1. No category

Tämä asiakirja on ns. Gordein sukukirjan luonnoskappale, josta puuttuu mm. valokuva-aineisto, lähdeluettelo, kaavioiden viivadiagrammit sekä eräitä liitteitä. Sivunumerointi ei pidä paikkaansa. Asiakirjan
asettelussa on puutteita ja sen sisältöä ei ole oikoluettu. Allekirjoittanut on saanut aineiston Klaus
Castrénilta käyttöönsä vuonna 2009 Manssilan sukujen tutkimuksen tukemiseksi.
Pekka Salminen, 2.2.2013
GORDEIN SUKU
D’ied’oini muistolle
2
KLAUS CASTRÉN
GORDEIN SUKU
RAJAKARJALAINEN SUKU SALMIN MANSSILAN KYLÄSTÄ
3
HELSINKI 2002
SISÄLLYSLUETTELO
Esipuhe 7
KARTAT
Salmin kyläkartta 9
Gordein suvun asuinpaikat 10
JOHDANTO 11
Gordein suku 11
Sukukirjan laatimisperiaatteet 26
SANKARIVAINAJAT 1918–1944 37
4
PERHETAULUT 39
LIITE 89
Nuoremman pääsukuhaaran viivataulukko 89
Lähde- ja huomautusviitteet 90
Lähteet 101
Sukunimenmuutokset 122
Rinnakkaisia etunimimuotoja 123
Lyhenteet 125
Venäläisiä arkistotermejä 127
Paikannimihakemisto 128
Henkilöhakemisto 134
5
ESIPUHE
On sanottu jokaisen yksittäistä sukua käsittelevän sukukirjan olevan laatimistavaltaankin erilainen. Niin on myös tämä teos, joskin sen yleisenä
esikuvana nimenomaan perhetaulujen laadinnassa on ollut Suomen Sukututkimusseuran julkaisusarjassa ilmestyneen Uuden Sukukirjan selkeä,
selityksiä kaipaamaton esittelytapa. Käsillä olevan sukukirjan laatimisperiaatteita on tästä huolimatta ollut syytä esitellä teoksen johdannossa
ortodoksisukujen tutkimuksen erityisongelmien tähden. Ennen kaikkea
on pyritty luomaan sukukirja, josta kävisi ilmi yhden vanhan rajakarjalaisen ortodoksisuvun omaleimaisuus. Samalla on koetettu esittää yksi ratkaisumalli suomalaisen ortodoksisuvun sukukirjan laatimiseksi. Semminkin, kun tällaisia sukukirjoja on toistaiseksi ilmestynyt vain muutama.
Koska en ole saanut historiantutkijan koulutusta, en ole juurikaan
yrittänyt kuvata esitettävää sukua historiallisissa yhteyksissään. Niinpä
olen tietoisesti keskittynyt lähinnä suvun genealogiseen kartoittamiseen
6
ja elämäkerrallisiin tietoihin. Ehkä vaikeinta tässä työssä on ollut päättää,
miten ortodoksisukujen tutkimukseen usein liittyvät erikoisongelmat olisi
ratkaistava ja tulokset esitettävä. Toinen vaikeus on ollut kokemattomuuteni talonpoikaissukujen tutkimisessa; olen tähän asti tutkinut lähes yksinomaan säätyläissukuja ja upseerinuria. Eikä helppoa ole ollut sekään,
että yhtäältä on pyritty sellaiseen sukukirjaan, joka tyydyttäisi vaativaakin sukututkijaa, toisaalta taas on haluttu välttää liian ‘tieteellistä’ esitystapaa, jota sukututkimukseen perehtymätön lukija saattaisi vieroksua.
Tulos on ymmärrettävästi kompromissi, jolla lienee niin hyvät kuin huonotkin puolensa.
Nykyisten vaikeutuneiden tutkimusmahdollisuuksieni vuoksi sukukirjan alunperin suunniteltuun sisältöön on ollut pakko tehdä pari, johdannossa tarkemmin selostettua rajausta. Niinpä niistä suvun nuoremmista
jäsenistä, jotka eivät ole tehneet varsinaista elämäntyötään niin sanotussa
luovutetussa Karjalassa, on annettu pelkästään tavanmukaiset genealogiset tiedot. Lisäksi nuorempi pääsukuhaara, joka miehenpuoleisestikin on
yhä elossa ja jota ei toistaiseksi ole perusteellisesti tutkittu, on jouduttu
jättämään tämän sukukirjan ulkopuolelle. Jonkinlaisen yleiskuvan saamiseksi siitä on liitteenä tämän sukuhaaran mieskantainen, seitsemän sukupolvea käsittävä viivataulukko. Siitä on varmaankin hyötyä myös silloin,
kun kyseistä pääsukuhaaraa toivottavasti ryhdytään tarkemmin selvittämään. Tuon työn tulokset – noin kaksikymmentä perhetaulua – olisi
luontevaa julkaista käsillä olevan teoksen jatko-osana.
Toivottavasti tämänkin sukukirjan suuret aukot saadaan täytetyiksi,
kun Venäjän arkistojen avauduttua myös Pietarin Historiallisen Valtion
Keskusarkiston (TsGIA SPg) aineistoa saadaan muodossa tai toisessa
tutkijain käyttöön Suomessa. Tämä toivomus koskee erityisesti luovutetun Karjalan ortodoksiseurakuntien arvokkaita 1700-luvun metrikkakirjoja, joita en tutkimuksissani ole voinut lainkaan käyttää hyväkseni.
Tässä sukukirjassa on varmasti puutteita ja – kuten edellisessä kappaleessa todettiin – paljon täydennettävää. Silti se nyt julkaistaan, koska
”kello tikittää”, kuten eräs ikääntynyt kirjailijaystäväni hiljattain perusteli uuden kirjansa valmistumisajankohtaa. Myös minun oli vihdoin saatettava tämä sukukirja viivyttelyittä päätökseen, jottei vuosikymmenien
varrella suoritettu aineistonkeruutyö olisi mennyt hukkaan. Sukukirjaa
tehdessäni olen lohdutuksekseni oppinut ymmärtämään, että jokaisen
suvun tutkiminen, myös sen kuolleiden jäsenten osalta, on loputon prosessi. Samalla olen päässyt melkoisesti vapautumaan perfektionismista.
Monet suvun jäsenet, joista useat ovat jo kuolleet, ovat antaneet minulle hyödyllisiä tietoja ja vihjeitä kerätessäni aineistoa tähän sukukir-
7
jaan. Myös eräät sukuun kuulumattomat salmilaiset ovat auttaneet minua
tiedoillaan tässä työssä. Lisäksi olen, erityisesti ulkomailla asuessani,
saanut arvokasta apua Mikkelin maakunta-arkiston entiseltä johtajalta
Raimo Viikiltä ja hänen apulaisiltaan sekä muutamalta harvalta kokeneelta ortodoksisukujen ammattimaiselta tutkijalta. Haluan tässä erikseen
mainita myös professori Seppo Sipun, jolta olen saanut asiantuntevaa
tietoa Vanhan Suomen talonpoikaistaloihin liittyvistä käsitteistä ja termeistä. Työtäni tukeneiden lukuisten muiden henkilöiden nimet käyvät
ilmi lähteistä. Esitän heille kaikille lämpimät kiitokset saamastani avusta
ja kannustuksesta.
Olen omistanut sukukirjan isoisäni – salmilaisittain d’ied’oi – Jefim
Tähtisen muistolle. Tiettävästi en ole häntä milloinkaan tavannut, koska
olin pikkulapsi hänen kuollessaan kaukana toisella paikkakunnalla.
Helsingissä, toukokuussa 2002.
Klaus Castrén.
8
Kartta 1. Salmin pitäjän kyläkartta Tarton rauhan (1920) mukaisin rajoin.
GORDEIN SUVUN ASUINPAIKAT SALMISSA
9
Kartta 2. Numerot: 1 = Mihail Gordejeffin (ks. s. 89) talo v:een 1939, 2 =
Konstantin Grommin lesken Anastasijan (t. 7) sekä hänen poikiensa Petterin (t.
8) ja Aleksanterin (t. 10) talo v:een 1939, 3 = veljesten Feodor (t. 20) ja Nikolai
(t. 21) Myllärin talo ja mylly (ks. s. 22) v:een 1932, 4 = Ivan Gordejeffin (t. 32)
talo v:een 1910. – Viivojen värit: ruskea = Aunuksen-Sortavalan tie (”Salmin
juamu”), punainen = Retukujasien eli Virtelän tie (”dorogu”), vihreä = tie (”dorogu”) Rajaselän kylään, sininen = Änäjoki. – Piirros Piia Aho, 2001.
10
JOHDANTO
GORDEIN SUKU
Suvun historiaa
Kuva 1. Stolbovan rauhan (1617) rajamerkki Variskivi Manssilan
kylässä Laatokan rannalla. – Helsingin yliopiston AV-keskuksen
valokopio alkuperäisestä graafisesta piirroksesta, joka sisältyy Pietarissa 1792 painettuun Nikolai Jakovlevitš Ozeretskovskin teokseen Putešestvie po ozeram Lado¾skomu i One¾skomu.
Alkukoti. Gordein suvun, joksi tässä sukukirjassa sen kohteena olevaa
sukua yhteisnimellä kutsutaan, vanhin tunnettu alkukoti on ollut Salmin
pitäjän Manssilan 1 eli aunuksenkarjalaisittain Manššilan kylässä ainakin
jo 1700-luvun alkupuolelta lähtien. 2 Manssila oli yhdessä pienen naapurikylänsä Virtelän (aun.karj. Virdilä) kanssa Talvisodan kynnyksellä
maamme kaakkoisimmassa kulmassa Raja-Karjalan eteläisin kylä. 3 Sen
välittömässä naapuruudessa, rajan eteläpuolella, oli Aunuksen (ven.
Olonets) kuvernementin Vitelen (aun.karj. Videle, ven. Vidlitsa) pitäjän
11
Rajakonnun (ven. Pogranitšnyje Konduši) keskuskylä samaa karjalan
kielen murretta, aunuksenkarjalaa eli livviä 4 puhuneine ja samaa ortodoksista eli ‘kreikkalaiskatolista’ 5 uskontoa tunnustaneine heimoveljineen. Ruotsin ja Venäjän vuonna 1617 solmiman Stolbovan rauhan rajamerkkinä seisoo Manssilan kylän vesialueella Laatokan rannalla nähtävästi jo ikimuistoisista ajoista vielä tänäkin päivänä mahtava Variskivi
(kuva 1), jota rajasopimuksessa kutsuttiin ”Waritzin kifwi”ksi (ven. Varatšev Kamen). 6 Ilmeisesti tuo suvun alkukoti on sijainnut sittemmin
suvun nuoremman pääsukuhaaran haltuun joutuneella paikalla, linnuntietä vain vajaan puolen kilometrin päässä vuoden 1920 Tarton rauhan
rajalta. Sitä kutsuttiin ainakin 1930-luvulla Gordeinmäeksi, 7 ja sieltä löytyi vielä 1990 paikalla asuneiden Gordejeffien talon jäännöksiä (kuva 2).
Kuva 2. Gordejeffien talon jäännöksiä Gordeinmäellä. – Kuva Klaus
Castrén, 1990.
Jo vuoden 1728 maakirjasta lähtien Gordein suvun tila mainitaan Manssilan kylän taloista ensimmäisenä, ja vuoden 1764 verorevisiokirjassa 8
maakirjatalona numero 1. Myös kaikkiin henkikirjoihin aina vuodesta
1818 lukien se on merkitty numerolla 1.
Suvun nykyinen päämiessukuhaara, Grommit, puolestaan asettui
myöhemmin asumaan Likolammen rannalle Manssilassa. Paikka sijaitsi
linnuntietä noin kilometrin päässä vuoden 1920 valtakunnanrajalta ja oli
ilmeisesti osa suvun jakamatonta tilaa.
Yhden sukuhaaran, Myllärien, edustajat taas muuttivat – ryhdyttyään
mylläreiksi arvattavasti jo 1772 ja viimeistään 1812 9 – ilmeisesti jo tuolloin suvun alkukodin paikalta Änäjoen varteen (kuvat 3 ja 6) Manssilas-
12
sa. Tämä uusi asuinpaikka myllyineen sijaitsi linnuntietä noin kuusi kilometriä vuoden 1920 valtakunnanrajalta, ja on sekin ilmeisesti ollut osa
suvun jakamatonta tilaa.
Kuva 3. Näkymä Salmin Rajaselän kylään vievän tien sillalta Gordejeffien/Myllärien taustalla yläoikealla sijainneelle myllylle Änäjoen varrella Manssilassa. – Kuva Klaus Castrén, 1990.
Lähinnä miniöiksi tai kotivävyiksi muualle avioituneita lukuun ottamatta pääosa Gordein suvun jäsenistä asui edellä mainituilla tiloillaan
noin kahdeksan sukupolven ajan aina Talvisodan puhkeamiseen asti
(kartta 2).
Talot. Suurin osa Manssilan kylän taloista sivurakennuksineen joko tuhoutui viime sotiemme aikana tai hävitettiin uusien asukkaiden toimesta
sotien jälkeen. Näin tapahtui myös Gordein suvun vanhemman pääsukuhaaran taloille. Ei edes kuvia niistä tai suvun myllystä ole säilynyt. Mutta
ainakin Myllärien joskus 1800-luvulla pystytetyn talon Änäjoen rinteellä
tiedetään olleen alkuperäisessä asussaan komea kaksikerroksinen harmaa
hirsirakennus, tyypillinen niin sanottu karjalantalo ajosiltoineen ja navettoineen asuinrakennuksen yhteydessä (kuva 6). Tiettävästi jo 1920luvulla, mutta varsinkin talon siirryttyä 1930-luvun alkupuolella suvun
hallusta toiselle omistajalle, sen ulkoasua muutettiin huomattavasti.
13
Kantaisä. Suvun vanhin tunnettu kantaisä on ollut nimeltään Mark; juuri
muuta ei hänestä toistaiseksi tiedetäkään. Koska ainakin yksi hänen lapsistaan, ilmeisesti vanhin, lahjoitusmaatalonpoika Vasili (kuvat 4 ja 11),
oli syntynyt noin 1673, 10 lienee hän itse syntynyt joskus 1600-luvun
ensimmäisellä puoliskolla. Vasilille ja tämän pojalle, lahjoitusmaatalon-
Kuva 4. Ote Käkisalmen pohjoisen läänin v:n 1727 verorevisiopöytäkirjan Salmin pogostan Manssilan kylän tuolloista neljää veroisäntää koskevasta kohdasta
(KA 9818, auk. 458). Siinä ensimmäisenä Vasili Markinpoika (Wasili Marckov),
taulu 1.
poika Gordeille ei ole lähteiden puutteen vuoksi pystytty laatimaan perhetauluja. Gordeilla tiedetään kuitenkin olleen ainakin kaksi poikaa (kuva 5): vanhemman pääsukuhaaran kantaisä, lahjoitusmaatalonpoika ja
mylläri Ivan Bolšoi Gordeinpoika (n.1749–1825) ja nuoremman pääsukuhaaran kantaisä, lampuoti Ivan Menšoi Gordeinpoika (n.1760–
n.1832). 11 Näistä viimeksi mainittu jälkeläisineen jää kuitenkin tämän
sukukirjan ulkopuolelle. Ivan Bolšoi Gordeinpojalla taas oli kolme poikaa, joista vanhimman ja nuorimman sukuhaarat kuitenkin sammuivat
miehenpuoleisesti pian. Sen sijaan keskimmäisestä pojasta, lampuoti ja
mylläri Feodor Ivan Bolšoin pojasta (n.1769–n.1844) vanhempi pääsukuhaara on kahdeksaa eri sukunimeä 12 käyttäen jatkunut miehenpuoleisesti yhdessätoista suoraan alenevassa polvessa kantaisä Markista nykyhetkeen asti. Näistä sukupolvista ainakin kahdeksan on todistettavasti
asunut Salmin Manssilassa. Seuraavalla sivulla olevasta nelipolvisesta
viivataulukosta ilmenee suvun vanhemman pääsukuhaaran eli Ivan
Bolšoi Gordeinpojan jälkeläisten osalta sen elossa olevat neljä sukuhaaraa kantaisineen ja heidän jälkeläistensä nykyisin käyttämin sukunimin.
14
Ivan Bolšoi
Vanhemman pääsukuhaaran kantaisä
Feodor
Ivan
Stepan
(n.1838–1908)
1. GROMMI
Osip
Ivan
Jeremei
(n.1836–n.1910)
(1853–91)
2. MYLLÄRI, 3. KORTTELA
IRLA
Jefim
(1855–1927)
4. TÄHTINEN,
YLÄNNE
Ammatit. Gordein suvun miespuoliset jäsenet olivat koko Salmissa oloaikansa ammatiltaan miltei yksinomaan talonpoikia. Lähinnä heidän oikeudelliseen asemaansa liittyen heistä käytettiin eri aikoina nimityksiä
lahjoitusmaatalonpoika, lampuoti, perintötalollinen, talollinen tai maanviljelijä; tilattomia eli populeita ei heidän keskuudessaan juuri ollut muuten kuin ehkä tilapäisesti. Näiden talonpoikien työ ei kuitenkaan rajoittunut yksinomaan maanviljelykseen tai edes maatalouteen näiden sanojen
ahtaassa merkityksessä. Siihen kuului miltei aina yleiseen rajakarjalaiseen tapaan erilaisia vuodenaikojen mukaan vaihtelevia sivu- tai rinnakkaiselinkeinoja, kuten metsätaloutta, kalastusta, rahdinajoa, hevosjalostusta ja niin edelleen. Salmissa vuosina 1874–1902 13 toimeenpannun
isonjaon jälkeen jaettiin tiloja erittäin runsaasti. Niinpä keskimääräinen
tilakoko oli 1930-luvulle tultaessa pienentynyt noin 35 hehtaariin. Gordein suvun jäsenten tiloja, jotka jo ennen isoajakoa olivat sukupolvien
saatossa pienentyneet, voidaan luonnehtia tuolloisissa oloissa yleensä
Salmin tyypillisiä maatiloja suuremmiksi. 14
Jo mainittujen talonpoikaisten elinkeinojen rinnalla yhdessä sukuhaarassa – Mylläri-nimiset – harjoitettiin vielä myllärin ammattia, joka ilmeisesti oli heidän eri toimistaan tärkein. Se periytyi isältä pojalle ainakin kuudessa perättäisessä sukupolvessa.
Yksi sukuhaara, sittemmin Tähtinen- ja Ylänne-nimiset, ei jatkanut
talonpoikaisen elinkeinon harjoittamista sen kantaisän muutettua jo nuorukaisena kotoaan Sortavalaan noin 1870 ja antauduttua kauppiaanuralle.
Myös hänen lastensa lähinnä kaupunkilaisiksi luonnehdittavat ammatit
poikkesivat suvun perinteellisestä elinkeinosta.
Suvun jäsenten viime sotien jälkeen valitsemat ammatit heijastelevat
moninaisuudessaan yhteiskunnassamme viime vuosikymmeninä tapahtuneita voimakkaita rakennemuutoksia.
15
Identiteetti. Jotain sukua tutkittaessa on epäilemättä mielekästä yrittää
selvittää, millaisista ainesosista suvun identiteetti koostuu ja mitkä näistä
osista ovat suvulle erityisen leimallisia. Nyt kyseessä olevan suvun eräitä
identiteetin aineksia on edellä jo käsitelty. Yhteen koottuina ja pelkistetysti ilmaistuina Gordein suvun identiteetin, nimenomaan suvun asuessa
Raja-Karjalassa, 15 voinee sanoa koostuneen lähinnä seuraavista, yleensä
historiaan liittyneistä ja siitä vaikutteita saaneista ainesosista:
– Vanhassa Suomessa asuneen suvun jäsenten muihin suomalaisiin
verrattuna noin yhden vuosisadan pitempään eli 1721–1918 kestänyt
eläminen Venäjän vallan alaisuudessa;
– suvun asuma-alueen sijainti Venäjän välittömässä rajanaapuruudessa ja tiiviit yhteydet sen pääkaupunkiin Pietariin ennen rajan sulkeutumista Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen jälkeen;
– suvun kotipitäjän Salmin sijainti mahtavan Laatokan rannalla ja
Laatokan tarjoamat liikenneyhteydet eri ilmansuuntiin läpi vuoden sekä
kalastuselinkeinon harjoittamismahdollisuudet;
– ortodoksinen uskonto ja suvun valtaosan asuminen vielä Talvisodan
puhjetessakin maamme ortodoksisimmaksi sanotussa Salmin pitäjässä;
– oma aunuksenkarjalainen murre eli livvin kieli;
– talonpoikien oikeudellista asemaa heikentänyt, kiistelty lahjoitusmaajärjestelmä 1826–1909;
– läheiset, monasti sukulaisuuteen pohjautuneet suhteet ennen rajan
sulkeutumista aunukselaisiin, erityisesti Vitelen pitäjän Rajakonnun ja
Kavainon naapurikylien asukkaisiin, jotka viettivät yhteisesti Manssilan,
Grosnoin ja Virtelän kylien asukkaiden kanssa Valassin ja Miikkulan
kyläpraasniekkoja; 16
– suomalaisen tai sellaiselta vaikuttavan sukunimen käyttöönotto
1800-luvun jälkipuoliskolta lukien tai virallinen nimenmuutos ja tämän
seurauksena useiden eri sukunimien esiintyminen saman suvun, vieläpä
saman perheen, piirissä;
– yksi harvoista varmuudella ainakin yli kaksi sataa vuotta Talvisotaan asti pysyväisesti Salmin Manssilan kylässä (n:o 1) asuneista talonpoikaissuvuista; 17
– suvun jäsenten hallussa 1930-luvulla olleiden tilojen keskimääräistä salmilaista, noin 50 hehtaarin kokoista tilaa hieman suurempi koko;
– talonpojan/maanviljelijän ammatin hallitseva asema Talvisodan
puhkeamiseen asti, ja sen rinnalla yhdessä sukuhaarassa myllärin ammatti isästä poikaan usean sukupolven ajan 1930-luvun alkuun asti;
16
– maanpuolustushenki: melko useat suvun jäsenet kuuluivat Suojeluskuntajärjestöön Vapaussodasta lähtien ja toimivat myöhemmin vakinaisessa palveluksessa Puolustusvoimissamme;
– sukulaisrakkaus, seurallisuus ja vieraanvaraisuus;
– siirtokarjalaisuus vuosina 1939–41 ja uudestaan vuodesta 1944 lähtien sekä sen myötä suvun hajaantuminen eri puolille Suomea.
Useimmat yllä esitetyt identiteetin ainesosat olivat yhteisiä lähes kaikille Raja-Karjalan asukkaille, eräät niistä nimenomaan Salmille sekä sen
Manssilan ja Virtelän kylille. Erityisesti Gordein suvulle omaleimaisina
piirteinä voinee pitää tavallista pitempään jatkunutta pysyväistä asumista
Manssilan kylässä, suvun jäsenten tilojen keskimääräistä suurempaa kokoa, myllärin ammattia ja ehkä myös maanpuolustushenkeä.
Sukunimi
Kuten ei ortodoksisten rajakarjalaissukujen valtaosan, ei Gordeinkaan
suvun nimestä oikeastaan voi puhua ennen kuin vasta 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien. Sitä ennen käytössä olivat venäjänkielisissä kirkollisissa lähteissä ja muissakin asiakirjoissa patronyymit, eräänlaiset sukunimien vastikkeet (esim. Ivanov eli Ivaninpoika). Todellisuudessa kansa kuitenkin käytti omia, niin ikään luonteeltaan patronyymisiä
karjalaisia nimiä (esim. Kost’an St’oppi eli Stepan Konstantinov).
Gordein suvulle sukunimi ilmestyy asiakirjoihin ensimmäisen kerran
tiettävästi 1860. Siitä lähtien, lähes kahden vuosikymmenen ajan, merkittiin näet niin sanottuun päämieshaaraan kuuluneille veljeksille Stepan
Ivaninpojalle ja Nikita Ivaninpojalle rippikirjoihin miltei säännöllisesti
patronyymin lisäksi sukunimi Gromov. Henkikirjoissa he taas alkavat
esiintyä sukunimellä vasta vuodesta 1877 lähtien, jolloin heille on merkitty sukunimi Grommi. Nimeä Grommi voinee pitää Gromov-nimen
karjalaisena kansanomaisena muotona; etymologisesti nimi Gromov
epäilemättä pohjautuu venäjän kielen sanaan grom (ukkonen, jylinä).
Arvoitukseksi on sen sijaan jäänyt Gromov-nimen käyttöönotto Gordein
suvun parissa. Mahdollinen selitys saattaa ehkä löytyä siitä, että kyseiset
lampuotiveljekset ehkä saivat sukunimensä hallussaan olleiden maittensa
rälssitilallisten, rikkaiden pietarilaisten kauppiasveljesten Feodul ja Sergei Gromovin mukaan.
Järjestyksessä toisena sukunimenä Gordejeff (ven. Гордеев eli translitteroituna Gordejev) tulee käyttöön ensimmäisen kerran 1875 18 Gordein
suvun vanhemman pääsukuhaaran parissa, josta se lopullisesti katoaa
17
nimenmuutoksen johdosta 1943. Nuoremmassa pääsukuhaarassa tämä
nimi taas esiintyy ensimmäisen kerran 1893 19 ja on säilynyt muodossa
Gordeijev tähän päivään asti, tosin vain yhdessä kolmihenkisessä perheessä. 20 Tuskin on epäilystä tämän Gordejeff/Gordejev/Gordeijeff/
Gordeijev-nimen juurista. Ne ovat mitä ilmeisimmin löydettävissä tämän
suvun vanhimman toistaiseksi tunnetun kantaisän Markin pojanpojan eli
Gordei Vasilinpojan (n.1723–ennen 1808?) nimestä. Hän taas on todennäköisesti saanut nimensä sen pyhän ihmisen mukaan, jonka muistopäivänä hän oli syntynyt tai hänet oli kastettu. Tässä tapauksessa kyseessä
olisi Pyhä Marttyyri Gordios (kreikk. nimimuoto), joka eli 400-luvulla
Fryygiassa Vähässä Aasiassa ja jonka muistopäivä gregoriaanisen ajanlaskun mukaan on 3. tammikuuta. Asiakirjoissa nimi Gordei esiintyy
tiettävästi ensimmäisen kerran jo 1817 sukunimen luonteiseksi tulkittavana – eikä siis patronyymisena – Gordei Vasilinpojan pojanpojalla eli
suvun vanhempaan päähaaraan kuuluneella Stepan Ivan Bolšoin pojalla
(n.1767–n.1848) muodossa ”Stepan Ivanoff Gordei”. 21
Yhden sukuhaaran nimeksi henkikirjoissa taas vakiintui 1888 22 sen
jäsenten perinteellisen ammatin mukaan Mylläri; tämän rinnalla esiintyy
eräissä asiakirjoissa jonkin aikaa myös nimi Gordejeff tai maininta ”Gordejeff eli Mylläri”.
Gordein suvun vanhemman pääsukuhaaran myöhäisempiä, virallisiin
nimenmuutoksiin pohjautuvia sukunimiä ovat Ylänne (1903), Tähtinen 23
(1906), Korttela (1943) ja Irla (1953). 24 Valtaosa nuoremman pääsukuhaaran jäsenistä on taas muuttanut aikaisemman Gordejeff/Gordeijeff/
Gordeijev-nimensä Korjamoksi (1931) tai Aapalahdeksi 25 (1965).
Suvun jäsenten suomalaistetuista nimistä Mylläri, Tähtinen ja Ylänne
ovat olleet ja ovat edelleen eräiden sellaisten sukujen niminä, jotka eivät
ole mitään sukua Gordein suvulle.
Esillä olevan salmilaissuvun lisäksi Gordejeff-sukunimeä on kantanut
ja kantaa edelleen Suomessa kymmenkunta erään niin sanotun Kronstadtin pakolaisen 26 jälkeläistä.
Sukuvaakuna
Sukukirjan kantta ja sen tittelilehteä koristava sukuvaakuna on syntynyt
teoksen laatijan aloitteesta ja symboliikaltaan hänen ideoimana mahdollisesti perustettavan sukuyhdistyksen tarpeita ajatellen. Vaakunan kilven
on suunnitellut heraldikko Jukka Suvisaari ja sen kypäränkoristeen heraldikko Robert de Caluwé. Vaakunan on piirtänyt heraldikko Reijo Hel-
18
läkoski. Suomen Heraldinen Seura on rekisteröinyt vaakunan 3.12.1992
numerolla 524.
Suomen Heraldisen Seuran vaakunaselitys on seuraava: ”Punaisella
kilvellä kultainen vesiratas, saatteenaan viisi hopeista kultaemiöistä mansikankukkaa 1 + 2 + 2. Kypärä suljettu. Kypäränpeite punainen, vuoripuoli hopeaa; lakipunos hopeaa ja punaista. Kypäränkoristeena nouseva
Pyhä Marttyyri Gordios, hopeaa; vyö ja viitta punaiset, sädekehä kultaa,
pitäen oikeassa kädessään kultaista ristiä ja edessään vastapalkittain kultaista kilpeä, jossa solmu.”
Aiheen perusteluna voidaan esittää seuraavaa: Kilpivärit – punainen,
kulta ja hopea – ovat Karjalan heraldiset värit. Vesiratas viittaa mylläriperinteisiin, viisi mansikankukkaa viiteen elossa olevaan sukuhaaraan ja
tiettävästi runsaista mansikoistaan (mansikka aun.karj. mand¾oi) nimensä saaneeseen Manssilan kylään Salmin pitäjässä Raja-Karjalassa.
Pyhä Marttyyri Gordios (kreikk. nimimuoto) viittaa suvun kantaisän pojanpojan Gordein (ven. nimimuoto) nimeen ja monien hänen jälkeläistensä sukunimeen.
Suvun tila ja sen jakaantuminen
Tarkasteltaessa maakirjojen ja henkikirjoissa olevien talojen osalukujen
pohjalta Salmin Manssilan maakirjatalon n:o 1 jakaantumista ajan saatossa, nähdään Gordei Vasilinpojan (n.1723–ennen 1808?) hallinneen
2/3 tästä tilasta. Viimeinen kolmannes siitä kuului vuoden 1818 henkikirjan mukaan lahjoitusmaatalonpoika Nikifor Afanasinpojalle (s. n.
1768); hänen taustaansa ja mahdollista sukulaisuussuhdettaan Gordein
sukuun ei ole toistaiseksi pystytty selvittämään. Edelleen voidaan todeta
Gordei Vasilinpojan kahden pojan, nimittäin Ivan Bolšoi Gordeinpojan
(n.1749–1825) ja Ivan Menšoi Gordeinpojan (n.1760–n.1832) perineen
hänen tilansa, kummankin saatua siitä puolet eli 1/3 koko maakirjatalosta
(kuva 5). Jälkimmäisen eli nuoremman pääsukuhaaran kantaisän tilan
jakaantumisen myöhempiä vaiheita ei ole toistaiseksi kartoitettu; tiedetään vain hänen pojanpoikansa, lampuoti Jakov Pavelinpoika Gordejeffin
(n. 1828–1911) tilan osuuden isonjaon tapahduttua olleen 1/5 koko maakirjatalosta ja sen pinta-alan 139,48 hehtaaria. 27
Vanhemman pääsukuhaaran kantaisän Ivan Bolšoin kolme poikaa eli
Stepan Ivan Bolšoin poika (n.1767–n.1848), Feodor Ivan Bolšoin poika
(n.1769–n.1844) ja Osip Ivan Bolšoin poika (n.1790–1860) saivat aikanaan kukin kolmanneksen isänsä tilasta eli 1/9 koko maakirjatalosta.
19
Veljeksistä vanhimman, Stepanin, ja nuorimman, Osipin, tilat siirtyivät
kuitenkin jo seuraavassa sukupolvessa kotivävyyksien myötä Gordein
suvulta muiden sukujen hallintaan. Vain keskimmäisen veljeksen Feodorin osuus säilyi Gordein suvulla: puolet siitä eli 1/18 (sitt. 3/40) hänen
vanhimman poikansa Ivan Feodorinpojan (n.1801–58) sukuhaaran
(Grommit) hallussa aina Talvisotaan asti, toisen puoliskon siirryttyä taas
nuoremman pojan Osip Feodorinpojan (n.1805–75) sukuhaaran (Myllärit) omistuksesta 1930-luvun pulavuosien aikana vieraisiin käsiin.
Kuva 5. Ote Viipurin läänin v:n 1818 henkikirjasta Salmin pitäjän Manssilan
(Mansila) kylän maakirjatalon n:o 1 kohdalta (Vi2, s. 4652, KA). Tämä yhteensä
kolmen arvioruplan veroinen talo koostui neljästä osatalosta. Niitä isännöivät
lahjoitusmaatalonpojat Ivan Gordeinpoika nuorempi (Ivan Gordeov Menschoi,
taulu 1), Nikifor Afanasinpoika (Nikifor Affanasjev), Ivan Gordeinpoika vanhempi (Ivan Gordeov Bolschoi, taulu 3) ja Feodor Ivaninpoika (Fedor Ivanov,
taulu 4); jokainen heistä näkyy kuvassa omine ja puolisoittensa ikätietoineen.
Ensimmäisessä sarakkeessa vasemmalta on maakirjatalon numero, toisessa kunkin osatalon osuus tästä maakirjatalosta eli talon osaluku ja kolmannessa vastaavasti kunkin osatilan arvioruplaluku.
