7 4 16 19 s. 12-13
Nro 9 • Syyskuu 2013 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 7. vuosikerta VESANTO - TERVO - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - KONNEVESI 4 Pestuumarkkinoiden ohjelma Missä hän on nyt? 7 16 19 Lukiot mittelivät soutuherruudesta Rautalampilaisten pestuumuistoja Jukka Puranen s. 12-13 KY NE I Ä L LÄ N 12.000 PESTUUNUMERO! PAINOS KAPPALETTA 2 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen LYHYESTI Pieksämäen Teatteri vierailee Rautalammilla Pieksämäen Teatteri vierailee Rautalammilla perjantaina 20.9. Musiikkinäytelmä Mies ja tango esitetään Työväentalolla kello 14 ja 18. Musiikkinäytelmä on hauskan rehellinen tarina miehen koko elämänkaaresta, jossa lyhyiden kohtausten ja tangojen avulla hahmotellaan miehen elämän perustekijöitä - unelmia ja todellisuutta. Liput esitykseen maksavat 15 euroa. Ulkoliikuntapaikkojen urakoitsijat valittiin Sepon Kalusteen valmistamat sohvat ovat moduulirakenteisia. Halutessa on mahdollista valita sohvan eri osiin pehmusteet siinä kohdalla eniten istuvan mieltymysten mukaan, Ismo ja Tuula Noronen kertovat. RAUTALAMPILAISTA LAATUTYÖTÄ Sepon Kalusteen sohvat Sohvakalusteet on Sepon Kalusteella mahdollista valmistaa sentilleen huoneen mittojen mukaiseksi ilman, että sillä on vaikutusta kaluston hintaan. Rautalammilla toimiva huonekalutehdas Sepon Kaluste panostaa suomalaisuuteen, laatuun ja allergiaystävällisyyteen. Myös tuotekehitystyö tehdään omassa talossa. - Meidän kalusteet tehdään rungosta alkaen itse. Puu on Rautalammin lähiseudun mäntyä, toisin kuin ulkomaalaisissa lastulevytuotteissa. Siitä huolimatta hinnat ovat mielestäni varsin kilpailukykyiset, yrittäjä Ismo Noronen kertoo. Puu luonnonmateriaalina on jo itsessään allergiaystävällinen ja myös yrityksen käyttämä vaahtomuovi on allergiatestattua, eikä sen valmistuksessa ole käytetty freonia. Lisäksi Sepon Kalusteella säilytetään kaikkien valmistettujen sohvien kaa- vat, joten uudelleenverhoilu myöhemmin on varsin paljon uutta sohvaa edullisempi ratkaisu. Vitostien varren suurta sinistä huonekaluketjua Ismo Noronen ei pidä uhkana, vaan pikemminkin mahdollisuutena siihen, että ihmiset innostuisivat enemmän sisustamisesta. - Niin kävi aikanaan Etelä-Suomessakin. Kalustekauppiaat pelkäsivät Ikeaa valtavasti, mutta kävi toisin. Kaikkien myynti nousi kun ihmiset innostuivat sisustamisesta, Noronen kertoo. - Myös konsepti on hyvin toisenlainen. Meiltä asiakas saa valmiin, omien toiveiden mukaisen tuotteen eikä kasaustyötä ole siirretty tehtaalta asiakkaan tehtäväksi. MUUTTO KUOPIOSSA HUONEKALUKESKITTYMÄÄN Sepon Kalusteen Kuopiossa toimiva tehtaanmyymälä muuttaa lokakuun alussa Leväsentien varteen huonekalukaupan keskittymään. - Saamme isommat tilat yhdessä kerroksessa, mikä helpottaa myyjiemme työtä. Toisaalta asiakkaat ovat vuosien saatossa myös tottuneet liikkumaan sinne suunnalle kalusteostoksille, vaikka toisaalta onkin sääli lopettaa myymälä keskustassa, Noronen pohtii. Kuopion toimipiste on Rautalammin huonekalutehtaalle erittäin tärkeä, sillä 80 prosenttia Kuopion tehtaanmyymälässä myydyistä tuotteista on valmistettu Rautalammilla. AVOIMET OVET PESTUUMARKKINOILLA Sepon Kaluste on vuosien ajan tarjonnut asiakkailleen pullakahvit pestuumarkkinalauantaina. Tuolloin on mahdollista myös tutustua tehtaaseen. - Tervetuloa tutustumaan Savon ainoaan sohvatehtaaseen, Noronen kutsuu. Rautalammin kunta on valinnut urakoitsijat ulkoliikuntapaikkoja hoitamaan. Kirkonkylän urheilu- ja tenniskentän, jääkiekko- ja luistinradan, kuntopolun, latujen ja kirkonkylän uimaloiden hoidosta vastaa myös jatkossa Rautalammin Liikunta- ja Retkeilypalvelut Halttunen Ky. Halttunen oli ainoa urakasta tarjouksen jättänyt, sopimussumma on 54.400 euroa vuodessa. Kerkonkosken kiekkokaukalon hoidosta vastaa Jani Hämäläinen. Veroton sopimussumma on 6.000 euroa vuodessa. Liikuntapaikkojen hoitosuunnitelma on päivitetty kevään ja kesän aikana. Urakkasopimukset ovat voimassa vuoteen 2016 saakka. Telecenter vahvistuu Suonenjoella Suomen Telecenter Oy kasvattaa liiketoimintaansa Suonenjoella. Tavoitteena on palkata kuluvan syksyn aikana ainakin kymmenen uutta myyjää. Suomen Telecenterin mukaan tilauskirjat ovat täynnä ja lisää volyymia tarvitaan. Rekrytointi on käynnissä ja uusia myyjiä aloittaa jo syyskuussa. Suomen Telecenter on toiminut Suonenjoella vuodesta 2008 lähtien ja se on osa Suomen suurinta telemarkkinointikonsernia TeleForce Oy:tä. Kuorolta lahjoitus pienille sydänpotilaille Konneveden seurakunnan Gospelkuoro Grace on lahjoittanut reilun 2.100 euroa Keski-Suomen keskussairaalan nuorille sydänpotilaille. Kuoro järjesti kevään ja kesän aikana viisi konserttia Kivisalmessa ja yhden Hietaman kappelissa Äänekoskella. Viimeisessä Kivisalmessa järjestetyssä konsertissa oli kaikkiaan yli 120 kuulijaa. Kahvion ja konserttien yhteydessä järjestettyjen arpajaisten tuotto lahjoitettiin lyhentämättömänä sairaalalle. Sairaalassa lahjoitus otettiin vastaan erittäin iloisesti ja varojen kerrottiin menevän sydänlasten viihtyvyyden parantamiseen. Kuorojohtaja Alexi Juhanpelto luovutti kerätyt varat sairaalan edustajille. 3 4 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Leena Jalkanen, Sanna Koponen, Aila Nurminen ja Marjatta Tuure esittelevät tuotoksiaan, jotka tulevat myyntiin Marttojen lettukahvioon pestuumarkkinoille. Perinteitä elvyttämässä Rautalammin Martat juhlivat yhdistyksen 50-vuotista taivalta Mikkelinpäivänä järjestettävän perhekirkon yhteydessä. Marttatyyliin juhlavuosi on kuitenkin täynnä muunkinlaista tekemistä. - Tässä on patakinnas vanhasta Marimekko-kankaasta, Aila Nurminen esittelee. Essuja ja muita tuotteitaan Martat myyvät yhdistyksensä hyväksi pestuumarkkinoilla, jossa Martoilla on perinteiseen tapaan lettukahvio. Muitakin perinteitä - Teemana on vahvasti ollut yhdistyksessä halutaan vaalia, ja kierrätys. Olemmeajatuksena onkin ollut kin tehneet vanhoista perinteisen ompelu”Olisiko useamman kankaista ja verhoista seuratoiminnan käynyhdistyksen essuja. Samalla halunistäminen marttayhmahdollista saada taan elvyttää essupedistyksen alaisuuteen. käyttöön yhteiset rinnettä, Marttojen - Ongelmana on kokoontumistilat.” puheenjohtaja Sanna kuitenkin kokoonKoponen kertoo. tumistilojen puute. Marttojen penkoessa kassejaan Haluaisinkin herättää ajatuksen paljastuu, että myös monia muita siitä, olisiko useamman yhdistyktöitä on essujen ompelemisen ohes- sen yhteistyössä mahdollista saada sa syntynyt. käyttöön yhteiset kokoontumistilat. - Essuja, leivinliinoja, kylpy- Marttayhdistyksellä on myös paljon huppuja, huiveja... naiset luettele- tarpeistoa, jolle myös tarvittaisi säivat. lytystilaa, Sanna Koponen pohtii. Pitkät perinteet Ensimmäinen marttayhdistys perustettiin Rautalammille jo vuonna 1912. Toiminta oli vilkasta ja vuosittain järjestettiin lukuisia kursseja. Marttoja innostettiin puutarhan perustamiseen ja kanojen kasvattamiseen. Toiminta kuitenkin hiipui vähitellen vuoteen 1929 mennessä. Toiminta virisi uudelleen karjalaisten siirtomarttojen toimesta vuonna 1963. Tutun järjestötoiminnan aloittaminen auttoi sopeutumaan uudelle paikkakunnalle. Hallituksessa istuivat ”kansalaisluottamusta muistutuksitta nauttivat rouvat Rautalammin kunnasta”. Marttaliiton vuosittaiset teemat ovat näkyneet myös Rautalammin Marttojen toiminnassa. 1970-luvulta lähtien Rautalammilla on tehty läheistä yhteistyötä muiden yhteisöjen kanssa. Erityisen läheinen kumppani Martoille on ollut Rautalammin museo, jonka puistoon 1980-luvulla perustettu puutarhapalsta on toiminut esimerkkinä myös muille PohjoisSavon martoille. Emäpitäjä saa oman oluen Rautalampi saa oman, Emäpitäjä-nimeä kantavan oluen. Oluen on kehittänyt Morton yhdessä jyväskyläläisen Hiisi-panimon kanssa. Suunnittelussa on hyödynnetty rautalampilaista olutperinnetietoa, joten juomassa maistuu lähitienoilta puitu ruis. Olut lanseerataan tulevana viikonloppuna Pestuumarkkinoilla, jossa uutuusjuomaa on saatavilla hanatuotteena Ravintola Mortonissa sekä Little John -konttiravintolassa markkinaraitilla. Myöhemmin olut tulee saataville myös pulloihin ja sen on tarkoitus tulla myyntiin myös muihin rautalampilaisiin ravintoloihin ja kauppoihin. Pestuumarkkinoilla pääsee maistelemaan Emäpitäjäolutta. 