita, kultaisia kädenpuristuksia sen enempää kuin huippupalkkoja. Ammatilla on ollut vaikea hankkia elantoaan, mutta nyt sen harjoittaminen uhkaa muuttua monelle mahdottomaksi. Luoviminen ei näissä säissä ole helppoa. Kristallipalloa en omista, mutta GPS:stä voisi olla apua. Nykyaika tarvitsee nykyaikaiset keinot. Päättäjille on pikaisesti jaettava oikeaa tietoa ja heidät on saatava ymmärtämään, että suomalainen kulttuurielämä on herkkä instrumentti. Todellinen kysymys onkin: ONKO MEILLÄ VARAA TÄLLAISIIN SÄÄSTÖIHIN? SPOL on maamme suurin puhallinorganisaatio. Jäsenistömme on nähtävä tuleva kehitys ja ryhdyttävä toimiin. Tuulta purjeisiin, SPOL puheenjohtaja Raine Ampuja SPOL hallitus Puheenjohtaja Raine Ampuja Jenkkapolku 17 A 04420 JÄRVENPÄÄ Email: rampuja@gmail.com puh. 040 50 77799 Sihteeri, internet ja jäsenasiat Tiiu Tuominen Lyhdekatu 3 B 5, 40740 JYVÄSKYLÄ tiiu.tuominen@jyu.fi puh. 040 9637701 Taloudenhoito, koulutus- nuotisto- ja jäsenasiat Pekka Ulmanen Kallioniementie 4 70260 KUOPIO pekka.ulmanen@gmail.com p. 0400 - 272 339 Varapuheenjohtaja Juhani Leinonen Mannerheimintie 5 B 10 49400 HAMINA juhani.leinonen@pp.inet.fi puh. 0400-750902 Kansainväliset asiat ja tiedotus Jukka Viitasaari Sammonkatu 36 B 39, 33540 TAMPERE jukka.viitasaari@kolumbus.fi 050 3233698 Markkinointi, ilmoitusmyynti sekä ansiomerkkiasiat kts sihteeri ja rahastonhoitaja Jäsen Antti Nissilä Poppelikatu 14 C 14, 39500 IKAALINEN antti.nissila@a-minor.fi 0400 393776 Jäsen Marita Rantamäki Pahaojantie 340, 39100 HÄMEENKYRÖ marita.rantamaki@elisanet.fi 040 5139059 Jäsen Markku Korhonen Puusepänkuja 4 A 12, 90100 OULU markku.k.korhonen@dnainternet.net 040 7374717 Jäsen Jouni Auramo Kauppakatu 12 C 47, 33210 TAMPEREjouni.auramo@pmo.fi 050 3135588 Kansikuva: 1 , Puolustusvoimat, KARJALAN SOTILASSOITTOKUNTA ja RAKUUNASOITTOKUNTA TATTOO 2011 Juhlivat orkesterit: Seinäjoki Symphonic Band 20 vuotta marraskuussa Carmina Burana 21.10 ja 22.10. La 12.11.2011 klo 18.00 Tampere-talo, Iso sali Nakkilan Puhallinsoittajat 30 vuotta 2.10.2011 Laivaston soittokunta Ilmavoimien soittokunta Kapellimestareina Timo Kotilainen ja Tomi Väisänen Solisti Jarkko Ahola kultainen ansiomerkki: Rauli Yrjänä hopeinen ansiomerkki: Petri Koivisto Harri Lepistö Montolan puhallinorkesteri 100 vuotta juhlakonsertti Lappeenranta-salissa 29.10.2011 Nivalan puhallinorkesteri 120 vuotta juhlakonsertti 29.11.2011 seurakuntakoti klo 13.00 BOSTON BRASS Helsingin Konservatorion konserttisalissa perjantaina 21. lokakuuta klo 19.00 sekä lauantaina 22. lokakuuta klo 19.00 120 laulajan ja soittajan suurkokoonpano: Kamarikuoro Addictio, Jubilate-kuoro, Puhallinorkesteri Apollo sekä Helsingin Konservatorion nuoret laulajat ja muusikot. Solisteina sopraano Hanna-Leena Haapamäki, tenori Timo Nuoranne ja baritoni Juha-Pekka Mitjonen. Merivoimien ja ilmavoimien edustusorkesterit yhdistävät voimansa Queenkonsertissa, jossa suuren sotilassoittokunnan solistiksi nousee Teräsbetonin Jarkko Ahola. Laivaston ja Ilmavoimien soittokunnat tekevät konsertilla kunniaa Queenille ja Freddie Mercurylle. Sinfonisen puhallinorkesterin voimallisina tulkintoina kuullaan mm. hitit We will rock you ja Bohemian rhapsody. Konsertin johtavat Tero Haikala ja Anna Toivakka. Tilaisuuden alustaa historioitsija Jaakko Tahkokallio. Väitöstilaisuus Suomen ja Viron sotilasmusiikista tarkistetaan Helsingin yliopistossa 15.10. FM Maris Amon-Merilain Samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia Suomen ja Viron suojeluskuntien puhallinmusiikissa 1925-1934 ) Päärakennuksen auditoriumissa XIV l 15.10.2011 klo 10. VASKIMUSIIKKIA MAAILMAN HUIPULTA!!! 3.11.2011 klo 13.00 Sibelius-Akatemia Pohjoinen Rautatienkatu HELSINKI VAPAA PÄÄSY!!! Vastaväittäjänä on professori emeritus Martti Turtola (Maanpuolustuskorkeakoulu), kustoksena professori Eero Tarasti ja tiedekunnan edustajana professori Henrik Meinander. Väittelyn kieli on englanti ja suomi. Väitöskirja ja sen tiivistelmä on luettavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27793 Turun V puhallinmusiikkijuhlat Talkoohenkinen tapahtuma kokosi puhaltajat Turun puhallinmusiikkijuhlat TPMJ 2011 koostuivat tänä vuonna kahdesta osiosta: Waraslähtö Wappuun-konsertista 29.4. ja konserttisarjasta Kirjastopihalla sekä Forum Marinumilla 27.5.-5.6. Se toi todellakin kesän kaupunkiin! Viidettä kertaa järjestetyllä festivaalilla kuultiin kahdeksan päivän aikana pariakymmentä kokoonpanoa kolmessatoista konsertissa eri puolilla kaupunkia. TPMJ konserttisarja käynnistyi 27.5. Aurajokisinfonian esityksellä. Jo kulttuurivuoden 2011 avajaispäivänä kuultu teos toteutettiin Martinsillan ja Forum Marinumin välisellä alueella. Aurajokisinfonia on turkulaisten äänitaiteilijoiden Simo Alitalon ja Pessi Parviaisen suunnittelema teos, joka Turun VPK:n puhallinorkesteri ja maestro Hannes Merisaari yhdisti turkulaiset kirkonkellot, joessa olevien laivojen pillit ja tyfoonit, hälytyssireenit sekä lähes sadan puhallinsoittajan soiton uskomattomaksi äänimaailmaksi. TTY töissä! Raisiolaisia... Viikonloppuna 28.-29.5. juhlistettiin Jokisataman avajaisia Forum Marinumilla, jossa konsertoivat Axelbandet, Turun Metsänkävijäin Soittokunta, Salon Puhallinorkesteri ja VG-Brass, Sohon Torwet, Sointuseitsikko 40vuotisjuhlakonsertissaan sekä Nousteprassi. Turun viidensien puhallinmusiikkijuhlien estradiksi vaihtui 30.5. Turun kaupunginkirjaston Kirjastopiha, joka on osoittautunut hyväksi konserttipaikaksi ja turkulaisten leppoisaksi olohuoneeksi. Viikon aikana Kirjastopihalla soittivat Turun Työväenyhdistyksen Soittokunta, Turun VPK:n puhallinorkesteri, Turun filharmonisen orkesterin vaskiyhtye, Laivaston Soittokunta, unkarilainen Szegedin konservatorion pasuunakvartetti, Blåslaget ja Raision VPK:n soittokunta, ja puhallinorkesteri SUMU. Turun puhallinmusiikkijuhlat huipentuivat sunnuntaina 5.6. aurinkoiseen konserttiin. Tällöin lavalle nousivat Aura Brass Band, sekä Turun seudun musiikkiopiston puhallinorkesteri St Martin's Wind. Heleässä kesäsäässä saatoimme yhdessä runsaslukuisen yleisön kanssa todeta talkoohenkisen työn kantavan hienoa hedelmää! ! Matti ja susa Matti ja Susa Teksti Reijo Borman, kuvat Urpo Laaksonen Baritonisti Eero Hulkko. Kuva: Satakunnan Kansa SÄVELTÄVÄ TORVENSOITTAJA Viimeaikoina satakuntalaisissa puhallinorkestereissa ja aiemmin pohjoisempanakin soittanut Eero Hulkko on monien puhallinsoittimien harrastamisen lisäksi tunnettu säveltäjänä. Kerro miten jouduit ja pääsit musiikkiharrastuksen pariin! Musisointi on ollut elämässäni oleellisena osasana siitä saakka, kun sain viulun kymmenvuotiaana. Mahdollisuuksia musiikkiopintoihin silloisessa kotikaupungissani Torniossa oli vähän. Ensin opiskelin puoli vuotta