s. 12-13 6 12 15 - Rautalampilehti
Nro 8 • Elokuu 2013 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 7. vuosikerta VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI 6 12 15 Tietoa kierrätettiin Syvälahdella Pyykösen kokoelmasta kuvateos Koulut alkavat taas s. 12-13 Sari Hintikka-Varis KY NE I Ä L LÄ N 10.000 Painos aina vähintäänkappaletta Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Petri Virta, Rautalammin Rockmuusikot Pestuurockissa lavalle nousee esimerkiksi rautalampilaislähtöinen Jukka Ruostila bändinsä Kaaoksen Ystävien kanssa. KESKUSAUKIOLLA PESTUUPERJANTAINA Pestuurockin paluu Pestuuperinteisiin kuuluu nuorison perjantaina ottama varaslähtö markkinahumuun. Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen Pestuurock palaa osaksi markkinaviikonlopun ohjelmaa. Tapahtuman järjestävät paikalliset nuoret yhteistyössä Rockmuusikoiden kanssa. Topi Ek ja Jere Petäjä ovat järjestämässä 2 Pestuurockia. Aktiivisesti mukana on ollut - Meidän mielestämme Pestuurock myös Aleksi Sahlberg. on perinne, joka on ehdottomasti säilytettävä. Muistan, että 9.-luokan päättävi- päihteetön ja vanhempia toivotaankin en puheessa aina todettiin, että tulevai- paikalle jalkapartioiksi. suudessa törmäillään jos ei muualla, niin - Muutamia on jo ilmoittautunut, Pestuurockissa, Jere Petäjä kertoo. mutta joukkoon mahtuu hyvin mukaan, - Nuorille ei lopulta ole kuitenkaan Jere Petäjä kertoo. liikaa tapahtumia, suurin osa tuppaa Pestuurock-lavalle nousevat Jukka olemaan K18-leimalla nyRuostila & Kaaoksen yskyään, hän jatkaa. tävät, Solar Damage sekä Tapahtuma on järjes- ”Meidän mielestämme paikalliset nuoret Rocktetty täysin talkoovoimin. Pestuurock on perinne, muusikoiden taustabändin Rahallisesti tapahtumaa joka on ehdottomasti säestäminä. ovat olleet tukemassa Rau- Halusimme antaa säilytettävä.” talammin kunnan nuorirautalampilaisille nuorilsotoimi ja kulttuuritoimi, le mahdollisuuden päästä Rautalammin Osuuspankki, Netsor, esiintymään yleisön eteen, juuri siitähän Morton sekä Artline Tattoo. Nuoret ovat Pestuurockissa on ollut alunperin kyse, ideoineet rockin ohjelman ja bändit itse, Petäjä toteaa. Rautalammin Rockmuusikot ovat olleet Edellä mainitussa nuorten esiinavustamassa paperihommissa sekä ta- marssissa lavalla nähdään ainakin Niipahtuman käytännön järjestelyissä. na & 3 Promillea, Åke & The Boys sekä - Idea tuli nuorten suunnalta, ja il- ROMU Houseband solisteinaan pääasiman muuta olemme mukana auttamassa assa lukiolaisia. käytännön järjestelyissä, Rautalammin Pestuurock Rautalammin KeskusRockmuusikoiden puheenjohtaja Topi puistossa on pestuuperjantaina 13.9. kelEk kertoo. lo 18. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se Tapahtuma-alue ympäristöineen on on päihteetön. Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen LYHYESTI Mustalaiskulttuurin kansainvälistä ilmaisutaiteen keskusta kaavaillaan Rautalammille Mustalaiskulttuuriyhdistys Drom kaavailee mustalaiskulttuurin kansainvälisen ilmaisutaiteen keskuksen perustamista Rautalammille. Rautalammin kunta suhtautuu hankkeeseen myönteisesti, muttei vielä hyväksynyt yhdistyksen vetäjän, kirjailija, kulttuurineuvos Veijo Baltzarin tekemää 30.000 euron tarjousta Korpijärven entisestä leirintäalueesta. Kunnanhallitus päätti, että maaalueen arvoa tarkastellaan uudelleen ja neuvotellaan Drom ry:n kanssa hankkeen toteutuksesta. Avustuksia järvipelastajille Jussi-Pekka Vepsäläinen ja Anssi Heikkinen kehuvat autosaunan löylyjä pehmeiksi ja kosteiksi. SAUNALLA TIEN PÄÄLLE Savoluxilta Saunatruck vuokrattavaksi Rautalampilaisten Jussi-Pekka Vepsäläisen ja Anssi Heikkisen harrasteyritys Savolux on tähän mennessä tullut tunnetuksi limusiinien ja karaokebussin vuokraajana. Viime talvena kaksikko sai idean kuormaauton päälle rakennetusta saunasta, kun netistä löytyi sopiva aihio. - Jostain saunaillasta se taisi alkaa, kaksikko naurahtaa. Töitä sauna-auton parissa on tehty kahdeksan kuukautta, käytännössä joka kohta autossa on laitettu uusiksi. Nyt auton valmistuttua kiitoksen saavat niin työssä mukana olleet kaverit kuin JussiPekan ja Anssin perheetkin, jotka ovat ymmärtäneet miesten harrastusta. - Kyllä tämä niin iso projekti oli, että pitää kaksi kertaa miettiä ennen kuin aloittaa seuraavan, Anssi Heikkinen naurahtaa. Saunan kiuas ja veden lämmitys toimivat nestekaasulla, puhdasta vettä auton mukana kulkee 350 litraa ja se riittää noin puolen tunnin yhtäjaksoiseen suihkuun. Sähköä on testatessa riittänyt kellon ympäri, mutta varovaisesti luvataan, että autoa voi käyttää yhtäjaksoi- Rautalammin kunta on myöntänyt Sisä-Savon Järvipelastajille ja Konneveden Järvipelastajille 1.200 euron avustukset toimintavalmiuden ylläpitämiseen. Sekä Sisä-Savon että Konneveden Järvipelastajat toimivat Rautalammin kunnan alueella. Rautalampilaiset matkalla kohti Finnskogaa. Rautalampilaiset vierailulla suomalaismetsissä Saunan ovesta pääsee vilvoittelemaan suoraan perälautaterassille. sesti kahdeksan tuntia. - Suurimmat haasteet liittyivät veteen ja siihen, että halusimme autosta omavaraisesti toimivan, Anssi Heikkinen kertoo. - Itse ollaan suunniteltu, laskettu ja mietitty nämä asiat. Yhden kerran tässä on jo saunottu ja hyvin toimi, löylyt oli hyvät, kosteat ja pehmeät Jussi-Pekka Vepsäläinen lisää. Sisällä auton 7,2-metrisessä korissa on oleskelutila kotiteattereineen ja pienoiskeittiöineen, kemiallinen wc sekä suihku- ja saunatilat. Saunasta pääsee suoraan perälaudalle, joka siihen asennettujen kaiteiden ansiosta toimii ulkoterassina. - Polttareihin, pelireissuille, messumatkoille, vip-tiloiksi... Anssi ja JussiPekka luettelevat auton mahdollisia käyttäjiä. Miehet kertovat, että auton voi ajaa vaikka rannalle ja alkaa saunomaan. Kuten muutkin Savoluxin autot, myös Saunatruck on varustettu karaokelaitteilla. www.rautalampilehti.fi Rautalampilaiset palaavat tänään vierailultaan Ruotsin ja Norjan suomalaismetsistä. Rautalammin Historiallisen yhdistyksen järjestämällä retkellä on vierailtu muun muassa Torsbyssä, Mattilassa, Malungissa, Morassa ja Falunissa. Matkalaisten joukossa on myös Rautalammin kunnan ja Rautalammin museon edustajat. Lukio evakkoon Rautalammin lukion lukuvuosi 2013-2014 kuluu evakossa. Lukiorakennuksen peruskorjauksen vuoksi lukion toiminnot on sijoitettu väistötiloihin kirjastoon ja Matti Lohen koululle. Peruskorjauksen on määrä valmistua ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. 