1. No category

www.spolli.com
SPOL- Suomen Puhallinorkesteriliitto
PÄÄKIRJOITUS
Suomessa on paljon hyvin toimivia puhallinorkestereita ja niissä soittaa runsaasti
todella taitavia harrastajia, mutta löydämmekö erikoislahjakkuudet ja onko meillä
mitään tarjottava heille? Tällaiset kysymykset ovat urheilusta tuttuja ja myös
musiikin saralla on alettu herättää keskustelua aiheesta.
Tapasin Kaartin Soittokunnan Musica Nova-konsertin
jälkeen HKO:n legendaarisen soolokäyrätorvensoittajan
Timo Ronkaisen, joka jälleen kerran toi julki ajatuksen
ryhtyä systemaattisesti etsimään nuoria lahjakkuuksia
ympäri maata. Myös viime vuonna alkanut
”Vaskiakatemiahanke” hakee samaa tavoitetta.
Innostunutta väkeä on ollut hyvin liikkeellä ja se
osoittaa, että kyse on lähinnä ajan ja resurssien
käytöstä. Jouko Harjanne viesteili aiheesta
allekirjoittaneen kanssa FB:n välityksellä ja siitä syntyi
ajatus hyödyntää myös harrastajaliittojen
mahdollisuuksia.
Parhaimmillaan tämä voisi innostaa oppilaita ja tuoda
harrastukselle uuden ulottuvuuden.
Suomen Puhallinorkesteriliittoon kuuluu yli 5500
harrastajaa. Se on alan suurin liitto maassamme ja
valtaosa sen jäsenistä koostuu nuorista soittajista.
Siksi se on hyvin merkittävässä roolissa myös maamme
puhallinsoittajien koulutuksen kehittämisessä.
Innovaatioiden juuriksi voisi asettaa vaikka liittomme
järjestämät leirit, kurssit ja yhteistapahtumat, joihin
voitaisiin tuoda maamme huippuopettajia.
Vuorovaikutteisessa tilanteessa he kohtaisivat
harrastajat ruohonjuuritasolta. Tämä innostaisi soittajia
ja toisaalta kenties korkealla leijuva opettaja näkisi
tilanteen oikeasta kulmasta.
Ensi vaiheessa olisi koottava yhteen ne
ammattilaisopettajat ja kapellimestarit, joilla on
kokemusta nuorisokoulutuksesta. Näin voitaisiin tehdä
asiantunteva silmäys nykytilanteeseen ja ryhtyä
luomaan kehittämis- suunnitelmaa tuleville vuosille.
Vaikka soitinopetuksen taso on korkea ympäri maata,
on nuorten oppilaiden hyvä saada myös uusia
vaikutteita ja näkökulmia myös alan huippuosaajilta.
Haasteena olisi epäterveen kilpailutilanteen
syntyminen ja nuoren soittajan repiminen eri suuntiin.
Siksi olisi hyvin tarkkaan puntaroitava toimintatavat,
joiden mukaan kykyjä voidaan etsiä ja kouluttaa niin,
ettei tuhota olemassa olevia rakenteita. Uskoisin, että
tällainenkin reitti on olemassa. Avainasemassa olisivat
soitinopettajien lisäksi etenkin kapellimestarit, joiden
koulutus on viime vuosina aktivoitunut ja
monipuolistunut. Olisi luotava uusi ajatustapa.
Puhallinorkesteriliiton ensi sijainen tehtävä on pitää
huolta ja kehittää jäsenorkestereistaan. Kyse on
kuitenkin kokonaisuudesta, jossa myös
yksilöopetuksella on suuri merkitys. Siksi yllä mainittu
keskustelunavaus olisi hyvä muuttaa pikaisesti
toiminnaksi.
19.2.2013
Suomen Puhallinorkesteriliiton puheenjohtaja,
Raine Ampuja
SPOL HALLITUS
Puheenjohtaja
Raine Ampuja Jenkkapolku 17 A 04420 JÄRVENPÄÄ Email: raine.ampuja@gmail.com puh. 040 50 77799
Varapuheenjohtaja, jäsenasiat
Jouni Auramo Kauppakatu 12 C 47, 33210 TAMPERE jouni.auramo@pmo.fi 050 3135588
Sihteeri, internet
Tiiu Tuominen Lyhdekatu 3 B 5, 40740 JYVÄSKYLÄ spol.sihteeri@gmail.com, puh. 040 9637701
Taloudenhoito,
Marita Rantamäki Pahaojantie 340, 39100 HÄMEENKYRÖ marita.rantamaki@elisanet.fi 040 5139059
Ansiomerkit:
Pekka Ulmanen Kallioniementie 4 70260 KUOPIO pekka.ulmanen@gmail.com p. 0400 - 272 339
Kansainväliset asiat ja jäsenlehti
Jukka Viitasaari Sammonkatu 36 B 39, 33540 TAMPERE jukka.viitasaari@kolumbus.fi 050 3233698
Koulutus:
Juuso Wallin Sturenkatu 26 A 9 00510 HELSINKI juuso.wallin@gmail.com 040 5255865
Muut hallitksen jäsenet
Minna Kajander Simo Hurtan katu 4, 81700 LIEKSA minna.kajander@lieksa.fi
Markku Korhonen Puusepänkuja 4 A 12, 90100 OULU markku.k.korhonen@dnainternet.net 040 7374717
kansikuva, Juuso Wallin 20113
Arthur Fuhrmann on poissa
Seuraava Puhallinmusiikin päivä
17.5.2013
KAIKKI SOITTAMAAN TURUILLE JA TOREILLE,
MINNE VAAN, OTTAKAA KUVA JA
LÄHETTÄKÄÄ SE FB sivullemme
SPOL (Suomen Puhallinorkesteriliitto)
Parhaat palkitaan!
Lassi Ikäheimosta
Hamina Tattoon taiteellinen johtaja
Karismaattinen kapellimestari, säveltäjä, sovittaja,
muusikko ja muusikoiden tekijänoikeuksien tulisieluinen
puolestapuhuja on poissa.
Hauska, sanavalmis, vaativa tuottelias... Vain muutama
kuvaus ikinuoresta kapellimestarista ja musiikin
monitoimijasta.
Artturi syntyi 1930 Hannoverissa ja siirtyi Suomeen
olympiavuonna 1952. Hän toimi yhteistyössä monien
eturivin artistien kanssa etenkin 1950- 60 luvuilla, jolloin
hänen sovituksiaan myös levytettiin runsaasti.
Fuhrmann esiintyi useiden viihdeorkestereiden ja mm.
Svenska Teatternin ja Helsingin Kaupunginteatterin
kapellimestarina ennen siirtymistään Poliisisoittokuntaan,
jonka parissa hän teki vertaansa vailla olevan uran aina
vuoteen 1992 asti
Ikäheimo on 48-vuotias
Kaartin Soittokunnan
apulaiskapellimestari ja
trumpetisti, jolla on sekä
monipuolinen muusikkotausta,
että kokemusta myös
tapahtumien järjestämisestä.
Hän seuraa tehtävässä
Jyrki Koskista, jonka kausi
päättyi elokuun lopulla.
Musiikkimajuri Jyrki Koskinen
Kaartin Soittokunnan päälliköksi
Teoksia eri orkestereille ja yhtyeille syntyi pitkän uran
aikana useita satoja. Tämän lisäksi hän toimi vuosia myös
TEOSTON ja ELVIS ry:n johto- ja hallinnointitehtävissä.
Lue Arthur Fuhrmannin haastattelulinkki www.spolli.com
Artturin muistaen hänen omintakeisella huumorillaan
vain pari päivää ennen poislähtöään
Kuolinsyy on selvillä, päivämäärä puutuu…
Jäähyvästi Arthur
Ystävää kunnioittaen
Suomen Puhallinorkesteriliitto
Raine Ampuja
Koskisen aloittaa tehtäväss 1.3.2013. Hän on
aiemmin toiminut mm. Savon Sotilassoittokunnan,
Sotilasmusiikkikoulun ja Rakuunasoittokunnnan
päällikkönä. Harrastekenttä tuntee Koskisen
monipuolisena säveltäjänä, sovittajana,
kapellimestarina ja kouluttajana.
Soitto soikoon, kun oli
hyvä musiikkitapahtuma!
Helmipuhallus 6.-19.2.2013 oli kaikin puolin onnistunut tapahtuma. Yleisö löysi konsertit hyvin ja taiteellinen taso nousi huomattavan
korkealle. Helmipuhallus oli sinfonista puhallinorkesterimusiikkia, solisteja, kamarimusiikkia, jazzia, uutta ja vanhaa; kaikkea sulassa
sovussa. Mukana olivat tutut Ilmavoimien soittokunta, Jyväskylä Big Band, ao Jazz Orchestra ja Jyväskylän puhallinorkesteri Jyväskylän
tanssiopiston tanssijoiden kera ja Rita Varosen johtamana (alakuvassa).
Tapahtuman aloitti Ilmavoimien soittokunta All Stars Winds –soittajistolla vahvistettuna Taulumäen kirkossa Jyväskylän seurakunnan
yhteisvastuukeräyksen merkeissä. Mukana oli vahvasti myös Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto, josta solisteiksi saapuivat huilisti Sirja
Kylmälä (yläkuvassa) ja tuubisti Petri Koivisto. Selma Hännisen Tein minä pillin pajupuusta huilusoolona sai kunnian olla tämän vuoden
pienten solistien osuus. Musiikkimajuri Tomi Väisäsen johdolla orkesteri teki musiikillisen matkan romantiikasta renessanssiin ja Lapista
Juha Piston joikujen siivittämänä New Yorkiin Aaron Coplandin Quiet Cityn sävelin Ilpo Soikkelin ja Sirpa Bergin solisteeratessa.
Helmikuun kuulaat sävelet Kuokkalan kirkossa ja Palokan kirkon Helmiä lähimmäiselle olivat Helmipuhalluksen kamarimusiikkikonsertit ja
Helmihelinät Keuruulla toivat musiikkiopiston soittajat Keuruun kahviloihin, konserttipaikkoihin ja vanhainkoteihin. Kohti Helmipuhallusta
2014 uusiin kujein!
Teksti: Sirpa Berg
Kuvat: Petri Koivisto (yllä)
Ano.N.Nyymi (alla)
Hankihönkäys 2013 Varkaudessa
Savon alueen – johon Espoo luontevasti kuuluu –
puhallinviikonloppu Hankihönkäys järjestettiin nyt
yhdeksättä kertaa peräkkäin, ja jo kolmantena
vuonna peräkkäin tammikuisessa Varkaudessa.
Tällä kertaa ilmassa olikin suuren musiikkijuhlan
tuntua, kun tapahtuma aloitti Varkauden
Soittokunnan 100v. juhlavuoden.
Pääjärjestäjinä toimivat jälleen Soisalo-opisto ja
Varkauden soittokunta, ja järjestelytoimikunnassa
puuhasivat tuttuun tapaan Janne Juutilainen,
Marja Ikonen, Erkki Kaukonen ja Janne Laine.
Kapellimestareiksi oli tänä vuonna pyydetty
pelkkiä varkautelaislähtöisiä muusikoita: Inka
Puhakka (A-ork), Esa-Markku Juutilainen (Bork), Tapio Asikainen (C-ork) ja Petri
Juutilainen (D-ork). Hienoa oli myös katsella
Varkauden Soittokunnan talkoolaisten rentoa
työskentelyä niin majoitustilojen infopisteessä,
ruokalan keittiössä kuin Warkaus-salissakin.
Vaikka kyllähän sen arvaa, miten paljon hommaa
tapahtuman järjestäminen vaatii, eikä se aina voi
olla pelkkää ruusuilla tanssimista!
Tämän
vuoden
leirillä
soitettiin
paljon
rytmimusiikkia, mutta myös jonkin verran
sinfonista puhallinmusiikkia. Etenkin A-orkesteri
päästi sinfonisuutensa valloilleen, B- ja Corkesterien
jammaillessa
ja
improillessa
komppisektion tukemana. D-orkesterissa soitettiin
kapellimestari Petri Juutilaisen sekä tämän jutun
kirjoittajan musiikkia, joista kaikki olivat joko
kantaesityksiä
tai
vähintään
Savon(maan)
kantaesityksiä. Harjoiteltavien kappaleiden ohella
ehdittiin oppia monta asiaa elämää varten – kuten
vaikkapa se, mitä voi tehdä tylsillä koulutunneilla
tai miten monisivuiset nuotit tulee teipata. Jaossa
oli myös pumppausstipendejä, joita annettiin niille,
jotka soittivat vahingossa mutta rohkeasti väärin.
A-orkesterilaisia
kenraaliharjoituksissa.
Päätöskonsertin ohjelma
D-orkesteri, joht. Petri Juutilainen
Marja Ikonen: Erikoistarjous!
