VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI
Nro 4 • Huhtikuu 2013 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 6. vuosikerta VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI Muuttumisleikki Studio Alex T:ssä Rautalampilaiset Päitsillä Lounas-kahvila Viola aukesi Vesannolle KY E N I Ä LÄL N Rautalampi takaisin maailman kartalle s. 12-13 Erja Puoskari 10.000 Painos aina vähintäänkappaletta 6 7 11 15 FC Stagen pelaajat seuraavat vaihtopenkiltä pelin kulkua. Taustalla joukkueen omat cheerleaderit. Stage-musikaali saa jatkoa nuorten omasta toivomuksesta FC Stage on musikaali urheiluhengessä Nuorten toivomuksesta Rautalammilla nähdään tänäkin vuonna koulumusikaali. FC Stage saa ensiiltansa Matti Lohen koulun vanhassa juhlasalissa tulevana perjantaina. 2 Tämän vuotinen stage-musikaali rakentuu urheilun, erityisesti jalkapallon ympärille. Nuorten jalkapallojoukkue joutuu sijaiskärsijäksi aikuisten mutkikkaan elämän vuoksi. Esitystä vauhditetaan niin Popedan, Abban, Queenin kuin Eppu Normaalinkin musiikilla, josta osa on saanut uuden sanoituksen käsikirjoittajan työpöydällä. Mukana musikaalissa on kaikkiaan nelisenkymmentä nuorta. Musiikista vastaa oma bändi, joka koostuu yläkoululaisista ja lukiolaisista. Tuotanto on Matti Lohen koulun ja Sisä-Savon kansalaisopiston (Teatraali) yhteistyötä. Ohjauksesta vastaa Harri Helin, musiikista Anneli Tarvainen ja koreografioista Mira Laasonen. Musikaalin on käsikirjoittanut lukion abiturientti Niina Hämäläinen, joka suorittaa samalla teatterin lukiodiplomin. Viimeinen arviointi käsikirjoituksesta tehdään ensi-illassa, jota on katsomassa diplomia ohjaava opettaja Janne Hirvonen sekä toinen arvioija, lukion äidinkielen opettaja Sanna Loikkanen. - Tiesin jo ensimmäisenä lukiovuonna, että haluan diplomin suorittaa. Käsikirjoittaminen on ollut haastavaa, sillä tiedän ihmisten odottavan siltä pal- Koulumusikaalin ohjaus on yhteistyötä. Koreografioista vastaa Mira Laasonen, ohjauksesta Harri Helin, musiikista Anneli Tarvainen ja käsikirjoituksesta Niina Hämäläinen. jon, ja samoin tiedän että käsikirjoitus tullaan myös arvioimaan, Hämäläinen kertoo. Hämäläinen kertoo, että teoksen otsikko ”FC Stage” tuli valmiina, muutoin käsikirjoitus on hänen sekä produktiossa mukana olevien koululaisten käsialaa. - Sanoisin, että vastaan käsikirjoituksen punaisesta langasta. Ajatuksia on tullut paljon näyttelijöiltä, pyysin ideoita paperille syksyllä. Samalla tietää millaisia juttuja nuorilla itsellään on ja osaa kirjoittaa tekstiä heidät huomioiden. Viime vuonna työväentalolla esitetty BackStage -musikaali keräsi kaikkiaan noin 450 katsojaa. Kuten urheiluun kuuluukin, sponsoreina ovat paikalliset yritykset. Myös nuorisotoimi on yhteistyökumppanina tuotannossa. FC Stage -musikaalin lippuja myydään ennakkoon Arttelissa. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen LYHYESTI Kevätmarkkinat lauantaina Perinteiset kevätmarkkinat järjestetään tulevana lauantaina Ravintola Mortonin takapihalla. Rautalammin Hevosystäväinseuran järjestämille markkinoille on tulossa myyjiä ympäri Suomea. Samana päivänä on myös kevätkirppis Työväentalolla kello 9-14 sekä MLL:n kevätkirppis kirjastolla nuorisotiloilla kello 10-15. Jätkäjätkät vierailee Mortonissa Jani Pursiainen ja Matti Väänänen kertovat, että tulevien rivitalojen sijainti on paikkakunnan parhaita. Taustalla näkyy Savisilta. Tavoitteena aloittaa rakennustyöt toukokuussa Uusia asuntoja Lassilanrantaan Lassilanrantaan on nousemassa uusi rivitaloyhtiö. Käynnissä on parhaillaan kolme rakennusta ja kymmenen huoneistoa käsittävän kohdeen ennakkomarkkinointi. - Kiinnostusta on ollut kovasti, eikä tämä ole mitään myyntimiehen puhetta, kertoo myyntipäällikkö Matti Väänänen kohdetta markkinoivasta JYA Housing LKV -kiinteistönvälitystoimistosta. Rakennustyöt olisi tarkoituksena käynnistää kevään aikana, kun huoneistoista saadaan varaukset paperille. Jani Pursiainen Rakennusliike Pihatosta kertoo, että jos rakennustyöt päästää aloittamaan toukokuussa, valmistuvat uudet asunnot jouluksi. Ensimmäisenä nousevassa rakennuksessa on kaksi kolmiota sekä kaksi kaksiota. Väänäsen mukaan tässä vaiheessa asunnon varaava pääsee vaikuttamaan niin pintamateriaaleihin, rakenneratkaisuihin, keittiökalusteisiin kuin kodinkoneisiinkin. Asunnoissa on myös takkavaraus. - Valmiina asunnoissa on autokatos sekä lasitettu terassi järvelle päin, molemmat sisältyvät asunnon hintaan, Väänänen kertoo. Tammikuussa kolmannen albuminsa ”Marian Sairaala” julkaissut Jätkäjätkät kiertää Suomea 10 konsertin verran huhtikuun aikana. Kiertue piipahtaa myös Rautalammilla Ravintola Mortonissa keskiviikkona 24.4. Yhdeksänhenkinen kokoonpano on noussut kevyen musiikin puolella yhdeksi Suomen arvostetuimmista livekokoonpanoista. Arkipäivästä johtuen Rautalammin keikka alkaa jo yhdeksältä illalla. Satulateatterilta Syrra Rautalammin lukion Satulateatteri esittää toukokuun alussa Janica Branderin käsikirjoittaman näytelmän Syrra. Näytelmä on rohkea kuvaus perheestä, joka ei pysty käsittelemään yhden perheenjäsenen kuolemaa. Syrra on tänä lukuvuonna jo Satulateatterin toinen tuotanto. Syksyllä esitetty ”Miehiä ja Naisia” valittiin myös Ramppikuumeeseen, kansalliseen nuorisoteatterikatselmukseen. Syrra saa ensi-iltansa torstaina 2.5. Matti Lohen koulun vanhassa juhlasalissa. Talkoot Puroniemessä Havainnekuva ensimmäisestä Lassilanrantaan nousevasta rivitalosta. Autokatos sekä lasiterassi kuuluvat asuntojen hintaan. Väänäsen mukaan vastaavalta paiKohdetta markkinoi JYA Housing kalta ei uutta rivitalohuoneistoa muualta LKV. Suunnittelusta vastaavat yhteissamaan hintaan saa. työssä Rakennusinsinööritoimisto Tiimi - Rantaan on matkaa noin 30 met- sekä Arkkitehtuuritoimisto J-P Husso ja riä ja talot on omalla tontilla, Pursiainen rakentamisesta Rakennusliike Pihatto. jatkaa. Paikallinen ei ehkä Kohde on ostajan kanhuomaakaan, miten hyvä nalta turvallinen rs-kohde. paikka asunnoilla on, hän Rs-pankkina toimii OP ”Paikallinen ei ehkä Suonenjoki. Asuntoon pääjatkaa. huomaakaan, Väänäsen mukaan suusee kiinni pienellä pääomalmiten hyvä paikka rin osa kysyjistä onkin ulla ja loput erät maksetaan asunnoilla on.” kopaikkakuntalaisia, joskin maksupostin mukaisesti useimmilla on juuria Raukohteen valmistuessa. Veltalammilla. kaosuuden voi maksaa pois Omarantaisen taloyhtiön rannan myös kuukausittaisella rahoitusvastikkäytöstä päättää perustettava taloyhtiö, keella asunnon jo valmistuttua. mutta mahdollisuudet rannassa on niin - Lainoitus on sovittu valmiiksi eikä laiturin, pation kuin venepaikkojenkin siihen tarvita omia vakuuksia, Väänänen rakentamiseen. kertoo. www.rautalampilehti.fi Puroniemen leirikeskuksen kevättalvella ostanut Puroniemen Ystävät ry odottaa leirikeskukseen vilkasta tapahtumakesää. Puroniemessä paikkoja kunnostetaan talkoovoimin 10.