3 Teksti: Juho Pahajoki Kuva: Raisa Kilpeläinen Dominus Krabbe tulee oopperassa synnintuntoon ja palaa kuolemasta tunnustamaan tekonsa. Krabben, ja oopperan muut roolit, esitti kontratenori Teppo Lampela. Mari Mäntylä säesti kymmenkielisellä kitaralla. Dominus Krabbe tuomitsi ja armahti Törmälän kirkossa laulettiin perjantaina 26.7. korkealta ja kovaa, kun monologiooppera Dominus Krabbe toi Rautalammille kontratenori Teppo Lampelan ja tätä kymmenenkielisellä kitaralla, decacordella, säestäneen Mari Mäntylän. Rautalampilehti saatavilla myös seuraavissa paikoissa: Rautalampi • Artteli • Neste • Vanha Peura • Piilopirtti • Morton • Kirjasto • Kerkon Lohikeidas • Kosken Puotipiika 4 Suonenjoki • Koskelon matkailukeskus • Kahvila Aurora Lisäksi • Teboil Vesanto • ABC Tervo • POP Pankki Konnevesi Näköislehti ja PDF-lehti ladattavissa www.rautalampilehti.fi Tunnin mittaisessa oopperassa oli kaikki skaalattu minimiin: yksi laulaja, yksi soittaja, lavasteina kaksi arkkua ja kevyt valaistus. Vain esiintyjien puvuissa oli ripaus barokkimaista loistoa. Rautalampilaissyntyisen Pekka Jalkasen säveltämä ooppera vangitsi kuulijansa ja katsojansa alusta saakka. Jalkanen, joka on säveltänyt niin taide-, elokuva- kuin lastenmusiikkiakin, oleilee nykyään Rautalamilla kesäisin. Teksti on P. Mustapään eli Martti Haavion, suomalaisen tutkijan, runoilijan ja akateemikon, 1920-luvulla kirjoittama. Teppo Lampelan uskomattoman laaja ääniala ja Mari Mäntylän decacorde pelasivat hyvin yhteen. Kitaraan verrattuna decacorden neljä ylimääräistä kieltä tarjoavat laajuutta mm. bassoääniin. Mäntylä käytti instrumenttiaan taiten loihtien välillä rauhallisen tunnelman kevyesti näppäilyillä nuoteilla, välillä taas voimallisemmin tapahtumia säestäen. Lampela puolestaan toi oopperan monet eri hahmot eloon pienieleisellä näyttelyllään ja taitavalla laulullaan. Välillä Lampelan kimeä falsetti alleviivasi tapahtumien dramatiikka kuin Hitchcockin viulut ikään. Dominus Krabbe on 1600-luvulla elänyt pappi, joka erotettiin virastaan juomisen tähden. Kuudesta kertomuksesta koostuvan oopperan tarinassa hän edustaa kirkon auktoriteettia. Jokaisella kertojalla tarinassa on oma katumuksen aiheensa: kuka käy kylän huveissa, kuka on laiska, kuka palaa yöjuoksultaan ja niin edelleen. Hahmot kohtaavat yksi toisensa perään Krabben, jonka syyllistävät ”silmät jäiset ja tylyt” ovat kaikille tutut sakariston taulusta. Tarinan huipennuksessa Krabben haamu nousee vielä kerran saarnastuoliin. Mies, joka on luonut synnintuntoa koko seurakunnan sydämiin, tunnustaakin olevansa itse syntisistä suurin vertaamalla itseään, ja seurakuntaansa, Herodekseen, joka mestautti Johannes Kastajan tytärpuolensa Salomen tähden. Kaikkien pelkäämän papin tunnustus saa seurakunnassa aikaan hurmosmaisen reaktion. Vaikka Krabbe vuorisaarnaa myötäillen tuomitsee myös ajatuksissa tehdyt teot, tulevat seurakunnan pienet viat Krabben tunnustuksen rinnalla mitätöidyiksi. Ohjaaja Kimmo Kahra ja säveltäjä Jalkanen esittivät näytöksen jälkeen oman tulkintansa teoksen merkityksestä. Myös he tulkitsivat teosta niin, että Krabben synnintunnustus on vapahdus seurakunnalle omien pikkutekojensa kahlitsevasta syyllisyydestä ja kohti kristittyä armoa. Ooppera on omistettu tilaajille ja kantaesittäjille, Lampelalle ja Mäntylälle. Aihe tarttui Jalkasen mukaan sattumalta radiosta ja iski heti. Säveltämiseen meni puoli vuotta. Oopperan kantaesitys oli vuosi sitten Helsingissä ja Rautalammin esitys oli viides. Esittäjilleen teos on kova koitos: se on ehkä maailman pisin yhtämittainen kitarateos ja lauluosuus vastaa Lampelan mukaan vaativuudeltaan kahta suurta oopperaroolia. Törmälän navettakirkko oli lämpimänä kesäiltana loppuunmyyty. Tunnin esitys ei käynyt liian hikiseksi, mutta esimerkiksi laulu-urakan suorittanut Lampela pulahti rannassa uimassa heti esityksen jälkeen. Esiintyjät ja ohjaaja kiittelivätkin tilaa ja yleisön läsnäoloa intiimiksi. - Jouduimme jättämään saarnakohtauksesta yhden arkun pois. Muuten tila ei meitä kuitenkaan rajoittanut, Lampela kertoo. Yleisö poistui jälkikahveille salista mietteliäinä ja liikuttuneina. Esiintyjät ja Törmälän toimitusjohtajana heinäkuussa aloittanut Marita Leskinen saivat kiitoksia teoksen tuomisesta Rautalammille. Leskinen onkin menestyksestä silminnähden tyytyväinen. Kun kysyn oliko tämä osviittaa tulevasta lupaa Leskinen, että yhtä hienoja tuotantoja nähdään varmasti jatkossakin. Esitystä tukivat Osuuspankki, Venekosken voimalaitos ja Rautalammin kulttuuriseura. Teksti ja kuva: Juho Pahajoki Korholan kartanossa pidettävän pianon mestarikurssin oppilaat Eeva Mattila, Kaori Matsusaka, Eveliina Modinos, Mariana Titova, Izumi Tsumura sekä Takako Benno näyttivät taitojaan Rautalammin kirkossa 4.8. MESTARIKURSSI KORHOLASSA Pianistit vierailevat vuodesta toiseen Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Paula Varis kertoo saaneensa Kim Roslinin avulla apua selkäkipuihin. Kim Roslin tuo kiropraktiikan Rautalammille - Tärkeintä olisi, että kroppa olisi liikkeessä. Paikallaan istumista voisi sanoa eräänlaiseksi itsensä silpomiseksi. Sanonkin aina, että ihmisten pitäisi venytellä kuin petoeläimen, vähintään kymmenen kertaa päivässä, hän naurahtaa. - Ihmiset kyllä huoltavat säntillisesti esimerkiksi autonsa, mutta oman kehon huolto laiminlyödään, hän jatkaa. European College of Chiropracticista, Kim Roslin on toinen Suomen Kijoka nykyisin on Bournemouthin yliopis- ropraktikkokeskuksen perustajista. Yritys ton alainen tiedekunta. toimii Helsingissä ja Turussa. Roslinin - Kolme ensimmäistä vaimo on kuitenkin lähtöivuotta suoritimme samoja sin Rautalammilta, joten ”Ihmisten pitäisi opintoja lääketieteen opisemäpitäjässä tulee vierailtua venytellä kuin kelijoiden kanssa, jonka useamman kerran vuodessa. petoeläinten, jälkeen me erikoistuimme Paula Varis, Roslinin vähintään kiropraktiikkaan, Roslin vaimon sisko, on saanut kikymmenen kertaa kertoo. ropraktiikasta apua selkäkipäivässä.” Kiropraktiikka on hoipuihin. tomuoto, joka korostaa - Kim on lomareissuiltuki- ja liikuntaelinten sekä hermoston laan hoitanut minua. Sitten kyselin, olisihyvinvoinnin merkitystä ihmisen koko- ko muita halukkaita kokeilemaan hoitoja, naisterveydelle. ja yksi päivä buukkautui täyteen hetkessä, - Väitteeni on, ettei mikään voi pa- Varis kertoo. rantua, ellei se toimi. Minä en osaa paran- Käymme täällä vaimon kanssa sutaa, työni on saada kroppa toimimaan pa- kuloimassa. Kai sitä voi sanoa, että tykremmin. Kyllä kroppa korjaa itsensä, kun kään niin paljon työstäni, että voin sitä olosuhteet ovat kunnossa, Roslin sanoo. tehdä lomareissuillakin, Roslin naurahHänen mukaansa terveydenhuollos- taa. sa tuijotetaan yleisesti liikaa oireita, jotka Suunnitelmissa onkin pitää vastaaneivät aina välttämättä paljasta vaivan poh- ottoa muutaman kerran vuodessa HUBin jimmaista syytä. Suuri ongelma on myös tiloissa Rautalammilla. Ensimmäinen ihmisten liikkumattomuus. vastaanotto on 20.9. Kim Roslin on yksi Suomen noin Korholan kartanossa Rautalammilla tille. Kurssi on myös tehnyt Rautalampia kuudestakymmenestä koulutetusta on kesäisin järjestetty jo 18 vuoden tunnetuksi maailmalla. kiropraktikosta. Ammattiin ei ole - Kaikki oppilaat eivät välttämättä tie- mahdollista opiskella Suomessa, ajan pianon mestarikurssi. Musiikkiopinnoissaan pitkällä olevat oppi- dä, missä Suomi on, mutta kaikki tietävät vaan yliopistotutkinto on haettava laat kokoontuvat hiomaan taitojaan Rautalammin, Jushanin naurahtaa. ulkomailta. Kurssin oppilaat ovat normaalisti aimestariopettajan johdolla saaden Roslin on valmistunut kiropraktiyksityisopetusta kukin omien tarpei- kuisia, mutta tänä vuonna nuorin esiintyjä on 9-vuotias. Yhteistä oppilailla on halu koksi vuonna 1992 Englannista Anglodensa mukaan. Rautalammin kurssi sai alkunsa Korholassa pidetystä musiikkileiristä. Opettajana toimii kansainvälisesti arvostettu pianotaiteilija Nikita Jushanin, joka on opettanut pianonsoittoa yliopistotasolla mm. Pietarin konservatoriossa, sekä ympäri Eurooppaa ja aina Kaukoitää myöten. Myös oppilaat saapuvat ympäri maailmaa, moni Japanista asti. Kurssia ei tarvitse mainostaa, koska tulijoita olisi aina enemmän kuin kurssille mahtuu. Yhdellä kertaa ei oppilaita voi olla liian monta, jotta opetus säilyy yksilöllisenä. Yksi kurssilaisista, Eeva Mattila, pitää omaa pianokouluaan Turussa. Mattila kiittelee Jushaninia opettajaksi, joka paneutuu jokaisen oppilaan opettamiseen harvinaisen syvällisesti. Mattila on käynyt Rautalammilla jo muutamana vuonna peräkkäin. - Välillä on hyvä päästä irti arkikuvioista. Tämän tason opetusta on myös vaikea