Kesä 2013
…EUROPEAN BRASS BAND COMPETITION 2013 OSLO INO vuoden puhallinorkesteri PUHALLINPÄIVÄT RAUMALLA… WWW.SPOLLI.COM MYÖNNETYT ANSIOMERKIT Suomen puhallinorkesteriliitto Johtokunnan kokous Rauma 15.3.2013 Pekka Ulmanen kunniajäseneksi Alavuden Puhallinorkesteri Erikoisansiomerkki 50v. Paavo Linna Mikko Ylitalo Pronssinen ansiomerkki Hannu Antila Kuparinen ansiomerkki Selina Harju Mari Järvinen Annika Isomäki Ingrid Geeraets Espoon Puhallinorkesteri Hopeinen ansiomerkki Laila Aho Kauhajoen soittokunta Erikoisansiomerkki 40v. Ari Kielinen Erikoisansiomerkki 60v. Risto Ala-Ikkelä Eino Ketola Jorma Ristimäki Vesa Viitasaari Leppäkosken Puhallinorkesteri Suomen Puhallinorkesteriliiton pitkäaikainen hallituksen Kultainen ansiomerkki Markku Elo Markku Lehtonen Kari Liukkonen jäsen Pekka Ulmanen nimettiin 15.3.2013 puhallinpäivien yhteydessä Raumalla pidetyssä kokouksessa liittomme ensimmäiseksi kunniajäseneksi. * * * Suomen puhallinorkesteriliitto Johtokunnan kokous Tampereella 11.05.2013 Hän on toiminut SPOL:n jäsenenä jo 1970-luvulta Espoon Puhallinorkesteri ja Hopeinen ansiomerkki Laila Aho koulutusvastaavana kuin ansiomerkkivastaavana jne. Kauhajoen soittokunta tunnollinen ja tinkimätön puhaltajien puolestapuhuja. alkaen. Liiton hallitukseen Pekka valittiin vuonna 1996 hän on merkittävissä Ulmanen on siitä lähtien tehtävissä ollut toiminut niin kaikissa sen monissa taloudenhoitajana, tehtävissään tarkka, Hänet tunnetaan taitavana orkesterin johtajana ja Erikoisansiomerkki 40v. Ari Kielinen Erikoisansiomerkki 60v. Risto Ala-Ikkelä Eino Ketola Jorma Ristimäki Vesa Viitasaari musiikkiluokkien kehittäjänä. Hänen saavuttamansa ansiot musiikin ja nuorisotyön parissa ovat vertaansa vailla. Haluamme koko liittomme puolesta kiittää Pekkaa ja toivottaa hänelle rauhallisia eläkepäiviä! PÄÄKIRJOITUS Olin seuraamassa BRASS BANDIEN EUROOPAN MESTARUUSKILPAILUJA www.ebbc2013.no Norjassa 14.5.2013. Kilpailun tunnelma ja taso Oslon täydessä konserttisalissa oli huikea. Kilpailun voitti Cory Band Walesista, mutta myös muut mestaruuden tavoittelijat esittivät huikeaa akrobatiaa ja vahvaa tulkintaa, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Kilpailun päätteeksi osallistuin kokoukseen, jossa valmisteltiin samanlaisen kilpailun järjestämisestä myös PUHALLINORKESTEREILLE. Tällä hetkellä alan maailman suurin kilpailutapahtuma järjestetään Hollannin Kerkradessa, jossa kisaillaan monessa eri sarjassa eri kokoonpanoilla. Tämä neljän vuoden välein järjestettävä massiivinen kilpailu 4.-28.7.2013 on tutustumisen arvoinen. WWW.WMC.NL Tällaisissa tapahtumissa on hyvä peilata myös suomalaista osaamista maailmalla vallitsevaan kehitykseen tänä päivänä. Kokouksessa oli mukana useita suurtapahtumien järjestäjiä ja kapellimestareita. Ideana oli luoda kilpailu, jossa kutakin osallistujamaata edustaisi yksi orkesteri. Kilpailu käytäisiin korkeimmalla tasolla ja sen tavoitteena olisi saada aikaiseksi säännöllisin välein toteuttava tapahtuma. Osa edustajista näki haasteita, joista merkittävimmät koskivat pitkistä matkoista syntyviä korkeita kustannuksia. Aihetta alettiin kuitenkin valmistella norjalaisvetoisesti. Yhtenä tavoitteena oli toteuttaa kilpailu juuri ym Kerkraden kilpailun oheistapahtumana vuonna 2017. Kokouksen ja sitä seuranneen keskustelun yhteydessä oli hyvä tilaisuus vaihtaa ajatuksia myös puhallinorkesterimusiikin suuntaviivoista tulevaisuudessa. Yksi silmiinpistävimmistä eroista ja kehityksen jarruista koskee kotimaisten orkesteriemme pientä kokoa. Keski-Eurooppalaisen katsantokannan mukaan alle 40-50 miehinen orkesteri ei ole vertailukelpoinen suuriin kokoonpanoihin nähden. Asia on varsin ymmärrettävä, kun katsoo millaisia satamiehisiä kokoonpanoja näkee vaikkapa Espanjassa, Itävallassa, Hollannissa, Saksassa, Norjassa jne. Toinen seikka koski ammattilaisavustajia. Monessa maassa amatööriorkesterit ovat tavoiteltuja myös ammattilaisille. Siksi perinteinen jako harrastajiin ja ammattilasiin on hämärtynyt. Onko Suomessa mahdollista luoda tällaisia puhallinorkestereita? Ruotsissa asiaa on hoidettu periodivoimin hieman Sinfoninen Puhallinorkesteri SISUN tapaan. Aihetta voisi kehittää myös oppilaitostasolla.. Suomessa on hyvä musiikkikoulutusjärjestelmä, mutta osaavatko hallintohenkilöt nähdä puhallinmusiikin erityispiirteet oikein? Puhallinorkesterit kehittävät nuoria soittajia parhaiten myös oman soittimensa opintojen osalta. Sekä oppi- että yhtyesoittomateriaali on integroitu progressiiviseksi ja se huomio puhallinsoittoon oleellisesti liittyvän fyysisen kehityksen. Vääränlainen ohjelmisto saattaa jopa tuhota oppilaan. Siksi samassa oppilaitoksessa olisi oltava eritasoisia orkestereita, joihin nuori etenee ym. seikat huomioiden. Huipulla on hyvä olla yksi haasteellinen ja tavoiteltu orkesteri, jonka soittajat luovat sosiaalisen ja säännöllisesti kokoontuvan yhteisön. Näin syntyneestä motivoituneesta harrastekentästä on paljon iloa kuulijoille ja nuoret saavat siitä elämän mittaisen lahjan, kuten monilla paikkakunnilla on jo todettu. Iloa kesään puhallinmusiikin parissa! Suomen Puhallinorkesteriliiton Puheenjohtaja Raine Ampuja SPOL HALLITUS Puheenjohtaja, jäsenasiat, kansainväliset asiat, ansiomerkit Raine Ampuja Jenkkapolku 17 A 04420 JÄRVENPÄÄ email: raine.ampuja@gmail.com puh. 040 50 77799 Varapuheenjohtaja Jouni Auramo Kauppakatu 12 C 47, 33210 TAMPERE jouni.auramo@pmo.fi 050 3135588 Sihteeri, internet Tiiu Tuominen Lyhdekatu 3 B 5, 40740 JYVÄSKYLÄ spol.sihteeri@gmail.com, puh. 040 9637701 Taloudenhoito, Marita Rantamäki Pahaojantie 340, 39100 HÄMEENKYRÖ marita.rantamaki@elisanet.fi 040 5139059 Jäsenlehti Jukka Viitasaari Sammonkatu 36 B 39, 33540 TAMPERE jukka.viitasaari@kolumbus.fi 050 3233698 Tiedotus, Minna Kajander Simo Hurtan katu 4, 81700 LIEKSA minna.kajander@lieksa.fi Koulutus: Juuso Wallin Sturenkatu 26 A 9 00510 HELSINKI juuso.wallin@gmail.com 040 5255865 Muut hallituksen jäsenet Jaakko Kosunen Telakkakuja 5 B 10 70100 KUOPIO jaakko.kosunen@kuopio.fi 044 7181390 Markku Korhonen Puusepänkuja 4 A 12, 90100 OULU markku.k.korhonen@dnainternet.net 040 7374717 kansikuva, Juuso Wallin 2013 INO Vuoden puhallinorkesteri 2013 Historian kolmas Vuoden Puhallinorkesteri on Ikaalisten Nuoriso-orkesteri. Tunnustus jaettiin orkesterille Rauman Puhallinpäivillä viime maaliskuussa. Pieneltä paikkakunnalta ponnistava INO toimii peräti neljän eritasoisen kokoonpanon voimin, soittajia on yhteensä noin 80. Kapellimestareina toimivat Antti Nissilä ja Jorma Rajala. Vuoden puhallinorkesteri -palkinto myönnetään harrastemusiikin parissa toimivalle puhallinorkesterille, joka on erityisesti ansioitunut palkitsemisvuotta edeltävänä vuotena. Ikaalisten Nuoriso-orkesteri teki vuonna 2012 esiintymismatkan Itävaltaan ja isännöi Musikverein Jung St. Marien –orkesteria Suomessa. Yhteistyö jatkuu tulevinakin vuosina. Orkesteri on ollut näyttävästi esillä omalla paikkakunnallaan ja tehnyt paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Orkesteri esiintyi vappuna 2012 tasavallan presidentille. Ikaalinen tunnetaan myös Rocking Winds –tapahtumastaan, joka on järjestetty nyt jo seitsemän kertaa. Tapahtuma kerää runsaasti lähiseudun soittajia, joilla ei muuten ole mahdollisuus soittaa suurissa kokoonpanoissa. Tapahtumassa on kantaesitetty runsaasti suomalaisia puhallinkappaleita Suomen puhallinorkesteriliitto onnittelee orkesteria ja sen kapellimestareita hienosta saavutuksesta! Vuoden puhallinorkesteri -palkinto on tähän mennessä myönnetty seuraaville orkestereille: 2011 Tuulimyllyn Puhaltajat (kotipaikka Säkylä) 2012 Montolan puhallinorkesteri (Lappeenranta) 2013 Ikaalisten Nuoriso-orkesteri (Ikaalinen) Tsekkaa INO netissä: http://ino.fi/ Teksti: Minna Kajander Kuva: Minna Nissilä Juha Salmelasta Vuoden Pinna Juha Salmela sai valtakunnallisilla Puhallinpäivillä jaettavan Vuoden Pinna –tunnustuksen tekemästään merkittävästä työstä puhallinmusiikin harrastuksen eteen. Salmela aloitti tuubansoiton opiskelun Ylivieskan seudun musiikkiopistossa vuonna 1970. Tuubansoiton opettajaksi hän valmistui Sakari Lambergin johdolla Oulun konservatoriossa vuonna 1983 ja musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 1989. Hän on täydentänyt opintojaan useilla mestarikursseilla. Juha Salmela on toiminut vaskisoiton opettajana Ylivieskan seudun musiikkiopistossa vuosina 1986-89 ja vuodesta 1989 alkaen Lahden konservatorion tuuban- ja baritoninsoiton lehtorina sekä puhallinorkesterin kapellimestarina (1990-). Sibelius-Akatemian tuubansoiton opettajana hän on toiminut vuodesta 1995 vuoteen 2003 ja Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitoksen opettajana vuodesta 2002. Sinfonia Lahden va. tuuban äänenjohtajana vuosina 2001, 2004-06. Vuoden Pinna –palkinnon tarkoituksena on korostaa koulutuksen ja alueellisen puhallinorkesteriharrastuksen merkitystä Suomen kulttuurielämälle. Tunnustus on jaettu nyt kymmenen kertaa. Millaisin tuntein aktiivinen puhallinmusiikkimies huomionosoituksen ottaa? ”Ihan mukavalta tuntuu, onhan se hienoa saada näin upea tunnustuspalkinto tekemästään työstä. Huhtikuun loppu oli meillä aika kiireinen kaikkine kurssitutkintoineen ja konsertteineen. Kausi huipentui Lahden sinfonisen puhallinorkesterin kohdalta yhteiskonsertteihin Rakuunasoittokunnan kanssa konsertteihin 23.4. Lappeenrannassa ja 26.4. Lahdessa. On upeaa, että orkesterilaiset pääsevät soittamaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Sitten meillä oli perinteinen puhallinorkestereiden vappukonsertti, jossa esiintyvät konservatorion kaikki neljä puhallinorkesteria.” Suomen Puhallinorkesteriliitto onnittelee! Teksti: SPOL, kuva: Seppo Pohjoisaho Jukka Myllys koulutti Jyväskylän Puhallinorkesteria 5.