-12.5. Mukaan talkoisiin voi tulla oman ajankäytön sallimissa rajoissa muutamaksi tunniksi tai useammaksi päiväksi. Alkukesästä luvassa on myös aikuisten kristinoppileiri sekä Pyhien Pietarin ja Paavalin praasniekka ja Puroniemen 55-vuotisjuhla. Historiallinen yhdistys järjestää matkan suomalaismetsiin Rautalammin Historiallinen yhdistys järjestää matkan Ruotsin ja Norjan suomalaismetsiin, Finnskogaan 8.-13. elokuuta. Matkalla vieraillaan Karlstadissa, Torsbyssä, Mattilassa, Malungissa, Morassa sekä Falunissa. Tutuksi tulevat niin entisöidyt suomalaistalot kuin metsäsuomalaisten jälkeläisetkin. 580 euron hintaiseen matkaan sisältyy linja-auto- ja laivamatkat, majoitukset sekä lounaat ja illalliset. Ilmoittautua voi 24.6. saakka Raimo Jalkaselle, p. 040 558 5208, raimo.jalkanen@gmail.com. 3 Rautalammin Yrittäjät Rautalampi kasvaa ja kukoistaa Rautalampi on ilmiö. Rautalampi on paikka mihin edelläkävijät muuttavat. Uudenlainen maaseutu kiinnostaa ja trendianalyytikot ennustavat, että maaseutu vetää tulevaisuudessa väkeä, jos toimintaympäristöt, asumisolosuhteet ja lähipalvelut tyydyttävät muuttoaikeissa olevien tarpeet. Rautalammilla uskalletaan uida vastavirtaan ja tehdä rohkeita päätöksiä. Uudella valtuustolla ja muilla päättäjillä on edessään loistava tulevaisuus, kun vain kuntaa johdetaan ja viedään siihen suuntaan mihin kuntastrategiassa, elinkeinostrategiassa ja kuntasuunnitelmassa olevat visiot tähtäävät. Työn alla oleva hallitusohjelma, jota työstävät kaikkien rautalampilaisten puolueryhmien edustajat yhdessä kunnan johdon kanssa, tulee antamaan hyvän suunnan päätöksenteolle. Kunnan visio on, että Rautalampi on vuonna 2020 asukkaiden ja yrittäjien aktiivisella yhteistyöllä rakennettu ekologinen, vetovoimainen ja viihtyisä asuinkunta. Elinkeinostrategiassa visioidaan tämän lisäksi, että Rautalammista tulee Pohjois-Savon innovatiivisin eri alojen yrittäjien suosima maaseutukunta, jossa nuorten yrittäjien osuus on kasvava ja jossa etätyömahdollisuudet ovat huippuluokkaa. Näitä tavoitteita kohti mennään myös Helsingissä, kun Rautalampi tähtää uudelleen maailmankartalle 29.5.-3.6.2013 Kansalaistorilla. Erityisesti kutsun teitä yrittäjät mukaan ainakin tapahtuman viimeiseen päivään, jolloin tukka on takana ja tulevaisuus edessä. Silloin on teemana yrittäjyys. Yrittäjillä on mahdollisuus myydä ja esitellä tuotteitaan, sopia tapaamisia kohtaamiskonttiin tai tulla vähintään mukaan muuten vaan. Yhteiskuljetukset ja asumiset on järjestetty, päätät vain tulla paikalle ja olla mukana tässä monien mahdollisuuksien tapahtumassa. Painotalo I-Print Oy:n toimitusjohtaja Sepp rautalampilaisille vieraille. Kuvassa L Yrittäjät ja yhteisellä mat Rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja HELPOMMIN JUHLAKSI – ARKESI AVUKSI jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset! Ota yhteyttä! helionjuhlapalvelu.fi Heli Matilainen Kortteliin 83, entisen ”Osulan” paikalle, suunnitellaan kauppakeskusta, jonka rakentamisessa ja toiminnassa toteutetaan aivan uudenlaisia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Kauppakeskus on tarkoitus rakentaa modernin puurakentamisen ja konttirakentamisen yhdistelmänä. Kauppakeskukseen on suunnitteilla ympärivuotinen markkinapaikka, josta saa tuoreita lähialueen vihanneksia, marjoja, leipää, juustoja, lihaa ja kalaa. Kauppakeskukseen on suunnitteilla päivittäistavarakauppa, viinakauppa, terveyskioski sekä muita yrityksiä. Rakennuksesta halutaan ainutlaatuinen ja moderni, jossa on huomioitu myös ekologisuus ja ympäristöarvot. Konttirakentamisella Kauppakeskuksesta saadaan muunneltava ja erilaisiin tarpeisiin sopiva kokonaisuus. Kauppakeskuksen suunnittelua varten on käynnistetty esiselvityshanke. Esiselvityshankkeen hakijana toimii Rautalammin Yrittäjät ry. Hankkeen avulla selvitetään konseptin kehittämisestä kiinnostuneet yhteistyötahot, puu-ja konttirakentamisen soveltuvuus sekä kustannusarvio. Hankkeessa selvitetään myös mahdolliset palvelujentarjoajat, kuten lähiruokatarjonta, matkailu- ja terveydenhuoltoalan toiminta sekä nykyisen palvelutarjonnan puutteet. Esiselvitys käynnistyy huhtikuun aikana ja valmistuu elokuun loppuun mennessä. Selvitystyön tulee tekemään rautalamilaissyntyinen Jukka Hytönen Jutacon Oy:stä. Marita Leskinen elinkeinoasiamies 045 875 9333 4 www.rautalampilehti.fi Rautalammin kunta Painotalon tuotanto kiinnosti yrittäjiä. Kuvassa Rautalammin Yrittäjien puheenjohtaja Matti Vepsäläinen ja hallituksen jäsen Jukka Varis. Markkinointipäällikkö Tuula Lahti kertoi Seinäjoen kaupunkiseudun Komiabrändimarkkinoinnista. mukana emäpitäjän kehittämisessä Rautalammilla ei vain yritetä, täällä myös onnistutaan po Lahti esitteli Ilkka-Yhtymää sekä painotalon tuotantoa Lahden lisäksi Kirsi Mannila ja Sari Hintikka-Varis. elinkeinojaosto tkalla Pohjanmaalla Rautalammin kunnan elinkeinojaoston ja Rautalammin Yrittäjien hallituksen yhteisillä tutustumismatkoilla voi sanoa olevan jo pitkät perinteet. Yritys- ja elinkeinoelämään käydään tutustumassa yhdessä noin kerran valtuustokauden aikana. Matkan tarkoituksena on avoin keskustelu kunnan luottamushenkilöiden ja yrittäjien välillä. Tavoitteena on löytää uusia ideoita myös kotipaikkakuntamme palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Tänä vuonna matka suuntautui Pohjanmaalle, jossa esimerkiksi Seinäjoen kaupunkiseudun Komia-brändillä on tehty seutua tunnetuksi varsin tuloksellisesti. Seinäjoen kaupungin ja ympäristökuntien yhteinen markkinointi on ollut näyttävää koko Suomen mittakaavassa ja alueen tunnettuus on markkinointipäällikkö Tuula Lahden mukaan selkeästi parantunut. Matkalla tutustuttiin myös Lapuan ja Kauhavan kaupunkien yritys- ja matkailutoimintaan. Entisen Alahärmän kunnan alueella sijaitsevan Powerparkin myötä matkailu on noussut koko nykyisen Kauhavan kaupungin yhdeksi kärkielinkeinoksi. Aihe on ajankohtainen myös Rautalammilta, vaikka mahdollisen kansallispuiston kuntaan tuoma matkailu onkin luoteeltaan erilaista. Pohjalaista hulluutta edusti myös Hunurinjärven matkailukeskus, missä keskelle erämaata on rakennettu tekojärvi sekä näyttävä hirsirakenteinen matkailukeskus. Vaikka Pohjanmaa on tunnettu vahvasta yrittäjyydestään, voimme hyvillä mielin todeta, ettemme Rautalammilla juurikaan kalpene länsisuomalaisten rinnalla. Pohjalaista energiaklusteria edustavien Megakoneen ja Veljekset AlaTalkkarin välinen läheinen yhteistyö oli hyvä esimerkki tiiviistä yrityskumppanuudesta, missä Rautalammillakin löytyisi paljon kehittämismahdollisuuksia. Kun Rautalampi vietti toissa vuonna 450-vuotisjuhliaan minulla ainakin heräsi ajatus, että kun olemme onnistuneet säilyttämään itsenäisen kunnan viiden eri vuosisadan pyörteissä ja haasteissa, niin täytyy sen olla mahdollista nykymaailmassakin. Uskon, että samantapainen ajatus pälkähti useampaankin päähän, sillä juhlavuoden aikana ja sen jälkeen on emäpitäjässä alkanut tapahtua. Olemme tainneet yhdessä ymmärtää, ettei kukaan meidän puolestamme pidä tätä tienoota elossa ellemme me itse. Yhdistykset, yritykset, kunta ja kuntalaiset ovat kaikki lähteneet näihin talkoisiin mukaan rohkeasti tekemällä ja kokeilemalla. Sen huomaa! Paljon hyviä asioita on jo tapahtunut ja tulee tapahtumaan lähiviikkojen ja -kuukausien aikana. Näkyvimmät ja valtakunnallisellakin tasolla kiinnostavimmat jutut lienevät tuleva kansallispuisto sekä Rautalampi takaisin maailmankartalle-hanke, joista kummankin uskon tuovan paikkakunnallemme mukavasti lisää matkailijoita, pidemmällä tähtäimellä myös asukkaita ja kesä-asukkaita. Entäs sitten, kun tänä kesänä saammekin seuraksemme Rautalammille aiempia vuosia suuremman ja vuosittain kasvavan joukon matkailijoita? Vastaus on yksinkertainen; otetaan heidät vastaan rautalampilaisella vieraanvaraisuudella ja savolaisella lupsakkuudella, jotta he nauttisivat olostaan, kertoisivat hyvää viestiä myös kavereilleen ja tulisivat itse käymään uudestaan. Oman paikkakunnan ulkopuolelta tulevat asiakkaat ovat tärkeitä paikallisten asukkaidenkin kannalta, sillä esimerkiksi matkailijoiden ja lomailijoiden vauhdittama kesäsesonki mahdollistaa usealle rautalampilaiselle yritykselle sellaisten palveluiden tarjoamisen ja laajemman tuotevalikoiman kuin muutoin olisi mahdollista. Asiassa piilee myös pieni dilemma. Yrityksen voi olla hankala lisätä resurssejaan ennen kuin tuo edellä mainittu matkailijavirta kasvaa ja taas toisaalta, jotta matkailijat tahtovat tulla tänne on puitteet ja palvelut oltava hyvällä mallilla. Antamalla hieman aikaa silloin tällöin aikaa tällaisten tulevaisuudenkuvien ajattelulle voimme niihin vähän kerrallaan valmistautua. Kun kannamme kukin niin yrityksenä kuin asukkaanakin oman pienen kortemme yhteiseen kekoon lähtee asiat rullaamaan, aivan kuin olemme nyt jo saattaneet huomatakin. Rautalampilaisten yritysten usko oman kuntamme elinvoimaisuuteen ja vetovoimaan on vahva. Pidetään emäpitäjä eloisana ja nostetaan se yhdessä takaisin sinne minne se kuuluukin, maailmankartalle! Petri Virta varapuheenjohtaja Rautalammin Yrittäjät ry. R www.rautalampilehti.fi 5 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Maiju Rissanen, Iiro Lyytinen Muuttumisleikin mallit ja tekijät. Vasemmalta parturi-kampaaja Jaana Järvikylä, Saara Korhonen, Kati Miettinen, parturi-kampaaja Riina Häkkinen, Ansku Paananen, parturi-kampaaja Riikka Venäläinen sekä Jonna Hämäläinen. Joka päivä muuttumisleikkiä Parturi-kampaamo Studio Alex T. Suonenjoella järjesti muuttumisleikin kolmen työntekijöidensä, kolmen paikallisen mallin ja paikallisten vaateliikkeiden, Keskus-Asusteen ja Roosan kanssa. 6 - Tällaista päivää emme ennen ole järjestäneet, mutta muuttumisleikkihän on nimenomaan sitä, mitä me joka päivä asiakkaillemme teemme, yrittäjä Alex Tuominen kertoo. Muuttumisleikissä mallit tulivat kampaamolle aamulla omana itsenään, jonka jälkeen Alex T:n työntekijät alkoivat suunnitella heille persoonallisuutta korostavaa hiusten leikkausta, värjäystä sekä meikkausta. - Se on kampaajan perustyötä etsiä hyviä vaihtoehtoja totuttuun turvalliseen tyyliin verrattuna, Tuominen kertoo. Vaatteet eivät tietenkään suoraan kuulu meidän palveluihimme, mutta toki voimme olla mukana suunnittelemassa kokonaisuuksia myös vaatteiden kera, hän jatkaa. Kolme liikettä omistava Tuominen toimii myös kouluttajana. Hän kertoo käyvänsä tutustumassa maailman muodin tuoreimpiin ilmiöihin ulkomailla ainakin muutaman kerran vuodessa. - Esimerkiksi Lontoosta, Pariisista, Wienistä ja Berliinistä on mahdollista saada tieto tulevasta muodista jopa vuosi ennen kuin tieto muuten Suomeen asti tulee. Pidän huolen, että meidän henkilökunta saa tämän tiedon ensimmäisten joukosta, Alex Tuominen kertoo. Alex Tuominen kertoo tekevänsä vuodessa noin 50 koulutuskeikkaa. Studio Alex T:n asiakkaiksi tervetulleita Tärkeä osa muuttumisleikkiä oli kuvaukset ennen ja jälkeen. Jaana Järvikylä tekee viime hetken valmistelut Saara Korhoselle. Kameran takana Maiju Rissanen. Riina Häkkisen asiakkaana muuttumisleikissä oli Kati Miettinen. ovat kaikki vauvasta vaariin. - Meillä tärkeimmät teesit ovat palvelu, ammattitaito ja rento ilmapiiri. Joskus ihmiset mieltävät, että kouluttajan liikkeen asiakkaat ovat kaikki malleja, mutta kaikki vauvasta vaariin ovat meille tärkeitä asiakkaita. Joka liikkeessä meillä on tosi hyvä porukka, jonka innostus työhön näkyy myös työn tuloksissa. Suonenjoella Alex T pyörii kolmen henkilön voimin. Liikettä luotsaa parturi-kampaaja, meikkaaja Riikka Venäläinen. Asiakkaita palvelevat myös parturikampaaja, meikkaaja Riina Häkkinen sekä parturi-kampaaja Jaana Järvikylä. Lisäksi Alex T. toimii Kuopiossa sekä Mikkelissä. Pitkällä tähtäimellä Tuominen kertoo tavoittelevansa yhteensä viittä liikettä. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Jani Huuskonen ja Aki Waris osallistuivat tämän vuoden Päijänteen ympäriajoon. Wariksen 7-vuotias Jussi-poika odottaa jo innolla milloin ikä riittää itse osallistua kilpailuun. Pyörän selässä Päijänteen ympäri Päijänteen ympäriajo on Suomen tunnetuin endurokilpailu. Enduron eli luotettavuusajon tavoitteena on testata ajajien ja pyörien kykyä selviytyä määritellystä reitistä aikataulun puitteissa sekä nopeutta erillisillä maastokokeilla. luokan voitto vuodelta 1998. - Edellisen kerran vuonna 2001 jouduin keskeyttämään. Asia jäi kaivelemaan ja se tuli nyt korjatuksi, Waris naurahtaa. Lajina enduro on melko raskas, ja normaaleihin endurokilpailuihin verrattuna Päijänteen ympäriajo on huomattaRautalammilta tämänvuotiseen Päi- vasti pidempi. Monelle jo maaliin pääsejänteen ympäriajoon osallistuivat Jani minen on voitto. Huuskonen ja Aki Waris. Huuskonen - Pyörän mittariin tuli tunteja 17 on harrastanut lajia vuodesta 2009 alka- ja kilometrejä vähän vaille 800. Aikaien, Waris puolestaan teki paluun kilpa- sempina vuosina matkaa tuli tosin vieareenoille kymmenen vuoden tauon jäl- lä enemmän, kun myös startti tapahtui keen. Helsingistä, Huuskonen kertoo. Kokonaispituudeltaan 780 kilomet- Nykyään voi kuitenkin käyttää rin mittainen rupeama huoltomiehiä, entisaikaan käynnistyi lauantaina 23.3. pyörään ei saanut koskea Vierumäeltä. Reitti palaoikeastaan muut kuin ajaja, ”Keskeytys vuonna Aki Waris muistelee. si Jämsän, Jyväskylän ja 2001 jäi kaivelemaan Joutsan kautta yötauolle Huuskonen ja Waris ja asia tuli nyt Vierumäelle, josta matka kiittävät kaikkia tukijoita, korjattua.” jatkui seuraavana aamuna jotka ovat mahdollistaneet Helsinkiin. Reitin varrelle osallistumisen kilpailuun mahtui kaikkiaan 24 maassekä perheitään jotka ovat tokoetta. antaneet aikaa miesten harrastukselle. ”Päitsi” ei ollut kummallekaan mieKaikkiaan yli 200 ajajan kilpailushistä ensimmäinen, Huuskonen ajoi ki- sa Keski-Suomen Moottorikerhon Jani san nyt kolmannen ja Waris neljännen Huuskonen sijoittui KTM:llä B2-luokaskerran. Huuskonen kertoi lähteneensä sa 3. sijalle 3 ja koko B-luokassa 6. sijalle. hakemaan luokkavoittoa, tavoite tyssä- Konneveden Moottorikerhoa edustanut si kuitenkin torstai-iltana nousseeseen Aki Waris sijoittui Hondalla C1-luokassa kuumeeseen. Waris sen sijaan ei tun- 9. sijalle ja koko C-luokassa 19. sijalle. nustanut ajaneensa yhtä tavoitteellisesti, vaikka miehellä onkin plakkarissa C- www.rautalampilehti.fi 7 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Erja Puoskarin perhealbumi KY E N I Ä LÄL N Puoskarien kotona paljon on rakennettu vanhaa hyödyntämällä. Keittiön kaapistot ovat Kuutinharjun vanhan laitoskeittiön kaappeja. Ikkunassa on koulutyönä tehdyt lasiset kuvat lapsista. Erja Puoskari kertoo jo aikanaan ajatelleensa, että jatkaa myöhemmin opiskelua Päivähoitajasta muotoilijaksi Useimmat rautalampilaiset tuntevat Erja Puoskarin päiväkodin lastenhoitajana. Muutama vuosi sitten Erja teki rohkean liikkeen ja päätti vaihtaa alaa. Hän lähti opiskelemaan tila- ja kalustemuotoilua. 