Petri Juutilainen: Iloinen ankkatarha
Marja Ikonen: SaksoFanit
Marja Ikonen: Synkkä ja myrskyinen yö
C-orkesteri, joht. Tapio Asikainen
Raine Ampuja: Riippusilta
Sam Pottle – Jim Henson, sov. Inge
Sunde: The Muppet Show Theme
Raine Ampuja: Ihastus
Steven Greenberg, sov. Johnnie Vinson:
Funkytown
B-orkesteri,
joht. Esa-Markku Juutilainen
Antti Rissanen: Roll´n Rock
Ralf Nyqvist: Jackson Jump
Jukka Viitasaari: Perästä kuuluu
A-orkesteri, joht. Inka Puhakka
Timo Hytönen: Juhlamarssi
(yhdessä B-orkesterin kanssa)
Matti Laiho: Auringonlasku
keväthangella
Janne Ikonen: Flags of Glory
Petri Juutilainen: The Song of Birds,
solisteina Esa-Markku Juutilainen
ja Petri Juutilainen
Steve Hodges: Buenaventura
Petri Juutilainen opettaa sormijumppaa
D-orkesterin harjoituksissa.
Teksti ja kuvat: Marja Ikonen
Ikosta Jannen
Puhallinmusiikin juhulaa
syntymäpäivänä…
Etelä-Pohojammaalla
…eli suomalaisen musiikin
päivänä 8.12. 2012…
Vielä varsin nuori (s. 1975 Lieksa) Janne Ikonen
on tuttu nimi puhallinmusiikkinsa tunteville,
julkaistu tuotantonsa on ollut Reggae Bolerosta
(1999) alkain uudenlaista mutta laadukasta
suomalaista puhallinmusiikkia. Säveltäjä itse
puhui joulukuisessa sävellyskonsertissaan
(PMO:n ja TAMPU:n Suomalainen säveltäjä esiin
-sarja) kolmikannasta: alkeismateriaali,
rytmipuhallinmusiikki ja konsertoivat teokset.
Näihin lisäisin myös Ikosen eloisissa
spiikeissään mainitsemat sivutuotteet: esim.
konsertin aloittanut raivokkaan (ikävä kyllä)
marssifraseerattu Baila! syntyi kuulemma
huomattavasti vaativamman teoksen
jäähdyttelytauolla.
Ikonen on tyylillisesti kotonaan niin discorytmeissä (Tanssitaivas), piazzoloivassa
tangossa (Liekehtivät kukat) junnumatskussa
(Appändaun), konserttimusikkiaankin riivaa
sujuva soitettavuus. Hamina Tattoo 2010
tilausteos Flags of Glory oli mukava kuulla,
toivottavasti se vihdoin saadaan soimaan myös
puhallinpäivillekin.
Laaja kokemus, multi-instrumentalismi, hankittu
koulutus Sibelius-Akatemioineen (lue Ikosen
haastattelu toisaalta lehdestä; lat huom.) ja
humaani huumori ei voi olla heijastumatta
värikkääseen musiikkiinsa, josta Free Spirit on
oivallisin esimerkki: mitä sujuvin ei aivan niin
pikku konserttiteos, tuollaista grade 3,5 -tasoa.
Suomalais-ugrilaisimmat värähtelyt koin
Sinisessä metsässä ja alkutärähdyksen
junnuteoksessa Puhkutraktorin syyskännistys.
Suomalaisen musiikin päivänä soitettu
konsertti seitsemine kapuineen,
kahdeksine puhallinorkesterineen ja
varmaankin parin sadan soittajan voimin
täytti Puisto-Emmauksen salin yleisöllä,
omaisilla ja ammattilaisilla (bongasin
Laivaston Soittokunnan kapun Timo
Kotilaisen).
(kuvassa)
Valitettavasti kaikki artistit eivät malttaneet odottaa konsertin huipentumaa:
konserttidiskofantasiaa Disco Istanbul,
jossa janitsaarisklezmerisissä kuohuissa
käytiin hyvin treenatulla puunkaatopaikalla, kierrätettiin aiheita sektioittain ja
annettiin pasuunoille tahtihetki. Jopas
nytkyivät kahvion täditkin!
...Viitasauruksen
tuomaroimaan
Seuraavaksi jään odottamaan Ikoselta
marssiperinteen ravistajaa tyyliin Sininen
paraati, Castle Park ja miksei Nuoret
leijonatkin…
Teksti: Kauko Radila
Kuvat: Jukka Viitasaari
Skannaukset: latoja
Miten sävellät? Onko sinulla jotain metodia tms?
Perusidea ja nimi ovat tärkeitä. Tarvitaan siis
riittävä ripaus ns. inspiraatiota jotta pääsee alkuun,
loppu hoituu sitten ammattitaidolla ja kokemuksella.
Opintoihini kuului paljon harjoituksia jotka kehittivät
tekniikkaa ja ajattelua; ne ovat tärkeitä työkaluja,
mutta huonoa ideaa ei kannata lähteä työstämään.
Tärkeintä on olla itsekriittinen oikealla hetkellä.
Mistä nuo ideat tulevat, mikä inspiroi?
Mikä on säveltämisessä vaikeinta?
Oletko sinä nyt sitten muusikko vai säveltäjä vai
mikä?
Eikös se ole sama asia? Ainakin minun kohdallani
ne ovat melkein alusta asti kuuluneet tähän
samaan leikkiin. Opiskeluvuosissa oli muodollisten
opintojen lisäksi tärkeintä kaikki ne ihmiset ja
kokemukset jotka opettivat kaikenlaista. Oma
musiikillinen identiteetti tuntui tosi hajanaiselta kun
saatoin olla saman päivän aikana kolmella eri keikalla – aina
eri roolissa: aamulla soitin bassokrummhornia ja lauloin
keskiaikaisia juomalauluja matineassa, iltapäivällä johdin
kapellimestarina omia biisejäni ja illalla olin rockkeikalla
rumpalina.
Alkuvaiheessa ideat voivat olla hyvinkin
abstrakteja, tyyliin ”sinertävä kappale jousille,
mukana ripaus perinnemusiikin poljentoa” (Sininen
metsä) tai pelkkä nimi (Äpy kävelyllä). Parhaillaan
työn alla on elämän ruuhkavuodet kun nuorin lapsi
on alle vuoden ikäinen ja vanhin juuri aloittanut
koulun. Taloa on nikkaroitu ja velkaa on otettu;
laskupino on hyvä innoittaja, mutta toisaalta
kaikkein haastavinta on löytää aikaa säveltämiselle
kaiken muun lisäksi.
Opittuani että menneinä vuosisatoina säveltäjät
olivat poikkeuksetta myös soittajia, kapellimestareita jne
ymmärsin että kyse ei ole itsen jakamisesta osiin vaan saman
asian eri puolista. Keikkaelämä yhdistettynä akateemisiin
opintoihin on ollut minulle hyvä yhdistelmä. Nykyään pystyn
säveltämään ja soittamaan uskottavasti vaikka reggaeta
bassolla, MC5 – tyylistä räminärokkia kitaralla tai orkesterille
tehdyn sonaatin Mozartin hengessä.
Toimit aiemmin myös tosiaan kapellimestarina?
Joo, se tuli huomaamatta opintojen myötä mukaan
kuvioihin ja aloin opiskella sitä innokkaasti. Puhkupillien
lisäksi johdin monta vuotta Jyväskylän yliopiston
sinfoniaorkesteria ja monia puhallinorkestereita sekä
kaikenlaisia oppilaitosorkestereita. Nykyisin harvemmin,
lähinnä omaa musiikkia pyydettäessä.
Miten säveltäminen tuli mukaan kuvioihin?
Tämä liittyy siihen vilkkaaseen pään sisäiseen tilaan… Olin
kuunnellut kaikenlaisia ääniä ja nähnyt visioita jo lapsesta
asti, jossakin vaiheessa rupesin kirjoittamaan niitä muistiin.
Ensimmäisen kappaleet olivat biisejä omille bändeille ja itse
asiassa aluksi kirjoitin sanoituksia. Lukioiässä tein jo aika
ahkerasti biisejä ja äänittelimme niitä systemaattisesti.
Ensimmäiset haparoivat yritykset kirjoittaa puhallinorkesterille tein varusmiehenä, mutta varsinaisesti
ensimmäinen kappale oli Reggae-Bolero (säv. 1996,
kustannettu 1999).
Miksi sävellät erityisen paljon juuri
puhallinorkesterille?
Ihan käytännön syistä: puhallinmusiikkia tilataan
minulta kaikkein eniten, mikä sinänsä on luonnollista koska
tunnen alan ihmisiä enemmän kuin esim. Didgeridoon
soittajia. Toisaalta, olen tehnyt esim neljä musikaalia ja
toistasataa sovitusta joissa on musiikkia kaikenlaisille
kokoonpanoille.
Voitko mainita tähän astisen työurasi
huippukohtia?
En yhtä yksittäistä… sävellyskonsertit (2003
Lieksassa USA:ssa 2012) ovat olleet kaikki hienoja
ja tärkeitä. Yksittäisistä teoksista on jäänyt mieleen
From The Woodsin kantaesitys Finlandia –talolla
KarSk:in ja musmaj Juha Tiensuun toimesta.
Opettajana alan olla myös jo riittävän vanha, kun
omia oppilaita alkaa olla maailmalla omillaan ja
menestyä, mikä on tosi mukavaa. Esimerkiksi
sävellysoppilaani Aapo Tähkäpää voitti sarjansa
viime vuoden Klami –sävellyskilpailussa.
Mitä tällä hetkellä on työn alla ja mitä
tulevaisuudessa?
Olen juuri lopettamassa musikaalia joka tulee ensiiltaan
Rantasalmella huhtikuussa. Sanoitukset olen saanut valmiiksi,
muutama pieni musiikkipätkä vielä puuttuu. Sovituksia on
työn alla päivittäin; se on kuuluu myös työhöni Savon
Sotilassoittokunnassa. Sävellyskalenteri on täynnä vuoden
loppuun asti, näyttäisi olevan pari luvattua puhallinorkesterikappaletta, kuorobiisejä, kamarimusiikkia jne tulossa. USA:n
matkat viime vuosina saivat aikaan sen että sinne on tekeillä
lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä kaikenlaista.
Mottosi säveltäjänä?
”Paljon kun tekee niin monenlaista tulee”.
Janne Ikonen ulkofileet:
- Asuu Rantasalmella, töissä Savon Sotilassoittokunnassa ja
opettaa Savonlinnan ja Mikkelin musiikkiopistoissa sekä
RaJuPuSu –opistossa
- Lyömäsoittaja, soittaa myös tuubaa, baritonia, pianoa ja
sähköbassoa. Laulaja-kitaristina Ruma Pulla punkyhtyeessä
- säveltänyt ja sovittanut yli 200 teosta, mm. 4 musikaalia,
alttosaksofonikonsertto.
Tutkiva journalisti Risto ”Rise´n´Fall” Pohjonen
haastatteli Janne Ikosta, kuvassa (alla) tosin viemässä
polttareihin 1999: Jyväskylän uimahalli, Keski-Suomen
museo ja päätteksi pullakahvit Elosella...
Kuvat: Janne Ikosen perhealbumi
- Soitetuimmat puhallinorkesteriteokset (2011): Tanssitaivas,
Baila!, Andante Jubiloso, From The Woods, Liekehtivät kukat
SPOL somessa
Käy liittymässä SPOL - Suomen Puhallinorkesteriliitto -ryhmään Facebookissa,
ryhmä on julkinen mutta odotathan että ryhmän jäsenyytesi hyväksytään
administratorin toimesta!
Ryhmässä saat uutisvirtaasi jäsenten puhallinorkesteritiedotusta ja -keskustelua, mm. konsertti- ja
koulutustietoja sekä ohjelmistovinkkejä. Tule mukaan osallistumaan keskusteluun!
SPOL jäsenet!
Vastaamalla jäsenkyselyymme saat salasanan ilmaisnuotistoomme:
www.spolli.com
Kyselyn avulla kehittämme yhdessä toimintaanne.
Vasket
Vantaalla
Puhallinmusiikin
juhulaa
Etelä-Pohojammaalla
...Viitasauruksen tuomaroimaan
Vantaalla järjestettiin viikonvaihteessa 15.-16.2.2013
Vaskitapahtuma. Konserttitalo Martinuksessa järjestetyssä
tapahtumassa oli viitisenkymmentä vaskisoittajaa
kokoontunut saamaan opetusta soittimissaan. Opettajina
kurssilla toimivat Visa Haarala (tr), Tuomo Eerikäinen
(cor), Tom Bildo(trb) sekä Simo Finni (tb). Yksityistuntien
lisäksi harjoitettiin yhteissoittoa ja lauantaina lopuksi
pidettiin pieni aulakonsertti Oopperan vaskikonserttiin
jonottaneelle yleisölle.
Tapahtumassa oli mukana soitinkorjaaja Timo Rantanen,
jolla voi käytättää torven "pikahuollossa", asiakkaita näytti
riittävän. Paikan päällä oli myös F-musiikin vaskisoitin- ja
nuottinäyttely.
Vaskitapahtuman aikana pidettiin myös Sibelius-Akatemian
trumpetinsoiton lehtorin Simo Rantasen johtama
paneelikeskustelu aiheesta ”Trumpetistin ansatsin
rakentaminen”.
Pe 15.2.
16.30-17.30 Soitinryhmittäin soittamista
17.30-18.30 Kaikkien soittajien yhteisharjoitus
19.00 Töölö Brassin konsertti - solistina Petri Keskitalo, tuuba
La 16.2.