Grommien tila (n:o 16, sitt. 114 Mäenotsa) sijaitsi Manssilan kylässä
Likolammen itäpuolella linnuntietä noin 1,3 kilometriä pohjoiseen Tarton rauhan (1920) rajalta ja Myllärien tila (n:o 17 Mäenotsa) myllyineen
Änäjoen (Miinalanjoki) varrella vastaavasti noin 6 kilometriä pohjoiseen
tuolta rajalta. Nuorempaan pääsukuhaaraan kuuluvien Gordejeffien tila
20
(n:o 11 Mäenotsa) taas oli linnuntietä vain noin 0,5 kilometrin päässä
rajalta.
Ammattina mylläri
Koska Gordein suvun vanhemman päähaaran kantaisä Ivan Bolšoi Gordeinpoika (n.1749–1825) oli kotikylänsä ensimmäisen myllyn (aun.karj.
mellittšy) omistaja varmasti ainakin jo 1812, ja kun hänen jälkeläisensä
vielä kuudessa suoraan alenevassa perättäisessä sukupolvessa olivat mylläreitä, tätä sukua voi pitää leimallisesti myllärisukuna. Arvattavasti jo
hänen isänsä Gordei Vasilinpoika (n.1723–ennen 1808?) oli ensimmäisen, 1772 perustetun Manssilan myllyn omistaja. Näin ollen mylly olisi
ollut 160 vuoden ajan Gordein suvun jatkuvassa omistuksessa. Tämä
mylläriperinne jatkui Ivan Bolšoi Gordeinpojan keskimmäisen pojan eli
Feodor Ivan Bolšoin pojan (n.1769–n.1844) sukuhaarassa, joka on sukuhaaroista laajin. Asiakirjanäyttöjen puutteen vuoksi Manssilan myllyn
varhaisimpien mylläreiden omistusajoista ei juuri ole mahdollista esittää
arvioita, tarkoista vuosiluvuista puhumattakaan. Sitä paitsi käytettävissä
olleissakin lähdeasiakirjoissa myllyn omistajaksi on saatettu merkitä jo
kuollut henkilö. Alla mainitut Gordein suvun jäsenet ovat joka tapauksessa olleet kyseisen myllyn omistajia; heidät on lueteltu sukupolvittain
ja samalla kronologisessa omistajajärjestyksessä (suluissa taulun numero):
IV. Ivan Bolšoi Gordeinpoika (t. 2)
V. Stepan Ivan Bolšoin poika (t. 3) ja hänen veljensä Feodor Ivan
Bolšoin poika (t. 4)
VI. Osip Feodorinpoika (t. 13)
VII. Ivan Osipinpoika Mylläri (t. 14) ja vuosina 1898–1907 samanaikaisesti hänen veljensä Jefim Tähtinen (t. 36)
VIII. Stepan Ivaninpoika Mylläri (t. 15)
IX. Feodor Stepaninpoika Mylläri (t. 20) ja hänen veljensä Nikolai
Stepaninpoika Mylläri (t. 21).
Manssilan mylly ilmaantui asiakirjoihin ensimmäisen kerran tiettävästi 1812. Tällöin se sai Salmin pitäjän myllyluettelossa järjestysnumeron
7, sen omistajaksi (ruots. possessor) oli merkitty ”Iwan Gordejew” ja sen
perustamisvuodeksi 1772. 28 Tuo mylly oli yksikiviparinen ja viisitamppinen (tamppi ruots. stamp, aun.karj. petkel) kotitarvejauhovesimylly ja
21
kaikkien muiden tuolloisten Salmin myllyjen tavoin veroista vapautettu.
Kyseisen myllyluettelon laatimisajankohtana Salmissa oli kaikkiaan 16
myllyä, joista Manssilan mylly oli vanhin toimintakelpoinen. Koska
Manssilan läpi ei juossut muita jokia kuin Venäjän puolelta alkanut, peninkulmien pituinen Änäjoki (venäläisissä kartoissa Enjajoki), jota ainakin Miinalan kylän kohdalla Laatokkaan laskiessaan kutsuttiin Miinalanjoeksi ja tällä nimellä usein karttoihinkin merkittiin, on aivan ilmeistä
että mylly oli sen varrelle rakennettu.
Kuva 6. Gordejeffien/Mylläreiden talon ja myllyn sekä sivurakennusten
sijaintipiirros Manssilan kylässä lähinnä 1920–1930-lukujen tilanteen
mukaan. – Muistitietoihin pohjautuen piirtänyt Jukka Juntunen 1995.
Tämän myllyn asema ajankohtaistui uudelleen kolme vuosikymmentä
myöhemmin, nimittäin 1841. Tuolloin näet edellä mainitun ”Iwan Gordejewin” poika ”Feodor Ivanoff Bolschoi” anoi tullia vastaan jauhatus- ja
viljantamppausoikeutta ”Kyrölänkoski”-nimiselle ”purolle” 29 rakenne-
22
tulle, kaksikivipariselle ja kuusitamppiselle kotitarvejauhomyllylle. Seuraavana vuonna antamallaan päätöksellä Viipurin lääninhallitus hyväksyi
tehdyn anomuksen. 30 Tässä päätöksessä kutsuttiin Kyrölänkoskea myös
joeksi, sen leveyden todettiin myllyn kohdalla olevan 17,8 metriä, sen
putouskorkeuden 1,63 metriä ja myllyn jauhatussaannin arviolta 14 841
litraa viljaa vuodessa (kaikki mitat muutettu tässä nykymitoiksi). On
todennäköistä, että tämä uusi mylly oli rakennettu samalle paikalle, missä
vanha mylly oli sijainnut.
Gordein suvun mylly oli koko Salmin pitäjän vanhin toiminnassa
oleva mylly vielä Talvisodan kynnykselläkin. 31 Se sijaitsi Änäjoen ylittävän sillan oikealla puolella kuljettaessa Salmin päätieltä eli ”juamulta”
Rajaselän kylään johtavaa sivutietä (kuva 6). Eräitä sen patotammien
jäännöksiä löytyi paikalta vielä 1990. Pulavuosien aikana mylly yhdessä
tilan kanssa siirtyi pakkohuutokaupassa 1932 Gordein suvun omistuksesta toisiin käsiin. Siihen päättyi myös suvun myllärin ammatin perinne.
Mutta yhden sukuhaaran Mylläri-nimessä tuo perinne elää edelleen.
Huomioita
Kuten todettiin, tämä teos ei käsittele koko Gordein sukua, vaan ainoastaan sen vanhempaa pääsukuhaaraa eli Ivan Bolšoi Gordeinpojan haaraa,
joka kattaa pääosan suvusta. Näin ollen alla esitettävät numerolliset
huomiotkin koskevat vain tätä sukuhaaraa.
Sukukirja sisältää perinteiseen tapaan vain agnaattiset eli miehenpuoleiset jälkeläiset 32 suvun kantaisästä lähtien. Heidän kokonaismääränsä
oli vuosituhannen vaihteeseen mennessä noussut 188:an, mukaan lukien
kuusi aviotonta lasta. Alle 18-vuotiaana heistä oli kuollut todennäköisesti
40 eli runsas viidennes, heistä noin puolet 1860–90 -luvuilla.
Suvun jäsenten kanssa avioituneita on ollut kaikkiaan 98. Heistä aunukselaisia on varmasti ollut ainakin neljä, 33 kaikki naispuolisia ja naapuripitäjästä Vitelestä. Ainakin yksi suvun naispuolinen jäsen 34 avioitui
Aunukseen. Avioeroja ei suvun keskuudessa Salmissa asuttaessa tiettävästi esiintynyt. Ne alkoivat yleistyä vasta viime sotiemme jälkeen.
Aina Talvisotaan asti käytännöllisesti katsoen kaikki suvun jäsenet
– jo nuorukaisena 1870 kotipitäjästään muualle muuttaneen Jefim Tähtisen (taulu 36) sukuhaaraa lukuun ottamatta – olivat sekä syntyneet että
kuolleet Salmissa. Talvisotaa seuranneen Karjalan menetyksen ja osittain
myös viime vuosikymmeninä tapahtuneen yhteiskuntamme rakennemuutoksen seurauksena tilanne on ymmärrettävästi täysin muuttunut. Niinpä
23
myös Gordein suvun jäsenet asuvat nyt hajaantuneina eri puolilla Suomea, jokunen ulkomaillakin.
Vuoden 1999 päättyessä, jolloin tuli kuluneeksi 60 vuotta Talvisodan
alkamisesta, suvun miehenpuoleisia jäseniä oli elossa kaikkiaan 79, heistä miehiä 34 ja naisia 45. Heistä enää vain kahdeksan 35 eli 10,1 prosenttia oli Salmissa syntyneitä. Vanhin heistä oli 82-vuotias ja nuorin 55vuotias Jatkosodan lopulla syntynyt. Elossa olleet jakautuivat suuruusjärjestyksessä sukuhaaroittain seuraavasti:
– II sukuhaara Myllärit/Irlat 41 (51,9 %)
– I sukuhaara Grommit 17 (21,5 %)
– IV sukuhaara Tähtiset/Ylänteet 13 (16,5 %).
– III sukuhaara Korttelat 8 (10,1 %).
Yli puolet (57 %) heistä asui Helsingissä ja sen naapurikaupungeissa
Vantaalla ja Espoossa. Muista paikkakunnista mainittakoon Jyväskylä ja
Lohja.
Jo mainitun Karjalan menetyksen ja yhteiskuntamme rakennemuutoksen seurauksena valtaosa Gordein suvun jäsenistä joutui valitsemaan
uudenlaisia ammatteja entisten maatalousvaltaisten tilalle. Ne ilmenevät
lähemmin perhetauluista ja miesten osalta myös viivataulukoista.
Tiettävästi 18 Gordein suvun jäsentä osallistui yhteen tai useampaan
sotaan: yksi I Maailmansotaan, kolme Vapaussotaan, 12 Talvisotaan ja
13 Jatkosotaan. Heistä neljä eli 22,2 prosenttia kohtasi sankarikuoleman.
Vanhin sotiin osallistuneista oli syntynyt 1892 ja ollut mukana kolmessa
sodassa sairaanhoitajattarena. Nuorin taas oli syntynyt 1928 ja osallistunut vapaaehtoisena Jatkosotaan Kotijoukoissa.
Gordein suvun voidaan katsoa olleen ainakin parin vuosisadan ajan
melko vauras rajakarjalainen talonpoikaissuku. 1800-luvun lopulta lähtien siihen kuului myös kaupunkilaistunutta keskiluokkaa, jonka jäsenistä
se nykyisin pääosin koostuu. Suvun tunnetuimpia jäseniä elinaikanaan
olivat kirkkonsa luottamustehtävissä Sortavalassa toiminut kauppias Jefim Tähtinen (1855–1927, t. 36) sekä hänen sotilaskotityön johtotehtävissä Jatkosodassa sankarivainajana kaatunut tyttärensä Faini Aflecht
(1903–42, t. 36). Viimeksi mainittu oli vähän ennen kaatumistaan palkittu naisille hyvin harvoin miekkojen kera annetulla Vapaudenristillä ja oli
viime sodissamme pohjoisrintamalla toimiessaan sotilaiden keskuudessa
erittäin suosittuna saanut heiltä kunnianimen ”Pohjolan äiti”. Muista
suvun jäsenistä mainittakoon kotipitäjässään tunnettu mylläri, loitsujen
taitaja ja kansanparantaja Ivan Mylläri (n.1836–n.1916, t. 14) sekä hänen Salmin Miinalan kylään avioitunut tyttärensä, itkuvirsien taitaja ja
kansanparantaja Jelena Kovero (1873–1947, t. 14).
24
Tutkimuksen ja näin ollen myös numerollisten huomioiden ulkopuolelle on jätetty niin suvun jäsenten kuin siihen avioituneidenkin kuuluminen eri kirkkokuntiin. Niinpä tiettyyn kirkkokuntaan kuulumisesta on
erikseen mainittu vain joissain harvoissa erikoistapauksissa. Mutta tuskinpa erehtyy, jos toteaa että heistä Salmissa asuneet kuuluivat lähes
sataprosenttisesti ortodoksiseen kirkkoon. Muilla paikkakunnilla asuneista ilmeisesti valtaosa aina Talvisotaan asti oli niinikään ortodokseja. Tämän jälkeen on tilanne muuttunut: ortodoksien suhteellinen osuus on
lisääntyneiden seka-avioliittojenkin myötä todennäköisesti pienentynyt.
25
SUKUKIRJAN LAATIMISPERIAATTEET
Sisällön rajaukset
Kuten esipuheessa on todettu, tämän sukukirjan sisältöön on jouduttu
tekemään pari rajausta. Ensinnäkin nuorempi pääsukuhaara eli lampuoti
Ivan Menšoi (suom. nuorempi) Gordeinpojan (n.1762–n.1832, taulu 1)
sukuhaara on, viivataulukkoliitettä lukuun ottamatta, jätetty ulkopuolelle.
Tämä toistaiseksi lähinnä vain henki- ja rippikirjojen pohjalta ylimalkaisesti kartoitettu toinen pääsukuhaara elää edelleen miehenpuoleisestikin.
Henkilömäärältään se on ilmeisesti melko harvalukuinen. Sen kartoitetut
jäsenet kantavat nykyisin sukunimiä Aapalahti, Gordeijev ja Korjamo.
Vaikuttaa siltä kuin tämän pääsukuhaaran varhaispolvissa olisi ollut suhteellisen vähän täysi-ikäisyyden saavuttaneita miehiä. Sitäkin enemmän
tuntuu olleen naisia, joiden myöhempien elämänvaiheiden selville saaminen puuttuvien metrikoiden vuoksi on tavallista vaikeampaa. Erityisesti heidän avioliittojensa selvittäminen olisi jo kylähistoriallisestikin mielenkiintoinen tehtävä; todennäköisesti noiden avioitumisten kohteena
ovat olleet lähinnä toiset salmilaiset ja mahdollisesti myös aunukselaiset
suvut.
Toisena rajauksen kohteena ovat olleet elämäkerralliset tiedot. Koska
pääpaino on haluttu antaa luovutetussa Karjalassa täysi-ikäisyyden saavuttaneisiin, heistä on pyritty antamaan mahdollisimman tarkat elämäkerralliset tiedot, joskin ne maanviljelijäväestön osalta yleensä pakostakin
jäävät varsin niukoiksi. Lähinnä maakirjojen ja verorevisiokirjojen tietoihin, isoonjakoon, perintökirjojen lunastuksiin, tilojen tai niiden osien
siirtoihin ja kauppoihin sekä niiden joutumiseen pois suvun hallusta samoin kuin tilojen pinta-alaan ja virallisiin maanviljelys/maataloustiedusteluihin on kuitenkin yritetty kiinnittää huomiota. Mutta ei nuorempiakaan polvia ole tahdottu jättää sukukirjan ulkopuolelle. Päinvastoin
tutkimus on ulotettu nykyhetkeen, tässä tapauksessa vuosituhannen vaihteeseen eli 31.12.1999 saakka; tämän jälkeen tapahtuneita muutoksia ei
enää ole otettu perhetauluissa huomioon. Näistä nuoremmista on tyydytty
kuitenkin ilmoittamaan ainoastaan sukukalenterimaiset genealogiset perustiedot ja mahdollinen osallistuminen sotiimme ilman muita elämänuratietoja. Parhaaksi muodolliseksi kriteeriksi näiden kahden ikäryhmän
26
erottamiseksi toisistaan ei ole osoittautunut sinänsä selväpiirteinen sukupolvijako, vaan siksi on valittu syntymävuosi 1919. Tänä vuonna tai sen
jälkeen syntyneistä, jotka siis saavuttivat tuolloisen täysi-ikäisyyden vasta Talvisodan puhjettua, on näin ollen ilmoitettu vain nuo edellä mainitut
rajatut tiedot.
Nimet
Ortodoksien venäjänkieliset etunimet, jotka pohjautuvat alun perin itäisen katolisen kirkon enimmäkseen kreikankieliseen hagiografiseen aineistoon, on vuoteen 1920 asti ilmoitettu pääsääntöisesti venäjänkielisistä kirkollisista lähteistä translitteroidussa muodossa. Tällöin on noudatettu Suomen Standardisoimisliitto SFS:n 1998 vahvistamaa niin sanottua
kansallista translitterointia. Vuodesta 1920 lähtien, jolloin ortodoksisten
seurakuntiemme asiakirjoissa siirryttiin suomen kielen käyttöön, on nimet taas yleensä ilmoitettu näiden peruslähteiden mukaisessa muodossa.
Varsinkin silloin kun kirkollisten primäärilähteiden puuttuessa on ollut
pakko käyttää sekundäärilähteitä – lähinnä ruotsin- ja suomenkielisiä
henkikirjoja – on jouduttu turvautumaan nimien yhdenmukaistamiseen
tai normaalistamiseen. Esimerkiksi kaikki asiakirjoissa esiintyneet Stefan
ja Stepan -nimet on ilmoitettu nimimuodossa Stepan, sekä kaikki Paraskeva ja Paraskovja -nimet muodossa Paraskeva. Näin on menetelty myös
silloin, kun saman henkilön nimi on eri lähteissä ollut hieman eri tavoin
kirjoitettuna. Myös henkilöhakemiston joustavan käytön mahdollistamiseksi tällainen yhdenmukaistaminen on ollut suorastaan välttämätön.
Sukukirjaan sisällytetty rinnakkaisten etunimimuotojen luettelo helpottanee sekin teoksen käyttöä.
Mikäli jonkun kohtuullisen varmasti tiedetään ryhtyneen ilman muodollista nimenmuutosta käyttämään virallisluonteisissakin yhteyksissä
suomalaistettua etunimimuotoa (esim. Ivan > Johannes, Lidija > Lyyli),
on tätä nimimuotoa käytetty myös sukukirjassa. Tällöin on kuitenkin
myös lähinnä kirkollisissa lähteissä esiintynyt nimi otettu mukaan merkitsemällä se sulkuihin heti tuon suomalaistetun nimen jälkeen, esimerkiksi Vilho (Vasili) ja Siiri (Sira). Näissä tapauksissa ratkaisut on jouduttu tekemään harkinnanvaraisesti in casu. Lähipiireissä käytettyjä lempinimiä (esim. Aljoša < Aleksei, Matja < Matrona) ei sen sijaan ole mainittu perhetauluissa vaan ainoastaan rinnakkaisten etunimimuotojen luettelossa. Joissakin harvoissa tapauksissa yleisesti käytetty etunimi on
merkitty suluissa kastenimen jälkeen, esimerkiksi Kaarlo (Kalle).
27
Ennen 1800-luvun loppupuolta sukunimet olivat verrattain harvinaisia
rajakarjalaisen ortodoksisen väestön keskuudessa. Tuolloin isän etunimestä muodostettu patronyymi tavallaan korvasi asiakirjoissa sukunimen
yhden sukupolven yli, vaikka mistään sukunimestä ei ollutkaan kysymys.
Nämä patronyymit, joita käytettiin niin venäjänkielisissä kuin ruotsin- ja
suomenkielisissäkin asiakirjoissa, muodostettiin seuraavasti: isän etunimeen lisättiin miehille konsonanttipäätteisten nimien jälkeen pääte -ov
(esim. Ivan > Ivanov), i-päätteisten jälkeen -jev (esim. Nikolai > Nikolajev) sekä -a tai -ja -päätteisten jälkeen -in (esim. Foma > Fomin ja Ilja >
Iljin) sekä naisille tämän lisäksi pääte -a (esim. Ivanova, Nikolajeva,
Fomina ja Iljina). Usein päätteet -ov/-ow ja -jev/-jew saattoivat ruotsinja suomenkielisissä lähteissä esiintyä saksalaisvaikutteisesti myös muodoissa -off/-of ja -jeff/ -jef. Sukunimien käytön omaksumisen myötä tällaiset patronyymit saattoivat muuttua myös todellisiksi sukunimiksi.
Yllä mainittuja venäjän kielestä translitteroituja patronyymejä ei tämän sukukirjan tauluissa ole kuitenkaan käytetty. Henkilön etunimen
jälkeen on sen sijaan ilmoitettu hänen patronyyminsä suomalaistetussa
asussa (esim. Gordei Vasilinpoika pro Gordei Vasiljev). Vain kaikkein
varhaisimpiin sukupolviin kuuluvien perheenpäiden nimet mainitaan
suluissa ja lainausmerkeissä suomalaistetun nimimuodon ohella ja tällöin
yleensä vanhimman asianomaista koskevan alkuperäisasiakirjan mukaisessa muodossa, esimerkiksi ”Gordei Wasiliew”. Kun ortodokseilla aikaisemmin on ollut ja nykypäivänäkin yleensä on vain yksi, jonkin pyhän
ihmisen mukaan annettu etunimi, patronyymin maininta on katsottu aiheelliseksi. Se on ollut tarpeen erityisesti sekaannuksen välttämiseksi
toisien sukunimettömien, saman etunimen haltijoiden kanssa. Myös henkilöhakemiston käytön kannalta tämä on ollut välttämätöntä. Tuo suomalaisasuinen patronyymi on kirjoitettu yhtenä sanana (esim. Ivan Osipinpoika pro Ivan Osipin poika). Tehty ratkaisu on johtunut lähinnä ortodoksisukujen tutkimukseen viime aikoina yleisesti vakiintuneesta tavasta. 36 Patronyymiä ei useimmiten ole mainittu enää sukunimipakon voimaantulovuonna 1920 tai sen jälkeen syntyneistä, paitsi silloin kun kyseessä on ollut useampi samanniminen henkilö.
Päivämäärät
Ottaen huomioon sen, että ortodoksinen kirkko Suomessa siirtyi vuoden
1920 alusta lukien juliaanisesta ajanlaskusta eli vanhasta luvusta gregoriaaniseen ajanlaskuun eli uuteen lukuun, genealogiset päivämäärät eli
28
syntymä-, vihkimä- ja kuolinajat on syntyperäisten ortodoksien osalta
ilmoitettu tässä sukukirjassa seuraavasti:
– ennen 1920 syntyneet ja kuolleet:
vain vanhan luvun mukaan;
– ennen 1920 syntyneet mutta 1920 jälkeen kuolleet:
syntymäajat ja vihkimäajat ennen 1920 sekä vanhan että uuden luvun mukaan (esim. 6.7./18.7.1893), mutta kuolinajat ja vihkimäajat 1920
jälkeen vain uuden luvun mukaan;
– jälkeen 1920 syntyneet:
vain uuden luvun mukaan.
Autonomian ajan viranomaistemme asiakirjojen päiväykset on pyritty
ilmoittamaan sekä vanhan että uuden luvun mukaan. Kuten tunnettua,
uuteen lukuun (gregoriaaninen kalenteri) pääsemiseksi on vanhan luvun
(juliaaninen kalenteri) päivämääriin lisättävä 1700-luvulla 11 päivää,
1800-luvulla 12 päivää ja 1900-luvulla 13 päivää.
Käytetyistä eri lähteistä ei aina ole kiistattomasti käynyt selville,
kummanko ajanlaskun mukainen siinä mainittu päivämäärä on. Mikäli
asiaa ei ole muistakaan lähteistä voitu tarkistaa, kummatkin vaihtoehtoiset päivämäärämahdollisuudet on siis otettava huomioon.
Ortodoksiseen kirkkoon kuulumattomien syntymä- ja kuolinpäivämäärät on myös ennen vuotta 1920 ilmoitettu pelkästään uuden luvun
mukaan. Tällöin on sulkuihin merkitty huomautus ”uutta lukua”.
Koska Salmin metrikkakirjoja puuttuu Suomessa monelta vuodelta,
tarkkoja syntymä-, vihkimä- ja kuolinpäivämääriä ei läheskään aina ole
saatu selville. Ne on usein jouduttu korvaamaan lähinnä rippi-, vihkimäja henkikirjoihin pohjautuvilla pelkillä vuosiluvuilla. Kun näiden lähteiden tiedot saattavat poiketa toisistaan monillakin vuosilla, niiden pohjalta
ilmoitetut vuosiluvut ovat ymmärrettävästi vain enemmän tai vähemmän
tarkkoja arvioita; tämä on ilmaistu lisäämällä n(oin)-kirjain vuosiluvun
eteen, esim. n.1817. Mitä erityisesti henkikirjoihin tulee, niiden poikkeavista ikä- ja vuosilukutiedoista on valittu todennäköisimmältä vaikuttanut. Yleensä se on ollut varhaisin henkikirja, josta asianomaisen syntymä, avioituminen tai kuolema on ilmennyt.
Talonpoikaisväestö viranomaislähteissä
Raja-Karjalassa talonpoikaisväestöstä on tavallisesti käytetty pelkästään
yleisnimitystä talonpoika (ven. krestjanin), joka nimitys oli yleinen myös
ortodoksisen kirkon asiakirjoissa. Tietyistä maanomistusoikeudellisista
29
tulkinnanvaraisuuksista huolimatta on tässä lähinnä salmilaisia käsittelevässä sukukirjassa kuitenkin useimmiten käytetty seuraavia eri ajanjaksoihin liittyviä, hieman nyansoidumpia nimityksiä:
– vuoteen 1826 lahjoitusmaatalonpoika (donationsbonde);
– vuodesta 1826 perintökirjan (skattebrev) saamiseen 1907–09 asti
lampuoti (landbo) eli lahjoitusmaatilan vuokraaja; 37
– noin vuodesta 1907 perintötalollinen (skattebonde) eli tilansa kiistattomasti omistanut;
– perintötalollista seurannut tilan omistaja talollinen, myöhemmin
myös maanviljelijä;
– tilattomaan maaseutuväestöön ennen Suomen itsenäistymistä kuulunut populi (ven. bobyl) eli tilaton tai loinen (inhysing).
Talojen numerot ja nimet sekä tilojen koot ja verotus
Yllä mainittujen talonpoikaisväestön eri nimitysten lisäksi todettakoon
vielä, että eräillä tässä teoksessa esiintyvillä, maataloihin liittyvillä erikoistermeillä on seuraavat merkitykset:
– arviorupla (arviorubel) = Käkisalmen läänin pohjoisosassa alkuaan
käytössä olleen, veroesineiden raha-arvoa vastanneen veroruplan (skatterubel) tilalle myöhemmin tullut nimitys manttaaliin verrattavana vakinaisena veroyksikkönä Pohjois- ja Laatokan Karjalassa 1800-luvun lopulle
saakka;
– maakirjatalo (jordebokshemman) = maakirjaan merkitty talo, kokonainen maakirjanumero; kylän maakirjatalot on numeroitu ykkösestä
alkaen; 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa perustettuun maarekisteriin
maakirjatalo merkittiin sen vanhalla maakirjanumerolla (esim. RN:o 1) ja
siitä halotut ja lohkotut osatilat osoitettiin juoksevalla eksponenttinumerolla (esim. RN:o 16);
– osaluku (hemman eli hemmantal) = murtoluku, joka osoittaa tilan
osatalon osuuden koko talonumerosta;
– osatila eli osatalo (hemmansdel) = maakirjatalon osa, jolle kuuluu
tietty murto-osa koko talosta ja sen veroluvusta;
– RN:o = tilan rekisterinumero maarekisterissä;
– tilus (äga) = pelto, niitty, metsä tai muu maaomistus;
– tilusala (ägovidd) = tilusten yhteinen ala;
– uusi manttaali (nytt mantal) = Viipurin läänissä isonjaon jälkeen
verollepanossa (skattläggning) maakirjatalolle määrätty uusi veroyksikkö, jonka määräämisperusteet olivat samat koko läänissä;
30
– vanha manttaali (gammalt mantal) = isonjaon jälkeen käytetty nimitys vanhasta veroyksiköstä, arvioruplasta.
Koska tämän sukukirjan vanhemmat polvet ovat voittopuolisesti kuuluneet maaseutuväestöön, talonpoikien kohdalla on katsottu aiheelliseksi
pääsääntöisesti mainita asianomaisen maakirjatalon tai sen osatilan numero osalukuineen ja – Gordein suvun jäsenten kyseessä ollen – lisäksi
talon mahdollisen perintökirjan lunastuksen yhteydessä saama nimi maarekisterinumeroineen (esim. RN:olla 16 merkitty Mäenotsa-niminen 3/40
osa maakirjatalosta n:o 1 Salmin Manssilassa). Tällaiset viranomaisten
antamat talojen nimet rekisterinumeroineen esiintyivät lähinnä vain virallisissa asiakirjoissa, mutta eivät ainakaan Raja-Karjalassa kansan keskuudessa; sukututkijalle niistä on kuitenkin hyötyä.
Suvun jäsenten hallussa olleiden tilojen tilusalat hehtaareissa ilmenevät lähteissä vasta isostajaosta alkaen. Isojako toimitettiin Salmin pitäjän
Manssilan lohkokunnan 38 osalta 1892 ja vahvistettiin Salmin lakimääräisillä syyskäräjillä 16.9.1896. Talolle n:o 1 jaettiin tällöin tiluksia yhteensä 732,63 hehtaaria. Isoajakoa edeltävältä ajalta luotettavien tilusalojen
selville saaminen yhtäältä maakirjojen ja henkikirjojen sekä toisaalta
isonjaon hehtaaritietojen pohjalta ei ole osoittautunut mahdolliseksi. 39
Sen vuoksi tässä teoksessa ei olekaan voitu yleensä ilmoittaa muuta kuin
talon osaluku; se on merkitty henkikirjoihin kunkin osatalon kohdalle
omaan sarakkeeseensa (ks. kuva 5). Sen muuttuminen kertookin epäsuorasti talojen omistussuhteissa ja samalla niiden koossa tapahtuneista
muutoksista.
Talojen verotusta eri aikoina koskeviin monisäikeisiin yksityiskohtiin
ei tässä pääasiassa sukulaisuussuhteita esittelevässä teoksessa ole puututtu. Arvioruplaluvut samoin kuin niiden tilalle vuosisadan vaihteessa
1800/1900 tulleet ‘uudet’ manttaalit on kuitenkin ilmoitettu. Talon osaluvun tavoin nekin ilmenevät henkikirjoista kunkin osatilan kohdalla
omassa sarakkeessaan (kuva 5). Lisäksi nämä veroyksiköt löytyvät veronkantokirjoista (uppbördsbok), jotka tiettävästi ainakin Salmin osalta
jäivät sotien jaloissa luovutettuun Karjalaan ja joita nykyisin säilytetään
Karjalan Valtionarkistossa Petroskoissa. On vielä syytä todeta, että isonjaon yhteydessä maakirjatalojen arvioruplaluvut muuttuivat. Niinpä
Manssilan kylän maakirjatalon n:o 1 arviorupla oli ennen isoajakoa 3,
mutta isonjaon jälkeen 3 1/3. Tällainen muutos heijastuu luonnollisesti
kunkin osatalon arvioruplaluvussa. Osatilan arvioruplaluku saadaan kertomalla koko maakirjatalon arvioruplaluku osatilan osaluvulla (esim.
1/18 × 3 = 1/6). Mitä isonjaon jälkeiseen aikaan tulee, Suomen Senaatti
vahvisti Salmin Manssilan lohkokunnan verollepanon 20.10.1899 uusine
31
veroyksikköineen eli desimaalilukuisine ‘uusine’ manttaaleineen. Tällöin
esimerkiksi Manssilan kylän maakirjatalon n:o 1 manttaaliksi tuli 0,7500.
Osatilan manttaaliluku saadaan tässäkin tapauksessa kertomalla koko
maakirjatalon manttaali osatilan osaluvulla (esim. 3/40 × 0,07500 =
0,0562).
Kylien nimet
Ainakin talonpoikien yhteydessä on pyritty yleensä mainitsemaan myös
kylä. Aunuksen kyseessä ollen on annettu hieman laajemmat tiedot, esim.
Aunuksen kuvernementin (ven. gubernija) Aunuksen piirikunnan (ven.
ujezd) Vitelen pitäjän (ven. volost) Mäen seurakunnan (ven. Gorski prihod) Suurmäen keskuskylän (ven. selo) Tšoppilan kylä (ven. derevnja).
Sotasiirtolaisuus ja siirtokarjalaisuus
Myös ne paikkakunnat, joilla siirtoväkeen kuuluneet henkilöt eli evakot
Talvisodan, välirauhan ja Jatkosodan aikana joutuivat väliaikaisesti asumaan, on pyritty mainitsemaan. Näin on tehty myös perheen osalta asianomaisen perheenpään tauluun, joka mahdollisesti oli noina aikoina rintamalla. Yhdenmukaisuuden vuoksi kyseiseen väestönosaan kuuluneiden
yhteydessä on käytetty nimitystä sotasiirtolainen. Lisäksi lyhyeksi jääneet niin sanotut paluumuutot Karjalaan Jatkosodan aikana on pyritty
mainitsemaan.
Luonnollisesti myös kotiseuduiltaan Karjalasta Jatkosodan jälkeen
lopullisesti typistettyyn Suomeen – usein monien asuinpaikkakuntien
jälkeen – sijoittuneiden siirtokarjalaisten uudet asuinpaikkakunnat on
ilmoitettu.
Sotilasuratiedot
Koska eräiden suvun jäsenten osallistuminen sotiimme saattoi venyä
useankin vuoden mittaiseksi, on heidän tätä koskevat tietonsa pyritty
antamaan tarkempina kuin tavanomaisesti genealogisessa kirjallisuudessa. Näin on menetelty erityisesti sankarivainajien suhteen. Myös varusmiespalvelusta tai mahdollisesta kuulumisesta Suojeluskuntajärjestöön
on tehty lyhyt maininta.
32
Kun ammattisotilaiden uratiedot on ollut mahdollista saada päivämäärien tarkkuudella, kyseiset päivämäärät on katsottu aiheelliseksi ottaa
mukaan. Tästäkin johtuen heidän elämäkerralliset tietonsa ovat yleensä
tulleet suvun talonpoikaisten jäsenten tietoja laajemmiksi.