löytää, Mattila toteaa. Oili Marskin emännöimä Korholan kartanon miljöö luo miellyttävät puitteet kurssille. Rautalampilaiset ihmiset mainitaan ystävällisiksi ja avuliaiksi. Täältä löytyy pieneksi kyläksi laadukkaat flyygelit ja kirkko tarjoaa mahtavat puitteet konser- kehittyä. Jushanin kertoo, että hänen työnsä on kehittää oppilaita aina paremmiksi siitä hän saa onnistumisen ilon. - Missä tahansa koulussa kehitytään tasoittain: ylioppilas, maisteri, professori, lopulta vaikkapa Nobelin palkinnon saaja. Minä haluan kehittää oppilaistani pianon “nobelisteja”, Jushanin kertoo. Konsertti-iltana kirkkoon kerääntyy joukko musiikin ystäviä. Konsertin avaa kahdella kappaaleella 9-vuotias Maria Titova, jota seuraa joukko muita taitavia pianisteja. Populäärimusiikkiin tottunut korva tutkailee aluksi nuotteja herkästi, tarttumapintaa hakien, mutta jossakin välissä musiikki tempaa mukaansa. Esitettävät kappaleet on valittu yleisöystävällisesti tunnettujen säveltäjien teoksista, on Mozartia, Debussya, Chopinia ja Lisztiä. Vaikka lavaesiintyminen eroaa vaikkapa edellisillan Live in Rautalampi -rockkonsertissa nähdystä, on myös pianokonsertissa katseltavaa: käsien tanssi koskettimilla, vartalon liike soittaessa. Reilu tunti vilahtaa nopeasti ja kun Eeva Mattila lopettaa viimeisen kappaleensa, taputetaan hänet vielä takaisin. Huikean konsertin päättää lopulta suomalainen teos, Ilmari Hannikaisen Virvatulet. Kiropraktikko Kim Roslin VASTAANOTTO HUB RAUTALAMMIN tiloissa lauantaina 20.9. - varaukset p. 050 554 2377 5 Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Kimmo Hakala johdattelee puutarhavieraita. Taikuri Marko viihdytti Hermanni kesäpäivään saapunutta yleisöä. Taikurin esityksen jälkeen vuorossa oli epävirallinen rivitanssin Suomenennätysyritys. Tiedot ja kokemukset kiertoon ILOISTA TEKEMISTÄ JA RENTOUTTAVAA OHJELMAA Syvälahden pajutilalla vietettiin si piharakennelmaksi kuten aidaksi tai puutarhatapahtumaa leppoisissa tunneliksi. Pajuversoista voi puolestaan punoa tunnelmissa. Oranssi aurauskeppi osoittaa milloin visakoivujen muhkuraisia runkoja, milloin satavuotiaita, komeita lehtikuusia tai tuuhealatvuksisia sembroja. Vesantolaisen pajutilan isäntä, Kimmo Hakala esittelee puita, joita tilan maille on aikoinaan istutettu. Aurauskepin liikkeitä ja isännän soljuvaa kerrontaa seuraa joukko kiinnostuneita puutarhaihmisiä. He ovat saapuneet vierailulle valtakunnallisen Avoimet puutarhat teemapäivän innoittamina. Sisä-Savossa porttinsa avasi pajutilan lisäksi Ritva Nurmisen laaja maalaistalon pihapiiri Vesannon Horonkylällä. Vaikka Hakala on selvästi ylpeä hänen pappansa istuttamista puista, esittelee hän mielellään myös uudempia, omia kokeilujaan. Hänen arboretumissa kasvaa niinkin erikoisia puuvartisia kuin mantsurianjalopähkinä, piikkiaralia, japaninsiipipähkinä ja käärmekuusi. Myös pajuissa riittää esittelemistä. Tilalla kasvaa joko emokasvina tai peltoviljelyssä lähes sata pajulajia tai -lajiketta. On puna-, vakka-, joki-, siperian- ja härmäpajua monien muiden lisäksi. PAJUN KÄYTTÖ TUTUKSI 6 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen Pihapiirin toisella laidalla, niin ikään keltaiseen huomioliiviin sonnustautunut Hillevi Niiranen kuljettaa toista joukkoa. Hän osoittaa, kuinka monella tavoin pajuja voi istuttaa: pihapuuksi, ruukkuun katseenvangitsijaksi, tai vaikka eläväk- tarve-esineitä tutuista koreista aina kasvitukiin ja tuoleihin saakka. Paju taipuu myös koriste-esineiksi. Pihdoissa roikkuu Niirasen punomia pajukäpyjä ja liiterin alta kurkistelee iso, punottu lisko. Pari liskoa on kiivennyt liiterin seinälle päivää paistattelemaan. Niiranen myöntää, että pajun punominen on se hänen juttunsa. Myös puolisolla on taito näpeissä. Monen vieraan suupielet kaartuvat hymyyn huomatessaan pihapuissa Hakalan nikkaroimia, persoonallisia linnunpönttöjä. Lisää taidonnäytteitä löytyy vanhasta navetasta, jossa on myynnissä hänen veistämiään perinneleluja ja pulmapelejä. ANTOISA KOKEMUS ISÄNTÄVÄELLE Jos vierailijat ovatkin ilahtuneita näkemästään ja kuulemastaan, niin päivä oli mieluinen myös isäntäväelle. – Hyvin oli kävijöitä, 60–70 kaikestaan, pariskunta laskee myöhemmin. Tosin Niiranen kertoo helteisen päivän käyneen työstä. – Koko ajan oltiin liikkeessä: kuljettiin pihalta pellolle ja pellolta pihaan. Kun toinen meistä oli menossa, toinen oli tulossa, Niiranen naurahtaa. Hän kuitenkin nautti päivän kiireettömästä tunnelmasta ja esittelyjen lomassa virinneistä keskusteluista. – Kokemuksia ja tietoja vaihdettiin puolin ja toisin. Kyllä päivä oli itsellekin hyvin antoisa. Hermannin kesäpäivillä Hermannin kesäpäivät ovat sekoitus festivaalia ja vanhoja kunnon kyläiltamia. Päiväaikaan järjestetty tapahtuma tunnetaan iloisesta tekemisestä ja rennosta ilmapiiristä. - Ajatus lähti liikkeelle siitä, että kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille suunnatut tapahtumat eivät kiinnosEino Toivanen oli saapunut Hermannin taneet kohderyhmää, niissä oli puhujia kesäpäiville Suonenjoelta. Karaokessa hän ja cocktailruokaa. Missään ei ollut juhlaa, aikoi esittää Kersantti Karoliinan. joka olisi ollut kokonaan suunnattu heitä varten, Hoitokoti Hermanninrannan yrit- hansa tulla viettämään kesäpäivää, Reetta täjä Reetta Miskala kertoo. Miskala sanoo. Vetovastuu niin hoitokodista kuin Tapahtuman järjestäjänä on Hoitokoti kesäpäivienkin järjestämisestä on siirty- Hermanninranta ja vahvasti mukana on mässä parasta aikaa nuoremmalle polvelle. myös Korholan kyläyhdistys. SanomattaTämän vuoden kesäpäivien järjestelyistä kin on selvää, että Miskalan perheen lapset onkin vastannut Hugo Miskala. puolisoineen on värvätty mukaan järjeste- Hauskaa meininkiä, oikeaa festari- lyihin. ruokaa, musiikkia. Karaokea - Kyllä äiti monta kertaa odotetaan joka vuosi tosi palkysyi, että onko se ja se asia ”Hauskaa meininkiä, järjestetty, mutta niin vaan jon, kohta yritetään rivitansoikeaa festariruokaa, saatiin tapahtuma pystyy, sin Suomenennätystä, hän musiikkia. Karaokea luettelee. Hugo naurahtaa. odotetaan joka - Hyvä esimerkki posi- Minä pääsin tanssittavuosi tosi paljon.” tiivisuudesta on se, että yksi maan meidän vanhinta asuosallistuja tuli sanomaan mikasta, Reetta Miskala jatkaa. nulle että onpa hyvä kun sataa vettä, niin ei Eino Toivanen oli tullut Hermannin tarvitse enää pähkäillä että sataako vai ei. kesäpäivään Suonenjoelta. Hän odotti eniVoi keskittyä olennaiseen, hän jatkaa. ten karaokea, jossa hän aikoi esittää KerVastaanotto tapahtumalle on ollut santti Karoliinan. hyvä, kansaa juhlimaan kerääntyy noin - Olen tavannut Pate Mustajärven Jy150 kilometrin säteeltä. Joinain vuosina väskylässä, hän kertoo. yleisöä on tullut Helsingistä asti. Viime Hän kiinnitti huomiota siihen, että vuosina juhla on vakiintunut pidettäväksi järjestys pysyi tapahtumassa hyvin yllä joka toisena kesänä. vaikka väkeä oli paljon. - Rautalampilaisia toivottaisi tapahtu- Raveissa ja ralleissa on enemmän maan vielä enemmän. Tänne saa kuka ta- järjestyshäiriöitä, hän totesi. Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Rautalammin museo Jukka Kukkonen esittelee Janne Pyykösen ottamaa kuvaa vaaleista, jota on käytetty myös Eduskunnan historia -kirjasarjan ensimmäisen osan kantena. Alkuperäisvedos löytyy Pyykösen kuvakokoelmasta Rautalammin museosta. Kuva on esillä myös erään maailman suurimman kuvatoimiston nettiarkistossa, mutta ilman tietoja kuvaajasta ja paikkakunnasta. RETKI PAIKALLISHISTORIAAN PYYKÖSTEN VALOKUVIEN JOHDATTAMANA Rautalammin kasvot Se oli jo 1800-luvulla yksi harvoista ammateista, joita pidettiin itsenäiselle naiselle soveliaana, jopa suositeltavana, Kukkonen kertoo. Kuvaamon toiminta jatkui aina 1960-luvun loppupuolelle saakka. Alalla tapahtui tuolloin voimakas murros kaupan muuttuessa välinekaupaksi ja kuvanvalmistuksen siirtyessä isoihin valmistamoihin. Myös Rautalammille tuli kilpailua. - Kaarina ei ollut kauppias, vaan valokuvauksen käsityöläinen. Ehkä Elämäntyönsäkin valokuvako- myös hänen voimansa alkoivat jo koelmien parissa tehnyt Jukka Kuk- ehtyä, Kukkonen pohtii. konen on koostanut teoksen harrasHän itse tapasi Kaarina Pyykötusmielessä ja sen kustantaa Peuran sen viimeisen kerran 1980-luvun museosäätiö. Hän on lähestynyt alussa toimittaessaan Rautalammin aihetta suomalaisen valokuvaperin- kirjaa. Samalla hän näki Pyykösen teen näkökulmasta. huikean yksityiskuvakokoelman. - Olen itse käynyt Pyykösessä - Siitä asti on ollut ajatus teokkuvattavana neljästi: sesta, vaikka varmasti kun opin seisomaan, samanlaisia ajatuksia kouluun lähtiessä sekä on ollut muillakin, ”Kaarina ei ollut rippi- ja ylioppilaskuKukkonen pohtii. kauppias, vaan vassa. Kokoelma siirtyi valokuvauksen Janne Pyykösestä Rautalammin musekäsityöläinen.” tuli rautalampilainen olle Kaarinan kuoltua kun hän vuonna 1906 1990-luvulla. Nyt täavioitui kauppias Stoomän kokoelman pohren ottotyttären, Selman, kanssa. jalta julkaistu teos Rautalammin Valokuvaamon lisäksi heidän palve- kasvot Pyykösten valokuvissa on luihinsa kuului kahvila ja elokuvia myynnissä Rautalammin museolla esitettiin Jannen valmistamalla pro- huomisesta keskiviikosta alkaen. jektorilla aina 1930-luvulle asti. Janne Teoksessa tarkastellaan Rautaja Selma kuolivat samalla vuosikym- lammin paikallishistoriaa Pyykösen menellä, jonka jälkeen kuvaamoa jat- valokuvaamon kautta. Tekijälle on koi heidän tyttärensä Kaarina. tarjoutunut harvinaislaatuinen mah- Kaarina oli neitivalokuvaaja. dollisuus koostaa osio valokuvaajista Rautalammin museon kokoelmaan kuuluu noin 20.000 valokuvaa. Niistä merkittävän osan muodostaa 1900-luvun alusta 60-luvun loppuun Rautalammilla toimineen Pyykösen valokuvaamon kokoelma. Nyt osa noista kuvista näkee päivänvalon osana uutta Rautalammin kasvot Pyykösten valokuvissa -teosta. Kaarina Pyykönen kameroineen ateljeessa. itsestään. - Se oli hyvin keskeinen lähtökohta, teoksessa päästään näkemään millaista elämää valokuvaamossa elettiin. Sen jatkumona ovat Rautalammin kasvot, jotka tässä tapauksessa käsittävät henkilöiden lisäksi myöskin maisemia ja tapahtumia. - Haastavinta on tietysti ollut tiedon kerääminen. Tiedot perustuvat paljon esimerkiksi Kaarinan itsensä muisteluksiin, jotka hän liitti kuviin vanhemmalla iällään, Kukkonen kertoo. Teos on ainutlaatuinen katsaus Rautalammin historiaan. Vaikka paikkakuntaa kuvasivat muutkin, oli Pyykönen ainoa, joka kuvasi ateljeessa. Mielenkiintoista aineistoa on myös tulossa, kun suurten ikäluokkien kuvaajakohtaisia aineistoja aletaan museoida. 7 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Sari Hintikka-Variksen perhealbumi KY E N I Ä LÄL N Sari Hintikka-Varis juonsi vajaa kaksi viikkoa sitten Rautalammilla järjestetyt MLL:n lastenfestarit. LÄHES KOLMEKYMMENTÄ LUOTTAMUSTEHTÄVÄÄ JA SEITSENHENKINEN PERHE Sari Hintikka-Varis - En laita kelloa soimaan. Sisäinen kello herättää minut kuuden-seitsemän välillä aamulla. Sitten käyn lenkillä koirien kanssa ja tulen takaisin kotiin herättämään muut aamupalalle. 8 LASTENTARHANOPETTAKSI TAI INSINÖÖRIKSI Sari syntyi vuonna 1971. Hän on Pekka ja Leena Hintikan esikoinen. Sekä Sari että hänen siskonsa Heidi ehtivät käydä alaasteen Pakarilan koulussa. Koska Sarin kanssa samana vuonna syntyneitä lapsia ei Näin alkaa päivä Kurkiniemessä. Sari kouluun olisi tullut muita, lähti tyttö kouHintikka-Variksen seitluun vuotta aikaisemmin. senhenkiseen perheeseen - Se oli kova paikka, kun ”Meillä oli vain kuuluvat hänen miehensä sitten jouduinkin rippikoukeltainen lappu Matin lisäksi 16-vuotias esiluun muiden saman ikäisten jääkaapin ovessa, koispoika Joel, 13-vuotiaat kanssa, omat luokkakaverit minkä välityksellä kaksoset Heikki-Pekka ja oli isosina. vaihdettiin kuulumisia. ” Heta sekä 9-vuotias Sohvi ja Ylioppilaaksi Sari kir5-vuotias Selma. joitti Rautalammin lukiosta Paletin pyörittämiseen oman lisänsä vuonna 1989. Hän halusi tulla joko lastuo se, että Jope käy liikuntavammaisille tentarhanopettajaksi tai insinööriksi, mikä suunnattua Mäntykankaan koulua Kuo- aiheutti harmaita hiuksia lukion opintopiossa. Vielä joitakin vuosia sitten mo- ohjaajalle. Lopulta Sari ei edes hakenut lemmat vanhemmista olivat osan viikkoa lastentarhanopettajaopistoon, vaan pääsi reissussa töiden vuoksi. opiskelemaan Lappeenrannan teknilliseen - Silloin meillä oli vain keltainen lap- korkeakouluun. pu jääkaapin ovessa, minkä välityksellä - Isän puolen suvussa on tosi paljon vaihdettiin kuulumisia, Sari naurahtaa. insinöörejä. Kai se jotenkin sieltä kumpuaa ja ajattelin, että kyllä siihen nainenkin pys- suoritti samalla viimeisiä opintojaan Laptyy. Kun valmistuin, Väinö Hintikka tarjo- peenrannassa, josta hän valmistui diplosi minulle juhannuksena konjakit puisesta mi-insinööriksi jouluna 1995. korista. Hän oli tarkka siitä, kenelle tuota RAUTALAMPILAINEN juomaa tarjoaa. TIEN PÄÄLLÄ Opiskelukavereiden kanssa perinteenä oli viettää juhannukset mökillä Rau- Vaikka Sari onkin virallisesti asunut Rautalammilla. Vuonna 1992 talammilla vuodesta 1992 juhannusohjelmaan kuului lähtien, on hän samaan ai”Siitä tulikin sitten lavatanssit Varuskunnan lakaan matkustellut yhtäällä oikein vitsi, että valla. Tuolla Sari tapasi myös jos toisaallakin. kyllä kannattaa tulevan miehensä Matin, Lapsuudenkodissa oli juhannuksena lähteä jonka kanssa hän avioitui useita vaihto-oppilaita, jonka lavatansseihin.” seuraavana kesänä. myötä Sarikin lähti vaihtoon, - Siitä tulikin sitten oiensin kesäksi Saksaan, sitten kein vitsi, että kyllä kannattaa juhannuk- Oklahomaan Yhdysvaltoihin ja opiskelusena lähteä lavatansseihin, hän muistelee. aikana Portugaliin. Samalla hän on saanut Opiskelemaan lähtiessään Sari oli il- monta hyvää ystävää eri puolilta maailmoittanut vanhemmille, ettei aio koskaan maa. Matkalla vaihtoperheeseen Yhdyspalata asumaan Rautalammille. Häitä valtoihin Sari sai kuulla, että paikka olisi edeltävänä iltana äiti oli ystävällisesti muis- oikea Amerikan takahikiä. tuttanut, ettei koskaan pitäisi sanoa ”ei kos- Ei se silloin nuorena siltä tuntunut, kaan.” mutta pari vuotta sitten vierailin siellä uuJo edellisenä syksynä Sari oli muut- destaan. Nyt se tuntui peräkylältä. Siellä tanut Matin luokse Kurkiniemeen. Hän luullaan, että Suomi on kehitysmaa. He Sari, Heidi ja Matti Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan vuosijuhlassa 1994. Sekä Sari että hänen siskonsa Heidi olivat Lappeenrannassa aktiivisia ylioppilaskuntalaisia. Ratsastus oli Sarille nuoruudessa rakas harrastus siitä lähtien, kun perheeseen tuli Osku-niminen poni hänen ollessaan kouluikäinen. halusivat esimerkiksi näyttää meille eloku- Kevättalvella 2012 tulin yhtenä pervateatterin. Aikanaan he lähettivät minulle jantaina kotiin. Sohvi oli minua ovella monta kertaa farkkuja ja meikkejä, kun vastassa ja voi sanoa, että silloin minulla luulivat ettei meillä Suomessa sellaisia ole, katkesi filmi. En yhtään ymmärtänyt missä Sari naurahtaa. vaiheessa tyttö oli kasvanut niin isoksi. SaDiplomityönsä Sari teki Hackmannin mana viikonloppuna päätin, että nyt riittää olutastiatehtalle Suonenjoelreissuhommat. le, jossa hän