8 Koti maaseudulla Myös miehensä Sepon Erja tapasi opiskellessaan Pieksämäellä. Sieltä Erja haeskelikin töitä, kunnes Elli Ruotsalainen pyysi sijaiseksi päiväkotiin. Sijaisuuden kautta hän sai myöhemmin vakituisen viran päiväkodista. Hän kertoo jo aikanaan valmistut- Ensin kävin töissä Pieksämäeltä tuaan päivähoitajaksi ajakäsin, mutta kun Sepon telleensa työskentelevänsä työt oli iltapainotteisia, jäin muutaman vuoden, jonka aika usein kotiin yöksi. Mi”Seppo sanoi, että jälkeen voisi jatkaa opintonusta tuntui ihan hölmöltä kyllä hän voisi ja. ajaa Pieksämäelle ja pönötRautalammille - Sitten tulee asuntotää yksin kaksiossa. muuttaa.” lainat ja lapset, siinähän se Kun Riihikodolle avauhumpsahtaakin elämä tietui lastenhoitajan virka, hän tyn askeleen eteen päin. kysyi mieheltään olisiko tämä valmis Puoskari kertoo, ettei syy alanvaih- muuttamaan Rautalammille, sillä Piektoon ollut vanhassa alassa. Hän hakeutui sämäeltä käsin hän ei enää olisi jaksanut 17-vuotiaana opiskelemaan Sisälähe- töissä ajaa. tysseuran kasvattajaopistoon. Ensin oli - Seppo sanoi, että kyllä hän voisi kuitenkin opiskeltava vuosi Suonenjo- Rautalammille muuttaa, Puoskari nauella talouslinjalla, sillä sosiaalialan oppi- rahtaa. laitoksiin oli tuohon aikaan 17 vuoden Erja Puoskari tunnustaa aina tahtoikäraja. neensa asua maaseudulla. Näkemykseen hän sai vaihvistusta jo 15-vuotiaana ol- paljon on pyritty tekemään vanhaa kierlessaan kesän lastenhoitajana Tampere- rättämällä. laisessa perheessä. Esimerkiksi Puoskarien keittiön - Minusta oli kamalaa, kun piti paka- kaapit ovat Kuutinharjun vanhan laitosta tavarat vaunuihin ja lähteä puistoon, keittiön entiset ja makuuhuoneesta löykun lapset halusivat ulos. Täällähän on tyy Rautalammin vanhan kirjaston hyltotuttu siihen, että avataan vaan ovi ja lyistä itse kunnostettu kirjahylly. Erjan lapset saa juosta pihalla mukaan heillä vierailevat rauhassa, hän naurahtaa. tietävät, että aina on joku Rautalammille muutetpaikka auki jostain kohdal”Nähtiin vanhan tuaan Erja ja Seppo asuivat talon kommervenkit, ta. muutaman vuoden vuok- ajateltiin ostaa oma ja - Muuttaessa tiedettiin, ralla vanhassa omakotitaettä kaikki on remontoitalaittaa sitä.” lossa Pakarilan suunnalla. va, mutta ensin piti katsoa - Siinä nähtiin kaikki mistä kannattaa aloittaa. vanhan talon kommervenkit. Siitä huo- Remonttia on tehty omin voimin, mutlimatta ajateltiin ostaa oma ja alkaa lait- ta rakenteiden kohdalla on turvauduttu tamaan sitä. ammattilaisen apuun. Oma koti löytyikin Suursuon maise- Mutta en ole kokenut sitä rasitteemista vuonna 1998. Puoskarit olivat et- na. Se on meille harrastus eikä minua aisineet taloa, jota saisi itse laitella matkan nakaan haittaa, ettei joka paikka ole aina varrella. tip-top. Aina meillä pyörii sahanpurua - Ja sitä on todella saanut tehdä. jossain nurkassa. Mutta uutta ei ole oikeastaan ostettu Veera-Alina syntyi vuonna 1999 kuin sohva ja sängyt, mahdollisimman keskelle kaikkein suurinta remonttia. Veera-Alina ja Heikki poseeraavat rättäreiden maailmankokouksessa auton konepellillä. Äidin opiskelu on ollut koko perheen yhteinen juttu. enemmän. Kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta Erja oli opintovapaalla päätyöstään ollen kesät töissä päiväkodilla. Opiskelu jatkui - Sitten piti miettiä irtisanoudunko alanvaihdon myötä vai enkö. Tykkäsin kuitenkin hirveäs- Leenan syntymän jälkeen aloin miet- ti olla töissä päiväkodilla. Seppo toimi tiä, palaanko töihin vai silloin hyvänä tsempparina onko nyt aika opiskelulle. ja sanoi, että olen idiootti En tiennyt edes jatkaisinko jos lopetan koulun kesken ”Aloin miettiä opintoja päivähoitopuolella ja heitän hukkaan kahden palaanko töihin, vai vaihtaisinko kokonaan vai olisiko nyt aika vuoden työn. Eihän entinen opiskelulle.” alaa. ammattitutkinto mihinOsin käsityöharrastukkään katoaisi, jos opiskelun sen kautta Erja kiinnostui jälkeen haluaisinkin palata tila- ja kalustemuotoilusta. Hän kertoi vanhaan ammattiin. kaivanneensa työssä erityisesti tuloksia, Tavoitteena on valmistua kevään jotka ovat heti nähtävissä. tai alkukesän aikana. Parhaillaan työn - Löysin Kuopion Muotoiluakate- alla on opinnäytetyö, jonka aiheena on mian ja sattumalta yhteishaku oli juuri Rautalammin Pentipellon kouluun rakäynnissä. Tila- ja kalustemuotoilun kennettavan päiväkodin tila- ja kalusteopiskelun aloitin vuonna 2009. suunnittelu. Opiskelijaksi heittäytyminen oli - Halusin nähdä, voinko käyttää mielenkiintoinen kokemus. Yhtäkkiä hyödyksi vuosien varrella hankittua tieesimerkiksi omiin aikatauluihinsa sai toa ja aikaisempaa ammattitaitoa. Se on vaikuttaa huomattavasti aikaisempaa myös haaste, sillä pitäisi yrittää pysyä Heikki syntyi kaksi vuotta myöhemmin ja perheen nuorin Leena vuonna 2006. Erja Mehto vajaan vuoden ikäisenä. tila- ja kalustemuotoilussa eikä syventyä liikaa pedagogiseen puoleen. Tulevaisuus on tällä hetkellä avoin. Toisaalta Puoskari kertoo kaipaavansa työyhteisöä, mutta toisaalta hän haluaisi saada tehdä työtä täysin omalla tavallaan. - Olen avoin kaikelle ja uskon, että aika näyttää, hän naurahtaa. ja rättäriajeluita. Pidemmilläkin reissuilla ovat Puoskarit rättärillä käyneet. Vuonna 2005 he ajoivat Suomesta parinkymmenen muun harrastajan kanssa Skotlantiin rättäreiden maailmankokoukseen. Veera-Alina oli tuolloin viisi- ja Heikki kolmevuotias. - Ja kuten siellä päin aina, melkein koko reissun satoi. Lähiseutujen kauRättisitikka ja teltta poista loppui peitot, kun siellä oli niin Opiskelun ohessa harrastukset sai- kylmä. Meillä onkin sanonta: rättisitikka vat väistyä. Pitkät koulupäivät, autolla + teltta + Puoskarin kesäloma = vesisaajaminen ja tietokoneella de. työskentely kuitenkin pa- Niin pienellä autolla kottavat liikkumaan säänkun koko perhe lähtee telt”Lähiseutujen kaupoista loppui nöllisesti, että kunto pysyy tailemaan kosteaan ilmaspeitot, kun siellä yllä. Suvun perintönä tultoon, pitää jo vähän miettiä oli niin kylmä. ” lut rättisitikkaharrastus on mitä voi pakata mukaan. kuitenkin pysynyt mukana Vaikkei Erja Puoskari menossa. aktiiviharrastajaksi tunnusSeppo ei aluksi lämmennyt vanhoil- taudukaan, kertoo hän silti suunnittelele autoille, mutta Hollannin maailman- vansa matkaa vuoden 2015 maailmankokouksessa vierailtuaan hänkin sanoi: kokoukseen Puolaan. ”Kyllä meillekin tulee rättisitikka.” Myös - Ja kyllä joka kesä jossain reissussa lapset odottavat jo innolla tulevaa kesää rättärillä käydään. 9 Teksti: Pekka Tuovinen Kuva: Iiro Lyytinen www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi Puh. 020 155 6160 TAPAHTUMAT SU 21.4. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Rippikoulu mukana. TI 23.4. 10-synttärit klo 11.30 ja 3-vuotissynttärit srk-talolla klo 17.30. Mukana Taikuri Alfrendo. LA 27.4. Veteraanipäivän jumalanpalvelus kirkossa klo 10. SU 28.4. Messu kirkossa klo 10, kirkkokuoro. MA 29.4. Lähetyksen raamattuilta srk-talolla klo 18. Raamattutunti: “lähetystyön työjärjestys.” TI 30.4. Vappubaari Yhteisvastuun hyväksi kahden kuusen alla kirkkopuistossa. Klo 9 alkaen nokipannukahvia, simaa, munkkeja ja makkaranpaistoa. Simaa ja munkkeja voi tilata ennakkoon 23.4. saakka, puh. 020 155 6160. SU 5.5. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Marja-Leena Niinivaara-Koskell, Pekka Leskelä, Tervon kirkkokuoro. KE 8.5. “Kevään sana ja sävel” kirkossa klo 18, mukana laulaja-evankelista Kyösti Kytöjoki, säestäjänä Esa Ojajärvi. TO 9.5. Helatorstain messu kirkossa klo 10. Kauneimmat hengelliset laulut Törmälässä klo 15.30. SU 12.5. Äitienpäivän messu kirkossa klo 10, äitienpäiväjuhla seurakuntatalolla. SU 19.5. Helluntain jumalanpalvelus kirkossa klo 10. LC Rautalampi Malvin 30-vuotisjuhlajumalanpalvelus, saarnaa Raimo Jalkanen. Jumalanpalveluksen jälkeen kaatuneiden muistopäivän kunnianosoitus sankarihaudoilla, puhe: Kalle Kilpeläinen. TI 21.5. Hoitokoti- ja kotihoitoväen ehtoollisenvietto kirkossa klo 13. KE 22.5. Kevätretki Maaningalle yhdessä SPR:n kanssa. Lähtö klo 8 asemaaukiolta, kohteina Korkeakoski, Maaningan kirkko (messu) ja Lohimaa. Paluu klo 17-18. Hinta 35€. Lisätietoja: Antti Kaipiainen, p. 040 837 0682 ja Eila Jalkanen (ilmoittautumiset) p. 040 540 0551. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. 10 www.rautalamminseurakunta.fi Ehtoollisenvietosta Moni lienee pannut merkille kirkollisista ilmoituksista vierasperäisen sanan ”messu”. Aikaisemmin sen sijasta käytettiin samaa tarkoittavaa, mutta pidempää ”ehtoollisjumalanpalvelusta”. Miten esim. keliakiaa potevien on mahdollista nauttia ehtoollista? Kirkon suosituksen mukaan leipää olisi oltava tarjolla myös keliaakikoille sekä vehnäallergikoille. Rautalammin seurakunnassa on jo jonkin aikaa ollut tarjolla heille sopivaa gluteenitonta leipää. Myös alkoholitonta viiniä saa aina pyydettäessä. Tarkoituksena on, että kaikki voisivat tulla ehtoolliselle. Messun liturgina toimiva pappi ohjeistaa asiasta messun alussa. Ehtoollisen asettavat ja sitä jakavat papit. Jaka- massa voi olla myös diakoneja, nuorisotyönohjaajia ja kirkkoherran päätöksellä vapaaehtoisia ehtoollisavustajia (Kirkkojärjestys 2:12 §). Rautalammin seurakunnassa on myönnetty oikeus avustaa ehtoollisen jaossa kolmelle seurakunnan jäsenelle. Jo useamman vuoden ajan on jumalanpalveluksissa toiminut vapaaehtoisten ryhmä hoitaen lähinnä Raamatun tekstien lukua ja kolehdin kantoa. Toinen, eläkeläisistä koostuva vapaaehtoisryhmä on puolestaan toiminut esittelijöinä kirkossa vieraileville. Tervetuloa mukaan näihin ryhmiin! Messu on siis jumalanpalvelus, jossa vietetään ehtoollista. Lisää kirkollisten sanojen selityksiä kirkon nettisivuilla www.evl.fi > ”Aamenesta öylättiin” -sanasto. LEIRIT KESÄLLÄ 2013 PE-SU 17.-19.5. TO 6.6. TI-TO 4.-6.6. KE 12.6. TI-PE 25.-28.6. MA-KE 1.-3.7. Kehitysvammaisten leiri Törmälässä, tarkoitettu varttuneemmille nuorille ja aikuisille. Tied. Anja Ahonen, p. 040 756 9853 tai Raimo Jalkanen p. 040 558. 2439. Kesäleiripäivä Kaijärvellä 2004-2005 syntyneille. Luontoleiri Vuorijärven maastossa kaiken ikäisille. Alle 12-vuotiaat aikuisen mukana. Ohjelmassa kalastusta, patikointia ja telttailua. Tied. ja ilm. Antti Kaipiainen. Maatilaretki koululaisille Tied. ja ilm. Helena Korhonen. Soutuleiri, telttamajoitus Martinniemessä. Leirille ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset, nuoret ja vanhemmat, alle 12-vuotiaat aikuisen mukana. Ohjelmassa kirkkovenesoutua, kalastusta ja luontoretkeilyä. Tied. ja ilm. Antti Kaipiainen. Telttaleiri Puroniemessä 2000-2003 syntyneille. Tied. ja ilm. Helena Korhonen. Helena Korhonen, p. 0400 367 131, helena.korhonen@evl.fi Antti Kaipiainen, p. 040 837 0682, antti.kaipiainen@evl.fi Leipojia etsitään! Seurakunta etsii vapaaehtoistyöhön leipojia. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Marja-Leena Pöyhöseen (p. 040 564 7704) tai Maarit Cajaniin (p. 040 754 6482). Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Marita Leskinen Törmälän puikkoihin Rautalammilla toimivan Törmälän loma- ja kurssikeskuksen toimitusjohtajaksi on valittu Marita Leskinen. Nykyisin Rautalammin elinkeinoasiamiehenä toimiva Leskinen seuraa tehtävässä Raimo Jalkasta. Leskinen aloittaa toimitusjohtajan tehtävässä heinäkuussa, jolloin hän myös jättäytyy pois elinkeinoasiamiehen tehtävästä. - Pohdin yhtä jos toista kautta, haenko tehtävään ja olenko hullu jättäessäni elinkeinoasiamiehen työn, josta olen valtavan paljon pitänyt. Jo pitkään minulla on kuitenkin ollut sellainen rakkaussuhde Törmälään, etten voinut jättää tilaisuutta käyttämättä sen tullessa eteen, Leskinen kertoo. Törmälässä Leskinen kertoo näkevänsä valtavasti mahdollisuuksia, jotka entisestään parantuvat tulevan kansallispuiston ja luontomatkailun kehittymisen myötä. - Haluan olla kehittämässä Rautalammin matkailua ja näen matkailuyrittäjien verkottumisen tärkeänä ja sen eteen tulen myös työskentelemään. Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä kertoo, että kunnan elinkeinoasiamiehen työ tullaan täyttämään mahdollisimman pikaisesti. Hän Marita Leskinen aloittaa Törmälän toimitusjohtajana heinäkuun alussa. myös kiittelee Leskisen tekemää työtä ja kertoo monien hankkeiden olevan tällä hetkellä hyvässä vaiheessa. Marita Leskinen on toiminut Rautalammin elinkeinoasiamiehenä vuodesta 2010. Sitä ennen hän toimi vuonna 2007 perustamansa Rautalampilehden kustantajana ja päätoimittajana. Hän on Rautalampilehteä kustantavan Viestirauta Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Viola vihdoin auki Viola tarkoittaa orvokkia. Se on myös uuden lounaskahvilan nimi ja Sari Liimataisen kukkakaupan aputoiminimi. Kuvassa Johanna Simonen (vas.) ja Sari Liimatainen. Asiakkaita kuunnellen Lounas-kahvila on vihdoin avannut ovensa Vesannolla. Violaksi nimetyssä ruokapaikassa on Violassa on 32 asiakaspaikkaa. Se on avoinna arkisin tarjolla niin lounasta kuin pitsaa ja grilliherkkukello 9-17. Kesän lähestyessä aukioloaikoja on suunjakin. Lounaspaikkaa vesantolaiset ovat jo ehtineet kaivata – eikä vähiten yrittäjä itse. – Vihdoin ja viimein saamme ovet auki, Sari Liimatainen huokaa tyytyväisenä. Liimatainen kertoo lounaspaikan perustamisen tuntuneen ikuisuusprojektilta, sillä tarvetta sille on ollut jo pitkään. – Tälle on selkeä tilaus. Pitopalvelupuolella olen joutunut välillä myymään ”ei oota”, kukkakauppiaana ja pitopalveluyrittäjänä ennestään toimiva nainen kertoo. Kunta halusi tukea aktiivista, tiloja etsivää yrittäjää ja lopulta vuokrasi ja remontoi kirjaston kulmalla vapautuneet tilat lounas-kahvilan käyttöön. Yrittäjä itse kalusti tilat. nitelmissa pidentää esimerkiksi