MUURAHAINEN - Uutisvuoksi
MUURAHAINEN N:o 1 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 Imatran työstöasennus KESÄTÖISSÄ Yrittäjäkasvo: Hirsirakentaja kolmannessa sukupolvessa Yrittäjäyhdistysten hallitusten esittely 2 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 Pääkirjoitus Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Kuntajohtajat uskovat Rauhan ja Ukonniemen hankkeiden tuovan uusia työpaikkoja HELI RAUTANEN Hyvät Muurahaisen lukijat, alkavan kesän kynnyksellä ilmestyy myös uusiutunut Muurahainen. Lehti on aiemmin ollut Imatran Yrittäjien julkaisu eri muodoissaan, mutta nyt mukaan on saatu myös Ruokolahden ja Rautjärven yrittäjäyhdistysten resurssit. Tavoitteena on saada yrittäjyyden eri muotoja ja yrittäjille tärkeitä teemoja esille hyvin monipuolisesti. Imatran seudun ja koko Etelä-Karjalan tulevaisuus on sen yrittäjien ja pk-yritysten varassa. Vaikka seutumme on maan vahvinta suurteollisuusaluetta, niin tulevaisuutemme rakentuu ennen kaikkea monipuolisen yrittäjyyden varaan. Meneillään olevat suuret matkailuhankkeet tarvitsevat myös tuekseen monipuolisesti yritysten palvelutarjontaa matkailun oheispalveluiden tuottajiksi. Meidän yrittäjien on itse pidettävä huolta siitä. että saamme äänemme kuuluviin kuntien ja koko maakuntamme elinkeinopoliittisessa päätöksenteossa. Yksittäisen yrittäjän ääni ei kanna tarpeeksi, vaan tarvitsemme siihen joukkovoimaa. Yrittäjäjärjestömme paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla muodostaa riittävän äänitorven, jos niin vain tahdomme. Tahtoasi voit parhaiten osoittaa kuulumalla yrittäjäjärjestöömme. Olemalla oman paikallisyhdistyksesi jäsen kuulut samalla aluejärjestöömme Etelä-Karjalan Yrittäjiin ja kattojärjestöömme Suomen Yrittäjiin. Saat siis yhdellä jäsenmaksulla kaikkien näiden jäsenedut käyttöösi. Tässä joukossa kuulut yrittäjien omaan edunvalvontajärjestöön, joka ainoana Suomessa on ennen kaikkea pk-yrittäjien edunvalvoja. Jäsenmäärä järjestössä on ollut voimakkaassa kasvussa, Suomessa jäseniä on noin 112000, Etelä-Karjalassa noin 2100 ja Imatran seudulla yli 800 jäsentä. Jäsenmaksun vastineeksi saat useita rahanarvoisia etuja. Yrittäjien neuvontapalvelu tarjoaa jäsenyrityksille lakimiespalveluita jäsenetuna. Jo yksi lakineuvo kuittaa jäsenmaksun ja palvelu on vain puhelinsoiton päässä. Merkittäviä, vain yrittäjien jäsenille suunnattuja etuja saat myös puhelinoperaattoreilta. Jäsenetuja hyödyntämällä voit säästää huomattavasti mm. vakuutus-, polttoaine-, sekä majoitus- ja matkustuskustannuksissa. Yrittäjäjärjestö ja sen yhteistyötahot järjestävät vuosittain useita koulutustilaisuuksia. Aluejärjestöllä ja seutumme paikallisyhdistyksillä on vuosittain myös lukuisia muita tapahtumia, joissa tapaat samanhenkisiä, yrittäjyyden valinneita ihmisiä. Ota siis rohkeasti yhteyttä Imatran, Ruokolahden tai Rautjärven yrittäjäyhdistykseen. Kerromme mielellämme lisää toiminnastamme. Toivotan Muurahaisen lukijoille lämmintä ja rentouttavaa kesää. Ilkka Ollonen Imatran Seudun Yrittäjät ry puheenjohtaja 1. Mitkä ovat tärkeimmät elinkeinopoliittiset hankkeet jotka ovat meneillään kunnassasi? 2. Paljonko uskot kuntaanne syntyvän uusia työpaikkoja tämän vuoden aikana? Paljonko näistä pk-sektorille ja paljonko teollisuuteen? Mille aloille toivoisit lisää työpaikkoja? 3. Millainen yrittäjäilmapiiri kunnassasi on tällä hetkellä? 4. Miten kunta tukee tällä hetkellä yrittäjiä? 5. Kuinka vietät kesäsi? Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila 1. Kolme tärkeintä hanketta ovat Tetra Pakin sijoittuminen Imatralle, Ukonniemen matkailuhankkeen kehittyminen ja kolmantena rajaliikenteen kansainvälistyminen. 2. Oletan, että pelkästään Imatralle ja Imatran seudulle pari sataa. PK-sektorille matkailuun ja kauppaan liittyen viitisen kymmentä. Tetra Pak käynnistyy 1.1.2012, joten vuotta on hankala käyttää mittarina, koska projekti on kesken. Rajaliikenne ja tulli sijoittavat myös koko ajan lisää työntekijöitä. Alat, joille toivon työpaikkoja ovat yllämainitut. Matkailu, teollisuuden nykyaikaistaminen ja monipuolistaminen ovat juuri nyt ne alat, jotka ovat Imatran kaupungille strategisesti tärkeitä ja siinä mielessä asiassa on onnistuttu. 3. Toivosin, että yrittäjäilmapiiri on koko ajan kehittymässä ja paranemassa. 4. Kunta tukee yrittäjiä Imatran seudun kehitysyhtiön yrityspalveluneuvonnan kautta. Kehyssä tuetaan yritystoimintaa ja aloittavia yrittäjiä. Kaupungin omat palvelut asettuvat maankäytön suunnittelun ja palveluverkon kehittämiseen, joissa kaupunki pyrkii ottamaan ja ottaa huomioon myös yritys- ja maankäytön tarpeet. 5. En ole mökki-ihminen vaan rentoudun läheisten ihmisten kanssa. Käymme 86-vuotiaan äitimuorin luona Hämeenlinnassa ja minulla on kaksi pientä pojanpoikaa Helsingissä eli liikumme tällä akselilla. Kesään kuuluu myös kesäretki Saarenmaalle, jossa vietämme viikon siihen tutustuen. 1. Suurin hanke on Änkilänmäen yritysalueen kehittäminen. Lisäksi vireillä ovat Hiitolanjoen hyödyntäminen sekä Konkalammen kehittämiseen liittyvät hankkeet. 2. Simpeleen M-realin vähennyksien kautta tehtaasta poistuu 50 työpaikkaa. Näin ollen työpaikkojen kehitys on kokonaisuudessaan negatiivinen tälle vuodelle. Voisi olettaa, että muutamia korvaavia työpaikkoja tulee tilalle. Ne ovat lähinnä pk-sektorin palvelupuolelle esimerkiksi kiinteistöhuoltopalveluihin erikoistuneita yrityksiä. Uusia tuotannollisia työpaikkoja ei ole tälle vuodelle syntynyt tai syntymässä. Pienteollisuudelle voi olla kasvumahdollisuuksia, sillä meillä on sopivaa työvoimaa. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan palveluun liittyviä työpaikkoja kuten matkailuun. 3. Yrittäjäilmapiiri on kohtuullinen. Kieltämättä suurta toiveikkuutta tällä hetkellä ei ole olemassa. Nyt tarvittaisiin uusien markkinoiden hakemista. Rauhan hankkeen kehittyminen tuo myös mahdollisuuksia tälle alueelle, sillä matkailu- ja oheispalveluiden rakentaminen luo positiivista virettä myös meille. 4. Yrittäjä ja yrittämiseen liittyvät kontaktit pyritään käymään läpi ja poistamaan esteitä jos niitä on. Meidän työkalu on Imatran seudun kehitysyhtiö, jossa annetaan yritysneuvontaa toimiville ja aloittaville yrityksille. 5. Ensi kesänä taidan nikkaroida omaa asuinympäristöä ja laitan saunamökkiä kuntoon. En lähde kauemmaksi reissuun vaan vietän kunnostuslomaa. Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä 1. Tunnetuin hanke on Puntalan teollisuusalue. Toinen hanke on matkailuelinkeinon kehittäminen ja kolmas kärki on kaavapolitiikka. 2. Kunnan omilla toimilla niitä ei kovin monta synny. Erityisesti maalaiskuntien elinkeinopolitiikassa on ollut pitkään ja on edelleen valitettavaa väkisin tekemisen makua. Mekaanisen metsätalouden yrityksiin voi tulla muutama työpaikka lisää. Metsäsektorin alkutuotantoon varmasti lisätään volyymiä, jos metsäteollisuuden imu kasvaa ja puun korjuu lisääntyy. Toivoisin työpaikkoja erityisesti alihankintaan kuten metalliteollisuuden yrityksiin. Jos Ruokolahdelle ei pystytä synnynttämään työpaikkoja Rauha-Ukonniemi -hankkeen ympärille, se valitettavasti kertoo, ettei kykyä ole riittävästi, vaikka kysyntää olisikin. 3. Kunta tukee omilla toimillaan toisten aikaansaamaa myönteistä henkeä. Toimimme yrittäjien puhemiehenä erilaisissa pöydissä, johon meillä on mahdollisuus päästä, esimerkiksi ELY-keskuksessa. 4. Julkisilla toimenpiteillä yrittäjyyttä voi tukea tarjoamalla työmahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyssektorille toivotaan lisää palvelujentuottajia, sillä julkinen palvelu ei yksin enää riitä. Ruokolahdella tämä sektori on vielä pieni. 