Lähde- ja huomautusviitteet
Lähdeviitteitä on pyritty tekemään suhteellisen säästeliäästi. Kirkollisten
lähteiden ja henkikirjojen yhteydessä on lähdeviitteissä mainittu myös
asianomainen pitäjä tai kaupunki, ei kuitenkaan usein esiintyvää Salmin
pitäjää. Sukukirjan työstämisvaiheessa kirjoittajalle välttämättömiä viitteitä on joistakin henkilöistä kertynyt tavallista runsaammin. Kun niistä
saattaa olla hyötyä myöhemmin lisätietoja ehkä haluaville, ne on jätetty
myös lopulliseen tekstiin.
Huomautusviitteissä on annettu niiden kulloinkin käsittelemää asiaa
koskevia hyödyllisiksi katsottuja lisätietoja. Ne ovat lähdeviitteiden
kanssa samassa yhteisessä juoksevassa viitenumerosarjassa.
Lähteet
Arkistolähteistä vain tärkeimmät on otettu mukaan myös lähdeluetteloon.
Niinpä tavanomaisia kirkollisia lähteitä ja henkikirjoja ei ole siinä lueteltu; niiden käyttöhän on itsestään selvää sukututkijalle ja niitä koskevat
luettelothan löytyvät helposti Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen
yleisluetteloista. Poikkeuksena on kuitenkin Salmin pitäjä, mutta tällöinkin sanotut lähteet on ilmoitettu vain äärivuosin. Siitäkin huolimatta, että
Pietarin Historiallisessa Valtion Keskusarkistossa (TsGIA SPg) olevia
Suomen ortodoksisten seurakuntien pitkään tietymättömissä olleita, arvokkaita metrikkakirjoja 40 ei tätä sukukirjaa laadittaessa ole ollut mahdollista käyttää, myös ne on katsottu aiheelliseksi Salmin osalta lähdeluettelossa äärivuosin mainita. Samoin on menetelty Leningradin Alueen
Viipurissa sijaitsevassa Valtionarkistossa (LOGAV) olevien Salmin henkikirjojen suhteen. Kuten tunnettua, Viipurin läänin henkikirjojen käyttöä on niiden huonon kunnon vuoksi jouduttu meillä jyrkästi rajoittamaan. Tätä epäkohtaa on voitu esillä olevaa sukukirjaa laadittaessa melkoisesti lievittää turvautumalla juuri tuohon Viipurissa toimivaan arkistoon, joka on antanut tutkijakäyttöön lähes kaikki Salmin alkuperäiset
henkikirjat vuosilta 1819–79.
33
Kaikkia käytettyjä painettuja lähteitä ei ole lähdeluettelossa mainittu.
Sen sijaan on pyritty ensisijaisesti ortodoksisten sukujen tutkimusta,
Raja-Karjalaa ja erityisesti Salmin pitäjää ja sen Manssilan kylää sekä
osin myös Aunusta käsittelevien lähteiden tarkempaan luettelemiseen.
Toisaalta laajasta Karjala-kirjallisuudesta on otettu mukaan muutamia
sellaisiakin, joita ei ole käytetty suoranaisina lähdeteoksina, vaan ainoastaan taustatietouden antajina. Kaiken kaikkiaan painettujen lähteiden
luettelosta on samalla tullut eräänlainen valikoiva otanta niistä tämän
teoksen laatijan kirjaston julkaisuista, joita sukukirjaa laadittaessa lähinnä on käytetty apuna.
Tietoja, neuvoja ja apuaan antaneista lukuisista henkilöistä – ei vähiten arvokasta perimätietoutta välittäneistä entisistä salmilaisista – pääosa
on pyritty mainitsemaan lähdeluettelossa.
Kuvitus
Kuvitus käsittää etupäässä henkilövalokuvia. Sankarivainajia lukuun
ottamatta ne on sijoitettu asianomaisten taulujen yhteyteen tai läheisyyteen. Aviopuolisoita esittäville yhteiskuville ja perhekuville on pyritty
antamaan etusija yksilökuviin nähden. Periaatteessa vain saatavissa olleet
vanhempien sukupolvien (VII, VIII ja Salmissa syntyneet IX) edustajien
kuvat on sisällytetty sukukirjaan. Eräitä nuorempiinkin sukupolviin (IX
ja X) kuuluvien kuvia on kuitenkin mukana. Ne esittävät yksilökuvina
kahta suvun neljästä sankarivainajasta ja perhekuvissa muutamia nuoria
tai lapsia vanhempiensa rinnalla.
Kuvitukseen niin ikään kuuluvassa kahdessa kartassa – Salmin kyläkartta ja Gordein suvun asuinpaikat Salmissa – on huomio kiinnitetty
vain kaikkein oleellisimpaan ja samalla lähinnä Gordein sukuun liittyviin
kohteisiin.
Etukantta ja tittelilehteä koristaa sukuvaakuna (ks. s. 18–19), takakantta Salmin ortodoksisen seurakunnan leima, jossa teksti Salmenskoi
Nikolajevskoi Tserkvi (Salmin Nikolain Kirkko).
Paikannimihakemisto
Paikannimihakemistoja on suhteellisen harvoin sukukirjoissa. Sellaisen
mukaan ottaminen on kuitenkin nyt katsottu aiheelliseksi. Eräät suvun
jäsenistä näet avioituivat ennen rajan sulkeutumista 1917/1918 aivan
34
lähinaapurissa eläneiden aunukselaisten heimoveljiensä kanssa. Lisäksi
sen jäsenet joutuivat viime sotiemme seurauksena kahteenkin otteeseen
sotasiirtolaisina muuttamaan pois synnyinseuduiltaan ja lopulta siirtokarjalaisina kotiutumaan uusille asuinsijoille eri puolille Suomea. Varsinkin
näihin kahteen ryhmään kuuluvien asuinpaikkojen kartoittamisen apuneuvona paikannimihakemisto on epäilemättä hyödyllinen.
Lähde- ja huomautusviitteissä, lähdeluettelossa ja kartoissa mainittuja
paikannimiä ei ole otettu hakemistoon. Koska perhetauluissa lähes joka
sivulla esiintyy paikannimet Salmi ja Manssila, niitäkään ei ole lueteltu
hakemistossa. Ei liioin valtioiden nimiä eikä viime sotiemme taistelupaikkoja ole siinä mainittu.
Henkilöhakemisto
Viivataulukoissa, lähde- ja huomautusviitteissä sekä lähdeluettelossa
mainittuja henkilöitä ei ole otettu henkilöhakemistoon. Samannimisten
henkilöiden nimiin on heidän erottamisekseen toisistaan lisätty täydentäviä tietoja, lähinnä syntymävuosi, esimerkiksi Paraskeva, Feodorintytär
(s. n. 1798).
Sukunimien hakusanana on henkilöhakemistossa käytetty asianomaisen viimeisintä sukunimeä, aviovaimoista kuitenkin tämän tyttönimeä.
Sukunimen jälkeen on sulkeissa kursiivilla ilmoitettu mahdollinen aikaisempi sukunimi, esimerkiksi Ylänne (Gordejeff), Wäinö Jefiminpoika.
Näin on menetelty sekä silloin kun kyseessä on ollut virallinen nimenmuutos tiettynä vuotena että silloin kun sukunimen tosiasiallinen käyttöönotto aikaisemman patronyymin sijaan tai rinnalle on tapahtunut tarkemmin määrittelemättömänä ajankohtana.
Patronyymi on pääsääntöisesti merkitty ainoastaan niille, jotka ennen
vuotta 1920 tiettävästi ovat syntyneet ortodokseina ja joilla kaikilla lienee ollut vain yksi etunimi sekä sukunimettömille.
35
36
SANKARIVAINAJAT 1918–1944
Kuva 7. Aleksi Mylläri,  1918.
Taulu 15.
Kuva 9. Faini Aflecht, o.s.
Tähtinen,  1942. Taulu 36.
Kuva 8. Teppo Johanneksenpoika
Mylläri,  1939. Taulu 16.
Kuva 10. Teppo Feodorinpoika
Mylläri,  1944. Taulu 20.
37
I
Mark
Taulu 1
II
Vasili
Lahjoitusmaatalonpoika
(n.1673–ennen 1754?)
Taulu 1
III
Gordei
Lahjoitusmaatalonpoika, mylläri?
(n.1723–ennen 1808?)
Taulu 1
IV
Vanhempi pääsukuhaara
Ivan Bolšoi
Lahjoitusmaatalonpoika, mylläri
(n.1749–1825)
Taulu 2
V
Stepan
Lampuoti, mylläri
(n.1767–n.1848)
Taulu 3
VI
Ivan
Lampuoti
(n.1801–58)
Taulu 5
VII
Stepan Grommi
Perintötalollinen
(n.1838–1908)
Taulu 6
VIII
Konstantin Grommi
Talollinen, kalastaja
(1873–1934)
Taulu 7
IX
X
XI
38
Feodor
Lampuoti, mylläri
(n.1769–n.1844)
Taulu 4
Osip
Lampuoti
(n.1790–1860)
Taulu 44
Osip
Lampuoti, mylläri
(n.1805–75)
Taulu 13
Ks. s. 50
Timofei
Lampuotinpoika
(n.1824–59)
Taulu 45
Nikita Grommi
Perintötalollinen
(n.1845–1907)
Taulu 5
Petter Grommi
Ylikersantti, maanviljelijä
(1913–77)
Taulu 8
Pekka Olavi
Grommi
Raudoittaja
(1947–)
Taulu 9
Nuorempi pääsukuhaara
Ivan Menšoi
Lampuoti
(n.1760–n.1832)
Taulu 1. Ks. s. 40
Niilo Kaarlo Santeri
Grommi
Asentaja
(1946-65)
Taulu 10
Aleksanteri Grommi
Konepuuseppä
(1917–)
Taulu 10
Seppo Erkki Johannes
Grommi
Työkaluteknikko
(1948–)
Taulu 11
Mikko Johannes Grommi
Insinööri
(1972–)
Taulu 11
Hannu Kosti Tapani
Grommi
Mielisairaanhoitaja
(1950–)
Taulu 12
Matti Tapio Grommi
Opiskelija
(1979–)
Taulu 11
PERHETAULUT
Taulu 1.
I. Mark. Suvun kantaisä.
Poika:
II. Vasili Markinpoika, s. n. 1673. 41 ”Wasili Marckof” mainitaan
Salmin pogostan Manssilan kylän neljästä lahjoitusmaatalonisännästä
ensimmäisenä v:n 1728 maakirjassa 42 pääelinkeinonaan kaskiviljelys ja
omaisuutenaan mm. kaksi hevosta ja neljä lehmää. 43 Mainitaan 27 henkilöä käsittäneen Manssilan asujaimiston viidestä ruokakunnanpäästä ensimmäisenä Salmin pogostan henkiluettelossa 1733 44 (kuva 11). V:n
Kuva 11. Ote Käkisalmen kihlakunnan Salmin pogostan mies- ja naispuolisten
henkilöiden luettelosta (ven. kniga perepisnaja) helmikuun 5. päivänä 1733, s.
173. Kuvassa näkyy Manssilan kylän kohdalla ensimmäisenä Vasili Markinpojan
ruokakunta eli hän itse, puoliso Tatjana, poika Gordei sekä tyttäret Okulina ja
Palageja. Sarakkeet vasemmalta lukien: kylä, ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden määrä, ikä, nimi sekä mies- ja naissukupuoli. (Viipurin ja Käkisalmen provinssikanslia: asiakirja Salmin pitäjän henkiluettelo 1733 Ba 1. MMA.)
1754 verorevisiokirjassa 45 ”Wasilei Markov” mainitaan Manssilan lahjoitusmaataloisännistä ensimmäisenä – poikansa Gordein ”nyt” ollessa
talon haltijana – ja talon omaisuutena luetellaan: hevosia 2, varsoja 1,
lehmiä 5, härkä, hiehoja 4, lampaita 3, sikoja 5, kuparia 60 naulaa; vuotuinen kylvömaa pellossa: teräviljaa (ruista, ohraa) 1 tynnyriä ja 28 kappaa, kauraa 3 tynnyriä ja 24 kappaa; vuotuinen sato kaskimailta: teräviljaa 200 lyhdettä; heinäniittyä 15 heinäkuormaa. Vasili Markinpoika saattaa olla v:n 1722 henkikirjassa 46 Manssilan kylän kohdalla mainitun
39
lahjoitusmaatalonisännän ”Illio Markaroffin” veli. K. ilm. Salmissa ennen 1754. – Puoliso Tatjana, s. n. 1693. 47
Poika: 48
III. Gordei Vasilinpoika, s. n. 1723. 49 Mainitaan lahjoitusmaatalonpojan poikana Manssilan kylässä Salmin pogostan henkiluettelossa 1733
ja lahjoitusmaatalonpoikana siellä v:n 1754 verorevisiokirjassa. 50 ”Gordei Wasiliew” mainitaan Manssilan maakirjatalon n:o 1 lahjoitusmaatalonpoikana v:n 1764 verorevisiokirjassa, 51 jonka mukaan talossa tuolloin
asui terveitä miehiä 2, terveitä naisia 1 ja alle 15-vuotiaita miehiä 3, ja
talon omaisuus oli: hevosia 2, lehmiä 4, härkä, hieho, lampaita 3, sikoja
2, kuparia 40 naulaa, 1/4 nuotta, veneitä 1; vuotuinen kylvömaa pellossa:
teräviljaa (ruista, ohraa) 1 tynnyri ja 8 kappaa, kauraa 2 tynnyriä ja 16
kappaa; vuotuinen sato kaskimailta: teräviljaa 200 lyhdettä; niittyä 18
heinäkuormaa; muut pellot lannoituksen puutteesta johtuen eivät kylvökelpoisia, niitty metsittynyt. Arvattavasti oli myös sukunsa ensimmäinen
mylläri. K. ilm. Salmissa ennen 1808. – Puoliso N. N.
IV. Ainakin pojat (syntyneet ilm. Salmissa):
Ivan Bolšoi Gordeinpoika, s. n. 1749, lahjoitusmaatalonpoika ja mylläri, k. 1825. Suvun vanhemman päähaaran kantaisä. Taulu 2.
Ivan Menšoi Gordeinpoika, s. n. 1760. Lahjoitusmaatalonpoika, sitt.
lampuoti Salmin Manssilassa, jossa vanhemman veljensä Ivanin (taulu 2)
tavoin hallitsi 1 arvioruplan veroista kolmannesta maakirjatalosta n:o 1.
Suvun nuoremman päähaaran kantaisä, joka jälkeläisineen rajattu tämän
sukukirjan ulkopuolelle viivataulukkoa (ks. liite, s. 89) lukuunottamatta.
K. ilm. Salmissa n. 1832.
Taulu 2.
IV. Ivan Bolšoi Gordeinpoika (Gordein poika, taulu 1), s. ilm.
Salmissa n. 1749. 52 Lisänimensä Bolšoi (suom. iso) erotti hänet ainakin
asiakirjoissa 53 (”Ivan Gordeov Bolschoi”) häntä itseään huomattavasti
nuoremmasta, niin ikään Ivan-nimisestä veljestä (taulu 1), jolla puolestaan oli lisänimi Menšoi (suom. nuorempi). Lahjoitusmaatalonpoikana
Salmin Manssilassa, jossa samannimisen nuoremman veljensä tavoin
hallitsi 1 arvioruplan veroista kolmannesta maakirjatalosta n:o 1. Luovutti tilastaan jo ennen kuolemaansa 1/3 arvioruplan veroisen kolmanneksen eli 1/9 osan maakirjatalosta pojalleen Feodorille (taulu 4) ja toisen kolmanneksen pojalleen Stepanille (taulu 3). ”Iwan Gordejew” oli
Manssilan ensimmäisen, vuonna 1772 rakennetun myllyn omistaja ainakin jo 1812, jolloin se oli koko Salmin myllyistä vanhin käyttökel-
40
poinen; mylly oli verovapaa, yksikiviparinen ja viisitamppinen kotitarvejauhovesimylly. 54 Suvun vanhemman päähaaran kantaisä. K. Salmissa 15.10.1825 (kuva 12). – Puoliso (ilm. kaksi avioliittoa) 1:o? N. N.,
Kuva 12. Vanhin Suomen arkistoista (SOKA) löytynyt Gordein suvun jäsentä
koskeva metrikkamerkintä on Salmin ortodoksisen seurakunnan v:n 1825 kuolleiden luettelossa. Siitä ilmenee mm., että 70-vuotias Manssilan kylän talonpoika Ivan Gordejev on järjestyksessä 53:ntena miehenä kuollut 15. lokakuuta tukehtumiskohtaukseen (ven. zadušen). 55
k. ilm. Salmissa ilm. ennen 1790; 2:o? Paraskeva Alekseintytär, s. n.
1766, k. ilm. Salmissa n. 1833.
V. Lapsia (syntyneet ilm. Salmissa):
1.? Stepan, s. n. 1767, lampuoti, mylläri, k. luult. n. 1848. Taulu 3.
1.? Feodor, s. n. 1769, lampuoti, mylläri, k. luult. n. 1844. Taulu 4.
2.? Osip, s. n. 1790, lampuoti, k. 1860. Taulu 44.
Taulu 3.
V. Stepan Ivaninpoika (Ivan Bolšoin poika, taulu 2), s. ilm. Salmissa
n. 1767. ”Stepan Ivanof Gordei” mainitaan yksikiviparisen verollepanemattoman jauhomyllyn myllärinä Salmin Manssilassa
ainakin jo
1817. 56
Sai n. 1821 isältään 1/3 arvioruplan veroisen kolmanneksen tämän Salmin Manssilassa sijainneesta tilasta eli 1/9 osan maakirjatalosta n:o 1 ja
hallitsi sitä lahjoitusmaatalonpoikana sekä sitt. lampuotina. Merkitty
henkikirjoissa ”raihnaiseksi” ainakin jo v:sta 1827. K. ilm. Salmissa
luult. n. 1848. Hänen kuoltuaan tila siirtyi ilm. kotivävyjen myötä n.
41
1880 Sokoloff-suvun omistukseen (Mäenotsa RN:o 18). – Puoliso Paraskeva Jegorintytär, s. n. 1778, k. Salmissa 22.4.1825.
VI. Lapsia (syntyneet ilm. Salmissa):
Agafija, s. n. 1800. Katoaa henkikirjoista 1819. Myöhemmät vaiheet
tuntemattomat.
Fedosja, s. n. 1809. Hänen avioiduttuaan puoliso tuli kotivävyksi
appensa tilalle viljelemään sitä, myöhemmin oman tilansa ohella. K.
Salmissa 14.4.1875. – Puoliso Salmissa 31.1.1826 sitt. lampuoti Salmin
Manssilassa (n:ot 1 ja 3) Nikita Ivaninpoika, s. ilm. Salmissa n. 1804, k.
siellä 27.11.1876.
Ivan, s. n. 1821. Ei esiinny rippikirjassa 1822 ja katoaa henkikirjoista
1824. K. ilm. Salmissa ilm. lapsena.
Taulu 4.
V. Feodor Ivaninpoika (Ivan Bolšoin poika, taulu 2), s. ilm. Salmissa n. 1769. Sai jo ennen vuotta 1818 isältään 1/3 arvioruplan veroisen
kolmanneksen tämän Salmin Manssilassa sijainneesta tilasta eli 1/9 osan
maakirjatalosta n:o 1 ja hallitsi sitä lahjoitusmaatalonpoikana sekä sitt.
lampuotina. Anoi 27.12.1841 jauhatus- ja viljantamppausoikeutta tullia
vastaan rakentamalleen kaksikivipariselle ja kuusitamppiselle kotitarvejauhovesimyllylle Änäjoen (Miinalanjoki) 57 varrella kauppayhtiö Fedul
ja Sergei Gromovin rälssimaalla Salmin Manssilassa, jonka anomuksen
Viipurin Läänin Kuvernöörinvirasto eräin varauksin hyväksyi 30.7.
1842. 58 ”Feodor Ivanof Bolschoi” mainitaan ilm. kuolemansa jälkeenkin
myllärinä Salmin Manssilassa 1848. 59 K. Salmissa luult. 1844. – Puoliso
Agafija Germanintytär, s. n. 1770, k. Salmissa luult. n. 1831.
VI. Lapsia (syntyneet ilm. Salmissa):
Paraskeva, s. n. 1798, k. Salmissa 25.12.1878. – Puoliso Salmissa
19.8.1823 lahjoitusmaatalonpoika, sitt. lampuoti Salmin Manssilassa (n:o
3) Konon Haritoninpoika, s. ilm. Salmissa n. 1801, k. siellä 10.2.1880.
Ivan, s. n. 1801, lampuoti, k. 1858. Taulu 5.
Paraskeva, s. n. 1804, k. Salmissa 16.4.1866. – Puoliso Salmissa
10.2.1824 lahjoitusmaatalonpojan poika Salmin Kirkkojoen kylässä (n:o
1) Sahar Vasilinpoika, s. ilm. Salmissa n. 1803, k. ilm. siellä luult. n.
1840.
Osip, s. n. 1805, lampuoti, mylläri, k. 1875. Taulu 13.
42
Marija, s. n. 1806. Katoaa henkikirjoista kotitalonsa kohdalla 1829 ja
hänen nimensä yliviivattu rippikirjassa 1828, eikä häntä löydetty vihityksi vihittyjen luettelosta 1828–30.
Jevdokija, s. n. 1812. Katoaa henkikirjoista kotitalonsa kohdalla 1836
ja hänet mainitaan viimeksi rippikirjassa 1833, eikä häntä löydetty vihityksi vihittyjen luettelosta 1833–40.
Taulu 5.
VI. Ivan Feodorinpoika (Feodorin poika, taulu 4), s. ilm. Salmissa n.
1801. Isän kuoltua n. 1844 sai hallintaansa tämän tilasta veljensä Osipin
(taulu 13) tavoin puolet eli 1/6 arvioruplan veroisen 1/18 osan maakirjatalosta n:o 1 Salmin Manssilassa ja hallitsi sitä lampuotina. K. Salmissa
12.10.1858. – Puoliso n. 1829 Stepanida Haritonintytär, s. n. 1813, k.
Salmissa 26.4.1860.
VII. Lapsia (syntyneet ilm. Salmissa):
Mavra, s. n. 1832. Katoaa rippikirjoista jo 1834. K. ilm. Salmissa
luult. n. 1834.
Stepan, s. n. 1838, perintötalollinen, k. 1908. Taulu 6.
Nikita, s. n. 1845. Esiintyy rippikirjoissa sukunimellä Gromov v:sta
1860 lähtien ja henkikirjoissa nimellä Grommi v:sta 1877 lähtien. Kummankin vanhempansa kuoltua viljeli n. v:sta 1850 yhdessä veljensä Stepanin (ks. tarkemmin taulu 6) kanssa heidän kotitilaansa, joka käsitti 1/6
arvioruplan veroisen 1/18 osan maakirjatalosta n:o 1 Salmin Manssilassa.
Viljeli sitä edelleen veljensä Stepanin kanssa Manssilan lohkokunnassa
1892–96 toimeenpannun 60 isonjaon jälkeen, jolloin se Mäenotsanimisenä käsitti RN:olla 16 merkityn 1/4 arvioruplan ja 0,0562 uuden
manttaalin veroisen 3/40 osan maakirjatalosta n:o 1. Lunasti yhdessä
veljensä Stepanin kanssa 663,55 markalla Keisarillisen Suomen Senaatin
Talousosaston Kamaritoimituskunnalta 21.2.1907 perintökirjan 61 kotitaloonsa tullen perintötalolliseksi. Mainitaan ”raihnaiseksi” monissa henkikirjoissa jo v:sta 1870 lähtien. K. Salmissa 30.5.1907. Naimaton.
Jemeljan, s. n. 1848. Katoaa henkikirjoista 1851 ja esiintyy rippikirjoissa ainoastaan 1849. K. ilm. Salmissa luult. n. 1850.
Taulu 6.
43
VII. Stepan Grommi (Ivanin poika, taulu 5), s. ilm. Salmissa n. 1838.
Esiintyy rippikirjoissa veljensä Nikitan (taulu 5) rinnalla sukunimellä
Gromov v:sta 1860 lähtien ja henkikirjoissa nimellä Grommi v:sta 1877
lähtien. Kummankin vanhempansa kuoltua tuli lampuodiksi kotitilalleen,
joka käsitti 1/6 arvioruplan veroisen 1/18 osan maakirjatalosta n:o 1
Salmin Manssilassa ja hallitsi sitä n. v:sta 1860. Lampuotina edelleen
Manssilan lohkokunnassa 1892–96 toimeenpannun isonjaon 62 jälkeen,
jolloin tila Mäenotsa-nimisenä käsitti RN:olla 16 merkityn 1/4 arvioruplan ja 0,0562 uuden manttaalin veroisen 3/40 osan maakirjatalosta n:o
1. Tuolloin tila käsitti yhteensä 76,25 hehtaaria viljeltäviä maita, joista
peltoa 4,32, niittyä 3,50, viljeltävää maata 16,59 ja metsämaata 51,54
hehtaaria. Lunasti yhdessä veljensä Nikitan kanssa 663,55 markalla Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston Kamaritoimituskunnalta
21.2.1907 perintökirjan 63 kotitaloonsa tullen perintötalolliseksi. Naimattoman veljensä Nikitan kuoltua 1907 tuli koko tilan haltijaksi. K. Salmissa 16.1.1908. – Puoliso Salmissa 9.5.1860 Marfa Kosmantytär, s. ilm.
Vitelessä n. 1843, k. Salmissa !0.3.1910, isä populi Vitelen pitäjän Rajakonnun kylässä Aunuksen kuvernementissa Kosma Dementinpoika.
VIII. Lapsia:
Andrei, s. Salmissa 26.12.1863. Mainitaan syntymänsä jälkeen vain
rippikirjassa 1863 ilman ikää, eikä esiinny kuolleitten luettelossa 1863–
64. K. ilm. Salmissa luult. n. 1864.
Pelageja, s. Salmissa 27.9.1864. Muutti Venäjälle luult. n. 1890 ja
toimi jonkin aikaa keittäjättärenä Vitelen pitäjän Rajakonnun kylässä
Aunuksen kuvernementissa. 64 Eli ”löysänä” yhden tyttärensä ja poikansa kanssa Salmin Manssilassa henkikirjan mukaan ainakin 1895. K. Salmissa 30.1.1898. Naimaton. – Hänellä aviottomat lapset: Aleksandra, s.
Salmissa 24.10.1889, k. luult. pienenä ja ainakin ennen 1912; Anna Bogdanov 65 (Grommi), avioiduttuaan Jääskeläinen, s. Salmissa 22.7./3.8.
1892, k. Lohjalla 18.2.1969; Anastasija, s. Salmissa 19.10.1892, k. siellä
24.3.1894; Ivan (Arteminpoika) Bogdanov (Grommi), s. Salmissa 15.11./
28.11.1893, talollinen (kotivävy) Salmin Miinalan kylässä (n:o 922), k.
Lapinlahdella 19.9.1949 ja hänellä avioiduttuaan Anna Sakariantytär
Baun, o.s. Vanjusoff (1891–1968) kanssa tytär Dunja (Jevdokija) Grommi, avioiduttuaan Pesonen, s. Salmissa 28.2.1920, elää Tyrnävällä.
Vasili, s. Salmissa 16.4.1866, k. siellä 5.1.1867.
Fedosija, s. Salmissa 17.5.1869, k. ilm. Salmissa luult. n. 1879.
Anastasija, s. Salmissa 19.12.1871, k. ilm. Salmissa luult. n. 1872.
Konstantin, s. Salmissa 10.5./22.5.1873, talollinen ja kalastaja, k.
1934. Taulu 7.
44
Jelena, s. Salmissa 16.5.1875, k. siellä 6.5.1919. – Puoliso Salmissa
7.2.1899 lampuoti, sitt. perintötalollinen Salmin Varpaselän kylässä (n:o
5) Andrei Terentinpoika Törttö, s. Salmissa 22.2./6.3.1875, k. siellä 22.1.
1929.
Jevdokija, s. Salmissa 27.7./8.8.1878, k. Helsingin maalaiskunnassa
30.1.1963. – Puoliso Salmissa 25.1./7.2.1904 lampuoti, sitt. perintötalollinen Salmin Manssilassa (n:o 2) Stepan Alekseinpoika Röppänen, s.
Salmissa 9.3.1862, k. siellä 19.11.1919.
Jefrosinija, s. Salmissa 19.6.1880, k. siellä 2.4.1882.
Mihail, s. Salmissa 23.9.1881, k. siellä 1.4.1882.
Aleksei, s. ilm. Salmissa n. 1882. Katoaa rippikirjoista 1885. K. ilm.
Salmissa n. 1885.
Anna, s. ilm. Salmissa n. 1883. Katoaa rippikirjoista viimeistään
1893. K. ilm. Salmissa n. 1892.
Taulu 7.
VIII. Konstantin Grommi (Stepanin poika, taulu 6), s. Salmissa
10.5./22.5.1873. Kummankin vanhempansa kuoltua heidän RN:olla 16
merkitty perintötilansa Mäenotsa Salmin Manssilassa jäi n. 1910 perikunnan hallintaan, kunnes Konstantin osti muiden osuudet kolmella 1913
tehdyllä eri kauppakirjalla 66 900 markan yhteishintaan ja sai 76,25 hehtaaria viljeltäviä maita käsittäneen koko tilan omistukseensa. Maanviljelystiedustelun 1910 mukaan tilan viljelty ala oli 4,01 hehtaaria, josta
kauralle 1,88, rukiille 1,00, perunoille 0,13 ja kesantona 1,0 sekä luonnonniittyä 2 hehtaaria; kotieläiminä oli lehmiä 4, vasikoita 1, ruunia 1,
lampaita 1 ja siipikarjaa 1; vuotuinen voin tuotanto 34 kg. Tila lohkottiin
20.10.1920, jolloin sen RN:oksi tuli 114 ja sen koko supistui 60,00 hehtaariin. 67 Yleisen maataloustiedustelun 1929–30 mukaan hänen pienviljelystilansa käsitti 16,5 hehtaaria, joista peltoa 2, luonnonniittyä 1,5 ja
metsämaata 13 hehtaaria; kotieläiminä oli tammoja 1, lehmiä 2 ja kanoja
1; vuotuinen voin tuotanto 15 kg. Maatalouden ohella harjoitti ammattikalastusta. K. Salmissa 5.4.1934. – Puoliso Salmissa 3.10./26.10.1911
Anastasija Stepanintytär Torgoutsa (tämän 2. aviossa), s. Salmissa
18.10./30.10.1874, k. Jyväskylän maalaiskunnassa 11.5.1955, vht lampuoti Salmin Räimälän kylässä (n:o 7) Stepan Alekseinpoika Torgoutsa
ja hänen 2. puolisonsa Stepanida Mihailintytär. 1. puoliso helmik. 1910
perintötalollinen Salmin Mäkipään kylässä (n:o 6) Vasili Vasilinpoika
Rantši, s. 1877, k. syysk. 1910. (Anastasija Torgoutsalla oli 1. aviostaan
45
poika Johannes (Ivan) Vasilinpoika Rantši, s. isänsä kuoleman jälkeen
1911 ja seurasi äitiään tämän uuden puolison perheeseen.)
8.
IX. Lapsia (syntyneet Salmissa):
Petter, s. 14.6./27.6.1913, ylikersantti ja maanviljelijä, k. 1977. Taulu
Stepan, s. n. 1915 ja hätäkastettu, k. muutaman viikon ikäisenä. 68
Aleksanteri, s. 9.8./22.8.1917, konepuuseppä. Taulu 10.
Taulu 8.
IX. Petter Grommi (Konstantinin poika, taulu 7), s. Salmissa 14.6.
/27.6.1913. Kävi neljä luokkaa Salmin Manssilan kansakoulua. Isän kuoltua 1934 tämän Salmin Manssilassa sijainneen 60,00 hehtaarin laajuisen
Mäenotsan tilan RN:o 114 omistusoikeus vahvistettiin siten, että Petter sai
yhdessä veljensä Aleksanterin (taulu 10) kanssa siitä 5/8 ja heidän äitinsä
avio-oikeutena loput eli 3/8. 69 Viljeli saamaansa tilaa yhdessä veljensä
Aleksanterin ja velipuolensa Johannes (Ivan) Vasilinpoika Rantšin (taulu
7) kanssa varusmiespalveluksensa alkamiseen asti. Varusmies Salmin
Rajavartioston 2. komppaniassa Pitkärannassa Impilahdella 1935–36.
Suoritti Rajavartiokoulun XII kurssin Lieksassa 1937–38. Rajavartiosotamies Salmin Rajavartioston 3. komppaniassa Suojärvellä
4.1.1938–7.10.1939, jolloin siirrettiin Erillinen Pataljoona 10:een; kävi
reservilääkintäaliupseerikurssin 2.1.–31.3.1939. Osallistui Talvisotaan
rajavartiosotamiehenä Erillinen Pataljoona 10:ssä Laatokan pohjoispuolella. Talvisodan puhjettua perheensä asui sotasiirtolaisuudessa Jalasjärvellä. Rajavartiosotamiehenä Rajavartio 4:n 3. komppaniassa Lieksassa
9.6.1940–10.6.1941. Kävi rajamieskurssin Höytiäisessä Pielisensuussa
3.–24.2.1941. Osallistui Jatkosotaan taistelulähettinä 34. Rajakomppaniassa 10.6.–17.8.1941 sekä taistelulähettinä ja lääkintäaliupseerina Rajajääkäripataljoona 6:ssa Itä-Karjalassa 17.8.1941–13.11.1944. Kävi kantalääkintäaliupseerikurssin (A-kurssi) Lääkintäkoulutuskeskuksessa (v:sta
1943 Lääkintäkoulu) 7.12.1942–30.5.1943. Jatkosodan aikana perheensä
jäsenet asuivat paluumuuttajina Salmin Manssilassa 1942–44 ja uudelleen sotasiirtolaisina Pielavedellä 1944–45. Rajavartiosto 3:n 3. komppaniassa Lieksassa 13.11.1944–28.4.1945, jolloin vapautettiin palveluksesta omasta pyynnöstään. Uudestaan lääkintäaliupseeri Rajavartiosto
3:n 70 3. komppaniassa Lieksassa 30.4.1945, vartiopäällikkö 3.10.1948.