viulun soittoa kanttorin opastuksella. Sitten oli pari vuotta torvensoittoa kansalaisopiston soittokunnassa, jonka jälkeen lähdin viulun kanssa vuodeksi kamariorkesteriin. Taitoa ei ehtinyt karttua, kun opintopiiri lakkautettiin harrastajien vähyyden vuoksi. Entäpä miten toteutui yleensä aina nuorilla ollut bändiharrastus? Kun lyseon teinikuntaan perustettiin bändiä, niin lähdin siihen mukaan. Isä toi Helsingistä sähkö- harmonin. Se vastasi ääneltään harmonikkaa, ja niin pääsin hanuristiksi kyseiseen yhtyeeseen. Itseopiskelulla ja ”korvakuulolla” perehdyin soittimeen. Siitä sitten alkoi muutaman vuoden keikkaputki koulutansseissa ja kesäisin Tornion- ja Kemijokivarsien tanssipaikoilla. Soittamisesta ei kuitenkaan antanut elantoa, vaan toimit ihan ”oikeassa ammatissa”. Miten musisointi sopi kuvioon? Valtiotieteen maisterin opinnot veivät pankkialalle. Opiskelun jälkeen asuimme vaimoni kanssa kaksi vuotta 1960-luvun lopulla Enossa, jossa soitin kansalaisopiston soittokunnassa tuubaa. Toisen vuoden olin samalla jopa soittokunnan johtajana. Poriin muutettuamme seurasi puhallinsektorilla tauko, kunnes muutimme Nakkilaan 1975 ja ryhdyin siellä puuhaamaan soittokuntaa. Ryhmä puhaltajia soitteli muutaman vuoden lähinnä omaksi ilokseen. Vuonna 1981 soittokunta rekisteröitiin ja toiminta järjestäytyi pysyväksi kansalaisopiston puitteissa. Ulvilan Puhallinorkesteri 2010 Miten ja milloin aloitit säveltämisen? Soittaminen ja kuorolaulaminen seurasivat koko ajan mukanani jossakin muodossa. Lähes nelikymppisenä aloin kiinnostua myös säveltämisestä. Aluksi tein tutuille kansanlauluille uuden sävelen ja sen jälkeen tarjosin melodioitani eri sanoittajille. 1980-luvun loppupuoliskolla Satakunnassa virisi vilkas merilaulu-buumi. Porilaisia ja raumalaisia yhtyeitä kävi Kotkan Meripäivillä laulukilpailuissa. Menestystäkin tuli. Tähän ajanjaksoon syntyivät minulta ensimmäiset merkittävät sanoitetut sävelmät: Pekka Santalan sanoittama Tuuli soittaa, Jukka Saarisen sanoittamat Laiva käy satamassa ja Rannalla tuulee. Kapellimestari Leevi Rantalaiho ihastui valssiin Tuuli soittaa (Pirskeri -valssi) ja teki siitä sovituksen raumalaiselle Jungmannit yhtyeelle. Valssi onkin ensimmäinen levytetty sävellykseni. Rantalaihon myönteinen suhtautuminen kappaleeseen antoi uskoa siihen, että sävellyksissäni on jotain sellaista, että harrastusta kannattaa jatkaa. Säveltäjä kotonaan harrasteensa parissa Ahti innostui kappaleesta ja sovitti sen. Toimitin sovituksen Porin VPK:n soittokunnalle. Vastaanotto oli suopea ja swing kantaesitettiin keväällä Porissa. Mitä kuuluu juuri nyt musiikkiharrasteeseesi? Rannalla tuulee ja Tangomarkkinat oli sinulle menestys, mutta oletko tehnyt sävellyksiä puhallinorkestereille? Rannalla tuulee on tosiaan pitkäaikainen menestys. Yli kymmenenä vuotena se on ollut Tangomarkkinoiden sekä finaalin että esikarsintojen kilpailukappale. Suurin osa sävellyksistäni on viihdemusiikkia. Joukossa on lisäksi joululauluja ja hengellisiä sävelmiä. Puhallinorkesterille tarkoitettua musiikkia edustavat lähinnä säveltämäni muutamat marssit. Viime talvena sävelsin kokeiluluontoisesti viihdettä puhaltimille. Tein swingin ja lähetin sen Ahti Laineelle arvioitavaksi. Nykyisin keskityn barytonin soittamiseen perustamassani Ulvilan puhallinorkesterissa. Nakkilan soittokunta on aikatauluhankaluuksien takia jäänyt. Lisäksi laulan paikallisessa mieskuorossa. Säveltämisen ohella näissä tuntuu olevan riittävästi menemistä ja harrastamista. Haastattelu Juhani Leinonen TATTOO 2011 Kello 11.15 käynnistyi bussin moottori Karhulan linja-auto asemalla ja matka kohti Kouvolan tattoota saattoi alkaa. Puolustusvoimien bussi haki jännityksestä kihelmöivät soittajat suureen tapahtumaan, mitä oli odotettu kuumeisesti keväästä asti. Tunnelma oli kaikin puolin hieman jännittynyt ja odottava. Suurimpina puheenaiheina olivat tiedossa olevat suuret esiintymiset ja tietenkin Antti Tuisku. Paikan päällä odotti suuri määrä armeijan kalustoa ja sotilaita. Koko orkesteri kasaantui hieman ahtaaseen takahuoneeseen ja jännitys vain kasvoi. Kahdelta alkoi koululaiskonsertti, jota ennen mm. saimme seurata artistien harjoituksia ja bongata ensimmäiset artistit. Meidän tehtävä oli soittaa alkumusiikki koko tapahtuman alkuun. Jäähalli näytti valtavalta, kun asetuimme soittopaikoillemme. Yleisössä kuhisi jo suuri määrä koululaisia. Koululaiskonsertin show tiivistettiin reilun tunnin Puolustusvoimien varusmiessoittokunta latasi jälleen kansainvälisestikin laadukkaan vauhtitrillerin kiväärijonglööreitä myöten Noiden valittujen palojen perusteella tiesimme jo tulevan ilta-show'n olevan loistava. Ensimmäisen esiintymisen jälkeen saimme kunnian tavata Saara Aallon, Antti Tuiskun ja Pete Parkkosen. Kysymyksiä kysyttiin, nimikirjoituksia jaettiin. Suuret solistit olivat innolla mukana Tattoossa ja ihan sympaattisia ihmisiä, alun perin samoilla lähtökohdilla kuin kuka tahansa meistä nuorista soittajista. Tuo oli varmasti yksi niistä asioista, jotka jäävät mieleen vielä pitkäksi aikaa. Ennen iltanäytöstä vielä syötiin nötköttisoppaa ja oli mahdollista tutkailla armeijan kalustoa. Ennen illan päänäytöstä oli edelleen perhosia vatsassa. Oli hienoa tuntea oman orkesterin henki niin tiiviinä ja valmiina näyttämään mitä on harjoiteltu. Samalla nostattava olo siitä, että juuri meidän orkesteri saa olla tässä suuressa tapahtumassa mukana. 18.30 Kouvolan jäähalli alkoi jo täyttyä tuhatpäisestä yleisöstä, kun järjestäydyimme areenan taakse, valmiina meidän viimeiseen esitykseen. Juoksimme lavalle, vilkutimme ja hymyilimme pepsodenttina, mikä tulikin sitten ihan itsestään. Soiton jälkeen siirryimme yleisöön kuuntelemaan ja katsomaan koko show'n. Musiikkia riitti moneen eri makuun, kiitos artistien, jotka lauloivat yksin ja erikseen. Avauksen Jääkärien marssi, jonka moni meistä nuorista soittajistakin tuntee, nostatti meissä jopa uuden ihmeellisen isänmaallisen tunteen. Miekkatanssi oli koreografioineen kutkuttavan hauska kokonaisuus. Miten on mahdollista että kaksi ksylkkarinsoittajaa jahtaa toisiaan ympäri lavaa ja soittaa samalla huikeita kuvioita. Ihmetystä aiheutti myös Grex Musicus- kuoron koko ammattitaitoinen lavaesiintyminen kakkine yllättävine sisääntuloineen ja heittäytymisineen. Sotilassoittokunnat kaikkinensa esiintyivät yllätyksellisesti rennommissakin tunnelmissa. Tämä valotti meidän orkesterilla aivan uuden suhtautumisen koko sotilasmusiikkielämään. Valoshow, kuviomarssit, musiikki ja muu koreografia toimivat erittäin hyvin yhteen. Hienoimpia hetkiä oli ehdottomasti viimeiset kappaleet, kun lava oli aivan täynnä soittajia ja laulajia. Jaakko Ryhäsen mahtipontinen ääni soi vieläkin luissa ja ytimissä. Kaiken kaikkiaan