perjantai-iltoihin ja sunnuntaille. Liimataisen lisäksi Violassa työskentelee tervolainen ravintola-alan ammattilainen Johanna Simonen. Yrittäjän äiti auttaa tarvittaessa, ja tarkoitus on myös palkata osa-aikainen työntekijä. Liimataisen kukkakauppa hautauspalveluineen jatkaa edelleen naapurirakennuksessa, mutta pitopalveluasiakkaiden yrittäjä toivoo asioivan uusissa tiloissa. Alkuinnostuksen jälkeen koittaa arki, ja Sari Liimatainen toivookin asiakkailta palautetta lounas-kahvilan kehittämiseen. – Kertokaa, mitä mieltä olette ja millaisia lounastoivomuksia teillä on. Haemme sitä, mikä toimii täällä. Tämähän on hyvin pitkälti yhteistyötä asiakkaiden kanssa. • Sorat ja murskeet • Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä • Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla • Lavettikuljetukset • Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta Hannu 0400 272 445 • Markus 040 768 7416 11 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA Tilinpäätös painui poistojen jälkeen miinukselle Alijäämästä huolimatta talous vakaalla pohjalla NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMINEN ON JÄLLEEN KÄYNNISSÄ Rautalammin kunta tukee rautalampilaisten nuorten kesätyöllistymistä. Kunta myöntää kesätyöllistämistukea rautalampilaisille yrityksille, yhteisöille, kotitalouksille sekä yksityishenkilöille kesätyöpaikan järjestämisessä rautalampilaisille nuorille ajalla 1.6. - 31.8.2013. Tuki on haettavissa huhtikuun loppuun saakka ja sen suuruus on 16-vuotiaista 90 euroa ja 17-20-vuotiaista 180 euroa. Myös kunta työllistää rautalampilaisia nuoria kesällä. Hakemuslomakkeita kunnan kesätöihin on saatavilla nuorisotiloista, kirjastosta sekä koulujen kanslioista. Hakuaika päättyy 30.4. Lisätietoja nuorten kesätyöllistämisestä löydät liikunta- ja nuorisotoimen sivuilta kohdasta kesätyöllistäminen. LAKISÄÄTEINEN HYVINVOINTIKERTOMUS VALMISTEILLA Hallintojohtaja Tapio Kataja ja kunnanjohtaja Risto Niemelä esittelivät Rautalammin kunnan vuoden 2012 tilinpäätöstä. Niukka alijäämä muodostaa haasteen, sillä kunnassa on edessä suuret investoinnit. Rautalammin kunnan vuoden 2012 tilinpäätös jää noin 432.000 euroa alijäämäiseksi. Tuloslaskelman mukainen vuosikate oli 201.000 euroa, joka 633.000 euron poistojen jälkeen jäi alijäämäiseksi. - Alijäämästä huolimatta kunnan yleinen taloudellinen tilanne on kohtuullisen vakaa. Edellisestä alijäämäisestä tilinpäätöksestä on kuitenkin aikaa, ja ylijäämiä on tasetilillä noin 276.000 euroa, kunnanjohtaja Risto Niemelä kertoo. Alijäämää jää siis 156.000 euroa, mikä on katettava seuraavan neljän vuoden aikana. Viime vuonna kunnassa ei ollut suuria investointihankkeita, mutta tänä vuonna sellaisia on luvassa, mikä hallintojohtaja Tapio Katajan mukaan muodostaa haasteen alijäämän kattamisessa. Suurin yksittäinen tekijä alijää- AAMUKAHVIT Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. HUB Rautalammin tiloissa torstaina 18.4. klo 9.00 12 Mukana kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta. män muodostumisessa on 250.000 euron takaustappio, mutta käyttötalouden osuus alijäämän muodostumisessa on kuitenkin noin 200.000 euroa. - Puhuttaessa takaustappioista on muistettava, että yritykset ovat toimiessaan olleet kunnassa merkittäviä työllistäjiä ja myös muut kerrannaisvaikutukset yrityskentässä ovat kaikesta huolimatta olleet positiivisia. Niemelän mukaan kunta on ollut harkitsevainen yritystakausten myöntämisessä. Hän myös kiittää yrittäjien suoraselkäisyyttä niissä harvoissa tapauksissa 2000-luvulla, kun kunta on takauksia joutunut maksamaan. Vuodenvaihteessa kunnalla oli lainaa yhteensä 6,86 miljoonaa euroa, eli 246.000 vuodentakaista vähemmän. Asukasta kohden velkaa oli 1.991 euroa. Kunnan tuloista merkittävin osa, lähes 50 prosenttia, muodostuu valtionosuuksista. Noin 35 prosenttia on verotuloja ja 10 prosenttia toimintatuottoja. Suurimman osan nielee terveydenhoito (6,9 m€), sosiaalitoimi (8,0 m€) sekä koulutus (5,1 m€) - Suurin haaste kunnan taloudessa on se, että tulot näyttäisivät pienentyvän samalla kun menot kasvavat. Myös palvelujen ostot ovat kasvaneet merkittävästi, mikä suurelta osin johtuu terveydenhuollon kasvaneista menoista, Tapio Kataja kertoo. Palvelujen osto on viimevuosina noussut ohi kunnan omien henkilöstökulujen. - Ulkoisten käyttömenojen kasvaminen on tietenkin haaste. Lovi lankeaa kunnan maksettavaksi, vaikkemme siihen juurikaan itse voi vaikuttaa, Kataja kertoo. Nuorisotoimi tiedottaa: KEVÄTDISCO Rautalammin kunnassa on valmisteilla lakisääteinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomukseen kootaan tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydentilasta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Hyvinvointikertomus toimii kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden työvälineenä päätöksenteossa ja suunnittelussa. Pian käynnistyy hyvinvointikertomuksen kuntalaiskuuleminen, johon vastaaminen onnistuu sähköisesti kunnan kotisivuilla. Vastata voi myös kirjallisesti lomakkeella, joka tulee saataville esimerkiksi kirjastoon, terveyskeskukseen ja kunnanvirastolle. Kyselylomakkeita toimitetaan myös asumispalveluyksiköihin. Vastauksia toivotaan kaikilta ikäryhmiltä. Tulokset käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisiä vastaajia voi tuloksista tunnistaa. Kyselyn avulla kunta saa tietoa, jonka pohjalta hyvinvointia ja terveyttä pyritään kohentamaan ja palveluita voidaan kehittää entistä paremmin vastaamaan todellisia tarpeita. LIIKUNTAKYSELYN TULOKSET OVAT VALMISTUNEET Alkuvuodesta kuntalaisille toteutetun liikuntakyselyn tulokset ovat valmistuneet. Raportti liikuntakyselystä on ladattavissa Rautalammin kunnan kotisivuilta. FC Stage -musikaali Nuokulla tiistaina 7.5. 1-5 luokat klo 17-19 6-9 luokat ja lukio 19-21.30 Puffetti, oheisohjelmaa, menevää musiikkia! Matti Lohen koulun vanhassa juhlasalissa Pe 19.4. klo 18.00 La 20.4. klo 12.00 ja 15.00 Su 21.4. klo 12.00 ja 15.00 Ma 22.4. klo 18.00 Järj. Nuorisotoimi & 5A luokka Liput 7€, ennakkomyynti Arttelista. Satulateatteri esittää: SYRRA Matti Lohen koulun vanhassa juhlasalissa To 2.5. klo 18.00 Pe 3.5. klo 18.00 Su 5.5. klo 16.00 Käsikirjoitus Janica Brander. Liput 5€ Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Vesantolainen opettaja Pekka Vepsäläinen on julkaissut viidennen kirjansa. Aiemmin hän on kirjoittanut muun muassa Sisä-Savon murteen sanakirjan. Sanataiturilta runokirja Vesantolainen Pekka Vepsäläinen mietti, miten juhlistaa 50-vuotispäiväänsä. Lopulta hän keksi julkaista omakustannekirjan. Pöytälaatikkorunot pääsivät kansien väliin. Viime vuonna viettämänsä 50-vuotisjuhlan kunniaksi Pekka Vepsäläinen painatti viisikymmentä Savon Antero Vipunen -kirjaa. Hän jakoi ne juhlavierailleen. Myöhemmin hän huomasi, että kirjoja olisi saanut olla enemmän. Niin hän otti kysytystä tuotoksestaan entistä reilumman painoksen, ja nyt kirjaa on lainattavissa muun muassa Vesannon ja Rautalammin kirjastoista sekä ostettavissa Vestorista. Runokirjan Vepsäläinen on kirjoittanut Savon