46
Kävi kanta-aliupseerien koulutuskurssin Raja-aliupseerikoulussa Immolassa Imatralla 14.11.1949–29.1.1950. Pohjois-Karjalan Rajavartioston
2. komppanian lääkintäaliupseeri Ilomantsissa 31.12.1950, erosi omasta
pyynnöstään vakinaisesta palveluksesta 30.9.1957. Harjoitti maanviljelyä
47
ja karjanhoitoa omistamallaan tilalla Nummen Leppäkorven kylässä v:sta
1957. Kuului 1930-luvulla Salmin Suojeluskuntaan. – Korpraali 17.8.
1941, alikersantti 4.9.1941, kersantti 28.11.1942, ylikersantti 31.7.1947.
Vm. 2 (1940), Ts. mm. s. ja m.k., Vm. 1 r.a. (1957), Js. mm. K. Nummella 2.6.1977. – Puoliso Salmissa 25.6.1943 Raija (Darja) Ivanintytär
Kontti, s. Suojärvellä 4.2.1915, k. Nummi-Pusulassa 29.11.1999, vht
Isakkalan/Kantolan talollinen Suojärven Hautavaaran kylässä (n:o 7)
Ivan Timofeinpoika Kontti (alk. Komša) ja Olga Ivanintytär Popov.
X. Lapsia:
Tuula Pirjo, s. Salmissa 20.2.1944. Kassaesimies. – Puoliso Lohjalla
13.4.1969 kirvesmies Unto Johannes Halovaara (ent. Ahlstedt), s. Somerniemellä 4.7.1944. Elävät Kirkkonummella.
Terttu Sinikka, s. Lieksassa 21.4.1946. – Puoliso Lohjalla 21.6.1975
maanviljelijä Veikko Sakari Järvelä, s. Nummella 10.1.1948. Elävät
Nummi-Pusulassa.
Pekka Olavi, s. Pielisjärvellä 27.12.1947, raudoittaja. Taulu 9.
Ritva Kaarina, s. Pielisjärvellä 6.9.1949. Matkapuhelinkokooja. –
Puoliso Lohjalla 20.7.1975 radio- ja televisioasentaja Ensio Olavi Salo,
s. Karkkilassa 19.11.1946. Elävät Karkkilassa.
Sirpa Liisa, s. Ilomantsissa 30.7.1951. Kosmetiikkapakkaaja. – Puoliso Suomusjärvellä 2.11.1974 sähköinsinööri Jorma Matias Saarela, s.
Kiikoisissa 4.2.1949. Elävät Espoossa.
Taulu 9.
X. Pekka Olavi Grommi (Petterin poika, taulu 8), s. Pielisjärvellä
27.12.1947. Raudoittaja, suvun päämies 71 v:sta 1947. – Puoliso Nummella 24.6.1972 Mirja Anneli Uutela, s. Hyvinkäällä 15.5.1953, vht sekatyömies Uuno Mikael Uutela ja Terttu Lemmikki Eklund. Elävät NummiPusulassa.
XI. Lapsia:
Susanna Katja, s. Lohjalla 26.11.1976. Henkilöassistentti. Elää Lohjalla.
Sini Kristiina, s. Nummella 29.5.1980. Ammattikorkeakoululainen.
Elää Lahdessa.
48
Taulu 10.
IX. Aleksanteri Grommi (Konstantinin poika, taulu 7), s. Salmissa
9.8./22.8.1917. Käynyt 6-luokkaisen kansakoulun Salmin Manssilassa.
Isän kuoltua 1934 tämän Salmin Manssilassa sijainneen 60,00 hehtaarin
laajuisen Mäenotsan tilan RN:o 114 omistusoikeus vahvistettiin siten, että
Aleksanteri sai yhdessä veljensä Petterin (taulu 8) kanssa siitä 5/8 ja
heidän äitinsä avio-oikeutena loput eli 3/8. 72 Viljeli saamaansa tilaa yhdessä veljensä Petterin ja velipuolensa Johannes (Ivan) Vasilinpoika
Rantšin (taulu 7) kanssa varusmiespalveluksensa alkamiseen asti lokak.
1939. Jatkosodan päätyttyä asui puolisen vuotta siirtolaisena Pielavedellä
1944–45. Konepuuseppä Veitsiluoto Oy:ssä Kemissä 1945–46, H. Saastamoinen Oy:ssä Kuopiossa 1947–51, Enso-Gutzeit Oy:n Lahden tehtailla Nastolassa 1951–52 ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan konepajalla Vaajakoskella Jyväskylän maalaiskunnassa v:sta 1952 eläkkeelle
siirtymiseensä asti 1977. Kuulunut Salmin Suojeluskuntaan 1936–39.
Osallistunut Talvisotaan varusmiehenä Erillinen Pataljoona 8:n 1. komppaniassa Laatokan koillispuolella ja Jatkosotaan ryhmänjohtajana Rajajääkäripataljoona 5:n 1. komppaniassa ensin Pohjois-Aunuksessa 1941–
42 haavoittuen Jolmajärvellä elok. 1942, ja myöh. alikersanttina Lapin
rintamalla syksyllä 1944. Ts. mm. s. ja m.k., Vm. 2 (1940), Vm. 1
(1942), Js. mm. – Puoliso Kuopiossa 23.12.1945 kassanhoitaja Toini
Inkeri Tengvall, s. Nilsiässä 31.8.1920, vht maanviljelijä Kalle Edvard
Tengvall ja Ida Maria Markkanen. Elävät Jyväskylässä.
X. Lapsia:
Niilo Kaarlo Santeri, s. Pielavedellä 14.9.1946. Radio- ja televisioasentaja. K. auto-onnettomuudessa Jyväskylän maalaiskunnassa 9.10.
1965. Naimaton.
Seppo Erkki Johannes, s. Kuopiossa 6.8.1948, työteknikko. Taulu 11.
Hannu Kosti Tapani, s. Kuopiossa 9.9.1950, mielisairaanhoitaja. Taulu 12.
Katriina Marianne, s. Jyväskylän maalaiskunnassa 15.1.1956. Fysioterapeutti. – Puoliso Jyväskylässä 6.12.1991 insinööri Ilkka Mikkola,
s. Oulaisissa 30.8.1955. Elävät Jyväskylässä.
Taulu 11.
49
X. Seppo Erkki Johannes Grommi (Aleksanterin poika, taulu 10), s.
Kuopiossa 6.8.1948. Työkaluteknikko, töiden vastaanottaja. – Puoliso
1:o Jyväskylässä 6.2.1971 hoitoapulainen Lea Tuula Anneli Taalamo
(v:een 1956 Pusu), s. Jyväskylän maalaiskunnassa 5.1.1950, avioero
1983, elää Vantaalla, vht hitsaaja Kalle Taalamo (v:een 1956 Pusu) ja
Anna Mujunen; 2:o Vantaalla 1.7.1983 diplomi-insinööri Kaija Marjatta
Tompuri (tämän 2. aviossa), s. Virolahdella 26.10.1950, vht kalastaja,
valimon hiekkalingonajaja Leo Johannes Tompuri ja leipomotyöntekijä
Anni Tavast. 1. puoliso 1969 diplomi-insinööri Tenho Sakari Eerola, s.
1949, avioero 1980. Elävät Vantaalla.
XI. Lapsia:
1. Mikko Johannes, s. Helsingissä 12.5.1972. Prosessi-insinööri. Elää
Vantaalla.
1. Matti Tapio, s. Vantaalla 23.10.1979. Opiskelija. Elää Vantaalla.
2. Milja Anni Inkeri, s. Vantaalla 29.3.1988.
Taulu 12.
X. Hannu Kosti Tapani Grommi (Aleksanterin poika, taulu 10), s.
Kuopiossa 9.9.1950. Mielisairaanhoitaja. – Puoliso Jyväskylässä 16.8.
1976 laskuttaja, kauppateknikko Paula Marjatta Manni, s. Jyväskylässä
11.1.1952, vht seppä Martti Olavi Manni ja Meeri Johanna Hepola. Elävät Jyväskylässä.
XI. Lapsia (syntyneet Jyväskylän maalaiskunnassa):
Salla Maria, s. 25.7.1978. Sairaanhoitaja. Elää Jyväskylässä.
Heidi Johanna, s. 28.10.1983. Opiskelija. Elää Jyväskylässä.
Taulu 13.
VI. Osip Feodorinpoika (Feodorin poika, taulu 4), s. ilm. Salmissa n.
1805. Isän kuoltua n. 1844 Osip sai hallintaansa tämän tilasta veljensä
Ivanin (taulu 5) tavoin puolet eli 1/6 arvioruplan veroisen 1/18 osan
maakirjatalosta n:o 1 Salmin Manssilassa ja hallitsi sitä lampuotina.
Mainitaan v:n 1867 maakirjan myllyluettelossa 73 sekä tavallisen myllyn
että 5.5.1848 verolle pannun tullijauhomyllyn omistajana Manssilassa;
maksoi jälkimmäisestä vakinaista veroa v:lta 1859 1 tynnyriä 3 kappaa
viljaa (spannmål) ja 17 kappaa kauraa. 74 K. Salmissa 17.2.1875. – Puoli-
50
so Salmissa 30.7.1833 Matrona Loginintytär (Loginovna), s. (vanhauskoinen) 75 Vitelen pitäjän Mäen seurakunnan (ven. Gorski prihod) Suuri-
Osip Feodorinpoika
Lampuoti, mylläri
(n.1805–75)
Taulu 13
VI
VII
VIII
IX
X
XI
Ivan Mylläri
Lampuoti, mylläri
(n.1836–n.1916)
Taulu 14
Jeremei Gordejeff
Lampuoti
(1853–91)
Taulu 31
Ks. s. 67
Stepan Mylläri
Perintötalollinen, mylläri
(1861–n.1931)
Taulu 15
Aleksi Mylläri
Perintötalollisenpoika
(1890–1918)
Taulu 15
Teppo Mylläri
Maanviljelijä
(1917–39)
Taulu 16
Ivan Mylläri
Lampuotinpoika
(1870–88)
Taulu 14
Johannes Mylläri
Kirvesmies
(1893–1955)
Taulu 16
Vilho Mylläri
Mittamies
(1925–)
Taulu 17
Veikko Johannes Mylläri
Hitsaaja
(1951–)
Taulu 18
Jefim Tähtinen
Kauppias
(1855–1927)
Taulu 36
Ks. s. 73
Feodor Mylläri
Mylläri
(1895–1931)
Taulu 20
Nikolai Mylläri
Maanviljelijä
(1904–77)
Taulu 21
Ks. s. 63
Teppo Mylläri
Maatyömies
(1924–44)
Taulu 20
Vesa Marjos Mikael Mylläri
Liikkeenharjoittaja
(1956–)
Taulu 19
51
mäen keskuskylän Tšoppilan kylässä Aunuksen kuvernementissa
25.3.1815, k. ilm. Salmissa n. 1889, vht talonpoika (ven. krestjanin) Vitelen pitäjän Suurimäen keskuskylän Tšoppilan kylässä Login Denisinpoika (Denisov) ja Jevgenija Kasjanintytär (Kasjanovna). 76
VII. Lapsia:
Ivan (vanh.), s. ilm. Salmissa n. 1836, lampuoti ja mylläri, k. n. 1916.
Taulu 14.
Mihail, s. ilm. Salmissa n. 1839, k. ilm. siellä n. 1840.
Filimon, s. ilm. Salmissa n. 1840, k. ilm. siellä n. 1848.
Jefim (vanh.), s. ilm. Salmissa n. 1843, k. ilm. siellä n. 1849.
Sergei, s. ilm. Salmissa n. 1844, k. ilm. siellä n. 1849.
Ivan (nuor.), s. ilm. Salmissa n. 1849, k. ilm. siellä s.v.
Anastasija, s. Salmissa 26.12.1850, k. siellä 3.9.1876. – Puoliso Salmissa 9.6.1869 lampuoti, sitt. perintötilallinen Salmin Manssilassa (n:o
2) Ivan Vasilinpoika Koslov (tämän 1. aviossa), s. ilm. Salmissa n. 1848,
k. siellä 16.4.1930.
Jeremei, s. Salmissa 23.5.1853, lampuoti, k. 1891. Taulu 31.
Jefim (nuor.), s. Salmissa 6.2./18.2.1855, kauppias, k. 1927. Taulu 36.
Taulu 14.
VII. Ivan Mylläri (ent. Gordejeff) (Osipin poika, taulu 13), s. ilm.
Salmissa n. 1836. Esiintyy henkikirjoissa ensimmäisen kerran sukunimellä Gordejeff 1881 ja vastaavasti rippikirjoissa nimellä Mylläri 1888 lähtien sekä esim. isonjaon asiakirjoissa 1892 nimellä Mylläri ”eli” Gordejeff. Isän kuoltua 1875 tuli lampuodiksi kotitilalleen, joka käsitti 1/6
arvioruplan veroisen 1/18 osan maakirjatalosta n:o 1 Salmin Manssilassa.
Lampuotina edelleen Manssilan lohkokunnassa 1892–96 toimeenpannun
isonjaon 77 jälkeen, jolloin hallinnassaan ollut RN:olla 17 merkitty Mäenotsa-niminen tila käsitti 1/4 arvioruplan ja 0,0563 uuden manttaalin
veroisen 3/40 osan maakirjatalosta n:o 1. Tuolloin tila käsitti yhteensä
54,67 hehtaaria, joista peltoa 2,76, niittyä 5,59, viljeltävää maata 31,01 ja
metsämaata 14,86 hehtaaria. Sai ilm. talvisiin rahdinajoihin passin Venäjän matkoja varten 1881. 78 Siirsi veljelleen Jefimille (taulu 36) 500 Venäjän ruplan lunastushinnasta 31.7.1898 allekirjoitetulla asiakirjalla 79
hallussaan olleesta kotitilasta sekä siihen kuuluneesta myllytontista ja
52
myllystä puolet (n. 27 ha) eli 1/8 arvioruplan ja 0,0281 uuden manttaalin
veroisen 3/80 osan maakirjatalosta n:o 1. ”Vanhuutensa tähden” Ivan
siirsi hallintaansa jääneen kotitilan toisen puoliskon sille rakennettuine
53
myllyineen pojalleen Stepanille (taulu 15) 17.2.1899 allekirjoitetulla
asiakirjalla, 80 johon sisältyi myös ehto, että tämä ”hoitaa ja vaatehtii”
kummatkin vanhempansa heidän kuolemaansa asti ja saattaa heidät
”kunnialla hautaan”. Tullijauhomyllyn mylläri Salmin Manssilassa
1876–99. Oli paikkakunnallaan ja muuallakin tunnettu kansanparantaja
ja loitsujen taitaja. 81 K. ilm. Salmissa n. 1916. – Puoliso Salmissa 17.2./
29.2.1861 Akilina Jakovintytär Röppönen, s. ilm. Salmissa n. 1839, k.
siellä 30.1.1920, vht lampuoti Salmin Manssilassa (n:o 2) Jakov Timofeinpoika Röppönen ja Marija Filipintytär.
VIII. Lapsia (syntyneet Salmissa):
Stepan, s. 1.12./13.12.1861, mylläri ja perintötalollinen, k. ilm. n.
1931. Taulu 15.
Aleksei, s. 11.5.1863, k. Salmissa 17.6.1865.
Jevdokija, s. 22.2./6.3.1865. Hänen kerrotaan ”hypylle lähtien” 82
nuorena neitosena karanneen ikkunasta häitään edeltäneenä yönä rakastettunsa luo Venäjälle ja avioituneen myöhemmin tämän kanssa. Avioiduttuaan
asui lapsineen ainakin vielä n. 1916 Aunuksen kuvernementin Vitelen
pitäjän Tuuloksen kylässä miehensä ollessa tuolloin sotapalveluksessa.
Valtakunnanrajan sulkeuduttua 1918 koko perheensä siirrettiin kodistaan
muualle Neuvostoliittoon, josta hän oli ajoittaisessa kirjeyhteydessä
Suomessa oleviin omaisiinsa kuolemaansa asti. K. Neuvostoliitossa n.
1933. 83 – Puoliso 15.5./27.5.1888 Salmissa Obolenskista kotoisin ollut
Hänen Majesteettinsa Keisarinnan Chevalierkaartin rykmentin 2. eskadroonan reserviin siirretty rivimies (ven. rjadavoi) Mihail Nikolainpoika
Prokofjeff, s. n. 1862.
Marija, s. 17.6.1867, k. Salmissa 30.10.1869.
Ivan, s. 12.4.1870. Lampuodinpoika. Arvattavasti sama Ivan Gordejeff, joka esiintyy ”alaikäisenä” kauppa-apulaisena kauppias/maakauppias Jefim Gordejeffin (taulu 36) luona niin Sortavalan henkikirjassa
1885 84 kuin tämän 1869 syntyneenä ”serkkuna” (veljenpoikana?) Koirinojan kylässä (n:ot 6–7) Impilahden henkikirjoissa 1886–89. K. (keuhkotautiin) Salmissa 14.7.1888. Naimaton.
Jelena, s. 13.5./25.5.1873. Itkuvirsien taitaja ja kansanparantaja. 85 K.
Kuopiossa 20.10.1947. – Puoliso Salmissa 17.1./29.1.1894 lampuoti, sitt.
perintötalollinen ja herastuomari Salmin Miinalan kylässä (n:o 14) Stepan Fedotinpoika Kovero, s. Salmissa 18.10./30.10.1865, k. Saarijärvellä
4.4.1940.
54
Anna, s. 1.1./13.1.1878, k. Salmissa 18.12.1933. – Puoliso Salmissa
14.2./26.2.1897 lampuoti, sitt. perintötalollinen Salmin Miinalan kylässä
(n:o 6) Feodor Stepaninpoika Burtsov, s. Salmissa 27.5./8.6.1869, k.
Kuopiossa 17.2.1949.
Fedosija, s. 25.6.1880, k. Salmissa 28.5.1881.
Taulu 15.
VIII. Stepan Mylläri (ent. Gordejeff) (Ivanin poika, taulu 14), s.
Salmissa 1.12./13.12.1861. Sai isältään tämän hallitseman puoliskon
Mäenotsan tilaa RN:o 17 eli 1/8 arvioruplan ja 0,0281 uuden manttaalin
veroisen 3/80 osan maakirjatalosta n:o 1 Salmin Manssilassa sille rakennettuine myllyineen 17.2.1899 allekirjoitetulla asiakirjalla, johon sisältyi
myös ehto huolehtia vanhemmistaan heidän kuolemaansa asti, ja tuli
lampuodiksi kuvernöörin päätöksellä 21.4. s.v. 86 Lunasti 331,77 markalla Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston Kamaritoimituskunnalta
21.2.1907 perintökirjan 87 kotitilaansa tullen perintötalolliseksi. Osti
24.1.1908 päivätyllä kauppakirjalla 88 2000 markalla sortavalalaiselta
kauppiaalta Iivo (Ivan) Filipinpoika Ketokiveltä ja tämän puolisolta Olga
Dimitrintyttäreltä, o.s. Siitoin, heidän omistukseensa edellisenä vuonna
tulleen entisen kotitilansa toisen puoliskon eli 3/80 osan maakirjatalosta
n:o 1 myllytontti- ja myllyosuuksineen. 89 Tällöin hänen tilansa laajeni
samankokoiseksi (54,67 hehtaaria) kuin se alunperin oli ollut hänen
isänsä hallinnassa eli 3/40 osaksi maakirjatalosta. Maanviljelystiedustelun 1910 mukaan tilan viljelty ala oli 3,27 hehtaaria, josta rukiille 1,25,
kauralle 0,63, perunoille 0,13, pellavalle 0,01 ja kesantona 1,25 hehtaaria, sekä lisäksi luonnonniittyä 2,0 hehtaaria; kotieläiminä oli oriita 1,
tammoja 1, ruunia 1, härkiä 1, lehmiä 3, vasikoita 3, lampaita 7, karjuja
1, siipikarjaa 2; vuotuinen voin tuotanto 51 kg. Hallitsi tätä tilaa samalla
myllärinä toimien 4.4.1923 asti, jona päivänä allekirjoitetulla sopimuksella 90 myi puolisonsa kanssa sen kiinteine ja irtaimine omaisuuksineen
pojilleen Feodorille (taulu 20) ja Nikolaille (taulu 21) 10 000 markan
kauppahinnalla, joka samana päivänä tehdyllä, vanhempien vanhuudenpäivät turvanneella eläkekirjalla tuli täysin kuitatuksi. Harjoitti myös
hevoskasvatusta. K. ilm. Salmissa n. 1931. – Puoliso Salmissa 14.4./
26.4.1885 Jekaterina Feodorintytär Dolgonen, s. Salmissa 24.11./6.12.
1865, k. siellä 23.6.1942, vht lampuoti Salmin Tulemajoen kylässä (n:o
5) Feodor Kosmanpoika Dolgonen ja Natalija Ivanintytär.
IX. Lapsia (syntyneet Salmissa):
55
Jelena, s. 9.7.1887, k. Salmissa 12.3.1888.
Ksenija, s. 22.1./3.2.1889. Asui Salmin Manssilassa v:een 1911 ja
56
Salmin Uuksalonpään kylässä 1911–39. Sotasiirtolaisena Leppävirralla
1939–42 ja paluumuuttajana Salmin Uuksalonpään kylässä 1942–44.
Asui Kaavilla 1944–48 ja Vesannolla v:sta 1948. K. Vesannolla 6.1.
1981. – Puoliso Salmissa 28.4./11.5.1913 perintötalollisenpoika, sitt.
talollinen Salmin Uuksalonpään kylässä (n:o 3) Mihail Dorofeinpoika
Röppänen, s. Salmissa 1.1./13.1.1885, k. siellä 12.4.1939.
Aleksi (Aleksei), 91 s. n. 1890. Perintötalollisenpoika. Liittyi Salmin
Suojeluskuntaan ilm. heti sen perustamisesta 1917 lähtien. Osallistui
Vapaussotaan vapaaehtoisena rintamajoukoissa 11.3.1918 lähtien vannoen sotilasvalan 4. Jääkärirykmentin VIII Jääkäripataljoonan (ns. Karjalan
Jääkärit) 1. Jääkärikomppaniassa Sortavalassa 15.3. s.v. Haavoittui kuolettavasti lonkkaan kyseisen komppanian sotilaana Raudun taistelussa
Karjalan rintamalla 5.4. s.v. ja kuoli haavoihinsa Sortavalan yleisessä
sairaalassa 7.4. s.v. VR 4 m.k. (1918), Vs. mm. s.k. Haudattu yksityiseen
hautaan Salmin Manssilan hautausmaalla. Naimaton.
Johannes (Ivan), s. 16.7./28.7.1893, kirvesmies, k. 1955. Taulu 16.
Feodor, s. 11.4./23.4.1895, mylläri ja talollinen, k. 1931. Taulu 20.
Anna, s. 20.1.1900, k. Salmissa 10.5.1901.
Nikolai, s. 27.11./10.12.1904, maanviljelijä, k. 1977. Taulu 21.
Taulu 16.
IX. Johannes (Ivan) Mylläri (ent. Gordejeff) (Stepanin poika, taulu
15), s. Salmissa 6.7./18.7.1893. Mökkiläinen isänsä ja v:sta 1923 nuorempien veljiensä Feodorin ja Nikolain omistamalla kotitilalla (n:o 17
Mäenotsa) Salmin Manssilassa n. v:een 1927. Toimi tämän jälkeen metsätyömiehenä, kirvesmiehenä, uittotyönjohtajana, tilanhoitajana ja talollisena aluksi Salmin Miinalan kylässä (n:o 812) sekä ainakin jo v:sta 1932
Salmin Tulemajoen kylässä Talvisotaan asti. Sotasiirtolaisena Saarijärvellä ja Haukiputaalla 1939–42 sekä paluumuuttajana Salmin Tulemajoella 1942–44. Uitto- ja kirvesmiestöissä Nilsiässä 1944 ja Haukiputaalla
v:sta 1945 kuolemaansa asti. Kuului Salmin Suojeluskuntaan v:sta 1919.
K. Haukiputaalla 16.1.1955. – Puoliso 1:o luult. Salmissa 10.1.1916 Natalija Vasilintytär Alho, s. Vitelen pitäjän Rajakonnun keskuskylän Kavainon kylässä Aunuksen kuvernementissä n. 1898, k. Tulemajoen sairaalassa Salmissa n. 1932, vht kirvesmies Vasili (Vilho) Ivaninpoika
Alho ja hänen 2. puolisonsa Paraskeva Feodorintytär; 2:o Salmissa
57
21.5.1934 Nade¾da Dimitrintytär Ponkkonen, 92 s. Salmissa 30.8./12.9.
1903, k. Haukiputaalla 19.1. 1981, vht mökkiläinen Salmin Kirkkojoen
kylässä (n:o 28) Dimitri Vasilinpoika Ponkkonen ja Varvara Martinintytär Kokkonen.
X. Lapsia (syntyneet Salmissa):
1. Teppo (Stepan), s. 1.8./14.8.1917. Kävi Salmin Keskikoulun I luokan 1930–31. Toimi maanviljelijänä ja metsätyömiehenä Salmin Tulemajoen kylässä. Varusmies Salmin Rajavartioston 2. komppaniassa Pitkässärannassa Impilahdella 5.5.1939 lukien. Kaatui Talvisodassa Erillinen Pataljoona 9:n 1. komppanian sotamiehenä Tolvajärven taisteluissa
Korpiselän Ristisalmessa 14.12.1939. Haudattu Salmin sankarihautausmaahan. Naimaton.
1. Vera, s. 15.8.1921, k. Salmissa 18.10. s.v.
1. Aleksei, s. 3.9.1922, k. Salmissa 16.11. s.v.
1. Petr, s. 2.5.1924, k. Salmissa 5.7. s.v.
1. Vilho (Vasili), s. 16.7.1925, mittamies. Taulu 17.
1. Pavel, s. 19.7.1928, k. Salmissa 4.10. s.v.
1. Valerian, s. 16.6.1930, k. Salmissa 18.6. s.v.
2. Niina, s. 5.6.1935. Merkonomi, toimistosihteeri. – Puoliso Oulussa
3.6.1961 työnjohtaja, työteknikko Jouko Olavi Hekkala, s. Oulussa 24.5.
1937. Elävät Oulussa.
2. Helmi, s. 10.3.1937. Kassanhoitaja. K. Alicantessa Espanjassa
26.1.1994. – Puoliso Oulussa 6.1.1960 kattilanhoitaja Seppo Juhani Pietilä, s. Oulussa 16.3.1938, elää leskenä Kellossa Haukiputaalla.
2. Johannes, s. 26.7.1943, k. Salmissa 15.8. s.v.
Taulu 17.
X. Vilho (Vasili) Mylläri (Johanneksen poika, taulu 16), s. Salmissa
16.7.1925. Mittamies. Osallistunut vapaaehtoisena Talvisotaan ilmasuojelukomppaniassa ja Jatkosotaan jääkäripataljoonassa Karjalan Kannaksella kesällä 1944. Js. mm. Elää Seinäjoella. – Puoliso 1:o Helsingissä
6.4.1947 kaapelityöntekijä Agda Amanda Muurinen, s. Kuolemajärvellä
4.2.1924, avioero 1964, elää Haukiputaalla, vht talollinen Kuolemajärven
Seivästön kylässä Nikolai Muurinen ja Amanda Tuomaantytär Wartiala;
2:o Oulussa 2.12.1965 Helvi Anna Maria Lassila (tämän 2. aviossa), s.
Pälkäneellä 8.1.1920, k. Tampereella 12.9.1996, vht talollinen Pälkäneen
Äimälän-Ruotsilan kylässä Juho Mikael Lassila ja Elsa Maria Lahtinen.
58
1. puoliso 1951 talollinen Juho Adolf Ylirousu, s. 1919, avioero 1957, k.
1994.
XI. Lapsia:
1. Margit Marketta, s. Oulussa 28.9.1947. Yrittäjä. Ruotsin kansalainen v:sta 1981. Elää Turussa.
1. Veikko Johannes, s. Oulussa 7.1.1951, hitsaaja. Taulu 18.
1. Sirpa Sinikka, s. Haukiputaalla 9.5.1953. Vanhusten hoitolaitoksen
hoitoapulainen. Elää Tukholmassa.
1. Mailis (v:ina 1968–76 ja uudestaan v:sta 1990 Kervinen 93), s.
Haukiputaalla 13.4.1955. Tradenomi, Rautaruukki Oyj:n valvoja (controller). Elää Vantaalla. – Puoliso 1:o Oulussa 16.6.1976 palomies Rauno
Armas Juopperi, s. Iissä 29.11.1950, avioero 1980, elää Oulussa; 2:o
Oulussa 12.6.1987 suunnittelija Raimo Juhani Karppinen (tämän 3. aviossa), s. Kajaanissa 3.10.1950, avioero 1989, elää Oulussa.
2. Vesa Marjos Mikael, s. a.n. Oulussa 14.12.1956, liikkeenharjoittaja. Taulu 19.
2. Aila Maria Elisabet, s. a.n. Oulujoella 2.9.1958. Kuljetusliikkeen
palveluksessa. Elää Järvsössä Ruotsissa.
2. Auli Kaarina (v:sta 1983 ja avioiduttuaankin käyttää nimeä Lassila), s. a.n. Oulujoella 15.4.1963. HSO-sihteeri. – Puoliso Espoossa
9.9.1999 ATK-suunnittelija Veijo Kalevi Boman, s. Asikkalassa 15.6.
1966. Elävät Kirkkonummella.
Taulu 18.
XI. Veikko Johannes Mylläri (Vilhon poika, taulu 17), s. Oulussa
7.1.1951. Hitsaaja. Ruotsin kansalainen v:sta 1978. – Puoliso Tukholmassa 6.4.1974 sairaanhoitaja Paula Marita Kilpeläinen, s. Parikkalassa
13.9.1947, vht suutari Yrjö Antero Kilpeläinen ja Maria Riikonen. Elävät
Halikossa.
XII. Lapsia (syntyneet Tukholmassa):
Mikael Johannes, s. 28.12.1984.
Petri Daniel, s. 3.2.1986.
Taulu 19.
59
XI. Vesa Marjos Mikael Mylläri (Vilhon poika, taulu 17), s. a.n.
Oulussa 14.12.1956. Puutarhuri, liikkeenharjoittaja. – Puoliso Juvalla
7.10.1979 puutarhuri Leena Marjatta Pispa, s. Ylöjärvellä 18.1.1954, vht
osastopäällikkö, agrologi, yliluutnantti Juha Päiviö Pispa ja Anja Mar-
60
jatta Kara. Elävät Ylöjärvellä.
XII. Lapsia:
Sanna Tuulia, s. Juvalla 25.3.1980.
Antti Samuli, s. Ylöjärvellä 19.7.1991.
Taulu 20.
IX. Feodor Mylläri (ent. Gordejeff) (Stepanin poika, taulu 15), s.
Salmissa 11.4./23.4.1895. Kuului Salmin Suojeluskuntaan ilm. sen perustamisesta 1917 lähtien. Oli kutsunnan kautta sotapalveluksessa Vapaussodan aikana Salmissa ja sen päätyttyä Terijoella ja Raudussa. 94 Osti
yhdessä veljensä Nikolain (taulu 21) kanssa vanhemmiltaan (taulu 15)
heidän Salmin Manssilassa sijainneen 54,67 hehtaarin laajuisen Mäenotsan perintötilansa RN:o 17 kiinteine ja irtaimine omaisuuksineen 10 000
markalla 4.4.1923, kauppahinnan tultua täysin kuitatuksi samana päivänä
tehdyllä, vanhempien vanhuudenpäivät turvanneella eläkekirjalla. 95
Maataloustiedustelun 1929–30 mukaan tila käsitti 50 hehtaaria, joista
peltoa 2, luonnonniittyä 3 ja metsämaata 45 hehtaaria; kotieläiminä oli
tammoja 1, lehmiä 1, vasikoita 1 ja lampaita 4; vuotuinen voin tuotanto
35 kg. Toimi tällä tilalla veljensä Nikolain kanssa maanviljelijänä ja myllärinä elokuuhun 1929, jolloin ylitti Suomen ja Neuvostoliiton välisen
rajan ja joutui elo-syyskuun vaihteessa s.v. sikäläisen valtiollisen poliisin
pidättämäksi. Sai luvattomasta rajanylityksestä viiden vuoden pakkotyötuomion 1930, jota kärsi ainakin Vonkan (ven. Vonga) aseman läheisyydessä Kemin piirissä Karjalan Autonomisessa Sosialistisessa Neuvostotasavallassa. 96 K. (ammuttu) USLON-nimisen turvallisuushallintoviranomaisen alaisella vankileirillä 97 Vienanmeren Solovetskin luostarisaarilla Arkangelin alueella Venäjän Sosialistisessa Federatiivisessa Neuvostotasavallassa 22.6.1931. 98 – Feodorin yhdessä veljensä Nikolain kanssa
omistama em. perintötalo myytiin lamakauden aikana julkisessa pakkohuutokaupassa 28 000 markalla Suomen Hypoteekkiyhdistykselle
22.7.1932. 99 Tämän jälkeen Feodorin leski perheineen asui vuokralla
entisessä kotitalossaan n. v:een 1937, ja sen jälkeen Talvisotaan asti
isänsä sukulaiseltaan Kalle Tuoviselta (taulu 31) ostamassa ja tyttärelleen antamassa mökissä Salmin Manssilassa (n:o 2), 100 jossa oli myös
61
paluumuuttajana 1942–43. – Puoliso Salmissa 2.6.1920 sitt. Manssilan
kansakoulun keittäjätär Nasti (Anastasija) Semintytär Jenonen (ent. Denojeff), s. Vitelen pitäjän Rajakonnun keskuskylän Kavainon kylässä
Aunuksen kuvernementissä 20.12.1898/1.1.1899, k. Salmissa 27.11.