myös työskenteli ”He lähettivät minulle Nykyisin Sari työskenmuutaman vuoden valmistutelee vientijohtajana Salli monta kertaa misensa jälkeen. Sen jälkeen farkkuja ja meikkejä, Systemsillä, mikä on hänen hän oli opettajana maataloensimmäinen työpaikkansa kun luulivat ettei meillä Suomessa usoppilaitoksessa SuonenjoRautalammilla. Vaikka työn sellaisia ole.” ella ja kouluttajana Tietovirta puolesta joutuukin matkusOy:llä Kuopiossa. Lisäksi Sari telemaan, ei se kuitenkaan on toiminut lyhyen jakson Rautalammin ole viikottaista ja kaikki tavarat on yhdessä Ratsastuskeskuksen toimitusjohtajana ja paikassa, kotona Kurkiniemessä. ollut valmistelemassa Itä-Suomen yliopisEdellinen pysähtymisen paikka oli ton syntymistä. Vuonna 2004 hän aloitti kymmenen vuotta sitten, kun Sari ja Matti Pohjois-Savon Kokoomuksen toiminnan- juhlivat 10-vuotishääpäiväänsä. Kotimatjohtajana, jonka jälkeen hän on työsken- kalla sade yllätti ja moottoripyöräilijät tekinellyt Kokoomuksen puoluetoimistossa vät kunnon metsäkeikan Istunmäellä. Helsingissä, Kansallisessa Sivistysliitossa - Olin koko matkan kärttänyt Matille, kouluttajana ja Paasikivi-Opiston apulais- että antaisi minun ajaa. Konnevedellä rurehtorina. Kaiken tämän välissä on synty- pesin ajamaan ja Istunmäellä sitten mennyt viisi lasta. tiin metsään. Joelin rippijuhlissa otettuun potrettiin on saatu kuvaan koko perhe. - Olin jo lähdössä sairaalasta kotiin, kunnan ja seurakunnan toimintaan. Hän kun röntgenlääkäri juoksi perään ja passit- on esimerkiksi kunnanhallituksen ensimti sänkyyn. Kuvista oli löytynyt murtuma mäinen varapuheenjohtaja. kaularangan nikamasta ja pala selkäyti- Lapsi- ja nuorisotyö sekä kehitysmessä. Prosessi kaikkiaan oli erikoinen, vammaistyö ovat minulle lähellä sydäntä sillä kyseessä saattoikin olla enkä voi toimettomana katvanha vamma. Sain välilsoa, että ne näivettyvät. lä taas liikkua, mutta sitten Luottamustointen ja ”Luottamustoimet minut passitettiin uudestaan ovat kaksisuuntaisia, viisilapsisen perheen pyöritne antavat minulle ja täminen tekevät arjesta misänkyyn. minä niille.” Lopulta Sari kuitenkin nuuttipeliä. Kokoukset ovat leikattiin muutaman päivän keskellä päivää ja ilta-aikaan, kuluttua. minkä lisäksi pitäisi kuljettaa lapsia harrastuksiin. KUNTALAISTEN ÄÄNITORVI - Matti kyllä kuskaa lapsia aika paljon. Rautalammin kunnanvaltuustoon Sari va- Niiltä jos kysyy, niin minä olen kyllä tosi littiin alle 30-vuotiaana. Hän on ollut vä- huono sanomaan ei. lissä pois vain yhden kauden - silloinkin Aamuvirkkuna Sari kertoo mielellään äänet menivät tasan isän kanssa, ja arpa menevänsä aikaisin nukkumaan, jos vain ratkaisi asian isän hyväksi. päivän työt on saatu tehtyä. Leipätyön, - Minulla on halu auttaa ja kehittää luottamustoimien ja perheen lisäksi Kurkisekä toisaalta pitää heikoimpien puolta. niemessä vuokrataan lomamökkejä, jotka Luottamustoimet ovat kaksisuuntaisia, ne on vuokralaisten välissä siivottava. antavat minulle ja minä niille. - Kyllähän tätä taloutta voisi ihan pääSuurin osa luottamustoimista liittyy työkseenkin pyörittää, toteaa Sari. 9 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi Puh. 020 155 6160 TAPAHTUMAT SU 18.8. SU 25.8. SU 1.9. LA 7.9. SU 8.9. LA 14.9. SU 15.9. KE 18.9. SU 22.9. SU 29.9. Messu kirkossa klo 10, mukana Gideonit. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Messu kirkossa klo 10. Hiippakunnallinen vapaaehtoisten virkistys- ja koulutuspäivä “OLE!” Kuopiossa. Ilmoittautuminen 16.8. mennessä ja lisätietoja: Pekka Tuovinen, p. 0400 856 263. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, vieraita Siilinjärveltä. Pestuulauantain markkinaseurat kirkossa klo 14. Messu kirkossa klo 10. Hoitokoti- ja kotihoitoväen ehtoollisenvietto kirkossa klo 13. Matkakertomus Virosta seurakuntatalolla klo 18, Maarit Cajan ja Seppo Karttunen. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Mikkelinpäivä. Rautalammin Martat 50 vuotta, perhekirkko kirkossa klo 10, kirkkokahvit seurakuntatalolla. Skuoritsan kirkko. Tulossa 3.-6.10.2013 OPINTOMATKA SKUORITSAAN Matka Skuoritsaan Viipurin kautta, vierailu Pietarissa sekä Inkerin kirkon koulutuskeskuksessa Keltossa. Tarkemmat tiedot matkan ohjelmasta ja hinnasta ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa tiedotusta. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. 10 www.rautalamminseurakunta.fi Taisto Matilainen esittelee taulua, jossa on kuva Skuoritsan seurakunnan Pyhän Katariinan kirkosta. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 2006, mutta viimeistelytöitä riittää edelleen. Taisto Matilainen ja Eino Säämänen kuuluvat aktiiviseen noin kymmenen miehen joukkoon, jotka ovat useana vuonna olleet vapaaehtoisesti rakentamassa Skuoritsassa. VAPAAEHTOISTYÖ OTTAA PALJON MUTTA ANTAA ENEMMÄN Rakentamalla uutta Skuoritsaan Matilainen kertoo, että vapaaehtoistyöhön SkuoritSkuoritsan seurakunnan kanssa tehdyllä yhteistyöllä on Rautalammilla pitkät perinteet. Seurakunta saan on Rautalammilta riittänyt lähtijöitä. Kiitoksensa hän on ollut Pieksämäen rovastikunnan ystävyysseura- välittää myös miesten perheille. - Aktiivisia vapaaehtoisia on ollut kymmenkunta. kunta vuodesta 1990 lähtien, ja yhteistyö jatkuu Kyllä olen emäntiä kiitellyt, että ovat uskaltaneet päästää uudessa Rautalammin rovastikunnassa. miehet lähtemään. 1990-luvulla Rautalammilta vietiin Skuoritsaan paSkuoritsan seurakunta oli Pieksämäen rovastikunrakkikirkko ja kunnostettiin Skuoritsan seurakunnan nan ystävyysseurakunta, ja yhteistyö jatkuu myös uuden omistama entinen kansakoulu Maria-kodiksi, joka on Rautalammin rovastikunnan aikana. Ystävyysseurakuninkerinsuomalaisille vanhuksille suunnattu vanhainkoti. tatoiminnasta vastaavaa rovastikunnallista tiimiä vetää 2000-luvun puolella puolestaan käynnistyi Rautalammin kirkkoherra Pekka Tuovinen. Skuoritsan kirkon rakentaminen. Syksyllä luvassa onkin jälleen opintoretki Taisto Matilainen on tehnyt vapaaehSkuoritsaan, myös perinteinen joululahjojen ”Sisällä kirkossa toistyötä Skuoritsassa Inkerinmaalla jo kakjakomatka järjestetään tänäkin vuonna. kasvoi käsivarren sikymmentä vuotta. Aktiivinen toimija Skuoritsassa on ollut paksuista koivua.” - Jonkinlaista hulluuttahan siinä vaamyös Vantaankosken seurakunta. ditaan, mutta myös velvollisuudentuntoa. - Vantaankosken kirkkoherra Juhani Hommaan tuli lähdettyä mukaan, niin pitäähän se hoitaa Kopposela toimi aktiivisesti vanhainkotihankkeen käynloppuun saakka, Matilainen toteaa. nistäjänä. Pieksämäen rovastikunnassa Raimo Jalkanen Matilaisen houkuttelemana myös Eino Säämänen in- oli Skuoritsa-asiassa koordinaattorina, Matilainen muistenostui lähtemään mukaan. lee yhteistyön alkuaikoja. - Minua kiinnosti päästä tutustumaan naapurimaan Uudessa rovastikunnassa ei ole toimintabudjettia, joskansaan ja kulttuuriin. Kun ensimmäisen kerran ylitimme ta olisi osoitettu erikseen varoja Skuoritsa-yhteistyöhön, Venäjän rajan, oli jo ensimmäiset metrit tullin jälkeen täy- mutta rovastikunta esimerkiksi jatkaa edelleen Skuoritsan si shokki, Säämänen muistelee. seurakunnan kirkkoherran ja kanttorin palkkauksen tuMolemmat miehistä ovat osallistuneet niin Maria- kemista. Myös rakennettavaa ja kunnostettavaa Skuoritkodin kuin kirkonkin rakennustöihin. Skuoritsan kirkko sassa riittää edelleen, ja tuoreet voimat ovat tervetulleita rakennettiin vanhan, 1950-luvulta lähtien täysin käyttä- mukaan. mättömänä olleen kirkon raunioille. - Porukkamme ongelmana on ikääntyminen. Miehet - Sisällä kirkossa kasvoi käsivarren paksuista koivua, alkavat jo olla vanhoja, pitäisi saada uutta verta rakenkertoo Säämänen. nusporukkaan, Taisto Matilainen toeaa. Yhteinen raamattuopetus jatkuu syksyllä Viime syksynä toteutettiin Rautalammin, Suonenjoen ja Tervon seurakuntien yhteinen, seurakuntaa käsittelevä raamattuopetussarja. Tulevana syksynä on yhteisenä teemana armo. Etsitään vastauksia kysymyksiin: Mitä on armo? Miten kelpaamme Jumalalle? Mitä armo vaikuttaa jokapäiväisessä elämässä? Aihe johdattaa uskomme sisällön ja raamatuntulkinnan keskuksen äärelle. Sanaa jakavat kirkkoherrat Ismo Haapanen, Marja-Leena Niinivaara-Koskell ja Pekka Tuovinen. Rautalammilla tilaisuudet pidetään seurakuntatalolla 1.10., 22.10. ja 19.11 klo 18. Muiden seurakuntien osalta seuraa seurakuntien tiedotusta. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Tekstit ja kuvat: Juho Pahajoki Mitä kuuluu kouluun palaaville? Noora ja Metta, uimaranta Tiia, Maalaistori Tiia on viettänyt kesälomansa Tiimiakatemiasta työskentelemällä Maalaistorilla Rautalammilla ja Mikkelissä. Myös pientä lomailua mm. mökkeilyn merkeissä on mahtunut kesään. Tiian koulu jatkuu varsinaisesti vasta syyskuussa ja hän odottaa sitä innolla, sillä edessä on viimeiset puoli vuotta ja valmistuminen, mikä tarkoittaa toisaalta myös haikeata eroa hyvistä koulukavereista. Noora ja Metta ovat viettäneet kesää uiden ja mm. ratsastusleirillä, joka onkin ollut kesän kohokohta. He menevät viidennelle luokalle ja kertovat, että on ihan kiva mennä kouluun. Koulussa mukavinta on kaverit ja liikunta. Liisa Paakkunainen aloitti opettajana Matti Lohen koululla. Hänen luokkansa on 4. luokka. Liisa odottaa jo oppilaita Kun kysyn siitä, mikä on kesässä ollut parasta, toteaa hän empimättä, että rautalampilaiset ihmiset. - Olemme saaneet paljon talkooapua tutuilta. Kesätapahtumiinkin Paakkunainen on kuitenkin ehtinyt, esimerkiksi Runon ja laulun Rautalampiin. Opettajaa ei kuulemma kouSukunimikin on tänä aikana luunpaluu jännitä. vaihtunut Jalkasesta Paakkunai- On kiva palata takaisin seksi. Nyt edessä on uudet haas- tänne. Vaikka jään kaipaamaan teet Matti Lohen Orimattilasta lapsia koululla neljännen ja tuttuja ihmisiä, luokan opettajana. kaipasin poissaolles”On kiva palata Liisa kertoo sa metsiä ja järviä. takaisin tänne.” kesän kuluneen reRautalammilta löytyy montin ja autotallin oma hengenmaiserakentamisen mermani. Kouluunpakeissä. luulta Liisa odottaa työkavereita - Tai oikeastaan olen hoitanut ja uusia oppilaita, ja toteaa myös, lasta ja laittanut ruokaa, hän nau- että on kiva saada vastapainoa korahtaa. titöille. Paitsi oppilaat, kouluun palaavat myös opettajat. Liisa Paakkunaisen edellisestä kerrasta Matti Lohen koululla on jo jonkin aikaa, sillä hän on viettänyt edellisen vuoden äitiysvapaalla ja sitä ennen kolme vuotta Orimattilassa luokanopettajana. Ville, kirjasto Elina, jäätelökioski Elina aloittaa viimeisen vuotensa sisustajalinjalla Savon ammatti- ja aikuisopistossa Kuopiossa. Kesä on mennyt töissä, sekä mm. rannalla. Parasta antia on ollut reissu Helsinkiin, missä Elina kävi Idols-karsinnoissa. Kouluunpaluuta Elina odottaa, koska edessä on viimeinen vuosi ja valmistuminen. Ville aloittaa toisen lukiovuotensa koulun remontin takia evakkoretken merkeissä. Vaikka paluu peruskoulun kanssa samoihin tiloihin hieman harmittaa, on Ville iloinen siitä, että tilat saadaan nyt kuntoon. Vaikka Ville on ollut heinäkuun kesätöissä Kyllikissä, on hän ehtinyt myös Lappiin kalaan, Särkäniemeen sekä muillekin reissuille. Kun kysyn, onko kouluunpaluu ikävää, Ville toteaa, että ei se niin kamalaa ole, ehkä sitä taas vaihteeksi jaksaa pitkän loman jälkeen. Arno, kirjasto Arno on viettänyt kesäänsä uiden ja esimerkiksi kirjastossa. Mukavimmaksi jutuksi kesässä hän mainitsee uimisen. Toiselle luokalle menevä Arno tykkää koulussa ulkoilusta ja välitunneista ja odottaa lelupäivää. 11 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA KEHITTÄMISTÄ YHTEISTYÖSSÄ YRITTÄJÄ- JA MAATALOUSJÄRJESTÖJEN KANSSA Kunta aktiivinen elinkeinoasioissa RAUTALAMMIN PESTUUMARKKINAT 14. - 15.9. Rautalammin Yrittäjien puheenjohtaja Matti Vepsäläinen, maaseutuasiamies Hannu Jyrkkänen, elinkeinoasiamies Pekka Kilpimaa ja kunnanjohtaja Risto Niemelä tutustuivat MTK-Rautalammin puheenjohtajan Timo Lindsbergin emolehmätilaan. Rautalammin kunta pitää aktiivisesti kiinni maineestaan yrittäjäystävällisenä kuntana. Palveluiden paikallista saatavuutta korostetaan niin kunnassa kuin yrittäjäjärjestöissäkin. - Sitä pidetään itsestäänselvyytenä, että elinkeinopalvelut ovat paikallisesti saatavilla, MTK:n puheenjohtaja Timo Lindsberg toteaa. Rautalammin Yrittäjien puheenjohtaja Matti Vepsäläinen muistuttaa, että tilanne ei suinkaan aina ole ollut niin. Joitakin vuosia sitten kunnassa kamppailtiin oman elinkeinoasiamiehen puolesta. - Nyt järjestely toimii. Emme kalpene yhtään isompien kaupunkien rinnalla, elinkeinopalvelut ovat hyvin saavutettavissa, toteaa Vepsäläinen. - Entisessä työpaikassa oli järjestely, jossa elinkeinopalvelut kes- AAMUKAHVIT Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. HUB RAUTALAMMIN TILOISSA tiistaina 27.8. klo 9.00 Paikalla innovaatioasiantuntija Päivi Vestala Tuoteväylästä. 12 Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta. kitettiin keskuskuntaan. Kyllä ym- sen keskittämisestäkin kokemukset päristökunnat siinä jäivät selkeästi eivät ole yksinomaan hyviä, Hannu vähemmälle, vaikka aito tarkoitus Jyrkkänen kertoo. oli palvella kaikkia tasapuolisesti, Maaseutuyrittäminen on vuosielinkeinoasiamies Pekka Kilpimaa en saatossa tullut lähemmäksi muuta kertoo. yrittäjyyttä, eikä rajan Elinkeinoasiamietekeminen maaseutu”Emme kalpene hen lisäksi kunnassa ja muiden yritysten väyhtään isompien kaupunkien rinnalla, lille ole enää tarpeenelinkeinopalveluita on elinkeinopalvelut ovat mukaista. hoitamassa maaseutuhyvin saavutettavissa. ” asiamies Hannu Jyrk- Se on yrittäjyytkänen ja suurempien tä mitä suurimmassa yritysten osalta myös kunnanjohtaja määrin, ja elinkeinoasiemies palveRisto Niemelä. Lisäksi meneillään lee niin maanviljelijöitä kuin muitaon elinkeinoihin vaikuttavia hank- kin yrittäjiä, Pekka Kilpimaa muiskeita, kuten Etelä-Konneveden kan- tuttaa. sallispuistohanke sekä Rautalampi Timo Lindsberg ja Matti Veptakaisin maailmankartalle -hanke, säläinen toivovat kunnalta aktiivijoissa työskentelevät Ulla Anttila ja suutta olemassaolevien yritysten Jarna Kaplas. toimintaedellytysten turvaamisessa. - Moni haluaa edelleen tava- MTK:n näkökulmasta myös tieta kasvotusten, joten mielestäni on verkon kunto on akuutti ongelma, hyvä että olemme saaneet pitää edel- johon toivotaan ratkaisuja niin kunleen toimistomme täällä. Lomituk- nalta kuin valtioltakin. Matkailupalaveri TÖRMÄLÄSSÄ Torstaina 15.8. klo 16 alkaen Liittyen Etelä-Konneveden mahdolliseen kansallispuistoon. Palaverissa haetaan matkailutoimijoiden mielipiteitä tehtyihin suunnitelmiin. Ilmoittaudu Ulla Anttilalle p. 040 678 9270 ulla.anttila@rautalampi.fi Pestuut lähestyvät! Yhdistykset, yritykset ja muut tapahtumanjärjestäjät: mikäli haluatte olla mukana pestuumarkkinoiden yhteismainonnassa, toimittakaa tiedot pestuumarkkinatapahtumastanne sähköpostitse tiistaihin 20.8. mennessä kunnan kulttuuritoimistoon osoitteeseen seija. vuorimaa@rautalampi.fi. YHDISTYSTEN TIEDOT NETTIIN Kevään ensimmäisessä yhdistystapaamisessa kunnanvirastolla oli puhetta yhdistysrekisterin kokoamisesta Rautalammin kunnan internetsivustolle. Nyt yhdistysrekisterisivut ovat valmiita eli järjestöt, yhdistykset ja säätiöt voivat laittaa