–7.4.2013 Kemin kaupunginorkesterin kapellimestari ja arvostettu baritonivirtuoosi Jukka Myllys ihastutti Jyväskylän Puhallinorkesterin soittajat selkeällä musiikillisella näkemyksellään ja tarkalla johtamisellaan orkesterin koulutus- ja konserttiviikonlopun aikana huhtikuun alussa. Viikonlopun koulutussessiota oli markkinoitu myös Suomalaisen Musiikkikampuksen (JAO, JAMK ja Yliopisto) opiskelijoille, mistä saatiinkin tarvittavaa vahvistusta orkesterin konserttikokoonpanoon. Jyväskylän Puhallinorkesteri oli tehnyt johtajansa Rita Varosen johdolla huolellisen pohjatyön koulutusviikonlopun aikana työstettäviin kappaleisiin ja teoksiin. Soittajat kokivat tämän ohjelmiston valmistamisprosessin kahden kapellimestarin voimin erittäin mielekkääksi: Ritan johdolla laitettiin rytmiset ja melodiset sudenkuopat tasaisiksi sekä teosten rakenne kohdalleen. Jukan johdolla sitten lopulliset tempot, korostukset, sävyt ja dynamiikka konserttikuntoon. Kotiläksyiltä ei luonnollisestikaan vältytty… Lievää soittajakohtaista päänraaputtelua aiheutti harjoitusten siirtyminen lauantai-iltapäivällä Palokasta konserttipaikkana toimineeseen Harjun saliin Ammattiopistolle Jyväskylän keskustaan. JPO:n viikoittaisena harjoittelupaikkana toimiva Palokan koulun sali on akustisesti ylellinen ja yhteissoitollisesti helppo. Harjoitusten jatkuminen kaikuisassa Harjun salissa aiheutti - useammassakin kohdin valmistuvaa ohjelmistoa - dynaamista uudelleenarviointia niin soittajan henkilökohtaisina ratkaisuina kuin kapellimestarin imperatiiveinakin. Ohjelmistovalinta keräsi soittajilta yleisesti kiitosta ja viikonlopun teoksista mieleenpainuvimmiksi jäivät Timo Forsströmin Life in the Capital City ja Arturo Márquezin Danzón n:o 2. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelija Yasmina Barbara solisteerasi varmaotteisesti ja taidokkaasti Carl Maria von Weberin Concertinon klarinetille. Yleisöä saapui sunnuntain konserttiin mukavasti, konserttiohjelmaa kiitettiin sekä soittajien että yleisön puolelta hyvin laadituksi, orkesterin soittoa kehuttiin tarkaksi ja sointia upeaksi. Márquezin hengessä: Gracias por su visita Jukka Myllys! Teksti ja kuvat: Ilpo Soikkeli Puhallinmusiikin juhulaa Etelä-Pohojammaalla Tallinnan tunnelmissa Eesti Puhkpillimuusika Ühing eli tuttavallisemmin Viron SPOL järjestää yllättäin vuosittain kokoontumisajoja, yksi toimintamuodoistaan on Estonian Republic Conductor Orchestra (VOP) eli vaikkapa "Viron kippariklinikkapuhallinorkesteri". Orkesterin tämänhetkinen johtaja, EPÜ:n hallituksen jäsen, hollantilaissyntyinen Midwest-tuttuni Bert Langeler kutsui minut luennoimaan Suomen puhallinmusiikkisysteemeistä lauantaiksi 13.4.2013. Pienehköön Vana Viru-kadun alkupäässä sijaitsevaan harjoitushuoneistoon oli ahtautunut kolmisenkymmentä puhkuaktiivia, ja materiaalia kävivät läpi Bertin lisäksi läsnäollessani jo viime vuonna tutuiksi tulleet Valdo Rüütelmaa (Tabasalu Muusikakooli puhkpilliõpetaja), Hando Põldmäe (Politsei- ja Piirivaleorkestri dirigent). Cornopultissa istui EPÜ:n tuore puheenjohtaja Harry Illak (mm. Vabariikliku Orkestrijuhtide Puhkpilliorkestri valitud peadirigent). ...Viitasauruksen tuomaroimaan Läppärini, projektorin ja kitaravahvistimen avulla pidin sitten n. täyden oppitunnin mittaisen (37 min…) esityksen Suomen puhallinskenestä, hyvänä apuna oli Kari Laitiselta saamani materiaali. Käyteyt kielet olivat yleisön ikäjakaumasta johtuen soomi ja englanti. Kannustin kyselemään ja mukavan interaktiiviseksi meni. Vastailin myös teksasiksi Lasnamäelle päätyneen pasuunaope Gerald Butlerin uteliaisiin kommentteihin. Luonnollisesti otin esiin suomalaisen puhallinmusiikin FinnBandShopeineen jne. Kerroin jääräpäisistä puhallinsäveltäjistämme ja taisin pitää veljeskansamme puhalatajille ensimmäisen tekijänoikeusinfon heppaisine Kummisetä-vertauksineen, tilaisuudessa kun soiteltiin lähinnä laittomista kopioista. Tein myös henkilökohtaista puhallinhistoriaa: johdin ja kuvasin samanaikaisesti videolle, tulokset löytyvät YouTubesta nimellä A Little Winter Fanfare (played by Eesti All Stars 4/13/2013). Jaoin muutaman nuottilahjan ja toivotin tervetulleeksi Järvenpään pohjoismaisille puhallinpäiville 2014. EPÜ:n hallitus oli sittemin kokouksessaan päättänyt delegation lähettämisestä, kertoivat Bert ja Harry kolminkeskisessä iltasymposiumissamme. Aitäh ja teretulemast!! Harry Hando INO isännöi itävaltalaisia Mv. Jung St. Marien ja INO yhteisesityksessään Sata-Häme Soi festivaalin päätösjuhlassa. Orkesteria johtaa Walter Hinterhölzl. Bert Valdo Teksti, kuvat ja rummut: Viitasaurus Aura Brass Bandin Norjan matka Kun Turun NMKY:n Aura Brass Band (ABB) alkoi syksyllä 2012 suunnitella matkaa brass bandien EMkilpailuihin Osloon 3.-5.5.2013, oli tarkoituksena osallistua kilpailujen tulokasmaille tarkoitettuun Bsarjaan. Ilmoittautumismaksut oli maksettu, kuvaus bändistä valokuvineen oli kilpailujen nettisivuilla ja ABB oli alkanut jo harjoittelemaan vapaavalintaista kappalettaan. Yhtyeen jäsenet olivat innostuneita ja latautuneita tulevaan koitokseen. Nyt piti vain odottaa kilpailujen pakollista kappaletta, jonka oli määrä tulla kahdeksan viikkoa ennen kilpailuja. Aura Brass Band on yksi harvoista Suomessa vakituisesti toimivista brittiläistyylisestä brass bandista. Sen perusti vuonna 2004 musiikin maisteri Pekka Lyytinen, joka on johtanut yhtyettä siitä lähtien. ABB on konsertoinut säännöllisesti sen koko olemassaolon ajan. Kilpailukokemustakin on: vuonna 2006 ABB osallistui tähänastisesti Suomen ainoihin brass bandien SMkilpailuihin, ja vuonna 2011 ABB puhallinorkesterien SMkilpailujen vapaaseen sarjaan. Suunnitelmissa oleva kilpailumatka Osloon oli kuitenkin ABB:n tähänastisesti haastavin hanke. Kaikki ei mennyt kuitenkaan ihan niin kuin oli suunniteltu. Eräänä päivänä ebbc2013-nettisivuilla Aura Brass Bandin esittelytekstiä ei enää näkynytkään. ABB:n puheenjohtaja Timo Telkola otti yhteyttä kilpailujen järjestäjään ja hänelle kerrottiin, että B-sarjaan ei ollut osallistunut ABB:n lisäksi muita yhtyeitä, joten sarja oli peruttu. Ilmoittautumismaksu luvattiin palauttaa, mutta ABB ei jättänyt asiaa siihen. Osa matkan tarkoitusta oli päästä kuuntelemaan muita brass bandejä, ja niin alettiin selvittää miten saisimme matkan kuitenkin järjestymään. Sähköpostirumba oli mittava ja koko yhtyeen hermoja koeteltiin niitten viikkojen aikana, kun erilaista informaatiota tuli EBBA:lta (European Brass Band Association). Luvattiin yhtä ja sitten toista. Oltiin jo viittävaille luovutettu kunnes viimeinen tarjous EBBA:lta ratkaisi tilanteen: sen lisäksi, että ABB pääsisi esiintymään lauantaina 4.5. Oslon Concert Hall:ssa ennen kilpailuja, saisi orkesteri Bessonin myöntämän stipendin ja EBBA kustantaisi kilpailujen yhteydessä järjestetyn kapellimestarikilpailun voittajan pitämään ABB:lle harjoitusviikon-lopun Suomeen. Niin matkasuunnitelmat olivat taas käynnissä ja uusi biisilista mietittynä. Matka alkoi Turun satamasta torstai-iltana. Laivan saavuttua Tukholmaan lauantaiaamuna oli edessä pitkä päivä: bussimatka Osloon kesti pysähdyksineen noin kahdeksan tuntia. Osloon saavuttua luppoaikaa oli vain hetken ennen ensimmäistä kilpailuosuutta. Brass Bandien EM-kilpailuihin 2013 osallistui yksitoista eurooppalaista brass bandiä: Belgiasta, Englannista (2), Hollannista, Itävallasta, Norjasta, Ranskasta, Ruotsista, Sveitsistä, Tanskasta ja Walesista. Jokainen orkesteri esitti perjantaina pakollisen kappaleen, Stig Nordhagenin Myth Forest, ja lauantaina vapaavalintaisen teoksen. Esitysjärjestys oli arvottu ja jokaisen esityksen välissä oli pieni roudaustauko. Kilpailujen juontajalla oli tärkeä rooli hyvän tunnelman ylläpitäjänä näinkin pitkässä ”konsertissa”. Työn hoiti tyylikkäästi huumorintajuinen brittijuontaja Frank Renton. Aura Brass Bandin tähänasti merkittävin ja näkyvin konsertti yhdessä The European Youth Brass Bandin kanssa Oslossa oli lauantai aamupäivällä ennen kilpailujen vapaavalintaista osuutta. ABB aloitti konsertin James Curnowin Fanfare and Flourishes -kappaleella, jonka jälkeen se esitti kansainväliselle yleisölle suomalaista musiikkia: Jean Sibeliuksen Andantino (arr. Urpo Laaksonen) ja Robert Redheadin A Finnish Suite -sävellyksen, kolmiosaisen teoksen joka pohjautuu