koko tapahtuma oli meille kotkalaisille nuorille soittajille tähän asti hienoin kokemus. Olemme kovin kiitollisia tästä mahdollisuudesta saada osallistua harrastajina näin suureen tapahtumaan. Tätä päivää emme unohda ikinä! Päivä oli hyvin pitkä, mutta siitäkin antoisampi ja suurenmoinen. Oona Villikka kuvat Puolustusvoimat pl FiNAALILKUVA, Anne Peltonen Korkkarihistorian (1953- ) ensimmäinen puhallinaiheinen seikkailu ja kansikuva kesän 2011 erikoisnumerossa! Keskisuomalainen jututti sivun verran mm. Bad Ass Brass Bandin pasunistia Erno Haukkalaa 22.7.2011 numerossaan. Rondo artikloi Puhallinorkesterien SM-kisoja toukokuun numerossaan, syyskuussa olikin sitten vuorossa Rientolan Eläkeläisten Soittokunta, Tamppereelta Aamulehti puffasi Tampere Tattoota 22.5.2011 ja julkaisi Tattoo 2011 ylistäviä yleisöarvioita 13.9. numerossaan. Lisää juttuja skannattuina tai digikuvina voi lähettää viitasaurus@gmail.com Mies puhkuvien kuvien takaa... Tamperelainen klarinetisti-soitonopettaja Kimmo Varjoranta on tuttu näky puhallinkonserteissa ja muissa musiikkitapahtumissa. Jos hän ei ole soittamassa, mitä luultavammin miehen olalla keikkuu kamerareppu. Ikänsä valokuvausta harrastanut Varjoranta on pikkuhiljaa saanut valokuvauksesta toisen ammatin, joka työllistää häntä Lieksan Vaskiviikkoa myöten. Laskepa tämän lehden kipparilähtöiset kuvat! Kimmo ”Kippari” Varjoranta (s. 1959) syntyi Hämeenlinnassa ja kasvoi Nokialla. Soittimekseen Varjoranta sai klarinetin 9-vuotiaana Kankaantaan kansakoulussa, jossa koulun puutyönopettaja, hyvä amatööriklarinetisti Antti Lindström, veti klarinettiryhmää. Heti kun vähänkin osasi soittaa, Lindström patisti johtamaansa puhallinyhtye Oktaaviin. – Oktaavin harjoituksissa sitten opin lisää sormituksia naapuriklarinetistilta, kertoo Varjoranta. 1970-luvun alkuvuosina Varjoranta pääsi Tampereen musiikkiopistoon, jossa opettaja oli Arvo Laitinen, eläkkeellä oleva Tampereen kaupunginorkesterin klarinetisti. Myöhemmin opettajiksi vaihtuivat Hannu Id ja Pekka Ahonen, jonka oppilaana Varjoranta valmistui Tampereen konservatoriosta vuonna 1990. Kippari sihtaa... Vuodesta 1990 lähtien Varjorannan työpaikka on ollut Huittisten musiikkiopisto, jossa hän on klarinetin ja saksofonin soiton lehtori. Kilometrejä kertyy viikoittain melkoisesti, kun mies asuu Tampereella ja ajaa opettamassa Huittisten, Säkylän ja Sastamalan toimipisteissä. Opetustyön ohella Varjoranta on aina ollut monessa mukana. Ahkera freelancermuusikko on toiminut muun muassa teatterimuusikkona ja on Tampere Big Bandin perustajajäsen ja alttosaksofonisti. STM:n puhallinleirien vakiokalustoon hän on kuulunut jo parisenkymmentä vuotta. Valokuvaus on aina ollut Varjorannalle tärkeä harrastus, jopa siinä määrin, että siitä olisi voinut tulla leipätyö. Kippari ja leipälapio – Soittaminen oli kuitenkin se, mitä halusin tehdä eniten, sanoo Varjoranta ja lisää: – Taisin tehdä oikean ammatinvalinnan, koska pidän soittamisesta edelleenkin eniten. Tai ainakin vähän enemmän kuin valokuvaamisesta... Freelancer-valokuvaajana Varjorantaa työllistävät suurelta osalta musiikkialan kuvaukset, kuten konsertti-, juliste- ja artistikuvaukset. Muusikkotausta auttaa monin tavoin. Soittajana hän tietää ja osaa ennakoida, mitä soittajat tekevät konserttitilanteissa. Artistikuvauksissa on helpompi löytää yhteinen sävel: – Moni osaa käyttää kameraa, mutta on tärkeää, että saa kontaktin kuvattavaan, toteaa Varjoranta. Tampereen seudun lisäksi Varjorannan taidot tunnetaan myös valtakunnallisesti. Kahtena viime kesänä hän on toiminut Lieksan Vaskiviikkojen festivaalikuvaajana. Varjorannan ottamia artistikuvia on päätynyt myös kansainväliseen levitykseen. ! Mies puhkuvien kuvien takaa I ”Halusin tehdä mahdollisimman epämuodollisen kuvan Lieksan Vaskiviikon taiteellisesta johtajasta, trumpetisti Jouko Harjanteesta. Se onnistui, kun keksimme hänen loikkaavan torvineen ilmaan. Oli haastavaa saada tilanne näyttämään hurjemmalta kuin se olikaan.” ”Tämä on muokattu kuva trumpetisti Joe Burgstallerin konsertista kesällä 2010. Tunnelmallinen kuva syntyi, kun yhdistin kuvat trumpetistista ja taustayhtyeen vibrafonista. Kuvasta on tehty juliste.” ”Valokuvaajan näkökulmasta kuva on mielenkiintoinen, koska otoksen lähes ainoat värit näkyvät keskellä olevassa trumpetissa. Hauska yksityiskohta on myös se, että trumpetisti heijastuu varjona lattiaan.” Mies puhkuvien kuvien takaa II Teksti: Anu Pihl Kuvat: Kimmo Varjoranta 5.-8.7.2011 MODENA TATTOO Varusmiessoittokunta Italiassa Tiistaina 5. heinäkuuta Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan saapumiserä 1/11 starttasi ulkomaan komennukselleen takanaan monta helteistä harjoitusviikkoa Lahdessa. Tämän vuoden matkakohde oli Pohjois-Italissa sijaitseva keskiaikaishenkinen Modenan kaupunki, joka on tunnettu mm. balsamiviinietikan ja autojen tuotannostaan. Vuosittain järjestettävä Modena International Military Tattoo on yksi kaupungin merkittävimmistä tapahtumista ja tänä vuonna Varusmiessoittokunta otti osaa sotilasmusiikkitapahtumaan yhdessä neljän muun orkesterin kanssa, jotka tulivat Skotlannista, Englannista, Turkista ja Italiasta. Varusmiessoittokunta lähti matkalle... Harjoitukset Piazza Romanalla esiintymisistä tänä vuonna. Kyseessä oli soittokunnan oma konsertti pienessä ...henkilövahvuudella 78, joista Sassuolon kylässä. Konsertin varusmiehiä oli 71. Lisäksi tarjonta oli ohjelman puolesta mukana matkassa olivat varsin laaja. Konsertti avattiin Varusmiessoittokunnan uusi perinteisellä Suomalaisella päällikkö ja kapellimestari Ratsuväen Marssilla. Muita musiikkikapteeni Sami konsertissa kuultija marsseja Hannula, marssikapellimestari olivat Bernhard Crusellin yliluutnantti Henry Perälä, Marssi sekä ylinmääräisenä kersantit Seppo Pohjoisaho, esitetty Sibeliuksen Perttu Nurkka ja Samir Jääkärimarssi. Suomalaista Demnati sekä matkan puhallinorkesteri-musiikkia vääpeleinä toimineet edustivat Timo Forsströmin ylikersantti Teemu Koistinen Juhlasoitto Sotaveteraaneille ja luutnantti Mikko Paronen. ja Timo Hytösen Sisulla ja Myös matkatavaroita oli joku Sydämellä. Mukana oli myös lastannut bussin tavaratilan Forsströmin uutta tuotantoa täyteen ja niiden kanssa edustava Song Of The Old vietimme monta antoisaa Shipyard kolmiosaisesta tuntia lentokentillä sekä sarjasta Life in the capital city. Helsingissä että Milanossa. Ulkomaista tuotantoa edustivat Mukana kun oli puhallinsovitukset West Side Storysta, orkesterin normaalin Star Warsista sekä Ennio kattauksen lisäksi täysi Morriconen tutuista marssirummusto ja parielokuvasävelmistä. Myös kymmentä rynnäkkökivääriä. varusmiessoittokunnan laulajia esiteltiin kolmen kappaleen voimin. Kersantti Samir Tiistai Demnati