5. Oikea käteni on vielä kuntoutumassa keväällä sattuneesta tapaturmasta, joten nikkaroinnin ja rakentamisen tilalle pitää keksiä muuta. Jos sää sallii niin olemme ehkä Saimaalla. Ja onkia voi yhdelläkin kädellä sekä käydä verkoilla, jos on kaveri matkassa. Alanurkka Muurahaisen paluu sykähdyttää Imatran yrittäjäkentässä on ollut jo jonkin aikaa hyvä yhdessä tekemisen ilmapiiri. Yhteistyö on tiivistynyt koko seutukunnalla ja siitä haluan kiittää aktiivisia yrittäjiä ja yrittäjäyhdistyksiä. Hyvä merkki yhteistyön tiivistymisestä on kädessäsi oleva uusi Muurahainen. Se ilmestyy nyt seudullisena painoksena ja olen siitä hyvin iloinen. Olin aikoinani perustamassa Muurahaista ja on hienoa nähdä, mihin sen kehitys on kulkenut. Tämä on sykähdyttävää. Muurahaisen paluu osuu tärkeään hetkeen. Koko Kaakkois-Suomea koettelee nyt teollinen murros ja joka sen yli uskaltaa katsoa, näkee myös mahdollisuudet. Imatran seudulla ne liittyvät matkailuun. Mahdollisuudet on otettava vakavasti ja uskallettava ottaa myös riskejä. Jo näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa on tilanne, jossa tarvitaan uusia palveluja ja nykyisten palvelujen kehittämistä. Olen monesti muistuttanut, että pian Imatran keskustassa ja muuallakin seutukunnan alueella saattaa pyöriä jopa 5000 ulkomaalaista turistia. Tätä tukevat monet tilastot. Siihen on varauduttava ja oltava valmiita, kun palvelujen kysyntä kasvaa. Käytetään tämä momentum hyväksemme. Pasi Saajanlehto Etelä-Karjalan Yrittäjät ry puheenjohtaja Kunnanjohtajat yrittäjien vieraana Suomen Yrittäjät järjestävät vuosittain Kunnallisjohdon Seminaarin, jonka tarkoituksena on saavuttaa säännöllinen vuoropuhelu kunnanjohtajien ja yrittäjien välillä. Tänä vuonna Tallinnassa pidettyyn kaksipäiväiseen seminaariin osallistui 360 kuntien johtohenkilöä ja yrittäjää. Seminaariin osallistui Etelä-Karjalasta 17 henkinen ryhmä. Alueemme kunnanjohtajista mukana olivat Imatran Pertti Lintunen, Lappeenrannan Kari Korkiakoski, Harri Anttila Rautjärveltä, Tapio Iso-Mustajärvi Savitaipaleelta, Simo Luukkanen Lemiltä ja Terttu Heimala Luumäeltä sekä Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n luottamushenkilöitä. Seminaariaiheiden keskeinen teema oli jälleen julkiset hankinnat. Kuinka turvata tulevaisuuden palvelut kuntalaisille? Pystyvätkö kunnat tulevaisuudessa itse tuottamaan tarvittavat palvelut kuntalaisille vai onko yksityisiä palveluntuottajia käyttämällä saata- vissa laatu- ja kustannusetua? Miksi sitten on tärkeää, että kunnat käyttäisivät oman kunnan tavarantoimittajia ja palvelualan yrityksiä hankintalain suomin mahdollisuuksin? Yli 95 % uusista yksityispuolen työpaikoista on syntynyt pieniin- ja keskisuuriin yrityksiin tällä vuosikymmenellä. Kunnan elinkeinopolitiikka voi olla työpaikkoja synnyttävää tai toisella tavalla toimien vähentävää. Työpaikkojen vähennyksiä ei tietenkään kukaan halua, mutta hankinnoilla on joka tapauksessa suuri merkitys yrityksille. Julkisten hankintojen kokonaismäärä on noin 15 miljardia euroa vuositasolla. Haasteena nähtiin kuntien oman palvelutuotannon tehokkuuden määritteleminen verrattuna yksityisiltä yrityksiltä ostettaviin palveluihin. Kuntien tuottamien palveluiden todellisten tuotantokustannusten määritteleminen uskottavasti on vaikeaa. Valtiovallan toimesta tehdyn Hy- vä-hankkeen selvityksessä käy ilmi, että kunnilla tulee olemaan suuria vaikeuksia tulevaisuudessa palvelujen järjestämisessä. Hyvä-hankkeessa selvitettiin mm. ikääntyvän yhteiskunnan palvelutarpeita. Etelä-Karjalan väestörakenne muuttuu lähes maailmanennätysvauhtia sekä työvoimaa on alueellamme jatkossa entistä niukemmin tarjolla. Erittäin tärkeä osa seminaaria olivat vapaamuotoiset keskustelut. Myös niissä keskeisiksi teemoiksi nousivat sosiaali- ja terveyspuolen kysymykset. Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote, on vasta toimintansa alkuvaiheissa. Sen tuomista eduista ja haitoista kunnille ja nimenomaan kuntalaisille keskusteltiin vilkkaasti. Jukka Korkeila Etelä-Karjalan Yrittäjät ry toimitusjohtaja Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 3 Suomen talous oikenee vahvasti Ylenpalttista draamaa, suuria ja yllättäviä tapahtumia on riittänyt viimeisen vuoden ajalle – eivätkä ne ole edes vielä ohi. Euroopan velkakriisi, poliittinen rauhattomuus Pohjois-Afrikassa, Libyan sota ja Japanin luonnonkatastrofi ovat ainutkertaisina tapahtumina saaneet paljon medianäkyvyyttä, ja totta vie aivan ansaitusti. Kun suuret ja ikävät tapahtumat vyöryvät silmille televisiosta ja sanomalehtien otsikoista päivä ja ilta toisensa jälkeen, voi saada sellaisen vaikutelman, että kaikki on menossa tosi pahasti pieleen, myös talouden saralla. Tällainen vaikutelma olisi kuitenkin aivan väärä, sillä kaikkien näiden ongelmien keskelläkin maailmantalouden nousu on jatkunut suotuisana. Tällainen päivästä ja kuukaudesta toiseen jatkuva tasainen edistyminen ei vain pääse otsikoihin, sillä ilman dramatiikan murusia se on liian tylsää. sesti vielä parantunut. Harva Euroopan maa pääsee näin nopeaan vauhtiin. Ruotsi on vielä kovemmassa vedossa, mutta se hävisi meille äskettäin toisessa pelissä. Maailmankaupan täydellinen toipuminen taantuman jäljiltä näkyy myös Suomessa. Viimeiset tilastot kertovat, että Suomen BKT:n kasvu kiihtyi vuoden 2010 lopulla runsaaseen 5 prosenttiin vuotta aikaisemmasta, ja kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa tahti on todennäköi- Näkymät tälle ja ensi vuodelle ovat kerrassaan hyvät. Peräti kuudella tärkeimmällä vientimaallamme menee hienosti, ja tällainen yleensä ennakoi vahvaa kysyntää suomalaiselle viennille. Saksa ja Ruotsi ovat poikkeuksellisen kovassa nousussa. Venäjän talous kohenee ripeästi, kun öljy- ja kaasutulot kasvavat ja valuutta vahvistuu. Tästä ostovoiman lisäyksestä hyötyy paitsi Suomen vienti noin yleensä, myös itäinen Suomi vilkastuvan turismin muodossa. Tämänhän olemme voineet todeta myös täällä Imatran alueella. Yritykset voivat pääsääntöisesti hyvin ja kauppa käy. Imatran Kaupungin keskusta on saanut aivan uuden ilmeen ja raken- taminen sekä uudistuminen jatkuvat. Millainenhan kaupunkimme olisikaan, ellei meillä olisi turismia? Hyvässä talousnousussa ovat myös Hollanti, Yhdysvallat ja Kiina, kaikki tärkeitä kauppakumppaneita. Myös kotimainen kysyntä vahvistuu sekä kulutuksen että investointien vetämänä. Kun lisäksi kaikki talouden päätoimialat vauhdittavat talouden kasvua, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että nousu on tukevalla pohjalla. Kotitalouksien usko talouteen on pysynyt hyvänä. Työllisyys kohenee sekä tehtyjen työtuntien että uusien työpaikkojen määrillä mitattuna. Ilolla voinen todeta, että uusia työpaikkoja syntyy lisää myös tänne Imatran seudulle, sekä lähiympäristöön. Iso työllistäjä on käynnissä oleva rakennusprojekti Rauhan alueella sekä mahdollisesti Imatran Kylpylän alu- eelle tehtävät investoinnit toteutuessaan. Uusia työpaikkoja tulee myös Tetra Pakin aloittaessa toimintansa Imatran alueella. Pieniä yrityksiä on syntynyt puolisen sataa tämän vuoden aikana ja ne työllistävät ehkä alkuun yrittäjän itsensä ja sitten mahdollisesti kasvaessaan lisää väkeä. Toki joitakin on myös jo tämän vuoden puolella lopettanut toimintansa Myös palveluala Imatran seudulla on jo merkittävä työllistäjä. Toivottavasti saamme vielä Biojalostamon tänne Imatralle, niin uusia, kaivattuja työpaikkoja löytynee siltäkin alalta. Ainoa suurempi peikko näköpiirissä on inflaatio, joka näyttää syövän suuren osan tulojen noususta ja jarruttaa melko tavalla kulutuksen nousumahdollisuuksia. Voi olla niinkin, että ruoka- ja energiaraaka-aineiden kallistuminen ei vielä edes näy kokonaan kuluttajahinnoissa. Korkojen nousukin alkaa vähitellen taas vauhdittaa inflaatiota. Entäpä julkinen talous – se nyt ainakin on kuralla, vai? Kaikki on suhteellista. On totta, että julkinen talous on rahoitukseltaan alijäämäinen ja joutuu nimenomaan valtion tilanteen vuoksi ottamaan uutta velkaa todennäköisesti vielä joidenkin vuosien ajan. Toisaalta Suomi yhtenä harvoista euroalueen talouksista täyttää kasvu- ja vakaussopimuksen keskeiset vaatimukset. Kokonaistuotannon arvoon suhteutettuna julkinen velka on alle 50 prosenttia (kun sallittu yläraja on 60) ja rahoitusvaje 2,5 prosenttia (kun sääntöjen sallima yläraja on 3). Vaje pienenee, mutta velan BKTosuus vielä kasvaa. Isa Leinonen Nordea Imatra isa.leinonen@nordea.fi Kolumni Kun raha pyörii, pidetään huoli, että se pyörii oman kylän eduksi. OP-Pohjola-ryhmä ei ole vain suomalainen yritys, se on vielä enemmän. Sen osuuspankit ovat kuin oman paikkakuntansa