10.00-11.00 Soitinryhmittäin soittamista
11.00-12.00 Kaikkien soittajien yhteisharjoitus
12.00-13.00 Lounas (ilmainen koko tapahtumaan osallistuville)
13.00-15.00 Kaikkien soittajien yhteisharjoitus (sekä mahdollisuus käydä
yksityistunneilla, säestäjä löytyy!)
15.30 Tapahtumaan osallistuvien soittajien aulakonsertti
16.00 Oopperan Vaskien konsertti - solistina Jyrki Korhonen, basso
johtaa Walter Hinterhölzl.
Kuvat:
Teksti ja kuvat:Sari Kaipainen
The 66th annual
Puhallinmusiikin
juhulaa
Midwest
Clinic 2012
Etelä-Pohojammaalla
...Viitasauruksen
tuomaroimaan
Suomen Kulttuurirahasto ja sen Pohjois-Savon rahaston apuraha mahdollistivat
sen mitä olin jo
vuosia haaveillut. Pääsin osallistumaan The Midwest Clinic -tapahtumaan.
Matka alkoi 14.12.2012 ja matkaseuranani oli vaimoni Erja Ulmanen. Alkuviikosta tutustuimme
Chicagon nähtävyyksiin ja kävimme kuuntelemassa Chicagon sinfoniaorkesterin ja vajaan
kahdensadan kuorolaisen yhteisen joulukonsertin Welcome Yule! sekä katsomassa NBAkorismatsin Chicago Bulls - Boston Celtic.
Sitten itse asiaan. Koko homma alkoi ilmoittautumisella ja paikkana oli Exhibit Hall Technolgy Center, McCormick Place
West. Talo oli todella iso ja tapahtuma oli levittäytynyt laajalle alueelle kolmeen eri kerrokseen. Suomen Puhallinpäivillä
vuosia vierailleena tämä The Midwest Clinic - tapahtuman laajuus ja monipuolisuus oli aluksi aika hämmentävää. Sain
käteeni tiivistelmän sekä isomman ja kattavamman tapahtumajulkaisun, joiden avulla piti etsiä itselleen mielenkiintoista
kuultavaa ja nähtävää. Aluksi tuntui, että jalat eivät lähde liikkeelle kun ei tiedä mistä aloittaisi. Alkuun päästiin ja ensiksi
suunnattiin näyttelyhalliin katsomaan mitä se pitää sisällään. Näyttelyhalli oli täynnä mm. eri soitinmerkkien, kustantajien,
yhtyeiden, oppilaitoksien, konserttitoimistojen ja vähänkin puhallinmusiikkiin liittyvien asioiden esittelypisteitä.
Mukaan esittelypisteistä tarttui mm. USA:n armeijan eri soittokuntien
äänitteitä, joita he jakoivat, nuotteja, mainosrekvisiittaa sekä eri
konserttitoimistojen yhteystietoja. Annan mielelläni matkanjärjestäjien
yhteystietoja orkesterimatkaa Yhdysvaltoihin suunnitteleville.
Näyttelyosastolla tapasin myös Disney Performing Arts järjestön
ihmisiä, jotka järjestivät vuonna 2010 orkesterimme, Haapaniemen
Nuorisopuhallinorkesterin, Los Angelesin koulutus ja esiintymissession,
jossa tutustuimme Disneylandiin ja studiomuusikon työhön.
Nuottiosastolla tapasin säveltäjä Bruce Pearsonin, joka on vieraillut
myös Kuopiossa esittelemässä omaa tuotantoaan. Häneltä oli tullut
Mv. Jung St. Marien ja INO yhteisesityksessään Sata-Häme Soi uusia orkesterikouluja, joita hän antoi minulle kotiinviemiseksi.
festivaalin päätösjuhlassa. Orkesteria johtaa Walter Hinterhölzl.
Uusien puhallinorkesterikappaleiden esittelykonsertteja oli koko ajan
useissa eri saleissa. Yleensä ottaen orkesterit olivat kooltaan todella
suuria, noin 65-90 soittajaa, ja orkesterien soundi oli tästä johtuen aika
mahtava. Päivän päätteeksi oli aina järjestetty kohokohtia ja sellaisia
olivat mm. Lone Star Wind Orchestran ja The United States Air Force
Bandin konsertit. Yhdessä kerroksessa oli joka päivä useita eri
klinikoita, joissa käsiteltiin soittamiseen ja muusikoihin liittyviä asioita.
Yksi itselleni (HU on trumpetinsoiton opettaja; lat huom.)
mieleenpainuvimmista hetkistä oli seurata trumpetisti Wynton
Marsaliksen (yllä) Dillard Center for the Arts Jazz Ensemblelle
vetämää avointa harjoitusta. Harjoitus kiinnosti myös muitakin
kuulijoita, koska paikalle oli pitkät jonot. Pääsimme istumaan
lavan eteen toiseen penkkiriviin todella mahtaville paikoille.
Kuulijoita harjoituksessa oli noin 2500.
Vajaan kahden tunnin harjoituksen jälkeen pääsimme
livahtamaan backstagelle ja vaihtamaan muutaman sanan
Wynton Marsaliksen kanssa ja samalla saatiin otettua myös
muutamia valokuvia.
Suosittelen kaikille, joilla on mahdollisuus, osallistumista The
Midwest Cliniciin ja itsekin tulen varmasti tulevaisuudessa vielä
vierailemaan tapahtumassa. Seuraava The Midwest Clinic
tapahtuma on joulukuussa 18.-21.12.2013.
Teksti ja kuvat: Harri Ulmanen
15.-19.11. 2012
SOTILASKAMARIMUSISOINTIA...
Pohjan
Sotilassoittokunnan
Seitsikko
seikkailee!
...SAKSASSA!
Kun ensimmäisen kerran kuulin
puhuttavan sotilaskamarimusiikkifestivaalista, ajattelin, että oho, onko
tämä joku vitsi. Sotilas ja kamarimusiikki
-kaksi sanaa, joita ei oikein osaa
kuvitella samassa lauseessa. Jossain
vaiheessa vuotta 2011 sitten alkoi
selvitä, että kyllä vaan, festivaali on
olemassa ja Saksaan lähdetään. Pohjan
Sotilassoittokunnan Seitsikko oli
kutsuttu Erfurtiin 7. kansainväliselle
sotilaskamarimusiikkifestivaalille.
Vuosittain järjestettävälle festivaalille
kutsutaan aina paikallisen sotilassoittokunnan yhtyeitten lisäksi esiintyjiä
kahdesta muusta maasta. Tällä kertaa
mukana oli meidän lisäksemme Martin
Riessen, urkuri-kapellimestari
Livgardets dragonmusikkår:sta
Tukholmasta. Paikallinen kokoonpano
oli ”harmonie”-puupuhallinyhtye (huilu,
oboe, 2 klarinettia, 2 fagottia, 2
käyrätorvea ja basso)
Wehrbereichsmusikkorps III:sta
Erfurtista johtajanaan yliluutnantti
Thomas Schmidtpeter.
Aikaisempina vuosina festivaalin
ohessa on ollut jonkinlaista workshoptoimintaa ja mestarikursseja, mutta
ilmeisesti vähäisen osallistujamäärän
vuoksi niistä oli nyt luovuttu.
12.11.2012 Kuume vaan yltyy!
Joko mennään?
Saimme etukäteen aika vähän tietoa
festivaalista. Tapahtuman nettisivutkin
alkoivat päivittyä vasta paria viikkoa
ennen lähtöä. Olimme varautuneet noin
45 minuutin konserttiohjelmaan, joka
koostui enimmäkseen alkuperäisistä
seitsikkosävellyksistä. Lisäksi oli
muutama soitinnus ja sovitus
musiikilliseen jumalanpalvelukseen
sopivaa musiikkia. Yhden konsertin
teemana oli Martin Luther ja musiikki,
siihen olimme tilanneet Juha Pistolta
uuden teoksen, Devotio In honorem
Martin Luther. Mutta siis lopulta kaikki
ohjelmat varmistuivat vasta paikan
päällä hetkeä ennen konserttia.
14.11.2012 -> Erfurt, Saksa
Seitsikkomusiikkia maailmalle!
Aamulla varhain koitti kauan odotettu
lähtö. Hieman ikävissä merkeissä tosin,
koska lyömäsoittajamme oli sairastunut
ja joutui jäämään pois reissusta.
Oulusta lensimme Arlandan kautta
Berliiniin ja siellä meitä oli vastassa
festivaalin johtaja Jürgen Schempp ja
Deutschland
Wehrbereichsmusikkorps III:n
keikkabussi. Bussilla sitten huristeltiin
kilpaa rekkojen kanssa läpi tuulimyllypeltojen noin 300km matka Erfurtiin. 12
tunnin matkustamisen jälkeen oli
ohjelmassa vielä majoittuminen ja
palaveri järjestäjien kanssa tulevien
päivien ohjelmasta.
Tapasimme myös paikallisen bändin
lyömäsoittajan, joka lupautui, tai oli
käsketty (mistäs tuon tietää),
avustamaan meitä tarvittaessa.
15.11.2012 Reissun ensimmäinen
konsertti...
...lähestyy. Pohjan Sotilassoittokunnan
Seitsikko on iskussa ja koko Saksa
tulee valloitettua suomalaisella
seitsikkomusiikilla! Tänään luvassa
Sibeliuksen, Madetojan ja Linkolan
musiikkia.
Festivaalin avajaiskonsertti oli
kutsuvierastilaisuus Thüringenin
Staatskanzlein barokkisalissa Erfurtissa.
80 kutsutun joukossa oli kaupungin
merkkihenkilöitä, festivaalin
yhteistyökumppaneita ja Saksan
puolustusvoimien henkilöstöä mm.
heidän ylikapellimestarinsa
15.-19.11. 2012
Konsertissa soitimme Sibeliuksen
Overturen, Madetojan Tanssilaulun ja
Juhlamarssin ja Linkolan Kolme
bagatellia. Martin Riessen soitti Gustav
Dübenin ja Otto Olssonin pianoteoksia
ja saksalaiset puolestaan osia Emil
Hartmannin Serenadista ja Franz
Krommerin Partitasta. Ylimääräisenä oli
Ratsuväen marssi yhteisesityksenä.
Ohjelma oli monipuolinen ja
takahuoneen puolelle ainakin kaikki
kuulosti hyvältä. Lisäksi oli kaunis sali,
paljon kuulijoita ja ehkäpä vielä hieman
ensimmäisen konsertin jännitystä
ilmassa... Hieno elämys!
Konsertin jälkeen oli cocktail-tilaisuus.
Meillekin. Ensin hieman arveltiin, että
bileet olisivat vain kutsutuille. Vaan
eihän siinä, mehän juhlimme, kun
tilaisuus tarjoutuu. Pääsimme mm. herra
Schrammin kanssa vertailemaan
sotilasmusiikin tilaa Suomessa ja
Saksassa. Uudistukset jylläävät samaan
tapaan sielläkin päin maailmaa.
Kaikenkaikkiaan illasta jäi hyvä mieli ja
yleisö tuntui todella nauttivan musiikista.
Harmoniemusik WBMK III Erfurt Weimarin kirkossa
17.11.2012 Illalla reissun toinen
konsertti Weimarissa!
19.11.2012 Reissun viimeinen
konsertti lähestyy.
POHSK:n Seitsikko jatkaa Saksan
valloitusta tällä kertaa kirkollisen
musiikin voimin.
Suuntaamme Tambach-Dietharzin
kirkkoon ja valtaamme senkin
kaupungin 7ikko-musiikilla. Madetojaa ja
Sibeliusta...
Herz Jesu -katolinen kirkko Weimarissa
oli toinen konserttipaikkamme. Kirkkoon
oli yleisöllä vapaa pääsy ja ihan
16.11.2012 Retkipäivä!
mukavasti paikallisia olikin löytänyt
Aamulla meidät kuskattiin
paikalle. Täällä soitimme Kaj Skrabbin
Kapellendorfin kylään Weimannin
soitintamaa seremoniamusiikkia:
soitinpajalle: WEIMANN Instruments
Suomalainen rukous, Narvan marssi,
(www.weimann-brass.de).
Finlandia-hymni ja Kajanuksen Hymni.
Lisäksi ohjelmassa oli Heikkisen
Herra Weimann ei puhu englantia, mutta
Eskon sovitus Stanleyn Trumpet
onneksi seurueessamme oli pari
voluntarysta, Järnefeltin Berceuse
tulkkaukseen kykenevää. WeimannRantakeisun Kimmon sovittamana ja
trumpetit olivat minulle uusi tuttavuus,
tulkitsemana ja lopuksi Sibeliuksen
mutta ilmeisesti hyvinkin haluttuja
Tiera. Riessen soitti urkumusiikkia
maailmalla, sinfoniaorkestereissa, missä
Andreas Dübenilta ja O. Olssonilta,
nyt sitten saksalaisilla torvilla soitetaan.
saksalaisten ohjelma oli sama kuin
Suomalaiseen sotilasmusiikkiin ei
avajaiskonsertissa. Encorena soitettiin
ainakaan vielä moiset soittimet kuulu,
Bachin koraalisovitus. Yleisö tuli kovasti
valitettavasti. Pajalla oli toki myynnissä
kiittelemään konsertin jälkeen, musiikki
muitakin vaskisoittimia eri valmistajilta.
oli koskettanut.