tietonsa kaikkien saataville ja myös päivittää niitä aina kun on tarvetta. Yhdistysrekisteri löytyy osoitteesta http:// www.rautalampi.fi/yhdistykset. Yhdistysten lisäys osoitteesta http://www.rautalampi.fi/yhdistyksen_tiedot. SALIVUOROT HAETTAVISSA Rautalammin kunnan salivuorojen haku lukuvuodeksi 2013-2014 on alkanut. Salivuorot ovat haettavissa 16.8.2013 klo 14 mennessä. Hakemukset palautetaan Matti Lohen koululle. Hakemuksen ja haettavat vapaat vuorot voi tulostaa kunnan internetsivuilta. YHDISTYSTEN TAPAAMINEN Tapaaminen Rautalampilaisten yhdistysten toimijoille PURONIEMEN LEIRIKESKUKSESSA torstaina 19.9. klo 18 Rautalammin kirjasto KERKONKOSKEN LAINAUSASEMA Avoinna 29.8.2013 alkaen TORSTAISIN KLO 11.15 - 15.00 Helsinki-tempaus herätti kiinnostusta Rautalammin tekemä Helsinki-tempaus touko-kesäkuun vaihteessa on herättänyt kiinnostusta kuntaa kohtaan. Kesän aikana hankkeen puitteissa on kontaktoitu lähes sata henkilöä, jotka Kansalaistorilla järjestetyssä tapahtumassa ilmoittivat olevansa kiinnostuneita Rautalammista. Yhteydenottojen kautta potentiaalisille muuttajille on etsitty muun muassa metsätilaa, kesämökkejä, tontteja ja vuokra-asuntoja. Kesän aikana paikkakunnasta kiinnostuneita on myös käynyt tutustumassa Rautalampiin, useat tutustujista ovat olleet kiinnostuneita yrittämisestä Rautalammilla. Kiinnostusta on ollut etenkin vuokrattavia asuntoja kohtaan, jollaisia kaivattaisiinkin tarjontaan lisää. www.rautalampilehti.fi IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita KAIVINKONETYÖT 040 705 1586 Sami Lehmonen 10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla Koneurakointi Sami Lehmonen 040 705 1586 040 027 8075 Rautalampi Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B 77700 Rautalampi Miespuhetta Törmälässä Käykö perhe-elämä välillä hermoille? Tuntuuko sinusta miehenä siltä, ettet osaa tehdä mitään oikein ja vapaa-ajasta turhan paljon menee joutavaan kinasteluun? Ja miten niitä lapsia pitäisi oikein kasvattaa?? Syyskuun ensimmäisenä viikonvaihteena on Törmälässä tarjolla miespuhetta miesten kesken parisuhteesta, lasten kasvatuksesta ja isänä olemisen ihanuudesta ja vaikeudesta. Keskustelua kuitenkin käydään mukavan tekemisen ja retkeilyn yhteydessä, ei suinkaan pulpetissa istuen ja teoreettisia jorinoita kuunnellen. Vetäjänä toimii kasvatustieteiden tohtori Markku Leskinen. Mukaan mahtuu tusina miehiä, mielellään pienten lasten isiä tai isiksi tulevia. Tavoitteena on saada sisäistä varmuutta puolisona ja isänä olemiseen, oppia luottamaan enemmän omaan osaamiseen ja jakaa kokemuksia muiden samaa elämän vaihetta elävien miesten kanssa. Lisätietoja ojelmasta www.tormala.fi. Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00 Puh. 050 305 6515 Jari Pietiläinen 040 581 8771 nuohooja.pietilainen@hotmail.fi Tero Hiltunen 040 149 0123 nuohooja.hiltunen@hotmail.fi JT PARKETTITYÖT • Hionta, lakkaus, petsaukset • Asennus- ja korjaustyöt • Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit • Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle 040 715 5625 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Asemakatu 11 77600 Suonenjoki (017) 513 652 OSTETAAN / NOUDETAAN • Rauta- ja peltiromua • Autot, maatalouskoneet ym. • Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) • Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, 77700 Rautalampi 0400 954 814 Ympäristöluvan omaava yritys 13 Kyliltä kuultua: Suomen sota 1808-1809 - Varrashongan mäki hekin ylen väsyneitä - oli tiedustelija kertonut. Ryöstöpaikaksi valittiin nykyisen Vehvilän kylän tienhaara, Hyllysuon talon kohta, jossa kasvoi siihen aikaan synkkää kuusikkoa. Illan hämärtyessä kuormasto saapui kuusikon kohdalle ja kasakat makailivat kuormiensa päällä puoli torkuksissa. Miehet hyökkäsivät kirvein ja nuijin venäläisten kimppuun - lienee jollakin ollut myös suusta ladattava rihla. Taistelu ei kestänyt kauan, sillä kasakat tulivat todella yllätetyiksi. Hetken kuluttua oli venäläiset lyöty hengiltä tai tainnoksiin ja ”taespa joku vikkelimmistä piästä karkuunnii”, totesi joku miehistä. Yritys kannatti, sillä kuormissa oli paljon ruokaa ja myös lämpimiä talvivaatteita, jotka jaettiin kyläläistan kesken. Ruokatavaroista sai Aadam leijonan osan, koska oli menettänyt ainoan lehmänsä ja muut kyläläiset päättivät näin hyvittää hänen kärsimänsä vahingon. Kaiken lisäksi he saivat saaliikseen joukon kelpo hevosia. Mutta niillä oli yksi paha vika: ”Ne konit eivät ymmärtänneet ku ryssän kieltä, kun kaskee kynnettii”. Juttu ei kerro, tuliko ryöstö eversti Tutskovin tietoon. Vaikka olisi tullutkin, hän päätti jatkaa etenemistään kohti Pohjanmaata. Nykyisen Suonenjoen kirkonkylän kohdalla hän joutui kokemaan suomalaisten kovan vastarinnan, jossa kaatui sotilaita puolin ja toisin. Oheisesta kartasta löytyy Varrashongan mäki, Vehvilän tienhaara ja Keltun entinen koulu (Suonenjoen ja Leppävirran yhteinen). Aarne Hirvonen sai tapahtumat tietoonsa Kielo Elolta (os. Suhonen), jonka lapsuudenkoti on jutussa mainittu Hyllysuon talo. Kielon veljen tytär Helena Myllynmäki on koonnut tiedot isoisänsä kertomuksista ja Nyyssösten sukukirjan tiedoista. JOKI SUONEN srra Va onka Palo h kan lttu kaa Ke ntie Vehviläntie Suonenjoen Lempyyltä Leppävirran Palokankaalle johtavalla tiellä Keltun kohdalla, noin 6-7 km Lempyyltä on tiessä korkea mäki. Mäki tunnetaan tänä päivänä Laakson mäkenä lähistöllä sijaitsevan Laakson talon mukaan. Vanhalla ajalla mäkeä nimitettiin Varrashongan mäeksi. Mäki sai nimensä seuraavalla tavalla: Venäläinen sotilasyksikkö eteni Leppävirran suunnasta kohti Lempyytä Suomen sodan aikana. Koska kuormastot, joissa muonavarastot olivat, eivät ehtineet seurata eteneviä joukkoja, nälkäiset venäläiset sotilaat tappoivat tien vieressä olevalta laitumelta Aadam Nyyssösen (s.1777) lehmän. Kypsentääkseen lehmän lihat he tekivät nuotion ja kärvensivät lihat pieninä paloina nuotion lämmössä. Syötyään he laittoivat lihavartaansa tien vieressä olleen suuren männyn juurelle pystyyn. Näin sai mäki nimekseen Varrashongan mäki. Tästä Aadam kuitenkin kimmastui, sillä menihän köyhän torpparin ainoa lehmä vieraisiin suihin. Niinpä hän totesi, että ”tämän suavat kyllä ryssät maksoo korkojan kansa”. Juttu levisi nopeasti kylälle ja niin kylän miehet päättivät tulla Aadamin avuksi kostamaan teko venäläisille. Tähän tulikin mainio tilaisuus, sillä kylälle levisi tieto, että venäläisten kuormasto etenee Palokankaan suunnasta kohti Lempyytä, missä eversti Tutskovin joukot majailivat väliaikisesti matkalla Pohjanmaalle. Miehet päättivät panna toimeen kuormaston ryöstön, sillä saattueen mukana oli vain muutama kasakka, ja Aarne Hirvonen Kyläkaupat Facebookissa on helppo ottaa kantaa minkä hyvänsä asian puolesta kliksauttamalla hiirellä tai painamalla sormella peukku pystyyn. Samoin on yksinkertaista kannattaa jotakin aatetta tai kansanliikettä. Taikka ilmoittautua mukaan tapahtumaan, vaikka ei kuunaan semmoiseen aikoisi osallistua. Poliisin työssä on saatu karvaita kokemuksia varmuudella osallistuu -ilmoituksista sosiaalisessa mediassa. Eduskuntatalon mielenosoitukseen odotellaan yli tuhatta henkeä, paikalle ilmaantuu lopulta kourallinen. Näin on käynyt muutaman kerran viimeisen parin vuoden aikana. Kyläkaupat kuolevat vähitellen pois yksi toisensa perästä. Hiljattain tutkittiin, kuinka tarpeellisena kansalaiset näkevät kylillä olevat puodit. Liikuttavan yksimieliset vastaukset osoittivat kauppojen olevan pienten taajamien elinehto. Kysymyspatterin asiakkuutta luotaava osio