murteella Kalevalan runomittaan. Se ei tee kirjasta kuitenkaan vaikealukuista. – Jutta Ritvanen oli kahdeksannella luokalla, kun hän kuvitti runot. Eikä hän itkenyt yhtään, Vepsäläinen kertoo hymyillen nuoren luku-urakasta. Oudompia paikallisia murresanoja ja muun muassa vanhojen työtapojen sanastoa kirjoittaja avaa lukijoilleen kirjan edetessä. Sanat kiehtovat häntä aina intohimoksi asti. – Yksi motiivi oli leikkiä sanoilla. Minulla on mieltymys kaikenlaisiin kieliin, englantia, ruotsia, saksaa, venäjää ja aunuksenkarjalaa puhuva sekä vienankarjalaa ja vepsää kirjoitettuna ymmärtävä mies sanoo. Hänen kotonaankin puhutaan päivittäin suomen lisäksi venäjän ja baškiirin kieltä. Paikallisia tarinoita ja sankar’töitä Vepsäläisen kirjassa sanoista kasvaa runoja – ja tarinoita. – Runoissa pitää olla kertomus. Tämä on runomuotoinen romaani, tekijä luonnehtii. Tarinat kumpuavat paikallisesta, monen suun kautta kulkeneesta perimätiedosta. Välillä kertoja on höystänyt tarinoita mieleisekseen. – Osa tarinoista on vapaasti keksittyjä, osa reippaasti valehdeltuja. Kirjan takakannessa Vepsäläinen johdattelee kirjan teemoihin: ”Liekö meillä koskaan kuultu savolaisten sankar’töistä? Pohjalaiset, porilaiset – vain ne kerskuu kaiken aikaa, hyppää pöydälle ja huutaa! Entä jos elo menisi niin kuin se vain mennä voisi, ilman hätää, hämmennystä? Tää on miehen toiveuni, suomalaisen, savolaisen.” www.rautalampilehti.fi IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita KAIVINKONETYÖT 040 705 1586 Sami Lehmonen 10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla Koneurakointi Sami Lehmonen 040 705 1586 040 027 8075 Rautalampi Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B 77700 Rautalampi Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00 Puh. 050 305 6515 Jari Pietiläinen 040 581 8771 nuohooja.pietilainen@hotmail.fi Tero Hiltunen 040 149 0123 nuohooja.hiltunen@hotmail.fi JT PARKETTITYÖT • Hionta, lakkaus, petsaukset • Asennus- ja korjaustyöt • Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit • Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle 040 715 5625 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Asemakatu 11 77600 Suonenjoki (017) 513 652 OSTETAAN / NOUDETAAN • Rauta- ja peltiromua • Autot, maatalouskoneet ym. • Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) • Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, 77700 Rautalampi 0400 954 814 Ympäristöluvan omaava yritys 13 Kyliltä kuultua: Jussin, Aapelin ja Akselin saunareissu Juho Jäntti perheineen muutti Rautalammin Ihalaiskylän Kannaksesta Suonenjoelle Viipperon kylän Paavolaan v. 1913. Vanhin poika Jussi Jäntti (s. 1896) piti pitkään yhteyttä serkkuunsa Mehtiön Aapeli Jänttiin (s. 1898). Aikaa myöten samaan porukkaan liittyi Hirvolan Akseli Hirvonen (s. 1898). Kaikilla heillä oli sama harrastys, metsästys. Varmaankin he olivat luonteeltaankin samanlaisia, koskapa he kaikki menivät naimisiinkin yli 30-vuotiaina. Jokavuotiseksi perinteeksi kaveruksille tuli syystöiden ja -kyntöjen jälkeen pariviikkoinen metsästyskausi vuoroin Suonenjoen, vuoroin Rautalammin puolella Kun sukulaispaikkoja oli paljon, löytyi metsästäjille ja koirille aina yöpaikka, varsinkin kun repuista oli esittää yhteiseksi ateriaksi jänis- tai lintupaistin tarpeita. Syyslomaviikot sujuivat näin rattoisasti kymmenen vuoden ajan. Monet hauskat tapahtumat koettiin yhdessä. Kerran Rautalammin puolella metsästettäessä jänisjahti päättyi tavallista kauemmaksi kotinurkilta - Pieksämäen puolelle. Kun kun ajon jälkeen jänis oli pantu reppuun, alkoi ilta jo hämärtää. Aapeli tiesi siinä lähistöllä olevan talon, jossa oli tyttöjäkin, eiköhän sieltä saisi jänispaistin varjolla yösijankin. Kaverukset rohkaisivat toisiaan ja ryhtyivät tuumaan. Niin mentin taloon. Kun Jussi esitti isännälle, keitä ollaan , millä asioilla ja eväillä liikutaan, otettiin heidät myönteisesti vastaan. Isäntä sanoi saunankin olevan sopivasti lämpiämässä, niin että illemmalla kylvetään porukalla. Pian oli myös jäniskeitto kiehumassa. Talossa sattui olemaan töissä kiertävä suutari, joka jossakin lomassa kertoi talon isännän ja aikamiespojan olevan sellaisia kylpijöitä, jotka ajavat löylyllä vieraat pois lauteilta. Kaverukset tuumivat vain,että se on hyvä tietää. Saunassa sitten havaittiin, että isäntäväki oli tottuneita löylyn ottajia. Siinä vaiheessa, kun olo alkoi jo käydä tukalaksi, isäntä tiedusteli, että jokohan alettaisiin ottaa löylyjä. Jussi tuumi siihen, että ”kun on koko päevän tuolla metässä koeriin kansa juosta riehnittännä, nii siinä tahtoo tulla hik. Ja ku kohta pasissa yhessä paekassa seistä torottaa, tulloo tuas kylymä. Kyllä tämä löyly, kaeke tuo jäläkee, tekköö sitte hyvvee. Ruvetaa vua löylyjä lyömää”. Ja isäntä nakkeli koululla vettä kiukaalle. Kaikki lauteilla olijat olivat syvässä kumarassa. Korvia, olkapäitä ja selkää poltti. Hämärimmässä nurkassa Akseli käytti vielä vastaa. Tässä vaiheessa talon miehet pudottautuivat alas lauteilta, pesaisivat itsensä ja kehoittivat vieraita jatkamaan kaikessa rauhassa. Kun he olivat panneet oven kiinni, piti heti muodon vuoksi porauttaa vähän löylyä. Kun urhot hetken päästä astelivat saunalta pihaan, ihmettelivät Jussi ja Aapeli Akselin vastankäyttöä, vaikka silloin lauteilla poltti niin mahdottomasti. Akseli tuumasi kylvettäneensa lauteitten penkkiä alta päin. Seuraavana aamuna suutari kertoi isännän tavanneen semmoisia kylpymiehiä, jotka olivat ajaneet hänetkin lauteilta. Metsästyskavereilla oli muutaman päivän ajan rakkoja korvanlehdissä ja selässä muistuttamassa unohtumattomasta saunaillasta. Aarne Hirvonen kirjoitti muistiin Jussi Jäntin kertomat tapahtumat 1970-luvulla. Jäntti vietti tuolloin eläkepäiviään Suonenjoen keskustassa. Aarne Hirvonen Johtaja Isäni syntyi 1911 Peltosalmella erityisen köyhään kotiin. Eeva-mummo jäi leskeksi kolme vuotta myöhemmin. Perhe ajautui täydelliseen ahdinkoon ja isä myytiin veljensä tavoin huutolaiseksi. Nuorukaisen työskennellessä sahalla huomattiin hänen poikkeuksellinen matemaattinen lahjakkuutensa ja patruuna patisteli nuorukaisen kauppakouluun. Vuonna 1935 tuli muutto Iisalmesta Varpaisjärvelle, missä mies toimi kahden eri osuusliikkeen myymälänhoitajana. Johtamiskoulutusta ja -kokemusta alkoi karttua neljäntoista kuukauden kestoisella armeijareissulla keväästä 1932 kesään 1933. Talvisodan päätyttyä komennettiin kersantti reserviupseerikouluun ja komppanianpäällikkönä toiminut luutnantti kotiutui 22.11.1944. Siviilissä mies kävi joitakin SOK:laisen osuuskauppaliikkeen liikkeenjohdollisia kursseja työn ohessa. Kesällä 1946 viisihenkinen perhe muutti Rautalammille isän tultua nimitetyksi Rautalammin osuuskaupan keskusmyymälänhoitajaksi, josta hän siirtyi saman liikkeen toimitusjohtajaksi 1948. Kahden vaikean sydäninfarktin jälkeen kirjoitettiin juuri 51 vuotta täyttäneelle miehelle sairaseläke. Reino Lämsä kuoli kolmisen kuukautta myöhemmin kesällä 1962. Syntymäkotikuntani väkiluvuksi kirjattiin 7174 vuonna1953. Nyt paikkakunnalla asuu alle puolet tuosta määrästä. Ihmiset tekivät ostoksensa omalla kylällä. Erilaisia kauppaliikkeitä oli yksin kirkonkylällä lähemmäs parikymmentä suurimpina Rau- 14 talammin osuuskauppa ja osuusliike Kansanvoima, joiden yhteinen osuus vähittäiskaupan vuosivaihdosta oli noin 80 %. 