Ehdottomasti tutustumisen arvoinen
paikka jos noilla seuduilla liikkuu!
Viimeinen konserttimme oli TambachDietharzin evankelis-luterilaisessa
kirkossa. DDR:n aikainen rakennus oli
tyyliltään aikalailla karumpi kuin edelliset
konserttipaikat. Ja kylmempi. Mutta
yleisöä oli täälläkin ihan mukavasti.
Piston tilausteos oli tarkoitus esittää
tässä konsertissa, mutta lyömäsoittajamme sairastumisen takia se oli
jätettävä pois. Vaikka meillä olikin hyvä
”vara-Samppa” avustamassa, emme
olisi saaneet näin lyhyessä ajassa
harjoiteltua teosta esityskuntoon. Harmi.
Sen sijaan soitimme Madetojaa
(Tanssilaulu, Barcarola, Intermezzo ja
Juhlamarssi) ja Sibeliusta (Tiera).
Saksalaiset pysyttelivät Krommerissa ja
Hartmannissa ja Riessen soitti mm.
Hugo Alfenin teoksen uruille. Ja jälleen
oli encorena Bachin koraalisovitus koko
esiintyjäporukalla.
Brass Septett Musikkorps Pohja &
Harmoniemusik WBMK III Erfurt kiittävät!
Deutschland
15.-19.11. 2012
Martin Riessen
20.11.2012: Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Edessä
about 13 tuntia matkustamista kotiin... Kyllähän täällä
kauniissa maisemissa olisi pidempäänkin viihtynyt,
mutta toisaalta ruisleipää ja tuoretta salaattia on jo
aikamoinen ikävä. :)
POHSK:n Seitsikon maailmanvaltaus kunniakkaasti
suoritettu!
Meidän seitsikon osalta festivaali loppui tuohon.
Varsinainen päätöskonsertti oli vielä seuraavana
viikonloppuna, mutta siellä esiintyi ainoastaan paikallisia
kokoonpanoja. SAS ei mennyt konkurssiin ja pääsimme
kotiin.
Aika yllättävää oli festivaalin koko. Jotenkin odotin
isompaa tapahtumaa. Tämmöisenään festivaalista tuli
lähinnä mieleen joku oman soittokunnan
kirkkokonserttikiertue muutamalla lähipaikkakunnalla.
Tietysti sillä erolla, että meillä ei ole kansainvälisiä vieraita
mukana. Mutta, ehkäpä juuri pienuudesta johtuen,
festivaalin henki oli todella hyvä. Järjestäjät olivat todella
innoissaan tapahtumasta. Ottivat meidän hienosti vastaan
ja huolehtivat meistä koko viikon ajan. Tunsimme olomme
tervetulleiksi ja odotetuiksi vieraiksi.
Ennen kirkkokonserttia soittajille
oli srk-talolla (tai joku vastaava..)
tarjolla nakkia, pottusalaattia ja
olutta, peräti kahta erilaista!
Aikamoista! (Syntiä; lat.huom.)
Sotilaskamarimusiikkifestivaali
(kuvia ja tietoja edellisistä festivaaleista):
www.imk-festival.de
Sotilasmusiikki Saksassa:
www.militaermusik.bundeswehr.de
Erfurt: www.erfurt.de
Oululainen Pohjan Sotilassoittokunnan Seitsikko on
toiminut säännöllisesti vuodesta 2000 lähtien, johtajanaan
Kaj Skrabb. Seitsikon äänite Soitto on vuodelta 2003.
Oli mukava päästä itse keskustelemaan ja vaihtamaan
ajatuksia järjestäjien kanssa päivittäin, toisin kuin isoissa
tattoo-tapahtumissa, joissa johtajat hoitavat kaiken
sosiaalisen kanssakäymisen keskenään ja soittajat
viettävät aikaa hotellilla tai harjoituksissa. Viikon aikana
kerkesimme myös hieman tutustua muihin soittajiin. Tämä
festivaali oli ehdottomasti paras kokemani työmatka ikinä!
Seitsikon kokoonpano syksyllä 2012:
Es-kornetti: Kaj Skrabb
1.Bb-kornetti: Sari Pietikäinen
2.Bb-kornetti: Jyrki Kuusirati
Pohjan Sotilassoittokunnan Seitsikon yli kymmenvuotinen
taival on päättymässä. Puolustusvoimauudistus sinkoaa
meidät soittajat eri puolille maata, joten tällä
kokoonpanolla tuskin enää esiinnymme. Sotilaskamarimusiikkifestivaali oli hieno päätös meidän työllemme,
pääsimme näyttämään omaa osaamistamme ja viemään
suomalaista seitsikkomusiikkia maailmalle. Tulevaisuus
näyttää, minkälaisia seitsikkoja ja muita kamarimusiikkikokoonpanoja maahamme syntyy uudistusten myötä -vai
syntyykö. Oma toive olisi päästä vielä joskus uudelleen
Erfurtiin jonkun kokoonpanon mukana.
Teksti: Sari Pietikäinen
(trumpetin äänenjohtaja, Pohjan Sotilassoittokunta)
Kuvat: Sari Pietikäinen (die erste) & Bundeswehr
Deutschland
Alttotorvi: Tuomo Leppilampi
Tenoritorvi: Erkki Mankinen
Baritonitorvi: Kimmo Rantakeisu
Tuuba: Ville Niemelä
Lyömäsoittimet: Samuli Mäkelä
Haminan Soittokunta
sopimussotilassoittokunnaksi
Haminan Soittokunta sopimussotilassoittokunnaksi
Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan tultua siirretyksi
Haminasta Lahteen vuoden 1996 alussa syntyi Kymenlaaksossa
tarve vapaaehtoiseen sotilassoittokuntaan ja sellaiseksi
perustettiin Haminan Soittokunta, jolla esiintymisiä onkin ollut
alusta alkaen runsaasti, eli vuosittain noin 30 – 80.
Puhallinorkesterimusiikin tarvetta on Puolustusvoimien ja
veteraanijärjestöjen järjestämissä tilaisuuksissa, mutta myös
kuntien, sekä yhteisöjen ja yritysten juhlissa. Haminan Soittokunta
on huolehtinut Haminan varuskunnan itsenäisyyspäivän ja
Puolustusvoimien lippujuhlapäivän juhlallisuuksien musiikista,
sekä monista muista sotilasseremonioista Haminassa ja
lähiseudulla.
Haminan Soittokunta on koko ajan toiminut ja toimii harrasteena
ilman minkäänlaista virallista statusta eikä se ole mukana
myöskään oppilaitosten organisaatioissa ja siten kukaan ei saa
toiminnasta palkkioita. Reserviupseerikoulu on antanut
soittokunnan käyttöön harjoitushuoneiston ja esiintymisasuiksi
perusmallin puvun m/83 ilman vakituisen soittokunnan tunnuksia,
sekä kutsunut henkilöstön kertausharjoituksiin ja/tai
vapaaehtoisiin harjoituksiin esiintymään joihinkin
Puolustusvoimien tilaisuuksiin. Suurin osa esiintymisistä
sotilastilaisuuksissakin on kuitenkin tehty ilman kertausharjoitustai vapaaehtoisharjoituskutsua, kuten tietenkin harjoittelu ja
Puolustusvoimien ulkopuoliset esiintymiset.
Kymenlaaksoa lähinnä toimivat vakinaiset sotilassoittokunnat ovat
Rakuunasoittokunta Lappeenrannassa, Savon Sotilassoittokunta
Mikkelissä ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta Lahdessa.
Haminan Soittokunta pienyhtyeineen on vakiintunut esiintyjä
Etelä-Kymenlaakson kuntien juhlissa ja soittokunta on esiintynyt
myös kaikissa toimintakautensa aikana järjestetyissä Hamina
Tattoo –tapahtumissa. Soittokunta on myös konsertoinut ja tehnyt
vierailuesiintymisiä mm Helsinkiin, Lappeenrantaan, Mikkeliin,
Loviisaan ja Tammisaareen.
Vuoden 2012 loppupuolella tehtiin Reserviupseerikoulun ja
Kymenlaakson Aluetoimiston aloitteesta sopimus
soittotoiminnasta Reserviupseerikoulun tilaisuuksissa, jossa
Reserviupseerikoulu mm. sitoutuu antamaan harjoitustilat
soittokunnan käyttöön ja soittokunta esiintymään ennalta tilatuissa
Reserviupseerikoulun tilaisuuksissa soitto-osaston koon mukaan
määriteltyä korvausta vastaan. Sopimusta noudatettiin
marraskuusta alkaen ja se on voimassa vuoden 2014 loppuun,
jolloin RUK liitetään Maasotakoulun yhteyteen.
Haminan Soittokunnan esiintymisvahvuus on n. 15 – 20 Kotkassa
ja Haminassa asuvaa soittaja joiden sotilasarvot ovat jääkäristä
kapteeniin. Jotkut soittajista ovat entisiä ammattimuusikoita, jotkut
ovat suorittaneet varusmiespalveluksensa sotilassoittokunnissa ja
suurin osa on puhallinmusiikin harrastajia. Soittokunnan johtajana
on alusta alkaen toiminut aiempi Puolustusvoimien
Varusmiessoittokunnan marssikapellimestari ja Hamina Tattoon
toiminnanjohtaja kapteeni Juhani Leinonen.
Teksti: Jussi
Kuva: Kirsi Lauri/RUK
Haminan Soittokunta on pysytellyt ulkopuolella niin kutsutusta
maanpuolustussoittokuntatoiminnasta vaikka sen soittajia on ollut
siinä muiden soittokuntien mukana. Soittokunta on keskittynyt
harrastajapuhallinorkesterina ja vapaaehtoisena
sotilassoittokuntana palvelemaan yleisöään tilausesiintymisissä ja
konserttitoiminnassa. Nyt tehty sopimus selkeyttänee ja
vakiinnuttanee jo aiemman hyvän yhteistyön Puolustusvoimien ja
vapaaehtoisen sotilassoittokunnan kesken, jonka kokemuksia
voitaneen myöhemmin käyttää hyväksi muuallakin.
Helsingin poliisisoittokunta
on tärkeä osa poliisin suhdetoimintaa
Teksti ja kuvat: Helsingin poliisilaitos
UUSI
JÄSEN
ESITTÄYTYY
Helsingin poliisisoittokunta on poliisin tärkein suhdetoimintatyökalu ja
edustaa poliisia musiikin välityksellä eri tapahtumissa niin valtakunnallisesti
kuin kansainvälisestikin.
Toimintansa alusta lähtien poliisisoittokunta on esiintynyt siellä missä
ihmisetkin ovat: suurissa yleisötapahtumissa, lastenklinikalla, vankiloissa,
olympiastadionilla maaotteluiden avajaisissa, joulukadun avajaisissa, kirkoissa,
paraateissa, konserttisaleissa ja poliisin omissa tilaisuuksissa.
Alun perin soittokunta perustettiin vuonna 1947 parantamaan yleisön ja poliisin
suhteita. Soittokunnassa on 40 soittajaa, joiden työajasta noin puolet
käytetään liikennepoliisin työhön jossa pääpainopistealueena on
liikennevalvonta eri muodoissaan. Muusikoidemme on siis hallittava kaksi
erilaista ammattia, jotka molemmat ovat hyvin vaativia ja täydellisesti toisistaan
poikkeavia. Soittajamme kokevat työnkuvan monipuolisuuden kuitenkin
rikkautena.
Poliisisoi&okunnan jäsenten työajasta noin puolet käytetään liikennepoliisin työhön, jossa pääpainopistealueena on liikennevalvonta eri muodoissaan
Soittokunnalla on tärkeä rooli lasten ja nuorten parissa esiintyessään –
musisoinnin ohella puhutaan koulukiusaamisesta, huumeiden ja muiden
päihteiden vaaroista sekä liikennekäyttäytymisestä. Suuren suosion saanut
pienyhtyeemme Nallekopla esiintyy päiväkodeissa ja 1.-2.-luokkaisille.
Yläasteille ja lukioille tehdään huumeisiin ja päihteisiin liittyviä
valistuskonsertteja. Viime syksystä lähtien olemme Helsinki Police big band
-kokoonpanolla käyneet yläasteilla musisoimassa ja pitämässä luentoja
mopoiluun liittyvissä asioissa.
Viime marraskuusta läh@en poliisisoi&okunnan kapellimestarina on toiminut Sami Ruusuvuori
Maineikkaita kapellimestareita
Poliisisoittokunnalla on aina ollut maineikkaita kapellimestareita: Georg Malmstén, Arthur Fuhrmann, Petri Juutilainen,
Esko Heikkinen ja viime marraskuusta lähtien Sami Ruusuvuori.
Uuden kapellimestarin myötä soittokunta aloitti myös viihdekonserttien sarjan Savoy-teatterissa.
Konserttisarjassa Helsingin poliisisoittokunta esiintyy tähtiartistien kanssa esitellen villeimmän puolensa perinteisen
puhallinorkesterimusiikin rajoja rikkoen.
Helsingin poliisisoittokunta on konsertoinut maamme parhaimpien artistien kanssa – tänä vuonna solisteina ovat muun
muassa Saara Aalto, Paula Koivuniemi, Arja Koriseva, Mikael Konttinen, Esa Ruuttunen ja Jorma Hynninen.