suomalaisiin kansanlauluihin. Orkesterin osuus päättyi räväkästi Irving Berlinin There’s No Business Like Show Business (arr. Goff Richards) -kappaleeseen. Paikalla olevan runsaslukuisen yleisön lisäksi konserttia pystyi katsomaan Norjan televisiosta, jonka nettisivuilla kilpailun kaikki esitykset ovat nähtävissä 18.5. saakka. Lauantai-illan Gaalakonsertissa esiintyi The European Youth Brass Band, The Norwegian National Brass Band solistinaan norjalainen trumpetisti/kornetisti Ole Edward Antonsen, sekä kilpailuihinkin osallistunut Black Dyke Band. Konsertin lopussa julkaistiin kilpailun tulokset: Walesilainen Cory Band voitti vuoden 2013 kilpailun. Norjan edustaja, Eikanger-Bjørsvik musikklag kipusi toiseksi ja moninkertainen voittaja Black Dyke Band sijoittui kolmanneksi. Illan päätti European Brass Party, jossa olut oli kallista mutta seura mitä parhainta: lähes kaikki kilpailuihin osallistuneet ja ulkopuoliset vaskimusiikin ystävät juhlivat yhdessä. Oli mahtavaa päästä tutustumaan eri brass bandien jäseniin, vaihtaa kuulumisia ja keskustella vaskimusiikista. Matka oli kaikenkaikkiaan Aura Brass Bandille mitä parhain kokemus. Sen lisäksi, että pääsimme esiintymään, kuulemaan kovan luokan brass bandejä, tutustumaan brass band-skeneen ja kollegoihin, oli yhdessä vietetty aika myös kilpailujen ulkopuolella tärkeää orkesterin yhteishengelle. Matkalla syntyi myös brass band –aiheisia vitsejä: ”Montako takarivin kornetistia tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? – Ei yhtään, kun kukaan heistä ei pääse niin korkealle” . :-o Hanna Pajalahti, ABB:n sihteeri ja repiano-kornetisti. Kuvat: Pekka Lyytinen ja Simo Särme LAHDEN VETERAANISOITTOKUNTA SAVONLINNASSA Konsertti Savonlinna salissa, solistina oopperalaulaja Juha Kotilainen. Saimme laulusolistiksi tunnetun oopperalaulaja Juha Kotilaisen. Hänelle sali olikin tuttu useista aikaisemmista esiintymisistä. Hän lauloi kappaleita, mm Teuvo Laineen sovittamasta sikermästä Muistoja sotavuosilta. Laulusolisteina esiintyi myös jo seitsemäntoista vuotta solistinamme ollut Pirkko Lahti sekä kapellimestarimme Jorma Alanne. Lahden Veteraanisoittokunta käväisi Savonlinnassa kertoilemassa sanoin ja sävelin veteraaneista. Ensimmäinen tilaisuus oli Mertalan koululla, jonne kuulijoiksi oli valittu luokat 3-9, noin 300 oppilasta. Useilla kouluilla esiintyneenä olin todella ällistyksestä mykkänä, nämä oppilaat kuuntelivat koko konsertin täysin hiljaa, vaikutti että jopa keskittyen kuulemaansa. Savossa kun olimme, kysymykseeni oliko oppilaat peloteltu olemaan hiljaa, rehtori Markku Kiiski hymyssä suin myönsi näin olevan. Siis vastuu siirtyi kuulijalle. Illaksi siirryimme Savonlinna saliin. Miksi yleensä olimme Savonlinnassa, johtui siitä, että kapellimestarimme Jorma Alanne, täysin ilman omaa syytään oli sattunut syntymään ko paikkakunnalla ja toiminut siellä myös sotilaspoikana. Paikalliset maanpuolustushenkiset yhdistykset, mukana mm sotilaspoika yhdistys, olivat päättäneet järjestää konsertin talvisodan päättymisen muistoksi, johon esiintyjäksi he meidät kutsuivat. Juha Kotilainen, Pirkko Lahti, Jorma Alanne Molemmissa esiintymispaikoissa selvitimme myös puhuen sanan veteraani merkitystä ja soittokuntamme perustamisvaiheita vuodelta 1976. Soittajistossamme on mukana soittokuntaa perustamassa ollut klarinetisti Keijo Järvinen. Mutta suuret ablodit sai kuitenkin esittelyssä basistimme, 92 vuotias tammenlehväveteraani Reino Laitinen. Näin todistimme, että puhallinmusiikin harrastus pitää ihmisen virkeänä ja toimita kykyisenä pitkään, pitkään, pitkään... Teksti ja kuvat Matti Kettunen. Nuorekas 100-vuotias luottaa tulevaisuuteen Outokummun puhallinorkesteri viettää 100. toimintavuottaan näyttävästi koko vuoden. Kaivosyhtiön soittokuntana toimintansa aloittanut orkesteri juhlii järjestämällä konserttisarjan, jonka keskeisenä ajatuksena on tuoda laaja-alaisesti esille paikkakunnan puhallinharrastamista. Konserteissa esiintyvät puhallinorkesterin lisäksi myös orkesteriyhdistyksen muut kokoonpanot: Outokumpu Big Band, Waskiseitsikko, Soitinyhtye Metso sekä Outokummun orkesterikoulu. Yhteistyötä muiden maakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa outokumpulaiset soittajat tekevät vuoden aikana ahkerasti. Juhlavuotenaan Outokummun puhallinorkesteri kunnioittaa satavuotista perinnettään ja katsoo luottaen tulevaisuuteen panostaen erityisesti orkesterikoulun toimintaan ja sitä myötä lasten ja nuorten soittoharrastuksen kehittämiseen Outokummussa. Outokummun orkesterikoulu syntyi viisi vuotta sitten tarpeesta turvata puhallinorkesterin jatkuvuus paikkakunnalla ja saada uusia soittajia kuihtuvaan Helmikuussa Joensuun puhallinorkesterin kanssa pidetyt Beatles -konsertit vetivät urheilusalit täyteen yleisöstä sekä Outokummussa että Joensuussa. Konserteissa kuultiin Beatles -klassikoita, muun muassa Kari Karjalaisen tekemä täsmäsovitus kappaleesta Yellow Submarine, jonka tahdissa orkesterit saapuivat lavalle. Solistina esiintyi suureksi Paul McCartney-faniksi paljastunut heavylaulunopettajaksi opiskeleva Arttu Leppänen. Arttua ja puhallinorkestereita kuullaan seuraavan kerran kesäkuun Kummun Soitto- orkesteriin. Kapellimestari Mika Hirvosen ideoima ja organisoima toiminta on tuottanut erinomaisia tuloksia. Viidessä vuodessa orkesterin soittajisto on kaksinkertaistunut ja tulevaisuus näyttää jälleen valoisalta. Ei tässä ole pyörää keksitty uudelleen, vaan herätetty henkiin vanha opetusmuoto: orkesterikoulussa puhallinorkesterin kokeneet soittajat opettavat uusia tulokkaita mestari-kisälli -periaatteella. Opetus tapahtuu pääosin pienryhmäopetuksena orkesteristemmoja opetellen. Jokainen orkesterikoululainen aloittaa myös orkesterissa soittamisen heti samalla viikolla kun saa soittimen ensimmäistä kertaa käteensä. kertoo Mika Hirvonen. Toiminta on herättänyt suurta kiinnostusta niin lapsissa kuin aikuisissakin. Moni lapsiaan orkesterikouluun tuonut vanhempi on myös innostunut soittamisesta ja näin puhallinorkesterista on tullut koko perheen yhteinen harrastus. Tällä hetkellä orkesterikoulukokoonpanossa soittaa 40 kaikenikäistä soittajaa, nuorin on 5 -vuotias ja vanhin 87 -vuotias. merirosvoina, Leijonakuninkaana ja Peppi Pitkätossuna. Kahden taidemuodon sulavasti yhdistänyt projekti saa jatkoa myöhemmin tänä vuonna. Orkesterikoulun juhlavuoden pääteos on Mika Hirvosen säveltämä ja käsikirjoittama musiikkinäytelmä Vuorenhaltijan aarre. Oppitunnin mittainen teos on suunnattu lapsille ja nuorille. Musiikkinäytelmässä soittavat ja näyttelevät Outokummun orkesterikoulun soittajat. Vuorenhaltijan aarre -musiikkinäytelmän kantaesitys on ensi kesän Kummun festivaalilla, jolloin luvassa on rockmusiikkia konsertissa Soitto -festivaaleilla Vanhalla kaivoksella. Syksylle on Rocking Brass. suunniteltu maakuntakiertue, joka on tarkoitus suunnata sellaisille paikkakunnille, joissa puhallinmusiikkia on harvoin Toukokuun 4. päivä Outokummun Orkesterikoulun ja tarjolla. Maakuntakiertuetta on tarkoitus jatkaa OudonKummun Sirkuksen yhteinen Tähtiä ja keväällä 2014. Mika ja Eino Hirvonen (5 vee) Tahtia -kevätnäytöskonsertti täytti jälleen urheilutalon. Esiintyjiä oli lähes 150 ja katsomon Syksy huipentuu syyskuun lopulla pidettävään ääriään myöten täyttänyt yleisö sai nauttia juhlakonserttiin, jonne on kutsuttu orkesterin lasten ja nuorten tekemisen riemusta täysin entisiä soittajia muistelemaan vanhojen rinnoin. Orkesterikoulun elokuvasävelmien soittajakavereiden kanssa kasvattajaorkesterin tahdissa sirkuksen tähdet valtasivat areenan soivaa historiaa ja soittamaan suuressa musiikkiin näyttävästi luotujen koreografioiden juhlaorkesterissa. mukaan: Autot -elokuvan hahmoina, Teksti: Mika Hirvonen, kuvat Kimmo Rummukainen Jyrki Koskinen Kaartin Puhallinmusiikin juhulaa Soittokunnan päälliköksi Etelä-Pohojammaalla xxxxxxx 1. Millä mielellä/linjalla sotilassoittokuntien paraatipaikan (en keksinyt parempaakaan termiä) päälliköksi? 4. Mitä kuuluu sävellys/ sovitus"rintamalle"? Omakotitalon myynti ja siihen liittyvät tavaran hävitys, muutto yms. järjestelyt ovat olleet omiaan vaientamaan tämän minän takaalalle. Viimeisin sovitus on Astor Piazzollan Yo Soy Maria, jonka tein Itä-Suomen sotilasläänin konserttiin tämän vuoden helmikuussa. Kaartin Soittokunnan historia on erittäin pitkä ja kunniakas. Soittokunnan päällikkönä on palvellut useita arvostamiani kapellimestareita, säveltäjiä ja sovittajia. ...Viitasauruksen tuomaroimaan Sävellysrintamalla minulla on kyllä muhimassa eräs sooloteos, mutta siitä en osaa vielä ennustaa milloin se valmistuu. Soittokunnassa on erittäin taitavia muusikoita, joka luo hyvät edellytykset korkeatasoisen puhallinmusiikin toteuttamiseen. Kaartin soittokunta on Puolustusvoimien edustussoittokunta ja sen rooli 5. Miltä tuntuu Finlandia-talo päämajana? "President´s Own" -orkesterina on merkittävin ero aiempiin tehtäviini verrattuna. Tehtävän vastaanottamisen koen kunnia asiana ja suhtaudun tähän Puhuttaessa Kaartin Soittokunnan työskentelystä Finlandia talossa piirtyy melko monen mieleen kuva Finlandia-salista ja talon upeista puitteista. pestiin kuten aiempiinkin, eli teen parhaani ja jälkeenpäin sitten nähdään mihin se johtaa. Puolustusvoimien tiukan taloudellisen tilanteen johdosta valtaosa soittokunnan yhteisharjoittelusta toteutetaan Elissa-salissa, joka on soittokunnan tarpeisiin liian pieni. 