asukkaita. Ja siksi se jättää enemmän rahaa kotiseudulleen kuin useimmat kilpailijansa. Ja samoin tekevät tuhannet muutkin osaavat ja ahkerat paikalliset yritykset. Niin se vaan on, että mitä lähempänä se raha pyörii, sitä parempi se on meille kaikille. Lue lisää www.op.fi Kunnian kentille? Muurahainen on tehnyt paluun. Allekirjoittanut ei siitä valitettavasti kunniaa voi ottaa, mutta kumartaa tekijöiden suuntaan. Hienoa ystävät yrittäjät. Jos näillä kolumneilla sitten kunnian kentille? Pakko oli kävellä vintille ja tomuja puistella. Siellä niitä oli Muurahaisia pinossa, ei keossa. Muutamaa kun selailee, voi kysyä kuinka hyvin me oikein olemme onnistuneetkaan edunvalvonnassa. Arjen ongelmat eivät ole muuttuneet mihinkään, vaikka wwwmaailma meidät tuli pelastamaan. Paperitonta toimistoa odotellessa. Pieni lehdistökatsaus vanhaan kertoo, kuinka lähellä kymmenen vuoden takaiset asiat ovat. Huhtikuussa 1993 ilmestyneen Muurahaisen kärkijuttu rakentui äyrikuningas ja golfmaisteri Jukka Evälahden varaan. Kunnon porvarina Evis sanoo, että kaupungille edullisinta olisi teettää kaikki uudisrakennustyöt yrityksillä ja hoitaa itse vain kiinteistönhuollolliset ja päivystysluontoiset pikkuremontit. Uskallan väittää, että Jukka seisoo yhä sanojensa takana. Ja Kille kanssa. Ja tässä kohtaa viesti on mennyt perille vain noin kahdeksan vuoden kuluessa. Osittain ainakin. Imatran kaupunki se sopimusohjausmallin parissa ahkeroi ja on kaiken lisäksi käynnistänyt sen teknisestä toimesta. Nyt jännitetään, mitä ne politrukit sanoo. Onkohan kunnallisvaalit liian lähellä? Evä antoi sen verran jäätäviä neuvoja päättäjille, että toivottavasti kaupungintalon ay-siipi ei kaiva vanhoja Muurahaisia esiin. Evä kun oli sitä mieltä, että kaupungin kannattaa ylläpitää korkeintaan jatkuvan kuorman edellyttävää organisaatiota ja kaikki muut työt voisi antaa huoletta vaikkapa, no vaikkapa hänelle. Toisessa lehdessä vuodelta 1992 haastateltiin Kalle Huikkoa Suomen Kerta Oy:stä. Huikko on kasvattanut Imatralla bisneksiään pitkäjänteisesti kuten kunnon perheyrittäjän kuuluu. Viime aikoina Huikko on jaellut ohjeitaan Imatran kaupungin suuntaan vähän samaan tapaan kuin Evälahti. Huikko ja kaupunki ovat tukkanuottasilla Tetra Pakin tulosta Imatralle, sillä Huikko olisi halunnut purkkimaakarit omiin tiloihinsa. Nyt kaupunki vei, Kalle vikisi ja veronmaksajat kuittaavat laskun. Veikkaan, että perästä kuuluu. Ja alkupamaus kuuluikin jo Kauppalehden yleisönosastolla. – KIINALAINEN HERMORATAHIERONTA Helpotusta vaivoihin mm. iskias, migreeni ym. pää- ja niska-hartiasäryt, fibromyalgia – KLASSINEN LIHASHIERONTA – INTIALAINEN PÄÄHIERONTA – REIKIHOITO Hierontapalvelu EIJA KAJANDER Välikuja 1, puh. 040-594 4875 Seuraava Muurahainen ilmestyy syksyllä 2011 Suorasuu-Kallella oli jo tuolloin 1992 selvät perustelut, miksi Suomen pitää mennä silloisen EY:n jäseneksi. – Suomen poliitikkojen kyky hoitaa talousasioita on todella heikko, se on nyt nähty: päätöksenteon siirtyminen Brysseliin on hyvä asia, latasi Kalle. Siinä meni samalla terveisiä sinne Säätytalolle Kataiselle ja kumppaneille. Ja nyt jännitetään sitä, onko Timo Soini vielä Brysselin talousviisaita viisaampi. Sitä tikulla silmään, kuka vanhoja muistelee. Jatkossa rymistelen enemmän tätä päivää. Kylpylämaailmasta kun kuuluu kummia. Mutta ensi kertaan. AKSELI AKANVIRTA Kirjoittaja on imatralaisen elinkeinoelämän harmaa eminenssi. 4 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 Hirsirakentaja kolmannessa polvessa Sami Savolainen on imenyt puupölystä itselleen ammatin sekä yrittäjyyden. Sami on Ruokolahden Niska - Pietilässä sijaitsevan hirsirakentaja Markku Savolainen Oy:n yrittäjä kolmannessa polvessa. HELI RAUTANEN Savolaisten suku on asuttanut samaa tilaa reilun sadan vuoden ajan. Sahayrittäjyys alkoi isoisän Aarre Savolaisen ja isän Markku Savolaisen toimesta 1970. Sami Savolainen syntyi vuonna 1972 ja kasvoi lähes sahapurun keskellä. Pienestä pitäen Sami on tehnyt yrityksen askareita. Sami asuu perheineen kahden kilometrin päässä yrityksestä. Kodin pihalla on vuonna 1982 rakennettu sauna, joka on ensimmäinen kohde, jota Sami on ollut rakentamassa. Yritys tarjosi myös kesätyöpaikan ja vuodesta 1992 vakituisen työpaikan. Vuonna 2000 tehtiin sukupolven vaihdos ja Sami otti firman yrittäjyyden harteilleen. Isä Markku on edelleen toimitusjohtaja. – Täytyyhän yrityksessä yksi pomo olla, Sami naurahtaa. Kyselyyn onko isä tiukka pomo Sami vastaa ensin, että ainahan se on! Mutta pehmentää heti perään. – Meillä on ollut aika hyvä yhteisymmärrys. Emme juoksuta toisiamme. Tiiviistä perheyhteydestä kertoo sekin, että äiti Irja Savolainen työskentelee myös yrityksessä. Työnjako on kaikille selvä: isä katkoo lautatavaran, Sami sahaa ne ja äiti kasaa Imatran seudun yrittäjät, hallitus 2011 ” Täytyyhän yrityksessä yksi pomo olla. aine kuivuu vuoden. Maaliskuusta syyskuuhun rakennetaan tilaustöitä ja syyskuussa aloitetaan taas sahatavaran sahaaminen. Raaka-aine tulee Imatran ja Simpeleen väliltä Sami Savolainen on mitannut askelmittarista, että päivän aikana hän kävelee jopa 15 kilometriä sahatessaan tavaraa. Sami Savolainen rentoutuu ajaessaan rallisprinttiä. Vauhtipeli on Opel. laudat valtaville pinoille. Yksi kerrallaan. Hirsikehikon pystytyksessä sama ryhmä toimii kuin tanssi. – Asiakkaat kysyvät joskus olemmeko suuttuneita toisillemme, kun emme puhu keskenämme. Mutta jokainen tietää tehtävänsä niin mitä sitä turhaan turinoimaan. Ulkopuolisia työntekijöitä ei firmassa ole, vaikka tarvetta olisi. – Varamiespalveluja olen tutkinut. Mutta jos palkkaa työntekijän, menee oma päiväpalkka hänelle ja itselle on löydettävä lisätöitä, pohtii Savolainen. Hän myöntää, että joskus pitäisi osata myös hellittää. Oloaika kotona perheen kanssa Ilkk Ollonen Ilkka Oll (44 v.), ) puheenjohtaja Yrittäjänä: 20 v. Yritys ja toimiala: Mariella & Ilkka Ollonen Ky; Hautaustoimisto, kukkien sidontapalvelu ja hautakivimyynti Yrityksen perustamisvuosi: 1991 Työllistää: 2+2 Perhe: Yrittäjävaimo Mariella ja kaksi koiraa Harrastukset: Järjestötoiminta jää sesonkina vähäiseksi. – Sitä takoo rautaa siltä varalta, jos ei ensi kuussa olekaan töitä, mutta yleensä on ollut. Yrityksen jatkaminen ei ole ollut itsestään selvyys. Sami opiskeli laskentatoimen merkonomiksi ja mietti hakeutumista muualle. Kuitenkin yrittäjyyden hyvät puolet veivät voiton. – Voin heti toteuttaa ideani. Työtavan muutosta ei tarvitse hyväksyttää eri johtoportailla. Jos idea ei toimikaan, voin palata entiseen. Jos teen sutta, vastaan siitäkin itse. Hirsikehikkojen rakentaminen on vain osa kahden vuoden kiertokulkua. Syyskuusta maaliskuuhun yritys sahaa kaiken sahatavaran ja raaka- – Tänä vuonna puutavara tuli 10 kilometrin säteeltä. Polttoainekulut ovat niin kovat, että maksamme mieluummin vähän enemmän puunostosta, kuin lähdemme kauempaa puuta hakemaan. Samasta syystä yrityksen toiminta-alue on lähinnä Saimaan ympäristö. Talouden vaihtelut näkyvät heillä vuoden viiveellä. Rakennuskohteiden määrä ei yleensä pienene vaan koko. – Nousuaikana teimme muutaman ison mökin. Nyt menee pienempiä rakennuksia, mutta useampia kappaleita. Yrityksen repertuaari on laaja kattaen hirsikehikot koirankopista omakotitaloon. Asiakaspiiri on laajentunut vuosikymmenet metodilla hyvä kieli kauas kantaa. Asiakkaat ovat myös uskollisia ja pitkäikäisiä. – Lähellä on kohde, johon isoisä Aarre rakensi rantasaunan, isä teki mökin ja minä pystytin aitan. Samilla on 6-vuotias poika ja 2-vuotias tytär. Sitä, jatkavat he yrityksessä, ei vielä tiedä. – Kuka tietää kannattaako 10 tai 20 vuoden päästä enää Hirsipäädyn takana häämöttävät korkeat ja erittäin suorasta hirsimökkejä tehdä. Voihan lautakasta. Irja Savolainen on kantanut jokaisen laudan yksiolla, että elämme suojelualu- tellen pinoon. eella, josta ei enää saa puita kaataa. Fakta Tällä hetkellä hän yrittää imeä isän opeista sen, mikä ammattitaidosta vielä puuttuu. Hyvät välit isään ovat syntyneet myös yhteisen harrastuksen kautta. Miehet ajavat kilpaa rallia. Isä on ajanut vuodesta 1977 ja Sami vuodesta 1989. • Markku Savolainen