Koko 40-henkisen puhallinorkesterin lisäksi poliisisoittokunta pitää sisällään pienempiä kokoonpanoja: Helsinki Police Big
Band, Nallekopla, Waskiseitsikko, StreetBand, Puhallinoktetti, Vaskikvintetti, Puhallinkvintetti ja Tanssikopla.
Tervetuloa konsertteihimme!
Katso myös poliisisoittokunnan uudet
nettisivut www.poliisisoittokunta.fi
Koko 40-­‐henkisen puhallinorkesterin lisäksi poliisisoi&okunta pitää sisällään useita pienempiä kokoonpanoja kuten lapsille esiintyvän Nallekoplan.
NOTAATIO-OPPIA
Standardeista ja hyvistä
käytännöistä, osa 3.
Kirjoitussarjan ensimmäisessä
osassa käsiteltiin paperikokoja ja
harjoituskirjaimia.
Toisessa osassa olivat vuorossa stemmojen tekoon
liittyvät aspektit. Sarjan päättävässä osassa
keskitytään tiettyihin merkintöjen finesseihin.
Solo & soli
Näiden termien kanssa tulee olla tarkkana. Solo tarkoittaa
yhden soittajan sooloa, soli kahden tai useamman soittajan
solistista osuutta. Itse termi merkitsee, että soittajan
tulee soittaa prominentisti, solistisella tavalla. Mikäli
partituurissa koko sektio on kirjoitettu samalla nuottiriville, on
syytä ilmoittaa myös solistisen stemman numero, ks.
alla.
Partituuri ja soitinsektio
Partituurissa on tavallista kirjoittaa koko sektio samalle
nuottiriville. Joskus sektion liideri kuitenkin saattaa soittaa
omiaan, joskus soitetaan unisonossa, saattaapa muunlaisiakin
tilanteita tulla vastaan, esim. sektiosoolo. Mikä on oikea tapa
merkitä nämä tapaukset? Mahdollisuuksia on muutamia,
tärkeintä on muistaa yksiselitteisyys sen suhteen, kuinka
monta soittajaa kulloinkin soittaa, ks. alla.
Yllä: koko sektio soittaa ensimmäisen tahdin ja vähän ylikin.
Ykkösstemman soittaja tekee lurauksen ylöspäin, jonka
jälkeen ykkös- ja kakkossoittajat yhdessä soittavat
ylempää riviä, kolmannen stemman soittaja alempaa.
Viimeiset soinnut ovat jälleen koko sektiolle omilla sävelillään.
Stemmoja irrotettaessa tulee kyllä äitiä ikävä, näpertämistä
nimittäin piisaa.
Huomaa, että merkintä on a 2, ei à 2. Divisi (div.) -merkintää
käytetään yleisimmin jousisatsin yhteydessä, sillä se tarkoittaa
soittajajoukon (sektion) jakamista kahteen (div.a 2) tai
kolmeen (div. a 3) jne. Toki suurten huilu- tai
klarinettisektioidenkin kohdalla voidaan tällaiseen tilanteeseen
päätyä, pienempien sektioiden kohdalla div.-merkintää ei ole
syytä käyttää. Kun jaettu divisi-tilanne päättyy, voidaan tuttitai unis./unisono -merkinnällä kertoa kaikkien palaavan
soittamaan samaa sävellinjaa.
Periaatteessa tuttija unis.-merkintöjen käytöllä on oma
ohjeistonsa, mutta yksinkertaisuuden vuoksi käsitellään niitä
tässä artikkelissa lähinnä samaa tarkoittavina termeinä (tutti =
kaikki,unisono = yhdessä).
Varsinkin bigband-musiikissa teema saattaa edetä koko
sektiolla sointusatsina. Jos ns.johtoääni, eli ”melodia” on
vaikkapa ykkösfonilla tai ykköstrumpetilla, on kohteliasta
merkitä se partituuriin ja stemmaan:
Yllä: soolojuoksutukset seuraavat toisiaan. Näiden jälkeen
sektio soittaa solistista
osuutta yhdessä.
Mikäli kaksi eri instrumenttia soittaa samaa soolon kaltaista
osuutta, on stemmoissa kohteliasta mainita siitä esim. alla
esitetyllä tavalla:
Soolon päättymisen voi merkitä esim. lyhyellä pisteviivalla, tai
merkinnällä solo ends (alla esitetty molemmat versiot). Italian
kielestä pitävät voivat kirjoittaa tutti siihen kohtaan,
missä solisti palaa sektion ruotuun.
Sattuupa sellaistakin, että koko sektio soittaa unisonossa
solistista osuutta.Periaatteessa soli tai tutti soli riittää tällöin,
joskin englanninkielinen section solo -merkintä ei ole aivan
vieras. Valitse sen mukaan, millä kielellä yleensä kirjoitat
ohjeet.
Diminuendo- ja crescendo-kiilat
Tarkkuutta ja täsmällisyyttä ei voi koskaan korostaa liikaa.
Kun diminuendo/crescendokiila päättyy, on suotavaa merkitä
mihin dynamiikkaan se päättyy, tai vastaavasti mistä
dynamiikasta muutos alkaa. Muussa tapauksessa siitä
päättäminen jää soittajan tai -siunatkoon! - kapellimestarin
tehtäväksi. Mitä lyhyempi aika-arvo kiilalla on, todennäköisesti
sitä pienempi ero alku- ja loppudynamiikkojen välillä.
Yllä: sektio himmailee melodiaa, mutta ykkösstemma liidaa.
Ykkösfonin stemmassa merkintä on "lead" sekä pisteviivalopetus, kun tilanne lakkaa, ks. alla merkintä stemmassa:
Yllä: epätarkka vs. tarkka (alla).
Hifistely-varoitus:
Joskus dynamiikkamerkinnät aiheuttavat haastavia tilanteita
horisontaalisen tilankäytönsuhteen. Tällöin ei auta muu, kuin
leventää tahtia tai manuaalisesti siirtää elementtejä niin, että
kaikki olennainen tieto on selvästi näkyvillä. Alla olevassa
esimerkissä vasemmalla oleva tahti on oletusasetuksien
mukainen, oikealla puolella on manuaalisesti tuunattu
kuntoon.
Tacetin monikko on tacent, eli partituurissa,
jossa yksi tai useampi stemma on kirjoitettu samalle
nuottiriville oikea muoto on tacent,
kun taas yhden soittajan stemmoissa merkintä on
tacet.
Facebookissa on joulukuusta lähtien toiminut
säveltäjien notaatioohjelmisto-keskustelulle omistettu
ryhmä. Liity mukaan joukkoon hauskaan!!
Kertaukset & tacet
On tapauksia, jolloin jotain osuutta kerratessa
jätetäänkin soittaminen väliin. Tavallaan kyse on
pikakirjoituksesta, ja tapa on käytetympi
kevyemmän musiikin parissa.
Todellinen hienostelija kirjoittaa italiaksi la 1ma
volta tacet / la 2da volta tacet jne.,kotoisammin 1.
x tacet & 2. x tacet. Tämän vastakohta on 2. x
play, 1. x play tai always play, ks. seuraava
esimerkki:
Oikealla kuvattu tilanne vaatii soittajalta
huomattavaa tarkkaavuutta sekä toimivaa
laskupäätä. Esimerkkiin on kirjattu erilaisia
vaihtoehtoisia tapoja "paussin" merkitsemiseksi.
Huomaa, että "soitetaan neljästi" -merkintä
(jälkimmäinen tahti) on merkitty partituurissa vain
ylimmälle (puut/vasket/lyömät) riville. Stemmoissa
se tulee luonnollisestikin jokaisen soittajan
näkyville.
Näin päättyy tämä kirjoitussarja. Luen edelleenkin mielelläni kommentteja ja ajatuksianne aiheesta:
Jari Eskola viran puolesta hyvien nuottien asialla toiminnanjohtaja, Suomen Säveltäjät ry jari.eskola@gmail.com .
PARTAHARJUN PUHALLINMUSIIKKILEIRI
29.7. - 5.8.2013
LUONNONKAUNIIN SALVOSJÄRVEN HIEKKARANNALLA KOET
MAHTAVAN KESÄELÄMYKSEN MUSIIKIN PARISSA
USEITA orkestereita (A-B-C-tasot), soitinopetusta, kapellimestarikurssi,Luomus-/improkoulutusta
SEIKKAILUA ja MUSIIKKIA
440 e, sisarhinta 390 e, sis. opetuksen ja täysihoidon
Ilmoittautuminen leirille 31.5.2013 mennessä:
http://puhallinmusiikkileiri.ptk.fi
Markku Ollila 0400 996413
Lyhyt oppimäärä Teoston uudistuneeseen verkkopalveluun
ESIINTYMISET
Esiintyjän perustiedot
Esiintyjän perustietoihin on merkitty kaikki esiintyjät, joihin sinulla on raportointioikeus. Mikäli tarvitset uuden esiintyjän, voit tilata sen
kirjoittamalla esiintyjän nimen ja painamalla ”Lähetä” –painiketta. Uusi esiintyjä lisätään verkkopalveluusi toimistossamme.
Settilistat
Settilistat kannattaa tehdä niistä teoksista, joita soitetaan usein! Uuden settilistan voit lisätä painikkeella ”Lisää uusi settilista”.
Kirjoita settilistan nimi ja lisää teoksia ”Lisää teos settilistaan” –painikkeella.
Mikäli esität sikermiä, lisää teos kerrallaan ja muokkaa teoksen kesto. Halutessasi voit tehdä myös oman ”sikermä”-settilistan.
Lisää teos settilistaan
!
!
Muokkaa settilistaa tai kopioi settilista uuden pohjaksi
Klikkaa sen settilistan nimestä jota haluat muokata tai jonka haluat kopioida. Voit muokata haluamaasi settilistaa klikkaamalla
”Muokkaa ” tai kopioida settilistan tiedot uuden settilistan pohjaksi klikkaamalla ”Tee settilistasta kopio”.
Esitysilmoitukset
Esitysilmoitukset tulee tehdä jokaiselta vuosineljännekseltä viimeistään sitä seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
tammi-maaliskuu: huhtikuun loppuun mennessä / huhti-kesäkuu: heinäkuun loppuun mennessä
heinä-syyskuu: lokakuun loppuun mennessä / loka-joulukuu: seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä
Lyhyt oppimäärä Teoston uudistuneeseen verkkopalveluun
Jos samana päivänä on kaksi keikkaa samassa paikassa, laita tilaisuuden nimi-kenttään tilaisuuden nimen lisäksi tilaisuuden
alkamisaika.
Esiintyminen Suomessa
Valitse päivämäärä kalenterista ja kirjoita tilaisuudelle vapaamuotoinen nimi ja valitse Jatka seuraavaan vaiheeseen.
Lyhyt oppimäärä Teoston uudistuneeseen verkkopalveluun
Kirjoita esityspaikan nimi tai sen alkua. Mikäli järjestelmä tarjoaa haluamaasi vaihtoehtoa, valitse se hiirellä ja klikkaa Jatka seuraavaan
vaiheeseen. Jos haluamasi vaihtoehtoa ei löydy, kirjoita esityspaikan nimi ja klikkaa Jatka seuraavaan vaiheeseen.
Mikäli poimit esityspaikan järjestelmän tarjoamista vaihtoehdoista, järjestelmä esitäyttää esityspaikkatiedot. Jos esityspaikan tietojen
perusteella löytyy Teoston rekisteristä järjestäjätieto, täyttyy myös järjestäjätiedot automaattisesti. Jos tilaisuuden järjestäjä on joku
toinen taho, klikkaa ”Muuta järjestäjän tiedot”–painikkeesta ja päivitä kenttiin oikeat tiedot.
Mikäli et löytänyt haluamaasi esityspaikkaa järjestelmän tarjoamista vaihtoehdoista täytä esityspaikan ja järjestäjän tiedot itse.
Esityspaikkaan ilmoitetaan paikka tai tila, jossa esiintyminen on tapahtunut. Pakolliset tiedot on merkitty * -merkillä.
Järjestäjäksi ilmoitetaan yritys tai yhteisö, joka maksaa tekijänoikeuskorvauksen musiikin käytöstä ja joka on tilannut esiintyjän
esiintymään tilaisuudessa. Pakolliset tiedot on merkitty * -merkillä.
Ohjelmatoimiston myymien esitysten järjestäjä on se yritys tai yhteisö, joka on tilannut esiintyjän ohjelmatoimistolta.
!
!
!
Tilaisuuden luonne, arvio yleisömäärästä ja Tilaisuus oli maksullinen/maksuton:
Valitse sopiva luonne tapahtumalle, jossa esiinnyit: konsertti, festivaali tai muu (= muut elävän musiikin tilaisuudet esim. ravintolat,
tanssilavat, laivat jne.)
Lyhyt oppimäärä Teoston uudistuneeseen verkkopalveluun
Voit halutessasi valita minkä luonteinen tilaisuus on kyseessä. Teoston laskutusjärjestelmä tunnistaa useimmiten esityspaikka- tai
järjestelmätietojen perusteella minkälaisesta tilaisuudesta on kyse. Orkesterin ilmoittamaa tilaisuuden luonne –tietoa käytetään
ainoastaan silloin kun järjestelmä ei tunnista luonnetta ja asiasta joudutaan lähettämään kysely tilaisuuden järjestäjälle.