5 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Pekka Pöyhönen, Maritta Partanen ja Heikki Pöyhönen esittelevät Nesteen uusia polttoainemittareita, jotka keräävät tankatessa vapautuvat polttoainehöyryt talteen. Nesteellä palvellaan paikallisia ja matkailijoita AUTOTARVIKEPUOLI Rautalammin Nesteellä asiakkaita PIENENTYNYT - UUSIA palvellaan vuosikymmenten koPALVELUITA TILALLE kemuksella. Maailma ympärillä on muuttunut ja huoltoaseman Nesteen myymälästä saa elintarvikkeivalikoima on kovin erilainen kuin den lisäksi autotarvikkeita. Nykyautojen tekniikka on kuitenkin monimutkaista 1950-luvulla. Perusasiat ovat kuija autotarvitenkin samat. Nesteellä valmistui kepuoli on juuri laaja polttoaineenjakelukenvuosien saatän saneeraus. tossa pienen”Punainen merkki kalenterissa tietää tynyt. Tilalle yleensä työpäivää.” on kuitenkin - Kyllähän siinä pitää uskoa olla tu- 6 levaisuuteen. Investointi on mittava sekä yrityksemme että paikkakunnan ko”Investointi on sekä koon nähden, yrityksemme että yrittäjä Heikpaikkakunnan kokoon ki Pöyhönen nähden merkittävä.” kertoo. Va i k k a mittaripisteiden määrä remontissa pienenikin, tarjonta parani. Kaikkia polttoainelaatuja voi tankata kortti- ja seteliautomaatilla päivä- ja yöaikaan. Uusissa mittareissa on myös kaasun talteenotto, joka imee tankatessa vapautuvat höyryt säiliöön. Sieltä uutta polttoainetta tuova säiliöauto imee ne tankkiinsa ja kuljettaa pois. Polttoainesäiliöiden pintoja tarkkailee automatiikka, joka havaitsee heti mahdollisen vuodon. tullut uusia palveluita. Pikaruokaannokset ovat osa kahvilan valikoimaa, minkä lisäksi Nesteellä voi asioida myös Matkahuollon, Veikkauksen ja Alkon tilauspalveluasioissa. Myös Nordean maksuautomaatti löytyy kahvion nurkasta. - Myyjän pitää hallita aikaisempaa enemmän asioita, Heikki ja Pekka Pöyhönen tunnustavat. Sekä Heikki että Pekka kertovat kasvaneensa sisään yrittäjyyteen, eikä mieli ole tehnyt lopettaa vaikka seitsemän päivää viikossa auki oleva asema osansa vaatiikin. Työntekijöitä Nesteellä on kaikkiaan viisi, viikonloput Heikki ja Pekka pyrkivät hoitamaan itse. - Paperihommat olen yrittänyt pitää käsissäni, joten kyllä ne vapaapäivätkin välillä siinä menee, Heikki naurahtaa. www.rautalampilehti.fi facebook.com/rautalampilehti · twitter.com/rautalampilehti MISSÄ HÄN ON NYT? Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Suvi Harlin (os. Tuomisto) päätti peruskoulun Rautalammilla vuonna 1999. Tie vei nuoren naisen opiskelemaan lähihoitajaksi Pieksämäelle, ja samalla tiellä hän on edelleen. Parhaillaan hän opiskelee työn ohessa sairaanhoitajaksi ja haaveilee perheen kanssa paluusta Rautalammille. - Varmaan viimeiset kolme vuotta olen Vapaa-aika Suvilla kuluu pitkälle käynyt melkein kaikissa kesätapahtumis- luottamustoimien parissa, sillä hän on sa Rautalammilla; ollaan oltu istumassa Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Piekkiviaidalla, pestuumarkkinoilla käydään sämäen ammattiosaston sihteeri, nuorijokaikinen vuosi ja Mortonissa aina, kun sovastaava ja opiskelijavastaava sekä valsiellä on joku hyvä esiintytakunnallisen Super-nuoret jä, Harlin luettelee. ”Jos jompikumpi saisi -toimiintaryhmän puheen- Pieksämäellä ei käy- töitä Rautalammilta, johtaja. Viime kunnallisdä kun ruokakaupassa ja niin varmaan ihan vaaleissa hän tuli valituksi töissä, hän naurahtaa. ensimmäiseksi varavaltuutosissaan alettaisi Harlin asuu miehen- suunnitella muuttoa.” tetuksi ja sen myötä perussä ja puolitoistavuotiaan turvalautakunnan jäseneksi. Ronja-tytön kanssa Vehmaskylällä, rei- Hän on myös Pieksämäen demareiden lun kymmenen kilometrin päässä Piek- varapuheenjohtaja. sämäen keskustasta. - Kunnallisvaaleihinkin vaan soitet- Kun tavattiin Markon kanssa, hän tiin ja kysyttiin, että lähdetkö. Harkitsin oli ehtinyt ostaa kuukautta ennen oma- yhden yön ja sanoin, että voinpa lähteäkotitalon. Myös minulla oli talo Pieksä- kin. Arvelin saavani ainakin kaksi ääntä, mäen keskustassa, jossa sitten asuttiin ja mutta 63 äänen potti vaali-iltana oli toMarkon talo oli tyhjillään. dellinen yllätys. Vuoden kuluttua Suvi oli löytänyt Tällä hetkellä Suvilla on työn alla netistä Vehmaskylällä myytävänä olevan kolmen ja puolen vuoden urakka, siellä talon ja ilmoitti yhtenä aamuna töihin hän aikoo opiskella työn ohessa sairaanlähtiessään aikovansa muuttaa sinne. hoitajaksi. Kolme viikkoa kuukaudesta - Marko sanoi, että kai minä sitten hän on töissä Haukivuorella kotihoidosmukaan lähden. Minä kävin samana sa ja yhden viikon koulun penkillä. Hän päivänä ruokatunnilla laittamassa oman kertoo myös haaveilevansa muutosta tatalon myyntiin ja talo myytiin jo saman kaisin Rautalammille. viikon perjantaina. Se ei ollut kovin har- Jos jompikumpi saisi töitä Rautakittu teko, mutta päivääkään ei kumpi- lammilta, niin varmaan ihan tosissaan kaan ole asiaa katunut, Harlin naurahtaa. alettaisi suunnittelemaan muuttoa. 7 Teksti: Heikki Kokkonen Kuva: Iiro Lyytinen Markkinanäytelmä saa jatkoa Markkinoiden tulo Rautalammille oli 1820-luvun merkkitapaus. Sen ajan näkökulmasta sitä voinee pitää muutamien puuhamiesten päättäväisenä yrityksenä nostaa Rautalampi maailman kartalle tilanteessa, jossa takana oli hävitty sota ja vieraan vallan miehitys. Mahtipitäjästäkin jäljellä oli vain rippeet. Yksilöllistä, asiakkaan henkilökohtaiset lähtökohdat ja voimavarat huomioivaa asumispalvelua Rautalammilla. Emäpitäjän murentumisesta huolimatta yritys onnistui: pestuut pitävät entistä ehommin Rautalampia suuren maailman tietoisuudessa. Markkinat toivat pitäjään hetkeksi ripauksen ison maailman meininkiä - niin hyvässä kuin pahassakin. Kauppaa käytiin ja uutiset suuren maailman tapahtumista tavoitti kansalaiset. Sirkushuveista innostuttiin ja pelättiin, että markkinoiden vanavedessä ujuttautuva paheellinen elämä lieveilmiöineen rapauttaisi kunniallisten rautalampilaisten vakaan moraalin. Näköala on taustakuva Heikki Kokkosen kirjoittamalle ja Harri Helinin ohjaamalle markkinanäy- Näytelmä on jatkoa viime vuoden pestuumarkkinoilla nähdylle Markkinatko Rautalammille -näytelmälle. telmälle Johan nyt ... on markkinat...! Näytelmä koostuu kahdesta osasta: Hei hulinaa tuo nähtäväksi kohtauksia Rautalammin ensimmäisiltä markkinoilta vuonna 1821. Jälkipyykissä arvioidaan markkinoiden siunauksellisuutta rautalampilaisten elämänmenossa. Näytelmän yhteydessä tarjotaan ostettavaa ja ajan hengen mukaista maisteltavaa pettuleipää unohtamatta. Näytelmä on osa Rautalammin museon 75-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Näytelmän mahdollinen tuotto käytetään Rautalampilaisten lasten hyväksi. Näytelmän tekemisen on mahdollistanut tuki, joka on saatu Rautalammin kunnalta, Rautalammin Osuuspankilta, Ecometilta, Savon Taimenelta, S-Marketilta, Sisä-Savon kansalaisopistolta ja Opistoteatteri Teatraalilta. Esitykset museon piha-alueella ovat lauantaina 14.9. kello 10 ja sunnuntaina 15.9. kello 12.30. Lippu yhteen näytelmän osaan maksaa 5 euroa ja molempiin osiin 10 euroa. Maistiaiset ja muut myytävät myydään päivän markkinahintaan. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Kuntauudistusten aallokossa -elokuvan ensi-ilta pestuulauantaina Pestuumarkkinalauantaina päivänvalon näkee rautalampilaisen Markus Sjöbergin dokumenttielokuva Kuntauudistusten aallokossa. Elokuva on Sjöbergin Lapin yliopistolle tekemän audiovisuaalisen mediakulttuurin pro gradu -työn taiteellinen osuus. • Autokierrätys/romutustodistukset • Rehupaalien kuljetus • 40 t autovaaka • Romumetallin nouto/osto • Rumpuputkea 160/315/500 Romunkeräys PULKKINEN OY 8 Pasi Pulkkinen Lintikonkatu 26 77600 Suonenjoki Puh. 0400 175 058 www.romunkerayspulkkinen.fi - Kuntauudistuksesta puhutaan paljon, ja elokuvallani halusin tuoda esiin kuntalaisten äänen. Tavallinen ihminen jää keskustelussa helposti takaalalle, Sjöberg kertoo hankkeen taustoista. Rautalampia hän pitää keskustelulle hyvänä pohjana erityisen vahvan paikallisidentiteetin ansiosta. Haastatteluissa esille nousevia asioita Sjöberg peilaa myös Jyväskylän yliopistoon tekemäänsä sosiologian pro graduun, jossa hän tutkii paikallisidentiteettiä. - Varsinaisesti en kuitenkaan ota isoon kuvaan kantaa, elokuva toimii ainoastaan puheenvuorona, hän muistuttaa. Haastateltaviksi Sjöberg on valinnut kuntalaisia asumisajan, ammatillisten statusten ja asumispaikkojen mukaan. Markus Sjöberg tarjoaa elokuvassaan puheenvuoron kuntalaisille, joiden äänen hän toivoisi kuuluvan enemmän kuntauudistuskeskustelussa. Markus Sjöberg on käsikirjoittanut ja ohjannut elokuvan itse. Mukana on myös muita rautalampilaislähtöisiä tekijöitä; musiikista on vastannut Jyrki Virta ja kertojana toimii Matti Rossi. Elokuvan on leikannut jyväskyläläinen Ville Viinikainen. Entisen emäpitäjän ja kuntauudistuksen kohtaamisesta kertovan dokumenttielokuvan ensimmäinen julkinen esitys on pestuulauantaina 14.9. kello 15 Matti Lohen koulun liikuntasalissa. Esitys kestää puoli tuntia ja sinne on vapaa pääsy. Teksti: Raimo Jalkanen Kuvat: Olavi Saarelainen, Raimo Jalkanen SYYSKUUN TARJOUS! Juhani Helén, Aro Fahlenius ja Raimo Jalkanen seuraavat, kun Jorma Kukkonen tallentaa Kukkosen suvun nimeä suomalaismetsien raivaajien luettelosta. Rautalampilaiset Ruotsin valloittajina Rautalammin historiallisen yhdistyksen matkalla Ruotsin suomalaismetsiin taisi käydä niin, että Ruotsi valloitti meidät. Saimme ystävällisen vastaanoton. Tunsimme, että meitä odotetaan. Matkalla pysähdyimme Ruotsin ja Norjan rajalla. Löysimme muistokiven täynnä savolaisia sukunimiä. Taisimme jokainen etsiä, Historiallisen yhdistyksen matkalaiset 8.