Oy on perustettu vuonna 1970. • Yrityksen toimitusjohtaja Markku Savolainen, yrittäjänä vuodesta 2000 poika Sami Savolainen. • Valmistaa höylähirrestä rakennuksia koirankopista omakotitaloon. • Yritys myös myy sahatavaraa. • Aliurakoitsijoina useita alueen pienyrittäjiä. • Tekevät itse rakennuspiirustukset. Jukka Vilhunen (44 v.) Taisto Kainulainen T i t K i l i (60 v.) Marjo Kuittinen M j K itti (52 v.)) Tarja T j Oinonen Oi (60 v.)) Titta Pitman (38 v.)) Titt Pit Yrittäjänä: 4 v. Yritys ja toimiala: Myyntimittari Ky Yrityksen perustamisvuosi: 2007 Työllistää: 1 Perhe: Vaimo Harrastukset: Matkailu, erotuomarointi, kuntosali. Yrittäjänä: ???? Yritys ja toimiala: Vuoksen Lautturi Oy; Vuoksen Kalastuspuisto ja Karjalainen kotitalo Yrityksen perustamisvuosi: 1992 Työllistää: Kesäaikaan 5-10 henkilöä, talvella yhden Perhe: 2 aikuista poikaa Harrastukset: Sulkapallo, lenkkeily, uinti, matkailu Yrittäjänä: 12 v. Yritys ja toimiala: Pitopalvelu Piparitähdet, lounaskahvila ja Café Paussi Yrityksen perustamisvuosi: 1999 Työllistää: 4-10 Perhe: Yksineläjä Harrastukset: Kodinhoito, lenkkeily, kuntosali Yrittäjänä: 20 v. Yritys ja toimiala: Helios; Valokuvaamo. Yrityksen perustamisvuosi: 1991 Työllistää: 1+1 Perhe: mies ja 3 aikuista lasta Harrastukset: Liikunta, golf, hiihto, sauvakävely, kuntosali. Yrittäjänä: 6 v. Yritys ja toimiala: Northern Key Oy; Markkinoinnin, viestinnän ja tapahtumakoordinoinnin palvelut. BizBoost; Yrittäjien koulutusta ja valmennusta. Yrityksen perustamisvuosi: 2005 Työllistää: 2 Perhe: Tomppa ja Max Harrastukset: Juoksu, lukeminen Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 5 Yritysasiantuntijat palveluksessasi Tähtäimessä oma yritys? olemme osa Suomen uusyrityskeskusverkostoa ja aloittavien yritysten neuvonnassa noudatamme uusyrityskeskusten toimintamallia. Yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa autamme aloittavaa yrittäjää liikeidean suunnittelussa ja toiminnan käynnistämisessä ja vastaamme mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Koko ikäluokan työllistymiseen kesällä 2012 toivotaan kaikkien yrittäjien osallistumista. Kehittämis- ja kasvusuunnitelmia? meiltä löytyvät työkalut yrityksesi kasvun, kehittämisen, kansainvälistymisen tai vaikkapa omistajanvaihdoksen tukemiseen. Kartoitamme yrityksesi nykytilan ja kehittämistarpeet ja yhdessä asiantuntijaverkostomme kanssa etsimme tarpeisiisi toimivat ratkaisut. Panostus tulevaisuuteen Tavoitteena on tarjota koko ikäluokalle kesätyöpaikat. Imatran Seudun Kehitysyhtiössä valmistellaan hanketta, jonka tavoitteen on tarjota kesätöitä koko yhdelle ikäluokalle kesällä 2012. Imatralla nykyisten nuorten ikäluokkien suuruus on 270 - 300 nuorta. Ajatuksena on siis tarjota jokaiselle ikäluokkaan kuuluvalle yhden kuukauden pituinen kesätyöpaikka. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että imatralaisissa yrityksissä sekä kaupungilla olisi tarjolla 135 - 150 työpaikkaa kesä- ja heinäkuussa. Ikäluokka tulee olemaan joko 1995 tai 1996 syntyneet imatralaiset nuoret. Yhteistyöverkosto Nuoret ovat Imatralle tärkeä voimavara Hankeidea on saanut myönteisen vastaanoton. Hankkeen onnistumiseksi Imatran kaupunki sekä Imatran Seudun Kehitysyhtiö toivovat kaikkien imatralaisen yritysten sitoutumista hankkeeseen. Jokainen yksittäinenkin työpaikka tässä kokonaisuudessa on tärkeä. Yritysten, kaupungin ja kehitysyhtiön lisäksi hanketta ovat mahdollistamassa työvoimahallinto sekä nuorten työllistymiseen sitoutuneet toimijat. Viime vuosina nuorten työttömien sekä koulutuksen keskeyttäneiden määrä on ollut huolestuttavalla tasolla. Yhtenä syynä on noussut myös esille työmotivaation puute sekä usko omiin työllistymismahdollisuuksiin. Nuoret ovat kuitenkin se voimavara, jolla tulevaa Imatraa on hyvä rakentaa. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että jokainen nuori saa riittävän ajoissa myönteisiä kokemuksia työelämästä. Mielenkiintoinen työkokemus sekä aito palkkatulo toivottavasti motivoi ja kannustaa nuorta hakeutumaan koulutukseen sekä työelämään. Yrityskummit Kaipaako yrityksesi sparraajaa? Yrityspalveluverkoston kautta käytettävissäsi on 700 yrityskummia ympäri Suomen. Yrityskummi on yrittäjän luottamuksellinen keskustelukumppani ideoiden kehittämisessä. Yrityskummitoiminta on yrittäjälle maksutonta. Lisätietoa monipuolisista palveluistamme ja runsaasta koulutustarjonnastamme löydät nettisivuiltamme! Lisätietoja asiasta antaa: Johtaja Jussi Virsunen Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy GSM 044 723 3103 jussi.virsunen@kehy.fi F. O. Virtasen katu 6 | FI-55100 Imatra p. +358 (0) 5 235 2220 www.kehy.fi RISTEILYMATKAT Baltic Princessillä Juhannusmielellä ostosristeilylle! 12.6. Myös 3.7., 24.7. B2-hytissä. Oma bussi mukana. Ilmoittautumiset: 0500 200 821, 0500 151 431 57€ Soita, kun paperityöt alkaa ahdistaa Satu Tiippana, Imatran toimistovastaava Puh. 0400 513 336 Tainionkoskentie 1 B, 55100 Imatra Ruokolahden Bussipalvelut ky www.pienyrittaja.fi www.bussipalvelut.fi Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut Kaisa K i Rahkonen R hk (41 v.)) Markus M k Sainio S i i (37 v.)) Satu Tiippana (44 v.)) S t Tii Petri Wikström P t i Wik t ö (53 v.)) Topii H Hartikainen T tik i (57 v.)) Minna Vä Väyrynen (38 v.)) Mi Yrittäjänä: Vuodesta 2010 Yritys ja toimiala: Intersport Imatra; Yrityksen perustamisvuosi: 1911 Työllistää: 13 vakituista ja 4-8 kiireapulaista Perhe: Yrittäjämies Jarkko ja 2 lasta, Julia 15 v. ja Jimi 5 v. Harrastukset: Urheilu Yrittäjänä: 10 v. Yritys ja toimiala: Vuoksen Kirjakauppa Oy (Info Kirjakauppa); Kirja- ja paperikauppa. Yrityksen perustamisvuosi: 1941 Työllistää: 4 henkilöä Perhe: Vaimo Suvi ja 2 lasta, Sara 7 v. ja Matias 4 v. Harrastukset: Lukeminen, salibandy ja kalastus. Yrittäjänä: 5 v. Yritys ja toimiala: Toimistoapu Satu Tiippana; Sihteeri ja tilitoimistopalvelut Yrityksen perustamisvuosi: 2006 Työllistää: 1 Perhe: Aviomies ja 12 v. ja 14 v. lapset ja Villi-koira Harrastukset: Lukeminen ja ulkoilu. Yrittäjänä: Vuodesta 1988 Yritys ja toimiala: Ahopellon puutarha; Puutarha-ala ja viherrakennus Yrityksen perustamisvuosi: 1988 Työllistää: 1 Perhe: Vaimo, neljä lasta, kaksi lastenlasta Harrastukset: Isoisän toimet, purjehdus ja nojapyöräily Yrittäjänä: 17 v. Yritys ja toimiala: Topimedia; Musiikin ohjelmapalveluja Yrityksen perustamisvuosi: 1994 Työllistää: Kausiluonteisesti 1-10 Perhe: Vaimo ja 2 aikuista lasta Harrastukset: Musiikki ja tennis Yrittäjänä: Vuodesta 2007 Yritys ja toimiala: E. Voutilanen Oy; Teollisuuden pintakäsittelyihin erikoistunut maalausliike Yrityksen perustamisvuosi: 1959, kaupparekisteriin merkitty 1961 Työllistää: Vähän alle 20 henkilöä Perhe: Harrastukset: Ulkoilu, matkailu, golf. Imatran seudun yrittäjät, hallitus 2011 Ei varajäseniä 6 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 NYT KESÄKUNTOON Rentoutta ja hyvinvointia kesäksi Hieronta- ja fysioterapiahoidot Tmi Heli Virtanen Vuoksenniskantie 78, 55800 Imatra Puhelin 040 768 3451 tit Myös lahjakor TYÖTÄ TUHANNESOSAMILLIMETRIN TARKKUUDELLA Toimitamme laadukkaita koneistettuja tuotteita ja osakokonaisuuksia johtaville kone- ja laitevalmistajille muun muassa kaivos-, metsäkoneja prosessiteollisuuteen. ISO 9001 ja ISO 14001 –sertifioitu. Tyvitie 2, Puntala Puh. 020 155 1400 www.tyostoasennus.fi Ruokolahden yrittäjät, hallitus 2011 Matti Jaatinen (64 v.), puheenjohtaja Yrittäjänä: Vuodesta 83 Yritys ja toimiala: MJ Jaatinen Oy; Ruokolahden lähiympäristössä toimiva kuljetus- ja työkonepalvelualan yritys. Yrityksen perustamisvuosi: 1953 Työllistää: 6-10 henkilöä Perhe: Vaimo, 1 poika Harrastukset: Järjestötoiminta, kalastus Latotanssit Rautjärven Yrittäjien voimainponnistus Rautjärven Yrittäjien kesään ovat kuuluneet lähes 20 vuotta Latotanssit Hinkkasen vintillä Koskenkulmalla. Vuosittain tehdyt talkootunnit tanssijoiden viihdyttämiseksi eivät ole menneet hukkaan. Liukas tanssilattia vanhan navetan vintillä sekä pihamaalle pystytetty olut- ja kahvikatos muikunpaistoineen kuten myös linja-autokuljetus Simpeleeltä ovat saaneet kiitosta vuosi toisensa jälkeen. Viime vuosina halukkaat ovat päässeet laulamaan myös karaokea omassa katoksessaan. Yksi oivalluksista ovat olleet vuosittain tyyliään vaihtaneet somistusnuket Lyyli ja Viljo. Missähän elämän vaiheessa nyt eletään? Tanssit saivat huikean alun vuonna 1994 kun orkesteriksi tilattu Korsuorkesteri, silloin vielä nimellä Korsuorkesteri Tiltu, oli juuri ennen tansseja valittu Ylläksellä tanssiorkestereiden Suo- menmestariksi. Pepe Kovanen, Erkki Luumi ja kumppanit saivat väen liikkeelle. Lattia oli täynnä ensimmäisestä viimeiseen valssiin asti. Tanssijoita oli silloin neli- sensataa, johon se on vakiintunut vuosien aikana, ollen joskus alle, useimmiten yli. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Yrittäjät ovat alun jälkeen pysytelleet paikallisissa, lähiseudun orkes- tereissa. Tämänvuotiset tanssit kuntalaisten, kesäasukkaiden ja muun tanssiväen iloksi tahdittaa 30.7. Maarit ja Suvituuli. Erik Luukkanen Tommi Matikainen (33 v.) Pertti Kiiskinen (64 v.) Antti Tiippana (50 v.) Virve Niiranen (48 v.) Marja-Leena Beranger (50 v.) Yrittäjänä: Vuodesta 2010 Yritys ja toimiala: Imatran Työstöasennus Oy; Sopimusvalmistaja eurooppalaisille kone- ja laitevalmistajille Yrityksen perustamisvuosi: 1980 Työllistää: 35 henkilöä Perhe: Vaimo ja tytär Harrastukset: Golf, laskettelu. Yrittäjänä: Vuodesta 72 Yritys ja toimiala: Metsätyö Ari ja Pertti Kiiskinen Oy; Raakapuun käsittely koneellisena puunhakkuuna ja lähikuljetus Yrityksen perustamisvuosi: 1972 Työllistää: 2 henkilöä Perhe: Avovaimo Harrastukset: Moottoripyöräily Yrittäjänä: Vuodesta 1991 Yritys ja toimiala: Kuljetusliike Tiippana Oy; Raakapuu- ja lautatavarakuljetukset. Tii-Sik Oy; Kuljetustoiminta Yrityksen perustamisvuosi: 1962 Työllistää: 20 henkilöä Perhe: Vaimo, 4 tytärtä Harrastukset: Moottoripyöräily, metsästys, harrastajateatteri Yrittäjänä: vuodesta 2000 Yritys ja toimiala: Kulttuuripalvelu Kaiku Ky; Kulttuuri-, tapahtuma- ja ohjelmapalvelut. Yrityksen perustamisvuosi: 1999 Työllistää: 2 vakituista ja 1-2 määräaikaista / kesätyöntekijää Perhe: Yrittäjäpuoliso Jari Harrastukset: Järjestötoiminta, musiikki Yrittäjänä: 8,5 vuotta Yritys ja toimiala: MarLee; Kauneuden ja hyvänolonhoitola Yrityksen perustamisvuosi: 2003 Työllistää: 1 Perhe: Avomies Harrastukset: Golf, jooga, käsityöt Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 7 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy palvelee yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, tuttavallisemmin Kehy, palvelee yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia Imatran, Rautjärven ja Ruokolahden alueella. Toimimme yritysten asiantuntijakumppanina niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kehitysyhtiö tarjoaa yrityksille aloittavien ja toimivien yritysten asiantuntijapalveluita, sijoittumispalveluita sekä kansainvälistymispalveluita. Tuotamme myös matkailun infopalveluita matkailijoille. Projektitoiminnalla tehostetaan toimintaa tärkeiksi katsotuilla aihealueilla, esimerkiksi tällä hetkellä yhtiön projektisalkussa on matkailuun, pakkausteknologiaan, bioenergiaan ja logistiikkaan liittyviä hankkeita. Yrityksille järjestettävät teemaseminaarit ja koulutukset ovat kysytty tuote, niissä kuten monissa muissakin toiminnoissamme hyödynnämme kouluttajina yksityisiä asiantuntijoita. Toimitusjohtaja Aki Keskinen rohkaisee yrittäjiksi aikovia ottamaan hyvissä ajoin yhteyttä kehitysyhtiöön. Kehitysyhtiö pyrkii toiminnassaan vastaamaan Imatran seutua ja alueen yrityksiä koskeviin haasteisiin ja osaltaan vaikuttamaan seudun elinvoimaisuuteen. Teollisuuden rakennemuutos alueella on ollut voimakas, teollisuus on seudullamme kuitenkin edelleen vahvasti läsnä ja investoi tulevaisuuteen. Viime vuodet työpaikkakehitys on selvästi painottunut palvelualoille aiemmin vahvan teollisuuden sijaan. Samaan aikaan elinkeinorakenteen muutoksen kanssa tapahtuu murros seudun ikärakenteessa. Suuret ikäluokat eläköity- vät ja suuri tarve sukupolvenvaihdokselle koskettaa suurta joukkoa seudun yrityksiä. Nämä muutokset ovat suuri haaste, mutta muutokset myös luovat uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Seutumme tarvitsee tulevaisuudessa kipeästi uusia yrittäjiä ja kasvuyrityksiä. Matkailu- ja palvelualat kehittyvät tällä hetkellä hyvin, kasvuluvut ja investointisummat alueella kertovat vetovoimaisesta matkailualueesta jonne on hyvä luoda uutta liiketoimintaa. Imatran rajanylityspaikka ja kehittyvä rautatieyhteys Venäjälle tarjoavat tulevai- Venäjän kaupan pahimmat ongelmat rajaliikenteessä Venäjän kauppaa käyvät suomalaisyritykset uskovat liiketoimintansa kasvuun, odotukset Venäjän talouden kehitykseen ovat nousseet lähes taantumavuosia edeltäneelle tasolle, näkee valtaosa yrityksistä mahdollisuuksiensa itänaapurissa lisääntyneen. Vientiä uskovat kasvattavansa etenkin kaupan alan yritykset. Odotukset viennin suhteen ovat maltillisemmat teollisuus- ja palvelualan yrityksissä. Sen sijaan liiketoimintaa Venäjällä harjoittavista yrityksistä peräti 80 prosenttia odottaa kasvua. Tiedot käyvät ilmi Suomalais-venäläisen kauppakamarin tuoreesta Venäjän kaupan barometrista. Myös investoinnit Venäjälle ovat voimakkaassa kasvussa. Viimeisen puolen vuoden aikana uus- ja lisäinvestointeja Venäjälle on tehnyt 25 prosenttia vastanneista yrityksistä. Sama trendi näyttää jatkuvan tulevaisuudessa. Seuraavien kuuden kuukauden aikana investointeja suunnitellaan 30 prosentissa yrityksistä. 22 prosenttia näistä aio- taan tehdä tytäryhtiöihin. Venäjän kaupan pahimmat ongelmat piilevät yhä rajaliikenteessä. Yritykset kokevat pulmallisimmaksi tullaukseen, tullilainsäädäntöön ja byrokratiaan liittyvät asiat. Viime syksyä hankalammaksi koetaan myös kuljetusten ja logistiikan järjestäminen sekä asiakkaiden ja henkilökunnan löytäminen. Venäjän kaupan barometri tehtiin 300 yritysedustajalle maaliskuussa 2011. Vastaajista 96 prosenttia edusti päällikkö- ja johtajatasoa. suudessa entistä enemmän mahdollisuuksia kansainvälisen logistiikan ja tuotannollisen toiminnan kehittymiselle. Uusien yritysten syntyyn vaikuttaa yrityspalveluiden lisäksi ennen kaikkea alueella vallitseva elinkeinoilmapiiri. Kehitysyhtiön toiminnan tavoitteena on vaikuttaa positiiviseen elinkeinoilmapiiriin Imatran seudulla. Me kehitysyhtiössä haluamme nähdä Imatran seudun modernina, kansainvälisenä ja mahdollisuuksia luovana paikkana, jossa on hyvä asua ja yrittää. Olisit käynyt Specsaversillä. IMATRA: Napinkuja 2, ajanvaraus 05 476 1232 ma – pe 9 –18, la 9 –14 JOUTSENO: Keskuskatu 7, ajanvaraus 05 453 5921 ma – pe 9.30 –17, la suljettu Imatran Manuaalinen Terapia Harkitsetko yrityksen perustamista? Kehitysyhtiö on osa Suomen Uusyrityskeskusten verkostoa. Tarjoamme tutkitusti laadukkaita, maksuttomia ja luottamuksellisia asiantuntijapalveluita yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrittäjille. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme. • OMT-FYSIOTERAPIA • FYSIOTERAPIA • TERAPEUTTINEN HARJOITTELU • AKUPUNKTIO • POSTOPERATIIVINEN KUNTOUTUS • URHEILUFYSIOTERAPIA • SPINAL MOUSE Lisätietoa toiminnastamme, palveluistamme ja ajankohtaisista asioista saat osoitteesta www.kehy.fi. selkärangan liikkuvuusmittaus Aki Keskinen toimitusjohtaja • ERGOPROPOLKUPYÖRÄERGOMETRITESTI • LUENNOT, KOULUTUKSET • FYSIOTERAPIA KONSULTAATIOT Kaipuu saa näkyä • Hautaustoimisto • Kukkien sidontapalvelu • Hautakivimyymälä Surusidontatöiden toimitus Imatra-Ruokolahti-Rautjärvi-Joutseno alueella veloituksetta Imatrankoskella Matinkatu 3, 55100 Imatra Puh. (05) 473 4811, 0400 559 035 (Intersportin parkkipaikkaa vastapäätä) asiakaspalvelu@ollonen.fi www.ollonen.fi Timo Suikki Elina Ylä-Outinen Marko Rossi Sari Valtonen Fysioterapeutti OMT Fysioterapeutti OMT Fysioterapeutti Toimistosihteeri Jyrki Valle Fysioterapeutti Lappeentie 14, puh. 010 666 2900 www.imatranmanuaalinenterapia.fi Esa Summanen (52 v.) Tea Usvasuo (48 v.) Outi Räikkönen (51 v.) Simo Siitonen (29 v.) Asko Tuomainen (54 v.) Yrittäjänä: Vuodesta 2006 Yritys ja toimiala: Taksipalvelu Esa Summanen Ky; Kuljettajapalvelut ja pienimuotoinen rakennusurakointi Yrityksen