Myös arvio yleisömäärästä ja tilaisuuden maksullisuus ovat vapaaehtoisia kenttiä.
Lisätiedot kentässä ei ilmoiteta esityskertoja eikä teoksia.
Klikkaa ”Jatka seuraavaan vaiheeseen”.
Jos haluat käyttää jo aiemmin tekemäsi settilistan tai aiemmin esittämäsi ohjelman teoksia myös tällä esitysilmoituksella, klikkaa Lisää
settilista tai aiemman esiintymisen ohjelma. Saat listan settilistoista ja aiemmista ohjelmistasi. Klikkaa Valitse, järjestelmä tuo teokset
esitysilmoituksellesi. Voit vielä muuttaa kestoja ja poistaa teoksia ohjelmalta.
Jos haluat lisätä yksittäisiä teoksia klikkaa Lisää teos. Hae teosta kirjoittamalla sen nimi tai osa nimestä. Haku ehdottaa ensisijaisesti
aiemmin ohjelmistoosi lisäämiäsi teoksia ja toissijaisesti Teoston rekisteristä löytyviä hakusanaasi vastaavia teoksia.
Mikäli hakusi ei tuota osumia, voit hakea teoksia myös tarkemmilla hakutekijöillä Teoston rekisteristä. Jos etsimääsi teosta ei löydy voit
lisätä sen klikkaamalla painiketta Lisää uusi teos.
Kun olet lisännyt ohjelmalle esitetyt teokset, tarkista vielä esitetyt kestot ja klikkaa Jatka seuraavaan vaiheeseen. Viimeisessä vaiheessa
tarkista ohjelman oikeellisuus ja lähetä klikkaamalla ”Lähetä esitysilmoitus” -painikkeella.
Teosto on mukana Puhallinpäivillä 16.3. 2013
Tule kokeilemaan Teoston uutta
esitysilmoitusten verkkopalvelua.
Vastaamme myös mielellämme kysymyksiisi
tai tule muuten vaan juttelemaan!
Kvartaalin kantaesityksiä
Harri Ahmas:
Konsertto pianolle ja puhallinorkesterille
Yli kymmenen vuoden yhteistyön tuloksena lehtori ja
kapellimestari Juha Salmelan kanssa on syntynyt useita
uusia puhallinorkesteriteoksia Lahden Sinfoniselle
Puhallinorkesterille. Näiden teosten joukossa on kaksi
konserttoa: Kolme osaa viululle ja puhallinorkesterille (2005)
ja Konsertto pianolle ja puhallinorkesterille (2011).
Nämä konsertot on sävelletty huomioon ottaen orkesterissa
soittavien opiskelijoiden sekä solistien taitotasot ja siten
tuomaan pienen haastavan lisän puhallinorkesterien
ohjelmistoon.
Pianokonsertto on muotoratkaisultaan kolmiosainen.
Ensimmäistä osaa hallitsee heti alussa kuultava
asteikko, käyrätorvien ja huilujen kolmen sävelen aihe sekä
pianon esittämä lyyrinen teema.
Toinen osa energinen ja leikittelevä. Piano sulautuu välillä
osaksi orkesterikudosta, mutta säilyttää kuitenkin vahvan
solistisen roolinsa.
!!
!
Fl.
!
Ob.
!
B $ Cl. 1
B $ Cl. 2
B $ Cl. 3
B. Cl.
-
$*
71
Picc.
$ (+
$-,
(
$*
(
$*
!
(
T. Sx.
B. Sx.
! $*
(
! $*
(
"
$ -.
(
/ 0
+
! 2
Hn. 1
Hn. 3
B $ Tpt. 1
B $ Tpt. 2
Tbn. 1
Tbn. 2
Euph.
Tuba
1
$+
+++
-
+
$+
+++
6
-
+
$+
++
6
-
+
$+
+++
-
+ 5+ + + 5+ + $*
+
-
+ 5+ + + 5+ + $*
+
$*
+ 5+ + + 5+ +
Sons of...
3
3
3
1
-
(
(
+
3
(
" -.
0
0
+
3
(
$( . $ 4+
%&' $ +
+
+
+
+
$+
+ +6+
-,
+ 5+ + + 5+ + $*
-
+
$+
++
$ -.
/ 0
+
1
6
$ -.
/ 0
+
"#$#%&
0
$ -.
1
5 -.
1
$ -.
+
3
$ -.
"#$#%&
0
1
1
1
0
$ -.
1
+
+
1
0
5(
0
(
-
1
(
+
3
+
3
"#$#%&
+
3
"#$#%&
"#$#%&
+
4+
+
+
$ -.
+
3
"#$#%&
/ 0
+
1
1
$ -.
4+
+
"#$#%&
"#$#%&
0
1
6 -.
3
3
+
3
0
5 -.
1
/ 0
+
4+
+ +
1
+
+
+
0
1
0
1
+
3
0
1
/ 0
+
+
+
$ -.
-
$+
0
+
3
0
+
3
$+
$ 4+
+
+
1
-
+
3
0
1
1
1
/ 0 1
+
4+
4+
4+
+
+
+
4+
+
+
$ -.
+
3
6-
$ -.
4+
1
-
-.
1
0
/ 0
+
1
+
3
$ -.
1
0
0
/
+
"#$#%&
/ 0
+
"#$#%&
$ -.
1
5-
1
0
-.
+ +
(
"#$#%&
-.
$ -.
/ 0
+
"#$#%&
+
3
/ 0 1
+
4+
4+
4+
+
+
+
4+
-
6
+
3
+
3
(
.
" $-
+ 5+ + + 5+ + $*
/
+ 0
/ 0
+
" $ -.
+
3
-,
+
3
-
! 2
)
$+
+
+
+
3
(
$ -.
(
! 2
!
-
1
6+
-
5-
"#$#%&
/ 0
+
!
!
$*
6
+ 5+ + + 5+ +
-
5 .-
(
! 2
71
Pno.
(
$(.
71
! 2
"
1
(-.
.
" $"
+
6
71
A. Sx.
Hn. 2
Viimeisessä osassa kuullaan, alussa ja lopussa, oikeastaan
vain yksi uusi aihe, joka ei ole esiintynyt sävellyksessä
aiemmin. Muuten kolmannen osan materiaali on tuttua jo
ensimmäisestä ja toisesta osasta.Teoksen loppua hallitsee
voimakas vastakkainasettelu, orkesterin voima ja pianon
lyyrisyys.
'($)"*+,-.&/0,12,/13#)-,1)-415#-41,/.(&"0/)6-/78
62
+
/ 0
+
0
1
/
+ 0
1
5-
$ -.
-
/ 0
+
+
3
0
1
5-
+
3
0
1
-
-.
+
3
-.
+ +
1
0
1
0
1
/ 0
+
1
+
3
+
4+
+
+
4+
+
+
1
0
+
3
$ -.
$ -.
1
+
+
+
4
$+
+ $+
$+
4
+
"
2
2
$2
$2
$$( $ 4+
4+
4+
+ 4+ $ + 4+
4+
4+
4+
4+
4+
4+
4+
4+
4+
+ 4+
+ 4+
+ 4+
$ + 4+
+ ++ ++ + ++ + +
+ + + + + + + $+ +
$+ + + + + + + + + +
! $+ + + + + + + + + + +
71
Timp.
Teksti: Harri Ahmas
Kuva: Päivi Ahmas
Glk.
Perc.
)
# ! ! !!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!! ! ! ! ! ! !!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!! ! ! ! !
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
4
(
Noin neljännesvuosisata uutta
suomalaista puhallinmusiikkia
Osa 1. Alkusysäys / Uuden
aikakauden kynnyksellä / 1980-luku
Suomalainen puhallinmusiikkikulttuuri koki suuren
murroksen 1990-luvulla, kun alan toimijat alkoivat
aktiivisesti uudistaa perinteisiä puhallinkokoonpanoja
ja -ohjelmistoa. Monet näistä asioita saivat kuitenkin
alkunsa jo 1980-luvun lopulla, noin neljännesvuosisata
sitten.
1980-luvulla alkoi esiintyä merkkejä myös uudesta
suomalaisesta puhallinmusiikista, kun joukko säveltäjiä
alkoi kirjoittaa uutta käyttö- ja konserttimusiikkia
ammattisoittokuntien lisäksi myös harrastajille. Selkeästi
nuoriso- ja harrastajakokoonpanoille tarkoitettuja
kappaleita sävelsivät muun muassa Timo Katila, Harri
Wessman, Atso Almila ja Lasse Eerola.
Puhallinmusiikilla on ollut kautta aikojen vahva
käyttömusiikin luonne. Soittokuntien ohjelmisto koostui
pitkään pääasiassa marsseista ja kapellimestarien itsensä
sovittamista laulu- ja tanssikappaleista. Puistokonserteissa
ja juhlatilaisuuksissa esitettiin useimmiten kansallisista
aiheista tai suosituista taidemusiikin teemoista sommiteltuja
fantasioita ja potpureja ja vain suurimpiin juhliin saatettiin
tilata tunnetulta säveltäjältä puhallinorkesterikappale.
Alkuperäissävellysten määrä jäi kuitenkin vähäiseksi
eivätkä näin synnyttäneet kotimaisen
puhallinorkesterimusiikin traditiota.
1970-luvulla alkuperäisohjelmiston kirjo alkoi kuitenkin
laajeta, kun sovitetun musiikin lisäksi muutamat
taidemusiikin säveltäjät, kuten Leonid Bashmakov, Tauno
Marttinen sekä Einojuhani Rautavaara, alkoivat kirjoittaa
musiikkia puhallinorkesterille. Uusien teosten synnyn
taustalla oli usein puhallinorkesterin tarve saada
vakavampaa ja nimenomaan itselle sävellettyä
taidemusiikkia omaan juhlavuosikonserttiin. Isolle
puhallinorkesterille sävelletty konserttimusiikki oli toki
arvokas lisä kotimaiseen puhallinorkesteriohjelmistoon,
mutta usein nämä teokset jäivät suurelle harrastajakunnalle
niiden haastavan kokoonpanon ja kompleksisuutensa
vuoksi täysin tuntemattomiksi.
1980-luvulla suomalainen puhallinmusiikkikenttä alkoi
vähitellen muuttua. Monessa soittokunnassa soittajiston
keski-ikä alkoi laskea uuden sukupolven tultua mukaan
toimintaan ja viimeistään sen myötä torvisoittokuntamusiikin
jäänteet vaihtuivat nykyaikaisempaan puhallinorkesterisointiin. Orkesterit alkoivat laajentaa esiintymisaluetta aina
ulkomaita myöten ja suurimpia haasteita kaipaavat ryhtyivät
julkaisemaan musiikkia äänilevyillä.
Soittokunnasta toiseen kopioina kiertävien sovitusten ja
ulkomaisen standardiohjelmiston osuus oli edelleen suuri,
mutta vähitellen alettiin julkaista sovituksia suomalaisista
viihde- ja käyttömusiikin kappaleista. Kyse ei ollut vielä
varsinaisesta uuden puhallinmusiikin kustannustoiminnasta,
mutta esimerkiksi Hyvinkään Rautatiesoittajien ja varhaisen
Puhallinorkesteriliiton välittämät sovitukset olivat kaivattua
käyttömusiikkia puhallinorkestereiden kasvavaan
tarpeeseen.
He pyrkivät tuomaan modernin sävellystyylin myös
harrastajapuhallinorkestereiden tietoisuuteen, mutta
helpommin vastaanotettavassa muodossa. Muun muassa
Lasse Eerolan pohjoiskarjalaisille puhallinkokoonpanoille
säveltämät teokset nousivat hyvin suosituiksi myös muiden
suomalaisten puhallinorkestereiden ohjelmistossa.
Vakiintuneen säveltäjäkentän ulkopuolelta nousi myös joitakin
yksittäisiä säveltäjänimiä ja kappaleita suuren puhallinväen
tietoisuuteen. Näistä hyvänä esimerkkinä on Pertti Pekkasen
(kuvassa yllä) rytmillinen humoreski Jokeri, joka tuli 1980luvulla suosituksi Sulasolin kustantamana puhallinorkesteriversiona. Jokeri on sävelletty edellisiä selkeämmin
käyttömusiikin hengessä ja sen vauhdikasta menoa on jopa
verrattu Leonard Bernsteinin Slavaan.
N. 25 vee I
Uusien säveltäjien lisäksi myös muutamilla alan
musiikkijärjestöillä oli 1980-luvulla tärkeä rooli suomalaisten
puhallinorkesterisävellysten leviämisessä. Aiemmin
viihdesovituksiin keskittyneen nuottijakelun rinnalle tuli nyt
myös alkuperäissävellysten kustannustoimintaa. Arthur
Fuhrmannin aloitteesta Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry alkoi
aktiivisesti etsiä uutta suomalaista ohjelmistoa
puhallinorkestereiden käyttöön. Elvis järjesti vuonna 1986
sävellyskilpailun, jossa palkitut kilpailukappaleet päätyivät
Edition Elvisin kustannuskatalogiin.