2. Miten sotilassoittokuntakentän muutos vaikuttaa Kaartiin? Kaartin Soittokunnan toiminta-alue sekä yhteistyötahojen määrä kasvaa huimasti tulevassa uudistuksessa. Toiminta-alueeseen kuuluvat Uudenmaan lisäksi jatkossa mm. Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Laajentumisilmiö on toki sama kaikilla muillakin sotilassoittokunnilla. Erityispiirteenä Kaartin Soittokunnassa ovat valtiolliset velvoitteet, jotka priorisoidaan muun toiminnan edelle. Tämä tarkoittaa erityisiä haasteita toiminnan suunnitteluun sekä eri tilaisuuksien koordinointiin. Aiemmin Panssarisoittokunta toimi sijaisenamme, mutta uudistuksen toteuduttua sijaisia ei käytännössä enää ole. 3. Aikaisemman urasi ikimuistoisimpia hetkiä? Ikimuistoisia hetkiä on lukuisia. Joidenkin nostaminen erityisesti toisten edelle ei anna oikeutta muille hienoille kokemuksille. Kaikkein hienointa on saavuttaa tunne, että olet yhdessä orkesterin kanssa musisoinnin ytimessä. Tuo kokemus ei katso aikaa eikä paikkaa. Musiikkimajuri Jyrki Koskinen aloitti musiikinopiskelun 5-vuotiaana. Myöhemmin instrumentti vaihtui trumpetiksi. Vuonna 1980 Jyrki Koskinen aloitti ammattimaisen opiskelun Puolustusvoimien soittajakoulussa. Soitto-oppilastutkinnon suoritettuaan hän toimi soittajaupseerina Helsingin Varuskuntasoittokunnassa. Vuonna 1986 Koskinen siirtyi opetusupseeriksi Sotilasmusiikkikouluun. Vuonna 1993 Koskinen valmistui kurssinsa priimuksena sotilaskapellimestariksi. Kurssin jälkeen hän on toiminut Sotilasmusiikkikoulun kapellimestarina, Savon Sotilassoittokunnan päällikkönä, Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan päällikkönä, Sotilasmusiikkikoulun johtajana Lahdessa ja Rakuunasoittokunnan päällikkönä Lappeenrannassa. Koskinen toimi hieman yli vuoden verran Hamina Tattoon ja Bastionin toiminnanjohtajana sekä sittemmin Hamina Tattoon taiteellisena johtajana 2012 syksyyn saakka. Työnsä ohella Koskinen on toiminut myös useiden harrastajaryhmien kapellimestarina sekä musiikkileirien opettajana. Hän oli myös vahvasti mukana Suomalaisen Sinfonisen puhallinorkesterin (SISU) käynnistämisessä. Yksityisharjoitteluun tai pienryhmäharjoitteluun soveltuvia tiloja on erittäin rajallisesti ja nekään tilat eivät aina ole käytettävissä, mikäli talossa on muita tilaisuuksia samaan aikaan. Toimistotyötä tekevän henkilöstön tilat ovat nekin hajasijoitettu talon eri osiin, joten haasteita riittää monessakin mielessä. Emme suinkaan valita, vaan lainatakseni komentajamme sanoja, Finlandia talon tilat ovat paras mahdollinen vaihtoehto vallitsevassa tilanteessa. Finlandia-talon vuokrasopimus on määräaikainen ja siinä mielessä kyse on tilapäisratkaisusta. Haastattelu: res alik Viitasaari JH Kuva: Puolustusvoimat Infolaatikon teksti: www.puolustusvoimat.fi Ohi on! Puhallinmusiikin juhulaa Puhallinmusiikin juhulaa Etelä-Pohojammaalla Etelä-Pohojammaalla ...Viitasauruksen tuomaroimaan R.I.P. Panssarisoittokunta Hämeenlinnan Verkatehtaan loppuunmyyty sali sai tuta 10.4.2013 haikeansuloisen puhallinkonsertin, kun viimeisiään vetelevä Panssarisoittokunta konsertoi peräti neljän orkesterissa vaikuttaneen kapellimestarin johdolla. Soittokunnan viimeisen päällikön PasiHeikki Mikkolan ei niin helppo jobi oli juontaa ja johtaa, ensin mainitussa avusti mukavasti hyödynnetty videoscreeni sotilasmusiikkihistoriallisesti oivin kuvin. Ohjelmisto oli erinomaisen kattava: perinteistä ja uutta, ns. vakavasta musiikista humppaan ja marsseihin. Ensinmainitusta oli Mikkolan taiten hoitama Sven Dufva alkusoitto mitä maistuvin esimerkki. Soittokunnan omia solisteja ei säästelty, erityisesti pasunisti Pekka Laurikka sai ansaittua soolotilaa, mm. toivotussa humoreskissa Rakastunut sammakko. Minulle oli järisyttävä yllätys hänen mm. pokkana laulamansa Parolan humppamarssi.. Jos Laurikka on pudonnut pienenä pasuunapataan, niin baritonipadassa porisi jo 1970-luvulla legendaarinen Manu Manu Uotila. La Belle Americaine oli silkkaa asiaa. Konsertissa muuten julkaistiin Tuubaduosta siinneen Jussi, Manu ja Peku -trion uusi CD Suomalaisen Sotilaan Hymni, lue arvio lehdestämme toisaalta. Sopraanosaksofonisti Jouko Jouko Nyqvist Nyqvist tunnelmoi Mikkolan edeltäjän Raine Ampujan gilevansmaisen sovituksen aiheesta Yksi ruusu on kasvanut laaksossa. Heikki Saariaho huhki itseoiketusti cornopultissa reservilöineen Timo Forsströmin sittemin klassikoituneen Linnan puisto -marssin, joka maailmalla paremmin Castle Parkina tunnetaan. "Hessu" nimittäin vaikutti vuoden 1997 tietämillä siihen, että Timo otti marssialkionsa uuteen käsittelyyn. Huilusektion äänenjohtaja (ja ainoa soittaja) Kimmo Kopra vastasi konsertin kantaesityksestä: kiehtovan kimurantti ja elokuvallinen Panssarisoturi sai tuekseen multimediaesityksen (ks. yllä). Kukapa tätä kelpo teosta muuten jatkossa esittää PSSK:n vyöryessä sotilasmusiikkihistoriaan? Illan komeaa antia oli aikoinaan ylikapellimestariksi yltäneen Tapio Tsokkisen johtama Prometheus (Tauno Marttinen), mistähän tuotakaan nuottia olisi saatavilla? Pahinta pelkäsin ohjelmaan merkitystä Naisjaoston tervehdyksestä, mutta lavalle pyöräilleet (!) Aino Koskela ja Anni Jääskeläinen cornotrumpetoivat veikeästi Pojat-jatsin. Ilta päättyi haikeasti Toivo Kärjen yhteislaulettuun Ohi on-herkistelymarssiin. Yleisö äänesti jaloillaan, ameriikaksi sanottaisiin "standing ovation"! Lavalta bongatut lukuisat mikrofonit ja takanani hurissut videokamera antavat toivoa jonkun sortin tallenteesta? Teksti: Kauko Radila Kuva: Kari Jääskeläinen Ankkurit ylös! Puhallinmusiikin juhulaa Etelä-Pohojammaalla Marssikonsertti Varkaudessa 24.3.2013 ...Viitasauruksen tuomaroimaan Varkauden soittokunta jatkoi 100-vuotiskonserttisarjaansa Janne Juutilaisen johdolla palmusunnuntaina 24.3.2013. Tällä kertaa vuorossa oli perinteinen marssikonsertti, jonka runkona toimi kaikille niin tuttu Suomen puolustusvoimien kunniamarssikirja. Tsekkiläisen Julius Fucikin Florentiner march avasi konsertin toisen puolikkaan. Tämän jälkeen palattiin takaisin kotimaiseen tuotantoon. Seuraavaksi Varkauden soittokunta esitti Jean Sibeliuksen säveltämät Isänmaalle sekä Jääkärien marssin. Konsertin avausmarssina kuultiin Charles A. Zimmermanin Ankkurit ylös. Koska Varkauden kaupunki käyttää logonaan ankkuria ja slogania ”Ankkuripaikka”, oli marssi itsestään selvä valinta konsertin avauskappaleeksi. Ohjelmistovalinnoilla haluttiin myös kunnioittaa lähiaikoina lakkautettavia joukko-osastoja. Jääkärien marssi on vuoden 2013 lopussa lakkautettavan Karjalan jääkäripataljoonan kunniamarssi. Tämän jälkeen vuorossa oli Kainuun prikaatin kunniamarssi Hurtti-Ukko. Ensimmäisen puoliajan loppu olikin omistettu eri joukko-osastojen – niin nykyisten kuin entisten – kunniamarsseille. Marssikonsertin ajankohta valikoitui tarkoituksella lähelle talvisodan loppumispäivää, mikä näkyi myös ohjelmistossa. Leevi Madetojan säveltämä Juhlamarssi on sävelletty vuonna 1910 Einon Leinon näytelmään Shakkipeli. Kyseinen marssi on kepeä mutta samalla juhlavan kuuloinen. Konsertin päätöskappaleena kuultiin Axel von Kothenin vuonna 1918 säveltämä Rukous. Tämän hymnin kaikuessa sadat ja tuhannet sankarivainajat on laskettu haudan lepoon oman kotikuntansa sankarihautoihin. Ensimmäinen puoliaika päättyi Taneli Kuusiston vuonna 1939 sävellettyyn Suomalainen rukous -virteen. Tämä kyseinen virsi esitettiin ensimmäisen kerran vain muutama päivä ennen talvisodan syttymistä vuonna 1939. Teksti: Kai Tervonen Kuvat: Jukka Pekkinen PUHALLUS 13 OPISKELIJAPUHALLINORKESTERIFESTIVAALI OULUSSA 13.-15.9.2013 Puhallus on joka toinen vuosi järjestettävä, Suomen akateemiset puhallinorkesterit yhteen kokoava puhallinmusiikkifestivaali. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1990 Oulussa Teekkaritorvien ja Retuperän WBK:n yhteistyönä, minkä jälkeen se on kiertänyt ympäri Suomen orkestereiden kotikaupungeissa. Syksyllä 2013 festivaali palaa jälleen juurilleen Ouluun. Tänä syksynä jo kolmannen kerran Puhalluksen järjestämisvuorossa oleva Teekkaritorvet on oululainen akateeminen viihdeorkesteri, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1970. Teekkaritorvet tarjoaa monipuolista, viihteellistä musiikkia erilaisiin juhlatilaisuuksiin ja tapahtumiin, ja orkesteri tekeekin lähes viisikymmentä keikkaa vuosittain. Puhallusfestivaaliin osallistuvat orkesterit ovat akateemisia, viihteellistä musiikkia soittavia nuorekkaita bändejä. Osa kokoonpanoista edustaa ns. perinteisiä puhallinorkestereja, osan ollessa laajennettuja big bandeja. Nuoria soittajia yhdistää kiinnostus puhallinmusiikkiin ja kipinä toteuttaa yhdessä vaikuttavia kulttuurielämyksiä. Puhallusfestivaali järjestetään kulloinkin organisointivuorossa olevan orkesterin tai orkestereiden isännöimänä kahden vuoden välein. Puhallusperinne alkoi Oulusta vuonna 1990, jolloin historian ensimmäinen Puhallus järjestettiin oululaisorkesteri Teekkaritorvien ja espoolaisen Retuperän WBK:n yhteisprojektina. Tämän jälkeen tapahtuma on kiertänyt ympäri Suomea, ja isäntäorkestereina ovat toimineet vuorollaan edellä mainittujen lisäksi Sohon Torwet ja Axelbandet Turusta, Puhkupillit Jyväskylästä, Torvikopla Tampereelta, Humpsvakar Espoosta (yhteistyössä WBK:n kanssa), Rytmihäiriköt Joensuusta sekä VyVo Vaasasta. PUHALLUS 13 – OHJELMA Perjantai 13.9.2013 • Orkesterit saapuvat Ouluun Lauantai 14.9. • Ilmaiskonsertti Oulun keskustassa kävelykatu Rotuaarilla kello 12-16 • PUHALLUS 13 –pääkonsertti Uudella Seurahuoneella kello 17 • Puhallus-gaala orkestereille Sunnuntai 15.9. • Puhallusbrunssi Puhalluksen symboli on yllä näkyvä, vanha mutta edelleen toimintakunnossa oleva puhalluslamppu. Lamppu kiertää festivaalin mukana siten, että järjestävä orkesteri luovuttaa sen edelleen seuraavaa tapahtumaa isännöivälle taholle. Lampun kylkeen on kaiverrettu tapahtuman järjestämispaikat ja –ajankohdat. Tervetuloa Oulun Puhallukseen syyskuussa 2013! Lisätietoa festivaalista alla listatuista osoitteista; www.puhallus.net facebook/puhallusfestivaali www.teekkaritorvet.com Rauman puhallinpäivät 2013 Puhallinpäiviä varten Rauman poikasoittokunnan B-orkesteri oli Timo Katilan johdolla valmistanut musiikkisadun Prinsessa ja vesipoika. Tekstin musiikkisatuun on kirjoittanut raumalainen Mika Rapala ja musiikin säveltänyt Timo Katila. Esityksen dramatisoi ja ohjasi Rauman kaupunginteatterin johtaja KirsiKaisa Sinisalo ja päärooleissa näyttelivät Reetta Parvikko prinsessa Meerinä ja Ville Kiljunen vesipoika Iirona. Vuoden 2013 valtakunnalliset puhallinpäivät Raumalla alkoivat oikeastaan kaksi päivää etuajassa. Atlantasta, Yhdysvalloista oli saatu kouluttajaksi kapellimestari Robert J. Ambrose, joka piti kahden päivän kapellimestarikurssin 8 aktiivioppilaalle ja 5 passiiville. Ammattitaitoinen harjoitusorkesteri kurssia varten koottiin Hämeenlinnan panssarisoittokunnan, Laivaston soittokunnan ja Satakunnan Sotilassoittokunnan soittajista. Tämä orkesteri sai sitten myös kunnian avata Rauman puhallinpäivät lauantaina 16.3. Avajaiskonsertissa orkesteria johtivat kurssin oppilaat, sekä kouluttaja Ambrose. Myös poikasoittokunnan C-orkesterin soittajat saivat osallistua esitykseen näyttelijöinä. Musiikkisatu toteutettiin yhteistyössä Rauman musiikkiopiston, Rauman kaupunginteatterin ja Rauman poikasoittokunnan kesken. Esityksiä oli kolme; kaksi koululaisnäytöstä aamupäivisin, ja julkinen esitys perjantaiiltana. Tällä perjantai-illan esityksellä aloitettiin samalla varsinaiset Rauman puhallinpäivät. Musiikkisatu sai kaiken kaikkiaan yli 900 katsojaa kahden päivän aikana. Eräänlaisena oheistapahtumana puhallinpäiville Suomen oboeja fagottiseura järjesti Raumalla kolmipäiväisen rööriyhtyeviikonloppukurssin, johon osallistui 55 eri-ikäistä oboen- ja fagotin soittajaa. Kouluttajina kurssilla olivat Aila Hettula, Sanna Niemikunnas, Jarmo Korhonen, Eero Purhonen, Saara Sallner, Asko Artamaa ja Timo Nevalainen. Kurssia varten Riikka Talvitieltä oli tilattu sävellys oboe- ja fagottikuorolle. Puhekuplia-sävellystä harjoiteltiinkin ahkerasti ja se esitettiin puhallinpäivien päätöskonsertissa. Varsinaiset puhallinpäivät alkoivatkin siis perjantai-iltana musiikkisadulla ja tämän esityksen jälkeen lavalle astui Kaartin seitsikko solisteinaan Eero Saunamäki ja Arto Lehtola, saksofonit ja nokkahuilu. Heidän konserttikokonaisuutensa oli nimeltään Rauhan ajan marsseja ja enkelten musiikkia. Lauantain avajaiskonsertissa esiintyi siis kapellimestari-kurssin harjoitusorkesteri, johtajinaan kurssin oppilaat sekä opettaja Robert J. Ambrose. Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski toi kaupungin tervehdyksen puhallinpäiville. Tämän jälkeen päästiinkin puhallinpäivien perustoimintaan, eli nuottiesittelykonsertteihin. A-tason nuotit esitteli Rauman soittokunta johtajanaan Anne LehtomäkiKoskinen ja lounaan jälkeen B-tason nuotit saman kapellimestarin johdolla Rauman poikasoittokunnan A-orkesteri (Hienoja konsertteja! -lat.huom.) Psykoterapeutti Minna Martin luennoi aiheesta ”Hengitys työvälineenä” ja teoston edustaja Piia Keskimaa kertoi Teoston uudistuneesta verkkopalvelusta. Yhdistykset vetäytyivät pitämään omia kokouksiaan ja muu puhallinväki sai tutustua musiikkikustantajien ja musiikkiliikkeiden tarjontaan Rauma-salin ruokalaan perustetulla musiikkibasaarilla. Ja koko puhallinpäivien ajan kaikessa hiljaisuudessa tietenkin nautittiin eräästä päivien keskeisimmästä annista; mahdollisuudesta tutustua lajitovereihin, verkostoitua ja saada vertaistukea työhönsä. Lauantai-illan konsertissa esiintyi Rauman soittokunta, johtajanaan Raine Ampuja (ohjelmiston oli esivalmentanut Anne Lehtomäki-Koskinen). Solisteina konsertissa olivat Erja Joukamo-Ampuja, käyrätorvi ja Reijo ”Takku” Ylinen, saksofoni. Konsertissa kuultiin kolme kantaesitystä. Harri Vuoren tilausteos The Magic Secrets of Undertow, Timo Katilan konsertto käyrätorvelle ja puhallinorkesterille ja Esko Heikkisen sävellys iLahdus. Muuta musiikkia konsertissa olivat J. Barnesin sarja Pagan Dances, Raine Ampujan sovitus kansanlaulusta Yksi ruusu on kasvanut sekä Ilari Hylkilän teos Nimia. Lisäksi soitettiin vastikään edesmenneen Arthur Fuhrmannin muistoksi hänen sovituksensa Malmsténin Sinitakkien marssista. Konsertin jälkeen oli kaupungin vastaanotto sekä iltajuhla ja illallinen. Sunnuntaiaamun keskustelutilaisuudessa kannettiin huolta puhallinmusiikin tulevaisuudesta ja sen jälkeen jatkettiin vielä nuottiesittelykonserttien merkeissä. D- ja C-tason materiaalia esittivät Rauman poikasoittokunnan C- ja Borkesterit johtajinaan Timo Katila ja Anne Lehtomäki- Koskinen. Päivien päätöskonsertin ohjelmasta huolehti Suomen oboe- ja fagottiseuran tuplarööriorkesteri johtajanaan Aila Hettula. Konsertissa kuultiin kantaesityksenä Riikka Talvitien Puhekuplia oboe- ja fagottikuorolle. Puhallinpäivien viestikapulana toiminut kiulu sisältöineen annettiin seuraavien päivien järjestäjän edustajalle eli Raine Ampujalle Järvenpäähän. Rauman puhallinpäiville osallistui 76 vierasta, tapahtumissa kävi yhteensä noin 1700 kuulijaa , esiintyi melkein 200 eriikäistä raumalaista soittajaa, jotka olivat harjoitelleet yhteensä melkein viisikymmentä teosta päiviä varten. Vaikka tilastollisesti Rauman puhallinpäivien voidaan katsoa onnistuneen hienosti, vilkastuttaneen paikallista musiikkielämää ja tehneen ansiokasta raumalaista puhallinmusiikkitoimintaa tunnetuksi muualla maassa, ne eivät silti taaskaan oikein onnistuneet herättämään suurempaa mielenkiintoa paikallisessa valtamediassa. Teksti: Timo Katila Kuvat: Jani Huhtala (konsertti) Jukka Viiitasaari Nuoret Puhkut kolmekymppisinä... Keski-iältään varmasti reilusti alle juhlavuotinen Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit juhlakonsertoi A-salilla 20.4.2013. Aluksi huonot uutiset: kuortanelaissyntyisen arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema sali ei sovellu puhkukäyttöön, etenkin jos sinfonista kokoa oleva orkesteri ahtautuu näyttämölle. Valitettavasti osaavia solisteja ei oltu konserttiohjelmaan nimetty, mutta tinapillisti oli aivan huikea, niinkuin sävellyksenä nykyään aivan liian harvoin kuultu Peter Middlehousen Finrish Mood, liekö sitä edes kustannettu. Juuri kun olin jahkumassa välillä vaisua klarinettisekstiota, niin räjäyttivät potin Esko Heikkisen sovittamassa trad. Bulgarissa. Aivan huimaa kuultavaa. Sitten ei ole olekaan kuin lähinnä hyvää sanomaa. Puhkut selättivät tilavaikutelman puutteen jo avausbiisissä Flashing Winds. Puhkuhistorian ties monennetko kapellimestarit Anna-Kaisa Tupala ja Evgeny Smirnov ovat ammattitaitoisia, ja kirjava ohjelmistovalikoimakin sattui mukavasti. Soitetaan sitä mitä osataan! Edellisestä kokemastani puhkukonsertista on jo viisi vuotta, 25-vuotisjuhlassa Jyväskylän puhallinpäivien yhteydessä kuultiin enemmänkin retrospektiivistä puhkutuotantoa Mäntysine ja Ikosineen. Nyt setissä oli vanhimman ja nuorimman vuoro. Jukka Viitasaaren The Young Lions ärjähteli varsin tutusti ja tuore (2010) FunKit pulahti rytmipuhallinmusiikinsa alkulähteessä. Kantaesitetty Santeri Kaipiaisen Kauppakaturapsodia oli nuoren opiskelijan tyylillisesti rönsyilevähkö voimannäyttö, osin vallan upein orkestroinnein. Erityisesti matalien puiden fuuga koristi mieltä. Suosittelen Puhkuille vaikkapa 2014 SM-kisojen vapaavalintaiseksi, ei tämä monelta puhkupumpulta Suomessa taitu. Oheisesta konserttiohjemasta näkyy, että tyylillisesti mentiin välillä onnistuneesti (exPuhkujen Anu Pihlin ja Hannu Arvion perustamaa) Torvikoplaa hipoen, mutta mm. Timo Forsströmin tuorein hitti Life In The Capital City oli painonsa verran konserttimusiikkia. Vähän pitkät setit, mutta kerrankos sitä kympit