1943, isä kiertävä kala- ja saviruukkukauppias Sem Semoi Jenonen (ent.
Denojeff). 101
X. Lapsia (syntyneet Salmissa):
Maija (Maria), s. kaks. 9.7.1922. Osallistui Jatkosotaan lääkintälottana. K. Ruotsin kansalaisena (v:sta 1959) Tukholmassa 3.12.1997. – Puoliso Tukholmassa 7.7.1951 ortopediainsinööri Martti Matias Pakka, s.
Isossakyrössä 15.3.1925, elää leskenä Tukholmassa.
Olga, s. kaks. kuten ed. Tehdastyöläinen. Elää Rymättylässä. – Puoliso Turussa 30.7.1942 työmies, sitt. urakoitsija ja kirvesmies Tauno Kalervo Österman (tämän 1. aviossa), s. Rymättylässä 12.1.1920, avioero
1972, elää Raisiossa.
Teppo (Stepan), s. 5.12.1924. Maatyömies. Kaatui Jatkosodassa Hämeen Ratsurykmentin 3. eskadroonan III joukkueen ryhmänjohtajana ja
varusmieskorpraalina Lutikkavaaran taistelussa Teponlammella Ilomantsissa 30.7.1944. Haudattu Joensuun sankarihautausmaahan. Naimaton.
Lyyli (Lydia), s. 22.6.1928. – Puoliso Rymättylässä 13.6.1953 Rymättylän Ylikylän Länsitalon isäntä Reino Aleksanteri Saarinen, s. Rymättylässä 5.9.1928. Elävät Rymättylässä.
Taulu 21.
IX. Nikolai Mylläri (ent. Gordejeff) (Stepanin poika, taulu 15), s.
Salmissa 27.11./10.12.1904. 102 Osti yhdessä veljensä Feodorin kanssa
1923 vanhemmiltaan heidän Salmin Manssilassa sijainneen 54,67 hehtaarin laajuisen Mäenotsan perintötilansa RN:o 17 kiinteine ja irtaimine
omaisuuksineen ja toimi tämän jälkeen tällä tilalla maanviljelijänä ja
myllärinä sen pakkohuutokauppaan asti 1932 (ks. tarkemmin taulu 20).
Suoritti varusmiespalveluksensa Polkupyöräpataljoona 2:ssa Raivolan
kylässä Kivennavalla 1924–25. Kotitilansa menetettyään toimi lähinnä
kirvesmiehenä Salmin Manssilassa 1932–38 ja sen Tulemajoen kylässä
v:sta 1938 Talvisotaan asti. Perheensä jäsenet olivat sotasiirtolaisina
Saarijärvellä 1939–40, Pihtiputaalla 1940–41 ja Haukiputaalla 1941–42.
Rintamalta kotiuttamisensa jälkeen paluumuuttajana erilaisissa töissä
Salmin Manssilassa 1942–43 ja sen Tulemajoen kylässä 1943–44. Toimi
tämän jälkeen pääasiassa kirvesmiehenä Nilsiässä 1944–45, Valkealan
62
Utissa 1945–47, Keiteleen Sulkajärven kylässä 1947–50 ja maanviljelijänä Kuussalo-nimisellä tilallaan Pielaveden Nousialan kyläkunnassa
Nikolai Mylläri
Maanviljelijä
(1904–77)
Taulu 21
IX
X Raimo Nikolai Irla
Tekn.kapt.luutn.
(1928–92)
Taulu 22
XI
Ismo
Kristian
Irla
Työnjohtaja
(1960–)
Taulu 23
Aleksi Mylläri
Panostaja
(1933–76)
Taulu 25
Mika Petter
Juha
Raimonpoika
Aleksi
Irla
Mylläri
Kapt.luutn. Toimitusjohtaja
(1966–)
(1958–)
Taulu 24
Taulu 26
Väinö Mylläri
Työnjohtaja
(1938–98)
Taulu 28
Reijo
Tapani
Mylläri
Myyntipäällikkö
(1960–)
Taulu 27
Kalevi Mylläri
Tarkastaja
(1940–)
Taulu 29
Rauno
Kalevi
Mylläri
Asentaja
(1962–)
Taulu 30
1950–61. Tilansa 1961 myytyään oli sisarensa miehen rakennusliikkeen
palveluksessa Kuopiossa 1962–64, ja asui siellä eläkeläisenä omakotitalossaan kuolemaansa asti. Kuului Salmin Suojeluskuntaan 1923–24.
Osallistui Talvisotaan linnoitustyömiehenä ja pikakivääriampujana Rakennuspataljoona 4:ssä 1939–40 ja vapaaehtoisena vararyhmänjohtajana/konepistoolimiehenä 13. Divisioonan Osasto Wahlforsissa Laatokan
Karjalassa 1940. Osallistui Jatkosotaan reservikorpraalina/ajomiehenä
Jalkaväkirykmentti 12:n 2. konekiväärikomppaniassa Vienassa 1941–42.
Ts. mm. m. ja s.k., Vm. 2 (1941), Vm. 2 (1942). K. Kuopiossa 8.10.1977.
– Puoliso Salmissa 12.9.1926 pikkuserkkunsa Matrona Ivanintytär Patronen, s. Salmissa 22.2./6.3.1904, k. Kuopiossa 24.1.1992, vht Ylähäisten perintötalollinen Salmin Manssilassa (n:o 7) Ivan Ivaninpoika Patronen ja Anna Ivanin (taulu 13) tytär Koslonen (ent. Koslov).
X. Lapsia:
Kaarina (Klaudia), s. Salmissa 24.6.1927. Elää Kuopiossa. – Puoliso
Lapinlahdella 12.4.1948 talollinen ja kirvesmies, sitt. rakennusurakoitsija
Kalevi Emil Kaipainen, s. Juvalla 6.1.1927, avioero 1973, elää Kuopiossa.
Raimo Nikolai, s. Salmissa 16.10.1928, teknikkokapteeniluutnantti, k.
1992. Taulu 22.
Anni, s. Salmissa 1931, k. siellä s.v.
63
Aleksi, s. Salmissa 28.7.1933, panostaja, k. 1976. Taulu 25.
Väinö, s. Salmissa 7.12.1937, työnjohtaja, k. 1998. Taulu 28.
Kalevi, s. Pihtiputaalla 18.8.1940, tarkastaja. Taulu 29.
Taulu 22.
X. Raimo Nikolai Irla (v:een 1953 Nikolai Mylläri) (Nikolain poika, taulu 21), s. Salmissa 16.10.1928. Teknikkokapteeniluutnantti. SL R
(1969), SVR R (1977), XXX (1982). K. Helsingissä 13.1.1992. – Puoliso
Helsingissä 20.9.1953 kanslisti Valma Ellida Ilama (v:een 1941 Iiliäinen), s. Helsingissä 14.12.1930, elää leskenä siellä, vht sotilasmestari
Kaarlo Pietari Ilama (v:een 1941 Iiliäinen) ja Dagny Johanna Väisänen.
XI. Lapsia (syntyneet Helsingissä):
Merja Kristiina, s. 16.4.1954. Ylioppilas, ostaja. Elää Tuusulassa.
Asta Johanna, s. 6.12.1955. Ylioppilas, laboratoriohoitaja. Elää Helsingissä.
Kirsi Elisabet (käyttää nimeä Irla de Hourne), s. 23.8.1957. Ylioppilas, lentoemäntä. – Puoliso Venezuelassa 14.5.1992 laivasiivooja Antonio
Hourne Rodriguez, s. Caracasissa (Venezuela) 20.8.1960. Elävät Vantaalla.
Ismo Kristian, s. 7.1.1960, työnjohtaja. Taulu 23.
Mika Petteri Raimonpoika, s. 27.3.1966, kapteeniluutnantti. Taulu 24.
Taulu 23.
XI. Ismo Kristian Irla (Raimo Nikolain poika, taulu 22), s. Helsingissä 7.1.1960. Työnjohtaja. – Puoliso Helsingissä 23.10.1981 lähihoitaja
Jaana Carita Helle, s. Helsingissä 27.8.1963, vht peltiseppä Martti Juhani Helle ja pankkitoimihenkilö Seija Riitta Ruotsalainen (tämän 1. aviossa). Elävät Helsingissä.
XII. Lapsia (syntyneet Helsingissä):
Ismo Jani Petteri, s. 18.9.1981.
Raimo Eero Elmeri, s. 29.2.1984.
Henri Veli Juhani, s. 16.1.1992.
Taulu 24.
XI. Mika Petteri Raimonpoika Irla (Raimo Nikolain poika, taulu
22), s. Helsingissä 27.3.1966. Kapteeniluutnantti. – Puoliso Kirkkonum-
64
mella 11.11.1989 asiakasneuvoja Sari Marjatta Nieminen, s. Helsingissä
6.1.1966, vht myyjä Väinö Nieminen ja Raili Anneli Nygård. Elävät Espoossa.
XII. Lapsia (syntyneet Espoossa):
Essi Annika, s. 16.2.1991.
Tomi Petteri Mikanpoika, s. 13.4.1995.
Taulu 25.
X. Aleksi Mylläri (Nikolain poika, taulu 21), s. Salmissa 28.7.1933.
Panostaja. K. Helsingissä 27.8.1976. – Puoliso Helsingissä 9.3.1958
pankkitoimihenkilö Terttu Esteri Heinonen, s. Toholammella 11.2.1933,
elää leskenä Vantaalla, vht itsellinen Yrjö Aleksander Heinonen ja Laimi
Maria Kallioinen (tämän 1. aviossa).
XI. Lapsia (syntyneet Helsingissä):
Juha Aleksi, s. 25.10.1958, toimitusjohtaja. Taulu 26.
Reijo Tapani, s. 12.5.1960, myyntipäällikkö. Taulu 27.
Hanne Maria, s. 9.11.1966. Ylioppilas, opiskelija. – Puoliso Kirkkonummella 31.1.1998 järjestelmäasiantuntija Tom Thorvald Österberg,
s. Espoossa 13.3.1961. Elävät Espoossa.
Taulu 26.
XI. Juha Aleksi Mylläri (Aleksin poika, taulu 25), s. Helsingissä
25.10.1958. Merkonomi, toimitusjohtaja. Elää Tampereella. – Puoliso
Lappeenrannassa 5.11.1983 kosmetologi Anita Marjatta Kaski, s. Lappeenrannassa 18.12.1958, avioero 1991, elää Vantaalla, vht portinvartija
Voitto Olavi Kaski ja Meeri Marjatta Sipiläinen.
XII. Lapsi:
Jenny Katariina Marjatta, s. Vantaalla 14.12.1985. Elää Vantaalla.
Taulu 27.
XI. Reijo Tapani Mylläri (Aleksin poika, taulu 25), s. Helsingissä
12.5.1960. Tradenomi, myyntipäällikkö. – Puoliso Espoossa 28.4.1984
sitt. kasvatustieteen maisteri, ammattikorkeakoulun opettaja Jaana Mirjam Poikolainen (käyttää nimeä Poikolainen), s. Espoossa 14.3.1960, vht
65
sotilasmestari Maunu Eero Poikolainen ja Sylvi Kyllikki Soikkeli. Elävät Lohjalla.
XII. Lapsia:
Lauri Kaleva, s. Espoossa 28.2.1985.
Lassi Ilmari, s. Vihdissä 12.11.1986.
Leea Orvokki, s. Vihdissä 3.6.1988.
Leo Matti Tapani, s. Lohjan maalaiskunnassa 28.1.1990.
Taulu 28.
X. Väinö Mylläri (Nikolain poika, taulu 21), s. Salmissa 7.12.1937.
Työnjohtaja. K. Ruotsin kansalaisena (v:sta 1980) Sundsvallissa Ruotsissa 26.4.1998. – Puoliso Tukholmassa 11.7.1968 ompelija Mirja Tuulikki
Toivanen (tämän 2. aviossa), s. Valtimossa 22.5.1943, vht sekatyömies
Aarne Veikko Toivanen ja Kirsti Mirjam Närhi, elää leskenä Sundsvallissa Ruotsissa. 1. puoliso 1961 rakennustyömies Esko Kalevi Ahonen, s.
1936, avioero 1964.
XI. Lapsi:
Monika Mirjami, s. Södertäljessä Ruotsissa 3.2.1969. Opiskelija. Elää
Sundsvallissa Ruotsissa.
Taulu 29.
X. Kalevi Mylläri (Nikolain poika, taulu 21), s. Pihtiputaalla
18.8.1940. Tarkastaja. – Puoliso Kuopiossa 11.2.1962 postinjakaja Helvi
Kaarina Andronoff, s. Vehmersalmella 15.10.1942, vht työmies Vasili
Simonpoika Andronoff ja Maria Grigorintytär Jermiloff. Elävät Helsingissä.
XI. Lapsia (syntyneet Kuopiossa):
Rauno Kalevi, s. 28.7.1962, moottoripyöräasentaja. Taulu 30.
Tarja Hannele (käyttää nimeä Mylläri), s. 13.9.1963. Pankkidiileri. –
Puoliso Helsingissä 21.5.1994 myyntipäällikkö Antti Rainer Leskinen, s.
Lahdessa 6.6.1964. Elävät Helsingissä.
Taulu 30.
66
XI. Rauno Kalevi Mylläri (Kalevin poika, taulu 29), s. Kuopiossa
28.7.1962. Moottoripyöräasentaja. – Puoliso Helsingissä 28.7.1990 kuvanvalmistaja Pirjo Birgitta Teresia Bäck (käyttää nimeä Bäck-Mylläri),
s. Espoossa 28.7.1961, vht porttivahti Bengt Rafael Bäck ja Hilma Voutilainen. Elävät Helsingissä.
XII. Lapsia (syntyneet Helsingissä):
Anu Maaria Teresia, s. 8.3.1991.
Sari Johanna, s. 25.5.1993.
Maarit Emilia, s. 20.7.1996.
Taulu 31.
VII. Jeremei Gordejeff (Osipin poika, taulu 13), s. Salmissa 23.5.
1853. Sukunimi Gordejeff ilmestyy häneen liittyen asiakirjoihin luult.
ensimmäisen kerran 1897 eli vasta hänen kuoltuaan. 103 Tuli ilm. heti
avioiduttuaan 1876 kotivävyksi ”yli-ikäisen” appensa, lampuoti Mihail
Ivaninpojan taloon, joka tuolloin käsitti 3/64 arvioruplan veroisen 1/8
osan maakirjatalosta n:o 2 Salmin Virtelän kylässä ja jonka lampuotina
hän esiintyy henkikirjoissa ainakin jo 1881 appensa vielä eläessä. Hänelle vahvistettiin kuolemansa jälkeen Manssilan lohkokunnassa 1892–96
toimeenpannussa isossajaossa 104 lampuodin hallintaoikeus tilaansa,
VII
Jeremei Gordejeff
Lampuoti
(1853–91)
Taulu 31
VIII
Ivan Gordejeff
Perintötalollinen
(n.1882–1915)
Taulu 32
IX
Mikko Korttela
Työmies
(1910–81)
Taulu 33
X
Markku Kalevi Korttela
Moottorityökoneenkuljettaja
(1940–)
Taulu 34
XI
Mika Kalevi Korttela
67
Sorvari
(1968–)
Taulu 35
joka tuolloin tuli käsittämään 1/4 arvioruplan ja 0,0500 uuden manttaalin
veroisen RN:olla 22 merkityn Pajamäki-nimisen puoliskon maakirjatalosta n:o 2. Tuolloin tila käsitti yhteensä 55,54 hehtaaria, joista peltoa 1,41,
niittyä 3,82, viljeltävää maata 17,65 ja metsämaata 32,49 hehtaaria. K.
Salmissa 11.3.1891. – Puoliso Salmissa 3.10./15.10.1876 Jefrosinja Mihailintytär (tämän 1. aviossa), s. ilm. Salmissa n. 1859, k. siellä n.
1927, 105 vht lampuoti Salmin Virtelän kylässä (n:o 2) Mihail Ivaninpoika ja Tatjana Kondratintytär. 2. puoliso 1892 populi Salmin Räimälän
kylästä, sitt. loinen Jegor Afanasinpoika Häkki eli Buikoff, s. 1869, k.
luult. 1929.
VIII. Lapsia:
Marija, s. Salmissa 22.7.1877, k. siellä 15.7.1878.
Andrei, s. Salmissa 13.9.1878, k. ilm. siellä lapsena.
Anastasija, s. ilm. Salmissa n. 1880. Katoaa henkikirjoista viimeistään
1884. K. ilm. Salmissa lapsena.
Ivan, s. ilm. Salmissa n. 1882, perintötalollinen, k. 1915. Taulu 32.
Irina, 106 s. Salmissa 9.5./21.5.1884. Oli palvelijattarena ortodoksisessa pappilassa Salmin Manssilassa n. 1896–97 ja kauppias Feodor Jakovinpoika Sokoloffin perheessä n. 1897–1905. Toimi avioiduttuaan
ompelijattarena. K. Jalasjärvellä 7.10.1940. – Puoliso Salmissa 11.11./
24.11.1905 (luterilainen vihkiminen 29.1.1906) mökkiläinen (n:o 213),
sitt. talollinen Salmin Manssilassa (n:o 45) Kaarlo (Kalle) Aleksanteri
Tuovinen, s. Pielisjärvellä 12.1.1880 (uutta lukua), k. Pielavedellä 23.3.
1946.
Mihail, s. ilm. Salmissa n. 1886. Katoaa henkikirjoista viimeistään
1891. K. ilm. Salmissa lapsena.
Matrona, s. ilm. Salmissa n. 1889/1890. Katoaa henkikirjoista viimeistään 1899. K. ilm. Salmissa lapsena.
Taulu 32.
VIII. Ivan Gordejeff (Jeremein poika, taulu 31), s. ilm. Salmissa n.
1882. Esiintyy henkikirjoissa ainakin jo 1907 Salmin Virtelän kylässä
lampuotina kotitilallaan, joka käsitti RN:olla 22 merkityn Pajamäkinimisen puoliskon maakirjatalosta n:o 2 eli 55,54 hehtaaria. Lunasti
589,83 markalla Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston Kamari-
68
toimituskunnalta 17.11.1909 perintökirjan 107 kotitilaansa tullen perintötalolliseksi. Myi perintötalonsa manssilalaiselle maakauppiaalle ja perinrintötalolliselle Mihail Andreinpoika Röppäselle 900 ruplalla 1910. 108
69
Oli tämän jälkeen loisena yhdessä isäpuolensa Jegor Afanasinpoika Häkin (taulu 31) perheen kanssa entisellä kotitilallaan ja ainakin jo v:sta
1915 loisena perintötalollisen Jegor Filipinpoika Miššin talossa Salmin
Virtelän kylässä (n:o 5). K. Salmissa 11.9.1915. – Puoliso Salmissa
15.5./28.5.1905 Anastasija Ivanintytär Viršši, s. Salmissa 13.10./25.10.
1885, k. siellä 19.6.1935, vht perintötalollinen Salmin Tulemajoen kylässä (n:o 4) Ivan Petrinpoika Viršši ja Matrona Feodorintytär.
IX. Lapsia (syntyneet Salmissa):
Vasili, s. 15.12./28.12.1908. Esiintyy viimeisen kerran henkikirjoissa
1915. K. ilm. Salmissa lapsena.
Mikko (Mihail), s. 10.11./23.11.1910, työmies, k. 1981. Taulu 33.
Taulu 33.
IX. Mikko (Mihail) Korttela (v:een 1943 Gordejeff) (Ivanin poika,
taulu 32), s. Salmissa 10.11./23.11.1910. Kävi kaksi luokkaa kansakoulua. Varusmies Polkupyöräpataljoona 2:ssa Valkjärvellä 1931–32. Mainitaan viimeisen kerran henkikirjoissa leskiäitinsä kanssa Salmin Virtelän
kylässä (n:o 53) asuntotilallinen Grigori Loginoffin tilalla 1933. Asui
tämän jälkeen Salmin Tulemajoen kylässä 1935 sekä Jääskessä ja Enossa
1935–36. Muutti Lappeelle 1936, jossa toimi työmiehenä. Oli Jatkosodan
jälkeen työmiehenä, sähkömiehenä ja metsämiehenä Sodankylässä, Säräisniemellä, Hyrynsalmella, Enossa ja viimeksi moottorityökoneenkuljettajana Lappeenrannassa. Osallistui Talvisotaan reservisotamiehenä/kiväärimiehenä Jalkaväkirykmentti 4:n III pataljoonan 7. komppaniassa Karjalan Kannaksella haavoittuen käteen Muolaassa 1939, ja Jatkosotaan korpraalina/keittäjänä lähinnä linnoitusjoukoissa Karjalan Kannaksella ja Etelä-Aunuksessa. Vm. 2 (1940), Ts. mm. s. ja m.k., Js. mm. K.
Lappeenrannassa 14.8.1981. – Puoliso Lappeenrannassa 24.11.1939 työläinen Aino Maria Jyrkinen (tämän 2. aviossa), s. Jääskessä 6.2.1901, k.
Lappeenrannassa 2.10.1987, vht talollinen Matti Jyrkinen ja Elli Hyvärinen. 1. puoliso 1927 työmies Otto Majuri (tämän 2. aviossa), s. 1893,
avioero 1939, k. 1981.
X. Lapsia:
Eila Marjatta (v:een 1943 Gordejeff), s. a.n. Jääskessä 31.12.1936.
Tehdastyöläinen. K. Huddingessa Ruotsissa 14.4.1996. – Puoliso Lap-
70
peenrannassa 15.3.1958 puuseppä Ilpo (v:een 1953 Uuno) Armas Pohjonen, s. Lappeella 12.4.1929, k. Huddingessa Ruotsissa 1.6.1974.
Raili Vuokko (v:een 1943 Gordejeff), s. a.n. Jääskessä 13.6.1938. –
Puoliso Lappeenrannassa 31.10.1959 linja-autonkuljettaja Tauno Ilmari
Leino, s. Säkkijärvellä 22.7.1931. Elävät Lappeenrannassa.
Terttu Kaarina (v:een 1943 Gordejeff), s. kaks. Lappeella 16.4.1940,
elää leskenä Kivijärvellä. – Puoliso Lappeenrannassa 1.11.1958 automaalari Jouko Juhani Paavilainen, s. Säkkijärvellä 25.6.1938, k. Lappeella
4.9.1976.
Markku Kalevi, s. kaks. kuten ed., moottorityökoneenkuljettaja. Taulu
34.
Taulu 34.
X. Markku Kalevi Korttela (v:een 1943 Gordejeff) (Mikon poika,
taulu 33), s. kaks. Lappeella 16.4.1940. Moottorityökoneenkuljettaja. –
Puoliso Lauritsalassa 1.11.1963 Marja-Liisa Suikka, s. Lauritsalassa
6.8.1946, vht laivuri Aarne Suikka ja Kerttu Maria Virtanen. Elävät Lappeenrannassa.
XI. Lapsia:
Anne Helena, s. Lauritsalassa 23.6.1965. Insinööri. – Puoliso Lappeenrannassa 7.8.1993 turbiiniteknikko Markku Tapio Sopanen, s. Lauritsalassa 20.10.1964. Elävät Pyhtäällä.
Mika Kalevi, s. Lappeenrannassa 22.7.1968, sorvari. Taulu 35.
Minna Johanna, s. Lappeenrannassa 25.5.1975. Elää siellä.
Taulu 35.
XI. Mika Kalevi Korttela (Markku Kalevin poika, taulu 34), s. Lappeenrannassa 31.1.1968. Sorvari. Elää Joutsenossa. – Puoliso Mikkelissä
4.7.1997 päiväkotiapulainen Kati Janita Roikonen (tämän 4. aviossa), s.
Mikkelissä 24.5.1970, avioero 1999, elää Mikkelissä, vht apuhoitaja
Heimo Tapio Roikonen ja Pirkko Liisa Kärkkäinen. 1. puoliso 1989 sekatyömies Esa Pekka Nojonen, s. 1962, avioero 1990; 2. puoliso 1990 sekatyömies Mika Hannu Kristian Kariniitty (ent. Jänis), s. 1966, avioero
1991; 3. puoliso 1995 sekatyömies Mika Tapani Liljamäki (ent. Turpeinen), s. 1965, avioero 1997.
XII. Lapsia:
71
Toni Mikael (Kouhia, ent. Pötry), s. Lappeenrannassa 31.1.1988. –
Elää Joutsenossa isänsä tunnustamana äitinsä Sari Annika Kouhian, o. s.
Pötry, s. Lappeenrannassa 25.9.1967, kanssa ja tämän nykyisen puolison
Janne Kouhian sukunimeä kantaen.
Anni Vilma Eveliina, s. Mikkelissä 5.8.1998.
Taulu 36.
VII. Jefim Tähtinen (v:een 1906 Gordejeff) (Osipin poika, taulu
13), s. Salmissa 6.2./18.2.1855. 109 Esiintyy ilmeisesti isoisänsä isoisän
Gordein (taulu 1) nimen mukaan Gordejeff-sukunimen käyttöön ottaneena henkikirjoissa v:sta 1875 lähtien toimiessaan kauppa-apulaisena vähittäiskauppias Aleksandr Jermolainpoika Mannijevin liikkeessä Sortavalassa 1870–80. Kauppa-apulainen sortavalalaisen vähittäiskauppiaan
Vasili Stepaninpoika Veledejevin sekä tämän veljen ja yhtiömiehen Andrein maakaupassa Sortavalan pitäjän Tulolansaaren Möntsölänsalmen
(Möntsölä) kylässä 1881–82. Sai 21.5.1883 luvan pitää omaa kauppaa
Sortavalan kaupungissa ja toimi siellä kauppiaana kahden kauppapalvelijan avustamana 1883–85 maksaen kaupungille veroa kuudesta veroäyristä. 110 Maakauppias Impilahden Koirinojan kylässä 1886–89; 111 sai
pulavuosien 112 aikana 11 457 markan suuruiseksi arvioidulle omaisuudelleen ja 8 981 markan suuruisille veloilleen anomansa konkurssituomion 13.11.1889 113 ja asui tämän jälkeen loisena edelleen Impilahdella
v:een 1890. Sukulaistensa, sortavalalaisten suurliikemiesveljesten Nikolai ja Konstantin Siitoinin, 114 omistaman kaupan hoitaja Uukuniemen
pitäjän Uukuniemen kylän (n:o 7) Salmisaaressa 1891–94. Värtsilän
tehdasyhdyskunnan 115 1. kaupanhoitaja Tohmajärven Värtsilän kylässä
1895–1902. 116 Lunasti 500 Venäjän ruplalla veljeltään Ivanilta 1898
hallintaoikeuden puoleen osaan (27,33 hehtaaria) tämän Salmin Manssilassa ollutta RN:olla 17 merkittyä Mäenotsa-nimistä tilaa sekä siihen
kuulunutta myllytonttia ja myllyä eli 1/8 arvioruplan ja 0,0281 uuden
manttaalin veroiseen 3/80 osaan maakirjataloa n:o 1 (ks. tarkemmin taulu
14) ja tuli lampuodiksi kuvernöörin päätöksellä 15.12. s. v. 117 Lankonsa
vähittäiskauppias Ivan Filipinpoika Klimpujeffin (v:sta 1906 Ketokivi) 118 kaupan hoitaja Sortavalassa 1902–03. 119 Maakauppiaana Sortavalan pitäjän Tokkarlahden kylässä Riekkalansaaressa 1903–11, missä puolisonsa omisti 7.2.1904 tehdyllä kauppakirjalla talollinen Ivan Petrinpoi-
72
ka Sotikoffilta ja tämän veljen leskeltä Paraskovja Stepanintytär Sotikoffilta 325 markalla ostaman 0,72 hehtaaria viljeltyä maata käsittäneen
Jefim Tähtinen
Kauppias
(1855–1927)
Taulu 36
VII
VIII
Wäinö
Ylänne
Insinööri
(1884–1964)
Taulu 37
IX
Heimo Veikko
Ylänne
Asentaja
(1923–94)
Taulu 37
X
Martti
Tähtinen
Ratsuvääpeli
(1900–27)
Taulu 36
Lauri
Tähtinen
Liikkeenharjoittaja
(1905–69)
Taulu 41
Kaarlo Väinö
Ylänne
Liikkeenharjoittaja
(1927–)
Taulu 38
Paul
Tähtinen
Kersantti
(1909–31)
Taulu 36
Antti Olavi
Ylänne
Rakennusmestari
(1928–96)
Taulu 39
Pekka Sakari
Ylänne
Rakennusmestari
(1958–)
Taulu 40
Viktor
Tähtinen
Asemestari
(1911–86)
Taulu 43
Kullervo
Tähtinen
Liikkeenharjoittaja
(1930–)
Taulu 42
Lassi Jukka Kullervo
Tähtinen
Lähetti
(1953–)
Taulu 42
RN:olla 14 merkityn Kauppala-nimisen palstatilan. 120 Lunasti 331,77
markalla Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston Kamaritoimituskunnalta 21.2.1907 perintökirjan 121 veljensä Ivanin hänelle 1898 siirtämään kotitilan em. toiseen puoliskoon Salmin Manssilassa tullen perintötalolliseksi. Myi perintötalonsa myllytontti- ja myllyosuuksineen em.
langolleen Ivan Ketokivelle 2 000 markalla 25.6.1907. 122 Kauppiaana
Osakeyhtiö Hämekoski Aktiebolaget’in Hämekosken puuhiomon tehdasyhdyskunnassa Ruskealan Häyskynvaaran kylässä jonkin aikaa
1911. 123 Kauppa-apulaisena ystävänsä, sortavalalaisen suurliikemiehen
Paavo (Pavel) Petrinpoika Jylhän (ent. Hernberg) omistamassa N. & K.
Siitoin-nimisessä 124 tukku- ja vähittäisliikkeessä Sortavalassa 1912–
18. 125 Varastonhoitaja Sortavalan Telakka- ja Konepaja Oy:ssä Sortavalassa 1919–27. Sortavalan ortodoksisen seurakunnan kirkonisännöitsijä
(staarosta) ja tässä ominaisuudessa samalla itseoikeutettu seurakunnan
kirkkoraadin (seurakunnanneuvosto) jäsen 1902–1910. 126 K. Sortavalas-
73
sa 12.4.1927. – Puoliso 1:o Sortavalassa 17.8./29.8.1883 Anna Dimitrintytär Siitoin, s. Sortavalan pitäjän Rytyn kylässä 5.8./17.8.1857, k.
(synnytykseen) Impilahdella 15.2/27.2.1887, vht porvari Joensuussa,
kauppias ja mm. Ilolan rälssihovin omistaja Ruskealan Särkisyrjän kyläs-
74
sä (n:o 10) Dimitri Iljanpoika Siitoin 127 ja Fedosja Vasilintytär Ratinen;
2:o Uukuniemellä (luterilainen vihkiminen) 20.9.1891 ja Sortavalassa
(ortodoksinen vihkiminen) 9.9./21.9. s.v. Helmi Maria Hahl, s. kaks.
Nilsiässä 25.2.1873, k. Kuopiossa 12.6.1950, vht Nilsiän lukkari, välskäri
ja silmänkääntäjä Adam Hahl ja Magdalena Charlotta Salow.
VIII. Lapsia:
1. Wäinö (Vianor), s. Sortavalassa 14.7./27.7.1884, insinööri, k. 1964.
Taulu 37.
2. Vera (v:een 1906 Gordejeff), 128 s. Uukuniemellä 15.8./27.8.1892.
Kävi keskikoulun Sortavalan Suomalaisessa Tyttökoulussa 1902–08 ja
yhdeksänkuukautisen kutomakurssin Sortavalassa 1908–09. Valmistui
sairaanhoitajattareksi Sortavalan yleisen sairashuoneen sairaanhoitajatarkurssilta 1.1.1910. Kotkan kunnallissairaalan alihoitajatar 1.6.1910–31.3.
1913. Marian sairaalan alihoitajatar Helsingissä 18.4.1913–3.5.1914.
Kotkan kunnallissairaalan vt. osastonhoitajatar 1.6.–31.8.1914. Antinkadun sotasairaalan nuorempi sairaanhoitajatar Helsingissä 1.9.–30.11.