lauloi solistina kappaleissa Bella Maria De Mi meni matkustaessa mutta jo keskiviikkona oli harjoitusten ja Amor sekä Just a Gigolo ja jääkäri Topias Lundell otti muun toiminnan ohelle yleisön italialaisille tutulla järjestetty ensimmäinen laululla O Sole Mio. Konsertti keikka, joka osoittautuikin päätettiin Sibeliuksen yhdeksi parhaimmista Finlandiaan ja yleisö osoitti suosiotaan seisaaltaan Sassuolon pimenevässä illassa. Torstain ohjelmaan kuuluikin jo ensimmäinen kahdesta Tattoonäytöksestä ja se avattiin juhlallisesti kaikkien osallistuvien maiden kansallislauluilla, jotka paikallinen lapsikuoro esitti yhdessä orkesterien kanssa. Kun alkuseremoniat oli hoidettu, oli PVVMSK esiintymisvuorossa ensimmäisenä. Jännittyneissä mutta luottavaisissa tunnelmissa lähdettiin tekemään kuviomarssia. Tämän vuoden kuviomarssishown kappaleina kuultiin Tommi Suutarisen High and Mighty sekä Henry Perälän sovitus Kari Tapion esittämästä laulusta Mun sydämeni tänne jää. Lisäksi mukana olivat tietysti kivääritaitoryhmä ja rumpuryhmä, joiden esitykset värittävät soittokunnan kuviomarssia entisestään. Myös varusmiessoittokunnalle niin tärkeä Finlandia-hymni oli mukana esityksessä, ja tietysti laulettuna. 5.-8.7.2011 Perjantaina oli vuorossa paraati joka kulki Modenan keskustan halki. Sekä paraateissa että muissakin esiintymisissä lämmintä riitti kun ulkolämpötilat olivat +30 asteen tasolla ja päälle laitettiin vielä soittokunnan edustusasu, joka villakangastakissaan ja nahkahanskoissaan ei tarjoa ainakaan viilennystä kesähelteellä. Perjantain iltaohjelmaan kuului lisäksi myös suuri Gaalakonsertti, joka järjestettiin Modenan sotilasakatemian näyttävällä sisäpihalla, jonne oli rakennettu valtava lava. Konsertissa jokainen orkesteri esitti yhteisnumeron lisäksi oman lyhyen ohjelmansa. Varusmiessoittokunnan omassa esityksessä kuultiin kappaleet Vain rakkaus, Jääkärimarssi, Kotimaani Ompi Suomi sekä Crusellin Marssi. Lisäksi Soittokunnan rumpuryhmä pääsi esittämään konsertissa rumpusaluuttinsa. Gaalakonsertin jälkeen konserttisoittokunta siirtyi vielä läheiseen puistoon, jossa soitettiin noin puolen tunnin mittainen keskiyön konsertti, joka koostui pääosin jo muissa esiintymisissä kuulluista kappaleista. Lauantaina oli jäljellä viimeinen kuviomarssishow, joka oli koko festivaalin finaali. Esiintymisjärjestystä oli vaihdettu ja nyt Varusmiessoittokunta aloitti esityksensä vasta viimeisenä juuri ennen finaalia. Kuviomarssi onnistui todella hyvin ja tunnelman kruunasi Finlandia-hymnin tilalle vaihdettu O Sole Mio jääkäri Lundellin tulkitsemana, jolloin yleisö puhkesi suosionosoituksiin jo ensimmäisten tahtien aikana. Oman osuutemme jälkeen alkoi finaali, jossa kaikki soittokunnat tulivat kentälle ja yhdessä soitetut kappaleet päättivät onnistuneen shown ja koko viikon kestäneen festivaalin. Sunnuntaina suuntasimme jälleen Milanoon, josta monen tunnin odottelun jälkeen lensimme takaisin Suomeen ja pääsimme parin päivän lomille ennen seuraavan viikon keikkaputkea. Viikon jälkeen Italiasta tuli myös tieto siitä, että Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta oli valittu koko festivaalin parhaaksi orkesteriksi! Teksti ja kuvat: Oskari Auramo Poseeraus kera brittien helleasuineen... Big Bang 2010 -materiaali nyt netissä Suomen big band -yhdistyksen projektin tulokset vapaasti ladattavissa Suomen big band -yhdistyksen tilaussävellysprojekti "BIG BANG 2010" tuo puhallinmusiikkikentälle uutta soitettavaa; helppoa ja svengaavaa suomalaista big band -musiikkia, joita voi soittaa myös pienelläkin puhallinorkesterilla. Säveltäjinä ovat toimineet kokeneet big band -musiikin ammattilaiset Ralf Nyqvist, Markus Ketola ja Antti Rissanen, jotka ovat kukin tehneet kolme uutta big band kappaletta, vaikeustasoilla C, B ja A. C Ralf Nyqvist - Ranta Rock Antti Rissanen - Roll'n Rock Markus Ketola - Riding Into The Dawn B Ralf Nyqvist - Peipposen Lattari Antti Rissanen - Trane Station Markus Ketola - Go Go A Ralf Nyqvist - Jackson Jump Antti Rissanen - New Love Markus Ketola - Bomba Sovitukset on laadittu niin, että ne ovat soitettavissa minimikokoonpanolla, joka on 2 alttosaksofonia, 1 tenorisaksofoni, 2 trumpettia, 1 pasuuna, piano, basso ja rummut. Kappaleet on kuitenkin sovitettu niin, että ne voi esittää myös täydellä big bandilla tai hieman vajaalla puhallinorkesterilla. Mukana ovat seuraavat stemmat: 2 alttosaksofonia, 2 tenorisaksofonia, baritonisaksofoni, 4 trumpettia, 4 pasuunaa, kitara, piano, basso, rummut ja perkussiot sekä lisäsoittimina vielä 1-2 huilua, 1-2 klarinettia, 1-2 käyrätorvea, baritonitorvi ja tuuba. Teoksset voi ladata ILMAISEKSI .zip-PDF-paketteina SBBY:n osoitteesta www.sbby.com/Media/BigBang2010/ Sovituskurssilaisia, toinen vasemmalta Torvikoplan tuore kapu Maiju Virtanen Antti Rissanen, Petri Juutilainen ja Michele Caniato Bostonista Projekti sai jatkoa 17.9. Lahden ammattikoulun musiikki ja draamainstituutin tiloissa, jossa Junior All Star Big Band treenasi ja kantaesitti kuusi uutta Big Bang 2011 -teosta Petri Juutilaiselta, Antti Rissaselta ja Jukka Viitasaarelta. Herrat pitivät myös big band-sovituskurssin apunaan amerikkalainen tekijämies Michele Caniato, Associate Professor of Music/Director of Instrumental Music, Fitchburg State University, USA. JAS soitti myös tuoreeltaan kurssilaisten sovittaman materiaalin. Vielä sananen ilmaismateriaalin säveltäjiltä: ”Teettehän Teostolle esitysilmoituksen, kun soitatte biisejämme!” ! Teksti ja kuvat SBBY ja Jukka Viitasaari Ideasta estradille Neuvoja konsertin järjestäjälle Muuttuiko alkuinnostus viime hetken hässäkäksi? Kaatuivatko konserttijärjestelyt jälleen kerran parin tunnollisen niskaan? Pienenkin konsertin järjestämiseen liittyy monta monituista yksityiskohtaa, jotka on muistettava ja hoidettava. Mikä siis neuvoksi, että harrastajaryhmä saisi konserttijärjestelyt sujumaan ilman verta, hikeä ja kyyneleitä? Kysyimme käytännön neuvoja Pirkanmaan taidetoimikunnan säveltaiteen tuottajaläänintaiteilija Elina Orjatsalolta, joka on järjestänyt lukuisia koulutuksia tapahtuma- ja konserttituottamisesta. Ideasta liikkeelle Konsertin suunnittelu lähtee ideoinnista. On sitten kyseessä ainutlaatuinen tai säännöllisesti toistuva konsertti, kannattaa järjestävän ryhmän selvittää itselleen, onko tilaisuudelle tarvetta. – ”On ollut tapana” tai ”haluamme tehdä konsertin” on aivan hyvä ja riittävä syy, toteaa Orjatsalo. Hän kuitenkin kehottaa paneutumaan konsertin tarkoitukseen (miksi?), sisältöön (mitä?) ja kohderyhmään (kenelle?) erityisesti silloin, kun halutaan houkutella uutta yleisöä. Kohderyhmän ja tavoitteiden määrittely ohjaa suunnittelua ja markkinointia: sotaveteraaneille suunnattu konsertti toki markkinoidaan