Seuraavana vuonna yhdistys julkaisi äänilevyn Helsingin
Poliisisoittokunta soittaa uutta suomalaista puhallinmusiikkia,
jälleen yhdistyksen puheenjohtajan ja Poliisisoittokunnan
kapellimestarin Arthur Fuhrmannin aloitteesta. Levy sisälsi
kaksitoista Edition Elvisin kustantamaa kappaletta, näiden
joukossa muun muassa Markku Johanssonin Savitaipale
Reggae ja Jukka Kortelaisen Lisälehtiä menneeseen, jotka
nousivat pian suureen suosioon maamme puhallinväen
keskuudessa.
Samoihin aikoihin myös Suomen Työväen Musiikkiliitto STM otti entistä voimakkaamman roolin puhallinmusiikin kustantajana.
STM oli jo vuosikymmenien ajan ollut merkittävä kuoro- ja soittokuntamusiikin julkaisija ja kustantaja, mutta sen varhaisempi
ohjelmisto puhallinorkestereille oli koostunut pääasiassa sovituksista. 1980-luvulta alkaen STM on ottanut puhallinkatalogiinsa
myös paljon alkuperäismusiikkia, minkä seurauksena puhallinmusiikkikentälle astui aivan uudenlaista musiikkia kirjoittavia
säveltäjänimiä: Asko Vilen, Harri Mäntynen sekä Jukka ja Markku Viitasaari. Varsinkin STM:n musiikinjohtaja Asko Vilen tuotti
tuohon aikaa paljon uutta käyttö- ja konserttimusiikkia puhallinorkestereille. Muun muassa hänen laajamittaisimpiin teoksiin
kuuluvassa Sampo-sinfoniassa (1982) on käytetty kanteleita ja kuoroa luomaan kalevalaista mystiikkaa.
Myös STM julkaisi kustantamaansa uutta puhallinmusiikkia levyllä STMOrkesteri, pari vuotta Elvis ry:n levyn ilmestymisen jälkeen. Liiton
puhallinorkesterileirillä nauhoitetulla äänitteellä on useita Asko Vilenin
sävellyksiä, mutta myös pari Atso Almilan ja Lasse Eerolan kappaletta.
STM julkaisi myös toisen äänitteen, c-kasetin STM-Orkesteri 2, jossa oli jo
mukana uuden, 1960-luvulla syntyneen säveltäjäsukupolven tuotantoa.
Mukana oli muun muassa Harri Mäntysen Keltinmäki blues sekä Markku
Viitasaaren (kuvassa oik.) Fanfaarimarssi ja Upside down in a
Roundabout.
N. 25 vee I
Monien mielestä juuri Harri Mäntysen (pyöräilemässä
1984) Keltinmäki blues oli se kappale, joka aloitti
uudenlaisen suomalaisen puhallinmusiikin vyöryn. Ilmiön
taustalla oli Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri
Puhkupillit, jonka perustajia ja kapellimestari Mäntynen
oli. Puhkupillit haastoi nuoria musiikintekijöitä tuottamaan
nuorekasta ja svengaavaa materiaalia perinteisen
puhallinorkesteriohjelmiston rinnalle ja pian orkesterin
riveistä nousi joukko aivan uudenlaista puhallinmusiikkia
kirjoittavia säveltäjiä.
Harri Mäntysen esimerkkiä seuraten Markku ja Jukka
Viitasaari alkoivat käyttää Puhkupillejä laboratoriona
omille sävellyksilleen ja loivat pian rungon uudelle
rytmipuhallinmusiikin ohjelmistolle. Puhkupillien monilla
levyilläkin suurin osa kappaleista on orkesterin omien
luottosäveltäjien tuotantoa, mutta on joukossa muutakin
uudempaa suomalaista puhallinmusiikkia. Myöhemmin
rytmipuhallinmusiikin käyttöä on alettu laajentaa myös
opiskelijaorkesterikentän ulkopuolelle ja erittäin hyvin se
on soveltunut nuorisopuhallinmusiikkiin. Esimerkiksi
yhden Jukka Viitasaaren tuotannon monista
painopistealueista muodostavat juuri alkeis- ja
nuorisopuhallinmusiikki.
Sotilassoittokunnissa kotimainen ohjelmisto oli ja on edelleen pitkälti sovitettua musiikkia. Sotilaskapellimestarin
ammattivaatimuksiin kuuluva puhallinsovitusten tekeminen on tuottanut paljon soitettavaa suomalaisille puhallinorkesterille.
Esimerkiksi Teuvo Laineen puhallinsovitukset suomalaisista sävelmistä tunnetaan varmasti kaikissa puhallinorkestereissa ympäri
Suomen. Hyvänä esimerkkinä sotilaskapellimestarien sovitustaidoista voidaan pitää ryhmäsovitusta perinteisestä
polskamelodiasta Koiviston polska. Sovittajaryhmään kuuluivat Teuvo Laineen ja toisen mestarisovittajan Arthur Fuhrmannin
lisäksi Rauno Haahti, Esko Juuri, Lauri-Matti Kotilainen, Matti Miikkulainen sekä Tapio Tsokkinen. Edellä mainittujen lisäksi
myös Juhani Leinonen on tehnyt suuren määrän sovituksia ja sävellyksiä sotilassoittokunnille.
Sovitustoiminnan lisäksi myös uudenlainen sävelletty puhallinmusiikki alkoi sotilasmusiikkialalla nostaa päätään. Vuonna 1986
puolustusvoimat järjesti yhdessä MTV:n kanssa marssisävellyskilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa uutta marssiohjelmistoa
sotilassoittokuntien käyttöön. Kilpailun voitti Timo Hytönen blues-henkisellä marssillaan Sininen paraati, mikä ennusti uudenlaisen
musiikillisen ilmaisun tuloa sotilassoittokuntien ohjelmistoon. Toinen merkittävä sotilassoittokuntien ja sitä kautta koko maan
puhallinmusiikkia uudistanut säveltäjä on Timo Forsström, jonka ensimmäiset puhallinorkesterisävellykset, muun muassa
värikylläinen flyygelitorvisoolokappale Waiting for spring, syntyivät 1980-luvun puolella. Forsström löi varsinaisesti läpi seuraavalla
vuosikymmenellä muun muassa teoksilla Majakkasaari ja Taivallahti Blues ja on myöhemmin laajentanut ilmaisuaan taitavasti
myös laajempiin sävellysmuotoihin.
Yksittäisistä myöhemmin omalla sävelkielellään läpilyöneestä säveltäjästä voidaan mainita Jukka-Pekka Lehto, jonka
ensimmäiset puhallinorkesterisävellykset Muunnelmia suomalaisesta sävelmästä ja Suita syntyivät 80- ja 90-lukujen vaihteessa.
Kaikki edellinen oli kuitenkin vasta alkusoittoa tulevasta. Kehittyneen musiikinopetuksen ansiosta suomalaisten
harrastajapuhallinorkestereiden taso nousi 1990-luvun aikana suhteellisen nopeasti. Moni puhallinorkesteri alkoi kasvattaa
kokoonpanoaan ja viedä ohjelmistoaan sinfonisen puhallinmusiikin suuntaan. Samaan aikaan populaarimusiikin vaikutteita
sisältävä rytmipuhallinmusiikki alkoi vallata alaa varsinkin nuorisopuhallinorkestereiden keskuudessa. Uuden ohjelmiston tarve
marssitti 1990-luvulla esiin joukon kokonaan puhallinorkesterimusiikille omistautuneita säveltäjiä, jotka ottivat tehtäväkseen uuden
puhallinmusiikin säveltämisen niin aloittelijoille kuin edistyneimmillekin soittajille. Tämä työ oli kuitenkin
aloitettu jo 1980-luvulla.
Sarja jatkuu syysnumerossa...
N. 25 vee I
Kari Laitinen
Informaatiopäällikkö
Music Finland
Untalan Juha palkittiin...
Leinosen Jussi pokkasi palkinnon.
Juutilaisen veljekset Petri ja Janne Varkauden lehdessä 20.1.2013
Hankihönkäykset tiimoilta. Janne Karppanen säesti baritonilla.
Hurmalaisen Nipa trumpetteineen komeili Morossa.
Äiti ja tytär Sini ja Suvi Korhonen Hankihönkäys-jutussa...
Lisää juttuja
skannattuina tai
digikuvina voi lähettää
viitasaurus@gmail.com
KARI HAILI
in memoriam
Lähes kaikkien johtamiensa
orkestereiden kanssa hän paitsi
konsertoi ahkerasti, hän myös teki
lukuisia esiintymismatkoja eri
Euroopan maihin.
1953-2013
Eteläkarjalaisten orkestereiden
lisäksi Kari Haili johti mm. Rauman
kaupunginsoittokuntaa 1990-luvulla.
Yli 30 vuotta jatkuneen uransa
aikana Kari Hailin opastuksella
puhallinmusiikkiin tutustui lukematon
määrä soittajia, heistä valtaosa
nuoria.
Lappeenrantalainen
kapellimestari ja
musiikkipedagogi Kari
Haili teki eteläkarjalaisen
puhallinmusiikin hyväksi
merkittävän elämäntyön,
joka jäi kesken aivan liian
varhain.
Turkulaissyntyinen mutta karjalaisen sukutaustan
omannut Kari Haili aloitti muusikon uransa Turun
varuskuntasoittokunnassa 1976. Nuorena
sotilassoittajana hän muutti vuonna 1978
Lappeenrantaan, jossa sotilasura jatkui Lappeenrannan
Varuskuntasoittokunnan klarinetistina. Jo 1980-luvun
alusta lähtien hän työskenteli useilla eri tahoilla
maakunnassa. Kari Haili johti tuolloin mm. Joutsenon
soittokuntaa ja Lappeenrannan seurakuntien nuorisosoittokuntaa.
Vuosina 1981-2001 hän toimi Montolan
puhallinorkesterin kapellimestarina. Hänen
johtajakaudellaan orkesterin taso nousi merkittävästi ja
sen myötä Kari Hailin kädenjälki alkoi näkyä
Lappeenrannan musiikkielämässä monipuolisina
puhallinmusiikin konsertteina.
Lappeenrannan musiikkiopiston puhallinorkestereita
hän ehti johtaa peräti 30 vuotta. Vuonna 1982 alkanut
työ musiikkiopistossa puhallinorkestereiden johtajana ja
kamarimusiikin opettajana jatkui aina viime vuoteen
saakka, jolloin hän luovutti tehtävät seuraajalleen. Kari
Haililla kapellimestarin tehtäviä oli niin paljon monella
taholla, että hän päätti kokonaan omistautua niille, mikä
tarkoitti eroamista sotilasvirasta vuonna 1986.
Päätyönään Kari Haili hoiti vuodesta 1986 lähtien
Imatran seurakunnan kapellimestarin ja musiikkityön
toimialajohtajan virkaa, johon sisältyi myös
seurakunnan orkesterikoulun johtaminen. Työtään
Imatran seurakunnassa hän jatkoi voimien mukaan aina
joulukuuhun 2012 asti.
Hänen johtamansa Imatran seurakunnan soittokunta oli
parhaillaan valmistautumassa 60-vuotisjuhliin tänä
keväänä, ja tämä työ jäi harmittavasti kesken – tekeillä
oli niin historiikki, äänilevy kuin juhlakonserttikin.
Yksi Kari Hailin ”lempilapsista” oli Lappeenranta
Ensemble, jonka hän perusti vuonna 1987 ja jonka
taiteellisena johtajana hän toimi. Tämän
kamariorkesterin tarkoituksena hänellä oli edistää ja
rikastuttaa kamarimusiikin tarjontaa ja harrastusta
Etelä-Karjalassa.
”Musiikkia käytetään työkaluna
nuorison kasvattamisessa – niin
seurakunnissa, kunnallisissa kuin
yksityisissä musiikkioppilaitoksissa.
Ymmärrän oikein hyvin, miksi
yhteissoittoa pidetään niin tehokkaana
välineenä. Itselleni orkesterissa
soittaminen on aikoinaan opettanut
enemmän kuin mikään muu. Sinun
tulee olla samalla kertaa persoona ja
pystyä työskentelemään ryhmässä”
(50-vuotislehtihaastattelu Etelä-Saimaa 4.10.2006)
Juuri tällaisena musiikkikasvattajana monet hänet
muistavat. Paitsi nuoria, hän luotsasi myös aikuisia
puhallinmusiikin harrastajia aina uusiin ja vaativampiin
suorituksiin uransa aikana.
Kari Hailin musiikillinen tietämys ja laaja
ohjelmistontuntemus olivat omaa luokkaansa. Tätä
tietämystään hän jakoi soittajille eteenpäin ja tutustutti
orkesterit hyvin monipuolisesti musiikin eri tyyleihin.
Etenkin neoklassinen musiikki oli lähellä hänen
sydäntään.
Hän käytti konserteissa myös runsaasti itse
orkestroimiaan ja sovittamiaan klassisia teoksia.
Kapellimestarina hän oli tinkimätön, voimakas persoona
ja piti kiinni omista periaatteistaan. Hänellä oli myös
valtava tarinamuisti: elämään jäävät lukuisat hänen
kertomansa tapahtumat, kaskut ja jutut milloin mistäkin
aiheesta elävästi kerrottuina.
