Ylä-Savon Sukututkijat Ry Maanantai 11.11.2012 Tikkasten suvun tutkimusten viimeisimmät vaiheet Pielaveden Pajumäen Vanhanpihan Tikkaset on Mauno Törölän ja Tuulikki Kärkkäisen kokoama uusi yli 500 sivua käsittävä teos. Kirja sisältää 1266 sukutaulua ja 7600 nimeä sekä valokuvia. Jooseppi Tikkanen asettui asumaan 1600-luvun lopulla Pielaveden kirkonkylästä noin kolmen kilometrin päähän Pajumäen laelle, joka 1720 vietiin maakirjoihin numerolla Pajumäki 1. Tilakokonaisuus on säilynyt suvulla näihin päiviin saakka. 1600-luvun lopulla Heikki Tikkanen löytyy Iisalmen Ulmalasta. Hän ilmaantuu Iisalmen Haapajärvelle 1700luvun alkupuolella ja lopuksi Pielaveden Vaaraslahteen. Heikki Tikkasta pidetään Pielaveden Tikkasten esiisänä. Ylä-Savon Tikkasille ei ole löydetty yhdistävää kantaisää. Heidän oletetaan saapuneen Rantasalmelta ja Juvalta. Siilinjärven seudulla on merkintöjä Tikkasten kaskipaikoista 1620-luvulla. Tikkasia saapui Pyhäjärveltä Koivujärven tienoille. He kärsivät 1534 Jämsäläisten ryöstöistä ja katosivat, tullen asuinsijoilleen myöhemmin uudestaan. Kiuruveden Hingunniemessä asui 175 vuoden ajan Tikkasten suku. Sen ensimmäinen isäntä Antti Tikkanen (1785-1873) ajalle harvinaisen kirjoitustaitonsa ansiosta sai nimen Prokuraattori. Perheen Paavo poika syntynyt 1823 pääsi opiskelemaan Porvoon lukioon. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1859. Hän oli suomalaisuusmies. Hän oli perustamassa päivälehti Suometarta, omisti kirjapainon ja kirjakaupan. Hän keksi suomenkieleen sanoja, jotka ovat käytössä tänäkin päivänä. Hänen poikansa Johan Jakob oli Suomen ensimmäinen taidehistorian professori, pojanpoika Robert Tikkanen olympiamitalisti ja pojanpojanpoikansa kirjailija Henrik Tikkanen. Tikkasten sukuseuran kotisivuilla voi tutustua Tikkas-tutkimusten ja Tikkasten tutkijoiden luetteloon. Annikki Palokoski Osmo Hallikainen