paukkuvat, nimim. "Kokemusta on". Milloinkas on seuraavan puhkulevyn vuoro? Kauko Radila, kuvat: Petri Kaipiainen Rajalan Puhaltajien 40-vuotisjuhlakonsertti 2.5.2013 Kuopion Musiikkikeskuksessa Rajalan Puhaltajien Nuoriso-orkesteri, luokkaorkesterit ja kuorot johtajina Erkki Kaukonen, Olli-Pekka Hiltunen, Jari Tolvanen ja Taina Tammekan Kuopion Musiikkikeskuksen konserttisalissa oli lämmintä perhejuhlan tuntua kun Rajalan Puhaltajien orkesterit ja kuorot (!) kokoontuivat juhlimaan vuosi sitten täyteen tulleita tasavuosia ja muistelemaan menneitä. Rajalan koulun tilat olivat viime keväänä vielä remontin alla ja koulu toimi väistötiloissa; uusissa tiloissa onkin jopa oma, uudistettu orkesterin harjoitussali! Kuten tapana on, konsertti sisälsi musiikillista ja puhuttua yhteenvetoa vuosien varrelta. Onneksi juhlapuheet ja muistelut oli rytmitetty niin, että konsertin musiikillinen kaari jäi mielekkääksi ja mukavaksi kun sitä ei vähän väliä katkottu. Konsertissa soittivat koulun luokkaorkesterit ja Rajalan Puhaltajien Nuorisosoittokunta. Musiikkiluokkien kuorot lauloivat erikseen ja yhdessä orkesterien kanssa; moni orkesterilainen löytyi myös kuoron riveistä. Perhejuhlan tuntua ja vanhojen tuttavien kohtaamista korosti lukuisien entisten puhaltajien ja ”vanhojen torvien” läsnäolo, sekä orkesterin perustajan Veli ”Weelu” Saarelan muistaminen. Allekirjoittaneelle konsertin kohokohta oli 3.-4. –luokkien orkesterin esittämä Marja Ikosen säveltämä Synkkä ja myrskyinen yö, jonka erinomaisena kertojana toimi Emma Kautto. Erinomaista ääniteatteria ja draamaa! Samasta ruokakunnasta taisi olla peräisin myös konsertin tilausteos, Janne Ikosen säveltämä Soiva Rajala. Puhallinorkesterille ja kuorolle sävelletyn teoksen oli sanoittanut Rajalan koulun opettaja Tatu Kekäläinen. Iloisen yllätyksen koin myös kuullessani Jukka Viitasaaren Space Cadet–marssin. Kappaletta kuulee nykyisin harvemmin, itse muistan tapailleeni sitä klarinetilla aikoinaan minäkin. Konsertin ohjelma heijastettiin kankaalle, joten liitteenä oleva ohjelma on omien muistiinpanojeni mukaan tehty. Mukava nähdä lavalla suuri joukko nuoria soittajia täynnä intoa, hyvä mieli jäi vielä kotimatkallekin! Teksti ja kuva: Pertti Ström Yhtä soittoa 40 vuotta Leppäkosken Puhallinorkesteri on toiminut 1970luvun alkupuolelta yhtäjaksoisesti Janakkalassa. Alkuvuosina harjoittelupaikka oli Leppäkoskella ja nykyisin kunnan isommassa taajamassa Turengissa. Puhallinorkesteri toivottaa uudet soittajat tervetulleiksi mukaan rentoon porukkaan. Esiintymisiä on noin 15 vuodessa. Lauantaina 6.4.2013 järjestetyssä juhlakonsertissa esitettiin ohjelmaa koko orkesterin toimintakaudelta. Kapellimestarina toimi Pekka Numminen. Harjoituskirjamerkintöjen perusteella tiedetään, että Lähteellä on ollut ensimmäisiä yhteissoittoharjoitteita. Konsertissa se esitettiin ensin puupuhaltimilla, sitten vaskilla ja vielä kolmas säkeistö koko orkesterilla. Se on aina niin herkkä ja kaunis kansanlaulu. Solistisia ohjelmanumeroita oli kaksi; Petit Fleur, jonka klarinettisoolon soitti Jukka Heikkinen ja From Russia with Love, solistina kapellimestari Pekka Numminen (trumpetti). Erityisen hyvin onnistui Oopperan kummituksen esitys. Lopuksi uskollinen yleisö osoitti suosiotaan pitkään ja sai kuulla perinteisen Vaaleanpunaista shampanjaa. Soittokunnan keskittyminen ja yhteissoitto orkesterina on kehittynyt ammattitaitoisen kapellimestarin ohjauksessa. Ahkera harjoittelu palkittiin sillä, että konsertti onnistui hienosti. 40vuotinen yhtäjaksoinen yhdistyksenä toimiminen on pitkä aika ja osoittaa sen, että ihmiset ovat sitoutuneet ryhmään ja haluavat harrastaa musiikkia yhdessä. Konsertissa luovutettiin SPOL:n kultaiset ansiomerkit 40-vuotisesta aktiivisesta puhallinmusiikin harrastuksesta perustajajäsenille Kari Liukkonen, Markku Lehtonen ja Markku Elo. Soittokunnalla näytti olevan runsaslukuinen yleisö; ennen ohjelman alkua tuoleja kannettiin lisää, jotta kaikki pääsevät istumaan. Salin seinustalle oli rakennettu näyttely vanhoista nuottikirjoista, soittimista, leikekirjoista, valokuvista ja muutamista esiintymisasuista. Kiitos sosiaaliselle medialle; soittokunnan esitykset on kuultavissa netissä Youtubessa. Soittokunnan kotisivut http:// leppakoskenpuhallinorkesteri.kotisivukone.com/. Anne Heikkinen, puheenjohtaja (halikuvassa) Kvartaalin kantaesityksiä Harri Vuori: The Magic Secrets of Undertow Teksti: Harri Vuori (lat.skan. puhallinpäiväohjelmasta), Wikipedia Kuva:Viitasaurus Kvartaalin kantaesityksiä Synkkä ja myrskyinen yö on seikkailu alkeispuhallinorkesterille. Tarina sijoittuu öisiin hetkiin orkesterileirillä järven rannalla. Seikkailussa Aino-soittajan mielikuvituksessa yhdistyvät päivällä opitut uudet sävelet leireillä usein kerrottaviin kummitusjuttuihin. Jännitystä lisää myrskysäässä välähtävä valo vanhalla rantasaunalla. Lopun humoristinen puhekuoro huojentaa ja oudoille ilmiöille löytyy selitys. Kappaleen voivat soittaa juuri soittamisen aloittaneet harrastajat, koska sävelkorkeudet ja rytmit ovat kappaleessa vapaita. Tarina etenee kerrottuna ja soittajat luovat tunnelmaa ääniefektein. Kappale opastaa erinomaisesti soitinten erilaisiin käyttömahdollisuuksiin ja runsas ja monipuolinen lyömäsoittimisto tekee kuulokuvasta rikkaan. SaksoFanit on teos alttosaksofonitriolle ja alkeispuhallinorkesterille. Orkesteriosuus on kirjoitettu alle vuoden soittaneille (grade 0,5) ja solistiosuus on hieman haastavampi (grade 1). Säestyksessä liikutaan kunkin soittimen helpoimmassa rekisterissä (noin kvintin ääniala) ja rytmeinä pääasiassa neljäsosa- ja kahdeksasosanuotteja. Marja Ikonen Solistien stemmoista löytyy synkooppeja, erilaisia artikulaatiotapoja sekä kromatiikkaa. Teos syntyi, kun omassa alkeisorkesterissani kaikki alttofonistit olivat yläasteikäisiä ja muita soittajia huomattavasti vanhempia ja etenivät siitä syystä opinnoissaan nopeasti. Tarvittaessahan solistit voi lainata myös astetta vaativammasta bändistä. Kappaleen voi esittää myös yhdellä tai kahdella fonisolistilla. Kantaesitykset Varkauden 22.1.2013 Hankihönkäyksessä, esitelty Rauman puhallinpäivillä, saatavana FinnBandShopista. Teksti: Marja Ikonen Kuva: Janne Ikonen Kvartaalin kantaesityksiä Juhani Leinonen: JOTAKIN Kotkalainen musiikkikasvattaja, multi-istrumentalisti ja Haminan Soittokunnan käyrätorvensoittaja dir.mus. Keijo Keijo Vatanen heitti ajatuksen, että kun usein joku yleisöstä kehottaa ”soittakaa jotakin”, niin se pitäisi säveltää. Tässä se on. BARITONISOOLO PUHALLINORKESTERISÄESTYKSELLÄ SPOL- soolosävellyskilpailussa menestymätön perinteiseen tyyliin tehty teos, joka on mahdollista esittää pienehkölläkin kokoonpanolla. Soolo on kirjoitettu in C ja in Bb. Tavoitteena on myös yleisön viihtyminen esitystä kuullessa. Säveltäjä on menestynyt useissa kilpailuissa; tuomarina ja tuomariston puheenjohtajana. Rauman puhallinpäivien satoa KEVYT ¾ TUUBA Tämä on hyvin samankaltainen tekijänsä aiemman Kevyesti Kevyesti tuuballa tuuballa – – Bass´n Easy – teoksen kanssa. Nimi viittaa kevyeen ¾ tahtilajisävelmään ja kevyeen ¾ tuubaan. Soolo on esitettävissä myös pianosäestyksellä. Teksti ja kuvat: Jussi. Nuotit: Jussi ja Musaneuvo Kvartaalin kantaesityksiä Se alkoi raivosta. Koin tulleeni kohdelluksi eräässä asiassa törkeän epäoikeudenmukaisesti. Purin kiukkua pianon ääressä nuottipaperille. Pian raivo muuttui synkeänkauniiksi suruksi. Ja lopulta oltiinkin jo aivan toisenlaisissa tunnemaailmoissa. Näin syntyi teos nimeltä NIMIA. Sävelsin NIMIAn tilausteoksena Kotilaakso soi -tapahtumaan, joka järjestettiin Toholammilla kesällä 2012. Kyseessä on musiikkifestivaali, joka kokoaa toholampilaislähtöisiä ammattilaismuusikoita konsertoimaan kotiseudulleen muutamaksi päiväksi. NIMIAn kantaesitti noin 30-henkinen puhallinorkesteri Teemu Honkasen johdolla. Koska suurin osa tilausteoksen esittäjistä oli ammattimuusikkoja, päätin kirjoittaa teokseen enemmän sooloja kuin yleensä puhallinmusiikkiini. Myös erilaisten sävyjen hakemiseen oli enemmän mahdollisuuksia, kun tunsin soittajat entuudestaan. Kantaesityksen jälkeen täydensin teoksen kokoonpanoa siten, että se soveltuu ns. suurelle puhallinorkesterille. Tämän laajemmalle kokoonpanolle muokattu versio ensiesitettiin Puhallinpäivillä Raumalla maaliskuussa 2013. Esittäjänä Rauman soittokunta, kapellimestarina Raine Ampuja. Kantaesitys löytyy Youtubesta. Nuotteja voi tilata osoitteesta www.ilarihylkila.com Teksti:Ilari Hylkilä Kuva:IH:n perhealbumi Kvartaalin kantaesityksiä iLahdus on tilausteos Valtakunnallisille puhallinpäiville Raumalle 2013. Tilauksessa toivottiin saatavan vauhdikasta ja helposti lähestyttävää musiikkia puhallinorkesterille. Teos alkaa vauhdikkaasti käyttäen koko puhallinorkesterin (Rauman Soittokunta joht. Raine Ampuja) mahtavaa pauhua. Koetin pitää nuottikuvan sellaisena, että se on vaikeamman kuulosta, kun mitä se on soittaa. Siinä onnistuin mielestäni oikein hyvin. Aikani rymisteltyäni tuli mieleen vanha Kummeli-vitsi. Ei karhutkaan aina tappele, vaan ne syövät välillä myös puolukoita. Vedin sitten liinat kiinni ja aloin säveltämään romanttista valssia. Teoksesta tuli siten mainio vuoropuhelu hempeiden puuosuuksien ja vauhdikkaiden vaskivoittoisten rymistyksien välille. Teoksen nimeen liittyy pieni kaksijakoinen mielleyhtymä. Se voidaan lausua tai ymmärtää kahdella tavalla: Ilahdus tai Ailahdus. Kuulija voi itse päättää kumpaa nimeä haluaa käyttää. Vantaa 18.4.2013 Esko Heikkinen Esko Heikkinen: iLahdus Raine Ampuja: Vikkelä, osin burleski teos, jossa poljento ilahtelee hauskasti. Rakenne koostuu kaksi- ja kolmijakoisista jaksoista, joiden vaihtelu katkeaa hetkeksi hitaaseen sombrero-sävyiseen brassikatkelmaan. Teos alkaa pitkähköllä crescendolla, joka johtaa legatolinjaiseen laskevaan melodiakulkuun. Harmonia pitää yllä vauhdikasta tunnelmaa, joka katkeaa aika ajoin lyhyisiin tangofragmentteihin (esim tahdit. 