eri tavalla kuin esimerkiksi lastenkonsertti. – On myös tärkeää, että koko ryhmä hyväksyy ja sitoutuu konsertin ideaan, sanoo Orjatsalo. Jos työryhmä ei innostu, sitä on vaikea saada mukaan järjestelyihin. – Innostuneet soittajat ja laulajat ovat konsertin paras mainos ja markkinointikanava, Orjatsalo muistuttaa. mukaan järjestelyihin, kuvaa Orjatsalo. Hän kuitenkin korostaa, että tehtäviä ja vastuuta tulisi kaikesta huolimatta yrittää jakaa, koska juuri tekemisen kautta ihmiset sitoutuvat ryhmään. Ryhmää voidaan totuttaa ja opettaa vastuun ottamiseen. Elina Orjatsalon mukaan siihen tarvitaan muutaman vuoden työ. Tärkeänä hän näkee sen, että tehtävänjaossa osataan jakaa mielekkäitä ja sopivia kokonaisuuksia kullekin työryhmän jäsenelle ja talkoolaiselle. Sopivan kokoinen ja mielekäs tehtävä yleensä onnistuu ja tuottaa tekijälleen iloa – ja niin tämä innostuu lähtemään mukaan toistekin. Toinen tärkeä työnjaossa huomioon otettava asia on aikataulutus. Kun harrastajaryhmä tekee talkoilla töitä, tehtävien opettamiseen ja oppimiseen tulee varata tarpeeksi aikaa. Jos järjestelyaikataulu on liian kireä, vastuuhenkilö ajattelee, että on helpompi tehdä itse, ja ei lopulta delegoi tehtäviä kenellekään. Tarpeeksi väljä aikataulu varmistaa myös sen, että jos joltakin jää hommat hoitamatta tai tulee virheitä, asiat ehtii vielä korjata. Kokonaisuus ratkaisee Kokeneena konserttituottajana Elina Orjatsalo on ollut mukana hyvin monenlaisissa produktioissa. Kun kysyn, mistä palikoista syntyvät onnistuneet konsertit, Orjatsalo nostaa esille kokonaisuuden: – Hyvässä konsertissa kaikki konsertin osatekijät ovat ”kasassa”. Sekä taiteellinen että tuotannollinen puoli on hoidettu hyvin, sanoo Orjatsalo ja huokaa: – Kuinka moni taiteellisesti upea konsertti onkaan soitettu tyhjälle salille, kun markkinointi on epäonnistunut – tai sitä ei käytännössä ole ollutkaan? Anu Pihl Työsuunnitelma järjestelyjen apuna Ideoinnin jälkeen alkaa konsertin varsinainen suunnittelu ja valmistelu, joka voi olla yhden henkilön tai isomman porukan vastuulla. Tässä vaiheessa on hyvä laatia jonkinlainen työsuunnitelma, ja kirjata se muistiin. Työsuunnitelmaa laatiessa konserttijärjestelyjen kokonaisuus ja aikataulu hahmottuu. Työsuunnitelma toimii järjestelyjen muistilistana, ja sen avulla voidaan projektin työntekijät ja talkooväki perehdyttää tehtäviinsä. Huolellisesti laadittu työsuunnitelma voidaan tarpeen mukaan myös liittää apurahahakemuksiin. – Yksinkertaisimmillaan työsuunnitelma on lista niistä asioista, jotka tulee muistaa ja hoitaa, sanoo Orjatsalo. Hänen mukaansa työsuunnitelmaan kannattaa sisällyttää ainakin seuraavat asiat: konsertin perustiedot (ajat, paikat, esiintyjät, ohjelma, pääsymaksut), idea ja tavoitteet, järjestelyjen aikataulu, budjetti (kulut ja rahoitussuunnitelma) sekä suunnitelma markkinoinnista ja tiedotuksesta. Lisäksi työsuunnitelmaan kirjataan tehtävien jako ja muistettavat käytännönjärjestelyt ennen ja jälkeen konsertin (muistathan esitysilmoituksen Teostolle!) sekä itse konsertin aikana. Hyvä suunnitelma helpottaa koko konsertin järjestelyprosessia ja pitää tekijät ajan tasalla. Tehtävät jakoon Monien harrastajakuorojen ja -orkesterien ongelmana on se, että vain harvat ja valitut ovat mukana ryhmän järjestelytehtävissä. – Ydinryhmä ajattelee, että ”voinhan minä nyt tehdä tämänkin”, kun rivijäseniä ei saada 1. Mieti konsertin tavoite, sisältö ja kohderyhmä. 2. Tee (kirjallinen) työsuunnitelma, budjetti ja tiedotussuunnitelma. 3. Tee tarpeeksi väljä aikataulu. Aikaa tarvitaan myös oppimiseen ja virheiden korjaamiseen. 4. Jaa tehtäviä. Suunnittele sopivankokoiset ja mielekkäät vastuualueet. 5. Muista, että kokonaisuus ratkaisee. Hyvässä konsertissa ovat sekä esitykset että järjestelyt kunnossa. 6. Se esitysilmoitus Teostolle konsertin jälkeen... Suomalainen ammattikapellimestari on tutkitusti tunteellinen ja itsevarma stressinsietäjä Muutama vuosi sitten istuin kuuntelemassa erään orkesterin harjoituksia. Huomioni kiinnittyi kapellimestariin, jonka työskentely oli jotenkin erittäin vakuuttavaa. Mielessäni alkoi oitis pyöriä muun muassa seuraavia kysymyksiä: Miksi juuri tämä kapellimestari tekee minuun vaikutuksen? Millainen hän on ihmisenä? Miten hän on saavuttanut ammattitaitonsa? Koska halusin saada vastauksia näihin ja moniin muihin mieltäni askarruttaviin kysymyksiin, päätin lähteä tutkimaan asiaa. Näin syntyi aikuis-kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, jossa selvitin, millainen on hyvä kapellimestari ja miten kapelli-mestarin asiantuntijuus rakentuu. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa ammattikapellimestaria, joilla tarkoitetaan kapellimestareita, joiden pääasiallinen tulonlähde on kapellimestarin työ. Kolmella kapellimestarilla oli haastatteluhetkellä kiinnitys johonkin suomalaiseen kaupunginorkesteriin tai muuhun orkesteriin, kaksi työskenteli sotilaskapellimestarina ja kaksi freelancerina, joista toisella työtehtävät keskittyivät lähes yksinomaan ulkomaille. Mukana oli myös yksi kapu, joka johti etupäässä harrastajaorkestereita. Hyvät sosiaaliset taidot nousivat tutkimuksessani kapellimestarin tärkeimmiksi taidoiksi: hyvä kapellimestari on myös hyvä ihmistuntija, hän osaa rakentaa luottamuksen nopeasti ja hallitsee tiimityötaidot. Lisäksi tutkimus osoitti, että hyvällä kapellimestarilla on tiettyjä ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä, joista korostuivat muun muassa itsevarmuus, rohkeus, uteliaisuus, määrätietoisuus, tarkkuus, nöyryys, huumorintajuisuus, pitkäpinnaisuus, älykkyys ja ulospäinsuuntautuneisuus. Kapellimestarilla on oltava vahva halu vaikuttaa teoksen esitystapaan, ja lisäksi hänen on osattava näyttää tunteitaan ja hallittava stressiä.Kapellimestari tarvitsee luonnollisesti myös laajaa musiikillista osaamista. Tutkimuksessani painottuivat synnynnäiset musiikilliset taidot, laaja koulutuksen ja kokemuksen kautta saatu yleistietämys musiikista sekä harjoitus- ja konserttitilanteeseen liittyvät toimintamallit. Tässä kategoriassa merkittävimpiä taitoja olivat oman soittimen hyvä hallinta sekä kokemus orkesterisoitosta; näiden puuttuessa ei haastateltujen mukaan voi olla ammattitaitoinen kapellimestari. Asiantuntijuutta puolestaan ovat rakentamassa koulutus ja muu ammattiin valmistava toiminta, joka voi olla esimerkiksi omien sävellysten ja sovitusten tekoa tai pitkäaikaista työskentelyä hyvien ammattimuusikoiden kanssa. Lisäksi haasta-teltujen esille tuomat positiiviset kokemukset ja vaikeat ristiriitatilanteet ovat ratkaisevassa roolissa asiantuntijuuden kehittymisessä. Tällaisia kokemuksia olivat uran alkuvaiheen onnistumiset, työn ulkopuoliset musiikkielämykset, uran huippuhetket, henkilökohtaisen