perustamisvuosi: 2008, liikennöi aiemmin toiminimellä Työllistää: 2-4 Perhe: Vaimo, 3 lasta Harrastukset: Moottoripyöräily Yrittäjänä: Vuodesta 1989 Yritys ja toimiala: Ohjelmatoimisto Finhop Oy; Ohjelma- ja tapahtumatuotantoa sekä bändimyyntiä Yrityksen perustamisvuosi: 1989 Työllistää: 2-10 henkeä Perhe: Avopuoliso Pertsa ja kolme tytärtä ja kaksi lastenlasta Harrastukset: Yhdistystoiminta, politiikka, kirjallisuus Yrittäjänä: 12 vuotta Yritys ja toimiala: Räpsyn taksi. Räpsyn retket -yritys jo kymmenkunta vuotta. Yrityksen perustamisvuosi: 2008 Työllistää: Yrittäjän lisäksi työllistää ajoittain tilapäisesti väkeä Perhe: 3 aikuista lasta Harrastukset: Musiikki (soittaa bändissä), puutarhanhoito Yrittäjänä: Sivutoimisena yrittäjänä vuodesta 2002 Yritys ja toimiala: Fronet Oy; Web-järjestelmät ja palvelut Yrityksen perustamisvuosi: 2002 Työllistää: Sivutoimisesti 2 omistajaa Perhe: Vaimo, 1 lapsi Harrastukset: Jalkapallo Yrittäjänä: Vuodesta 1988 Yritys ja toimiala: Beranger Oy ja HTM-tilintarkastus Asko Tuomainen Yrityksen perustamisvuosi: 1954 Työllistää: 6 henkilöä Perhe: Vaimo, 2 aikuista lasta Harrastukset: Golf, veneily, murtomaahiihto Ruokolahden yrittäjät, hallitus 2011 Varajäsenet: Riitta Tella Arto Terävä Harri Koivumäki Timo Toikka Jari Niiranen Tuula Toikka Juhani Sten Keijo Rautio Leena Siitonen Pekka Sikiö 8 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 Uudet ammattilaiset kasvavat yritykseen HELI RAUTANEN matran Työstöasennus Oy:n toimitusjohtaja Tommi Matikainen vahvistaa, että yleensä kesätyöntekijät kulkevat tyypillisen tien työharjoittelun kautta kesätöihin. – Jos harjoittelun aikana pystyy näyttämään kykynsä, on sellainen henkilö helpompi palkata kesäksi. Työharjoittelussa oppii talon tavoille ja näkee mitä me teemme, eikä ole vielä tuotantopaine päällä, listaa Matikainen syitä miksi käytäntö sopii heille. I Kesätyöpaikkaa haki heiltä tänä keväänä parisenkymmentä nuorta, vaikka yritys ei työpaikoista ilmoittanut. Hakijat olivat toisen ja kolmannen vuoden ammattiopiston opiskelijoita tai ammattikorkeakoulun opiskelijoita kaikilta vuosiluokilta. Onni potki vain kahta hakijaa, koska kesän tilauskanta hoituu hiljaisemmalla käyntiasteella. – Heinäkuussa monet kotimaiset teollisuuslaitokset ovat kiinni ja vastaavasti elokuussa eurooppalaiset kumppanit lomailevat. Jos tuotanto pyörisi täysillä kesätyöntekijöitäkin tarvittaisiin enemmän. Matikainen toteaa, että alalle ei ole valmiita työntekijöitä olemassa, vaan kouluttautuminen jokaisen työnantajan tehtäviin tapahtuu työpaikalla. Hyvät perustaidot saa ammattikoulusta, jos koulunkäynnin ottaa tosissaan. – CNC-koneistajalla menee vuosia ennen kuin hänestä tulee oikein hyvä. Aktiivisuus ja halu oppia ovat tärkeimmät ominaisuudet. Pyrimme kasvattamaan hankalaan ja vaativaan ammattiin uusia nuoria työntekijöitä, mutta meidän resurssit riittävät vain yhteen tai kahteen nuoreen vuodessa. Uusien työntekijöiden kouluttaminen on Matikaisen mielestä tärkeää, sillä tuoreita tekijöitä alalle tarvitaan. Metallialan työntekijöiden eläköitymisaste on huomattava. Työharjoitteluissa ja kesätöissä tutuiksi tulleet nuoret lähtevät yleensä valmistumisen jälkeen armeijaan. Mutta hyvin usein Työstöasennuksessa odotellaan armeijaan lähteneiltä puheluita. – Viime vuoden kesätyöntekijä soitti muutamaa kuukautta ennen intin loppumista ja kysyi olisiko töitä? Kaveri aloittaa elokuussa meillä työt, toteaa Matikainen. Mika Raitoniemi säästää osan kesätyöstä saadusta palkasta ensi talven opiskeluja varten. Osan palkasta hän käyttää motocross harrastukseen. Kesätyöt aukeavat työ Nuoret pääsevät kesätyöpaikkoihin käsiksi myös työharjoittelujen kautta. Työharjoittelu on kuin pidennetty työhaastattelu, jossa molemmat osapuolet ovat tulleet jo toisilleen tutuiksi. HELI RAUTANEN – Globaalissa maailmassa eletään ja taistellaan halpamaita vastaan. Erityisosaamisella ja laadulla pyrimme pärjäämään kilpailussa mukana, kertoo Tommi Matikainen. Ruokolahtelainen Juha Rantasalo (18 v.) ja imatralainen Mika Raitoniemi (23 v.) saivat mieleisensä kesätyöpaikan opiskeluihin kuuluvan työssäoppimisjakson kautta. Molemmat nuoret valitsivat harjoittelupaikan silmällä pitäen mahdollisuutta saa- da myös kesätyötä samasta yrityksestä. – Kannattaa ottaa selville jo työssäoppimispaikkaa etsiessään, onko yrityksellä mahdollisuus myös työllistää kesätöihin, neuvoo Rantasalo. Hän valmistui tänä keväänä Etelä-Karjalan ammattiopistosta kone- ja metallitekniikan linjalta koneistajaksi. Rantasalo on jo toista kesää Imatran Työstöasennus Oy:n kesätyöntekijä. Samalla kannalla on myös Raitoniemi. Hänellekin kesätyöpaikka aukesi työssäoppimispaikan kautta. – Sovimme oikeastaan heti, että jatkan harjoittelun jälkeen kesätyössä, toteaa Raitoniemi. Hän on juuri päättänyt Saimaan ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan kolmannen vuoden opiskelut. Rantasalo teki viime kesänä pääasiassa manuaalikoneistusta, mutta nyt pääpaino on ollut tietokoneohjatussa koneistuksessa. – Ammattitaito on kasvanut huimasti sinä aikana, kun ” Olen sellainen jokapaikan höylä. olen täällä ollut. Uutta olen oppinut todella paljon, kiittelee Rantasalo. Raitoniemi on tyytyväinen siihen, että hän pääsee tekemään perus metallityöstöä ja kokoonpanotehtäviä. Esimiestason koulutuksessa on tärkeää tietää miten työtä oikeasti tehdään. – Jos ei ole itse kokeillut työn tekemistä ei voi neuvoa muita. Noviisilta ei konkareiden joukossa vaadita Rantasalon mielestä erityisiä ominai- Rautjärven yrittäjät, hallitus 2011 Mirja Mi j Vaittinen V itti (36 v.), ) puheenjohtaja Yrittäjänä: 10,5 v. Yritys ja toimiala: Tmi Mirja Sjöblom, Jäätelökioski, Änkilänmäen Kauppakartano Oy, Teboil Simpele Yrityksen perustamisvuosi: Tmi 2000 ja Oy 2008 Työllistää: Tmi 1 + 5 ja Oy 1+16+8 Perhe: Aviomies Heikki, pojat Aatu ja Iivari Harrastukset: Ulkoilu Heikki Hinkkanen (52 v.) Niina R Nii Repo (33 v.)) Marko M k Myllymäki M ll äki (35 v.)) Ti Timo Hi Hinkkanen kk (48 v.)) Yrittäjänä: 16 v. Yritys ja toimiala: Stereoheikki Oy; Kodinkonetekniikka ja asiamiesposti Yrityksen perustamisvuosi: 1995 Työllistää: 1+5 Perhe: Vaimo Mirja, lapset Miikka, Elina ja Elmeri Harrastukset: Pyöräily, vaellus, hiihto, lumikenkäily, retkiluistelu Yrittäjänä: 10 v. Yritys ja toimiala: Maasälpä Jorma Repo Ky; Kodinkiintokalusteiden valmistus ja rautakauppa Yrityksen perustamisvuosi: 1981 Työllistää: 5+3 Perhe: Aviomies Antti, lapset Emma ja Enni. Harrastukset: Lasten urheiluharrastukset. Yrittäjänä: 3 v. Yritys ja toimiala: Atadone; Suunnittelee, konsultoi ja toteuttaa nettisovellusratkaisuja ja nettiviestintää Yrityksen perustamisvuosi: 2008 Työllistää: 1 Perhe: Vaimo Kaisa. Harrastukset: Luonto ja koirat. Yrittäjänä: 30 v. Yritys ja toimiala: Kaivuriurakointi T. Hinkkanen ja Bussi Timossi Ky Yrityksen perustamisvuosi: Kaivuriurakointi 1998 ja Timossi 1995 Työllistää: Kaivuriurakointi 1 ja Timossi 2 yrittäjää Perhe: Vaimo Sirpa ja poika Joni. Harrastukset: Mökkeily. Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 • • • • • 9 PC-tuki ja käyttäjäneuvonta Työasemien ja servereiden asennukset PC- ja oheislaitteiden myynti Elektroniikkalaitteiden korjaus ja huolto Toiminta-alueemme Lappeenrannasta Parikkalaan, niin yksityisille kuin yrityksille Roihankatu 12-14, 56800 Simpele Avoinna ma-pe 8:00-16:30, p. 0504448000 itlahituki@itlahituki.com www.itlahituki.com Evälahti Oy:n luotettavaa asuntotuotantoa ja -kauppaa yli kuuden vuosikymmenen kokemuksella. UUSIA KERROSTALOASUNTOJA IMATRANKOSKELLE ASUNTO OY IMATRAN VUOKSENLOISTE Kostekuja 5 Juha Rantasalon säästää palkkansa inttiä varten, sillä tunnetusti päiväraha armeijassa ei ole kummoinen. harjoittelun kautta suuksia. – Työaikoja pitää tietysti noudattaa ja koittaa olla ahkera. Parhaansa kun yrittää, niin sillä pääsee jo pitkälle. Työssäoppimisjaksolla häntä vielä työkaverit ujostuttivat, mutta nyt hän kokee olevansa osa työporukkaa. Hän on sekä aamu- että iltavuorossa ja aamuvuoro alkaa kello kuusi yhteisellä aamukahvilla. Siitä siirrytään työnjohtajan luokse, joka jakaa työtehtävät. Rantasalo saa tehdä kaikenlaisia tehtäviä. – Olen sellainen jokapaikan höylä. Raitoniemi tekee tällä hetkellä päivävuoroa. Aamu alkaa seitsemältä automaattisen puhalluskoneen päälle laittamisella. Kun kone käy, hän alkaa opetella kokoonpanoa. – Se on laaja kokonaisuus ja tällä hetkellä olen siinä opissa. Tuuraan vakituista työntekijää, kun hän jää lomalle. Rantasaloa kutsuu armeijan harmaat heinäkuussa. Paikka Haminassa on jo varmistunut, mutta se vaihtunee aseseppäkoulutukseen Vekaranjärvelle. Armeijan jälkeen tulevaisuus on vielä avoin. – Vakituinen työpaikka olisi tietenkin hyvä asia. Mutta olen pohtinut myös mahdollisuutta opiskelujen jatkamiseen ammattikorkeakoulussa. Alan on joka tapauksessa oikea. Raitoniemen opinnot päättyvät vuoden kuluttua. Hän toivoo saavansa koulutustaan vastaavaa työtä joko EteläKarjalasta tai muualta Suo- mesta. – Koitan metsästää mukavaa työtä. Imatran Työstöasennus Oy • Veljekset Esko ja Pekka Matikainen perustivat yrityksen vuonna 1980. • 1988 ensimmäiset omat tilat valmistuivat Vuoksenniskalle. • Tommi Matikainen aloitti työt vuonna 1997. • 2000-luvun alussa ensimmäiset automaattiset työstökoneet. • 2007 tuotantotila muutettiin Puntalan teollisuusalueelle. • Työntekijöitä tällä hetkellä 35. • Perheyrityksen omistavat Eine, Esko ja Tommi Matikainen. • Sopimusvalmistaja suomalaisille kone ja laitevalmistajille. • Valmistaa asiakkaan suunnitelmien mukaisesti tuotteita. • Asiakkaita muun muassa Sandvik, Wärtsilä, Ponsse ja Larox. Rakennusliike Evälahti Oy rakentaa Imatrankosken keskustaan jo valmistuneen As Oy Imatran Vuoksenvälkkeen viereen toisen 5-kerroksisen hissitalon. Talon sijainti on keskeinen Imatrankosken keskustan palvelujen lähellä. Asunnoista avautuvat esteettömät näköalat Vuokselle. Taloon tulee tasokkaita 2-4h+k+s asuntoja tilavilla lasitetuilla parvekkeilla. Lisäksi autotalleja ja -katoksia. Rakentaminen on vesikattovaiheessa ja asunnot valmistuvat syksyllä 2011. Vielä muutama asunto vapaana. Tilaa esite ja varaa oma asuntosi! Rakentaminen, myynti ja esittely: TAINIONKOSKENTIE 22 • 55100 IMATRA • PUH (05) 6353 700 • www.evalahti.com • info@evalahti.com Rautjärven yrittäjät, hallitus 2011 Risto Ri t Naukkarinen N kk i (59 v.) Mika Mik Vanhatalo V h t l (42 v.)) Riikka Repo (27 v.) Timo Tervonen (54 v.)) Ti T Yrittäjänä: 31 v. Yritys ja toimiala: Simpeleen Urheilu; Urheiluvälineiden ja polkupyörien vähittäiskauppa Yrityksen perustamisvuosi: 1980 Työllistää: 3 yrittäjää Perhe: Lapset Noora ja Elias Harrastukset: Kaikki mikä liittyy liikuntaan. Yrittäjänä: 17 v. Yritys ja toimiala: Rautjärven tupa ja torppa; Rakennustyöt Yrityksen perustamisvuosi: 2005 Työllistää: 1+1+3 Perhe: Vaimo Katja, lapset Elmeri, Iisakki ja Sohvi Harrastukset: Uintivalmennus, metsästys ja mökkeily Yrittäjänä: 10 v. Yritys ja toimiala: Maasälpä Jorma Repo Ky; Kodinkiintokalusteiden valmistus ja rautakauppa, Tmi Riikka Repo; Parturikampaamo. Yrityksen perustamisvuosi: 1981, Tmi 2003 Työllistää: 5+3, Tmi 1 Perhe: Avomies Jussi, miehen lapset Lenni ja Veeti Yrittäjänä: 30 v. Yritys ja toimiala: Taksi Tervonen Yrityksen perustamisvuosi: 1981 Työllistää: 2 yrittäjää Perhe: Vaimo Hannele, lapset Simo-Pekka ja Sanna-Mari Harrastukset: Karaoke, lukeminen ja matkustelu. M j Lii Tiippana Marja-Liisa Tii (50 v.) Yrittäjänä: 23 v. Yritys ja toimiala: Arto Tiippana Oy; Autokorjaamo, varaosat, myynti, maahantuonti ja automaalaus Yrityksen perustamisvuosi: 1988 Työllistää: 2 yrittäjää Perhe: Aviomies Arto ja poika Jussi. Harrastukset: Hevoset, koirat, moottoripyöräily ja öljyvärimaalaus. Varajäsenet: Päivi Pelkonen Mirja Räty Heikki Partinen Leila Kontiokorpi Niina Repo Toni-Pekka Karjalainen Timo Näränen Harri Tiippana Tanja Oksman 10 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 VUOKSEN SYSTEMASTA TYÖHÖN JA KOTIIN • Toimistotarvikkeet • Tietokoneiden huolto ja myynti • Tulostimet ja värit • Kassakoneet, maksupäätteet ja • Kassajärjestelmät sekä niiden tarvikkeet • Toimituspalvelu • Kympin mobiili-ja laajakaistaliittymät vuoksen systema ky Jukankatu 3, Imatra P. 05 4365 555 fax 05 4365 527 myynti@vuoksensystema.fi Ravintola Wanha Virveli ja Sauna Räihän Kuohu tilattavissa juhliin tai muihin tilaisuuksiin! Karjalainen Kotitalo samoin käytettävissä! Vuoksen risteilyt alkavat 18.6. tai tilauksesta! VUOKSEN KALASTUSPUISTO Varpasaari, Kotipolku 4 55120 Imatra Puh. 054 323 123, 0400 655 848, 050 384 9998. www.vuoksenkalastuspuisto.com Mitä yksi pieni muurahainen voi tehdä? Työntekijäresurssit on vedetty äärimmilleen ja säästöleikkurien paineessa olevat työntekijät voivat huonosti. Eettinen stressi, joka aiheutuu vastoin oikeaksi tietämäänsä tapaa toimia aikaansaa työntekijöissä fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia sekä henkistä pahoinvointia. HELI RAUTANEN Koulussa on puuropäivä. Ruokalan henkilökunta tietää, että käytettävä määräraha oppilasta kohden on alle kaupunkien yleisen keskiarvon. Puuropäivästä valittavat lapset sekä vanhemmat. Kotipalvelussa on kiirettä. Flunssa-aallon kourissa on monta työntekijää ja töissä olevat ovat entistä kiireisempiä. Vanhuksella olisi paljon asiaa, mutta työntekijä suorittaa pakolliset tehtävät nopeasti. Jäljellä on vielä useita käyntipaikkoja. Eettisessä stressissä painivat työntekijät tuntevat tekevänsä väärin asiakkaita sekä itseään kohtaan. Työpaikan vaihdos ei ole kaikille mahdollista mutta logoterapian viitekehyksen mukaan yksi ihminen voi tehdä sen minkä yksi ihminen voi tehdä. Jaksamisen veitsenkärjellä keikkuva työntekijä voi lohduttautua sillä, että jos hän tekee hyvää toisille, on se hyvää myös tekijälleen. Ojentaessaan ruokalautasen työntekijä voi antaa lämpimän hymyn lapselle. Vanhustenhoitaja voi kosketuksella ja sanoillaan arvostaa asiakastaan – kiireestä huolimat- Jos en minä niin kuka sitten? Jos ei nyt niin milloin sitten? Jos vain itseäni varten niin mikä minä sitten olen? Rabbi Hillel ta. Oman työn arvokkuuden mieltäminen osaksi kokonaisuutta auttaa jäsentämään miksi teen tätä työtä. Jaksamista auttaa myös kehon kunnioitus. Logoterapiassa ajatellaan, että ihmisen ainoa maapäällinen koti on oma keho, ja sitä tulee kohdella rakkaudella. Hyvä ravinto, liikunta ja myrkyistä kuten alkoholista ja muista päihteistä kieltäytyminen vahvistavat fyysistä sekä psyykkistä terveyttä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä henkistä hy- vinvointia lisää myös kulttuurin harrastaminen. Tutkimuksen mukaan terveysvaikutukset ovat laajat. Elokuvat, taidenäyttelyt, museot ja konsertit sekä kirjallisuus ja teatteri auttavat mielen vireyteen joka heijastuu myös fyysisiin vaivoihin. Psyykkistä terveyttä antaa myös hyvä seura ja luonto. Onni tulee aina sivutuotteena siitä, että elää arvokkaasti ja antaa itsestään. Pahaa ei maailmasta saa pois, mutta hyvää voi lisätä ja se on yhden ihmisen tehtävä. Muurahainen tekee sen mitä yksi pieni muurahainen voi tehdä. Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Hyvinvoinnin neliapila 1. Reipas retkimieli eli vahvuuksien katsominen. Voittajat ovat niitä häviäjiä, jotka päättivät vielä kerran yrittää. 2. Anteeksiantaminen ja armollisuus niin itseä kuin toisia kohtaan. Koettu paha teko tai vääryys ei katoa, mutta sen ei tarvitse myrkyttää tulevaisuutta. Jos on itse tehnyt virheen, voi miettiä, mitä siitä tulee oppia ja sitten armahtaa itsensä. 3. Kiitollisuus elämän lahjoista. Pohjimmiltaan kaikki on lahjaa kuten bis- nesvainu, sosiaalisuus, kädentaidot jne. Elämän eteen tuomien tilaisuuksien hyödyntäminen on myös lahjaa. Lahjoista kiittämisellä on valtava voima, koska silloin vaatimukset vähenevät kuten oletukset, että minulle kuuluu enemmän ja lisää. 4. Katseen suunta itsestä poispäin. Kurottaminen oman navan yli ja toteamus ”Katso, katso vielä kerran mitä toinen tarvitsee” (Merete Mazzarella). Lähde: Haastattelu psykologi, logoterapeutti LTI Tuula Katainen. Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 11 tiedäthän mitä tapahtuu ja mistä puhutaan! Tilaa oma lehti! Tilaa Uutisvuoksi ja tiedät mitä Imatran seudulla tapahtuu. Uutisvuoksi kertoo sinulle 7 päivänä viikossa Imatran ja lähialueen tärkeimmät tapahtumat ja polttavimmat puheenaiheet! Uutena kestotilaajana saat nyt 2 kk lehdet veloituksetta! Lähetä kuponki tai soita! Tilaajapalvelu 05 2100 2641 Asiakaspalvelu ma-pe klo 8 - 16 Tilaan Uutisvuoksen Määräaikaislauksena 3 kk hintaan 35 € Etusi 14 € Uusvuoksi maksaa posmaksun Kestolauksena 12 kk + 2 kk kaupan päälle 2x 64 € yht. 128 €. Edun arvo 31 € Lasku 6 kk välein. 4 kk hintaan 45 € Etusi 14 € Nimi: Uusvuoksi Osoite: Tilaajapalvelu Tunnus 5006480 Myös yrittäjille loma on tärkeä latautumisaika. 00003 VASTAUSLÄHETYS Puh: Heiolaakon nro haja-asutusalueella: APUA ARJEN ASKAREISIIN Tilaustarjoushinnat ovat voimassa Uusvuoksen jakelualueella tällä kupongilla 30.6.11 saakka. Tilaus koskee Uusvuoksen ma, , to ja la -lehä. KOTIPALVELU LEILA SUIKKANEN Tapahtumakalenteri 050 461 1713 Kotitalousvähennys 60% MUURAHAINEN N No 1/2011 Mikromurheita? Apua nopeasti ja edullisesti läheltä Lisätietoja: www.mikrotukihellman.fi Kari 040 580 6841, Tuija 040 505 0098 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjien MUURAHAINEN Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan. Julkaisija: Sanoma Lehtimedia Oy / Uutisvuoksi Päätoimittaja: Ilkka Ollonen Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja puh. 050 354 5370 Toimitusneuvosto: Tommi Matikainen, Tea Usvasuo, Toni Karjalainen, Tanja Oksman, Kaisa Rahkonen, Birgit Räsänen, Kaija Huuhtanen, Heidi Jääskö, Heli Rautanen Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr Sarjis • Kirjanpidot • Tilinpäätökset • Veroilmoitukset • Palkanlaskenta • Arvonlisäverot • Toimistopalvelut Miksa-Tili Oy Siitolanranta 5, 55120 Imatra Puh. 020 754 5270 info@miksa-tili.net ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT 12.8-13.8.2011 Yrittäjien SM-Golf, Kalajoki. 14.10.2011 Maakunnallinen yrittäjäjuhla, Lappeenranta. 21.10-23.10.2011 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Seinäjoki. IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT 16.6.2011 Kaupunginjohtajan aamukahvit klo 9.00 Cafe Paussi, Kulttuurikeskus. RAUTJÄRVEN YRITTÄJÄT Rautjärven yrittäjät ry:n stipendit jaetaan Rautjärven koulujen päätösjuhlissa. 16.6.2011 Kunnan johtoryhmän aamukahvit klo 9.00, Kunnantalo. 30.7.2011 Perinteiset Rautjärven yrittäjät ry:n järjestämät latotanssit klo 20-01.00, Hinkkasen navetan vintti, Koskenkulma. RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT 1.-3.7.2011 Kesäretki Aunukselle ja Petroskoihin. 16.-18.9.2011 Perinteinen syysretki Kotkan seudulle. 12 Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät Tax free • EU:n ulkopuolelta tulevan matkustajan ei tarvitse maksaa veroa EU maahan. • Global Blue Finland hoitaa veropalautusjärjestelmää. • Ostaessaan tuotteen matkustaja täyttää kauppaliikkeessä tax free palautussetelin. • Maasta lähtiessään matkustaja saa seteliä ja ostoskuittia vastaan osan Suomeen maksamasta alv:stä palautuksena takaisin. • Tax free palausta ei voi saada alle 40 euron ostoksista. Alv 0 osto • Matkustaja saa kauppaliikkeessä kauppalaskun joka kuitataan tullissa, että tuote on viety EU:n ulkopuolelle • Seuraavalla vierailulla leimattu kuitti viedään takaisin kauppaliikkeeseen, joka laittaa kuitin kirjanpitoonsa EU:n ulkopuolisena kauppana ja palauttaa asiakkaalle ALV:n TAK: Venäläiset ostavat eniten elintarvikkeita Venäläiset ostavat Kaakkois-Suomesta elintarvikkeita ja vaatteita. Toimialojen suurimmat häviäjät ovat autotarvike ja autojen huolto. HELI RAUTANEN Tutkimus- ja Analysointikeskus Tak Oy haastattelee Kaakkois-Suomen raja-asemilla venäläismatkustajia heidän rahankäytöstään ja tehdyistä ostoksista Suomessa. Viimeksi mittava kysely suoritettiin vuonna 2010. Kyselyn perusteella huomattiin, että elintarvikkeita ostaneiden venäläisten mat- kustajien osuus on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2008 elintarvikkeita ostettiin Suomesta 40 prosenttia, mutta kaksi vuotta myöhemmin osuus oli yli 70 prosenttia. Venäläisten mielestä Suomessa myydään laadukkaita ja turvallisia elintarvikkeita. Venäläisen keskiluokan vaurauden kasvu on mahdollistanut entistä suuremman Kulta ja kellot -toimiala on myynyt tänä vuonna 3,8 prosentin verran. Venäläisten mielestä Suomesta ostettavat elintarvikkeet ovat hyvälaatuisia. Tax free –myynti toimialoittain 1–4/2011 (%) Vaatteiden yleisvähittäiskauppa Itsepalvelutavaratalot Päivittäistavarakauppa Tavaratalot Urheilu ja veneily Pienoistavaratalot Kulta ja kellot Moottoriajoneuvojen osat, varusteet ja renkaat Naisten vaatteet Jalkineet Tietokonelaitteistot Rauta- ja rakennustarvikkeet Miesten vaatteet Kodinkoneet ja viihde-elektroniikka Lahjatavarat Muut Lähde: Global Blue Finland 22,8 16,1 13,6 12,4 6,6 5,0 3,8 2,4 2,0 2,0 1,6 1,5 1,2 1,1 1,0 6,9 joukon matkustelua Suomen puolelle. Nämä syyt selittänevät elintarvikkeiden myynnin huomattavaa kasvua. TAK Oy:n kyselyn mukaan yli 60 % Suomessa ostoksia tehneistä venäläisistä osti Suomesta vaatteita. Vaatteisiin venäläiset käyttivät vuonna 2010 156 miljoonaa euroa (noin 40 prosenttia Suomessa tuoteostoihin käyttämästään rahasta). Myös jalkineita Suomesta ostettiin usein, sillä runsas viidennes Suomessa ostoksia tehneistä venäläisistä osti Suomesta jalkineita. Aiempaa vähemmän venäläiset käyttivät rahaa huonekalujen ostamiseen ja rakennusja remontointitarvikkeisiin. Taloustavaroiden ostaminen yleistyi elintarvikehankintojen ohella. Vuonna 2010 taloustavaroita osti 17 % Suomessa ostoksia tehneistä venäläisistä. Viime vuosien suurin hä- viäjä toimiala on ollut autotarvike ja autojen huolto. Huippuvuotena 2004 venäläiset käyttivät yli 40 prosenttia ostoksistaan autotarvikkeisiin mutta vuonna 2010 enää viisi prosenttia. TAK Oy:n haastatteluaineiston mukaan tax free - ostoja tehdään keskimäärin 3,1 ja alv 0 ostoja 1,7 yhdellä matkalla. Aiempaa useampi matkustaja ostaa sekä alv 0 että tax free – ostoja. Vuonna 2010 tax free - ostoksia teki 56 %, alv 0 –os- toksia 17 % ja verollisia ostoksia, eli ostoja joita ei ostettu verovapaasti tai joissa ei käytetty tax free –alennusta, 41 % venäläismatkailijoista. Toisin sanoen, vaikka tax free –ostoksia sekä alv 0 –ostoksia tehdään aiempaa enemmän, edelleen iso joukko venäläisiä matkustajia ostaa tuotteita kuten kuka tahansa suomalaisista. Lähde: TAK Oy:n tilastot, haastattelu toimitusjohtaja Pasi Nurkka Tax free – myynti toimialoittain Tax free – veronpalautusjärjestelmää hoitava Global Blue Finland tilastoi kuukausittain Suomen rajojen ulkopuolelle tapahtuvaa myyntiä. Alkuvuoden suurin tax free- ostojen kolme suurinta toimialaa ovat vaatteiden yleisvähittäiskauppa, itsepalvelultavaratalot ja päivittäistavarakauppa. Tämän vuoden aikana suurin kasvu on tapahtunut tietokonelaitteissa (kasvua 390 prosenttia). Muut kasvaneet toimialat ovat kodinkoneet ja viihde-elektroniikka (106 %), päivittäistavaratalot (104 %), rauta- ja rakennustarvikkeet (99 %) ja pienoistavaratalo (81 %). Kasvusta huolimatta tietokonelaitteiston, rauta- ja rakennustarvikkeiden sekä kodinkoneet ja viihde-elektroniikan tax free -myynnin yhteenlaskettu osuus on vain 4,2 prosenttia kokonaismyynnistä. Yrittäjien jäsenedut: Suomen Yrittäjien jäsenedut: - Autonvuokraus: Europcar - Hakupalvelu: Finder Fonecta - Laivamatkat: Silja Line, Tallink, Viking Line - Luoton ja riskienhallinta: asiakastieto.fi, Soliditet - Majoitus: Best Western, Hilton, Hotel Arthur, Scandic - Viestintä- ja tietoliikenne: Sonera - Polttoaine: Neste oil, EuroShell, St1, Teboil - Lentoparkki - Sähkö- ja energiapalvelut: Skapat Energia - Sähköpostiturvapalvelut: D-Fence Oy - Vakuutus: Fennia lisätietoja näistä eduista www.yrittajat.fi/jasenedut Etelä-Karjalan Yrittäjien jäsenedut: Elisa-edut yrittäjille: - Elisa Yrityspotti –liittymä - Elisa Yrittäjä Tasahinta –mobiililiittymä - Elisa Mobiililaajakaista - Elisa Yrityslaajakaista - Elisa Puheratkaisu Vakion - Elisa Maksupäätepalvelu - Elisa Taloushallinto –palvelu - Elisa Markkinaavain palvelu Lisätietoja näistä jäseneduista saa Elisan myymälöistä. Intrum: - alennuksia perintäpalvelusta ja luottopäätöspalvelusta lisätietoja Sami Karjalainen Intrum Justitia
© Copyright 2024