puolestaan paljasti, ettei vastaajista suurin osa ole milloinkaan ostanut puheena olevista liikkeistä mitään. Tai jäätelön ja ehkä muutaman tölkin olutta kerran kesässä. Kaikki tietävät, mikä mättää. Vakioasukkaat tukkeutuvat keskustaajamiin tai muuttavat kaupunkeihin palveluiden lähelle. Harvat kylille jääneet pääsevät omilla henkilöautoillaan taikka pirssikyydillä asioimaan kirkolla vähintään kerran viikossa. Kesäasukit ostavat yleensä kaiken tarpeellisen joko asemapaikkojensa marketeista tai isommista keskuksista. Täydennykset tehdään kylän kaupasta, jos sellainen sattuu vielä elossa sinnittelemään. Pitkä matka on kuljettu 1950- luvulta, jolloin esimerkiksi Kerkonkoskella oli monta kauppaa. Myös kaikilla muilla kylillä harrastettiin kosolti po. liiketoimintaa, mukana myös sen aikaisia erikoisliikkeitä. Kuljettiin jalan tai hevosella, joten yli kymmenen kilometrin matka koettiin liian pitkäksi, kun tavaraa sai lähempääkin. Koululaiset veivät 14 aamulla lappusia kauppaan ja hakivat iltapäivällä valmiiksi pakatut nyytit, jotta äiti sai tehdä ruokaa tai leipoa ja isä kessutella. Puoti toimi useasti yhdessä maalaistalon huoneessa. Valikoimat olivat pieniä tai sitten kyse oli vaikkapa kalastustarvikkeita myyvästä yrittäjästä, joka itse pyyteli veden viljaa välitettäväksi kaupunkien ravintoloihin. Osuusliikkeillä saattoi olla kylällä sivumyymälänä täysin varustettu sekatavarakauppa, mistä ostettiin keskimäärin kerran vuodessa jopa yksi leikkuupuimuri tai henkilöauto, jokunen traktori, muita koneita ja monta mopoa. Istunmäellä Konneveden kunnan puolella sijaitsi Rautalammin Osuuskaupalla tämmöinen etäispääte. Myymälänhoitaja Matti Hyvönen lähti monesti itse kalustoa Helsingistä hakemaan. Kirkonkylille ei tullut järkevää asiaa, kun kaiken sai läheltä heti tai tilattuna. Keskusliikkeet tapasivat perustaa ensin jakamon, mistä usein kehittyi sivumyymälä. Ne kuolivat pois pääosin 1960-luvun lopulla. Esimerkkinä vaikkapa Vihtajärvellä vuosina 1962 - 1968 ollut pieni kauppa. Mitä sitten pitäisi tehdä muutaman vielä sitkeästi yrittävän kyläkaupan kohdalla? Itse olen näiden peukuttajien kastia ja väärä mies neuvomaan, vaikka silloin tällöin Aitoossa kyläkaupalla käynkin. Pari kertaa vuodessa ylittyy satasen raja kertaostoksessa, muuten se on räpeltämistä. Kaupan keskusjärjestöt peräänkuuluttavat kaikenmoisten palvelujen ja eri toimintojen ymppäämistä samaan pisteeseen. Hyvä ajatus. Mutta veikkaukset ja lotot sekä muut rahapelit pelaillaan tätä nykyä yhä useammin kotikoneelta. Ei välttämättä kaivata pajatsoa seinälle tai yksikätistä rosvoa nurkkaan pojottamaan. Itella taitaa maksaa melko nihkeästi yrittäjälle. Postia paperilla kulkee aikaisempaa kovasti paljon vähemmän. Apteekkarit pitävät kiinni oikeuksistaan kaupittaa lääkkeet joko itse tai ainakin omaan piikkiin. Kalamerkeistä ei kassa juuri kartu. Kahvia on helppo keitellä, mutta mitäpä tehdään munkeille, jos kahvistelijoita ei sinä päivänä tulekaan riittävästi. Sama on kohtalo leipähyllyn tuoretuotteilla sekä lihajalosteilla. Mikäli kauppias ei osaa ennustaa oikein kulutusta, moitetta tulee aina. Tavaraa ei joko ole tarpeeksi tai sitten se on vanhaa. Omana nyrkkisääntönäni olen tarjoillut yksinkertaista mallia. Rahat tulee jättää sinne, missä kulloinkin oleskelee. Matkaa kesäasunnoltamme on teitä myöten täsmälleen saman verran Luopioisten kirkonkylälle ja Aitooseen. Voin siis oppieni mukaisesti käydä hyvällä omallatunnolla kaupoilla joko kirkolla tai kylällä. Lopetin muutama vuosi sitten lomillani viikoittaiset käynnit muualla kuin Pälkäneellä todettuani saavani kaiken tarpeellisen läheltä. Viikonlopuksi en kanna evästä kunnan alueen ulkopuolelta. Molemmat edesmenneet veljeni olivat saaneet kaupallisen koulutuksen ja tekivät töitä sillä saralla. Kumpikin lomitti nuoruudessaan muutamana kesänä myymälänhoitajia kiertäen pieniä kyliä. Veli-Heikki oli 1960-luvun loppupuolella jonkun viikon Rautalammin Myhinpäässä, missä tuolloin tehtailtiin ahkerasti pontikkaa. Kilpailu korpirojukokkien välillä oli sen verran kovaa, että pullon sai tehtaanmyymälästä hyvin halvalla. Ysitie kulkee läheltä Jyväskylän suurajoista tuttuja Myhin mykkyröitä. 1970-luvulla mansikanviljely alkoi keskittyä Suonenjoelle ja muihin lähikuntiin. Niinpä valtatien varrella näkyi vähän päästä kyltti Mansikkaa X km. Matkustimme kerran veljeni Erkin kanssa Pohjois-Savoon kyseistä väylää myöten. Myhinpään opasteen kohdalla hän tokaisi: ”Tuossa voisi lukea Pontikkaa 10 km.” Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. Päätoimittajan palsta Yritä lomailla Kesäaikaan lomat lienevät yksi tavallisimmista puheenaiheista kahvipöydässä. Toiset ovat ehtineet pitää omansa jo toukokuussa, toisilla loma on edessä vielä elo-syyskuussa. Erityisen mielenkiintoista on lomista keskusteleminen yrittäjien kanssa. Usein kuuleekin vastauksen: ”Mitä ne on?” Usein yrittäjien kuulee jakavan toisilleen ohjetta, jonka mukaan lomalle tulee varata aika kalenterista. Näin työt tulee järjestellyksi siten, että lomailukin on mahdollista. Hiljattain kuulin erään yrittäjän näin tehneekin, loma kuulemma siintelee edessä, kun kalenteria selataan elokuuhun 2014 saakka. Lienee kiistatonta, että ihminen tarvitsee myös vapaa-aikaa voidakseen toimia tehokkaasti työelämässä. Yrittäjille on luonnollista, ettei lomia pidetä sesongin aikana, mutta edes muutama viikonloppua pidempi irtiotto arjesta on varmasti paikallaan vuoden aikana. Kesäsesongin hiljalleen päättyessä saattaa osalle yrittäjistä tulla myös tilaisuus ottaa hieman rennommin. Myös loman valmistelu, rästihommien tekeminen alta pois, puhdistaa ilmaa ja lomalta voi palata virkeämpänä puhtaan pöydän äärelle. Saattaa tietysti olla utopiaa, mutta ainahan sitä kannattaa yrittää. Iiro Lyytinen päätoimittaja Rautalampilehden kamera kiertää en koko a Kerkonkosk it o lij h ju en Juhannuks juhannusaattona. Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella toimitus@rautalampilehti.fi Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi. Parhaat julkaistaan tällä palstalla. lla otta. Juhlassa useo täytti 75 vu a, jossa Aina Rautalammin m aiheist a museon ensiv nähtiin kuvaelm Jalkanen ja Heikki Peuraa Arto ena Peuraa esitti Le Vesterinen. hti.fi ww.rautalampile w : ää lis Lue assa Mansikkapi kävi pokkaam n ÄmSee Raatalam aalikulkueen parhaan osasto ev rn ka a ill le aa ev karn palkinnon. hti.fi ww.rautalampile w a: Lisää kuvi okan SMrjesti jokamieslu Vesannon UA jä n ensimmäisenä viikonuu kilpailut heinäk a. Kuva: Sari Toikkanen sass ut Jo a un pp lo tiahtuman kuplet Rautalampi -tap oRunon ja Laulun ät tänä vuonna esimerkiksi tang iv tt . la dy oi ih rk vi a Pe iss ko ik iltam Keronen sekä M kuningas Jouni alampilehti.fi ut ra w. w w a: vi Lisää ku myös ivat kisaisäntinä Vesantolaiset ol pallo ja tossut saivat issa MM-kisoissa, jo : Sari Toikkanen va Ku . iä yt ky hlistaneessa Live pilaista rockia ju at esimerkiksi am al ut ra ta tis nousiv 40-vuo kä onsertissa lavalle in Rautalampi -k kuperäisessä kokoonpanossa se al l a. bo ss m no Sü pa us on Stat oden 1989 koko Grand Merlin vu Rautalampilehti 8/2013 Painos: 10.000 kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie 13 77700 Rautalampi toimitus@rautalampilehti.fi Päätoimittaja: Iiro Lyytinen 050 536 5570 iiro@rautalampilehti.fi Myyntipäällikkö: Marja Kämppi 040 669 2250 marja@rautalampilehti.fi Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero 040 487 1203 tarja@rautalampilehti.fi 441 895 Painotuote 15 16 www.rautalampilehti.f i
© Copyright 2024