-13.8. löytyykö sieltä omia sukulaisiamme. Kustaa Vaasa (kuninkaana vaamiseksi. Samalla ruis syrjäytti keaminen jopa kiellettiin eräillä 1523-1560) aloitti Ruotsin erämai- monilla alueilla ruotsalaisten aikai- alueilla kaivosteollisuuden puun den asuttamisen. Niinpä hän julisti semmin suosiman ohran ja kauran. tarpeen vuoksi. kaikki erämaat valtion omaisuuVarsinkin Baltiaan sijoitetulle Vaikka kaskikulttuuri on jo deksi. Samalla uudistettiin verotus- sotaväelle palkka maksettiin rukii- kauan ollut historiaa, tuntuu hiejärjestelmä. Tilat, jotka eivät maksa na. Savolaisten tietotaidolla toivot- nolta, että Ruotsissa löytyy ihmisiä, veroa, palautuivat valtion omistuk- tiin voitavan tuottaa sitä enemmän. jotka ymmärtävät myös tämän suoseen. Suomalaiset hallitsivat malaisten työn merkityksen. Meillä Näinhän myös myös viljan säilymi- on täysi syy olla ylpeitä Ruotsin erä”Merkittävä Rautalammilla vanhat sen kannalta tärkeän maita raivanneiden uudisasukkaiosa savolaisen hämäläisten kylien rukiin kuivattamisen den työstä. liikaväestön siirtämisestä Ruotsiin kalastus- ja metsäsriihessä. johtui muusta tysmaat jaettiin niille, Kaskeamista jotka sitoutuivat mak- työvoimatarpeesta.” mets äsuomalaisten samaan saamastaan tiharjoittamana elinlasta veroa. Samalla osa jaettiin aa- keinona on tosin painotettu liikaa. telissuvuille. Toki Rautalammille ei Todellisuudessa merkittävä osa samuuttanut aatelisia. Bielke-, Horn-, volaisen ”liikaväestön” siirtämisestä Fincke- ja Tavast –suvut pestasi- Ruotsiin johtui muusta työvoimavat saamiensa tilojen omistajiksi tarpeesta. lampuoteja. Näiden aatelissukujen Ennen muuta nopeasti kasvaverkosto oli kuitenkin tiedonväli- va Ruotsin kaivosteollisuus tarvitsi tyskanava houkuteltaessa savolaisia monenlaista työvoimaa. Kaivoksiin Ruotsiin. tarvittiin seppiä, käsityöläisiä, kulKaskeaminen oli oikotie on- jetuspalveluita, puutavaran sahaajia Pensasmaisesti kasvava kaskiruis oli neen laajojen havupuumetsien rai- ja monia muita työntekijöitä. Kassuomalaisten menestyskasvi. 9 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Minnan talli muutti Suonenjoelle Minna Heikkisen hevospalveluita tarjoava yritys ehti toimia Rautalammilla yhdeksän vuotta. Uusi koti hevosille löytyi Suonenjoen raviradan läheisyydestä. Avajaispäivä keskiviikkona 11.9.2013 Juho-Pekka Heimonen Urheilijantie 4, 77700 Rautalampi Pienkoneiden huollot, korjaukset ja varaosat • Sorat ja murskeet • Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä • Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla • Lavettikuljetukset • Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta Hannu 0400 272 445 • Markus 040 768 7416 10 - Olemme pitkäänkin etsineet tilaa, jossa saisimme toiminnan omaan pihaan. Tarjolle tuli kuitenkin tilaisuus saada tilaa remontoidusta ja valoisasta tallista tästä ihan raviradan tuntumasta, joten päätin tarttua siihen, Minna Heikkinen kertoo. Heikkinen kertoo, että raviradan välittömässä läheisyydessä on myös upeat maastoreitit, jotka tulevat osaksi hänen palveluitaan, kunhan hän ensin ehtii itse tutustua niihin. Myös jatkossa Minna tarjoaa ohjattua hevostoimintaa: ratsastustunteja, ohjattuja maastoratsastuksia ja vaelluksia. Hevosten täyshoitopaikkojen vuokrauksesta vastaa tallin omistaja Jaana Räsänen. - Meillä on neljä rauhallista kylmäveristä ja kaksi pikkuponia. Tähtään pienryhmiin ja yksilöllisyyteen, joten niillä pärjätään hyvin. Lähiseudulla on myös useita ratsastuskouluja, joihin korkeammalle tähtääviä harrastajia ohjaan mielelläni. Uusien tilojen Minna kertoo tarjoavan puitteet monipuoliseen hevosteluun. Käytössä on esimerkiksi kaksi ratsastuskenttää ja maastoon pääsee aivan tallin ovelta. ASIAKKAAT PÄÄTTÄVÄISESTI MUKANA Yhdeksän vuoden aikana Minnalle on ehtinyt Rautalammilla muodostua tiivis asiakaskunta, joka Heikkisen mukaan on ilmeisen päättäväisesti seurannut mukana Suonenjoelle. - Kyytejä yritetään saada järjestymään niin, että kaikki pääsisivät Minna Heikkisen mukaan ratsastus harrastuksena sopii kaiken ikäisille. Minnan poika Rico on tottunut tallielämään pienestä saakka. jatkamaan harrastusta. Myös uudet asiakkaat ovat tervetulleita, ja heitä onkin jo löytynyt. - Viime viikolla pidettiin ensimmäiset ratsastustunnit ja mukana oli jo kolme uutta kasvoa tutustumassa toimintaan, Minna kertoo tyytyväi- senä. - Me ollaan harrastustalli, ja haluan pitää kiinni siitä, että hevostelu on hauska harrastus. Elämässä on suorittamista muutenkin aivan tarpeeksi, hän jatkaa. Teksti ja kuva: Juho Pahajoki Lukiovuosi alkoi saksalaisvierailun merkeissä Rautalammin lukio sai saksalaisia vierailijoita heti ensimmäisellä kouluviikolla, kun tutkijatohtori ja luontobiologi Virpi Nurmen johtama abiturienttijoukko saapui Rautalammille Liebig Schulesta, Giessenistä. Nurmen Englantilainen puutarha -opetusohjelmassa opiskelevat nuoret viettivät viikon rautalampilaisten opiskelijoiden perheissä mm. Kerkonkoskella tu- Svenja Pohl, Dr. Virpi Nurmi, Kristina Gaus ja Celine Müller saapuivat vieraiksi lukiolle Giessenistä, Saksasta. Heitä ihastutti erityisesti suomalainen luonto, Rautalampi ja tustuen koulunkäyntiin, kulttuuriin täkäläisten vieraanvarainen vastaanotto. ja ennen kaikkea paikalliseen luontoon. Keski-Euroopasta tuleville tyytyväisiä. Rautalampilaisten opet- tarhaprojektien kautta monen opiskelijoille meidän villi metsä- ja tajakollegoiden ja koulun kanslian ikäisille oppilaille ja vuonna 2011 järvimaisemamme oli varsinainen joustava asenne poikkeuksellisessa hänen Monikulttuurinen puutarihmetyksen aihe, kuten oli myös opetustilanteessa koulun remontin ha -projekti maahanmuuttajille sai erään majoitusta tarjoavan oppilaan aikana on ihailtavaa, Nurmi toteaa. UNESCOn kestävän kehityksen lemmikkiporo. Juuri muuhun kuin Vaikka vierailu osuikin harmil- tunnustuksen. Hän on myös saanut ainaiseen kylmään ja poroihin ei lisesti lukion evakkoretken aikaan, kaupungin ympäristöpalkinnon, vieraiden aiempi Suomi-tuntemus on ajankohta siitä otollinen, että joka käytettiin ympäristökirjaston näes yltänyt. yhteistyö aiempien pohjoismaisten perustamiseen. Nurmi - itsekin Täkäläisestä koulunkäynnistä ystävyyskoulujen kanssa on ainakin maahanmuuttaja Saksassa - kertoo, oppilaat totesivat sen olevan va- tämän vuoden telakalla. Niinpä vie- että monelle juurettomuudesta kärpaata. Meillä erilaiset opintopolut raat Hessenin osavaltiosta, Saksasta sivälle maahanmuuttajalle kokemus on myös helpompi valita, Saksassa toivotettiin iloiten tervetulleeksi puutarhasta, omasta viljeltävästä esimerkiksi päätös lukioon me- Rautalammilla. maasta, on tärkeä juurtumisen kannosta täytyy tehdä R a u t a l a m m i l l e nalta. jo neljännen luokan ryhmä päätyi moHaastattelua tehdessäni oli sakjälkeen. Myös koulusattumusten salaisilla vielä monta asiaa edessä: Juuri muuhun kuin nien päivät ovat täällä ly- ainaiseen kylmään ja kautta suonenjoke- Kuopion vierailu, aamunavaus lukihyempiä. Pitkään Sak- poroihin ei vieraiden l ai s - v a l e nc i a l ai s e n olla, veneretki Etelä-Konnevedelle sassa, Iso-Britanniassa taidemaalari Tuula ja sunnuntain jumalanpalvelus, aiempi Suomija Ugandassa oleillut Lappalaisen suosituk- jossa Svenja Pohl oli lupautunut tuntemus yltänyt. Nurmi totesi itsekin sesta. Molempia yh- soittamaan urkuja ja Kristina Gaus nauttivansa vierailun distää ulkosuomalai- flyygeliä. Vieraat ihastelivat luontarjoamasta uudesta näkökulmas- suus ja monikulttuurisuuden toa, kauniita rakennuksiamme, ta paljon kehuttuun suomalaiseen vaaliminen. Rautalampi kiinnostaa museota ja kirkkoa ja ennen kaikkouluun. Hän yhtyy täällä bongaa- Nurmea täältä alkaneen ruotsiin ja kea ihmisiä, jotka kaikkialla olivat maansa I love Rautalampi -mottoon lopulta amerikkaan suuntautuneen vilpittömän innokkaita ottamaan ja toivottaa sydämensä pohjasta muuttoliikkeen alkupaikkana, joka vieraat vastaan, auttamaan ja esittevierailun poikivan vastavierailuja ja antaa myös meille suomalaisille lemään paikkoja. ajatustenvaihtoa, joka rikastuttaisi perspektiiviä maahanmuuttajuu- Vierailu on jo ylittänyt kaikki myös saksalaista koulumaailmaa. teen. odotuksemme, vaikka osa on vasta Nurmen mielestä jopa evakkokouVirpi Nurmi on opettanut edessä, tytöt kommentoivat näkelumme näyttää hyvältä työympä- vuodesta 2003 ympäristön- ja määnsä ja kokemaansa. ristöltä, jossa myös oppilaat ovat luonnonsuojelua Giessenissä puu- www.rautalampilehti.fi 11 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Jukka Purasen perhealbumi KY NE I Ä L LÄ N ”Minä ensin tien, ja sitten katon että mikä siitä tulloo.” Samalla lailla syntyi lintujen bongaustorni Tyyrinvirralle, lähelle Jukan kotipaikkaa. Tornin alla vesiuomassa pyörii siipiratas. KAIKKIEN RAUTALAMPILAISTEN HYVÄNTEKIJÄ Sähköpoeka Jukka Puranen viedä Koskeloveden toiselle rannalle, ja toiselta rannalta toivat katiskat meidän puolelle. En tiedä miksi niin tehtiin, mutta niin oli aina tehty. Ja minulta jäi radion lastentunnit kuuntelematta, kun piti lähteä Jukka Puranen syntyi vuonna 1945 isää soutamaan vastarannalle. Se salaa väVirtaniemen taloon Kalle ja Sofia Purasen hän itkettikin, lastentunnit oli minulle hirperheen viidentenä lapsena. Tuohon ai- veän tärkeitä. kaan Tyyrinvirran kylällä oli paljon lapsia Nuorena miehenä Jukalla oli palja elämää. jonkin ajatuksia siitä, mikä hänestä isona - Naapurissa Arvi-sedän tulisi. Hän haaveili poliisin perheessä oli 12 lasta. Pyurasta, mutta vanhemmat hänseudut oli aina villiä aisiskot olivat opiskelleet va”Käänsin veneen kaa. Pelattiin isolla porukal- rannalle väärin päin, jaamielishoitajiksi, minkä la nurkkaniekkaa ja monia myötä Jukkakin pääsi harettä olisin saanut siskon soutamaan.” joittelemaan alaa Törmälään. muita pelejä, joista nykyajan lapsilla ei ole tietoakaan. - Minua kannustettiin Mieleen tulevat myös kovasti alalle, mutta koneet kalareissut isän ja siskojen kanssa. alkoi kiinnostaa enemmän ja hakeuduin - Nuoremman siskon, Sisko-Mar- Työtehoseuran kurssille Rajamäkeen opisjatan, kanssa käytiin aina kalassa. Hän ei kelemaan työkoneiden kuljettajaksi. millään halunnut soutaa, ja juoksi aina Pienestä pojasta asti Jukka oli osallisedeltä rantaan veneen perälle istumaan. tunut palokunnan toimintaan. VirrankyKerran käänsin valmiiksi veneen rannalle lältä hän vingersi polkupyörällä paloharjoiväärin päin, että olisin saanut hänet souta- tuksiin kirkonkylään jo alle 10-vuotiaana. maan, Jukka naurahtaa. - Sitten myöhemmin palopäällikkö - Ahvenen kutuaikaan piti katiskat Uuno Oravainen houkutteli minut läh- - Siitä tulee minulle itselle hyvä olo, kun saan auttaa muita ihmisiä. Se halu on ollut minulla aina, Jukka Puranen kertoo. 