1914. Marian sairaalan sotilasosaston alihoitajatar Helsingissä 1.12.
1914–14.1.1916. Pietarin Naislääkäriopiston kirurgisen opetusklinikan
(”Nobelin sairaala”) nuorempi sairaanhoitajatar 16.1.1916–20.2.1918 ja
tämän sairaalan suljettuna ollessa Suomen Teollisuudenharjoittajain
kenttäsairaalan vt. osastonhoitajatar I Maailmansodassa Väinänlinnan
(Dvinsk) rintamalla Länsi-Venäjällä 1.6.–2.8.1917. Pakeni silloisen kaartinratsuväeneversti Georg Londénin johtaman pienen aseistetun suomalaisryhmän mukana Pietarista salateitse Laatokan ahtojäiden yli Suomeen
helmi-maalisk. vaihteessa 1918. 129 Osallistui Vapaussotaan ensin sairaanhoitajattarena Mouhun rintamalla ja myöh. Savonlinnan sotasairaalan osastonhoitajattarena. Rauhan sotilassanatorion osastonhoitajatar
Joutsenossa 28.6.–10.10.1918. Lappeenrannan sotilassairaalan osastonhoitajatar 15.10.1918–15.4.1919. Helsingin sotilassairaalan (”Tilkka”)
vt. osastonhoitajatar 26.4.–31.8.1919, nuorempi osastonhoitajatar
1.9.1919–31.5.1921. Kenttätykistörykmentti 1:n ensimmäinen sairaanhoitajatar Tuusulassa 1.6.1921–31.5.1922. Avioiduttuaan 1922 asui kuolemaansa asti Helsingissä. Osallistui Talvisotaan sairaanhoitajattarena
ensin sotasairaalassa Vaasassa ja myöh. sotilaspiirin ensiapuasemalla
Helsingissä. Vs. mm. s.k., Ts. mm. s.k., Sininen risti m. ja s.k. K. Helsingissä 19.1. 1994. – Puoliso Helsingissä 2.7.1922 Korkeimman hallinto-
75
oikeuden notaari, Kenttätykistörykmentti 1:n sotatuomari, hovioikeuden
auskultantti, sitt. opetusministeriön hallitusneuvos, Helsingin Sotilaspiirin II sotaoikeuden puheenjohtaja, varatuomari Lauri Alarik Castrén, s.
Janakkalassa 6.3.1887, k. Helsingissä 17.1.1968.
76
2. Feliks, s. Värtsilässä Tohmajärvellä 24.7.1895, k. siellä 1.4.1899.
2. Militsa, s. Värtsilässä Tohmajärvellä 9.5.1897, k. siellä 5.6. s.v.
2. Siiri (Sira) (v:een 1906 Gordejeff), s. Värtsilässä Tohmajärvellä
22.7./3.8.1898. Kävi Sortavalan 2-luokkaisen Kauppa-apulaiskoulun
1911–12 ja 1914–15. Toimi aluksi sortavalalaisen suurliikemiehen ja
kumminsa Paavo (Pavel) Petrinpoika Jylhän (ent. Hernberg) omistaman
N. & K. Siitoinin tukku- ja vähittäisliikkeen palveluksessa Sortavalassa
ja myöh. kassanhoitajana Veljekset Kivinen O.Y:n konttorissa siellä.
Avioiduttuaan 1926 asui perheineen Impilahden Uomaan kylässä 1926–
30, Helsingissä 1930–32, Kajaanissa 1932–38, Helsingissä 1939–40,
Lappeenrannassa 1940–44, Kuopiossa 1944–45, Pihtiputaalla 1945–47 ja
Joensuussa v:sta 1947 kuolemaansa asti. Kuopion läänin apulaislääninlääkärin Joensuun toimiston ylim. kanslisti 1.1.1950. Pohjois-Karjalan
lääninlääkärin toimistoapulainen Joensuussa 1.3.1960–22.7.1965. K.
Joensuussa 6.5.1966. – Puoliso Helsingissä (ortodoksinen vihkiminen)
10.11.1926 ja (luterilainen vihkiminen) 14.11. s.v. farmaseutti, vänrikki,
sitt. yleisesikuntaupseeri, everstiluutnantti, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karjalan piirin toiminnanjohtaja Aarne Viljo Hirva (v:een 1928
Hellgrén), s. Sortavalassa 7.3.1896, k. Joensuussa 14.11.1952.
2. Martti (Mark) (v:een 1906 Gordejeff), s. Värtsilässä Tohmajärvellä
24.10./6.11.1900. Kävi maamieskoulun. Varusmies Hämeen Ratsurykmentin 4. eskadroonassa Hämeenlinnassa tammi–elok. 1921 ja Lappeenrannassa elok. 1921–tammik. 1922. Kävi Ratsuväen Aliupseerikoulun ensimmäisen kanta-aliupseerikurssin (ns. A-kurssi) Lappeenrannassa 20.6.
1921–20.5.1922 rykmenttinsä parhaana ja kurssinsa toiseksi parhaana
oppilaana. Kapitulanttisitoumukset tehtyään oli Hämeen Ratsurykmentin
4. eskadroonassa Lappeenrannassa alikersantti ja kersantti 20.1.1922–
24.12.1924, ratsuvääpeli ja eskadroonan vahtimestari 24.12.1924–25.4.
1926, jolloin passitettiin Halilan keuhkotautiparantolaan. Kävi Suomen
Armeijakoirayhdistyksen armeijakoirakuljettajakurssin Helsingissä 1.2.–
28.3.1923. Kuului Impilahti-Koirinoja-Jaakkiman Suojeluskuntaan jouluk. 1918–tammik. 1920. Oli Hämeen Ratsurykmentin aliupseerikerhon
puheenjohtajana. Alikersantti 20.1.1922, kersantti 8.6.1922, ratsuvääpeli
24.12.1922. K. Halilan keuhkotautiparantolassa Uudellakirkolla 16.5.
1927. Naimaton.
77
2. Faini (Faina) (v:een 1906 Gordejeff), s. Sortavalassa 19.2./3.3.
1903. Toimi nuoruudessaan muutamia vuosia Karjalan Tukkukauppa
O.Y:n kassanhoitajana Sortavalassa. Avioiduttuaan 1927 hoiti tiliasioita
puolisonsa konttorissa Kiviniemen kylässä Sakkolassa v:een 1939. Puolisonsa kuoltua Sallan Sotilaskodin johtajatar heinäk. 1939; tämän sotilaskodin tuhouduttua Talvisodassa jouluk. s.v. menetti kaiken omaisuutensa. Kansanhuoltolautakunnan kassanhoitaja Pellon kylän Ylirannassa
Turtolassa vuodenvaihteesta 1939/1940 alkaen. Uudelleen perustetun
Sallan Sotilaskodin johtajatar Kuolajärven Märkäjärven kylässä ainakin
jo huhtik. 1940. Pohjois-Karjalasta yli koko pohjoisen Suomen toimintaalueensa ulottaneen 5. Sotilaskotikeskuselimen talouspäällikkö 11. Divisioonan yhteydessä Rovaniemellä ainakin jo heinäk. alusta 1940 lukien
sekä 6. Divisioonan yhteydessä Hanhikoskella Kemijärven pitäjässä 1941
Kuva 30. Neuvostoliittolaisten partisaanien surmaaman kolmen Suomen Sotilaskotiliiton johtohenkilön juhlallinen muistotilaisuus Helsingin Vanhassa kirkossa
10.7.1942. Ylipäällikön ja Puolustusvoimain seppeleet yhdessä eversti Harald
Roosin (vasemmalla) ja Ylipäällikön vanh. adjutantin everstiluutnantti Ragnar R.
Grönvallin (oikealla) kanssa laskenut jääkärikenraalimajuri Viljo Tuompo (keskellä) lukemassa näille sankarivainajille omistettua Ylipäällikön päiväkäskyä.
Faini Aflechtin, o.s. Tähtinen (taulu 36), arkku ilmeisesti oikealla. – SA-kuva.
78
ja Oulussa v:n 1942 alusta lähtien. Kaatui tarkastusmatkalla yhdessä
Suomen Sotilaskotiliiton puheenjohtajan Toini Jänneksen ja kenraalitar
Greta Palojärven kanssa Murtovaaran-Hossan tiellä Isolehto-nimisessä
paikassa Kuusamon Murtovaaran kylässä neuvostoliittolaisten partisaanien tulituksessa 5.7.1942, 130 minkä johdosta Ylipäällikkö antoi päivä-
79
käskyn 131 ja tapahtuman muistoksi kaatumapaikan lähelle pystytettiin
myöhemmin muistomerkki. Haudattu Hietaniemen sankarihautausmaalle
Helsingissä. Ts. mm. s.k., VR 4 m.k. (1942), 132 VR surur. (1942). –
Puoliso luult. Viipurissa 27.11.1927 Sakkolan Sähkö O.Y:n toimitusjohtaja, teknikko, sitt. Vuoksen ja Suvannon Höyryvene O.Y:n toimitusjohtaja ja Kiviniemen Konepaja Oy:n johtaja Armas Aflecht, s. Joroisissa
12.11.1898, k. Sakkolassa 8.2.1939.
2. Lauri (Lavrenti), s. Sortavalan pitäjässä 20.11./3.12.1905, liikkeenharjoittaja, k. 1969. Taulu 41.
2. Johannes (Ivan), s. Sortavalan pitäjässä 1.4.1908, k. siellä 11.4. s.v.
2. Paul (Pavel), s. Sortavalan pitäjässä 4.10./17.10.1909. Vapaaehtoinen varusmies Hämeen Ratsurykmentissä Lappeenrannassa kesäk. 1927
– elok. 1928 aluksi sen 4. eskadroonassa ja myöh. sen 2. eskadroonassa.
Kävi Ratsuväen Aliupseerikoulun korpraalikurssin Lappeenrannassa lokak. 1927–maalisk. 1928 ja Ratsuväkiprikaatin rehumestarikurssin siellä
toukok. 1928. Vakinaiseen palvelukseen kersanttina luult. 1.11.1929. 133
Erillisen Maalentolaivueen rehumestari Suur-Merijoella Viipurin pitäjässä 1929/1930 134–23.6.1931. Kävi Kenttätykistörykmentti 2:n rehumestari- ja kuormastoaliupseerikurssin Viipurissa huhti-toukok. 1931. Korpraali 6.3.1928, alikersantti 1928, kersantti ilm. 1.11.1929. 135 K. moottoripyöräonnettomuudessa Sorvalissa Viipurin pitäjässä 23.6.1931. Naimaton.
2. Viktor, s. Sortavalassa 14.10./27.10.1911, asemestari, työnjohtaja,
k. 1986. Taulu 43.
Taulu 37.
VIII. Wäinö (Vianor) Ylänne (v:een 1903 Gordejeff) (Jefimin poika, taulu 36), s. Sortavalassa 14.7./26.7.1884. Äitinsä kuoltua 1887 tuli
kaksivuotiaana viideksi vuodeksi sortavalalaisen kauppias Ivan Filipinpoika Klimpujeffin (v:sta 1906 Ketokivi) ja tämän puolison, äidin nuoremman sisaren Olgan, o.s. Siitoin, hoiviin. 136 Kävi Sortavalan Yksityi-
80
sen Tyttökoulun I luokan 1894–95, Sortavalan kaksiluokkaisen Suomalaisen Realikoulun I luokan 1895–97 ja Joensuun Klassillisen Lyseon I–
IV luokat 1897–1900. Kävi Kuopion Teollisuuskoulun 1901–03 ja valmistui sen koneosastolta teknikoksi. Opiskeli tämän jälkeen vuoriinsinööriksi Ruotsissa noin vuoden ajan. 137 Siirtyi opiskelemaan Saksaan 1905 ja valmistui insinööriksi Mittweidan kaupungissa Sachsenissa. 138 Oli tämän jälkeen jonkin aikaa konemestarina merillä. 139 Sai
äitinsä isän Dimitri Iljanpoika Siitoinin jälkeläisenä sukulaisiltaan, sortavalalaiselta suurlahjoittajapariskunnalta, valtioneuvos Herman ja Elisabeth Ivanintytär Hallonbladilta, o.s. Siitoin, 10 000 markan perinnön
1908. 140 Toimi tämän jälkeen 18 vuoden ajan ensin työnjohtotehtävissä
laivatelakalla Pietarissa 141 ja sitten Viron valtion laivanrakennusteollisuuden palveluksessa Kohtla-Järvellä ja Tallinnassa. 142 Palasi Suomeen
heinäk. 1926 143 ja asui aluksi noin vuoden ajan Kiviniemen kylässä
Sakkolassa. Työnjohtaja Valtion Kivääritehtaalla Jyväskylässä
1.12.1927–31.5.1931 ja Rannikkotykistörykmentti 1:ssä Suomenlinnassa
Mäkiluodon ja Kuivasaaren järeitä pattereita rakennettaessa 1.6.1931–
31.12.1935. Ylityönjohtaja Valtion Laivatelakalla Suomenlinnassa
6.5.1936–31.1.1945, Merivoimien Varikko 2:ssa Kyminlinnassa Kotkassa 1.2.–31.3.1945, Turun Rannikkotykistörykmentissä Turussa 1.4.–
31.5.1945 ja Merivoimien Va- rikko 1:ssä Parolassa Hämeenlinnassa
1.6.–31.8.1945. 144 Ylityönjohtaja Valkon Laiva Oy:n Suomenlinnan
telakalla sotakorvausaluksia rakennettaessa 1945–50. 145 Wärtsiläyhtymä Oy:n Hietalahden Telakan piirustusarkistonhoitaja Helsingissä
1950–57. 146 Osallistui Talvisotaan ja Jatkosotaan sotatarviketeollisuuden palveluksessa. Ts. mm. K. Helsingissä 27.2.1964. – Puoliso Tallinnassa 6.8.1921 ent. toimistovirkailija Adele Marie Thomson (lut.), s. Tallinnassa 7.6./19.6.1894, k. Helsingissä 24.3. 1981, vht 1. perämies Karl
(Karel) Thomson ja Anna Jaanintytär Napp.
IX. Lapsia:
Aili Kerttu, s. Tallinnassa 30.6.1922. Myymäläesimies. Osallistui
Talvisotaan rannikkotykistön sotilaskotisisarena Saarenpään kylässä
Koivistolla Karjalan Kannaksen saaristossa. Ts. mm. Elää leskenä Helsingissä. – Puoliso Helsingissä 1.10.1955 ylioppilas, toimittaja Alvar
Veikko Rafael Innamo (v:een 1936 Helenius) (tämän 2. aviossa), s. Kurkijoella 21.4.1904, k. Helsingissä 18.8.1972.
Heimo (Henno) Veikko, s. Tallinnassa 30.9.1923. Puhelinasentaja.
Osallistui Jatkosotaan tykkimiehenä rannikkopuolustusjoukoissa ottaen
osaa mm. Suursaaren valtaukseen. K. Helsingissä 20.6.1994. – Puoliso
81
Helsingissä 6.12.1953 myymälänhoitaja Elvi Margit Salminen (tämän 3.
aviossa), s. Uudessakaupungissa 27.9.1915, k. Helsingissä 27.2.1992, vht
leipuri Viktor Samuel Salminen ja Maria Paulina Sandberg. 1. puoliso
1938 kauppaedustaja Vilho Antero Mielikäinen (tämän 1. aviossa), s.
1904, avioero 1942, k. 1961; 2. puoliso 1945 myyntipäällikkö Viljo Emil
Lehtonen (tämän 2. aviossa), s. 1906, avioero 1948, k. 1966. Ylänteen
kummatkin avioliitot olivat lapsettomia.
82
Vilma Anna, s. Tallinnassa 29.11.1925. Kosmetologi, pankkitoimihenkilö. Osallistunut Jatkosotaan rannikkopuolustussotilaiden sotilaskotisisarena Petroskoissa (Äänislinna) Aunuksessa. Elää leskenä Helsingissä. – Puoliso Helsingissä 18.12.1954 teknikko Lauri Armas Lehikoinen
(tämän 2. aviossa), s. Viipurissa 16.10.1922, k. Viitasaarella 20.5.1984.
Kaarlo (Kalle) Väinö, s. Sakkolassa 3.9.1927, liikkeenharjoittaja.
Taulu 38.
Antti Olavi, s. Jyväskylässä 28.11.1928, rakennusmestari, k. 1996.
Taulu 39.
Taulu 38.
IX. Kaarlo (Kalle) Väinö Ylänne (Wäinön poika, taulu 37), s. Sakkolassa 3.9.1927. Teknikko, liikkeenharjoittaja. Elää leskenä Helsingissä.
– Puoliso Helsingissä 10.11.1951 kampaaja Lahja-Kyllikki Piispanen, s.
Helsingissä 22.6.1924, k. siellä 27.2.1995, vht sorvari Wiljo-Weikko
Viljam Piispanen ja Martha Parkkinen.
X. Lapsia (syntyneet Helsingissä):
Outi Maaret, s. 28.1.1953. Kansallismuseon konservaattori. – Puoliso
Helsingissä 26.4.1975 autonasentaja Matti Olavi Vuori, s. Helsingissä
21.6.1953. Elävät Espoossa.
Virve Marie, s. 10.2.1954. Merkonomi, palvelupäällikkö. – Puoliso
1:o Helsingissä 22.10.1976 tekniikan ylioppilas, sitt. diplomi-insinööri
Erik Johan Lindfors, s. Helsingissä 24.9.1954, avioero 1987; 2:o
25.2.1993 rakennusinsinööri Jukka Tapani Jaakkola (tämän 2. aviossa),
s. Helsingissä 29.10.1947. Elävät Tuusulassa.
Taulu 39.
IX. Antti Olavi Ylänne (Wäinön poika, taulu 37), s. Jyväskylässä
28.11.1928. Rakennusmestari, yliluutnantti. Osallistui Jatkosotaan va-
83
paaehtoisena esikunta- ja lähettitehtävissä Suomenlinnassa. Js. mm., SL
R (1996). 147 K. Helsingissä 23.5.1996. – Puoliso Helsingissä 27.11.
1955 sairaanhoitaja Raili Mirjam Poutanen, s. Viipurissa 2.3.1930, k.
Helsingissä 27.2.1996, vht ylikonduktööri Martti Poutanen ja Hilma
Makkonen.
X. Lapsia (syntyneet Helsingissä):
Pekka Sakari, s. 6.6.1958, rakennusmestari. Taulu 40.
Tiina Riikka, s. 25.11.1960. Ylioppilasmerkonomi, vakuutusvirkailija.
Elää Helsingissä.
Taulu 40.
X. Pekka Sakari Ylänne (Antti Olavin poika, taulu 39), s. Helsingissä 6.6.1958. Ylioppilas, teknillinen neuvonantaja, rakennusmestari. –
Puoliso Helsingissä 27.7.1985 toimistosihteeri Arja Susan Marttinen, s.
Helsingin maalaiskunnassa 7.8.1959, vht koneenkuljettaja Unto Eelis
Marttinen ja hänen 1. puolisonsa Ulpu Anneli Hankala. Elävät Helsingissä.
XI. Lapsia (syntyneet Helsingissä):
Ville Valtteri, s. 31.7.1986.
Matti Aleksi, s. 20.2.1990.
Taulu 41.
VIII. Lauri (Lavrenti) Tähtinen 148 (v:een 1906 Gordejeff) (Jefimin
poika, taulu 36), s. Sortavalan pitäjässä 20.11./3.12.1905. Oltuaan konepajaharjoittelijana Sortavalassa suoritti sähkö- ja kaasuhitsaajan erikoiskurssit. Hitsaaja Sortavalan Telakka ja Konepaja Oy:ssä 1922–39. Hitsaaja asevarikolla Kuopiossa 1940 ja Savonmaan Auto Oy:ssä 1940–41
sekä sanotun yhtiön palveluksessa Petroskoissa (Äänislinna) Aunuksessa
1941–44. Hitsaaja Heikkisen Konepaja Oy:ssä Kuopiossa 1945–49.
Työnjohtaja Polkupyöräliike Soinisessa Kuopiossa 1949–51. Yhdessä
puolisonsa kanssa perustamansa Hitsaus- ja Rautarakenne-nimisen liikkeen johtaja Kuopiossa 1951–56 ja sen jatkajan, Tähtisen Auto-nimisen
autokorjaamon, sekä siihen 1963 liitetyn automyyntiliikkeen johtaja
Kuopiossa 1956–69. Osallistui sekä Talvisotaan että Jatkosotaan hitsaajana teollisuuspiirien eri kenttäyksiköissä. Vm. 2 (1940), Ts. mm., Vm. 2
84
k.a. (1942). K. Kuopiossa 28.11.1969. – Puoliso Sortavalassa 27.10.1929
ompelijatar, sitt. liikkeenharjoittaja Siiri Johanna Uimonen (tämän 1.
aviossa), s. Sortavalan pitäjän Ojavoisten kylässä 27.5.1908, k. Kuopiossa 29.8.1983, vht muurari Juho Arvid Uimonen ja Ida Maria Nissinen
(tämän 2. aviossa). 2. puoliso 1973 liikkeenharjoittaja Kalevi Salomon
Kettunen (tämän 2. aviossa), s. 1921, avioero 1983, k. 1989.
XI. Lapsi:
Kullervo, s. Sortavalassa 14.4.1930, liikkeenharjoittaja. Taulu 42.
Taulu 42.
IX. Kullervo Tähtinen (Laurin poika, taulu 41), s. Sortavalassa
14.4.1930. Liikkeenharjoittaja, yliluutnantti. – Puoliso 1:o Kuopiossa
28.6.1952 Juulia Tiainen, s. Salmissa 5.10.1929, avioero 1990, elää
Kuopiossa, vht maanviljelijä ja hevoskauppias Salmin Miinalan kylässä
(n:o 11) Johannes (Ivan) Stepaninpoika Tiainen ja Pelageja Nikolaintytär
Tepponen; 2:o Lapinlahdella 24.11.1990 pankkitoimihenkilö Sisko Hellin Salli (tämän 2. aviossa), s. Seinäjoella 19.4.1928, vht maanviljelijä
Antti Alfred Salli (ent. Perämäki) ja Kaisa (Katri) Sofia Salli (ent. Tynjälä). 1. puoliso 1948 kiinteistöneuvos Tapani Tuomas Yli-Jaskari, s. 1921,
k. 1988. Elävät Jyväskylässä.
X. Lapsi:
Lassi Jukka Kullervo, s. Kuopiossa 16.2.1953. Lähetti. Elää Kuopiossa.
Taulu 43.
VIII. Viktor Tähtinen (Jefimin poika, taulu 36), s. Sortavalassa
14.10./27.10.1911. Kävi 6-luokkaisen Sortavalan kansakoulun 1926. 149
Viilarinoppilas Vuoksen & Suvannon Höyryvene Osakeyhtiössä Sakkolan Kiviniemen kylässä 1926–27. Viilarinapulainen Sortavalan Telakka
ja Konepaja Oy:ssä muutaman kuukauden ajan 1927. Uudelleen Vuoksen
& Suvannon Höyryvene Osakeyhtiön palveluksessa Kiviniemessä hitsaajana ja varastonhoitajana 1928–30. Kävi täydellisen kaasuhitsaus- ja
leikkauskurssin Gasaccumulatorin hitsauskoulussa Helsingissä 1928.
Monttööri Kiviniemen Autokoulu ja Korjaamossa Kiviniemessä 1930.
Vapautettiin kutsunnassa terveydellisistä syistä vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana lokak. 1930. Uudelleen Sortavalan Telakka ja Konepaja
Oy:n palveluksessa Sortavalassa kaasuhitsaajana 1931. Hitsaaja Rannikkotykistörykmentti 1:ssä Suomenlinnassa 1931. – Rannikkotykistöryk-
85
mentti 1:n konepajan aseseppä (kersantti) Suomenlinnassa 1.12.1931,
sähköaliupseeri (kersantti) 1.1.1935 ja uudelleen aseseppä 1.8.1935–
30.11.1940. Kävi Aseseppäkoulun rannikkotykistölinjan aseseppäaliupseerikurssin Helsingissä 1.9.–28.11.1934, Merisotakoulun teknillisten
aliupseerien peruskurssin Suomenlinnassa 30.10.1937–2.5.1938 sekä
sähköhitsaus- ja leikkauskurssin Ammattienedistämislaitoksessa Helsingissä 8.–27.5.1939. Osallistui Talvisotaan aseseppäaliupseerina rannikkopuolustusjoukoissa Helsingin Lohkolla. Rajavartiosto 2:n Esikunnan
asemestari (rajavääpeli) Lappeenrannassa 30.11.1940. Kävi Asekoulun
asemestarikurssin Helsingissä 3.3.–17.6.1941. Osallistui Jatkosotaan
asemestarina Laatokan Rannikkoprikaatin eri yksiköissä Sortavalan saaristossa ja Etelä-Aunuksessa. Haavoittui Habanovassa maalisk. 1942.
Rajavartiosto 1:n 150 asemestari 25.11.1944 lukien Taavetissa Luumäellä,
Immolassa
Imatralla
ja
Sodankylässä.
Kävi
Zündappmoottoripyöräkurssin Rajajääkärirykmentti 2:ssa Rovaniemellä 2.–15.9.
1945. Erillisen Rajajääkäripataljoonan vääpeli Lohjalla 31.3.1946, erosi
palveluksesta omasta pyynnöstään 15.9. s.v. Kersantti 1.12.1931, rajavääpeli 30.11.1940. – Valkon Laiva Oy:n veistämön työnjohtaja Loviisan
Valkossa 1946–49. Kävi Teollisuuden Työnjohto-opiston työnjohtajien
peruskurssin Helsingissä 1948. Wärtsilä-yhtymä O/Y:n Hietalahden Telakan työnjohtaja Helsingissä 1949–52. Puolmatkan Teollisuus Oy:n
työnjohtaja Helsingissä 1952–63. Tämän jälkeen lyhyitä jaksoja useiden
eri yhtiöiden palveluksessa Helsingissä 1964–74 ja eläkkeelle siirryttyään vartijana Postipankissa Helsingissä 1974–77. SVR mit. II (1939),
Vm. 2 (1940), Ts. mm. s.k., Vm. 1 (1944). K. Helsingissä 20.3.1986. –
Puoliso Helsingissä 5.12.1938 ompelija, sitt. siivooja Impi Ilta Tuominen, s. Helsingissä 14.3.1916, k. siellä 9.3.1990, vht kirvesmies Juho
Kustaa Tuominen ja Ida Maria Saarinen.
IX. Lapsia:
Sinikka Sisko, s. Helsingissä 10.12.1941. Siivooja. – Puoliso Helsingissä 5.6.1960 somistaja, sitt. kouluisäntä Pentti Kalevi Koski, s. Kirvussa 30.6.1937. Elävät Helsingissä.
Marja-Leena, s. Tampereella 11.7.1944. Vastaava ohjaaja. – Puoliso
Helsingissä 21.9.1963 libristi, sitt. kenttämestari Heikki Juhani Suomies,
s. Helsingissä 18.3.1938. Elävät Helsingissä.
Taulu 44.
86
V. Osip Ivaninpoika (Ivan Bolšoin poika, taulu 2), s. ilm. Salmissa n.
1790. Sai kummankin vanhempansa kuoltua veljiensä Stepanin (taulu 3)
ja Feodorin (taulu 4) tavoin 1/3 arvioruplan veroisen kolmanneksen vanhempiensa alkuperäisestä tilasta eli 1/9 osaan maakirjatalosta n:o 1 Salmin Manssilassa ja tuli 1835 lampuodiksi. ”Osip Ivanoff Gordeijeff”
tuomittiin 33:n muun syytetyn tavoin Keisarin armahtavalla käskykirjeellä 30.11./12.12.1832 kärsimään 40 paria raipaniskuja, olemaan yhden
vuoden pakkotyössä linnoituksella ja maksamaan sakkoa 48 hopearuplaa
osallistumisestaan Grosnoin kolerakaranteenilaitoksen tuhoamiseen
Manssilassa 31.8.1831, joka teko liittyi viranomaisten harkitsemattoman
jyrkistä kolerantorjuntatoimenpiteistä kiihtyneen runsaan sadan salmilaisen talonpojan suureen mellakkaan tuona samana päivänä, jolloin myös
Salmin kruununnimismies Georg Neiglick surmattiin. 151 Ilmeisesti tuomionsa seurauksena ei esiinny henkikirjoissa 1832–34. K. Salmissa 9.12.
1860. – Puoliso ennen 1818 Anastasija Ivanintytär, s. n. 1891, k. Salmissa 29.1.1862.
VI. Lapsia (syntyneet ilm. Salmissa):
Anna, s. n. 1817. Asui vanhempiensa ja heidän kuoltuaan veljensä
Timofein lesken Akilinan (taulu 45) ja tämän 2. puolison Vasili Mihailinpojan (Harle) luona ”raihnaisena” heidän haltuunsa joutuneella vanhempien tilalla ainakin v:een 1881. Esiintyy rippikirjoissa Salmin Manssilan tilattomaan väestöön kuuluvana v:sta 1883 ainakin vielä v:een
1886, jolloin mainitaan naimattomana ”77-vuotiaana”. Myöhemmät vaiheensa tuntemattomat. Ilm. naimaton.
Timofei, s. n. 1824, lampuodinpoika, k. 1859. Taulu 45.
Ivan, s. n. 1826. Esiintyy vain rippikirjassa 1827, mutta ei henkikirjoissa. K. ilm. Salmissa luult. lapsena.
Jevgenija, s. n. 1829. Esiintyy henkikirjoissa viimeisen kerran kotitalossaan 1857 ja ”köyhäin lukuun” kuuluvana Salmin Manssilassa 1900
sekä viimeisen kerran rippikirjoissa Salmin Manssilan tilattomaan väestöön kuuluvana 1901. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat. – Hänellä
aviottomat lapset: Jefim, s. Salmissa 26.3.1855, k. siellä 4.10. s.v. ja Fedosija, s. Salmissa 24.5.1856, esiintyy henkikirjoissa viimeisen kerran
äitinsä kanssa 1857 ja myöhemmät vaiheet tuntemattomat. – Puoliso
Salmissa 10.5.1858 populi, ilm. renki Salmin Manssilassa (n:o 3) Luka
Bogdanov, s. n. 1821, k. Salmissa 1.7.1866.
Vasili, s. n. 1830. Katoaa henkikirjoista 1832 ja esiintyy rippikirjoissa
vain 1830. K. ilm. Salmissa n. 1831.
87
Taulu 45.
VI. Timofei Osipinpoika (Osipin poika, taulu 44), s. ilm. Salmissa n.
1824. Lampuodinpoika Salmin Manssilan talossa n:o 1. Kuoli ennen
vanhempiaan, joten näiden kuoltua heidän 1/3 arvioruplan veroinen tilansa eli 1/9 osa maakirjatalosta n:o 1 Salmin Manssilassa tuli n. 1862 Timofein lesken ja sitt. tämän 2. puolison hallintaan sekä myöh. jälkimmäisen Harle-suvun omistukseen. K. Salmissa 3.9.1859. – Puoliso Salmissa
3.2.1857 Akilina Artemintytär (tämän 1. aviossa), s. ilm. Salmissa n.
1835, k. ilm. siellä n. 1905, vht lampuoti Salmin Manssilassa (n:o 3)
Artemi Alekseinpoika ja Marija Stepanintytär. 2. puoliso 1862 lampuodinpoika Salmin Manssilassa (n:o 3), sitt. lampuoti siellä (Mäenotsa
RN:o 15) Vasili Mihailinpoika Harle, s. n. 1834, k. 1895.
VII. Lapsia (syntyneet Salmissa):
Ksenija, s. 5.1.1858, k. Salmissa 17.1.1908. – Puoliso ilm. Salmissa
8.11.1881 lampuoti Salmin Manssilassa (n:o 4) Ivan Dimitrinpoika Patronen, s. Salmissa 8.6.1857, k. ilm. siellä n. 1913.
Pelageja, s. postuumisti 28.9.1859. Esiintyy viimeisen kerran rippikirjassa 1885 ja myöhemmät vaiheet tuntemattomat. – Puoliso Salmissa
30.1.1878 lampuodinpoika Salmin Manssilassa (n:o 5) Vasili Petrinpoika
Patronen, s. Salmissa 22.1.1859, k. siellä 15.2.1885.