Kaakkois-Suomen taidetoimikunta myönsi Kari Hailille
taidepalkinnon vuonna 2003. Hän toimi myös tässä
taidetoimikunnassa toisena säveltaiteen edustajana
vuosina 2004-2006. Lähimpinä omaisina Karia jäivät
kaipaamaan vaimo ja aikuiset tyttäret.
Anu Koskinen
Jouko Harjanne muistelee vuotta 1985:
-Olimme kvintetillä tosi onnellisessa asemassa, sillä sponsori (Kinski -niminen firma, jolla oli "takki
auki" -mentaliteetti jos jonkin näköiseen businekseen. Sen lento jäi aika lyhyeksi, mutta hienoa että
ottivat brasskvintetin omakseen musiikkihommissa) antoi hyvät lähtökohdat levyn tekemiseen.
Toimintamme oikeastaan lähti kunnolla käyntiin levyn teon jälkeen. Aloitimme kesällä siis 1985 ja
lopetimme pikkuhiljaa vuosikymmenen lopussa, kun allekirjoittaneella alkoi olla liikaa muita hommia
ja samoihin aikoihin Aki Välimäki siirtyi Tampere Filharmoniaan!
Saimme siis itse valita ohjelman (tosi kiireellisellä aikataululla) ja tilasimme Atso Almilalta ja Pertti
Pekkaselta biisit levylle. Muuten ohjelma oli sitä kvintettien peruskauraa...
Tämän porukan kanssa oli tosi hauskaa ja mielenkiintoista soittaa...vaikeutena oli se tuttu ongelma,
että kun soittajat olivat kolmesta eri orkesterista, niin harjoitus-, ja keikka-aikojen löytyminen oli aina
problemaattista. Mutta päällimmäisenä muistona minulle jäi yhdessäsoittamisen riemu ja kaikki se
muu kiva, joka kavereiden kanssa soittamiseen kuuluu.
Ikimuistoisimmat esiintymiset?
1) HKO:n solistina Atson konsertossa kvintetille ja sinfoniaorkesterille Pohjoismaisessa Vaskisymposiumissa 1987.
2) TV 2 taltioi Tampereella konserttimme muistaakseni 1988. Sellaista vahinkoa ei nykyään pääse tapahtumaan, että
brasskokoonpanon keikka televisioitaisiin;-)
Comeback? Sitä pitää miettiä…Pesosen Rami on ollut eläkkeellä jo pitkään...voisi olla hauska juttu...miksi ei!
KasettI: Heikki Viitasaaren perikunnan arkisto, skannaus: Viitasaurus.
JH-kuva: JH:n Facebook-sivut.
Kukas sittemin korkealle kurkoittanut trumpetisti saa soitto-oppilastowereiltaan opastusta palleahengitykseen
armon wuonna 1974 Vihje: asiaa voi vaikka tiedustella otlam Esa Koposelta (oik. alhaalla).
Oikein vastanneen kesken arvotaan SPOL:n julkaisema SM-kisa CD, äänitys Janne Sinikedon.
Vastaukset pe 17.05. 2013 mennessä: viitasaurus@gmail.com
Samalla voit kätevästi ilmiantaa potentiaalisia ehdokkaita palstalle...
Kilpailussahan kysyttiin nuolitetun baritonistin (Ylitornion soittajat
1968) hlöllisyyttyä. Oikean vastauksen (Kai Nieminen) tiesivät Ilpo
Soikkeli (joka muuten pärjännyt tässä koitoksessa jo aiemminkin:
2010) ja Niina Sapattista. Palkinto (SM-kisa 2009-CD) lähtee
matkaan lähes huomaamattomana postilähetyksenä...
Also sprach Kai Nieminen: -Aloitin puhaltamisen venttiilipasuunalla, mutta ylenin baritonistiksi sektio-oppi-isäni Martti
Pukeman avustuksella. Tutuiksi tulivat Reppurin laulu ja Muistoja Pohjolasta, jossa oli muistaakseni pirun paha
tuplakielijuttu. Ylitornion soittajia johti Hannes Mäkelä, johdin sitä myös itse Länsi-Pohjan Musiikkiopiston
kitaralehtorikautenani.
Sittemmin Kai Nieminen on tullut esiin sekä kitaristina että säveltäjänä. Teosluettelon varhaisimmat teokset ovat 1970luvulta. Vuonna 1995 valmistui Niemisen ensimmäinen orkesteriteos Vicoli in ombra. Se merkitsi selvää nostetta hänen
uralleen ja avasi sikälikin uuden kauden hänen tuotannossaan, että orkesteriteokset ja konsertot ovat sen jälkeen
nousseet hänen keskeisiksi teosarjoikseen. (lähde: Fennica Gehrman/Kimmo Korhonen)
SPOL
Kansainvälisiä
häppeninkejä:
Brass2013Bohemia Prahassa
20.-23.6.2013
Events Bohemia is organising a brass bands festival
Brass2013Bohemia which is taking place 20th-23rd June
2013 in Prague and Nymburk.
http://www.eventsbohemia.cz/brass2013.html
No WASBE Conference in 2013
WASBE is very sorry to have to inform you that there will be no
WASBE Conference in 2013. After Pesc withdrew their offer to host
the Conference because of financial problems, Valencia indicated a
half year ago that it would be willing to host the Conference.
Jiri Pokorny
Managing Director
Events Bohemia
Namesti Miru 15
12000 Prague 2
www.eventsbohemia.cz
info@eventsbohemia.cz
World Wind Orchestra Contest New York 2013
The Contest will take place at the
Sympony Space on Broadway
Contest dates: the 30th & the 31th of October / rehearsal days:
28th & the 29th of October
Travel packages are possible from 27 October until the 1st of
November / extending or shorten your stay is possible.
adriatic@blasmusikfestival.net
kulturevent@meaportal.com
Registration is possible until the 1st of April 2013!
More informations about PROPOSITIONS
Symphonic Wind Orchestras of the category Top & High Class can
join the Contest.
and FESTIVAL PROGRAM
http://www.eventtours.nl/WWC_New_York_2013.htm
www.blasmusikfestival.net
http://www.eventtours.nl/Wind_Orchestra_Festivals.htm
MID EUROPE
info@eventtours.nl
Coups de Vents -sävellyskilpailu (Ranska)
Registration deadline: June 3, 2013 (sinfoninen puh.ork.)
http://www.coupsdevents.com/actu-vent.php?id=32&lang=fr
4th INTERNATIONAL CONTEST OF COMPOSITION FOR BAND
“LA PRIME LÛS” ITALIA, deadline 5.4.2013
Kolme kategoriaa, säännöt täältä:
http://www.laprimelus.it/index.php?lang=en
Orkesterimatkalle Unkariin
- Esiintymismahdollisuuksia:
Yhteisesiintyminen unkarilaisen puhallinorkesterin kanssa
Ulkoilmakonsertteja Budapestissä, Esztergomissa tai Balaton-järvellä
Oma konserttitilaisuus
Kirkkokonsertti
Retkiä, kaupunkikierroksia:
Budapest, Esztergom, Visegrád, Szentendre,
Balaton ja muita kohteita
- Hyvää mieltä ja runsaasti huumoria:
Musiikki-illallinen viinikellarissa ja viinimaistijaiset
Pusta ohjelma (ajelu, hevosnäytös, ratsastus)
keskiaikaisia turnajaisia ja kuninkaalinen ateria
kesäkelkkarata
- Opastus suomen kielellä
Postiosoite: Musik - Land Utazási Iroda
Madách Imre u. 20 H-2534 Tát Unkari
Sähköposti: office@musik-land.hu
Kotisivu: http://www.musik-land.hu
in Schladming and Haus/Ennstal
Thursday, July 11 - Sunday, July
14, 2013
The festival offers:
-formal concerts
-church concerts
-open air concerts
-late night concerts
-CISM-Mid Europe competition for Youth Wind Bands
-WYWOP (World Youth Wind Orchestra Project)
-Mid-Instruments & More –
(publisher and manufacturer exhibition)
-Workshops – conducting masterclass
-"Lange Nacht"
-opening and closing ceremony
Email: office @animato-aim.at
Web: www.mideurope.at
World Wind Orchestra Contest New York 2013
Contest dates: the 30th & the 31th of October 2013
rehearsal days: 28th & the 29th of October 2013
Registration is possible until the 1st of April 2013!
info@eventtours.nl
Vino pino ulkomaan puhallinfestivaaleja:
http://www.wasbe.org/
www.spolli.com/forum/15
15.- 17.3.2013
Rauma-sali (Satamakatu 26), ruokailut Ravintola Etapissa (Satamakatu 22).
Puhallinpäivien aikana kahvio on auki Rauma-salin lämpiössä.
Kahviossa on A-oikeudet.
Ilmoittautuminen Rauma-salin ala-aulassa.
Ilmoittautumisen yhteydessä saat mm. lounaslipukkeet ja muuta materiaalia.
katso ohjeet:
www.raumanpoikasoittokunta.com/puhallinpaivat
Torstai 14.3.
Klo 10.00 Musiikkisatu Prinsessa ja vesipoika (säv. Timo Katila, san. Mika Rapala),
yhteistyössä Rauman musiikkiopisto, Rauman Poikasoittokunta ja Rauman kaupunginteatteri
Klo 10.00 Kapellimestarikurssi alkaa
Perjantai 15.3.
Klo 10.00 Musiikkisatu Prinsessa ja vesipoika
Klo 10.00 Kapellimestarikurssi jatkuu
Klo 18.00 Musiikkisatu Prinsessa ja vesipoika
Klo 19.30 Kaartin seitsikko, solisteina saksofonistit Eero Saunamäki ja Arto Lehtola
Lauantai 16.3.
Klo 10.00 Avajaiset
Klo 11.00 Uuden puhallinorkesterimateriaalin esittelykonsertti (A-taso), Rauman soittokunta
Klo 12.00 Lounas
Klo 13.00 Uuden puhallinorkesterimateriaalin esittelykonsertti (B-taso), Rauman Poikasoittokunnan A-orkesteri
Klo 14.00 Kahvi
Klo 14.30 Luento: Hengitys työvälineenä (Minna Martin, psykologi ja psykoterapeutti)
Klo 16.00 Teoston uuden verkkopalvelun käyttö ja muita Teoston kuulumisia
Klo 16.30 Liittojen kokouksia
Klo 19.00 Konsertti, Rauman soittokunta, johtajana Raine Ampuja (sisältyy osallistumismaksuun, erikseen 15 €)
Klo 21.00 Rauman kaupungin vastaanotto, Rauma-salin lämpiö
Klo 22.00 Iltajuhla ja illallinen, Ravintola Etappi
(22 €, ilmoittaudutaan puhallinpäiville ilmoittautumisen yhteydessä)
Sunnuntai 17.3.
Klo 10.00 Alustus ja keskustelu aiheesta "Puhallinmusiikin tulevaisuus", Rauma-salin lämpiö
Klo 11.00 Uuden puhallinorkesterimateriaalin esittelykonsertti (C/D-taso), Rauman Poikasoittokunnan B ja C -orkesterit
Klo 12.00 Lounas
Klo 13.00 Päätöskonsertti, Rööriorkesteri
Oheistapahtumina
Kapellimestarikurssi to 14.3. - pe 15.3.
Lasten ja nuorten Tuplarööriyhtyeviikonloppu, harjoitusleiriviikonloppu pe 15.3. - su 17.3.
Uudet editoinnit:
Arttu Takala (gr5)
The Wastelands,
UUTUUDET:
Elokuvallinen teos, jossa neljä osaa
Esko Heikkinen (gr4)
iLoitus
“Puuttuuko avausbiisi?
Ei puutu enää! ”
Raine Ampuja
Big Horn (gr2)
”Soitettiin maanantaina biisi läpi!
Kaikki tykkäs, myös ope.
Kappale on just niin hauska ja iisi kuin toivottiin
Ghosts,
Tuomas Kantelinen (gr5)
Tarina kolmestatoista aaveesta, joista van harva on
pelottava
KONSERTTIIN:
The Orion Nebula,
Janne Ikonen (gr4)
Konsertto lyömäsoittajille ja orkesterille
Mieleni alenevi,
Marja Ikonen (gr4)
While your lips are still red,
Tuomas "Nightwish" Holopainen,
sov. Petri Junna. (grade 3)
Narrien paraati, Markku Johansson (gr3)
Kaveria ei jätetä, Jukka Viitasaari (gr3)
Arctic moods, säv. Juuso Wallin (gr3)
FinnBand SHOP
NYT SAAT PUHALLINMUSIIKKIA KÄTEVÄSTI
SUORAAN KONEELLESI PDF-tiedostoina
7ikko-kustannus, A-Minor Production,
Edition ELVIS, Musact ja SPOL
www.finnbandshop.com
yhteystiedot:
Ave Maria, Raine Ampuja, (gr4)
orkesterille, ja kuorolle
Unknown Legend, Ilari Hylkilä (gr3)
sävellyskilpailun yleisövoittaja
Andante Jubiloso, Janne Ikonen (gr2)
Hinnat:
GRADE 1-2 = 30 € (SPOL-jäsenille 25 €)
GRADE 3 = 40 € (SPOL-jäsenille 35 €)
GRADE 4 = 50 € (SPOL-jäsenille 40 €)
GRADE 5 = 70 € (SPOL-jäsenille 50 €)
GRADE 6 = 100 € (SPOL-jäsenille 80 €)