25-27). Tahdista 51 alkava 3/2-jakso sisältää samoja rytmisiä elementtejä kuin tasajakoinen veljensä, mutta melodia noudattaa femiinim-pejä sävyjä. Tempomerkinnät voi säveltäjän luvalla tulkita, kunhan kokonaisilme pysyy originaalille uskollisena. Niinpä sanat Furioso, Allegrissimo, Gentile, Moderato ja Adagio, antavat kapellimestarille hyvät eväät kokonaisuuden rakentamiselle. Temposuhteet ovatkin osin samat tai ainakin vahvasti sukulaisia toisilleen. Vain ym. Moderato poikkeaa linjasta ja siten nousee myös esiin. Seikka, jonka painotusta myös tulkinnassa on hyvä tuoda pikantisti esiin. Teos on luentevasti toteutettu, muusikolle tehty ja yleisölle vauhtia antava. Iso orkesteri, kuten puhallin-päivien kantaesittäjä, joutuu harkitsemaan runsassointisia tuplauksia, jotka toisaalta sopivat hyvin yleisimmin käytössä oleville pienemmille orkestereille. Konserttiohjelmaan teos kannattaa sijoittaa kohtaan, jossa vauhdilla ja iloisuudella on merkitystä. Sitä teoksessa on yllin kyllin. Teos on SPOL-kustanne (lat.huom.). Kvartaalin kantaesityksiä Panssarisoittokunnan kapellimestari Pasi-Heikki Mikkola antoi minulle mahdollisuuden tehdä teoksen Panssarisoittokunnan viimeiseen kevätkonserttiin määreillä: 5-7 minuuttia, joista tuli käytettyä noin 6.... Halusin tehdä puhallinmusiikkikappaleen jollaista itse haluaisin kuunnella ja liittää siihen videoesityksen eli tehdä ns. "livemusiikkivideon" (haasteellisuutta myös kapellimestarille, koska tempot pitää olla just oikein, jotta "taimaus" bändin ja videon kanssa menee oikein). Leikkauksen jälkeen sairaslomalla oli kerrankin aikaa rauhassa tehdä teosta, miettiä miten ja mitä siihen haluan. Tarinastahan kaikki lähtee, joten tähänkin tuli selkeä tarina, jonka voi yhdistää menneeseen aikaan kuin nykyaikaankin. Videoissa käytimme kuitenkin nykyaikaa ja Panssariprikaatin materiaalia niin ei tullut oikeudellisia asioita. Teoksessa on siis osat: Kimmo Kopra Panssarisoturi Alku - Beginning Harjoittelu - Practise time (sisältää mm rumputaiston woodblock vastaan setti) Sota - War Kuolema - Death Ylösnousemus - Resurrection Lopussa huuto "iske ja murra", joka on panssarimiesten taisteluhuuto. Teksti: Kimmo Kopra, kuvat KK:n perhealbumi Viitasaurus palakittihi. Robert Ambrosen kapukurssi ylitti uutiskynnyksen Länsi-Suomessa. Hannes Merisaari johdatettavana. Kari Lahtonen tuubaili (Uudessa) Lahdessa. Kurikan Lehti kommentoi SUPOn ja KSK:n yhteiskonserttia 24.3. Viiskunta puffasi alavutelaisten ja soinilaisten yhteiskonserttia. Lisää juttuja skannattuina tai digikuvina voi lähettää viitasaurus@gmail.com Puhkut ja Jessut päätyivät KSML:n puffeihin! Jessut aikovat rikastua puhallinmusiikilla? (lat.huom.) Warkauden lehti kertoi totuuksia 4.4.2013, alla Soisalo-opisto tiarootuslehti asialla... Anu Koskinen lähetti kuvan ja kysyy: Kuka mahtaa olla kuvassa oleva vasemmanpuoleinen rumpali? Kuva on ollut IltaSanomissa 1.10.1990, kuvaajan nimi näkyy olevan Raimo Poutanen. Kuvassa oleva rumpuryhmä kannusti tiettyä jääkiekkojoukkuetta kaudella 1990-91, useimmat heistä sotilasmuusikoita. Jokin ympyrä on hänen kohdallaan sulkeutunut, ja muuttuneet työkuviot mahdollistavat ko. "rumpalin" paluun taas samaisen lätkäjoukkueen kannustajaksi... Vastaukset pe 17.05. 2013 mennessä: viitasaurus@gmail.com Samalla voit kätevästi ilmiantaa potentiaalisia ehdokkaita palstalle... Kilpailussahan kysyttiin korkealle kurkoittaneen trumpetistin hlöllisyyttyä. Oikean vastauksen (Esko Heikkinen) tiesi yllättäin Anu Koskinen! Palkinto (SM-kisa 2009CD) lähtee matkaan lähes huomaamattomana postilähetyksenä... "Oikeaa" työtä vieroksuvalle nuorelle soittajan alulle ei tuntunut olevan tulevaisuutta pienessä kaivoskaupungissa. Äitini huomasi ahdistukseni ja ehdotti armeijan soitto-oppilaaksi menoa Kontiorannan sotilassoittokuntaan. Ajatus tuntui ensin vastenmieliseltä, mutta kun kuulin entisen luokkakaverini Kalisen Pekan sinne lähtevän, niin rohkenin lähteä mukaan. 1.10.1970 astuttiin armeijan harmaisiin. Alkuhämmennyksen jälkeen homma alkoi tuntua kotoiselta. Olin jo sen verran oppinut soittamaan Outokummun puhallinorkesterissa Valtteri Kalisen opetuksella, että pääsin heti mukaan soittokunnan toimintaan. Kerran viikossa saatiin soittotunti. Opettajani oli Nevalaisen "Repa". Opetusmetodi oli jäätävän yksinkertainen. Soitettiin läpi Arbanin trumpettikoulua uniksessa alkaen 2. osasta, eli tuplakielipaikoista. Alussa oli minulla vaikeuksia pysyä mukana, mutta kolmantena soitto-oppilasvuotenani opettajani jäi minusta jälkeen. Siitä hän sitten minulle suuttui sen verran, että lopetti opettamisen. Niinä aikoina alkoi homma minua tympiä, koska lumityöt kapitulanttien pihoilla oli treenausta tärkeämpää. Kun häiritsin alikersantti Kotilaisen ja muiden soitto-oppilaiden päiväunia treeneilläni, niin minut määrättiin yleensä siivoamaan tai lumitöitä tekemään. Alkoi tehdä mieli jo palata kotiin tai päästä jatkamaan soitto-oppilasaikaa Helsinkiin. Kun sain tietää, että ylikapellimestari Arvo Kuikka on tulossa tarkastamaan Kontiorannan sotilassoittokuntaa ja myös arvioimaan soitto-oppilaiden osaamista, aloitin hurjan treenamisen tehdäkseni arvioinnissa hyvän vaikutuksen. Niin kävikin. Arvo Kuikka toivotti minut tervetulleeksi Helsingin varuskuntasoittokuntaan soitto-oppilaaksi. Siellä soiton opetus tapahtui Sibelius-Akatemiassa. Olin kuitenkin jo niin vanha (20v), että saisin tulla suoraan toiselle vuosikurssille. Ehtona oli, että suorittaisin Joensuun konservatoriossa teorian ykköskurssit. Ne sain suoritettua ja sain syksyllä 1973 litteran käteeni osoitteena Helsinki. Opetus ja ilmapiiri oli Kontiorantaan verrattuna todella hienoa. Pääsin taas heti mukaan soittamaan Helsingin varuskuntasoittokunnan riveihin. Se oli erittäin opettavaista. Karjalaisen Erkki opetti viikoittain trumpetin soiton saloja Sibelius-Akatemiassa. Opiskelu oli erittäin kiireistä koska jouduin vuoden aikana suorittamaan soittokunnan työn ohella musiikin teorian kakkoskurssit, sekä trumpetilla 1. ja 2. tutkinnon. 15.10.1974 menin suorittamaan varusmiespalvelusta Santahaminaan. Puolen vuoden päästä palasin suurena sotaherrana (alikersantti) soitto-oppilaiden ryhmyriksi. Varusmiesajan päätyttyä sain soittokunnasta kersantin toimen. Soitin Helsingin varuskuntasoittokunnassa trumpetin äänenjohtajana 4.7.1983 asti. Täytin silloin 30 vuotta ja päällystöopistoa (rottakoulu) käymättömänä minut sanottiin irti. Hätä ei ollut kuitenkaan suuri, sillä kuukauden työttömyyden jälkeen syksyllä 1983 alkoi UMO toimia säännöllisesti ja siitä alkoi uusi luku elämässäni. Vantaa 8.4.2013 Esko Heikkinen Lahden Sinfoninen Puhallinorkesteri on käynyt 2000-luvulla Euroopan suurimmalla puhallinfestivaalilla MidEuropessa (Itävalta) peräti kahdesti. Miten sinne pääsee, vuoden pinna 2013 Juha Salmela? Sinfonia Lahden lyömäsoittaja Markku Krohn, joka oli opiskellut Grazin musiikkikorkeakoulussa, tunsi silloisen festivaalin perustajan ja johtajan prof. Armin Suppan, jolle hän vei 1997 äänittämämme Harlekiini-CD:n ja hän innostui siitä ja kutsui orkesterimme festivaalille. Markku tunsi myös Grazin lähellä olevasta St.Stefan im Rosenthal paikkakunnalta innokkaita puhallinmusiikin ammatilaisia, Grazin sotilassoittokunnan varakapellimestari Erich Pernerin ja paikallisen musiikkikoulun rehtorin Karl Pfeilerin, jotka ottivat meidät vieraaksemme ja majoittivat orkesterimme isäntäperheisiin viikoksi. Tämä mahdollisti vierailumme festivaalilla. Vuosina 2003 ja 2008 vierailimme St.Stefan im Rosenthalissa ja vastaanotto on aina ollut hyvin vieraanvarainen. Myös Lahti Brass Quintet on vieraillut paikkakunnalla kaksi kertaa ja ensi vuoden huhtikuussa meidät on kutsuttu konsertoimaan heidän musiikkiviikoille. Festivaalin ansiosta saimme hienoja kontakteja itävaltalaisiin puhallinmusiikin ystäviin ja yhteys on jatkunut. Hieno hetki vuoden 2000 konsertin jälkeen, kun kaksi harmaatukkaista amerikkalaista herrasmiestä tulivat kiittelemään konsertista ja toinen herroista sanoi, että " he ovat olleet kiinnostuneita, millaista puhallinmusiikkia Suomessa sävelletään" ja totesivat