88
89
PAIKANNIMIHAKEMISTO
Alicante (Espanja) 58
Arkangelin alue (Viena) 61
Asikkala 59
Aunuksen-Sortavalan tie 10, 23
Aunus (kuvernementti/piirikunta)/Aunuksenkaupunki/Aunuksenlinna 11, 23, 32,
34, 44, 52, 54, 57, 62, 84
Bolšije gory (ven.), ks. Suurimäki
Caracas (Venezuela) 64
Dvinsk, ks. Väinänlinna
Enjajoki (ven.), ks. Änäjoki
Eno 70
Espoo 24, 48, 59, 64, 65, 66, 67, 83
Fryygia (Vähä-Aasia) 18
Gordeinmäki (Salmin Manssila) 12
Grosnoin kylänosa (Salmin Virtelä)/kylä 16, 86
Halikko 59
Halilan kylä/parantola (Uusikirkko) 77
Hanhikoski (Kemijärven pitäjä) 78
Haukipudas 57, 58, 59, 62
Hautavaaran kylä (Suojärvi) 48
Helsingin maalaiskunta 45, 84
Helsinki 24, 50, 58, 64, 65, 66, 67, 75, 77, 78, 80, 81, 83, 84, 85, 86
Hietaniemen sankarihautausmaa (Helsinki) 80
Huddinge (Ruotsi) 70
Hyrynsalmi 70
Hyvinkää 48
Hämeenlinna 77, 81
Hämekosken tehdasyhdyskunta (Ruskeala) 73
90
Häyskynvaaran kylä (Ruskeala) 73
Höytiäinen (Pielisensuu) 46
Ii 59
Ilomantsi 46, 62
Imatra 46, 86
Immola (Imatra) 46, 86
Impilahti 54, 58, 72, 73, 77
Isokyrö 62
Isolehto (Kuusamo) 78
Jalasjärvi 68
Janakkala 75
Joensuu 73, 77, 80
Joensuun sankarihautausmaa 62
Joroinen 80
Joutseno 71, 75
Juva 59, 61, 63
Jyväskylä 24, 49, 50, 81, 83, 85
Jyväskylän maalaiskunta 45, 49, 50
Järvsö (Ruotsi) 59
Jääski 70, 71
Kaavi 57
Kajaani 59, 77
Karjala 19, 23, 24, 26, 31, 32
Karkkila 48
Kavainon kylä (Vitele) 16, 57, 62
Keitele 59
Kello (Haukipudas) 58
Kemi 49
Kemijärvi 78
Kemin piiri (Neuvostoliitto) 61
Kiikoinen 48
Kirkkojoen kylä (Salmi) 42, 57
Kirkkonummi 48, 59, 64, 65
Kirvu 86
Kivennapa 62
Kivijärvi 71
Kiviniemen kylä (Sakkola) 77, 81, 85
Kohtla-Järvi (Viro) 81
Koirinojan kylä (Impilahti) 54, 72
Korpiselkä 58
91
Kotka 75, 81
Kronstadt 18
Kuolajärvi 78
Kuolemajärvi 58
Kuopio 49, 50, 54, 55, 63, 66, 75, 77, 80, 84, 85
Kurkijoki 81
Kuusamo 78
Kyminlinna (Kotka) 81
Kyrölänkosken joki/puro (Salmi) 22, 23
Käkisalmen kihlakunta 39
Käkisalmen läänin pohjoisosa 30
Laatokan Karjala 30
Laatokka 11, 12, 16, 22, 75
Lahti 48, 66
Lapinlahti 44, 63, 85
Lappee (v:sta 1967 Lappeenranta) 70, 71
Lappeenranta 65, 70, 71, 72, 75, 77, 80, 86
Lauritsala (v:sta 1967 Lappeenranta) 71
Leppäkorven kylä (Nummi) 48
Leppävirta 57
Lieksa 46, 48
Likolampi (Salmin Manssila) 12, 20
Lohja 24, 44, 48, 65, 86
Lohjan maalaiskunta 66
Loviisa 86
Luumäki 86
Manssilan kylän (Salmi) hautausmaa 57
Miinalanjoki, ks. Änäjoki
Miinalan kylä (Salmi) 22, 24, 44, 54, 57, 85
Mikkeli 71, 72
Mittweida (Sachsen, Saksa) 80
Murtovaaran kylä (Kuusamo) 78
Mäkipään kylä (Salmi) 45
Märkäjärven kylä (Kuolajärvi) 78
Möntsölänsalmen/Möntsölän kylä (Sortavalan pitäjä) 72
Nastola 49
Nilsiä 49, 57, 62, 75
Nousialan kyläkunta (Pielavesi) 62
Nummi 48
Nummi-Pusula 48
92
Obolensk (Venäjä) 54
Ojavoisten kylä (Sortavalan pitäjä) 84
Olonets (ven.), ks. Aunus
Oulainen 49
Oulu 58, 59, 78
Oulujoki 59
Parikkala 59
Parola (Hämeenlinna) 81
Pellon kylä (Turtola) 78
Petroskoi (Aunus) 31, 84
Pielavesi 46, 49, 62, 68
Pielisensuu 46
Pielisjärvi 48, 68
Pietari 11, 16, 75, 81
Pihtipudas 62, 66, 77
Pitkärannan kylä (Impilahti) 46, 58
Pogrankonduši (ven.)/Pogranitšnyje Konduši (ven.), ks. Rajakontu
Pohjois-Karjala 30
Pyhtää 71
Pälkäne 58
Raisio 62
Raivolan kylä (Kivennapa) 62
Raja-Karjala 11, 16, 17, 19, 31, 34
Rajakonnun (keskus)kylä (Vitele) 12, 16, 44, 57, 61
Rajaselän kylä (Salmi) 10, 13, 23
Rautu 61
Retukujasien tie (Salmi) 10
Riekkalansaari (Sortavalan pitäjä) 72
Ristisalmi (Korpiselkä) 58
Rovaniemi 78, 86
Ruskeala 73
Rymättylä 62
Rytyn kylä (Sortavalan pitäjä) 73
Räimälän kylä (Salmi) 45, 68
Saarijärvi 54, 57, 62
Sakkola 77, 80, 81, 83, 85
Salla 77
”Salmin juamu”, ks. Aunuksen Sortavalan tie
Salmin sankarihautausmaa 58
Salmisaari (Uukuniemi) 72
93
Savonlinna 75
Seinäjoki 58, 85
Seivästön kylä (Kuolemajärvi) 58
Sodankylä 70, 86
Solovetskije ostrova (ven.), ks. Solovetskin luostarisaaret
Solovetskin luostarisaaret (Viena) 61
Somerniemi 48
Sortavala 15, 24, 57, 72, 73, 75, 77, 80, 84, 85
Sortavalan pitäjä 72, 73, 80, 84
Sorvali (Viipurin pitäjä) 80
Sulkajärven kylä (Keitele) 62
Sundsvall (Ruotsi) 66
Suojärvi 46, 48
Suomenlinna 81, 85
Suomusjärvi 48
Suur-Merijoki (Viipurin pitäjä) 80
Suurimäen keskuskylä (Vitele) 50, 52
Säkkijärvi 71
Särkisyrjän kylä (Ruskeala) 73
Säräisniemi 70
Södertälje (Ruotsi) 66
Taavetti (Luumäki) 86
Tallinna 81, 83
Tampere 58, 65, 86
Teponlampi (Ilomantsi) 62
Terijoki 61
Tohmajärvi 72, 77, 75
Toholampi 65
Tokkarlahden kylä (Sortavalan pitäjä) 72
Tšoppilan kylä (Vitele) 52
Tukholma 59, 62, 66
Tulemajoen eli Tuleman kylä (Salmi) 55, 57, 58, 62, 70
Tuloksa (ven.), ks. Tuulos
Tulolansaari (Sortavalan pitäjä) 72
Turku 59, 62, 81
Turtola 78
Tuuloksen kylä (Vitele) 54
Tuusula 64, 75, 83
Tyrnävä 44
Uomaan kylä (Impilahti) 77
Utti (Valkeala) 62
Uuksalonpään kylä (Salmi) 57
94
Uukuniemi 72, 75
Uukuniemen kylä (Uukuniemi) 72
Uusikaupunki 81
Uusikirkko 77
Vaajakoski (Jyväskylän maalaiskunta) 49
Vaasa 75
Valkeala 62
Valkjärvi 70
Valtimo 66
Vanha Suomi 16
Vantaa 24, 50, 59, 64, 65
Varatšev Kamen (ven.), ks. Variskivi
Variskivi 11, 12
Varpaselän kylä (Salmi) 44
Vehmersalmi 66
Vesanto 57
Videle (aun.karj.), ks. Vitele
Vidlitsa (ven.), ks. Vitele
Vienanmeri 61
Vihti 66
Viipuri 33, 80, 83
Viipurin lääni 30, 33
Viipurin pitäjä 80
Viitasaari 83
Virdilä (aun.karj.), ks. Virtelä
Virolahti 50
Virtelän kylä (Salmi) 11, 16, 17, 67, 68, 70
Virtelän tie (”dorogu”), ks. Retukujasien tie
Vitele (Aunus) 12, 16, 23, 44, 50, 54, 57, 61
Vonga (ven.), ks. Vonka
Vonka (Viena)) 75
Väinänlinna (Venäjä) 73
Värtsilän tehdasyhdyskunta/kylä (Tohmajärvi) 72, 77
Ylikylän kylä (Rymättylä) 62
Yliranta (Turtola) 78
Ylöjärvi 59, 61
Äimälän-Ruotsilan kylä (Pälkäne) 58
Änäjoki (Salmi) 10, 13, 20, 22, 23, 42
Äänislinna, ks. Petroskoi
95
HENKILÖHAKEMISTO
Aapalahti (Gordeijev)-sukunimi/suku/sukuhaara 18, 26
Aflecht, Armas 80
Agafija Germanintytär 42
– Stepanintytär 42
Ahonen, Esko Kalevi 66
Akilina Artemintytär 87
Akulina Vasilintytär, ks. Okulina
Aleksei Ivaninpoika 54
Alho, Natalija Vasilintytär 57, 60
– Vasili (Vilho) Ivaninpoika 57
Anastasija Ivanintytär 87
– Jeremeintytär 68
– Osipintytär 52
Andrei Jeremeinpoika 68
Andronoff, Helvi Kaarina 66
– Vasili Simonpoika 66
Anna Osipintytär 87
Artemi Alekseinpoika 88
Bau, Anna Sakariantytär, ks. Vanjusoff
Bogdanov, Luka 87
Boman, Veijo Kalevi 59
Burtsov, Feodor Stepaninpoika 53, 55
Bäck, Bengt Rafael 67
– Pirjo Birgitta Teresia 66
de Caluwé, Robert 19
Castrén, Kaarlo (K. A.) 76
– Klaus 76
– Lauri Alarik (L. A.) 75, 76
Dolgonen, Feodor Kosmanpoika 55
– Jekaterina Feodorintytär 55, 56
Eerola, Tenho Sakari 50
Eklund, Terttu Lemmikki 48
96
Fedosija Jevgenijantytär 87
– Stepanintytär 42
Feodor Ivan vanhemman (Bolšoi) poika (Feodor Ivanof(f) Bolschoi, Fedor
Ivanov) 14, 19, 20, 21, 22, 40, 42, 86
Filimon Osipinpoika 52
Gordei Vasilinpoika (Gordei Wasiliew) 14, 18, 19, 21, 39, 40, 72
Gordein suku 11, 12, 13, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 24, 34
Gordejeff/Gordejev/Gordejew/Gordeijeff/Gordeijev-sukunimi/suku/sukuhaara
17, 18, 20, 26, 52, 67, 72
Gordejeff, Fedosija Ivanintytär 55
– Feliks Jefiminpoika 74, 77
– Irina Jeremeintytär 68, 69
– Ivan Jeremeinpoika 10, 68
– Jakov Pavelinpoika 19
– Jeremei Osipinpoika 67
– Mihail Jakovinpoika 10
– Militsa Jefimintytär 77
– Vasili Ivaninpoika 70
Gordios/Gordei, Pyhä Marttyyri 18, 19
Grommi (Gromov)-sukunimi/suku/sukuhaara 12, 17, 20, 24, 43
Grommi, Aleksandra Pelagejantytär 44
– Aleksanteri Konstantininpoika 10, 46, 47, 49
– Aleksei Stepaninpoika 45
– Anastasija Pelagejantytär 44
– (Bogdanov), Anna Pelagejantytär 44
– Anna Stepanintytär 45
– Dunja (Jevdokija) Ivanintytär 44
– (Gromov), Fedosija Stepanintytär 44
– Hannu Kosti Tapani 50
– Heidi Johanna 50
– (Bogdanov), Ivan (Arteminpoika) Pelagejanpoika 44
– Jefrosinja Stepanintytär 45
– (Gromov), Jelena Stepanintytär 44
– Jevdokija Stepanintytär 45
– Katriina Marianne 49
– (Gromov), Konstantin Stepaninpoika 45, 47
– Matti Tapio 50
– Mihail Stepaninpoika 45
– Mikko Johannes 50
– Milja Anni Inkeri 50
– Niilo Kaarlo Santeri 49
– (Gromov), Nikita Ivaninpoika 17, 43, 44
– Pekka Olavi 47, 48
97
Grommi (Gromov), Pelageja Stepanintytär 44
– Petter Konstantininpoika 10, 46, 47, 49
– Ritva Kaarina 47, 48
– Salla Maria 50
– Seppo Erkki Johannes 49
– Sini Kristiina 48
– Sirpa Liisa 47, 48
– (Gromov), Stepan Ivaninpoika 17, 43
– Stepan Konstantininpoika 46
– Susanna Katja 48
– Terttu Sinikka 47, 48
– Tuula Pirjo 47, 48
Gromov-sukunimi 17, 43
Gromov, Anastasija Stepanintytär 44
– Andrei Stepaninpoika 44
– Feodul 17
– Sergei 17
– Vasili Stepaninpoika 44
Grönvall, Ragnar R. 78
Hahl, Adam 75
– Helmi Maria 74, 75
Hallonblad, Elisabeth Ivanintytär, ks. Siitoin
– Herman 81
Halovaara (Ahlstedt), Unto Johannes 48
Hankala, Ulpu Anneli 84
Harle-suku 88
Harle, Vasili Mihailinpoika 88
Heinonen, Terttu Esteri 65
– Yrjö Aleksander 65
Hekkala, Jouko Olavi 58
Hepola, Meeri Johanna 50
Helle, Jaana Carita 64
– Martti Juhani 64
Helläkoski, Reijo 19
Hirva (Hellgrén), Aarne Viljo 76, 77
– Jussi 76
– (Hellgrén), Olli 76
Hourne Rodriguez, Antonio 64
Hyvärinen, Elli 70
Häkki (Buikoff), Jegor Afanasinpoika 68, 70
Ilama (Iiliäinen), Kaarlo Pietari 64
– (Iiliäinen), Valma Ellida 64
98
Illio Markaroff 40
Innamo (Helenius), Alvar Veikko Rafael 81, 82
Irla (Mylläri)-sukunimi/suku/sukuhaara 18, 24
Irla, Asta Johanna 64
– Essi Annika 65
– Henri Veli Juhani 64
– Ismo Jani Petteri 64
– Ismo Kristian 64
– Kirsi Elisabet 64
– Merja Kristiina 64
– Mika Petteri Raimonpoika 64
– Raimo Eero Elmeri 64
– (Mylläri), Raimo Nikolai 64
– Tomi Petteri Mikanpoika 65
Ivan Feodorinpoika 20, 43
– (Bolšoi) Gordeinpoika vanhempi (Ivan Gordeov Bolschoi, Iwan Gordejew)
14, 19, 20, 21, 22, 23, 40, 41
– (Menšoi) Gordeinpoika nuorempi (Ivan Gordeov Menschoi) 14, 19, 20, 26,
40
– Osipinpoika (s. n. 1826) 87
– Osipinpoika (s. n. 1849) 52
– Stepaninpoika 42
Jaakkola, Jukka Tapani 83
Jefim Jevgenijanpoika 87
– Osipinpoika 52
Jefrosinja Mihailintytär 68
Jemeljan Ivaninpoika 43
Jenonen (Denojeff), Nasti (Anastasija) Semintytär 60, 61
– (Denojeff), Sem Semoi 62
Jeremei Osipinpoika, ks. Gordejeff
Jermiloff, Maria Grigorintytär 66
Jevdokija Feodorintytär 43
Jevgenija Kasjanintytär (Kasjanovna) 52
– Osipintytär 87
Judin, Maria 53
Juopperi, Rauno Armas 59
Jylhä (Hernberg), Paavo (Pavel) Petrinpoika 73, 77
Jyrkinen, Aino Maria 69, 70
– Matti 70
Jännes, Toini 78
Järvelä, Veikko Sakari 48
Jääskeläinen, Anna Pelagejantytär, ks. Grommi
99
Kaipainen, Kalevi Emil 63
Kallioinen, Laimi Maria 65
Kara, Anja Marjatta 59
Kariniitty (Jänis), Mika Hannu Kristian 71
Karppinen, Raimo Juhani 59
Kaski, Anita Marjatta 65
– Voitto Olavi 65
Kervinen (Mylläri), Mailis 59
Ketokivi (Klimpujeff), Iivo (Ivan) Filipinpoika 55, 72, 73, 80
– Olga Dimitrintytär, ks. Siitoin
Kettunen, Kalevi Salomon 84
Kilpeläinen, Paula Marita 59
– Yrjö Antero 59
Kokkonen, Varvara Martinintytär 58
Konon, Haritoninpoika 42
Kontti (Komša), Ivan Timofeinpoika 48
– Raija (Darja) Ivanintytär 47, 48
Korjamo (Gordeijev)-sukunimi/suku/sukuhaara 18, 26
Korttela (Gordejeff)-sukunimi/suku/sukuhaara 18, 24
Korttela, Anne Helena 71
– Anni Vilma Eveliina 72
– (Gordejeff), Eila Marjatta 69, 70
– (Gordejeff), Markku Kalevi 69, 71
– (Gordejeff), Mikko (Mihail) Ivaninpoika 69, 70
– Mika Kalevi 71
– Minna Johanna 71
– (Gordejeff), Raili Vuokko 69, 71
– (Gordejeff), Terttu Kaarina 69, 71
Koski, Pentti Kalevi 86
Koslonen (Koslov), Anna Ivanintytär 63
Koslov, Ivan Vasilinpoika 52
Kosma Dementinpoika 44
Kouhia, Janne 72
– (Pötry) Toni Mikael (Mika Kalevi Korttelan poika) 71
Kovero, Antti Stepaninpoika 53
– Benjam 53
– Faina 53
– Herman Stepaninpoika 53
– Ivan Stepaninpoika 53
– Mikko Stepaninpoika 53
– Nikolai Stepaninpoika 53
– Sergei Stepaninpoika 53
– Stepan Fedotinpoika 53, 54
100
Ksenija Timofeintytär 88
Kärkkäinen, Pirkko Liisa 71
Lahtinen, Elsa Maria 58
Lassila (Mylläri), Auli Kaarina 59
– Helvi Anna Maria 58
– Juho Mikael 58
Lehikoinen, Lauri Armas 83
Lehtonen, Viljo Emil 81
Leino, Tauno Ilmari 71
Leskinen, Antti Rainer 66
Liljamäki (Turpeinen), Mika Tapani 71
Lindfors, Erik Johan 83
Login Denisinpoika (Denisov) 52
Loginoff, Grigori 70
Londén, Georg 75
Majuri, Eino 69
– Otto 70
Makkonen, Hilma 83
Manni, Martti Olavi 50
– Paula Marjatta 50
Mannijev, Aleksandr Jermolainpoika 72
Marfa Kosmantytär 44
Marija Feodorintytär 42
– Filipintytär 54
– Ivanintytär 54
– Jeremeintytär 68
– Stepanintytär 88
Mark 14, 18, 39
Markkanen, Ida Maria 49
Marttinen, Arja Susan 84
– Unto Eelis 84
Matrona Feodorintytär 70
– Jeremeintytär 68
– Loginintytär (Loginovna) 50
Mavra Ivanintytär 43
Mielikäinen, Vilho Antero 81
Mihail Ivaninpoika 67, 68
– Jeremeinpoika 68
– Osipinpoika 52
Mikkola, Ilkka 49
Mikkonen, Maria 53
Mišši, Jegor Filipinpoika 70
101
Mujunen, Anna 50
Muurinen, Agda Amanda 58
– Nikolai 58
Mylläri (Gordejeff)-sukunimi/suku/sukuhaara 12, 13, 14, 18, 20, 23, 24, 52
Mylläri, Aila Maria Elisabet 59
– Aleksei Johanneksenpoika 58
– Aleksi Nikolainpoika 65
– (Gordejeff), Aleksi (Aleksei) Stepaninpoika 37, 57
– (Gordejeff), Anna Ivanintytär 53, 54
– (Gordejeff), Anna Stepanintytär 57
– Anni 63
– Antti Samuli 61
– Anu Maaria Teresia 67
– Auli Kaarina, ks. Lassila
– (Gordejeff), Feodor Stepaninpoika 10, 21, 55, 57, 60, 61, 62
– Hanne Maria 65
– Helmi 58
– (Gordejeff), Ivan Ivaninpoika 54
– (Gordejeff), Ivan Osipinpoika 21, 24, 52, 72, 73
– (Gordejeff), Jelena Ivanintytär 24, 53, 54
– (Gordejeff), Jelena Stepanintytär 55
– Jenny Katariina Marjatta 65
– (Gordejeff), Jevdokija Ivanintytär 54
– Johannes Johanneksen(Ivanin)poika 58
– (Gordejeff), Johannes (Ivan) Stepaninpoika 57, 60
– Juha Aleksi 65
– Kaarina (Klaudia) 63
– Kalevi 66
– (Gordejeff), Ksenija Stepanintytär 55, 56
– Lassi Ilmari 66
– Lauri Kaleva 66
– Leea Orvokki 66
– Leo Matti Tapani 66
– Lyyli (Lydia) 62
– Maarit Emilia 67
– Maija (Maria) 62
– Mailis, ks. Kervinen
– Margit Marketta 59
– Mikael Johannes 59
– Monika Mirjami 66
– Niina 58
– (Gordejeff), Nikolai Stepaninpoika 10, 21, 55, 57, 60, 61, 62
– Olga 62
– Pavel 58
102
Mylläri, Petr 58
– Petri Daniel 59
– Rauno Kalevi 66
– Reijo Tapani 65
– Sanna Tuulia 61
– Sari Johanna 67
– Sirpa Sinikka 59
– (Gordejeff), Stepan Ivaninpoika 21, 54, 55, 56
– Tarja Hannele 66
– Teppo (Stepan) Feodorinpoika 37, 62
– Teppo (Stepan) Johanneksenpoika 37, 58
– Valerian 58
– Veikko Johannes 59
– Vera 58
– Vesa Marjos Mikael 59
– Vilho (Vasili) 58
– Väinö 66
Napp, Anna Jaanintytär 81
Natalija Ivanintytär 55
Neiglick, Georg 87
Nieminen, Sari Marjatta 64
– Väinö 64
Nikifor Afanasinpoika (Nikifor Affanasjev) 19, 20
Nikita Ivaninpoika 42
Nissinen, Ida Maria 84
Nojonen, Esa Pekka 71
Nygård, Raili Anneli 64
Närhi, Kirsti Mirjam 66
Okulina Vasilintytär 39
Osip Feodorinpoika 20, 21, 50
– Ivan vanhemman (Bolšoi) poika (Osip Ivanoff Gordeijeff) 19, 20, 86
Ozeretskovski, Nikolai Jakovlevitš 11
Paavilainen, Jouko Juhani 71
Pakka, Martti Matias 62
Palageja Vasilintytär 39
Palojärvi, Greta 78
Paraskeva Alekseintytär 41
– Feodorintytär (s. n.1798) 42
– Feodorintytär (s. n.1804) 42
– Feodorintytär 57
– Jegorintytär 41
103
Parkkinen, Martha 83
Patronen, Ivan Dimitrinpoika 88
– Ivan Ivaninpoika 63
– Matrona Ivanintytär 60, 63
– Vasili Petrinpoika 88
Pelageja Timofeintytär 88
– Vasilintytär, ks. Palageja
Pesonen, Jevdokija (Dunja) Ivanintytär, ks. Grommi
Pietilä, Seppo Juhani 58
Piispanen, Lahja-Kyllikki 82, 83
– Wiljo-Weikko Viljam 83
Pispa, Juha Päiviö 59
– Leena Marjatta 59
Pohjonen, Ilpo (ent. Uuno) Armas 70
Poikolainen, Jaana Mirjam 65
– Maunu Eero 65
Ponkkonen, Dimitri Vasilinpoika 58
– Nade¾da Dimitrintytär 57
Popov, Olga Ivanintytär 48
Poutanen, Martti 83
– Raili Mirjam 83
Prokofjeff, Mihail Nikolainpoika 54
Pötry, Sari Annika 71, 72
– Toni Mikael, ks. Kouhia
Rantši, Johannes (Ivan) Vasilinpoika 45, 46, 49
– Vasili Vasilinpoika 45
Ratinen, Fedosja Vasilintytär 75
Riikonen, Maria 59
Roikonen, Heimo Tapio 71
– Kati Janita 71
Roos, Harald 78
Ruotsalainen, Seija Riitta 64
Röppänen, Mihail Andreinpoika 68
– Mihail Dorofeinpoika 57
– Stepan Alekseinpoika 45
Röppönen, Akilina Jakovintytär 54
– Jakov Timofeinpoika 54
Saarela, Jorma Matias 48
Saarinen, Ida Maria 86
– Reino Aleksanteri 62
Sahar Vasilinpoika 42
104
Salli (Perämäki), Antti Alfred 85
– (Tynjälä), Kaisa (Katri) Sofia 85
– Sisko Hellin 85
Salminen, Elvi Margit 81, 82
– Viktor Samuel 81
Salo, Ensio Olavi 48
Salow, Magdalena Charlotta 75
Sandberg, Maria Paulina 81
Sergei Osipinpoika 52
Siitoin, Anna Dimitrintytär 73, 74
– Dimitri Iljanpoika 75, 81
– Elisabeth Ivanintytär 81
– Konstantin Grigorinpoika 72
– Nikolai Grigorinpoika 72
– Olga Dimitrintytär 55, 80
Sipiläinen, Meeri Marjatta 65
Soikkeli, Sylvi Kyllikki 65
Sokoloff-suku 41
Sokoloff, Feodor Jakovinpoika 68
Sopanen, Markku Tapio 71
Sotikoff, Ivan Petrinpoika 72
– Paraskovja Stepanintytär 72
Stepan Ivan vanhemman (Bolšoi) poika (Stepan Ivanof Gordei) 18, 19, 20, 21,
40, 41, 86
Stepanida Haritonintytär 43
– Mihailintytär 45
Suikka, Aarne 71
– Marja-Liisa 71
Suomies, Heikki Juhani 86
Suvisaari, Jukka 18
Taalamo (Pusu), Kalle 50
– (Pusu), Lea Tuula Anneli 50
Tatjana 39, 40
– Kondratintytär 68
Tavast, Anni 50
Tengvall, Kalle Edvard 49
– Toini Inkeri 49
Tepponen, Pelageja Nikolaintytär 85
Thomson, Adele Marie 81, 82
– Karl (Karel) 81
Tiainen, Johannes (Ivan) Stepaninpoika 85
– Juulia 85
Timofei Osipinpoika 87
105
Toivanen, Aarne Veikko 66
– Mirja Tuulikki 66
Tompuri, Kaija Marjatta 50
– Leo Johannes 50
Torgoutsa, Anastasija Stepanintytär 10, 45, 47
– Stepan Alekseinpoika 45
Tuominen, Impi Ilta 86
– Juha Kustaa 86
Tuompo, Viljo 78
Tuovinen, Antti 69
– Arvid 69
– Aune 69
– Hilda 69
– Jalmari 69
– Kaarlo (Kalle) Aleksanteri 61, 68, 69
– Olga 69
– Tauno 69
– Vuokko 69
Tähtinen (Gordejeff)-sukunimi/suku/sukuhaara 14, 18, 23, 24
Tähtinen (Gordejeff), Faini (Faina) Jefimintytär 24, 37, 77, 78
– Johannes (Ivan) Jefiminpoika 80
– (Gordejeff), Jefim Osipinpoika 21, 24, 52, 54, 72, 74
– Kullervo 82, 85
– Lassi Jukka Kullervo 85
– (Gordejeff), Lauri (Lavrenti) Jefiminpoika 82, 84
– Marja-Leena 86
– (Gordejeff), Martti (Mark) Jefiminpoika 77, 79
– Paul (Pavel) Jefiminpoika 79, 80
– (Gordejeff), Siiri (Sira) Jefimintytär 76, 77
– Sinikka Sisko 86
– (Gordejeff), Vera Jefimintytär 74, 75, 76
– Viktor Jefiminpoika 79, 85
Törttö, Andrei Terentinpoika 44
Uimonen, Juho Arvid 84
– Siiri Johanna 82, 84
Uutela, Mirja Anneli 48
– Uuno Mikael 48
Wallenius, Wilhelmina 76
Vanjusoff, Anna Sakariantytär 44
Wartiala, Amanda Tuomaantytär 58
Vasili Markinpoika (Wasili Marckof, Wasilei Markov) 14, 39
– Osipinpoika 87
106
Veledejev, Andrei Stepaninpoika 72
– Vasili Stepaninpoika 72
Virtanen, Kerttu Maria 71
Viršši, Anastasija Ivanintytär 70
– Ivan Petrinpoika 70
Voutilainen, Hilma 67
Vuori, Matti Olavi 83
Väisänen, Dagny Johanna 64
Yli-Jaskari, Tapani Tuomas 85
Ylirousu, Juho Adolf 58
Ylänne (Gordejeff)-sukunimi/suku/sukuhaara 14, 18, 24
Ylänne, Aili Kerttu 81, 82
– Antti Olavi 82, 83
– Heimo (Henno) Veikko 81, 82
– Kaarlo (Kalle) Väinö 82, 83
– Matti Aleksi 84
– Outi Maaret 83
– Pekka Sakari 83
– Tiina Riikka 84
– Ville Valtteri 84
– Vilma Anna 82, 83
– Virve Marie 83
– (Gordejeff), Wäinö (Vianor) Jefiminpoika 74, 80, 82
Österberg, Tom Thorvald 65
Österman, Tauno Kalervo 62
107
Kannen suunnittelu: Klaus Castrén
Taitto: Klaus Castrén
Kansi: Puolihimmeä lakkakartonki 250 g?
Sisus: 115 g?
Tekstityyppi: Times New Roman
Kirjapaino ?
Helsinki? 2002
© Klaus Castrén
ISBN 951–98157–?–?
ISSN?
108
109
LÄHDE- JA HUOMAUTUSVIITTEET
1
2
110
Johdanto
Ainakin jo Käkisalmen läänin autioluettelossa 1590 ”Mansila” esiintyy Salmin
pitäjän kylänä (ks. Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500- ja 1600-luvuilta, s. 282).
Käkisalmen pohjoisen läänin Salmin pogostan v:n 1728 maakirjan pöytäkirjaosa,
KA 9818:458. – Suullisen perimätiedon mukaan (ks. CASTRÉN 1998:3, Karjalaisäidin haastattelu), mitä tietoa ei kuitenkaan ole voitu asiakirjanäytöin vahvistaa,
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
suku olisi lähtöisin Manssilan kylän eteläisestä naapurikylästä Rajakonnusta (Kondu). Rajakontu kuului Käkisalmen läänin Salmin pogostaan eli kirkkopitäjään v:een
1563, jolloin se siirtyi Novgorodin läänin Aunuksen pogostaan, mikä asiantila vahvistettiin v:n 1617 Stolbovan rauhan rajaneuvotteluissa (ks. RONIMUS 1906:54 ja
KORHONEN 1938:46–49, 69, 73, 258).
Nykyisin (vuodenvaihde 1999/2000) Manssilan kylän nimi ja hallinnollinen asema
on: Venäjän Federaation Karjalan Tasavallan Pitkärannan piirin Räimälän kylähallintokeskuksen Mansilan kylä, ja venäjäksi (luettelomaisesti): Мансила Деревня,
Ряймяльская сельская администрация, Питкярантский район, Республика
Карелия, Российская Федерация eli Mansila derevnja, Rjaimjalskaja selskaja administratsija, Pitkjarantski raion, Respublika Karelija, Rossijskaja Federatsija. Mansilan lisäksi muut Räimälän kylähallintokeskukseen kuuluvat kylät ovat nykyisin:
Tarton rauhan (1920) rajan Suomen puolella Räimälä (keskuksena) ja Orusjärvi sekä sen Venäjän puolella Kavaino, Kaukojärvi (ven. Kavgozero) ja Rajakontu.
PYÖLI 1996:24.
Tässä teoksessa käytetään toisesta kansankirkostamme nimitystä ortodoksinen (ven.
pravoslavnyj eli oikeauskoinen) pitkään jopa sen omassa keskuudessa harhauttavasti
käytössä olleen nimityksen ‘kreikkalaiskatolinen’ asemesta. Nimitystä ortodoksinen
ryhdyttiin Suomen lainsäädännössä käyttämään 1947. Sanalla kreikkalaiskatolinen
sen sijaan tarkoitetaan katolisen (kaikkialla oleva) kirkon, jonka hengellisenä johtajana on Rooman piispa eli paavi, yhtä ainakin viidestätoista rituaalista, nimittäin bysanttilaista rituaalia noudattavaa osakirkkoa. Ortodoksisen kirkon virallinen nimi on
”Idän ortodoksinen katolinen ja apostolinen kirkko”.
KORHONEN 1938:48,257. Variskiven sijainnista ”ei kenenkään maalla” ks. SAVOLAINEN:1.
SAUHKE 1971:151–152.
Käkisalmen pohjoisen läänin verorevisiokirja 1764, auk. 102. KA 10205.
Ks. kappaletta ”Ammattina mylläri”, s. 21.
CASTRÉN 1994:33.
Esim. henkikirjat 1818, Vi 2:4653, KA ja rippikirjat 1822, I Aa 2, mikrokortti 4181,
auk. 37–38.
Gordejeff/Gordejev, Grommi, Gromoff/Gromov, Irla, Korttela, Mylläri, Tähtinen ja
Ylänne.
SOURANDER 1937:167. HÄMYSEN 1993:98 mukaan taas 1877–94.
Professori Tapio Hämysen kirjallinen tiedonanto 25.8.2000.
Raja-Karjalaan katsotaan tässäkin teoksessa hallinnollisin, kulttuurillisin ja sijaintiperustein kuuluneen seuraavat Salmin kihlakunnan muodostaneet kuusi pitäjää: Impilahti, Korpiselkä, Salmi, Soanlahti, Suistamo ja Suojärvi. Ks. esim. HÄMYNEN
1993:28 ja professori Heikki Kirkinen aikakauslehdessä ”Nuori Karjala” n:o
3/1987.
SAUHKE 1971:150–157, 315–323 ja 413–421. Hänen mukaansa mainitut viisi
naapurikylää olisivat yhdessä muodostaneet ennen Stolbovan rauhaa (1617) Konnun kyläkunnan (Konduškoje selskoje obštšestvo). – Ainakaan enää 1733 (ks.
CASTRÉN:1994) Grosnoi ei ollut (henkikirja)kylä, mutta viimeistään itsenäisyyden
aikana se tunnetaan Virtelän kylän kylänosana. – Kysymys Konnun hallinnollisesta
111
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
112
yhteydestä on ollut sekava, kun se eri aikoina on ollut erilainen. Ks. KORHONEN
1938:47–48.