elämän vastoinkäymiset, työnteon varjopuolet (esimerkiksi kiire) ja työntekoon liittyvät haastavat tilanteet (esimerkiksi ristiriitaiset intressit muusikoiden kanssa). Vaikka kapellimestari on työssään yksinäinen puurtaja, saavuttaakseen asiantuntijuuden hän on kohdannut elämässään monenlaisia persoonia. Juuri tämä erilaisten persoonallisuuksien kohtaaminen työssä ja työn ulkopuolella muodostui erittäin merkitykselliseksi tekijäksi matkalla kohti asiantuntijuutta. Sitä kautta kapellimestari oppii kohtaamaan erilaisia muusikoita sekä muokkaamaan omaa persoonallista tyyliään – tutkimukseni mukaan asiantuntijuus nimittäin huipentuu silloin, kun kapellimestari on löytänyt oman persoonallisen tyylinsä työskennellä ja kun muusikot ovat tyytyväisiä. Palaan ajatuksissani harjoitustilanteeseen, jossa kapellimestari teki minuun vaikutuksen. En pysty sanomaan yksiselitteistä vastausta siihen, miksi hän oli hyvä. Tutkimukseni avulla löysin kuitenkin polkuja, joita pitkin tietyt muusikot matkaavat kapellimestareiksi. Lisäksi sain viitteitä siitä, mitä kapellimestarilta todella vaaditaan: tutkimukseni kapellimestarit osoittautuivat ennakkoluulottomiksi moniosaajiksi, jotka vievät orkesteria joukkueena kohti korkeatasoista taiteellista lopputulosta omalla persoonallisella tyylillään. Niina Sapattinen: Tahtipuikon jäljillä. Suomalaisen ammattikapellimestarin asiantuntijuus ja sen rakentuminen. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2011. Lisätietoja: niina.sapattinen@gmail.com Sirkuskonsertteja... ...Raaseporissa Raaseporin musiikkiopiston puhallinorkesteri ja Teaterskolan Raseborg järjestivät viime keväänä kolme konserttia Hangossa (7.4.), Tammisaaressa (14.5.) sekä Karjaalla (14.5.) teemana sirkus ja vauhdikas musiikki. Sirkusorkesteri koostui Hangon ja Tammisaaren nuorista puhallin- ja lyömä-soittajista. Ohjelmistoa harjoiteltiin edellisestä syksystä lähtien. Sirkustempuista ja draama-sta vastaavat Teaterskolan Raseborgin nuoret oppilaat, mutta myös muutama orkesterin huimapää pääsi näyttämään taitojaan tässä riemukkaassa konsertissa. Näyttämöllä nähtiin klassisia sirkuskaraktäärejä kuten jonglöörejä, taikuri sekä leijonankesyttäjä, mutta myös lavalla oli myös poliiseja, merirosvoja ja muita hauskoja hahmoja. Esityksessä sirkustemput ja soitettavat sävellykset nivoutuivat toimivaksi kokonaisuudeksi. Musiikki oli pääasiassa suomalaista tuotantoa, säveltäjinä nuorisopuhallinmusiikin taitajat kuten Raine Ampuja, Antti Nissilä ja Jukka Viitasaari. Esityksen ohjauksesta vastasi Nanne Vaihinen ja orkesteria johti Pekka Lyytinen. Keväisten esitysten lisäksi konsertti uusitaan vielä ainakin Turussa Lasten musiikkijuhlilla perjantaina 23.3.2012 Turun konservatorion Sigyn-salissa. Teksti: Pekka Lyytinen Kuvakollaashi: Ulla Kristiina Torstensson Sitten tuli taas tiilivaunuja ja Kaukolla oli viulukonsertti illalla, Hän jätti rukkaset tiilipinon päälle ja palasi kiltisti takaisin armeijan soittohommiin. Sitten varsin pian Helsinkiin Sibelius-Akatemiaan suorittamaan sotilaskapellimestarin tutkintoa ja siitä aikaa myöten musiikkimajuriksi ja Mikkelin varuskunnan soittokunnan kapellimestariksi. Tarttuipa tuossa divarista mukaan Heikki Hietamiehen romaani Soitellen sotaan (2005). "Kertomus urhoollisten soittajakersanttien Jallun ja Reiskan vaarojen täyttämästä elämästä Talvisodan alla. Ratsuväkiprikaatin maineikkaat luurankotakkiset soittajat olivat puistokonsertteineen ja putka-reissuineen Lappeenrannan väriläikkä..." Miten päädyit sotilassoittokunta-aiheiseen romaaniin, Heikki Hietamies? -Olen kirjoittanut 22 kirjaa ja niiden aiheisiin päätymisessä on yhtä monta omaa erilaista alkusysäystä. Thaimaan lomamatkallani tuli iäkäs entinen sotilassoittaja juttelemaan ja se oli sitten siinä. Ihmettelin, etten lappeenrantalaisena ollut aikaisemmin tajunnut, kuinka lähellä sellainen värikäs aihe oli ollut. Vaikka pikkupoikana oli juosta vilistetty ratsastavan rakuunasoittokunnan perässä Pusupuistoon, jos se soitti vuorosunnuntaisin Lappeenrannan Työväenyhdistyksen soittokunnan kanssa. Enkä siitäkään huolimatta, että olin juoksupoikana Rauta Osakeyhtiössä, jonka lyhytaikaisena myyjänä oli musiikkiylikersantti Kauko Lahti. Hän oli saanut herneen nenäänsä Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokunnassa ja kokeili siviilielämän ihanuutta. Kauko kertoi killisilmäiselle juoksupoika Heikille huikeita juttuja Ratsuväkiprikaatin soittokunnasta, jotka sitten muhivat harvassa päässäni yli viisikymmentä vuotta, ennen kuin pulpahtivat Soitellen sotaan kirjakseni. Yleensä kirjojen taustapuurtaminen vie pahimmillaan parikin vuotta aikaa, ellei ole sellaista onnenpotkua kuten tämän kirjan tekemiselle osui. Sain käyttööni sotilaskapellimestari Jukka Vuolion kokooman aineiston, jossa oli ennen itsenäisyyttä ja sitten sen jälkeisen kapellimestarit. Lisäksi tarkka luettelo melkoisesta määrästä soittajia. Vuolion aineistoa saattoi käyttää kirjassa silloin, kun halusin aivan oikeat nimet ja sen jälkeen saattoi kirjailija Hietamies mellastaa keksityillä nimillä. Aivan taatusti jokaisessa soittokunnassa oli omat Jallunsa ja Reiskansa näin minulle ovat kertoneet alalla olleet lukijat. Sen tarkemmasti ei kirjailijan tarvitse romaania käsitellä se ei siis ole mikään tarkka sotilassoittokunnan historia. Varsin läheltä liippaa monessa kohdin ja varmuuden vuoksi kustantajani Otava kutsuu kirjaa veijariromaaniksi. Kyllä ne soittokuntien venkulat aikaimoisia veijareita olivatkin. Minulla könöttää olohuoneen nurkassa yli satavuotias tuuba. Se on aikoinaan ollut Venäjän armeijan soittajalla - myöhemmin luovutettu itsenäisen Suomen armeijalle. Muut tekstit ovat venäjää, mutta siihen on reilusti lyöty SA Int. Varmuuden vuoksi torvi on sen verran viallinen, että soittamiseni ei onnistu. Koko kerrostalo on siitä hyvin kiitollinen. HH kuva: Irmeli Jung SS-skannaus: Viitasaurus Rakuunasoittokunnan arkisto Kuka on tämä nykyinen työteliäs kapellimestariska? Soittotaustaa löytyy niin puhku- kuin rokkipuolelta. Also sprach Forresteri... Oikein vastanneen kesken arvotaan SPOL:n julkaisema SM-kisa CD, äänitys Janne Sinikedon. Vaihtoehtona FinnBand T-paita, valkoinen, XL... Vastaukset pe 18.11.2011 mennessä: viitasaurus@gmail.com Samalla voit kätevästi ilmiantaa potentiaalisia ehdokkaita palstalle... Haitarin soitto alkoi muutamalla tutustumistunnilla Paavo Tiusasen oppilaana v. 1967, minkä jälkeen vatkasin vasurilla valssikomppia sen verran innokkaasti, että minut passitettiin lisäoppiin Lasse Pihlajamaan hanuri-opistoon. Huippuhetkiä hanuriuralla olivat esiintymiset koulun joulujuhlissa, omakotiyhdistyksen kesäjuhlissa ja kaikkein hienoin huipennus oli esiintyminen koko hanuriopiston