että todella hienoa. Toinen herroista oli Alfred Reed! Toinen hieno hetki oli, kun Jan Molenaar kävi kiittelemässä konsertista ja erityisesti hän piti Luis Pasquetin Harmaista tangoista, jotka hän myös kustansi. Konserttiohjelmien skannaus: latoja Olipa rauhoittavaa kuunneltavaa. Tuuba, baritoni ja flugabone soivat kauniisti ja pehmeästi. Kokoelmalta löytyvät kaikki ne kappaleet, joita tavalliset soittokunnat tapaavat soittaa itsenäisyyspäivän tai veteraanipäivän tienoilla. Kauniita valsseja, kuten Äänisen aallot ja ilta Skanssissa. Klassisen musiikin osastoa edustavat esim. Finlandia-hymni ja Adagio. Taiturointia kappaleissa Säkkijärven polkka ja Jäähyväiset Isänmaalle. Näiden ja monen muun kappaleen musiikista vastaavat Pekka Laurikka (baritoni ja flugabone), Manu Uotila (baritoni) ja Jussi Harju (tuuba). Äänitteen taustalla on kuvitteellisesti jatkosodan viimeiset hetket. Tarinassa kolme jermua on erilaisten yhteensattumien johdosta ajautunut samaan porukaan Kannaksen perääntymistaistelussa. Tarina näkyy myös kannen kuvituksessa. Todellinen tilanne on se, että soittajilla on samankaltaiset tappion tunnelmat. Panssarisoittokunta, joka on toiminut Hämeenlinnassa 90 vuotta on päätetty lakkauttaa. Toivottavasti tämä äänite ei kuitenkaan jää trion viimeiseksi. Jos sinulla on ikänsä puhallinmusiikkia harrastanut ystävä tai sukulainen, etkä tiedä mitä antaisit lahjaksi, on tässä takuuvarma valinta. äänitettä voi tilata Manu Uotilalta (040-3706031). MARITA RANTAMÄKI Cornets & Pickaxes (Kornetteja & hakkuja) tarkastelee vaskiyhtyeiden roolia suomalaisten siirtolaisten kulttuurielämässä Amerikassa. Maahanmuuton yleiskuvauksen lisäksi se keskittyy "Rautarenssi" (Iron Range) -alueeseen Pohjois-Minnesotassa lähellä Kanadan rajaa, jonne tuhansia suomalaisia siirtolaisia saapui töihin 1800-luvun lopulla nopeasti kasvaneiden rautakaivostoiminnan ja puutavarateollisuuden houkuttelemina. Suomalaiset toivat mukanaan kulttuuriperinteitään, uskontonsa, politiikan ja musiikin. Vaskiyhtyeet olivat uusi populaarimusiikin muoto Suomessa 1880-luvulla, ja ne tulivat maahanmuuttajien myötä Minnesotaan. Monissa tapauksissa suomalaiset vaskikokoonpanot ensimmäisiä yhtyeitä Iron Range -yhteisöissä, ja niistä tuli kunnallisten ja kouluorkestereiden perusta. Kirja kattaa vaskitradition syntyhetket Suomessa, sen saapumisen Minnesotaan ja muuttumisen osaksi paikallista musiikkielämää. Lisäksi käsitellään myös vaskiaktiviteettia yhteiskunnallisesti, ohjelmistot, harjoituskäytänteet ja kapellimestarien elämänkertoja unohtamatta suomalaisten orkestereiden suhdetta sosialismiin ja raittiusliikkeeseen. Cornets & Pickaxes The new book Cornets & Pickaxes: Finnish Brass on the Iron Range, by Paul Niemisto will be released at Finnfest 2013 in Hancock in June. Copies can be obtained then at the NorthWind Books Tori Booth, later from Amazon and Lieksan Vaskiviikko! Send inquiries and comments to Paul niemisto@stolaf.edu Maahanmuuttajien mukana oli aina pelimanneja ja kansanlaulajia, mutta todellinen kipinä amerikansuomalaiseen musiikkiin tuli myöhään 1890-luvulla, kun huomattava määrä koulutettuja muusikoita saapui: Bobrikovin aikakaudella lakkautettujen sotilassoittokuntien entiset jäsenet. Nämä entiset sotilasmuusikot olettivat asettuessaan perustavansa ja johtavansa paikallista orkesteria, vaikka heillä ei välttämättä edes ollut kokemusta kapellimestarin työstä. Harrastajaorkesterin saattaminen esiintymiskuntoon vaati paljon sekä kapellimestarilta että soittajilta. Tavallisesti piti aloittaa nuotinluvun opettamisesta, mutta usein päättäväisyyttä löytyi ja sinnikkäästi harjoiteltiin iltaisin ja sunnuntaisin, kun oli vapaata töistä. Toimintaa vaikeutti epävakaa taloudellinen tilanne, työläiset joutuivat muuttamaan paljon. Vanhan maahanmuuttajaperinteen haihtuessa ei myöskään amerikansuomalainen vaskitraditio 1800ja 1900-lukujen vaihteesta ole sellaisenaan voinut säilyä, vaikka sitä yrittävät ylläpitää uudetkin kokoonpanot kuten kirjoittajan johtama Ameriikan Poijat -vaskiseitsikko. TAPAHTUMAVINKIT (lehden nettiversiossa myös sävellyskilpailuja sekä lisää matkavinkkejä…www.spolli.com) Schladming and Haus/Ennstal July 9-14, WWW.MIDEUROPE. Komeita konsertteja ja kilpailuja jylhien alppien äärellä. PUHALLINMUSIIKKIA, KUVIOMARSSIA,KILPAILUJA ERI SARJOISSA, KONSERTTEJA WWW.WMC.NL 2013 Midwest Clinic 67th Annual Conference McCormick Place West Chicago, Illinois, USA December 18-21, 2013 hwww.midwestclinic.org 11th INTERNATIONAL COMPOSITION COMPETITION "ROMUALDO MARENCO" Deadline: 31 July, 2013 A) COMPOSITION FOR BAND B) COMPOSITION FOR PERCUSSION INSTRUMENTS concorsomarenco@comune.noviligure.al.it http://www.comunenoviligure.gov.it Invitation to Wind Music Festivals Prague, Carlsbad 2013-2014, Deadline for participation: 30th June 2013 Barbora Sladkova incoming@orfea.cz www.orfea.cz/festivalova-kancelar/index_en.php Orkesterimatkalle UNKARIIN! - Esiintymismahdollisuuksia: Yhteisesiintyminen unkarilaisen puhallinorkesterin kanssa Ulkoilmakonsertteja Budapestissä, Esztergomissa tai Balaton-järvellä Oma konserttitilaisuus, Kirkkokonsertti, Retkiä, kaupunkikierroksia: Budapest, Esztergom, Visegrád, Szentendre, Balaton ja muita kohteita - Hyvää mieltä ja runsaasti huumoria: Musiikki-illallinen viinikellarissa ja viinimaistijaiset Pusta ohjelma keskiaikaisia turnajaisia ja kuninkaallinen ateria kesäkelkkarata. Opastus Suomen kielellä Postiosoite: Musik - Land Utazási Iroda Madách Imre u. 20 H-2534 Tát Unkari Sähköposti: office@musik-land.hu KATSO HUUMAVAT KUVAT! www.musik-land.hu NORDIC WIND BAND CONFERENCE 14. – 16.3.2014 Järvenpää FINLAND the city of Sibelius VALTAKUNNALLISET PUHALLINPÄIVÄT LAAJENEE VUONNA 2014 POHJOISMAISEKSI. infopaketti WWW.SPOLLI.COM Huilu Heljä Räty ja Eeva Kaisa Malin Oboe Anna-Kaisa Pippuri Klarinetti Marjo Vattulainen ja Anni Ollila Trumpetti Johanna Laakso, Pekka Lyytinen ja Anna-Leena Lumme Käyrätorvi Mari Loiske Pasuuna Jouko Auramo Tuuba Aleksi Saraskari Lyömäsoittimet Timo Koskinen Pianisti Andra Kaus Baritonitorvi Tanja Karjalainen LuoMus Erja JoukamoAmpuja A-orkesteri ja kapellimestarikurssi B-orkesteri C-orkesteri Raine Ampuja Anne Lehtomäki-Koskinen Antti Nissilä Saksofoni Maaret Nyberg PARTAHARJUN PUHALLINORKESTERILEIRI 29.7.-5.8.2013 SUURI ELÄMYS MAANKUULUN SALVOSJÄRVEN RANNALLA Useita orkestereita, soitinopetusta, kapellimestarikurssi, vapaa-aikaa, uintia, seikkailuja, leirinuotio… ml. PARTAHARJUN Kiulukilpailut! (vapaaehtoisille) KAIKEN IKÄISILLE! RUSKAtrööttä on valtakunnallinen puhallinorkesteritapahtuma, Sen kantavana ajatuksena on, että puhallinmusiikin harrastajat saavat soittaa täysimittaisessa, oman tason mukaisessa puhallinorkesterissa taidokkaan kapellimestarin johdolla. Avajaiskonsertissa 4.10. esiintyy Rakuunasoittokunta yhdessä Savon Sotilassoittokunnan kanssa, ja päätöskonsertissa 6.10. esiintyvät kaikki tapahtuman orkesterit. Teemasäveltäjänä on Matti Laiho. D-orkesteri vasta-alkajille, C-orkesteri noin 2 vuotta soittaneille, B-orkesteri useamman vuoden soittaneille sekä A-orkesteri pitkällä oleville harrastajille ja ammattiopiskelijoille. Tapahtumaan voivat ilmoittautua sekä kokonaiset orkesterit että yksittäiset soittajat. RUSKAtröötän osallistumismaksu on 70€ (sis. opetus, ruokailut ja majoitus). Soittajien huoltajille sekä muualla kuin koululla majoittuville osallistumismaksu on 60€. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse 31.8.2013 mennessä osoitteeseen: marja.ikonen@rantasalmi.fi. Lisätietoja www.tornis.net / 0400-995222 / marja.ikonen@rantasalmi.fi Uudet editoinnit: Arttu Takala (gr5) The Wastelands, UUTUUDET: Esko Heikkinen (gr4) iLoitus “Puuttuuko avausbiisi? Ei puutu enää! ” Elokuvallinen teos, jossa neljä osaa Ghosts, Tuomas Kantelinen (gr5) Tarina kolmestatoista aaveesta, joista van harva on pelottava Raine Ampuja Big Horn (gr2) ”Soitettiin maanantaina biisi läpi! Kaikki tykkäs, myös ope. Kappale on just niin hauska ja iisi kuin toivottiin. Marja Ikonen Suojelusenkeli (gr3) Kaunis perinnesävelmä moneen käyttöön. KONSERTTIIN: Timo Katila (gr4) UUTUUS Konsertto käyrätorvelle ja puhallinorkesterille Raine Ampuja (gr4) UUTUUS Yksi ruusu on kasvanut laaksossa Sopraanosaksofonisoolo, joka voidaan soittaa muillakin Bb-vireisillä instrumenteilla While your lips are still red, Tuomas "Nightwish" Holopainen, sov. Petri Junna. (grade 3) FinnBand SHOP Narrien paraati, Markku Johansson (gr3) PUHALLINMUSIIKKIA KÄTEVÄSTI SUORAAN KONEELLESI PDF-tiedostoina Arctic moods, säv. Juuso Wallin (gr3) 7ikko-kustannus, A-Minor Production, Edition ELVIS, Musact ja SPOL Kaveria ei jätetä, Jukka Viitasaari (gr3) Ave Maria, Raine Ampuja, (gr4) orkesterille, ja kuorolle Unknown Legend, Ilari Hylkilä (gr3) sävellyskilpailun yleisövoittaja Andante Jubiloso, Janne Ikonen (gr2) Hinnat: www.finnbandshop.com yhteystiedot: WWW.SPOLLI.COM GRADE 1-2 = 30 € (SPOL-jäsenille 25 €) GRADE 3 = 40 € (SPOL-jäsenille 35 €) GRADE 4 = 50 € (SPOL-jäsenille 40 €)
© Copyright 2024