Muita tällaisia sukuja todennäköisesti Röppänen (sitt. n:o 2) ja Patronen (sitt. n:o
4). Ks. myös kuva 11, s. 14.
”Jefim Gordejeff”. Ks. Sortavalan hk. 1875, Vi 124:2491. KA. – ”Jeremei Osipoff
Gordejeffin leski Afrosinja”. V:sta 1897 lähtien myös Jefim Gordejeffin Jeremeiveljen lesken Afrosinjan ja heidän lastensa sukunimeksi on merkitty Gordejeff. Ks.
Salmin (Virtelän kylä n:o 2) hk. 1897. KA. – Nimeä Gorde(i)jeff oli eräästä esillä
olevan suvun jäsenestä, ”Osip Ivanoff Gordeijeff”ista, käytetty ensimmäisen kerran
jo niinkin aikaisin kuin vuonna 1832 Senaatin Oikeusosaston päätöksessä. Tällöin
asiantuntijalausunnon (Sirkka Paikkala) mukaan ei kuitenkaan voida katsoa kyseessä olleen sukunimi, vaan patronyymisesti käytetty sukulaisuuden määritys, nimen
Ivanoff (Ivaninpoika) viitatessa Osipin isään ja nimen Gordeijeff (Gordeinpoika)
hänen isänisäänsä. Ks. myös t. 44, viite 151.
”Jakoff Pauloff Gordejeff”. Hk. 1893, Vi 197:9000. KA.
Viktor Mihailinpoika (1926–), Lyyli (o.s. Huttunen) (1924–) ja Jari Viktorinpoika
(1969–) Gordeijev Pielavedellä.
Käkisalmen pohjoisen kihlakunnan maakirja 1817, auk. 265. MMA:n johtajan
Raimo Viikin kirje ”Salmin myllyt” 1.6.1994. – Ks. myös MMH, Viipurin läänin
maakirja 1827, Käkisalmen pohjoinen kihlakunta, auk. 846 ja 859 (jauhomyllyt),
jossa mainitaan ”Stepan Ivanoff Gordei”. Mf MMH 34. KA.
”Ivan Osipoff Mylläri”. Hk. 1888, Vi 170:4095. KA.
Nimen Tähtinen valitsemisen syntyhistoriasta ks. CASTRÉN 1998:21–22 (Karjalaisäidin haastattelu).
Lisäksi naispuolisista suvun jäsenistä yksi on ottanut ottovanhempiensa sukunimen
Kervinen (1968) ja yksi äitinsä sukunimen Lassila (1983).
Aapalahti-nimen ovat tiettävästi 1960-luvulla ottaneet erään toisenkin suvun jäsenet, joilla ei ole mitään sukulaisuussuhdetta Gordein suvun kanssa. Heidän alkuperäinen nimensä on ollut Mylly, he ovat lähtöisin entisen Viipurin läänin Vahvialan
pitäjästä ja heitä on nykyisin elossa parisenkymmentä. Väestörekisterikeskuksen ilmoitukser 16.3.1990 ja Olavi Aapalahden, Nurmijärvi, suullinen tiedonanto kirjoittajalle kesäk. 2001.
Aleksanteri Gordejeff (1893–1962), s. Orenburgin kuvernementissä Venäjällä, k.
Suomen kansalaisena Haminassa. – Lisäksi Savitaipaleella asuu sukutaustaltaan
identifioimattomaksi jäänyt naimaton eläkeläinen, ”ottolapsi” Elisabeth Vladimirintytär Platan, o.s. Gordejeff (1930–), joka hänkään ei kuulu salmilaiseen Gordejeffsukuun, yhtä vähän kuin Venäjältä Juankoskelle 1996 muuttanut, äitinsä puolelta
suomalaisjuurinen Venäjän kansalainen, ylioppilas Evgeni Gordejev’kaan (1981–).
MMA:n johtajan Raimo Viikin kirje ”Manssila n:o 1 Mäenotsa” 20.2.2001.
Ks. tarkemmin taulu 2.
Nimestä Kyrölänkoski ks. tarkemmin taulu 4 ja viite 57.
Ks. taulu 4 ja viite 58.
SOURANDER 1937:235; taulu 20 ja viite 99.
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
Näin ollen ainoastaan kunkin perhetaulun muodostajan poikien, mutta ei tyttärien,
lapset ovat mukana tässä sukukirjassa. Eräissä lähinnä viime vuosina ilmestyneissä
sukukirjoissa on mainittu myös tyttärien lapset.
Marfa Kosmantytär (t. 6), Matrona Loginintytär (t. 13), Natalija Vasilintytär Alho
(t. 16) ja Anastasija Semintytär Jenonen (t. 20).
Jevdokija Ivanintytär Mylläri (t. 14).
Ikäjärjestyksessä (suluissa syntymävuosi): Aleksanteri Grommi (1917), Dunja Pesonen, o.s. Grommi (1920), Olga Österman, o.s. Mylläri (1922), Vilho Mylläri (1925),
Kaarina Kaipainen, o.s. Mylläri (1927), Niina Hekkala, o.s. Mylläri (1935) ja Tuula
Halovaara, o.s. Grommi (1944).
Ks. esim. KANKAANPÄÄ–KIISKI–USCHANOV:58–67.
Keisari Nikolai I julisti Viipurin läänin lahjoitusmaat 1826 rälssinluontoisiksi,
jolloin talonpojat menettivät maansa ja heistä tuli koska tahansa häädettäviä lampuoteja. Vääryys korjaantui vasta kun Valtiopäivät 1867 myönsivät varoja lahjoitusmaiden lunastamiseksi Suomen valtiolle ja kun talonpojat tämän jälkeen vähitellen lunastivat täydestä hinnasta valtiolta heille muinoin kuuluneen maan itselleen.
Ks. esim. JUTIKKALA 1946:185–186.
Manssilan lohkokunta käsitti Manssilan, Rajaselän ja Virtelän kylät.
MMA:n johtajan Raimo Viikin kirje ”Manssila n:o 1 Mäenotsa” 20.2.2001. – Professori Seppo Sipun kirjeellinen tiedonanto 31.5.2001.
Eräiden tietojen mukaan myös Salmin rippikirjoja olisi tässä arkistossa.
Taulu 1
CASTRÉN 1994:33, jossa hänen iäkseen mainitaan 60 vuotta.
Salmin pogostan maakirja 1728, KA 9822:550.
Salmin pogostan maakirja 1728, pöytäkirjaosa, KA 9818:458.
CASTRÉN 1994:33.
Käkisalmen pohjoisen läänin verorevisiokirja 1754, KA 10070:31.
PULLI 1983:41.
CASTRÉN 1994:33, jossa hänen iäkseen mainitaan 40 vuotta.
Lisäksi Vasili Markinpojalla oli ainakin tyttäret Okulina, s. n. 1725 ja Palageja, s.
n. 1727. Ks. CASTRÉN 1994:33 ja kuva 11.
CASTRÉN 1994:33, jossa hänen iäkseen mainitaan 10 vuotta.
Ks. viite 45: ”Wasilei Markov, nu son Gordei”.
Käkisalmen pohjoisen läänin verorevisiokirja (tarkastuskomission maakirja) 1764,
KA 10205:102.
Taulu 2
Syntynyt rk:n 1822 mukaan 1741, hk:n 1818 mukaan 1749 ja kuolleidenluettelon
1825 mukaan 1755.
Hk. 1818, Vi 2:4652–4653, mf. ES 4365. KA. – Saman nimen antaminen saman
perheen eri jäsenille ei ollut varsinkaan suurissa ortodoksiperheissä epätavallista,
113
54
55
56
57
58
59
60
61
koska nimet annettiin jonkun pyhän ihmisen muistopäivän mukaan ja samannimisiä
pyhiä oli usein lukuisia.
Förteckningar öfwer de inom Salmis Socken och Hof Fröken Grevinnan Orlows
Tschesmenskis Gods belägne till Husbehof eller at emot Tultägt emottaga Fremmande Mäld anlagde Skatt= och oskattanlagde Wäder elle Wattu qwarnar. Sordavala 1812. Viipurin läänin järjestämiskomitea (organisationskommitten), kansio 9,
ryhmä 21, auk. 28. KA. – Tämän luettelon mukaan kaikki tuolloin Salmissa olleet
16 myllyä olivat verottamattomia ”luultavasti” sen vuoksi, että niitä ”pidettiin rälssinä”. Salmin Oritselän kylän ja tuohon aikaan Salmiin kuuluneen Hyrsylän kylän
myllyt olivat ”rappiolla” (i obestånd); edellinen oli perustettu 1767 ja jälkimmäinen
1772.
Ko. metrikkakirjamerkinnästä asiantuntijalausunnon antaneen Antti Karppisen
mukaan tuosta merkinnästä ilmenee lisäksi, että vainaja on haudattu (ankkuri)paikkaan (ven. pritšalo A) hautausmaan A-sektorissa. Metrikkakirjan saman aukeaman
oikeanpuolisella sivulla olevien eri sarakkeiden alla ei ole mitään merkintöjä Ivan
Gordejevista.
Taulu 3
Käkisalmen pohjoisen kihlakunnan maakirja 1817, auk. 265. MMA:n johtajan
Raimo Viikin kirje ”Salmin myllyt” 1.6.1994. – Ks. myös MMH, Viipurin läänin
maakirja 1827, Käkisalmen pohjoinen kihlakunta, auk. 846 ja 859 (jauhomyllyt),
jossa mainitaan ”Stepan Ivanoff Gordei”. Mf MMH 34. KA.
Taulu 4
Viipurin Läänin Kuvernöörinviraston Lääninkonttorin anomusdiaariin 1841 ja
tämän kuvernöörinviraston asiaa koskevaan päätökseen 1842 on tosin tämän joen
nimeksi merkitty: ”Kyrölänkoski”, ”Kyrylänkoski”, ”Kyrilänkoski” ja ”Kyrylä”
(epäselvällä käsialalla kirjoitettu nimen ensimmäinen kirjain voidaan ehkä tulkita
myös H-kirjaimeksi) ja niissä sitä kutsutaan milloin ”puroksi” (bäck), milloin ”joeksi” (å). Ainakin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistolle tämän nimiset
joet Salmissa ovat tuntemattomia. Riidatonta joka tapauksessa on, että tuo ”Manssilan mylly” on varsin pitkään sijainnut Änäjoen (Miinalanjoki) varrella.
Viipurin Läänin Kuvernöörinvirasto, Lääninkonttorin anomusdiaari 1841, asia 973,
ja Viipurin Läänin Kuvernöörinviraston lopullinen päätös n:o 1336/30.7.1842.
MMA.
Sallmis Sockens Uppbördsbok för År 1848; Mjöl-qvarn-Räntor. F. 811 (Salmin
kruununvoudin arkisto), op. 1, d. 134, s. 56 ob. NARK. – Tässä luettelossa Manssilan kylän verotettavat jauhomyllyt esiintyvät ensimmäistä kertaa veronkantokirjoissa.
Taulu 5
Jakokirja isostajaosta Manssilan lohkokunnan kaikilla tiluksilla Salmin pitäjässä ja
kihlakunnassa Viipurin lääniä 1892, toimitus n:o 12790. MMH:n arkisto.
Senaatin perinnöksiostoasiakirjat, Dk 24, taltio n:o 308. KA.
Taulu 6
114
62
63
64
65
66
67
68
69
70
Ks. viite 60.
Ks. viite 61.
Aleksanteri Grommin suullinen tiedonanto.
Kirkolliset viranomaiset merkitsivät Suomessa yleisesti avioliiton ulkopuolella
syntyneille ortodokseille heidän aikuistuttuaan sukunimeksi Bogdanov eli ”Herran
antama”.
Taulu 7
Talvikäräjät, lainhuudatusasioita, 9.3.1912, § 69 (sisältää myös sukuselvitysliitteitä). Jelena Stepanintytär Gromoffille annettu I lainhuuto 1/40 osaan Mäenotsan talosta n:o 1. Salmin tuomiokunnan arkisto. Salmin käräjäkunnan ilmoitusasiain pöytäkirjat CIb:7. MMA. – 5.4.1934 kuolleen Konstantin Stepaninpoika Grommin perukirja. Salmin tuomiokunnan arkisto. – Salmin käräjäkunnan perukirjat EIc:2.
MMA. – Salmin pitäjän käräjäkunnan lakimääräiset talvikäräjät, lainhuudatusasioita, 12.3. 1936, § 17 (sisältää myös sukuselvitysliitteitä) koskien omistusoikeuksia
Mäenotsan perintötilaan RN:o 1.14 Itä-Suomen Hovioikeuden arkisto, Kuopio.
MMA:n johtajan Raimo Viikin kirje 20.2.2001.
Aleksanteri Grommin suullinen tiedonanto.
Taulu 8
Ks. viite 66.
V:sta 1945 Rajavartiosto 2, v:sta 1946 Rajajääkäripataljoona 2, ja v:sta 1947 Pohjois-Karjalan Rajavartiosto.
71
Taulu 9
Suvun päämiehellä (lat. caput familias tai pelkkä caput) tarkoitetaan tässä vanhimman sukuhaaran vanhinta elossa olevaa miespuoleista jäsentä.
72
Taulu 10
Ks. viite 66.
73
74
75
76
Taulu 13
Salmin kihlakunnan maakirja 1867; myllyluettelo (längd). Mf MMH 22. KA.
”Uträkning å Hans Kejserliga Majestät och Höga Kronans nedannämnde Ordinarie
Räntor i Sallmis Härad af Wiborgs län för År 1859.” F. 811 (Salmin kruununvoudin
arkisto), op. 1, d. 94, s. (6), 9 ob. NARK.
Esiintyy rippikirjoissa usein lisämaininnoin ”lahkossa” (ven. po raskolu) tarkoittaen
ns. vanhauskoista eli starovertsia (starovieru). Ks. tarkemmin mm. CASTRÉN
1998:23 (ääninauhahaastattelu) ja PELKONEN 1959:334.
NARK:n johtajan O. G. Tšistjakovin 27.5.1994 päivätyt kolme sukuselvitystä.
Taulu 14
115
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
116
Pöytäkirja isostajaosta Manssilan lohkokunnassa, Salmin pitäjää ja kihlakuntaa
Viipurin läänissä (toimitus n:o 12790) 25.8.1892 ja 14.6.1893 sekä siihen liittyvä
jakokirja. MMH:n arkistojaosto, Helsinki.
”Journal öfwer Herr Guvernörens i länet underskrifne, för resor till Ryssland åt
personer bland allmogen i Sallmis socken utfärdade pass, under loppet af första
qvartalet år 1881”, s. 118, passi n:o 62/1.2.1881. F. 811 (Salmin kruununvoudin arkisto), d. 441. NAKR.
Tätä hallintaoikeuden siirtoa koskevat asiakirjat ajalta 31.7.–9.12.1898, f. 1, op. 22,
d. 1356, s. 38–44. LOGAV. – Viipurin läänin kuvernöörin tämän siirron vahvistanut päätös 15.12.1898, jolla Jefim Gordejeff samalla hyväksyttiin lampuodiksi oikeudella saada perintökirja Suomen valtion lunastamaan tilaansa. Viipurin lääninhallitus, lahjoitusmaa-asioiden kantakirjat (donations konsepter), 1898 II, Dbe 18.
KA.
Viipurin läänin kuvernöörin vahvistava päätös 21.4.1899, jolla Stepan Gordejeff
samalla hyväksyttiin lampuodiksi. Viipurin lääninhallitus, lahjoitusmaa-asioiden
kantakirjat (donationskonsepter), 1899 I, Dbe 19. KA.
Vera Castrénin, o.s. Tähtinen, suullinen tiedonanto.
Ks. ”hypylle lähtemisestä” esim. PELKONEN 1959:166 ja 301 sekä PIHA 1964:23.
Jevdokija Prokofjeffia, o.s. Gordejeff, koskevat tiedot antanut kirjallisesti Maria
Bau, o.s. Burtsov, syyskuussa 1988.
Sortavalan kaupungin henkikirja 1885; Vanhan kaupunginosan 2. korttelin n:o
25/32/39. Mf. ES 3768, Vi 157: 3817. KA.
Faina Koskisen, o.s. Kovero, suullinen tiedonanto 1985.
Taulu 15
Ks. viite 80.
Senaatin perinnöksiostoasiakirjat 21.2.1907, Dk. 24, taltio n:o 310. KA.
Talvikäräjät 31.1.1908, lainhuudatusasiat, § 1. Salmin tuomiokunnan arkisto. Salmin käräjäkunnan ilmoitusasiain pöytäkirjat CIb:3. MMA. – Talvi- ja välikäräjät
12.3.1909, varsinaiset asiat, § 501. Salmin tuomiokunnan arkisto. Salmin käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat CIa:34. MMA.
Kuten isänsä taulusta (t. 14) tarkemmin ilmenee, tämä oli siirtänyt kyseisen tilaosuuden veljelleen Jefimille 1898, joka puolestaan oli myynyt sen lähisukulaiselleen
Ivan Ketokivelle 1907 (ks. tarkemmin t. 36).
Salmin tuomiokunnan talvikäräjät 4.4.1923, ilmoitusasiat, § 21, CIb:24, sekä käräjät
15.3.1924, ilmoitusasiat, § 37, CIb:26 ja varsinaiset asiat, § 413, CIa:63. MMA.
Tietoja Aleksi Mylläristä on saatu seuraavista lähteistä:
– Tietoja kuolleista, haavoittuneista ja kadonneista Sortavalan yleisessä sairaalassa. SArk.
– Päämaja, saniteettiosasto, sairaskertomuksia (n:o 330) MUT–MÖY 1918. SArk.
– Lääkintäasiakirjain kokoelma, sairaalat, Savitaipale-Sysmä (Sortavalan yleinen
sairaala) 1918, hylly 1521 E 6. SArk.
– Suomen Tasavallan sotajoukkojen Ylipäällikön Päiväkäsky N:o 43/18.4.1918,
§ 14. SArk.
– Vuoden 1918 Vapaussodan kunniamerkki- ja muistomitalikortisto, 1 285 a.
SArk.
– Niilo Ponkkosen suullinen tiedonanto 1988.
– Pekka Missin nauhoitettu haastattelu 30.6.1971; haastattelija Ilmari Missi ”Salmilaista ortodoksista kansanperinnettä”-nimistä kokoelmaa varten; Aleksi Mylläriä
koskevan osan translitteroinut Klaus Castrén 1993. Suomen uskonnolliset liikkeet.
Ortodoksiperinne. HYUL. Koodi (nauhan ja nauhakotelon n:o) HYUL 71/153
(nauhan 1. puoli); vanha koodi HYUL 71/293. Ks. myös haastattelupöytäkirjat
(kansio 6): (haastattelupöytäkirjan n:o MISSI 28). Aleksi Myllärin hautajaisissa läsnä ollut Pekka Missi kuvasi tilaisuutta seuraavasti: ”Muistan eräänkin, sen vuosilukua en tarkemmin muista, mutta kai se oli joko –95 tai –90 syntynyt Aleks Mylläri,
se kun kaatuikin jonnekin sinne Raudun kankaille. Manssilaan hauattiin, oli juhlalliset hautajaiset, haudalla ammuttiin ja hyvin tuollainen oli kylien yhteinen juhla ja
sitä juhlittiin kuin suurta sankaria konsanaan. Komea se oli mies – poikamies. Kaikkensa antoi ja voi sanoa Salmin ensimmäisiä uhreja se oli. Neljähenkisessä veljesjoukossa se oli vanhin veli – komeimpia poikia.”
92
Taulu 16
Hänellä oli ennen avioitumistaan aviottomat pojat Niilo (Nikolai) Ponkkonen
(1925–), elää Haukiputaalla, ja Johannes Ponkkonen (1933–34).
93
Taulu 17
Onni Vilhelm ja Hilja Katariina Kervisen ottolapsi v:sta 1968.
94
95
96
97
98
99
Taulu 20
Etsivä Keskuspoliisi-Valpo I, henkilömappi 1807 ja Etsivä Keskuspoliisin-Valpo,
Sortavalan alaosaston päällikön kuulustelupöytäkirja n:o 46/1929, s. 3. KA.
Ks. viite 90.
Tietoja Feodor Myllärin rajanylityksestä taustoineen ja hänen vaiheistaan Neuvostoliitossa 1929–31 on saatu lähinnä seuraavista lähteistä:
– Etsivä Keskuspoliisi//Valpo I, henkilömappi 1807. KA.
– Etsivä Keskuspoliisi/Valpo I, Valokuvahakemisto, Suomalaiset n:o 42341 ja n:o
42342, 36 M 177/IV. KA.
– Salmin pitäjän käräjäkunnan kihlakunnanoikeus 29.4.1935, 12 §; liite F:§ 12
(jatkokuulustelupöytäkirja 4.4.1935). C Ia:90. MMA.
– KURTTI:225, 227, 263–265.
Salmin pitäjän käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden välikäräjät 29.4.1935, § 12, liite
F (jatkokuulustelupöytäkirja 4.4.1935). C Ia:90. MMA.
Sukulaistensa ilmoitus. Ks. Salmin metrikkakirjat (kuolleet/hautausmerkintä) 1934,
mikrokortti 4996, s. 141.
Salmin lainhuudatusasiainpöytäkirja 14.3.1933, § 85; epävirallinen jäljennös liitteineen. Siitä ilmenee mm. myös, että Suomen Hypoteekkiyhdistys myi tämän ostamansa tilan jo 28.11.1932 maanviljelijä, lautamies Stepan Aleksanterinpoika Räbinälle Salmin Räimälän kylästä. Tilaan kuuluneen tullijauhomyllyn taas osti, tekijälle antamansa suullisen tiedonannon mukaan, Aleksi Vasilinpoika Jeronen (ent.
117
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
118
Rovio) Salmin Hanhiselän kylästä vuokraten viranomaisilta myllyyn kuuluneen
koskiosuuden käyttöönsä 50 vuodeksi.
Aune Ruotsalaisen, o.s. Tuovinen, Pielavesi, suullinen ilmoitus 1995.
Etunimet hänen Manssilan hautausmaalla olevan hautakivensä mukaiset. Tämä
kivinen hautapatsas on yhtenä ylen harvoista säilynyt koskemattomana (ainakin vielä 1991) tuolla hautausmaalla.
Taulu 21
Nikolai Myllärin gregoriaanisen ajanlaskun mukainen syntymäpäivämäärä esiintyy
eri lähteissä erilaisena, mm. kuolinilmoituksessa se on 7.12. Tässä ilmoitettu perustuu kastekirjan juliaanisen ajanlaskun mukaiseen merkintään 27.11., jota vastaa gregoriaaninen päivämäärä 10.12.
Taulu 31.
Ks. viite 18.
Jakokirja isostajaosta Manssilan lohkokunnan kaikilla tiluksilla Salmin pitäjässä ja
kihlakunnassa Viipurin lääniä 1892, toimitus n:o 12790. MMH:n arkisto, Helsinki.
Aune Ruotsalaisen, o.s. Tuovinen, suullinen tiedonanto 1990.
Irina Tuovista, o.s. Gordejeff, koskevia tietoja antanut tyttärensä Aune Ruotsalainen, o.s.Tuovinen.
Taulu 32
Senaatin perinnöksiostoasiakirjat, Dk. 27, taltio n:o 975. KA. (Maarekisteriin on
ilm. virheellisesti merkitty tämän perintötalon nimeksi Rajamäki, vaikka pitäisi olla
Pajamäki, kuten muissa lähteissä.)
Röppänen myi tilan edelleen jo seuraavassa kuussa virteläläiselle perintötalolliselle
Ivan Vasilinpoika Bundalle. Talvikäräjät 18.4.1910, lainhuutoja, § 46. Salmin tuomiokunnan arkisto. Salmin käräjäkunnan ilmoitusasiain pöytäkirjat CIb:5. MMA.
Taulu 36.
Syntymämerkintää ei ole löytynyt Salmin metrikoista, vaan muista lähteistä.
Förteckning öfver i Sordavala stad inskrifne handlande och borgare den 31. December år 1884, f. 813 (Sortavalan kaupungin maistraatti ja raatihuoneen asiakirjat
1784–1933), op. 3, d. 32, auk. 4. (Tämän luettelon mukaan Sortavalan kaupungissa
oli tuolloin kaikkiaan 25 kaupan pitämiseen luvan saanutta kauppiasta.) NARK.
Ks. esim. FORSELIUS 1887:37 (Landthandlare i Wiborgs län), HÄRKÖNEN Simo
1950:133–134 ja KOPONEN 1982:263 (siinä Gordejeff-nimi erheellisessä muodossa ”Kordijeff”).
Vuosina 1883–88 vallitsi yleinen maailmanpula ja Suomessa oli 1886–87 todelliset pulavuodet. Ks. ALANEN 1957:366.
J. O. Gordejeffin konkurssiasia 26.11.1888–30.4.1889. F. 883 (Salmin käräjäoikeuden arkisto), op. 1, d. 129, s. 1–73. NARK. – Salmin tuomiokunnan Impilahden pitäjän Kitelän kappelin tuomiokirjat, varsinaiset asiat: syyskäräjät 8.12.1888, § 187,
talvikäräjät 30.4.1889, § 48, ja syyskäräjät 13.11.1889, § 9. MMA. – Salmin tuo-
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
131
miokunnan renovoidut tuomiokirjat 1888 (Salmi KO a 6) ja 1889 (Salmi KO a 7).
KA.
Nikolai Grigorinpoika Siitoin (1841–1904) ja Konstantin Grigorinpoika Siitoin
(1846–1911) olivat Jefim Gordejeffin 1. puolison, Annan, isän Dimitri Iljanpoika
Siitoinin (1816–58) pikkuserkkuja.
Vuosina 1892–98 ”Osakeyhtiö N. L. Arppen Perilliset” ja v:sta 1898 ”Wärtsilä
Aktie Bolag”. Ks. KAUKORANTA 1935:161–162.
CASTRÉN 1998:24–25 (Karjalaisäidin haastattelu).
Ks. viite 79.
Ivan Ketokivi (1852–1928) oli naimisissa Jefim Gordejeffin 1. puolison Anna Dimitrintytär Siitoinin nuoremman sisaren Olgan (1859–1932) kanssa.
Vera Castrénin, o.s. Tähtinen, suullinen tiedonanto.
Viipurin läänin kuvernöörinviraston päätös n:o 5706/21.3.1905. – Kymen läänin
maanmittauskonttorin 12.3.1990 oikeaksi todistama maarekisteriote koskien Kauppala-nimistä palstatilaa n:o 14 Sortavalan pitäjän Tokkarlahden kylässä.
Senaatin perinnöksiostoasiakirjat, Dk. 24, taltio n:o 309. KA.
Salmin tuomiokunnan syyskäräjät 1907, ilmoitusasiat, ensimmäinen lainhuuto
11.10.1907, § 15. C Ib:2, s. 20 ja 29. MMA.
CASTRÉN 1998:31 (Karjalaisäidin haastattelu). – Ruskealan henkikirjat 1911 (Vi
346:10669), jossa rivien väliin lisätty merkintä ”H. M. Tähtisen kauppa”; etukirjaimet viitannevat Jefim Tähtisen puolisoon Helmi Mariaan, o.s. Hahl.
KUUJO-TIAINEN-KARTTUNEN 1970:204–205, 320.
Vera Castrénin, o.s. Tähtinen, suullinen tiedonanto.
MMA:n kirjelmä n:o 107 L/3.2.1992 koskien ent. Sortavalan kreikkalaiskatolisen
seurakunnan kirkonarkiston vuosien 1898–1912 menotilikirjojen kansioita II Ga 2:2
ja G 2:3. – Sortavalan ortodoksisen seurakunnan kokousten pöytäkirjat II Ca I vuosilta 1884–1910, s. 97, 101, 106. MMA. – MMA:n (Arja Valentin) kirje 25.2.1992.
Siitoin-suvusta ks. tarkemmin CASTRÉN 1997:104–112 (Genos).
Vera Tähtisen elämänvaiheista ks. SOININVAARA 1982:42–43 ja CASTRÉN
1998 (Karjalaisäidin haastattelu).
Tästä pakomatkasta ja Vera Tähtisen osallistumisesta Vapaussotaan ks. LONDÉN:
erityisesti 117–118 (lähteet).
Tästä tapahtumasta tarkemmin ks. esim. JOKINEN ja POHJAMO. – Faini Aflechtin persoonallisuudesta erityisesti sotilaiden keskuudessa ks. esim nekrologinsa
Hufvudstadsbladet’issa 7.7.1942.
Ylipäällikön päiväkäsky n:o 69/10.7.1942 kuului seuraavasti: ”Kaukana itärintaman
erämaa-alueella ovat Suomen Sotilaskotiliiton kunnioitettu puheenjohtaja, tohtorinrouva Toini JÄNNES sekä liiton ansioituneet jäsenet, kenraalitar Greta PALOJÄRVI ja rouva Faini AFLECHT isänmaallista tehtäväänsä suorittaessaan vihollisen tulessa kaatuneet. Uskollisina ja uupumattomina vapaaehtoisessa työssään taistelevan
armeijamme sotilaiden hyväksi he ovat kunnialla suorittaneet tehtävänsä loppuun
saakka. Suomen armeijan sotilaat – kaukana kodeistaan ja omaisistaan – kiittävät ja
siunaavat heidän työtään, joka taistelurintaman vaaroja väistämättä on pyrkinyt
valmistamaan kodin viihtyisyyttä ja huolenpitoa sodan ponnistuksissa kamppailevil-
119
132
133
134
135
le taistelijoille pitkin koko laajaa rintama-aluetta. Syvän kiitollisuuden tuntein omistan tänään ajatukseni Suomen Sotilaskotijärjestölle, jota nyt on kohdannut järkyttävän raskas menetys. Mannerheim.”
Luettelo Ylipäällikön myöntämistä kunniamerkeistä n:o 42, s. 8/27.2.1942. Tässä
sukunimien aakkosellisessa luettelossa Faini Aflechtin nimi esiintyy erheellisesti
hänen etunimensä alkukirjaimen F:n kohdalla.
Paul Tähtisen rykmenttitoverin Antti Himasen kirjallinen tiedonanto 1979.
Koska 16.12.1929 perustetun Erillisen Maalentolaivueen ensimmäinen päiväkäsky
on annettu 31.12.1929 ja sen päiväkäskyt v:lta 1930 ovat kadonneet, tarkkaa päivämäärää ei ole käytetyistä lähteistä löytynyt.
Ks. viite 133.
146
Taulu 37
Vera Castrénin, o.s. Tähtinen, suullinen tiedonanto. – Ivan Klimpujeffin kasvattityttären Selma Niskasen, ent. Ketokivi, o.s. Varonen, kirje 4.10.1967.
CASTRÉN 1999:Translitteroituja äänihaastattelupoimintoja.
Ks. ed. viite.
Wäinö Ylänteen nekrologi Uudessa Suomessa 29.2.1964. – Antti Ylänteen suullinen tiedonanto 1992.
Elisabeth Hallonblad, o.s. Siitoin, oli Wäinö Ylänteen äidin isänisän Ilja Ivaninpoika Siitoinin serkku. – Sortavalan raastuvanoikeuden Herman ja Elisabeth Hallonbladin 17.3.1886 tekemää keskinäistä testamenttia koskevat valvontapöytäkirjat
6.3.1894, § 138, ja 13.1.1908, § 9 liitteineen. Sortavalan raastuvanoikeuden kantakirjat 1894 ja 1908. (Perukirjat vuosilta 1894–95, 1898 ja 1908–09 ovat kadonneet.) MMA.
Oleskellut ”Keisarikunnassa” ainakin 6.6.1914 annetulla passilla n:o 2401. (Suomen Passiviraston Pietarissa 24.8./6.9.1915 päivätty perusasiakirja n:o 2954 Viipurin läänin kuvernöörille koskien ololipun jatkamista kuudeksi kuukaudeksi.) KA. –
Ainakin 1916 hänen osoitteensa Pietarissa oli Ofitserskaja ulitsa 62, kv. 56. Ks.
RÄIKKÖNEN 1916:”Osoitteita”-osan s. 47.
Ks. viite 136.
Suomen Tallinnan-lähetystön 15.9.1925 Väinö ja Adele Ylänteelle antama passi, s.
35. Lastensa hallussa.
Wäinö Ylänteen työkirja. T 24410/Ee 12. SArk.
Antti Ylänteen suullinen tiedonanto 1992.
Ks. ed. viite.
147
Taulu 39
Ritarimerkki suotu hänen kuolemansa jälkeen 4.6.1996.
148
Taulu 41
Lauri Tähtisen elämäkerralliset tiedot saatu pääasiassa seuraavista lähteistä:
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
120
–
–
–
–
149
150
151
COLLIANDER:n:o 1992
Syntymäpäiväuutinen Helsingin Sanomissa 3.12.1965
SIIRTOKARJALAISTEN TIE IV:670
Kullervo Tähtisen suulliset tiedonannot isästään kesäk. 1991.
Taulu 43
Viktor Tähtisen siviiliuratiedot on saatu pääosin hänen työtodistuksistaan ja LEL
Työeläkekassan kirjallisesta ilmoituksesta 8.3.1991.
Rajavartiosto 1:n nimi muuttui Rajavartiosto 5:ksi 1945 ja tämä taas Rajajääkäripataljoona 5:ksi 1946.
Taulu 44
Valtiosihteerinviraston akti 1832/44 b, erityisesti auk. 129–131, 139, 171, 175 ja
210. (Fa 149.) KA. – Ks. myös viite 18.
.
121