voimin Helsingin jäähallissa 1972 järjestetyssä Sisulla Sapporoon tapahtumassa, joka valmisteli kansaa tuleviin Sapporon talviolympialaisiin. Tilaisuus televisioitiin ja opiston orkesteri soitti Muistoja pohjolasta Lasse Pihlajamaan sovittamana moniäänisenä versiona. Oma roolini ei siinä koskaan oikein hahmottunut, mutta koska kyseessä oli televisiointi riuhdoin täysillä menemään. Forea vuosikymmenten varrelta Kilpailussahan kysyttiin kurttuilevan poitsun henkilöllisyyttä. Oikean vastauksen (Timo Forsström) tiesi tosi muutama, ehdotettiin myöskin komeita Riku Huhtasaloa ja Viitasaurusta! Onnetar suosi arvonnassa Sami Hietaharjua Porista. Palkinto (SM-kisa 2009-CD) lähtee matkaan huomaamattomana postilähetyksenä... Tästä keikasta sain ensimmäisen keikkaliksan, 20 markkaa miinus verot.Käteen jäi 18 markkaa. Koska olin koululainen sain myöhemmin veronpalautusta kaksi markkaa. Kuvassa oleva Bandmaster -nuorisoharmonikka on minulla vieläkin. Helsinki Brass Quintet Jussi, Manu & Peku: H.B.Q. Kuinka paljon rakkautta Legendaarinen Tuba Duo (Manu Uotila ja Jussi Harju) on ehtinyt taas studioon. Tälle reissulle on mukaan otettu kolmaskin pyörä, flugabonisti Pekka Laurikka. Valinta ei yllätä, Peku kuuluu siihen suhteellisen harvalukuiseen joukkoon, jossa kyetään musiikin tekemiseen aika lailla fiilispohjalta, ilman tarkkoja käsikirjoituksia. Flugabone sopii tähän oukkueeseen sointinsakin puolesta hienosti sulautuen lämpimiin sointiväreihin luontevasti, ei vähiten Pekun hienon soundin ansiosta. Soittajien soundi onkin levyn kantava voima. Manu on ollut viimeiset kolmekymmentä vuotta johtavia suomalaisen sielunmaiseman tulkkeja ja lapsuuteni sankari Jussi on saman ajan viitoittanut tietä muhkealla alarekkarisoundillaan nuoremmalle polvelle bassolinjojen maailmassa. Levylle on koottu tällä kertaa parikymmentä tuttua biisiä, kantavana tematiikkana rakkaus levyn nimen mukaisesti. Studiossa on keskitytty enemmän fiilistelyyn kuin hifistelyyn, tietty liven tuntu leijuu yllä koko ajan. Myöskään kaiulla ei ole liioin pelattu, sitä olisi ajoittain ehkä hieman kaivannutkin. Toisaalta, nyt soundimaailma on kaikkine hengityksineen ja venttiiliäänineen hyvin rehellinen ja autenttinen. Henkilökohtaisesti pidin monista levyn hitaammista tunnelmapaloista, esim. Suudelmin suljetut kirjeet päästää herrojen jalon soinnin oikeuksiinsa. Kotiraatimme nuorimpaan jäseneen (Myrsky, 4kk) taas vetosi eniten klassikkotunnari Rakkaus ja rattaat, menojalka alkoi vipattaa heti ensi tahdeista. Levyn kannet ovat tyylillä tehdyt ja sopivan informatiiviset. Esittelytekstissä olisi ehkä riittänyt vähempikin hehkutus, siitä huomaa ettei se ole vaatimattomien taiteilijoiden itsensä kirjoittama. Joka tapauksessa hyvä kokonaisuus sitä mitä kansan syvät rivit haluavatkin kuulla. Tunnelmaa, kaihoa ja rakkauden kaikuja! ALEKSI SARASKARI Suomalaisen vaskikvintettimusiikin airut Helsinki Brass Quintet on tehnyt hienon vientituotteen. Esikoislevylleen H.B.Q. on koonnut ohjelmistostaan kattavan paketin uutta ja hieman vanhempaa suomalaista musiikkia. Kulttuuriteosta voitaneen puhua jo avausraidan kohdalla: Jukka Linkolan Psalm on sävelletty jo vuonna 1995 mutta tulee vasta nyt taltioiduksi. Myös kaikkien klassikkobiisien äiti, Timo Forsströmin Majakkasaari saa nyt ensilevytyksensä kvintettisovituksena. Levyn moderneimmat teokset, Kai Niemisen Atonáli ja Tomi Räisäsen Ludi caeli yllättävät siinä mielessä että sävelkieli on oikeastaan melko helposti lähestyttävää. Nimen perusteella Atonálistakin voisi odottaa varsin haastavaa kuuntelukokemusta, mutta siinähän on suorastaan vihellettäviä teemoja. Soittajille teos on epäilemättä ollut rankka purkitettava, tuubastemmakin menee alussa niin korkeassa rekisterissä, että hetken pläräilin kansilehteä etsien eufoniumia soitinvalikoimasta. No, peruskauraa Miika Jämsän ansatsille.. Jukka Viitasaaren kilpailumenestyjä Strange Dreams (2006) saa nyt myös ansaitsemansa neitsytlevytyksen. Opiskelijabändeille haastava teos on näiden herrojen käsittelyssä varmoissa käsissä, lienee levyn helpompia levytettäviä. Ehkä hieman yllättäen löysin levyltä omat suosikkini muusikoiden itsensä säveltämistä ja sovittamista teoksista. Tommi Hyytinen, Miika Jämsä ja Janne Ovaskainen osoittautuvat oivallisiksi sävelkynäilijöiksi tarttuvilla ralleillaan, etenkin Hyytisen Bounce pomppii kuin kolmijalkainen hirvi suolla. Näihin teoksiin tuo merkittävän groovelatauksen myös H.B.Q.:n luottorumpali Mikael Seire timmillä kompillaan. Varsinaisen helmen takaa löytyy kuitenkin aisapari Oskar Merikanto ja Janne Ovaskainen. Soi vienosti murheeni soitto on kääntynyt Ovaskaisen käsittelyssä vähemmän vienoksi metallitykitykseksi. Taltioinnissa saa tilaa myös Markku Veijonsuon oivaltava äänitys, erilaiset kaiut tuovat kokonaisuuteen oman mausteensa. Pitäisin tätä levyä mainiona vastavetona keskusteluun suomalaisen vaskisoiton paljonpuhutusta tasosta. Jos sitä täytyy H.B.Q.:n levyn perusteella arvioida, niin hyvinhän meillä täällä menee. Kiitos siitä, pojjaat! (PS: levyä voi tilata Manulta: 040 3706081) ALEKSI SARASKARI ! Tilaa netistä: www.editiontroy.com/apps/webstore/ Euphoria Brass Sekstet & Emilia Nyman: Kun Kokoelma perusmusiikkia (esim. Paratiisi ja Kuningaskobra) uudenlaisina puhallinsekstettisovituksina. Meno on ammattitaitoista ja harkittua. Onneksi levyltä löytyy runsaasti kuuntelijan mielenkiintoa ylläpitäviä koukkuja. Näistä voi saada viitteitä jo levyn kansivihkosen soitinluettelosta. Sieltä soittimien joukosta löytyvät huuto, puhe ja ravistin. Tunnelma on joiltakin osin hyvin herkkä. Vanhanaikaista tunnelmaa on joissakin kappaleissa tavoiteltu ja siinä on myös onnistuttu. Jo avausraita lupaa paljon. Torres 10 on kaunis kappale, jonka kuulisi mielellään myös laajemman kokoonpanon sovituksena. Alkupuolen tuttuakin tutummissa kappaleissa soitto jää laulun varjoon. Levyn loppua kohden soittajien rooli kasvaa ja toiseksi viimeinen Kun tuo jo tullessaan mielikuvan solistin ja trumpetin kaksintaistelusta. Ylitse muiden nousee kappale nimeltään Marina. Sovitus on raikas ja kappaletta ei vaivaa mielikuva puhkisoitetusta musiikista. Euphoria Brass Sextet: Visa Haarala, Miikka Saarinen, Jussi Järvenpää, Anna-Maija Laiho, Mizuho Kojima-Haarala ja Aleksi Saraskari. Lauluosuuksista vastaa Emilia Nyman. MARITA RANTAMÄKI Levyä saa tilattua esim. osoitteesta euphoriabrass@gmail.com Kansainvälinen marssimusiikin levytyshanke International Military Music Association (IMMS) on kansainvälinen sotilasmusiikkijärjestö, jonka tavoitteisiin kuuluu Sotilasmusiikin tukeminen ja sotilassoittokuntien toiminnan merkityksen esillä pitäminen kaikissa sen jäsenvaltioissa. Suomessa järjestöön kuuluvia henilöitä on toistaiseksi