1954 rautalampilaisista 19,6 % oli osuuskaupan jäseniä. Osuuskaupalla oli lisäksi sivumyymälöitä kylillä parhaimmillaan likemmäs kymmenen. Toimihenkilöitä isäni johtamassa liikkeessä työskenteli noin 60. Siteeraus Rautalammin 450-vuotishistoriikista: ”Osuusliikkeiden menestystekijöinä olivat epäilemättä sitoutuneet, pitkäaikaiset työntekijät ja pidetyt johtajat, jotka parhaimmillaan loivat liikkeistään perheenomaisen, yhteen hiileen puhaltavan yhteisön.” Sodankäyneet johtajat eivät 60 vuotta sitten istuneet kuuntelemassa jääkiekkovalmentajien taikka muiden voltinheittäjien lennokkaita luentoja managementista ja leadershipistä. Kukaan ei heitä opettanut karvaamaan, syöttämään toiselle ja pitämään oman pään peliä tyhjänä. Tuskinpa näytettiin vaikeaselkoisia pallukoita, missä johtamisen osa-alueet ovat limittäin tai käppyröitä, joilla kuvataan prosesseja. Erityiseksi ongelmaksi ei noussut tiedonkulku. Toimihenkilöitä ja asiakkaita pidettiin tärkeinä, vaikka kukaan ei neuvonut. Isä vietti kuulemma suuren osan aukioloajasta muualla kuin konttorissaan, teki isommat kaupat henkilökohtaisesti ja haastatti ukkoja kahvilassa poltellen bostonia heidän kanssaan. Viiden jälkeen hän vetäytyi paperitöihin ja vapaa-aikaa oli oikeastaan vaan lauantaista iltapäivästä maanantaiaamuun. Kun katselee taajamien ja kyli- en vanhoja rakennuksia, ei tarvitse ottaa historian kirjoja käteensä nähdäkseen, että vilkasta on ollut kaupanteko niissäkin maisemissa vanhoina aikoina. Olohuoneen ikkunoiksi liian isot aukot ja tien puolelta suoraan käyvä ovi paljastavat taannoisen käyttötarkoituksen. Pankit näkyvät laittavan luukkunsa kiinni yksi kerrallaan. Myös johtajat ovat kirkonkyliltä vähentyneet tai siirtyneet kaupunkeihin etäjohtamaan. Nykyjohtajat pakotetaan tahkoamaan tulosta keinolla millä hyvänsä. Ilman korkeakoulututkintoa ei ylimmille paikoille ole enää asiaa. Koulutusta pomot saavat riittävästi. Itse välttelen muuta kuin työpaikalla puolipakolla annettavaa valmennusta. Niissä käyn istumassa parin vuoden välein muutaman tunnin tai kokonaisen päivän. PowerPointin esittäjät vaihtuvat joka kerta. Uutta viisautta ei tykillä seinälle ammuttuna synny. Joitakin kuuntelee mielellään ja huomaa, ettei ole ihan kaikkea tehnyt väärin. Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, sen olen pannut esimiestehtävissä ja -valmennuksessa noin kolme vuosikymmentä olleena merkille. Takapuolen irrotessa koulunpenkistä tahtoo tämä tosiasia nopeasti unohtua. Esimiehellä pitäisi olla aikaa istua kiireettömästi sekä asiakkaiden että omien tuloksentekijöiden parissa turisemassa välillä vaikka ihan jonninjoutavia. Tällaisia johtajia ei nykyaikana juuri ole. Saisi kyllä olla. Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. Päätoimittajan palsta Lakeutta niin nottei silmä pökkää Olin mukana Rautalammin kunnan ja Rautalammin Yrittäjien yhteisellä matkalla Pohjanmaalla. Matka oli kokonaisuudessaan varsin mielenkiintoinen, mutta vähintään yhtä kiintoisaa on se, kuinka pohjalainen kansanluonne näyttäytyy koko seudun ulkoasussa. Paikallisten sanoin silmä lepää, kun ”lakeutta on niin ettei silmä pökkää”. Lakeuttaan pohjalaiset tuntuvat vaalivan monella tavalla. Silmiinpistävää on nimittäin siisteys, jota näytetään vaalivan niin kotipihoissa, teollisuuskiinteistöissä kuin kaupunkien yleisillä alueillakin. Paikat eivät repsota ja tienvarret ovat siistejä eikä ro- juja ole heitetty pihan reunalle odottamaan siivousinnostusta. Paikalliset selittivät sen johtuvan siitä, että aina täytyy näyttää komiammalta kuin naapurissa. Veljekset Ala-Talkkarin hallin pihalla kävellessä ei enää hiekoitushiekat rapisseet kengissä. Siisteyden ylläpitäminen vaatii valtavasti työtä, mutta kantaa myös hedelmää. Rautalammin Yrittäjät ovat vuosittain keväisin järjestäneet kirkonkylän siivoustalkoot. Tänä vuonna voitaisikin ottaa mallia Pohjanmaalta, minkä laitamaille emäpitäjä aikanaan ulottuikin. Iiro Lyytinen päätoimittaja Rautalampilehden kamera kiertää Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella toimitus@rautalampilehti.fi Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi. Parhaat julkaistaan tällä palstalla. Viidakkorummutusta yhdessä Rautalampi takaisin maailman kartalle! -iskulause on pyörinyt monissa keskusteluissa kuluvan vuoden mittaan. Mutta miksi ihmeessä takaisin? Eihän se ole sieltä mihinkään kadonnutkaan! Ei niin, mutta haluammekin sen olevan taas yhtä tärkeä paikkakunta kuten se oli 1600-luvun Suomessa. Aluksi jopa hurjilta tuntuvat ideat kantavat Rautalammilla. Yhdessä tekeminen on yksi idearikkaan ja inspiroivan pitäjämme vahvuuksista. Esimerkiksi Helsingin viikon ideoinnissa 12. maaliskuuta oli mukana lähes 50 henkilöä. Nämä luvut eivät ole arkipäivää kaikkialla, mutta Rautalammilla ne ovat. Täällä innostutaan ja töitä tehdään yhdessä. Tuon ideoinnin pohjalta näemme Helsingissä mm. Matin hulppeat hevosvankkurit, AnnaWildRosen kierrätystyöpajan, Maria Hännisen sekä RaUtun haasteottelun. Helsingin tapahtuman avajaisiin on enää alle viisikymmentä yötä. Keskiviikkona 29.5. Rautalampi-konttikylä kohoaa Kansalaistorille kuudeksi päiväksi. Ennen sitä meillä kaikilla on vielä paljon tehtävää. Toistaiseksi viidakkorumpua Helsingin valloituksen suhteen on soitettu kovaan ääneen vasta Rautalammilla. Seuraavaksi meidän on rummutettava niin, että se kuuluu yli Suomen rajojenkin. Rummuttajiksi eli viestinviejiksi tarvitaan koko rautalampiheimoa eli meitä kaikkia. Yhteisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitsemme jokaisen meidän panosta! Jarna Kaplas Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen projektipäällikkö Rautalampilehti 4/2013 Painos: 10.000 kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki asti keräsi runsa ly e tt y ä n a ir Ko aslammin Rats yleisöä Rauta Lisää kuvia: lle. tuskeskukse mpilehti.fi www.rautala hla piirin vuosiju Lions 107-K a sataa leijona keräsi toista : ille. Lue lisää Rautalamm .fi ti mpileh www.rautala Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie 13 77700 Rautalampi toimitus@rautalampilehti.fi Päätoimittaja: Iiro Lyytinen 050 536 5570 iiro@rautalampilehti.fi Myyntipäällikkö: Marja Kämppi 040 669 2250 marja@rautalampilehti.fi Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero 040 487 1203 tarja@rautalampilehti.fi 441 895 Painotuote 15 Ennen-jälkeen by Studio Alex T Suonenjoki: b y R I I K K A V. by RIINA H. by JAANA J. Studio Alex T. tarjoaa seuraavia palveluja: – – – – 16 Hiustenleikkaukset Värjäyskäsittelyt Kihartamiskäsittelyt Hiusten tuuhennukset Studio Alex T. Hair Design – – – – Email. alex@studioalex.fi Hiusten pidennykset Meikkauspalvelut Näytökset Koulutukset www.studioalex.fi Suonenjoen toimipiste: Rautalammintie 20 77600 Suonenjoki puh. 040 19 666 77
© Copyright 2024