12 temään palokouluun Otaniemeen. Siellä olin vuoden ajan ja sain maalaiskuntien palopäällikön paperit. SÄHKÖ VEI MENNESSÄÄN - Minulla on yrittäjänä ollut vähän omanlainen ajatustapa, joka tietysti on minulle ollut vähän kallis. Jos on näyttänyt, että asiakkailla on ollut vaikeuksia maksaa, niin en ole laskuja alkanut karhuamaan. Rahaa siinä on ehkä maailmalle jäänyt, mutta ihmeen hyvin olen tähän asti pärjännyt. Myös palokuntatoiminta jäi harrastukseksi, kun Jukka armeijasta päästyään pestautui autonkuljettajaksi Ville Leskisen sähköasennusliikkeeseen. Sähköalalla riitti SAIRAUS PYSÄYTTI, töitä, kun maaseutukyliä sähköistettiin. MUTTA VAIN HETKEKSI - Ville oli asentamassa sähköjä meille kotiin. Hän oli semmoinen veijari, että Vuonna 1999 todettu paksusuolensyöpä kävi ensimmäisenä asentamassa ulkovalon pysäytti vauhdikkaan miehen vuodeksi. joka taloon, ettei kilpailijat tulleet samoille Yritys oli tuon aikaa tauolla, mutta reilun markkinoille, Jukka muistelee. Hänen mu- vuoden kuluttua Jukka palasi takaisin töikaanaan kiersin ja aikani kuluksi rassailin hin yrittäjäksi. Eläkkeelle hän jäi täytettykaikkea, pikkuhiljaa innosään 63 vuotta vuonna 2008. tuin sähköasioista enemmän - Sairaudestani olen aina ”Minulla on ja enemmän. puhunut avoimesti. Minulle yrittäjänä ollut Sähköasentajauransa vähän omanlainen tullaan paljon kuiskimaan pisimmän jakson hän työsajatustapa, joka on korvaan, että millainen sairaehkä ollut vähän kenteli Sähkö-Masassa Rauus se on ja miten minä pärkallis.” talammilla. Hän oli myös jään. Minun mielestä ei ole töissä Sähköpalvelu Tawasmitään syytä kuiskia, se on tissa Suonenjoella ja yhtiökumppanina JJ sairaus muiden joukosta ja siitä voi puhua. Sähkössä Rautalammilla. Lopulta hän haPäästyään kotiin sairaalasta Jukka melusi kokeilla siipiään yksinyrittäjänä. nikin esitelmöimään sairaudestaan palo- Jukan Marinella oli aikanaan tuttu näky Hankaveden aalloilla. Anja, Tiina ja Jukka Volttilan rakennustyömaalla. Nuorena miehenä haan kalliolla soinut kitara on 60-vuotispäiviin mennessä vaihtunut ilmakitaraan. Jukan arpajaisiin osallistuneet tietävät, että hyvistä palkinnoista huolimatta arvat ovat ilmaisia. kunnalle ja Leijonille. haudattujen muistomerkkiristin valo on Vapaaehtoistoiminta on läpi elämän Jukan käsialaa. ollut tärkeä tehtävä Jukalle. Monen vuoden - Se oli isänpäivä, kun kävelin hautaajan hän teki esimerkiksi joululahjapaketit usmaalla ja ihmettelin pimeyttä. Laitoin kylän heikompiosaisille. ristiin valon ihan omin lupineni, Koskisen - Pussissa oli omena, appelsiini ja ka- Antille tosin piti kertoa, että sain virrat ramelleja. Kävin jakamassa ne jouluaatto- lampulle. Myöhemmin Raimo Jalkanen na aamulla. Se oli hirveän hieno kokemus tuli kiittämään, että olipa hyvä idea laittaa minulle. Lahjansaajille tuli valo siihen. Kun sain sille useinkin tippa silmään puskirkkoherrankin siunauksin luovutuksen yhteydessä. ”Se oli hirveän hieno sen, päätin, että niin kauan Joulu onkin ollut Jukalle kun minä elän, ristissä palaa kokemus minulle. kiireistä aikaa, sillä aattoilta Monelle lahjansaajalle valo. Ja aika monta polttimoa tuli tippa silmään.” olen siihen jo vaihtanut. on kulunut joulupukin tehtävissä. Mieslaulajiin Jukka on - Nuoresta asti olen kierkuulunut pitkään ja kuoron tänyt talosta taloon joulupukkina, maksua hän nimeääkin yhdeksi rakkaimmista haren ole ottanut keneltäkään. rastuksistaan. Monena vuonna jouluaaton vastainen - Mukaan lähdin, kun olin Jetsun yö kului jääkukkien jäädyttämisessä. Vikillä tekemässä jotain sähköhommia ja - Aamuyöllä koristelin molempien hoilottelin siinä töitä tehdessäni, niin kuin kirkkojen pihat värikkäillä jääkukilla, jot- minulla tapana on. Viki sanoi, että minun ka paloivat ihmisten tullessa kirkkoon. En pitäisi tulla kuoroon laulamaan. kysellyt keneltäkään, halusin vain koristelKulttuuriin liittyvistä harratuksista la pihat. Pitihän sitä itsekin tulla kirkkoon mainittakoon vielä, että Jukka on kuvansitten katsomaan, mitä ihmiset sanoo. nut kirkkoveneen veistosta kertovan eloMyös hautausmaalla olevan muualle kuvan Kokkapuusta koskenlaskuun. Jukan 50-vuotislahjaksi saamasta Aura-Annikki -lampaasta liikkuu tarinoita kylän raitilla edelleen. - Ostin huutokaupasta kaitafilmipro- siinä määrin, ettei joutenolosta veden ääjektorin. Sitten ajattelin, että pitää se olla rellä ole ehtinyt nauttimaan. kamerakin. Kuopiosta hanJukalla on kaksi lasta, kin kameran ja aloin kuTiina ja Markus. Lapsenlap”Rossin Pentti arveli, vaamaan kansalaisopiston sia on neljä: kolme tyttöä ja että niinköhän jää kurssia, jossa veistettiin kirkyksi poika. minun talo sähköittä, kovenettä. Elokuva esitettiin Tiina asuu Volttilassa, kun oli niin kamalasti Työväentalolla pestuumarkjonka Puraset rakensivat komuita töitä.” kinoiden aikaan, ja molemdikseen vuonna 1975. Marmat näytökset oli ihan täynkus puolestaan Iisalmessa. nä. - Rossin Pentti oli rakentamassa VoltNuorempana veneily oli tärkeä har- tilaa, minulla oli niin kamalasti töitä siihen rastus ja vesille oli päästävä joka viikonlop- aikaan, että Rami arveli talon jäävän sähpu. Marinella oli Hankavedellä tuttu näky köittä. viikonloppuisin. Jukka itse muutti hiljattain viime - Tänä kesänä en ole ehtinyt kuin kol- vuonna ostamaansa entiseen Kansanvoime kertaa soutelemaan, hän harmittelee. man kiinteistöön. Jukka tarvitsi varastotilaa ja kysyi, olisiko Kansanvoiman vanha TÖITÄ LISÄÄ OSTAMALLA makasiini myytävänä. Kiinteistönvälittäjä Tyyrinvirralla, lähellä Jukan kotitaloa, hä- Matti Väänänen myönsi näin olevan, mutnellä on sauna, jonka pihapiiriin hän on ta sanoi päärakennuksen tulevan mukana kaivanut uoman ja rakentanut lintujen kaupassa. bongaukseen sopivan tornin. Mänty, jon- Olen vitsaillut, että pelkäsin töiden ka Jukka karsi kaatamistarkoituksessa, oli loppuvan, niin ostin sitten lisää. Työtä kylniin hauskan näköinen, että hän jätti sen lä tulikin yllin kyllin, talkoita on saanut pipihalle pystyyn ja nimesi Jukka-palmuksi. tää useampaan kertaan. Onneksi sisarukTöitä eläkeläisellä on viime aikoina ollut set ovat olleet apuna, Jukka kiittelee. 13 Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Marja Kämppi Yritysten menestyminen on kuntalaisten etu Syyskuun viidentenä päivänä oli Yrittäjän päivä, jota Rautalammillakin juhlittiin yrittäjien ja kunnanvaltuutettujen yhteisessä aamukahvitilaisuudessa. Rautalammilla, kuten yli 200 muussakin suomalaisessa kunnassa, yrittäjät ja valtuustojen edustajat allekirjoittivat sitoumuksen kehittää kuntaa yhdessä niin, että yrityksillä on siellä hyvä toimia. Sitoumuksen keskeinen viesti on se, että yritysten menestyminen on kaikkien kuntalaisten etu. Ilman menestyviä yrityksiä kuntalaisilla on vähemmän työpaikkoja ja palveluita, kunnalla vähemmän verotuloja. - Meillä Pohjois-Savossa yrittäjien ja kuntien yhteistyöllä on jo vahvat perinteet. Sitoumuksen allekirjoituksella yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa ja tehdä se näkyväksi osaksi kunnan ja yrittäjien toimintaa, Savon Yrittäjistä Tiina Louhikallio ja Matti Vepsäläinen allekirjoittivat sitoumuksen yrittäjyyden puolesta. tilaisuuteen saapunut Mia Simpanen kertoi. Rautalammin kunnanvaltuuston puolesta sitoutumuksen allekirjoitti valtuuston I varapuheenjohtaja Tiina Louhikallio ja Rautalammin Yrittäjien puolesta puheenjohtaja Matti Vepsäläinen. Teksti ja kuva: Juho Pahajoki Runoja luonnosta ja ihmisistä Rautalampilainen Kalevi Poimala teki keväällä uuden aluevaltauksen julkaistessaan esikoisrunokokoelmansa. Runoja ja sieppauksia elämän varrelta on 67-sivuinen runoja ja ajatelmia sisältävä kokoelma, jota voi ostaa Rautalammilta museosta ja kirjastolta. Kirja on kuvitettu harvakseltaan valokuvin sekä piirroksin. • Villa Konnevesi Tarjoamme • • • ympärivuorokautista hoivaa ikäihmisille Konneveden keskustassa. Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää. Palvelutalon esimies Satu Kokkonen, p. 010 287 0771, satu.kokkonen@mediverkko.fi Kuuselantie 12, 44300 Konnevesi www.mediverkko.fi 14 Lyyrikkona Poimalan vahvuus on selvästi tavallisessa rehellisessä kielessä ja yksinkertaisissa, vahvoissa kuvissa. Runoista välittyy tuntu vahvasta sanomisen tarpeesta. Ne ovat mitaltaan vapaita ja rytmiltään vaihtelevia. Vahvimmat rytmitykset tuovat hyvällä tavalla mieleen kansan suussa kulkevat värssyt. Rehellisimmillään ja koskettavimmillaan Poimala on kirjoittaessaan toiselle ihmiselle. Vaikkapa äidin muistolle kirjoitettu runo liikuttaa varmasti jokaista: Saatoit minut maailmaan / käsivarsillasi kannoit, / ruokit minut, syliisi nukutit. / Kasvatit minut, ohjeita annoit / tien viitoit minulle / omaan elämään. Ystävyyden, rakkauden ja niiden loppumisen teemoissa liikkuu monikin runo. Myös luonto ja sen ylistys saa osansa. Onpa teoksessa oma runonsa mahtavalle Kalajallekin. Arkista havainnointia löytyy niin kassaneidin, yrittäjän kuin pörssikurssienkin maailmasta. Jälkimmäisiä verrataankin otollisesti arvaamattomuudessaan luonnonilmiöön: Säät pörssikurssin lailla / ees taas humpaa / lailla ukon akan verkonlaskun / tyyliin soutaa huopaa. Vaikka Poimala ei ole vielä yltänyt lyyrisesti aivan mestaritasolle, on teos silti lukemisen väärti. Runokirjan ilmestyminen tällä kylällä kun ei ole aivan jokapäiväinen tapaus. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan jatkoa ja kirjailijan kehitystä niin teemojen kuin sanan käyttelynkin kannalta. Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Raija Mustonen näyttää asahi-liikkeitä Jukka Korhoselle ja Esa Puolakalle. Hän toivoo, että kursseille osallistuisi myös miehiä. L SÄHK KA ESKUKS RTV ST USK EN H Ä Uutena opettajana aloittaa myös Esa Puolakka. Hän antaa yksilötunteja kitaran ja sähkökitaran soitossa Vesannolla ja Tervossa. Vesannolla hän ohjaa lisäksi basson soittajia ja valmentaa bändisoittoon. Nuori, toukokuussa Metropolia Ammattikorkeakoulusta pop-jazz -linjalta valmistunut musiikkipedagogi on päässyt kerralla opettamisen makuun, sillä hän on aloittanut myös Vesannon Yhtenäiskoulun musiikinopettajana Juha Nuoranteen jäätyä vuorotteluvapaalle. – Näin paljon en ole oman alani töitä päässytkään ennen tekemään. Opettamista on aika runsaasti, mutta tykkään haasteista. Aiemmin Puolakka on antanut yksityistunteja trumpetin soitosta, sillä se on hänen pääinstrumenttinsa. Myös bändisoittimista hänellä on paljon kokemusta. Tuore opettaja haluaa pitää kynnyksen matalana soittotunneilleen. – Jos yhtään kiinnostaa jonkun soittimen soittaminen, niin se on jo riittävä peruste tulla. Motivaatio on tärkein oppimisessa. ÖT AR MOTIVAATIO PARAS OPETTAJA SYM Yhtä innostunut omasta kurssistaan on Jukka Korhonen. Hänen tuntiensa on suunniteltu alkavan Tervossa heti kevätkauden alussa. Silloin rakennetaan joko pyörö- tai kahdelta sivultaan tasatusta pelkkahirrestä grillikotia, laavuja tai vastaavia pieniä rakennuksia. Oikeastaan rakennukset taitavat olla kurssilla vain sivutuote, sillä opettajan tavoitteet ovat korkealla. – Tavoite on, että puutyöt aiheuttavat riippuvuutta, Korhonen sanoo nauraen. Hän tunnustaa itse jääneensä puutöiden lumoihin – ja miksipäs ei? – Puu on maailman paras rakennusmateriaali. Jos siitä rakentaa oikein, niin homeongelmia ei tule. Meillä on kolmesataa vuotta vanhoja pytinkejä yhä kunnossa, Korhonen toteaa. Niinpä hänkin suosii vanhoja oppeja. Jukka Korhonen on itse opiskellut hirsirakentamista Toivalassa, jossa hän sittemmin on toiminut apuopettajana. Metsurina ja puukäsityöläisenä hän on ollut puun kanssa tekemisissä ikänsä. Korhonen sanoo, ettei hänen E E ÄK TAVOITTEENA POSITIIVINEN RIIPPUVUUS T EA YV Raija Mustonen on yksi uusista, Sisä-Savon kansalaisopistossa tällä viikolla työnsä aloittavista opettajista. Hän odottaa innokkaasti tiistain asahi-tuntejaan Rautalammilla. – Asahi on minulle mieleinen tapa työskennellä. Ilomielin jaan ja ohjaan sitä, hän sanoo. Asahi on terveysliikuntaa, jossa yksinkertaisilla ja hitailla liikkeillä kehoa avataan niskasta nilkkoihin. Liikkeet tehdään seisten ja ne ovat pehmeitä ja hengityksen kannattelemia. Asahi ennaltaehkäisee ja hoitaa muun muassa selän ja hartiaseudun vaivoja, parantaa tasapainoa sekä rentouttaa kokonaisvaltaisesti. – Kiirettä ja stressiä voi karkottaa hitaalla liikkeellä. Hidas liike houkuttaa mielen tähän hetkeen. Raija Mustonen kertoo, että pitkään harrastaneelle asahi voi tarjota myös kasvun paikkoja, sillä liikkeitä työstetään oman kehon ja mielen kautta. Jos jokin liike ei tunnu hyvältä, sekin voi kertoa ihmisestä jotain. – Asahi voi olla opintomatka itseen. Mustonen on aiemminkin pitänyt kursseja asahista ja lisäksi hän on käyttänyt sitä apuna fysioterapeutin työssään. Hän suosittelee harrastusta kaikille ikään, kokoon ja kuntoon kurssilleen vaadita erikoistaitoja. Tosin tekemistä jouduttaa, jos on aiemmin käyttänyt moottorisahaa. Hän rohkaisee mukaan myös naisia, joita ehkä arveluttaa painavien hirsien käsittely. – Kun voimat loppuvat, niin konstit otetaan käyttöön. M katsomatta. Osaamisesta ei tarvitse olla huolissaan, sillä jokainen tekee liikkeet lopulta omalla tyylillään, itseään kuunnellen. Uteliaisuus ja avoin mieli riittävät harrastuksen aloittamiseen. S Kansalaisopiston kurssit pyörähtävät tällä viikolla käyntiin. Rima tunneille ei ole korkealla, mutta harrastus voi viedä mennessään. Sen tietävät uudet opettajat uusine kursseineen. T Nyt on helppo hurahtaa RTV-Huolto Taito Hänninen Korholantie 38, Rautalampi P. (017) 530 450 • taito.hanninen@pp.inet.fi PUUTAVARAN koneellinen valmistus ja lähikuljetus VELJEKSET KOSUNEN 0400 227 699 JARMO 040 552 7789 HARRI 15 Lukiot mittelivät soutuherruudesta Oli taas tullut se aika vuodesta, jolloin Rautalammin lukio ja Suonenjoen lukio ottivat mittaa toisistaan perinteisen soutukilpailun muodossa. Kyseinen kilpailu on jokavuotinen tapahtuma, jonka Rautalammin ja Suonenjoen lukioiden oppilaskunnan hallitukset järjestävät yhdessä. Lukiot ovat kilpailleet soutuherruudesta jo monen vuoden ajan ja kilpailupaikka järjestetään Rautalammilla ja Suonenjoella vuorovuosina. Tällä kertaa kilpailun isäntäpitäjänä toimi Rautalampi, jonne Suonenjokelaiset tulivat näyttämään soutamistaitojaan. Ajovälineinä olivat mahtavat kirkkoveneet, jotka Rautalammin lukion oppilaskunnan hallitus oli saanut lainaan Törmälän loma- ja kurssikeskuk- selta. Kumpaankin joukkueeseen kuului 15 raavasta opiskelijaa, joista puhkui kova kilpailuhenki. Lähtöpaikkana oli Rautalammin seurakuntatalon takana sijaitseva ranta ja maalina toimi Toholahden silta. Voittajajoukkue oli siis se, joka souti ekana tämän reitin. Maalissa odotti paljon opiskelijoita sekä opettajia, niin Rautalammilta kuin Suonenjoeltakin, kannustamassa omaa lukiotaan voittoon. Kilpailu oli hyvin leikkimielinen ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Rankan ja tasaväkisen taistelun jälkeen voittajaksi kuitenkin kruunautui Suonenjoen lukio. Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille ja Törmälälle veneitten lainaamisesta. Seuraavan kerran soutunopeudessa kilpaillaan syksyllä 2014. Tuolloin isäntävuorossa on Suonenjoen lukio. Pientä pintaremonttia talossa ja puutarhassa! Laminaatti OK tammi HB kakspuolilaatta 3-sauvainen, harmaa KL32 8 mm (14,90) ! NYT 300x300x50 mm, harmaa 1,20 9,95 m2 Ulko-ovi Cello UOR6 Koko 5,1x2,7x2,3, suljettava ovi, maakiilat, kestävä putki 329,- Valkoinen, koot 9x21 ja 10x21 kpl Pressutalli 219,- Uutta ilmettä edullisesti! Cello Remonttimaali, Cello Sisäkattomaali ja Cello Sisustusmaali. Pressutalli kalustolle Koko 3x2,5x2,3 m 159,WC-istuin Ido Trevi E 37096 (329,-) 249,- Piharakennukset nyt poistohintaan! Luoman vierasmaja LV208 YT! 9m2 (2495,-) Ulkoverhouspaneeli UTV 1900,- N 20x120 pohjamaalattu (1,30) ! NYT 0,99 jm Biolan Syksy PKlannoite 10 l pakki 18,90 Kannala hirsilato 10,5 m uita Myös meja ll a m esti! edullis 2 kpl erä (1390,-) ! NYT 1190,- Klapikone Ryobi RLSS 2000 W 299,- Puutarhamulta Cello 50 l Yhteissk hintaan! 4 13,95 Pienmoottoribensiini 2-T, 5 l (0,0698 l) VARIS Vainiontie 2, Konnevesi p. 020 769 1870 19,95 www.rautalampilehti.fi 16 facebook.com/rautalampilehti · twitter.com/rautalampilehti Teksti: Satu Jäntti Kuvat: Kata Lankinen autoasi.fi korjaa käsityksesi korjaamoista Voittoisa Suonenjoen joukkue matkalla kohti maalia. Joukkueet saapuivat maaliin Toholahden sillalle. Rautalammin joukkue etualalla. Ensimmäistä kertaa korjaamo näyttää ymmärtäneen, että minun autoni ei ole niiden asiakas. Minä olen. Teetä määräaikaishuolto autollesi 31.10.2013 mennessä, saat lahjaksi ensiapulaukun (arvo 2490 €). Ensiapulaukku sisältää: foliopeite, kolmioliina, 2 kpl haavataitoksia, lateksikäsineet, sadeviitta, 3 kpl sideharsorullia, 8 kpl haavanpuhdistusliinoja, 2 kpl saippualiuskoja, 5 kpl laastareita, 2 kpl teippirullia, pilli, pinsetit, sakset. Kosteudenkestävä, vetoketjulla suljettava laukku. VArAUdU TAlVeen AjOISSA! AUTOASI Korjaamo lähelläsi tarkastaa autosi akun kunnon, tekee autolämpöasennukset ja vaihtaa talvirenkaat... Tervetuloa! TeBOIl Suonenjoki Koulukatu 1 77600 SUONENJOKI puh. 020 793 1652 suonenjoki@huoltoasemat.teboil.fi ma–pe 8.00–16.00 rautalammin Autoapu Oy Koritie 6 77700 RAUTALAMPI puh. 017 530 655 juha@autoapu.fi ma–pe 8–17 Autokorjaamo Miettinen Harjukatu 3 77600 SUONENJOKI puh. 017 512 535 autokorjaamo.miettinen@luukku.com ma–pe 8.00–16.30 Autoasi Korjaamo Haukka Haukantie 120 77700 RAUTALAMPI puh. 040 554 1691 mika.haukka@pp1.netsor.fi ma–pe 8.00–16.30 AUTOASI – korjaa käsityksesi korjaamoista 17 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi Puh. 020 155 6160 TAPAHTUMAT KE 11.9. TO 12.9. LA 14.9. Hautausmaakierros klo 17. Esittelijänä Raimo Jalkanen. Kierroksen jälkeen kahvit ja keskustelua hautoihin liittyen srktalolla. Mukana seurakuntamestari Tero Jalkanen. Nuorten pizzailta srk-talolla klo 17. Markkinaseurat kirkossa klo 14. Pestuumarkkinoiden aikana kirkko avoinna lauantaina klo 12-16 ja sunnuntaina 11-15. Esittelijät paikalla. SU 15.9. KE 18.9. Messu kirkossa klo 10. Hoitokoti- ja kotihoitoväen ehtoollisenvietto kirkossa klo 13. Matkakakertomus Virosta srktalolla klo 18. Maarit Cajan ja Seppo Karttunen. TO 19.9. Historiallisten hautamuistomerkkien kunnostuskurssi srk-talolla klo 14. Järj. SisäSavon Perinneyhdistys. Luento ja harjoituksia hautausmaalla, kahvitarjoilu. SU 22.9. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. SU 29.9. Mikkelinpäivä. Rautalammin Martat 50 vuotta, klo 10 perhemessu kirkossa, kirkkokahvit seurakuntatalolla. TI 1.10. Raamattuopetusta srk-talolla klo 18. “Armosta te olette pelastetut”, Pekka Tuovinen. KE 2.10. Lasten syyskirkkohetki kirkossa klo 9.30. SU 6.10. Vanhusten viikko alkaa. Messu kirkossa klo 10, kirkkokahvit srktalolla. Konsertti kirkossa klo 15. Milja Markkanen, Anja Tuovinen ja Kaisa-Liisa Pirkkanen. TI 8.10. Retki Kalajalle. Lähtö kirkon parkista klo 10, omat eväät. LA-SU Perheiden viikonloppuleiri 12.-13.10. Törmälässä. Hinta 70 €/perhe sis. ateriat, majoituksen ja ohjelman. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.9. mennessä Jaana Lehtolahti, p. 040 484 8864 tai jaana.lehtolahti@evl.fi. TI-KE Yöseukkari 2-4 -luokkalaisille 15.-16.10. srk-talolla alkaen klo 15. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. 18 www.rautalamminseurakunta.fi Kirkkoon pääsee tutustumaan vapaaehtoisten esittelijöiden oppaiden johdolla pestuuviikonloppuna. TUTUSTUMAAN PÄÄSEE VAPAAEHTOISTEN ESITTELIJÖIDEN JOHDOLLA Kirkko avoinna markkinoilla Rautalammin kirkko on avoinna markkinaviikonloppuna lauantaina kello 12-16 ja sunnuntaina kello 11-15. Markkinaseurat kirkossa on pestuulauantaina kello 14. Kirkko on avoinna matkailijoille kesäaikaan, mutta siihen pääsee tutustumaan myös pestuumarkkinaviikonloppuna. Paikalla kirkossa on esittelijöitä seurakunnan vapaaehtoisia. Myös kirkkoherra Pekka Tuovinen ja seurakuntapastori Suvi Iso-Herttua ovat paikalla taPanoramavideot kirkosta ovat nähtävissä seurakunnan paamassa markkinakansaa mahdollisuuksien mukaan. internet-sivuilla. Perinteiset markkinaseurat kirkossa on pestuulauantaina kello 14. pääsee virtuaalisesti ikään kuin sisälle. NäHiljattain kirkosta on otettu panorakymää alttarin edustalta, kirkon keskilaiKirkkoon pääsee makuvat, joihin voi tutustua Rautalammin valta, urkuparvelta ja pihalta Kuopiontien tutustumaan seurakunnnan internet-sivuilla osoitteessa tai hautausmaan puolelta on mahdollista www.rautalamminseurakunta.fi. Panora- pestuuviikonloppuna zoomata ja pyörittää. esittelijöiden johdolla. mavideot ovat Seppo Vaittisen käsialaa. Panoramavideoiden avulla kirkkoon Seurakuntatalon ikkunat uusitaan Rautalammin seurakuntatalolla on meneillään ikkunaremontti. Vanhat, huonokuntoiset ikkunat vaihdetaan remontissa uusiin. Kirkkoneuvosto päätti hankkia uudet ikkunat edullisimman tarjouksen tehneeltä Tiivituote Oy:ltä. Remonttiin on haettu 35.000 euron avustusta kirkkohallitukselta. - Ikkunat olivat huonossa kunnossa ja joitain ruutuja oli rikkikin. Lämpötalous tulee paranemaan selkeästi ja myös vetoisuus vähenee, kirkkoherra Pekka Tuovinen kertoo. Seurakuntatalo on remontin aikana käytössä mahdollisuuksien mukaan. Remontin on määrä valmistua 15.10. mennessä. Vanhat ikkunat annetaan pois ja niitä on mahdollista kysyä kirkkoherranvirastosta tai käymällä paikan päällä työmaalla. Seurakuntatalo saa uudet ikkunat. Pois annettavia vanhoja ikkunoita voi kysyä kirkkoherranvirastosta tai suoraan työmaalta. Luonnonsuojelualue seurakunnan maalle Pöytäkirjat luettavissa internetissä Rautalammin seurakunta esittää Pohjois-Savon ely-keskukselle yksityisen luonnonsuojelualueen perustamista omistamalleen Tervavuori 5:59 -tilalle. Suojelualueen koko on 11,9 hehtaaria. Maapohjan omistus säilyy seurakunnalla. Suojelualueesta seurakunta saa suojelukorvauksen, jonka suuruus on 97.000 euroa. Rautalammin seurakunta julkaisee kirkkoneuvoston- ja valtuuston pöytäkirjat internet-sivuilla. Pöytäkirjat julkaistaan entiseen tapaan myös kirkkoherranviraston ilmoitustaululla. Julkaistavista pöytäkirjoista poistetaan luottamukselliset asiakohdat. PESTUUMUISTOJA JA -SUUNNITELMIA Veikko Veikon pestuut kuluvat vilkkaissa merkeissä. Hän on lupautunut myymään Lionsien arpoja ja olemaan mukana siivouksissa. Tärkeintä pestuilla on markkinatunnelmasta nauttiminen ja tuttujen näkeminen. Aiempina vuosina ohjelmaan on kuulunut mm. mieslaulajien kanssa konsertoiminen. Huippukohtia on ollut myös oman pojan bändin näkeminen lavalla. Pestuuisäntä Aki Virtaan voi törmätä pestuuraitilla tänäkin vuonna. Sussu Sussu on käynyt pestuilla viisi vuotta, eli yhtä pitkään kun on asunut Rautalammilla. Pestuilta on tullut mukavia muistoja. Mieleen palaa yksikin konsertti Korholassa, johon mentiin pyörällä. Kun lähdön aika koitti, ei pimeässä pyöriä enää löytynytkään mistään. Aamun valossa pyörät löytyivät, mutta aivan toisesta paikasta. Ikinä ei selvinnyt, oliko niitä lainattu vai vain siirretty. Nykyään Sussu käy pestuilla lasten kanssa, joten tivolit, lakukojut ja muut lasten jutut ovat pääosassa. Pestuita yli 50 vuoden ajan Aki Virta on toiminut pestuuisäntänä Rautalammin pestuumarkkinoilla jo kymmenkunta vuotta. Pestuuisännän tehtäviin kuuluu juontohommaa, ihmisten jututtamista ja leikkimielistä pestuuväen valvontaa. Ennen Akia virkaa on hoitanut mm. Matti Lehmonen. monta. Pientä poikaa jännitti Onni Suurosen surmanajopönttö kovine pärinöineen ja savuineen, vaikka sisälle ei päässytkään katsomaan, kun ei ollut rahaa lippuun. Aikuisten hupia, jota pikkupojat ihmettelivät, oli puolestaan merenneitoteltta. Omaa väriään pestuille ovat aina tuoneet käsityöläiset ja käsitöiden myyjät. Markkinayleisöä viihdyttivät aikansa stand up -koomikot, vuodesta Aki kertoo olleensa kaikilla toiseen ilmestyvät helppoheikit, jotpestuilla viisivuotiaasta asti - se te- ka markkinoivat tuotteitaan kovaan kee yli viidetkymmenet markkinat ääneen ajankohtaisen ja osuvan koperäkkäin. Niinpä hänellä onkin miikan säestämänä. perspektiiviä aiheeseen. Aki muisteKun Akilta kysyy mikä peslee, että jossain vaiheessa markkinat tuissa on tärkeää, on vastaus selvä: olivat myyjien osalta kuihtumassa ihmiset. Pestuumarkkinat kerää pois, mutta nyt perinne elää ja voi maailmalle lähteneet vanhat rauhyvin. Jos mahdollista, niin markki- talampilaiset yhteen edes viikonnat tuntuvat vieläkin kasvavan vuo- lopuksi. Ihmiset yhdessä yleisen sittain yleisö- ja myyjämäärältään. markkinafiiliksen kanssa tekevät Viime vuosikymmenten tren- pestuista tapahtuman, joka on aina diin kuuluu erilaisen kulttuuri- koettava uudelleen. ohjelman mukaan Akin voi löytää tulo, vaikka musiikki koko viikonlopun ajan Pestuumarkkinat onkin Akin mukaan kiertelemästä vanhan kerää maailmalle aina kuulunut pestuilajan isännän vaatteislähteneet le mm. pelimannien, sa markkina-alueelta. rautalampilaiset pestuutanssien, pesHän toivookin, että yhteen. tuurockin ja yleisen yleisö mahdollisuukmusisoinnin merkeissä. Tälläkin sien mukaan tulisi myös hieman enpuolella miehellä on ollut sormensa tisajan malliin pukeutuneena markpelissä aina 70-luvulta asti. kinoille. Se antaisi vielä aivan oman Erityisiä pestuumuistoja löytyy säväyksensä markkinoille. Anssi Seppo Anssin pestuut ovat olleet lähes aina hieman erilaiset. 18-vuotiaasta asti ja jo sitä ennen pestuut ovat tarkoittaneet hänelle töitä: ruoan laittoa, ovimiehen hommia, baaritiskin takana toimimista. Näilläkin pestuilla hänet löytää Vanhan Peuran huviteltasta. Työskenteleminen muiden juhliessa ei kuulemma harmita - siihen on tottunut. Sitäpaitsi näin rahaa tulee, ei mene. Pestuumuistoja kysyttäessä Anssi toteaa, että joka sunnuntai pestuiden jälkeen sitä on ainakin väsynyt. Anssi kertoo ilahtuneensa siitä, että juhlaväki käyttäytyy nykyään siivosti. Hän toivottaa yleisön tervetulleeksi juhlimaan ja muistuttaa, että karaoke soi Peuran teltassa koko viikonlopun. Sepon pestuumarkkinat vierähätävät Mobilistien museoajoneuvojen parissa Matti Lohen koululla. Tänä vuonna oma auto ei ole joukossa mukana, koska työn alla olevaan Tmallin Fordiin on osia haussa. Sen sijaan Sepon kunnostama -65 vm. Maserati joukosta löytyy. Italian Kommunistinen puolue lahjoitti sen aikanaan Leonid Brezneville. Rekisterinumeroksi onkin haettu KGB-1. Menneiltä ajan pestuilta Sepolle on jäänyt erityisesti mieleen Onni Suurosen surmanajohäkki pärinöineen ja räminöineen. Jere Lapsuuden aikaisten pestuiden hitiksi Jere mainitsee lelumiekat ja karkkipussit, mutta tänä vuonna Jere odottaa erityisesti hyvä bändejä ja vanhojen kavereiden näkemistä. Hän on mukana järjestämässä Pestuurockia, joka tekee paluun markkinaperjantain ohjelmaan. Päihteettömän ja ikärajattoman konsertin organisoivat Rautalammin rockmuusikot ja paikkakunnan nuoret. Lavalle nousevat mm. Jukka Ruostila & Kaaoksen ystävät, Niina & 3 promillea, Åke & the Boys ja ROMU houseband solisteineen. 