vielä hyvin pieni joukko, eikä tämän takia Suomeen ole voitu perustaa IMMS:n virallista osastoa. Allekirjoittanut hoitaa Suomen edustajana yhteyksiä IMMS:n puheenjohtajistoon sekä muiden maiden edustajiin. Järjestön kommunikointikieli on englanti, jota käytetään mm. 4 x vuodessa julkaistavassa järjestön sanomalehdessä. IMMS tapaamisia järjestetään pääasiassa kansainvälisten Tattoo-tapahtumien yhteydessä, joihin on yleensä osallistujille neuvoteltu ns. special price. Tapaamiset sisältävät myös muuta omaa ohjelmaa. Mikäli olet kiinnostunut jäsenyydestä, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Marches Around The World Eräs merkittävimmistä IMMS:n viime aikaisista saavutuksista on juuri julkaistu tupla CD nimeltään "40 Marches Around The World", played by The 2011 International Military Band. Kokoelmalla on kaikkiaan 40 marssia ja se on äänitetty Wellingtonin kasarmilla sijaitsevassa Guard Chappelissa. Suomea levyllä edustaa Jean Sibeliuksen Jääkärien marssi. Projektin alkuperäisenä ajatuksena oli äänittää yksi marssi kustakin IMMS maasta. Vajavaisen nuottimateriaalin sekä erittäin rajallisen harjoitus- ja äänitysaikataulun johdosta muutaman jäsenvaltion teokset jäivät kokoelmalta pois. Suomesta levyn tekemiseen osallistui kuusi henkinen komennuskunta allekirjoittaneen johdolla. Suomen lisäksi edustajiaan olivat lähettäneet USA, Saksa, Norja, Sveitsi, Puola sekä Latvia. Äänityksen ns. runkosoittajisto tuli isäntämaasta. Äänitteestä tekee ainutkertaisen juuri se, että ensimmäistä kertaa koottiin monikansallinen sotilassoittajisto yhteen äänitystä varten. Sulassa sovussa äänityksessä toimivat mm. toisessa maailmansodassa kappelin pommittaneet Saksalaiset ja satoja maanmiehiään kappelin pommituksessa menettäneet brittiläiset sotilasmuusikot. ! Tattoo-tapahtumien yhteydessä on toki taltiointeja tehty, mutta varta vasten äänitykseen koottuna orkesterina tämä oli todellakin ensimmäinen kerta. IMMS-Finland ei edellä kuvaamistani syistä johtuen hallinnoi pääomaa, jolla voisi hankkia levyjä varastoon. Tilaan levyt ulkomailta pieninä erinä, enkä näin ollen voi luvata tiettyä toimitusaikaa. Tilaukset teen saatuani Teiltä sähköpostitilauksen sekä suorituksen IMMS FINLAND tilille Haminan Seudun OP no: FI41 5506 0020 0999 64. Yhden tupla CD:n hinta on á 20!. Hinta pitää sisällään yksittäispakatun tuotteen postituksen kotimaahan. Tehdessäsi tilausta sähköpostiosoitteeseen rapidstone@gmail.com tulee sinun ilmoittaa seuraavat tiedot täydellisinä: ・ tilaajan yhteystiedot ml. puhelinnumero ・ paketin lähetysosoite eli postin jakeluosoite ・ tilattavan tuotteen lukumäärä ・ maksun suoritusajankohta Kansainvälisin terveisin, Jyrki Koskinen Kansainvälisiä häppeninkejä: Puhallinsävellyskilpailuja IX ANNUAL SYMPHONY COMPOSITION CONTEST FOR BANDS “CITY OF TORREVIEJA” Deadline 31.10.2011 Sinfoninen PO, 15-20 min. A single prize of fifteen thousand euros (15,000!) will be offered to the winner. E-MAIL CONTACT: pedro@gesadem.com XXVIII Concorso Internazionale di Composizione Originale per Banda Corciano Italia Deadline 12.12.2011 Eli italialainen puhallinsävellyskilpailu, linkki: http://www.corcianoinbanda.com 4th Sinnai International Wind Band Compositions Competition Sinnai, Italia deadline 20.2.2012 Todella tarkat äänialat ym. löytyvät täältä: http://www.bandagverdisinnai.it email: postmaster@bandagverdisinnai.it SECTION A) BCMW aamukonsertti Festivaaleja/reissuja: First Annual International Wind Orchestra Festival, Hollanti 22.–26.10 2011 The International Wind Orchestra Festival The Netherlands 2011 will be held at the Parkstad Theatre in Heerlen on October 25, 2011. Registration is open for wind orchestras categorized in Top, High or Middle Class. Travel arrangements may be made from October 22 26 2011. Entries must be received by May 1, 2011. For more information contact EvenTTours, Mr Günther Lange, Elisbethstraat 38, 6161 GT Geelen, The Netherlands. www.eventtours. nl/idex.en.html 1stclassified: !2.000,00 Info@eventtours.nl 2nd classified: ! 1.000,00 SECTION B) 1stclassified: !1.800,00 2011 Midwest Clinic 2nd classified: ! 900,00 SECTION C) 1stclassified: !1.600,00 2nd classified: ! 65th Annual Conference McCormick Place West Chicago, Illinois December 14-17, 2011 800,00 info@midwestclinic.org The Humboldt Brass Chamber Music Workshop Announces 2012 Composition Contest For Brass Chamber Music Composition should be an original, unpublished, multimovement work for one of the following complements: brass trio (trpt, hn, trb; 111), low brasstrio (horn, trb, tuba; 0111), or mixed brass quartet (trpt, hn, trb, tuba; 1111). The composition should be 8-10 minutes in length. Composer"s original material written for another complement and adapted for brass is acceptable. First Prize - $2000; Second Prize - $1000; Third Prize - $500 For further information, please email: ttuba@comcast.net. 2011 kunniamaininta: Markku Viitasaari: Small Town Suite Symphonic Wind Band International Competition for Conductors Kapellimestarikurssi ja kilpailu Pariisissa 16.-18-3.2012: http://conductingmasterclass.wordpress.com Vino pino ulkomaan puhallinfestivaaleja: http://www.wasbe.org/ http://www.spolli.com/node/920 www.spolli.com/forum/15 VIIHDEMUSIIKKIA While your lips are still red, , Moods from Brasil Antti Nissilä Fair Day Jouni Sjöblom SPOL SÄVELLYSKILPAILUN SUOSIKKIBIISIT Tuomas "Nightwish" Holopainen, sov. Petri Junna. (grade 3) Narrien paraati, Markku Johansson (gr3) Kaveria ei jätetä, Jukka Viitasaari (gr3) Arctic moods, säv. Juuso Wallin (gr3) osta myös ajankohtainen tunnusmusiikki Tv-sarjaan PASILA JUHANI LEINOSEN VIHKOSARJAT: nuotit suoraan verkosta (PDF)! www.finnbandshop.com 1 PUHALLINORKESTERITANSSIT 2. VEIKKO LAVIN LAULUT 3. JUHA VAINION LAULUT KONSERTTIMUSIIKKI The Wastelands, Arttu Takala (gr5) NYT UUSI PAINOS! The Unknown Legend, Ilari Hylkilä (gr3) Andante Jubiloso, Janne Ikonen (gr2) Hinnat: GRADE 1-2 = 30 € (SPOL-jäsenille 25 €) GRADE 3 = 40 € (SPOL-jäsenille 35 €) GRADE 4 = 50 € (SPOL-jäsenille 40 €) GRADE 5 = 70 € (SPOL-jäsenille 50 €) GRADE 6 = 100 € (SPOL-jäsenille 80 €) Vihkosarjat ja kirjat kts. WWW.SPOLLI.COM SEIKKAILUT I TARINA ja 16 sävelmää lisäksi: Erja Joukamo-Ampujan (Sibelius-Akatemia) ”LUOMUS”-osio opastaa, miten ryhmä voi kehittää omia tarinoita ja improta. Runsas värikuvitus, MARSSIKAPELLIMESTARI Marssisauvan käyttö, kuviomarssin alkeet ja marssisoiton perusteet, Havainnolliset valokuvat. Asiantuntijoina: Raine Ampuja, Juhani Leinonen Janne Siniketo WWW. SPOLLI. COM: Markku Johansson,Tuomas Kantelinen, Marzi Nyman, Arttu Takala,Tuomas ”Nightwish”Holopainen, Lordi! tilaukset 0400 272339 tai suoraan verkosta: WWW.FINNBANDSHOP.COM
© Copyright 2024