19 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA RAUTALAMPI PITÄÄ MATKAILUN KEHITTÄMISTÄ ALUEELLA TÄRKEÄNÄ Kansallispuistolle vahva tuki PESTUUMARKKINAT RAUTALAMMILLA 14.-15.9.2013 Katso ohjelma tämän lehden sivulta 4. Luontoarvojen turvaamisen rinnalla Rautalammin kunta pitää kansallispuistoa merkittävänä mahdollisuutena kehittää alueen luontomatkailua. Kuva: Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke Kunnanvaltuusto hyväksyi lausunnon Rautalammin ja Konneveden kansallispuiston perustamisedellytyksistä. Metsähallitukselle osoitetulla lausunnolla Rautalammin kunta antoi voimakkaan tuen kansallispuiston perustamiselle. Lausunnossa todetaan, että valtakunnan kahden osakeskuksen välissä sijaitseva kansallispuisto täydentäisi merkittävästi valtakunnan kansallispuistoverkkoa. Vesistömatkailuun ja patikointiin soveltuva kansallispuisto tarjoaa sekä Rautalammin että Konneveden kunnille merkittävän mahdollisuuden kehittää luontomatkailua alueella. Perustamisedellytysselvityksen mukaan kansallispuistolla ei ole suojavyöhykkeitä eikä vaikutuksia aluetta ympäröivän maan käyttöön. Tätä Rautalammilla pidettiin tärkeänä. Yhdistysten tapaaminen Tapaaminen Rautalampilaisten yhdistysten toimijoille PURONIEMEN LEIRIKESKUKSESSA torstaina 19.9. klo 18 20 Kahvitusta varten ilmoittautuminen 17.9. mennessä sähköpostitse osoitteella seija.vuorimaa@rautalampi.fi. Kunnan toiveena oli myös, että met- pidentämistä 40 kilometriin sekä sästys voitaisi rajoitetusti sallia myös merkittävämpää taloudellista panossuunnitellulla kansallispuistoalu- tusta retkeilyreitteihin ja matkailua eella. Kunta piti tärkeänä myös am- tukevaan infrastruktuuriin. matti- ja vapaa-ajankalastuksen sekä Lausunnossa todetaan myös, kalanistutuksen salliettä Törmälän Lomamisen kansallispuiston ja kurssikeskusta tulisi Kansallispuisto läheisyydessä, sillä vesikehittää kansallispuistäydentäisi merkittävästi alueet eivät kuulu kanton opastuskeskuksena valtakunnan sallispuistoalueeseen. sekä käynnistää HankaMetsähallituksen kansallispuistoverkkoa. veden ja Etelä-Konnetekemässä perustamiveden välisen pienvesedellytysten selvityksessä mahdol- nekanavan suunnittelu. lisen kansallispuiston kävijämäärän Rautalammin kunnanvaltuusto arvioitiin olevan 10.000 - 12.000 hyväksyi lausunnon, jossa Metsäretkeilijää vuodessa. Rautalammilla hallituksen toivotaan esittävän kanmahdollista kansallispuistoa halu- sallispuiston perustamista ympäristaan kehittää elävänä ja toiminnalli- töministeriölle, valtioneuvostolle ja sena luontomatkailukohteena, jonka edelleen eduskunnalle. vuoksi lausunnossa toivotaankin Metsähallituksen mukaan Raukävijätavoitteen asettamista 30.000 - talammin ja Konneveden kunnissa 35.000 vuotuiseen vierailijaan. sekä eri intressiryhmien keskuudesRautalammin kunta toivoi niin sa vallitseen varsin yhtenäinen tahto ikään suunnitellun retkeilyreitistön kansallispuiston saamiseksi. Koulun väen ja vanhempien SYYSKONSERTTI ”Satumetsän tiellä” Matti Lohen koulun juhlasalissa torstaina 3.10.2013 klo 18 Liput 5 € / 2 € Varat käytetään alakoulun luokkaretkiin. MATTI LOHEN KOULULLA TAPAKASVATUSVIIKKO Matti Lohen koululla käynnistyy tapakasvatusviikko maanantaina 16.9. Viikon aikana luvassa on muun muassa vierailijoita sekä muutoinkin tietoa hyvistä tavoista. Esimerkiksi vanhoja opettajia on kutsuttu kertomaan, kuinka koulussa entisaikaan käyttäydyttiin. Tapakasvatusviikko liittyy koulun tämänvuotiseen teemaan, joka on ihmisenä kasvaminen. RAUTALAMPI KESKUSTELEE KEHITTÄMISHANKKEISTA Rautalammin kunta käsittelee pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmia koskien luonto- ja ympäristö- sekä kaavoitus- ja liikenneasioita vuosittaisessa kehityskeskustelussa kunnan ja PohjoisSavon ely-keskuksen kanssa. Keskustaajaman osayleiskaavoituksen lisäksi kunnalla on useita hankkeita, jotka liittyvät kaavoitukseen, luontoon, ympäristöön ja liikenteeseen. Hankkeet ohjaavat kynnan kehitystä vuosiksi eteen päin. Katseet Kalajanvuorelle! Sisä-Savon kansalaisopiston ohjattu vaellusretki Kalajalle lauantaina 5.10. klo 12-17 Kurssimaksu 19 €, ilmoittautuminen Kansalaisopistolle 27.9. mennessä. Omat eväät mukaan, oppaina Antti Kaipiainen ja Minna Laitinen. Lähtö kirjastolta kimppakyydeillä klo 11.40. Kaikille avoin VALTUUSTON KYSELYTUNTI Valtuustosalissa tiistaina 8.10. kello 18 Kaikille avoin yleisötilaisuus Rautalammin kunnanvaltuustossa käsiteltävistä asioista. Tervetuloa kyselemään! Järj. Sisä-Savon kansalaisopisto Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen Suomen 2CV-Killan oltermanni Erkki Rajala ja Kuopion jaoksen jaosporvari Hannu Keinänen. Rättäriharrastajat kujjeilivat Rautalammilla Elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna emäpitäjän raitilla rullasi ikääntyneempiä ranskalaisia autoja, kun Suomen 2CV-Killan Kuopion jaosto järjesti rättisitikkaharrastajille jokavuotiset ”Kuopion kujjeilut”. - Tapahtumaa on järjestetty jo 40 vuotta, nyt taitaa olla kuudes tai seitsemäs kerta, kun olemme Puroniemessä, Hannu Keinänen kertoo. Citroën-harrastajat ovat porukkana yhtenäinen, mikä saakin samat harrastajat tulemaan paikalle vuodesta toiseen. Autot ovat yhdistävä tekijä, mutta moneen muuhun autotapahtumaan verrattuna silmiinpitävää on se, ettei porukka kuitenkaan pyöri autojen ympärillä. - Ihmiset juttelevat mielummin toistensa kanssa. Tämä ei ole tosikkojen hommaa, killan oltermanni Erkki Rajala toteaa. - Ja osallistujia on ainakin toisessa, kohta kolmannessa polvessa, hän jatkaa. Ohjelmaan kuului myös killan järjestämä isämestarin ralli, jossa kisattiin mitä erilaisimmissa taitolajeissa katkojan kärkien säätämisestä tikanheittoon. Tikkataulu oli luonnollisesti rättisitikan muotoinen. www.rautalampilehti.fi IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita KAIVINKONETYÖT 040 705 1586 Sami Lehmonen 10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla Koneurakointi Sami Lehmonen 040 705 1586 040 027 8075 Rautalampi Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B 77700 Rautalampi Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00 Puh. 050 305 6515 Jari Pietiläinen 040 581 8771 nuohooja.pietilainen@hotmail.fi Tero Hiltunen 040 149 0123 nuohooja.hiltunen@hotmail.fi JT PARKETTITYÖT • Hionta, lakkaus, petsaukset • Asennus- ja korjaustyöt • Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit • Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle 040 715 5625 Citroën 2CV Citroën 2CV:n kehittely alkoi Ranskassa vuonna 1936. Hammaspyörätehtailija Andre Citroën ohjeisti alaisiaan seuraavasti: ”Tehkää kuljin, jossa on neljä pyörää ja sateensuoja, kuljettamaan neljää aikuista ja heidän viiden leiviskän eväitään niin maalla kuin kaupungissa 50 km:n tuntinopeudella. Kynnöspeltoa ylitettäessä ei kulkimeen sijoitetussa munakorissa tule yhdenkään munan rikkoutua.” Sodan vuoksi auton pääsy tuotantoon lykkääntyi yli kymmenellä vuodella. Vaikka yleisö ensin tyrmistyikin päivänvalon nähneestä kulkineesta, vuonna 1950 autoa sai odottaa kuusi vuotta, vaikka niitä valmistui sata päivässä. 2CV:n valmistus loppui Ranskassa 1988 ja Portugalissa 1990. Lähde: Suomen 2CV-kilta ry (www.suomen2cvkilta.fi) ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Asemakatu 11 77600 Suonenjoki (017) 513 652 OSTETAAN / NOUDETAAN • Rauta- ja peltiromua • Autot, maatalouskoneet ym. • Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) • Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, 77700 Rautalampi 0400 954 814 Ympäristöluvan omaava yritys 21 Kyliltä kuultua: Viimeiset pettuleipäajat Rautalammilla syntynyt Ville Kupari (muutti myöhemmin sukunimensä Aalloksi) oli 13 vuotta työtehtävissä Virolahdella. Toisen maailmansodan puhjettua alkoi olot eteläisessä Suomessa tuntua levottomilta ja peloittavilta. Vuonna 1915 Ville Aalto kuuli parilta rautalampilaiselta mieheltä, että Mäntyniemen mailla Etelä-Rautalammilla on autiona Pentlammin torppa. Ville tarttui tilaisuuteen. Niinpä 28.5.1916 Ville saapui vaimonsa Vilhelmiinan ja 14-vuotiaan Ragnar-poikansa kanssa torppariksi Pentlammille. Villen ollessa katselemassa mökin ympäristöä tuli paikalle paikkakuntalainen Aleksi Pöntinen. Hän sanoi Ragnarpojalle: ”Minkäällaene piru ei elä tämmösessä korvessa. Mää takasi sinne, mistä out tullunnakkii”. Tällaisista puheista välittämättä Aallot kotiutuivat hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Liikkumista paransi, kun perkattiin parisataametrinen veneellä soudettava väylä Pentlammista Myhinjärveen. Torpan pelloista saadun viljan lisäksi kalastus ja metsästys pitivät ihmiset hengissä. Myöhemmin eräässä vaiheessa Ragnarilla oli ollut yli 200 loukkua ja 30 permiä pyydystämässä. Vuonna 1923 torppa itsenäistyi omaksi tilaksi. Kartalla sen nimi on Aaltola. Vuosi 1918 oli hankalin. Edellisen kesän viljasato oli huono. Kevättalvella oli jo pantava pettua leivän jatkeeksi. Kesällä odotettiin hartaasti ruishalmeen kypsymistä. Viimein halmeen kuivimmasta osasta leikattiin pieni ahoksellinen lyhteitä, kuivattiin ne riihessä ja puitiin varstoilla. 16-vuotias Ragnar-poika sai tehtäväkseen käyttää ruissäkki veneellä Kuorekosken myllyssä. Paluumatkalla ruisjauhosäkki oli veneen kokassa. Kun Ragnar souti, selän takaa kantautui nenään vastustamaton ruisjauhon tuoksu. Hän ohjasi veneen erään saaren rantaan, avasi säkin ja pisti kourallisen jauhoa suuhunsa ja toisen kourallisen vettä päälle. Vahingossa siinä meni jouhoa myös henkitorveen ja hän oli vähällä tukehtua. Aikansa köhittyään hän pystyi jatkamaan matkaansa. - Kotona oli seuraavana päivänä harras hetki, kun päästiin maistamaan taas oikeaa ruisleipää. Aarne Hirvonen kuuli tarinan itseltään Ragnar Aallolta 1980-luvun alussa. Hirvonen ajoi autolla Myhinkoskelta länteen vievää talvitietä, jossa myös Ragnar Aalro työnsi potkurilla kauppaautolta ostamaansa jauhosäkkiä. Hirvonen otti miehen säkkeineen ja potkureineen kyytiinsä ja kuuli matkalla monta tarinaa, muun muassa myllymatkasta Kuorekoskelle. Aarne Hirvonen Pirssimiehet Olen aina arvostanut taksimiehiä. Maalla vuokra-autoa ajavat useimmiten yrittäjät itse ja siitä kaiketi johtunee, että istun taksiin mieluummin muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä ja lähitienoilla on ankara pula kuljettajista, mikä asia ei voi olla vaikuttamatta laatuun. Autot ovat likaisia ja epäsiistejäkin välillä. Kuskin pukilla saattaa istua joskus hyvin erikoisen näköinen ilmestys - kotimainen tai muualta muuttanut. Huolimatta navigaattoreista voi takapenkillä istuva matkustaja joutua neuvomaan tietä tai ainakin sopivinta reittiä ja joskus jopa muuta kieltä kuin suomea puhuen. On siis selvää, miksi palvelu maalla on parempaa. Isälläni ei ollut ajokorttia äidistäni puhumattakaan. Niinpä isä käytti taksia jopa työmatkoihin kesäisin, kun mökillemme oli kirkonkylältä matkaa seitsemän kilometriä. Myös pitemmät lomamatkat suurperheemme teki vuokra-autolla, sillä se oli kätevämpää, nopeampaa ja jopa halvempaa kuin reissuaminen monta kertaa vaihtaen linja-autolla. Juna-asemalle karttui matkaa 20 kilometriä. Rautalammin legendaariset taksimiehet olivat meille perhetuttuja. Toivo Korhoselle osui perheemme kannalta katsoen ikävin kyyti. Isämme oli jäänyt sairaseläkkeelle Rautalammin Osuuskaupan toimitusjohtajan paikalta kevättalvella 1962. Näin jouduimme luopumaan isän työsuhdeasunnosta Osulan yläkerrassa ja muutimme vuokralle liikennöitsijä Martti Kotilaisen omistamaan ”kerrostaloon”. Isäni oli lähdössä 16. heinäkuuta aamulla mökiltämme ostamaan kirkonkylästä taloa ja Topi tuli häntä hakemaan muutaman sadan metrin päästä, sillä tietä ei perille ollut. Isä nousi taksin etupenkille, sai sydänkohtauksen ja kuoli. Ei auttanut kova ajo kirkonkylän sairaalaan. Mies oli 51-vuotias. Vuosia myöhemmin yksi siskoistani pyörtyi kirkkoaidan viereen ja paikalle osui ensimmäisenä kukapa muukaan kuin Toivo Korho- 22 nen. Sinänsä vaaraton tapahtuma jäi autoilijan mieleen eikä hän ollenkaan pitänyt perheenjäsentemme omituisesta huumorintajusta: kun Topi tuli meitä ajamaan, joku aina sanoi noutajan nyt tulleen. Toinen kaikkien tietämä autoilija oli Antti Kuikka. Hän oli Karjalan evakoita eikä yrittänytkään murteestaan eroon. Antilla ajoi isolla Letukalla, jolla hän kyyditsi muun muassa perhettämme aina Varpaisjärveä myöten. Karjalaiset ovat kovia haastamaan ja niinpä pirssimies yleensä ajaessaan katseli takapenkille enemmän kuin tuulilasista. Kerran Antti kuljetti mielenkiintoista porukkaa Konnevedelle hyvin mutkaista ja kapeaa sekä mäkistä soratietä. Katse oli taas kerran suunnattu taakse ja Letukka ajautui mäen harjanteella kulkusuunnasta katsoen tien vasempaan reunaan. Vastaan tuli toinen auto, mikä juuri ja juuri sai väistetyksi ajamalla itse väylän vasemmalle reunalle. Kuljettaja pui pirssimiehelle nyrkkiä ja jatkoi matkaansa. Kuikan Antti siihen: ”Kembo oli kun viäreä puolta ajoi ja vielä kehno morjesti!” Mutta eivät ole virheettömiä taksimiehet nykyäänkään. Kollegani kertoi hauskan kokemuksen. Hän oli ollut joissakin pippaloissa Helsingissä ja piti taas kerran mennä sillä viimeisellä bussilla Mäntsälään. Ja taas kerran soittoruokalassa aika kului niin mukavasti, että näköhavainto oli ainoa kontakti, kun bussin perä vilahti sen kääntyessä Mannerheimintielle. Junalla siis Järvenpäähän ja sieltä pirssi alle. Kuljettajana toimi pikimusta mies, jolta ei suomi kuulemma juuri taittunut. Mukava mies kaikin puolin ja palvelualtis. Mutta paljon piti neuvoa. Kyyti säilyi siinä mielessä tasaisena, että vauhti pysyi suunnilleen samana oli sitten alla moottori- tai kylätie tai risteysalue. Perille päästiin siinä kolmen hujakoilla. Kaverini maksettua taksirenki pyöräytti auton täysin katsomatta peh- meään hiekkaan akseleita myöten. Jaska oli käynyt hakemassa molemmille pistolapiot. Niin meni tunti liivipukuun pukeutuneelta asiakkaalta mukavasti ja pirssimies pääsi jatkamaan kohti uusia seikkailuja. Kesämökkikuntamme Luopioisten taksimiesten palveluja olen käyttänyt kerran, pari kesässä. Heille ei tarvitse tietä neuvoa, autot ovat uusia, sisältä siistejä ja ulkoa puhtaita. Myös taksiyrittäjät ovat parhaasta päästä, mukavia ja kohteliaita sekä asiallisesti pukeutuneita. Ei ole poninhäntiä eikä korvarenkaita - ainakaan vielä. Kirkonkylien taksareilla olisi varmaan todella paljon kiinnostavaa tietoa asioista ja ihmisistä, mutta he pitävät suunsa kiinni niin kuin kuuluukin. Yrittäjän arki on kovaa eikä vapaapäiviä juuri ole. Jos nyt kesällä vuoron perään päästävät toisensa keskiviikkona karaokea laulamaan. Hyvä ystäväni Jouko Tainio, joka puhuu aina totta, kertoi omista taksikokemuksistaan vuodelta 1976. Hän ajoi kertomansa mukaan vuokra-autoa Pälkäneellä ja sai kyydin Tampereelle Pohjolankadulle. Poka pyysi odottamaan paikalla pari tuntia, sitten lähdettäisiin takaisin. Kadun varrella olevassa vanhassa kellertävässä tehdasrakennuksessa näytti olevan meneillään jotakin mielenkiintoista. Jokke luuli siellä jaettavan ilmaisnäytteitä. Asia kiinnosti. Sisällä kävi ilmi kyseessä olevan Poliisikoulun pääsykokeen. Miehelle lyötiin eteen paperit ja taksimies vastaili mitä sattuu. Laskutehtävään 5 + 5 tuli vastaukseksi 11. Takaisin Pälkäneelle piti lähteä ja koko asia unohtui. Parin viikon päästä soi puhelin ja sieltä kerrottiin, että valintakoe on läpäisty. Joken ihmetellessä asiaa ja kertoessa edellä mainitusta matemaattisen yhtälön tietoisesti merkitystä väärästä lopputuloksesta virkailija sanoi: ”Olit hakijoista lähimpänä.” Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. Päätoimittajan palsta Rautalammilla on taikaa Rautalammin Pestuumarkkinoita on tituleerattu jopa Savon vetovoimaisimmiksi markkinoiksi. Vaikka asiaa tarkastelisi muutoin, kuin Rautalampi-lasien läpi, näyttäisi väite pitävän paikkansa. Pitkän linjan Pestuumarkkinavieraat muistelevat vuodesta toiseen Onni Suurosen surmanajopönttöä ja omintakeisia helppoheikkejä. Lähes jokaisesta perheestä löytyy vanhempia valokuva-albumeita, joissa on niin sanottuja markkinakuvia. Markkinaraitilla oli mahdollisuus kuvauttaa itsensä. Kun mietimme tämän päivän Pestuumarkkinoita, huomaamme meidänkin markkinoiden eläneen ajan mukana. Monet vanhempien ihmisten muistelemat asiat loistavat poissaolollaan. Työvoiman hankkimiseen on monin verroin huutokauppaa modernimpia keinoja ja kulutustavaroiden saatavuus on varsin riittävä ilman markkinoitakin. Joku magia pestuissa kuitenkin on. Miltei kaikki täältä lähtevät - ja täällä joskus asuneet - suuntaavat takaisin markkinoiden koittaessa. Ja voi sitä harmituksen määrää, jos työ tai muut kuviot sotkevat suunnitelmat. Nähdään Pestuilla, jos ei muuten! Niin voi sanoa kenelle tahansa, jonka Rautalammilla on joskus tuntenut. Hämmästyttävän usein käy toteen syyskuun toisena viikonvaihteena. Iiro Lyytinen, päätoimittaja Rautalampilehden kamera kiertää Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella toimitus@rautalampilehti.fi Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi. Parhaat julkaistaan tällä palstalla. eet 7.-luokkalaiset. Yläkoulun tänä syksynä aloittan tetpäässä järjes mella Myhin t, löysi yleisö m la n o ik M u Vaikka sää ei eja varsinaisesti suosin ss lle. tyjä Lawatan tiensä paika isämestarin rallissa Suomen 2CV-killan järjestämässä tikkaa rättisitikan tää heit ksi tehtävänä oli esimerki muotoiseen tauluun. ukset kangasmaala stallaatiot ja . n -i 3D t u st avia UV-valai olivat vaikutt lampilehti.fi ta au .r w w w a: Lisää kuvi eraili Rautaliiton väki vi rmälään ja ta n ku aa m n Tö Pohjois-Savo stuivat muun muassa ttunen ehtutu i Hu lammilla. He . Maakutajohtaja Juss sä tulisi näkyä en es Kalajanvuore n kansallispuiston nim kansallisesti leva on ti tu it tä re et in i, m tt o m d sillä Rautala sireitti. Rautalampi, tunnettu ve Rautalampilehti 9/2013 Painos: 12.000 kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie 13 77700 Rautalampi toimitus@rautalampilehti.fi Päätoimittaja: Iiro Lyytinen 050 536 5570 iiro@rautalampilehti.fi Myyntipäällikkö: Marja Kämppi 040 669 2250 marja@rautalampilehti.fi Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero 040 487 1203 tarja@rautalampilehti.fi 441 895 Painotuote 23 24
© Copyright 2024